Hjärtat Fullt Av Hopp Del 6

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Hjärtat Fullt Av Hopp Del 6 År 2995 Vid årsskiftet europeiska och afrikanska federationer bildade en gemensam union, Global Union med förkortning GU. Motståndarna vill inte ge upp så lätt fast Ja-sidan vann stort. Motståndarna påstår att folkomröstningen inte var demokratisk fast de har inget bevis. Det fanns inga som helst problem i röstlokalerna. Det fanns mest nej-röster i norra Europa och speciellt i karelska republiken, Karjala, så att man beslöt att Karelen inte tillhör i Global Union utan man bildade ett speciellt frihandelsområde i nordöstra Europa för att karelare skulle vara lugna. Man komihåg den gamla Brexit rumban för länge sedan. Så småningom Stor-Britannien upphörde. Först Skottland och Nordirland lämnade den förenade kungadömet. Skottland blev självständig och gick på nytt med i dåtida EU. Nordirland förenade sig i Irland. Gibraltar förenade med Spanien. Sedan rest-Britannien blev sugen att komma tillbaka till EU men det gick inte utan England och Wales utlöste rest-Britannien och blev självständiga och sedan var och en gick med i Europeiska unionen. Sedan EU blev federation. Så småningom folk i Europa insåg att det är en bra grej och tillhöra i en större grupp. Nu på 2995 det är samma sak när man vill förena Europa och Afrika för att människor och varor kan fritt röra sig. Global Union projektet skapades enligt fredsförmedlare, Oscar Gunwood’s receptet som kallas för social träning att folk ska umgås med varandra. Nu när Europas och Afrikas portar öppnades, så blev det inte alls några afrikanskaror som nej-sidan hade påstod. Det var bara några enstaka afrikaner som flyttade till södra Europa. Bananerna blev inte så billiga som Ja-sidan hade lovat, alltså båda sidor hade sina fel. Några år sedan den japanska bilfabrik, FHI - Fuji Heavy Industries, köpte hälften av VGM och dotterbolag Brandcar. Brandor sålde samtliga andelar av VGM aktier. Skanmet, som är ägarbolag till VGM, behåller hälften av VGM:s aktier. Skanmet ägs av skandinaviska staten och av ätten Mazetti som bor i Hallonbo. Dem är nästan lika rika som ätten Brasa. Även Brasa har ägt lite grann av VGM tills nu när de sålde sina samtliga aktier till FHI. Lastbilsfabriken Tapper och Fenno inte ingår i affären med FHI och separerades helt och hållet från personbilstillverkningen. Brandor äger också en flygplansfabrik, Brandia Aero, som ligger i Joensuu men den ingår inte heller i affären. Brandor ägs av ätten Brandzer i Vattula. Dem äger fortfarande rederiet Brand Line som de inte absolut inte tänker sälja. FHI:s ingång i VGM förorsakade ständig oro om arbetsplatser fast FHI garanterade att samtliga arbetsplatser är försäkrade i Skandinavien. Sådan tur att VGM fortfarande är hälften i europeiskt ägo, men hur länge, det vet ingen eller det vete katten precis som det moderna talesättet låter. Nu när japanerna hade kommit i bilden så arbetstakten blev stenhård, och de anställda får inte längre göra hantverk på raster utan alla ska fika tillsammans och vara pigga men hur i sjutton man orkar vara glad om man inte får göra hantverk som till exempel virka eller skriva noveller? På VGM några arbetare har tidigare skrivit noveller under spilltid som sedan chefer har fått läsa. En av de ivrigaste författarna är Anders Stenig. Hans arbetsplats, fixargruppen, reparerar och programmerar industrirobotar och maskiner. Han ska också polera verktyg enligt japaners direktiv. Japaner har sagt att verktyg skall glimra som en sol. Det är sällan bilbyggarrobotarna går sönder. Om Anders och hans arbetskompisar inte skulle klara sig reparera en trasig robot då kontaktar han grannföretaget Bifas AB. som är ett gammalt elektronikföretag. Fixargruppen använder programmeringsverktyg som heter Xpression Robot. På andra avdelningar på VGM det blev ännu mer enformiga arbetsuppgifter eftersom japaner installerade toppmoderna industrirobotar som jobbar dygnet runt. De anställda ska bara bevaka att robotarna gör ett bra jobb, om det blir fel, då ska de åtgärda felet manuellt och larma underhållsavdelning att robotteknikerna skulle komma och kolla att varför roboten gjorde fel. De anställda ska också ge robotar bildelar samt bunta notis lappar med information om bilarna. De anställda ska också bunta notesblock som ingår i de senaste VGM och Brandia bilar. Detta är japaners påhitt. Blocken är bra att ha ifall man skulle behöva göra anteckningar på vägen fast numera många använder elektroniska notisplattor. Om allt går precis som japanerna hade tänkt så FHI kommer att köpa hela VGM och Brandcar, och detta skulle ske någon gång början av 3000-talet. Innan dess japaner tittar mycket noga att hur bilförsäljning kommer utveckla sig. FHI har också egna bilmärken; enorma elektriska terrängbilar och skåpbilar. Numera det köps alldeles för lite VGM och Brandia bilar, och det beror på att folk inte behöver byta bil. Den tredje stora europeiska biltillverkaren Rolls Royce blev uppköpt av den ryska DM – Director Motors. Rolls Royce har tidigare köpt upp Volvo från kinesiska Geely och sedan ändrat bilsnamnet till Roll eftersom Volvo betyder på latinska just rulle, rullar. Nu ryska DM köpte upp hela Rolls Royce. Deras vilar inte längre har lyxstämpel. DM har rötter i forna Lada. Det går lite bättre för Rolls, och det beror kanske på att Rolls bilar är lite enklare och folkligare medan VGM och Brandia bilar har alldeles för mycket fin elektronik som ofta krånglar. Brandia bilar är en aning lyxigare än VGM men visst även VGM har fin bils rykte så att bilarna kallar för snoppförlängare av manliga VGM ägare och kvinnliga VGM bilägarnas fordon kallas för snipp fördjupning. Så brukar skoja dem som har billiga bilmärken. Den allra onödigaste grejen i VGM bilar är en röststyrd flaskhållare; man behöver bara säga på sitt modersmål att flaskbehållaren ska fram så kommer den fram. Självklart man ska först programmera sitt modersmål i bildatorn. Den klassiska fel på VGM bilar det vill sägas lösa motorer är redan åtgärdade, men det finns gott om andra fel som till exempel att det kommer smuts till motorn. Rolls Royce bilar har sina egna bekymmer nämligen dessa brinner alldeles för lätt. Jessica Stenig arbetar flitigt på IT-service på Tvåstad stadshuset eftersom hon vill satsa på sin karriär. Hon vill få en riktig fastanställning men dessvärre Tvåstad kommun utnyttjar ungdomspraktikanter eftersom det kostar inget. Jessica får fortfarande sjukpension från Insurance Cash, och det är ett slags skyddsnät men inte så bra för självkänslan eftersom på pappret det står att hon inte klarar arbeta att Jessica Boel Stenig skulle vara funktionshindrat. Hon själv känner sig inte som funkis fast även hon har märkt att hon är lite annorlunda som alla andra men någon gumse är hon inte. Visst hon klarar sig vad som helst men hur i sjutton hon kunde få en riktig anställning? Jessica har inga arbetsintyg och det kan man inte få om man inte har varit anställd. Hennes nuvarande ungdomspraktik är bara för att hon skulle ha meningsfull sysselsättning och hon skulle umgås med andra människor. Praktik är ungefär som Daily Activity sysselsättning fast på vanlig öppen arbetsplats. Hon vill absolut inte till en riktig Daily Activity eftersom där hon skulle känna sig mycket funktionshindrat och gumsig. Hon är så länge inskriven på Work Office specialinstitutet att hon skulle få en anställning, men hur länge, det vete katten. En gång i månad hennes arbetsterapeut kommer på besök till stadshuset för att se hur går det. Hon varken arbetsterapeut vet inte att bromskloss till anställning eller lönebidrag heter Olga Hugina Lindberg. Hon skulle vilja bli av med henne och ta istället unga manliga praktikanter med konstiga problem som hon kunde lösa. Sådan tur att Robert och kopieringstekniker försvarar Jessica. I juli hon hade en skön semester eftersom Work Office är sommarstängt och enligt regler då ingen får vara ute i praktik. För Jessica det gör inget eftersom hon får samma inkomst om hon skulle arbeta eller vara hemma. Ibland Ragnhild brukar skoja att hon har ett riktigt fallskärmsavtal. I juli månad Jessica med sina föräldrar gjorde en Nordkappresa. De har aldrig någonsin varit i Finland förutom Jessica på skolresan men det var bara Helsingfors. År 2990 de hade meningen att semestra i Nordkapp men på sista stund det inträffade krock i Uddevalla så bara Felix och Astrid fick själva åka. Anders, Annki och Jessica bestämde sig åka till Nordkapp samt kolla Treriksröset. De körde längs E45:an och såklart de gjorde snabbvisit i Hallonbo och hälsade på Lisbeth samt Edward och Erin. Våras Edward och Erin fick tvillingar, Jimmy och Lotta. Annki blev Lottas faster men inte kunde delta i dopet på grund av arbete. Hon skickade som dopgåva via posten, en silvermugg. Lottas och Jimmys halvbror Fredrik var som vikarierande dopvittne. Stenigs följde dopet på Lillnysta rutan. Jessica skojade till mamma att de kunde köpa till lilla Lotta den populära västgötska skraplotten som heter Lotta. I Jämtland säljs inte Lotta lotter utan istället där säljs likadana skraplotter som heter Esset. Även Sven-Emils son Mike och hans fru Mary Häll fick en son som döptes till Nils. Mary jobbar som pedagogtekniker på Daily Activity i Hallonbo. Annki och Anders är lite rädda för Mary eftersom hon är en tjänsteperson. Även Jessie har sugit i sig ihilistskräck. Det är olyckligt eftersom Mary Häll är mycket trevlig människa. Förra år Monique-Karins son Anton gifte sig med Mira Kantson. De fick en liten pojke som döptes till Yesus. Just nu Mira är igen gravid och enligt ultraljudsundersökningar väntar ett litet flickebarn sin födelse. Namnet redan är bestämt och det är Jama, ett modernt flicknamn. Stenigs åkte först till Kilpisjärvi i nordvästra hörn som är nuförtiden en storstad. Upp till fjället Saanatunturi det går rulltrappor för att folk kunde lätt ta sig upp för att skåda Lappland. Det finns inte kvar så mycket av det ursprungliga Lappland utan det är väldigt tätt byggt.
Recommended publications
  • LYHYT TAIVAL on RIEMUSTA MURHEESEEN ILON JA SURUN KIELENTÄMINEN POPULAARIMUSIIKISSA Suomen Kielen Pro Gradu -Tutkielma Oulun Y
    LYHYT TAIVAL ON RIEMUSTA MURHEESEEN ILON JA SURUN KIELENTÄMINEN POPULAARIMUSIIKISSA Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto 2.1.2019 Mervi Niva SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 1.1. Tutkimuksen aihe ja tavoitteet 1 2. KOGNITIIVINEN KIELENTUTKIMUS 5 2.1. Kognitiivisen kielitieteen yleisiä periaatteita 5 2.2. Tunteiden määrittelystä 6 2.3. Metafora 7 2.3.1. Metafora ja mielikuvaskeemat 7 2.3.2. Kognitiivinen metaforateoria 10 2.3.3. Primaarit metaforat ja kehollisuus 13 2.3.4. Metaforan ja metonymian suhde 16 2.4. Muita tutkimuksessa hyödynnettyjä teorioita 18 2.4.1. Kognitiivinen kielioppi 18 2.4.2. Voimadynamiikka 20 3. TUTKIMUSMETODIT JA -AINEISTO 22 3.1. Tutkimusmetodit 22 3.2. Tutkimusaineisto 23 3.3. Metaforan rajaaminen tässä tutkimuksessa 25 4. SURUN JA ILON METAFORAT 32 4.1. Primaarit tunnemetaforat 32 4.1.1. SURU ON TUMMUUTTA ~ ILO ON VAALEUTTA 33 4.1.2. SURU ON ALHAALLA ~ ILO ON YLHÄÄLLÄ 36 4.1.3. SURU ON KYLMYYTTÄ ~ ILO ON LÄMPÖÄ 38 4.2. Tunne säätilana 39 4.2.1. SURU ON HUONO / PILVINEN SÄÄ ~ ILO ON HYVÄ / AURINKOINEN SÄÄ 41 4.3. Tunne ajanjaksona 46 4.3.1. SURU ON SYKSY/TALVI ~ ILO ON KEVÄT/KESÄ 48 4.3.2. SURU ON YÖ ~ ILO ON PÄIVÄ 49 4.4. Tunne tulena 50 4.4.1. SURU ON TULTA 51 4.4.2. ILO ON TULTA 52 4.5. Tunne spatiaalisena tilana 54 4.5.1. SURU ON PAIKKA 56 4.5.2. ILO ON PAIKKA 59 4.6. Tunne toiminnan estäjänä 60 4.6.1. SURU ON VASTUSTAJA 61 4.6.2.
    [Show full text]
  • Discoursing Finnish Rock. Articulations of Identities in the Saimaa-Ilmiö Rock Documentary Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2010, 229 P
    JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 140 Terhi Skaniakos Discoursing Finnish Rock Articulations of Identities in the Saimaa-ilmiö Rock Documentary JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 140 Terhi Skaniakos Discoursing Finnish Rock Articulations of Identities in the Saimaa-ilmiö Rock Documentary Esitetään Jyväskylän yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston vanhassa juhlasalissa S210 toukokuun 14. päivänä 2010 kello 12. Academic dissertation to be publicly discussed, by permission of the Faculty of Humanities of the University of Jyväskylä, in Auditorium S210, on May 14, 2010 at 12 o'clock noon. UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2010 Discoursing Finnish Rock Articulations of Identities in the Saimaa-ilmiö Rock Documentary JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 140 Terhi Skaniakos Discoursing Finnish Rock Articulations of Identities in the Saimaa-ilmiö Rock Documentary UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2010 Editor Erkki Vainikkala Department of Art and Culture Studies, University of Jyväskylä Pekka Olsbo Publishing Unit, University Library of Jyväskylä Jyväskylä Studies in Humanities Editorial Board Editor in Chief Heikki Hanka, Department of Art and Culture Studies, University of Jyväskylä Petri Karonen, Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä Paula Kalaja, Department of Languages, University of Jyväskylä Petri Toiviainen, Department of Music, University of Jyväskylä Tarja Nikula, Centre for Applied Language Studies, University of Jyväskylä Raimo Salokangas, Department of Communication, University of Jyväskylä Cover picture by Marika Tamminen, Museum Centre Vapriikki collections URN:ISBN:978-951-39-3887-1 ISBN 978-951-39-3887-1 (PDF) ISBN 978-951-39-3877-2 (nid.) ISSN 1459-4331 Copyright © 2010 , by University of Jyväskylä Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä 2010 ABSTRACT Skaniakos, Terhi Discoursing Finnish Rock.
    [Show full text]
  • Various Villit Vuodet Mp3, Flac, Wma
    Various Villit Vuodet mp3, flac, wma DOWNLOAD LINKS (Clickable) Genre: Stage & Screen Album: Villit Vuodet Country: Finland Released: 2012 Style: Musical MP3 version RAR size: 1766 mb FLAC version RAR size: 1388 mb WMA version RAR size: 1312 mb Rating: 4.7 Votes: 262 Other Formats: FLAC WAV MP1 VOX AUD XM MP3 Tracklist Hide Credits Ruusunpunainen 1 3:15 Composed By – Costello HautamäkiLead Vocals – Sani Kaduilla Tuulee 2 4:03 Composed By – Kassu HalonenLead Vocals – Jani Koskinen St Pauli Ja Reeperbahn 3 2:56 Composed By – Irwin GoodmanLead Vocals – Antti Mikkola Vippaa Mulle Viitonen 4 3:08 Composed By – Jay GorneyLead Vocals – Mikko Töyssy Reteesti Vaan 5 2:16 Composed By – Irwin GoodmanLead Vocals – Jani Koskinen Ei Tippa Tapa 6 2:49 Composed By – Irwin GoodmanLead Vocals – Joni Leponiemi Anna Käsi 7 3:21 Composed By – Kassu HalonenLead Vocals – Antti Mikkola Kerrasta Poikki 8 2:21 Composed By – Antti Hyvärinen, Matti RuohonenLead Vocals – Sani Naiset 9 3:30 Composed By – Georg KajanusLead Vocals – Jani Koskinen Poing Poing Poing 10 2:36 Composed By – Irwin GoodmanLead Vocals – Antti Mikkola, Joni Leponiemi Rentun Ruusu 11 4:17 Composed By – Kassu HalonenLead Vocals – Susanna Laine Yksin Oon Tietenkin 12 4:01 Composed By – Gilbert O'SullivanLead Vocals – Jani Koskinen Työmiehen Lauantai 13 2:16 Composed By – Irwin GoodmanLead Vocals – Joni Leponiemi Mahtava Peräsin Ja Pulleat Purjeet 14 2:41 Composed By – Jori SivonenLead Vocals – Mikko Töyssy Viuhahdus 15 2:08 Composed By – Irwin GoodmanLead Vocals – Antti Mikkola, Jani Koskinen ,
    [Show full text]
  • SAKSANKIELISET EUROVIISUT JA SCHLAGERIT SUOMALAISINA ISKELMINÄ: Laulujen Kääntäminen Pentathlon-Kriteerien Ja Käännösmenetelmien Näkökulmasta
    !! !"#$%&'%()#$*$& !"#!"$#%&'%!&()&*+,-%%!*().") !/0'"1&+%()!*,2"'"%!%$")%!#&'2%$34) '%+"+,*$&-..$)./#$*$&0*$)%)("1$2-3#)**3#*$&,%& -..$$45/*$*)*"/#*$&$.-4-+"/%5)%& & & & & & & & & & & & & & & & & & & & & & 6$713/%%)#1)*-$1"18#%$&,%&9#*5)#$$.$&)#*:*-+$)%& ;1$#-#*"#5*$&9#*5)#$$.$&,%&-..$$45)#*)**$&/%#5)*3#1<#$$1)& 031&83%:+&2)+)-#*"/%& =1+-1-++&>?@A& & ! (%%-%!(&'23) 'BC=6D!DE&!'6DB&FGH!I66DBJ&H%-5%$-#*"#5*)&*+319##5+)&,%&5K("%8*3#)&5+1/%"%#5#$%&#5-*"/#$.J&& '%+"+,*$&-..$)./#$*$&0*$)%)("1$2-3#)**3#*$&,%&-..$$45/*$*)*"/#*$&$.-4-+"/%5)%& 031&83%:+&2)+)-#*"/%&L?&5#9+%E&"##))**)&@>&5#9+%E&5%-5%$-#*"#$*$&"M(*$$*"/.&@>&5#9+%& =%/<*3**$&M"#1<#5)1& ;1$#-#*"#5*$&9#*5)#$$.$&,%&-..$$45)#*)**$&/%#5)*3#1<#$$1)& H%-5%$&-..$)./#5*$&,%&)+"--%+-5*$&1<#$)15++$)%& =1+-1-++&>?@A& & & ;+5##-#$& 5%$1)%%$& 1"*9%$& +$#9*35%%"#& -#*"#E& /+))%& )+)-#)+5)#& $#/*$1/%%$& "%+"+/+5##--#& -15-*))%%& /*#).N&O"-1/%#5#%&5+15#))+,%&"%+"+,%&1$&-..$$*))M&5+1/*$-#*"#5#-5#&#5-*"/#-5#&%(-*3%5)#&*3#)M#5*5)#& @AP?Q@AR?2"+9+#""%E&,%&/1$*)&$##5).&19%)&51<*+)+$**)&H+1/*$&#5-*"/.3*<*3)+%%3##$&$##$&(M9#$E&*)).& $##:*$& %"-+<*3.& 1$& (./.3)M$M)N& =.55.& )+)-#*"/%55%& )%3-%5)*""%%$& 5%-5%"%#5)%& %"-+<*3..& 1"*9#%& *+319##5+,%&,%&5K("%8*3*#)%&5*-.&$##:*$&5+1/*$-#*"#5#.&"%+"+9*35#1#)%N&=%91#))**$%&1$&)+)-#%E&/#)*$& 0*)*3& '1ST$& 0*$)%)("1$2-3#)**3#)& U"%+"*))%9++5E& 3M)/#E& "+1$$1""#5++5E& 3##/#& ,%& /*3-#)M5V& )1)*+)+9%)& 5+1/*$-#*"#5#55.&-..$$45#5-*"/#55.&5*-.&/#""%#5#%&-..$$45/*$*)*"/#.&$##55.&1$&-.M)*))MN& =*13#%15#155%& "+1:%%$& -%)5%+5& "%+"+,*$& -..$)./#5*$& 9%#(*#5##$& ,%& )+)-#/+-5**$&
    [Show full text]
  • Lähikuvassa Kekkonen
    LÄHIKUVA 2/2016 (29. vuosikerta) LÄHIKUVASSA KEKKONEN s-ELKEINKUOLEMATONJOHTAJA s0UHUMALLAHALLITSEMINEN s+EKKOSENMATKASSA s+EKKONENVALLANKËYTTËJËNËJAVALLANKËYTÚNVËLINEENË LÄHIKUVA s2/2016 LÄHIKUVA 2/2016 • 29. vuosikerta ISSN 2343-399X LÄHIKUVA on audiovisuaaliseen kult tuu riin kes kit- SISÄLLYS tyvä, neljästi vuodessa ilmes tyvä tieteellinen referee- julkaisu. Se on avoin kir joi tusfoorumi kaikille asiasta kiin nos tu neil le. Pääkirjoitus Lotta Lounasmeri ja Johanna Sumiala JULKAISIJAT Promootiokulttuurin kuningas Kekkonen 3 Lähikuva-yhdistys ry Suomen Elokuvatutkimuksen Seura ry Turun elokuvakerho ry Artikkelit Turun yliopiston Mediatutkimus Varsinais-Suomen elokuvakeskus ry Johanna Sumiala ja Lotta Lounasmeri Melkein kuolematon johtaja. Presidentti Kekkosen TOIMITUS hautajaiset rituaalisena mediatapahtumana 6 Päätoimittaja Outi Hakola [email protected] Jukka-Pekka Puro Puhumalla hallitseminen. Vahvan johtajuuden Toimitussihteeri ilmentyminen Kekkosen radiopuheissa 1937–1967 22 Kaisu Hynnä [email protected] Päivi Timonen ja Minna Lammi Numeron 2/2016 vastaavat toimittajat Kekkosen matkassa. Finlandia-katsaukset suostuttelu- Johanna Sumiala ja Lotta Lounasmeri välineenä Kekkosen ensimmäisen presidenttikauden Toimituskunta aikana 43 Kaisa Hiltunen [email protected] Olli Seuri Maiju Kannisto [email protected] Katariina Kyrölä [email protected] Kekkonen vallankäyttäjänä ja vallankäytön välineenä. Satu Kyösola satu.kyö[email protected] Urho Kekkosen historiakuva Helsingin Sanomien Anneli Lehtisalo [email protected] 1960-lukuviittauksissa 59 Rami Mähkä [email protected] Niina Oisalo [email protected] Antti Pönni [email protected] Katsaukset Tytti Rantanen [email protected] Jukka Rastas Tommi Römpötti [email protected] Jaakko Seppälä [email protected] Kaksi kuningasta. Urho Kekkonen Kari Suomalaisen Tanja Sihvonen [email protected] pilapiirroksissa 73 Ulkoasu: Päivi Valotie Tuomas Lassinharju Kannen kuva: U.
    [Show full text]
  • Vuosikertomus 2017
    VUOSIKERTOMUS 2017 SUOMEN MUSIIKINTEKIJÄT | VUOSIKERTOMUS 2017 1 TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Iso vuosi 2017 Vuosi 2017 oli yhdistyksellemme iso vuo- mahdollisuuksia musiikintekijyyden uran palveluja ovat Täsmätunti, Palautepäivä si. Sen aikana muun muassa aloitimme eri vaiheisiin. Uutena aiheena nostimme ja Mentorointistipendi. Lisäksi jäsenko- Musiikintekijöiden rahaston toiminnan, esiin musiikintekijöiden hyvinvoinnin koukset muotoiltiin Musiikintekijän päivä kehitimme ja toteutimme uusia mento- sekä työssäjaksamisen huomioimisen ja -kokonaisuudeksi. rointipalveluja, vaihdoimme yhdistyksen kehittämisen. nimen sekä aloitimme nettisivu-uudis- Aktiivinen ja tarkoituksenmukainen vies- tustyön, jonka tulokset ovat nähtävissä Edunvalvonnan ydinkohdat olivat hyvin tintä sekä huolellinen taloudenhoito ovat vuoden 2018 aikana. konkreettisia ja musiikintekijän toimin- kaiken toimintamme tärkeitä tukipilareita. taedellytyksien parantamiseen liittyviä: Syksyllä 2016 käynnistämämme palvelu- olimme mukana muotoilemassa yhteis- Kiitos kaikille yhteistyökumppaneille, muotoiluprosessin tulokset konkretisoi- hallinnointilain vaikutuksia Teoston sään- hallituksen jäsenille sekä kaikille työkave- tuivat kuluneen vuoden aikana. Yhtenä töihin, kävimme ahkeraa keskustelua Ylen reille kuluneesta vuodesta. On ilo tehdä merkittävänä lopputulemana kirjasimme kanssa - aiheina UMK:n toteutustavan töitä kanssanne! toimintamme palvelulupaukset, jotka yllättävä muuttuminen, Radio Suomen kuuluvat: Lupaamme turvata ja edistää mu- musiikkisisällön uudistus sekä Ylen tuot-
    [Show full text]
  • Veikko Tiitto “SADOIN TUHANSIN SÄVELIN” Danny (Ilkka Johannes
    Veikko Tiitto “SADOIN TUHANSIN SÄVELIN” Danny (Ilkka Johannes Lipsanen, s. 24.9.1942, Pori) Diskografia 1964 - 2013 1 1.1. Minä ja Danny Silloin tällöin Danny on näyttäytynyt myös kotikaupungissani Oulussa. Syksyllä vuonna -77 hän vieraili silloisen parinsa Armin kanssa paikallisessa musiikkiliikkees- sä jakelemassa nimikirjoituksilla varustettuja kuviaan. Paikalla oli huomattavan pal- jon nuorisoa, joista suuri osa selvästi alaikäisiä. Minäkin sieppasin lennosta suositun duon nimmarilla varustetun kuvan samalla kun takaani kuului manailua, että kuinka suurikokoista porukkaa paikalla on kun ei tahdo mitään nähdä. Ymmärsin kyllä ketä viittaus koski, sillä olinhan minä tuossa ihailijaporukassa siitä varttuneimmasta pääs- tä. Parhaiten mieleeni jäänyt Dannyn esitys on -90 -luvun alkupuolelta. Silloin muoti- talo Pukumies järjesti Oulussa ilmaisen Danny-shown. Jäähallin seinät suorastaan pul- listelivat väen paljoudesta Ison D:n villitessä yleisöään rytmiryhmineen ja tanssijoi- neen. Toisen kerran olin seuraamassa Dannyn esiintymistä Rantsilan Hyttikoskella kymmenkunta vuotta myöhemmin. Tanssilava oli tietysti tupaten täynnä yleisöä ja meininki sen mukainen. Vielä kypsään ikään ehtineenäkin Iso D on voimissaan. 1.2. Biografia Porissa vuonna 1942 syntynyt Ilkka Lipsanen omaksui itselleen taiteilijanimen Danny hänen muutettuaan äitinsä ja veljensä kanssa Helsinkiin, missä hän alkoi opiskella laulua ja musiikkia mm. Erik Bergmanin johdolla. Nimi Danny juontaa juurensa heb- rean kielen nimestä Daniel (suom. "Jumala on tuomarini"). Ajan henkeen sopiva, maahamme rantautuva populaarimusiikki veti puoleensa tätä musiikillisesti lahjakasta ja esiintymishaluista nuorta miestä. Niinpä Danny perusti vuonna 1963 ensimmäisen, tosin lyhytaikaiseksi jääneen yhtyeensä Electric Five'in. Varsinainen menestys alkoi kun vuonna 1963 joukko ”saarelaisia”, Helsingin Lauttasaaresta, yhtye nimeltä Islanders yhtye pyysi Dannya solistikseen. Valinta osui oikeaan, sillä Dannyn ja Islanders'in yhteistyö toimi alusta lähtien kuin ammattilaisilla ikään.
    [Show full text]
  • Annual Report Finnish Composers’ Copyright Society Teosto 2012 from the Chairman of the Board
    Annual Report finnish composers’ copyright society teosto 2012 From the Chairman oF the Board Teosto’s earliest employees in the 1930s. 85 years for the love of music arly in 1928, Finland’s future must have teosto is the oldest and strongest of Finland’s copy- seemed just as turbulent and chaotic as it does right agencies and often has to bear the public brunt of now, 85 years later. Back then, Finland as an responding to difficult issues concerning the creative independent nation was only just approach- sector as a whole. It is often forgotten that Teosto serves Eing her teens, and Finnish artists were well conversant not only authors but users of music too, enabling users with the European cultural landscape. Recording tech- to use music so that authors receive fair compensation nology arrived on our shores in the form of portable for that use. Indeed, our customer service and making gramophones. The Finnish Broadcasting Company was the use of music simpler are objects of continuous de- just starting out, and the ten-member ensemble known velopment for us. In the near future, we will be work- as the Radio Orchestra – now the Finnish Radio Sym- ing even more closely with Gramex, which represents phony Orchestra – was fresh out of the box. performing artists and recording producers. Finland’s legislation already provided for protection of throughout its history, Teosto has remained faith- composers’ rights to their works, but even Sibelius him- ful to the ideals of its founders. We remain a non-prof- self had to go to Germany to find an institution to safe- it organisation that collects royalties for performances guard those rights on his behalf.
    [Show full text]
  • FAZERIN MUSIIKKIKAUPPA Asfalttikukka Ja Emma
    FAZER FAZERIN MUSIIKKIKAUPPA Konrad Georg Fazerin vuonna 1897 Helsinkiin perustama Fazerin Musiikkikauppa tuli mu- kaan äänilevyalalle vuonna 1910. Se oli silloin jo menestyvä musiikkiliike, jolla oli haaraliikkeitä muualla maassa. Tärkeimpiä artikkeleita olivat soittimet ja nuotit, mutta gramofonit ja äänilevyt olivat kiinnostava uusi tuote. Englantilaisella Gramophone-yhtiöllä oli ollut Suomessa edustus jo vuodesta 1903, mutta yhtiö oli tyytymätön entisen agenttinsa tuloksiin, ja edustus siirrettiin Fazerille. (Seuraavassa puhumme yksinkertaisuuden vuoksi Fazerista, kun tarkoitamme Fazerin Musiikkikauppaa. Sitä ei tietenkään pidä sekoittaa Fazerin makeistehtaaseen, jonka perustaja oli Karl Fazer, Konradin veli. Sekaannuksen välttämiseksi alalla toimineet ihmiset puhuivat aika- naan ”Musiikki-Fazerista” ja ”Karamelli-Fazerista”). Fazerin ensimmäinen äänilevytähti oli J. Alfred Tanner, joka oli juuri tehnyt läpimurron helsinkiläisessä revyyteatterissa. Fazer ja Gramophone hallitsivatkin ennen ensimmäistä maa- ilmansotaa lähes totaalisesti Suomen pieniä markkinoita, mutta sitten suomalaisten levyjen tuotanto katkesi lähes kymmeneksi vuodeksi. Nuorella tasavallalla oli muutakin mietittävää. Asfalttikukka ja Emma Vuonna 1925 olot olivat vakiintuneet jo niin paljon, että Fazer saattoi jälleen lähettää taiteilijoita levyttämään ulkomaille. Yhteystyökumppani oli edelleen Gramophone, mutta levymerkiksi oli muuttunut His Master’s Voice. Levymyynti kääntyi todella nousuun vasta vuon- na 1929, jolloin äänilevyjen tuontitulleja alennettiin. Suurimpana
    [Show full text]
  • Juha Henriksson & Risto Kukkonen: Toivo Kärjen Musiikillinen Tyyli
    Juha Henriksson Risto Kukkonen Toivo Kärjen musiikillinen tyyli Suomen Jazz & Pop Arkisto Helsinki 2001 Julkaisija: Musiikkiarkisto JAPA Sörnäisten rantatie 25 00500 Helsinki Puh: 09-7570040 [email protected] www.musiikkiarkisto.fi © Juha Henriksson & Risto Kukkonen 2001 Kannen suunnittelu: Tomi Laaksonen Hakapaino Oy Helsinki 2001 ISBN 952-91-4201-3 (painettu) ISBN 978-952-68364-5-4 (pdf) KIITOKSET Kolme vuotta kestänyt tutkimusprojektimme ei olisi ollut mahdollinen ilman lukuisten ihmisten ja yhteisöjen tukea. Erityisesti haluamme kiittää Kalervo Kärkeä ja koko Toivo Kärjen perikuntaa siitä korvaamattomasta avusta, jota he ovat tutkimuksellemme antaneet. Kalervo on mm. auttanut tutkimuksessa käytettyjen äänitteiden ja nuottien hankkimisessa. Lisäksi hän on antanut käyttöömme isänsä sävellysluonnoksia ja -käsikirjoituksia. Kiitokset myös kaikille haastatelluille, joiden lausunnot ovat auttaneet selvittämään Kärjen sävellysprosessia ja tarjonneet valaisevia ja asian- tuntevia näkemyksiä hänen musiikistaan. Projektimme on ollut itsenäinen osa Pekka Jalkasen ja Vesa Kurkelan suomalaisen populaarimusiikin historian tutkimusprojektia. He ovat molemmat lukeneet tutkimuksemme käsikirjoituksen ja antaneet siitä arvokasta palautetta. Markku Nikulaa kiitämme monista tärkeistä kommenteista ja tarken- nuksista kirjamme lopussa olevaan sanastoon. Haluamme myös kiittää Suomen Jazz & Pop Arkistoa, joka julkaisee tutkimuksenne. Juha Henrikssonin tutkimustyötä on tukenut Suomen Kulttuurirahasto henkilökohtaisilla tutkimusapurahoillaan, mistä suuret
    [Show full text]
  • Veikko Tiitto DAA-DA DAA-DA Kirka Ja Sammy Babitzin
    Veikko Tiitto DAA-DA DAA-DA Kirka ja Sammy Babitzin - Diskografia 1966 - 2007 1 1. Minä, Kirka ja Sammy Vuonna 1972 tapahtunut Sammy Babitzinin Syksyn Sävelen voitto oli samalla minulle tutustuminen Babitzinin musikaaliseen sisarusparveen. Sammyn jälkeen "tutustuin" luonnollisesti hänen pikkuveljeensä Kirkaan. Siihen aikaan radiossa soitetuimpia Kirkan kappaleita olivat käännöskappaleet Venus ja Pikkuveli, joista jälkimmäistä kuunnellessani ajattelin kyseessä olevan Syksyn Sävelen voittaneen Sammyn nuorempi veli. Eurovision laulukilpailun Suomen karsinta alkuvuodesta 1974 jäi erikoisesti mieleen Sammyn ja Koivistolaisten vauhdikkaan tunnelmallinen kappale, Kari Kuuvan säveltämä Riviera, jossa säestäjänä oli todella suuri orkesteri. Yleisesti ottaen eurovision Suomen karsinnan taso oli tuona vuonna korkea, ja mielestäni juuri tuon kappaleen olisikin pitänyt päästä edustamaan maatamme Luxemburgissa. Sammyn kuoleman jälkeen kesällä 1973 ilmestyi hänen ainoaksi jäänyt LP-levynsä, nimikkoalbumi Sammy. Olin edellisenä syksynä aloittanut äänilevyihin liittyvän musiikin harrastukseni, ja Sammyn LP oli kokoelmassa järjestyksessään kolmas LP-levy. Samalla se tuli olemaan kaikkien aikojen ensimmäinen uunituoreena itselleni hankkimani levyalbumi. Tuo Sammyn ainoaksi jäänyt albumi myikin nopeasti kultalevyn verran. Levy oli huolella tehty, ja siinä Sammy todella pääsi taiteilijana oikeuksiinsa. Musiikki, joka suureksi osaksi koostuu käännöskappaleista, on valittu tarkoin ja jo tämä albumi antaa ymmärtää sen, kuinka lahjakkaan taiteilijan maamme musiikkielämä Sammyn poismenon myötä menetti. Kuulin jopa väitettävän, että jos Sammy olisi saanut elää, niin hänestä olisi aikanaan tullut jopa veljeään Kirkaa suositumpi. Itse olen aina kuvitellut, että jos Sammyn osalle olisi suotu elää normaalin potuinen elämä, niin muun muassa Kari Tapio olisi saanut hänestä todella pahan kilpailijan. Jossittelu on kuitenkin turhaa. Kohtalo, jolle emme mitään voi, päätti asian Sammyn kohdalla näin. Sammyn poismenon jälkeen pääsivät levyttämään Babitzinin sisaruksista myös Georg eli Ykä (oik.
    [Show full text]
  • Kirjoituksia Työväen Musiikista, Kirjallisuudesta, Teatterista Ja Muusta Kulttuuritoiminnasta
    Kirjoituksia työväen musiikista, kirjallisuudesta, teatterista ja muusta kulttuuritoiminnasta Toimittaneet Saijaleena Rantanen, Susanna Välimäki ja Sini Mononen Työväen taide ja kulttuuri muutosvoimana Työväen taide ja kulttuuri muutosvoimana Kirjoituksia työväen musiikista, kirjallisuudesta, teatterista ja muusta kulttuuritoiminnasta Toimittaneet Saijaleena Rantanen, Susanna Välimäki ja Sini Mononen Tutkimusyhdistys Suoni ry & Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura 2020 Acta Musicologica Militantia III Acta Musicologica Militantia III Acta Musicologica Militantia julkaisee yhteiskuntakriittistä, toiminnallista ja taistelevaa musiikintutkimusta. Kirjan julkaisua ovat tukeneet Kansan sivistysrahasto ja Koneen Säätiö. © Saijaleena Rantanen, Susanna Välimäki, Sini Mononen sekä kirjoittajat, Tutkimusyhdistys Suoni ry ja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura ISBN 978-952-5976-85-4 (sid.) ISBN 978-952-5976-86-1 (PDF) ISSN 2490-0125 (painettu) ISSN 2490-0540 (verkkojulkaisu) www.suoni.fi/julkaisut www.thpts.fi/julkaisut/muut-julkaisut/ Taitto ja kansi: Sakari Tiikkaja Hansaprint Turenki 2020 Tutkimusyhdistys Suoni ry & Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Helsinki 2020 Sisällys Johdanto 7 Työväen taide ja kulttuuri muutosvoimana Suomessa 1800-luvun lopulta 2000-luvulle Susanna Välimäki, Saijaleena Rantanen ja Sini Mononen Arkkiveisut työväen kumouskokemusten muovaajina 49 Sami Suodenjoki Työväeniltamat – sovellettua varieteeta 87 Työväenliikkeen juhlaperinne 1800-luvun huvikulttuurin jatkeena Vesa Kurkela Oikeus
    [Show full text]