TEOSTON ASIAKASLEHTI 3:2012 Raija Vahasalo: Teoston tutkimuk­ Mikä on 14 Selkeät säännöt netti­ 10 set hyödyttävät koko 18 suomalaista Teostorymaailmaan musiikkialaa musiikkia? Tuhansien tarinoiden mies täytti 70 vuotta. Sanat:Vexi Salmi PÄÄKIRJOITUS Yhteistyöllä eteenpäin Tomi Korhonen TEEMU BRUNILA on yksi tämän hetken menestyneim­ hienoa huomata, että myös komissio nostaa nämä asiat mistä suomalaisista musiikintekijöistä ja elokuun lopulla agendalleen. Mikäli Euroopan tasolla järjestöjen toimintata­ hän saavutti yhden virstanpylvään nousemalla Yhdysvaltain voissa on markkinoiden kehitystä haittaavia eroavaisuuksia albumilistan ykköseksi. Teemu oli mukana sanoittamassa tai puutteita, niihin on syytä puuttua. ja säveltämässä R&B­artisti Trey Songzin uudelta levyltä löytyvää Never Again ­kappaletta. KOMISSIO JÄTTÄÄ sen sijaan ehdotuksessaan valitetta­ van vähälle huomiolle järjestöjen merkityksen paikallisen BRUNILA ON RAKENTANUT uraansa määrätietoisesti kulttuurin moninaisuuden ja elinvoimaisuuden edistäjinä. ja luonut kansainvälistä verkostoaan muun muassa Music Yhtenä EU:n tavoitteenahan on kulttuurisen monimuotoi­ Finlandin järjestämissä Biisilinna­workshopeissa. Yhdys­ suuden vaaliminen, ja tämän soisi näkyvän paremmin myös valtain ja Brittien albumilistat on jo saavutettu ja varmaa on, sen itsensä tekemissä ehdotuksissa. että hittejä kuullaan Teemulta jatkossakin. Toiveissa toki Kaiken kaikkiaan Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on on, että hän saisi seuraa mahdollisimman pian myös muista luotu tehokas, avoin ja läpinäkyvä tekijänoikeushallinnon suomalaistekijöistä. Tämän eteen tehdään vahvasti töitä niin toimintakulttuuri ja toivoa sopii, että ylisääntelyllä ei tukah­ Music Finlandissa kuin Teostossakin. duteta toimivia markkinoita ja käytäntöjä. TEOSTO ON MUUN MUASSA käynnistänyt Pumppu­ hankkeen, jonka myötä menestyvien suomalaisten musiikin tekijöiden määrä halutaan saada kasvuun, halutaan hel­ pottaa reittiä kansainvälisille markkinoille sekä edesauttaa TEKIJÄNOIKEUTEEN LIITTYVIEN EU­direktiivien tekijöiden verkostoitumista. lausunnot kulkevat sivistysvaliokunnan kautta. Sivistys­ Tavoitteena on, että Brunilan kaltaiset tarinat eivät jää valiokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo nostaa tämän yksittäisiksi pilkahduksiksi, vaan tulevaisuuden tekijöiden lehden haastattelussa esiin kaksi asiaa, jotka noussevat polkua kohti ammattilaisuutta ja kansainvälistä menestystä syksyn aikana esiin myös komission direktiiviehdotuksesta voidaan järjestelmällisellä työllä ja yhdessä tekemisellä käytävässä keskustelussa: suomalaisen sopimusjärjestelmän auttaa. Tässä työssä kukaan ei tosin voi onnistua yksin. toimivuuden ja vahvan tekijänoikeuden merkityksen. Yhteistyötä tarvitsee niin tekijä kuin koko alakin. Vahasalon mielestä tekijänoikeuden merkitys on suuri ja sen painoarvo kasvaa koko ajan. Tästä syystä hän esittää, että YKSI ASIA, JOKA TOIMII – ei vain kannustimena, vaan koulujen opetussuunnitelmiin olisi sisällytettävä tekijänoi­ elinehtona musiikintekijöille – on tekijänoikeus. EU­komis­ keusasiaa. sio teki heinäkuussa ehdotuksen kollektiivihallintoa kos­ "Tekijänoikeus on välttämätön edellytys sille, että on kevaksi direktiiviksi. Komission tavoitteena on kannustaa sisältöä – ilman tekijöitä ei ole kotimaista sisältöäkään. Se tekijänoikeusjärjestöjä lisäämään läpinäkyvyyttä ja tehosta­ on yksi yhteen. Miksiköhän se on niin vaikea ymmärtää?” maan toimintaansa. Tiedon avoimuus ja aktiivinen viestintä Tähän Vahasalon toteamukseen on helppo yhtyä. on musiikkialalla keskeinen osa suomalaista – ja laajemmin myös pohjoismaista tekijänoikeuskulttuuria – ja onkin Teostory on Teoston tiedotus­ ja asiakaslehti sekä tekijänoikeusalan yleinen keskustelufoorumi. Kirjoitukset eivät välttämättä edusta Teoston kantaa. JUlkaisija Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto r.y., Lauttasaarentie 1, 00200 Helsinki, puh. (09) 681 011, faksi (09) 677 134, sähköposti: [email protected] TOIMITUS Tomi Korhonen (päätoimittaja), Marja­Leena Karjula (toimitussihteeri) UlkoasU Topi Saari/Neutron Design KANNEN KUVA Maarit Kytöharju PAINO Forssa Print ISSN 1236­6757 | 37. vuosikerta. | Teosto on kansainvälisen tekijänoikeusjärjestöjen yhteistyöelimen Cisacin jäsen. 2 Teostory 3:2012 TÄSSÄ NUMEROSSA � Sivistysvaliokunnan rooli on � Uuden musiikin kilpailu olla tekijän puolella. � s.14 tähtää kaikenlaisen musiikin temmellyskentäksi. � s.24 Tomi Korhonen jussi nahkuri Zen Café huilaa, mutta Samuli ville juurikkala Putro on tehnyt soololevyjä. s. 29 � Kesäkuussa Teostosta sai tilityksiä 12 476 musiikintekijää ja -kustantajaa. � s. 13 suvi-tuuli kankaanpää suvi-tuuli 3:2012Viidentuhannen sanoituk- Suomalaisen taidemusii- sen mies Vexi Salmi kirjoit- kin kansallisuus perustuu 4 taa edelleenkin joka päivä. 18 sattumanvaraisiin usko- muksiin. Teoston tutkimustoiminta hyödyttää musiikintekijöitä Toista kertaa käynnistynyt 10 ja -käyttäjiä. Uuden musiikin kilpailu 24 etsii parasta uutta suoma- "Tarvitsemme vahvan teki- laista kappaletta. jänoikeuden", sanoo sivis- Paciuksen 14 tysvaliokunnan puheenjoh- Missä muruseni on soi Maamme ja taja Raija Vahasalo. eniten vuonna 2011. monet muut lau- 34 lut on mielletty EU-komissio julkaisi esi- suomalaisiksi tyksen tekijänoikeusdirek- niiden otsikoiden 17 tiiviksi. ja sanojen sisäl- lön vuoksi. s. 18 Teostory 3:2012 3 4 Teostory 3:2012 anat sovat Vexin elämän tarkoitus ”Sanat: Vexi Salmi” on tavaramerkki, jonka sukupolvi toisensa jälkeen on oppinut tuntemaan. Tuhansien laulutekstien ja tarinoiden mies täytti 70 vuotta, mutta sanoituksia syntyy yhä parisataa vuodessa eikä loppua näy. Vexi Salmen ura yhdistää sukupolvia paitsi kuulijoiden myös tekijöiden puolella. Entinen Toivo Kärjen kisälli jakaa nyt oppejaan Negativen Jonne Aaronille. TEKSTI: JANNE FLINKKILÄ KUVAT: MAARIT KYTÖHARJU Teostory 3:2012 5 ”En ole keksinyt elämälle mitään muuta tarkoitusta kuin työnteon”, Vexi Salmi sanoo kantakahvilansa pöydässä. Hän täytti syys­ kuun 21. päivänä 70 vuotta, mutta aikoo jatkaa kirjoitta­ mista ”niin kauan kuin suuremmat voimat sallivat”. Salmen sanoituksia on kirjattu Teoston katalogiin yli viisituhatta. Levytettyjä niistä on hänen arvionsa mukaan vähän alle puolet. Elämänsä aikana Salmi on ehtinyt opiskella somistajaksi, pitää musiikkikauppaa, tehdä radio­ ja tv­ohjelmia, työskennellä levytuottajana sekä pyörittää ohjelmatoimistoa ja levy­yhtiötä. Iskelmäsanoitusten lisäksi hän on kirjoittanut kolumneja, satukirjoja, romaaneja ja näytelmiä. Henkensä pitimiksi Salmen ei enää tarvitsisi iskel­ mätekstejä rustata. Silti niitä syntyy yhä parisensataa vuodessa. ”Pyrin joka päivä kirjoittamaan yhden laulun tai lopputuloksessakin. Tekstin pitää tulla sillä tavalla, ettei jonkin lehtitekstin. Muuten kävisi niin, että linnoit­ oikein tajuakaan, mistä se pulppuaa.” tautuu lähimmän krouvin nurkkaan, missä vähitellen Toisaalta Salmi on päätynyt saman totuuden äärelle ystäväpiiri pienenee ja juttujen aihepiiri supistuu, kuin moni luovan työn tekijä: usein pakko on paras kunnes päätyy siihen lopulliseen pisteeseen: poistuu muusa. Parhaita esimerkkejä on hänen Pepe Willber- elämästä.” gille vuonna 1973 sanoittamansa Aamu­kappale. Salmi oli lykännyt tekstin kirjoittamista viimeiseen ISKELMÄTEKSTI TUNNISSA asti ja raahautui kukonlaulun aikaan kirjoituskoneensa Liki viisikymmenvuotisen sanoittajanuran varrella ääreen ennen kuin muusikot tulisivat studiolle. Hän Salmelle on kehittynyt niin vankka rutiini, että iskelmä­ tuijotti tyhjää paperia ilman ainuttakaan ideaa ja teksti syntyy yleensä noin tunnissa. Rentun ruusun hän manasi, miksei hommaa voinut hoitaa aikaisemmin sanoittiKassu Halosen valmiiseen melodiaan parissa­ kuin viimeisenä aamuna. Yhtäkkiä hän äkkäsi, että kymmenessä minuutissa. Rutiinista huolimatta tekstin siinähän se aihe tuli: aamu. Tekstiä alkoi syntyä: ”Kun tekeminen vaatii yhä heittäytymistä. silmäni mä auki saan” ja niin edelleen. Tuloksena oli ”Kun innostun, jalka alkaa naputtaa ihan huomaa­ jälleen yksi klassikko. matta. Olen usein sanonut, etten kirjoita vaan maalaan. ”Ei ole yksinkertaisempaa ideaa kuin aamu Teen sen itsesuggestion kautta. Loihdin kuvan silmieni aamulla”, Salmi naurahtaa. ”Vastaavia esimerkkejä on eteen ja kuvaan, mitä näen. Usein ne ovat lapsuusmuis­ useita. Itsestään saa irti enemmän, kun ei vain voi jättää toja. Jos miljöönä on metsä, näen millainen se metsä jotain tekemättä.” on.” Nopea työtahti johtuu siitäkin, että Salmen mielestä KOKONAISUUDEN HAHMOttAMISTA luontaisen sanoituksen tulee syntyä ”lähes itsestään”. Varhaisessa vaiheessa Salmi tajusi myös, ettei rimaa ”Jos joutuu vääntämään väkisin, se näkyy kyllä kannata nostaa liian korkealle. 6 Teostory 3:2012 EN OLE keksINYT ELÄMÄLLE MITÄÄN MuutA TARKOItustA kuIN TYÖNteON. ”Täytyy tyytyä siihen, että olen mikä olen ja teen merkkejä vuosien takaa, hän ei voi muistaa asioita, sellaisia tekstejä kuin teen. Nuorena suurin virhe on, jotka ovat tapahtuneet 20 vuotta ennen hänen synty­ että kun alkaa oppia alaa, yrittää työntää kolmeen määnsä”, Salmi sanoo. minuuttiin kaiken, minkä osaa. Silloin tuloksena on ”Jonne on melodioiden säveltäjänä luonnonlahjak­ vain sekamelska. Laulu ei ole mikään työnäyte. Aivan kuus. En pakota häntä tekemään mitään muuta kuin kuten valokuvaamisessa, pitää osata nähdä kokonai­ hän haluaa. Hänen melodialahjakkuuttaan ei kannata suus ja rajata se oikein.” yrittää muuttaa, mutta sitä voi aina laajentaa.” Vexi Salmi nousi maineeseen luotuaan 1960­luvun puolivälissä Antti Hammarbergin ympärille Irwin MONENLAISTA MUSIKAALISUUttA Goodman ­ilmiön. Vuonna 1970 hän päätti ryhtyä Lukemattomien säveltäjien kanssa työskennelleen kuukausipalkkaiseksi