DOCSLIB.ORG

Populismin Merkitsijät. Perussuomalaiset 2010-Luvun Alun Pilakuvissa

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Populismin Merkitsijät. Perussuomalaiset 2010-Luvun Alun Pilakuvissa Populismin merkitsijät. Perussuomalaiset 2010-luvun alun pilakuvissa. JUHA HERKMAN ABSTRACT Article explores the meanings given to populism in the Finnish public debates through analyzing Signifiers of political cartoons linked to the populist Finns Party. The hypothesis is that in Finnish political discourse populism: the the Finns Party has signified populism during the twenty-first century. After the unexpected success Finns Party in of 2011 national elections, the party has challenged the Finnish political field with its nationalist political cartoons conservative, immigration critical and Eurosceptic perspectives. Political cartoons can capture these of the early 2010s kinds of political transformations and value confrontations, thus indicating the moral backgrounds of contemporary social imaginaries. In this study 201 (=n) political cartoons from four different cartoonists published in four different papers are analyzed to find out the main caricatures and themes dominating the portrayal of the Finns Party. The analysis indicates that most known party leaders and international and domestic political agenda dominate cartoons and that the Finns Party is not always signifying populism. Nevertheless, the portrayal of party’s populism is very negative, although differences between the cartoonists and the publications are evident. In gen- eral, Finnish political cartoons anchor their criticism to same liberal values than mainstream journal- istic news media, indicating that the signifiers linked to populism are floating – i.e. their meanings are contingent and struggled in the current political conjuncture. Johdanto ym. 2008; Hollis-Touré 2016). Marjo Kolehmainen (2015, 19–20) muistuttaa, että poliittinen huumori nousee yllättävän usein kiistanalaiseksi tällaisten Poliittisten pilakuvien analyysi ei ole ollut politiikan- ääritapausten ulkopuolellakin. tutkimuksen keskiössä, jos kohta esimerkiksi poliit- Tämän tutkimuksen kannalta olennaista on se, tisessa historiassa pilakuvilla on ollut vakiintunut että poliittiset pilakuvat nostavat usein näkyviin ajan- roolinsa (ks. Ylönen 1995, 213–216). Liberaali de- jakson ideologisia ristiriitoja. Filosofi Charles Taylo- mokratia, hallinnan käytännöt, päätöksenteko ja ria (2003) soveltaen pilakuvat voivat tehdä kansalli- poliittinen osallistuminen kohtaavat globaalistuvas- sen julkisuuden osana näkyväksi kunkin hetken sa ympäristössä haasteita, joiden näkökulmasta po- ”sosiaalisen mielikuvituksen” (social imaginaries) liittiset pilakuvat saattavat näyttää pelkiltä humoris- taustalla vaikuttavaa moraalista viitekehystä (myös tisilta kuriositeeteilta. Toisaalta tanskalaisessa Jyl- Kolehmainen 2015, 43). Joidenkin tutkijoiden mu- lands-Postenissa 2005 julkaistujen Muhammed-ai- kaan pilakuvia analysoimalla voi päästä käsiksi eten- heisten pilakuvien aikaansaama maailmanlaajuinen kin erilaisiin poliittisiin siirtymävaiheisiin, kuten mellakointi ja ranskalaiseen Charlie Hebdo -lehteen vaikkapa Suomen itsenäistymisen ajan ristiriitaisiin vuonna 2015 tehty terrori-isku olivat globaalin me- idänsuhteisiin (ks. Kangas 2010) tai Kekkosen ajan diaympäristön tapahtumia, jotka osoittavat, että suomettumisen taittumiseen Suomen avautuessa pilakuvat eivät ole merkityksettömiä ja että äärita- läntiselle markkinaliberalismille 1980-luvulla (ks. pauksissa niihin liittyvät poliittiset ja inhimilliset Ylönen 2001). Näin ollen tutkimalla 2010-luvun seuraukset voivat olla hyvinkin mittavia (ks. Eide suomalaisia poliittisia pilakuvia on mahdollista teh- Politiikka 59:3, s. 165–182, 2017 166 Juha Herkman dä läpivalaisua ajankohdan ideologisista ja moraali- dentiteetin rakentamisen logiikkana kuin olemuk- sista siirtymistä, joiden indikaattoreina populismin sellisena ideologiana tai liikkeenä. Laclaun mukaan ja perussuomalaisten suosio ovat olleet Suomen populistisessa prosessissa ryhmä, joka on aiemmin poliittista järjestelmää näkyvimmin muokanneita kokenut jäävänsä politiikan ulkopuolelle, mieltää tekijöitä. itsensä todellisen ”kansan” edustajaksi ja asettaa it- Perussuomalaisten räjähdysmäinen nousu vuoden sensä vastakkain omasta mielestään tuota kansaa 2011 eduskuntavaaleissa Suomen politiikan keskei- hyljeksivien tai uhkaavien ryhmien kanssa. Tässä seksi toimijaksi onkin poikinut runsaasti tutkimus- prosessissa käytetään erilaisia ”tyhjiä merkitsijöitä” ta, jossa polttopisteessä on ollut se, kuinka puolue (empty signifiers), joita nimeämällä niiden merkitys on haastanut vanhan poliittisen järjestelmän, suun- täytetään. Esimerkiksi kun ”kansa” (”me”) määrite- nannut kiinnostusta maahanmuuton ja EU-kritiikin tään ”eliitin”, ”maahanmuuttajien” tai muiden vas- kaltaisiin teemoihin ja vedonnut populistisesti sel- taavien ryhmien (”niiden”) vastakohdaksi, kansan laisiin kansalaisiin, jotka suhtautuvat kriittisesti tai poliittinen identiteetti saa täyteytensä. jopa vihamielisesti vallitsevaan politiikkaan (esim. Perussuomalaiset on mediassa ja tutkimuksessa Borg 2012; Niemi 2013; Pernaa ja Railo 2012; Ylä- järjestään liitetty populismiin, ja puolue on itsekin Anttila 2014; Wiberg 2011). Vuoden 2015 vaaleissa määritellyt itseään myönteisessä mielessä populisti- puolue säilytti kannatuksensa ja meni toiseksi suu- seksi etenkin ennen 2011 vaaleja (ks. Elmgren 2015, rimpana puolueena ensimmäistä kertaa mukaan 102–111; Ylä-Anttila 2014, 193). Perussuomalaisten hallitukseen. Perussuomalaisten menestyksen myö- itsemäärittely on mukaillut paljolti laclaulaista po- tä suomalaisessa poliittisessa järjestelmässä tapahtui pulistista logiikkaa kansan ja eliitin sekä maahan- jonkinasteinen paradigmamuutos, jossa 1900-luvun muuttajien vastakkainasetteluna, jonka avulla voi loppupuolella melko vakiintunut kolmen suuren selittää myös liikkeen äkillistä suosiota perinteisten puolueen kokoomuksen, sosiaalidemokraattien ja valtaa pitävien puolueiden vastavoimana. Samanai- keskustan vallanjako murtui. David Arter (2012) on kaisesti journalismin liberaaleihin, ihmisoikeuksia, nimittänyt ”alkuräjähdyksiksi” (big bang) 2011 ”jyt- tasa-arvoa ja demokratiaa puolustaviin arvoihin kyn” kaltaisia vaaleja, jotka ovat tällä vuosituhannel- nojaava valtavirran uutismedia on ollut varsin kriit- la mullistaneet Pohjoismaiden varsin vakiintuneita tinen populismia kohtaan, joka mediassa ja yleises- puoluejärjestelmiä. sä poliittisessa diskurssissa ymmärretään usein kat- Perussuomalaisten uuskonservatismin, kansallis- teettomaksi kansan kosiskeluksi tai äärioikeistolai- mielisyyden ja muukalaisvastaisuuden asettuminen seksi nationalismiksi tai rasismiksi (esim. Herkman vanhoissa puolueissa laajaa kannatusta saanutta ar- 2017). Vastaavasti populistinen itsemäärittely sijoit- voliberalismia vastaan on ylittänyt perinteisen ide- taa valtamedian usein eliitin osana vihollisten leiriin. ologisen jaottelun vasemmisto–oikeisto-akselilla ja Selvitän tässä tutkimuksessa, minkälaisia merkit- tuonut arvo- ja moraalikysymykset politiikan keski- sijöitä perussuomalaisiin on liitetty poliittisissa pi- öön. Voimakkaaseen vastakkainasetteluun perustu- lakuvissa ja minkälaista kuvaa nuo merkitsijät ra- va poliittisen identiteetin määrittely liittää perussuo- kentavat perussuomalaisista populismin ilmentäjänä. malaiset Ernesto Laclaun (2005) populismiteoriaan, Poliittisia pilakuvia on perinteisesti julkaistu sano- jossa populismi ymmärretään nimenomaan tällai- malehtien pääkirjoitussivuilla, ja ne ovat siten his- sena antagonismin logiikkana. Laclau selittää popu- toriallisesti osa uutismedian mielipidediskurssia. lismia semioottisten merkityksenannon prosessien Näin ollen pilakuvia on kiinnostava tutkia suhteessa avulla, mikä tekee myös populismiin pilakuvissa Laclaun ajatuksiin populismin merkityskamppai- liitettyjen merkitysten analysoimisesta hänen popu- luista. Analysoin pilakuvia määrällisen sisällönana- lismiteoriansa kannalta kiinnostavan tutkimuskoh- lyysin ja visuaalisen semiotiikan menetelmillä. Se- teen. miotiikka mahdollistaa pilakuvissa käytettyjen mer- Populismia on ilmiönä ja käsitteenä melko vaikea kitsijöiden vertaamisen Laclaun teoriaan tyhjistä määritellä, koska se on historian kuluessa liitetty merkitsijöistä populistisessa mielipiteen ja ryhmäi- hyvin erityyppisiin poliittisiin ilmiöihin ja liikkeisiin dentiteetin muodostuksessa. Teoreettisena tavoittee- (esim. Canovan 1999; Taggart 2000). Tämän takia na on siten pohtia kriittisesti Laclaun populismiteo- Laclau (2005) on lähestynyt populismia pikemmin- riaa poliittisten pilakuvien muodostaman aineiston kin poliittisen mielipiteenmuodostuksen ja ryhmäi- valossa. Ennen varsinaista analyysia avaan kuitenkin Populismin merkitsijät. Perussuomalaiset 2010-luvun alun pilakuvissa 167 lyhyesti pilakuvatutkimuksen lähtökohtia ja popu- piirsi Helsingin Sanomiin 40 vuotta (1951–1991), eli lismin laclaulaista problematiikkaa. koko Kekkosen presidenttiuran ajan. Vuosien saa- tossa kritiikin terä hieman laimeni, ja Kekkonen myös alkoi arvostaa piirtäjää. On jopa tulkittu, että Pilakuvat ajan hengen peilinä Kari auttoi Kekkosta tuottamalla hänelle jatkuvaa julkisuutta ja toimimalla eräänlaisena varoventtiili- Kaikkia kuvia voi pitää poliittisina siinä mielessä, nä, joka kanavoi Kekkoseen kohdistuvan kritiikin että niissä tuotetaan maailmasta jokin ideologinen turvallisesti humoristisiin pilakuviin (ks. Rastas 2016, näkökulma, vaikka kuvat näyttäytyisivät neutraalei- 89). Suositun poliittisen satiirin kohteeksi pääsemi- na (ks. Seppä 2007, 21–22). Tässä yhteydessä poliit- nen on poliitikolle myös eräänlainen kunnia, tai tisella pilakuvalla tarkoitetaan kuitenkin erityistä kertoo ainakin siitä, että ollaan
Load more

Recommended publications
  • Hungarologische Beiträge 18, 2006
    HUNGAROLOGISCHE BEITRÄGE 18 BRIDGE BUILDING AND POLITICAL CULTURES Political Cultures in Urho Kekkonen’s Finland and János Kádár’s Hungary Heino NYYSSÖNEN 1 Introduction Comparing Finland and Hungary is a fruitful task despite the ap- parent historical differences: after the Second World War the for- mer remained a democracy whilst the latter became a dictatorship. Also their relation to their greatest and most powerful neighbour, Soviet Union, seems to be different. Hungary belonged to the same military pact as the Soviet Union, but Finland’s foreign pol- icy was based on the idea of neutrality. However, the difference between the most eastern country of the West and the most west- ern country of the East is not that evident. According to an old standpoint Finns and Hungarians are re- latives and with special relationship. We can, however, doubt that the structural similarities in language and common roots 6,000 years ago hardly make sense, when we study recent po- litical culture. Rather than ‘kinship’ the concept of national in- terest gained a more important role in mutual co-operation af- ter 1945. Nevertheless, maintaining the old idea of a relation- ship, defined as ‘scientific truth’, made communication easier between these two nations. Already in the end of the 1960s Hungary had most connections with Finland among capitalist countries. In Europe Finland became a forerunner also in the 1970s, when visa between the two countries was abolished. The purpose of this article is to compare political cultures in Finland and Hungary during the Urho Kekkonen and János Kádár era. The critical question is, what kind of results we can get, 13 HEINO NYYSSÖNEN when we compare these two countries to each other and not to their ‘traditional’ frames i.e.
    [Show full text]
  • From the Tito-Stalin Split to Yugoslavia's Finnish Connection: Neutralism Before Non-Alignment, 1948-1958
    ABSTRACT Title of Document: FROM THE TITO-STALIN SPLIT TO YUGOSLAVIA'S FINNISH CONNECTION: NEUTRALISM BEFORE NON-ALIGNMENT, 1948-1958. Rinna Elina Kullaa, Doctor of Philosophy 2008 Directed By: Professor John R. Lampe Department of History After the Second World War the European continent stood divided between two clearly defined and competing systems of government, economic and social progress. Historians have repeatedly analyzed the formation of the Soviet bloc in the east, the subsequent superpower confrontation, and the resulting rise of Euro-Atlantic interconnection in the west. This dissertation provides a new view of how two borderlands steered clear of absorption into the Soviet bloc. It addresses the foreign relations of Yugoslavia and Finland with the Soviet Union and with each other between 1948 and 1958. Narrated here are their separate yet comparable and, to some extent, coordinated contests with the Soviet Union. Ending the presumed partnership with the Soviet Union, the Tito-Stalin split of 1948 launched Yugoslavia on a search for an alternative foreign policy, one that previously began before the split and helped to provoke it. After the split that search turned to avoiding violent conflict with the Soviet Union while creating alternative international partnerships to help the Communist state to survive in difficult postwar conditions. Finnish-Soviet relations between 1944 and 1948 showed the Yugoslav Foreign Ministry that in order to avoid invasion, it would have to demonstrate a commitment to minimizing security risks to the Soviet Union along its European political border and to not interfering in the Soviet domination of domestic politics elsewhere in Eastern Europe.
    [Show full text]
  • Lähikuvassa Kekkonen
    LÄHIKUVA 2/2016 (29. vuosikerta) LÄHIKUVASSA KEKKONEN s-ELKEINKUOLEMATONJOHTAJA s0UHUMALLAHALLITSEMINEN s+EKKOSENMATKASSA s+EKKONENVALLANKËYTTËJËNËJAVALLANKËYTÚNVËLINEENË LÄHIKUVA s2/2016 LÄHIKUVA 2/2016 • 29. vuosikerta ISSN 2343-399X LÄHIKUVA on audiovisuaaliseen kult tuu riin kes kit- SISÄLLYS tyvä, neljästi vuodessa ilmes tyvä tieteellinen referee- julkaisu. Se on avoin kir joi tusfoorumi kaikille asiasta kiin nos tu neil le. Pääkirjoitus Lotta Lounasmeri ja Johanna Sumiala JULKAISIJAT Promootiokulttuurin kuningas Kekkonen 3 Lähikuva-yhdistys ry Suomen Elokuvatutkimuksen Seura ry Turun elokuvakerho ry Artikkelit Turun yliopiston Mediatutkimus Varsinais-Suomen elokuvakeskus ry Johanna Sumiala ja Lotta Lounasmeri Melkein kuolematon johtaja. Presidentti Kekkosen TOIMITUS hautajaiset rituaalisena mediatapahtumana 6 Päätoimittaja Outi Hakola [email protected] Jukka-Pekka Puro Puhumalla hallitseminen. Vahvan johtajuuden Toimitussihteeri ilmentyminen Kekkosen radiopuheissa 1937–1967 22 Kaisu Hynnä [email protected] Päivi Timonen ja Minna Lammi Numeron 2/2016 vastaavat toimittajat Kekkosen matkassa. Finlandia-katsaukset suostuttelu- Johanna Sumiala ja Lotta Lounasmeri välineenä Kekkosen ensimmäisen presidenttikauden Toimituskunta aikana 43 Kaisa Hiltunen [email protected] Olli Seuri Maiju Kannisto [email protected] Katariina Kyrölä [email protected] Kekkonen vallankäyttäjänä ja vallankäytön välineenä. Satu Kyösola satu.kyö[email protected] Urho Kekkosen historiakuva Helsingin Sanomien Anneli Lehtisalo [email protected] 1960-lukuviittauksissa 59 Rami Mähkä [email protected] Niina Oisalo [email protected] Antti Pönni [email protected] Katsaukset Tytti Rantanen [email protected] Jukka Rastas Tommi Römpötti [email protected] Jaakko Seppälä [email protected] Kaksi kuningasta. Urho Kekkonen Kari Suomalaisen Tanja Sihvonen [email protected] pilapiirroksissa 73 Ulkoasu: Päivi Valotie Tuomas Lassinharju Kannen kuva: U.
    [Show full text]
  • En Långsam Sista Vals
    En långsam sista vals Urho Kekkonens maktposition enligt Kari Suomalainens politiska skämtteckningar i Helsingin Sanomat 1978-1981 Svante Thilman Pro gradu –avhandling Helsingfors universitet Institutionen för filosofi, historia, kultur- och konstforskning Historia (sv.) Handledare: Björn Forsén, Henrik Meinander April 2016 Tiedekunta/Osasto - Fakultet/Sektion – Faculty Laitos - Institution – Department Humanistiska fakulteten Institutionen för filosofi, historia, kultur- och konstforskning Tekijä - Författare – Author Svante Thilman Työn nimi - Arbetets titel – Title En långsam sista vals – Urho Kekkonens maktposition enligt Kari Suomalainens politiska skämtteckningar i Helsingin Sanomat 1978- 1981 Oppiaine - Läroämne – Subject Historia (sv.) Työn laji - Arbetets art – Level Aika - Datum – Month and Sivumäärä - Sidoantal – Number of pages year Pro gradu 80 April 2016 Tiivistelmä - Referat – Abstract Urho Kekkonens valdes år 1978 in på sin femte presidentperiod i Finland. Kekkonen hade gått från att ha varit en kontroversiell politiker som med knapp majoritet blivit president, till att vara överlägsen vid senare val. Samtidigt hade han uppnått en stark maktposition inom det finska politiska fältet. Kari Suomalainen var politisk skämttecknare i Finlands största dagstidning Helsingin Sanomat, och hade tidigt blivit en Kekkonen-kritiker. När Kekkonens femte presidentperiod inleddes, hade Kari dock redan visat mera förståelse mot Kekkonens person och gärningar. Bägges positioner hade dessutom etablerats sedan länge. Denna studie utreder, hur Kari på sina teckningar gestaltade Kekkonens maktposition och utövande av makt under Kekkonens sista presidentperiod åren 1978-1981. Ett genomgripande tema i granskningen är Kekkonens avståndshållande gentemot övriga inhemska aktörer. Metoden är kontextanalys, även om Karis synpunkt och infallsvinkel är det viktigaste. Tidsperioden är från och med Kekkonens omval i presidentvalet 1978 till och med Kekkonens avgång på grund av hälsoskäl år 1981.
    [Show full text]
  • 10331-Volume34 Issue1 08 Paper
    10.2478/nor-2013-0046 Nordicom Review 34 (2013) 1, pp. 105-123 Through Rose or Blue and White Glasses? Decades of News about the Soviet Union in the Finnish Press Lotta Lounasmeri Abstract The Finnish public discussion culture has often been criticized of being unanimous and consensual. In different times political journalism has treated foreign and home affairs as well as economic policy with care. In the present article, attention is paid to Finnish foreign reporting about the Soviet Union during the last decades of its existence. The empirical material used consists of media texts on major events during the Soviet era as well as interviews with key editors-in-chief at the time. The objective is to describe and analyze the ways in which critical reporting was carried out in different Finnish newspapers and the reasons behind this. Keywords: Finnish newspapers, self censorship, Soviet Union, political journalism, foreign reportage, crisis reportage Introduction The concepts of Finlandization and self-censorship have been often applied when the image of the Soviet Union in the Finnish press has been discussed. It has been claimed that giving an accurate or real picture of the Communist neighbor was impossible. In connection with self-censorship, contemporaries have often underlined that it was a matter of conviction and patriotism in practice: foreign relations were not to be dam- aged by negative or critical press coverage. A line has been drawn between this unselfish action and the tactical self-censorship motivated by power politics in internal affairs. Whichever the case, construction of the Soviet image in the Finnish press has been con- nected to official foreign policy and especially to President Urho Kekkonen during his long term in office (1956-1981).
    [Show full text]
  • Hungarologische Beiträge 18, 2006
    HUNGAROLOGISCHE BEITRÄGE 18 BRIDGE BUILDING AND POLITICAL CULTURES Moral and Stability: The Image of János Kádár and Urho Kekkonen in the West from 1956 to the early 1970s Vesa VARES 1 Introduction: Two Statesmen as Symbols and Images 1.1 The Countries Personified In 1975, as President of Finland, Urho Kekkonen, became 75 years old – and was as powerful as ever and as his era and po- litical line seemed to go on indefinitely – a book Urho Kekkonen – a Statesman for Peace was published. It consisted of 12 articles and a foreword. Some of the writers were active politicians and diplomats, some were scholars, some of them were both. Four of the writers were Scandinavians. The book was to celebrate Kekkonen’s career and role in world policy. As such, the book naturally was not to be very critical – one Danish article perhaps excluded – but not hagiographic in any Eastern European sense either. Nevertheless, it was intended to influence foreign opinion and to disgrace the rhetoric of ‘finlandi- zation’ in the West – it was originally in Finnish but translated into English. The foreword, written by a Foreign Ministry official and a university Professor, began a bit pompously and later went on to also praise the future of the statesman:1 The name of Urho Kekkonen, the President of Finland. Belongs to a category of names of European statesmen, who symbolize their coun- try. Kekkonen is part of Finland’s international image. Finland’s for- eign policy is synonymous with Kekkonen’s foreign policy. 137 VESA VARES Although Urho Kekkonen has already made history, he has, by no means, given up his active role.
    [Show full text]
  • Finnish Diplomats As Interpreters of Finland's Foreign Policy 1955
    JYU DISSERTATIONS 98 Jukka Nissinen Finnish Diplomats as Interpreters of Finland’s Foreign Policy 1955–1971 Question of Neutrality and Divided Germany JYU DISSERTATIONS 98 Jukka Nissinen Finnish Diplomats as Interpreters of Finland’s Foreign Policy 1955–1971 Question of Neutrality and Divided Germany Esitetään Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston vanhassa juhlasalissa S212 kesäkuun 19. päivänä 2019 kello 14. Academic dissertation to be publicly discussed, by permission of the Faculty of Humanities and Social Sciences of the University of Jyväskylä, in building Seminarium, old festival hall S212 on June 19, 2019 at 2 pm. JYVÄSKYLÄ 2019 Editors Pasi Ihalainen Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä Timo Hautala Open Science Centre, University of Jyväskylä Copyright © 2019, by University of Jyväskylä Permanent link to this publication: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7798-6 ISBN 978-951-39-7798-6 (PDF) URN:ISBN:978-951-39-7798-6 ISSN 2489-9003 ABSTRACT Nissinen, Jukka Finnish Diplomats as Interpreters of Finland’s Foreign Policy 1955–1971: Question of Neutrality and Divided Germany Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2010, 348 p. (JYU Dissertations ISSN 2489-9003; 98) ISBN 978-951-39-7798-6 (PDF) During the Cold War, between the years 1949–1973, Finland did not recognize either one of the states of the divided Germany, the socialist German Democratic Republic (East Germany) or the democratic Federal Republic of Germany (West Germany. This policy was initiated by the cautious stance of President J.K. Paasikivi, and it continued during President Urho Kek- konen’s multiple terms in office.
    [Show full text]
  • Hungarologische Beiträge
    Hungarologische Beiträge BRIDGE BUILDING AND POLITICAL CULTURES: HUNGARY AND FINLAND 1956-1989 Edited by Anssi Halmesvirta & Heino Nyyssönen 18 University of Jyväskylä 2006 © Publisher University of Jyväskylä, Faculty of Humanities, Hungarian Studies Technical Editors: Orsolya Fábián & Petteri Laihonen Cover: Vesa Niinikangas & Pertti Kukkola Press: Kopi-Jyvä, Jyväskylä 2006 ISBN 951-39-2422-X ISSN 1237-0223 CONTENTS Anssi Halmesvirta — Heino Nyyssönen: Editors’ Introduction .....................................................................5 Heino Nyyssönen: Political Cultures in Urho Kekkonen’s Finland and János Kádár’s Hungary ...................13 Juha Pohjonen: In Kekkonen and Kádár We Trust.....................77 Vesa Vares: Moral and Stability: The Image of János Kádár and Urho Kekkonen in the West from 1956 to the early 1970s ...........................................................................137 Mari Vares: Policy of Friendship: The Image of Hungarian-Finnish Relations during the Kekkonen Era .........201 Anssi Halmesvirta: Searching for the Social Man: Hungarian and Finnish Psychologists Collaborate...............261 Raija Oikari: On the Borders of Propaganda and What Can Be Said: Hungarian-Finnish Cultural Relations during the Kádár-Kekkonen Era..............................................299 Péter Porkoláb: Hungarian and Finnish Family Farming in Village Community from the 1950s to the 1980s ................357 Jari Ojala: Co-evolution of People Politics and Production: Finnish Agriculture after the Second World
    [Show full text]
  • Proquest Dissertations
    THE FIFTIES IN FINLAND Finnish society in the 1950s from the perspective of the cultural and industrial-banking elites. Alice Hudlerova University College London School of Slavonic and East European Studies Submitted for PhD degree in History April 2002 ProQuest Number: U643425 All rights reserved INFORMATION TO ALL USERS The quality of this reproduction is dependent upon the quality of the copy submitted. In the unlikely event that the author did not send a complete manuscript and there are missing pages, these will be noted. Also, if material had to be removed, a note will indicate the deletion. uest. ProQuest U643425 Published by ProQuest LLC(2016). Copyright of the Dissertation is held by the Author. All rights reserved. This work is protected against unauthorized copying under Title 17, United States Code. Microform Edition © ProQuest LLC. ProQuest LLC 789 East Eisenhower Parkway P.O. Box 1346 Ann Arbor, Ml 48106-1346 ABSTRACT THE FIFTIES IN FINLAND Finnish society in the 1950s from the perspective of the cultural and industrial-banking elites The main topic of the dissertation is the 1950s in Finland, analysed from the perspective of the cultural and industrial-banking elites. During the first post-war decade, Finland witnessed an immense political reorientation in terms of both foreign and domestic politics occurring as a result of the war. Such circumstances were a salient influence on the position and role of the cultural and industrial-banking ehte who, like the rest of the Finnish society, were required to adjust to the post-war circumstances. The process of their adaptability is of particular significance for this study.
    [Show full text]
  • Listed Here Are Only the Main Sources. Newspaper Articles Are Mostly Given in the Text
    Notes Listed here are only the main sources. Newspaper articles are mostly given in the text. 1 The Media War 1. Carl-Gustaf Lilius's article on self-censorship in Finland, Dagens Nyheter, 13 May 1997; see Vladimirov, 1993. 2. H. Peter Krosby 1978 s. 165-7; see also The Times, 24 October 1968. 3. A great deal has been written in Europe about Finlandisation; for example, H. Peter Krosby, 1978. Self-censorship - that is, timid and over-cautious journalism - was characteristic of Finlandisation. Be­ cause of the theme of this book, Finlandisation is discussed in several connections - for example, in the chapter on Germany. 4. Interview with President Mauno Koivisto, 1995 and Paul, 1997. 5. Seppinen, 1997, pp. 137-44. 6. Geoffrey Smith, The Times, 24 October 1968, and interview with Geoffrey Smith, 1995. 7. Interview with State Secretary, Matti Tuovinen, of the Finnish For­ eign Ministry, 1996; and Tuovinen's diary, 1977. 8. Statements of the Soviet Embassy in Helsinki concerning the so-called dissident campaign of the socialist countries 10 March 1977, staff of the Central Committee of the CPSU, RTHSD f5, 073 n:o 1742. Inter­ view with Stefan Smirnov, 1995. 9. Manninen, 1994, pp. 332-4. 10. Paasikiven piiiviikirjat I osa, Nevakivi, 1995, for example, pp. 104-10, 261-4 (President Paasikivi's diaries). 11. Nortamo, 1991, HS kuukausiliite no. 17 (August supplement of Helsingin Sanomat). 12. The definition of self-censorship was developed in preparing this book; it applies explicitly to the Finnish media between 1945 and 1991. 13. Lilius, Kanava no. 1, 1975 and 1988.
    [Show full text]
  • Suomalainen Ympäristökysymys Helsingin Sanomien Pilapiirroksissa Vuosina 1956–1985
    Suomalainen ympäristökysymys Helsingin Sanomien pilapiirroksissa vuosina 1956–1985 Johanna Hirvikallio Ympäristönsuojelutieteen pro gradu -työ Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto huhtikuu 2015 TIIVISTELMÄ Tiedekunta – Fakultet – Faculty Laitos – Institution– Department Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Ympäristötieteiden laitos Tekijä – Författare – Author Johanna Hirvikallio Työn nimi – Arbetets titel – Title Suomalainen ympäristökysymys Helsingin Sanomien pilapiirroksissa vuosina 1956-1985 Oppiaine – Läroämne – Subject Ympäristönsuojelutiede Työn laji – Arbetets art – Level Aika – Datum – Month and year Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages Pro gradu -tutkielma huhtikuu 2015 90 + 2 liitettä Tiivistelmä – Referat – Abstract Ympäristön- ja luonnonsuojelu Suomessa on muuttunut merkittävästi sotien jälkeen. Puhtaasti luonnontuntemuk- seen ja harrastuneisuuteen pohjaavan luonnonsuojelun rinnalle on kehittynyt 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa politisoitunut ja institutionalisoitunut ympäristönsuojelu. Vielä tuolloin ympäristön muutokset koettiin erillisinä ongel- mina, kuten ilman saastumisena, elintarvikkeiden myrkkypitoisuuksina ja maiseman pilaantumisena, mutta yksittäi- sistä ongelmista alkoi kehittyä laajempi kokonaisuus eli ympäristökysymys. Ympäristökysymys käsittää negatiivisesti koettujen ympäristön muutosten tiedostamisen, problematisoinnin, hallinnan ja politiikat. Vaikka ympäristökysymys muodostui ja ympäristöongelmat tunnistettiin yhteiskunnallisiksi ongelmiksi jo 1960-luvun lopulla, kesti ympäristöhal- linnon
    [Show full text]
  • HSS VK11 Web En.Pdf
    Helsingin Sanomat Foundation Annual Report 2011 Helsingin Sanomat Foundation Annual Report 2011  6 HelsinginSanomatFoundation 7 Contents 6 A Word from the President 8 Operations 10 Before a Scythe is Swung -Onlyslowjournalismandqualitycansavethenews .papers,saysjournalistandresearcherJohannaVehkoo    16 Grants and Donations 22 From Breakfast to the World ,UutisraivaajaContestwinner,Scoopinion   .wasbornoveramorningcoffee    28 Financial and Investment Activities 30 Income Statement 31 Balance Sheet 32 Administration and Personnel 34 A Museum Open to All the Senses SailaLinnahalme,directorofthePäivälehti .Museum,isreadytooffersurprises    Photographs: 42 Uutisraivaaja Contest: Hacks/Hackers 43 Women’s Magazines Seminar 44 Uutisraivaaja Contest: Preliminary Jury Meeting 45 Politics Backstage Seminar 46 Uutisraivaaja Event 47 Judges’ Meeting for the Uutisraivaaja Contest 48 Foundation Day 50 Newspaper Pictures: Exhibition Opening 51 Meeting of the Scientific Committee 52 Stop the Press! Seminar 53 Fellows’ Alumni Meeting 54 The Day of the Archives Seminar, Juhani Aho: The Flying Newspaperman Exhibition, and the Päivälehti Museum’s Ten-Year Anniversary 56 Sources for Journalism Seminar 57 Anatomy of Jytky Seminar AWordfromthePresident AWordfromthePresident 8 Ideas, enthusIasm, and passIon All of Ludviginkatu was reverberating in mid-September when five .bar karaoke Erottaja’s in WeAretheChampions out belted men young They were celebrating their victory in the Foundation’s Uutisraivaaja Contest, announced on Foundation Day in the Päivälehti Museum. Earlier in the evening the head of the jury, Risto Siilasmaa, had handed the first prize of eur 250,000 to the winner, the five men of the group Scoopinion.
    [Show full text]