TEOSTON ASIAKASLEHTI 3:2012

Raija Vahasalo: Teoston tutkimuk­ Mikä on 14 Selkeät säännöt netti­ 10 set hyödyttävät koko 18 suomalaista Teostorymaailmaan musiikkialaa musiikkia?

Tuhansien tarinoiden mies täytti 70 vuotta.

Sanat:Vexi Salmi PÄÄKIRJOITUS

Yhteistyöllä

eteenpäin Tomi Korhonen

Teemu Brunila on yksi tämän hetken menestyneim­ hienoa huomata, että myös komissio nostaa nämä asiat mistä suomalaisista musiikintekijöistä ja elokuun lopulla agendalleen. Mikäli Euroopan tasolla järjestöjen toimintata­ hän saavutti yhden virstanpylvään nousemalla Yhdysvaltain voissa on markkinoiden kehitystä haittaavia eroavaisuuksia albumilistan ykköseksi. Teemu oli mukana sanoittamassa tai puutteita, niihin on syytä puuttua. ja säveltämässä R&B-artisti Trey Songzin uudelta levyltä löytyvää Never Again -kappaletta. Komissio jättää sen sijaan ehdotuksessaan valitetta­ van vähälle huomiolle järjestöjen merkityksen paikallisen Brunila on rakentanut uraansa määrätietoisesti kulttuurin moninaisuuden ja elinvoimaisuuden edistäjinä. ja luonut kansainvälistä verkostoaan muun muassa Music Yhtenä EU:n tavoitteenahan on kulttuurisen monimuotoi­ Finlandin järjestämissä Biisilinna-workshopeissa. Yhdys­ suuden vaaliminen, ja tämän soisi näkyvän paremmin myös valtain ja Brittien albumilistat on jo saavutettu ja varmaa on, sen itsensä tekemissä ehdotuksissa. että hittejä kuullaan Teemulta jatkossakin. Toiveissa toki Kaiken kaikkiaan Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on on, että hän saisi seuraa mahdollisimman pian myös muista luotu tehokas, avoin ja läpinäkyvä tekijänoikeushallinnon suomalaistekijöistä. Tämän eteen tehdään vahvasti töitä niin toimintakulttuuri ja toivoa sopii, että ylisääntelyllä ei tukah­ Music Finlandissa kuin Teostossakin. duteta toimivia markkinoita ja käytäntöjä.

Teosto on muun muassa käynnistänyt Pumppu- hankkeen, jonka myötä menestyvien suomalaisten musiikin tekijöiden määrä halutaan saada kasvuun, halutaan hel­ pottaa reittiä kansainvälisille markkinoille sekä edesauttaa Tekijänoikeuteen liittyvien EU-direktiivien tekijöiden verkostoitumista. lausunnot kulkevat sivistysvaliokunnan kautta. Sivistys­ Tavoitteena on, että Brunilan kaltaiset tarinat eivät jää valiokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo nostaa tämän yksittäisiksi pilkahduksiksi, vaan tulevaisuuden tekijöiden lehden haastattelussa esiin kaksi asiaa, jotka noussevat polkua kohti ammattilaisuutta ja kansainvälistä menestystä syksyn aikana esiin myös komission direktiiviehdotuksesta voidaan järjestelmällisellä työllä ja yhdessä tekemisellä käytävässä keskustelussa: suomalaisen sopimusjärjestelmän auttaa. Tässä työssä kukaan ei tosin voi onnistua yksin. toimivuuden ja vahvan tekijänoikeuden merkityksen. Yhteistyötä tarvitsee niin tekijä kuin koko alakin. Vahasalon mielestä tekijänoikeuden merkitys on suuri ja sen painoarvo kasvaa koko ajan. Tästä syystä hän esittää, että Yksi asia, joka toimii – ei vain kannustimena, vaan koulujen opetussuunnitelmiin olisi sisällytettävä tekijänoi­ elinehtona musiikintekijöille – on tekijänoikeus. EU-komis­ keusasiaa. sio teki heinäkuussa ehdotuksen kollektiivihallintoa kos­ "Tekijänoikeus on välttämätön edellytys sille, että on kevaksi direktiiviksi. Komission tavoitteena on kannustaa sisältöä – ilman tekijöitä ei ole kotimaista sisältöäkään. Se tekijänoikeusjärjestöjä lisäämään läpinäkyvyyttä ja tehosta­ on yksi yhteen. Miksiköhän se on niin vaikea ymmärtää?” maan toimintaansa. Tiedon avoimuus ja aktiivinen viestintä Tähän Vahasalon toteamukseen on helppo yhtyä. on musiikkialalla keskeinen osa suomalaista – ja laajemmin myös pohjoismaista tekijänoikeuskulttuuria – ja onkin

Teostory on Teoston tiedotus- ja asiakaslehti sekä tekijänoikeusalan yleinen keskustelufoorumi. Kirjoitukset eivät välttämättä edusta Teoston kantaa. Julkaisija Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto r.y., Lauttasaarentie 1, 00200 Helsinki, puh. (09) 681 011, faksi (09) 677 134, sähköposti: [email protected] Toimitus Tomi Korhonen (päätoimittaja), Marja-Leena Karjula (toimitussihteeri) Ulkoasu Topi Saari/Neutron Design kannen kuva Maarit Kytöharju Paino Forssa Print ISSN 1236-6757 | 37. vuosikerta. | Teosto on kansainvälisen tekijänoikeusjärjestöjen yhteistyöelimen Cisacin jäsen.

2 Teostory 3:2012 TÄSSÄ NUMEROSSA

� Sivistysvaliokunnan rooli on � Uuden musiikin kilpailu olla tekijän puolella. � s.14 tähtää kaikenlaisen musiikin temmellyskentäksi. � s.24

Tomi Korhonen jussi nahkuri

Zen Café huilaa, mutta Samuli

ville juurikkala Putro on tehnyt soololevyjä. s. 29

� Kesäkuussa Teostosta sai tilityksiä 12 476 musiikintekijää ja -kustantajaa. � s. 13 suvi-tuuli kankaanpää suvi-tuuli

3:2012Viidentuhannen sanoituk- Suomalaisen taidemusii- sen mies Vexi Salmi kirjoit- kin kansallisuus perustuu 4 taa edelleenkin joka päivä. 18 sattumanvaraisiin usko- muksiin. Teoston tutkimustoiminta hyödyttää musiikintekijöitä Toista kertaa käynnistynyt 10 ja -käyttäjiä. Uuden musiikin kilpailu 24 etsii parasta uutta suoma- "Tarvitsemme vahvan teki- laista kappaletta. jänoikeuden", sanoo sivis- Paciuksen 14 tysvaliokunnan puheenjoh- Missä muruseni on soi Maamme ja taja Raija Vahasalo. eniten vuonna 2011. monet muut lau- 34 lut on mielletty EU-komissio julkaisi esi- suomalaisiksi tyksen tekijänoikeusdirek- niiden otsikoiden 17 tiiviksi. ja sanojen sisäl- lön vuoksi. s. 18

Teostory 3:2012 3 4 Teostory 3:2012 anat sovat Vexin elämän tarkoitus

”Sanat: Vexi Salmi” on tavaramerkki, jonka sukupolvi toisensa jälkeen on oppinut tuntemaan. Tuhansien laulutekstien ja tarinoiden mies täytti 70 vuotta, mutta sanoituksia syntyy yhä parisataa vuodessa eikä loppua näy. Vexi Salmen ura yhdistää sukupolvia paitsi kuulijoiden myös tekijöiden puolella. Entinen Toivo Kärjen kisälli jakaa nyt oppejaan Negativen Jonne Aaronille.

Teksti: Janne Flinkkilä Kuvat: Maarit Kytöharju

Teostory 3:2012 5 ”En ole keksinyt elämälle mitään muuta tarkoitusta kuin työnteon”, Vexi Salmi sanoo kantakahvilansa pöydässä. Hän täytti syys­ kuun 21. päivänä 70 vuotta, mutta aikoo jatkaa kirjoitta­ mista ”niin kauan kuin suuremmat voimat sallivat”. Salmen sanoituksia on kirjattu Teoston katalogiin yli viisituhatta. Levytettyjä niistä on hänen arvionsa mukaan vähän alle puolet. Elämänsä aikana Salmi on ehtinyt opiskella somistajaksi, pitää musiikkikauppaa, tehdä radio- ja tv-ohjelmia, työskennellä levytuottajana sekä pyörittää ohjelmatoimistoa ja levy-yhtiötä. Iskelmäsanoitusten lisäksi hän on kirjoittanut kolumneja, satukirjoja, romaaneja ja näytelmiä. Henkensä pitimiksi Salmen ei enää tarvitsisi iskel­ mätekstejä rustata. Silti niitä syntyy yhä parisensataa vuodessa. ”Pyrin joka päivä kirjoittamaan yhden laulun tai lopputuloksessakin. Tekstin pitää tulla sillä tavalla, ettei jonkin lehtitekstin. Muuten kävisi niin, että linnoit­ oikein tajuakaan, mistä se pulppuaa.” tautuu lähimmän krouvin nurkkaan, missä vähitellen Toisaalta Salmi on päätynyt saman totuuden äärelle ystäväpiiri pienenee ja juttujen aihepiiri supistuu, kuin moni luovan työn tekijä: usein pakko on paras kunnes päätyy siihen lopulliseen pisteeseen: poistuu muusa. Parhaita esimerkkejä on hänen Pepe Willber- elämästä.” gille vuonna 1973 sanoittamansa Aamu-kappale. Salmi oli lykännyt tekstin kirjoittamista viimeiseen Iskelmäteksti tunnissa asti ja raahautui kukonlaulun aikaan kirjoituskoneensa Liki viisikymmenvuotisen sanoittajanuran varrella ääreen ennen kuin muusikot tulisivat studiolle. Hän Salmelle on kehittynyt niin vankka rutiini, että iskelmä­ tuijotti tyhjää paperia ilman ainuttakaan ideaa ja teksti syntyy yleensä noin tunnissa. Rentun ruusun hän manasi, miksei hommaa voinut hoitaa aikaisemmin sanoitti Kassu Halosen valmiiseen melodiaan parissa­ kuin viimeisenä aamuna. Yhtäkkiä hän äkkäsi, että kymmenessä minuutissa. Rutiinista huolimatta tekstin siinähän se aihe tuli: aamu. Tekstiä alkoi syntyä: ”Kun tekeminen vaatii yhä heittäytymistä. silmäni mä auki saan” ja niin edelleen. Tuloksena oli ”Kun innostun, jalka alkaa naputtaa ihan huomaa­ jälleen yksi klassikko. matta. Olen usein sanonut, etten kirjoita vaan maalaan. ”Ei ole yksinkertaisempaa ideaa kuin aamu Teen sen itsesuggestion kautta. Loihdin kuvan silmieni aamulla”, Salmi naurahtaa. ”Vastaavia esimerkkejä on eteen ja kuvaan, mitä näen. Usein ne ovat lapsuusmuis­ useita. Itsestään saa irti enemmän, kun ei vain voi jättää toja. Jos miljöönä on metsä, näen millainen se metsä jotain tekemättä.” on.” Nopea työtahti johtuu siitäkin, että Salmen mielestä Kokonaisuuden hahmottamista luontaisen sanoituksen tulee syntyä ”lähes itsestään”. Varhaisessa vaiheessa Salmi tajusi myös, ettei rimaa ”Jos joutuu vääntämään väkisin, se näkyy kyllä kannata nostaa liian korkealle.

6 Teostory 3:2012 En ole keksinyt elämälle mitään muuta tarkoitusta kuin työnteon.

”Täytyy tyytyä siihen, että olen mikä olen ja teen merkkejä vuosien takaa, hän ei voi muistaa asioita, sellaisia tekstejä kuin teen. Nuorena suurin virhe on, jotka ovat tapahtuneet 20 vuotta ennen hänen synty­ että kun alkaa oppia alaa, yrittää työntää kolmeen määnsä”, Salmi sanoo. minuuttiin kaiken, minkä osaa. Silloin tuloksena on ”Jonne on melodioiden säveltäjänä luonnonlahjak­ vain sekamelska. Laulu ei ole mikään työnäyte. Aivan kuus. En pakota häntä tekemään mitään muuta kuin kuten valokuvaamisessa, pitää osata nähdä kokonai­ hän haluaa. Hänen melodialahjakkuuttaan ei kannata suus ja rajata se oikein.” yrittää muuttaa, mutta sitä voi aina laajentaa.” Vexi Salmi nousi maineeseen luotuaan 1960-luvun puolivälissä Antti Hammarbergin ympärille Irwin Monenlaista musikaalisuutta Goodman -ilmiön. Vuonna 1970 hän päätti ryhtyä Lukemattomien säveltäjien kanssa työskennelleen kuukausipalkkaiseksi sanoittajaksi ja marssi Fazer sanoittajan mukaan musikaalisuutta on monenlaista. Finnlevyn tuotantopäällikkönä toimineen Toivo Jotkut ovat taitavia rakentamaan harmonioita ja sovit­ Kärjen puheille. tamaan, mutta tarttuvien melodioiden säveltäminen Kärki patisti Salmen pänttäämäänAristoteleen on työn ja tuskan takana. Jotkut taas ovat luontaisia Runousopin ja opettelemaan nuottien lukemisen. pelimanneja, joilta syntyy helposti melodioita, mutta Lopulta Salmi nousi Kärjen läheisimpien työparien harmoniamaailmaa rajoittaa teoreettisten tietojen joukkoon Reino Helismaan ja Juha Vainion rinnalle. puute. Nykyisin Salmi kuljettaa viestikapulaa eteenpäin Jälkimmäiseen kastiin Salmi lukee Jonne Aaronin työskentelemällä jatkuvasti nuorempien säveltäjien lisäksi pitkäaikaisen työparinsa Irwin Goodmanin. kanssa. Nuorin heistä on 29-vuotias, Negativen ”Irwin oli kansanomaisten melodioiden tekemi­ laulajana ja biisintekijänä tunnettuJonne Aaron. sessä ylivoimaisimpia koko Suomessa. Niitä ei mietitty Sanoittajamestarin ja säveltäjäkisällin yhteisiä lauluja väkisin teknisinä suorituksina, että tähän sointuun ovat esittäneet muun muassaTopi Sorsakoski, Arja kuuluu tällaista, vaan ne tulivat niin kuin kansanlaulut Koriseva, Katri Ylander ja Olli Lindholm. ovat aina tulleet.” ”Meillä on Jonnen kanssa 41 vuotta ikäeroa. Siksi Kassu Halosta Salmi taas kiittelee harvinaisesta joskus täytyy pitää mielessä, että kun heittelen esi­ monipuolisuudesta. ”Hänellä melodiat tulevat kuin itsestään, mutta ammattitaidon ansiosta samalla avautuvat kaikki sointumahdollisuudet niiden sävyttämiseen. Usein hän voi kysyä, että minkäs kautta mennään ja tarjota eri vaihtoehtoja”, Salmi sanoo. Vuonna 1988 Salmi osui Kassu Halosen kanssa kolmella tikalla häränsilmään. Samana vuonna syntyi­ vät Rentun ruusu, Surun pyyhit silmistäni ja Sydämeeni joulun teet. Pitää osata nähdä On pakko heittää ilmoille kliseinen kysymys: tajuaako Salmi saman tien, jos hän on saanut aikaan kokonaisuus ja laulun, josta kasvaa vielä jotain elämää suurempaa? ”Joskus olen tajunnut ja joskus luullut tajuavani mutta rajata se oikein. tajunnut täysin väärin”, hän sanoo ja virnistää. »

Teostory 3:2012 7 Tekstin pitää tulla sillä tavalla, ettei oikein tajuakaan, mistä se pulppuaa.

» ”Kun olin tehnyt tekstin Sydämeeni joulun teet -lau­ luun, menin vessaan ja sanoin Kassulle, että sävellä sillä aikaa. Tulin takaisin ja kuulin, miten Kassu tapaili melodiaa. Sanoin, että älä tee mitään, tämä menee vielä virsikirjaan. Ihan vielä se ei siellä ole, mutta jonakin päivänä.”

Metsäradio hitin takeena Vuosikymmenten varrella ääniteteollisuus on kehitty­ nyt singlekulttuurista cd-kauden kautta Spotify-aikaan. Vaikka ala on kokenut vuosituhannen taitteen jälkeen suuren murroksen, hulluimpina vuosina Salmi pitää 1970-luvun alkua, jolloin c-kasetti teki lopullisen läpi­ murron. Salmi muistelee, että 1960-luvun lopussa Suomessa oli läntisen Euroopan pienin levysoitinkanta. Siksi 2000–3000 myydyllä singlellä saattoi päästä listakär­ keen. Yhtäkkiä joka matkaradiossa ja autossa oli kaset­ tisoitin. Sama äänite saatettiin ostaa kolmeen kertaan: kotiin ostettiin vinyylilevy, mökille ja autoon kasetit. ”Huoltoasemien kassakoneet löivät kasetit kuittei­ hin autotarvikkeina, joten jos oli täysi autoetu, niitä sai ostettua oman tai vieraan firman piikkiin siinä missä rukkasia, leluja tai kahvia. Parhaimmillaan äänitemyynti nousi 300 prosenttia vuodessa. Jonnekin vuoteen 1973 asti tappiollisen levyn tekeminen vaati todellista taitoa.” Kun media oli harvojen portinvartijoiden käsissä, heidän voiteluunsa oli helppo satsata. Salmi virnistää ja sanoo, että kostea suhdetoiminta oli ”hyvin tärkeää”.

8 Teostory 3:2012 Veikko ”Vexi” ”Ylen poikia juotettiin lähes joka viikko kunnon känniin tai vietiin vaikka Tukholmaan. Sitten annettiin Salmi vain levyt, että soittakaa tuota.” Syntynyt 21.9.1942 Tärkeä sidosryhmä oli myös Raha-automaattiyh­ Hämeenlinnassa distys, sillä joka kuppilassa oli jukeboksi. Jos singlen sai jokaiseen levyautomaattiin, se oli vielä tehokkaampi Ensimmäinen levytetty lauluteksti, Irwin Goodmanin markkinointikeino kuin radiosoitto. En kerro kuinka jouduin ”Muistan, miten joskus annettiin RAY:n miehelle naimisiin, julkaistiin valmis lista eteen, että hoida nämä sinkut koneisiin, 27.10.1965 tavataan Hesperian yökerhossa.” Julkaistuja sanoituksia yli Nykyisin levy-yhtiöt perustavat street teameja, jotka 2 500, suurin osa niistä masinoivat fanit klikkailemaan nettiäänestyksiä ja Warner/Chappellin katalogissa lähettämään radiokanaville biisitoiveita. Salmi sanoo, Salmen sanoittamat laulut että vastaavaa toimintaa harrastettiin aiemminkin, ovat voittaneet viisi kertaa mutta se vaati vain enemmän bensiiniä. Syksyn sävelen ja kolme ”Metsäradio oli Suomen kuunnelluimpia ohjelmia. hänen sanoittamaansa laulua on edustanut Suomea Jos siellä sai soimaan iskelmää tai vanhaa tanssimu­ Euroviisuissa siikkia, syntyi varma hitti. Kun lähdimme kiertueelle, katsoin postinumeroluettelosta reitin ja kiertelimme Käyttänyt useita salanimiä, joista tunnetuimpia ovat joka kylän postin kautta. Pian kuulimme, että on se Emil Retee ja Emil von Retee teidän laulu kyllä saamarin suosittu, kun metsureilta (aatelisen etuliitteen Salmi tulee kasoittain toivekortteja joka puolelta. Itse vain otti käyttöön kirjoitettuaan nyökyttelimme, että niin näköjään on.” Irwin Goodmanille sata sanoitusta) Tarkasta tekstistä väljyyttä Voittanut mm. Reino Helismaa tulkintaan -palkinnon, Erikois-Emman ja Juha Vainio -palkinnon Musiikkibisnes on muuttunut Salmen uran alkuajoista myös sanoittajan kannalta. Kun lauluja tehtiin sodan­ Harrastaa kotimaisen käyneille ja suurille ikäluokille, harva kohderyhmästä nykytaiteen keräilyä osasi englantia saati muita vieraita kieliä. Siksi heille tehtailtiin käännösiskelmiä kuin liukuhihnalta. Käännösiskelmiä Salmella ei ole ikävä, mutta Toivo Kärjen ajoilta hän kaipaa tiettyä teknistä ehdotto­ muutta. Julkaisukynnys ei ylittynyt, jos painot olivat väärillä tavuilla tai riimit ontuivat. ”Mitä tarkemmin teksti on tehty melodian mukaan, sitä enemmän se jättää laulajalle tulkinnanvaraa. Jos laulaja joutuu panemaan koko panoksensa siihen, että saa sanat istumaan melodiaan, siinä se tulkinta sitten onkin.” Myös kustannustoiminta on muuttunut. Vielä 1970-luvulla singlenuotit olivat tärkeä tulonlähde. Nykyisin iskelmänuottien painamisella ei ole enää taloudellista merkitystä. Salmelle olennaisinta on, että hänen laulunsa päätyvät yhä oppikirjoihin ja Suuriin Toivelaulukirjoihin. ”Sillä tavalla ne pilaavat taas yhden ikäpolven maun ja jäävät soimaan”, tuhansien tekstien mies sanoo ja vinkkaa silmää.

Vexi Salmi kirjoittaa joka päivä. Kun aihe löytyy, iskelmäsanoitus voi syntyä tunnissa.

Teostory 3:2012 9 Teosto kokeili teosten automaattista tunnistusta viime kesänä muun muassa PMMP:n Provinssirockin keikalla. roni rekomaa / lehtikuva roni rekomaa

10 Teostory 3:2012 TEOSTON TUTKIMUSTOIMINTA

Tutkimus katsoo tulevaan Musiikin kulutustottumukset ja jakelukanavat muuttuvat vinhaa vauhtia, mutta miten? Tähän musiikintekijöitä askarruttavaan kysymykseen etsii vastauksia Teoston tutkimustoiminta.

kohtaan. Jokaisen tutkimushankkeen vaikuttaa musiikkialaan ja musiikinte­ Teksti: matti remes tarkoituksena on tuottaa musiikinte­ kijöihin. kijöitä, musiikkia käyttäviä asiakkaita Tulevaisuutta on tunnetusti ja Teostoa hyödyttävää tietoa nyt tai Teknologia avaa uusia vaikeaa ennustaa. Hieman muutaman vuoden aikavälillä.” mahdollisuuksia helpommaksi tehtävä tulee, Monet tutkimushankkeista tehdään jos mutu-tuntuman sijaan käytettävissä Hyötytietoa musiikin yhteistyössä muiden musiikkialan on analyyttista tutkimustietoa. käyttötavoista toimijoiden ja korkeakoulujen kanssa. Teoston tutkimustoiminta liittyy Yksi osa Teoston tutkimustoiminnasta Rahallista tukea hankkeisiin on saatu oleellisesti järjestön perustehtävään eli ovat markkinatutkimukset, joissa selvi­ esimerkiksi Tekesiltä ja opetus- ja kult­ siihen, miten suomalaiset musiikinteki­ tetään musiikkimarkkinoiden trendejä tuuriministeriöltä. jät saadaan menestymään nyt ja tulevai­ Suomessa ja maailmalla. Tutkimuksissa Yhteisissä tutkimushankkeissa on suudessa. kartoitetaan musiikin käyttötapoja, muun muassa selvitetty, millä perusteilla ”Saamme tutkimusten kautta kuluttajien mieltymyksiä ja uusien tek­ kuluttajat tekevät valintoja fyysisten entistä enemmän ja syvällisempää nologioiden yleistymistä. levyjen ja internetin musiikkipalvelujen tietoa musiikkimarkkinoista ja opimme Viime aikoina on selvitetty esimer­ välillä. tuntemaan, miten musiikkia käytetään kiksi nuorten YouTuben käyttöä sekä Eräässä hankkeessa taas testattiin, ja miten käyttötavat muuttuvat”, Teoston tavaratalojen taustamusiikin vaikutusta miten fanien kännykkäkameroilla toimitusjohtaja Katri Sipilä tiivistää. ostokäyttäytymiseen yhdessä Tokman­ kuvaamista rock-konserteista voitaisiin Tutkimuspäällikkö Ano Sirppinie- nin ja Audience Firstin kanssa. työstää automaattisesti musiikkivideoita men mukaan keskeisenä tavoitteena on Toinen puoli tutkimustyöstä suun­ YouTubeen. luoda uutta ymmärrystä musiikkialan tautuu pidemmälle tulevaan ja siihen, Tutkimusyhteistyössä yksi painopis­ kehityksestä. millaista musiikin tekeminen ja kulut­ teistä on uuden teknologian avaamien ”Emme ole tutkimuslaitos, joka taminen voi olla 10–20 vuoden kuluttua mahdollisuuksien selvittäminen. tutkii pelkästään kiinnostuksesta tietoa ja miten nopea teknologinen kehitys Kesällä alkoi tutkimushanke, »

Teostory 3:2012 11 musiikin tekijöistä ja käyttäjistä Suo­ "Teoston tekemistä tutkimuksista messa. Aiemmin tietoja on käytetty on hyötyä koko lähinnä vain musiikin oikeudenhaltijoille musiikkialalle", tehtäviin tilityksiin, mutta tutkimuksen sanoo Teoston tutkimuspäällikkö avulla saamme datasta kaiken irti. Tämä Ano Sirppiniemi. on hyödyllistä koko musiikkialalle”, Sipilä sanoo. Teoston tietoja voidaan myös yhdis­ tää muiden musiikinalan toimijoiden tilastotietoihin. Teostolla on Sokotel Oy:n kanssa meneillään hanke, jossa hyödynnetään Teoston esityspaikkatietoja ja Sokotelin liiketoimintatietoja. Näin voidaan luoda musiikkiravintoloiden liiketoimintaa hyödyttävää tietoa.

Tutkimuksesta apua kehitystyöhön Teostossa tutkimusten tuloksia käytetään hyväksi myös oman toiminnan kehittämi­ seen ja edunvalvontatyön tehokkuuden jakke nikkarinen mittaamiseen. ”Pystymme tekemään Teostosta entistä parempia päätöksiä ja ennakoi­ maan muutoksia. Tutkimus auttaa meitä kehittämään uusia kustannustehokkaita toimintoja ja palveluja”, Sipilä toteaa. Monet tutkimusaiheet nousevat Teos­ ton lupatuotteiden kehityksestä. Nopea » jossa testataan teosten automaattista teknologinen kehitys tuo jatkuvasti tunnistusta bändien keikoilla. Pilotti­ musiikin käyttöön uusia tapoja, joilla on hankkeessa ovat mukana myös espan­ vaikutuksia Teoston musiikin käyttäjille jalainen teknologiayhtiö BMAT sekä Teostolla on tarjoamiin ratkaisuihin. opetus- ja kulttuuriministeriö. Myös Teoston tekijäasiakkaiden ”Radio- ja tv-soittojen automaattinen valtava määrä mielipiteitä selvitetään säännöllisesti tunnistaminen on teknisesti pitkälle rat­ tietoa musiikin tutkimuksen keinoin. Yksi tuoreimmista kaistu. Live-musiikki on haasteellisempi, selvityksistä käsitteli toiveita ja tarpeita, sillä äänitteeseen verrattuna esitys on tekijöistä ja joita vastikään Teostoon liittyneillä aina erilainen. Konserttipaikalla voi olla nuorilla musiikintekijöillä on järjestöä melua tai kappale soitetaan eri tempossa, käyttäjistä kohtaan. sävellajissa tai eri instrumenteilla.” Automaattista tunnistusta kokeiltiin Suomessa. kesällä Provinssirockissa Nightwishin, PMMP:n ja Notkean Rotan keikoilla. Niistä otetut äänitteet ovat nyt analysoi­ tavina Espanjassa, ja tuloksia on luvassa Syksyn aikana kartoitetaan, onko myöhemmin syksyllä. harjoitustiloja riittävästi ja kysytään käyt­ ”Sen jälkeen pääsemme arvioimaan täjien kommentteja kehittämiskohteista. Myytti yksin konseptin toimivuutta ja kustannuksia ”Tutkimusta hyödynnetään tausta­ työskentelevästä suhteessa nykyiseen raportointipro­ tietona musiikinalan toimijoiden kam­ sessiin. Jos homma toimii kaikilta osin, panjassa, jonka tavoitteena on kasvattaa taiteilijasta on tässä voisi olla potentiaalia tulevaisuuden musiikin harrastajamääriä sekä parantaa raportointijärjestelmäksi.” musiikin tekijöiden koulutusta ja verkos­ murtumassa Teoston tuoreen kyselyn mukaan nuoret musiikintekijät toitumista Suomessa.” haluavat verkostoitua ja tehdä yhteistyötä. Musiikinteki- Kartoitus Helsingin jöiden omasta verkkoyhteisöstä oli kiinnostuneita 71 % ja treenikämpistä Teosto kerää tärkeää yhteisistä tapaamisista 62 %. Hyödyllisistä yhteystiedoista Tulevista hankkeista Sirppiniemi mainit­ tietoa ja kontakteista oli kiinnostunut jopa 86 % vastaajista. see Helsingin treenikämppäselvityksen, Teoston keräämät tiedot musiikin esittä­ Kysely lähetettiin kaikille vuosien 2010 ja 2011 aikana jota suunnitellaan yhdessä Helsingin misestä tarjoavat tutkimukseen arvokasta Teostoon liittyneille musiikintekijöille. Kyselyyn vastasi 234 henkilöä eri puolilta Suomea. kaupunginmuseon ja Suomen Jazz & Pop lähdemateriaalia. Arkiston kanssa. ”Teostolla on valtava määrä tietoa

12 Teostory 3:2012 Musiikintekijöitä ympärimaan 647 Teksti: Marja-Leena Karjula 631 25159 24475 611 Vuoden 2011 lopussa Teostossa Tekijöistä valtaosa on miehiä ja 560 587 20109 19181 oli lähes 26 000 musiikinte­ naisten osuus jää 17 prosenttiin. Osuus on 18128 kijä- ja kustantaja-asiakasta. kuitenkin kasvamassa, sillä 20–29-vuoti­ Kolmannes heistä asui pääkaupunkiseu­ aista asiakkaista on naisia jo 21 prosenttia dulla. Pääkaupunkiseudun lisäksi isoissa ja alle 20-vuotiaista jopa 41 prosenttia. yliopistokaupungeissa on keskimääräistä Viime vuonna liittyneistä uusista asiak­ enemmän musiikintekijöitä. kaista 23 prosenttia oli naisia. 1102 6157

07 08 09 10 11 804 4372 Kustantajia Tekijöitä Musiikkia tehdään ympäri Suomen 566 736 musiikintekijöiden kotipaikat postinumeroalueittain 2827 3050 408 1630 217 697 118 78 40 297 111 93

90– Alle 20 20–29 30–39 40–49 50–59 60–69 70–79 80–89

Nainen Mies

Kesäkuun tilityksen saajia yli 12 000 Kotimaiset musiikintekijät ja -kustantajat saivat Tilityssummasta yli 60 prosenttia meni pääkau- kesäkuussa 15,8 miljoonaa euroa esitys- ja tal- punkiseudulle 3 876 tekijälle ja kustantajalle. lennuskorvauksia. Tilityksen saajia oli 12 476. Toiseksi eniten tilityksiä saivat Tampereen pos- tinumeroalueen tekijät ja kustantajat. Saajia Tilitettävää kertyi oli 831. • konserteista ja festivaaleilta 6 300 saajalle Koko maassa eniten korvauksia saivat 30–39-vuotiaat (2 758 saajaa), toiseksi eni- • muusta elävästä musiikista 6 500 saajalle ten 40–49-vuotiaat (1 713 saajaa) ja kol- • Ylen valtakunnallisen radion lähetyksistä mantena 20–29-vuotiaat (1 119 saajaa). 6 000 saajalle Tilityksen saajista kuudesosa oli naisia. • kaupallisten radioiden musiikinkäytöstä Keskimääräinen korvaus kotimaan esi- 5 500 saajalle (ajalta 1.7.–3.12.11) tyksistä oli 1 267 euroa ja koko tilityksestä 1 026 euroa. Yli 5 000 euroa sai 495 musii- • televisiosta 4 000 saajalle kintekijää ja kustantajaa. • musiikin internetkäytöstä 6 000 saajalle Ulkomailta esityskorvauksia saatiin jaet- • musiikin tallentamisesta 9 360 saajalle tavaksi 37 maasta. Suurimmat erät tulivat Ruotsista, Isosta-Britanniasta, Hollannista, ulkomaanesityksistä 4 000 saajalle. • Ranskasta ja Itävallasta.

Teostory 3:2012 13 TEOSTORYN VIERAANA: RAIJA VAHASALO

ja

TEKIJÄNOIKEUS ON VÄLTTÄMÄTÖN EDELLYTYS SILLE, ETTÄ ON SISÄLTÖÄ. �

14 Teostory 3:2012 Raija Vahasalo

Vahvantekijänoikeuden puolustaja

tavaa. "Tekijöiden pulma on työnsä rahoitus, siksi julkisen tuen Vahva tekijänoikeus on on oltava mukana kulttuurimme turvaamisen yhtenä element­ tinä." Myös Euroopan unioni on mahdollinen rahoituksen lähde. suomalaisen kulttuurin Julkista rahaa tarvitaan luovassa taloudessa, sillä varsinkin nuoret uraansa aloittelevat saavat harvoin tukea markkinoilta. edellytys, kansanedustaja "Tämä tukisi myös kulttuurimme monimuotoisuutta. Mutta ei Raija Vahasalo sanoo. kaikki silti voi tapahtua valtion tai kuntien tuella." Ilman sitä ei olisi Opetettava miten elää työllään Hyvänä esimerkkinä julkisen puolen hankkeista Vahasalo kotimaista sisältöäkään. mainitsee Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien kansainvälis­ tymis- ja työllistämishankkeen. Sen avulla moni nuori työllistyi koti- ja ulkomailla kulttuurin pariin ja hankkeen hallintokulut olivat pienet. Teksti: Heikki Jokinen Kuvat: Suvi-Tuuli Kankaanpää Luovien alojen ihmisten pulma on putoaminen työntekijöille rakennettujen suojaverkkojen viereen. "Lakiemme mukaan "Tekijänoikeusasiat ovat todella monimutkaisia ja ihminen on joko työsuhteessa tai yrittäjä, todellisuudessa moni vaikeita", sanoo eduskunnan sivistysvaliokunnan seilaa siinä välillä. Tarja Cronbergin asiasta tekemä selvitys on puheenjohtaja Raija Vahasalo. "Ne ovat vaikeita, tärkeä, nyt tutkimme löytyisikö kolmaskin tie." koska mukana on niin monta eri toimijaa, joiden edut ovat Pulma on sekin, että luovien alojen tekijät eivät hallitse ristiriitaisia." pakollisen yrittäjyytensä aakkosia. "Juttelin hiljan erään näyt­ Eduskunnassa tekijänoikeusasiat kuuluivat sivistysvalio­ telijän kanssa ja hän kertoi, että alan koulutuksesta uupuu kunnalle. "Valiokunnan rooli on olla tekijän puolella, haluamme vielä tieto miten toimia yrittäjänä. Nuorilta puuttuu usein tieto, nostaa sisällöntuotannon arvoa. Kannamme huolta kotimaisesta miten markkinoida osaamistaan ja verkostotkin puuttuvat. tuotannosta ja on löydettävä tavat, joilla se voidaan turvata. Koulut keskittyvät taiteeseen, mutta pitää myös opettaa, miten Vahva tekijänoikeus on keino tähän." elää työllään." Kulttuuri on kasvava ala, Vahasalo sanoo viitaten elokuussa Teosto menestyksen mahdollistajana on hanke, joka pyrkii julkistettuun Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. Sen suomalaisen musiikin tekijöiden uran tukemiseen kokoamalla mukaan kulttuuriammateissa ja -aloilla työllisyys on kasvanut laajasti yhteen alan toimijoita. "Minua on informoitu asiasta vuodesta 2004 selvästi nopeammin kuin kaikkien ammattien ja ja kutsuttu mukaan. Musiikin kenttä on aika pirstaleinen. toimialojen työllisyys. Vahvuutta tulisi, jos se koottaisiin yhteen, näin ääni kuuluu Suomi on pieni markkina-alue ja kulttuurin tuonti on mit­ paremmin." »

Teostory 3:2012 15 Raija Vahasalo

Kansanedustaja vuodesta 1999. Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja vuodesta 2007. Työskennellyt luokanopettajana ja rehtorina vuodesta 1984. Kotipaikka Kirkkonummi, syntynyt 1961. Kasvatustieteen maisteri. Useita luottamustehtäviä kokoomuksessa sekä liikunta-, sosiaali- ja kulttuurialalla.

» Hyvitysmaksun kohtaloon ei Vahasalolla ole ehdotonta Tekijänoikeutta oppitunneillekin ratkaisua, kuten ei tunnu olevan kenelläkään muullakaan. Ope­ Koulujen opetussuunnitelmiin olisikin Vahasalon mielestä tus- ja kulttuuriministeriökin otti lisäaikaa uusien ehdotusten sisällytettävä tekijänoikeusasiaa, muutoin sitä ei opita. "Ope­ pohtimiseen. "Henkilökohtaisesti suhtaudun nuivasti siihen jos tusmateriaalia on jo, asia pitäisi saada vielä opetussunnitelmiin. hyvitysmaksu tulisi valtion budjetista. Se voisi olla pois muusta Nämä ovat vaikeita asioita ja osaamista tulisi lisätä, itse kunkin. kulttuurin rahoituksesta." Tekijänoikeuden painoarvo kasvaa jatkossakin." "Tekijänoikeus on välttämätön edellytys sille, että on sisäl­ Pelkkä porkkana ei riitä töä – ilman tekijöitä ei ole kotimaista sisältöäkään. Se on yksi Eduskunnan sivistysvaliokunnalle kuuluu paljon tehtäviä: kou­ yhteen. Miksiköhän se on niin vaikea ymmärtää? Tekijänoikeus lutus, koko kulttuuriala, urheilu, liikunta, tiede, taide, nuoriso­ on tekijän palkkaa." Kaija Kärkinentyö, opintotuki jakaa ahkerasti ja tekijänoikeus. "Kulttuurin puolelta ei ole viime Nettimaailma on sotkenut ihmisten käsityksiä siitä, mikä on tietoa musiikintekijöiden arjesta luottamustehtävässäänaikona ollut paljon lainsäädäntöä, muuten alalla tapahtuu paljon. sallittua, Vahasalo arvele. "Eikä se taida edes riippua iästä. Mutta Elvis ry:nViime hallituksen eduskuntakaudella kulttuuri nousi vahvemmin esille." jos ei olisi tekijänoikeutta, ei olisi kotimaista sisältöäkään." puheenjohtajana,Millainen on valiokunnan ilmapiiri tekijänoikeusasioissa? musiikintekijän työssään ja vapaa-ajallaan."Valiokunta on luovan työn tekijän kannalla, sitä aina korostamme ja puolustamme. Vaikka valiokunta vaihtui vaalien jälkeen, ilmapiiri on ollut erittäin myönteinen." Tekijänoikeuteen liittyvien EU-direktiivien lausunnot Oppimisen iloa kulkevat sivistysvaliokunnan kautta. "Korostamme niissä aina suomalaisen sopimusjärjestelmän musiikkiluokilla "Olin aloittamassa musiikkiluokkatoimintaa Kirkkonummella toisen opettajan kanssa toimivuutta ja sitä, että tarvitsemme vahvan tekijänoikeuden. 25 vuotta sitten", kansanedustaja Raija Vahasalo kertoo. "Ne ovat tärkeitä. Oppilaat Olemme kyenneet vaikuttamaankin unionissa, esimerkiksi kokivat oppimisen iloa, yhteys vanhempien kanssa oli parempi kuin tavallisella luo- orpoteosdirektiivistä annettu lausunto oli aika topakka. Esityk­ kalla ja teimme yhdessä retkiä sekä muita hankkeita." sessä ei tuntunut olevan yritystäkään löytää teosten tekijää." Oppilaiden joukosta on noussut musiikin ja teatterin ammattilaisia. Ammattilais- Lainsäädännön tulee olla kunnossa, Vahasalo sanoo. "Suu­ ten kasvattaminen ei kuitenkaan ole ainoa musiikkiluokkien tavoite: "Siellä kasvaa rimpia haasteita on piratismi, tehokkaita keinoja sen suhteen myös kulttuurin käyttäjiä." Vahasalo opetti musiikkiluokkia kymmenen vuotta ennen tulee löytyä. Kävin hiljan Etelä-Koreassa, ja siellä oli oma siirtymistään rehtoriksi. "Olen joutunut taistelemaan musiikkiluokkien säilymisen puolesta. Nyt on vah- poliisikin, joka seurasi piratismia." dittava, että uudessakin tuntijaossa säilyy mahdollisuus musiikin, liikunnan ja mui- "En usko pelkkään porkkanaan. Pitää olla laillisia palveluita, den alojen erikoisluokkiin." mutta myös sanktioita. Lapset ja nuoret syntyvät nettimaail­ Raija Vahasalo on opiskellut musiikkiopistossa poikkihuilua sekä pianonsoittoa maan, mutta selkeitä sääntöjä ei ole. Jos niitä ei ole, toimitaan muualla, "ja joskus rämpytän kitaraakin". viidakon lakien mukaan." Oma musiikkimaku on muuttunut vuosien myötä. "Nuorena kuuntelin innolla reggaeta, nyttemmin käyn Pori Jazzissa tai oopperassa. Musiikilta toivon melodi- suutta, sitä voisi olla enemmänkin uudessa populaarimusiikissa."

16 Teostory 3:2012 EU:N KOMISSIO ESITTÄÄ DIREKTIIVIÄ KOLLEKTIIVI­ HALLINNOSTA

Euroopan komissio julkaisi nyt riittävän nopeasti. Komissio haluaakin eräänlaista toimilupamallia. Muun muassa saada vauhtia musiikin sisämarkkinoihin tiedonhallintaa, lisensointia, laskutusta ja 11. heinäkuuta esityksen uuden sääntelyn avulla. tilitystä koskevat tiukat suorituskykyvaati­ direktiiviksi, jonka tarkoitus mukset muodostaisivat ns. eurooppalaisen Asiakkaiden tarpeet paremmin lisensointipassin kriteerit. Jokaisen rajat on yhdenmukaistaa huomioon ylittävillä markkinoilla toimivan järjestön tekijänoikeuksien Direktiivillä on kolme tavoitetta: 1) parantaa tulisi täyttää nämä ehdot. yhteisvalvontajärjestöjen jäsenten valmiuksia Todennäköisesti vain suurimmilla järjes­ yhteishallinnointia EU:ssa. valvoa järjestöjen toimintaa, 2) taata yhteis­ töillä tai niiden yhteenliittymillä olisi riittävät valvontajärjestöjen riittävä avoimuus ja 3) resurssit toimia tällaisina lisensointikeskuk­ parantaa monta aluetta kattavaa oikeuksien sina. lisensointia musiikin verkkokäyttöä varten. Pienten repertoaarien markkinoille Teksti: Martti Kivistö Hallintokäytäntöjä ja avoimuutta koskeva pääsyn turvaamiseksi komission ehdotukseen sääntely koskisi kaikkea kollektiivihallinnoin­ sisältyy velvoite, jonka mukaan ”passinhalti­ Komission ehdotus tähtää sekä tia EU:ssa, kansainvälistä online-lisensointia jan” on otettava pyynnöstä kansainväliseen yhteishallintoa koskevan lainsää­ koskeva osuus sen sijaan vain Teosto-tyyppi­ lisensointiinsa myös pienen järjestön edus­ dännön harmonisointiin jäsen­ siä musiikin tekijänoikeusjärjestöjä. tama repertoaari. valtioissa että kansallisten markkinoiden Järjestöhallinnon osalta direktiivissä Direktiiviehdotukseen sisältyy määräyksiä ulkopuolelle suuntautuvan musiikin teki­ myös muun muassa riitojenratkaisumekanis­ jänoikeuksien lisensoinnin helpottamiseen. meista sekä viranomaisvalvonnasta. Suomessa ehdotus todennäköisesti johtaisi Lausunnossaan opetus- ja kulttuuri­ tekijänoikeusjärjestöjen toimintaa koskevaan ministeriölle Teosto pitää kannatettavina uuteen sääntelyyn. � ONGELMANA ehdotuksen yleistavoitteita, ts. järjestöjen Suomessa tekijänoikeusjärjestöt toimi­ ON JÄRJESTÖJEN kannustamista tehostamaan toimintaansa ja vat yhdistyslain mukaisina aatteellisina KULTTUURISTEN ottamaan asiakkaidensa edut ja tarpeet entistä yhdistyksinä. Tekijänoikeusjärjestön perus­ TEHTÄVIEN paremmin huomioon. taminen ei ole luvanvaraista eikä järjestöjen SIVUUTTAMINEN. � Ehdotuksen ongelmana pidetään kapeaa toiminnan valvontaa ole erikseen järjestetty. teknis-taloudellista näkökulmaa kollek­ Elinkeinonharjoittajina niitä koskevat yleiset tiivihallintoon ja järjestöjen kulttuuristen kansalliset ja EU:n kilpailusäännöt, joiden täsmennetään muun muassa oikeudenhal­ tehtävien sivuuttamista sekä liiallista yksi­ noudattamista kilpailuviranomaiset valvovat. tijoiden oikeudet sekä annetaan määräyksiä tyiskohtaisuutta ja osittaista tulkinnanvarai­ Lisäksi tekijänoikeuslaissa on muutamia eri­ järjestön jäsenyydestä, päätösvallan käyttämi­ suutta. tyissäännöksiä, jotka velvoittavat mm. sopi­ sestä sekä johdon selontekovelvollisuuksista. Teoston lausunnossa muistutetaan, että muslisenssivaikutuksin toimivia järjestöjä. Ehdotuksessa myös säännellään tekijänoi­ pohjoismainen tehokas, avoin ja läpinäkyvä Komissio on valmistellut direktiiviä useita keustulojen hallinnointia, järjestöjen välisiä kollektiivihallinnon toimintakulttuuri on vuosia ja kerännyt runsaasti tietoa eurooppa­ suhteita sekä järjestöjen suhteita käyttäjiin. luotu kevyen ja yleistasoisen sääntelyn laisten tekijänoikeusjärjestöjen toiminnasta. Avoimuutta koskeva sääntely liittyy puitteissa. Teosto kannattaa eurooppalaisen Komissio on havainnut järjestöjen toimin­ järjestön velvollisuuksiin toimittaa infor­ lisensointipassin lähtökohtaa, jonka mukaan nassa puutteita ja hitautta ja jopa taloudellisia maatiota muun muassa oikeudenhaltijoille, kansainvälistä online-lisensointia hoitavan väärinkäytöksiä. Komission mukaan huonosti toisille järjestöille, teosten käyttäjille ja muille organisaation tulee olla riittävän suoritusky­ toimivilla tekijänoikeuskäytännöillä on sidosryhmille. kyinen. Lopputuloksena ei kuitenkaan saa yhteys myös siihen, ettei eurooppalainen rajat Euroopan laajuiseen musiikin online- olla muutaman suuren toimijan hallitsema ylittävä online-musiikkitarjonta ole kehitty­ oikeuksien lisensointiin komissio kaavailee eurooppalainen online-markkina.

Teostory 3:2012 17 Suomalaista ja kansainvälistä, perinteistä ja modernia. Kuva Aulis Sallisen Ratsumies-oopperan esityksestä Savonlinnasta vuodelta 1975. Kuvassa Heikki Toivanen ratsumiehenä.

18 Teostory 3:2012 Suomalaisuus taidemusiikissa Klassisen musiikin konsertteja hallitsevat vanhat keskieurooppalaiset teokset. Silloin Teksti: Mikko Heiniö Kilpailua ei käydä niinkään kun valitaan koti- ja kansainvälisen ohjel­ miston välillä kuin vanhan ja uuden välillä: 70–350 vuotta sitten sävel­ uudempaa, se on letyt teokset hallitsevat konsertteja niin Suomessa kuin ympäri maailmaakin. usein kotimaista. Esimerkiksi Kuhmon kamarimusiikki 2012 esitti noin 250 teosta, joista vain viidennes nauttii edelleen tekijänoikeus­ Mutta mitä sen suojaa – näiden joukossa kaikki 9 suoma­ laisteosta. Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n suomalaisuus on? jäsenten konserteissa kuultiin vuonna 2011 arviolta 6 000 esitystä. Näistä kotimaisia teoksia oli 1 726 ja melkein kaikki tekijänoikeudellisesti suojattuja, missä näkyy klassisen musiikin nuoruus sami taavitsainen sami Suomessa: vapaata kotimaista ohjelmis­ toa ei juurikaan löydy. Esiin pääsi 253 »

Teostory 3:2012 19 Maamme-laulun säveltänyt Fredrik Pacius pysyi koko ikänsä Saksan kansalaisena.

UMO ja Vantaan viihdeorkesteri. Edellä tekemäni kahtiajako ei kuitenkaan perustu musiikin lajeihin vaan arviooni siitä, tekevätkö ao. säveltäjät lähinnä pitkiä vai lyhyitä teoksia. Vaikka Heini- öllä on ollut todennäköisesti tuplasti se määrä esitysminuutteja kuinKärjellä , uskon Kärjen vetävän pitemmän korren sikäli, että nimi on kohdannut yleisön niin monasti. Tällaisissa tilastoissa musiikki mää­ rittyy suomalaiseksi sillä perusteella, että tekijä on Suomessa syntynyt tai Suomeen asettunut. Suomalaisiin lukeutuvat siis esimerkiksi kauan sitten Pariisiin Lähteet: » suomalaissäveltäjää, joista 105:llä oli muuttanutKaija Saariaho ja Fredrik yksi esitys. 28 säveltäjällä oli yli 10 esi­ Pacius, joka pysyi koko ikänsä Saksan Suomen Sinfoniaorkesterit ry. tystä: kansalaisena. keuksellisti hyödynsi kansanmusiikkia, Vuosikertomus 2011 Paciuksen Maamme (1849) ja monet jossa romantiikan ideaalien mukaan piili Klassinen, jazz ym. pitkät teokset: muut laulut on mielletty suomalaisiksi "kansan sielu". Tosiasiassa kansanmu­ Heiniö, M: Suomalaisen Sibelius, J. 355 niiden otsikoiden ja sanojen sisällön siikkimme on usein ollut peräisin ihan musiikin Klami, U. 31 vuoksi. Teokset tulivat merkittäviksi muualta kuin Suomesta ja "kansalta". suomalaisuus. Lintinen, K. 26 niinä vuosikymmeninä, kun Suomen Uskomme helposti, että musiikkimme Musiikkitiede 1/1991, s. 12-33 Kuula, T. 25 kansallista identiteettiä järjestelmällisesti on luonteeltaan suomalaista, esimerkiksi Nordgren, P-H. 23 rakennettiin. Sama koskeeSibeliukselle tummaa ja melankolista (Toivo Kuula, Heiniö, M: Karvalakki Bergman, E. 20 langennutta historiallista tilausta. Tällöin Leevi Madetoja, P-H. Nordgren). Tällaiset kansakunnan kaapin Rautavaara, E. 19 ei itse musiikin "epäsuomalaisuus" juuri­ piirteet voivat erottaa Suomen muista päällä. Kansalliset Sonninen, A. 16 kaan häirinnyt. Maamme on saksalainen maanosista (suomalainen vs. argentiina­ attribuutit Joonas Kokkosen ja Aulis Kokkonen, J., Madetoja L. 15 masurkka, ja Finlandia-hymni kelpasi lainen tango), mutta tuskin eurooppalai­ Sallisen oopperoiden Almila, A. 14 kansallislauluksi jopa ihan toiseen kult­ sista lähinaapureista. julkisuuskuvassa Ahmas, H., Aho, K. 12 tuuripiiriin, afrikkalaiselle Biafralle. Kansallisuus on niin musiikissa kuin 1975-1985. SKS 1999 Hakola, K., Heiniö, M. 11 Sibeliuksen julistettiin löytäneen ylipäätäänkin paljolti sosiaalinen konst­ "suomalaisen sävelen" jo Kullervossa ruktio, joka on rakentunut sekä sopimuk­ Viihde, rock ym. lyhyet teokset: (1892). Sitten Sibelius on aina kuulostanut sen- että sattumanvaraisesti, vähitellen Kärki, T. 124 "aidosti suomalaiselta" niin meidän kuin lujittuneiden uskomusten myötä. Fiktio Mononen, U. 99 muidenkin mielestä, samoin muukin on tullut faktaksi. Lehtinen, R. 79 "sibeliaaninen" musiikki (esim. Joonas Mitä perinteisempää oman aikamme Lehto, L. (Jimi Tenor) 56 Kokkonen). Kullervossa Sibelius poik­ taidemusiikki on, sitä kansallisemmalta Witting, L. 34 Merikanto, O. 31 Perkiö, S. 26 Alanko, Ilkka 15 Kotilainen, O. 14 Harma, H. 13 Kaasinen, S., Maasalo, A. 12 Musiikin kansallisuus Pokela, M. 11 perustuu sattuman­ Myös kevyempää musiikkia soitettiin; varaisesti lujittuneisiin kuuluuhan Suomen Sinfoniaorkeste­ reihin 28 klassisen kokoonpanon lisäksi uskomuksiin.

20 Teostory 3:2012 Maamme on saksalainen masurkka. se luullakseni vaikuttaa. Myönteisesti ajateltuna perinteisyys on jotain turval­ lista ja luonnollista, kielteisesti ajateltuna Kansanmusiikkimme jotain rajoittunutta, ei-kansainvälistä. on ollut yleensä peräisin Kielteinen leima sisältyy nuorten ihan muualta kuin Suomesta ja "kansalta". modernistien keksimään nimikkeeseen Museoviraston "karvalakkiooppera". Täten kutsuttiin 1920-luvun kuvassa Simon Nikku soittaa kansallisen tyylin toistaiseksi viimeistä klarinettia. suurta kukintaa 1970–80-luvuilla, Joonas Kokkosen ja Aulis Sallisen oopperoita. Nämä teokset saivat loistavan vas­ taanoton lehdistössä, jonka mielestä niiden suomalaisuus ilmeni yhtäältä sellaisissa musiikillisissa piirteissä kuin tonaalisuus, sinfonisuus, perinteisyys ja yksinkertaisuus, ja toisaalta sellaisissa kulttuurisissa piirteissä kuin luonnolli­ suus, aitous ja uskottavuus. Suomalaisille modernisteille taiteen kansallisuus on merkinnyt takapajui­ suutta ja kansainvälisyys edistykselli­ syyttä aina 1920-luvulta alkaen. Ikään kuin tämän muistaen Kokkosen ja Salli­ sen puolestapuhujat viljelivät eräänlaista sekä-että-retoriikkaa, jossa vastakohdat yhtyvät samassa lauseessa. Oopperoiden sanottiin olevan sekä kansallisia että kansainvälisiä, sekä perinteisiä että moderneja, sekä eklektisiä että omaperäi­ siä, sekä sinfonisia että teatterillisia, sekä tonaalisia että vapaatonaalisia jne. Vahvempi kansallismielisyys tai­ dekeskustelussa on nykyisin painunut taustalle – ellei sellaisena sitten nähdä viimekeväistä kannanottoa "postmo­ dernia tekotaidetta" vastaan ja sadan vuoden takaisen kansallisromantiikan puolesta. Hurjempaa oli ennen. Kun Eugen Malmsten, Harmony Sisters ym. esittivät Helsingissä jazzia vuonna 1942, eräs lehti kirjoitti: ”Swing on rikollisen kieltä ja merkit­ see suomeksi aivan häpeämättä: retkutus, sätkytys. Sen ns. rytmissä ja muka melo­ diassa rääkymisessä ja kissan hännän kis­ komisessa on kultahampaisen juutalaisen petollista röhötystä: kalvetaanpa Euroo­ pan nuorison sielu ja ruumis, alas moraali [--]; eläköön eroottinen bolshevismi --[ ]; museovirasto ylös raakuus ja rivous.”

Teostory 3:2012 21 MUSIIKKIA MAAILMALLE TekstiT: Jani Sipilä JA Merja Hottinen

Oddarrangin rumpali Olavi Louhivuori keikkailee monissa eri kokoonpanoissa.

Ennätyskattaus suomalaista jazzia London Jazz Festivalilla marraskuussa maarit kytöharju Lontoon suurimman vuosittaisen musiikkifesti- ”Kun kuulin Music Finlandin UK-kärkihank- vaalin ohjelmassa on kymmenen suomalaisen keesta, päätin toteuttaa haaveeni suomalaisen jazzin huippua. musiikin viemisestä Lontooseen. Meillä on mah- Ohjelmansa tiistaina 11. syyskuuta julkista- tavaa musiikkia, mutta aika vähän tahoja, jotka nut London Jazz Festival esittelee tänä vuonna voisivat toteuttaa tällaisia omariskisiä vientipro- Kansainvälisiä korkeatasoista suomalaista jazzia harvinaisen jekteja”, toteaa Annamaija Music Companyn toi- laajalla kattauksella. mitusjohtaja Annamaija Saarela. ”Seriousin joh- kantaesityksiä Festivaalille tuotetun Finnish Jazz at London taja John Cumming on tullut tutuksi Europe Jazz Monet suomalaisteokset saavat nykyään kantaesityksensä Jazz Festival -kokonaisuuden artistit ovat Verneri Networkin hallituksen kautta, ja hän on suhtau- ulkomailla, ja syksyn konserttikalenteri on tästä hyvä esi- Pohjola Quartet, Oddarrang, Black Motor, Rakka, tunut hyvin positiivisesti projektiimme. Olemme merkki. Syyskuun lopussa kuullaan esimerkiksi Pertti Jala- Kuára, Anna-Mari Kähärän Orkesteri, Iro Haarla jo alustavasti suunnitelleet jatkoakin vuodelle van Distant/Close Amsterdamissa (22. syyskuuta) ja Tomi - Trygve Seim - Ulf Krokfors, Juhani Aaltonen 2013”, Saarela lisää. Räisäsen Hiisi Kyproksella (27. syyskuuta). Lokakuun 19. Quartet. Tämän lisäksi Iiro Rantala saapuu Lon- London Jazz Festival 2012 järjestetään 9.–18. päivänä puolestaan esitetään Perttu Haapasen kuoroteos tooseen festivaalin kutsumina. marraskuuta. Report Lundissa Ruotsissa. Lauri Mäntysaaren ja Lauri Finnish Jazz at London Jazz Festival on suun- London Jazz Festival järjestettiin ensimmäi- Supposen uudet teokset saavat kantaesityksensä mar- niteltu yhdessä Annamaija Music Companyn ja sen kerran vuonna 1992 täyttämään 1970-luvulta raskuun 22. päivänä Kanadan Montrealissa osana FORUM London Jazz Festivalia järjestävän tuotantoyhtiön lähtien pyörineen Camden Jazz Festivalin jättä- international des jeunes compositeurs -tapahtumaa. Seriousin kanssa. Se on osa Music Finlandin Ison- mää aukkoa. Jo heti alkuvuosinaan London Jazz Matthew Whittallin teos Solen tulee saamaan koko- Britannian kärkihanketta, jota rahoittavat työ- ja Festival kasvoi edeltäjäänsä suuremmaksi ja on naiset 15 esitystä Ulmin teatterissa kaudella 2012–2013, elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministe- nykyään Lontoon suurin musiikkifestivaali. Lon- osana tanssiteosta jossa kuullaan myös Stravinskyn Le riö, ulkoasiainministeriö, Esek ja Luses. don Jazz Festival tarjoaa kymmenen päivää jazzia Sacre du Printemps. Kantaesitys on 22. marraskuuta. Orkes- kaikissa sen ilmenemismuodoissa. terina on Ulmin filharmoninen orkesteri, jota johtaaN ils Schweckendiek.

22 Teostory 3:2012 TekstiT: Jani Sipilä JA Merja Hottinen

Teemu Brunilan Ministeri Stubb musiikkia listaykkösenä kärkihankkeen viennin Yhdysvalloissa edistämismatkalla Lontoossa Ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb järjesti yhteistyössä Music Finlandin, ulkoasianministeriön ja R&B-artisti Trey Songzin uusi levy Chapter V on nous- Suomen Lontoon suurlähetystön kanssa suomalaisen sut Yhdysvaltojen albumilistan ykköseksi. Levyllä olevaa musiikkiviennin edistämismatkan Lontooseen. Never Again -kappaletta on ollut säveltämässä ja sanoit- Matkalla ministeri Stubb ja lähes 20 hengen suo- tamassa Teemu Brunila. Tämä on ensimmäinen kerta malainen delegaatio vieraili Universal Music Groupin musiikin historiassa, kun suomalaisen tekemä kappale päämajassa, jazziin, nykymusiikkiin ja maailmanmu- on mukana levyllä, joka nousee Billboardin Top200-lis- siikkiin keskittyvässä musiikkiyhtiö Seriouksessa sekä tan kärkeen. BBC Radio 1:ssä ja BBC Radio 3:ssa. Lisäksi suomalaisde- Teemu Brunila on aktiivisesti luonut uraa biisinte- legaatio tapasi laajan joukon brittiläisiä musiikkialan kijänä siitä lähtien, kun The Crash -yhtye vuonna 2009 ammattilaisia ja median edustajia suomalais-brittiläi- pekka mustonen lopetti toimintansa. Hän osallistui Music Finlandin (ent. sellä vastaanotolla. Myös Teosto oli edustettuna dele­ Music Export Finland) Biisilinna-leirille vuonna 2008. gaatiossa. ”Teemu oli The Crash -yhtyeessä todistanut omaa- Matkan tavoitteena oli viennin edistämismatko- vansa loistavan biisinkirjoitustaidon ja saavuttanut jen tapaan kasvattaa suomalaista musiikkivientiä myös kansainvälistä menestystä. Vuonna 2008 Teemu Isoon-Britanniaan innostamalla alan vaikuttajia osallistui Biisilinna-leirille, jossa hän kirjoitti musiikkia toimimaan yhteistyössä suomalaisten musiikkialan yhdessä brittiläisen (mm. Kylie Minoguelle biisejä teh- ammattilaisten kanssa. neen) hittinikkari Rob Davisin kanssa. Toimiva yhteis- Ministeri Stubbin musiikkiviennin edistä- työ johti sopimukseen Robin managerin kanssa, muut- mismatka järjestetään osana Music Finlandin toon Lontooseen ja kustannussopimukseen Sony/ATV suomalaisen musiikkiviennin vuosien 2012–2013 UK:lle”, kertoo Biisilinna-leirin järjestäjä Sami Häikiö kärkihanketta. Kärkihankkeen tavoitteena on Music Finlandista. kasvattaa suomalaista musiikkivientiä ja edistää Brunilan biisejä on julkaistu Briteissä muun muassa suomalaisen musiikin näkyvyyttä Isossa- JLS:n ja Pixie Lottin albumeilla, jotka molemmat nou- Britanniassa ja muilla kohdemarkkinoilla, sivat Brittien albumilistan kakkoseksi. Kotimaassa Bru- joihin brittimarkkinan vaikutus heijastuu. nilan teoksia on kuultu muun muassa Anna Abreun ja Jenni Vartiaisen levyillä. ”Nyt Teemu on saavuttanut ensimmäisen merkki- paalun Yhdysvalloissa. Lisää julkaisuja on tulossa ja toi- von Teemulle pitkää kansainvälistä uraa ja menestystä”, Häikiö sanoo.

Teemu Brunila sai pontta Kaksi suomalaista biisintekoon Biisilinnasta. monodraamaa, Lotta Wennäkosken Lelele ja Perttu Haapasen Nothing to Declare nähdään 18. marraskuuta arvostetulla Huddersfieldin nykymusiikkifestivaalilla Iso-Britanniassa. Teokset esittävät Plus Ensemble, sopraano Pia Freund sekä bassobaritoni Nicholas Isherwood. maarit kytöharju

Teostory 3:2012 23 Uuden musiikin kilpailun voitti viime vuonna Pernilla Karlsson kappaleella När jag blundar, säv. Jonas Karlsson.

24 Teostory 3:2012 jussi nahkuri UUDEN MUSIIKIN KILPAILU

UUDEN MUSIIKIN KILPAILU ON ERI MUSIIKINLAJIEN temmellys- kenttä Perinteinen Euroviisu-karsinta päivitettiin viime vuonna kaikille avoimeksi Uuden musiikin kilpailuksi. Kilpailu pyrkii nyt eroon uuden formaatin mukanaan tuomista lastentaudeista. Se tarjoaa musiikintekijöille oivan keinon saada teoksiaan julki.

Teksti: Markus Laakso

Uuden musiikin kilpailussa etsitään parasta suo­ osallistui karsintaan rennolla asenteella. Pääpointtina oli tavoit­ malaista uutta kappaletta. Kilpailu on avoin kaikille taa uusia kuulijoita ja lisätä bändin tunnettuutta. Tavoite toteutui musiikintekijöille genrestä riippumatta. Ensimmäi­ yli odotusten: bändi pääsi finaaliin ja kilpailubiisi We Are the Night seen, vuoden 2012 kilpailuun saapui 540 biisiä, joista esiraati YleX:n voimasoittoon. karsi jatkoon 40 ansiokkainta. Loppukilpailuun esiraati valitsi 12 ”UMK jäi mieleen positiivisena kokemuksena. Bändi oli kappaletta. aluksi tiukasti kilpailuun osallistumista vastaan, koska Euro­ Ensimmäinen voittaja,Pernilla Karlssonin esittämä ja viisuilla on tietty maine. Kun homma alkoi pyöriä ja päästiin Jonas Karlssonin säveltämä sekä sanoittamaNär jag blundar, kuvaamaan livevetoja tv:hen, muutkin ymmärsivät heti, että valittiin edustamaan Suomea vuoden 2012 Euroviisuissa. Nyt tämä on älyttömän siisti juttu, Iconcrashin laulaja-biisintekijä uusi kierros on käynnissä, ja demojen lähetysaika on juuri Jaani Peuhu sanoo. päättynyt. ”Haluan, että ihmiset kuulevat biisejäni. Siinä vaiheessa Vuoden 2013 Uuden musiikin kilpailun voittaja valitaan indieuskottavuus ei kiinnosta. Ymmärrän, jos joku bändi haluaa keväällä. olla cool kavereidensa silmissä ja olla osallistumatta kilpailuun. En olisi itsekään lähettänyt biisiä Iconcrashin ensimmäisen Indieuskottavuus ei kiinnosta levyn aikoihin. Sen jälkeen on tullut selväksi, että teen musiik­ Viimevuotisen kilpailun mukanaolijoista yksi oli Iconcrash, joka kia ensisijaisesti siksi, että ihmiset kuulevat sitä.” »

Teostory 3:2012 25 Uuden musiikin kilpailu jäi Iconcrashin Jaani Peuhulle mieleen myönteisenä kokemuksena ja tavoite bändin tunnettuuden lisääntymisestä täyttyi yli odotusten. kuura timonen & riina peuhu

� Tavoitteenamme on saada UMK:sta koko kansan tapahtuma. � Anssi Autio

Lastentauteja ja kehitysintoa Kuten usein isoja konsepteja luodessa, Uuden musiikin kilpailun luominen ja toteuttaminen vaati paljon töitä tiukalla aikataululla eikä lastentaudeilta vältytty. ”Saimme paljon palautetta, mikä oli loistavaa. Olemme kuunnelleet tarkalla korvalla, mitä muusikot, tv:n katsojat ja viisufanit ovat meille kertoneet. Suurin korjattava asia on se, että meillä oli liian vähän suoraa ohjelmaa ja itse musiikkia. Kritiikkiä tuli myös valintaprosessista ja siitä, kuinka paljon yleisö pääsi vaikuttamaan ohjelmaan. Tapahtumat eivät myös­ kään auenneet katsojalle sillä tavalla kuin viihdeohjelmassa pitäisi”, Uuden musiikin kilpailun tuottaja, YlenAnssi Autio pahoittelee. Formaattia tullaan selkeyttämään saadun palautteen perus­ teella. Ohjelmaa oli vaikea seurata, koska siinä sekoitettiin vaihtelevalla menestyksellä tosi-tv:tä, osittain käsikirjoitettua tarinankerrontaa ja estradiviihdettä. Aution mielestä kompas­ tuskivenä oli se, että nauhoitettujen ohjelmien kanssa eläminen ei toiminut reaaliajassa. Tällä kertaa tuomaristo tulee koostumaan pääasiassa muusi­ koista ja tuottajista eikä musiikki- ja mediavaikuttajista. Tavoit­ teena on, että biisit pystyisivät kehittymään matkan varrella eli tuomareiden on kyettävä ajattelemaan muusikkonäkökulmasta. Voittajan valinnassa, eli kansanäänestyksessä, piilee myös riskinsä. Äänestysmäärät ovat verrattain pieniä ja tulokset helposti manipuloitavissa.

Väärin perustein viisuihin? Uuden musiikin kilpailu teki kauneuspilkuistaan huolimatta paljon hyvää, kuten kohotti Euroviisu-karsintojen pahasti näi­ vettynyttä imagoa – karsinnat ovat noudattaneet samaa kaavaa vuodesta 1961 lähtien. Se tarjosi myös tuntemattomammille

biisintekijöille mahdollisuuden pärjätä, eikä kutsuvierasartisteja Stig pääsi viime vuonna Uuden enää ole. musiikin kilpailun finaaliin ”Tavoitteenamme on saada UMK:sta koko kansan tapahtuma kappaleella Laululeija, jonka ovat säveltäneet Matti Mikkola ja kaikenlaisten bändien, artistien ja biisinkirjoittajien temmel­ & DJPP ja sanoittanut Paula lyskenttä”, Autio sanoo. Vesala.

26 Teostory 3:2012 kuuluviin. hyötyvät merkittävästä mediahuomiostajasaavat ääntään Autio näkee, ettäkaikki12finalistia ovat he voittajia, koska nostaminen Suomen edustajaksi Eurovision -laulukilpailuun. sille biisintekijöillejaartisteille, eikäniinkäänyhden kilpailijan kilpailun tärkein tehtävä ontoimia promootiokanavana erilai­ Peuhu, Kuusi ja Autio ovat yhtä mieltäsiitä,että Uuden musiikin asiantuntijaraadin osuutta. kuitenkin muitakeinoja jakorostaisi siinäammattimaisen huomauttaa. Euroviisu -kappaleen etsimiseenhänmiettisi aikaansaamiseksi”, Teoston puheenjohtajaKimKuusi Hienoa, että Yletekee tällaistauuden kotimaisen musiikin saavat teoksiaan tehokkaastiihmisten kuultavaksi. nousevia kykyjä. Tämä onmyös Teoston toive: erilaisettekijät käs joukko musiikintekijöitäjatapahtumaesitteliansiokkaasti V al ”Uuden musiikinkilpailuonerittäinkannatettava hanke. Ensimmäiseen Uuden musiikinkilpailuunosallistuikinväri­ t ava promoo tiopo teniaali

sen eteen,jotenosaanarvostaa tällaistamahdollisuutta.” välittyy mukavammin sitäkautta. Olen raatanutvuosikausia ovathan nekaksi täysin erimaailmaa.Koen, ettämusiikkini tai livenä telkkarissapuolellemiljoonalleHelsingin jäähallissa, Suomen-rundin. Jos vertaa sitä,että soittaatorstaina Kokkolassa Teimme ennenUMK:taInkeroinen-albumin tiimoiltakattavan supportia. Tietämys bändistäonnyt paljon,paljonlaajempi. sanoo. sestikin –tässäkunyrittäätienataleipänsämusiikilla”, Peuhu kappale taisisoidasatakertaa elionhansejärkevää taloudelli ­ on tosihyvä, jauusinnoistamaksetaan tiettykanssa. YleX:llä oikeuskorvausten muodossa. set tietävät biisintekijöillemyös mukavia lisätienestejätekijän­ lukuisat pitkätkiertueettailiutalevytyksiä. Televisioesiintymi­ visiossa saattaaollahuomioarvoltaan paljonenemmänkuin ”Kansan riveistä alkoi tullakilpailunmyötä ihanerilaista ”Ylen maksama korvaus televisiossa soitetuistabiiseistä Niin julmaakuinseonkin,muutamaesiintyminentele­ Teostory 3:201227

Jussi Nahkuri) jussi nahkuri SUOMI-AREENA

Paneeli keskusteli suomalaisen musiikin vetovoimasta ja siitä, miksi suomalainen musiikki viehättää suomalaisia kuulijoita.

Teosto mukana

SuomiAreenassaPorissa nostettiin esiin myös Teoston Kulttuurikummi- Teksti: Tomi Korhonen Kuvat: Olli Sulin hanke. Keskustelua hankkeen merkityksestä ja sen myötä esillä pidettävistä teemoista kävi kummipari europarlamentaarikko Teosto oli mukana heinäkuussa Porissa järjestettä­ Sirpa Pietikäinen ja musiikintekijä Iiro Rantala. vässä yhteiskunnallisessa keskustelutapahtumassa SuomiAreenassa. Jazzkadun päälavalla keskusteltiin suomalaisen musiikin vetovoimasta edustavan panelistijoukon voimin. Suomalaisesta musiikista ja sen asemasta olivat keskustelemassa Tuomo Prättälä, Iiro Rantala, Teoston hallituksen puheenjohtaja Kim Kuusi ja Pori Jazzin pitkäaikainen tiedottajaM ikko Peltola. Moderaattorina toimi Ylen toimittajaHarri Hakanen.

28 Teostory 3:2012 Piha ilman sadettajaa

Samuli Putro istuu keittiössä ja tuijottaa ulos ikkunasta. Ei ole sata- SAMULI PUTRON nut viikkokausiin. Eletään vuotta 2002, ja Putro kirjoittaa kotonaan Helsingin Vartiosaaressa. Zen Cafélta on tulossa kokoelmalevy, TEKSTEISSÄ ARKIREALISMI johon tarvitaan pari uutta bonusraitaa. ”Oli kuuma kesä, ja talolliset tuttavani valittivat kaivojen kuivu- LIIKUTTAA SISÄISIÄ van. Piha ilman sadettajaa oli se meidän Vartsikan pihamaa, jonka nurmikko oli palanut. Poimin asioita ympäriltäni”, Putro kertoo. Sävellys syntyi juuri kotiin kannetulla pianolla. ”En osannut soit- MANNERLAATTOJA. taa sitä juuri lainkaan. Oikealla kädellä piti siirtää vasemman sor- mia. Sävellajiksi tuli sattumalta c-molli, joka alkoi kuljettamaan kap- paletta suureelliseen suuntaan.” Teksti: Mika Kauhanen Melodialtaan Piha ilman sadettajaa on pelkistetty mollikulku, kuva: Ville Juurikkala joka korostaa tekstin alakuloa. Vain hetkeksi mennään valoisampiin tunnelmiin, rinnakkaisduuriin ja akustisen kitaran helinään. Musii- killisesti biisin mehukkain parametri on rytmiikka. ”Olimme koko bändi innostuneita Lauryn Hillin levystä Misedu- cation. Siinä on paljon R’n’B-vaikutteita. Bassorumpua ei potkaista ykköselle, vaan erikoisiin paikkoihin”, Putro kuvailee. Kompin kään- Samuli Putro tyminen lisää kappaleen jännitettä. tuoreimman ”Sovituksemme aiheutti kauhua julkaisijassa. Levy-yhtiö soololevyn, ehdotti, että rahaa uuteen studiosessioon kyllä on. Kriisipalaverissa Tavalliset rumpalimme Pete Parkkonen totesi, että jos annat kerran niin hautajaiset, annat aina. Niinpä pidimme vanhan version.” tunnelmissa. Epäonnistuminen? Ajatus kappaleiden tekemisestä tilaustöinä oli Putrolle vaikea niellä – laulun pitäisi tulla, kun se on tullakseen. Lisäksi Piha ilman sadet- tajaa viimeisteltiin stressaavissa olosuhteissa. Sitä harjoiteltiin ja sovitettiin kameramiesten keskellä Ylen kuvatessa dokumenttia Zen Cafésta. ”Koko sessio oli sekava kuvausten ja arri-tappeluiden takia. Emme soittaneet kappaletta koskaan keikalla alkuperäisasussa”, Putro muistelee. ”Itselleni jäi vuosiksi sellainen olo, että tämä on se epäonnistunut biisi. Jostain syystä se jäi kuitenkin yleisölle elä- mään.” Piha ilman sadettajaa sai kuitenkin lentävän lähdön YleX-kana- valla. Kerrotaan, että ensisoiton jälkeen Pasilan puhelimet kävivät kuumana, kun kuulijat vaativat uusintaa. Juontajat reagoivat ja vei- vät levyn toistamiseen lautaselle. Vuosien mittaan kappaleesta on tullut kestohitti useilla eri radioasemilla. Se kuullaan yhä päivittäin joltain isolta kanavalta, kuten Radio Novasta, Suomipopista, Radio Aallosta tai NRJ:stä. ”Sanotaanko niin, että kyllä muutamia taksiajeluita on tehty sadettajan voimin. Minulla on joitain biisejä, jotka soivat nykyään enemmän kuin ilmestyessään”, Putro sanoo. Zen Café on huilannut vuodesta 2007. Sillä välin Putro on teh- nyt soololevyjä. Elokuussa ilmestyi järjestyksessään kolmas, Taval- liset hautajaiset. ”Minun täytyy tehdä tosi paljon musiikkia, että saan levylli- sen siedettävää materiaalia kokoon. Kirjoitan rima nilkoissa, kun- � jos et sinä enää minua tahdo – nes alan nauttia biisintekemisestä. Välillä tulee yli vuoden tau- olen kylmä ja kivinen kaivo koja, ja alkuun kestää viikkoja ennen kuin väline on taas hallussa. Olen sanonut työskentelystäni, että heikkolahjaisen täytyy yrittää Piha ilman sadettajaa – kovasti.” Kesällä Samuli Putro sai Juha Vainio -tunnustuspalkinnon. Se sitä minä olen jos sua en saa � myönnetään erityisen ansioituneille sanoittajille.

Teostory 3:2012 29 AJANKOHTAISTA

Teosto ja lauri hannus Gramex rahoittavat uutta musiikkia edistävää säätiötä Teosto ja Esittävien taiteilijoiden ja äänittei- den tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gra- mex ry ovat perustaneet uuden, musiikkia edistävän säätiön. Musiikin edistämissää- tiön tarkoituksena on edistää ja tukea koti- maista monimuotoista musiikkia sekä sen ammattimaista tekemistä, esittämistä, kus- tantamista ja tuottamista. Gramex ja Teosto luovuttivat kumpikin säätiön peruspääomaksi viisisataatuhatta euroa eli yhteensä miljoona euroa. Säätiö voi toteuttaa tarkoitustaan jaka- malla apurahoja ja avustuksia tai muutoin edistämällä ja tukemalla taloudellisesti Musiikkiala musiikkiin liittyviä tilaisuuksia, musiikkital- lenteiden tuottamista, musiikin kustannus- toimintaa, vientiä, koulutusta, tutkimusta ja kehitystoimintaa sekä harjoittamalla taitei- panostaa teosvientiin lijaresidenssitoimintaa. Tavoitteena on myös yhdistää edistävän säveltaiteen edistämiskeskus Esekin ja Luo- van säveltaiteen edistämissäätiö Lusesin ”Teosviennin kasvun vauhdittaminen suomalaisten musiikintekijöiden toiminnat uuteen musiikkialan yhteiseen Biisilinna-leirin on yksi Music Finlandin keskeisistä määrä halutaan saada kasvuun, halu­ säätiöön. Yhdistäminen tulee vähentämään kansainvälistä toimintojen päällekkäisyyttä sekä mahdol- tavoitteista. Esimerkit muun muassa taan helpottaa reittiä kansainvälisille joukkoa Järvenpään Kallio- listamaan tehokkaamman ja asiakaslähtöi- muista Pohjoismaista ovat osoittaneet, markkinoille sekä edesauttaa tekijöiden Kuninkalassa. semmän toiminnan. Myös avustusten hake- että kovasta kilpailusta huolimatta verkostoitumista. minen helpottuu. kysyntää ammattimaisille ja lahjakkaille ”Tavoitteena on, että Brunilan tekijöille on kaikilla maailman merkit­ kaltaiset tarinat eivät jää yksittäisiksi tävillä musiikkimarkkinoilla”, sanoo pilkahduksiksi, vaan tulevaisuuden Music Finlandin toiminnanjohtaja tekijöiden polkua kohti ammattilai­ Tuomo Tähtinen. suutta ja kansainvälistä menestystä voi­ Music Finland edistää teosvientiä daan järjestelmällisellä työllä ja yhdessä Street Kobra (vas.) ja Matti Mikkola Äänitteiden muun muassa kanavoimalla opetus- ja tekemisellä auttaa”, kertoo Teoston hiovat biisiä Herbie kulttuuriministeriön teosvientitukea varatoimitusjohtaja Kari Paananen. Crichlown kanssa. digitaalinen biisinkirjoittajille ja kustantajille sekä järjestämällä vuosittain kansainvälisen myynti kasvaa Biisilinna (Song Castle) -workshopin. Musiikkituottajat - IFPI Finlandin jäsenyhti- Biisilinnaan osallistuu 20 suomalaista öiden äänitemyynnin kehitys vuoden 2012 ja kansainvälistä eturivin kirjoittajaa ensimmäisellä puoliskolla osoitti digitaali- sen myynnin kasvaneen 26 prosenttia. Digi- sekä levy-yhtiöitä ja kustantajia ympäri taalinen myynti on jo noin 31 prosenttia maailman. Aiemmissa workshopeissa kokonaismyynnistä. Erityisesti musiikin strii- syntyneitä kappaleita on päätynyt maus- eli suoratoistopalveluiden suosio on muun muassa Etelä-Korean, Japanin lisääntynyt. Äänitemyynti väheni kuitenkin kokonai- ja useiden Euroopan maiden listoille. suudessaan vuoden ensimmäisellä puolis- Viimeksi Biisilinna järjestettiin 9.–12. kolla noin kuusi prosenttia. syyskuuta. Digitaalisen myynnin kehityksessä Suomi Myös Teosto on vahvasti mukana on esimerkiksi Ruotsia selvästi jäljessä. Ruot- luomassa parempia edellytyksiä suoma­ sissa digimyynnin osuus on äänitemyynnin kokonaismarkkinoista lähes 64 prosenttia. laisten biisintekijöiden menestymiselle. Teosto on käynnistänyt Pumppu- hankkeen, jonka myötä menestyvien

30 Teostory 3:2012 Espoon bändipajan opiskelijat tekivät Teostoon jokasyksyisen vierailunsa ja saivat opastusta muun muassa siihen, milloin Teostoon kannattaa liittyä asiakkaaksi ja mitä hyötyä asiakkaaksi liittymisestä on. Tilaisuutta emännöivät Teoston puolesta Ulla Saari ja Anu Prinkkilä. � SE, MITEN JOPA MONTA KYMMENTÄ MUUSIKKOA SAA- DAAN SOITTAMAAN SAUMAT- TOMASTI YHTEEN JOKAISEN PYRKIESSÄ TEKE- MÄÄN KAIKKE­ NSA, JOTTA KOKONAI- SUUDESTA TULISI MAHDOL­LISIMMAN HYVÄ, ON IHME, JOSTA JOKAINEN YRITYSJOHTAJA VOI OLLA KA- TEELLINEN. �

Kalevi Aho Rondossa 9/2012 kirsi-marja forsberg kirsi-marja maarit kytöharju

Joka kolmas Turun, Porin ja Tampereen suomalainen kopioi musiikintekijöitä tapaamassa musiikkia tai videoita Teosto järjesti elokuun lopulla Turun, Porin ja Tampereen Kolmannes suomalaisista eli 1,8 miljoonaa täministeriö. Tutkimuksen tilaajana toimi musiikintekijöille asiakastapaamiset, joissa aiheena olivat kansalaista kopioi musiikkia, elokuvia ja tv- Teoston hyvitysmaksuyksikkö. Teoston asiakkuuteen liittyvät asiat laidasta laitaan. Kysyä ohjelmia laillisesti omaan käyttöönsä. Tutkimus toteutettiin henkilökohtaisina sai vapaasti, ja vastauksia etsittiin esimerkiksi Teoston verk- Laillisesti kopioitujen musiikki- ja video- haastatteluina 3 040:lle 15–79-vuotiaalle kopalveluihin ja teosilmoituksiin liittyviin kysymyksiin. Osal- tiedostojen määrä on 548–678 miljoo- suomalaiselle. Tutkimuksesta rajattiin pois listujia askarruttivat myös esimerkiksi naa kappaletta vuodessa. Muut lähteet, omatekoinen musiikki ja videomateriaali Teoston asiakkuuden ja CC-lisenssillä kuten verkkokaupoista ostetut tai laitto- sekä työkäyttöä varten kopioitu musiikki- toimimisen yhteensovittaminen, masti kopioidut musiikki- ja videotiedostot tai videoaineisto. ulkomailta saatavat korvaukset ja mukaan lukien kopioinnin määrä on arviolta Tulokset kertovat myös, että suomalai- Teoston sopimukset esimerkiksi 1,7 miljardia tiedostoa vuodessa. sista jo 3,7 miljoonalla on yksityiskäytös- Spotifyn ja YouTuben kanssa. Musiikkia kopioidaan tavallisimmin alku- sään tietokone, 3,2 miljoonalla on muistitik- Keväällä Teosto järjesti vas- peräisiltä cd-levyiltä (33 %) ja videoita tv- kuja ja yli 2,5 miljoonalla 15–79-vuotiaalla taavat tapaamiset Lappeenran- lähetyksistä (69 %). on musiikkitiedostoja toistava matkapu- nassa, Lahdessa, Rovaniemellä Yleisimmin musiikkia kopioidaan mp3- helin. ja Oulussa. Osallistujat toivoi- soittimeen, matkapuhelimeen ja tietoko- TV-ohjelmien verkkotallennuspalve- vat jatkoa vastaavanlaisille neelle. Videoita kopioidaan eniten tallenta- luja käyttää puoli miljoonaa suomalaista ja tapaamisille. valle digiboksille tai tietokoneelle. tabletti-laitteiden käyttäjien määräksi arvi- Tiedot kertoo yksityisen kopioinnin oidaan 420 000. määrää selvittänyt tutkimus, jonka toteutti Suomen lain mukaan alkuperäisläh- Taloustutkimus Oy hyvitysmaksun neuvot- teistä (alkuperäiset cd-levyt ja tv-tallen- Leif Sällström kertoi Teoston telukunnan toimeksiannosta. Neuvottelu- nukset) tapahtuva kopiointi kuuluu laillisen toiminnasta. kunnassa ovat edustettuina tekijänoikeus- yksityisen kopioinnin piiriin. Laki sallii myös järjestöt, laitevalmistajat ja maahantuojat kopioimisen kavereilta ja perheenjäseniltä. sekä opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja Kopiointia hyvitetään teosten tekijöille lait- elinkeinoministeriö ja liikenne- ja viestin- teista kerättävin hyvitysmaksuvaroin.

Teostory 3:2012 31 MUSAMARATON

Jouni Hynynen, numero 2452, selvitti puolimaratonin ajalla 2.05.46.

Juoksun iloa ja tuskaa musamaratonilla Mikä yhdistää taidemusiikin säveltäjänä ansioitunutta Mikko Heiniötä, raskaan rockin Jouni Hynystä ja Maj Karman Kimmo Kurittua? Ainakin halu juosta pitkiä matkoja ja kovaa. Kaikki nämä kolme nähtiin juoksemassa kovaa Jyväskylässä Musamaratonilla.

32 Teostory 3:2012 � HYVÄT FIILIKSET JÄI MUSAMARATONISTA.

KAKSI VUOTTA ”Nuoret pitävät kotimaisen mu- JUOKSUHARRASTAMISTA siikin saatavuutta verkkopalveluissa tärkeänä”, Ano TAKANA, SITÄ ENNEN Sirppiniemi OLEN URHEILLUT sanoi. ALA-ASTEIKÄISENÄ. � – KIMMO KURITTU

Salo, joka juoksi puolimaratonin, sinnitteli sel­ Teksti: Marja-Leena Karjula Ylh.: Maj Karma- ja Kuvat: Kai Rosti ja Mika Nikula kävaivoistaan huolimatta maaliin saakka, vaikka Penniless-yhtyeistä joutui kävelemään viimeiset kuusi kilometriä. tuttu Kimmo Viimevuotiset Musamaraton-voittajatKati Kurittu juoksi kokomaratonin ja Tämänvuotinen Musamaraton juos­ Oikarinen ja Juha Salonen uusivat voittonsa sai ajaksi 3.41.00. tiin 8. syyskuuta ja jälleen Finlandia täysimittaisella maratonilla. Aikansa perusteella Marathonin yhteydessä Jyväskylässä. Oikarinen oli koko Finlandia Marathonin tulos­ Teosto järjesti Musamaratonin nyt toista kertaa. taulukossa sijalla 48 ja Salonen sijalla 57. Teija Helvelahti Mukaan juoksemaan oli ilmoittautunut lähes Puolimaratonin parhaat olivat Musamara­ kunnostautui sata musiikintekijää ja musiikkialan vaikuttajaa. ton-sarjassa Antti Westman ja Katri Kotitie kympillä. Juostavaksi saattoi valita maratonin, puolimara­ sekä Finlandia Kympillä Tommi Nieminen ja tonin tai Finlandia kympin. Teija Helvelahti. Hieman viileästä ja kosteasta säästä huoli­ Musamaratonia järjestämällä Teosto haluaa Vas. alh.: Juoksuun matta tunnelma oli huipussaan ja taistelumieltä tukea musiikintekijöiden hyvinvointia ja lähtiessä askel oli vielä kevyt. osoitettiin. Esimerkiksi musiikintekijäHeikki jaksamista.

Teostory 3:2012 33 SOITETUIMMAT

Missä muruseni on ja Duran Duran soivat eniten vuonna 2011

Teksti: Marja-Leena Karjula toloissa. Tanssipaikoilla suomalaisten säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien tekemän musiikin osuus Vuoden 2011 soitetuin kappale oli oli 81 %, konserteissa 73 % ja festivaaleilla 63 %. Teoston keräämien esitystietojen Ylen radiokanavien musiikista 40 % ja kaupal­ mukaan Jukka Immosen, Jenni listen radioiden musiikista 31 % oli kotimaista. Vartiaisen ja Mariskan säveltämä ja sanoittama Televisiossa kotimaisen musiikin osuus oli vain Missä muruseni on. Toiseksi esitetyin oli Teemu 16 %. Brunilan säveltämä ja Jukka Immosen sovittama Kotimaiset hitit olivat silti radiokanavilla Duran Duran. soitetuimpia kappaleita ja esimerkiksi Kaupallisissa radioissa Duran Duran soi kaupallisten radioiden 10 kärjessä -listalle eniten, mutta kaikki esityspaikat mukaan lukien onnistui viime vuonna sijoittumaan poik­ Missä muruseni on kiri ykköseksi. Se keräsi vuo­ keuksellinen määrä kotimaisia hittejä. den aikana yli 7 000 esityskertaa ja Duran Duran Ylen valtakunnallisilla radiokanavilla reilut 6 500 esityskertaa. kymmenestä soitetuimmasta kappa­ Rauli Somerjoen ja Arja Tiaisen Paratiisi, leesta kahdeksan oli kotimaisia. joka on sinnitellyt tanssilavojen ja -ravintoloiden Tiedot perustuvat musiikin ykkössuosikkina vuodesta 2000, jatkoi edelleen esitystietoihin, joita Teosto saa elävän musiikin 10 kärjessä -listan ykkösenä. Sen tilaisuuksien järjestäjiltä, radio- ja esityskerrat (3 200) ovat kuitenkin vähentyneet tv-yhtiöiltä ja esiintyjiltä. Tietojen jopa parilla tuhannella 2000-luvun alkupuolen perusteella Teosto maksaa sekä huippuvuosista. koti- että ulkomaisille säveltäjille, Kuten aiempinakin vuosina, myös vuonna sanoittajille, sovittajille ja musii­ 2011 kotimainen musiikki soi taajimmin elävien kin kustantajille korvaukset orkestereiden esittämänä tanssilavoilla ja -ravin­ teosten käytöstä.

34 Teostory 3:2012 Kaupallinen radio Ylen radiokanavat Elävä musiikki

1. DURAN DURAN 1. Vanha nainen hunningolla 1. Paratiisi säv. ja san. Teemu Brunila, sov. Jukka säv. Erin Anttila, san. Erin Anttila ja John säv. Rauli Somerjoki, san. Rauli Somerjoki ja Arja Immonen, kust. B Publishing Päijänne, sov. Vesa Anttila, kust. Tiainen, sov. Jani Uhlenius Kaiku Songs, Warner/Chappell 2. Missä muruseni on Music Finland 2. Ikkunaprinsessa (Glendora) säv. ja san. Jukka Immonen, säv. ja san. Ray Stanley, suom. Saukki, kust. Emi Jenni Vartiainen ja Mariska, 2. Set Fire To The Music Publishing, Warner/Chappell Music Fin- kust. Air Chrysalis Scan- Rain land, Edition Wilhelm Hansen dinavia säv. ja san. A. Adkins, F. Thorneycroft Smith, kust. 3. Keinu kanssani (Quien sera) 3. Mä annan sut n säv. ja san. Pablo Rosas Rodriguez, suom. Ulla e Air Chrysalis Scandinavia, pois n Universal Sand, kust. Peermusic säv. Lasse Kurki, san. Laura o m Närhi, sov. Matti Mikkola, m 3. Da Da Dam 4. Kulkurin iltatähti I säv. Toivo Kärki nimimerkillä Martti Ounamo, kust. HMC Publishing ka säv. ja san. Axel Ehnström, sov. Juk Axel Ehnström, Leri Leskinen, san. Reino Helismaa nimimerkillä Orvokki Itä, 4. Tuntematon potilas kust. Music Works Helsinki, HMC kust. Warner/Chappell Music Finland * säv. ja san. Janne Rintala ja Olli Saksa, sov. Olli Saksa, kust. HMC, P5ymusic Finland 4. Maailman toisella 5. Se jokin sinulla on puolen (You’ve Got What I 5. Maailman toisella puolen säv. Rauli Eskolin ja Leo Haka- Like) säv. Rauli Eskolin ja Leo Hakanen, san Leo Haka- nen, san. Leo Hakanen, säv. ja san. Gerard Marsden, nen, Jarmo Mykkänen ja Elisa Tiilikainen, sov. Jarmo Mykkänen ja Elisa Tii- Leslie Maguire, Les Chad- Rauli Eskolin, Erno Laitinen ja Leo Hakanen, likainen, sov. Rauli Eskolin, wick ja Frederick Marsden, kust. Inkfish, Warner/Chappell Music Finland Erno Laitinen ja Leo Haka- E suom. Juha Vainio, kust. r Universal nen, kust. Inkfish, Warner/ i 6. Grenade n säv. ja san. P. Lawrence, A. Levine, C. Kelly, C. Chappell Music Finland A n 6. Satumaa Brown, A. Wyatt ja P. Hernandez, kust. Bug t säv. ja san. Unto Mononen, 5. Sokea piste t Music Scandinavia, Fintage Publ., Warner/Chap- i kust. Warner/Chappell Music säv. Marco Oey, san. Jarmo la pell Music Scandiniavia, Emi Music Publishing Lampela ja Maco Oey, sov. Finland Scandinavia Sakari Tiikkaja, Maco Oey ja Janne 7. Kaksi kolpakkoa neiti 7. Ei mitään hätää Saksa säv. ja san. Martti Maja, kust. Warner/ säv. ja san. Hanna Pakarinen ja Markus Koski- Chappell Music Finland 6. Tyynny tuuleni nen, sov. Markus Koskinen ja Kalle Torni- säv. Niina Hartikainen ja Laura Madekivi, ainen 8. Oikeesti san. Tiina Paaso, sov. Aku Toivo- säv. Kaisa Ranta-Toivonen, san. Sinikka Svärd, 8. Hollywood Hills nen, Niina Hartikainen ja Laura sov. Aku Toivonen, kust. Finlanders Productions säv. ja san. Samu Haber, kust. Madekivi Sony/ATV Music Publ. Scan- 9. Get On 7. Missä muruseni dinavia säv. ja san. Henry Aaltonen, Pekka Järvinen ja on Christer Häkkinen, kust. Warner/Chappell Music säv. ja san. Jukka Immonen, 9. Tämä on totta n Finland säv. ja sov. Matti Mikkola ja e Jenni Vartiainen ja Mariska, n Dj Street Kobra, san. Anna- i kust. Air Chrysalis Scan- 10. Jätkän humppa r säv. Paavo Melander, san. Tupa-Uuno, kust. War- Leena Härkönen ja Laura a dinavia k ner/Chappell Music Finland Närhi, kust. HMC, Universal a P 8. The Lazy Song na säv. ja san. P. Lawrence, K. War- 10. Heavy an H same, P. Hernandez ja A. Levine, säv. Eero Heinonen, Aki-Markus * Toivo Kärjen ja Reino Helismaan perilliset ovat kust. BMG Chrysalis Scandinavia/ Hakala, Lauri Ylönen ja Pauli Ranta- toivoneet, että näiden kahden suositun edes- Bug, Sony/ATV Music Publ. Scandinavia, salmi, san. Lauri Ylönen, kust. Boneless-Ske- menneen tekijän salanimet tulisivat julkisiksi. letor, Grotto Entertainment, Art Slow, On The Emi Music Publishing Scandinavia, Warner/ Beat Chappell Music Scandiniavia 9. Unten kaivo säv. Hanna Marsh, san. Hanna Marsh ja Jari Uutela, sov. Aki Väkevä 10. Silkkii säv. Kari Hulkkonen,

Seppo Salmi, Pasi Vilja- r

a

nen, Tommi Tikkanen, Antti k Lauronen ja Jori Hulkkonen, s o san. Jukka Rousu, sov. Tommi e is Tikkanen ad par Laura Närhi on myös sanoittanut esittämänsä ja paljon radiokanavilla soineen Mä annan sut pois -kappaleen.

Teostory 3:2012 35 TEOSTON HALLITUS

Tero Ojanperä (vas.)

ja Mikael Jungner i r olivat kesällä a a tapaamassa muuta S a hallitusta. ll U

Mikael Jungner ja Tero Ojanperä Teoston hallituksen neuvonantajiksi Teoston hallitus kutsui kesällä toimintansa edistämään suomalaista kulttuuria. Itse näen tärkeänä mutkattoman ja luontevan vahvistamiseksi kaksi ulkopuolista yhteistyön syventämisen sisältöä luovien neuvonantajaa. Tarkoituksena on tuoda ja sitä hyödyntävien tahojen välillä”, Jungner kertoo. hallitustyöskentelyyn uutta osaamista ja Tero Ojanperä on vastannut aikoinaan uusia näkökulmia. Nokia Oyj:n palveluliiketoiminnasta ja toimii nykyisin Vision+ -rahaston sen työskentelyyn saadaan laajaa osaa­ johtajana. Vision+ tukee uusien ideoiden Teksti: Tomi Korhonen kuva: Maarit Kytöharju mista, kokemusta ja erilaisia näkökulmia. tuotekehitystä ja ”Olemme erittäin iloisia saadessamme kaupallistamista. Se Teoston hallitus kutsui ulko­ Mikaelin ja Teron mukaan hallitustyö­ keskittyy digitaalisiin puolisiksi neuvonantajikseen hömme. Uskon, että heidän näkemyk­ kuluttajatuotteisiin, kansanedustaja Mikael Jung- sensä auttavat Teostoa kehittämään yhä kuten internetpal­ � Tuntuu nerin ja Nokian johtoryhmän entisen parempia palveluratkaisuja nopeasti veluihin, peleihin arvokkaalta päästä jäsenen, Vision+ -rahaston perustajan muuttuvaan toimintaympäristöömme. sekä mobiili- ja Tero Ojanperän. Jungner ja Ojanperä Näin tuetaan ammattimaisen suomalaisen tietokonesovelluksiin. mukaan edistämään aloittivat kaksivuotisen kautensa Teoston musiikintekijän menestymistä parhaalla Ojanperä on myös suomalaista kuusihenkisen hallituksen neuvonanta­ mahdollisella tavalla”, Kuusi sanoo. yhdysvaltalaisen, kulttuuria. � jina kesäkuussa. Mikael Jungner on aiemmin työsken­ muusikoita auttavan Musiikkiala on ollut viime vuodet nellyt muun muassa Yleisradion toimi­ MusiCares-järjestön teknologisen kehityksen ja uudenlaisten tusjohtajana, SDP:n puoluesihteerinä ja hallituksen jäsen. musiikin jakelutapojen ja kulutustot­ Microsoftin yhteiskuntasuhdejohtajana. ”Haluan olla vahvasti tukemassa tumusten myötä murroksessa. Teoston Hänen mukaansa uusi rooli ei ole päättä­ suomalaisen luovan alan kasvua ja auttaa hallituksen puheenjohtajan Kim Kuusen jän rooli, vaan sparraajan rooli. toimijoita löytämään uusia mahdolli­ mukaan neuvonantajien myötä hallituk­ ”Tuntuu arvokkaalta päästä mukaan suuksia,” Ojanperä kertoo.

36 Teostory 3:2012 ÄÄNITELUVAT

Äänitelupien asiakaspalvelu siirtyy Kööpenhaminaan

Lokakuun alusta lähtien suomalaiset

i r a äänitteiden tuottajat saavat kaiken ääni­ a S a ll tallenteiden lupiin liittyvän asiakaspalvelun U sähköpostitse tai puhelimitse Tanskasta, mutta edelleenkin suomen kielellä.

teksti: Marja-Leena Karjula kuvat: Taina Venäläinen NCB:n eri Av-tallenneasioissa voit ottaa yhteyden Ulla ­Saareen, Pohjoismaissa puh. 09 6810 1256 ja sähköposti [email protected]. sijainneet Musiikin tallennusoikeuksiin liittyviä asioita hoi­ toimipisteet on keskitetty tava yhteispohjoismainen NCB (Nordisk Copyright Kööpenhaminaan. Bureau) on kesän mittaan keskittänyt toiminto­ jaan pääkonttoriinsa Kööpenhaminaan. NCB:n omistajien eli Tallennuskorvauslaskut lähettää NCB Tanskasta eikä niissä pohjoismaisten tekijänoikeusjärjestöjen yhteydessä aiemmin näy enää Teoston nimeä. toimineet NCB-palvelut ovat siirtyneet sinne. Myös Teoston NCB-palvelut ovat siirtyneet Kööpenhami­ Miksi Tanskaan? naan av-tallenteiden asiakaspalvelua lukuun ottamatta. NCB on hoitanut jo 80 vuoden ajan suomalaisten musiikinteki­ Teoston isot äänitetuottaja-asiakkaat ovat hakeneet jöiden ja kustantajien tallennuslupa-asioita. Kun suomalaisten tähänkin asti tallennusluvat NCB:n verkkopalvelusta. Nyt tekijöiden teoksia tallennetaan ääni- tai av-tallenteelle, NCB myös yksittäisten eli ns. kertalupien haku siirtyy sinne. NCB:n laskuttaa tallennuskorvaukset Teoston puolesta. verkkosivuille on tulossa samalla uusi, laajempi suomenkieli­ Palvelujen siirtyessä entistä enemmän verkkoon jokaiseen nen verkkopalvelu. Pohjoismaahan ei tarvita enää omaa NCB-asiakaspalvelua. Päällekkäisten kulujen karsimiseksi toiminnot on järke­ vämpää keskittää yhteen paikkaan, mikä mahdollistaa myös Äänitelupa-asioiden asiakaspalvelun uusi sähköposti­ toimintojen tehostamisen. osoite on [email protected] ja uusi puhelinnumero 0303 60011. Puhelut Tanskassa sijaitsevaan asiakaspalveluun Ääni- ja av-tallenteiden tuottajille NCB maksavat Suomen lankaliittymistä 8,28 snt/puhelu + 3,2 haluaa tarjota laadukasta asiakas­ snt/minuutti ja matkapuhelimista 8,28 snt/puhelu + 19,2 palvelua erityisesti verkkopal­ snt/minuutti. (Puhelinajat klo 11–15) veluitaan kehittämällä. Suomen kielellä asiakkaita palvelee Teoston toimistosta Suomalaiset Kööpenhaminaan siirtynyt Tuija Naulapää. musiikintekijät ja -kustantajat saavat tallennuskorvauk­ Av-tallennelupien asiakaspalvelu pysyy sensa edelleenkin Suomessa Teoston kautta ja

T

Av-tallennelupiin liittyvää asiakaspalvelua saat edelleenkin näkevät tilityserit­ u

i j Teostosta. Kun siis tallennat musiikkia elokuviin, tv-ohjelmiin, telynsä Teoston a

N mainoksiin tai vaikkapa musiikkivideoihin ja tarvitset lisätie­ verkkopalvelussa. a u l a toja, ota yhteyttä Teostoon. p ä ä

Teostory 3:2012 37 NOOTTI

Musiikintekijöille ja -kustantajille kesäkuussa 15,8 miljoonaa euroa euroa

Kotimaiset säveltäjät, sanoittajat, muiden yritysten taustamusiikista Valtakunnallinen radio (Yle) ja tv 5 326 233 sovittajat ja musiikinkustantajat sekä suomalaisen musiikin esityk­ saivat kesäkuussa musiikin esitys- sistä ulkomailla. Lisäksi korvauksia Ylen maakuntaradiot 631 200 ja tallennuskorvauksia 15,8 mil­ tuli musiikin tallentamisesta ja Kaupalliset radiot 1 250 591 joonaa euroa. Tilityksen sai vajaa online-myynnistä. Teatterielokuvat 72 593 Esitys- ja tallennuskorvaukset puolet Teoston 26 000 musiikinte­ Konsertit 2 555 030 kijä- ja -kustantaja-asiakkaasta. koskivat pääosin vuonna 2011 Musiikintekijät ja -kustantajat tapahtunutta esittämistä ja tallen­ Elävän musiikin tilaisuudet 2 212 573 saivat tililleen esityskorvauksia tamista. Internet 281 611 muun muassa radiossa, televisiossa, Ulkomaisille musiikintekijöille Ulkomaisten esitysten korvaukset 1 010 701 konserteissa ja muissa tapah­ ja -kustantajille Teosto maksaa NCB:n maksamat tallennuskorvaukset 2 468 233 tumissa esitetyistä teoksistaan. viime vuoden esityksistä 19,6 Esityskorvauksia maksettiin myös miljoonaa euroa. Yhteensä 15 808 765 myymälöiden, ravintoloiden ja

Miten saat Tilitysperiaatteita avaava esite on luettavissa korvauksen e-julkaisuna Oletko esiintynyt verkkosivuillamme Musiikkisi esittäM USA:ssa? www.teosto.fi. isestä Teoston amerikkalainen sisarjärjestö Ascap tilittää musiikin tekijöille esityskorvaukset vain kaikkein suurimmista elävän musiikin esityksistä. Jos olet esittänyt sävellyksiäsi, sanoituksiasi tai sovituk- siasi Yhdysvalloissa esimerkiksi konserteissa, voit kuitenkin hakea korvausta Ascapin kansainvälisen Awards-ohjelman kautta.

Korvauksia voit hakea, jos teoksiasi on esitetty Yhdysvalloissa 1.10.2011–30.9.2012 eivätkä Asca- pilta tuolta ajalta saamasi korvaukset ylitä 25 000:ta dollaria. Korvauksia voivat hakea vain • TELEVISIOSSA musiikin tekijät, eivät kustantajat. Korvaukset • RADIOSSA • KONSERTEISSA JA FESTIVAALEILLA maksetaan Teoston tilitysten yhteydessä. • TAUSTAMUSIIKKInA • ULKOMAILLA Hakulomakkeita saat asiakaspalvelustamme, puh. 010 808 118. Täytetty lomake pitää palauttaa Teostoon lokakuun loppuun mennessä.

38 Teostory 3:2012 Uusia kasvoja

TEOSTO-KALENTERI Valtiotieteen maisteri Jenni Pekkinen aloitti 24. syyskuuta Teoston uutena viestintäpäällikkönä. Teostoon hän siirtyi Lokakuu 2012 Joulukuu 2012 Ernst & Youngin viestintäpäällikön tehtävistä. » Musiikin esitysilmoitukset ajalta Joulukuun tilityksessä 1.7.–30.9. Teostoon viimeistään maksetaan: 31.10. » esityskorvaukset kaupallisissa Lokakuun tilityksessä maksetaan radioissa ja suurissa konserteissa Georg Malmstén » ulkomailta huhti-heinäkuussa 1.1.–30.6. esitetystä musiikista tulleita esityskorvauksia » ulkomailta elo-lokakuussa -säätiön apurahat » online-korvauksia huhti- tulleita esityskorvauksia Georg Malmstén -säätiön apurahat luovan kotimaisen säveltaiteen kesäkuulta » taustamusiikkikorvauksia edistämiseksi on haettavana. » tallentamiskorvaukset ajalta Apurahat on tarkoitettu kotimaisten ns. kevyen musiikin teos- ten sävellys-, sanoitus- ja sovitustyöhön. Lainauskorvaukset äänitteiden ja 1.1.–30.6. nuottijulkaisujen kirjastolainauk- » online-korvauksia heinä- Hakemukset on tehtävä säätiön lomakkeelle, joita saa Elvisin toi- sista vuodelta 2012 maksetaan lop- syyskuulta mistosta. Hakemuksen voi myös tulostaa Elvisin kotisivulta osoit- teesta www.elvisry.fi/malmstenhakemus.pdf puvuodesta myöhemmin varmistu- » yksityisen kopioinnin vana aikana. hyvitysmaksut Apurahan saajien on tehtävä vuoden 2013 loppuun mennessä sel- vitys apurahan käytöstä. Hakemukset on toimitettava 31.10.2012 (postileima) mennessä osoitteeseen: Ilmoita uudet sävellykset, sanoitukset ja sovitukset Georg Malmstén -säätiö, c/o Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry, Teostoon heti kun ne valmistuvat! Runeberginkatu 15 A 11, 00100 Helsinki. Puh. 09 407991, faksi 09 440181, [email protected].

SÄVELTÄJÄ

Teostory 3:2012 39 TEOSTO TEOSTON ASIAKASPALVELUNUMERO PALVELEE 010 808 118* Palvelut musiikin tekijöille, Postisoite: Lauttasaarentie 1, 00200 Helsinki kustantajille ja esittäjille Puhelinvaihde: (09) 681 011, faksi (09) 677 134 Asiakkaaksi liittyminen, teosilmoitukset, kustannussopimukset, www.teosto.fi, [email protected] esitys- ja tallennuskorvausten tilitys, verotus, esitysilmoitukset Teosto on myös Facebookissa. ja ulkomaan valvontapyynnöt. Muista myös verkkopalvelumme: osoite- ja pankkiyhteystietosi voit päivittää itse verkkopalvelussa. *01080-palvelunumeroon soittaminen lankapuhelinliittymistä 8,28 snt/puhelu + 5,95 snt/min., matkapuhelimista 8,28 snt/puhelu + Palvelut musiikin käyttäjille 17,04 snt/min. Esitysluvat, tallennusluvat, yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu Tallennuslupa-asiat (äänitallenteet), asiakaspalvelu Tanskassa 0303 60011 (klo 11 - 15). Soittaminen Suomen lankaliittymistä 8,28 Asiakaspalvelu on avoinna ma–to 8.30–16, pe 8.30–15 snt/puhelu + 3,2 snt/min. ja matkapuhelimista 8,28 snt/puhelu + (av-tallenteita koskevat asiat klo 10–14) 19,2 snt/min.

Palvelukortti Teosto maksaa q Olen Teostoon liittynyt säveltäjä, sanoittaja, sovittaja tai musiikinkustantaja postimaksun q Ilmoitan uudet tietoni, voimassa lähtien.

Nimi Asiakasnumero

Lähiosoite

Postinumero Postitoimipaikka Puhelin

Pankkiyhteys IBAN BIC Henkilötunnus TEOSTO R.Y. Tunnus 5002386 00003 VASTAUSLÄHETYS Sähköposti Päiväys ja allekirjoitus

q Olen muu Teostoryn lukija q Tilaan Teostoryn q Peruutan tilauksen q Ilmoitan uudet yhteystiedot, voimassa lähtien.

Nimi Postinumero

Lähiosoite Postitoimipaikka Kun ilmoitat henkilötunnus- ja pankkiyhteystietoja, laita kortti kuoreen! Jos haluat, että Teosto maksaa postimaksun, käytä oheista Voit ottaa meihin yhteyttä myös sähköpostitse: [email protected] vastauslähetysosoitetta.