DOCSLIB.ORG

Kulttuuritilasto 2013 on Yhdeksäs Suomalaisen Kulttuurin Kokoomatilasto

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Kulttuuritilasto 2013 on Yhdeksäs Suomalaisen Kulttuurin Kokoomatilasto Kulttuuri ja viestintä 2014 Kultur och massmedier Culture and the Media Kulttuuri ja viestintä 2014 Kulttuuri Kulttuuritilasto 2013 on yhdeksäs suomalaisen kulttuurin kokoomatilasto. Julkaisussa on tie- toja Suomen vanhoista ja uusista vähemmistöistä, kielistä, uskonnoista, kulttuuriperinnöstä, kirjallisuudesta, teatterista, musiikista, elokuvasta, kuvataiteesta, käsi- ja taideteollisuudesta ja kulttuuritapahtumista, kulttuurialan koulutuksesta ja työvoimasta sekä kulttuurin taloudesta ja yritystoiminnasta. Julkaisuun sisältyy myös kansainvälisiä vertailutietoja. Tiedot on saatu Tilas- tokeskuksesta, opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä kulttuurialan laitoksilta, järjestöiltä ja yri- tyksiltä. Taulukot ovat sekä suomeksi että englanniksi, ja niiden kokonaislukumäärä on 171. Julkaisussa on ruotsin- ja englanninkielinen yhteenveto. Cultural Statistics 2013 is the ninth review on Finland’s culture. The publication contains infor- mation about Finland’s old and new minorities, languages, religions, cultural heritage, literature, theatre, music, cinema, visual art, crafts and design and cultural events, cultural education and 2013 Kulttuuritilasto labour force as well as cultural economy and enterprises. The publication also includes interna- tional comparative statistics. The data derive from Statistics Finland and the Ministry of Educati- on and Culture as well as from cultural institutions, organisations and enterprises. The tables are in both Finnish and English, and their total number is 171. The publication includes a summary in Swedish and English. ISSN 1799−9561 (pdf) ISBN 978−952−244−501−8 (pdf) ISSN 1456−825X (print) Kulttuuritilasto 2013 ISBN 978−952−244−469−1 (print) Tuotenumero 3137 (print) Cultural Statistics 9 789522 444691 Tietopalvelu ja viestintä Kommunikation och informationstjänst Communication and Information Services Tilastokeskus Statistikcentralen Statistics Finland puh. 029 551 2220 tfn 029 551 2220 tel. +358 29 551 2220 www.tilastokeskus.fi www.stat.fi www.stat.fi Julkaisutilaukset: Beställning av publikationer: Publication orders: Edita Publishing Oy Edita Publishing Oy Edita Publishing Oy puh. 020 450 05 tfn 020 450 05 tel. +358 20 450 05 [email protected] www.editapublishing.fi www.editapublishing.fi www.editapublishing.fi Kulttuuri ja viestintä 2014 Kultur och massmedier Culture and the Media Kulttuuritilasto 2013 Cultural Statistics Helsinki − Helsingfors 2014 Tiedustelut – Förfrågningar – Inquiries: Jukka Ekholm Puh. 029 551 3370 Tel. +358 29 551 3370 [email protected] Kaisa Weckström Puh. 029 551 2348 Tel. +358 29 551 2348 [email protected] Kannen kuva – Pärmbild – Cover design: Ilkka Kärkkäinen © 2014 Tilastokeskus – Statistikcentralen – Statistics Finland Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Statistikcentralen som källa. Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source. ISSN 1799−9561 (pdf) ISBN 978−952−244−501−8 (pdf) ISSN 1456−825X (print) ISBN 978−952−244−469−1 (print) Taulukoissa käytetyt symbolit Explanation of symbols Ei yhtään Magnitude nil................................... – Suure pienempi kuin puolet Magnitude less käytetyistä yksiköistä than half of unit employed.......... 0 ja – and 0,0 Tieto epälooginen esitettäväksi Category not applicable.................... Tietoa ei ole saatu, se on Data not available or too liian epävarma esitettäväksi tai uncertain for presentation, ........... .. se on salassapitosäännön alainen or subject to secrecy Vaaka- tai pystysuora viiva, joka katkaisee aikasarjan, tarkoittaa, että viivan eri puolilla olevat tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia. A horizontal or vertical line drawn across a time series indicates substantial breaks in the homogeneity of a series. Helsinki 2014 Esipuhe Kulttuuritilasto 2013 on yhdeksäs Suomessa jul- useita Tilastokeskuksen omia aineistoja, kuten kaistu kulttuurin kokoomatilasto. Kulttuurin tilas- työssäkäyntitilastoa, kulutustutkimusta, yritysre- tointi aloitettiin Tilastokeskuksessa 1970-luvun kisteriä ja kansantalouden tilinpitoa. puolessavälissä, ja ensimmäinen kokoomajulkaisu Kulttuuritilaston ohella Tilastokeskus jul- ilmestyi vuonna 1978. Nykyisin kokoomajulkai- kaisee kahden vuoden välein tilastokatsausta su ilmestyy kahden vuoden välein, minkä lisäksi Joukkoviestimet. Yhdessä nämä kaksi julkaisua kulttuuritilastoja julkaistaan jatkuvasti Tilastokes- kattavat osapuilleen sen alueen, mitä kansainväli- kuksen internetsivuilla (www.tilastokeskus.fi). sesti ymmärretään kulttuuritilastoiksi. Suomalai- Kulttuuritilastossa on tietoja Suomen vanhois- sia kulttuuri- ja joukkoviestintätilastoja on kehi- ta ja uusista vähemmistöistä, kielistä, uskonnoista, tetty 1970-luvulta lähtien kytköksissä Unescoon. kulttuuriperinnöstä, kirjallisuudesta, teatterista, 1990-luvulta lähtien on oltu aktiivisesti mukana tanssista, musiikista, elokuvasta, kuvataiteesta, kulttuuritilastoinnin kehittämisessä myös Euroo- käsi- ja taideteollisuudesta, kulttuuritapahtumista pan unionin piirissä. ja kulttuurikeskuksista, kulttuurialan koulutuk- Kulttuuritilaston ovat toimittaneet erikoistut- sesta ja työvoimasta sekä kulttuurin taloudesta. kija Kaisa Weckström (vastaava) ja suunnittelija Kulttuuritilastoon on kerätty aineistoa monis- Jukka Ekholm. Henriikka Hakkala, Jukka Ekholm ta eri lähteistä, kuten opetus- ja kulttuuriminis- ja Mia Kokkinen käänsivät yhteenvedon eng- teriöstä, Taiteen edistämiskeskuksesta ja Museo- lanniksi, Tove Sällström-Laiho ja Jukka Ekholm virastosta sekä taide- ja kulttuurialan laitoksilta, ruotsiksi. Kappaleen 11 kartan on laatinut Miia järjestöiltä ja yrityksiltä. Lisäksi on hyödynnetty Huomo. Julkaisun on taittanut Marita Potila. Helsingissä, kesäkuussa 2014 Riitta Harala Tilastojohtaja Tilastokeskus 3 Kulttuuritilasto – Cultural Statistics 2013 Förord Kulturstatistik 2013 är den nionde samlingspu- nyttjats, bl.a. sysselsättningsstatistiken, företagsre- blikationen över kulturen i Finland. Statistikcen- gistret och nationalräkenskaperna. tralen började statistikföra kulturen i mitten av Vid sidan av kulturstatistiken publicerar Sta- 1970-talet och den första samlingspublikationen tistikcentralen vartannat år statistiköversikten utkom år 1978. Nuförtiden utkommer samlings- Massmedier. Tillsammans täcker dessa två publi- publikationen vartannat år och utöver det publi- kationer ungefär det område som man interna- ceras kulturstatistik kontinuerligt på Statistikcen- tionellt sett förstår med kulturstatistik. Finländsk tralens webbsidor (www.stat.fi). kultur- och massmediestatistik har utvecklats I kulturstatistiken finns uppgifter om Finlands fr.o.m. 1970-talet i anslutning till Unesco. Sedan gamla och nya minoriteter, språk, religioner, kul- 1990-talet har man aktivt deltagit i utvecklingen turarv, litteratur, teater, dans, musik, film, bild- av kulturstatistikföringen också inom ramen för konst, hantverk och konstindustri, kulturevene- Europeiska unionen. mang och kulturcentra, utbildning och arbetskraft Kulturstatistiken har redigerats av specialfors- inom kultursektorn samt om kulturekonomin. kare Kaisa Weckström (ansvarig) och planerare Materialet för kulturstatistiken har samlats in Jukka Ekholm. Henriikka Hakkala, Jukka Ekholm från många olika källor, t.ex. från undervisnings- och Mia Kokkinen har översatt sammandraget till och kulturministeriet, Centret för konstfrämjande engelska, Tove Sällström-Laiho och Jukka Ekholm och Museiverket samt från konst- och kulturin- till svenska. Kartan i kapitel 11 har sammanställts rättningar, organisationer och företag. Dessutom av Miia Huomo. Ombrytningen har gjorts av Ma- har flera av Statistikcentralens egna material ut- rita Potila. Helsingfors, i juni 2014 Riitta Harala Statistikdirektör 4 Tilastokeskus Foreword Cultural Statistics 2013 is the ninth statistical clude the employment statistics, the Business review on Finland’s culture. Statistics Finland Register and the National Accounts. started to compile statistics on culture in the mid- In addition to Cultural Statistics, Statistics 1970s and the first compilation publication came Finland publishes a statistical review titled “Finn- out in 1978. Currently the compilation is pub- ish Mass Media” at two-year intervals. Together lished at two-year intervals, in addition to which these two publications roughly cover the field in- cultural statistics are published regularly on Sta- ternationally understood as statistics on culture. tistics Finland’s website at www.stat.fi. Finnish statistics on culture and the mass media The Cultural Statistics publication contains have been developed since the 1970s under the information about Finland’s old and new mi- auspices of UNESCO. Since the 1990s participa- norities, languages, religions, cultural heritage, lit- tion has been active also in the development of erature, theatre, dance, music, cinema, visual art, cultural statistics under the auspices of the Euro- crafts and design, cultural events and cultural cen- pean Union. tres, cultural education and labour force as well as The Cultural Statistics publication has been cultural economy. edited by Senior Researcher Kaisa Weckström The data in this publication have been collect- (responsible editor) and Planning Officer Jukka ed from a variety of sources, such as the Ministry Ekholm. Henriikka Hakkala, Jukka Ekholm and of Education and Culture, the Arts Promotion Mia Kokkinen translated the summary into Eng- Centre Finland, the National Board of Antiquities lish, Tove Sällström-Laiho and Jukka Ekholm into
Load more

Recommended publications
  • Helsinki in Early Twentieth-Century Literature Urban Experiences in Finnish Prose Fiction 1890–1940
    lieven ameel Helsinki in Early Twentieth-Century Literature Urban Experiences in Finnish Prose Fiction 1890–1940 Studia Fennica Litteraria The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia fennica editorial board Pasi Ihalainen, Professor, University of Jyväskylä, Finland Timo Kaartinen, Title of Docent, Lecturer, University of Helsinki, Finland Taru Nordlund, Title of Docent, Lecturer, University of Helsinki, Finland Riikka Rossi, Title of Docent, Researcher, University of Helsinki, Finland Katriina Siivonen, Substitute Professor, University of Helsinki, Finland Lotte Tarkka, Professor, University of Helsinki, Finland Tuomas M. S. Lehtonen, Secretary General, Dr. Phil., Finnish Literature Society, Finland Tero Norkola, Publishing Director, Finnish Literature Society Maija Hakala, Secretary of the Board, Finnish Literature Society, Finland Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Lieven Ameel Helsinki in Early Twentieth- Century Literature Urban Experiences in Finnish Prose Fiction 1890–1940 Finnish Literature Society · SKS · Helsinki Studia Fennica Litteraria 8 The publication has undergone a peer review. The open access publication of this volume has received part funding via a Jane and Aatos Erkko Foundation grant.
    [Show full text]
  • Finnish Studies
    Journal of Finnish Studies Volume 23 Number 1 November 2019 ISSN 1206-6516 ISBN 978-1-7328298-1-7 JOURNAL OF FINNISH STUDIES EDITORIAL AND BUSINESS OFFICE Journal of Finnish Studies, Department of English, 1901 University Avenue, Evans 458, Box 2146, Sam Houston State University, Huntsville, TEXAS 77341-2146, USA Tel. 1.936.294.1420; Fax 1.936.294.1408 E-mail: [email protected] EDITORIAL STAFF Helena Halmari, Editor-in-Chief, Sam Houston State University [email protected] Hanna Snellman, Co-Editor, University of Helsinki [email protected] Scott Kaukonen, Assoc. Editor, Sam Houston State University [email protected] Hilary-Joy Virtanen, Asst. Editor, Finlandia University [email protected] Sheila Embleton, Book Review Editor, York University [email protected] EDITORIAL BOARD Börje Vähämäki, Founding Editor, JoFS, Professor Emeritus, University of Toronto Raimo Anttila, Professor Emeritus, University of California, Los Angeles Michael Branch, Professor Emeritus, University of London Thomas DuBois, Professor, University of Wisconsin, Madison Sheila Embleton, Distinguished Research Professor, York University Aili Flint, Emerita Senior Lecturer, Associate Research Scholar, Columbia University Tim Frandy, Assistant Professor, Western Kentucky University Daniel Grimley, Professor, Oxford University Titus Hjelm, Associate Professor, University of Helsinki Daniel Karvonen, Senior Lecturer, University of Minnesota, Minneapolis Johanna Laakso, Professor, University of Vienna Jason Lavery, Professor, Oklahoma State University James P. Leary, Professor Emeritus, University of Wisconsin, Madison Andrew Nestingen, Associate Professor, University of Washington, Seattle Jyrki Nummi, Professor, University of Helsinki Jussi Nuorteva, Director General, The National Archives of Finland Juha Pentikäinen, Professor, University of Lapland Oiva Saarinen, Professor Emeritus, Laurentian University, Sudbury Beth L.
    [Show full text]
  • C.A. Gottlund Ja Kansanmusiikki
    Erkki Pekkilä C.A. GOTTLUND JA KANSANMUSIIKKI Jos halutaan tutkia kansanmusiikin historiaa, voidaan menetellä kahdella tavalla. Voidaan etsiä uusia dokumentteja, jotka valaisisivat sitä mistä ei tähän asti ole tiedetty tai voidaan turvautua vanhoihin dokumentteihin mutta tulkita niitä uudelleen, antaa niille uusia merkityksiä. Valittiin kumpi tie hyvänsä, molemmat vaativat dokumentteja - nuotteja, käsi­ kirjoituksia, piirroksia, maalauksia, valokuvia, äänitteitä - sillä doku­ mentit luovat pohjan niille väittärnille, joita menneisyyden tapahtumista tehdään. Ellei ole dokumentteja, ei myöskään ole perusteita väittämille ja ellei ole perusteita, ei ole historiallista "totuutta". Ilman dokumentteja historiasta voidaan esittää vain arvailuja, mikä sitten taas ei ole histo­ riankiIjoitusta; tällaisilla arveluilla on pelkästään mielipidearvo. Kansanmusiikin paradoksi on, että se ei jätä itsestään dokumentteja. "Aito" kansanmusiikki eli kansanmusiikki sellaisena, miksi se sanakirja­ määritelmissä käsitetään, on muistinvaraista perinnettä. Muistinvarainen perinne taas on häviävää: ellei sitä tallenneta, sen olemassaolo lakkaa. Tietysti perinnetuotteen olemassaolo saattaa jatkua sillä että se välittyy sukupolvelta toiselle. Samalla tuote kuitenkin kokee muutoksia, eikä nykyhetkenä kerätyn tuotteen iästä ja historiasta voida esittää muuta kuin arveluja. Jälkipolvien onneksi kansanmusiikkia kuitenkin on tallennettu: kansansävelmiä on kerätty, soittimia säilötty museoihin, kansanmusiikin harjoittamisesta kirjoitettu kuvauksia, soittajia valokuvattu.
    [Show full text]
  • Blockbusters
    BLOCKBUSTERS HIT-MAKING, RISK-TAKING, AND THE BIG BUSINESS OF ENTERTAINMENT ANITA ELBERSE HENRY HOLT AND COMPANY NEW YORK 14 BLOCKBUSTERS sector's most successful impresarios are leading a revolution, trans­ forming the business from one that is all about selling bottles— high-priced alcohol delivered to "table customers" seated at hot spots in the club—to one that is just as much about selling tickets Chapter One to heavily marketed events featuring superstar DJs. But I'll also point to other examples, from Apple and its big bets in consumer electronics, to Victoria's Secret with its angelic-superstar-studded fashion shows, and to Burberry's success in taking the trench coat digital. As these will show, many of the lessons to be learned about blockbusters not only apply across the entertainment industry— they even extend to the business world at large. BETTING ON BLOCKBUSTERS n June 2012, less than two weeks after the news of his appoint­ ment as chairman of Walt Disney Pictures had Hollywood in- siders buzzing, Alan Horn walked onto the Disney studio lot. The well-liked sixty-nine-year-old executive ("I try to be a nice person almost all the time, but next to Alan Horn I look like a com­ plete jerk," actor Steve Carell had joked during Horn's good-bye party at Warner Bros.) was excited about joining Disney, which he described as "one of the most iconic and beloved entertainment companies in the world." But he also knew he had his work cut out for him, as Disney Pictures had posted disappointing box-office results in recent years.
    [Show full text]
  • Venäjä-Kuva Suomalaisessa Mediassa 8 Liitesivua
    Jenna Vanhalakka VENÄJÄ-KUVA SUOMALAISESSA MEDIASSA Opinnäytetyö Johdon assistenttityö ja kielet 2019 Tekijä/Tekijät Tutkinto Aika Jenna Vanhalakka Tradenomi (AMK) Toukokuu 2019 Opinnäytetyön nimi 46 sivua Venäjä-kuva suomalaisessa mediassa 8 liitesivua Toimeksiantaja Marja-Liisa Siren-Huhtinen (XAMK) Ohjaaja Nina Hartikainen Tiivistelmä Venäjä on keskeinen aihe erityisesti idänpuoleisessa Suomessa jo pelkästään maantieteel- lisen sijainnin vuoksi. Monet eri organisaatiot tekevät tiivistä yhteistyötä venäläisten avain- henkilöiden tai yritysten kanssa. Kaakkois-Suomessa Venäjä-kytkökset ovat vahvat ja alan asiantuntijoita löytyy paljon. Tästä huolimatta useilla suomalaisilla on vahvoja ennakkoluu- loja ja stereotyyppistä ajattelua venäläisiä kohtaan. Tähän voivat vaikuttaa muun muassa historialliset tekijät, media, opitut asenteet ja väärinkäsitykset. Tutkimus painottui suomalaisen median luoman Venäjä-kuvan tarkasteluun kulttuurintutki- muksen malleja ja Venäjä-aiheisia artikkeleita ja kirjallisuutta hyödyntäen. Mediaa tutkittiin systemaattisella kirjallisuuskatsauksella, joka pyrkii syventämään tietoja asioista, joista on valmista tutkimustietoa ja -tuloksia. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tukena on käy- tetty aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimustyö toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä sekundäärisen aineiston poh- jalta, ja se pyrki vastaamaan kysymyksiin ”miten suomalaisen median käsitys Venäjästä on kehittynyt ja miten se tulee muuttumaan lähitulevaisuudessa” ja ”millainen kuva suomalai- silla on venäläisistä,
    [Show full text]
  • Matkailijan Juva 2020
    Matkailijan Juva 2020 Makuja Elämyksiä Historiaa Järviluontoa GOTTLUND- VIIKKOViikon mittainen sukellus paikalliseen historiaan – nykypäivän menoa unohtamatta. Kansanrunouden kerääjänä tunnettu suomen kielen lehtori GOTTLUND-WEEK ja suomalaisuusmies, Carl A week-long celebration of Axel Gottlund, myös Kaarle local culture. All events and Axel Gottlund (1796–1875), lectures are held in Finnish. kasvoi Juvalla kirkkoher- ran poikana. Hän keräsi jo Carl Axel Gottlund (1796-1875), nuorena koti pitäjän kan- a Finnish linguist and folklorist, sanperinnettä ja kannatti spent his childhood in Juva kirjakielenkehittämisessä where he developed an early itämurteita, erityisesti sa- interest in Finnish language volaismurteita. Kansanruno- and culture. As a young man uden ohella hän kirjoitti myös he collected a large number kansanmusiikkia, kantelesävel- of local folk poems and songs miä ja paimensoitinmusiikkia. from Juva region. Katso Gottlund-viikon rento ohjelma osoitteesta juva.fi/kulttuuri Lauantaina 27.6. klo 10–14 JUVAN Kotieläinpiha Taikaniemen KESÄKARKELOT Keskusta ympäristöineen täyttyy iloisesta Farmi markkinahumusta ja tapahtumista. Tule Taikaniemeen tapaamaan Juvan kesäkarkelot (27th June) maatiloilta tuttuja eläimiä, A fun and vibrant annual event in the tilalla tapaat myös laama- centre of Juva brings locals and visitors herrat Eskon ja Jussin! Kotieläin- together to celebrate the best of Finnish summer. Family -friendly entertainment, piha avataan kesällä 2020. summer market and local products. Tuhkalantie 655, Nuutilanmäki +358 406 526 865 [email protected] www.taikaniemi.fi SU 7.6. Miesten superpesistä PE-LA PE Puistolan Sinisellä Laguunilla PE 24.-25.4. 8.5. Kitee vs. Siilinjärvi 7. 8. Touko- SuJuvat Hyötyyn sointuja- Suhinat- SU 28.6. Vattu- tapahtuma tapahtuma Naisten superpesistä karnevaalit Puistolan Sinisellä Laguunilla Lappeenranta vs.
    [Show full text]
  • The Finnish of Rautalampi and Värmland – a Comparison
    TORBJÖRN SÖDER Uppsala University The Finnish of Rautalampi and Värmland – A comparison Abstract In this paper some of the features of the Finnish spo­ ken in the former great­parish1 of Rautalampi and Värmland are discussed. These two Finnish varieties are, owing to their com­ mon historical background, closely affiliated, both being defined as Eastern Finnish Savo dialects. These varieties were isolated from each other for hundreds of years and the circumstances of the two speech communities are in many respects different. The language contact situation in Värmland involves Swedish varie­ ties and Värmland Finnish but limited contact with other Finnish varieties. The contact situation in what once was the great­parish of Rautalampi involves mainly Finnish varieties, both dialects and Standard Finnish. Social and economic circumstances have also had an effect on the contact situations, especially since the 19th century when Finland was separated from Sweden and in­ dustrialization made its definite entrance into both areas. The dif­ fering language contact situations have in some respects yielded different results. This paper provides examples of the differences, which have occurred as an effect of the circumstances in Rau­ talampi and in Värmland. I provide examples from the phonologi­ cal, morphological, lexical, and syntactic levels and discuss them in light of the language contact situation in these areas. Keywords Värmland Finnish, Rautalampi Finnish, Finnish dialects, language contact, language change 1. In this paper, the term “great­parish” is used as an equivalent to Fi. suurpitäjä and Swe. storsocken, which both literally mean ‘large parish’. It refers to a geo­ graphically large parish which once was established as the result of new settlements in a previously sparsely inhabited area.
    [Show full text]
  • Sultanes Del Ritmo
    SULTANES DEL RITMO principios de 1980, Dire Straits fue nominado a dos premios Grammys en la categoría Mejor Nuevo Artista y Mejor Performance Vocal Rock, Dúo o A Grupo por “Sultans Of Swing”. Tras el largo descanso, en julio volvieron al estudio para darle forma a su tercer álbum con producción de Jimmy Iovine y Mark Knopfler. El tiempo lejos de los escenarios les dio a los músicos otra pers- pectiva de las cosas y Dire Straits se encaminó hacia un destino de mayor com- plejidad musical. Making Movies se graba entre el 27 de junio y el 14 de agosto de 1980. Durante las sesiones, las tensiones entre los hermanos Knop- fler finalmente explotan y David deja la banda 15 por diferencias creativas con su hermano; el 25 de julio se anuncia a la prensa especializada del quiebre. Sid McGinnis en guitarra y Roy Bittan en teclados, ambos de E Street Band de Bruce Springteen, se suman a la banda para comple- tar la grabación del álbum. Por cuestiones nun- ca aclaradas, McGinnis, Bittan y David Knopfler no aparecen acreditados en el álbum. En el plano musical, Dire Straits refina su sonido y recupera buena par- te de la contundencia de la que álbum anterior carecía, volviendo nuevamente al sonido rockero nutrido de vitalidad y buenos arreglos. “Tunnel Of Love”, que abre la placa, es un buen ejemplo de ello. Mark Knopfler se muestra como un muy inspirado compositor, cantante y guitarrista en una época la que la músi- ca empezaba a enrarecerse por tantos ritmos bailables, sonidos artificiales y letras insulsas que solo iba a derivar en la decadencia de la música pop tal co- mo se la conocía hasta ese momento.
    [Show full text]
  • Porin Kansallinen Kaupunkipuisto Hoito- Ja Käyttösuunnitelma Toimitus Heli Nukki
    Porin kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja käyttösuunnitelma Toimitus Heli Nukki Taitto ja kuvitus Heli Koskela Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Valokuvat: ”Kansalliset kaupunkipuistot Lentokuva Vallas Oy SLF Finland - Skyline Foto 68 § Suomen Ilmakuva Oy Matti Juutilainen Kansallinen kaupunkipuisto Satakunnan Museo Kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnon- Pentti Pere maiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvi- Marko Mäntysaari en kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityis- Marko Mikkola ten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi voidaan perustaa kansallinen Kaisu Vaalto kaupunkipuisto. Pekka Simonen Siina Repo Kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan osoittaa alueita, jotka tämän Porin kaupunkisuunnittelu 17.4.2008 Johanna Salmi lain mukaisessa kaavassa on osoitettu puistoksi, virkistys- tai suojelualu- Heikki Tuominen eeksi, arvokkaaksi maisema-alueeksi tai muuhun kansallisen kaupunki- Porin kaupunkisuunnittelusarja C64/2008 Liisa Nummelin puiston tarkoituksen kannalta sopivaan käyttöön. Olavi Mäkelä Eura Print Oy Mikko Nurminen Puistoon osoitetaan ensi sijassa valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön Heli Koskela omistuksessa olevia alueita. Muita alueita puistoon voidaan osoittaa ISBN 978-952-5414-70-7 Heli Nukki omistajan suostumuksella.” ISSN 0358-576X kannen kuva: Olli Mattila Porin kansallinen kaupunkipuisto nkipuisthoito- ja käyttösuunnitelma 17.4.2008o Porin kaupunginvaltuusto 28.4.2008, ympäristöministeriö 5.11.2008 Sisällysluettelo Esipuhe
    [Show full text]
  • Read Ebook {PDF EPUB} Sulavoi Runoja by Heli Laaksonen Sulavoi: Runoja by Heli Laaksonen
    Read Ebook {PDF EPUB} Sulavoi runoja by Heli Laaksonen Sulavoi: runoja by Heli Laaksonen. Sanamaistiaissi Laaksose Helilt: Kiittämättömi ihmise ova. Onk ruakka puuttunu? Onk koska kalja loppunu? Eik ol saanu katto pääs pääl ko on tarvit? Ain vaan kuulu sama protina, nimpal kamala ja kauhia ja voijessusniimaakasteajatelkkamitähullu on kaik olevanas. Mut älä mittä puhu, kyl täält kauneut löytty, kyl oikke. Kom pohjospualt kaupunkki tule, kulkke ooppera ohi, kiärttä pari oksenust, mene eruskunttalo ohi vilkasemat, kumartta heosel eik astu kusilammikko, orotta varti et valo huutava iiiiiiiiiiiiiiiiiiii ja päästävä tiä yli oikkial ja siit taas vasemal, see jo näkky. Laitur 24 pikavuaro Turkku. (© Heli Laaksonen: Pulu uis. Sammakko 2000) Antteks vaa täsä olla vähä joukom prättistynei tul tosa valvottu, mää porsisi melkke vuarokaure kakstoist piänt sikka niin kaunei ja silussi mää sirosi heijä napanuara laito lämpölampu al pitusjärjestykses kuivama anno heil semssi nimi ko sioil pruukata antta. Nominatiiv, Kenetiiv, Akkusatiiv, Partitiiv, Essiiv, Translatiiv, Ines, Ela, Illa Ares, Apla, Alla. Nii hyvä ol hämäräs maat pahna vatta al suari omiem poikkatte saparoi miätti mitä näistäkki ison tule. (© Heli Laaksonen: Pulu uis. Sammakko 2000) Vinkei yksnäisil naisil 1. Laitlan kaupunkis, kaalimaan takan asuva Suamemaam pantavimmap polismiähe, heijän kaffehuanes ikkuna o nii matalal, et lyhkäsempki naisihmine näkke. Porim pohjospual, valimost vasemal, kasvatetta syätävimmäk kirkomiähe, heijä lentäjälakkis alt kattova Susihuka silmä ja käres o äitin kutoma vanttu. Hattulan pappilas, Häme metis, o jäljel muutama kirvesmiäs, kannatta saalista viäl ko saa, heijät tuntte tupsukorvist. (© Heli Laaksonen: Raparperisyrän. Sammakko 2002) Raparpermehu. Mää en kest! Mää en kest! Toise miäl o herk kon kilo muni paperpussis. Älä ot muija täst rannast! Meijä naiste askela ova miähenkokkossi.
    [Show full text]
  • Eurajoen Uudenvuoden Juoksu V. 1986 - 1997 Tulokset Uudenvuodenjuoksu V.1986
    Eurajoen Uudenvuoden Juoksu v. 1986 - 1997 Tulokset Uudenvuodenjuoksu v.1986 Tulokset: Hölkkä 6,3 km 1. Arto Elonen Lappi TL 22.27 2. Hannu Rintala EuVe 23.12 3. Touko Valtanen Rauma 25.11 4. Tuomas Honkavaara Rauma 25.11 5. Heikki Juvala EuVe 25.50 6. Pasi Aaltonen EuVe 25.57 7. Seppo Mikkola Nokia 26.10 8. Keijo Soon Turku 27.27 9. Elina Jalonen EuVe 27.30 10. Antero Salo Lappi TL 27.55 11. Matti Niemi EuVe 28.37 12. Torolf Björklund Vöyri 28.41 13. Helena Björklund Vöyri 28.57 14. Merja Valtanen Rauma 29.05 15. Tapio Tammivuori Rauma 29.14 16. Kristiina Wistbacka EuVe 29.18 17. Esko Piipponen Eurajoki 30.40 18. Teuvo Mäkelä Turku 33.39 Anneli Mäkimattila Eurajoki Ei aikaa Kristiina Palmu Rauma Ei aikaa Uudenvuodenjuoksu v.1987 Tulokset: Tytöt 14v 3,0 km 1. Anne-Mari Lievola RU 13.58 2. Kirsi Salonen KKV 14.54 3. Sari Roos LuVe 15.10 4. Tea Latva EuVe 18.18 Miehet 40v 8,0 km 1. Veikko Hellenius PoKu 2. Touko Valtanen Rauma 3. Pekka Salo EuKi 2 Pojat 18v 8,0 km 1. Pauli Sved TaPe 28.32 2. Jari Hiltula RTU 31.35 3. Juha Heine EuVe 35.44 Tytöt 18v 8,0 km 1. Elina Jalonen EuVe 32.54 Naiset 8,0 km 1. Marita Niemi LaTe 32.12 2. Kirsi Mäkitalo EuRa 32.54 3. Anne Peltonen EuRa 35.50 4. Merja Valtanen RTU 38.15 Naiset 40v 8,0 km 1. Sirpa Mäkitalo EuRa 29.37 Miehet 8,0 km 1.
    [Show full text]
  • Social, Cultural and Interpersonal Communication Practices
    SOCIAL, CULTURAL AND INTERPERSONAL COMMUNICATION PRACTICES THE FINNISHRUSSIAN RELATIONSHIPS: THE INTERPLAY OF ECONOMICS, HISTORY, PSYCHOLOGY AND LANGUAGE Arto Mustajoki1 and Ekaterina Protassova2 1Faculty of Arts University of Helsinki, Unioninkatu 40, P.O. Box 24, 00014, Finland 2Department of Modern Languages University of Helsinki Unioninkatu 40, P.O. Box 24, 00014, Finland On the territories adjacent to the core Russia, the Russian language has had for centuries an estab- lished position as a language of culture, trade, war, statehood, and education. The theoretical framework of the study reflects the field of cross-cultural communication, with special reference to Finnish-Russian intercultural encounters. There is a certain set of prejudices connected with Russia that date back centu- ries and are periodically revived. Recent events have reinforced some of them, and have enhanced the demand for experts on Russia and everything connected with it. The language is undoubtedly consid- ered the key to understanding what is happening with Finland’s Eastern neighbour. The article aims to present the current discussions in the media, their meanings and functions. Key words: Finnish-Russian relationships, language and intercultural competence, cross-border ties, neighbouring countries, historical borrowings. INTRODUCTION Relationships with neighbouring countries are seldom straightforward (e.g., the Czechs and the Slovaks, the French and the Germans). Asymmetry in a relationship with a large neighbouring country may well be a big problem (e.g., Ireland, Portugal, the Netherlands, Greece and their big eastern neighbours). There are obvious reasons why the relationship between Finland and Russia has been problematic. As far as the Finns are concerned, Russian ‘otherness’ is evident in factors such as language (another lan- guage family, another alphabet) and religion (Lutheran vs.
    [Show full text]