DOCSLIB.ORG

Read Ebook {PDF EPUB} Sulavoi Runoja by Heli Laaksonen Sulavoi: Runoja by Heli Laaksonen

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Read Ebook {PDF EPUB} Sulavoi Runoja by Heli Laaksonen Sulavoi: Runoja by Heli Laaksonen Read Ebook {PDF EPUB} Sulavoi runoja by Heli Laaksonen Sulavoi: runoja by Heli Laaksonen. Sanamaistiaissi Laaksose Helilt: Kiittämättömi ihmise ova. Onk ruakka puuttunu? Onk koska kalja loppunu? Eik ol saanu katto pääs pääl ko on tarvit? Ain vaan kuulu sama protina, nimpal kamala ja kauhia ja voijessusniimaakasteajatelkkamitähullu on kaik olevanas. Mut älä mittä puhu, kyl täält kauneut löytty, kyl oikke. Kom pohjospualt kaupunkki tule, kulkke ooppera ohi, kiärttä pari oksenust, mene eruskunttalo ohi vilkasemat, kumartta heosel eik astu kusilammikko, orotta varti et valo huutava iiiiiiiiiiiiiiiiiiii ja päästävä tiä yli oikkial ja siit taas vasemal, see jo näkky. Laitur 24 pikavuaro Turkku. (© Heli Laaksonen: Pulu uis. Sammakko 2000) Antteks vaa täsä olla vähä joukom prättistynei tul tosa valvottu, mää porsisi melkke vuarokaure kakstoist piänt sikka niin kaunei ja silussi mää sirosi heijä napanuara laito lämpölampu al pitusjärjestykses kuivama anno heil semssi nimi ko sioil pruukata antta. Nominatiiv, Kenetiiv, Akkusatiiv, Partitiiv, Essiiv, Translatiiv, Ines, Ela, Illa Ares, Apla, Alla. Nii hyvä ol hämäräs maat pahna vatta al suari omiem poikkatte saparoi miätti mitä näistäkki ison tule. (© Heli Laaksonen: Pulu uis. Sammakko 2000) Vinkei yksnäisil naisil 1. Laitlan kaupunkis, kaalimaan takan asuva Suamemaam pantavimmap polismiähe, heijän kaffehuanes ikkuna o nii matalal, et lyhkäsempki naisihmine näkke. Porim pohjospual, valimost vasemal, kasvatetta syätävimmäk kirkomiähe, heijä lentäjälakkis alt kattova Susihuka silmä ja käres o äitin kutoma vanttu. Hattulan pappilas, Häme metis, o jäljel muutama kirvesmiäs, kannatta saalista viäl ko saa, heijät tuntte tupsukorvist. (© Heli Laaksonen: Raparperisyrän. Sammakko 2002) Raparpermehu. Mää en kest! Mää en kest! Toise miäl o herk kon kilo muni paperpussis. Älä ot muija täst rannast! Meijä naiste askela ova miähenkokkossi. Meil kiillotetta hoppiak karhunkiälel. Meil on tyynyntäytten sipula. Meil pestä hamppa merivetel. Meil saa vävymplanttu raparpermehu ja soker o juur päässy loppuma. (© Heli Laaksonen: Raparperisyrän. Sammakko 2002) Heinäkuun kolmaskymnes keskyäl sytyttä Jan tiku alkka maapuupäiv maaihmise puuihmise yäihmisem päiv. Maapuupäivä valkkiois palava huanost tehry läksy pilal mennep päivä pahast sanotu sana valvottava huale. Siäl roihu kirkkal liäkil pensa hint pesemätöne matt klasine lapsuus ei toi mittä mut tiäräks mitä mul men sääki nyy siit lirppamast kui mont kertta mun täytty sanno yrit eres onnetoine joko see sun kraru tul valmiks. Maapuupäiv on tuamiopäivä vastkoht. Maapuupäivä sana ovak kaik kaunei. Jatketa matka! Avatast rullakartina. Hianost tehty laps. Mää ole sen jo maksanu. Äit luve mul. Tääl olsis perunloora. Maapuupäivän olla hyvi ja hymyillä. (© Heli Laaksonen - Jan Rahman. Maapuupäiv. Sammakko 2000 ja 2005) Kurvitsa Lembit om ülendet talnalõ suuri kiränikõ sekkä teda hoidas sääl hotellin ja pakutas kolm korda päävas süvväq minuugi om ülendet Koorastõ-Kanepi- Põlva marsruudilõ kaümä, kaema ja kullõma. Mäe Reijo o ylennet helsinki suurten kirjalijoitte sakki hotellis pitävä ja tuppava ruakka kolm kertta päiväs munt ylennetti ja, Turku - Laitla - Uuskaupunk reitil kulkema, kattoma, kuulustelema. (© Jan Rahman - Heli Laaksonen: Maapuupäiv. Sammakko 2000 ja 2005) Halohakkajam puhelin on kii. Prinsessam päiv ei men ninko tahtois menevä. Kruunu takerttu koko ajam pyykkinaruihi eikä ripustamisest tul mittä. Hän soitta kolmannen kerra, vaik tiätä, ete vastat. Assia ei ol mut see on kiireellist. Hän sanosis: Eerikki, arva mitä, mu ikkunalaural o linnu varppa jälje lumes, mää ole löytän hianon tiä meil, kun tarttis hiuka appu taas, sain klasist haavan, tul puhaltama osasin peril, kehu munt, lämmitin talo ja puus huus hullu pulu, kuljin kaisliko läpitte ja ajattelin meit. On päivi ko mää tahro sunt kokonas ja päivi ko mää tahro sunt kaikkines päivines ja muit päivi on kans, ettet peljästy. Eerikki hei, arva mitä, ei mittä ja kaik mitä ossan sanno. (© Heli Laaksonen: Jänes pussis -CD. Sammakko 2003) Makkioi mailmaherelmi. Hassumaist tämä ain-ikävöittevä-olo, muual-o-hyvin-tunne, kaikil-muil-on paremmin-ko-mul-aavistus. Enimäkses tahtois ol joku toine ja jossan toises ajas, toises paikas. Viaraist kaupunkeist löyttä semssi maisemi ja paikoi, mist voi olla varma, et tual mää olissi onnelline. Tual, misä on suur tammi keskel piha, kivikkopuutarha ja romanttine sinkkiämpär pumppukaivon kannen pääl. Siäl ei tuul koska, hirvkärpäst ei ol viäl keksitty ja joku o juur astumas patiol Pommac-klasei tarjottimel. See et omallakin pihal o jatulintarha, kaks vahtera ja uus kenttälappio, ei lohrut yhtä. Nee o sitä arkke vaa. Ja jos o jano, joutu menemä itte jääkaapil lutrama sekamehus. Kummossi kuvitelmi muu ihmise o mahtan runoilijast rakenta, kui hee meijä elämä miältävä? Mää saan tuntikaussi kuluma sil, ko kuvittelen muitte ihmiste eksoottisuut. Jos alotta vaik rekkakuskist iha - ajatel niit juhlavi tyäpäivi! Ratin takka näkke korkkialt ja kauas. Huuhkaja lenttä 8-tiä ylitte. Yksnäinen karhu on noussu aikasi ja taapla tiä viäres hakkuuaukial. Yän pimiä ei ol mittän pimiä - ko valoheittime räpsäyttä pääl, on koko tiano valone. Olen kuullu juttu, et rekkojen ohjaamois on penkin takan nukkumakolo, mink voi täyttä vaik haahkauntuvil ja silkkityynyil ja maat ihani päiväuni. Rahtilaivassakka en ol ollu, mut varmast heil o hohrokkamppa ko mul. Merimiäs noja reelinkkihi ja katto, ko ehtohämys maitotaiva al kaks laiva ohitta toises, sit ei näy enä mittä. Meri vaihtu maaks ja mereks taas eikä hetkekän tart ol pysäksis. Myslitehtantyäntekijäl vast on kiva: laitetast myllyhyn pyärimä säkillinen kauroi, lesei (aika vähä, ketä niist tykkä), kilo saksanpähkinöi, pari lootallist rusina ja näit makkioi mailmaherelmi kans, taatelei ja papajoi. Oikke hyvän päivän hee heittävä joukko pari ylimääräst kourallist mantelei ja ajatteleva lämpimi ajatuksi siit kuluttajast, kene ostoskorihi juur see myslipaketti sattu. Pitkämatkahiihtäjä elo on kyl ensvaikutelmaltas toivotont. Kauhial irvil paineta metäs ja toivota, et ehrittäis eres ennen pelkialaist maali. Mut ei tilanne ol nii vakava. Ko kukka ei nää ja kamera on kii, hee sivakoitteva mettä siimekses hymysui. Ajanki hee ova saanu pyssämä. Penkkiurheilia voi rauhas leippo sämpyli, lähettä lapses kouluhu ja tehr muurinpohjaplättipannu vuashualloi - ain ko mene telkkari ette, siäl see sama pitkämatkalaine hiihtä pitkäl matkallas, ei ol alku, ei loppu, vaa matka. Georg Dolivo sanottamas laulus veisata: "vaikka paremmaksi kaikki muuttuu, silti hyväksi ei milloinkaan". Ain voi silti toivo. (© Heli Laaksonen: Sekaherelmäpuu. Sammakko 2004) KUKKAROHO JA PLAKKARIHI: LAITILAN MURTEEN SANAKIRJA. Markus Siltamäen kokoamia sananparsinäytteitä Laitilasta. Ei missäm puhuta nii selvä suami ko Laitla haas ja Pyhäsmaas, ett kukkaroho ja plakkarihi. Ei mittän kiirutt, muut kom pia vaa. Ei mnuull muut lysti olekkan ko ruaklyst. Ei molemppi tartt tehr, luvat ja täyttä. Ei nii hyvä, ete vikka löyr ja ei niim paha ete mainita. Ei nii suurt vahinkko, ete hyätty peräs, sanos ämm, kon tupa palo, ett palova luttekki. Ei niim paha, ete joku kiitäis, ei nii hyvä, ete joku haukuis. Ei niim pirut, ete vesi virut. Ei niit kaikki hyvi saa, sinissi silmi ja punassi poskei. Ei ol last, ei lammast, ei äijä irvihammast. Ei pass pussat papuruakase suun kans. Ei piik ol mikkä ihmine ja ei astiroitt ol mikkä vaate. Ei piru pyär missä niim pali kom pariskunna välis. Ei pout ol ikä Suamehe nälkkä tuanu, mutt vesi o. Ei päevä olp päälisin, ko ne ovap peräsi. Ei rahattoman kaupp käy. Ei saa ottas suurpäist miäst, ko sitt tlee suurpäissi mukuli. Ei sama kett kaht kertta myrkky syä. Ei se kest ko suuruspalast pualpäeväs saakk. (Sanotaan heikosta kapineesta) Ei semmost ol, ete sara vuare sisällt tarvita. Ei siin jumalisus aut, kon tavara koota. Ei snuum paitas ollukkan täsä pyykis! Ei stää piänent tiärk kui lysti ison o. Ei toinen kauatt naor, jote toinenka naor. Ei toisen käskyllt tartt päätäs päi nurkka lyär. Ei tul mittä mummun kualemast, muut ko syä ja makka. (Sanotaan, kun asiat eivät suju.) Ei tyä loput tekkijält, ei uni makkajalt. Ei vaikut enemät ko marja karhum persses. Ei vaikut hyvä ei paha enemät ko valkonem plaastar. Ei valkkianäyttäjä ol ikän kiitoksi saanu ja ei siihem parhamppi pistetäkkä. Ei varas pelkk muut kon toist varast. Eilä ol tiista ja huamen tuarsta, kyll tämä viikk jo pia juasta! Elä niinko sika keriläisem pussin kanss. En mnä ol kattene, mutten sois kellä mittä oleva. Enköst mnää stää sanonu, vaikkem mnää mittäm puhunu. Enne o yksin, ko huanon kaverin kans. Enne vuare ilmam piimäten, ko joulu ilma miähete. Ennen kapan kirpui kaitte, kon kaht yksmiälist. Ensmäine niinko Esa taevas. Entte erellk käyvä. Hajus kasva, ko vaa olluks saa. Hake kaukka ens, kyll likki ai löytäväs tiätä. Heikk karhun kyljen kääntä. Hikittä niinko sikka pakasell. Hohhoija-jaa, yks mnuuki saa, mutt yhreksä väärtt olisi vaa. Huakkaus pääse hyviltäkkim päivilt. Huan huusoll, jote kapalist kirpui ol. Huan lint, jote hööhömiäs kann. Huan poik, jote kaht issäs vast. Hull kehu heostas ja miälpual ämmätäs. Hyppä niinkom pippur morttlis. Hyppä niinkon piar nahkasis housuis. Hyvä pali maksa, mutt enemänki väärtt o. Häihi mene hävinökses taikk häppiäkses. Ikusen tyän tekki o ainase näljä näkki. Iräst ikke ja lännest äkken kokkonem pilv estä pakase. Iräst suvi, iräst talv, iräst ilma ilkkimäkki. Istu niinkom piru suajases lumes. Isä on kaunis ja äite on kaunis ja ei mummukan koohomp ol. Isäm poik ja kottu kotosi. Ittelles sika vahinkon teke, ko ulhis kaata. Ittestäs hyvä ihmine asia arva kaikkim parha. Jos
Load more

Recommended publications
  • Eurajoen Uudenvuoden Juoksu V. 1986 - 1997 Tulokset Uudenvuodenjuoksu V.1986
    Eurajoen Uudenvuoden Juoksu v. 1986 - 1997 Tulokset Uudenvuodenjuoksu v.1986 Tulokset: Hölkkä 6,3 km 1. Arto Elonen Lappi TL 22.27 2. Hannu Rintala EuVe 23.12 3. Touko Valtanen Rauma 25.11 4. Tuomas Honkavaara Rauma 25.11 5. Heikki Juvala EuVe 25.50 6. Pasi Aaltonen EuVe 25.57 7. Seppo Mikkola Nokia 26.10 8. Keijo Soon Turku 27.27 9. Elina Jalonen EuVe 27.30 10. Antero Salo Lappi TL 27.55 11. Matti Niemi EuVe 28.37 12. Torolf Björklund Vöyri 28.41 13. Helena Björklund Vöyri 28.57 14. Merja Valtanen Rauma 29.05 15. Tapio Tammivuori Rauma 29.14 16. Kristiina Wistbacka EuVe 29.18 17. Esko Piipponen Eurajoki 30.40 18. Teuvo Mäkelä Turku 33.39 Anneli Mäkimattila Eurajoki Ei aikaa Kristiina Palmu Rauma Ei aikaa Uudenvuodenjuoksu v.1987 Tulokset: Tytöt 14v 3,0 km 1. Anne-Mari Lievola RU 13.58 2. Kirsi Salonen KKV 14.54 3. Sari Roos LuVe 15.10 4. Tea Latva EuVe 18.18 Miehet 40v 8,0 km 1. Veikko Hellenius PoKu 2. Touko Valtanen Rauma 3. Pekka Salo EuKi 2 Pojat 18v 8,0 km 1. Pauli Sved TaPe 28.32 2. Jari Hiltula RTU 31.35 3. Juha Heine EuVe 35.44 Tytöt 18v 8,0 km 1. Elina Jalonen EuVe 32.54 Naiset 8,0 km 1. Marita Niemi LaTe 32.12 2. Kirsi Mäkitalo EuRa 32.54 3. Anne Peltonen EuRa 35.50 4. Merja Valtanen RTU 38.15 Naiset 40v 8,0 km 1. Sirpa Mäkitalo EuRa 29.37 Miehet 8,0 km 1.
    [Show full text]
  • Turku on Fire
    ”All of the participants of this project affect the contents and the events of Turku 2011. Symbolically this happens through contact – touching creates personal illustrations. Everyone handling this application illustrates the covers of the book differently: what happens to the covers of the book comes from me, I can have and impact on what Turku will be like as the Capital of Culture in 2011.” Ilmo Valtonen, the designer of the layout of the book Turku on Fire The Application of the City of Turku for the European Capital of Culture 2011 www.turku2011.fi Turku Established in 1229, the oldest city and former capital of Finland 175 000 inhabitants, the centre of the 3rd largest urban region in the country A bilingual city (Finnish, Swedish) with 113 different nationalities Altogether 35 000 students at three universities and four polytechnics History of over 30 urban fires, The Great Fire in 1827 Nationally significant medieval landmarks include the Turku Castle and the Turku Cathedral The River Aura running through the city The Turku Archipelago consists of 20 000 islands with 20 000 inhabitants Turku The highest temperature in 2005 +30°C, the lowest -22°C Tallinn The city in which the world’s largest passenger cruisers are created The host of the oldest open-air rock festival in Europe, Ruisrock The candidate for the European Capital of Culture 2011 together with Tallinn, Estonia Editors: Niina Helander, Suvi Innilä, Mari Jokinen, Jukka Talve Revision of the Finnish text: Joni Pyysalo Translation and editing: Laura Kopu Main photographies and photo collages: Heli Konttinen, Harri Pälviranta, Markku Lappalainen.
    [Show full text]
  • Espoo Hamina Helsinki
    ohjelmistot Espoo Turnépjäs Helsinki Pjotr Tsaikovski: Aino – tahdon Lilla-Robinson Jevgeni Onegin tämän rakkauden ESPOON Christian Lindroos & KOM-T E ATT E RI Aino on näytelmä suomalais- Giacomo Puccini: KAUPUNGINT E ATT E RI Pasi Hiihtola syntyisestä kirjailijasta Aino Kolmas Från 2 år uppåt Tosca Kallaksesta (1878-1956). REVONTULIHALLI Teksti Kati Kaartinen I rollen Johan Aspelin Näytelmä keskittyy ajanjak- Mika Waltari – Ohjaus Johanna Freundlich W. A. Mozart: soon, jolloin Aino Kallas elää Hannu Raatikainen Visuaalinen suunnittelu Taikahuilu Suomenkielinen kiertue-esitys kiihkeää etsikkoaikaa sekä Myöhästynyt hääyö Kimmo Viskari Pikku-Robinson BALETIT naisena että kirjailijana. Rooleissa Oiva Lohtander, Musiikki Kalle Chydenius Teksti ja ohjaus Prinsessa Ruusunen Käsikirjoitus Pirkko Mannola, Miia Rooleissa Hannu Lauri, Liisa Christian Lindroos Anna Karenina Eriikka Rahikainen, Virpi Nuutila ja Jukka Rasila Mustonen, Marja Packalén, Musiikki Pasi Hiihtola Haatainen ja Heini Tola Esitykset jatkuvat Niko Saarela, Eeva Soivio ja Lapsille Roolissa Johan Aspelin Ohjaus Virpi Haatainen 24.4.2009 asti. Pekka Valkeejärvi Puhuva rumpu Erityisesti päiväkodin pie- Lavastus Markus Packalén Esitykset 23.1.2009 saakka. Ensi-ilta 23.1. LOUHISALI nimmille 2-vuotiaat Rooleissa Maarit Peltomaa, Teatteri Siperia, Tampere ja ylöspäin KOM-lipputoimisto Liput (09) 4030 2211 Kapteeninkatu 26 Helsinginkatu 58 Jukka Pitkänen, Ella Pyhältö Vaaleanpunaista kohinaa Turnépjäs puhelin (09) 684 1841 00260 Helsinki ja Juhani Rajalin 28.-31.1.2009 www.kom-teatteri.fi
    [Show full text]
  • Harrastusviikkoon Ilmoittautuneet Koulut 27..8.2018.Xls
    Paikkakunta Koulun nimi Yhteyshenkilö Akaa Rasin koulu Sarika Ilomäki Akaa Nahkialan koulu Tarja Pulkkinen Alakylä Alakylän koulu Ari Mäkinen Alastaro, Loimaa Kirkonkylän koulu Tommi Ala-Kleme Alavieska Alavieskan yhtenäiskoulu Päivi Koskela Asikkala Länsi-Asikkala Esa Rouvala Enontekiö Hetan yhtenäinen peruskoulu Riitta Peltovuoma Espoo Latokasken koulu Hanna Päivölä Espoo Kilon koulu Maarit Kerola Espoo Kalajärven koulu Maija Ylevä Espoo Bemböle skola Mikaela Fiskars ESPOO Leppävaaran koulu Riikka Holmström Espoo Lintulaakson koulu Sami Savolainen Espoo Martinkallion koulu Simo Juntunen Espoo Nuuksion koulu Tanja Pekkarinen Eura Panelian koulu Maria Savolainen Evijärvi Särkikylän koulu Virpi Mäkelä Forssa Riihivalkaman koulu Pasi Kokkonen Forssa Heikan koulu Anne Kähkönen Forssa Tölön koulu Seppo Nieminen Hamina Husulan koulu Sirkka Eklund Harjavalta Harjavallan Keskustan alakoulu Eeva Heikkinen-Kemppinen Heinola Lusin koulu Jussi Mäenpää Heinola Jyrängön koulu Kimmo Nykänen Heinola Kailaan koulu/Tommolan toimipiste Mervi Uotinen Heinävesi Otto Kotilaisen koulu Minna Isoniemi Helsingfors Minerva skolan Gunilla Karlsson Weckman Helsinki Pohjois-Haagan yhteiskoulu Anne Katas Helsinki Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Anu Hyrkkänen Helsinki Keinutien ala-asteen koulu Ari Malkamäki Helsinki Katajanokan ala-asteen koulu Eeva Tuori Helsinki Malminkartanon ala-aste Jaana Tarvainen Helsinki Naulakallion koulu Joonas Tast Helsinki Keinutien ala-aste Katja Loikala Helsinki Tehtaankadun ala-asteen koulu Katri Kaljunen Helsinki Käpylän peruskoulu
    [Show full text]
  • Kulttuuritilasto 2013 on Yhdeksäs Suomalaisen Kulttuurin Kokoomatilasto
    Kulttuuri ja viestintä 2014 Kultur och massmedier Culture and the Media Kulttuuri ja viestintä 2014 Kulttuuri Kulttuuritilasto 2013 on yhdeksäs suomalaisen kulttuurin kokoomatilasto. Julkaisussa on tie- toja Suomen vanhoista ja uusista vähemmistöistä, kielistä, uskonnoista, kulttuuriperinnöstä, kirjallisuudesta, teatterista, musiikista, elokuvasta, kuvataiteesta, käsi- ja taideteollisuudesta ja kulttuuritapahtumista, kulttuurialan koulutuksesta ja työvoimasta sekä kulttuurin taloudesta ja yritystoiminnasta. Julkaisuun sisältyy myös kansainvälisiä vertailutietoja. Tiedot on saatu Tilas- tokeskuksesta, opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä kulttuurialan laitoksilta, järjestöiltä ja yri- tyksiltä. Taulukot ovat sekä suomeksi että englanniksi, ja niiden kokonaislukumäärä on 171. Julkaisussa on ruotsin- ja englanninkielinen yhteenveto. Cultural Statistics 2013 is the ninth review on Finland’s culture. The publication contains infor- mation about Finland’s old and new minorities, languages, religions, cultural heritage, literature, theatre, music, cinema, visual art, crafts and design and cultural events, cultural education and 2013 Kulttuuritilasto labour force as well as cultural economy and enterprises. The publication also includes interna- tional comparative statistics. The data derive from Statistics Finland and the Ministry of Educati- on and Culture as well as from cultural institutions, organisations and enterprises. The tables are in both Finnish and English, and their total number is 171. The publication includes a summary in Swedish
    [Show full text]
  • MURRE RUNOUDEN KIELENÄ Suomen Kielen Pro Gradu
    MURRE RUNOUDEN KIELENÄ Suomen kielen pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopistossa huhtikuussa 2004 Iina Suvisto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Laitos HUMANISTINEN kielten laitos Tekijä Iina Suvisto Työn nimi Murre runouden kielenä Oppiaine Työn laji suomen kieli pro gradu -tutkielma Aika Sivumäärä huhtikuu 2004 75 sivua Tiivistelmä – Abstract Tutkielman aiheena on murrerunous. Tarkastelun kohteena ovat ensinnäkin murrerunouden aiheet. Millaisista asioista murteella voidaan runoilla? Toiseksi tarkastellaan runojen kieltä eli sitä, miten murretta on runoissa käytetty . Aineistona on neljä runokokoelmaa: Heli Laaksosen Pulu uis (2000) ja Raparperisyrän sekä Marjatta Kaasilan Mie sen kans vehtaan (2000) ja Juhani Koskisen Äijä (1996). Laaksosen kokoelmat on kirjoitettu lounaismurteella, Kaasilan ja Koskisen kokoelmat puolestaan Peräpohjolan murteella. Tutkimuksen runojen aiheita käsittelevä osa painottuu Laaksosen runoihin, kun taas kielenanalyysissä keskeisessä osassa on Kaasilan ja Koskisen runojen vertailu. Peräpohjalaisia runoja vertailtaessa tarkastelun kohteena ovat runojen äänne- ja muotorakenne, sanasto ja puheenomaisuudet. Puheenomaisuuksilla tarkoitetaan kirjoituksessa puheen kuvaamiseksi käytettyjä keinoja. Murteilla voi runoilla monista asioista, ja jokainen teos on hyvin yksilöllinen. M urrekirjallisuuden perinteinen aihe kotiseutu on esillä kaikissa teoksissa, mutta keskeisessä osassa se on ainoastaan Laaksosen runoissa. Myös ihmissuhteet ovat kaikkien teosten aiheina. Laaksosen runoissa myös murre on päässyt runojen sisältöihin.
    [Show full text]
  • Mikko Heiniö
    Mikko Heiniö MIKKO HEINIÖ’S MUSIC – vitality, positive energy and rhythmic drive An element of the unexpected, and a physical sense of rhythm are fundamental features of the music of Mikko Heiniö, as are the playful and absurd, the gleeful feet-off-the- ground feeling. In composing his music, he wishes to emulate the way in which Federico Fellini the film director and An- toni Gaudí the architect approached their art. “Their work has tremendous humanity, fantasy, humour and playfulness. I couldn’t work with a frown any more than they could.” ikko Heiniö (b. 1948) has been a freelance composer since vacating the chair in musicology at the University of Turku a few years ago. As a researcher he is aware of the different Mtypes of music abroad in the world, and his widespread interest can be detected in his compositions on the topic of the human race and culture. He does not engage in playful irony with stylistic borrowings or dismiss them as ‘seen them all’. Instead, he cultivates an exultant but carefully-contrived brand of hybridism, vitality, positive energy and rhythmic drive. “I have a strong liking for characterised rhythm rooted in the spine and the pelvis. Rather than the mathematical ab- straction of serial music, I must have a physical sense of rhythm.” Heiniö wrote his first opera, The Knight and the Dragon (Riddaren och draken, 1999–2000) for performance in a multi-dimensional, echoing church. Though by nature a static mystery play, it has an in- tensive pulse that generates a strong experience of spirituality.
    [Show full text]