SUOMI ULKOMAISISSA TIEDOTUSVÄLINEISSÄ 2010

Ulkoministeriö, 2011 ISBN: 978-951-724-924-9

Siellä toimii sakotuskin - ulkomainen media Suomesta 2010

Marraskuussa julkistettu Suomen maabrändivaltuuskunnan raportti nosti esiin kolme Suomen vahvuutta, joilla voitaisiin vahvistaa mielikuvia pohjoisesta maastamme: toimivuuden, koulutuksen, luonnon. Pohjaa näille mielikuville löytyi ulkomaisesta mediasta jo vuonna 2010.

Suomi oli ulkomaisille tiedotusvälineille eräänlainen yhteiskunnallisten ongelmien ja toiveiden peili. Siihen katsottiin, kun haluttiin vertailukohtaa ja mallia johonkin omassa maassa käytävään keskusteluun. Suomi nähtiin yhteiskuntana, joka pitää kansalaisistaan huolen ja jossa arki sujuu. Hallinto, terveydenhuolto, koulutus, liikenne, verotus, sakotus – kaikki toimivat, kerrottiin ulkomailla. Valtio panostaa tutkimukseen ja kehitykseen, teknologia on korkealla tasolla ja jokaisella on jopa lakisääteinen oikeus laajakaistaan, ympäristönsuojelukin on kunniassaan, lueteltiin.

Suomea esiteltiin edelleen myös erilaisten hyvinvointia ja vakautta mittaavien kansainvälisten tutkimusten pärjääjänä, joskin korkein aallonharja näyttää taittuneen. Koululaisten Pisa-menestyksen salaisuutta eriteltiin yhä eniten. Suomen koulutukseen panostaminen kytkettiin myös muiden tutkimusten, esimerkiksi korruptiotutkimuksen, hyviin sijoituksiin. Koulutuksella selitettiin myös suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoa, joka sai lisänostetta kaikilla mantereilla uuden naispääministerin Mari Kiviniemen myötä.

Lommoja Suomen hyvinvointiyhteiskunnan kuoreen tuli Euroopan maissa romanikerjäläisten kohtelusta ja egyptiläis- ja venäläisisoäitien karkotuspäätöksistä. Edellisvuosien ihmettelyn aiheet, alkoholismi, itsemurhat ja synkkyys, olivat edelleen esillä..

Talouslamaa erittelevissä artikkeleissa näkyvin suomalainen oli komissaari Olli Rehn. Yrityksistä seuratuin oli Nokia tuloskehityksineen ja toimitusjohtajan vaihdoksineen. Suomen energiapolitiikka ja -turvallisuus kiinnostivat kaikkialla, olihan Suomi yksi harvoista ydinvoimaa edelleen rakentavista maista. Kirjoitusten sävy vaihteli asiallisesta kielteiseen..

Yksittäisistä suomalaisista tunnetuimpia maailmalla lienevät urheilijat. Myös suomalainen kulttuuri tekijöineen oli esillä lavealti. Uutena nimenä varsinkin Euroopassa nousi esiin kirjailija Sofi Oksanen. Suomalaiset poliitikot ja Suomen valtionjohto ylittivät uutiskynnyksen lähinnä erilaisten kokousten ja vierailujen yhteydessä.

Suomen saama julkisuus oli yleensä myönteistä, mutta myös satunnaista ja vähemmän syvällistä. Yksittäisten juttujen kirjo ulottui poliisikoirista selänkuntoutukseen. Hetkellisesti jotain aihetta seurattiin koko maailman mediassa, kuten Itämerestä löytyneen 200-vuotiaan samppanjalastin kohtaloa.

Akillesjänteestä lääketieteeseen

Englantilaisen jalkapalloilijan David Beckhamin akillesjänneleikkaus Turussa nosti esiin Suomen urheilulääketieteen, mutta suomalaisen lääketieteen tutkimustuloksista alettiin kirjoittaa vuoden aikana muutenkin aiempaa enemmän. Suomalainen ruoka oli toinen lisääntyvän kiinnostuksen kohde ulkomaisessa mediassa.

Vuoden ikävimpiä ja levinneimpiä, mutta hetkellisiksi ja pinnallisiksi jääneitä Suomi-uutisia maailmalla olivat vuodenvaihteessa sattunut kauppakeskus Sellon ampumistapaus ja venäläiskilpailijan kuolema Heinolan saunomisen MM-kisoissa.

Suomi ulkomaisissa tiedotusvälineissä -julkaisu on koottu Suomen ulkomaanedustustojen kirjoittamista raporteista. Mukana ovat ne maat, joissa Suomella on suurlähetystö, ja lisäksi sellaisia maita, joiden mediaa lähimaassa sijaitsevilla lähetystöillä on ollut mahdollisuuksia seurata. Julkaisu ilmestyy vain verkkoversiona ulkoministeriön verkkosivuilla http://formin.finland.fi.

Meltwaterin tietokannasta löytyneet maanosittaiset Suomi-osumat antavat karkean käsityksen Suomen saamasta julkisuudesta vuonna 2010.

Itämeren alue ja Pohjoismaat

Islanti

Suomi oli vähän esillä Islannin tiedotusvälineissä. Islannin media nostaa kiitettävästi esille ulkomaan tapahtumat. Mikäli Suomi ei ylitä uutiskynnystä kansainvälisessä mediassa, ei maasta uutisoida Islannissakaan. Eniten lehdistä löytyi kulttuuriuutisia, kun taas taloudesta ja politiikasta ei juuri kirjoitettu. Islantilaiset kirjoittavat edelleen Suomesta pääasiassa silloin, kun suomalaista kulttuuria on esillä tai kun islantilaisilla on suora yhteys Suomeen.

Islannin lehdistön Suomi-uutisten ykkösaihe oli Sofi Oksanen, hänen saamansa Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto, Puhdistuksen ilmestyminen islanniksi ja kirjailijan vierailu Islantiin vastaanottamaan palkinto. Kirja herätti huomiota ja sai erinomaiset arvostelut: ”Suurenmoinen romaani rakkaudesta ja sorrosta”, otsikoi maan päälehti Morgunbladid.

Reykjavikin elokuvafestivaaleille osallistuneet Jonas Berghällin ja Mika Hotakaisen Miesten vuoro ja Aleksi Salmenperän Paha perhe saivat niin ikään loistavat arvostelut. Kaupallisessa levityksessä ollut Jalmari Helanderin Rare exports mainittiin myös Morgunbladitissa uusien elokuvien joukossa.

Lehdistö huomioi myös Islannin kansallisteatterissa syksyllä esitetyn Sirkku Peltolan näytelmän Suomen hevonen, jonka luoma Suomi-kuva lähenteli farssia. Samaan aikaan Fréttabladid etsi suomalaista haastatteluun ja ”aitoihin” saunakuviin. Kun kukaan suomalaisyhteisöstä ei ilmoittautunut halukkaaksi malliksi, lehti haastatteli islantilaista saunafania. Hän istui reykjavikilaisen saunan penkillä päässään saunamyssy ja kertoi, että ”samalla, kun ruumis puhdistuu saunassa kaikenlaisesta liasta, vapautuu monenlaisia tunteita. Vertaan tätä vähän kuin meditaatioon, sillä jos rentoutuu eikä hangoittele vastaan, kestää kuumuuden paremmin ja pääsee korvaamattomaan paikkaan”. Artikkeli antoi jotensakin omalaatuisen kuvan suomalaisesta saunakulttuurista ilman että siinä on suoranaisesti väärää tietoa.

Talousuutisointi oli hyvin niukkaa: lähinnä lehtien verkkosivuilta löytyi lyhyitä uutisia Finnairista ja Nokiasta. Nokian osalta mainittiin Stephen Elopin nimittäminen yrityksen johtoon sekä uuden N8 - älypuhelimen markkinoille laskemisen siirtäminen muutamalla viikolla. Finnairin osalta mainittiin yrityksen viimekeväiset tappiot ja odotukset paremmasta tuloksesta vuoden loppupuolella.

Mediassa Islannin EU-jäsenyys oli edelleen tärkeä aihe ja alkuvuodesta mainittiin, että Suomen hallitus ei sallinut maatalousministeriön virkamiesten tavata Islannin maatalousliiton väkeä ilman Islannin hallituksen osallistumista kokoukseen. Vuoden alussa Icesave-kiistan ollessa kuumimmillaan Erkki Tuomioja lupaili tukeaan islantilaisille hankalassa tilanteessa. Morgunbladid maalaili kuvaa suomalaisten myötätunnosta Islantia kohtaan.

Islantilaisen median Suomi-kuva oli myönteinen, mutta pinnallinen. Suomesta ei edelleenkään raportoida, ellei maa nouse esiin kansainvälisessä uutisoinnissa. Kulttuurista uutisoitiin harvinaisen paljon runsaan suomalaisen kulttuuritarjonnan vuoksi.

Latvia

Suomi esiintyi Latvian lehdistössä edellisvuoden malliin laaja-alaisesti, kirjoittelu oli positiivista ja säännöllistä. Kulttuuritapahtumista kirjoitettiin lisääntyvässä määrin, politiikan osalta suurimman näkyvyyden sai tasavallan presidentti Tarja Halosen valtiovierailu Latviaan kesäkuussa.

Presidentti Halosen valtiovierailu sai laajasti julkisuutta latvialaisessa mediassa. Haastatteluissa hän huomioi Latvian saaneen paljon aikaan talouskriisinsä hoidossa. Vierailun ystävällismielinen ja vapautunut ilmapiiri heijastui myös latvialaiseen median tapaan käsitellä valtiovierailua.

Diena kirjoitti neliosaisen artikkelisarjan Suomen koulutusjärjestelmästä ennen Pisa-tulosten julkaisemista. Artikkeleissa kehuttiin Suomen koulutusjärjestelmää maailman parhaana ja arvostettiin opetuksen tasa-arvoista laatua kaikille oppilaille. Erityistä huomiota sai suomalaisten opettajien koulutus ja opettajan ammatin yleinen arvostus Suomessa.

Yksi lehdistössä palstatilaa saanut uutinen oli viime vuoden helmikuussa Suomessa järjestetty Baltic Sea Action Summit -tapahtuma. Tosin Latvian lehdistössä kokouksesta huomioitiin erityisesti presidentti Zatlersin ja presidentti Putinin tapaaminen, jonka arveltiin voivan johtaa presidenttien tapaamiseen myöhemmin Moskovassa.

Dienas business -lehti kirjoitti Suomessa vallitsevista lakkouhista eri aloilla ja siitä, kuinka mahdolliset lakot voivat vaikuttaa Suomen talouden kehitykseen. Pääministeri Matti Vanhasen aktiivista osallistumista neuvotteluihin työnantaja- ja työntekijäosapuolten kanssa pidettiin tärkeänä.

Niin lehdissä kuin radiossakin huomioitiin tohtori Salem Shamekhin (Juvan tryffelikeskus) vierailu ja luento Latvian luonnontieteellisessä museossa sekä yhteistyön aloittaminen latvialaisten tiedemiesten kanssa. Vierailun jälkeen Latviaan on perustettu ensimmäinen tryffelitila.

Matkailuun liittyvät artikkelit olivat näyttäviä ja niissä käsiteltiin pääasiassa Turkua ja Naantalia. Turusta kirjoitettiin useampikin artikkeli ja näissä viitattiin tulevaan Turku 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunki - tapahtumaan. Naantalin osalta erityishuomiota saivat muumit ja Muumi-maailma.

Suomen ja Latvian kulttuurivaihto jatkui edelleen vilkkaana. Riiassa kesäkuussa pidetty sauna-näyttely ja sen yhteydessä järjestetty saunaseminaari saivat paljon julkisuutta. Professori Juha Pentikäisen luento suomalaisesta sauna-kulttuurista huomioitiin niin lehdissä kuin televisiossakin.

Kulttuurin alalta kirjoitettiin lisäksi muun muassa valokuvaaja Ville Lenkkerin vierailusta opettajana Ludzan valokuvauskoulussa sekä Sofi Oksasen Puhdistus-kirjasta, jonka latviankielinen käännös julkaistaan maaliskuussa 2011. Myöskin Suomen ulkoministeriön julkaisema Hiski Haukkalan ja Sinikukka Saaren toimittama kirja ”Russia, lost or found?” esiteltiin Latvijas Avize -lehdessä. Taitelijoista John Philip Mäkisen näyttely Supernova galleriassa herätti yleisön kiinnostuksen. Neatriga-lehti kattoi Reckless Love -bändin konsertin ja haastatteli laulaja Olli Hermannia laajemmaltakin.

Toimittaja ja tietokirjailija Jukka Rislakki sai myös paljon palstatilaa vuoden aikana latvialaisessa lehdistössä. Erityisesti hänen kommenttinsa koskien suomettumista noteerattiin. Hän kirjoitti useita artikkeleita ja häntä haastateltiin myös esimerkiksi Turku 2011 Kulttuuripääkaupunkia käsittelevässä artikkelissa.

Liettua

Suomea koskeva uutisointi Liettuan tiedotusvälineissä on ollut kohtalaista. Kuitenkin vuoteen 2009 verrattaessa Suomea koskeva uutisointi on ollut hieman vähäisempää kuin yleensäkin aikaisempina vuosina.

Suomen osalta uutisointi keskittyi melko tasaisesti talouteen, politiikkaan, kulttuuriin ja rikollisuuteen. Kaikista edellä mainituista aiheista on ollut jonkin verran kirjoituksia. Liettualaisessa mediassa ja yhteiskunnassa kiinnostus kohdistui talvisodan aikaisiin tapahtumiin ja talvisodan loppumisvuosipäivän viettoon. Liettuan media on aina ollut kiinnostunut Venäjän Suomen-suhteista, ja senpä takia media kirjoitti myös Venäjän presidentti Dmitri Medvedevin Suomen-vierailusta.

Yksi lehdistössä palstatilaa saanut uutinen oli helmikuussa Suomessa järjestetty Baltic Sea Action Summit -tapahtuma. Liettuassa poikkeuksellisen paljon huomiota kiinnitettiin Liettuan presidentin Dalia Grybauskaiten ja Venäjän pääministerin Vladimir Putinin tapaamiseen ja keskusteluihin Baltic Sea Action Summitin yhteydessä.

Talouden alalta huomioitiin Liettuaan tullut kauppaketju Prisma, joka on ollut Suomen Kauppalehteä vastaavassa julkaisussa Verslo Zinas -lehdessä esillä uudenlaisen kauppamuodon edelläkävijänä. Prisman myyntikampanja, jonka tarkoituksena on tuoda vain yksittäistä myyntikampanjaa varten valittua, laajennettua tavaravalikoimaa, on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua markkinaosallistujien keskuudessa.

Lehdissä mainittiin myös, että suomalaiset saattavat sijoittaa uuteen, Kaunasiin suunniteltuun sähkövoimalaan, Liettuassa toimivan Fortum Heat Lietuvan kautta. Suomi oli esillä myös metsänhoidon asiantuntijana ja ulkomaisten kausityöntekijöiden kohdemaana. Liettualaisia työnvälitystoimistoja on arvosteltu Suomeen lähteneiden kausityöntekijöiden asioiden välinpitämättömästä hoitamisesta.

Suomen eläkekeskusteluun kiinnitettiin Liettuassa huomiota muun muassa siksi, että nyky- yhteiskunnassa ei ole luontevaa yhdistää eläkeikää ihmisen biologiseen ikään.

Lentoyhtiö Finnairin lakko sekä aiheutti vaikeuksia matkustajille että sai lehdistön huomiota.

Suomalainen rock-yhtye Lordi sai Liettuan-vierailullaan taas kerran lehdistön huomiota varsinkin heihin liittyvän salaperäisyyden yhteydessä.

Perinteiseen tapaan suomalainen joulupukki kävi Liettuassa ja herätti tällä kertaa hieman sekaannusta. Suomen suurlähetystön jo monien vuosien aikana kehittämä Joulupukin brändi herätti yllättäen PR- toimistojen kiinnostuksen. Läheltä piti, että joulupukki olisi saapunut Suomesta Liettuaan kaksi kertaa peräkkäin viikon välein. Näin ei kuitenkaan päässyt tapahtumaan, kun suurlähetystö vetäytyi aikaisemmin suunnittelemastaan hankkeesta kilpailun takia. Suurlähetystö järjesti paikallisesti joulupukin vierailun, ja Rovaniemeltä PR-toimiston aloitteesta saapunut suomalainen joulupukki huomioitiin kuitenkin lehdistössä, vaikkei hän saanutkaan perinteistä ”diplomaattista” vastaanottoa.

Yhtenä paljon julkisuutta saaneena tapahtumana voidaan pitää suurlähetystön järjestämää sauvakävelytapahtumaa toukokuussa. Tämän johdosta Suomen suurlähetystö oli esillä sekä liettualaisessa aamu-tv:ssä että pääpäivälehdessä. Tapahtuman uutisointi poiki myös lukuisia yhteydenottoja ja tiedusteluja suomalaisesta sauvakävelystä.

Sofi Oksasen Puhdistus-kirjan käännös liettuan kielelle ilmestyi loppuvuonna ja se huomioitiin lehdistössä. Sekä kirja että kirjailija tullevat saamaan tuntuvasti lisähuomiota kuluvana vuonna kun kirja julkistetaan Vilnan kirjamessuilla helmikuun puolessa välissä.

Norja

Suomalaista yhteiskuntaa esiteltiin norjalaisessa mediassa melko kattavasti. Eniten Suomi- aiheisia juttuja julkaistiin kulttuuri- ja urheiluliitteissä ja -ohjelmissa. Politiikassa suurimmat uutiset olivat pääministerivaihdos, uusien ydinvoimaloiden rakentaminen sekä pohjoisen alueen yhteistyö. Talousuutisissa päähuomion vei Nokia yhdessä paperiteollisuuden haasteiden sekä talouskriisiä ja Euroopan unionia käsittelevien uutisten ohella. Kulttuuririntamalla uutisointia hallitsi suvereenisti Sofi Oksanen, joka oli Puhdistus- romaanillaan näkyvin suomalainen Norjan mediassa. Suomen Pisa-menestys ja suomalais- norjalaisena yhteistyönä toteutettu Rare Exports sai loppuvuodesta runsaasti palstatilaa. Kulttuuripuolen uutisointi oli lähes poikkeuksetta ainoastaan myönteistä.

Suomi näkyi norjalaisessa julkisuuskuvassa kohtalaisen laajasti. Eniten Suomi-aiheisia juttuja julkaistiin lehtien kulttuuri- ja urheiluliitteissä. Tärkeimmät ja resursseiltaan vahvimmat mediatalot kuten NRK, TV2, Aftenposten, VG ja Dagbladet tuottivat ensikäden uutisia laajemmaltikin yhteiskunnasta. Internetin osuus medianäkyvyydessä on viime vuosina korostunut ja siten monet tapahtumat välittyvät kansainvälisten uutistoimistojen toimittamina myös norjalaiseen julkisuuteen. Suomea käsittelevä uutisointi oli pääasiassa myönteistä tai neutraalia.

Politiikka

Baltic Sea Action Summit oli Norjan tiedotusvälineissä esillä melko näkyvästi. Näyttävimmin kokous huomioitiin NRK:n kanavilla kun reportaasi esitettiin ulkomaanpolitiikan ajankohtaisohjelmassa Urixissa sekä NRK:n aamutelevisiossa. Aftenpostenia kiinnosti eniten pääministeri Jens Stoltenbergin tapaaminen Venäjän pääministeri Putinin kanssa, mutta kokous oli kuitenkin esillä kahdenvälisestä tapaamisesta uutisoitaessa. Teknisk Ukeblad noteerasi nettiversiossaan Yaran kokousta varten tekemän sitoumuksen.

Suomen päätös uusien ydinvoimaloiden rakentamisesta oli esillä Suomea koskevista uutisista Norjassa niin politiikkaa kuin talouttakin käsittelevissä artikkeleissa. Päätös uutisoitiin valtalehtien, kuten Aftenpostenin ja Dagbladetin lisäksi myös useissa paikallislehdissä sekä tekniikan alan julkaisuissa. Uutisoinnissa keskeistä oli se, että Suomi vastoin muiden Pohjoismaiden linjaa on päättänyt rakentaa lisää ydinvoimaa. Tämän lisäksi tulevien voimaloiden mahdollinen sijoittaminen pohjoiseen Norjan rajan läheisyyteen herätti median huomion.

Suomen pääministerivaihdos huomioitiin Norjan lehdistössä laajasti. Uutisointi oli neutraalia ja monessa mediassa tyydyttiin vain toteamaan vaihdos ja esiteltiin lyhyesti uusi pääministeri tai uutisoitiin hänen vierailuistaan muihin pohjoisen alueen maihin, kuten Venäjälle. Entisen pääministerin korruptio-epäilyt eivät muutamaa lyhyttä juttua lukuun ottamatta saaneet huomiota Norjassa: toisaalta niitä oli käsitelty norjalaisessa mediassa jo edellisenä vuonna. Pääministeriin liittyen Norjassa uutisoitiin myös Suomessa käytävästä presidentin valtaoikeuksiin liittyvästä keskustelusta eli siitä, kummalla on oikeus edustaa Suomea kansainvälisissä huippukokouksissa, presidentillä vai pääministerillä.

Rauhantoimintaan panostavassa Norjassa myös presidentti Martti Ahtisaari nousi usein uutisiin. Aftenpostenissa käsiteltiin Ahtisaaren ja presidentti Tarja Halosen Nato-kantoja ja Dagbladetissa puolestaan Ahtisaaren kansainvälistä rauhantoimintaa ja Norjan osuutta sen rahoituksessa. Ahtisaari pääsi uutisiin myös Suomen kielikysymyksen suhteen, kun Aftenposten kirjoitti toukokuussa hänen taistelustaan ruotsin kielen puolesta. Presidentti Ahtisaaren kerrottiin johtavan työryhmää, jonka tavoitteena on saavuttaa myönteisempi suhtautuminen ruotsin kieleen Suomessa ja vahvistaa maan kaksikielisyyttä. Ahtisaaren uutisoitiin olevan huolissaan kasvavasta kielteisestä suhtautumisesta ruotsiin.

Talouslehti Dagens Næringsliv kirjoitti Suomen arktisesta strategiasta, joka lehden mukaan sisältää myös rautatien rakentamisen Rovaniemeltä Kirkkoniemeen. Suomalaisille ja EU:lle rata on tärkeä kaivosteollisuuden, puuteollisuuden, matkailun sekä Barentsin alueen öljy- ja kaasuinvestointien vuoksi. Rovaniemi on lisäksi valittu EU:n arktisen politiikan keskukseksi. Rautatietä käytetään nyt aktiivisesti edistämään myös EU:n intressejä pääsyssä idän markkinoille ja energiaresurssien ääreen. Kirkkoniemi kiinnostaa suomalaisia ja EU:ta erityisesti jäättömän syväsatamansa ansiosta, totesi Dagens Næringsliv.

Loppuvuodesta mediassa keskustelua herätti perussuomalaisten kannatuksen nousu. Suomen tilannetta verrattiin paikallisessa Dagsavisenissa Tanskaan ja Ruotsiin, joissa kummassakin on lehden mukaan samankaltaiset puolueet. Suuren painoarvon jutussa sai puolueen maahanmuuttokriittisyys sekä suomalaisten epäluuloisuus maahanmuuttajia kohtaan, mikä on lehden mukaan aina ollut leimallista suomalaiselle yhteiskunnalle ja selittää osaltaan perussuomalaisten menestystä. Sekä Dagsavisenin että samoihin aikoihin julkaistussa Aftenpostenin artikkelissa nostettiin esille myös puolueen EU-kriittisyys.

Suomi oli ensimmäisten suurlähetystöjen joukossa, jotka ilmoittivat suurlähettiläänsä osallistuvan Nobelin rauhanpalkinnon luovutustilaisuuteen kiinalaiselle Liu Xiaobolle. Associated Pressin uutisoinnin jälkeen sekä kansainvälinen että norjalainen media haastatteli ja siteerasi suurlähettiläs Maimo Henrikssonia. Häneltä pyydettiin kommenttia Kiinan suurlähettilään Norjassa toimiville edustustojen päälliköille lähettämästä kirjeestä. Suurlähettiläs Henriksson ei kokenut sitä kiinalaisten painostukseksi, vaan Kiinan valitsemaksi tavaksi ilmaista mielipiteensä rauhanpalkintopäätöksestä.

Yhteiskunta

Suomen sijoittuminen ensimmäiseksi Newsweekin maailman paras maa -vertailussa huomioitiin myös Norjassa. Tulos herätti mediassa ihailua etenkin Suomen koulutusjärjestelmää kohtaan, mutta samalla se oli monelle myös yllätys: norjalaiset olivat ilmeisesti tottuneet ajatukseen, että asuvat itse maailman parhaassa maassa. Newsweekin listauksesta ei kuitenkaan seurannut kovin syvällisiä analyysejä tilanteesta, vaan uutisoinnissa tyydyttiin lähinnä ihailemaan Pohjoismaiden hyvää menestystä.

NRK TV:n Morten Jentoftin tekemä reportaasi ”maailman parhaasta maasta” oli erittäin myönteinen. Reportaasissa esiteltiin arkipäivää Orivedellä: miltä näyttää keskivertosuomalaisen arkipäivä keskivertopaikkakunnalla. Jutussa esiteltiin suomalaista Pisa-koulua, äitiyspakkausta ja isyyslomaa sekä muita peruspalveluja kuten vanhustenhuoltoa. Reportaasin lopussa haastateltiin vielä oriveteläisiä kadulla. Haastateltavat uskoivat Newsweekin vertailun olevan totta: kyllä vaan – Suomi on maailman paras maa.

Uuden Pisa-tutkimuksen aiheuttama uutisointi herätti Norjassa jo aikaista enemmän pohdintaa esimerkiksi Pohjoismaiden välisistä eroista. Opetusministeri Kristin Halvorsen kommentoi NRK:n lähetyksessä joulukuussa Suomen menestystä: Halvorsenin mukaan erityisesti opettajan ammatin arvostus ja korkea koulutustaso ovat Suomen erinomaisten Pisa-tulosten avaintekijöitä. Monissa lehdissä, esimerkiksi Dagens Næringslivetissä, Suomi nostettiin malliesimerkiksi koulutuspolitiikan saralla, mutta suuremman huomion tapauksessa vei kuitenkin se, että Norja paransi omaa Pisa- suoritustaan verrattuna edellisiin vuosiin.

Suomen sotahistoria ja yhteistyö saksalaisten kanssa on säännöllisesti esillä Norjan mediassa. Aftenposten otsikoi Suomen sotamyyttien kaatumisesta laajassa artikkelissaan helmikuussa. Morten Fyhn haastatteli professori Henrik Meinanderia, joka vahvisti lehdelle Suomen olleen Saksan tärkein aseveli sodassa Neuvostoliittoa vastaan. Toimittaja totesi Meinanderin vetäneen sivuun viikunanlehden, jonka taakse Suomen presidentit Rytistä Haloseen ovat piiloutuneet 25. kesäkuuta 1941 alkaen.

Vuoden alussa Espoon Sellon ampumavälikohtauksesta uutisoitiin suurin otsikoin ja se herätti myös jonkin verran laajempaa keskustelua Suomen väkivaltaisuudesta. Suomen aikaisemmat ampumavälikohtaukset nousivat monissa jutuissa uudelleen pinnalle. Sellon tragediasta uutisoivat välittömästi muun muassa suurimmat lehdet Aftenposten ja Dagbladet.

Talous

Talousuutisoinnissa keskeisellä sijalla oli Nokia, jonka johtajavaihdos ja ongelmat myös uutisoitiin laajasti. Paperiteollisuuden haasteita ja mahdollisia fuusioita tarkasteltiin taloussivuilla. Dagens Næringsliv julkaisi Kauppalehden toimittajien artikkeleita suomalaisista pörssiyhtiöistä kuten Kone, Wärtsilä, Ramirent ja Stockmann-konserni. STX Finlandin omistuspohjan muutos huomattiin myös Norjassa. Yksittäisistä suomalaisista talousvaikuttajista mainittiin useimmin EU:n talouskomissaari Olli Rehn. Suomen todettiin myös selviytyneen talouskriisistä odotettua ja useita muita EU-maita paremmin.

Aftenposten kirjoitti helmikuussa nelisivuisen jutun köyhyydestä Helsingissä ja työttömyyden kasvusta. Toimittaja Odd Inge Skjeveslandin artikkelissa mainittiin, että noin tuhat henkeä saa kaksi kertaa viikossa kassillisen ruokaa Heikki Hurstin leipäjonon asiakkaina. Skjevesland haastatteli myös Etlan Sixten Korkmania, joka totesi Suomen tilanteen olevan erittäin vaikea. Korkman oli kuitenkin optimisti pidemmällä tähtäimellä, koska Suomella on hyvin koulutettua työvoimaa ja toimiva innovaatiopolitiikka.

Kulttuuri

Alkuvuoden kulttuuriuutisointia hallitsi suvereenisti Sofi Oksanen. Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon voittaminen toi Oksaselle runsaasti palstatilaa mediassa ja esimerkiksi Aftenpostenissa se oli kulttuuriosion etusivun uutisena. Puhdistus sai jo ennen PN:n kirjallisuuspalkinnon voittoa erittäin hyvän vastaanoton Norjassa ja osa kriitikoista ennusti Oksasen voiton heti ehdokkuuden tultua julki. Kaiken kaikkiaan arvostelut olivat erittäin myöteisiä ja kriitikot povasivat Oksaselle loistavaa tulevaisuutta. Pohjoismaisen kirjallisuuspalkinnon voittaminen kaikkien aikojen nuorimpana kirjailijana nosti Oksasen tähdeksi Norjassa.

Kjell Westön uusin romaani Älä käy yöhön yksin sai palstatilaa useammassa lehdessä, teos sai myönteisiä arvioita ja tarinaa kuvattiin vahvaksi. Anna-Lena Laurénin Hulluja nuo venäläiset sai hyvin näkyvyyttä: lehtien lisäksi NRK uutisoi kirjasta ja Laurén oli haastateltavana Dagsnytt18- ajankohtaisohjelmassa. Monika Fagerholmin ja Arto Paasilinnan norjaksi ilmestyneet teokset arvosteltiin kulttuurisivuilla.

Kuunkuiskaajat edusti Suomea Norjassa järjestetyissä Eurovision laulukilpailuissa. Duo Susanna Aho ja Johanna Virtanen oli yksi norjalaisten ennakkosuosikeista. Kuunkuiskaajat oli myös median suosikki ja heitä kuvattiin ja haastateltiin ahkerasti.

Suomi oli yhden viikon ajan teemana NRK P2:n radiokanavalla Mozart og Madonna -ohjelman päivittäisissä lähetyksissä huhtikuussa. Suomalais-norjalaisen kulttuuri-instituutin johtaja Jan Förster kutsuttiin myös ohjelmaan vieraaksi lähetykseen, jossa esiteltiin suomalaista musiikkia kattavasti. Kulttuurikanava NRK P2 seurasi koko vuoden aktiivisesti Suomen kulttuuritarjontaa, erityisesti kansanmusiikkia, klassista musiikkia ja kirjallisuutta.

Loppuvuonna otsikoihin nostettiin joulupukki, tosin hieman eri yhteydessä kuin mihin on yleensä totuttu. Rare exports herätti paljon huomiota Norjassa ja sen tiimoilta julkaistiin useita lehtiartikkeleita. Elokuva sai myönteisen vastaanoton ja arvostelut olivat hyviä. Paljon huomiota sai se, että elokuva kuvattiin Pohjois-Norjassa ja että yhtenä päätähtenä nähdään Elling-elokuvasta tuttu Per Christian Ellefsen. Käsky-elokuvasta kirjoitettiin useita artikkeleita, joiden yhteydessä käsiteltiin myös Suomen historiaan liittyviä teemoja. Miesten vuoro -elokuva huomattiin ja se pääsi myös kaupalliseen levitykseen.

Marimekko-näyttely Oslon taideteollisessa museossa oli suuri menestys myös mediassa. Näyttelystä ja Marimekosta ilmestyi kymmeniä artikkeleja. Norjassa Suomi on tunnettu muotoilustaan ja arkkitehtuuristaan. Aftenpostenin lukijoille Suomalais-norjalaisen kulttuuri-instituutin uusi johtaja Jan Förster esiteltiin mieluisten design-esineidensä välityksellä.

Suomalainen klassinen musiikki oli esillä muun muassa Magnus Lindbergin vieraillessa festivaaleilla. Kaija Saariahon tuotantoa käsittelevien myönteisten arvioiden lisäksi heinäkuussa uutiskynnyksen ylitti Oslon filharmonikkojen pääkapellimestari Jukka-Pekka Saraste, jonka kerrottiin kutsuneen Norjan kulttuuriministeriä vintiöksi Helsingin Sanomien haastattelussa. Samassa Aftenpostenin julkaisemassa artikkelissa kerrottiin myös Sarasteen jättävän kapellimestarin työnsä Oslossa sopimuskauden päättyessä vuonna 2013..

Urheilusivuilla Suomi on jatkuvasti esillä, erityisesti lajeissa joissa myös norjalaiset menestyvät. Keihäänheitto, hiihto, moottoriurheilu ja lumilautailu saavat eniten huomiota. Matti Nykänen ja Mika Myllylä nousivat myös otsikoihin henkilökohtaisine ongelmineen. Huomiota mediassa sai Norjan mäkihyppymaajoukkueen suomalainen valmentaja Mika Kojonkoski sekä urheilulääketiede: jalkapalloilija David Beckhamin polvileikkaus ja Sakari Oravan ammattitaito huomattiin myös Norjassa. Saunomisen MM-kisojen traaginen päätös järkytti ja hämmästytti norjalaisia.

Matkailu

Pohjois-Norjan suurin lehti, Tromssassa ilmestyvä Nordlys kirjoitti elokuussa monisivuisen artikkelin Levistä. Etusivun otsikkona oli ”Näin Pohjois-Suomi voittaa matkailusodan”. Artikkelin keskeisenä sanomana oli se, että suomalaiset ovat onnistuneet erinomaisesti panostamaan matkailun koordinoimiseen: organisaatio toimii paremmin ja Levi vetää enemmän matkailijoita kuin esimerkiksi Tromssa, vaikka Pohjois-Norjan luontaiset edellytykset ovatkin Tromssan matkailupäällikkö Anne Berit Figenschaun mukaan paremmat kuin Suomella.

Tampere sai puolestaan myönteistä julkisuutta joulukuussa Dagbladetin laajassa matkailujutussa. Lehti esitteli kaupungin tarjontaa monipuolisesti ja Tampereen menneisyys Suomen teollistumisen kehtona sai paljon huomiota. Artikkelissa esiteltiin niin Finlaysonin tehtaat kuin Reino-kauppa ja kulttuurikeskus Plevna. Suomalainen design nostettiin myös esille, samoin kuin Finlaysonin tuottamat Muumi-tekstiilit. Tamperetta markkinoitiin jutussa mainiosti ”suurkaupunkina, jossa matkustelevat ystäväsi eivät varmasti ole koskaan käyneet”. Iltapäivälehti VG raportoi vauhdikkaasti 24 kiireisestä tunnista Helsingissä.

Muita matkailu-uutisia olivat Suomen laajentuvat liikenneyhteydet: Helsingin ja Pietarin välinen nopeajunayhteys huomattiin Norjan lehdissä hyvin, minkä lisäksi lähes kaikki eri mediat uutisoivat myös Norwegian-lentoyhtiön ”suomalaistumisesta”. Norwegian avasi viime vuonna lentoreitin Oslosta Helsinkiin ja lisäsi samalla tuntuvasti kaupunkien välisten lentojen määrää. Matkailumedia seurasi Finnairin pikku-uutisia ja lentoalan työkiistat pantiin myös merkille.

Muumit ovat suosittuja Norjassa. Suurlähetystön Muumipeikon 65-vuotispäivän kunniaksi järjestämästä lastenjuhlasta ja seminaarista uutisoitiin paikallislehdissä ja radiossa. Tove Janssonin veljentytärtä Sofi Janssonia esiteltiin myös useissa artikkeleissa. Muumi ja punainen pyrstötähti -elokuva sai hyvät arvostelut elokuvakriitikoilta.

Puola

Suomi on alkanut kiinnostaa puolalaista mediaa entistä enemmän ja laajalla skaalalla. Viime vuonna suurlähetystö löysi yli 120 maatamme käsittelevää juttua. Enemmänkin niitä on, varsinkin internetissä. Lehtiartikkeleiden aiheiden perusteella Suomi nähdään kiinnostavana tekijänä urheilussa, kulttuurissa ja taloudessa.

”Hyppäämisen hoitaa Adam, en minä.”

Urheilussa Suomea ja Puolaa yhdistävät useat samat lajit, joissa menestystä tulee. Aino-Kaisa Saarinen kilpailee Justyna Kowalczykin kanssa naisten hiihdossa. Mäkihypyssä, formuloissa ja viime vuonna myös tenniksessä oli yhteistä jännittämistä. Puolalaiset eivät helpolla nielleet tappiota suomalaisille tenniksen Sopotissa pelatussa Davis Cupissa, vaan syyttivät tuomaripeliä. Tuomarit olivat onneksi puolalaisia.

Yksittäisistä suomalaisista henkilöistä Puolassa yksi on yli muiden - Hannu Lepistö, legendaarisen mäkihyppääjän Adam Małyszyn henkilökohtainen valmentaja. Małyszyn suosio Puolassa on ollut valtavaa jo vuosia. Hänestä sanotaan, että hän voittaisi presidentinvaalit kevyesti, jos lähtisi ehdokkaaksi. Małysz ei ole enää nuori mies urheilijaksi, joten Lepistöä pidetään lähes ihmeiden tekijänä, kun hän on saanut valmennettavansa jälleen maailman kärkihyppääjien joukkoon. Lepistö toteaa rauhallisesti, että ”hyppäämisen hoitaa Adam, en minä.”

Naisten valtakunta

Mari Kiviniemen nousu Suomen pääministeriksi oli Puolassa uutinen siksi, että hän on nainen. Naisten asema on Puolassa vasta nousemassa tärkeäksi teemaksi, sillä demokratian saavuttamisesta taisteltaessa kysymys sukupuolten tasa-arvosta jäi taka-alalle. Vuonna 2010 media nosti useissa artikkeleissa Suomen malliesimerkiksi naisten asemasta. Suomessa naiset saavuttivat äänioikeuden vuonna 1906, ja heti ensimmäisissä vaaleissa läpi pääsi 14 naista, mikä oli uskomaton saavutus. Naisten menestys on Suomessa jatkunut, sillä nykyisessä parlamentissa on ”lähes pariteetti” ja Tarja Halonen on toiminut presidenttinä jo 10 vuotta. Suomen Euroopan parlamentin 14 edustajasta kahdeksan on naisia. Suomessa valittiin ensimmäinen naispiispa, joka katolisessa Puolassa on ihmeellinen asia, mutta eräs valistunut reportteri ihmetteli, että se tapahtui vasta nyt.

Kiviniemestä kirjoitettiin, että hän ei edusta tyypillistä keskustalaista poliitikkoa, vaan on liberaali ja kaupunkilainen. Mutta puolueen johtajalla ja jäsenillä on myös yhteistä, sillä Kiviniemi harrastaa metsästystä. Puolalaisilla lukijoilla riitti makusteltavaa, kun lehdet kirjoittivat (kuvan kera), että Suomen naispääministeri haluaa kutsua Putinin yhteiseen hirvijahtiin.

Suomalaisista naisista käytiin keskustelua Puolan mediassa myös, kun Sofi Oksasen ”Puhdistus” julkaistiin puolaksi. Teos ja tekijät saivat valtavasti huomiota niin sähköisessä mediassa kuin lehdissäkin. Oksanen itse totesi haastattelu-urakan päätteeksi, että olipa vientiä. Oksasesta kirjoitettiin, että ”hän oli ilmeisesti jo lapsena nero. Ja todellakin, hänen romaaninsa on niin kypsä, että on vaikea uskoa tekijän olevan kolmekymppinen.”

Oksanen selittää haastatteluissa kirjansa naisnäkökulmaa sillä, että vaikeissa oloissa miehet eivät selviä ilman naisia. Viron metsäveljet eivät olisi pysyneet hengissä ilman, että naiset ruokkivat ja vaatettivat heidät. Mutta naisten tärkeästä roolista vastarintaliikkeessä ei ole juurikaan kirjoitettu. Suomalaisista nykynaisista Oksanen kertoi, että heidän olemistaan määrittää hyvin pitkälle työ. He haluavat olla riippumattomia, mitä korostetaan säästeliäällä, miehisellä tavalla pukeutua. Eleganssiin pyrkiviä ihmisiä paheksutaan. Osin asenteeseen vaikuttaa myös vaatimattomuutta korostava luterilainen uskonto. ”Suomalaiset naiset ostavat moninkertaisesti vähemmän kenkiä kuin säästeliäimmätkään pariisittaret.”

Puolalaisen median esiin nostamiin suomalaisten naisten saavutuksiin voidaan lisätä myös se, että Tove Jansson on ensimmäinen nainen, jonka tuotantoa on esitelty Brysselin sarjakuvamuseossa. Puolalaiset rakastavat muumeja, sillä jo 1970-luvun lopulla Puolassa tehtiin 78-osainen legendaarinen muumianimaatio. Muumien 65-vuotisjuhlavuosi sai osansa median huomiosta ja Muumilaakson marraskuusta tehtiin teatterisovitus.

”Suomalainen sauna voitti Doc Review’n”

Tasapuolisuuden nimissä suomalaiset miehet pääsivät valokeilaan Doc Review -festivaaleilla sekä Suomen elokuvaviikolla. Varsovan dokumenttielokuvan festivaaleilla pääpalkinnon voittanut ja suurlähetystön järjestämän elokuvaviikon avajaisissa salin ääriään myöten täyteen vetänyt ”Miesten vuoro” on saavuttanut suuren suosion Puolassa. Ja se jatkuu vuonna 2011, sillä elokuva on kaupallisessa levityksessä 20 kopiolla, mikä on upea saavutus suomalaiselta elokuvalta.

Doc Review’n järjestäjä kertoi kiinnittäneensä huomiota ”Miesten vuoroon” festivaaleilla Helsingissä. ”Ulkona oli -35 astetta pakkasta ja valkokankaalla sauna.” Elokuva näyttää harvinaisen kuvan miehistä, jotka paljastavat herkkyytensä. Se kuvaa suomalaista yhteiskuntaa lisättynä annoksella erityistä huumoria. Elokuvassa kiehtoo myös sen tekemisen vaikeus – koko filmiryhmä työskenteli +80 asteisessa saunassa. Ohjaaja Jonas Berghäll kertoi Varsovassa vieraillessaan, että kameramies kuulokkeineen ja muine vempeleineen, mutta ilman rihman kiertämää, oli herkullisen huvittava näky.

”Miten puraista omenaa?”

Nokian ongelmista ja markkinaosuuden pienentymisestä kirjoitettiin puolalaisessa mediassa pitkin syksyä. iPhonen nousu on luonut tilanteen, jota ei ratkaissut edes se, että ”Nokia meni sänkyyn Pamela Andersonin kanssa” eli ryhtyi mainostamaan uutta N8-kosketuspuhelintaan povimallin avulla. Vielä helmikuussa 2010 Nokia oli erään tutkimuksen mukaan Puolassa kaikkein uskottavin tavaramerkki, Audin ja VW:n viedessä seuraavat sijat. Vasta kymmenentenä oli toinen kännykkäyritys – Sony Ericsson. Heinäkuussa otsikoitiin jo toisin: ”Nokia: kännyköiden kuningas on ilman vaatteita”. Nokia ei ollut kolmen vuoden yrittämisestä huolimatta keksinyt, miten vastata Applen ja Blackberryn haasteeseen.

Nokia tunnetaan Puolassa suomalaisena yrityksenä ja alkuperämaahan viitataan Nokiasta kirjoitettaessa. Stephen Elopin tarttuessa Nokian ohjaksiin selostettiin, että hän on ensimmäinen ei- suomalainen johtaja yrityksessä. Nokia Siemens Network on Puolassa mukana nopeiden internetyhteyksien rakentajana. Se ei ole yhtä suomalainen yritys kuin Nokia, mutta ”omenan” kanssa silläkin on vaikeuksia. Eräskin lehtijuttu alkoi kuvailulla, kuinka yrityksen Puolan johtaja aloittaa päivänsä lukemalla tuoreimmat uutiset – iPadistä.

Suomalaiset naiset puolestaan pääsivät mobiilimarkkinoilla esiin sitä kautta, että Krakovassa esitettiin syksyllä ensimmäistä kertaa Kaija Saariahon musiikkia. (Unohtamatta sitä, että samalla festivaalilla esitettiin ja kehuttiin myös Magnus Lindbergiä). Aasinsilta rakentuu kuitenkin puolalaislehden raportointiin: ”Suomi. Ei vain kännyköitä. Kriitikkojen mielestä Saariahon ja Lindbergin tuotannot ovat Suomen tärkein vientituote sitten Nokian.”

Keppi ja porkkana

Itämeren kaasuputki Nordstream on alusta saakka herättänyt kiivaita tunteita ja närkästystä Puolassa ja on edelleen otsikoissa vähän päästä. Kun Saksa ja Venäjä sopivat sen rakentamisesta, silloinen puolustusministeri Radosław Sikorski vertasi sitä Molotv-Ribbentrop-sopimukseen. Suomi oli viimeinen maa, joka ympäristöselvitysten valmistuttua näytti hankkeelle vihreää valoa helmikuussa 2010.

”Moskova ei säästänyt rahaa, lupauksia eikä uhkauksia saadakseen Suomen ja Ruotsin taipumaan kaasuputken rakentamiseen”, kirjoitti puolalainen päivälehti. Artikkelissa todettiin, että Venäjä sai Suomen ruotuun uhkaamalla puun vientitullien korottamisella ja lupaamalla apua Suomelle tärkeässä Itämeren saasteongelman pienentämisessä. Baltic Sea Action Summit noteerattiin Puolassa vain internetuutisoinnissa.

Suomettuminen on Puolassa positiivinen ilmiö

Kommunismin aikaan puolalaiset haaveilivat ”suomettumisesta”, sillä kukaan ei uskonut, että Puolasta voisi joskus tulla oikea länsimaa. Suomi nähdään muutenkin yleensä myönteisessä valossa Puolan mediassa. Pohjoismaista hyvinvointivaltiota, toimivaa hallintoa ja satsauksia innovaatiopolitiikkaan ihaillaan. Suomalaisten koululaisten menestys Pisa-tutkimuksissa on hyvin tiedossa ja siihen viitataan mediassa, mutta se ei enää nouse otsikoihin. Toimittajia kiinnostaa kovasti se, miksi Suomi menestyy erilaisissa mittauksissa.

Suomen päivänpolitiikasta ja ajankohtaisista tapahtumista uutisoidaan jonkin verran. Suomessa runsaasti palstatilaa nielleet poliitikkojen korruptioepäilyt ovat jääneet vähälle huomiolle. Niitä lienee Puolassa omasta takaa tarpeeksi. Matti Nykäsen joutumisesta jälleen telkien taakse kirjoitettiin myötätunnolla, entisen suuren mäkikotkan kohtaloa surren. Mummojen karkottaminen ja romanikerjäläisten aiheuttamat ongelmat sekä suomalaisten joukkoeroaminen kirkosta pääsivät lehtiin.

Jokavuotinen riemastuksen aihe Puolassa on suomalaisen joulupukin saapuminen Varsovaan. Samassa yhteydessä avataan satumaisen upea joulukatu ja tunnettu suklaamestari tekee jouluaiheisen, monisatakiloisen suklaaveistoksen, joka lopulta huutokaupataan radion suuressa hyväntekeväisyystempauksessa. Joulupukin vierailusta uutisoivat erityisen paljon radio sekä tv. Puolalaislapset uskovat nimenomaan Korvatunturin joulupukkiin

Vuonna 2010 joulupukin odotus alkoi jo keväällä. Puolalainen taiteilija asetti parvekkeelleen puna- asuisen joulupukkinuken, joka löhösi auringonpaisteessa lepotuolissa Suomen lipun alla. Naapurissa asui Tanskan suurlähettiläs, joka kysyi (hyväntahtoisesti) lippuun viitaten, onko kyseessä jonkinlainen provokaatio. On syytä kuitenkin pitää mielessä tanskalaisten hanakka halu todistella, että joulupukki asuu oikeasti Grönlannissa.

Tango Finlandia

Puolalaiselle toimittajalle, joka tutustui maahamme muutaman päivän ajan julkisuusdiplomatiaohjelman puitteissa, Suomi näyttäytyy vastakohtien maana, jossa asuu onnellinen ja kekseliäs mutta masennukseen ja itsemurhiin taipuvainen periaatteellinen ja tasa-arvon puolesta taisteleva kansa. Nopeasti maalta kaupunkiin siirtyneet suomalaiset arvostavat luontoa ja yksinkertaisia asioita, ryyppäävät rankasti ja ratkaisevat ongelmiaan kekseliäästi.

Puolalaistoimittajaan teki suuren vaikutuksen se, että Suomessa pidetään suurempana syntinä riesling-pulloja marketin hyllyllä kuin homojen avioliittoa. Miten perifeerisestä Suomesta tuli niin liberaali, että 54 prosenttia kansasta tukee homoliittojen hyväksymistä ja kansa valitsi presidentiksi naisen, jonka seksuaalisesta suuntautumisesta ei ollut täyttä varmuutta? Suomalaisilla keksinnöillä ja innovaatioilla ei tunnu olevan kuin taivas rajana: seksitaudeista oikeassa tietoyhteiskunnassa päästäisiin eroon siirtymällä tartunnoista vapaaseen virtuaaliseen seksiin. Kaiken huipuksi pohjoinen kansa rakastaa tulista tangoa!

Ruotsi

Kuninkaallisista häistä ja jännittävistä vaaleista huolimatta Suomi esiintyi entiseen malliin säännöllisesti Ruotsin tiedotusvälineissä. Ruotsin puolustusvoimien materiaalilaitoksen päätöstä hankkia suomalaisen Patrian panssariajoneuvoja seurattiin alan ammattitoimittajien keskuudessa, ja Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos on vuosi toisensa jälkeen median kiinnostuksen kohteena. Kulttuuriuutisointi oli jälleen kerran runsasta ja vuoden valovoimaisin suomalainen oli Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saanut Sofi Oksanen. Toiseksi valovoimaisin oli eläkeiän saavuttanut Muumipeikko. Useimmin esiintyneitä suomalaisnimiä politiikasta olivat talouskomissaari Olli Rehn, ulkoministeri Alexander Stubb ja pääministeri Mari Kiviniemi, tässä järjestyksessä. Newsweekin maailman paras maa -vertailu ei saanut Ruotsissa paljoakaan huomiota. Ruotsinsuomalaisena erikoisuutena mainittakoon tapaus Veikko Virtanen. Sosiaalisen median avustuksella onnistuttiin löytämään sokealle sotaveteraanille paikka suomenkielisestä vanhainkodista.

Kuninkaalliset häät oli vuoden tapahtuma Ruotsissa, eikä kruununprinsessa Victorian ja prinssi Danielin näkyvyydellä Ruotsin tiedotusvälineissä ollut mitään rajaa. Maailman kuninkaallisia esiintyi tiedotusvälineissä kyllästymiseen saakka. Häitä seuranneet tiedotusvälineet kommentoivat myös ei- kuninkaallisia häävieraita, ja siinä seurassa presidentti Tarja Halonen ja professori Pentti Arajärvi saivat myönteistä huomiota tyylikkäinä ja asiallisina häävieraina.

Tv-show’n pääjuontaja oli suomenruotsalainen Mark Levengood, joka toi selkeällä suomenruotsilla tv- lähetyksiin oman Suomeen viittaavan charmin. Tuoreen avioparin syksyllä toteutunut vierailu Suomeen ja Hanasaareen talousseminaariin sai myös Ruotsin median katseet kohdistumaan hetkeksi itäiseen naapuriin. Lehdet raportoivat kuninkaallisten lisäksi talouskysymyksistä.

Suomi esiintyy säännöllisesti ja pääsääntöisesti asiallisesti Ruotsin tiedotusvälineissä. Nokia kiinnostaa aina mutta myös Nordea ylittää viikoittain uutiskynnyksen, lähinnä koska Nordean suuromistajan Sammon neljänneksi suurin osakkeenomistaja Björn Wahlroos pyrkii Nordean hallituksen puheenjohtajaksi.

Ruotsin puolustusvoimien materiaalilaitoksen (FMV) pitkäksi venynyttä prosessia hankkia suomalaisen Patrian panssariajoneuvoja seurattiin alan ammattitoimittajien keskuudessa suurella mielenkiinnolla. Hanke oli vireillä yli kaksi vuotta ja valitusprosessien jälkeen lopullinen päätös tuli vasta syksyllä 2010.

Suomalainen kulttuuri on perinteisesti hyvin esillä Tukholman valtalehdissä. Vuoden valovoimaisin kulttuurisuomalainen oli Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saanut Sofi Oksanen. Svenska Dagbladet ja Dagens Nyheter ylistivät Oksasen tuotantoa, ja myös maakuntalehdissä kehuttiin Oksasen romaania Puhdistus. Dagens Nyheterin kulttuuripäällikkö arvioi kolumnissaan, että Oksanen on Nobelin kirjallisuuspalkinnon arvoinen. Muissa arvioissa kirja listattiin parhaimmaksi romaaniksi vuosiin.

Muista suomalaisista kirjailijoista Märta Tikkanen sai laajaa huomiota. Hänen kirjansa Emma & Uno sai kautta linjan hyvät arvostelut, ja kirjailijaa haastateltiin monessa tiedotusvälineessä, muun muassa Skavlanin suositussa tv-ohjelmassa.

Myös suomenruotsalaisen modernistin Edith Södergranin tuotantoa nostettiin esille, kuten myös Bo Carpelanin viimeiseksi jäänyt runokokoelma (Gramina). Uusista tulokkaista ruotsalaislehtien kulttuurisivuilla mainittakoon kirjailija ja näyttelijä Susanna Ringell, jonka kirjaa Vattnen ylistettiin sekä Dagens Nyheterissa että Svenska Dagbladetissa. Useamman ruotsalaisen on syytä tutustua Ringellin tuotantoon, kirjoitti Ingrid Elam (DN). Loistava kirjallinen luomus, totesi puolestaan Fredrik Hertzberg (SvD).

Muumipeikon 65-vuotispäivää huomioitiin läpi vuoden eri tiedotusvälineissä.

Suomalaisista kapellimestareista ruotsalaismedia nosti tuttuun tapaan esille Sakari Oramon, joka johtaa Tukholman kuninkaallista filharmonista orkesteria, sekä Esa-Pekka Salosen, joka toimii jokavuotisen Itämerifestivaalin taiteellisena johtajana.

Pääministeri Mari Kiviniemen valintaa keskustapuolueen puheenjohtajaksi ja pääministeriksi seurattiin aktiivisesti. Ruotsin tiedotusvälineet pitivät Suomelle eduksi sitä, että Matti Vanhasen kausi päättyi. Myös pääministeri Kiviniemen ensivierailu suuntautui Ruotsiin, ja tämä huomioitiin tyytyväisin mielin. Kiviniemi sai ensivierailullaan kesäkuussa yllättävän paljon huomiota Ruotsin tiedotusvälineissä. Svenska Dagbladetin kolumnisti totesi, että Kiviniemi on kaunopuheinen mutta vähän etäinen. Kuitenkaan hän ei ole mikään ”syrjähyppy-poliitikko” vaan kokenut asiantuntija, joka tarpeen vaatiessa käyttää kovia otteita. Vuoden loppupuolella tiedotusvälineet ovat kuitenkin ihmetelleet Kiviniemen kovaa linjaa ruotsin kielen asemaa koskevassa kysymyksessä.

Ruotsin päälehti Dagens Nyheter perusti vuoden aikana, pitkän talouskriisin jälkeen, ulkomaanuutisiin keskittyvän kuukausiliitteen. Uudistus on herättänyt lähinnä kotimaasta kirjoittavassa mediamaailmassa myönteistä kiinnostusta, ja ensimmäinen suomalainen, jota haastateltiin liitteeseen, oli ulkoministeri Alexander Stubb. Otsikolla urheilunarkomaani, ministeri- ja hieman muuminpeikkoja muistuttava käydään viidellä sivulla läpi Stubbin henkilöä, joka on tuonut Suomen kartalle uudella tavalla.

Ruotsinsuomalaisittain mielenkiintoinen sosiaalisen median läpimurto tapahtui vuoden 2010 aikana, kun mediatoimijoiden perustaman Facebook-ryhmän ansiosta sotaveteraanivanhus Veikko Virtasen toive päästä suomenkieliseen hoitoon toteutui. Facebook-ryhmä kasvoi nopeasti, ja useat Ruotsin ja Suomen ministerit vetosivat julkisesti asian myönteisen ratkaisemisen puolesta. Tapaus sai paljon julkisuutta myös ruotsalaisessa mediassa, ja myönteinen lopputulos johti siihen, että mediaryhmä perusti verkkosivut vanhusten aseman parantamiseksi. Verkkosivun nimi on Åldringar är inga konservburkar / vanhukset eivät ole säilykkeitä.

Saksa

Suomi oli esillä saksalaisissa tiedotusvälineissä vuoden aikana tasaisesti. Siteeratuin suomalainen oli EU-komissaari Olli Rehn, mutta myös Suomen kannat talouskriisiin ja elvytystoimiin saivat ministerien suilla jonkin verran tilaa saksalaismediassa. Suomeen katsotaan erityisesti silloin, kun sieltä voidaan hakea mallia johonkin Saksassa käytävään keskusteluun. Vuonna 2010 tällaisia aiheita olivat muun muassa talouskriisistä selviytyminen, naiskiintiöt ja koulu-uudistukset.

Suomi esiintyy melko usein ja yleensä myönteisessä valossa Saksan valtakunnallisissa sanoma- ja aikakauslehdissä. Lisäksi esimerkiksi paikallisista suomalaisista kulttuuritapahtumista kirjoitetaan usein Saksan aluelehdissä sekä uutisoidaan televisiossa ja radiossa. Yhteiskunnallisten teemojen kohdalla haasteena on usein se, miten erottua muista Pohjoismaista, jotka tunnetaan samankaltaisista asioista ja joista usein puhutaan yhtenä ryppäänä. Poikkeus on suomalainen kulttuuri, josta ei liiemmälti kirjoiteta pohjoismaisessa kontekstissa. Kun katsotaan, ketkä Suomeen liittyvistä aiheista kertovat, on lehdistömatkoilla suuri merkitys. Usein sama toimittaja tekee juttuja matkalle osallistumisensa jälkeen myös muista Suomeen liittyvistä aiheista.

Talouskriisi, Olli Rehn ja uusi pääministeri

Olli Rehniä siteerattiin saksalaislehdissä luonnollisesti tiheään tahtiin vuoden mittaan. Alkuvuodesta kun uusia komissaarinimityksiä käsiteltiin, olivat jutut vähemmän mairittelevia, epäiliväthän myös saksalaismepit suomalaiskomissaarin sopivuutta uuteen pestiin. Sittemmin juttujen sävy muuttui myönteisemmäksi: Rehnistä laadituissa profiileissa ja haastatteluissa mainittiin yleensä hänen kokemuksensa 1990-luvun lamasta Suomessa, menestys aiemmassa komissaarinpestissä sekä kiinnostus jalkapalloon. Loppuvuodesta Rehn sai Financial Times Deutschlandilta jo erittäin hyvät arviot toimistaan. Toisinaan artikkeleissa pyrittiin rakentamaan vastakkainasettelua Berliinin ja Brysselin välille, jolloin otsikoiksi usein muotoutui esimerkiksi ”Rehn haluaa lisää valtaa jäsenmaiden talouspolitiikkaan”.

Suomen ja Saksan kannat talouskriisin hoitoon olivat samansuuntaisia, ja kenties osin sen ansiosta suomalaisten ministerien, kuten valtiovarainministeri Jyrki Kataisen ja pääministeri Mari Kiviniemen, haastatteluja aiheesta ilmestyi vuoden aikana saksalaisissa lehdissä monesti. Suomen ja muiden Pohjoismaiden selviytyminen talouskriisistä nousi useiden juttujen aiheeksi. Tähän kysyntään vastasi myös lähetystön syyskuun alussa järjestämä seminaari pohjoismaisesta yhteiskuntamallista.

Saksassa seurattiin melko tarkkaan myös Suomen pääministerinvaihdosta ja siihen liittyneitä tapahtumia kuten vaalirahakohua, jota käsitellessä muistettiin mainita Suomen aiempi asema ”maailman vähiten korruptoituneena maana”. Mari Kiviniemen valinta pääministeriksi uutisoitiin laajasti, hänestä tehtiin useita henkilöjuttuja valinnan jälkeen ja lisäksi hänen tapaamisensa liittokansleri Angela Merkelin kanssa syyskuussa noteerattiin laajasti.

Itämeri, Nordstream ja Nokia

Alkuvuoden Itämeri-huippukokous, Baltic Sea Action Summit, keräsi Saksassa paljon mediahuomiota, ja lehdistömatkalla Helsingissä oli kahdeksan toimittajaa eri välineistä. Uudenlainen huippukokous sai tunnustusta, mutta tuloksia pidettiin riittämättöminä. Eniten saksalaismedia nosti esille Itämeren tilan yleisesti, mutta Suomi kokouksen kutsujana mainittiin yleensä ainakin lyhyesti. Nordstream-hankkeen etenemistä ja Suomen roolia siinä seurattiin myös Itämeren tällä laidalla mielenkiinnolla.

Suomalaisista yrityksistä eniten seurattiin Nokian vaiheita, joissa viime vuonna riitti raportoitavaa lukuisiin artikkeleihin. Jonkin verran jutuissa pohdittiin myös sitä, mitä Nokian vaikeudet merkitsevät ”Nokia-maana” tunnetun Suomen kannalta. Bochumin tehtaan sulkemista harvoin enää mainittiin. Lokakuussa talouslehdet seurasivat tarkkaan Koneen yritystä vallata Demag Cranes -yhtiö, ja joulukuussa otsikoihin nousi UPM Kymmenen ja Myllykosken fuusio.

Ydinvoima, koulutus ja naiskiintiöt

Suomen päätös rakentaa kaksi uutta ydinvoimalaa noteerattiin laajalti Saksassa. Juttujen sävy oli yleensä melko kriittinen: Suomella ei nähty olevan niin suurta energiantarvetta, joten suuren osan tuotetusta energiasta katsottiin menevän myyntiin. Sen seurauksena harmiteltiin, mitä tämä merkitsee uusiutuvien energianlähteiden suosion kannalta muuallakin. Toisaalta Olkiluodon Onkaloa esitelleissä jutuissa nostettiin esiin se, että Suomi yhtenä ainoista maista tietää, minne ydinjätteensä tulevaisuudessa säilöö.

Pisa-tulosten julkistus joulukuussa ei viime vuonna herättänyt Saksassa yhtä suurta meteliä kuin aiemmin, olivathan Saksan tulokset parantuneet. Pitkin vuotta Suomi kuitenkin mainittiin usein esimerkkimaana, kun esimerkiksi Hampurissa pohdittiin koulu-uudistusta, jossa oppilaat kävisivät Suomen tapaan pidempään yhdessä koulua. Keskustelua naiskiintiöistä on Saksassa käyty jo pitkään, ja mallia on usein haettu Suomesta ja muista pohjoismaista. Talvi oli luminen Saksassakin, joten suomalaisten vinkkejä lumen kanssa selviytymiseen kyseltiin useissa medioissa.

Kielteisimmässä valossa Suomi esiintyi vuoden alussa, jolloin lehdissä vielä uutisoitiin kauppakeskus Sellon ampumavälikohtauksesta. Siitä ei kuitenkaan tällä kertaa syntynyt Saksassa laajempaa keskustelua kuten aiemmin kouluammuskelujen kohdalla. Traagisen lopun saaneet saunomisen MM- kisat sen sijaan eivät juuri herättäneet huomiota.

Sofi Oksanen ja arktinen luonto

Kulttuurin kannalta koko vuoden mediatapaus oli Sofi Oksasen Puhdistus-romaanin saksannoksen ilmestyminen, joka keräsi ylistäviä ja laajoja arvioita tärkeimmissä valtakunnallisissa tiedotusvälineissä. Myös Robert Åsbackan uuden Urkujenkantaja-teoksen saksannos sai hyvin palstatilaa. Valtakunnallisesti huomioitiin myös säännöllisesti klassisen musiikin suuret nimet, kuten Esa-Pekka Salonen, Kaija Saariaho tai Susanna Mälkki.

Matkailuartikkeleissa nostettiin esille erityisesti luontomatkailu arktisessa Suomen luonnossa. Loppuvuodesta uutisoitiin myös yhä enemmän kulttuuripääkaupunki Turusta. Saksassa kuluneen vuoden aikana esillä olleista suomalaisista taidenäyttelyistä ja konserteista kirjoitettiin tasaisesti läpi vuoden, mutta lähinnä eri osavaltioiden paikallislehdissä ja alan ammattijulkaisuissa. Pikku-uutisiksi ylsivät edelleen myös suomalaiset ”erikoisuudet”, kuten suopotkupallo, ilmakitaroinnin MM-kisat sekä vanhat stereotypiat suomalaisesta puhumattomuudesta, karuudesta ja autiudesta.

Suomi Pohjois-Saksan mediassa

Pohjois-Saksan alueella nousevat luonnollisesti Itämereen liittyvät teemat huomattavasti helpommin lehtien otsikkoihin kuin muualla Saksassa. Hampurin päälehti Hamburger Abendblatt alkoi syksyllä julkaista lauantaisin koostetta ”pohjoisten naapurien” eli Pohjoismaiden ja Baltian maiden uutisista. Niissä esiin otettuja Suomi-teemoja ovat olleet esimerkiksi Nordstream-putki, ydinvoimalat sekä ulkoministeri Alexander Stubbin kannanotto euron vakauttamistoimenpiteisiin.

Vuoden 2010 alussa järjestetyn Itämeri-huippukokoukseen liittyvän uutisoinnin lisäksi herätti myös Sofi Oksanen uutena kirjallisuustaivaan tähtenä median kiinnostuksen ja sai toimittajat kirjoittamaan mitä ylistävimmässä sävyssä koko sivun mittaisia arvioita Pohjois-Saksan mediassa.

Suomen kumppanuus Hampurin Hanseboot 2010 -venemessuilla oli Pohjois-Saksan mediallisesti näkyvimpiä tapahtumia. Hampurin messujen kokoaman sekä online- että printtimedian käsittävän mediakoosteen mukaan ilmestyi yli sata artikkelia, joiden teemana oli Suomen venerakennusala tai joissa Suomi mainittiin messujen kumppanimaana ja kauniina ja mielenkiintoisena matkailukohteena veneilyä harrastaville.

Talvi Digitalin ja Studio Hamburgin yhteistuotantona syntynyt suosittuun Tatort-dekkarisarjaan kuuluvan jakso ”Tango mit Borowski” oli ensimmäinen suomalais-saksalainen televisioyhteistuotanto, ja se saavutti Saksassa korkeat katsojamäärät. Hannu Salosen ohjaaman sarjan jakso vei tavallisesti Kielissä työskentelevän saksalaiskomisarion Suomeen, jossa katsojat saivat tutustua juonen myötä Suomen luontoon ja elämäntapaan. Kuvaukset tehtiin Ilomantsissa ja Helsingissä, ja mukana oli useita suomalaisia näyttelijöitä.

Tanska

Suomea koskevan uutisoinnin merkittävimpänä aiheena vuonna 2010 voidaan pitää Sofi Oksasen tammikuussa tanskaksi ilmestynyttä Puhdistus-romaania ja siihen liittyvää julkisuutta. Suomalaista kulttuuria koskevat aiheet olivat edelleen hyvin esillä tanskalaisissa tiedotusvälineissä. Toinen keskeinen Suomea koskeva aihe oli suomalainen koulujärjestelmä ja Suomen hyvä sijoitus Pisa-tutkimuksessa.

Suomea koskeva julkisuus Tanskassa laajeni vuonna 2010 hieman suhteessa edellisvuosien tasoon. Suomen tapahtumat, ilmiöt ja politiikka kipuavat melko harvoin Tanskan tiedotusvälineiden uutiskynnyksen yli, mutta Suomi mainitaan usein erilaisten vertailujen yhteydessä sekä erilaisten yksittäisten tapahtumien kautta. Sana ”Suomi” mainittiin 1031 kertaa Tanskan suurimmassa sanomalehdessä Jyllands-Postenissa vuonna 2010. Vertailukohteena voidaan mainita, että hakusana ”Ruotsi” tuottaa 3984 ja ”Norja” 2977 hakutulosta. Vuoden 2009 vastaava luku oli 382 tulosta hakusanalle ”Suomi”.

Suomea koskevan uutisoinnin merkittävämpänä aiheena vuonna 2010 Tanskassa voidaan pitää Sofi Oksasen tammikuussa 2010 tanskaksi ilmestynyttä Viron historiaa yhtenä teemanaan käsitellyttä Puhdistus-romaania ja siihen liittyvää mittavaa julkisuutta. Kirja sai Tanskassa erinomaiset arvostelut kautta linjan. Berlingske Tidende -lehti valitsi Puhdistuksen vuoden parhaaksi ulkomaiseksi romaaniksi. Arvosteluissa romaania luonnehdittiin muun muassa ”järjettömän hyväksi”, ”voimakkaaksi” ja ”mestarillisesti laadituksi”. Jyllands-Postenin mukaan ”Suomi saa olla ylpeä uudesta kirkkaasta tähdestään”. Kiinnostukseen vaikuttanee osaltaan se, että Tanska antoi aktiivisesti tukea Viron itsenäisyystaistelulle ja tunnusti itsenäisyyden ensimmäisten maiden joukossa.

Kulttuuria sivuavat muut aiheet olivat edelleen erityisen hyvin esillä tanskalaisissa tiedotusvälineissä. Suomalaista muotoilua ja designia esiteltiin laajassa reportaasissa Berlingske Tidenden MS- viikonloppuliitteessä otsikolla ”Suomalaiset mestarit”. Suomalainen design on lehden mukaan jo aikapäiviä sitten vakiinnuttanut asemansa maailmalla tunnettuna ilmiönä. Designin vakiintuneiden mestareiden (Eero Aarnio, Björn Weckström, Oiva Toikka) lisäksi esiteltiin myös uuden polven muotoilijoita.

Kööpenhaminan työväenmuseossa elokuussa avattu, Suomen kansalaissotaa käsittelevä valokuvanäyttely oli esillä päälehdissä, joissa se sai hyvän vastaanoton. Suomalaisen Race Horse Company -sirkuksen Petit Mal -esityksen Tanskan kiertue sai niin ikään loistavat arvostelut useissa lehdissä. Elokuvien osalta Suomen Pohjoismaiden elokuvapalkintoehdokas Miesten vuoro, sekä Rare Exports -elokuva nauttivat molemmat tiedotusvälineiden huomiosta.

Myös sopraano Soile Isokosken ja tanskalaisen Bo Skovhusin yhteinen Tanskan konsertti huomioitiin myönteisellä tavalla. Suomalaisen kirjallisuuden osalta esillä olivat vuonna 2010 tanskaksi julkaistut Miika Nousiaisen Vadelmavenepakolainen, Väinö Linnan Täällä pohjantähden alla, Pentti Saarikosken Aika Prahassa ja Euroopan reuna kineettinen kuva (kaikki Weekendavisen-lehdessä), sekä Hanna Maijut Marttilan nuorisoromaani Filmi poikki! ja poliitikko Claes Anderssonin muistelmateos.

Epäedullista julkisuutta Suomi sai Nokian mineraaliostoja selvitelleen tanskalaisen Verikännykät (Blod i mobilen) -dokumenttielokuvan myötä. Elokuvasta ilmestyi muutama iso juttu sanomalehdissä, ja TV2 News -uutiskanavalla oli Tanskan Nokian-edustaja kommentoimassa asiaa.

Kulttuurin ohella Tanskan tiedostusvälineet olivat erityisen kiinnostuneita myös Suomen koulujärjestelmästä sekä talouteen liittyvistä aiheista. Suomen koulujärjestelmän osaamistekijöitä pohdittiin Tanskan huonontuneiden Pisa-tulosten selvittyä. Muun muassa otsakkeen ”Suomalainen ihme” alla Suomen loistavan menestyksen salaisuudeksi nähtiin opettajien koulutuksen korkea taso, opettajan ammatin korkea arvostus sekä pedagoginen osaaminen. Aalto-yliopiston ja Suomen yliopistomallin toiminnasta raportoitiin Information-lehdessä.

Talouselämän uutisoinnin osalta eniten esillä tiedotusvälineissä olivat Nokia ja Finnair. Finnairin loppusyksyn lakko sekä yrityksen menestys Aasiaan suuntautuvilla lennoilla olivat kiivaan uutisoinnin kohteina. Suomen energiaratkaisut, eritoten ydinvoima, olivat Politikenin erityisen mielenkiinnon kohteena.

Poliittisista aiheista Suomen kesällä tapahtunut pääministerin vaihdos kirvoitti henkilökuvajutun Matti Vanhasesta Politiken-lehdessä; lehden mukaan ”ne, jotka ajattelevat suomalaisten poliitikkojen olevan tylsiä, saavat nyt kyytiä”. Lehti kuvasi Vanhasen yksityiselämään liittyviä koukeroita ja nimitti hänet ”tekstari-pääministeriksi”. Syksyllä Yleisradion keskusteluohjelmasta noussut homokeskustelu ja siitä käyntiin lähtenyt massapako kirkon riveistä noteerattiin useassa tanskalaisessa tiedotusvälineessä. Suomen uusi tupakkalaki oli niin ikään kärkevästi esillä muun muassa Politikenissa, joka otsikoi, että ”Suomessa joutuu vankilaan tupakkalain rikkomisesta”.

Ulkoministeri Alexander Stubbin Kööpenhaminan syksyistä vierailua ja sen pääteemaa EU:n yhteistä ulkopolitiikkaa käsiteltiin muutamassa lehtiartikkelissa. Ulkoministeri oli esillä kommenteillaan myös muutamassa jutussa, joiden aiheena olivat muiden maiden ulkoministereiden käsitykset Tanskan kritisoidusta ulkoministeristä Lene Espersenistä. Stubb sanoi, että hän ei Tanskan poliittista keskustelua seuratessaan aina voi ymmärtää, että kyseessä on sama henkilö, jota hän itse pitää kunnioitettuna kollegana.

Matkailuun liittyvien juttujen osalta Suomi jää edelleen sekä Ruotsin että Norjan varjoon. Tanskalaismedia kirjoittaa paljon esimerkiksi Ruotsin ja Norjan hiihtokeskuksista, mutta Suomea koskevat jutut ovat edelleen harvassa. Børsen-talouslehti kiteyttikin Lappeenrannan matkailumahdollisuuksia myönteiseen sävyyn kartoittaneessa jutussaan, että ”Suomi on edelleen täysin tutkimaton maa useimmille tanskalaisille – ja tämä on harmi”. Jutussa kysyttiin, mitä tanskalaisille yleensä tulee Suomesta mieleen. Vastauksina mainittiin muun muassa Helsinki, sauna, jääkiekko ja Lordi. Mutta Suomella on niin paljon muutakin tarjottavaa, oli jutun johtopäätös. Helsinki nostettiin näyttävästi esille matkailukohteena ilmaisjakelulehti Metrossa sekä ViaTravel - matkajärjestäjän asiakaslehdessä, jossa mainittiin muun muassa Helsingin World Design Capital 2012 -hanke myönteisessä valossa.

Tanskassa Suomesta vallitsevat sitkeät mielikuvat pohjoisesta ja hieman oudosta maasta vahvistuivat Politiken-lehdessä, joka julkaisi Newsweek-lehden kartoitukseen ja Suomen ykkössijaan liittyen kaksi tanskalaisella huumorilla siivitettyä laajaa reportaasia. Jutuissa mainittiin muun muassa suomalaisten alkoholinkulutus, väkivalta, ydinvoima, death metallin suosio, paperiteollisuuden heikkeneminen ja suomalainen tangoperinne. Juttujen sävy oli ihmettelevä: miten Suomi, pohjoisessa kyhjöttävä, kylmä, vaitonainen ja melankolinen maa, voi sijoittua ykkössijalle parhaiden maiden vertailussa?

Venäjä

Suomi näkyi ja kuului venäläisissä tiedotusvälineissä vuonna 2010 valtiojohtajien tapaamisten, Allegro-junayhteyden ja viisumiasioiden johtamana. Uutisointia sävyttivät myös suomalais- venäläiset perhekiistat.

Venäjän valtamediassa, myös television pääkanavilla, suurta huomiota saivat suomalais-venäläiset perheongelmat. Robert Rantalan huostaanoton jälkeen kevättalvella saapui Turkuun Venäjän lapsiasiainvaltuutettu Pavel Astahov retkueessaan nelisenkymmentä toimittajaa ja kuvaajaa. Venäjän televisiossa näytettiin itkevää Robert Rantalaa ja ennakoitiin, että poliisi tekee rynnäkön Rantaloitten kotiin. Niin suomalainen poliisi ei tietenkään tehnyt.

Venäjän joukkoviestimet rummuttivat myös paria muuta huostaanottotapausta sekä jatkoivat Salosen perheen huoltajuuserimielisyyksien repostelemista. Toukokuussa uutena aiheena Venäjän media alkoi raportoida vanhus Irina Antonovan tapausta, kun Suomen viranomaiset päättivät palauttaa takaisin Venäjälle Suomessa laittomasti oleskelleen Antonovan.

Tapauksissa Venäjän joukkoviestimille oli tyypillistä hysterian lietsonta. Absurdeinta ehkä oli, kun venäläistoimittajat pureskelematta ja kyseenalaistamatta toistelivat väitettä, että Suomessa eräs lapsi oli otettu huostaan sen takia, kun äiti ei ollut suostunut antamaan hänelle makeista. Tätä voi suositella klassikkoesimerkiksi venäläiseen toimittajakoulutukseen lähdekritiikin oppitunnille.

Loppuvuodeksi perhekiistojen kuohuttaminen venäläismediassa kuitenkin lauhtui ja tasaantui, eivätkä ne missään vaiheessa saaneet juurikaan tilaa esimerkiksi Karjalan tasavallan tiedotusvälineissä.

Nokiasta Allegroon

Mutta vuonna 2010 Venäjän mediassa oli Suomesta myös paljon muuta, ja ennen kaikkea paljon muuta. Esillä olivat aiheet, jotka tukivat jo vuosikymmenien kuluessa Venäjällä muodostunutta myönteistä Suomi-kuvaa. Pääosa aiheista, kuten Suomen edustustojen huikeat viisuminantomäärät venäläisille, oli kiinni ihmisten arjessa.

Suomen ja Venäjän valtiojohdon yhteydenpito jatkui tiiviinä. Venäjän valtamedia seuraa päivittäin tarkoin maan presidentin ja pääministerin liikkeitä ja tekemisiä, joten kun Suomen presidentti ja pääministeri käyvät Venäjälle, paikallinen mediahuomio on taattu. Tasavallan presidentti Tarja Halosen tehdessä marraskuussa Venäjälle virallisen valtiovierailun Venäjän television pääkanavat osoittivat sille kosolti hyväntahtoista ohjelma-aikaa. Esimerkiksi Venäjän ja Suomen presidentin yhteinen tiedotustilaisuus Kremlin Malakiittisalista näytettiin suorana lähetyksenä valtakunnallisella uutiskanavalla. Myös pääministeri Mari Kiviniemen kaksi Pietarin-vierailua hyökyivät yleisön tietoon kautta mediakentän.

Suomalaisyritykset ovat investoineet Venäjälle yli seitsemän miljardia euroa, joten iso osa Venäjän median Suomi-uutisoinnista on taloutta. Uutisia Nokiasta on usein, kuten uutinen että Nokia allekirjoitti sopimuksen osallistumisesta Skolkovoon Moskovan lähelle perustettavaan Venäjän piilaaksoon. Myös uutisia Fortumista riittää, sillä yhtiö on Uralilla ja Länsi-Siperiassa merkittävä toimija. Pietarissa Stockmannin lippulaivatavaratalon valmistuminen kaupungin ytimeen väritti muutenkin laajaa suomalaisbisnes-johdannaista uutisointia Luoteis-Venäjällä. Nokian renkaat, Valio sekä Baltian Helmi- rakennuskompleksin Pietariin rakentanut SRV esiintyivät myös usein otsikoissa.

Vuoden 2010 suurimpia Suomi-uutisia Venäjällä oli Helsingin ja Pietarin välisen Allegro-nopeajunan liikenteen aloittaminen. Venäjän televisiokanavat tekivät siitä ennakkojuttuja jo kuukausia ennen liikennöinnin aloittamista, puhuttamattakaan avajaispäivästä, kun Allegron ensimmäiset matkustajat olivat Halonen ja pääministeri Vladimir Putin. Pietarin ja Helsingin välimatkan todellista lyhentymistä ylistettiin, vaikka uuden kulkuneuvon lipunhinnasta nurkumista kuuluikin.

Viisumien vetovoima

Joka kymmenennellä pietarilaisella on käytännössä koko ajan Suomen myöntämä Schengen-viisumi, ja loppuvuodesta viisumikeskustelu hallinnoi jaksollisesti mediakenttää - ja ihmisten mielikuvia - varsinkin Pietarin vaikutusalueella. Suomen kaikki edustustot myönsivät vuonna 2010 yli miljoona viisumia - ja miljoonatta viisumia anottiin, ja se myös myönnettiin, Venäjällä. Suomi esiintyi Murmanskia myöten haluttavana matkustus-, shoppailu- ja lomailukohteena sekä porttina Eurooppaan.

Suuret viisuminkäsittelymäärät saavuttivatkin roppakaupalla julkisuutta. Viisumimäärät puolestaan esitettiin säännönmukaisesti perusteena sille, etteivät Suomen edustustot varsinkaan Pietarissa kykene ilman uusia järjestelyjä enää palvelemaan ihmisiä haluamallaan vauhdilla ja laadulla. Mediankuluttajille tulivat hyvin tutuiksi edustuston kommentit siitä, että Suomi avaa Pietariin uuden viisumikeskuksen jonojen lyhentämiseksi ja asiakkaiden hyväksi.

Loppuvuodesta selväksi käynyt kohonnut viisumihinta esiintyi toisteisesti pietarilaistoimittajien uutiskärkenä. Toimitukset tekivät useimmiten ansiokasta työtä ja selvittivät lukijoilleen ja katsojilleen, ettei varsinainen viisuminhinta nouse, vaan kokonaishinta kohoaa viisumikeskuksen palvelumaksun vuoksi. Silti etusivun jutuissa oli voitolla usein asian kriittinen käsittely: Esimerkiksi suositun kaupunkilehti Metron lööpintekijät painoivat joulukuussa kanteen toteamuksen ”Suomen viisumien hinta nousee” ja ensimmäisen aukeaman otsikkoon ”Suomen viisumeita ei enää tarvitse jonottaa”; asetelma ei siis ollut toisinpäin.

Suomalaiset nerot

Venäjän toiseksi suurimman päivälehden Moskovski Komsomoletsin toimittaja kirjoitti Suomen- matkansa vaikutelmista marraskuussa:

”Suomessa on neroja! Mutta he eivät ole sellaisia kuin muualla maailmassa vaan tyypillisesti suomalaisia, lähes huomaamattomia, niin kuin muutenkin tämä pieni pohjoinen maa. Mutta keksintönsä he juurruttavat osaksi jokapäiväistä elämää niin itsepintaisesti, että se ansaitsee koko maailman ihailun.”

Lehden jutun suomalainen nero on tamperelainen Pekka Salomaa, joka on keksinyt maanalaisen jätesäiliön. Venäjän mediassa näkeekin juttuja, joissa kiinnostuksen kohteena on se, miten on Suomessa järjestetty jokapäiväinen elämä, kuten ympäristönsuojelu, koulutus, sosiaaliturva tai liikenne: yhteiskunnan toimivuus.

Venäjällä kirjoitetaan, että Suomessa vallitsee suoranainen ympäristönsuojelun kultti. Kun helmikuussa Finlandia-talolla pidettiin Itämeri-huippukokous, Venäjän television kolmannen pääkanavan NTV:n kokouksesta kertovassa jutussa Suomi esitettiin ympäristönsuojelun mallimaana.

Venäläisille journalisteille järjestetyt toimittajamatkat Suomeen olivat tuloksekkaita. Esimerkiksi Petroskoissa nähtiin seikkaperäisiä ja positiivisia kuvauksia niin suomalaisesta kulttuurista kuin sosiaalipolitiikastakin.

Kulttuuri viljalti esillä

Venäjän suosituin ja tunnetuin suomalainen, näyttelijä Ville Haapasalo on viime aikoina alkanut saada venäläisessä julkisuudessa haastajikseen suomalaiset jääkiekkoilijat, joita pelaa Euraasian mantereen eli käytännössä Venäjän jääkiekkoliigassa toistakymmentä. Suomalaiset ovat usein joukkueittensa tähtipelaajia ja huippusuosittuja asuinkaupungeissaan, kuten Kazanissa, jonka joukkue viiden suomalaisen tahdittamana voitti Venäjän mestaruuden 2010. Näkyviä suomalaisuuden lähettiläitä ovat pelaajien ohella menestyksellisesti liigassa työskentelevät suomalaisvalmentajat.

Myös muunlaisesta suomalaisesta kulttuurista tehtiin paljon juttuja venäläisessä mediassa vuonna 2010. Joulukuussa teetätetyn Integrum-ajon kulttuuriaiheisilla hakusanoilla löytyi 656 Suomen kulttuuria käsittelevää juttua lehdistössä, radiossa ja tv:ssä. Käsiteltyjä aiheita olivat suosituimmuusjärjestyksessä matkailu (236 juttua), kulttuuri (81), elokuva (53), koulutus (53), teatteri (52), musiikki (48), kirjallisuus (47), näyttelyt (35), museot (25), tanssi (13), arkkitehtuuri (10) ja design (3).

Alueellisesti kulttuurijutut jakautuivat seuraavasti: Moskova (252), Pietari (190), Viipuri (70), Petroskoi (27), Murmansk (19), Tver (14), Tsheljabinsk (12), Arkangelsk (12), Izhevsk (11), Pihkova (10), Sa- ransk (9), Novosibirsk (8), Jekaterinburg (5), Kaliningrad (4), Perm (3), Kazan (3), Norilsk (2), Donin Rostov (2), Tihvinä, Vologda ja Kostroma (1 kussakin kaupungissa).

Luoteis-Venäjällä järjestetyt Suomi-päivät saivat osakseen paljon huomiota. Loppuvuoden Suomi- päivät Viipurissa ja Vologdassa nousivat alueidensa toimitusten suosikkiaiheiksi ja kulttuurin rinnalle tapahtumiin mukaan otetut yritysosiot poikivat juttuja verrattain laajasti. Puhdasta kulttuurijulkisuutta Venäjällä toivat jo perinteeksi muodostuneet suomalaisen elokuvan viikot.

Viro

”Jokainen valtio tarvitsee vertailukohdan – Toisen – lisätäkseen itsetuntemustaan. Suomi – yhteisen kansallishymnin, saman kulttuuritaustan ja mytologian sekä heimoveljeyden maa – on ollut Virolle paremman elämän tavoittelun mittapuu. Jo kaksikymmentä vuotta sitten Viro olisi halunnut olla Suomi, mutta enää siihen ei ole tarvetta.” Diplomaatia nr 77 tammikuu 2010, Suomi-erikoisnumero.

Suomen ja Viron suhteet ovat lämpimät, kiinteät ja samalla tunnerikkaat. Maiden läheisyys näkyy niin vierailujen määrissä, viranomaisyhteistyössä kuin tiedotusvälineissäkin. Pelkästään vuonna 2010 suomalais- ja virolaisministerit tapasivat kahdenvälisesti 24 kertaa. Se on kaksi tapaamista kuukaudessa.

Suomi näkyy ja kuuluu virolaisissa tiedotusvälineissä jos ei aivan päivittäin, niin monta kertaa viikossa. Virolaiset seuraavat Suomen tapahtumia tiiviisti, mutta kaiken kattavaa kuvaa ei silti aina ole – eikä voikaan olla. Tilannetta voi verrata suomalaisturistiin Tallinnassa: kaupungissa käydään usein, mutta syvällinen tieto virolaisista tai maan asioista puuttuu.

Suomella on kuitenkin erityisasema Virossa. Muista naapurimaista, Latviasta, Venäjästä tai Ruotsista, ei raportoida yhtä laajasti. Juttujen pituudet vaihtelevat muutaman sadan kirjaimen sähkeistä kolumneihin ja laajoihin artikkeleihin. Suomi esiintyy jutuissa edelleen vertailumaana, mutta yhä enenevässä määrin Suomesta kirjoitetaan myös ilmiöjuttuja, reportaaseja ja analyysejä.

Suomen ja Viron suhdetta leimaa ajoittain tunteellinen keskustelu, joka puhkeaa aaltomaisesti varsinkin kriittisissä tai värikkäissä kolumneissa ja mielipidekirjoituksissa. Vuonna 2009 vellonut suomettumiskeskustelu taantui jonkin verran. Kirjailija Sofi Oksanen ja hänen kirjoittamansa Puhdistus jatkoivat vuonna 2010 kestoilmiöinä, joskin ensimmäiset kriittiset kannanotot ilmestyivät.

Presidentti Tarja Halosen virallinen vierailu Viroon oli suuri uutinen, ja myös Mari Kiviniemen nousu pääministeriksi siivitti hänet otsikoihin Virossa. Virossa seurattiin tarkkaan Suomen sikainfluenssa- aaltoa ja ulkomaalaisten isoäitien käännytyskohua.

Loppuvuonna Suomea koskeva kirjoittelu oli pääosin positiivista. Viro valmistautui euroon siirtymiseen ja sitä verrattiin Suomen kokemuksiin. Taiteilija Vesa-Matti Loiri palkittiin elämäntyöstä Pimeiden öiden filmifestivaalilla, ja hän saapui itse paikalle vastaanottamaan palkintoa. Itsenäisyyspäivän tienoilla Suomea suorastaan suitsutettiin erilaisissa kolumneissa ja kommenteissa.

Valtiovierailu sai laajaa näkyvyyttä

Presidentti Tarja Halonen teki valtiovierailun Viroon toukokuun alussa. Vierailu sai runsaasti näkyvyyttä sekä etukäteen että vierailun aikana, ja sitä kuvattiin kokonaisuudessaan erittäin lämpimässä hengessä. Postimees-lehden pääkirjoitus huomioi, että Suomen ja Viron viralliset suhteet ovat harvinaisen läheiset.

Viron päämedian (yleisradioyhtiö Eesti Televisioon sekä päivälehdet Eesti Päevaleht ja Postimees) ennakkohaastatteluissa Halonen puhui muun muassa laman hoidosta ja suhteestaan Venäjän johtoon. Suomen ja Viron välejä kommentoidessaan Halonen totesi, että maiden pikkuveli-isoveli-asetelmalle ei ole mitään perustetta.

Valtiovierailun alla Postimees-lehti julkaisi valtiotieteiden tohtorin Iivi Anna Masson kolumnin, jossa Masso kuvasi Suomen ja Viron välisiä suhteita ”epäsymmetriseksi ystävyydeksi”. Masson mielestä suomalaismedia syyllistyy edelleen vanhojen stereotypioiden kuten termin ”itätyttö” käyttöön. Masso on profiloitunut aiemminkin suomalaisten ja Suomen kriitikkona.

Kiviniemestä keskustan uppoavan laivan uusi kapteeni

Mari Kiviniemen valinta keskustan uudeksi puheenjohtajaksi herätti paljon huomiota Viron lehdistössä. Virolaislehdet kommentoivat, että Kiviniemen täytyy puhdistaa puolueensa imago ja pysäyttää kannatuslukujen lasku ennen seuraavia vaaleja.

Kiviniemi tuntui kiinnostavan myös henkilönä. Eesti Päevaleht julkaisi pääministerin laajan haastattelun, jossa käsiteltiin teemoja harrastuksista talouskysymyksiin.

Viron venäjänkielinen televisiokanava raportoi, että naiset ovat vallanneet Suomen johtopaikat.

Eurosta ja Natosta

Suomalaisministerit olivat näyttävästi esillä virolaismediassa pitkin viime vuotta. Postimees-lehti julkaisi maaliskuussa valtiovarainministeri Jyrki Kataisen haastattelun, jossa hän antoi täyden tukensa Viron pyrkimyksille liittyä euroon vuoden 2011 alussa.

Ulkoministeri Alexander Stubb selvitti Suomen Nato-suhteita virolaismedialle huhtikuussa. Stubb osallistui Tallinnassa Naton ulkoministerikokouksen yhteydessä järjestettyyn ISAF-kokoukseen ja tapasi lyhyesti myös Yhdysvaltain ulkoministerin Hillary Clintonin. Stubb korosti Suomen läheistä suhdetta sotilasliitto Natoon. ”En usko, että tätä läheisempiä suhteita voi syntyä ilman jäsenyyttä.”

Stubb palasi Tallinnaan kesäkuussa, jolloin virolaismediaa kiinnostivat uusi pääministeri ja sen vaikutukset ulkopolitiikkaan sekä suomettuminen. Ulkoministerimme urheilullisuus pantiin myös merkille. Uutisportaali Delfi julkaisi kuvasarjan pitkin Tallinnan keskustaa hölkkäilevästä Stubbista.

Isoäitejä ja pakkoruotsia

Venäläisen ja egyptiläisen isoäidin oleskelupien epääminen ja käännytyspäätökset herättivät huomiota Virossa. Tiedotusvälineet raportoivat, että maahanmuutto on noussut polttavaksi aiheeksi Suomessa. Eesti Päevaleht analysoi, että maahanmuuttovastaisuus on noussut julkiseen keskusteluun perussuomalaisten kautta.

Pakkoruotsi-keskustelu kiinnosti myös Suomenlahden etelärannalla. Virossa käydään välillä keskustelua venäjän hyväksymisestä maan toiseksi viralliseksi kieleksi. Postimees-lehden mukaan Suomi ei sovi kielipolitiikassaan Virolle esikuvaksi. Lehden mukaan suomalaiset identifioituvat ruotsin virallistamisella Pohjoismaihin. Virolla ei ole samankaltaista syytä sitoutua venäläisen kulttuurin piiriin.

Itämeren suojelu

Helsingissä helmikuussa järjestetty kansainvälinen Itämeren suojelukokous Baltic Sea Action Summit sai jonkin verran näkyvyyttä Viron televisiokanavien uutisissa. Uutisointi oli neutraalia eikä Suomen roolia kokouksen isäntänä käsitelty sen tarkemmin. Aikanaan kohua herättänyt Nord Stream - kaasuputken rakentaminen tuntui olevan loppuun käsitelty.

Sofi jakoi ensi kertaa mielipiteet

Kirjailija Sofi Oksanen jatkoi vuonna 2010 kestosankarittarena virolaismediassa. Julkisen keskustelun sävy muuttui syksyllä ensi kertaa negatiiviseksi. Toimittaja Piret Tali kirjoitti kolumnissaan Eesti Päevalehdessä, että Viro on muuttumassa nuorten kirjailijoiden teemapuistoksi, josta käydään ammentamassa masennusta, väkivaltaa ja petosta.

Virolainen kirjailija Jaan Kaplinski syytti Oksasta Viron historian vääristelystä ja epäili, että Oksanen ei ole itse kirjoittanut Puhdistusta. Lopulta keskusteluun puuttui jopa ulkoministeri Urmas Paet, joka muistutti, että kyse on kaunokirjallisesta teoksesta, joka kuvaa todellisuudessa Virossa tapahtuneita asioita.

Helsinkiläinen dokumenttielokuvafestivaali Docpoint laajeni tammikuun 2010 lopussa ensimmäistä kertaa lahden yli Tallinnaan. Festivaaliyhteistyön onnistuneen alun noteerasivat myönteisesti kaikki merkittävimmät uutiskanavat.

Vesku liikuttui huomiosta

Marras-joulukuussa 14. kerran järjestetty Pimeiden öiden filmifestivaali (PÖFF) oli varsinaista suomalaisjuhlaa. Suomi oli ensi kertaa festivaalin teemamaa ja ohjelmistossa oli kaikkiaan kymmenen kotimaista elokuvaa.

Eniten Suomi sai medianäkyvyyttä taiteilija Vesa-Matti Loirin ansiosta. Loiri palkittiin PÖFF:n elämäntyöpalkinnolla. Silminnähden liikuttunut Loiri sanoi arvostavansa PÖFF:n palkintoa enemmän kuin mitään muuta saamaansa huomionosoitusta. Hän antoi laajoja haastatteluja lukuisille virolaisille tiedotusvälineille.

Itsenäisyyspäivä toi hehkutusta

Suomen 93. itsenäisyyspäivä huomioitiin laajasti Viron lehdistössä. Postimees julkaisi 6. joulukuuta . pitkän henkilöhaastattelun Alexander Stubbista, jossa ulkoministeri luonnehti Suomea ja Viroa kaksosiksi.

Suomi oli aiheena myös monissa myönteiseen sävyyn kirjoitetuissa kolumneissa.

SL Õhtuleht –iltalehti julkaisi professori Seppo Zetterbergin laajan haastattelun, jossa tunnettu Viro- tutkija luonnehti Viroa terrieriksi: ”Mielestäni virolaiset ovat opettaneet sen, että pienen kansan pitää olla rohkea. Viro ei pelkää Venäjää eikä muita maita.”

Virolaiset huomioivat suomalaisinvestoinnit

Suomi oli Viron tärkein kauppakumppani ja se näkyi myös talousuutisoinnissa. Helsingin pörssin kehitystä seurataan melkein päivittäin Viron kauppalehdessä Äripäevassa ja lakkouutiset Suomesta saivat Viron mediassa paljon palstatilaa. Postimees-lehti otsikoi 4. maaliskuuta ”Lakkoilu uhkaa jo Suomen taloutta”. Lakkoihin suhtauduttiin mediassa pääosin negatiivisesti, sillä Virossa ne ovat hyvin harvinaisia eikä syvä lama edes nostanut työntekijöiden lakkoherkkyyttä.

Hintavertailu Suomen ja Viron välillä on yksi suosituimpia aiheita, varsinkin elintarvikkeiden hintoja vertaillaan usein.

Hienoja uutisia olivat suomalaiset investoinnit Viroon. Talouslamankin aikana suomalaiset yritykset menestyivät Viron markkinoilla ja saivat osakseen paljon huomiota. Valio Eesti investoi tuotantonsa laajentamiseen ja lupasi luoda Viroon jopa 50 uutta työpaikkaa. Toukokuussa Postimees-lehden talousuutiset uutisoi ”Suomalainen yritys luo Viroon työpaikkoja”, kun Lohjalta kotoisin oleva Hyrles Oy perusti tytäryhtiön Viroon.

Äripäevan 25. lokakuuta haastattelema talous- ja liikenneministeri Juhan Parts toivoi Enston avajaisissa, että suomalaiset eivät ottaisi työpaikkojen osittaista siirtymistä Viroon häviönä vaan suhtautuisivat asiaan kuin veljeskansojen väliseen yhteistyöhön. Samassa haastattelussa Ensto Oy:n yksi omistajista Timo Miettinen totesi, että päätökseen investoida Viroon vaikuttivat koulutettu työvoima ja alhaiset kustannukset, mutta myös kulttuurien läheisyys ja helppo tapa kommunikoida keskenään. Virolaismedia huomio lähes jokaisen vähänkin merkittävän suomalaisinvestoinnin.

Suomalaisyrityksien panos virolaisiin työmarkkinoihin nähdään merkittävänä. Suomen toimiminen virolaisen työvoiman puskurina uutisoitiin suuresti Äripäev-lehdessä 18. lokakuuta: ”Suomalaiset aloittavat työntekijöiden rekrytoinnin Virosta”. Artikkelissa tuodaan esille, että kiinnostus Suomessa työskentelemistä kohtaan on suurta ja virolaisten etuna on kielisukulaisuus.

Virolaisten työntekijöiden lisäksi virolaiset yrittäjät suuntaavat Suomeen. Äripäevassa 5. toukokuuta ilmestynyt artikkeli otsikoi ”Virolaisia rakentajat suomalaisten tarkkailun alla.” Artikkelissa todetaan, että virolaisia rakentajia ei haluta Suomen markkinoille. Virolaisten yrittäjien mielestä suomalaiset ammattiyhdistykset tekevät virolaisten yrityksien työskentelystä erityisen vaikeaa.

Muidenkin kuin rakennusalan yrittäjien markkinoille pääsystä Suomessa uutisoitiin usein Virossa. Virolaisyrityksien etabloituminen Suomeen ei ole aina sujunut helposti, vaan tielle on tullut useita markkinaesteitä. Suomea on kritisoitu omien sisämarkkinoidensa suojelemisesta. Virolaisen lääketukku Magnumin ongelmat Suomessa uutisoitiin Virossa loppuvuodesta laajasti.

Tärkeitä Suomi-aiheisia talousuutisia oli Nokiassa tapahtuvien muutoksien seuraaminen ja Suomen energiapolitiikka. Suomen energiapäätöksiä seurattiin tiiviisti ja ennakoitiin mahdollisia yhteistyömahdollisuuksia Viron kanssa. Suomen talouteen suhtauduttiin pääosin positiivisesti ja sen toimiminen Viron vetoapuna ymmärretään.

Suomen Tallinnan-suurlähetystön mediakatsauksia http://www.finland.ee/public/default.aspx?nodeid=40663&contentlan=1&culture=fi-FI

Länsi- ja Keski-Eurooppa

Alankomaat

Alankomaiden mediassa julkaistiin edellisvuotta enemmän Suomea käsitteleviä artikkeleita. Suomi tuli mediassa esiin myönteisessä sävyssä. Kulttuuri- ja talousaiheet hallitsivat määrällisesti Suomea koskevaa uutisointia. Näkyvimmät artikkelit julkaistiin naturalismia käsittelevän taidenäyttelyn yhteydessä ja suomalaiseen muotoiluun ja matkailuun liittyen.

Suomea käsittelevien artikkeleiden määrä Alankomaiden mediassa lisääntyi. Artikkeleita julkaistiin mitä moninaisimmista aiheista Korkeasaaren ketun flamingoateriasta ja virtuaalisesta lastenkirkosta suuryritysten tuloskehitykseen ja kulttuurin suursaavutuksiin. Määrällisesti Suomea koskevaa uutisointia hallitsivat kulttuuri- ja talousaiheet, kuten aikaisempinakin vuosina. Matkailuartikkeleissa silmiinpistävää oli Lappi ja Helsinki -painotteisuus.

Arjen sankareita seinillä ja valkokankaalla

Amsterdamin Van Gogh -museon syksyllä alkaneesta ”Arjen sankarit – naturalismi kuvataiteessa, valokuvassa ja elokuvassa 1875-1918” -näyttelystä julkaistiin lukuisia artikkeleita. Useimmissa artikkeleissa suomalaistaiteilijat (Edelfelt, Järnefelt ja Gallen-Kallela) mainittiin vain nimeltä, mutta Eero Järnefeltin Kaski-maalauksen kuva oli näkyvästi esillä lähes kaikissa artikkeleissa - joissain maininnalla näyttelyn vaikuttavimmasta työstä.

Amsterdamin elokuvainstituutin järjestämän naturalismiin liittyvän Aki Kaurismäen retrospektiivin johdosta Kaurismäki oli esillä muutamassa lehdessä. De Volkskrantin kriitikon mukaan Kaurismäen elokuvissa ei ole yhtään liiallista otosta, sisustus on aina niukkaa, mutta värikästä ja appelsiinit tai astianpesuharjat ovat aina oikeilla paikoilla; ihmiset ilmaisevat itseään ilmeettöminä ja taustalla soi aina rockmusiikki tai suomalainen tango transistoriradiosta tai jukeboxista.

Kulttuurin alalta kirjoitettiin lisäksi muun muassa Kaija Saariahosta, jonka oopperat Émilie Amsterdamissa ja Kaukainen rakkaus Belgiassa saivat ylistävät arvostelut. Suomalaista muotoilua esiteltiin esimerkiksi Harri Koskisen haastattelussa, Artekia käsittelevässä artikkelissa ja Oiva Toikan näyttelyyn liittyvässä artikkelissa. Alankomaiden kansallisbaletin tanssija Anu Viheriäranta oli muutaman kerran uutisissa voittamansa Alexandra Radius -palkinnon ja Prinsessa Ruusunen - balettiosuutensa johdosta.

Nokia hallitsevana talousuutisoinnissa

Talouden saralla uutisoitiin etupäässä Nokiasta. Toimitusjohtajan vaihdos ja alan menetys älypuhelinten innovaatiossa saivat eniten palstatilaa. Muista yrityksistä esille tulivat Wärtsilä, jonka tehdas suljettiin Alankomaissa ja Sanoma, jonka tuloksia seurattiin tiiviisti.

Suomen politiikka oman maan poliittisten ongelmien varjossa

Suomen sisä- ja ulkopolitiikka eivät saaneet paljon huomiota osakseen Alankomaiden mediassa. Alankomaiden hallitus kaatui helmikuussa, ja median huomio kiinnittyi sen jälkeen tiiviisti oman maan ongelmiin. Suomen pääministerivaihdos ja ydinvoimalapäätös kuitattiin lyhyinä uutisartikkeleina. Perussuomalaiset pääsivät Elsevier-viikkolehden sivulle ruotsin kieltä koskevilla lausunnoillaan. Itämeri kiinnosti lähinnä kaasuputkensa johdosta. Komissaari Olli Rehn mainittiin EU-maiden setelikäytäntöä ja Kreikan kriisiä käsittelevissä artikkeleissa.

Helsinki Euroopan uusi in-paikka - Lappi mainio talvimatkailukohde

Matkailuun liittyvät artikkelit olivat näyttäviä ja niissä käsiteltiin pääasiassa Helsinkiä tai Lappia. Helsingistä kirjoitettiin hyvin monipuolisesti ja myönteisesti. Esille tulivat niin muotoilu, muoti, ulkoilu kuin vilkas yöelämäkin. Lappi-artikkeleissa kirjoitettiin muun muassa joulupukista, moottorikelkkailusta, jäänmurtaja Samposta ja Ylläksen hiihtomahdollisuuksista.

Suomen Haagin-suurlähetystön mediakatsauksia http://www.finlande.nl/public/default.aspx?nodeid=39421&contentlan=1&culture=fi-FI

Belgia

Suomi näkyi Belgian mediassa pääasiassa kulttuuritapahtumien kautta. Lisäksi kirjoitettiin Nokiasta ja suomalaisesta koululaitoksesta, kuten aiempinakin vuosina. Mediahuomio pysyi niin ikään edellisvuosien tasolla.

Sofi Oksasta ja Kaija Saariahoa ylistettiin

Sofi Oksasen kiitetty romaani Puhdistus sai Belgiassa ylistävät arviot niin flaamin- kuin ranskankielisessäkin mediassa. Erityisesti ranskankielinen lehdistö otti Oksasen omakseen. Romaanin näkyvyyttä lisäsivät sen saamat lukuisat palkinnot, muun muassa Fnac-kirjakauppaketjun myöntämä kirjallisuuspalkinto ja ulkomaiselle romaanille myönnetty Prix Femina, jotka molemmat ovat ranskankielisissä maissa arvostettuja huomionosoituksia. Myös Oksaselle Brysselissä myönnetty Euroopan kaunokirjallisuuspalkinto (Europe Book Prize) uutisoitiin näkyvästi.

Kaija Saariahon läpimurto-ooppera Kaukainen rakkaus sai syksyllä Belgian-ensi-iltansa Flanderin oopperassa. Flaaminkielinen lehdistö kirjoitti Saariahosta jo ennen esitystä, ja arvosteluissa Saariahon musiikkia kehuttiin kauniiksi ja viekoittelevaksi, vaikka todettiinkin, että laulajilta ja orkesterilta olisi ollut lupa odottaa vieläkin enemmän. Saariahon Pariisissa esitetty ooppera Emilie ja sen pääosassa laulanut Karita Mattila huomioitiin myös La Libre Belgique -päivälehdessä.

Innostunutta mediahuomiota sai Brysselin Sarjakuvamuseossa esillä ollut Tove Janssonista kertova näyttely, jonka aukioloa jatkettiin kaksi kertaa. De Morgen -päivälehden kulttuuriosasto muun muassa valitsi näyttelyn viikon näyttelyksi. Kulttuurikanava Exqi Culture lähetti internet-sivuillaan videon näyttelyn avajaisista. Ohjelmassa haastateltiin paitsi näyttelyn kuraattoria Paul Gravettia myös muutamia Eurooppakoulun suomalaislapsia, jotka esittivät avajaisissa Muumilaulun. Lapset kertoivat ohjelmassa niin englanniksi, hollanniksi kuin ranskaksikin näkemyksiään muumeista.

Kuvataiteen puolelta huomioitiin Elina Brotherus, Pentti Sammallahti, Kim Simonsson ja Eija-Liisa Ahtila.

Nokian uudet tuulet ja suomalaisen koululaitoksen tehokkuus

Talousuutisointi keskittyi lähes yksinomaan Nokiaan. De Morgen -päivälehti analysoi talousosiossaan Nokian tilannetta: miten suurimmasta, nokkelimmasta ja parhaimmasta vähitellen tuli altavastaaja ja miten uusi toimitusjohtaja Stephen Elop pystyisi nostamaan Nokian taas huipulle. Talouskomissaari Olli Rehniä siteerattiin Euroopan talouskriisiä koskevan uutisoinnin yhteydessä.

Belgian, erityisesti ranskankielisen, koululaitoksen hälyttävästä tilasta keskustellaan Belgiassa jatkuvasti. Sen yhteydessä mainitaan aina myös Suomen sijoitus Pisa-tutkimuksissa sekä suomalaisen koulun tasa-arvoisuus, tehokkuus ja koulujen itsenäisyys. Tämä tuli esille myös uutisoitaessa belgialaisten yliopistojen tutkimuksesta, jonka mukaan flaaminkielinen koululaitos on ranskankielistä menestyvämpi ja tehokkaampi. Nyt viitattiin erityisesti siihen, että Flanderissa, kuten Suomessakin, kouluilla on enemmän autonomiaa päättää opetuksestaan.

Varsinaisten Pisa-tulosten saavuttua mediassa mainittiin kuitenkin vain Suomen sijaluku eikä tulosta erityisesti analysoitu.

Maailman paras maa matkailumaana

Newsweek-lehden maavertailua käsiteltiin belgialaisessa mediassa toteavaan tyyliin. Suomen ensimmäinen sija mainittiin, mutta syvempää analyysiä vertailusta ei tehty. Lyhyissä artikkeleissa keskityttiin Belgian 19. sijaan ja vertailtiin tulosta naapurimaihin, erityisesti Alankomaihin, mutta jonkin verran myös Ranskaan ja Luxemburgiin.

Eräs Le Soir -päivälehden nettikeskustelija epäili, ettei kukaan Newsweek-lehden vertailun tehneistä ollut koskaan käynyt Suomessa, mikä sai toisen keskustelijan listaamaan Suomen hyviä puolia: ystävälliset ja rehelliset ihmiset, valtio, joka huolehtii kansalaisistaan, oikeus valita päivähoito- ja koulupaikka, turvallisuus ja toisten kunnioittaminen. ”Miksi tätä nyt taas kutsutaankaan? Ai niin, yhteiskunnaksi!” totesi keskustelija lopuksi.

Matkailuaiheisissa jutuissa Suomi tuotiin esille osana Skandinaviaa Ruotsin, Norjan ja Tanskan rinnalla. Kuten aiemminkin matkailu-uutisoinnissa keskityttiin Helsinkiin ja Lappiin. Lapille ja joulupukille omistettiin loppuvuoden De Morgenissa laaja artikkeli, jossa taustoitettiin joulupukki-instituutiota ja kysyttiin muun muassa, onko Rovaniemen tunnetuin asukas itse asiassa joulupukki vai Lordi?

Joulukuussa Le Vif/Weekend -lehti kirjoitti kattavan artikkelin tulevasta kulttuuripääkaupunki Turusta otsikolla Turku, Suomen helmi.

Bulgaria

Suomi esiintyi bulgarialaisissa tiedotusvälineissä hyvin erilaisissa yhteyksissä. Aiheet vaihtelivat korruption vastaisesta taistelusta heavyrockiin. Vakavimmista aiheista erityisesti romanikysymys oli esillä. Tämä johtui suureksi osaksi Bulgariasta ja Romaniasta peräisin olevien romanikerjäläisten tilanteesta Suomessa viime kesänä. Näkyvyyttä sai myös Suomen suhtautuminen Bulgarian Schengen-jäsenyyspyrkimykseen. Suomea käsitelleitten uutisten perusvire oli kuitenkin myönteinen. Suomesta uutisoitiin suurimmissa bulgariankielisissä päivälehdissä, radiohaastatteluissa ja muutamaan otteeseen myös televisiokanavilla. Kokonaisuudessaan Suomi esiintyi bulgarialaisissa tiedotusvälineissä edellisvuotta useammin.

Suomi esiintyi bulgarialaisissa tiedotusvälineissä erityisesti yhteiskuntaan, kulttuuriin, talouteen ja koulutukseen liittyvissä artikkeleissa.

Newsweek-lehden maavertailun tutkimustulos Suomesta maailman parhaimpana maana elää uutisoitiin Bulgariassa useissa suurimmissa päivälehdissä. Bulgariassa uutisoitiin suomalaisesta koulujärjestelmästä kertovia juttuja Pisa-tutkimustulosten julkaisemisen jälkeen. Bulgarialaislehdet otsikoivat aiheesta muun muassa kysyen ”Miksi suomalaiset koululaiset ovat Euroopan huippuja”.

Määrällisesti suurin osa Suomea koskevista jutuista käsitteli romanikysymystä. Juttujen sävy oli toisinaan hieman sarkastinen, kuten Bulgarian suurimpiin kuuluvassa päivälehti Standartissa julkaistu uutinen ”Suomi palauttaa meidän kerjäläisemme”. Talousasioista Fortumin yhden prosentin mahdollinen omistusosuus Belenen ydinvoimalahankkeessa mainittiin tiedotusvälineissä useaan otteeseen.

Suomalaista kulttuuria käsittelevät jutut nostivat esille hyvinkin erilaisia aihepiirejä. Toisaalta tiedotusvälineissä kerrottiin perinteisestä suomalaisesta ruokaperinteestä ja suomalaisesta kulinarismista. Hyvänä esimerkkinä tiedotusvälineiden kiinnostuksen kohteista oli suurlähettilään virka- asunnossa työskentelevä bulgarialainen kokki, joka pääsi esittelemään suomalaista ruokakulttuuria kahdessa eri lehtihaastattelussa sekä osittain virka-asunnossakin kuvatuissa tv-ohjelmissa. Suomalainen keittiö sai kuluneena vuonna paljon huomiota osakseen ja sai näkyvyyttä myös muun muassa suurlähettilään järjestämällä itsenäisyyspäivän vastaanotolla Helsinki-aukiolla Sofiassa. Ulkoilmatapahtumana järjestetty itsenäisyyspäivän vastaanotto sai paljon myönteistä julkisuutta osakseen lehdissä ja tv:ssä. Toisaalta kulttuuriaiheisissa artikkeleissa tuotiin Suomea esille myös esimerkiksi heavyrockin kultamaana.

Suomen ja Bulgarian välinen historiallinen yhteys muistettiin mainita tiedotusvälineissä usein sopivissa yhteyksissä. Erityisesti Suomen imagoa maana, jossa korruptiota ei juuri esiinny, nostettiin lehtijutuissa usein esille samoin kuin Suomen Bulgarialle antamaa tukea sen omassa korruption vastaisessa taistelussa.

Mielenkiintoa ja myönteistä huomiota yksittäisenä tapahtumana Bulgariassa herätti suurlähetystön aloite verenluovutuksesta Sofiassa. Suurlähettiläästä julkaistiin Standartissa koko sivun mittainen haastattelu, jossa kerrottiin suurlähettiläs Tarja Laitiaisen olleen ensimmäinen ulkomaalainen suurlähettiläs, joka on luovuttanut verta Bulgariassa. Jutussa pohdittiin laajemminkin verenluovuttamisen tarpeellisuutta. Suurlähetystön edustajien verenluovutusta kuvattiin televisioon.

Irlanti

Suomi heijasti irlantilaisissa tiedotusvälineissä Irlannin yhteiskunnallisia ongelmia, haasteita ja toiveita. Kuten monta kertaa aikaisemmin maamme esiintyi merkittävien yksilöiden kautta: Irlannin talouslaman uutisoinnin yhteydessä esillä oli komissaari Olli Rehn, innovaatioista kirjoitettaessa pääministeri Mari Kiviniemi ja rauhanturvatoiminnasta presidentti Martti Ahtisaari.

Irlannin talousongelmat johtivat lopulta EU:n ja IMF:n väliintuloon 85 miljardin euron tukipaketilla. EU:n talouskomissaari Olli Rehnin vierailu Dublinissa oli valtava mediashow ja komissaarista tuli hetkessä tunnetuin suomalainen Irlannissa. Media kertoi Rehnin suomalaisesta taustasta korkeasti koulutettuna, osaavana pääministeri Esko Ahon talouspoliittisena neuvonantajana, joka luotsasi Suomen lamasta. Vaikka jotkut kirjoittajat leimasivat hänet ”velan enkeliksi” ja ”EU-herraksi”, valtaosa suhtautui ”mukavaan, vähäeleiseen, suoraselkäiseen suomalaiseen” luottamuksella. Hänet nähtiin miehenä, joka ymmärtää pienen maan ongelmat ja esittää myönteisiä ratkaisuja. Jopa Rehnin puheissaan käyttämät suomalaiset sanonnat kuten ”ei pidä maalata piruja seinälle” herättivät hyväntahtoista hilpeyttä. Rehnin lausuntoja on Dublinissa seurattu erittäin tarkasti jatkossakin.

Innovaatio keinona selviytyä lamasta kiinnostaa Irlantia, joten suomalais-irlantilainen innovaatioseminaari Dublinissa lokakuussa sai laajaa julkisuutta. Seminaariin osallistuivat muun muassa pääministeri Kiviniemi ja opetusministeri Henna Virkkunen, jonka viesti Irlannille oli Irish Timesin mukaan, että ”laman aikana joutuu karsimaan menoja, mutta ei koskaan kannata nipistää koulutuksesta tai innovaatiosta”.

Suomen koulutusjärjestelmä kiinnosti, ja Irish Timesin toimittaja Sean Flynn vieraili toukokuussa Suomessa ja kirjoitti laajasti näkemästään: Suomen koulutusjärjestelmää pidetään maailman parhaimpana. Mikä on suomalaisten salaisuus? Lyhyesti: panostaminen opettajien koulutukseen, jotta lapset saavat parhaimman mahdollisen koulutuksen.

Irlanti ja Suomi ovat kokoonsa nähden YK:n rauhanturvatoiminnan suurvaltoja. Maat ovat tehneet yhteistyötä muun muassa Libanonissa ja Tshadissa, ja päätös aloittaa uudelleen yhteistyö UNIFIL;ssä Libanonissa sai myönteisen vastaanoton.

Aihe sai lisää julkisuutta presidentti Ahtisaaren esitelmöidessä Suomen suurlähetystön ja Irlannin ulkoministeriön järjestämässä rauhanturvaseminaarissa Dublinissa. Ahtisaari esiintyi myös Irlannin suosituimman juontajan Pat Kennyn radio-ohjelmassa ja esitti seikkaperäisesti omia ja Suomen rauhanturvakokemuksia.

Suomalainen musiikki sai uutisluonteisia mainintoja, samoin matkailukohteet. Esimerkiksi Irish Independent julkaisi laajan artikkelin Suomen karhuista.

Vuoden lopussa suomalainen osaaminen sai huomiota, kun RTE pääuutisissaan haastatteli suurlähetystön edustajaa siitä, miten Suomessa kyetään pitämään lentokentät auki talvella. Poikkeuksellisen kylmä ja luminen talvi sekoitti Irlannin liikenteen täysin. RTE:n uutiset päätti juttunsa kysymykseen Dublinin lentokenttäviranomaisille: ”Miksette ota oppia suomalaisilta!”.

Iso-Britannia

Pohjoismainen yhteiskuntamalli kiinnostaa Britanniassa. Suomi oli brittitiedotusvälineissä esillä edellisvuosien tapaan tasa-arvoisen koulutuksen ja toimivan yhteiskunnan mallimaana. Suurlähettiläs Pekka Huhtaniemi esiintyi lokakuussa BBC:n Newsnight-ajankohtaisohjelmassa kertomassa miljoonayleisölle, miksi Suomi on yksi maailman vähiten korruptoituneita maita.

Vuoden suurin yksittäinen Suomi-uutistapahtuma oli kuitenkin David Beckhamin akillesjänneleikkaus Turussa, jonka myötä suomalainen lääketieteellinen huippuosaaminen sai odottamatonta, mutta äärimmäisen positiivista julkisuutta kaikissa keskeisissä brittitiedotusvälineissä.

Kulttuurin saralla vuoden huipentuma oli pop up -ravintola HEL YES!, jonka myötä Helsingin maine kiinnostavana design-kaupunkina vahvistui Britanniassa entisestään. Vilkkaan kulttuurivuoden muita menestyjiä olivat muumit, Sofi Oksanen sekä "vuoden odotetuimmin esikoistieteisromaanin" Britanniassa julkaissut Hannu Rajaniemi.

Kun Suomi ylittää Britannian uutiskynnyksen, tapahtuu se yleensä hyvästä syystä. Kielteiseen sävyyn Suomesta uutisoitiin hyvin vähän.

Näkyvimmät suomalaispoliitikot Britanniassa olivat ulkoministeri Alexander Stubb ja EU- komissaari Olli Rehn.

Kiinnostus Pohjoismaita kohtaan kasvoi Britanniassa. Britanniassa on huomattu, kuinka Pohjoismaat poikkeuksetta sijoittuvat kärkikymmenikköön hyvinvoinnin eri osa-alueita mittaavissa kansainvälisissä vertailuissa ja ovat tästä huolimatta taloudellisesti kilpailukykyisiä. Julkisen talouden tasapainottamisen kanssa painiskelevaa koalitiohallitusta kiinnostaa nyt Pohjoismaissa 1990-luvun alusta lähtien tehdyt radikaalit yhteiskunnalliset uudistukset sekä maiden korkea elämänlaatu.

Tässä kontekstissa Suomi sai brittitiedotusvälineissä myönteistä julkisuutta tasa-arvoisena, vähäisen korruption maana, jonka menestyksen taustalla on yksi maailman parhaista koulutusjärjestelmistä.

Koulutuksen saralla Suomi on Britannian tiedotusvälineissä tasaisesti esillä. Brittikoululaisten sijoitukset kansainvälisissä vertailuissa ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana, minkä vuoksi britit ovat entistä avoimempia kuulemaan muiden maiden hyvistä käytännöistä. Suurin huomio Suomea kohtaan ajoittui odotetusti joulukuulle ja Pisa-tulosten julkistamisen yhteyteen. Suomen koulutusmenestystä pohdittiin tai se vähintäänkin mainittiin lähes kaikessa Pisa-uutisoinnissa. Monin paikoin tuotiin esille, että Suomi oli selvästi paras eurooppalainen valtio ja ainoa ei-aasialainen valtio kuuden parhaan joukossa.

Yksittäisistä tiedotusvälineistä Suomen huippusijoituksen noteerasi näyttävimmin The Guardian, jonka laajassa artikkelissa vertailtiin Suomen ja Britannian koulutusjärjestelmiä. Toimittaja Jeevan Vasagarin mukaan merkittävin ero kahden järjestelmän välillä on, ettei Suomessa ole yksityiskouluja. Erittäin positiivisen kuvan suomalaisesta koulusta antaneessa artikkelissa nostettiin lisäksi esiin suomalaisten luottamus opettajien ammattitaitoa kohtaan.

Amerikkalaisen Newsweekin julistus Suomesta maailman parhaana maana huomioitiin myös Atlantin tällä puolella. The Timesin artikkelissa ääneen pääsi muun muassa jalkapalloilija Aki Riihilahti, joka luonnehti Suomea ”melko hyvin säilyneeksi salaisuudeksi” – joskin brittiuutisoinnissa kiinnitettiin huomiota myös suomalaisen yhteiskunnan ääripäihin (korkea kilpailukyky ja erinomainen koulujärjestelmä, mutta pimeät talvet ja korkeat itsemurhaluvut) sekä siihen, kuinka suomalaiset itse helposti vähättelevät omaa menestystään.

Mielikuva Suomesta vähän korruptoituneena maana vahvistui Britanniassa lokakuun lopussa, kun suurlähettiläs Pekka Huhtaniemeä haastateltiin BBC:n Newsnight-ajankohtaisohjelmaan. Transparency International oli samana päivänä julkaissut vuosittaisen korruptiotutkimuksensa, jossa Suomen sijoitus oli neljäs. Suurlähettiläs Huhtaniemi listasi suorassa lähetyksessä neljä tekijää, jotka hänestä vaikuttavat korruption vähäiseen määrään Suomessa: pitkä perinne asioiden hoitamisessa lain pohjalta, matala hallintorakenne ja koulutetut virkamiehet, hyvin koulutettu väestö ja toimivat valvontajärjestelmät. Newsnight-ohjelmalla on keskimäärin 1,5 miljoonaa katsojaa joka arki-ilta.

Lisää suomalaisväriä Newsnightissa nähtiin marraskuussa kansanterveyden edistämistä koskevassa reportaasissa, johon oli haastateltu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtajaa Pekka Puskaa.

Suomen mainetta toimivana yhteiskuntana lisäsi heinäkuussa voimaan tullut laajakaistalaki, jonka myötä nopeasta laajakaistayhteydestä tuli Suomessa jokaisen perusoikeus. BBC- ja Al Jazeera English -televisiokanavien kuvausryhmät matkustivat Suomeen raportoimaan aiheesta.

Suomen lääketieteellinen osaaminen nousi otsikoihin David Beckhamin myötä

Keväällä Suomi valloitti hetkessä brittitiedotusvälineiden uutisagendan, kun jalkapallon MM-kisoihin valmistautunut David Beckham loukkaantui pelikentällä ja päätyi akillesjänteen leikkaukseen Suomen Turkuun. BBC:n ja Sky Newsin tv-kuvausryhmät sekä Britannian suurilevikkisimmät iltapäivälehdet The Sun ja Daily Mail matkustivat kohisten seuraamaan tilannetta paikan päälle.

Vaikka suurin osa uutisoinnista käsitteli vamman merkitystä Beckhamin uralle, tapaus toi odottamatonta mutta erittäin positiivista huomiota suomalaiselle lääketieteelliselle huippuosaamiselle. Beckhamin leikannutta kirurgia Sakari Oravaa kuvattiin toistuvasti maailman johtavaksi akillesjännekirurgiksi sekä huippuspesialistiksi. The Independent kirjoitti Oravasta pidemmän artikkelin, jossa käsiteltiin tämän pitkää uraa huippu-urheilijoiden parissa sekä mittavaa tieteellistä tutkimusta. Kirurgin maine tunnetaan maailmalla hyvin, ja Independentin mukaan ”Orava on se, jonka puoleen tähdet kääntyvät”.

Myönteisestä huomiosta huolimatta viihteellisten iltapäivälehtien Suomi-tietoudessa paljastui suuria puutteita: esimerkiksi The Sun oli sijoittanut Turun kartalla jonnekin Etelä-Ruotsin ja Tanskan välimaastoon.

HEL YES! -designravintola vilkkaan kulttuurivuoden huipentuma

Syyskuussa Lontoossa pystyi tutustumaan suomalaiseen ruokaan ja muotoiluun aivan uudella tavalla. Suomen Lontoon-instituutin yhdessä suomalaisten design- ja ruoka-alan ammattilaisten kanssa toteuttama HEL YES! -pop up -ravintola ja -näyttely huomioitiin laajasti sekä osassa Britannian suurimpia tiedotusvälineitä että alan erikoisjulkaisuissa. Lontoon-suurlähetystön tukema hanke oli Lontoossa valtava menestys: London Design Festivalin ajan yleisölle avoinna olleen ravintolan kaikki pöytävaraukset oli myyty loppuun avajaispäivään mennessä.

HEL YES!:ssa ihastusta herätti paitsi taiteen ja tarjoilujen yhdistäminen, myös sen tarkoituksellinen väliaikaisuus. Ravintolassa kaikki oli suunniteltu viimeisen päälle, ja asiakkaat saivat nauttia ateriastaan paitsi Antto Melasniemen, Harri Koskisen ja Klaus Haapaniemen taidonnäytteiden, myös Artekin huonekalujen ja Iittalan astioiden ääressä.

HEL YES! -ravintolaa ja Helsinkiä matkailukaupunkina käsitelleestä uutisoinnista voi päätellä, että Helsingin maine kiinnostavana design-kaupunkina on Britanniassa kovassa nosteessa World Design Capital 2012 -juhlavuoden alla. Brittimediat julkaisivat useita Helsinkiä ylistäneitä artikkeleita, joissa kehuttiin kaupungin tyylikkyyttä ja luovaa ilmapiiriä. Loppuvuotta kohden myös Turku, Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011, sai entistä enemmän näkyvyyttä brittilehtien matkailusivuilla.

Muumien tapahtumientäyteinen 65-vuotisjuhlavuosi osoitti, että muumit ovat Britanniassa ajankohtaisempia kuin koskaan. Kesän aikana Britanniassa julkaistiin alle kouluikäisille lapsille suunnattu Muumi-kuvakirjasarja, Muumi-keittokirja sekä kaksi Tove Janssonin romaania, jotka saivat ilahtuneen vastaanoton. Moomins and the Comet Chase -animaatioelokuva esitettiin lokakuussa Lontoon lastenelokuvafestivaalin avajaisnäytöksenä täydelle salille. Tampereen taidemuseosta lainattu Magical Moominvalley -taidenäyttely oli loppuvuodesta esillä Bury Art Galleryssa, ja herätti kiinnostusta Manchesterin alueen paikallismediassa.

Suomalaiskirjailijat saavat Britanniassa harvoin näkyvyyttä, sillä englanninkieliset markkinat ovat käännöskirjallisuudelle vaikeasti valloitettavissa. Vuosi 2010 oli positiivisessa mielessä poikkeus, sillä sekä Sofi Oksanen että esikoisteoksensa julkaissut scifikirjailija Hannu Rajaniemi saivat kiitettäviä arvioita tärkeimmissä sanomalehdissä. Heinäkuussa Britanniassa julkaistu Puhdistus (engl. Purge) otettiin vastaan erinomaisin arvioin, mutta lisäksi kirjailija kiinnosti henkilönä. Etenkin The Times antoi Sofi Oksaselle runsaasti palstatilaa ja arvioi, että hänestä tulee ennen pitkää yhtä kuuluisa kuin Stieg Larssonista.

Hannu Rajaniemen syyskuussa julkaistua The Quantum Thiefia luonnehdittiin jo etukäteen ”vuoden odotetuimmaksi esikoistieteiskirjaksi Britanniassa” ja kirja sai kriitikoilta poikkeuksetta loistavat arviot. Brittilehdistön huomio kiinnittyi itse teoksen ohella siihen harvinaiseen tapaan, jolla kustannussopimus brittiläisen Gollanzc-kustantamon kanssa syntyi – vain yhden luvun perusteella – sekä Rajaniemen kirjoituskieleen, joka suomen sijaan on englanti.

Suomen Lontoon-suurlähetystön mediakatsauksia http://www.finemb.org.uk/public/default.aspx?nodeid=35869&contentlan=1&culture=fi-FI

Itävalta

Suomi esiintyi Itävaltalaisessa mediassa entiseen malliin, eli pääasiassa myönteisessä sävyssä ja melko säännöllisesti. Matkailumaana Suomi erottui erittäin myönteisesti edukseen, ja kulttuuriuutisointi oli jälleen kerran runsasta. Suomi mainittiin usein mallimaana, johon Itävaltaa verrattiin. Useimmin esiintyneitä suomalaisnimiä olivat talouskomissaari Olli Rehn, suomalaiset muusikot, Kimi Räikkönen ja muut urheilijat sekä uusi pääministeri Mari Kiviniemi.

Suomen esiintyminen itävaltalaisissa tiedotusvälineissä on pysynyt ennallaan viime vuosiin nähden sekä määrällisesti että laadullisesti. Joillain teema-alueilla näkyvyys lisääntyi. Esimerkiksi laajoja matkailuartikkeleita oli enemmän kuin edellisvuonna.

Matkailumaana Suomi pärjäsi erittäin hyvin. Kestoaiheet Helsinki (niin talvi- kuin kesäkaupunkina) ja Lappi olivat hyvin näkyvillä, mutta myös Etelä-Karjalasta ja mahdollisuudesta yhdistää Lappeenrannan vierailuun Venäjän viisumivapaat matkat kirjoitettiin useampaan otteeseen. Eräs matkailuartikkeli esitti ”Oodin aivan erityiselle maalle” kehumalla Suomen täydellisiä kesiä, maailman kauneinta luontoa ja aivan erityistä kulttuuria. Matkailuartikkelit olivat erittäin imartelevia Suomelle.

Itävallan ja Suomen yhteinen rakkaus, klassinen musiikki, näkyi entiseen tapaan kulttuuripuolen uutisoinnissa. Eniten palstatilaa sai oopperalaulaja Juha Uusitalo, jonka roolisuoristuksia Wienin valtionoopperassa ylistettiin. Sofi Oksasen Puhdistus-romaania arvioitiin lähes kaikissa sanomalehdissä sen saksannoksen ilmestyttyä syksyllä ja erityisesti Oksasen Wienin-vierailun yhteydessä.

Muita suomalaisia kulttuuriaiheita Itävallan lehdistössä olivat muun muassa Euroopan 2011 kulttuuripääkaupunki Turku, World Design Capital 2012 Helsinki, Wienin pääkirjastossa järjestetty Muumi-näyttely, sisustusartikkeleissa vilahtelevat Marimekon ja Iittalan tuotteet sekä itävaltalainen musiikkifestivaali ”Carinthischer Sommer”, jonka teemamaa Suomi oli.

Itävalta ja Suomi ovat talviurheilumaita, ja suomalaiset mäkihyppääjät ja alppihiihtäjät tunnetaan hyvin. Wienissä jalkapalloileva Markus Heikkinen oli viime vuoden tapaan usein lehtikuvissa. Kimi Räikkönen on kuitenkin lehtiartikkeleiden määrässä mitaten suosituin suomalainen urheilija Itävallassa, mikä johtunee hänen itävaltalaisesta Redbull-sponsoristaan.

Poliittiset toimitukset kirjoittivat Suomesta suhteellisen monipuolisesti. Suomea pidetään usein mallimaana monessa eri suhteessa, ja suunnilleen samankokoisia EU-maita Itävaltaa ja Suomea vertaillaan usein keskenään. Vuoden lopussa julkaistut Pisa 2009 -tulokset kiihdyttivät tätä vertailua Itävallassa, jonka tulokset olivat OECD-maiden häntäpäässä. Suomesta puhuttiin ”sarjavoittajana”, ja monet artikkelit nostivat esille Suomen järjestelmän etuja Itävaltaan nähden. Itävallassa on käyty vuosia keskustelua koulu-uudistuksesta, ja tämän tiimoilta ulkoministeri Spindelegger oli jo huhtikuussa Suomessa vierailulla, mistä uutisoitiin muun muassa otsikoilla ”Opitaan suomalaisilta” tai ”Spindelegger tukiopetuksessa Suomessa”.

Itävallassa käydään parhaillaan keskustelua armeijauudistuksesta ja yleisen asevelvollisuuden lakkauttamisesta. Myös tässä aiheessa on usein käännytty Suomen puoleen ja vertailtu tilannetta. Esimerkiksi puolustusministeri Jyri Häkämiestä haastateltiin aiheesta tämän Wienin-vierailun yhteydessä. Ulkoministeri Alexander Stubbia puolestaan haastateltiin Suomen Nato-jäsenyydestä, ja artikkeli antoi hyvin Nato-myönteisen kuvan ulkoministeristä.

Suomen sisäpolitiikkakin pääsi otsikoihin perussuomalaisten kannatuksen nousun tiimoilta sekä kerjäyskieltoon ja romanien poiskuljetukseen liittyen. Myös kahden isoäidin karkotuskeskustelu huomioitiin Itävallassa, jossa myös nähtiin mediakohu laittomasti maahan tulleen teinitytön karkotuksesta. Perinteinen kritiikin aihe ydinvoimakin sai taas palstatilaa, kun Suomessa päätettiin uusista voimaloista. Itävaltalaiset suhtautuvat hyvin kielteisesti ydinvoimaan. Myönteistä uutisointia sisäpolitiikkaan liittyen oli sen sijaan Mari Kiviniemen valinta pääministeriksi ja Suomen naisvaltainen valtionjohto ylipäänsä.

Kielteisesti nousi esille suomalaisten nuorten alkoholinkäyttö sekä nuorten itsemurhatilastot. Sellon ampumavälikohtaus vuodenvaihteessa oli myös uutisaiheena, minkä yhteydessä muistutettiin viime vuosina tapahtuneista ampumisvälikohtauksista Tuusulassa ja Kauhajoella sekä Vantaan Myyrmannissa vuonna 2002 räjähtäneestä pommista. Myös aseiden helppoa saatavuutta kritisoitiin.

Talouden ja teknologian saralla Nokiasta uutisoitiin jälleen kerran paljon. N8-älypuhelinta nimitettiin yhdeksi vuoden 2010 ”teknologiaflopiksi”, ja Nokian sekä muiden matkapuhelinvalmistajien halpatyövoiman käyttöä kritisoitiin. Myös Nokian alhaiseksi jäänyt tuotto ja sen seurauksena olleet irtisanomiset kiinnostivat itävaltalaista mediaa.

Myös Suomen epätavalliset sääilmiöt, kuten kovat myrskyt kesällä sekä Helsingin lumiennätys ja Helsinki-Vantaan lentokentän toimivuus vaativissa lumioloissa olivat uutisaiheina. Muita myönteisiä uutisia olivat Suomen ensimmäinen naispuolinen piispa Irja Askola ja Helsingin julkisen liikenteen nimeäminen Euroopan toiseksi parhaimmaksi.

Irlannin ja Kreikan talousvaikeuksien yhteydessä kerrottiin Suomen 1990-luvun menestystarina ja todettiin, että monet maat voisivat ottaa mallia Suomesta. Suomea kehuttiin siitä, että säästöistä huolimatta koulutukseen ja tutkimukseen panostettiin entistä enemmän.

EU:n talouskomissaari Olli Rehn keräsi erityisen paljon otsikoita. Olli Rehnin arviot sekä mietintöjä talouskriisistä ja erityisesti Kreikan ja Irlannin talousvaikeuksista olivat todella usein aiheena lehdissä.

Luxemburg

Luxemburgissa uutisoitiin Suomesta suhteellisen näkyvästi. Eniten kirjoitettiin suomalaisista kulttuurivaikuttajista ja urheilijoista, mutta myös Suomen politiikkaa, taloutta ja yhteiskuntaa käsiteltiin useammassa aiheessa. Suomi-kuva on Luxemburgissa median valossa enimmäkseen myönteinen: eniten arvostetaan ekologisuutta, korkeaa koulutustasoa ja tasa- arvon esimerkillistä toteutumista. Lisäksi Suomi tunnetaan Luxemburgissa lahjakkaista kulttuurihenkilöistään. Vuoden lopussa Suomi-uutisoinnin fokus oli Turku, joka on vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunki.

Suomesta ja suomalaisista uutisoitiin Luxemburgin mediassa edellisvuosien tapaan suhteellisen näkyvästi. Maininnat Suomesta ja suomalaisista keskittyivät erityisesti kulttuuriin, urheiluun ja tiettyihin suomalaisiin henkilöihin. Lyhyitä uutisoinnin aiheita olivat myös Suomen talous ja politiikka sekä yhteiskunta.

Suomi-kuva oli luxemburgilaisessa mediassa enimmäkseen myönteinen. Vihreä ajattelu, myönteinen suhtautuminen Euroopan unioniin, Nokia, lamasta nopeasti elpyvä talous sekä naisten näkyvä asema politiikassa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa loivat myönteistä kuvaa Suomesta. Kielteisempään sävyyn Suomi mainittiin lyhyesti jalkaväkimiinoja ja rypäleaseita käsittelevän artikkelin yhteydessä niiden maiden joukossa, jotka eivät ole ratifioineet Ottawan tai Oslon sopimuksia. Myös Newsweek- lehden arvio Suomesta maailman parhaana maana huomioitiin luxemburgilaisessa mediassa. Lisäksi erilaiset suomalaiseen kulttuuriin liittyvät piirteet, kuten tasa-arvo, sauvakävely ja sauna olivat Suomesta ja suomalaisista esiteltyjä teemoja.

Suomeen liittyvistä uutisista eniten palstatilaa saivat kulttuuriaiheet, esimerkiksi kirjailija Sofi Oksanen ja hänen Puhdistus-romaaninsa, joka voitti Ranskassa arvostetut FNAC- ja Prix Femina Étranger - palkinnot. Useita mainintoja saivat myös laulaja Tarja Turunen ja rockyhtye The Rasmus, jotka esiintyivät viime vuonna Luxemburgissa.

Myös muita suomalaisia kulttuurihenkilöitä esiteltiin lehdistössä niin kirjallisuuden, musiikin kuin teatteritaiteenkin osalta. Palstatilaa saivat muun muassa Wagner-tulkinnoistaan ylistetty oopperalaulaja Camilla Nylund, kirjailija Arto Paasilinna, maailmankuulut kapellimestarit Esa-Pekka Salonen ja Jukka-Pekka Saraste, teatteriohjaaja ja -käsikirjoittaja Jari Juutinen sekä rockyhtyeet HIM ja Nightwish. Huomiota sai myös monitaiteellinen, musiikkia, elokuvaa ja runonlausuntaa yhdistelevä Finnphonia n° 5.0 -esitys. Kyseinen teos on kahden romanialaisen taiteilijan rakkaudenosoitus Suomelle ja sen kulttuurille. Lisäksi Suomen Luxemburgin-suurlähetystön järjestämistä itsenäisyyspäivän juhlista kirjoitettiin useissa lehdissä.

Kulttuurivaikuttajien lisäksi monet suomalaiset henkilöt olivat esillä luxemburgilaisessa mediassa. Esimerkiksi EU:n talouskomissaari Olli Rehn, ulkoministeri Alexander Stubb sekä mäkihyppääjä Janne Ahonen ja ralliautoilija Jari-Matti Latvala mainittiin lehdissä useaan otteeseen. Oma lukunsa olivat Luxemburgissa pysyvästi asuvat suomalaiset, joista maassa vaikuttaneet teatteriohjaaja Marja- Leena Junker ja koreografi Anu Sistonen saivat eniten palstatilaa.

Vuoden loppupuolella uutisoitiin näkyvästi Turusta vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunkina. Turusta kirjoitettiin myönteiseen sävyyn ja sen pitkä historia nousi monessa lehtiartikkelissa esille. Myös Turun laajaa kulttuuritarjontaa sekä kulttuuripääkaupunkivuoden agendaa esiteltiin monipuolisesti.

Romania

Romanian median Suomi-aiheisista uutisista eniten huomiota sai Suomen koululaitoksen hyvä menestyminen kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa. Myös Suomen ykkössija Newsweek- lehden maavertailussa pantiin merkille. Romanikerjäläiset olivat jälleen esillä ajoittain, ja nyt kiinnostusta herättivät erityisesti Helsingin kaupungin toimet Romanian romanien kotiuttamiseksi sekä kerjäämisen kieltämistä koskeva lakihanke. Muita aiheita olivat suomalaisartistien vierailut, Rautaruukin paikallisen tehtaan tuotannon laajentuminen sekä Nokia Romanian nousu maan toiseksi suurimmaksi vientiyritykseksi.

Suomea koskeva uutisointi oli sävyltään pääosin myönteistä. Määrällisesti ja aihejakauman osalta se noudatteli edellisten vuosien linjoja ja samalla kansainvälistä uutiskynnystä. Pääosa uutisista perustui kansainvälisten uutistoimistojen välittämiin tietoihin, poikkeuksena eräät kansallisesti kiinnostavat aiheet, kuten suomalaisyritysten toiminta Romaniassa sekä koulutuskysymykset.

Suomen koulutusjärjestelmän hyvä menestys tuoreimmassa Pisa-tutkimuksessa oli Romaniassa vuonna 2010 eniten julkisuutta saanut Suomea koskeva uutinen. Suomen koululaitoksesta kirjoitettiin useammassakin artikkelissa, joissa tosin pääpaino oli Romanian omalla heikohkolla menestyksellä ja tarpeella uudistaa maan perusopetusjärjestelmää. Suomen peruskoulujärjestelmä esitettiin näissä jutuissa eräänlaisena malliesimerkkinä, jossa oppilaille on onnistuttu luomaan kannustava ja tuloksekas oppimisympäristö. Romanialaismedia noteerasi myös Suomen sijoittumisen ykköstilalle Newsweek-lehden elokuussa julkaistussa maavertailussa sekä eduskunnan päätöksen tehdä laajakaistayhteydestä kansalaisten perusoikeus.

Romaniasta peräisin olevat romanikerjäläiset Suomessa olivat Romanian lehdistössä esillä useaan otteeseen eri yhteyksissä, etenkin kevään ja kesän aikana. Romanian otsikoihin nousi sisäministeri Anne Holmlundin ehdottama kerjäämiskielto, jota Romanian mediassa ihmeteltiin. Lisäksi uutisoitiin Helsingin kaupungin maksamasta kotimatka-avustuksesta niille 40:lle Romanian ja Bulgarian romanille, jotka halusivat palata kotimaahansa talven kovuuden yllätettyä heidät Helsingin Kalasatamassa. Ajoittain uutisissa noteerattiin myös Romanian kansalaisten Suomessa tekemiä rikoksia, ja esimerkiksi romanialaisten prostituoitujen määrän todettiin lisääntyneen. Jutut perustuivat enimmäkseen Suomen tiedotusvälineiden uutisointiin.

Talousuutisten saralla Romanian media kiinnitti huomiota erityisesti Nokiaan ja Rautaruukkiin, jotka laajensivat toimintaansa Romaniassa. Heinäkuussa uutisoitiin Nokia Romanian nousseen vuonna 2009 maan toiseksi suurimmaksi vientiyhtiöksi heti autonvalmistaja Dacian jälkeen. Myös Rautaruukin menestyksekkäästä ja laajenevasta toiminnasta Romaniassa julkaistiin useampi laajahko artikkeli. Toisaalta kerrottiin myös Nokian irtisanomisista Suomessa ja yhtiön vaikeuksista osakemarkkinoilla sekä toimitusjohtajan vaihtumisesta. Myös metsäyhtiö Tornatorin ja R-kioskin laajentumissuunnitelmat Romaniassa kiinnostivat mediaa.

Vuoden 2010 aikana Romaniassa kävi esiintymässä useita suomalaisia kevyen musiikin artisteja, joista myös uutisoitiin. The Rasmus -yhtye esiintyi Târgu Mureşin Peninsula Festival -tapahtumassa elokuussa. Samassa kuussa Swallow the Sun, Nightwish, HIM ja Amorphis soittivat Artmania- festivaaleilla Sibiussa. Lisäksi uutisoitiin Eternal Tears of Sorrow -yhtyeen esiintymisestä Buştenissa ja Catamenia-yhtyeen esiintymisestä Samfest Rock -tapahtumassa Satu Maressa.

Romanian mediassa mainittiin myös Suomessa järjestetyt ilmakitaran maailmanmestaruuskisat sekä Sauna World Championship -tapahtuman traaginen päätös, jossa yksi kilpailija menehtyi. Palstatilaa sai myös Helsingin jokavuotinen Open Air Metal Festival.

Kulttuurin alalta uutisoitiin myös suomalaisten elokuvien saamat palkinnot ja esitykset romanialaisilla elokuvafestivaaleilla. Kirjallisuuden osalta uutiskynnyksen ylitti Sofi Oksaselle Puhdistus-kirjasta myönnetty Europe Book Prize -palkinto.

Suomalaisurheilijoiden suorituksista uutisoitiin satunnaisesti. Palstatilaa saivat lähinnä nimekkäimmät tähdet kuten Kimi Räikkönen, Jarkko Nieminen ja Jari-Matti Latvala. Lisäksi kerrottiin sauvakävelyn rantautumisesta Romaniaan.

Bukarestin suurlähetystön järjestämistä kulttuuritapahtumista eniten julkisuutta saivat Suomen ja Romanian 90-vuotiaita diplomaattisuhteita juhlistava dokumenttinäyttely sekä suomalaista nykyarkkitehtuuria esittelevä Suomen arkkitehtiliiton näyttely, joita kumpaakin kierrätettiin vuoden aikana useilla paikkakunnilla.

Slovakia

Suomen näkyvyys Slovakian mediassa oli kohtuullista. Aihealueina eniten huomiota keräsivät urheilu, kulttuuri ja talous. Muut mainittavat teemat olivat naisten asema politiikassa, koulutus, teknologia ja Newsweekin tutkimustulos Suomesta maailman parhaana maana.

Suomen julkisuus Slovakian mediassa vuonna 2010 säilyi edellisvuoden tasolla. Johtavissa printtimedioissa Suomi-aiheisia artikkeleja oli hieman toistasataa.

Urheilu säilytti asemansa teemojen kärjessä, tosin hieman suhteellista osuuttaan menettäen – nyt vajaa kolmannes artikkeleista liittyi urheiluun, erityisesti jääkiekkoon. Vancouverin olympialaiset ja erityisesti Suomen pronssiotteluvoitto Slovakiasta saivat huomiota osakseen. Useimmin slovakialaismediassa maininnan saanut suomalaisurheilija oli Teemu Selänne, pisimmästä yksilöhaastattelusta vastasi puolestaan Jari Kurri. Jääkiekon normaalistikin vahvaa painoarvoa urheilu-uutisoinnissa kasvatti osaltaan Slovakian kotikisojen lähestyminen – vuoden 2011 jääkiekon MM-kisat pelataan Bratislavassa ja Košicessa.

Suomi-teemoista toiselle sijalle nousi kulttuuri muodostaen noin neljänneksen printtimediajulkisuudesta. Slovakiassa järjestetyistä tilaisuuksista osakseen kiitettävästi huomiota sai Bratislavan Uusi Draama -teatterifestivaali, jossa vuoden 2010 fokusmaana oli Suomi. Teatterin ohella kulttuurin alueina ja paikallisinakin tapahtumina esiin nousivat erityisesti Slovakiassa järjestettyihin tapahtumiin osallistunut suomalainen elokuva sekä suomalainen kirjallisuus. Jälkimmäisen edustajista noteerattiin erityisesti Matti Röngän teosten slovakiksi kääntäminen sekä Suomessa keskustelun keskiöön kohonnut slovakialaislähtöinen Alexandra Salmela. Myös suomalainen musiikki noteerattiin.

Taloudessa palstatilaa sai Suomen suhtautuminen Kreikalle myönnettyyn tukeen. Esillä olivat niin valtiovarainministeri Jyrki Katainen kuin asian eduskuntapäätöskin. Slovakia itse ainoana euromaana ei Kreikka-tukeen osallistunut. Talouteen liittyen Suomea ja Slovakiaa vertailevaa journalismia harjoitettiin muun muassa eläkkeisiin, yleiseen hintatasoon ja verotukseen liittyen. Yritysmaailman puolella Nokia säilytti näkyvyytensä. Uutisointia kohdennettiin niin Olli-Pekka Kallasvuon eroon, henkilöstövähennyksiin, yleiseen tuloskuntoon kuin patenttiriitaan Applen kanssa.

Erityisenä käsiteltynä teemana voidaan mainita naisten asema suomalaisessa politiikassa. Yksittäisessä artikkelissa tilannetta Suomessa peilattiin tilanteeseen Slovakiassa, mutta myös yleisemmin ottaen suomalaiset naisvaikuttajat nousivat esiin mediassa, presidentti Tarja Halonen ja pääministeri Mari Kiviniemi etunenässä. Kiinnostusta selittää ainakin osin se, että Slovakia sai historiansa ensimmäisen naispääministerin, Iveta Radičován, kesän 2010 vaalien myötä.

Muut myönteistä huomiota osakseen saaneet Suomi-teemat olivat koulutus ja siihen liittyen Pisa- menestys, internetin levinneisyys Suomessa, Millennium Technology Prize sekä Suomen menestyminen Newsweekin elämisen laatua mitanneessa tutkimuksessa. Myös vähemmistökielten asema Suomessa nostettiin esiin osana laajempaa keskustelua Slovakian omasta kielipolitiikasta ja – lainsäädännöstä, muun muassa suurlähettiläs Jukka Leinon haastattelun muodossa.

Sveitsi

Suomella on perinteisesti hyvä julkisuuskuva Sveitsissä. Kirjoitetussa mediassa oli vuonna 2010 Suomea käsitteleviä juttuja monipuolisesti niin yhteiskunnallisista aiheista, taloudesta, kulttuurista, urheilusta kuin matkailustakin. Edelliseen vuoteen verrattuna juttujen määrä oli jonkin verran kasvanut. Suomen saama huomio oli suurin piirtein samaa luokkaa kuin muihin Pohjoismaihin kohdistunut huomio, joskin Ruotsi oli muita Pohjoismaita näkyvämmin esillä. Laadultaan Suomen saama mediahuomio oli lähes yksinomaan myönteistä.

Suomella on perinteisesti hyvä julkisuuskuva Sveitsissä. Suomi näyttäytyy pienenä sitkeänä kansana, jonka kehitystä talvisodan ihmeestä nykypäivän tietoyhteiskunnaksi ihaillaan. Suomen koulujärjestelmä oli vuonna 2010 edelleen kiinnostuksen kohteena etenkin Pisa-oppimisvertailun tulosten julkistamisen myötä. Kirjoitetussa mediassa juttuja oli monipuolisesti niin yhteiskunnallisista aiheista, taloudesta, kulttuurista, urheilusta kuin matkailustakin. Edelliseen vuoteen verrattuna juttujen määrä oli jonkin verran kasvanut.

Sveitsiläislehdissä ulkomaat huomioidaan yleisesti ottaen kattavasti ja laadukkaasti. Suomen saama huomio oli suurin piirtein samaa luokkaa kuin muihin Pohjoismaihin kohdistunut huomio, joskin on todettava, että Ruotsin näkyvyys on jonkin verran parempi kuin muiden Pohjoismaiden.

Laadultaan Suomen saama huomio oli myönteistä. Laajin huomio kohdistui Suomen koulutusjärjestelmään Pisa-oppimisvertailun tulosten julkistamiseen yhteydessä. Tulosten julkaiseminen antoi lisäpontta maassa meneillään olevaan keskusteluun koulutusjärjestelmän uudistuksista. Sveitsin koulutusjärjestelmää ja Pisa-menestystä verrattiin tälläkin kertaa Suomeen. Suomen hyvää menestystä selitettiin vankalla lukuperinteellä ja sillä, ettei Suomessa dubata televisio- ohjelmia. Myös Suomen pieni maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus otettiin esille kirjoituksissa. Lähes kaikissa kirjoituksissa vähintään todettiin Suomen kuuluvan Pisa-tutkimuksen maiden kärkikaartiin.

Keskustan puheenjohtajavaihdos sekä uuden pääministerin virkaanastuminen noteerattiin laajasti. Kiinnostus selittyy osin sillä, että Sveitsissä kahden hallituksen jäsenen ennenaikaisten eroilmoitusten johdosta järjestettyjen täytevaalien seurauksena Sveitsiin saatiin loppuvuodesta ensimmäistä kertaa naisenemmistöinen hallitus. Lehtijutuissa painopisteenä oli pääministeri Mari Kiviniemen ikä, sukupuoli, kielitaito ynnä muut seikat, mutta myös vaalirahaskandaalia ja keskustapuolueen viimeaikaisia ongelmia sivuttiin. Syyskuussa SF1-kanavalla nähtiin myös dokumenttiohjelma naisministeriydestä. Ohjelmaan, jossa näytettiin paljon maisemakuvaa Suomesta, sisältyivät myös Paula Lehtomäen ja Liisa Anttilan haastattelut.

Suomen myönteiset periaatepäätökset kahden uuden ydinvoimalan rakentamiseksi noteerattiin laatulehdissä melko laajasti. Newsweek-lehden teettämä maavertailututkimus sai suhteellisen vähäistä, mutta Suomen kannalta erittäin myönteistä huomiota. Kirkosta eroamista ”hiirtä klikkaamalla” käsiteltiin jonkin verran. Vasemmistoliberaali LeTemps innostui käsittelemään Marsalkka Mannerheimia, ”kolmanen valtakunnan aseveljeä”, syksyn täytevaaleissa valitun liittoneuvos Schneider-Ammannin lokakuisen haastattelun jälkeen. Schneider-Ammannilta oli Weltwoche-lehden haastattelussa kysytty, minkä historian henkilön hän haluaisi tavata, mikäli tähän tarjoutuisi mahdollisuus. ”Mannerheimin”, oli uusi liittoneuvos vastannut.

Henkilöistä lisäksi nousi esiin erityisesti komissaari Olli Rehn euroalueen velkaantumisongelmia käsittelevien juttujen yhteydessä. Talousuutisissa paljon huomiota sai Nokia, jonka johtajanvaihdosta ja tuloskehitystä seurattiin tarkasti. Matkailua koskevissa jutuissa ihailtiin tuttuun tapaan Suomen luontoa ja hiljaisuutta.

Kulttuurin saralla saatiin laajaa ja arvostavaa huomiota niin kirjallisuuden kuin musiikinkin saralla. Sofi Oksasen Puhdistus-romaani huomioitiin useassa lehdessä suurten artikkelien kera. Myös Zürichissä ”writer-in-residence” puolivuotiskautta viettävä Olli Jalonen sekä Literaturhaus Zürichissä huhtikuussa vieraillut ”Doppelt”-kirjallisuusprojekti noteerattiin arvostavasti. Musiikin osalta Olli Mustosen ja Pietari Inkisen esiintymiset Bernin sinfoniaorkesterin kanssa noteerattiin erittäin myönteiseen sävyyn.

Kielteistä julkisuutta Suomelle toivat heinäkuiset Heinolan löylykilpailut, jotka päättyivät venäläiskilpailijan kuolemaan. Muutoin Suomi sai urheilun myötä paljon myönteistä huomiota, erityisesti sveitsiläisjoukkueissa pelaavien suomalaisurheilijoiden onnistumisten myötä. Esimerkiksi Hannu Tihistä kiitettiin Weltwoche-viikkolehdessä koko sivun mittaisella sympaattisella jutulla.

Tshekki

Suomesta uutisointi oli pääosin myönteistä; Suomi oli talouden ja koulutuksen mallimaa. Hyvän menestymisen korruptiovertailussa katsottiin olevan koulutuksen ansiota. Tasa-arvo nähtiin suomalaisen yhteiskunnan ominaispiirteenä, joka on mahdollistanut menestymisen monilla osa-alueilla. Suomessa kerrottiin olevan nainen sekä pääministerinä että presidenttinä. Yrityspuolella Nokia sai negatiivista julkisuutta Iraniin myytyjen tiedustelulaitteiden vuoksi. Olkiluodon ydinvoimalan rakentamisessa tapahtuneet virheet otettiin varoittavana esimerkkinä.

Suomi esiintyi edellisvuosien tapaan Tshekin mediassa vuonna 2010 pääosin myönteisessä valossa. Vallitsevana trendinä oli Suomen näkeminen monessa asiassa esimerkkimaana, jonka talouspolitiikka ja koulutusjärjestelmä ovat tavoittelemisen arvoisia. Pääministeri Peter Nečas kertoi talouslehti Hospodarske novinyn haastattelussa innovaatioiden osalta Suomen olevan Tshekille mallimaa. Tshekin omaan valtiontalouden kriisiin haettiin vertailukohtaa Suomen lamasta. Suomen katsottiin heikoista luonnonvaroista huolimatta vaurastuneen; valtionvelka on pieni ja 90-luvun lamasta on selvitty hyvin. ”Parhaiten elävät suomalaiset”, otsikoitiin Newsweek-lehden arvion pohjalta.

Yhteiskuntajärjestelmän vahvuuksina tulivat usein esiin naisten asema, progressiivinen verotus ja sakotus sekä hyvä koulutus. Liikenneministeri Vit Barta kertoi hakevansa nimenomaan Suomesta mallia sakotuskäytäntöön. Tasa-arvo on suomalaisen yhteiskunnan ominaispiirre, joka on mahdollistanut Suomen menestymisen monilla osa-alueilla. Suomessa yritysten johdossa oli vuonna 2010 naisia 27 prosenttia, kun esimerkiksi Portugalissa vain 3 prosenttia. Osin tämän nähtiin olevan päivähoitojärjestelmän ansiota, joka antaa molemmille vanhemmille tasapuoliset mahdollisuudet osallistua työelämään. Naisten asema nousi myös esille kun uudeksi pääministeriksi tuli Mari Kiviniemi. Suomessa on nainen sekä presidenttinä että pääministerinä.

Yhteiskunta sai negatiivista huomiota Sellon ampumistapauksen vuoksi, jota käsiteltiin useana päivänä. Suomessa muistutettiin olevan eniten yksityisiä aseita Euroopassa.

Suomen koulutusjärjestelmä oli lehdissä positiivisesti esillä tasaisesti koko vuoden. Suomen hyvä Pisa- menestys sai tuttuun tapaan huomiota, joskin aiempaa vuotta vähemmän. Suomalaisen opetuksen tasoa kehuttiin. Suomalaisten painotettiin menestyvän matemaattisissa aineissa tshekkejä paremmin pienemmästä tuntimäärästä huolimatta. Koulutuksen merkitys nähtiin osatekijänä myös Suomen hyvälle menestykselle Transparency Internationalin korruptiovertailussa. Suomessa kerrottiin 36 prosentilla olevan korkeakoulututkinto kun Tshekissä vain 14 prosentilla. Vähäisen korruption ja korkean opetuksentason vuoksi myös liike-elämän harjoittamiselle on syntynyt hyvä ja terve perusta.

Talous- ja energiasektorilla Olkiluodon ydinvoiman ongelmia käsiteltiin usein samaan aikaan, kun Tshekissä keskusteltiin Temelinin ydinvoimalan lisärakentamisesta. Olkiluodon virheitä ei haluta toistaa. Suomen kerrottiin tehneen päätöksen kahden ydinvoimayksikön rakentamisesta, mitä eräs tshekkifyysikko laajassa artikkelissa kehui. Nordstream-kaasuputkihankkeen osalta Suomi ja Paavo Lipposen nimi olivat usein esillä. EU:n talouskomissaari Olli Rehn sai laajalti julkisuutta Tshekissä Euroopan talouskriisin myötä vuonna 2010.

Yrityspuolella Nokia sai negatiivista huomiota, kun yhtiön kerrottiin toimittaneen Iraniin tiedustelulaitteistoa ja kärsivän ongelmista Yhdysvaltain markkinoilla. Yhtiötä koskevissa artikkeleissa tuotiin kuitenkin esille Nokian merkitys Suomen taloudelle. Marinetek Oy:n toimitusjohtajan Ilkka Seppälän voitto Monte Carlon vuoden yrittäjä -kilpailussa huomioitiin näkyvästi. Patrian asekauppojen yhteydessä tapahtuneesta lahjusepäilystä kirjoitettiin syyskuussa, mutta aihe hautautui pian Tshekin armeijan uusien skandaalien alle.

Kulttuurisaralla nousivat esille arkkitehti Juhani Pallasmaan luentovierailu ja Mika Waltarin teoksesta Surun ja ilon kaupunki tehty käännös, sekä Tampereen taitelijaseuran Prahan juhlanäyttely Public Heads and Peripheral Visions. Pallasmaan elämäntyöstä kerrottiin Respekt Kultura -lehdessä laajasti. Ahvenanmaalta hylystä löytyneestä samppanjalastista kirjoitettiin myös.

Kuva Suomen puhtaasta luonnosta vahvistui, kun järvien ja jokien kerrottiin viime vuoden tapaan olevan puhtaimpia Euroopassa.

Kuten edellisvuosina jääkiekko, ralliautoilu ja mäkihyppy huomioitiin Suomesta usein urheilu-uutisissa. Negatiivisena nousi esiin saunomisen mm-kilpailuissa sattunut kuolemantapaus.

Unkari

Suomi sai Unkarin mediassa runsaasti huomiota. Suomi mainittiin suurin piirtein yhtä usein kuin edellisinä vuosina, mutta vuonna 2010 sähköisen median osuus kasvoi. Unkarin lehdistö kuvaili Suomea lähes aina myönteiseen sävyyn käyttäen sitä viitemaana. Erityisen runsaan mediajulkisuuden saivat pääministerin ja ulkoministerin Unkarin-vierailut, Newsweek-lehden maavertailu, Suomen EU-puheenjohtajuuden kokemukset, koulutus ja Pisa-tulokset sekä suomalaiset yritysintressit Unkarissa.

Suomi esiintyi vuonna 2010 Unkarin mediassa paljon. Suomi on yli 200 vuoden ajan tutkitun kielisukulaisuuden, yli sata vuotta kestäneen kulttuuriyhteistyön ja 90 vuotta täyttäneiden diplomaattisuhteiden ansiosta aina ollut hyvin tunnettu Unkarissa. Tästä johtuen, vaikka Unkarin media keskittyikin vahvasti koko vuoden ajan sisäpolitiikan tapahtumiin, sai Suomi suhteellisen paljon huomiota mediassa verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin.

Suomi sai kokonaisuudessaan suurin piirtein yhtä paljon mediajulkisuutta kuin edellisinä vuosina. Se sai eniten huomiota painetussa lehdistössä. Suomi ja suomalaiset mainittiin sanomalehdissä usean sadan kerran, ja päivä- sekä viikkolehdissä oli yhteensä 15 pitempää haastattelua tai artikkelia. Sanomalehti Magyar Hírlap julkaisi neljän sivun Suomi-liitteen joulukuussa.

Sähköisessä mediassa Suomi oli vuonna 2010 hieman enemmän läsnä kuin aiemmin. Kolmen tv- haastattelun lisäksi neljässä tv-ohjelmassa sekä Unkarin suurimman valtion radiokanavan Kossuth Rádión kolmessakin kulttuuriohjelmassa kerrottiin Suomeen liittyvistä ajankohtaisista tapahtumista. Uutisointi Suomesta oli lähes pelkästään myönteistä. Suomea kuvailtiin usein referenssimaana, ja uutisoinnissa korostettiin suomalaisen yhteiskunnan yleistä toimivuutta.

Suomalaisyritysten intresseistä Unkarissa uutisoitiin erityisesti Elcoteqin ja NokiaSiemensin osalta. Elcoteqin aikeet siirtää pääkonttorinsa Unkariin herättivät talouslehtien huomion, ja talouspoliittinen viikkolehti Figyelő julkaisi huhtikuussa hallituksen puheenjohtajan Jorma Vanhasen haastattelun Elcoteqin tulevaisuuden näkymistä. NokiaSiemens näkyi uutisoinnissa pääministeri Mari Kiviniemen syyskuisen Unkarin-vierailun aikana, jolloin uutisoitiin NSN:n logistiikan osaamiskeskuksen avaamisesta ja tätä kautta Budapestiin syntyvistä uusista työpaikoista.

Suomi sai myönteistä mediajulkisuutta Unkarin sähköisessä mediassa myös amerikkalaislehti Newsweekin maavertailun ansiosta, jossa Suomi sijoittautui parhaaksi maaksi. Ainoaksi asiasta uutisoineeksi sanomalehdeksi jäi oikeistopopulistinen Magyar Hírlap, mutta radiokanavilla ja internetjulkaisuissa kansainvälinen maavertailu ja Suomi parhaana maana mainittiin useaan otteeseen.

Suomen kesäkuussa virkaan astunut pääministeri sai huomiota Unkarin lehdistössä heti pääministerivaihdoksen tapahduttua. Kaikki isommat sanomalehdet sekä internetjulkaisut uutisoivat maata johtavasta naisduosta näin korostaen Suomen tasa-arvoisuutta. Unkarin tietotoimiston MTI:n laatimaan uutiseen perustuvia artikkeleita julkaistiin lähes kaikissa tärkeimmissä maakuntalehdissä.

Pääministeri Kiviniemen syyskuinen Unkarin-vierailu sai hyvin huomiota mediassa. Vierailusta uutisoitiin sekä sähköisessä että painetussa mediassa. Kiviniemi antoi haastattelun Unkarin tietotoimistolle, taloussanomalehti Világgazdaságille ja talouspoliittiselle HVG-viikkolehdelle sekä kahdelle televisiokanavalle. Uutisoinnin ja haastattelujen pääteemoja olivat Suomen EU- puheenjohtajuuden kokemukset sekä maiden välisen talousyhteistyön tiivistäminen.

Ulkoministeri Alexander Stubbin Unkarin-vierailu elokuussa herätti myös median kiinnostuksen. Uutisoinnin ja ulkoministerin antaman kahden haastattelun pääaiheina olivat Suomen vuoden 2006 EU-puheenjohtajuuden kokemukset sekä ajankohtaiset EU-asiat. Ulkoministeri Stubb oli historian ensimmäinen Suomen ulkoministeri, joka oli Unkarin ulkoministeriön suurlähettiläspäivien kunniavieraana ja vieraspuhujana.

Suomen EU-puheenjohtajuuden kokemukset olivat Suomi-uutisoinnin aiheena jo aiemmin vuonna 2010: entinen pääministeri Matti Vanhanen kävi Unkarissa juhannuksena, jolloin hänet vihittiin kunniatohtoriksi Budapestin ELTE-yliopistossa. Saman yliopiston kunniatohtoreina ovat myös presidentti Tarja Halonen sekä Urho Kekkonen. Vanhasen kunniatohtorivihkimisensä yhteydessä unkarilaiselle TV-kanava Duna Televíziólle antaman haastattelun pääaiheena olivat EU- puheenjohtajuuden haasteet. Vanhasesta uutisoitiin myös pääministerinvaihdoksen yhteydessä, ja artikkeleissa Vanhasen eroamisen syynä epäiltiin olevan keskustapuoluetta koetellut vaalirahoitusskandaali.

Loppuvuodesta Suomi sai taas erittäin hyvää mediajulkisuutta. Suomen itsenäisyyspäivän aikaan oikeistopopulistinen päivälehti Magyar Hírlap julkaisi Suomi-liitteen, johon sisältyi suurlähettiläs Jari Vilénin pitkä haastattelu. Itsenäisyyspäivän yhteydessä Unkarin valtion televisiossa muisteltiin myös 71 vuotta sitten alkanutta talvisotaa. Talvisodasta kertoneeseen tv-ohjelmaan kutsuttiin keskusteluvieraaksi suurlähetystön historiikin toimittanut EU-asioiden neuvonantaja Jaakko Sievers.

Eniten mediajulkisuutta Suomelle toi Suomen itsenäisyyspäivän aikaan Unkarissa vieraillut Suomen virallinen joulupukki. Joulupukki kävi myös suurlähetystössä järjestetyn, Turun Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotta 2011 koskevan lehdistötilaisuuden vieraana. Suurlähetystön yhteydessä toimivan kulttuuri- ja tiedeinstituutti Finnagoran projektisuunnittelija Gyöngyi Mátrayta haastateltiin Suomen joulupukkiperinteistä niin televisiossa kuin radiossakin. Turun kulttuuripääkaupunkihanke sai suurimman huomion valtion radiokanava Kossuth Rádiossa, jonka ajankohtaiskulttuuriohjelmassa aiheesta haastateltiin suurlähetystön kulttuuriasioista vastaavaa ohjelma-assistenttia Eva Harisia.

Kansainvälisten Pisa-tulosten julkaiseminen sattui myös itsenäisyyspäivän viikolle. Tv-kanava Duna Televízión aamu-tv haastatteli suurlähettiläs Viléniä Suomen erinomaisten Pisa-tulosten syistä ja taustoista sekä koulutuksen tulevaisuuden tavoitteista ja haasteista. Suomen peruskoulujärjestelmästä radiokanava Kossuth Rádiólle selosti ohjelma-assistentti Eva Haris.

Unkarin hallitusta lähellä olevan television uutiskanavan Hír TV:n toimittajan joulukuussa toteutetun Suomen-vierailun satoa saatiin nähdä uudenvuodenaattona. Lähes puoli tuntia kestänyt ohjelma kattoi kaikki mediavierailun teemat ja kuvaili Suomea erittäin myönteiseen, jopa ylistävään sävyyn kaikissa suhteissa seurattavana esimerkkimaana. Ohjelma käsitteli muun muassa seuraavat Unkarin kevään 2011 EU-puheenjohtajuuden kannalta tärkeät aiheet: kokemukset Suomen EU- puheenjohtajuuskaudesta vuonna 2006, Eurooppa-tiedotusten rooli, siirtyminen yhteiseen valuuttaan, Itämeri-strategia, vähemmistökielten asema sekä romanien asema. Vuodeksi 2011 on luvattu lisää ohjelmia, jotka suunnitelmien mukaan käsittelevät samoja aiheita.

Suurlähettiläs Vilénin ja muiden diplomaattien maakuntamatkat saivat runsaasti huomiota maakuntalehdistössä. Vuonna 2010 toteutetut 20 maakuntamatkaa sekä unkarilaisille koululaisille Siófokin, Szegedin, Debrecenin, Ajkan ja Veszprémin kaupungeissa järjestetyt Suomi-aiheiset piirustus- ja kirjoituskilpailut uutisoitiin poikkeuksetta paikallisissa painetuissa ja sähköisissä tiedotusvälineissä, ja usein niiden yhteydessä julkaistiin myös paikalle saapuneen diplomaatin haastattelu.

Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia

Kazakstan

Suomi-kuva on Kazakstanissa entuudestaan hyvä. Suomi yhdistetään erinomaiseen laatuun; vanhan tarinan mukaan neuvostoaikoina kosija pääsi mielitiettynsä kanssa naimisiin lahjoittamalla tälle Suomessa valmistetut naistensaappaat. Suomen Astanan-suurlähetystö käynnisti toimintansa vuonna 2009. Tämän jälkeen Suomi on saanut enemmän näkyvyyttä Kazakstanin tiedotusvälineissä.

Vuoden 2010 alussa Suomi sai yllättäen osakseen myönteistä huomiota, kun presidentti Nursultan Nazarbajev otti malliesimerkikseen Suomen ja kehotti hallitustaan sekä kansalaisiaan ottamaan Kaakkois-Aasian maiden sijaan opikseen Suomen kokemuksista tietoyhteiskunnan kehittämisessä ja maan modernisoinnissa. ”Jatkossa meidän tulee oppia Suomesta!”. Kyseistä hallituksen ja presidentin tapaamista näytettiin Kazakstanin pääuutisissa useampaan kertaan molemmilla Kazakstanin kansallisilla tv-kanavilla, (Khabar ja Kazakstan), ja Kazakstanin kansallisen uutistoimiston KazInformin uutisjuttua tilaisuudesta lainasi useampikin verkkomedia. Myöhemmin tämä ”mallimaailmiö” on lisännyt Kazakstanin poliitikkojen, viranomaisten ja tiedotusvälineiden mielenkiintoa Suomea kohtaan.

Maaliskuun alussa Suomen uusin suurlähetystö avattiin suuren mediakiinnostuksen saattelemana Kazakstanin pääkaupungissa Astanassa. Edustuston avajaiset saivat näkyvyyttä valtakunnallista mediaa myöten. Suurlähetystön kompaktiin aulatilaan oli ahtautunut 30 kazakstanilaistoimittajaa ja useita tv-kameroita. Suomesta paikalla oli MTV:n toimittaja. Avajaisten yhteydessä näytettiin valtakunnallisella 7-kanavalla ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen haastattelu Suomen ja Kazakstanin suhteista.

Maaliskuun lopussa Kazakstanin toinen valtiollinen tv-kanava Kazakstan muisti talvisodan päättymispäivää esittämällä sävyltään myönteisen reportaasin talvisodasta eri uutisissa ja ajankohtaisohjelmassa. Reportaasin mukaan Stalinin käynnistämä talvisota oli ”absurdi, rikollinen ja tarpeeton”. Reportaasissa haastateltiin kazakstanilaisia talvisodan veteraaneja ja heidän omaisiaan. Reportaasin taustalla näytettiin runsaasti neuvostoliittolaista kuvamateriaalia talvisodasta ja kuvia vallatusta Viipurista.

Kesäkuun alussa Kazakstanin parlamentin puhemies Ural Muhamedzhanov vieraili delegaatioineen Helsingissä. Mukana oli kahden pää-tv-kanavan toimittajat sekä Kazakstanin virallisen pääsanomalehden Kazakstanin pravdan venäjän- ja kazakinkielisten versioiden toimittajat. Televisiouutisissa vierailusta uutisoitiin noin kymmenen kertaa, samoin lehdissä. Uutisointi oli kauttaaltaan hyvin myönteistä, josta esimerkkinä ote Pravdan etusivulta 2. kesäkuuta.: "...Suomi- niminen maa on onnistunut luomaan yhteiskunnan, jonka tärkein arvo on Ihminen. Tämän kokemuksen vieraanvaraiset suomalaiset ovat valmiita jakamaan Kazakstanin kanssa...”

Astanassa järjestettiin joulukuun alussa Etyjin historian seitsemäs huippukokous. Suomea koskeva uutisointi liittyi muun muassa Helsingin Etyk-kokoukseen, Suomen rooliin Etyjissä sekä ”Helsingin henkeen” – jälkimmäinen liittyen siihen, että kazakstanilaiset poliitikot käyttivät Astanan huippukokouksesta termiä ”Astanan henki”.

Suomen itsenäisyyspäivän aikaan Kazakstan tv-kanavalla näytettiin maanantaina 6. joulukuuta ja tiistaina 7. joulukuuta ulkoministeri Alexander Stubbin Astanan Etyj-huippukokouksen aikana antama haastattelu, jossa Stubb pohti Kazakstanin Etyj-puheenjohtajuuskautta ja Etyj-järjestön tulevaisuutta.

Temaattisesti Kazakstanin tiedotusvälineitä kiinnosti etenkin Suomen innovaatiojärjestelmä, suomalainen koulutus, Suomen taloudellinen kehitys sekä sukupuolten välinen tasa-arvo. Suurlähettiläs Mikko Kinnunen antoi näistä aiheista samoin kuin Etyjistä useita haastatteluja paikallisiin tiedotusvälineisiin. Loppuvuonna Habarin alainen Caspionet-tv-kanava teki suurlähettiläästä ja Suomesta 20 minuutin henkilökuvan.

Ukraina

Suomi näkyi kokoonsa nähden edellisvuoden tapaan kohtuullisen paljon ukrainalaisissa tiedotusvälineissä. Ukrainalaisille välittynyt Suomi-kuva oli pääsääntöisesti hyvin myönteinen ja Suomea pidettiin mallimaana monessa suhteessa. Esillä olivat erityisesti suomalaisen yhteiskunnan toimivuus ja tasa-arvo, innovaatiot, talous, historia, suhde Venäjään ja Suomen tie Euroopan unionin jäseneksi.

Eniten valtakunnallista julkisuutta sai ulkoministeri Alexander Stubbin heinäkuinen vierailu Ukrainaan. Vierailun uutisoinnissa vahvistui kuva Suomesta Ukrainan tukijana sen lähentymispyrkimyksissä kohti Euroopan unionia. Sama viesti välittyi tiedotusvälineiden kautta, kun Ukrainan pääministeri Mykola Azarov vieraili lokakuussa Suomessa. Azarovin tapaamiset presidentti Tarja Halosen ja pääministeri Mari Kiviniemen kanssa toivat uutisointiin tasa-arvoteeman.

Ulkoministeri Stubbin Den-päivälehdessä Suomen itsenäisyyspäivän alla julkaistu artikkeli toi esiin Suomen ja Ukrainan historialliset yhtymäkohdat ja Suomen pitkän tien Euroopan unionin jäseneksi. Historiateema tuli esiin erityisesti myös suurlähettiläs Christer Michelssonin useiden haastatteluiden kautta, ja osansa saivat myös Henrik Meinanderin ja Olli Vehviläisen Suomen asemaan toisessa maailmansodassa liittyneiden teosten ukrainankielisten käännösten julkaisemiset.

Suomalaisista talousalan asiantuntijoista Zerkalo Nedelissä esiintyivät Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen ETLA:n toimitusjohtaja Sixten Korkman ja Denissä Suomen Pankin Pekka Sutela, jotka kommentoivat maailman talouskriisiä ja Suomen taloutta

Ukrainassa ilmestyvä venäjänkielinen Korrespondent-viikkolehti kirjoitti laajan artikkelin suomalaisen koulujärjestelmän menestyksestä. Toimittaja järkeili, ettei Suomen syrjäinen maantieteellinen sijainti, ankara ilmasto tai luonnonvarojen puute ole ollut esteenä menestykselle. ”Luonnonvarojen puutteessa, metsää lukuun ottamatta, maa päätti panostaa kansalaisiinsa”, artikkelissa todettiin.

Schengen-viisumeihin liittyvä uutisointi oli edellisvuosien tapaan runsasta. Suomi esiintyi erilaisissa suurlähetystöistä tehdyissä paremmuusluokitteluissa vaihtelevasti. Suomen Kiovaan avaama viisumikeskus ei saanut juurikaan huomiota tiedotusvälineissä.

Alueellista näkyvyyttä Suomi sai suurlähettilään maakuntamatkojen yhteydessä ja suurlähetystön tukemien ukrainalaisten kansalaisjärjestöjen toteuttamien, esimerkiksi tasa-arvoon ja energiatehokkuuteen liittyvien hankkeiden kautta.

Joulupukki ja talvimatkailu Suomeen ovat jokavuotisia kestoaiheita, jotka keräsivät jälleen valtakunnallista huomiota. Myös Helsingin ja Pietarin välisen nopeajunayhteyden avaaminen uutisoitiin Ukrainan suurimpien tv-kanavien uutislähetyksissä. Matti Vanhasen ero pääministerin paikalta ja uusi pääministeri Mari Kiviniemi saivat myös huomiota. Kulttuurin saralla esillä olivat muun muassa Kimmo Pohjonen Kluster, joka vieraili Ukrainan suurimmalla nykytaiteen festivaalilla ja Kiovassa konsertoinut Apocalyptica.

Valko-Venäjä

Suomen esiintyminen vuonna 2010 Valko-Venäjän tiedotusvälineissä vastasi loppuvuoteen saakka määrällisesti ja laadullisesti vuoden 2009 tasoa: Suomi oli esillä melko harvoin, mutta myönteisessä sävyssä. Suomalaiset jääkiekkoilijatkin Minskin Dynamon riveissä noteerattiin.

Suomen Vilnan-suurlähetystön yhteystoimiston perustaminen Minskiin 1. lokakuuta ja vastaavasti tiedot Valko-Venäjän suurlähetystön avaamisesta Helsinkiin lokakuuhun 2011 mennessä sekä mahdollisen suoran lentoyhteyden avaamisesta Minskin ja Helsingin välillä lisäsivät Suomea koskevan uutisoinnin määrää syksyllä 2010.

Ulkoministerimme EU:n itäisiin kumppanimaihin tarkoitettu artikkeli julkaistiin valkovenäjäksi Valko- Venäjän uutisvälineissä suunnitelman mukaisesti Suomen itsenäisyyspäivän tienoilla, ensin uutistoimistoissa. Otsikko ”Suomi, Valko-Venäjä ja Euroopan unioni ” ja valkovenäläisille tiedotusvälineille epätavallinen ”itsenäisyyspäivän kirjoitus” herätti mielenkiintoa, joka näkyi myös nettikommenteissa:

Käyttämällä valkovenäjää ulkoministeri Alexander Stubb sai myönteistä huomiota niiltä, jotka pahoittelevat kauniin ja melodisen kielen suppeaa käyttöä valkovenäläisessä virkamieskunnassa. Ulkomaalaiset (Ruotsin suurlähettiläs mainittuna) ja puolalaiset akateemikot arvostavat kieltä. Suomea pidettiin naapuruussuhteissaan kärsivällisenä ja pitkämielisenä “toisen posken kääntäjänä”, joka on käyttänyt tätä taitoaan oman kansansa asemaa kehittävällä tavalla, missä Valko-Venäjä ei ole onnistunut. ”Vertailu on tarpeen. Ehkä suomalaisten kokemukset voivat olla meille hyödyllisiä. Voimme kavuta (Euroopan) yhteisöön... suomalaisten kokemus pienenä maana - ei meille voi käydä sen huonommin, emme ole sen tyhmempiä.”

Ministerin kuva kelpasi monien nettikommentaattorien näytönsäästäjäksi.

Välimeren alue ja Lähi-itä

Algeria

Suomea koskevia uutisia on Algerian tiedotusvälineissä harvoin.

Algerian tiedotusvälineissä uutistilaa saavat maat, joiden kanssa Algerialla on paljon kauppaa ja muuta yhteistyötä. Muut Pohjois-Afrikan maat kiinnostavat tiedotusvälineitä. Vakituisia uutisaiheita ovat Länsi- Saharan alueeseen liittyvät tapahtumat, Lähi-idän tilanne, terrorisminvastainen taistelu ja siihen liittyvä uutisointi.

Presidentti Bouteflikan valtiovierailujen aikana vierailun kohdemaat pääsevät hyvin esille, usein myös vierailujen yhteydessä tehtävien yhteistyösopimusten vuoksi. Näin on myös, kun korkean tason vierailu kohdistuu Algeriaan. Euroopan maista perinteisesti esillä uutisissa on Ranska, mutta myös Espanja, Saksa, Italia, Iso-Britannia ja Alankomaat kiinnostavat tärkeinä kauppakumppaneina. Algerian ja EU:n suhteet – EU on Algerian tärkein kauppakumppani - ja Algerian näkyvyys kansainvälisillä areenoilla ovat keskeisiä uutisaiheita.

Suomea, samoin kuin muita Pohjoismaita koskevia tai sivuavia artikkeleita tiedotusvälineissä on harvoin. Uutisointi liittyy yleensä jonkin valtuuskunnan vierailuun, kulttuuri- tai opetusalan yhteistyösuunnitelmiin tai erilaisiin tapahtumiin tai koskee Pohjoismaiden yritystoimintaa Algeriassa. Suomea käsitellään tiedotusvälineissä arviolta yhtä usein kuin muita Pohjoismaita.

Suomi oli esillä useissa tiedotusvälineissä toukokuussa, kun suomalainen yritys Sampo-Rosenlew teki algerialaisen partnerin CMA:n kanssa mittavat puimurikaupat. Yhteensä 74 puimuria toimitettiin Algerian Sidi-Bel Abbesiin, Tiaretiin ja Tlemceniin.

Yrityksistä esillä olivat Nokia uusilla tuotteillaan (E7, C7, C6 ja Nokia N8). Myös Nokian paikallisen edustajan erottaminen lahjusjupakan vuoksi uutisoitiin. Lisäksi Stonesoft ja CERT-FI saivat myönteistä huomiota tietoturvallisuutta koskevassa artikkelissa.

Finalgo, joka on Outotecin edustaja Algeriassa, järjesti Outotecin kanssa seminaarin, joka uutisoitiin näyttävästi Liberté-lehdessä. Seminaari oli päänavaus kaivosteknologian yhteistyön alkamiselle Suomen ja Algerian välillä.

Suomalaisen tiede- ja teknologiavaltuuskunnan vierailu marraskuussa ja tekeillä oleva yhteistyösopimus olivat esillä tiedotusvälineissä.

Muita uutisia olivat kulttuuriyhteistyöhanke algerialaisen ja suomalaisen kulttuuriyhdistyksen välillä, presidentti Bouteflikalta itsenäisyyspäivätervehdys presidentti Tarja Haloselle ja Kuopion yliopiston Miia Kivipellon tutkimus kahvin nauttimisen hyödyistä Alzheimerin taudin torjumisessa.

Suomea koskeva uutisointi oli myönteistä, mutta varsin vähäistä.

Arabiemiraattien liitto ja Qatar

Suomi näkyi Arabiemiraattien liiton tiedotusvälineissä yhä enemmän. Eniten huomiota saivat suomalaiset ministerivierailut. Suomesta Emiraateissa vierailivat elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tammikuussa, viestintäministeri Suvi Lindén toukokuussa ja puolustusministeri Jyri Häkämies elokuussa. Lisäksi virkamies- ja yritysvaltuuskuntavierailut näkyivät uutisissa.

Suomen aloittama kouluyhteistyö Arabiemiraattien liiton kanssa huomioitiin tiedotusvälineissä. Jyväskylän yliopiston tekemä sopimus Abu Dhabin kanssa on Suomen mittavin koulutusviennin alalla. Yhteistyön innoittajana toimi Suomen tunnettu hyvä menestys Pisa-testeissä.

Media huomioi kaiken kaikkiaan Suomen myönteisessä valossa, vaikkakin muutama aiheeltaan kielteinen uutinen mahtui joukkoon. Esiin nousi saunomisen MM-kisojen kuolonuhri venäläinen Vladimir Ladyzhenskiy sekä Espoon kauppakeskuksessa surmannut Ebrahim Shkupolli. Myös laman vaikutuksista vientiin Suomesta Arabiemiraattien liittoon kirjoitettiin jonkin verran.

Yhteensä Suomi esiintyi reilussa viidessäkymmenessä artikkelissa. Uutiset koskivat Suomen politiikkaa, yrityselämää, urheilua ja jonkin verran myös kulttuuria. Suomi-tuntemus näkyi muun muassa Nokian puhelimista, Jyväskylän Neste Oil -rallista, vihreästä energiateollisuudesta sekä tasa- arvosta. Professori Jaakko Tuomilehdon saama kansainvälinen Grand Hamdan -tunnustus työstään 2-tyypin diabeteksen parissa huomioitiin uutisena, kuten myös Sami Seliön voitto Powerboat Racingin Abu Dhabin -osakilpailussa.

Qatar

Presidentti Tarja Halosen vierailu Doha Forum 2010 ja Enriching the Middle East’s Economic Future - konferensseissa sekä tapaaminen emiirin Hamad bin Khalifa Al Thanin kanssa huomioitiin paikallisissa tiedotusvälineissä. Mari Kiviniemen valinta Suomen uudeksi pääministeriksi uutisoitiin.

Egypti

Egyptiläisten tiedotusvälineiden uutisointi Suomesta oli vähäistä, mutta pääosin myönteistä. Vuoden suurimmat mediatapaukset liittyivät Suomen ja Egyptin väliseen kulttuurivaihtoon. Julkisuutta saivat edustuston tukema Musiikkisilta-hanke sekä evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon piispojen vierailu. Tiedotusvälineet olivat myös kiinnostuneet suomalaisista erikoisuuksista, joista tehtiin ahkerasti ”hullut suomalaiset” tyyppisiä artikkeleita. Kielteistä julkisuutta loivat maiden välisiin asekauppoihin liittyneet epäselvyydet sekä suomalainen aselainsäädäntö liittyen kouluampumisiin.

Maaliskuussa järjestettiin neljäntenä kertana peräkkäin Musiikkisilta-tapahtuma, joka koostui viikon mittaisesta työpajojen, mestariluokkien sekä egyptiläisten ja suomalaisten taiteilijoiden yhteisesiintymisten kimarasta. Artikkeleissa hanke tuotiin esille erinomaisena esimerkkinä toimivasta ja molempia osapuolia hyödyttävästä kulttuurivaihdosta.

Huhtikuussa Suomen virallisten kirkkokuntien johtajat, ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo sekä evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispa Jukka Paarma vierailivat Egyptissä tutustuakseen maahan ja käydäkseen dialogia paikallisten uskontokuntien kanssa. Huomio keskittyi erityisesti arkkipiispojen tapaamiseen Egyptin suurmufti Ali Gomaan sekä Al Azharin suursheikki El Tayebin kanssa. Artikkeleissa tuotiin esille käytyjen keskustelujen sisältöä uskontojen välisen dialogin tarpeesta sekä uskonvapaudesta.

Omana kokonaisuutena uutisoinnissa nousivat esille artikkelit ”hulluista suomalaisista”, joissa nostettiin esille jokin yllättävä tapahtuma tai ilmiö positiivisessa valossa. Esimerkkejä näistä olivat Suomeen tullut voitto vaimonkannon MM-kisoissa, lapsille suunnattu heviyhtye Hevisaurus sekä suomalaisten kehittämä ja Kairoon tuotu Complaints Choir -konsepti.

Kielteistä julkisuutta tuli vähän. Lähteitä olivat Patrian ja Egyptin välisten asekauppojen epäselvyydet sekä aselainsäädäntö. Patrian tapauksessa esille nostettiin myös epäselvyydet Slovenian ja Kroatian käydyissä kaupoissa. Aselainsäädäntöön liittyen nostettiin esille ehdotettu puoliautomaattiaseiden kielto kouluampumisten vanavedessä.

Espanja

Suomen suurin näkyvyys Espanjan mediassa liittyi Pisa-tuloksiin sekä muihin kansainvälisiin ja EU-vertailuihin. Suomea pidetään menestyvänä edelläkävijänä ja teknologisesti suuntautuneena maana, jossa toimiva lainsäädäntö takaa laadullisen elämän.

Uutislähetysten näkyvimmät suomalaispoliitikot olivat Olli Rehn ja Alexander Stubb. Presidentti Tarja Halosen osallistuminen Valencian naiskokoukseen huomioitiin erityisen näyttävästi. Martti Ahtisaaresta, Esko Ahosta ja Erkki Liikasesta julkaistiin pitkiä haastatteluja Espanjan- vierailujen yhteydessä. Jorma Ollila oli eniten mediahuomiota saanut suomalainen yritysjohtaja.

Madridin kirjamessut olivat suomalaisittain vuoden merkittävin mediatapahtuma. Pohjoismaille omistettuja kirjoituksia ilmestyi valtalehtien kulttuurisivuille toista sataa. Kjell Westö, Kari Hotakainen ja Risto Isomäki edustivat suomalaista nykykirjallisuutta.

Arkkitehtuuri, muotoilu ja Helsinki olivat muita Espanjan mediaa kiinnostaneita pääaiheita. Matkailumarkkinoinnin kaksi pääteemaa olivat Helsinki WDC 2012 ja kulttuuripääkaupunki Turku 2011.

Suomea koskeva uutisointi oli harvoin kielteistä. Haasteena oli uutiskynnyksen ylittäminen maassa, jossa median huomio painottuu omaan kielialueeseen ja lähinaapureihin.

Suomi-kuva Espanjassa on muuttunut Pisa-tulosten myötä laadullisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Aikaisemmin Suomi oli espanjalaisille yhtä kuin kylmä ilmasto. Nykyään Suomi tunnetaan ympäri Espanjaa maana, jonka opetusjärjestelmä on maailman huippua. Pitkäaikaisen koulukriisin kourissa kamppailevassa Espanjassa Suomen opetusjärjestelmä kiinnosti sekä yleisöä että mediaa. Pisa-tulosten syistä käytiin vilkasta keskustelua lehtien yleisöosastoilla, radion keskustelufoorumeissa ja milloin missäkin blogissa. Myönteistä Suomi-kuvaa vahvisti sijoittuminen kärkipaikoille myös muissa EU-tilastoissa tai kansainvälisissä vertailuissa, joissa mitataan tasa-arvoa, transparenssia tai elämänlaatua eri pääkaupungeissa. Kaiken kaikkiaan Suomesta sai kuvan teknologiaan panostavana edelläkävijänä, jonka toimiva lainsäädäntö takaa kansalaisilleen laadullisen elämän.

Suomalaiset poliitikot olivat harvemmin esillä Espanjan tiedotusvälineissä. Merkittävä poikkeus olivat komissaari Olli Rehn ja ulkoministeri Alexander Stubb, jotka talouskriisin ja EU-seurannan myötä olivat tiiviisti kuvaajien kohteena Brysselin kokouksia kattavassa uutisoinnissa. Muut suomalaiset vaikuttajat saivat palstatilaa yleensä Espanjan-vierailujensa yhteydessä. Esko Ahosta, Erkki Liikasesta ja Martti Ahtisaaresta julkaistiin sivunpituisia haastatteluja eturivin lehdissä heidän osallistuessaan kansainvälisiin asiantuntijakokouksiin. Espanjan mediaa kiinnosti presidentti Tarja Halonen, joka mainittiin usein esimerkkinä menestyneitä naisia koskevassa kirjoittelussa. Halosen läsnäolo huomioitiin erityisesti Valencian kansainvälisen Espanja–Afrikka-naiskokouksen graafisessa ilmeessä viime maaliskuussa. Suomen talouselämän vaikuttajista Jorma Ollila sai eniten palstatilaa.

Ylivoimaisesti eniten julkisuutta saanut kulttuuritapahtuma oli Madridin kirjamessut, joiden kunniavieraana olivat Pohjoismaat. Pohjoismaille omistettiin toista sataa kirjoitusta Espanjan valtalehdissä ja alan erityisjulkaisuissa. Messuilla esiintyneet Kjell Westö, Kari Hotakainen ja Risto Isomäki kiinnittivät erilaisuudellaan huomiota. Suomen kirjallisuuden esittely messuilla perustui pyrkimykseen korostaa Suomen erilaisuutta muihin Pohjoismaihin nähden. Viesti ”Finlandia se sale de la norma” (Suomi poikkeaa säännöstä) painotti Suomen omaleimaisuutta, mikä alkaa jo suomen kielestä. Kirjailijoiden haastattelujen lisäksi pääkaupungin tiedotusvälineet kertoivat Suomen opetusjärjestelmästä, kirjastolaitoksesta ja lapsille suunnatusta arkkitehtuurista.

Toinen näkyvä kulttuuritapahtuma oli Salamancan taidemuseossa esillä ollut suomalainen nykytaidenäyttely Arctic Hysteria, joka sai kiitettävästi julkisuutta päälehtien kulttuurisivuilla, nettikirjoituksissa ja What’s on -julkaisujen vinkkinä taiteen ystäville.

Arkkitehtuuri, muotoilu ja Helsinki olivat muita Espanjan mediaa kiinnostaneita pääaiheita. Arvovaltainen kuukausijulkaisu Esquire teki Markku Salosta pitkän henkilöhaastattelun: ”Kun lasi on taidetta... ja paljon muuta”. Lähes kahdenkymmenen Espanjan alueellisen lehden Dominical- viikonloppuliite julkaisi kolmen sivun haastattelun Marimekon suunnittelijasta Erja Hirvestä. El País puolestaan mainosti Alvar Aalto -reittiä arkkitehtuurista kiinnostuneille matkailijoille. Artikkeli oli muotoiluun ja arkkitehtuuriin erikoistuneen huipputoimittajan Anatxu Zabalbeascoan asiantuntevaa käsialaa.

Viikkolehti Epoca julkaisi vuoden alussa pitkän kirjoituksen Helsingistä muotoilukaupunkina ja suosittuna matkakohteena. Matkailumarkkinoinnin kaksi pääteema olivat Helsinki maailman muotoilupääkaupunki 2012 ja kulttuuripääkaupunki Turku 2011. Puolet Suomea esittelevistä kirjoituksista ilmestyi miesten, naisten tai lifestyle-tyyppisissä viikko- tai kuukausijulkaisuissa. Päälehtien liitteet julkaisivat 30 prosenttia matkailukirjoituksista. Loput ilmestyivät alan erikoislehdissä.

Suomea koskeva uutisointi oli Espanjassa hyvin harvoin kielteistä. Suurin haaste oli ylittää uutiskynnys omaan kielialueeseen ja naapurimaihin perinteisesti keskittyneessä mediassa.

Iran

Iranilaisten tiedotusvälineiden raportointi Suomesta oli aikaisempien vuosien tapaan ohutta ja satunnaista. Suurin osa artikkeleista oli kansainvälisiltä uutistoimistoilta lainattuja. Jutut olivat pääasiallisesti lyhyitä, monesti Suomi mainittiin vain ohimennen, eikä aiheisiin perehdytty laajemmin. Sävyltään uutisointi oli useimmiten neutraalia. Tänä vuonna nähtiin kuitenkin myös poikkeuksia aikaisempien vuosien asialinjasta: Tehran Times julkaisi kolmiosaisen juttusarjan Helsingin seudun nähtävyyksistä.

Talous ja politiikka

Eniten palstatilaa keräsi edellisten vuosien tapaan Nokia. Alkuvuodesta esillä oli kohua aiheuttanut kauppa, jossa Nokia Siemens Networkin väitettiin myyneen 2008 Iranille laitteistoa, jolla viranomaisten uskottiin seuranneen vaalien jälkeisten protestien aikana yksityisten ihmisten kännyköitä ja sähköposteja. Iranilaislehdet näyttivät kuitenkin tulleen samaan lopputulokseen Nokian tiedottajan kanssa: Nokialta ostettu teknologia ei sovellu kansalaisten vakoiluun.

Uutisia herättivät myös Nokian tulokset, Salon tehtaan irtisanomiset, Nokian kaupat Kiinassa ja Japanissa ja yhteistyö Microsoftin ja Yahoon kanssa. Nokian Greenpeacelta saama kiitos energiansäästö- ja kierrätysohjelmista mainittiin. Kritiikki Nokian älypuhelimia kohtaan ja Applen ja Androidin nousu markkinoilla huomioitiin myös iranilaismediassa. Nokian toimitusjohtajan vaihtoa ei sen sijaan juurikaan huomioitu. Suomalaisen Vacon-yhtiön epäiltiin myyneen Iraniin tekniikkaa, jota käytetään uraanin rikastamiseen. Vacon kiisti tiedot, mutta myönsi olevan mahdollista, että kyseistä tekniikkaa on päätynyt Iraniin laittomia teitä.

Suomalaiset poliitikot saivat jonkin verran palstatilaa iranilaislehdistössä. IAEA:n apulaispääjohtaja Olli Heinosen eroaminen oli esillä heinäkuun alussa, ja uutisointi keskittyi Heinosen aktiiviseen rooliin YK:n Iran-sanktioiden käyttöönotossa. EU:n ulkoministereille pidetty kokous Saariselällä taas herätti huomiota ulkoministeri Alexander Stubbin ilmoitettua, että EU vie Iranin sanktiot eteenpäin, vaikka Kiina ja Venäjä päättäisivät vastustaa sanktioita YK:n turvallisuusneuvostossa.

Matti Vanhasen eroaminen herätti muutaman uutisen. Vanhasen mainittiin olleen yksi Suomen pisimpään hallinneista pääministereistä ja hänen tyylinsä kerrottiin olleen rauhallinen ja väritön. Mari Kiviniemestä kerrottiin tulleen Suomen historian toinen naispuolinen pääministeri. Olli Rehn pääsi muutaman kerran esille euroalueen talouskriisiin liittyvässä uutisoinnissa. Suomalaisten kerrottiin myös vastustavan Natoa ja Stubbin kerrottiin ilmoittaneen Suomen mahdollisesti vetäytyvän Afganistanista 3-6 vuoden sisällä.

Iranin ja Suomen ulkoministeriön virkamiesten tapaamisesta Helsingissä raportoitiin molempien osapuolten olleen yhtä mieltä siitä, että maiden välistä kauppaa ja yhteistyötä tulisi lisätä. Aikaisemmin uutisoitiin Iranin Helsingin-lähetystön kauppasuhteista vastaavan virkamiehen arviot siitä, että Suomen ja Iranin välistä kauppaa voisi kasvattaa reilusti. Kauppasuhteista keskusteltiin myös kesällä, kun parlamentin puhemies Ali Larijanin ja Sauli Niinistön uutisoitiin tavanneen YK:n puhemiesten konferenssissa. Larijani oli toivonut Suomen ja Iranin kasvattavan kahdenvälistä kauppaa ja Niinistön kerrottiin sanoneen, että Suomen liike-elämästä löytyy paljon kiinnostusta Irania kohtaan. Niinistö puolestaan oli toivonut Iranilta tukea Suomen hakiessa jäsenyyttä YK:n turvallisuusneuvostossa, mihin Larijani oli suhtautunut myönteisesti.

Suomen osallistuminen Teheranissa pidettyihin International Oil, Gas, Refining and Petrochemicals - messuille mainittiin lyhyesti. Kansainvälisten yritysten osallistuminen messuille yritettiin politisoida katsomalla, että yritysten aktiivinen osallistuminen osoittaa niiden halua osallistua Iranin energiaprojekteihin sanktioista huolimatta. Uutisten viesti oli, että Iranin energiateollisuus jatkaa kasvuaan sanktioista huolimatta.

Yksittäisiä mainintoja keräsivät UPM Kymmenen parantunut tulos, junan törmääminen Helsingin rautatieaseman seinään ja MS Amorellan juuttuminen Suomenlahden jäihin. Suomen teollisuustuotannon kerrottiin huhtikuussa pudonneen 1,9 prosentilla ja suomalaisten F-18 hävittäjien kerrottiin vaurioituneen Islannin tulivuorenpurkauksesta aiheutuneen tuhkapilven takia. Suomi mainittiin ohimennen myös Nord Streamin kaasuputken rakentamisesta kerrottujen juttujen yhteydessä.

Kulttuuri ja Suomi-kuva

Totutusta asialinjasta poiketen Tehran Times esitteli viime vuonna Helsingin seudun turistinähtävyyksiä kolmiosaisessa juttusarjassa. Artikkeleissa kerrottiin lyhyesti Helsingin historiasta, ja perinteisten nähtävyyksien Tuomiokirkon, eri museoiden ja Eduskuntatalon lisäksi esiteltiin muun muassa Enson toimitalo. Esillä olivat myös Espoon, Vantaan ja Porvoon nähtävyydet sekä Ikkalan ja Ojakkalan hiihtokeskukset. Tehran Times raportoi myös suomalaisista vappuperinteistä, Mantan lakituksesta, sillilounaista ja tippaleivistä. Vapun mainittiin olevan Europe´s best kept party secret. Joulukuussa kerrottiin Turun joulurauhasta. Kaikki artikkelit olivat lehden omien toimittajien kokoamia.

Newsweekin uutista, jonka mukaan Suomi on maailman paras maa, ei huomioitu Iranissa. Sen sijaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan epäkohtia käsittelevä Mises Dailyn artikkeli Legend of a prosperous country julkaistiin farsiksi käännettynä Hamshahri-lehdessä syyskuussa. Artikkeli toi esiin epäkohtia aloista, joita on pidetty suomalaisen hyvinvoinnin perustana, kuten koulutuksesta, terveydenhuollosta ja verotuksesta. Artikkelin mukaan Suomessa tehdään ilmaisen koulutuksen takia liikaa ”turhia” tutkintoja, mikä on johtanut työttömyyteen, eikä hyvä terveydenhuoltokaan ole kaikkien saatavilla. Lisäksi Suomen valtio on hyvin velkaantunut ja artikkelin mukaan onkin mahdollista, että seuraava ”eurooppalainen kriisi” nähtäisiin Suomessa. Pisa-tuloksia ei myös juurikaan noteerattu Iranissa. Aasian maiden sijoitukset veivät päähuomion, ja Suomen menestys mainittiin sivulauseessa.

Kulttuuriuutisissa palstatilaa saivat iranilaisen julistetaiteilijan näyttely helsinkiläisessä galleriassa, iranilaisten lyhytelokuvien osallistuminen Tampereen elokuvafestivaaleille ja iranilainen näytelmä, joka nousi palkintosijoille Imatralla pidetyissä Black and White -teatterifestivaaleilla. Iran News julkaisi Sofi Oksasesta jutun, jossa Oksasen menestyksen lisäksi tuotiin esiin hänen esittämäänsä kritiikkiä suomalaisesta yhteiskunnasta. Urheilun saralla yksittäisiä mainintoja saivat 1990-luvun lopun dopingskandaalit, Jarkko Nieminen ja Kimi Räikkönen.

Suomalaistutkimuksista ja niiden tuloksista kertovia juttuja julkaistiin jonkin verran lehtien terveyssivuilla. Esiin nousi muun muassa suomalaistutkimus, jossa todettiin pitkien työpäivien lisäävän lihomisriskiä. Ylipaino esiintyi muissakin Suomea koskevissa jutuissa: huomiota herätti suomalaismiljonäärin Nepalin lukutaitoprojekteja tukeva laihdutushaaste, ja suomalaisten uutisoitiin olevan maailman ahkerimpia laihduttajia. Suomen kerrottiin myös pyrkivän ensimmäisenä maana maailmassa kansalaisten täydelliseen savuttomuuteen. Lisäksi Suomen mainittiin olevan yksi maailman parhaimpia maita tulla äidiksi, ja Iran News julkaisi laajahkon jutun Suomen uusista linjauksista koskien kuolemansairaiden potilaiden hoitoa ja oikeuksia.

Ainoat selkeästi kielteiset uutiset herätti Sellon ampumavälikohtaus. Tehran Timesin mukaan ampuma- aserikoksista on tullut suuri ongelma Suomessa, missä aseiden omistus on hyvin yleistä. Hallituksen työryhmän esitys puoliautomaattisten käsiaseiden kieltämisestä mainittiin myös.

Israel

Israelin media kertoi Suomen olevan useimpien tutkimusten kärjessä: Suomi on opetuksen menestystarina, maailman paras maa elää, tasa-arvo on voimissaan, eduskunnan jäsenistä enemmistö on naisia ja nykyisin myös pääministeri on nainen. Artikkeleista välittyi Suomen arvostus, mutta Suomi ei ole laajasti tunnettu. Israelin media keskittyi kirjoittamaan kansallisista kysymyksistä ja Lähi-idästä, ja huomio oli maissa, jotka vaikuttavat Lähi-idän rauhanprosessiin.

Artikkelit Suomesta kertoivat ihailusta – jopa lievästä kateellisuudesta. ”Asumme maassa, jossa vain kaksi hallituksen 30 jäsenestä on naisia. Meillä on hyvä syy olla kateellisia Suomelle”, kirjoitti Yedioth Ahronoth -lehti Hän on pomo -artikkelissaan, kun Mari Kiviniemi valittiin pääministeriksi. Eniten Suomi oli esillä juuri koulutuksensa ansiosta. ”Mitä Suomi voi opettaa meille – koulutusta, koulutusta, koulutusta. Suomi on maa, joka on luotettava, tasa-arvoinen ja laadukas”, totesi professori Aloni Teachers Training -lehdessä.

Osa Pohjoismaista sai enemmän huomiota kuin Suomi. Syytä kateuteen ei kuitenkaan ole, sillä Suomesta uutisoidaan hyvin positiivisesti, olipa kyse kulttuurista tai politiikasta.

Israelin media kirjoitti esimerkiksi kaukaisen ja vähän tunnetun juutalaisyhteisön historiasta. Israelilaisia kiinnostaa Suomen vankka usko demokratiaan, minkä ansiosta juutalaisyhteisö selvisi koskemattomana toisen maailmansodan Suomessa. Monen aukeaman artikkeli käsitteli sekä Suomessa että Israelissa asuvia Suomen juutalaisia sotaveteraaneja, jotka taistelivat saksalaisten rinnalla Neuvostoliittoa vastaan. ”Sanotaan, että jossain vaiheessa saksalaiset tarjoutuivat ratkaisemaan Suomen juutalaisongelman. Suomi vastasi, että meillä ei ole juutalaisongelmaa”, kirjoitti Haaretz.

Suomalainen kirjallisuus, elokuva ja musiikki saivat lisää faneja. Muumit ja Sofi Oksasen Puhdistuksen hepreankielinen käännös saivat kiittäviä arvioita. Finnish Film Week esitteli israelilaisille uuden sukupolven ohjaajia. ”Monille israelilaisille leffafriikeille suomalainen elokuva tiivistyy Aki Kaurismäkeen, mutta suomalainen elokuva on uudistumassa. Esimerkiksi Dome Karukoski haastoi käsityksen suomalaisesta, melankolisesta elokuvasta”, huomautettiin Ynetissä.

Israelissa järjestettiin konsertti, jossa esitettiin Jean Sibeliuksen varhaista tuotantoa Israelin Sibelius- yhteisön perustamisen kunniaksi. ”Näitä yhteisöjä on useissa maissa. Vihdoin mekin saamme omamme. Ihmiset tuntevat lähinnä toisen sinfonian ja viulukonserton. Yhteisön tarkoitus on lisätä yleisön tietämystä Sibeliuksen laajasta tuotannosta”, kertoi säveltäjä ja Sibelius-yhteisön johtaja Ron Weidberg Haaretzissa.

Huipputeknologiassa Suomi ja Israel tekevät yhteistyötä monilla tekniikan aloilla, ja Suomen valtuuskunnat alan tapaamisissa ovat Euroopan suurimpia. ”Mitä suomalaiset hakevat Israelista? Suomi ei ole täällä katsastamassa nuoria, israelilaisia huipputeknologian yrityksiä, joihin sijoittaa. Toisin kuin muut osallistujat, Suomi yrittää vakuuttaa sijoittajia aloittavista suomalaisyrityksistä, jotka ovat jääneet Nokian varjoon. Yksi valtuuskunnan jäsenistä sanoo, että Israelissa luo yhdessä päivässä enemmän kontakteja kuin koko matkalla Yhdysvaltojen Silicon Valleyyn”, kirjoitti talouslehti The Calcalist.

Kielteisin artikkeli oli Jerusalem Postin juttu Iltalehden verkkosivuilla olleesta blogi-merkinnästä. Amnesty Internationalin Suomen-osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson oli kirjoittanut blogiinsa, että Israel on ”nilkkimaa”. Merkintä poistettiin nopeasti, mutta suomalaisen median kirjoittelua seuraava Tundra Tabloids sanoi, että ”vain Johanssonin anteeksipyyntö on riittävä”.

Toisaalta turkkilaisen Mavi Marmara -välikohtauksen jälkeen Ynetnews uutisoi mielenosoituksesta, joka järjestettiin Israelin puolesta. Gazan rannikkoalueella tapahtuneen välikohtauksen jälkeen Helsingissä järjestettiin mielenosoitus yksipuolisen uutisoinnin takia. ”Noin 2 000 ihmistä osallistui mielenosoitukseen. Suurin osa heistä ei ollut juutalaisia, mutta he osallistuivat Israelia tukevan kristillisen organisaation kutsusta, sanoo israelilainen Itzik Moyal, joka asuu Suomessa.”

Suomen näkyvyys Israelissa lisääntyi presidentti Tarja Halosen vierailun ansiosta. Vierailuun osallistui myös ulkoministeri Alexander Stubb.

”Suomi on Israelin merkittävä ystävä. Mielestäni voimme puhua suoraan ja avoimesti ja meillä on yhtenevät näkemykset”, presidentti Shimon Peres kommentoi tapaamista.

Presidentti Halonen vastasi, että vain kestävä rauha on avain Lähi-idän haasteisiin. Halonen lisäsi, että EU:n jäsenenä Suomi kokee olevansa lähes Israelin naapuri.

Matkan aikana Halonen osallistui muun muassa puunistutus-seremoniaan. ”Puun istuttaminen on kansainvälinen symboli, mutta meille suomalaisille mikään ei istu paremmin kuin tämä. Rakastamme metsiämme hyvin paljon. Seuraavat sukupolvet arvostavat käytännöllisiä toimiamme, kuten puiden istuttamista vehreän tulevaisuuden puolesta”, Halonen kommentoi.

Italia

Italian tiedotusvälineissä Suomi näyttäytyi lähes rikkumattoman myönteisessä valossa. Harmaan sävyjä sai hakemalla hakea uutisoinnista, jossa ihasteltiin tasa-arvon, koulutuksen, tekniikan ja yleisen hyvinvoinnin mallimaata. Kimi Räikkösen lähdettyä Ferrarilta poistui samalla monivuotinen, ylivoimainen suomalaisjulkkis Italian mediasta. Vuoden näkyvimmät suomalaiset olivat Tarja Halonen, Alexander Stubb ja Olli Rehn.

Suomen saama mediajulkisuus ei ollut suurta. Eturivin tiedotusvälineet nostivat Suomen esiin kukin muutaman kerran vuoden aikana, mikä tosin vastasi hyvin muiden pienten eurooppalaisten maiden näkyvyyttä. Ainakin julkisen sanan perusteella Suomen maine on Italiassa erittäin hyvä.

Maailman paras maa

Amerikkalaisen Newsweekin tutkimus ja reportaasi ”maailman parhaasta maasta” sattui tasavallan presidentti Tarja Halosen Italiaan tekemän valtiovierailun alle. Ajoitus oli onnekas, sillä vierailun vuoksi juttu noteerattiin näkyvästi Italiassa. Halonen antoi syyskuisen vierailun yhteydessä haastattelun Italian suurimmalle päivälehdelle Corriere della Seralle sekä television uutiskanava RaiNews24:lle, joissa molemmissa viitattiin Newsweekin artikkeliin. Jutun saamaa huomiota kuvasi sekin, että Italian presidentti Giorgio Napolitano otti sen itse esille Halosen kanssa pitämässään lehdistötilaisuudessa.

Naisten maa

Suomen pääministerinvaihdos kesällä herätti sekin myönteistä huomiota Italiassa. Italian suurin perhelehti Famiglia Cristiana julkaisi tapahtumasta suuren jutun, jossa vakuutettiin, ettei Mari Kiviniemen nousu pääministeriksi ollut yksittäistapaus. Toimittaja Giulia Cerquetin mukaan Suomi on maa, jossa tasa-arvo ei pysähdy paperille, vaan naisilla on todellinen mahdollisuus nousta valtaan elämän eri osa-alueilla.

Naisten menestys upposi Italiassa hedelmälliseen maaperään, sillä maassa keskusteltiin tavanomaista vilkkaammin italialaisten naisten esineellistämisestä ja heikosta asemasta niin mediassa, politiikassa kuin taloudessakin. Italialaiset tiedotusvälineet kertasivat kadehtien Suomen naisten menestystä ja päätyivät yleisesti lopputulokseen, jonka mukaan naisten johdollakin ”asiat näyttävät Suomessa toimivan”. Yleisradioyhtiö RAI:n uutisten mukaan Italiankin ”voisi olla aika seurata Suomen esimerkkiä”.

Luokkansa parhaat

Suomea koskevan asiajournalismin paras hetki oli eittämättä L’Espresso-viikkolehden huhtikuinen reportaasi suomalaisesta peruskoulusta. Kolmen sivun kuvitetussa ja hyvin taustoitetussa jutussa selvitettiin syytä Suomen huikeaan menestykseen Pisa-tutkimuksissa. Toimittaja Roberta Carlinin mukaan tärkeimmät menestystä selittävät tekijät ovat suomalaiset opettajat sekä 1970-luvun peruskoulu-uudistuksen.

L’Espresson yltiömyönteinen artikkeli päätyi näennäiseen paradoksiin: hallinnollisesti hajautetun suomalaisen peruskoulun opetus on hätkähdyttävästi yhtä hyvää kaikkialla. Toimittaja Carlini itse tutustui Jakomäen kouluun Helsingissä, missä häntä ihmetytti suuri maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus ensiluokkaisessa koulussa. Carlini päätti juttunsa lainaukseen Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Jarkko Hautamäeltä: ”Panit lapsesi mihin kouluun tahansa, tiedät, että he saavat yhtäläiset mahdollisuudet”.

Kiinnostavaa kyllä, uusimman Pisa-tutkimuksen julkistamisen yhteydessä joulukuussa Suomea ei enää nostettu esiin Italian mediassa. Julkisuuden armottomuudesta kertoo, että huomion vei tällä kertaa Shanghai.

Uudenlaista diplomatiaa

Vuoden ainoa suomalainen kansikuvakasvo oli ulkoministeri Alexander Stubb. Italian suurin päivälehti Corriere della Sera julkaisi Style Magazine -nimellä kulkevassa kuukausiliitteessään heinäkuussa haastattelun, jonka yhteydessä lehden kannessa oli valokuvaaja Eva Perssonin kuva Stubbista työhuoneessaan. Vastaavaa henkilökohtaista näkyvyyttä ei Italiassa ole viime vuosina ollut kuin Kimi Räikkösellä.

Varsinainen juttu käsitti neljän värikuvitetun sivun mittaisen haastattelun, jonka tekijä oli Lähi-idän- kirjeenvaihtaja Francesco Battistini. Artikkelin yleissävy oli myönteinen ja rento. Keskeisiksi kärjiksi nostettiin Stubbin intohimo urheilua kohtaan ja rauhanvälitys ”uudenlaisen diplomatian” keinoin. Feature-tyyppisessä artikkelissa pantiin myös muutama mutka suoraksi: Suomen ulkoministerin annettiin ymmärtää vetävän puolisalaista diplomaattista tiimiä, jonka rivijäseniä ovat Euroopan unionin korkea edustaja Catherine Ashton sekä ulkoministerit Bernard Kouchner, Franco Frattini, Miguel Angelo Moratinos ja Ahmed Davutoglu.

Ydinosaamista

Suomen perinteinen imago uuden teknologian pioneerina toistui aiempia vuosia monisävyisemmässä valossa. Selvästi suurimman huomion sai tällä kertaa – Nokian sijaan – Olkiluoto 3. Valtavaa ydinvoimatyömaata ihmeteltiin useammassakin lehtijutussa, muun muassa Corriere della Serassa ja La Stampassa. Niissä myös nostettiin poikkeuksetta esille Italian oma, uudelleenkäynnistynyt ydinohjelma. Olkiluodon ammattimainen järjestys ja kansalaisten vastustuksen vähäisyys asetettiin jutuissa vastakkain aikatauluongelmien ja ydinturvallisuutta koskevien epäilyjen kanssa. Suomea ja suomalaisia koskeva yleissävy oli kuitenkin näissäkin artikkeleissa myönteinen.

Ehkä yllättävääkin huomiota Italiassa sai osakseen Suomen päätös taata laajakaista koko kansalle. Italialaisviestimien mukaan heinäkuun alusta lähtien ”kaikilla suomalaisilla on yhden megabitin internetyhteys”.

Jalkapallohullussa maassa pantiin merkille myös turkulainen Sakari Orava, joka ainoana oli kyllin hyvä leikkaamaan AC Milanissa vuokralla pelanneen David Beckhamin akillesjänteen.

Vuoden kielteisin Suomea koskenut uutisointi koski saunomisen MM-kilpailuissa sattunutta kuolemantapausta. La Stampa kertasi uutisen yhteydessä suomalaisen saunan erityispiirteitä. Tragedian yhteydessä eksotiikan viehätys jäi lukijoiden enemmistöltä luultavasti kokematta. Sen sijaan La Repubblica löysi saunomisen myönteiset puolet maaliskuisessa jutussaan Suomen Washingtonin- suurlähetystön saunaseurasta, joka on lehden mukaan Yhdysvaltain ”pääkaupungin eksklusiivisin kohtaamispaikka”.

Eurooppalaisen aatehistorian merkkihetkiä

Vuoden yllättävin suomalainen mediajulkkis oli 1700-luvun liberaali ajattelija, Kokkolan kirkkoherra Anders Chydenius. Italialainen pienkustantamo julkaisi Chydeniuksen pääteoksen Den nationnale winsten (1765) italiaksi, mikä kiinnitti kahden eturivin päivälehden huomion. Italian suurimman talouslehden Il Sole 24 Oren pääkirjoituksen mukaan teos on ”tuntemattoman suomalaisen kultakimpale, joka on pelastettu historian hämärästä”. Myös Corriere della Sera nosti esiin ”liberaalin suomalaisajattelijan”. Valistuksen ajan pohjoisen monitaiturin paljastuminen oli pieni, mutta sympaattinen ja syvällinen mediatapahtuma, jollaisen kohteeksi suomalainen on harvoin päässyt Italian kaltaisessa vanhassa kulttuurimaassa.

Kosovo

Suomen käsittelyyn Kosovon mediassa vaikuttaa edelleen voimakkaasti presidentti Martti Ahtisaaren rooli Kosovon itsenäistymisprosessissa. Suomi esiintyikin uutisissa suhteessa enemmän kuin vastaavat maat. Uutisoinnissa keskityttiin yleensä Kosovon Suomen-suhteisiin eikä uutisoitavaan maahan. Näin ollen uutisointi Suomesta jäi hyvin pintapuoliseksi.

Suomella on perinteisesti hyvä maine Kosovon albaanien keskuudessa. Suomi tunnetaan varsinkin presidentti Martti Ahtisaaren panostuksesta Kosovon itsenäistymisprosessiin. Ahtisaaren suunnitelmana tunnetulla, Kosovon perustuslain pohjana olevalla suunnitelmalla on edelleen merkittävä vaikutus uutisointiin Suomesta. Suomea käsitteleviä uutisia kosovolaisessa mediassa onkin suhteessa runsaasti verrattuna Suomeen kokoon. Ahtisaari henkilönä ja Ahtisaaren suunnitelma nostettiin myös esille lähes kaikessa Suomea käsittelevässä uutisoinnissa ja Ahtisaaren lausunnot Kosovosta saivat maassa medianäkyvyyttä.

Kuten edellisinäkin vuosina, Suomea käsiteltiin Kosovon tiedotusvälineissä erityisesti julkisten vierailujen ja korkeatasoisten tapaamisten kautta. Joukkoon mahtui myös yksi kulttuuriuutinen. Suomen yhteiskuntaa ja sisäpolitiikkaa ei käsitelty lainkaan. Ulkomaiden suppea käsittely ei koske vain Suomea, vaan se on nähtävissä yleisestikin ulkopoliittisessa uutisoinnissa. Vain suurimmilla sanomalehdillä ja tv-asemilla on kirjeenvaihtajia merkittävimmissä kaupungeissa kuten New Yorkissa ja Brysselissä. Muuten uutisointi Kosovossa tukeutuu ulkomaalaisten uutistoimistojen aineistoihin.

Uutisvuosi alkoi Espoon Sellon uudenvuoden aaton ampumisvälikohtauksen käsittelyllä. Ampuja oli Kosovon albaani. Vaikka uutista ehdittiin käsitellä vuoden 2009 viimeisenä päivänä, laajempi käsittely kesti lähes ensimmäisen uudenvuoden viikon. Heti uudenvuoden päivänä kaikissa paikallisissa sanomalehdissä nostettiin esille Kosovon presidentin Fatmir Sejdiu suruvalittelut Suomen presidentille Tarja Haloselle. Myös Kosovon pääministeri Hashim Thaci esitti suruvalittelunsa Suomen pääministerille Matti Vanhaselle. Paikallisessa mediassa käsiteltiin lisäksi Suomen Pristinan- suurlähetystön vastaanottamia surunvalitteludelegaatioita, jotka koostuivat Suomessa asuvista Kosovon albaaneista. Paikallislehdissä ja tv:ssä esiteltiin lisäksi kynttilä- ja kukkamerta suurlähetystön edessä.

Kosovossa vierailivat vuoden aikana sekä ulkoministeri Alexander Stubb että puolustusministeri Jyri Häkämies. Ulkoministeri Stubbin helmikuista vierailua seurasivat kaikki Kosovon tv- ja radioasemat, sanomalehdet ja uutistoimistot. Kansallinen tv-asema RTK nosti vierailun pääuutisekseen. Kuten aiempienkin vierailujen ja tapaamisten kohdalla lähes kaikki mediat toistivat pääministerin kabinetin julkaisemaa virallista lehdistötiedotetta Kosovon pääministerin ja Suomen ulkoministerin tapaamisen jälkeen. Huomiota sai erityisesti Stubbin toteamus, että hän haluaa nähdä Kosovon yhtenä päivänä EU:ssa. Puolustusministeri Jyri Häkämiehen vierailu oli esillä sekä valtakunnallisen tv-aseman uutisissa että tärkeimmissä sanomalehdissä. Vierailun tärkeimpänä uutisantina oli suomalaisten KFOR-joukkojen vähentäminen 250:sta 20:een.

Kosovon pääministerin Hasmin Thacin kesäkuinen Suomen-vierailu oli laajimmin käsitelty uutisaihe sekä painetussa että sähköisessä mediassa. Delegaation mukana Suomeen saapui myös valtakunnallinen julkinen tv-asema. Vierailun tärkeimmiksi uutisaiheiksi nousivat pääministerin kutsu suomalaisille yrityksille sijoittaa Kosovoon ja maiden pääministereiden keskustelut Balkanin alueen kehityksestä ja kahdenvälisistä suhteista. Uutistarjonta Kosovon mediassa käsitteli ainoastaan käytyjä neuvotteluita ja tapaamisia Vanhasen, Stubbin ja Ahtisaaren kanssa. Näin ollen uutiset keskittyivät Kosovon Suomen suhteisiin.

Kaupan ja talouden osalta uutisointi oli vähäistä, mikä heijasteli maiden vähäistä kaupallista yhteistyötä. Suomen keskuskauppakamari vieraili Kosovossa tammikuussa, ja media seurasi vierailua suurella kiinnostuksella.

Kulttuurin osalta Suomi näkyi Prizrenin kansainvälisillä dokumentti- ja lyhytelokuvafestivaaleilla. Uutisointi keskittyi Suomen suurlähetystön va. asianhoitajan Tarja Fernandezin ja suomalaisten KFOR-joukkojen kontigentin vierailuun festivaaleilla ja esittelemään lyhyesti Suomi-kategoriaa. ”Made in Finland” -kategorian teemana oli miehuus, jota muun muassa Miesten vuoro -elokuva esitteli.

Kulttuurin lisäksi suppean uutiskattavuuden sai urheilu. Esimerkiksi rallissa menestyneet suomalaiset kuskit ylittivät uutiskynnyksen. Suomalainen jalkapallo sai jonkin verran huomiota, kun kosovolainen uutistoimisto nosti esille Suomen maajoukkueessa ja Veikkausliigassa pelanneen Kosovon albaanin Shefki Kuqin.

Uutiskynnyksen ylitti myös Suomen lupaus tukea Kosovon metsäsektorin kehittämistä. Suomen tuki erityisopetukselle nousi esille projektin yhteydessä järjestystä seminaarista, minkä tv ja lehdistö kattoivat hyvin. Pisa-tutkimus, jossa suomalaiset ovat menestyneet useana vuonna, ei noussut uutiseksi.

Serbiankielinen väestö seuraa pääasiassa Serbian uutistarjontaa. Kosovossa on jonkin verran kuitenkin paikallisia serbinkielisiä tv-asemia ja sanomalehtiä. Kyseinen media keskittyy pääasiassa paikallisiin ja alueen uutisiin ja Kosovo-Serbia-dialogiin. Suurlähetystö on tukenut paikallisen yhteistyön määrärahoilla serbinkielistä uutisointia Gaglavicassa sijaitsevan Mediakeskuksen ja Radio KIM:in kautta. Näin ollen myös Suomi on saanut jonkin verran huomiota rahoittajana.

Kreikka

Suomen erinomainen koulutusjärjestelmä

”Suomalainen ihme” oli otsikoitu Elefterotypia-lehden viisisivuinen artikkeli Suomen koulutusjärjestelmästä. Toimittaja aloitti artikkelinsa muistuttamalla mieleen tuntemiaan asioita Suomesta: tunnettu matkapuhelinyhtiö, Aki Kaurismäen elokuvat, musiikkipuolella Nightwish ja Eurovision voittanut ”teennäinen hard rock -yhtye” Lordi, arkkitehtuurista Alvar Aalto ja vielä muutama asia, jos lukija ponnistelisi hieman muistinsa kanssa.

Toimittajan mukaan ”Suomen kuuluisin tuote ei ole myytävänä eikä ostettavissa, koska se on julkinen, ilmainen ja patentoitu kaikkia Suomessa asuvia lapsia varten: Suomen opetusjärjestelmä”. Artikkelissa kerrottiin suomalaisten oppilaiden hyvistä tuloksista kansainvälisissä mittauksissa, jotka saavutettiin vähimmällä läksyjen lukemisella ja stressittömästi huippumoderneissa kouluissa. Oppilaiden toimittaja kertoi olevan hyvin kielitaitoisia, lukevan paljon koulun ulkopuolisia kirjoja, surffailevan paljon internetissä, katsovan vain vähän televisiota ja saavan tarvittaessa ilmaista tukiopetusta luokassaan. Heillä ei myöskään näytä olevan kiire lähteä koulutielle.

Artikkeli viittasi myös edellisenä vuonna näytettyyn kreikkalaiseen dokumenttiin suomalaisen ja kreikkalaisen lukiolaisen koulupäivistä. Artikkelissa verrattiin myös koulurakennuksia Suomessa ja Kreikassa ja todettiin suomalaisten valtion koulujen muistuttavan huonekaluliikkeiden nuorten huoneita, lasten leikkipuistoa ja arkkitehtuurin biennaalia moderneine, ergonomisine ja huoliteltuine tiloineen, joihin sisältyy voimistelusaleja, uimahalleja, kirjastoja, laboratorioita ja ruokasaleja, joissa saa lämmintä ruokaa. Toimittaja piti suomalaisia kouluja lämminhenkisinä, inhimillisinä ja ystävällismielisinä, joissa tuntee olevansa kuin kotonaan.

Toimittaja huomioi, että suomalaisissa kouluissa opettajia kutsutaan etunimellä ja kaikenikäiset lapset oppivat tulemaan toimeen keskenään. Kehitysvammaisia tai oppimisvaikeuksia kohtaavia lapsia ei myöskään eristetä laitoksiin vaan he osallistuvat tasa-arvoisesti koulunkäyntiin tarvittavilla palveluilla ja infrastruktuurilla. Toimittaja kiinnitti myös huomiota siihen, että lapset jättävät kenkänsä koulun sisäänkäynnille ja kulkevat koulussa sukkasillaan. Opettajien ammatin hän kertoi olevan Suomessa arvostetuimpia hyvine palkkoineen ja paikoista kilpailemisineen.

Toimittaja mainitsi maan heikoiksi kohdiksi korkeat työttömyysluvut ja korkeat itsemurhaluvut, erityisesti nuorten miesten keskuudessa. Toimittaja heitti ilmaan kysymyksen, pitäisikö kreikkalaisten siis muuttaa Suomen parempien oppimismahdollisuuksien perässä, ja vastasi, että naisten ja kylmää pelkäämättömien tulisi harkita asiaa. Lopuksi toimittaja totesi: ”Suomalainen koulu ei laskeutunut paratiisista, mutta se muistuttaa skandinaavista paratiisia meidän liitutaulumme viidakon edessä”.

Elefterotypia-lehdessä ilmestyi myös toinen artikkeli koskien suomalaisten oppilaiden parhaita tuloksia kansainvälisissä mittauksissa. Lehti kertoi BBC:n sähköisillä sivuilla olleen hyvin suositun artikkelin sisällöstä koskien Suomen opetusjärjestelmää ja poimi sieltä opetusministeri Henna Virkkusen antamia lausuntoja hallituksen kehityssuunnitelmista tulevaisuudessa.

”Laila Mäkinen: Suomessa olemme hylänneet kokeet”, oli otsikoitu To Vima -lehden artikkeli koskien Suomesta saatavaa konsultointiapua Kreikan perusopetuksen uudistamisprosessissa. Laila Mäkinen kertoi haastattelussaan Suomen aloittaneen asteittain opetusreforminsa jo 1970-luvulta lähtien ja suurena haasteena olleen avoimen suunnittelu- ja päätösprosessin, johon osallistuivat kaikki asianosaiset tahot, oppilaat mukaan luettuina. Hän kertoi Suomen hylänneen kokeet ja testaamisen, ja opettajien siirtyneen uusien oppimisteorioiden mukaisesti oppilaiden ohjaajiksi oppimisprosessissa ja itsensä arvioinnissa.

Suomen talouselämä

Suomalaisia yrityksiä koskeva uutisointi oli pääsiassa Nokiaa koskevia uutisia. Nokian neljännesvuosittain julkaistavan tuloksen analyysi näkyi yleensä talouslehdissä. ”Nokia menettää markkinaosuuksiaan älypuhelimissa”, ”Nokia leikkaa 1 800 työpaikkaa”, ”Nokian tulojen kasvu, tuloksen heikentyminen”. Nokian strateginen kumppanuus Yahoon kanssa ja siitä aiheutuvat hyödyt kuluttajille, Nokian entisen paikallisen edustajan korvaushakemuksen hylkääminen oikeusistuimessa, uusien jakelijoiden valitseminen Kreikan markkinoilla ja langattomia modeemeja valmistavan tuotantoyksikön myyminen japanilaisille ylittivät uutiskynnyksen talouslehti Naftemporikissa.

Kanadalaisen Stephen Elopin valitsemista Nokian toimitusjohtajaksi analysoitiin otsikolla ”Nokia kääntää sivua jättäen napaan tuijottamisen ja pyrkimällä saamaan takaisin menetetyn arvonsa”. Lehden mukaan Olli-Pekka Kallasvuon nelivuotisen johtajuuden aikana Nokian pörssiarvon melkein puolittui. Joidenkin näkemyksen mukaan Nokia oli jäänyt lepäämään laakereillaan ja reagoi liian hitaasti ympärillä tapahtuviin multimediakentän uutuuksiin. Nokian haittana pidettiin sen pääkonttorin sijaintia Suomessa eikä lähellä saman sektorin yrityksiä. Nokiaa pidetään suurena saavutuksena Suomelle ja Euroopalle.

Matti Vanhasen lausunnot Nord Stream -kaasuputken rakentamisen mitättömistä ekologisista seurauksista Itämerelle ylittivät myös uutiskynnyksen. Finnair Cargon suunnitelmat rahtilennoista Helsingin ja Aasian kohteiden välillä ja ministerin ilmoitus päätöksestä olla myymättä Finnairia kohdatuista haasteista huolimatta löysivät myös tiensä paikalliseen talouslehteen.

Suomen taloutta koskeva uutisointi kattoi maininnan Suomen joutumisesta (Tanskan ja Kyproksen lisäksi) komission ylisuuren velan mekanismin piiriin. Vakaussopimuksen noudattamisen suhteen Suomi ja Luxemburg mainittiin ainoina maina, jotka olivat täyttäneet velan ja alijäämän kriteerit koko 11 vuoden euron olemassaolon ajan. ”Kriisi vahingoitti myös Suomen tervettä taloutta”, otsikoi Kathimeri- lehti artikkelinsa koskien vuoden 2009 huimaa 6,7 prosentin bkt:n supistusta Suomessa. ”Talousasioiden komissaarin, Olli Rehnin, ja suurten korkean teknologian ja puhelinyhtiöiden kotimaa, Suomi, on euroalueen pohjoisin reuna-alue ja vielä vähän aikaa sitten yksi sen vaikutusvaltaisimmista talouksista”, lehti kirjoitti. Toimittaja kertoi viennin olevan Suomen talouden liikkeellä pitävä voima ja kriisin juuri iskeneen vientisektorille, sisäiseen kulutukseen ja teollisuudessa erityisesti rakennussektorille. Tuottavuuden vähenemisen syynä toimittaja piti ay-liikkeen vahvaa traditiota ja usein järjestettäviä lakkoja.

Kathimerini-lehti kirjoitti muutamien maiden onnistuneista toimista veronkiertoa vastaan ja esitteli Suomea yhtenä esimerkkimaana, jossa veronkierto on pienimuotoista, verotulot lisääntyneet ja verojen keräyskulut pienet. Toimittaja kertoi verotoimistojen lähettävän veronmaksajille esitäytetyn veroilmoituksen pienimpine yksityiskohtineen koskien tuloja, kustannuksia, omaisuutta ja oikeutettuja vähennyksiä vakuutuksista. Toimittaja mainitsi myös Suomen yhdistäneen vuonna 2005 kuntien ja keskushallinnon verojen keräysjärjestelmät ja yksinkertaistaneen verotusjärjestelmää.

Paikallisen ekonomistin artikkeli valtion roolista talouden kehitysprosessissa esitti Suomen esimerkkinä siitä, miten Neuvostoliiton romahduksen myötä syntyneestä talouskriisistä selvittiin suuntaamalla talouden toimintaa uudelleen ja panemalla toimeen tarvittavia uudistuksia (mm. opetussektorilla). Lehden mukaan tämä johti maan talouden vakautumiseen, korkeaan kilpailukykyyn ja itseään ruokkivaan kehitykseen. Nokiaa käytettiin esimerkkinä onnistuneista toimista ja sen todettiin suuntautuneen metsäsektorin yrityksestä korkean teknologian yhtiöksi onnistunein taloudellisin tuloksin.

Talouslehti Naftemporiki lainasi säännöllisesti sivuillaan kuvan kera poliitikkoja, pankkiireita tai yritysjohtajia. Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen ja Suomen pankin pääjohtajan Erkki Liikasen julkisuuteen antamat lausunnot päätyivät lehden sivuille kumpikin kolme kertaa. Repliikit koskivat euro- alueen talouksien läheistä riippuvuutta, talouden kannalta pahimman myrkyn – epävarmuuden – loitontamista, Suomen talouden dynaamisia kasvuodotuksia vuodelle 2011, Euroopan keskuspankin työkalupakin laajentamista, korkotasoa ja pankkijärjestelmän uudistamista. Ulkoministeri Alexander Stubbia lainattiin koskien Euroopan maiden taipumusta saarnata ihmisoikeusasioista muille maille esimerkin näyttämisen sijaan. Entistä pääministeriä, Matti Vanhasta, siteerattiin koskien satamalakkoa ja sen vaikutusta Suomen viennille.

Suomen päätös tehdä pääsystä laajakaistaverkkoon oikeus kansalaisilleen ylitti uutiskynnyksen useassa paikallisessa tiedotusvälineessä. Lehdet siteerasivat ministeri Suvi Lindénin BBC:lle antamaa haastattelua, jossa todettiin internetin vaikuttavan suomalaisten arkeen ja ettei se ole enää vain huvitteluun tarkoitettu. 96 prosentilla Suomen väestöstä todettiin olevan internet-yhteys verrattuna Britannian 73 prosenttiin. Suomen todettiin olevan myös eri linjoilla laittoman nettilataamisen suhteen isoihin maihin verrattuna, sillä suomalaiset internet-operaattorit lähettävät varoituskirjeitä lataajille yhteyden katkaisemisen sijaan.

Kathimerini-lehdessä julkaistiin julkisten liikennevälineiden arvioinnin 15 eurooppalaisessa maassa tehneen instituutin tutkimuksen tulokset. Helsinkiä koskeva osuus oli yksi harvoista myönteisistä arvioinneista. Helsinki mainittiin yhtenä hyvänä esimerkkinä ansiokkaasta liikuntavammaisten pysäkkien merkitsemisestä internetissä ja sivujen automaattisesta foneettisesta kääntämisestä usealle kielelle erityisesti näkövammaisia käyttäjiä varten.

”Helsinki mallikenttä lentokentän pitämiseksi avoimena”, otsikoitiin artikkeli, joka kertoi Helsingin kentän olleen suljettuna sään vuoksi viimeksi vuonna 2003. Artikkelissa analysoitiin pohjoisen lentokentän toiminnan saloja ja kerrottiin kentän kalustosta, valmiudesta toimia jopa -25 asteen lämpötiloissa ja erityisestä lumitoimistosta, joka on jatkuvasti yhteydessä kenttähenkilökuntaan, lentoyhtiöihin ja lennonjohtoon. Allure of the Seas -risteilyalus pääsi talouslehti Naftemporikin kuvaan ja sen mainittiin valmistuneen Turun telakalla.

Kulttuuri ja urheilu

Suomalaisesta kulttuurista oli esillä Jalas-orkesterin esiintyminen Ateenassa. Musiikkiarvostelussaan Express-lehden toimittaja mainitsi suomalaisten musiikkiesitysten olevan harvoja määrällisesti mutta määrän korvautuvan laadulla. Kriitikko kehui Jalas-orkesterin ”mahtavaa synkronisointia, hyvin yhteen toimivia äänitasoja ja pienimpienkin ilmaisullisten yksityiskohtien huomioimista”. ”Kun viikinki tapasin Artemiksen”, oli otsikoitu Adesmeftos Typos -lehden artikkeli Göran Schildtin elämästä, hänen kirjoittamistaan kirjoista Välimereltä ja Schildtin säätiön toiminnasta.

Urheilurintamalla Suomea koskevia uutisia ei ollut paljoakaan. Lähinnä ralliurheilua koskevissa tuloksissa mainittiin Mikko Hirvonen, Jari-Matti Latvala ja Kimi Räikkönen. Räikkösen mahdollista paluuta Formula 1:n pariin spekuloitiin myös Renaultin lähestyttyä kuljettajaa näissä aikeissa. Lehtien urheilupalstoilla kerrottiin Kreikan lentopallomaajoukkueen voittaneen Suomen joukkueen karsinnoissa ”Suomen pelattua vapautuneesti oltuaan ensimmäisenä lohkossaan”.

Suomen Ateenan-instituutin 25-vuotisjuhlapäivän kunniaksi kirjoitettu artikkeli Kathimerini-lehdessä käsitteli itse juhlaa ja sen vieraita sekä erityisesti entistä Ateenan-suurlähettilästä, Eva-Kristiina Mäkeläistä, joka oli tullut Ateenaan paikan päälle ottamaan osaa juhlallisuuksiin. Toimittaja esitteli myös instituutin toimintaa ja ihaili lahjoitusvaroin tehtävää toimintaa, joka todisti suomalaisten kiinnostuksen Kreikkaa kohti. Toimittajan mielestä Kreikan ja Suomen väliset suhteet olivat aina olleet erityisen lämpimät ja Kreikan ilmaston vaikuttaneen positiivisesti pohjoiseen kylmyyteen. Todisteena tästä toimittaja muistutti Suomen antaneen Kreikalle viime euroviisuissa seitsemän arvokasta pistettä, joista hän julkisesti kiitti Suomea.

Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leoa haastateltiin hänen Kreikan-vierailunsa aikana Eleftheri Ora -lehteen. Arkkipiispa Leo kertoi molempien kirkkojen tasavertaisesta asemasta Suomessa ja viime vuosien trendistä tulla kastetuksi enenevässä määrin ortodoksiseen seurakuntaan vapaan valinnan maassa. Ortodoksisen ja luterilaisen kirkon eroista arkkipiispa Leo mainitsi naispappeuden, samaa sukupuolta olevien parien hyväksymisen ja kohta samaa sukupuolta olevien avioliittojen hyväksymisen luterilaisessa kirkossa. Arkkipiispa kertoi molempien kirkkojen yhdessä yrittävän säilyttää uskonnonopetuksen kouluissa ja tekevän yhteistyötä ekumeenisessa neuvostossa muiden protestanttisten seurakuntien kanssa. Hän kertoi myös arkkipiispojen keskustelevan päivittäin ja ratkaisevan syntyvät ongelmat yhdessä. Arkkipiispa kertoi, ettei valtiota ja kirkkoa ollut erotettu toisistaan ja kirkolla olevan Suomessa verotusoikeus, jolla se rahoittaa seurakuntiensa toimintaa. Kirkon keskushallinnon hän kertoi saavan valtiolta rahoitusta 21 miljardia euroa.

Arkkipiispa Leo kertoi myös kristinuskon tulleen Karjalan alueelle idästä, ja Suomen ortodoksisen kirkon saaneen Venäjän kirkolta itsenäisyytensä vuonna 1921 ja silloisen sekavan Venäjän tilanteen vuoksi kääntyneen Konstantinopolin patriarkaatin puoleen, jolta sai itsenäisyyden 1923. Arkkipiispa kertoi ortodoksiseurakunnassa olevan 62 000 jäsentä ja suurimman osan heistä perinteisesti asuneen itäisessä Suomessa, josta he ovat kaupungistumisen myötä muuttaneet Helsinkiin ja muualle eteläiseen Suomeen. Arkkipiispa piti ortodoksien tilastollista määrää heikkona indikaattorina kirkon jäsenten dynaamisuudesta. Arkkipiispa Leo kertoi myös omasta urastaan ortodoksikirkossa, ORTID- kansalaisjärjestöstä, teologisista opinnoista Suomessa ja ortodoksiseurakuntien ja luostareiden määrästä.

Suomi-kuvaa ja matkailua

”Asumme maailman parhaassa maassa”, oli otsikoitu Ta Nea -lehden tekemä haastattelu Suomessa asuvista kreikkalaisista viitaten Newsweekin tekemään tutkimukseen aiheesta. Toimittajan haastattelemat kreikkalaiset painottivat eroja Kreikkaan olevan koulutussektorilla, terveydenhuollossa, ympäristönsuojelussa ja vapaa-ajan vieton mahdollisuuksissa. He kertoivat myös unohtaneensa, mitä stressi ja byrokratia tarkoittavat. Kreikkalaisten mielestä Helsingistä puuttuu nuorten huvittelupaikkoja (kahviloita, baareja, klubeja). Kreikkalaiset kertoivat oppilailla olevan runsaasti vapaa-aikaa harrastaa kymmeniä eri harrastuksia, kun koulusta ei ole kotitöitä.

Artikkelissa mainittiin myös Suomen ensimmäisestä sijasta Reader’s Digestin parasta elämänlaatua koskevassa tutkimuksessa, jonka mukaan Suomessa on eniten vihreää, parhaan veden- ja ilmanlaatu sekä matalin sairastuvuusprosentti muihin maihin verrattuna. Yksi haastatelluista kreikkalaisista piti Kreikan ja Suomen välisiä eroja valtavina, erityisesti elintason perusasioissa erot ovat kuin yöllä ja päivällä. Hän painotti myös arkiasioiden hoitamisen helppoutta Suomessa ja pienenä negatiivisena puolena kreikkalaisille hän piti täsmällisyyttä. Artikkelissa mainittiin Suomen tunnetuimmiksi vientituotteiksi Nokian puhelimet ja joulupukki.

Kathimeri-lehden viikonlopun matkailuliitteessä esiteltiin Suomen Lappia porojen kuningaskuntana. Toimittaja kertoi nähneensä lentomatkalla Helsingistä Ivaloon erikoisia pilvimuodostelmia, toisiaan seuraavia järviä, jokia ja metsiä ja päätyneensä hirsihuvilaa muistuttavalle lentokentälle. Toimittaja kertoi autonvuokrausfirman varoittelujen metsästä yhtäkkiä esiin tulevista poroista pitäneen paikkansa ja porojen olleen tottuneita ihmisiin ja käyttäytyneen suopeasti heitä kohtaan. Toimittaja kertoi myös porojen korvamerkinnöistä ja omistajuussuhteista sekä Lapin olevan harvaanasuttu. Toimittaja kuvaili Saariselän aluetta ja Urho Kekkosen kansallispuistoa pienine ja isompine retkeilijöineen, joita hän näki kanootteineen ja retkivarusteineen liikkuvan alueella. Tankavaaran kultakuumeen tarina, käynti Kultamuseossa ja siirtyminen Inariin, saamelaisten keskukseen, käynti saamelaisten pyhällä saarella, lepotauko Inarinjärven rantalaiturilla, kanoottiretki Lemmenjoella, jossa sai kokeilla myös kullanhuuhdontaa ja ottaa pienet hippuset mukaan matkamuistoksi olivat, toimittajan Lapin tutustumismatkan ytimessä. Porojen ruokkiminen Inarissa oli toimittajan viimeisiä kokemuksia Lapissa, ja hänen tekemänsä matkatilinpäätöksen mukaan matkan parhaiten mieleen jäänyt kokemus oli keskiyön aurinko, joka ”hitaasti vetäytyvänä aamun pikkutunneille asti valtasi matkailijan tunne-elämän ja piti hänet valveilla Lapin järvien ja jokien äärillä lasillinen Lapin Kultaa tai viiniä kädessään”.

Suomen politiikka

Poliittisista aiheista Matti Vanhasen eroaminen pääministerin paikalta ja Mari Kiviniemen valitseminen toiseksi Suomen naispääministeriksi olivat mediassa eniten esillä. Vanhasen eroamisen syyksi mainittiin joissain artikkeleissa terveydelliset syyt ja toisissa vaalikampanjan rahoitukseen liittyvät sotkut. Eleftherotypia-lehti kuvaili Kiviniemeä matalan profiilin poliitikoksi ja karismaattisen tyylin puutteen olevan hänen heikkoja kohtiaan, mutta puhtaan maineen olevan hänen tärkein valttikorttinsa henkilökohtaisesti ja puolueelleen seuraavia vaaleja silmällä pitäen. Artikkelissa mainittiin myös Anneli Jäätteenmäen olleen samasta puolueesta ja tulleen Suomen ensimmäiseksi naispääministeriksi, joka joutui kuitenkin Irakin sotaan liittyvän skandaalin vuoksi eroamaan.

Talouslehti Naftemporikin artikkelissa koskien Turkin jäsenyysneuvotteluja mainittiin Suomen kuuluvan Turkin perinteisiin ystäviin ja Suomen ulkoministerin viitanneen Turkin painoarvoon kansainvälisellä areenalla ja sanoneen Turkin olevan tärkeämpi kuin yksikään yksittäinen EU-maa. Eleftherotypia- lehden artikkelissa otsikolla ”Tsunami tulee” analysoitiin eurooppalaista poliittista näyttämöä ja erityisesti äärioikeiston kannatuksen nousua. Suomen kohdalla mainittiin perussuomalaisten nousu mielipidemittauksissa ja äänimäärän kaksinkertaistuminen kolmessa vuodessa.

Kathimerini-lehti pyysi suomalaisen historioitsijan kirjoittamaa artikkelia Suomen talvisodasta sunnuntainumeroonsa, ja Turun yliopiston professori Kimmo Rentola kirjoitti sodasta suomalaisesta näkökulmasta. Kathimerini-lehti muistutti mieleen historiallisia tapahtumia niiden vuosipäivinä, ja marraskuun 26. päivän lehdessä kerrottiin Hrustsevin ja Kekkosen tapaamisesta, jossa Kekkonen onnistui välttämään Venäjän armeijan hyökkäyksen Suomeen.

Tunnettuja suomalaisia

Kreikassa tunnetuin suomalainen on talouskriisin vuoksi EU-komissaari Olli Rehn. Komissaari Rehnin vierailtua viime maaliskuussa Kreikassa olivat lehdet täynnä Rehnin lausuntoja. Talouslehti Naftemporiki kirjoitti, ”ettei Rehn ottanut mukaansa vierailulle valtiontalouden kurinpidon vartijoita mutta ei myöskään tuonut mukanaan lahjoja, vaikka on kotoisin joulupukin maasta”. Rehnin kerrottiin olevan tosissaan ja pelaavan hyökkäystä täydellä laidalla oltuaan nuoruudessaan suomalaisen Mikkelin Palloilijoiden oikeana laitahyökkääjänä. Toisessa artikkelissa Naftemporiki viittasi komissaari Rehnin kokemuksiin Suomesta 1990-luvun alkupuolella, ”jolloin maa oli niin vakavassa kriisissä, että rahaa ei ollut edes valtion virkamiesten palkkojen maksamiseen”. Eurooppalaisen rajaviranomaisen, Frontexin, pääjohtaja Ilkka Laitinen on toinen korkealla paikalla oleva suomalainen virkamies, jonka lausunnot kiinnostivat Kreikassa.

Rodoslaista väriä

Rodoslainen lehti kertoi 50 suomalaisen saaneen Rodoksen kaupunginjohtajalta ”kunniamerkin” vierailtuaan Rodoksella jo kymmeniä kertoja, ahkerimmat jo viisikymmentä kertaa. Rodoksen kunnanjohtaja piti tärkeänä olla joka vuosi läsnä matkamessuilla Helsingissä ystäviä tapaamassa. Elefterotypia-lehti haastatteli myös kahta Rodoksella pitkään asunutta ja perheen sinne perustanutta suomalaista. Suomalaiset haastateltavat kertoivat Suomen opetusjärjestelmän erinomaisuudesta, ympäristöasioiden ja metsänhoidon tärkeydestä, puhtaudesta ja liikenteen sujumisesta Suomessa. Elintarvikkeiden hintoja he pitivät Suomessa halvempina kuin Kreikassa, vaikka palkat ovat korkeampia – jopa kolmikertaisia Kreikkaan verrattuna – ja siten elämän olevan Suomessa helpompaa. Terveydenhuoltopalveluiden saatavuudessa Suomi ei näyttänyt heidän mielestään olevan Kreikkaa edellä. Suomalaisten puutteiksi he laskivat auringon vähyyden, liian vähäisen hymyilemisen ja hyvätuulisuuden näkymättömyyden. Suomalaiset haastateltavat pitivät elämästään Kreikassa, koska se ei rajoittunut vain ydinperheeseen niin kuin Suomessa, ja he pitivät kreikkalaisten nuorten huvittelukäyttäytymistä parempana kuin suomalaisten nuorten juopumista.

Kreikkalaisissa lehdissä kirjoitettiin myös Suomessa tehdyn tutkimuksen tuloksista koskien D-vitamiinin suoraa vaikutusta Parkinsonin taudin ehkäisemiseksi, Suomen päätöksestä rakentaa maailman ensimmäinen vihreä maantie, jonka varrella voisi tankata biopolttoaineita tai ladata sähköä akkuihin paikallisista lähteistä tuotettuna, Helsingin sataman saamasta eurooppalaisesta palkinnosta sekä jättiläismäisestä, kiertelevästä falloksesta, joka aiheutti hämmennystä Helsingin asukkaissa ja joka paljastui lopulta mainokseksi.

Kielteisiäkin uutisia

Kathimerini-lehti käsitteli Espoon Sellossa tapahtunutta ampumavälikohtausta kansainvälisistä lähteistä lainaten. Suomessa mainittiin olevan 1,6 miljoonaa asetta yksityisissä käsissä ja maan olevan 5. sijalla maailmassa aseenkantajien määrässä. Lehti mainitsi poliittisten ja uskonnollisten johtajien vedonneen usein lainsäädännön tiukentamisen, epäilyttävien internet-sivujen valvonnan ja sosiaalisten suhteiden parantamisen puolesta. Lehti muistutti myös, että tässä skandinaavisessa maassa on suuria ongelmia itsemurhien, alkoholismin ja väkivallan kanssa. Lehti myös mainitsi edelliset ampumakohtaukset syyskuussa 2008 Kauhajoella ja marraskuussa 2007 koulussa Etelä-Suomessa. Ta Nea -lehti kirjoitti samasta aiheesta otsikolla ”Teurastus kauppakeskuksessa”. Lehti painotti kuitenkin enemmän Timesin kautta saatuja tietoja tekijän alkuperästä (Kosovon albaani) ja hänen tekonsa motiiveja. Kosovon albaanien kerrottiin tulleen Suomeen viime vuosina, kun Suomen hallitus oli ensimmäisten joukossa tunnustanut Kosovon itsenäisyyden. Suomen kerrottiin – brittilähteiden mukaan – vastaanottaneen avosylin Kosovon albaaneja maahansa, mutta jatkossa unohtaneen heidät.

Romaninaisia koskevassa kreikkalaisen lehden haastattelussa oli mukana myös Miranda Vuolasranta Suomesta. Artikkelissa kerrottiin hänen pioneeriurastaan romaninaisten oikeuksien puolustajana, opettajana, koulukirjojen kirjoittajana, virkamiehenä eri ministeriöissä ja Suomen edustajana Euroopan neuvostossa. Vuolasrannalla oli myös ollut negatiivisia kokemuksia koulunkäyntiä aloittaessaan poikien kivitettyä häntä, mutta hän kertoi päättäneensä taistella sitä vastaan. Vuolasranta kertoi myös skandinaavisten maiden aikaisemmista sterilisaatiokäytännöistä romaneja kohtaan, johon hänen äitinsä vähää vaille törmäsi. Perheen viides sisarus oli annettu lastenkotiin, ja perheen isä joutui etsimään läpi Suomen ja Ruotsin lastenkoteja, kunnes lapsi löytyi ja saatiin takaisin.

Kroatia

Puolustusvälineteollisuusyritys Patria, matkapuhelinvalmistaja Nokia ja suomalainen koulutusjärjestelmä olivat kuukausittain toistuvia Suomea koskeva vakioteemoja Kroatian tiedotusvälineissä. Suomi näyttäytyi Kroatian mediassa mallimaana eritoten korkean teknologian, järkevän koululaitoksen ja tehokkaan innovaatiopolitiikan saralla. Maailman vähiten korruptoituneen maan mainetta tahrasivat jonkin verran Patrian nyt jo Kroatiaankin levinneet korruptio-epäilyt.

Suomi oli määrällisesti aikaisempia vuosia enemmän esillä Kroatian tiedotusvälineissä. Suomea koskevia tai osittain sivuavia artikkeleita julkaistiin painetussa mediassa reilut tuhat kappaletta. Yli 90 prosenttia artikkeleista oli positiivissävyisiä ja vain 2,5 prosenttia negatiivisia. Laadullisesti artikkelit eivät kuitenkaan olleet aikaisempaa kattavampia tai analyyttisempiä. Sen sijaan sähköisessä mediassa, eritoten televisiossa, esitetyt Suomi-dokumentit ja reportaasit olivat aikaisempia vuosia laadukkaampia ja niitä oli enemmän – osittain suurlähetystön kontaktien ja tv-toimittajille suunnattujen selontekojen ansiosta. Televisio-ohjelmat liittyivät suomalaiseen elämäntyyliin, koulutusjärjestelmään, politiikkaan ja matkailuun.

Yhdysvaltalaisen Newsweek-lehden maavertailu, jossa Suomi arvioitiin maailman parhaaksi maaksi, ei auttanut Suomea saamaan – suurista ennakko-odotuksista huolimatta – merkittävää lisänäkyvyyttä Kroatian tiedotusvälineissä. Nacional-aikakauslehden verkkojulkaisu totesikin hiukan ironisesti, että ”kuten kaikissa tämäntyyppisissä vertailuissa, Pohjoismaat valtasivat asteikon kärkipaikat.” Samoin kävi kauan odotetun Pisa-tutkimuksen tuloksille: Suomen menestyminen yhdessä Aasian maiden kanssa pantiin kyllä merkille, mutta tarkempia analyysejä tehtiin vain Kroatian omasta menestyksestä. Todettakoon, että ilman Newsweekin artikkelia ja Pisa-tutkimustakin Kroatiassa toki tiedetään, että Suomi on yksi maailman kilpailukykyisimmistä maista ja että Suomen koulutusjärjestelmä kuuluu maailman kärkikaartiin. Vaikka joissakin yhteyksissä noteerattiin myös suuri eurooppalainen elämänlaatua koskeva tutkimus, jonka mukaan suomalaiset ovat erittäin onnellinen kansa, totesi televisioon matkareportaaseja tekevä toimittaja Goran Milic elämän olevan vakainta ja samalla myös valitettavasti kaikkein tylsintä Ruotsissa, Norjassa – ja Suomessa.

Suomen koululaitoksesta raportoitiin niin painetussa kuin sähköisessäkin mediassa ympäri vuoden. Tarkasteluvuonna julkaistuissa lehtijutuissa ja tv-reportaaseissa painotettiin sitä, että suomalaisen koulutusjärjestelmän tulisi toimia esimerkkinä asukasluvultaan likipitäen samankokoiselle Kroatialle. Toisaalta todettiin erilaisen kulttuuritaustan tuovan mukanaan toisistaan poikkeavat tulevaisuusskenaariot: siinä missä suomalainen lapsi voi olla varma siitä, että tulevaisuudessa rehellinen työ palkitaan, joutuu kroatialainen ikätoveri elämään epävarmuudessa ja luottamaan enemmän suhteisiin ja verkostoihin.

Patria esiintyi edellisvuosien tapaan tasaisin väliajoin Kroatian mediassa. Juttujen sävy oli yleensä positiivinen tai neutraali Kroatian kanssa vuonna 2007 solmittujen panssariajoneuvokauppojen ja niihin liittyvän vastakauppaohjelman ansiosta. Heti alkuvuodesta kuumaksi perunaksi nousivat kuitenkin yrityksen Slovenian ja Kroatian toimintoja koskettavat lahjusepäilyt. ”Mitä Patrian panssarin alle on kätketty?” otsikoi Glas Istre.

Suomalaisyrityksistä ainoastaan venesatamavalmistaja Marinetek ja matkapuhelinjätti Nokia olivat Patrian lisäksi esillä kroatialaisissa talousuutisissa. Marinetekin Monacosta saama tilaus oli ilouutinen paikalliselle medialle – valmistetaanhan Monte Carlon satamaan menevät laiturit suomalaisyrityksen Kroatian tehtaalla. Nokian osalta taas matkapuhelinvalmistajan vaikeudet, markkinaosuuksien menetykset, puhelinmallien esittelyt ja uuden toimitusjohtajan valinta kiinnostivat tiedotusvälineitä. Talousuutispalstoilla eriteltiin ajoittain myös Kroatian mahdollisuuksia hyödyntää tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikkaa Suomen malliin. Suomen päätös tehdä internet-yhteydestä jokamiehenoikeus huomioitiin ja tietyissä teknologiapainotteisissa medioissa vaadittiin samanlaista päätöstä pikaisesti myös Kroatiaan.

Yksittäiset eniten mediahuomiota saaneet suomalaiset olivat pääministeri Mari Kiviniemi ja presidentti Tarja Halonen, entinen pääministeri Matti Vanhanen sekä Kroatiassa vierailleet ulkoministeri Alexander Stubb ja oikeusministeri Tuija Brax. Joulukuussa otsikoihin nousivat Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 Turku ja Lapissa asuva joulupukki. Myös muutama suomalainen eläinmaailman edustaja ylitti uutiskynnyksen. Yksi niistä oli Suomessa rengastettu ja kroatialaisesta luonnonpuistosta bongattu lehtokerttu, toinen Ähtärin eläinpuiston joogaava karhu ja kolmas Teddy Toursin järjestämälle Lapin-lomalle matkaava nallekarhupehmolelu. Loppuvuoden ilouutisesta vastasi joulupukin lentävän poron poika: suomalaisanimaatio Niko oli joulun katsotuimpia piirrettyjä Kroatian televisiossa.

Kypros

Suomi ei ollut erityisen usein esillä Kyproksen mediassa, mutta kuitenkin vähintään viikoittain. Suomesta annettiin yleisesti kuva toimivana ja kehittyneenä maana. Erityisesti esiin nousivat suomalainen yhteiskunta, talous, koulutus ja opetus. Yhteiskunnasta annettiin tasa-arvoinen kuva, taloudesta tehokas ja menestyvä. Koulutuksen ja opetuksen soveltamista Kyprokselle pohdiskeltiin myös.

Suomalaisyrityksistä näkyvin Kyproksen mediassa oli Nokia, jonka toimitusjohtajan vaihtuminen ja uusi Symbian 3 -ohjelmisto uutisoitiin. Nokia sai kuitenkin myös kielteistä julkisuutta Kyproksella. Yhtiön lanseeraamasta Ovi-karttapalvelusta puuttui Kyproksen kartta, mikä uutisten mukaan johtui Turkin pyynnöstä. Nokia selitti neuvottelevansa kaikkien osapuolien kanssa ja kunnioittavansa Kyproksen suvereeniutta, mutta Philelefteros-lehti kutsui Nokian toimintaa silti sodanjulistukseksi Kyproksen tasavaltaa kohtaan.

Suomen sisäpoliittiset tapahtumat eivät juuri näkyneet Kyproksen mediassa. Ainoastaan keväinen pääministeri Matti Vanhasen kommentti olla antamatta kerjäläisille rahaa noteerattiin mediassa. Tämän lisäksi kesäinen pääministerin vaihtuminen Mari Kiviniemeen antoi lehdille aihetta esitellä uutta naispääministeriä.

Eniten mielenkiintoa Kyproksen lehdissä keräsivät Suomen talous, yhteiskunta, terveysasiat sekä koulutus ja opetus.

Taloudellisesta näkökulmasta Suomesta annettiin vakaa, innovatiivinen ja menestyvä kuva. Useassa uutisessa Kyproksen talouslukuja verrattiin Suomen ja muiden Pohjoismaiden lukuihin. Esimerkiksi euroalueen yhteisen yritysilmastoindikaattorin mukaan Kyproksen luku oli 81,9 ja Suomen 106,1. Suomen mainittiin myös sijoittuneen neljänneksi The Economist -lehden Intelligence Unitin tekemässä vuotuisessa teknologiavertailussa, jossa maat laitettiin paremmuusjärjestykseen digitaalivalmiuksien suhteen. Artikkeli tosin keskittyi pääasiassa siihen, ettei Kypros ollut vertailussa mukana ja että Pohjoismaat ovat tutkimuksen kärkisijoilla. Samalla Suomen raportoitiin lukeutuvan European Policy Center -tutkimuslaitoksen mukaan EU:n vahvoihin kansantalouksiin, kun taas Kypros luokiteltiin vaaralliseksi kansantaloudeksi. Kyproksella nuorten työttömyysaste heinäkuussa julkaistun uutisen mukaan oli 18,4 ja Suomessa 8,6 prosenttia. Suomen investoinnit tutkimus- ja kehitystyöhön olivat 3,73 prosenttia BKT:sta, kun taas Kyproksen EU:n alin, 0,43 prosenttia. Maan teknologia- ja innovaatio-orientoituneisuutta tuotiin esiin myös mainitsemalla Suomi ja Viro esimerkkimaina, joissa internet-yhteyttä pidetään perusoikeutena YK:n suositusten mukaan.

Kyproksen uutisoinnissa esiteltiin myös suomalaista yhteiskuntaa, usein vertaamalla sitä kyproslaiseen yhteiskuntaan. Tammikuussa uutinen kertoi, että Kyproksen 50–64-vuotiaista naisista vain puolet on työelämässä, koska he usein vetäytyvät työelämästä hoitaakseen lapsenlapsiaan. Suomessa saman ikäisistä naisista 80 prosenttia on työelämässä. Myös Suomen muihin maihin verrattuna pitkät vanhempainlomat (32 viikkoa) ja koko euroalueen kaikkein pienin suhteellinen köyhyysuhan alla elävä väestönosa esiteltiin uutisissa, jotka käsittelivät sukupuolten tasa-arvoa ja kyproslaista köyhyyttä. Myös Suomen yksinkertaista verojen maksua kehuttiin. Arvonlisäveron maksamiseen menee Suomessa 22 tuntia, kun taas Bulgariassa 288. Yleisesti ottaen suomalaisesta yhteiskunnasta muodostui toimiva ja tasa-arvoinen kuva.

Suomalainen kulttuuri sen sijaan ei ollut vahvasti esillä kyproslaisessa mediassa. Kulttuuriin liittyvät uutiset olivat yksittäistapauksia. Huhtikuussa uutisoitiin Erkki Raskisen ”With love to Cyprus”- valokuvanäyttely ja kesäkuussa Kyproksella järjestetyssä tanssifestivaalissa esiintynyt tanssiryhmä Susanna Leinonen Company. Elokuussa Sunday Mailissa uutisoitiin Isossa-Britanniassa järjestettävästä kansainvälisestä lasifestivaalista, jossa oli esillä 50-vuotista lasitaiteilijauraa juhlivan Oiva Toikan teoksia. Artikkelissa kuvattiin Toikan lasiteokset eläviksi ja värikkäiksi sekä melkoisen haastaviksi Iittalalle töiden toteutuksen suhteen. Lisäksi Suomi nousi uutisiin artikkelissa, jossa kerrottiin European Textile Network -sivusta, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta eri maiden tekstiilikulttuuriperinteistä.

Maaliskuussa esiin nousi Suomen koulutusjärjestelmä ja sen soveltamista Kyprokselle pohdittiin. Ikävällä tavalla koulumaailma pääsi otsikoihin, kun Cyprus Mail uutisoi Opetusalan ammattijärjestön tekemästä tutkimuksesta, jonka mukaan useampi opettaja kuin yksi kymmenestä ilmoittaa olevansa internet-ahdistelun uhri. Kreikankielisessä Phileleftheros-lehdessä taas kerrottiin suomalaisten ekaluokkalaisten olevan koulussa 19 tuntia viikossa, kun vastaava luku Kyproksella on 35 tuntia viikossa.

Suomalaisista henkilöistä Kyproksen mediassa noteerattiin arkkipiispa Leo, ulkoministeri Alexander Stubb ja presidentti Martti Ahtisaari. Helmikuussa uutisoitiin laajasti sekä kreikan- että englanninkielisissä lehdissä Suomen arkkipiispan Kyproksen-vierailusta. Arkkipiispa sanoi haastattelussaan olevansa suruissaan ja huolissaan siitä, kuinka mittavasti saaren pohjoisosassa olevaa uskonto- ja kulttuuriperintöä on tuhoutunut. Samalla hän kommentoi Kyproksen ongelmaa sanomalla, ettei sen ratkaiseminen ole helppoa. Hän kuitenkin toivoi siitä huolimatta ongelmaan liittyvän keskustelun jatkuvan ja EU:n ottavan suuremman roolin asian tiimoilta. Lehdistö uutisoi myös Kyproksen presidentin, Christofiaksen, ja arkkipiispa Leon välisestä tapaamisesta sekä siitä, että arkkipiispa oli ollut hyvin tyytyväinen siihen, että Kykkoksen luostarissa asuu suomalainen munkki.

Ulkoministeri Stubb näkyi mediassa pitkin vuotta, esimerkiksi hänen isännöidessään kuuden EU- jäsenmaan ulkoministerien tapaamista Saariselällä. Cyprus Mail kirjoitti Stubbista näin: ”Stubb, 42, has built a reputation as a forthright thinker on international affairs, often putting forward new and sometimes radical suggestions at monthly sessions of EU foreign ministers.” Uutisiin nousivat myös Martti Ahtisaaren kommentit Kyproksen kysymyksestä syyskuussa. Hänen mukaansa EU:n tulisi painostaa ratkaisun löytymiseen, sillä ongelma pysyy ikuisena niin kauan kuin poliittista tahtoa sen selvittämiseen ei löydy. Lisäksi Suomen, Ruotsin ja Tanskan suurlähettiläiden tekemä yhteisvierailu turkinkyproslaisten edustajan Eroglun sekä hänen edeltäjänsä,Talatin, luo nousi otsikkoihin. Eräässä artikkelissa tarkasteltiin melko kriittisesti Suomen EU-puheenjohtajakautta ja etenkin non-paperin tehottomuutta.

Eurooppalaisia terveyseroja arvioivassa artikkelissa Suomesta todettiin, että siellä on paljon sairaanhoitajia (15 per 1000 ihmistä) ja matala syöpäkuolleisuus, mutta Suomessa myös tehdään paljon itsemurhia ja alkoholin kulutus on kasvanut 30 prosenttia sitten vuoden 1980. Lisäksi helmikuussa kreikankielisissä lehdissä kerrottiin Suomen hallituksen ottaneen erittäin jyrkän kannan tupakoimista vastaan tarkoituksenaan saada erityisesti nuoret kieltäytymään tupakoinnista. Artikkelin mukaan Suomi on hyvin tunnettu siitä, että se kuuluu tupakkatuotteiden mainonnan kieltäneisiin maihin. Sikainfluenssarokotteen ja narkolepsian välinen mahdollinen yhteys pääsi pääotsikoihin elokuussa. Artikkelissa nostettiin esille Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suositus keskeyttää sikainfluenssarokotteiden jakelu siihen asti, kun rokotteen ja sairauden mahdollinen yhteys on selvitetty.

Suomi ei näkynyt kyproslaisessa mediassa päivittäin, mutta kuitenkin viikoittain. Suomi näyttäytyi parhaimmillaan jopa idealistisena maana, jonka yhteiskunta on tasa-arvoinen, talous menestyvä ja uuteen teknologiaan orientoitunut ja jossa kansalaiset elävät terveinä ja hyvin koulutettuina.

Marokko

Suomi esiintyy aina silloin tällöin Marokon tiedotusvälineissä, yleensä myönteisessä yhteydessä. Suomi saa suunnilleen saman verran huomiota kuin muut pohjoismaat.

Suurimmat ”Suomi-aiheiset” kirjoitukset ilmestyivät lehdissä paikallisen yhteistyön määrärahoilla rahoitettujen kansalaisjärjestöhankkeiden yhteydessä. Suurlähetystö laati hankkeiden allekirjoitustilaisuuksista lehdistötiedotteet, joissa tuotiin esille myös yleisemmin ko. hankkeeseen liittyvää tietoa Suomesta (mm. sukupuolten välinen tasa-arvo, naisten ja tyttöjen asema sekä oikeudet, ympäristökysymykset).

Palestiinalaisalueet

Suomen esiintyminen Palestiinalaisalueen tiedotusvälineissä vastasi määrällisesti ja laadullisesti edellisvuoden tasoa: Suomi oli esillä melko harvoin, mutta myönteisessä sävyssä. Raportoinnin pääpaino oli politiikassa sekä Suomen ja palestiinalaishallinnon hankeyhteistyössä.

Eniten Suomeen liittyviä mediamainintoja oli korkean tason vierailujen yhteydessä. Erityisesti pääsanomalehdet Al-Quds ja Al-Ayyam raportoivat näistä. Selkeästi laajimmin huomioitiin tasavallan presidentin lokakuinen virallinen vierailu Palestiinalaisalueelle ja vierailun yhteydessä toteutunut ulkoministeri Alexander Stubbin vierailu Gazaan. Raportointi keskittyi odotetusti pääministeri Fayyadin hallitusohjelman toimeenpanoon, rauhanprosessin tilaan ja Gazan humanitaariseen tilanteeseen, vähemmän Suomen ja palestiinalaishallinnon ongelmattomiin kahdenvälisiin suhteisiin. Palestiinalaishallinnon ulkoministerin Al-Malkin kesäkuun Suomen-vierailuista ja tapaamisista Suomen valtiojohdon kanssa kirjoitettiin myös.

Suomen ja palestiinalaishallinnon hankeyhteistyö opetus- ja vesisektoreilla oli niin ikään esillä: Vesisektorin hankesopimuksen allekirjoittaminen ja pitkäaikaisen opetussektorin yhteistyön päättyminen vuoden 2010 kuluessa. Suomen ja palestiinalaishallinnon välisten kehitysyhteistyön hankesopimusten allekirjoitustilaisuudet ylittävät poikkeuksetta uutiskynnyksen Palestiinalaisalueella.

Kulttuurisektorilta esillä oli Betlehemissä maaliskuussa järjestetty Suomi-elokuvaviikko. Lisäksi oli yksittäisiä mainintoja, osittain kansainvälisten uutistoimistojen aineiston pohjalta tuotetuista uutisista: Helsingin rautatieaseman junaonnettomuus, tupakointikielto, tutkijavierailut.

Portugali

Suomi oli määrällisesti aikaisempia vuosia vähemmän esillä Portugalin tiedotusvälineissä. Uutisointi oli kuitenkin pääasiassa myönteistä. Analyyttisin uutisointi syntyi koulutuspoliittisesta keskustelusta, jossa aikaisempien vuosien tapaan nousi esiin Suomen esimerkki. Uutiskynnyksen ylittivät myös Newsweekin vertailu maailman parhaasta maasta, saunan MM-kilpailujen traagiset tapahtumat ja sikainfluenssarokotteen epäillyt narkolepsiatapaukset. Joulukuun ylivoimaisesti valovoimaisin nimittäjä Portugalissa on yhä Lappi ja suomalainen joulupukki, josta moni tiedotusväline uutisoi vuoden lopussa.

Portugali lähemmäksi Suomea

Vuoden kirjoitetuin aihe Portugalissa oli maan opetusjärjestelmän ongelmat ja Portugalin opetusministeriön ajamat uudistukset, joiden esimerkki on jo vuosia löydetty Suomesta. Siinä missä portugalilaiset opettajat alkoivat osoittaa jo kyllästymisen merkkejä ainaiseen Suomi-vertailuun, tiedotusvälineet pyrkivät selvittämään, mitä Portugalissa tulisi tapahtua, jotta oppimistuloksissa saataisiin kaivattuja parannuksia.

Keskustelun käynnisti Portugalin opetusministerin Isabel Alçadan haastattelu viikkolehti Expressossa 31. heinäkuuta. Haastattelussa ministeri totesi, että Suomen esimerkin ja OECD:n suositusten mukaan luokalle jättäminen tuottaa harvemmin parempia oppimistuloksia, vaikka oppilas kertaakin jo aiemmin opittua. Diário de Notíciasin mukaan tämä on Suomessa mahdollista, koska oppilailla on laajempi tukiverkosto, opetussuunnitelma ei ole niin hajanainen ja opetus on ilmaista. Suomessa oppilaat voivat valita enemmän valinnaisia aineita pakollisten kurssien lisäksi, heidän koulupäivänsä ovat lyhyempiä, he saavat sosiaalisia tukia, koulut ovat tasa-arvoisia ja opettajat huomioivat oppilaiden tarpeita myös yksilöllisesti ja opettajan työhön kuuluu huomattavasti vähemmän byrokratiaa, listasi Diário de Notícias. Kyse on pitkälti myös mentaliteetista: ”Suomessa vallitsee vastuullisuuden ja innovatiivisuuden ilmapiiri”, lainasi lehti professori José Manuel Canavarroa.

Viikkolehti Expresso jatkoi aiheesta 7. elokuuta: ”Suomessa yksikään oppilas ei jää ilman tukea”, otsikoidussa artikkelissa. ”Mikä salaisuus on maalla, joka johtaa kansainvälisiä vertailuja, jonka oppilaat eivät juurikaan jää luokalle ja koko opetusjärjestelmä on esimerkki muille?” Artikkeliin haastateltujen Suomessa asuvien portugalilaisten mukaan vastaus löytyy oppilaiden tukiopetuksesta. ”Ei Suomi ole ruutia keksinyt. Tehokas tukiopetus on kuitenkin se tekijä, joka vaikuttaa keskeisesti opetukseen”, kirjoitti Expresso. Suomessa asuvien portugalilaisten mukaan suomalaiset oppilaat harvoin jäävät ilman tukea ja motivaation puute ymmärretään kouluissa oireena jostain, mikä ei ole kunnossa ja sitä pitää tutkia, jatkoi lehti.

Maailman paras maa ja välineet kriisiin

Newsweekin tekemän vertailun tulokset julkaistiin 19. elokuuta muun muassa päivälehti Diário de Noticiasissa. Artikkeli keskittyi lähinnä Portugalin omaan sijoittumiseen 27. sijalle, mutta viittasi Newsweekin analyysiin vertailun tuloksista ja syistä siihen, mikä teki Pohjoismaista ja Suomesta vertailun parhaita. ”Maailman parhaat maat näyttävät olevan pieniä, rikkaita, turvallisia ja kylmiä”, lainasi Diário de Notícias Newsweekin kommentteja.

Amerikkalaislehden vertailusta kirjoitti myös Suomessa marraskuussa toimittajavierailulla ollut Públicon toimittaja Alexandra Prado Coelho. Lehden viikkoliitteessä Públicassa 19. joulukuuta julkaistu artikkeli käsitteli Newsweekin lisäksi Pohjoismaiden keinoja taloudellisen kriisin voittamiseen. Pohjoismaita toimittaja kuvaili maailman parhaiksi ja vaatimattomimmiksi maiksi, mikä Suomen tapauksessa kävi erityisen hyvin ilmi Newsweekin aiheuttamasta reaktiosta suomalaisten keskuudessa: ”Kun tulokset tulivat, Internetissä kiersi lause, joka kuvaa tyypillistä suomalaista reaktiota: vertailussa ei otettu huomioon masennusta, itsemurhatilastoja ja marraskuuta”, kuvaili Prado Coelho. Toimittajan mukaan keskeisiä käsitteitä nykyisen kriisin selättämiseen ovat luottamus, konsensus ja virheistä oppiminen.

Saunan MM ja sikainfluenssarokote

Suomi tunnetaan Portugalissa mitä omituisimpen mestaruuskisojen järjestäjänä, joista saunan MM- kilpailut ovat olleet jokavuotinen uutisoinnin aihe. Vuonna 2010 uutisoinnin syy ei kuitenkaan ollut mittelön ihmeellisyys kisana: ”Kuusi minuuttia 110-asteisessa saunassa tappoi venäläisen”, otsikoi Diário de Notícias 9. elokuuta. Uutinen kertoi lyhyesti kilpailun tapahtumien kulusta ja lainasi järjestäjien lausuntoja turvallisuusmääräysten noudattamisesta. Lähteenä Diário de Notícias oli käyttänyt STT:n uutisia.

Uutinen sai lehden pohtimaan vielä 10. elokuuta saunojen ja turkkilaisten saunojen turvallisuutta ja valvontaa Portugalissa: ”Saunoilla ja turkkilaisilla saunoilla ei ole lakeja eikä niitä valvota”, otsikoi lehti. Artikkeli pohti lainsäädännön puutetta koskien Portugalissa toimivia saunoja ja turkkilaisia saunoja. Yleensä hotelleista ja fitness-keskuksista löytyvillä saunoilla ei myöskään ole virallista valvovaa viranomaista, joka varmistaisi, että saunojen suositeltuja lämpötiloja noudatetaan ja että käyttäjät ovat tietoisia myös saunan riskeistä. ”Viikonloppuna venäläinen saunomisen MM-kilpailuun osallistunut mies kuoli kestettyään kuusi minuuttia 110 asteessa”, muistutti Diário de Notícias.

Suomessa havaitut sikainfluenssarokotteesta mahdollisesti alkaneet narkolepsiaepäilyt ylittivät uutiskynnyksen myös Portugalissa. Päivälehti Públicon 26. elokuuta julkaiseman uutisen mukaan, vaikka Portugalissa käytetty rokote on sama kuin Suomessa, Portugalin terveysviranomaiset eivät aio keskeyttää pienten lasten rokottamista. Terveydenhuollon apulaispäällikön mukaan vielä ei, Suomen ja Ruotsin ilmoittamista tapauksista huolimatta, ole täysin selvää, että rokotteella on suora yhteys taudin puhkeamiseen.

Joulun maa

Moni portugalilainen yhdistää mielikuvissa Suomen jouluun ja joulupukkiin, mikä näkyi vuoden lopun uutisoinnissa. Muun muassa joulupukin matkaan lähtö Rovaniemeltä näytetään vuosittain myös Portugalin televisiossa. Mainostelevisio TVI raportoi portugalilaisten lapsipotilaiden matkasta Rovaniemelle ja joulupukin maahan.

Negatiivista sävyä aiheen uutisointiin vuonna 2010 toi kansainvälisen eläintensuojelujärjestö WASP:n julkaisema tutkimus porojen kohtelusta Suomessa ja Ruotsissa. Díario de Notícias uutisoi tutkimuksesta joulukuussa todeten, että tavallisesti porot esiintyvät ihmisten mielikuvituksessa aivan toisissa merkeissä kuin missä WASP:n kuvamateriaali ne näyttää. Artikkelissa, jonka lähteenä oli käytetty Reutersia, Suomea kuvaillaan ”joulun maana”. Lehden mukaan tutkimus oli yllättävä myös siksi, että kyseiset maat (Suomi ja Ruotsi) ovat kansainvälisesti profiloituneet eläinten oikeuksien ja hyvinvoinnin puolestapuhujina.

Ranska

Vuonna 2010 Ranskan tiedotusvälineet käsittelivät Suomea suhteellisen runsaasti. Suomen hyvinvointivaltion ratkaisut kiinnostivat, mutta yksi oli ylitse muiden: Sofi Oksanen.

Sofi Oksasen kirjan, Puhdistus (Purge), menestys Ranskassa on ollut huimaa. Teos on nostettu vuoden kirjalliseen parhaimmistoon. Media on ylistänyt kirjan mukaansatempaavaa juonta ja sen historiallista ulottuvuutta. ”Kiperä ja armoton kirja, joka rinnastaa naisiin ja kansoihin kohdistuvan väkivallan” ja se ”kuvailee ihailtavasti valhetta ja pelkoa” kirjoittivat lehdet.

Puhdistus on saanut kaksi merkittävää kirjallisuuspalkintoa Ranskassa, ja sitä on myyty yli 200 000 kappaletta. Kirja oli markkinoiden toiseksi myydyin romaani vuonna 2010. Oksasen menestys on ulkomaalaiselle kirjailijalle harvinaista maassa, jossa markkinat keskittyvät kotimaiseen kirjallisuuteen.

Taiteilijat Kaija Saariaho, Karita Mattila, Soile Isokoski, Susanna Mälkki ja Tero Saarinen esiintyvät Ranskassa säännöllisesti ja ovat esillä mediassa varsin positiiviseen sävyyn. Kaija Saariahon ooppera Emilie ei saanut musiikkitoimittajien yksimielistä arviota, mutta teoksesta kirjoitettiin laajasti.

Muotoilu on kestoaihe edelleenkin. Usea merkittävä alan lehti on julkaissut monen sivun artikkeleita suomalaisesta muotoilusta, joka mielletään trendikkääksi, luonnonläheiseksi ja kestävää kehitystä kunnioittavaksi.

Uusi aluevaltaus vuonna 2010 oli suomalainen ruokakulttuuri. Ranskan johtava ruokalehti Elle à table julkaisi laajan matkareportaasin Helsingistä ja kehui kaupungin kiinnostavia ravintoloita. Helsingistä puuttuu vielä ”gastronomian vallankumous”, mutta kaikki merkit viittaavat sen pikaiseen tuloon. Turismissa Lapin eksotiikka kiehtoo edelleen.

Eläke, koulutus ja Nokia

Ranskassa tapahtuu useita yhteiskunnallisia uudistuksia ja tärkeät päivälehdet ovat kiinnostuneita Suomen hyvinvointivaltion ratkaisuista. Le Monde julkaisi usean sivun artikkelin siitä, miten Suomessa ratkotaan vanhenevan työväestön ongelmia uudelleenkoulutuksella ja huomioimalla työhyvinvointi. Lehti otsikoi ”Suomi näyttää mallia onnistuneelle eläkereformille”, joka on ”kiistaton menestys”.

Pisa-tuloksien tultua julkisuuteen tiedotusvälineet pohtivat laajasti suomalaisen koulujärjestelmän jatkuvia hyviä tuloksia. ”Kuka olisi kiinnostunut Suomesta kymmenen vuotta sitten”, kysyi Le Monde ja kertoi, että ”Suomen koulujärjestelmä on keskellä ranskalaista keskustelua”. Television uutiskynnyksen Suomi ylittää koulutuskysymyksillä.

Päälehdissä huomioitiin pääministeri Mari Kiviniemen lokakuinen Ranskan-vierailu. Le Figaron haastattelussa Kiviniemeltä kysyttiin muun muassa eläkeuudistuksesta, kansainvälisen rahoitusjärjestelmän uudistuksesta sekä Olkiluodon työmaan myöhästymisistä.

Nokia on talousuutisten jatkuvan kiinnostuksen kohteena ja uuden toimitusjohtajan valinta uutisoitiin näkyvästi. Komissaari Olli Rehn on myös usein siteerattu vaikuttaja. Sen sijaan Suomen menestys Newsweekin Best place -listalla ei saanut palstatilaa Ranskassa. Se noteerattiin otsikolla ”maailman paras maa – ei ole Ranska”.

Saudi-Arabia

Suomen näkyvyys Saudi-Arabian mediassa ei ole kovinkaan suurta, mutta kun Suomesta kirjoitetaan, on sävy neutraali tai positiivinen. Ruotsi saa usein kunnian edustaa Pohjoismaita tilastoissa. Suomi kuitenkin esiintyi lehdistössä kymmeniä kertoja, erityisesti ministerivierailujen, lääketieteellisten tutkimusten ja Nokian johdosta. Myös suurlähetystö sai huomiota tapaamisten, haastattelujen ja tapahtumiin osallistumisen kautta.

Ulkoministeri Alexander Stubbin vierailu raportointiin laajasti - kuvia ministeritapaamisista ja kuninkaan tapaamisesta oli paljon. Myös pääministeri Mari Kiviniemen virkaanastuminen uutisoitiin kuvin. Nokiasta raportoitiin muun muassa sen aikomus lanseerata kilpaileva älypuhelin sekä Motorola- verkkojen osto. Nokian suomalaisuus korostui artikkeleissa, mutta muiden suomalaisten yritysten saama palstatila oli vähäistä.

Euroopan talouskriisiä käsiteltiin laajasti. Suomea ei mainittu erikseen, mutta se esiintyi useissa tilastollisissa vertailuissa. Huomio oli siinä mielessä myönteistä, että Suomi esiintyi niiden maiden joukossa, joiden vakavaraisuus on hyvä. Suomea käytettiin vertailukohtana myös joissain tasa-arvoa käsittelevissä artikkeleissa, ja Suomen päätös taata kohtuuhintainen ja nopea internetyhteys kansalaisoikeutena noteerattiin. Kauppakeskus Sellon ammuskelusta uutisoitiin laajasti, mutta toisin kuin joissain muissa maissa, Suomen asepolitiikkaa ei analysoitu.

Urheilu- ja kulttuuriaiheisia uutisia julkaistiin jonkin verran. Arabiankielinen sanomalehti uutisoi Suomen kahdesta peräkkäisestä voitosta ”vaimonkantokilpailussa” huomiota herättävän kuvan kanssa. Vaimonkanto esitettiin eurooppalaisena perinteisenä urheilulajina ilman huumorinsävyä. Uutisesta sai käsityksen, että kaikki osallistujat olivat aviopareja. Edeltävänä vuonna pääkirjoituksessa oli kehuttu, miten suomalaiset miehet kantavat vaimonsa esteiden yli suojellen tätä.

Serbia

Suomi oli vähemmän esillä kuin edellisvuosina - tosin paikallismediassa Suomi oli paljonkin esillä. Suurlähetystön paikallisen yhteistyön projektit, jotka ovat tasapuolisesti eri puolella maata, saivat suurta huomiota paikallisten tiedotusvälineiden taholta. Urheilukirurgi Sakari Oravasta tuli Suomi-kuvan kohentaja vuoden loppupuolella hänen käydessään Belgradissa leikkaamassa presidentti Boris Tadicin akillesjänteen. Epäsuosituimpien ulkomaalaisten kärkeen kuuluva Martti Ahtisaari ei ollut enää niin usein esillä kuin aikaisemmin. Ulkoministeri Aleksander Stubb tasoitti Suomi-kuvaa helmikuussa tapahtuneen vierailunsa aikana. Suomalainen kulttuuri oli aikaisempaa paremmin esillä Kalevala-näyttelyn, suomalaisen filmiviikon, yhteispohjoismaisen elokuvatapahtuman ja lasten filmiviikon kautta. Tiedotusvälineissä huomioitiin suurlähettiläs Veijalaisen turvallisuuspoliittisessa instituutissa Belgradissa sekä Kopaonikissa pitämät luennot Suomen kokemuksista Nato/PfP-yhteistyöstä sekä Suomen politiikasta EU:n jäsenenä ja Natoon kuulumattomana maana.

Rehnistä Oravaan

Urheilukirurgi Sakari Oravasta tuli Suomi-kuvan kohentaja vuoden loppupuolella hänen käydessään Belgradissa leikkaamassa presidentti Boris Tadicin akillesjänteen. Lehdistö tarttui innolla aiheeseen, jonka ansiosta lukijakuntaa muistutettiin muistakin Suomeen liittyvistä hyvistä asioista. Oravasta tuli henkilönä hyvä lisä myönteisen imagon luomiseen sen jälkeen, kun Serbiassa suosittu Olli Rehn oli laajentumiskomissaarin virasta lähtemisen myötä poistunut poliitikkojen tapaamisten lisäksi myös jalkapallokentiltä ja nuorison musiikkitapahtumista.

Ikuisaihe Ahtisaari

Suomi oli vuonna 2010 jonkin verran vähemmän aikaisempiin vuosiin verrattuna esillä serbialaisessa mediassa, mutta itse asiassa tämä nimenomaan kevensi mielikuvaa Suomesta. Epäsuosituimpien ulkomaalaisten kärkeen kuuluva Martti Ahtisaari ei ollut enää niin usein esillä kuin aikaisemmin, sillä etenkin Kosovon itsenäistymisprosessin aikana hän oli vakiohenkilö päivittäin tiedotusvälineissä. Häntä koskevat uutiset olivat nyt hajanaisempia – ”Ahtisaaren suunnitelma” vilahti silloin tällöin uutisissa, mutta sitä ei tutkittu ja kommentoitu niin tarkkaan kuin aikaisemmin.

Tunnetuin pilapiirtäjä Corax, joka on vuosien varrella kuvannut Ahtisaarta eniten kaikista ulkomaalaisista henkilöistä, ei kuitenkaan malttanut luopua ironisesti kuvatusta aiheestaan hetkellä, jolloin Serbia taipui yhteiseen päätöslauselmaan Kosovoa koskien EU:n kanssa. Corax kuvasi presidentti Boris Tadicin naulaamassa hampaitaan yhteen purren Ahtisaaren kuvaa kabinettinsa seinälle.

Koska Serbia on yksi niistä harvoista maista, joissa Suomi-kuvasta löytyy kielteistä, tulee muistaa, että aikaisemmin yksinomaan myönteinen Suomi-kuva muuttui jyrkästi Kosovon sodan ja välittömästi sitä edeltävien tapahtumien aikana. Etenkin joka kevät vuoden 1999 pommitusten alkamispäivän aikaan tulevat pinnalle Helena Rannan raportti Racakista, Martti Ahtisaaren välitystyö pommitusten aikana sekä hänen suunnitelmansa Kosovoa koskien. Suomen maine oli mustimmillaan juuri Ahtisaaren välittäjätyön aikana.

Stubb tasoittajana

Ulkoministeri Aleksander Stubb tasoitti tätä kuvaa helmikuussa tapahtuneen vierailunsa aikana. Ajan tuhlauksen sanottiin olevan kaukana urheilullisesta ulkoministeristä, joka antaa kannatuksensa Serbian EU-jäsenyyspyrkimyksille. Lehdistö korosti myös sitä, että Stubb ei kaihtanut vaikeistakaan asioista puhumista, mihin kuuluu ensisijaisesti Suomenkin tunnustama Kosovon itsenäisyys.

Ahvenanmaa mallina Kosovolle

Myös Ahvenanmaa esiintyi ajoittain esimerkkinä hyvin toimivasta itsehallinnosta. Lehdistössä kerrottiin, että Suomessa vähemmistöjen oikeuksien puolustamisessa painottuu enemmän kieli kuin etninen alkuperä. Ahvenanmaan sanottiin olevan paras esimerkki maailmassa siitä, miten enemmistö- vähemmistö-suhteet tulee järjestää kaikkien osapuolten eduksi. Aikaisempina vuosina Ahvenanmaa otettiin usein esille mahdollisena mallina Kosovon kysymyksen ratkaisemisessa.

Hyvää mainetta paikallisen yhteistyön hankkeista

Yksi hyvä lisä Suomi-kuvaan varsinkin pääkaupungin ulkopuolella olivat suurlähetystön paikallisen yhteistyön projektit, sillä tasapuolisesti eri puolella maata tuetut kansalaisjärjestöjen hankkeet saivat suurta huomiota paikallisten tiedotusvälineiden taholta. Perheväkivallan ehkäiseminen, vähemmistöjen aseman edistäminen ja ympäristönsuojelu saivat uutta ulottuvuutta näiden projektien seurannan kautta mediassa.

Suomalaisen kulttuurin esilletulo Collanista nykypäivään

Suomalainen kulttuuri oli aikaisempaa paremmin esillä Kalevala-näyttelyn, suomalaisen filmiviikon, yhteispohjoismaisen elokuvatapahtuman ja lasten filmiviikon kautta. Erityisesti Kalevala-näyttely luentosarjoineen sai myönteistä huomiota belgradilaisten keskuudessa. Erityistä mielenkiintoa herätti Cedomir Cvetkovicin luento, jossa verrattiin niitä Kalevalan ja serbialaisen kansanrunouden välisiä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia, joista jo Karl Collan kertoi vuonna 1860 julkaistussa väitöskirjassaan.

Suomalainen tekniikka Boria puhdistamaan

Nokian kiittelemisen ohelle viime vuonna saatiin konkreettisiakin uutisia talouden alalta, koska suomalainen Outotec tulee osallistumaan kanadalaisen yrityksen ohella Borin kuparikaivoksen uudistamiseen nimenomaan ympäristöteknologian alalla.

Suurlähetystön osuus Suomi-tietoisuuden kohottajana

Suurlähetystön edustajat antoivat niin pääkaupungin medialle kuin maakuntakierrosten aikana paikallisille tiedotusvälineille runsaasti tietoa etenkin EU-jäsenyyttä, Pisa-tutkimustuloksia ja ylipäätänsä koululaitoksen tehokkuutta koskien. Studio B-TV-kanavalle ja Tanjug-uutistoimistolle antamissaan haastatteluissa suurlähettiläs Kari Veijalainen korosti Suomen tukea Serbian EU- integraatiolle ja sitä, miten itse liittymisprosessi pitää sisällään yhteiskunnan ja talouden nykyaikaistamisen päämääränään eurooppalaisten standardien saavuttaminen. Tiedotusvälineissä huomioitiin suurlähettiläs Veijalaisen turvallisuuspoliittisessa instituutissa Belgradissa sekä Kopaonikissa pitämät luennot Suomen kokemuksista Nato/PfP-yhteistyöstä sekä Suomen politiikasta EU:n jäsenenä ja Natoon kuulumattomana maana.

Keski-Pohjanmaan maatalousoppilaitoksen ja kolmen serbialaisen vastaavan alan koulun konkreettisesta yhteistyöstä kirjoitettiin useaan otteeseen, ja se oli esillä myös televisio-ohjelmissa. Näiden ohjelmien jälkeen suurlähetystöön tuli myönteisestä palautetta lisätietopyyntöjen muodossa.

Slovenia

Slovenian tiedotusvälineitten kiinnostus Suomeen pysyi edellisvuosien tasolla. Vuonna 2010 nousi kuitenkin esiin erityisesti kaksi Suomea käsitellyttä aihetta: Patria-kaupat ja Turku Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi 2011. Muussa uutisoinnissa tuotiin esille useasti Suomen hyvä kilpailukyky, panostaminen innovaatioihin, Nokian menestys sekä sen ongelmat, myös uusimmat Nokian puhelinmallit noteerattiin. Vertailututkimuksissa Suomi mainittiin mm. Pisa- tutkimuksen yhtenä huippumaista ja ainoana Euroopan maana tasavertaisena Aasian tiikerimaitten kanssa, lisäksi suomalaiset olivat perinteisesti paljon esillä urheilu-uutisoinnissa.

Suurin osa eri tiedotusvälineitten esille tuomista Suomea käsittelevistä asioista liittyi panssaroitujen miehistön-kuljetusajoneuvojen kaupan lahjusepäilytutkintaan. Patria-tapaus nousi poliittiseksi kuumaksi perunaksi jo vuoden 2008 vaalien alla, jolloin Ylen tekemässä dokumentissa esitettiin entinen pääministeri Janez Janša epäiltyjen joukossa tapauksessa. Patria-kaupat ja lahjusepäilytutkinta olivat olleet esillä tiedotusvälineissä säännöllisesti läpi koko vuoden. Uutisoinnissa oli kuitenkin myös enemmän esillä oman yhteiskunnan korruptiokeskustelua.

Tiedotusvälineissä on puhuttu Patria-kauppojen perumisesta Slovenian hallituksen kiistäessä tällaiset huhut. Vecer-lehti kirjoitti, että syyttäjäosapuolella tulee olemaan vaikeaa todistaa entisen pääministerin Janez Janšan osallistumisen hämäräperäisiin sopimuksiin liittyen Slovenian isoimpaan maanpuolustukseen liittyvään hankintaan. Lehti kirjoitti kuitenkin, että oikeuden päätös syytteiden pätevyydestä Janšaa vastaan on jo itsessään melko raskauttavaa. Viitaten oikeuden päätökseen lehti sanoi, että tämä itsessään todistaa Janšan poliittisen vastuun asiassa.

Turku Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 sai runsaasti julkisutta Večer-lehden sivuilla. Lehden toimittaja osallistui Turku 2011 kulttuuripääkaupunki -lehdistövierailuun ja kirjoitti aiheesta useita artikkeleita.

Toimittaja antoi suunnitelmista erittäin myönteisen kuvan. Hän kertoi Turku 2011 kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelman muodostetun demokraattisesti ja olevan perua yli tuhannesta ehdotuksesta, jotka saatiin avoimessa hankehaussa. Joukossa oli mukana ehdotuksia mm. instituutioista sekä myös tavallisilta kansalaisilta. Ohjelmistossa on runsaasti hyvinvointiin suoraan liittyviä tai sitä lisääviä hankkeita. Yksi sympaattisimmista on eittämättä se, että lääkärit tulevat määräämään resepteihinsä myös kulttuuria. Tämä ei ole vitsi vaan järjestäjien ohjelmallinen ele, jolla he haluavat todistaa, että taide parantaa, todettiin artikkelissa.

Suomen suurlähetystön kulttuurivuoden yksi päätapahtumista Sloveniassa Alvar Aalto -näyttely sai myös runsaasti julkisuutta lehtien palstoilla. Delo-lehden mukaan Alvar Aalto oli yksi 20. vuosituhannen tärkeimmistä arkkitehdeista ja samalla innovatiivisimmista muotoilijoista, jonka suuri yleisö tunsi jokapäiväiseen käyttöön tarkoitetuista esineistä.

Suomalaiset olivat perinteisesti paljon esillä urheilu-uutisoinnissa. Urheilussa Slovenian mediavuoden suomalaisnimet olivat jääkiekkovalmentajat Hannu Järvenpää ja Heikki Mälkiä. Slovenian pääkaupungin Ljubljanan HK Olimpija -jääkiekkojoukkueen valmentaja Hannu Järvenpää sai seurakseen toisen suomalaisvalmentajan, kun Heikki Mälkiä otti vastaan Slovenian HK Acroni Jesenice -jääkiekkojoukkueen valmentajan pestin. Molemmat joukkueet pelaavat oman maan pääsarjan lisäksi myös Itävallan kansainvälisessä Ebel-liigassa. Järvenpää, joka tuli HK Olimpijan valmentajaksi jo edellisenä syksynä 2009, on Delo-lehden mukaan suuri motivoija, joka kerää sympatioita niin pukuhuoneessa kuin katsomossakin. Vaikka Järvenpäällä ei ole merkittäviä aikaisempia kokemuksia valmentajan työstä, hän on onnistunut hyvin nuoren joukkueen kokoamisessa, todetaan Delossa.

Muista suomalaisurheilijoista olivat esillä erityisesti hiihtäjät, alppihiihtäjät ja mäkihyppääjät. Slovenian Bled toimi alkuvuodesta merkittävien urheilukisojen isäntänä peräti kaksi kertaa. Talviuinnin MM-kisat sekä kansainväliset veteraanien talvikilpailut toivat Sloveniaan sadoittain urheilijoita eri puolilta maailmaa. Kaikkien aikojen ennätysmäärä 389 suomalaista talviuimaria oli kauhomassa menestystä ja lisäksi lukuisa joukko suomalaisia otti osaa veteraanien talvikisoihin yhdessä mäkihyppylegenda Matti Nykäsen kanssa. Näitten tapahtumien myötä Suomi saikin runsaasti myönteistä julkisuutta Slovenian tiedotusvälineissä.

Slovenian tiedotusvälineet ovat seuranneet Matti Nykäsen edesottamuksia myös hänen mäkihyppyuransa päättymisen jälkeen, joten hänen laulajanuransa, ihmissuhde- ja alkoholiongelmansa ovat olleet myös slovenialaisten tiedossa. Näitä synkkiä puoliaan hän ei kuitenkaan tuonut esiin Sloveniassa, totesi Dnevnik-lehti jatkaen Nykäsen olleen ystävällinen, huumorintajuinen ja miellyttävä keskustelukumppani.

Syyria, Libanon, Jordania, Irak

Suomen Damaskoksen-suurlähetystö kattaa Syyrian lisäksi Libanonin, Jordanian ja Irakin. Edustuston laajan toimialueen ja tehtäväkentän vuoksi jalkamaiden tiedotusvälineiden seuranta on rajattua. Poikkeustapauksissa, kuten suomalaisten vierailujen yhteydessä, mediaseurantaa pyritään laajentamaan. Irakin lehdistöseurantaan edustuston resurssit eivät riitä.

Yleisesti ottaen Suomi-uutisointi sekä Syyriassa että jalkamaissa keskittyy pitkälti korkean tason vierailuihin. Paikalliset tiedotusvälineet haastattelevat varsin usein myös suurlähettilästä. Suurlähettiläs Harri Mäki-Reinikka oli viime vuonna esillä erityisesti Syyrian ja Suomen yhteistyömahdollisuuksia sivuavien artikkelien sekä maakuntiin tehtyjen vierailujen yhteydessä.

Tasavallan presidentti Tarja Halosen lokakuussa 2010 tekemä virallinen vierailu Jordaniaan uutisoitiin erittäin laajasti maan tiedotusvälineissä. Jo ennen vierailua arabiankielinen Al Dustour -päivälehti sekä englanninkielinen Jordan Times julkaisivat Suomessa tehdyn tasavallan presidentin haastattelun. Varsinaisen vierailun aikana sekä arabian- että englanninkieliset päivälehdet julkaisivat useita uutisia vierailun tapaamisista ja niissä käydyistä keskusteluista valtion tietotoimiston Petran laatimien tiedotteiden pohjalta. Halosen ja kuningas Abdullah II:n virallinen tapaaminen oli Jordanian valtiollisen englanninkielisen tv-kanavan pääuutinen.

Sanoma- ja verkkolehtien uutisten pääteemoja olivat Lähi-idän rauhanprosessin tukeminen, Suomen ja Jordanian kahdenvälisten suhteiden tiivistäminen sekä Jordanian ja EU:n väliset suhteet. Myös vierailulla mukana olleen ulkoministeri Alexander Stubbin erillishaastattelut saivat palstatilaa.

Jordanialaiset tiedotusvälineet huomioivat myös eduskunnan hallintovaliokunnan Jordanian-matkan helmikuussa 2010.

Syyrian tiedotusvälineet uutisoivat kattavasti alivaltiosihteeri Esko Hamilon johtaman bisnesdelegaation vierailun marraskuussa. Pääteemoja olivat kahdenvälisen talousyhteistyön syventäminen sekä suomalaisyritysten potentiaalinen anti Syyrian energia-, vesi-, IT- ja ympäristöalojen kehittämiseen. Syyrialaisosapuolen kommenteissa korostuivat maan taloudellinen avautuminen, viime vuosien melko vahva talouskehitys ja markkinoilla odotettavissa oleva kasvu.

Syyrian uutistoimisto SANA haastatteli alivaltiosihteeri Pekka Huhtaniemeä Damaskoksessa järjestetyn Lähi-idän aluekokouksen yhteydessä toukokuussa.

Libanonin mediassa alivaltiosihteeri Hamilon johtaman bisnesvaltuuskunnan vierailu ei herättänyt yhtä suurta kiinnostusta kuin Syyriassa. Valtuuskunnan vierailun näkyvyys rajoittui paikallisen tv-kanavan uutiseen, joka sisälsi alivaltiosihteeri Hamilon ja Suomen kunniapääkonsulin Zafer Chaouin haastattelut. Tämän lisäksi Beirutin alueen kauppakamari julkaisi kuukausittain ilmestyvässä lehdessään artikkelin delegaation vierailusta.

Suomalainen yhteiskunta ei herätä juurikaan kiinnostusta sen enempää Syyriassa kuin jalkamaissakaan. Esimerkiksi Newsweek-lehden kartoitusta, jossa Suomi arvioitiin maailman parhaaksi maaksi, ei uutisoitu ollenkaan Syyriassa. Kulttuuritapahtuminen osalta Syyriassa uutisoitiin tohtori Petteri Ikosen taidenäyttely sekä suomalaista designia laajemmin esitellyt näyttely.

Urheilusta ja muista aiheista oli vain yksittäisiä mainintoja toimialueen tiedotusvälineissä.

Turkki

Suomi esiintyi Turkin tiedotusvälineissä kolmen eri teeman kautta: ministeri- ym. korkean tason vierailut, kulttuuri ja Suomi matkailumaana. Edellisvuosiin verrattuna määrä ja laatu ovat pysyneet suunnilleen samanlaisena, tänä vuonna yllätti kulttuuriin, erityisesti muotoiluun liittyvien kirjoitusten suuri määrä. Suomi esiintyy Turkin tiedotusvälineissä yleensä hyvin myönteisessä valossa, myönteisemmässä kuin muut pohjoismaat keskimäärin.

Presidentti Ahtisaari ja muut vierailijat

Presidentti Martti Ahtisaari, pääministeri Mari Kiviniemi, ulkoministeri Alexander Stubb ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen antoivat joko haastatteluja tai lausuntoja Turkin tiedotusvälineille. Näiden haastattelujen tai lausuntojen sisältö käsitteli pääasiassa Suomen kantoja Turkin EU – jäsenyysneuvottelujen eri kysymyksiin, ei niinkään Suomea tai suomalaista yhteiskuntaa. Suomen tuki Turkin EU-pyrkimyksille tulee näissä lausunnoissa yhä uudelleen ja uudelleen esille, erityisesti ulkoministeri Stubbin Turkki-myönteiset lausunnot sekä arviot Turkin vaikutusvallasta sekä Financial Timesissa että International Herald Tribunessa saivat paljon myönteistä huomiota Turkin tiedotusvälineissä.

Professori Laura Kolbe antoi kaksi pitkää haastattelua Istanbulissa Kansainvälisen historiayhdistyksen puheenjohtajan ominaisuudessa, joissa molemmissa hän kiinnitti huomiota Istanbulin kaupungin välinpitämättömyyteen sen kulttuuriperinnön katoamisen edessä.

Kolmen artikkelin sarja suurilevikkisessä Zaman -lehdessä keväällä toi esille esimerkiksi suomalaista tietotaitoa metsäpalojen sammuttamisesta. Toimittaja haastatteli maatalous- ja metsäministeriön virkamiestä Heikki Granholmia, joka selosti Suomen metsäpalontorjuntastrategiaa ja kertoi, miten Turkki on kiinnostunut Suomen kokemuksesta tässä asiassa ja että vierailut ministeriöiden kesken ovat arkipäivää. Sama toimittaja haastatteli myös perustuslakivaliokunnan jäsentä, kansanedustaja Johannes Koskista Suomen perustuslakiuudistuksesta. Aihe oli erittäin kiinnostava turkkilaisittain, koska Turkki kävi läpi osittaisen perustuslain uudistuksen vuonna 2010. Haastattelussa korostuu suomalaisen yhteiskunnan konsensus lakimuutoksen yhteydessä.

Muumipeikot ja muotoilu

Keväällä turkiksi julkaistut kaksi ensimmäistä muumiromaania saivat erittäin paljon palstatilaa päivälehtien kirjallisuusliitteissä. Suurlähetystössä pidetty lehdistötilaisuus poiki useita kokosivun artikkeleita Tove Janssonista, muumeista, muumien filosofiasta, suomalaisesta lastenkirjallisuudesta yleensä. Kääntäjän haastattelu oli otsikoitu Maailman inhimillisin kirja. Kääntäjä kertoo, miten muumit ovat Suomen lasten todellisia sankareita ja miten jo useat sukupolvet ovat kasvaneet kirjojen myönteisessä ilmapiirissä, jossa perhe ja ystävien tuki ovat pääasiassa ja jossa lapset imevät itseensä myös ensimmäiset ympäristönsuojelun alkeet.

Suomaista muotoilua luonnehditaan ”pohjoisesta puhaltavaksi tuuleksi”, mutta tällä kertaa tuuli ei ole kylmä vaan raikas. Alan lehdet ovat selvästi löytäneet suomalaisen muotoilun. Usean artikkelin voimalla vyörytetään selkeitä muotoja, arkipäivän käytännöllisyyttä, puhtaita linjoja – ja Helsingin valintaa maailman muotoilukaupungiksi.

Kun alan lehti otsikoi tuttavallisesti ”Koskinen kävi Istanbulissa”, kyseessä oli tietenkin Harri Koskinen, turkkilaisyritykselle kylpyhuonekeramiikkaa suunnitteleva suomalaismuotoilija. Koskinen esiintyi Turkin tiedotusvälineissä tiuhaan tahtiin vuonna 2010. Koskisen tekemisiä ja menemisiä seurataan Istanbulissa; turkkilaismuotoilijoiden ahkerasti lukema Dexigner-portaali etunenässä havaitsee Koskisen liikkeet. Koskinen esitellään maailmankuuluna suomalaisena muotoilijana, jonka asiakkaat ovat merkkituotteita valmistavia yrityksiä. Haastatteluissa Koskinen painottaa suomalaisen muotoilukielen yksinkertaisuutta, luonnonläheisyyttä ja tietynlaista vaatimattomuutta. Suomalainen muotoilu on hänen mukaansa säilyttänyt raikkaana käytännöllisyyden yhdistettynä arkielämän estetiikkaan. Suomalaisen muotoilun voiman Koskinen näkee juuri sen trendejä tai muoteja jäljittelemättömässä ajattomuudessa. Koskisen muotoilufilosofia kiinnostaa Turkissa sen erilaisuuden vuoksi.

Pohjoinen satumaa ja Suomi-niminen paikka

Parin Lapinmatkailu-artikkelin lisäksi aikakauslehti Marie Clairen turkkilaisversio julkaisi laajan artikkelin suomalaisesta elämänmuodosta, jossa käydään läpi mökkielämät, yöttömät yöt ja elämä järvien rannalla, mutta myös Helsingin arkkitehtuuri ja kaksikielisyys. Suomalaisten peräänantamattomuus ja työteliäisyys eivät jää toimittajalta huomaamatta.

Newsweekin lanseeraama maailman parhaan maan titteli kirvoittaa pakinoitsijan vertailemaan Turkkia ja Suomi-nimistä paikkaa toisiinsa. Hauskassa satiirissa Suomi ei pärjää Turkille, mitä tulee yhteiskunnallisiin ongelmiin, Suomi on kuin alakoululainen siihen verrattuna. Siellä kaikki lukevat kirjoja ja puhuvat useita kieliä mutta ”miten on sen kuuluisan skandinaavisen siveyden laita”, haikailee kirjoittaja, eikä saa ennakkoluulolleen vastakaikua havainnoistaan.

Aasia ja Oseania

Afganistan

Suomella ei ole pysyvää julkisuuskuvaa Afganistanissa. Ne harvat kerrat, jolloin Suomi on julkisuudessa, ovat sattumanvaraisia. Sen sijaan useat poliitikot ja korkeat virkamiehet tuntevat Suomen asioita kohtuullisesti.

Syyskuussa paikallisessa englanninkielisessä julkaisussa Afghanistan Timesissa oli Helsinkiin päivätty juttu runsaasta revontulien määrästä. Juttuun oli haastateltu nimeltä mainitsematonta suomalaista asiantuntijaa.

Lokakuussa ilmestyi lyhyt juttu kuvineen niin paikallisessa darin-kielisessä lehdessä kuin Afghanistan Timesissa uuden suurlähettilään valtuuskirjeen jättötilaisuudesta presidentti Hamid Karzain kanssa.

Suurlähetystö pyrki aktiivisesti tiedottamaan Suomen itsenäisyyspäivästä. Niinpä valtakunnallisessa valtion omistamassa ARTV-televisiossa lähetettiin 6. joulukuuta puolen tunnin mittainen ohjelma Suomesta suurlähettilään tervehdyksineen. Suurlähetystön järjestämässä iltajuhlassa oli paikalla puolisen tusinaa televisiokanavaa ja muutama radiokanava lähettämässä ohjelmaa tilaisuudesta.

Merkille pantavaa on se, kuinka moni korkeista virkamiehistä tuntee Suomea kohtalaisen hyvin. Usein kyseessä tosin ovat ulkomailla asuneet afgaanit, jotka esimerkiksi Yhdysvalloissa, Saksassa tai Norjassa asuessaan ovat tutustuneet Suomen asioihin. Suomi-tietoutta osoitti myös presidentti Karzai, joka suurlähettilään valtuuskirjeen jättötilaisuudessa viittasi heti alkajaisiksi Newsweek-lehden maavertailuun ja kysyi, miten on mahdollista, että Suomen kaltainen pieni maa voi menestyä niin hyvin.

Australia

Suomea käsiteltiin Australian tiedotusvälineissä myönteisessä valossa ja edelliseen vuoteen verrattuna juttujen määrä kasvoi jonkin verran. Suomea käsitteleviä tai Suomen mainitsevia artikkeleita oli säännöllisesti Australian suurimmissa sanomalehdissä ja aiempaa enemmän verkkosivuilla. Kulttuuri- ja talousaiheet hallitsivat Suomea koskevaa uutisointia. Poliittista uutisointia ei juuri pääministerin vaihtumisen lisäksi ollut.

Maailman naisjohtajat politiikassa

Pääministerin vaihtuminen sattui sekä Suomessa että Australiassa samoihin aikoihin, joten tiedotusvälineiden huomio kiinnittyi tiiviisti oman maan poliittiseen tilanteeseen. Mari Kiviniemen valinta pääministeriksi pääsi kuitenkin näkyvästi esille The Australian -lehdessä. The Sydney Morning Herald huomioi Suomen presidentin ja pääministerin listatessaan maailman naisjohtajat Julia Gillardin pääministerivalinnan käsittelyn yhteydessä.

Ulkoministeri Kevin Ruddin nimitys YK:n köyhyyden ja kestävyyden välistä yhteyttä käsittelevään paneeliin poiki muutaman maininnan presidentti Tarja Halosesta paneelin puheenjohtajana. Suomen pyrkiminen YK:n turvallisuusneuvostoon mainittiin tiedotusvälineissä ja The Australian Financial Review -lehden mukaan Suomi on ennakkosuosikki vaihtuvaksi jäseneksi taitavan kampanjointinsa ansiosta.

Uutiskynnyksen ylittivät myös presidentti Halosen kannanotto Itämeren puolesta, Kiinan varapresidentin kohtaaminen joulupukin kanssa sekä EU:n suunnitelmat ydinjätteen hautaamisesta. Suomen laajakaista- ja maahanmuuttopolitiikkaa käsiteltiin jopa esimerkinomaisesti.

Nokia ja euroalueen talouskriisi

Suomen valinta maailman parhaaksi maaksi Newsweek-lehdessä noteerattiin suhteellisen vaisusti Australiassa, verkkolehdissä uutinen levisi laajemmin. Suomi esitettiin artikkeleissa hyvin myönteisesti, erityisesti korkean koulutuksen, infrastruktuurin ja puhtaan ympäristön maana. Pisa-tulosten julkistaminen Australiassa ei herättänyt suurta kiinnostusta, ymmärrettävästi vain oman maan sijoittuminen kiinnosti ja uutuuden viehätys on kadonnut.

Euroalueen talouskriisin yhteydessä kriittisissä artikkeleissa Suomi esitettiin neutraalissa valossa ja komissaari Olli Rehn mainittiin usein. Suomen talouden tilasta uutisoitiin myös aiempaa enemmän. Nokian vaikeudet ja kamppailu Applen varjossa kännykkämarkkinoilla saivat palstatilaa. Sydney Morning Herald lyttäsi Nokian näyttävästi taloussivuillaan ja piti Nokian rappeutumista kertomuksena Euroopan epäonnistumisesta.

Musiikki ja muotoilu kulttuurin kärjessä

Kulttuuri sai aiempaa enemmän näkyvyyttä Australian tiedotusvälineissä. Suomalainen ruokakulttuuri ja muotoilu olivat esillä muun muassa sisustustrendejä esiteltäessä. Sydney Morning Heraldin verkkolehden matkailusarja Objects of Desire esitteli Kiasmaa ja muita suomalaisia klassikkorakennuksia.

Suomalaismuusikkojen konsertit Australiassa herättivät positiivista huomiota ja Hevisauruksen menestyminen Suomessa noteerattiin. Einojuhani Rautavaara sai näkyvyyttä Canberran kansainvälisen musiikkifestivaalin valittua Rautavaaran lyyrisimmän oopperan Tietäjien lahjan ohjelmistoonsa.

Sydney biennaalin yhteydessä valokuvaaja Ola Kolehmaisen abstraktit työt esiteltiin näyttävästi Sydney Morning Heraldissa. Joulupukki sai ansaittua huomiota tv-kanavilla ja päivälehdissä. Lisäväriä uutisointiin toi joulun alla filmifestivaaleja kiertänyt elokuva Rare Exports.

Suomen matkailukohteet Lappi ja Tampere

The Australian esitteli Rovaniemen napapiirillä sijaitsevaksi joulupukin kotikaupungiksi. Artikkelin yhteydessä mainostettiin joulumatkoja Lappiin, joihin sisältyi unohtumaton vierailu joulupukin kotikaupungissa revontulten alla. Matkailun lisääntyminen Rovaniemelle ja ennätysmäärät lentoja joulupukin luokse nähtiin piristysruiskeena koko Euroopan taloudelle. Suomen lentokenttien toimivuus Euroopan lumimyrskyissä huomioitiin lehdistössä.

The Sydney Morning Herald uutisoi tuntemattomasta eurooppalaiskaupungista Tampereesta ja kuvasi sitä muodonmuutoksen kokeneeksi, mielenkiintoisen historian omaavaksi entiseksi teollisuuskaupungiksi, jossa on outoja museoita. Muumimuseon ja jääkiekkomuseon lisäksi erityisen don’t miss -maininnan sai Lenin-museo. Finlayson-keskus taas on lehden mukaan ollut aina aikaansa edellä ja on oppikirjaesimerkki täydellisestä muodonmuutoksesta.

Luova hulluus

Suomalaisten luova hulluus ja erikoisemmat kilpailulajit kiinnostivat. Eukonkannon ja saunomisen MM- kisojen traagiset vaiheet saivat palstatilaa, samoin David Beckhamin jalkaleikkaus Turussa. Myös poliisin Suomessa aloittama Googlen street view -tutkinta nostettiin esille.

Huomiota saivat myös Matti Nykäsen vankilatuomio, Porvoon McDonaldsin edustalla sattunut ampumavälikohtaus, muumioituneen ruumiin löytyminen savupiipusta ja Jari-Matti Latvalan Suomen- rallin voitto.

Kiinnostuksesta Suomea kohtaan kertoo myös se, että Canberra Times huomioi koko sivun kuvajutulla Suomen itsenäisyyspäivän vastaanoton.

Etelä-Korea

Mielenkiinto Suomea kohtaan ja Suomen julkisuuskuva Etelä-Koreassa säilyivät erittäin korkeina. Suomi herätti eteläkorealaisissa poikkeuksetta myönteisiä mielikuvia muun muassa koulutus- ja innovaatiojärjestelmänsä tuloksellisuudella. Suomalainen yhteiskuntajärjestelmä oli jatkuvasti ihastelun ja hämmästelyn kohteena. Suomen erittäin hyvä maine Etelä-Koreassa ilmeni maan mediassa usein uutisina puhtaasta luonnosta ja korkeasta ympäristötietoisuudesta, koulutusjärjestelmän erinomaisuudesta, tasa-arvosta ja korruption vähäisyydestä.

Suomen koulujärjestelmä ja korkeat oppimistulokset kansainvälisissä vertailuissa saivat ylivoimaisesti eniten julkisuutta eteläkorealaisessa mediassa. Koulutusosaaminen on selvästi ohittanut muut menestyneet suomalaiset tavaramerkit kuten puhtaan ympäristön, korruption vähäisyyden ja tasa- arvon. Suomen maine maailman johtavana koulumaana tuntuu vakiintuneen maassa, jossa koulutukseen suhtaudutaan lähes pakkomielteisesti ja jossa siihen käytettävän rahan ja ajan määrä on maailman huippuluokkaa.

Lukuisissa Suomen koulutusjärjestelmää käsitelleissä lehtiartikkeleissa pyrittiin analysoimaan syitä hyviin oppimistuloksiin ja suomalaisesta koulutusjärjestelmästä yritettiin ammentaa sopivaa mallia Etelä-Korean opetusjärjestelmän ongelmakohtiin ja haasteisiin. Korkeatasoinen, maisterin tutkinnon ja ammattiylpeyden omaava opettajakunta sekä tasa-arvoistava ja hitaammille oppilaille lisäopetusta tarjoava järjestelmä mainittiin menestyksen keskeisiksi taustatekijöiksi. koulutuksen, kouluruokailun ja opetusmateriaalin maksuttomuus nostettiin myös korostetusti esille kirjoituksissa.

Kilpailu parhaista koulupaikoista Koreassa on niin lukioissa kuin yliopistoissa armotonta, ja korealainen koulutusjärjestelmä suosiikin sekä hyvätuloisia että hyvin koulussa menestyviä. Suomessa oppilaita, joilla on havaittu oppimisvaikeuksia, tuetaan ja kaikille pyritään näin tarjoamaan tasapuoliset mahdollisuudet menestyä. Myös ammattikoulujen verrattain korkea suosio ja korkeat valmistumisedellytykset ihmetytti Etelä-Koreassa, missä lähes kaikkien oletetaan käyvän lukion ja jatkavan korkeakouluun tai yliopistoon.

Tiedotusvälineissä oli myös muutamia artikkeleita suomalaisesta perhepolitiikasta, työn ja perheen yhteensovittamisesta sekä työelämän laatukysymyksistä.

Eduskunnan puhemies Sauli Niinistön vierailu maaliskuussa sai myönteistä julkisuutta perinteisissä Suomen yhteiskuntaa koskevissa aiheissa. Marraskuussa toteutunut ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen vienninedistämismatka toi tiedotusvälineisiin useita Suomen taloutta, teollisuutta ja vientitarjontaa koskevia uutisia. Vierailulla oli mukana 20-jäseninen kauppavaltuuskunta, jossa edustettuina olivat kone-, metalli-, rakennus-, auto- ja ydinvoimateollisuuden, ICT:n, rahoitus- ja logistiikkapalveluiden sekä matkailun toimialat.

Entinen pääministeri ja puhemies Paavo Lipponen sekä elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen esiintyivät Koreassa kansainvälisten seminaarien key note -puhujina. Näissä tilaisuuksissa heistä tehtiin myös haastatteluja sekä sähköiseen että painettuun mediaan.

Kulttuurin saralla suomalainen design, nykytanssitaide, arkkitehtuuri ja kirjallisuus keräsivät myönteistä julkisuutta. World Design Capital, joka on nyt siirtymässä Soulista Helsinkiin, toi korealaismediassa tasaiseen tahtiin esille suomalaista muotoilua.

Kirjailija Leena Krohnin osallistuminen Seoul International Writers’ Festival -tapahtumaan ja hänen koreaksi käännetty teoksensa Ihmisen vaatteissa noteerattiin myönteiseen sävyyn. Ilkka Taipaleen 100 sosiaalista innovaatiota -teoksen koreankielisen version ilmestyminen keräsi myönteistä julkisuutta. Vuoden aikana julkaistiin myös ensimmäinen korea-suomi-sanakirja.

Indonesia

Suomi noteerattiin indonesialaisissa tiedotusvälineissä kohtuullisen usein ja pääsääntöisesti myönteisissä asiayhteyksissä. Palstatilaa saivat etenkin pääministeri Matti Vanhasen huhtikuinen vierailu sekä Suomen osaaminen koulutussektorilla. Taloussektorin uutisointia perinteisesti hallinneelle Nokialle vuosi oli vaikea ja se sai osakseen kriittisiä arvioita myös indonesialaisessa lehdistössä.

Pääministeri Matti Vanhanen teki virallisen vierailun Indonesiaan huhtikuussa. Paikalliset tiedotusvälineet huomioivat vierailun kohtuullisen hyvin. Suomen ja Indonesian välinen kauppa ja investoinnit sekä ilmastonmuutos ja uusiutuvat energiamuodot noteerattiin mediassa selkeimmin.

Joulukuun alussa julkaistut Pisa-vertailun tulokset saivat indonesialaiset tiedotusvälineet etsimään selityksiä sille, että Suomi keikkuu vuodesta toiseen muutoin Aasian maiden dominoiman listan kärkipäässä. Laadukas koulutus on selvästi muotoutumassa tärkeäksi osaksi Suomi-brändiä myös indonesialaisten mielissä.

Nokia on viime vuosina menettänyt ylivoimaisen ykköspaikkansa indonesialaisten suosikkipuhelinvalmistajana. Yhtiön vaikeudet vastata RIM:n ja Apple:n esittämään haasteeseen sai indonesialaisen lehdistön peräänkuuluttamaan syitä Suomen ylpeyden alavireisyydelle. Kuitenkin muistettiin myös mainita Nokian edelleen olevan kappalemäärissä mitattuna maailman suurin mobiililaitteiden valmistaja.

Muita Suomea käsitteleviä uutisaiheita olivat esimerkiksi Hornet-hävittäjän putoaminen Juupajoella tammikuussa sekä Suomessa koettu poikkeuksellisen lämmin kesä. Urheilu-uutisissa seurattiin suomalaisten kilpa-autoilijoiden edesottamuksia, ja jalkapalloilija David Beckhamin akillesjänneleikkaus kerrottiin suoritetun Turussa. Turku oli esillä myös joulurauhan julistusta käsitelleessä artikkelissa, jossa tämä suomalainen perinne nimettiin maailman vanhimmaksi edelleen noudatetuksi keskiaikaiseksi traditioksi. Suomen monenkirjavaa kisailu- ja kesärientokulttuuria tehtiin indonesialaisille tutuksi esimerkiksi Mobile Sauna -festivaalista sekä ilmakitaransoiton ja kännykänheiton mm-kisoista uutisoimalla. Lapin eksotiikka oli esillä joulukuisessa, Porschen Ivalossa järjestämää talviajokurssia esittelevässä artikkelissa.

Varsinaisen uutismedian lisäksi Suomi oli verrattain runsaasti esillä lifestyle-henkisissä julkaisuissa. Uusi suurlähettiläspariskunta herätti seurapiirejä tarkkailevien lehtien kiinnostuksen. Lähettiläspari esiintyi myös muun muassa Indonesian tärkeimmän englanninkielisiä uutisia välittävän televisiokanavan ohjelmasarjassa.

Itä-Timorin tiedotusvälineissä Suomi esiintyi harvakseltaan. Joulukuussa näkyvyydessä oli merkittävä huippu, kun Suomen uusi suurlähettiläs vieraili maassa ja luovutti valtuuskirjeensä. Suomi sai runsaasti positiivista julkisuutta, sillä vierailun aikana järjestettiin myös kansalaisjärjestötapaaminen, jossa lanseerattiin kolme uutta paikallisen yhteistyön määrärahan hanketta. Tapaamiseen oli kutsuttu television sekä sanomalehtien edustajia, ja viesti Suomen tuesta Itä-Timorin kehitykselle meni hyvin läpi. Suomi esiintyi tiedotusvälineissä myös suuren voimalahankkeen yhteydessä. Wärtsilällä on keskeinen rooli maan historian suurimmassa infrastruktuurihankkeessa.

Intia

Intian tiedotusvälineissä Suomi näkyi erityisesti Nokian ja muiden Intian markkinoilla olevien yritysten kautta. Lisäksi suomalainen cleantech, tieteelliset tutkimukset, peliteollisuus ja koulutus olivat esillä. Kansainvälisissä vertailuissa Suomi menestyi hyvinvoinnin, vaurauden ja tasa-arvon mittareilla laskettuna.

Suomi esiintyi Intian tiedotusvälineissä edelleen suuressa määrin Nokian kautta. Nokian tuotekehittely, strategia ja markkinatilanne olivat lähes päivittäisen tarkastelun alla. Pääministeri Matti Vanhasen vierailu Nokian Bangaloren-kehityskeskuksen avajaisissa helmikuussa herätti paljon median kiinnostusta. Nokia on yksi Intian luotettavimmista tuotemerkeistä, ja se näyttäytyi ympäristöystävällisenä ja vastuuntuntoisena yrityksenä. Nokia Life Tools -hanke ja halpojen puhelimien valmistus Intian maaseudun tarpeisiin oli yksi uutisoinnin aiheista. Nokia on ollut Intian parhaiten tunnettu brändi jo useamman vuoden peräkkäin.

Finnair oli suorien Delhin-lentojensa myötä niin ikään paljon esillä. Otsikoista nousivat esiin muun muassa Islannin tuhkapilvestä aiheutuneet lentokatkokset, Kingfisher Airlinesin kanssa tehty yhteistyösopimus sekä Finnairin ja Unicefin yhteistyökampanjat. Myös Finnairin rahtiliikennepalvelu Aasiaan sekä suunnitelmat lentoliikenneyhteyksien mahdollisesta lisäämisestä Intiassa huomioitiin yrityksestä uutisoitaessa.

Nokian ja Finnairin lisäksi suomalaisista yrityksistä mainittiin muun muassa Kemira, Kone, Outokumpu, Outotec, Waterix ja Wärtsilä. Intian ja Suomen välinen kauppa on jatkuvassa kasvussa. Cleantech ja muu ympäristöteknologiaosaaminen olivat esillä niin korkean tason vierailujen kuin yritysten välisen toiminnan ja sopimusten kautta. Suomi esiintyi innovaatioiden maana, joka voi olla mukana ratkaisemassa Intian lukuisia ympäristöongelmia.

Yleisesti Suomi näyttäytyi erinomaisen koulutuksen, tasa-arvon ja hyvinvoinnin maana, joka asettuu monella sektorilla kansainvälisille kärkisijoille. Etenkin puhuttaessa naisten tasa-arvoisesta kohtelusta ja sijoittumisesta työelämään Suomi mainittiin usein muiden Pohjoismaiden joukossa. Erilaiset suomalaiset tutkimukset ja tutkijat erityisesti ympäristöön, mobiiliteknologiaan ja ravitsemukseen liittyvissä asioissa olivat esillä. Yksittäisenä tapauksena paljon mediahuomiota sai Helsingin yliopiston emeritusprofessori Asko Parpolan Indus-aiheinen tutkimustyö. Parpola palkittiin pitkäaikaisesta työstään korkealla intialaisella kunnianosoituksella. Tutkimuksen lisäksi suomalainen peliteollisuus, johtotähtinään Remedy Entertainmentsin Max Payne ja Rovion Angry Birds, saivat myös huomiota. Lapin matkailu oli edelleen suosituimpia artikkelien aiheita, mutta myös Helsinkiä ja muuta luontomatkailua kohtaan oli nousevaa kiinnostusta.

Suomesta välittyi positiivinen ja luotettava kuva. Suomi nähtiin monelta osin houkuttelevana maana, mitä tulee opiskeluun, työntekoon tai matkailuun.

Pieneen kokoonsa ja kaukaiseen maantieteelliseen sijaintiinsa nähden Suomi oli hyvin esillä Intian mediassa. Muihin Pohjoismaihin ja muihin pieniin EU-maihin verrattuna Suomi sai paljon näkyvyyttä. Kansalliset uutiset hallitsevat Intian mediaa, ja ulkomaat profiloituvat yleensä vain merkittävien kahdenvälisten sopimusten ja yrityskauppojen sekä suurten valtiovierailujen yhteydessä.

Japani

Suomi oli edelleen hyvin tunnettu Japanissa omassa kokoluokassaan. Design oli nousussa, Pisa hieman laskussa.

Suomi tunnetaan Japanissa entistä paremmin etenkin design-maana, mutta myös toimivana yhteiskuntana, jossa lapset koulutetaan hyvin. Suomalainen kulttuuri ja yhteiskunta kiinnostavat edelleen japanilaisia selvästi enemmän kuin mitä maamme koko ja maantieteellinen etäisyys edellyttäisivät. Suomi pärjää myös muiden Pohjoismaiden joukossa hyvin, eikä jää naapurimaiden varjoon.

Suomi nousi julkisuuteen varsin tutuilla aiheilla, mutta hieman muuttunein painotuksin. Suomalainen design oli suosittu aihe pitkin vuotta, mutta loka–marraskuussa kaikkien aikojen suurin suomalaisen muotoilun vienninedistämishanke, Hirameki-tapahtuma, poiki 64 juttua eri medioihin.

Japanissa jatkuu Pohjoismaat-buumi, ja Suomen Tokion-suurlähetystö sai runsaasti erilaisia mediakyselyitä. Julkisuusdiplomatian arvon ymmärtävän suurlähettiläs-pariskunnan myötä lehtihaastattelut ja televisioesiintymiset ovat lisääntyneet. Suurlähetystö osallistuikin noin 20 televisio- ohjelmaan ja lehtijuttuun. Aiheet olivat suurimmaksi osaksi pehmeitä: ruoka, design ja lifestyle. Kiireisiin japanilaisiin vetoaa käsitys pohjoismaisesta puhtaasta luonnosta, raaka-aineista ja rennosta elintavasta, joka tuo korkeat sijoitukset onnellisuus-tutkimuksissa.

Käsitys suomalaisten naisten tasa-arvoisista mahdollisuuksista vahvistui Mari Kiviniemen noustua pääministeriksi. Päälehdet kirjoittivat Suomesta maana, jota johtaa kaksi naista. Suomalaisen yhteiskunnan kiinnostavuutta lisäsivät erilaisuuksien lisäksi myös yhteiset haasteet, etenkin väestömme, joka ikääntyy lähes yhtä nopeasti kuin Japanin väestö.

Suomen Pisa-menestys on ollut Japanissa maakuvamme kivijalka viimeisen kymmenen vuoden aikana. Joulukuussa ilmestyneet Pisa-tulokset vahvistivat japanilaisten entuudestaan vahvaa käsitystä suomalaisen peruskoulutuksen erinomaisuudesta. Suomi mainittiin uutisissa Japanin mallimaana, mutta vähemmän kuin aikaisemmin. Suurin huomio kiinnittyi naapureiden, Etelä-Korean ja Shanghain menestykseen.

Suomi-uutisointi on edellisvuosien tapaan lähes yksinomaan myönteistä. Ainoa kielteinen uutisointi liittyi saunomisen MM-kisojen kuolemantapaukseen.

Vuonna 2011 kadunmies tietää Suomen edelleen varmimmin muumien, revontulien, joulupukin ja Nokian kotimaana, mutta maakuva monipuolistuu vuosi vuodelta. Nousevia kiinnostuksen kohteita Japanissa olivat designin lisäksi suomalainen ruoka ja elokuva. Tokiossa lokakuussa pidetty suomalaisen elokuvan festivaali poiki lähes kymmenen juttua eri medioihin. Tokion suurlähetystön positiivisena haasteena onkin paitsi vastata suureen kiinnostukseen, myös tehdä proaktiivisesti uusia asioita tunnetuksi.

Kiina

Vuosi oli Suomen ja Kiinan suhteissa varsin tapahtumarikas, mikä näkyi myös Kiinan tiedotusvälineissä. Diplomaattisuhteiden 60. juhlavuoden ja Shanghain maailmannäyttelyn siivittämien korkean tason poliittisten vierailujen sekä Suomen maailmannäyttelypaviljongin Kirnun saaman huomion lisäksi Suomi nousi otsikoihin muun muassa Suomen ja Shanghain Pisa-menestyksen ja Kiinassa järjestetyn Ateneumin taidemuseon Naisten huoneet -näyttelyn kautta.

Pääotsikoiden ulkopuolelle jääneitä uutiskynnyksen ylittäneitä aiheita oli lukuisia. Suomi noteerattiin marginaaleissa muun muassa Tuska-festivaalin, World Design Capital 2012 - hankkeen, muumien sekä Millenium-teknologiapalkinnon maana. Niin ikään huomioitiin Suomen valinta maailman parhaaksi maaksi Newsweek-lehden tekemässä vertailussa. Joulu ja joulupukki assosioituivat mediassa Suomeen edellisvuotta selkeämmin.

Ateneumin Naisten huoneet -näyttely

Suomalaisten naistaiteilijoiden teoksia aikajaksolta 1870–1990 Kiinan kansallisessa taidemuseossa esitellyt Ateneumin Naisten huoneet -näyttely otettiin lämpimästi vastaan Kiinan tiedostusvälineissä. Uutisissa keskityttiin ennen muuta Suomen ja Kiinan diplomaattisuhteiden 60. vuoden juhlistamiseen sekä Suomen ainutlaatuisten naistaiteilijoiden, muun muassa Maria Wiikin, Ellen Thesleffin ja Elin Danielson-Gambogin, kultakauden töiden esittelyyn. Lisäksi kerrottiin naisten yhteiskunnallisesta asemasta Suomessa. Maalauksissa nähtiin luonnon värikkyyttä, suomalaisia perinteitä sekä suomalaisten naisten itsenäisyyttä ja lujuutta.

Suomen ja Kiinan diplomaattisuhteiden 60. vuoden vierailut

Suomen ja Kiinan diplomaattisuhteiden 60. vuosi sai erityishuomiota Kiinan tiedotusvälineissä, kun Kiinan varapresidentti Xi Jinpingin vieraili Suomessa maaliskuussa ja tasavallan presidentti Tarja Halonen Kiinassa toukokuussa.

Toukokuun osalta tiedotusvälineet nostivat esiin presidentti Halosen ja Kiinan presidentin Hu Jintaon Pekingissä käymät poliittiset keskustelut sekä käyttivät kosolti aikaa ja palstatilaa Halosen ja Kiinan varapääministerin Li Keqiangin Suomen Cleantech-seminaarin osallistumisesta raportointiin. Uutisissa varapääministeri Li luonnehti Suomea vahvaksi cleantech-innovaatioiden tuottajaksi ja käyttöönottajaksi ja totesi Suomen ja Kiinan cleantech-alan yhteistyön omaavan huomattavasti potentiaalia.

Presidentti Halosen vierailun yhteydessä järjestetty diplomaattisuhteiden juhlatilaisuus sekä Suomen paviljongin Suomi-päivän seremoniat uutisoitiin myönteisessä valossa. Presidentti Halosen vierailun lisäksi pääministeri Mari Kiviniemen ja Kiinan pääministerin Wen Jiabaon tapaaminen Shanghaissa sekä pääministeri Kiviniemen osallistuminen maailmannäyttelyn päätösseremoniaan huomioitiin.

Vierailuista myös eduskunnan puhemies Sauli Niinistön Kiinan vierailu sekä lukuisat ministerivierailut näkyivät mediassa.

Shanghain Expo-maailmannäyttely

Shanghain maailmannäyttely nousi esiin Kiinan mediassa, varsinkin Shanghaissa ja sen lähialueilla, erityisenä vieraista maista ja kulttuureista kertovana uutisena. Kuten tavallista, suuret maat (Yhdysvallat, Japani, Saksa, Iso-Britannia jne) saivat laajasti huomiota, mutta monissa yhteyksissä myös pienemmät maat, Pohjoismaat mukaan luettuna, saivat runsaasti palstatilaa.

Suomelle Shanghain maailmannäyttely kumuloi lähes puolitoista tuhatta juttua - mukana myös saman uutisen toisintoja useammassa mediassa - pelkästään puolivuotisen maailmannäyttelyn aikana. Tämä oli huomattava lisä Suomesta yleensä kiinalaisissa medioissa kertoviin uutisiin. Uutiset kattoivat kaikki maailmannäyttelyn Suomen teemat - hyvinvointi, osaaminen ja ympäristö - erityisen kiinnostuksen kohdistuessa Suomen kestävän kehityksen osaamiseen ja teknologiaan.

Merkittävää oli myös suomalaisten kulttuurisisältöjen huomioiminen, erityisesti internetissä, myös kiinalaisilla sosiaalisen median sivustoilla. Maalis-heinäkuussa Expo-hankkeen tilaamia ja Anima Vitaen tuottamia Suomesta kertovia Daily Ape -videoita sekä Suomen paviljonkivideoita ladattiin kiinalaisilta sosiaalisen median sivustoilta yli 300 000 kertaa. Tämän lisäksi kymmenet tuhannet muut kiinalaiset ja ulkomaalaiset näkivät Daily Ape -videot shanghailaisten taksien Touch Media -näytöillä.

Pisa

Shanghain alueen sanomalehdet uutisoivat Pisa-tuloksista laajasti, mutta eivät erityisen näkyvästi. Kaikki lehdet kirjoittivat tuloksista, mutta uutiset eivät hallinneet otsikoita. Painotukset kirjoituksissa olivat hyvin samankaltaisia: shanghailaisten tulokset olivat korkeita ja kautta linjan hyviä, puutteita oli joillakin alueilla ja niistä oli otettava opiksi, eikä tulosten perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä koko Kiinan koulutusjärjestelmästä. Kaikissa artikkeleissa painotettiin myös Pisan mittaavaan soveltavaa osaamista, ei ulkoa oppimista. Testin erilaista luonnetta verrattuna kiinalaisiin kokeisiin korostettiin kaikissa artikkeleissa. Toistuvasti tuotiin myös esiin, että tulokset antavat viitteitä siitä, mihin suuntaan opetusta Kiinassa tulee kehittää ja minkälaisia reformeja on syytä soveltaa muuallekin. Shanghain alue on kansainvälinen ja omanlaisensa kiinalaisessa kouluympäristössä, mikä tuotiin esiin joissakin artikkeleissa.

Mikäli haluaa harjoittaa poliittista spekulointia, tulosten voidaan katsoa tukevan opetusjärjestelmän uudistajien agendaa Kiinassa ja lisäävän paineita koulutuslaitoksen koemenestystä painottavan ilmapiirin muuttamiseen. Sama koskee myös koulutyön määrää, jonka katsottiin Shanghaissa olevan liiallista ja jota tulisi vähentää. Shanghain valinta ensimmäiseksi Pisa-koealueeksi Kiinassa ei ole sattumaa ja kaupungissa on panostettu voimakkaasti peruskoulutuksen kehittämiseen.

Joulupukki

Joulu ja joulupukki näkyivät Kiinan tiedotusvälineissä selvästi edellisvuotta enemmän. Jutut myös assosioituivat entistä selkeämmin Suomeen. Osansa joulupukin poikkeuksellisen hyvään ja laajaan medianäkyvyyteen toivat Kiinassa viime vuonna käynnistetyt jouluhankkeet: Kiinan jouluposti, Kiinan pohjoisimman piirikunnan Mohen joulukylä sekä Suomen joulupukkisäätiön ja kiinalaisen tavarataloketjun aloittama yhteistyö. Joulupukki vieraili myös Suomen maailmannäyttelypaviljongissa.

Vaikka joulupukki onkin Kiinassa entuudestaan tunnettu hahmo, merkittävää uutisoinnissa oli, että tällä kertaa sanomalehdet pohjoisesta etelään kirjoittivat hänen tulevan Suomesta. Kiinan etelärannikolla sijaitsevan Beihain kaupungin paikallissanomalehti Beihai Daily julkaisi artikkelin ”Juhlapyhät joulupukinkylässä”, jossa kuvailtiin joulunviettoa Rovaniemellä. Valtakunnallinen China Daily puolestaan kirjoitti Kiinan jouluhankkeista ja otsikoi juttunsa: ”Joulukylä aukeaa Kiinan napapiirillä”. Lehti julkaisi myös suurlähettiläs Lars Backströmin haastatteluun pohjautuvan jutun ”Jos haluat kirjoittaa joulupukille…”. Joulun alla myös Kiinan keskustelevisio sekä maan virallinen uutistoimisto Xinhua julkaisivat juttuja joulusta ja joulupukista. Uutismedioiden lisäksi myös mainosjulkaisut ottivat osaa joulupukin tunnetuksi tekemiseen. Muun muassa lentoyhtiö Air Chinan lentokoneiden viihdeohjelma sekä Pekingin taksien asiakaslehti Manbu kertoivat joulupukin tarinaa. Suurlähettiläs ja hänen puolisonsa olivat muutenkin aika ajoin esillä mediassa.

Hongkong

Hongkongissa julkaistiin runsaat kolmesataa artikkelia Suomesta. Päähuomion saivat edellisen vuoden tapaan kulttuuri ja turismi. Kulttuuria käsittelevien artikkelien määrä osoitti jälleen, että suomalaisten kulttuuritapahtumien tuominen lisää erinomaisesti Suomen näkyvyyttä Hongkongissa.

Hongkongin ja Macaon painetussa, pääasiassa kiinankielisessä, mediassa julkaistiin runsaat kolmesataa Suomea koskevaa artikkelia. Määrä kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna ja raporttien laatu parantui entisestään. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomi oli useimmin Hongkongin mediassa. Vaikka Hongkongin media kiinnitti entistä enemmän huomiota Manner-Kiinan tapahtumiin, myös ulkomaat saivat laajaa huomiota, ei vain kansainvälisten uutistoimistojen välittäminä uutisia vaan myös vierailevien toimittajien analysoivina artikkeleina.

Eniten suomalaisen yhteiskunnan eri osa-alueista olivat esillä kulttuuri (95 artikkelia) ja turismi (75 artikkelia).

Kulttuuria käsittelevien artikkelien määrä osoitti jälleen, että Suomen pääkonsulaatin Hongkongiin tuomat kulttuuritapahtumat lisäsivät erinomaisesti Suomen näkyvyyttä. Erityisesti musiikkitapahtumat saivat runsaasti huomiota tiedotusvälineissä: kuuro rap-artisti Signmark ulkoilmaesiintymisessä Hongkongin pilvenpiirtäjät taustanaan, Meta4-kvartetti Hong Kong Arts Festivalilla, Avantin konsertti Suomen ja Kiinan diplomaattisuhteiden 60-vuotisjuhlan kunniaksi, Uusi Helsinki -kvartetti Hongkongin kamarimusiikkijuhlilla ja pianisti Juho Pohjosen soolokonsertti.

Suomessa vierailleita matkailutoimittajia kiinnosti eniten talvimatkailu (Kuusamo, Ruka, Rovaniemi, revontulet). Uutta eksotiikkaa löytyi arktisista häistä. Myös syksy Lemmenjoella ja Lapin ruska houkuttelivat matkailijaa. Kirjoituksissa kesämatkailusta nousivat esille Helsinki, Turku, Naantali ja Rauma sekä ”valkolakki-festivaali” (vappu).

Mediavierailu osoittautui hyödylliseksi vielä vuodenkin kuluttua, kun Ming Paon toimittaja kirjoitti jutun ”myrkkysieniä syövistä hulluista suomalaisista” konsulin tarjoaman korvasieniaterian nautittuaan ja raportoi syksyn marjanpoiminta-ajasta.

Suomalaisen koulumenestyksen saloja pohdittiin pitkin vuotta, kunnes vuoden 2010 Pisa-tulosten julkistamisen jälkeen tyydyttiin pelkkään mainintaan kolmossijasta.

Suomen taloudesta raportoitiin Nokian lisäksi lähinnä vain pohjoismaisissa ja EU-yhteyksissä. Applen käyttäjien rakastaman Angry Birds -pelin kerrottiin sampoavan rahaa nuorille suomalaisille suunnittelijoilleen.

Kiinnostusta Suomen politiikkaan ei edelleenkään Hongkongista löytynyt. Ainoa suomalaista poliittista kenttää koskeva uutinen oli pääministeri Matti Vanhasen ero virastaan.

Eniten esille noussut yksittäinen henkilö oli nuori suomalainen suunnittelija Klaus Haapaniemi, joka loi hongkongilaisen ostoskeskuksen sadunomaisen joulukoristelun Snowy Wonderland World Trade Centerissä. Kestosuosikkihahmot 65-vuotias Muumi ja joulupukki esiintyivät monien lehtien palstoilla pitkin vuotta. Urheilun saralla ainoa mainittava suomalainen nimimies oli Valtteri Bottas, jonka menestyminen Macao Grand Prix’n Formula 3 -kisassa katsottiin olevan ponnahduslautana Formula 1 -ajajaksi kuten niin monelle muulle kuljettajalle ennen häntä.

Uusia teemoja olivat useiden lehtien kirjoittelu maamme äärimmäisistä sääolosuhteista (lunta pohjoisessa, hellettä etelässä; kuumin kesä Suomessa), suomalaisen lääketieteen keksinnöistä (uusi lääke dementiaan tai pelihimoon, D-vitamiinista apu Parkinsonin tautiin) sekä Macaon ja Suomen postin julkaisemasta yhteispostimerkistä.

Kielteisessä valossa Suomi esiintyi uutisissa, joissa raportoitiin porojen huonosta kohtelusta. Useat lehdet ihmettelivät myös Finnairin lähtökiihdytyksestä väärällä kiitoradalla Hongkongin lentokentällä.

Laos

Laosin englanninkielinen lehti Vientiane Times raportoi vuoden mittaan tunnollisesti Suomen kehitysyhteistyöhankkeista ja niiden yhteydessä järjestetyistä tapahtumista. Sopimus Laosin kartoitushankkeesta sai aikaiseksi otsikon ”Laosin tulevaisuuden kartoitus”.

Malesia

Suomi nousi esille malesialaismediassa edellisvuosien tapaan harvoin, mutta poikkeuksetta myönteisessä valossa. Suurimman näkyvyyden sai pääministeri Matti Vanhasen huhtikuinen vierailu. Esillä olivat myös poliisikoirakoulutus, Itellan postinskannauskokeilu ja suomalainen selänkuntoutusohjelma.

Suomen näkyvyys malesialaisessa mediassa on samalla tasolla muiden viiteryhmän maiden kanssa: koska uutisointi keskittyy pitkälti kotimaan, naapurimaiden tai muun Aasian asioihin, nousi Suomeen liittyviä teemoja esille harvoin, jopa edellisvuotta harvemmin.

Pääministeri Matti Vanhasen kaksipäiväinen vierailu Malesiaan huhtikuussa uutisoitiin asiaankuuluvan näyttävästi. Vanhasen ja Malesian pääministerin Najibin keskusteluista nostettiin esiin investoinnit, uusiutuva energia ja Suomen ehdokkuus YK:n turvaneuvostoon, jota Malesia tukee.

Suomalaisyrityksistä esille nousi mediassa vain Nokia. The Malaysian Reserve kirjoitti huhtikuussa laajasti yrityksen markkina-aseman heikentymisestä Applen jatkaessa voittokulkuaan. Lokakuussa suurlähetystö järjesti Dan Steinbockin Nokian strategiaa käsittelevän kirjan julkistamistilaisuuden, mikä poiki useita artikkeleita. Näissä nostettiin esiin muun muassa Steinbockin väite, että Applen saama globaali mediahuomio antaa vääristyneen kuvan tilanteesta, sillä Apple dominoi lähinnä Yhdysvalloissa, mutta Nokia johtaa edelleen kehittyvillä markkinoilla.

Suomalainen poliisikoirakoulutus on maailman huipputasoa, ainakin mikäli malesialaisilta kysytään. Huhtikuussa maassa vieraili suomalainen poliisikoirakouluttaja ja koulutuksesta mainittiin useissa artikkeleissa. Koululaisten Pisa-tuloksista ei sen sijaan kuitenkaan uutisoitu lainkaan, luultavasti siksi, että Malesia ei ollut mukana arvioinnissa.

Useimmiten Suomi oli kuitenkin yllättäen esillä lifestyle-aiheiden ympärillä. New Straits Times -lehden terveyssivuilla oli tammikuussa laaja artikkeli Suomessa kehitetystä selän kuntoutusmenetelmästä ja - teknologiasta, jotka eräs yritys on tuonut Malesiaan. Toisessa artikkelissa kerrottiin saunasta suomalaisena keksintönä. Itellan ideaa ryhtyä skannaamaan asiakkaiden posteja esiteltiin Daily Telegraphin toimittajan artikkelissa, joka julkaistiin myös The Starissa.

Matkailumahdollisuudet, Helsinki ja suomalainen elämäntapa saivat huomiota helmikuussa The Star - lehden kattavassa artikkelissa. Lehtien sivuille pääsivät myös ensimmäisellä charter-lennolla Langkawille laskeutuneet suomalaisturistit.

Newsweek-lehden maavertailussa elokuussa Suomi oli ykkössijalla eikä tämä jäänyt huomaamatta Malesiassakaan, joskin päähuomio oli siinä, että Malesia oli Aasian maista kolmen parhaan joukossa (sijalla 37). Eräs toimittaja ihmetteli artikkelissaan Suomen ykkössijaa: onhan Suomi Kimi Räikkösen ja muiden formulamestareiden kotimaa, mutta siellähän on kuuden kuukauden talvi!

Mongolia

Suomea koskevia artikkeleita esiintyi Mongolian tiedotusvälineissä harvoin. Tilanne on sama muiden Pohjoismaiden osalta. Suomi ylitti uutis- ja juttukynnyksen kuitenkin hieman edellisvuotta useammin. Suomi esiteltiin myönteisessä valossa. Yleisesti ottaen Suomi nähtiin teknologisesti kehittyneenä maana ja hyvänä kehitysmallina Mongolialle.

Mongolian lehdistössä huomioitiin Mongolian presidentin vierailu Suomeen lokakuussa. Suomen pääministerin vaihdos ylitti juttukynnyksen kesällä. Niin ikään huomioitiin Suomen valinta maailman parhaaksi maaksi asua ja elää Newsweek-lehden tekemässä vertailussa. Esillä olivat myös muun muassa Nokian merkitys Suomen taloudelle, tieto- ja tietotekniikkapohjaisen talouden kehittyminen sekä Aalto-yliopistossa kehitetty uusi menetelmä hakea tietoa silmälasinäytöille.

Nepal

Suomen näkyvyys Nepalin mediassa palasi edellisen vuoden EU-sijaispuheenjohtajakauden tuoman lisänäkyvyyden jälkeen takaisin aikaisempien vuosien tasolle. Mediajulkisuutta Nepalissa saivat Suomen kehitysyhteistyön lisäksi muun muassa KHO:n presidentti Pekka Hallbergin osallistuminen Nepalin perustuslain laadintaa käsittelevään kansainväliseen konferenssiin, Helsingin yliopiston professorin Helena Rannan johtamat joukkohautakaivaukset, Läskillä lukutaitoa -kampanja, ensimmäisenä suomalaisena naisena Mount Everestin huipulle kiivennyt Carina Räihä, TeliaSoneran tytäryhtiö Ncell:in avaama maailman korkein 3G-palvelu ja Suomen lehtikuvaajien ja Photo Raw -lehden järjestämä Life in Pix.

Suomen tekemä kehitysyhteistyö Nepalissa vilahteli nepalinkielisissä lehdissä useamman kerran vuoden aikana. Lehdissä uutisoitiin Helsingissä käydyistä Suomen ja Nepalin kahdenvälisistä yhteistyöneuvotteluista ja sopimuksen allekirjoittamisesta sekä Suomen Kathmandun-suurlähetystön nostamisesta suurlähettilästasolle liki 30 vuotta kestäneen kahdenvälisen kehitysyhteistyön jälkeen.

Suomen tukemista kehitysyhteistyöprojekteista tilaa lehdissä saivat muun muassa jätteenkäsittelyhanke Itä-Nepalissa ja Nepalin opetussektorin koulureformiohjelma. V.a asiainhoitajan Pirkko-Liisa Kyöstilän ja erityisasiantuntija Kari Leppäsen kommentit ja huoli Nepalin turvallisuustilanteesta ja sen vaikutuksesta projektien täytäntöönpanoon tuotiin esiin artikkelissa ympäristöhallinnon kehittämishankkeen SEAM: neljännen ohjausryhmän tapaamisesta. Samassa artikkelissa v.a asiainhoitaja Kyöstilä toi esiin Suomen hallituksen tuen Nepalin rauhanprosessille. Paikallisen yhteistyön määrärahalla toimivista projekteista lehdissä uutisoitiin Suomen tukemasta yrittäjyysprojektista Pharpingin kylässä lähellä Kathmandua.

Läskillä lukutaitoa -kampanjasta oli artikkeleita sekä nepalinkielisissä että englanninkielellä julkaistavissa lehdissä, ja osassa kerrottiin myös ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen osallistumisesta kampanjaan. Kampanja herätti myönteistä huomiota ja keskustelua sekä kv. yhteisön että nepalilaisten kehityskumppaneiden keskuudessa. Englanninkielisessä kerran viikossa ilmestyvässä Spotlight-aikakauslehdessä oli elokuussa v.a asiainhoitaja Kyöstilän haastattelu, joka antoi kattavan kuvan Suomen kehitysohjelmasta Nepalissa.

Lehdistössä uutisoitiin vuoden aikana laajasti EU:n ja Nepalin poliittisten toimijoiden lukuisista tapaamisista sekä EU-maiden yhteisistä kannanotoista Nepalin poliittisen tilanteen osalta. Loppuvuodesta lehdistö kertoi v.a asiainhoitaja Kyöstilän ja Norjan suurlähettilään tapaamisista UCPN- Maoist -puoleen puheenjohtaja Pushpa Kamal Dahal ”Prachandan” ja Nepali Congress-puolueen puheenjohtaja Sushil Koiralan kanssa. Suomen mukanaolo toi esiin Suomen aktiivisen osallistumisen kansainvälisen avunantajayhteisön huoleen Nepalin rauhanprosessin etenemisestä ja vaikean poliittisen tilanteen vaikutuksista Nepalin kehitysprosessille.

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallbergin vuoden alussa tapahtunut Nepalin-vierailu ja osallistuminen kansainväliseen konferenssiin, joka käsitteli Nepalin perustuslain laadintaa, huomioitiin englannin- ja nepalinkielisissä lehdistössä. Spotlight-aikaukauslehdessä ilmestyi presidentti Hallbergin laaja haastattelu, joka käsitteli Suomen ja Nepalin välisiä suhteita ja Nepalin perustuslakiprosessia.

Helsingin yliopiston Hjelt-instituutin tutkijoiden professori Helena Rannan ja dosentti Jukka Palon johtamat joukkohautakaivaukset Janakpurissa saivat paljon julkisuutta lehdistössä. Kyseessä oli merkittävä saavutus Nepalin ihmisoikeuksien edistämisessä. Näytteet Janakpurista löydetyistä ruumiista lähetettiin Suomeen DNA-tutkimuksia varten.

Nepalin varapääministeri ja ulkoministeri Sujata Koiralan vierailu Suomessa keväällä ja suurlähettiläs Terhi Hakalan syksyinen vierailu Nepalissa mainittiin muutamassa lehdessä.

Yrityspuolella Nepalin lehdistö uutisoi erittäin laajasti Ncell:in saavutuksista Nepalissa. Ncell on TeliaSoneran tytäryhtiö, Nepalin ensimmäinen yksityissektorin omistama matkapuhelinoperaattoriyritys ja tällä hetkellä suurin ulkomainen investoija Nepalissa. Ncell toi langattomat datapalvelut maailman korkeimmalle paikalle käynnistäessään 3G-palvelut Mount Everestin alueella. Ncell:in toimitusjohtajaa Pasi Koistista ja TeliaSoneran Euraasian liiketoiminta-alueen johtajaa Tero Kivisaarta haastateltiin asian tiimoilta kahdessa Nepalin johtavassa sanomalehdessä. Ensimmäinen tukiasema Mount Everestin 5300 metrin korkeudessa sijaitsevalla perusleirillä huomioitiin Nepalissa yhdeksi merkittävimmistä vuoden 2010 tapahtumista.

Carina Räihä toi Suomen Nepalin mediaan kiivettyään ensimmäisenä suomalaisena naisena Mount Everestille. ”Kaksi kuukautta rankkaa kiipeämistä huipentui elämäni kunniakkaammaksi hetkeksi kun seisoin Mount Everestin huipulla ensimmäisenä suomalaisena naisena” Carina Räihä kertoo lehtiartikkelissa.

Kulttuuripuolelta palstatilaa sai Suomen Lehtikuvaajat ry:n ja Photo Raw -lehden yhdessä nepalilaisen Photo Circlen kanssa järjestämä kuvajournalismin mestarikurssi Kathmandussa. Työpajan opettajana toimii eteläafrikkalainen kuvaaja Jodi Bieber, joka on voittanut muun muassa World Press Photo - kilpailun seitsemän kertaa eri luokissa. Kurssille osallistui seitsemän suomalaista ja seitsemän nepalilaista valokuvaajaa.

Kathmandun teatterifestivaaleilla marraskuussa esiintyi Helsingissä asuva, maailmanmainetta niittänyt, tanssija ja miimikko Adam Darius kollegansa Kazimir Kolesnikin kanssa teoksella Death of a Scarecrow. Adam Darius esiintyi festivaaleilla Suomen lipun alla. Esitys sai merkittävää huomiota Nepalin lehdistössä.

Uutiskynnyksen ylittivät myös naispääministeri Mari Kiviniemen nimittäminen ja Finnairin lakko sekä Bollywood-tähti Manisha Koiralan häämatka Suomeen.

Pakistan

Suomen medianäkyvyydessä ei tapahtunut muutosta aiempiin vuosiin verrattuna. Suomi esiintyi Pakistanin tiedotusvälineissä harvakseltaan. Vuoden aikana lehdissä oli muutamia Suomeen liittyviä kirjoituksia, esimerkiksi suurlähettiläs Osmo Lipposen haastatteluita sekä artikkeli hänen vierailustaan Karachissa, artikkeli sadasta parhaasta suomalaisesta sosiaalisesta innovaatiosta ja juttu Suomen itsenäisyyspäivästä.

Lisäksi Suomi sai jonkin verran näkyvyyttä Pisa-tutkimuksen julkistamisen yhteydessä, jolloin tutkimusta käsitelleet lehdet uutisoivat Suomen kärkisijoituksesta. Sen sijaan esimerkiksi Newsweek- lehden maavertailua ei Pakistanissa huomioitu lainkaan (johtuen mahdollisesti Pakistanin häntäpään sijoituksesta), joten Suomen kärkisija jäi noteeraamatta.

Heinäkuun lopussa alkaneiden tulvien yhteydessä uutisoitiin näkyvästi kansainvälisen yhteisön antamasta tuesta, ja Suomenkin antama tuki oli mainittuna uutisissa. Suomi ei saanut tuellaan kuitenkaan mitään erityisen suurta mediajulkisuutta, vaan Suomen antamat tukisummat olivat listattuina muiden joukossa. Pakistanin läheisinä kumppaneina pidetyt maat (Kiina, arabivaltiot), saivat luonnollisesti paljon enemmän myönteistä näkyvyyttä antamastaan humanitaarisesta avusta.

Suomen poliittinen ja kulttuurillinen näkyvyys oli varsin olematonta. Suomen talous- tai poliittiset uutiset eivät syrjäyttäneet Pakistanin oman vaikean taloudellisen ja poliittisen tilanteen hallitsemaa uutisaineistoa. Nokia esiintyi aiempaan tapaan taloussivujen uutisissa ja suurissa mainoskampanjoissa niin lehdissä kuin televisiossa, varsinkin loppuvuodesta uuden N8-mallin myötä.

Suomea ei esitelty kielteisessä valossa vaan paremmin voidaan todeta Suomi-kuvan olevan myönteinen, vaikkei maasta juurikaan tiedetty eikä se esiintynyt näkyvästi tiedotusvälineissä.

Singapore

Suomi oli näkyvästi esillä Singaporen tiedotusvälineissä erityisesti Singaporen presidentin valtiovierailuun liittyen. Artikkeleissa esiteltiin monipuolisesti molempia maita kiinnostavia yhteistyömahdollisuuksia: kauppasuhteiden kehittämisen ohella tuotiin esille erityisesti koulutus, tiede ja teknologia sekä cleantech. Talousuutisista olivat esillä erityisesti Neste Oil ja Cargotec. Lapin eksotiikka ja joulupukki saivat tänäkin vuonna näkyvyyttä lehdistössä. Haastattelusarjassa "Singaporelaisia ulkomailla" haastateltiin Helsingissä ja Lappeenrannassa asuvia kansalaisia. Suomen maagisesta luonnosta, menestystarinoista ja naisten asemasta lumoutunut toimittaja innostui pohtimaan Suomen vierailunsa päätteeksi leikkimielisesti, mitä tapahtuisi, jos Singaporea hallitsisivat naiset.

Suomea koskeva uutisointi oli aikaisempaa näkyvämpää erityisesti presidentti Nathanin Suomen- vierailun johdosta. Suomea esitellään poikkeuksetta myönteisessä valossa. Yleisesti Suomen tunnettuus ja näkyvyys maan tiedotusvälineissä on muiden vastaavan kokoisten Euroopan maiden tasolla. Suomi saa huomiota lehdistössä, jos jotakin erityistä tapahtuu. Aasian uutiset yleensä ja naapurimaiden asiat erityisesti ovat etusijalla.

Singaporen presidentti ja rouva S R Nathanin valtiovierailu Suomeen 26.-29. lokakuuta uutisoitiin laajasti ja erittäin positiivisesti eri tiedotusvälineissä Singaporessa. The Straits Times käsitteli vierailua kuudesti. Vierailu uutisoitiin myös useana päivänä kiinankielisessä Lianhe Zaobao -lehdessä, tv- uutisissa (Channel News Asia) ja internetlehdissä. Uutisoinnissa korostettiin maiden erinomaisia suhteita, potentiaalia kaupan ja muun yhteistyön syventämiselle sekä maiden samankaltaisuutta. Presidentin vierailuun osallistunut ministeri Lim, joka on vastuussa ikääntyvään väestöön liittyvistä kysymyksistä, viittasi Straits Times -lehden haastattelussa Suomeen myönteisenä esimerkkinä eläkeiän nostamisesta, samalla kun ihmisillä säilyy mahdollisuus eläköityä aikaisemmin. Newsweekin artikkeli Suomesta maailman parhaana maana mainittiin useasti.

Oleskelu Suomessa presidentin vierailun yhteydessä innosti The Straits Times -lehden nuoren naistoimittajan myös hieman kevyempiin pohdintoihin. Toimittaja tarkasteli naisten asemaa marraskuussa julkaistussa artikkelissa ”If only women rule”. Hän kertoi viettäneensä viikon ”maagisessa maassa, jossa aurinko ei kesäisin laske ja talvisin värikkäät valot tanssivat taivaalla valaisten lumen ja jään peittämiä kyliä”. Toimittaja totesi lumoavassa maassa olevan maailman paras koulutusjärjestelmä ja Suomen olevan maailman paras maa. Epäuskoiset kääntykööt joulupukin puoleen: ”You may think this sounds like a place from a fantasy novel, but it is actually a real country called Finland”.

Toimittajan mukaan epätavallista Suomessa on se, että sekä pääministeri ja presidentti ovat naisia, samoin puolet hallituksesta ja lähes puolet eduskunnasta. Toimittaja pohti pitkällä paluumatkallaan mitä tapahtuisi, jos Singaporea hallitsisivat naiset. Hän vakuutti, että naisten vallalla on ollut merkitystä Suomen menestymiselle. Naisten valta-aseman tuomia muutoksia Singaporessa tarkasteltiin kuitenkin leikillisesti ja naiivistikin: prostituoiduista kuuluisa alue puhdistautuisi, rumat talot purettaisiin, maan lukuisat kotiapulaiset olisivat miehiä ja metroissa olisi erilliset osastot naisille. Lisäksi Singaporen kampanja kunnostautua maana, jossa on parhaat julkiset vessat, nousisi uusille ulottuvuuksille.

Cargotecin uudet toimitilat Singaporessa avattiin virallisesti 25. helmikuuta. Lastinkäsittely- ja kuormausratkaisuihin erikoistunut yritys sai juhlallisten avajaisten kautta hyvää näkyvyyttä Singaporen tiedotusvälineissä. Asia oli esillä Asia News Channelin pääuutislähetyksessä, tärkeimmässä talouslehdessä Business Timesissa sekä kiinankielisessä Lian He Zao Bao -sanomalehdessä.

Neste Oilin toimitusjohtajaa Matti Lievosta haastateltiin 4. toukokuuta Business Timesissa Singaporeen valmistuvan Neste Oilin biodieseltehtaan tilanteesta. Samassa lehdessä kuvailtiin 26. toukokuuta mahdollisia ongelmia, joita palmuöljyraaka-aine saattaa yhtiölle aiheuttaa, koska EU- direktiivi asettaa palmuöljylle alhaisen päästörajan (19 %). Tämä saattaa pitää malesialaisen ja indonesialaisen palmuöljyn poissa EU-markkinoilta, kun taas eurooppalainen rapsiöljydiesel täyttää direktiivin vaatimukset. Myös Neste Oilin tehtaan käynnistyminen lokakuussa uutisoitiin päälehdissä.

Singaporen keskeisin päivälehti Straits Times julkaisi 16. tammikuuta.artikkelin, joka oli otsikoitu suurin kirjaimin ”’Finlandisation’ route for Taiwan”? Juttu pohjautui Foreign Affairs -lehdessä julkaistuun professori Bruce Gilleyn artikkeliin (”Not so dire straits - how the Finlandisation of Taiwan benefits US security”). Professori Bruce vertasi Kiina-Taiwan-suhteita Suomen ja Neuvostoliiton välisiin suhteisiin kylmän sodan aikana ja totesi Taiwanin olevan liikkumassa lähemmäksi Kiinaa erityisesti presidentti Man valinnan jälkeen. Straits Times selosti lyhyesti Suomen ja Neuvostoliiton suhteita ja historiallista taustaa suomettumistermin yleisemmälle käytölle.

Joulukuun lopussa Straits Times haastatteli EU-suurlähettiläs Holger Standertskjöld-Nordenstamia, joka lähti vuoden vaihteessa Singaporesta johdettuaan EU-edustustoa neljä vuotta. Koko sivun artikkelissa käsiteltiin laajasti EU-kysymyksiä ja erityisesti EU:n ja Singaporen vapaakauppaneuvotteluja.

Tammikuun alussa raportoitiin Espoon ampumistapauksesta AP:n ja AFP:n tietojen perusteella otsikolla ”Suomi lupaa tiukempaa asekontrollia ostoskeskuksen ampumistapauksen jälkeen”.

Pisa-tulosten uutisoinnissa keskityttiin Singaporen entistä parempaan menestymiseen eikä Suomea tuotu esille muuten kuin osana tilastoja.

Kulttuuritapahtumista lehdistössä kerrottiin yhdellä kädellä soittavasta pianistista Izumi Tatenosta, joka konsertoi Singaporessa kesäkuussa suurlähetystön yhteistyökumppanien kanssa järjestämässä konsertissa. Radiossa haastateltiin Paavali Jumppasta, joka konsertoi ja piti mestariluokan Singaporen yliopistolla marraskuussa. Clipper Race -purjehduskilpailun pysähdys Singaporessa sai paljon huomiota ennen kaikkea Singaporen omaan tiimiin liittyen, mutta samalla mainittiin myös Team Finland ja sen hyvä menestys erityisesti purjehduksen alkutaipaleella.

Talvista ja eksoottista Lappia - ”Santa, saunas and heaps of snow” - kuvailtiin useammissa artikkeleissa Business Times -lehdessä. Uutena asiana esiteltiin jäällä autoilua. Singaporelaiset kommentoivat myönteisesti Suomen luontoa ja elämää Helsingissä ja Lappeenrannassa sarjassa ”Singaporelaisia ulkomailla”.

Thaimaa

Suomen näkyvyys Thaimaan mediassa voidaan jakaa neljään aiheeseen: Nokia, koulutus, sekalaiset erikoisuudet sekä uutena teemana marjanpoimijat. Artikkeleiden määrä on pysynyt ennallaan - melko maltillisena. Suomi näyttäytyy niiden valossa neutraalina maana. Laosin mediassa Suomi näkyi kehitysyhteistyöprojektien kautta.

Nokia ja koulutus - kestoteemat

Nokia, joka ”muuttaa ihmisten jokapäiväistä elämää” oli paikallisen median suomalainen kestoaihe. Johtajan vaihdosta uutisoitiin laajojen artikkeleiden kera, samoin uusista malleista ja markkinoiden liikkeistä. Vuonna 2009 Nokia keräsi Thaimaassa useita palkintoja ja erilaisten listausten ykköspaikkoja kuten Thaimaan superbrändi, ihailluin yritys, sitoutunein brändi sekä High Society Party Award. Tällaista hehkutusta ei näkynyt vuoden 2010 aikana.

Koulutussektori on yksi Thaimaan kuumista puheenaiheista. Paikallisesta koulureformista puhuttaessa Suomi mainitaan yleensä hyvänä esimerkkinä. ”Otetaan oppia Suomesta” -otsikoidussa artikkelissa korostettiin syystä suomalaisten opettajien koulutuksen mallia ja tasoa. Lehtitietojen mukaan Thaimaan opetusministeriö onkin päättänyt muuttaa opetusreforminsa suuntaa Suomen mallin mukaiseksi ja nostanut opettajien koulutuksen tärkeimmäksi muutoskohteeksi.

Marjanpoimijoiden olosuhteet

Suomeen suuntaavien kausityöläisten tienestejä ja olosuhteita puitiin pariin otteeseen ainakin englanninkielisissä lehdissä. Bangkok Post kirjoitti alkuvuodesta marjanpoimijoiden tilanteesta melko kielteiseen sävyyn. Lehden tietojen mukaan työ ja olosuhteet ovat rankkoja eikä ansioita ei kerry riittävästi. Joidenkin mainittiin yöpyvän teltoissa ylikansoitettujen majoitustilojen sijaan. Nation-lehti raportoi marjanpoimijoista ennen Suomeen lähtöä. Lähtijöiden tavoitteet ja toiveet olivat korkealla. Thaimaalaisten mainittiin vaihtaneet marjanpoiminnan Ruotsista Suomeen Ruotsin päätettyä verottaa poimijoita. Suomessa menehtyneestä marjanpoimijasta löytyi vain yksi pieni maininta.

”Kuninkaallinen lahja Suomesta”

Thaimaan kuningashuoneeseen liittyvä tapahtuma takaa näyttävän paikan mediassa. Näin kävi myös Suomen rahapajalle, joka on tehnyt Thaimaan valtiovarainministeriön kanssa yhteistyötä jo 20 vuoden ajan. Viime vuonna Rahapaja julkaisi kuninkaan 60. valtaistuinvuoden kunniaksi mitalisarjan, joka korostaa kuninkaan omistautuneisuutta kansalleen. Sarja on yleisessä myynnissä.

David Beckhamin, jalkapallon kuninkaallisen, jalan leikkausta ja paranemista seurattiin tiiviisti myös thai-mediassa. Kirurgi Sakari Orava sai kiitettävästi palstatilaa. Suomalaisurheilijoista lehdissä vilahtelivat lähinnä formulakuskit.

Turku läpäisi median haravan vuoden lopussa pariin otteeseen. Joulurauhan julistusperinne ja kulttuuripääkaupunki titteli kilvoittivat aiheista myönteiset artikkelit. Newsweekin julistama listaus maailman parhaista maista sen sijaan sai mediassa aikaan vain pientä liikehdintää. Uutisointi ja keskustelu keskittyivät lähinnä Thaimaan sijoitukseen (58.).

Vietnam

Vietnamin mediassa Suomi esiintyy suhteelliseen kokoonsa nähden paljon ja usein sangen myönteisessä valossa. Internet-uutissivujen merkitys ja käyttö on kasvanut nopeasti ja Suomea koskevat uutiset ovatkin usein luettavissa internetsivuilta. Palstatilan määrällä mitaten vuoden 2010 tärkein Suomea koskeva mediatapahtuma oli Vietnamin presidentin Nguyen Minh Trietin Suomen vierailu. Vietnamilaiseen tyyliin myös muut korkean tason vierailut ansaitsivat merkittävästi näkyvyyttä. Silmiinpistävin teema Vietnamin Suomea käsittelevässä uutisoinnissa on vuonna 2010 ollut ympäristö ja energiatekniikka.

Suomen hyvät esimerkit kiinnostavat

Vietnamissa ilmestyvät suosituimmat englanninkieliset lehdet ovat: Vietnam News, talousasioihin keskittyvä Vietnam Investment Review sekä viikkolehti Thanh Nien, joiden kaikkien kohdeyleisö on Vietnamissa asuvat ulkomaalaiset. Vietnaminkielisten sanomalehtien kirjo maassa on runsas, mutta tämän lisäksi internet-uutissivujen merkitys ja käyttö kasvavat nopeasti. Vietnamilaisissa sanomalehdissä on suomalaiseen printtimediaan verraten vähän kuvia, ja ne ovat etusivua lukuun ottamatta mustavalkoisia. Näin ollen suomalaisen hellekesän tai korkean tason vierailujen yhteydessä otetut Suomi-kuvat eivät pääse mediassa täysiin oikeuksiinsa. Vietnamilainen tyyli ottaa lehtikuvia poikkeaa sekin suomalaisesta: tärkeintä on mahduttaa samaan kuvaan mahdollisimman monta kasvoa.

Edustuston julkisuusdiplomatiatyö on ollut aktiivista. Vuonna 2010 Suomi on saanut vietnamilaisissa lehdissä, erityisesti lehtien verkkosivuilla, melko paljon uutistilaa, selvästi suhteellista kokoaan enemmän. Artikkeleiden määrä on kuitenkin vaihdellut kuukausittain paljon. Jutut ovat yleensä kansainvälisten uutistoimistojen Reuters, AFP välittämiä. Omaa tuotantoa ovat lähinnä kahdenvälisten suhteiden selostaminen. Vietnamilaiseen tyyliin korkean tason vierailut ansaitsevat aina merkittävästi näkyvyyttä.

Vierailuvaihto jatkui aktiivisena

Palstatilan määrällä mitaten vuoden tärkein Suomea koskeva mediatapahtuma oli Vietnamin presidentin Nguyen Minh Trietin Suomen-vierailu toukokuussa. Vierailuohjelman ja tapaamisten kuvailun ohella vietnamilaismedia raportoi myös maiden välisen kauppavaihdon kasvattamistavoitteesta ja Suomen kehitysyhteistyön merkityksestä Vietnamille vuosien varrella. Presidentti Nguyen Minh Trietin vierailun yhteydessä julkaistiin myös presidentti Tarja Halosen haastattelu.

Suomesta Vietnamiin suuntautuneita korkean tason vierailuja on kuvailtu laajasti, näistä mainittavimpina eduskunnan puhemies Sauli Niinistön, työministeri Anni Sinnemäen ja sisäministeri Anne Holmlundin vierailut. Vierailujen pohjalta kirjoitettujen artikkeleiden näkökulma on usein ollut maiden välisten ystävyyssuhteiden lujittamisessa, kehitysyhteistyössä, kauppapolitiikassa sekä erilaisten yhteistyöprojektien vahvistamisessa. Ministeri Sinnemäen vierailuun liitettiin korkeatasoinen puhtaanteknologian osaamiseen keskittynyt suomalainen liikemiesvaltuuskunta, ja Vietnamin kaupan keskuksessa Ho Chi Minh Cityssä järjestettiin suomalaista cleantech-osaamista esittelevä foorumi.

Ympäristö ja ilmastonmuutos teemoja, joilla Suomi profiloituu

Tietoisuus ympäristöasioista ja ilmastonmuutoksesta on selvästi lisääntynyt Vietnamissa viime vuosien aikana, samoin kuin huoli seurauksista Vietnamin omalle kehitykselle. Siten on mielenkiintoista huomata, että Suomen osaaminen kiinnostaa ja sitä arvostetaan. Silmiinpistävin teema Vietnamin Suomea käsittelevässä uutisoinnissa onkin vuonna 2010 ollut ympäristö ja energiatekniikka.

Suomen lähetystön ”Green Office” -ohjelmasta on parin edellisen vuoden tapaan kirjoitettu useita artikkeleita ja suurlähettilästä on kuvattu ajamassa polkupyörällä Hanoin liikenteessä. Suomen ja Vietnamin välinen yhteistyö ympäristöystävällisen tekniikan saralla on niin ikään saanut runsaasti palstatilaa.

Euroopan talouskriisin seuranta hallitsi talousraportointia

Talousuutisissa on seurattu välillä tarkkaankin euromaiden Kreikka ja Irlanti vaikeuksia ja muiden euromaiden, myös Suomen, kantoja. Tässä suhteessa Suomen kannalta positiivisinta on ollut eron tekeminen kriisivaltioihin: taloudellisesti maltillisessa Suomessa asiat ovat hallinnassa. Suomalaisista yrityksistä Nokian tuloskehityksestä on uutisoitu säännöllisesti ja myös metsäyhtiöt on noteerattu.

Suomalainen yhteiskunta ja kansainväliset vertailut niittivät mainetta

Vietnaminkielisten lehtien verkkosivuilla kirjoitettiin Suomen sijoittumisesta Newsweek-lehden listauksessa maailman parhaaksi maaksi. Samaisten lehtien verkkosivuilla käsiteltiin myös muita kansainvälisiä vertailuja, joiden yhteydessä nostettiin esiin Suomen ensimmäinen sija lehdistön vapaus -indeksissä sekä korkea sijoittuminen kansainvälisessä korruption vähäisyyttä arvioivassa vertailussa. Suomea käsittelevät artikkelit oli otsikoitu varsin houkuttelevaan sävyyn:”Finland: more fair and more competitive”, “Finland and its key to a transparent country”, ”Finland: opportunity to have an equal life”. Vietnamilla on vielä työsarkaa jäljellä tämäntyyppisten haasteiden hallitsemiseksi, mikä kuulsi myös artikkeleiden sävystä analyyttisyytenä ja Suomen hyvää menestystä sekä suomalaista yhteiskuntaa käsiteltiin useasta eri näkökulmasta.

Kulttuurissa ja urheilussa suomalainen eksotiikka ylitti uutiskynnyksen

Lyhyet välähdykset suomalaisen kulttuurin erikoisuuksista muun muassa saunomisesta, eukon kannosta, Turun joulurauhan julistuksesta ja Frau Marian samppanjalöydöksestä ovat luoneet myönteistä ja hivenen eksoottista Suomi-kuvaa. Suomalaisten menestys urheilun saralla on niin ikään huomioitu. Artikkeleita on kirjoitettu lähinnä jääkiekosta ja ralliurheilusta.

Negatiivissävytteistä uutisointia on ollut vähän. Vuoden alussa kauppakeskus Sellossa tapahtunut ammuskelu sai vietnaminkielisten lehtien verkkosivuilla muutaman artikkelin verran palstatilaa, jälleen ulkomaisen uutistoimiston lainauksena. Lyhyt artikkeli oli kirjoitettu myös venäläisen miehen kuolemasta saunakisan yhteydessä.

Pohjois-Amerikka

Kanada

Suomen näkyvyys kanadalaisissa mediassa ei ole juuri muuttunut aiemmista vuosista. Toistuvia teemoja olivat Nokia, koulutusjärjestelmä sekä suomalaiset urheilijat, etenkin NHL- kiekkoilijat. Kanadalaisen Stephen Elopin valinta Nokian toimitusjohtajaksi lisäsi entisestään median kiinnostusta yritykseen. Muita yksittäisiä aiheita olivat muun muassa Pisa-tulokset, Angry Birds -mobiilipeli, laajakaistayhteyden lakisääteisyys ja Sellon ampumistapaus.

Kanadan arktisen strategian myötä myös Suomen asema arktisena valtiona ja Kanadan kanssa yhtäläisiä intressejä omaavana maana nousi esille. Suomalainen kulttuuri kiinnosti tasaisesti, ja Helsinki esiintyi matkailujutuissa jopa poikkeuksellisen hyvin. Ulkoministeriön viestintä- ja kulttuuriosaston ja Ottawan suurlähetystön järjestämä ArtStarsTV.com-videoblogin tekijöiden Suomen vierailu poiki myös useita artikkeleita ja videopätkiä.

Suomi sijoittui Newsweekin tutkimuksessa maailman parhaista maista ykköseksi. Tämä huomioitiin myös Kanadan lehdistössä. Koulutus nähtiin yhtenä tärkeimpänä syynä saavutukseen, ja tätä päätelmää tuki myös Suomen hyvä menestys Pisa-tutkimuksessa. Vaikka Suomen Pisa-menestys näkyi kanadalaisissa lehdissä lähinnä mainintana, poiki se myös joitain syvällisempiä katsauksia suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Suomalaisen opetustyylin katsottiin toimivan kanadalaista paremmin: kiitosta saivat opettajankoulutus, standardisoitujen testien ja opettaja-arvioiden puuttuminen sekä erityisopetus. Suomi on kanadalaisille kulttuurisesti läheisempi kuin Shanghai, Hongkong tai Singapore, joten Suomi nostettiin esimerkiksi ja vertailukohdaksi. Puhuttiin jopa ”Suomi-mallista”.

Kiristynyt kilpailu arktisten alueiden hallinnasta ja Kanadan uusi, määrätietoinen arktinen strategia on nostanut arktisen alueen, mukaan lukien Suomen, entistä paremmin esille Kanadan mediassa. Yhtenä tekijänä tässä oli myös Lontoon-suurlähetystön järjestämä toimittaja Doug Saundersin vierailu Suomeen. Saunders toimii myös kanadalaisen Globe and Mailin Lontoon-kirjeenvaihtaja. Saundersin jutuissa Suomi nähdään ”todellisena” arktisena maana, jossa pohjoiset olot ovat osa arkipäivää toisin kuin Kanadassa, joka on jättänyt omat pohjoiset alueensa vuosien ajan pitkälti huomiotta. Saunders kirjoitti myös artikkelin Itämeren kurjasta kunnosta, josta uutisoitiin Globe and Mailin lisäksi Montreal Gazettessa. Näissä artikkeleissa Venäjä esiintyi pahantekijänä, kun taas Suomea yleisesti kiitettiin tutkimustyöstä ja tilanteen ottamisesta vakavasti.

Kanadalaisen Stephen Elopin valinta Nokian toimitusjohtajaksi sai luonnollisesti suurta huomiota paikallisessa mediassa. Suomalaisesta teknologiasta myös Rovion kehittämä mobiilipeli Angry Birds esiintyi lehdissä tasaisesti. Pelin valtava menestys huomioitiin myös Kanadassa ja artikkeleiden yhteydessä usein mainitaan muitakin suomalaisia alan yrityksiä. Myös laajakaistayhteyden määritteleminen Suomessa yleiseksi oikeudeksi sai huomiota.

Ikävämmästä julkisuudesta mainittakoon Sellon ampumistapaus, joka nosti jälleen kerran esiin aiempien vuosien kouluampumiset sekä Suomen aselain löyhyyden. Suomen mainittiin olevan niiden viiden maan joukossa, joissa on eniten yksityisaseita suhteutettuna väkilukuun.

Suomalaisen kulttuurin tähtinimiä olivat koreografi Jorma Elo, lauluyhtye Rajaton, taiteilija Eija-Liisa Ahtila, rockyhtye HIM ja arkkitehti Viljo Revell. Elon koreografivierailu Kanadan kansallisbaletissa oli valtava arvostelumenestys, samoin Rajattoman Ottawan-vierailu ja workshop. Eija-Liisa Ahtilan näyttelystä Montrealissa uutisoitiin laajalti alan lehdissä. Viljo Revellin suunnitteleman Toronton kaupungintalon 45-vuotisjuhlia juhlistettiin suomalaisen arkkitehtuurin näyttelyllä, joka näkyi hyvin myös mediassa. Myös Hot Docs -dokumenttielokuvafestivaaleilla esitetyt suomalaiset dokumentit saivat runsaasti huomiota ja herättivät keskustelua uudenlaisesta miehisyydestä.

Suomalaiset urheilijat ovat perinteisesti kiinnostaneet Kanadassa. Jääkiekkoilijat ovat kestoaiheita: erityisesti NHL:n kokeneemman kaartin miesten Teemu Selänteen ja Saku Koivun hyvistä esityksistä uutisoitiin laajalti. Vancouverin talviolympialaiset nostivat monia talviurheilijoita pinnalle, ja jääkiekon juniorien MM-turnauksen yhteydessä spekuloitiin tulevista supertähdistä.

Ehkä vähän yllättävämpänä piirteenä voi pitää monien kanadalaisten lehtien, kuten Globe and Mailin, Times Colonistin ja Edmonton Journalin, intoutumista julkaisemaan matkailujuttuja Helsingistä. Helsinki näyttäytyi kanadalaisille tuntemattomana aarteena, johon artikkelit kehottivat tutustumaan.

Ulkoministeriön viestintä- ja kulttuuriosaston ja Ottawan suurlähetystön yhteistyönä toteutettiin kanadalaisen ArtStars-tiimin vierailu Suomeen. ArtStarsTV.com on bloggaaja Nadja Sayejin ja kuvaaja Krzysztof Pospieszynskin toimittama visuaalisten taiteiden videoblogi. Vierailu oli ensimmäinen ministeriön toteuttama sosiaalisen median, nuoren sukupolven mediakokeilu, joka poiki useita artikkeleita ja videopätkiä.

Yhdysvallat

Edellisten vuosien tapaan Suomi näyttäytyi yhdysvaltalaismediassa pääasiassa myönteisesti. Otsikoihin päästiin niin eri alojen ammattijulkaisuissa kuin valtamediassakin. Suurin yksittäinen uutistapahtuma oli amerikkalaisen Newsweek-lehden artikkeli, jossa se valitsi Suomen maailman parhaaksi maaksi. Yhdysvaltalaismedia jatkoi suomalaisen koulujärjestelmän ylistämistä vuonna 2010. Kulttuurialoista eniten mediahuomiota keräsivät edelleen design ja klassinen musiikki. Urheilu-uutisissa huomio kiinnittyy pääasiassa NHL-tähtiimme. Pelialalta Angry Birds -hittipeliä hehkutettiin kaikissa medioissa perinteisistä kanavista sosiaaliseen mediaan ja blogeihin. Kielteisemmistä aiheista esiin nousivat Sello-kauppakeskuksen ampumistapaus, Nokian alamäki sekä saunan MM-kilpailuissa tapahtunut venäläismiehen kuolema.

Yhdysvaltalainen Newsweek-aikakauslehti valitsi Suomen elokuisessa erikoisnumerossaan maailman parhaaksi maaksi. Tämä herätti laajaa huomiota – myös Suomessa. Lehti pyrki vertailussaan vastaamaan kysymykseen siitä, mikä maa tarjoaisi tänään maailmaan syntyvälle lapselle parhaan mahdollisuuden turvalliseen, terveeseen ja vauraaseen elämään.

Suomen peruskoulujärjestelmä oli tuttuun tapaan yksi yhdysvaltalaismediaa eniten kiinnostaneista aiheista myös vuonna 2010. Yhdysvalloissa käydään keskustelua maan opetusjärjestelmän tulevaisuudesta, ja Suomi otetaan usein esille esimerkkinä menestyksekkäästä koulujärjestelmästä. Uutiskanava MSNBC:n Education Nation -ohjelmasarja lähetti kuvaustiiminsä Suomeen, ja maamme menestyksen salaisuutta pohtiva juttu esitettiin televisiossa syyskuun lopussa. Amerikkalainen koulutuskeskustelu kuumeni entisestään joulukuussa, kun selvisi että Yhdysvallat sijoittui Pisa- vertailussa vain keskivaiheille. Suomi otettiin esiin toistuvasti Pisa-tuloksia käsittelevissä uutisissa kärkimaiden joukossa, ja suomalaisen koulutusjärjestelmään käsiteltiin niin valtamedioissa kuin alan ammattijulkaisuissakin läpi vuoden.

Suomen Washingtonin-suurlähetystö sai ensimmäisenä lähetystörakennuksena Yhdysvalloissa arvostetun energiatehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä mittaavan LEED-sertifikaatin tammikuussa. Tapahtuma ylitti uutiskynnyksen laajasti, ja vihreä suurlähetystö noteerattiin useissa amerikkalaisviestimissä. Suurlähetystö sai huomiota myös saunakulttuurin edistäjänä, kun lehdistöneuvoksen diplomaattinen saunaseura sai osakseen ylistystä Washington Postin etusivulle nostetussa artikkelissa. Saunakulttuurin suosiosta kirjoittivat myös The New York Times sekä Wall Street Journal.

Tarja Halosen kommentteja siteerattiin useissa tiedotusvälineissä huhtikuisen ydinturvakokouksen yhteydessä. Elokuussa Halonen nostettiin Time-aikakauslehden vertailussa kymmenen tärkeimmän naisjohtajan listalle, ja joulukuussa Foreign Policy listasi presidenttimme sadan tärkeimmän globaalin ajattelijan joukkoon.

Myönteistä julkisuutta Suomelle toi myös heinäkuussa voimaan tullut laajakaistalaki, jonka myötä Suomi tituleerattiin ensimmäiseksi maaksi, jossa jokaisella asukkaalla on laillinen oikeus laajakaistainternetiin.

Muotoilua, musiikkia, jääkiekkoa ja Angry Birds

Kulttuurin alalla Suomi näkyi Yhdysvaltain mediassa erityisesti musiikin ja muotoilun saroilla. Suomalainen design huomioitiin laajalti sekä valtamedioissa että muotoilualan tunnetuissa julkaisuissa (mm. Wallpaper, Apartment Therapy, Haute Living Magazine, nPMagazine). Yksittäisistä yrityksistä esiin nousi Marimekko tehostuneilla ponnistuksillaan Yhdysvaltain markkinoille, syksyllä 2010 alkanut yhteistyö Crate&Barrell-ketjun kanssa alkoi lupaavasti.

Musiikin saralla suomalaistaiteilijat esiintyvät konserttilavoilla ympäri maata, ja heistä kirjoitettiin runsaasti amerikkalaisessa lehdistössä. New Yorkissa arvostettu musiikkikriitikko Alex Ross ylisti Minnesotan orkesterin taiteellisen johtajan Osmo Vänskän ja ylioppilaskunnan laulajien Sibeliuksen Kullervo-sinfoniaa maaliskuisessa konsertissa New Yorkin Carnegie Hallissa sanoin "Even the memory of it brings tears to my eyes. What secret of musical emotion does Vänskä possess? And why do so many other top-flight orchestras leave the listener impressed but unmoved?" Ross ylisti esitystä nimikkeellä “The Most Memorable Performance of 2010” The New Yorker -lehdessä.

Muotoilun ja musiikin lisäksi medianäkyvyyttä saivat osakseen myös suomalainen tanssi, erityisesti Tero Saarinen Company, kuulovammainen hiphop-artisti Signmark (mm. kansallisella CBS tv- kanavalla) ja Turku, vuoden 2011 kulttuuripääkaupunki. Muotisuunnittelun puolella IVANAhelsinki nousi näyttävästi otsikoihin New York Fashion Weekin aikaan, kun Ivana Trump uhkasi vaatemerkkiä oikeudenkäynnillä Ivana-nimen käytöstä.

Erityisesti loppuvuodesta yhdysvaltalaismedia innostui suomalaisen Rovio-yhtiön suunnittelemasta Angry Birds -hittipelistä. Peli on saanut Yhdysvalloissa aikaan todellisen media-hulabaloon, jonka myötä peliä käsitellään valta- ja ammattimedioiden lisäksi laajalti myös sosiaalisessa mediassa ja blogeissa.

Urheilu-uutisissa Suomi sai julkisuutta Vancouverin olympialaisten aikana, mutta muuten suomalaisen urheilun palstatila jäi pieneksi NHL:n suomalaispelaajien menestyksen uutisointia lukuun ottamatta. Kiinnostipa tiedotusvälineitä myös Ahvenanmaan merenalainen samppanjalöytö sekä ilmakitaran MM- kilpailut.

Ikävämpiä uutisia: Sellon ampumiset, löylyn MM-kilpailujen kuolema ja Nokian vaikeudet

Vuosi alkoi Suomeen liittyvän uutisoinnin osalta ikävästi, kun amerikkalaismedia uutisoi uudenvuoden aattona kauppakeskus Sellossa tapahtuneesta ampumisesta. Suomalaiseen saunakulttuuriin liittyvät uutiset eivät olleet yksinomaan myönteisiä, sillä Heinolan saunomisen MM-kilpailujen kuolemantapaus ylitti uutiskynnyksen Yhdysvalloissa.

Kuten edellisenä vuonna, yhdysvaltalaismedia raportoi matkapuhelinyhtiö Nokian vaikeuksista. Media arvioi Nokian tulevaisuuden olevan vaikea erityisesti älypuhelimien osalta, joissa yhdysvaltalaisyhtiö Apple on nopeasti noussut markkinajohtajaksi.

Suomen ydinvoimarakentamisesta kertovien juttujen sävy seilasi neutraalista kielteiseen. Yhdysvalloissa ydinvoimaloiden lisärakentaminen on ollut kuuma aihe jo pidempään, ja Suomen päätös kahdesta lisäydinvoimalaitoksesta noteerattiin näyttävästi. The New York Times julkaisi toukokuussa artikkelin, jossa suhtauduttiin vähintäänkin epäilevästi suunnitelmaan haudata Suomen ydinvoimaloiden korkea-aktiivinen ydinjäte Olkiluodon ydinvoimalaitosalueella sijaitsevaan Onkalo- kuiluun.

Latinalainen Amerikka

Antigua ja Barbuda, Barbados, Dominica, Dominikaaninen tasavalta, Jamaika, Kolumbia, Saint Lucia sekä Saint Vincent ja Grenadiinit

Vuonna 2010 Suomen Caracasin-edustuston jalkamaissa Karibialla ja Kolumbiassa Suomi- uutisointi keskittyi Suomen kunniakonsulaattien avajaisiin, vierailuihin ja yhteistyöhankkeisiin esimerkiksi ympäristöalalla. Suomen suhteiden tiivistäminen alueellisiin järjestöihin oli esillä. Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallbergin vierailu Karibialla sai runsaasti julkisuutta. Myös suomalainen elokuvatuotanto nousi esiin.

Kunniakonsulaattien avajaiset ja yhteistyöhankkeet otsikoissa Karibialla

Kunniakonsulaattien avajaiset ja ulkoministerin erityisedustajan, suurlähettiläs Pasi Patokallion sekä suurlähettiläs Mikko Pyhälän vierailut saivat huomiota Karibian maiden tiedotusvälineissä. Vuoden 2010 aikana Karibian lehdistössä julkaistiin useita uutisia Suomen suhteiden kehittämisestä alueella, mukaan lukien lähentymisestä Karibian maiden järjestöön (CARICOM), Itä-Karibian maiden järjestöön (OECS) ja esimerkiksi rahoituksesta CARICOM:n kehitysrahastolle (CDF).

Berthia Parlen nimittäminen kunniakonsuliksi Saint Lucialle sai huomiota maan tiedotusvälineissä. Patokallion ja Pyhälän vierailu ja kunniakonsulaatin avajaiset noteerattiin sekä televisiossa, radiossa että sanomalehdissä kuvien kera. Tiedotusvälineissä viitattiin Parlen puheeseen, jossa hän toivoi Suomen voivan puhua Saint Lucian puolesta EU-rahoituksen suhteen. St. Lucia Star -lehti siteerasi Suomea OECS:ssa edustavan suurlähettiläs Pyhälän puhetta, jossa hän toi esiin Suomen pitkäaikaisen meteorologisen yhteistyön ja valmiuden tehdä alueella yhteistyötä ilmastonmuutoskysymyksissä. Suurlähettiläs Patokallion kerrottiin todenneen Suomen olleen talous- ja kehitysyhteistyöasioissa jo kauan läsnä Karibialla ja viime aikoina tiivistäneen poliittisia suhteitaan.

Saint Vincent ja Grenadiinien kunniakonsuli Louise Mitchell-Josephin virkaanastujaisvastaanotto huomioitiin näkyvästi maan lehdistössä. Mitchell-Josephin puheesta nostettiin esiin EU Karibian kumppanina ja Suomi EU:n aktiivisena jäsenenä. Myös Suomen meteorologiayhteistyö mainittiin. Suurlähettiläs Pyhälän puheesta noteerattiin Suomen läsnäolo muun muassa merensuojelukysymyksissä ja energiasektorilla Karibialla. Suurlähettiläs Patokallion ja Caracasin edustuston PYM-koordinaattorin Johanna Kivimäen käynti Suomen rahoittamassa ekoturismiin liittyvässä paikallisen yhteistyön hankkeessa oli esillä.

Suurlähettiläs Patokallion vierailu Dominicassa ja PYM-koordinaattori Kivimäen vierailu uhanalaisten merikilpikonnien suojeluun liittyvässä paikallisen yhteistyön hankkeessa sekä vierailujen yhteydessä järjestetty kunniakonsulaatin avajaistilaisuus saivat huomiota Dominican televisiossa ja radiossa. Patokallion Dominican-vierailu noteerattiin Jamaikan The Gleaner -lehdessä, jossa kerrottiin Suomen tavoittelevan suhteiden tiivistämistä CARICOM:iin ja osallistuvan CARICOM-huippukokoukseen heinäkuussa etsien tukea Suomen turvaneuvostoehdokkuudelle. Dominican kunniakonsuli Julian Johnson kertoi artikkelissa Suomen profiilin nousseen Karibialla ilmasto-, ympäristö- ja kestävän kehityksen teemojen kautta.

Antigua ja Barbudan uutisradiossa oli suurlähettiläiden Pyhälä ja Patokallio virallisen vierailun yhteydessä kaksi tuntia kestävä haastattelu Suomesta parhaaseen kuunteluaikaan puoliltapäivin.

Avajaisista ja vierailuista kertovissa uutisissa tuotiin esiin runsaasti perustietoa Suomesta, muun muassa tunnetuimmista yrityksistä (etenkin Nokia), teknologiasta, innovaatioista, ympäristönsuojelusta, kestävästä kehityksestä sekä pärjäämisestä kansainvälisissä yhteiskunnan vakautta ja kilpailukykyä mittaavissa tutkimuksissa. Suomesta mainittiin myös vodka sekä Suomessa rakennetut Karibian risteilyalukset.

Yhdysvaltalainen ZYNCTV haastatteli suurlähettiläs Pyhälää CARICOM-huippukokouksen yhteydessä Suomen Karibia-aloitteista. Kanava on suunnattu paljolti Yhdysvalloissa asuville Karibialta muuttaneille, mutta sitä seurataan myös paljon internetissä.

Dominikaanisessa tasavallassa julkisuuteen pääsi kansanedustaja Jouko Skinnarin vierailu.

Merensuojeluseminaari ja KHO:n presidentin vierailu noteerattiin Barbadosissa

Suomen rahoittama ja Karibian maiden liitto ACS:n ja The University of the West Indies -yliopiston kanssa yhteistyössä toteutettu merensuojeluseminaari sai hyvin julkisuutta Barbadosin tiedotusvälineissä. Suurlähettiläs Pyhälän puheesta nostettiin esiin muun muassa Suomen suunnitelmat koulutusseminaarista Karibialla ja valmius yhteistyöhön luonnontuhojen ennaltaehkäisyssä.

KHO:n presidentin Pekka Hallbergin syyskuinen luentomatka Karibialla oli näkyvästi esillä Barbadosin tiedotusvälineissä. Hallberg kannusti Karibian maita investoimaan oikeusvaltioon ja hyvin toimivaan oikeusjärjestelmään tuoden esiin Suomen yhteistyömahdollisuudet erityisesti ympäristöoikeudessa. Hallbergin tapaaminen vt. pääministeri Freundel Stuartin kanssa oli myös esillä, kuten myös Stuartin lausunto ”Suomen ja Barbadosin suhteiden vankasta pohjasta”. Kunniapääkonsuli Algernon Leacock totesi Suomen koulutusjärjestelmän olevan korkeatasoinen.

Suomalainen elokuvatuotanto näkyi tiedotusvälineissä myös Kolumbiassa

Suomalainen elokuvatuotanto sai näkyvyyttä Barbadosin ja Jamaikan EU-elokuvafestivaalien sekä Bogotán elokuvafestivaalien yhteydessä Kolumbiassa. Barbadosin elokuvafestivaaleilla nähtiin Dome Karukosken ohjaama Tyttö sinä olet tähti ja Jamaikassa esitettiin Johanna Vuoksenmaan Nousukausi. Kolumbian tiedotusvälineissä noteerattiin Bogotán elokuvafestivaaleilla kolmannen palkinnon saanut Karukosken Kielletty hedelmä.

Argentiina

Naapurimaan Uruguayn sellutehtaisiin tehdyt suomalaisinvestoinnit olivat näkyvimmin Suomea esiin tuova aihepiiri argentiinalaisissa tiedotusvälineissä. Uutisointi oli aikaisempaa asiakeskeisempää ja Suomi nousi esiin lähinnä omistajuussuhteen takia. Muuten Suomi nousi esiin demokratian, tasa-arvon sekä laadukkaan koulutuksen ja elintason mallimaana. Naisten näkyvä poliittinen osallistuminen ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunta saivat erityishuomiota. Kulttuuritapahtumien osalta eniten mediajulkisuutta sai suomalaista 1900-luvun designia esitellyt näyttely.

Viime vuosina Botnian (nykyisin UPM:n) sellutehdas Uruguayn Fray Bentosissa on ollut ylivoimaisesti näkyvin Suomen argentiinalaisissa tiedotusvälineissä esiin tuonut aihe. Haagin kansainvälisen tuomioistuimen päätöksen jälkeen tiedotusvälineiden huomio keskittyi Argentiinan ja Uruguayn väliseen neuvotteluprosessiin ja maiden välisen rajajoen teollisuuslaitosten ympäristövaikutusten monitoroinnin valmisteluun. Vaikka Suomi ei saanut uutisoinnin yhteydessä huomiota muuten kuin Botnian omistussuhteiden kautta, voidaan sanoa, että konfliktin ansiosta Suomi on nyt kokoonsa ja kaukaiseen sijaintiinsa nähden hyvin tunnettu maa Argentiinassa. Loppuvuodesta Stora Enson yhdessä chileläisen metsäyhtiö Araucon kanssa Uruguayhin rakennettavan sellutehtaan päätösvalmistelua seurattiin tarkasti myös Argentiinassa.

Argentiinan mediassa Suomi esiintyi tasa-arvon ja toteutuneiden ihmisoikeuksien maana, jossa elintaso on korkea ja naisten yhteiskunnallisen aktiivisuus on esimerkillistä. Heinäkuussa yleisimmissä päivälehdissä huomioitiin laajakaistan saatavuutta koskeva lainsäädäntö ja kuvailtiin Suomea ensimmäiseksi maaksi, jossa internet on perusihmisoikeus. Toisaalta marraskuussa lehdistö käsitteli esitystä kerjäämisen kieltämisestä julkisilla paikoilla ihmisoikeusjärjestöjen näkökulmasta rikkomuksena romaniväestön ihmisoikeuksia kohtaan.

Suomessa vieraillut argentiinalainen politologi Roberto Reale kirjoitti neljässä päivälehdessä ja kolmessa digitaalisessa lehdessä julkaistun artikkelin eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan historiasta ja toiminnasta. Artikkeleissa suositeltiin vastaavan elimen perustamista myös Argentiinan kongressin molempiin kamareihin. Reale korosti myös Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kaltaisen instituution tarpeellisuutta Argentiinan nykyhetken ja tulevaisuuden ymmärtämiseksi sekä akateemisen maailman ja politiikan lähentämiseksi.

Elokuussa Argentiinan suurin päivälehti Clarín julkaisi artikkelin Suomen koulutusjärjestelmän ominaisuuksista ja ansioista. Artikkelin kirjoittaja, CIPPEC-tutkimuslaitoksen koulutuspolitiikan asiantuntija Alex Rivas, vieraili Suomessa osana edustuston rahoittamaa paikallisen yhteistyön määrärahan hanketta, jonka tavoitteena on koulutukseen pääsyn ja laadun turvaaminen erityisesti Argentiinan syrjäisemmissä provinsseissa.

Suomen poliisivoimat saivat myönteistä julkisuutta elokuussa, kun La Nación -päivälehti julkaisi Argentiinassa turvattomuuden lisääntymistä käsittelevän artikkelin. Argentiinalainen kansainvälisten suhteiden professori Juan Gabriel Tokatlian nosti Suomen esiin myönteisenä esimerkkimaana, jossa kansalaisten luottamus poliisivoimiin on Euroopan korkein. Professorin mukaan ilmiö on yhteydessä vahvaan demokratiaan ja yhteiskunnalliseen tasa-arvoisuuteen, josta Argentiinan olisi otettava mallia.

Syyskuussa Nokian johtoporras- ja strategiamuutokset huomioitiin argentiinalaisissa päätiedotusvälineissä. Erityistä kiinnostusta herättivät yhtiön uudet älypuhelinlanseeraukset Nokian aikaisemman heikon tuloksen valossa sekä suhteessa vahvimpiin kilpailijoihin.

Marraskuussa järjestetty yhteispohjoismainen cleantech-seminaari pääsi hyvin esiin Argentiinan tiedostusvälineissä.

Helsingin design-museon kanssa yhteistyössä toteutettu design-näyttely oli näkyvin suomalaisuutta esiin tuoneista tapahtumista ja se uutisoitiin eri tiedotusvälineiden kulttuuri-osioissa sekä El Clarín - päivälehden erillisessä artikkelissa. Myös Argentiinassa vierailleet suomalaisartistit pääsivät mediassa esille. Tavanomaisen urheilu-uutisoinnin lisäksi argentiinalainen lehdistö nosti esiin myös saunomisen maailmanmestaruuskilpailussa sattuneen kuolemantapauksen.

Suomen hyvä menestys erilaisissa maiden välistä suoriutumista koskevissa mittauksissa mainittiin sivumennen muiden hyvin sijoittuneiden maiden joukossa, pääpaino oli luonnollisesti Argentiinan omassa ja sen lähinaapureiden menestyksessä. Newsweek-lehden elintasomittauksen ja Pisa-tulosten julkistamisen yhteydessä Suomi mainittiin tiedotusvälineissä parhaiden menestyneiden maiden joukossa. Pisa-tulosten julkaisemisen yhteydessä varsinaiseen maiden väliseen vertailuun paneutui ainoastaan päivälehti Clarín, jonka artikkelissa mainittiin suomalaisnuorten hyvä kielitaito, koulun keskeyttävien tai luokalle jäävien pieni määrä sekä suuri ero osaamisessa verrattuna argentiinalaisnuoriin.

Brasilia

Suomi esiintyi Brasilian tiedotusvälineissä monella eri sektorilla. Keskeisin uutisointi koski suomalaisen peruskoulutusjärjestelmän erinomaisuutta. Julkisuusdiplomatiaohjelman puitteissa näkyvyyttä saivat myös suomalainen design sekä meriteknologia-alan osaaminen.

Keskeisimmät maininnat Suomesta liittyivät opetukseen. Suomi mainittiin keskimäärin kuukausittain esimerkkinä korkeatasoisen koulutuksen maasta. Brasilian lehdistössä Suomi mainittiinkin usein ihanteena, johon myös Brasilian tulee pitkällä tähtäimellä pyrkiä. Erityisesti joulukuussa julkaistut Pisa- tutkimuksen tulokset nostivat ennestään koulutuskeskustelua ja Suomen näkyvyyttä mediassa. Suomen menestys oli esillä kaikissa Brasilian tärkeimmissä tiedotusvälineissä, kuten O Globossa (kattaa sanomalehden, TV-kanavia ja sähköisen median), Correio Braziliensessa (pääkaupunkiseudun sanomalehti) ja Folha de Sao Paulossa (yksi keskeisimmistä brasilialaisista sanomalehdistä).

Suomalaiseen yhteiskuntaan ja Suomen korkeaan profiiliin liittyen oli Brasilian tiedostusvälineissä myös muutama maininta Newsweekin julkaisemasta maailman paras maa -artikkelista.

Suomi sai Brasilian mediassa julkisuutta pitkälti edustuston julkisuusdiplomatiaohjelmaan liittyen. Vuoden alussa Sao Paulossa pidetty suomalaista designia esittelevä näyttely keräsi palstatilaa muun muassa sisustus- ja arkkitehtuurialan aikakauslehdissä Casa Voguessa ja Arc Designissa, Brasilian johtavassa talousalan sanomalehdessä Valor Economicossa, Folha de Sao Paulo-, Estado de Sao Paulo- ja Jornal de Brasil -sanomalehdissä ja katsojia TV Cultura- ja Hoje em Dia- televisiokanavilla. Näyttely huomioitiin myös internetportaali UOL:n etusivulla.

Suomalainen design oli esillä myös Correio Braziliense -sanomalehden artikkelisarjassa, jossa esiteltiin suurlähetystöjen residenssien sisustusta. Suomalaista taidetta esiteltiin Gazeta do Povo - sanomalehdessä Museo Oscar Niemayerissa olleen näyttelyn yhteydessä.

Julkisuusdiplomatiaohjelman puitteissa Suomeen suuntautunut suomalaista meriteknologiaa käsittelevä juttusarja nousi esille mediajätti Globossa, Valor Economicossa ja meriteollisuusalan johtavassa aikakauslehdessä Portos & Naviosissa. Suomi mainittiin ympäristöalan osaajana meriteknologiassa, ja samalla kerrottiin opiskeluvaihdon merkityksestä tulevaisuuden meriteknologiaosaajien kouluttamisessa. Samassa yhteydessä Valor Economico kertoi Suomesta korkean kilpailukyvyn esimerkkimaana. Toisaalta samassa yhteydessä huomioitiin Suomen väestön vanheneminen ja sen vaikutus työvoiman vähenemiseen.

Suomalaisista firmoista olivat brasilialaisessa mediassa esillä etenkin Nokia, Wärtsilä (energia/off- shore), Pöyry (yrityshankinta), Stora-Enso, ja Sulake (Habbo Hotel).

Kestoteemoista esillä olivat muun muassa joulupukki ja urheilijat (erityisesti Formula 1 - ja rallikuskit). Suomea matkailukohteena ylistettiin matkailualan Viagem-aikakauslehdessä

Brasilian näkökulmasta Suomen kaukaisen sijainnin ja eksotiikan takia mediaan eksyi usein myös eriskummallisia juttuja eukonkannosta saunomisen MM-kilpailuihin.

Chile

Suomeen viitattiin esimerkkinä Chilen tiedotusvälineissä. Kuitenkin itse Suomea koskevia uutisia oli Chilen tiedotusvälineissä harvakseltaan. Uutisointi heijasti Chilen Suomi-kuvaa koulutuksen, innovaation ja teknologian mallimaana.

Chilen tiedotusvälineissä uutistilaa saivat maat, joiden kanssa Chilellä on paljon kauppaa ja yhteistyötä. Erityisesti muut Latinalaisen Amerikan valtiot ja Yhdysvallat kiinnostivat. Uutisaiheina kehitys ja kaupankäynti olivat vakituisesti esillä. Lisäksi Chilen naapurimaat Bolivia ja Peru olivat esillä maiden keskinäisten rajakiistojen myötä. Uutistilaa saivat myös valtiovierailujen kohdemaat sekä Chileen tulevat korkean tason vierailijat. Vierailujen yhteydessä tehdyt yhteistyösopimukset lisäsivät uutisoinnin määrää.

Muut Pohjoismaat eivät saaneet Suomea enempää näkyvyyttä. Vaikka Suomea koskevia artikkeleita ilmestyi sinällään harvoin, viitattiin Suomeen esimerkkinä erityisesti koulutus- ja kehityskysymyksissä. Uutisointi heijasti Chilen Suomi-kuvaa koulutuksen, innovaation ja teknologian mallimaana.

Suomi-kuva on myönteinen Chilessä ja Suomeen liittyvä uutisointi on huomioinut suhteellisen tasapuolisesti eri osa-alueet. Pisa-tulosten julkaisu nosti jälleen kiinnostusta Suomen koulujärjestelmään, vaikkakin Pisaan liittyvä suora uutisointi keskittyi ennen kaikkea Chilen omaan koulujärjestelmään.

Suomen teknologia ja innovaatiokehitys tulivat esille paitsi viitteellisinä esimerkkeinä, myös yliopistojen ja tutkimusryhmien saavutusten myötä. Sitran vierailun aikana kirjoitettiin Suomen innovaatiokehitysmallista. Euroopan lumikaaoksen aikaan myös Chilessä huomioitiin se, miten hyvin Helsinki-Vantaan lentokenttä pärjäsi lumen kanssa. Heinäkuussa Suomen laajakaista kaikille -hanke oli suosittu uutinen Chilessä.

Yrityksistä erityisesti Nokia oli esillä, joskin myös metsäalan yrityksiin liittyvä uutisointi oli tavallista alan lehdissä.

Chilen kiinnostus ydinenergiaan takasi uutistilaa ydinenergiakysymyksille. Suomeen viitattiin artikkeleissa, jotka koskivat muun muassa ydinjätteen loppusijoitusta sekä Olkiluodossa käytössä olevaa niin sanottua kolmannen sukupolven ydinreaktoriteknologiaa.

Kulttuurialan uutisointi keskittyi suomalaistaiteilijoiden vierailuihin sekä chileläisten taiteilijoiden vierailuihin Suomessa. Lisäksi suunnittelu ja muotoilu olivat satunnaisesti esillä lehtien design-osioissa ja mainonnassa. Suomalaisten urheilumenestys rallissa on tunnettua.

Suomi on saanut hivenen vähemmän uutistilaa kuin edeltävänä vuonna, jolloin muun muassa Oasis of the Seas, Lex Nokia ja Stora Enson investoinnit nostivat Suomeen liittyvän uutisoinnin määrää. Suomi- kuvan muuttuminen etäämmäksi johtunee ainakin osittain Chilen maaliskuisesta hallituksen vaihdoksesta ja sen tuomasta uudesta poliittisesta linjasta. Kun keskusta-vasemmistolainen hallitus piti Suomea yhtenä sen mallimaista, on valtaan noussut oikeistohallitus pyrkinyt profiloitumaan selkeämmin Yhdysvaltojen, Ranskan ja Israelin suuntaan. Toisaalta uutisointi Suomesta on ollut vain myönteistä.

Nicaragua, Costa Rica, El Salvador, Guatemala, Honduras, Panama

Suomi esiintyi Keski-Amerikan tiedotusvälineissä vähän mutta useimmiten hyvin myönteisessä valossa. Suomi tunnetaan muun muassa koulujärjestelmästään ja metallimusiikista. Nicaraguassa Suomella on hyvä maine kehitysyhteistyön ansiosta, mutta Suomen tuki nicaragualaisille kansalaisjärjestöille ei miellytä hallituksen kontrolloimia tiedotusvälineitä.

Suomi mainittiin usein oikeusvaltiokehityksen, naisten ja miesten tasa-arvon, lehdistönvapauden ja vähäisen korruption mallivaltiona, joko yksin tai muiden maiden (ennen kaikkea Pohjoismaiden) ohella. Suomi tunnetaan myös koulujärjestelmästään, ja sen hyvä menestys kilpailukykyvertailuissa tuli toistuvasti esiin mediassa.

Nicaraguassa Suomella on hyvä maine kehitysyhteistyön pitkäaikaisena avunantajana. Lehdissä ja paikallisradioissa ilmestyi jatkuvasti myönteisiä uutisia ja artikkeleita kehitysyhteistyöhankkeistamme. Toisaalta hallituspuolueen hallitsemat tiedotusvälineet kovensivat vuoden mittaan kritiikkiään kansalaisyhteiskuntaa tukevaa kehitysrahoitusta kohtaan. Hallituksen pää-äänenkannattajana toimiva El 19 -tiedote otti heinäkuussa kahteen otteeseen esille Suomen tuen Etica y Transparencia -järjestölle esimerkkinä siitä, kuinka tämä saa rahoitusta ”sandinistihallinnon horjuttamiseen”. Hallitukseen kriittisesti suhtautuvat valtalehdet puolestaan raportoivat mielellään huolista, joita avunantajilla on Nicaraguan oikeusvaltion rapautumisesta. Kun Suomi osallistui Etica y Transparencia järjestön uusien toimitilojen avajaisiin lokakuussa, sekä lehdistö että sähköinen media kiinnittivät huomiota suurlähettilään puheeseen, jossa korostettiin vaalitarkkailun tärkeyttä (ks. esim. http://www.laprensa.com.ni/2010/10/30/politica/42166).

El 19 -tiedote raportoi joulukuussa myönteisesti Nicaraguan ulkoministerin Samuel Santosin Suomen- matkasta.

Boston Promenade Big Band -yhtyeen tammikuinen konsertti Managuassa sai ennakkoon paljon huomiota tiedotusvälineissä, ja konsertti myös televisioitiin.

Suomen koulujärjestelmä kiinnosti tiedotusvälineitä – kuten myös päättäjiä – varsinkin Costa Ricassa. Elsalvadorilaisessa talouselämän lehdessä oli laaja artikkeli Suomessa vierailleen argentiinalaisen toimittaja-kolumnistin Andrés Oppenheimerin seminaariesityksestä, jossa Suomen koulutus- ja inno- vaatiojärjestelmä esiintyi hyvin myönteisessä valossa. Uusi näkökulma löytyi guatemalalaisen La Hora -lehden mielipidekirjoituksessa, jossa kirjoittaja vetosi Suomen esimerkkiin todistellessaan, että edes hyvä koulutustaso ei välttämättä tee yhteiskunnasta suvaitsevaista.

Keski-Amerikassa metallimusiikki on kulttuurin osa-alue, josta Suomi tunnetaan ja joka herättää ihailua. Sonata Arctica -yhtyeen konsertit El Salvadorissa ja Guatemalassa herättivät mediassa paljon innostusta. Esimerkiksi El Salvadorissa La Prensa Gráfica -lehti julkaisi yhtyeestä aukeaman kokoisen haastattelun. Myös Apocalyptica-yhtyettä ja sen levytyksiä seurataan alueella tarkkaan.

Saamelaiskäräjien edustaja Pekka Aikio vieraili Keski-Amerikassa kesällä, ja El Periódico -lehti Guatemalassa julkaisi hänen laajan haastattelunsa. El Heraldo -lehdessä Hondurasissa siteerattiin Aikion ajatuksia äidinkielen vaalimisen merkityksestä kansojen identiteetille.

Hondurasissa Suomi ei yleensä ylittänyt juttukynnystä, mutta lokakuussa Suomi esiintyi myönteisessä valossa myös uutisissa, joissa kerrottiin Pohjoismaiden kehitysrahaston NDF:n maalle myöntämästä projektirahoituksesta.

Jopa Keski-Amerikan lehdissä kiinnitettiin useaan otteeseen huomiota Ruotsin, Suomen ja Saksan suotuisaan talouskasvuun. Angry Birds -pelin maailmanvalloitus poiki juttuja Panamassa ja Costa Ricassa. Allure of the Seas -risteilyalusta ihasteltiin lokakuussa niin Guatemalan, Panaman kuin Nicaraguankin tiedotusvälineissä. MySQL-tietokantaohjelman kehittämisestä tunnetun Michael "Monty" Wideniuksen suositukset avoimen lähdekoodin käyttöönotosta Latinalaisen Amerikan maissa julkaistiin laajassa haastattelussa Panamassa hänen vieraillessaan maassa. Ajoittain Keski- Amerikan media siteerasi suomalaisia asiantuntijoita tietoturva-asioissa. Nokian uutiset ja tuotejulkistukset ylittivät uutiskynnyksen lähinnä Guatemalassa. Panaman lehdet kertoivat Suomen ja Panaman välisen investointisuojasopimuksen ratifioinnista.

Costa Rican El País -lehti kertoi elokuussa saksalaisen uutistoimiston aineiston pohjalta Suomen myönteisestä suhtautumisesta ydinvoimaan ja ydinjätteen loppusäilytysratkaisusta.

Alueen lehdissä ja verkkolehdissä – varsinkin El Salvadorissa, Guatemalassa, Costa Ricassa ja Panamassa – oli jatkuvasti esillä yllättävän paljon suomalaisten yliopistojen tutkimustuloksia lääketieteen alalta. Nämä artikkelit olivat yleensä kansainvälisten uutistoimistojen välittämiä ja ne käsittelivät muun muassa tutkimuksia allergioista, migreenistä, koeputkihedelmöityksistä, korkean kolesterolin yhteydestä Alzheimerin tautiin sekä liikunnan terveysvaikutuksista (ks. esim. http://www.nacion.com/2010-09-28/AldeaGlobal/NotasSecundarias/AldeaGlobal2536306.aspx). Suomalaishavainnot AH1N1-influenssarokotusten ja narkolepsian mahdollisesta yhteydestä poikivat lukuisia artikkeleita Panamassa ja Guatemalassa.

Peru, Bolivia, Ecuador

Euroopan maista Perun mediassa esiintyvät pääasiassa Espanja, Italia, Ranska, Iso-Britannia ja Saksa. Pohjoismaista esillä on eniten Suomi.

Yleisesti Suomea käsittelevät uutiset Perun mediassa olivat myönteisiä.

Suomalainen kulttuuri oli jonkin verran esillä etenkin suurlähetystön järjestämiin tapahtumiin liittyen. Sirkka-Liisa Anttilan Amazonia-aiheinen taidenäyttely sai laajaa huomiota mediassa. Media-arvoa lisäsi se, että aihe liittyy Suomen alueellisiin Amazonian biodiversiteettia, metsiä ja ympäristöä koskeviin kehitysohjelmiin. Vuoden aikana suurlähetystön tapahtumat ja suurlähettilään haastattelut saivat kohtuullisen hyvin näkyvyyttä mediassa.

Mediassa puhutaan melko usein suomalaisen koulutuksen tasosta ja suomalaisten opettajien hyvästä ammattitaidosta.

Suomeen viitataan myös silloin tällöin elämänlaadun ja kilpailukyvyn rankingeja käsittelevissä uutisissa.

Mediassa oli joitain suomalaisten yritysten ja instituutioiden edustajien haastatteluja (GTK, Vaisala, Advansis) heidän vieraillessaan Perussa. Näissä ja syksyllä järjestetyn innovaatioseminaarin yhteydessä erityisesti Suomen vahvuudet innovaatio-osaamisessa nousivat esille.

Joskus mediassa viitataan myös Suomen metsätalouteen. Ensimmäisen kerran Perussa järjestetystä ENO–puunistutuspäivästä raportoitiin jonkin verran.

Nokia on esillä säännöllisesti, mutta useinkaan ei yhtiön suomalaisuus uutisoinnissa tule esille. Suomessa kesällä tehty päätös oikeudesta edullisiin laajakaistayhteyksiin näkyi jonkin verran Perun mediassa.

Boliviassa ja Ecuadorissa Suomea koskevat viittaukset olivat myös myönteisiä. Molemmissa maissa eniten huomiota sai suomalaisen koulutuksen menestyminen.

Boliviassa suurta huomiota sai presidentti Evo Moralesin vierailu Suomeen viime vuoden toukokuussa ja vierailun tuomat mahdollisuudet yhteistyöhön suomalaisten kanssa sekä suomalaisten sijoituksiin Boliviassa. Viime vuoden kesäkuussa huomiota sai myös suomalaisten kaivos-, energia- ja jätealan yritysdelegaation vierailu Boliviaan.

Uruguay

Uruguayn tiedotusvälineissä Suomea koskevissa uutisissa huomio keskittyi suomalaisomisteisten selluyhtiöiden toimintaan ja niiden tekemiin investointeihin Uruguayssa. Yleisesti Suomi esitettiin tiedotusvälineissä sekä taloudellisesti että koulutuksellisesti esimerkillisenä yhteiskuntana. Suomalaista teollista muotoilua esiteltiin tiedotusvälineissä design-näyttelyn avajaisten yhteydessä.

Uruguayn tiedotusvälineissä eniten Suomeen liittyvää palstatilaa saivat suomalaisinvestoinnit maan sellutehtaisiin. Botnian (nykyisin UPM:n) sellutehtaan rakentamisesta alkanut konflikti Uruguayn ja Argentiinan välillä alkoi lientyä Haagin kansainvälisen tuomioistuimen asiaa koskevan päätöksen valmistuttua, jonka jälkeen maat pääsivät neuvotteluissa sopuun suhteidensa jälleen rakentamiseksi. Maat sopivat rajajoen teollisuuslaitosten ympäristövaikutusten yhteisestä monitoroinnista, ja tämän monitorointisopimuksen synty eri vaiheineen oli Uruguayssa yksi uutisvuoden pääaiheista.

Loppuvuodesta sellutehdasuutisoinnissa huomio keskittyi Stora Enson ja chileläisen Araucon yhteisen suurinvestoinnin valmisteluvaiheeseen.

Joulukuussa El País -päivälehti julkaisi viisisivuisen Suomi-liitteen, johon haastateltiin suurlähettiläs Jukka Pietikäistä Suomen ja Uruguayn välisistä suhteista. Artikkelissa käsiteltiin Suomen ja Mercosur-maiden voimistuvia bilateraalisia suhteita niin poliittisesta, taloudellisesta kuin kulttuurisestakin näkökulmasta. Suomi esitettiin myönteisessä valossa hyvän elintason ja hedelmällisten yhteistyösuhteiden maana.

Uruguayn ulkoministerin Luis Almagron ja yritysvaltuuskunnan neljään pohjoismaahan lokakuussa tekemä vierailu oli esillä myös Uruguayn tiedotusvälineissä. Pohjoismaat nähdään Uruguayssa kokonsa ja väestömääränsä vuoksi luontevana yhteistyötahona, ja ne pääsevätkin mediassa esiin maantieteellistä etäisyyttä ajatellen näkyvästi. Suomea koskeva uutisointi Uruguayssa heijastaa kautta linjan myönteistä mielenkiintoa ystävämaata kohtaan.

Montevideossa esitelty suomalaista 1900-luvun designia esittelevä näyttely sai näkyvää huomiota Uruguayn tiedotusvälineissä. Taide- ja designlehti Arte & Diseño julkaisi neljäsivuisen artikkelin suomalaisesta muotoilusta ja yhteiskunnasta laajemminkin.

Pisa-tulokset herättivät kiinnostusta Suomen koulutusjärjestelmää kohtaan. El País -lehti julisti uruguaylaisoppilaiden olevan tietotasoltaan kolme vuotta suomalaisverrokkejaan jäljessä. El Observador -lehti julkaisi puolestaan kolmesivuisen artikkelin, jossa käsiteltiin Pisa-tulosten ja haastattelujen valossa suomalaisen koulutusjärjestelmän menestyksen avaimia suhteessa muihin Pisa-mittauksissa menestyneisiin maihin.

Venezuela

Suomi-uutisointi oli Venezuelassa pääosin myönteistä, tosin edellisvuosien tapaan melko vähäistä. Suomi nousi esille useiden erilaisten hyvinvointia ja vakautta mittaavien tutkimusten kärkimaana. Aiempien vuosien tapaan urheilu ja Nokia olivat hyvin esillä. Myös edustuston aktiviteetit saivat ajoittain näkyvyyttä. Suomi oli Venezuelassa esillä suunnilleen saman verran kuin muut Pohjoismaat. Yleensä Venezuelan tiedotusvälineet keskittyvät uutisoinnissaan Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueeseen sekä suuriin länsimaihin.

Suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointi näkyvästi esillä

Vuonna 2010 Venezuelan tiedotusvälineet uutisoivat useaan otteeseen erilaisista kansainvälisistä vertailuista, joissa Suomi sijoittui kärkipäähän. Tutkimuksissa vertailtiin muun muassa demokratian toteutumista, korruptiota, omistusoikeutta, onnellisuutta, tasa-arvoa, lehdistönvapautta, digitaaliteknologian käyttöä ja kilpailukykyä. Suomi mainittiin myös seitsemänneksi parhaana maana syntyä. Kuitenkin Newsweek-lehden artikkeli, jossa Suomi todettiin maailman parhaaksi maaksi asua, ei saanut näkyvyyttä. Pisa 2009 -tutkimuksen tuloksia ei myöskään juuri noteerattu, ainoastaan El Universal -lehdessä oli lyhyt artikkeli, jossa mainittiin myös Suomen sijoittuminen. Suomalainen yhteiskunta nousi esille myös muun muassa homoliittojen rekisteröimisen sallivana maana.

Mielenkiintoinen yksittäinen uutinen oli kolumni, jossa Suomen todettiin olevan ”paratiisi ydinvoiman kannattajille”. Kirjoituksessa kerrottiin ”skandinaavien päässeen yhteisymmärrykseen ydinjätteen loppusijoituksesta lähes idyllisellä tavalla”. Suomen eduskunnan todettiin hyväksyneen loppusijoituspaikan rakentamisen suuren enemmistön puoltaessa, mikä nähtiin mahdottomana esimerkiksi Saksassa, jossa ympäristöliike on erityisen vahva. Suomi mainittiin ydinvoiman yhteydessä myös presidentti Hugo Chávezin tv-puheessa. Chávez totesi Venezuelan ydinvoimasuunnitelmista puhuessaan Suomen olevan yksi ydinvoimaa rakentavista maista.

Laajakaistayhteyden julistaminen kaikkien kansalaisten perusoikeudeksi oli hyvin esillä. Liikenne- ja viestintäministeri Suvi Lindéniä siteerattiin ministerin todetessa kyseisen lakimuutoksen olevan hallituksen suurimpia aluepoliittisia saavutuksia. El Mundo -lehdessä julkaistiin ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen espanjaksi käännetty kirjoitus ”EU tarvitsee globaalistrategian”.

Otsikoihin nousivat myös esimerkiksi jalkapallotähti David Beckhamin saapuminen jalkaleikkaukseen Suomeen ja Ateneum-museon Picasso-näyttelyn saama ennätysmäinen yleisöryntäys. Iranin Suomen- edustuston diplomaatin turvapaikkapyyntö oli näkyvästi esillä.

Nokia ja urheilu kestosuosikkeja

Nokian tuotteet ja liiketoiminta olivat jälleen runsaasti esillä, mikä toi Suomelle myönteistä julkisuutta. Lukuisissa Nokia-uutisissa kerrottiin muun muassa yhtiön ympäristöystävällisyydestä, venezuelalaisten Nokia-tuotteiden ostotottumuksista ja Jorma Ollilan erosta. Muista suomalaisista tuotteista mainittiin muun muassa Finlandia-vodka sekä Marimekko. Karibianmerellä risteilevä Oasis of the Seas -alus todettiin Suomessa rakennetuksi.

Urheilusaavutuksista ja -kilpailuista uutisoitiin taas laajalti. Eniten palstatilaa saivat auto-urheilun saralla formulakuljettajat Kimi Räikkönen, Nico Rosberg ja Heikki Kovalainen sekä rallikuljettajat Mikko Hirvonen ja Jari-Matti Latvala. Muu urheilu-uutisointi oli lähinnä tennistähti Jarkko Niemisestä. El Nacional -lehdessä ilmestyi mäkihyppyuutinen, jossa mainittiin Matti Nykäsen olympiakultamitalit.

Matkailu ja kulttuuri saivat jonkin verran näkyvyyttä

Suomi matkakohteena nousi esille muun muassa El Universal -lehden laajassa Suomea ylistävässä matkailuartikkelissa. Helsinki-Vantaan lentokenttä mainittiin Euroopan parhaana lentokenttänä.

Kulttuuriasiat olivat melko niukasti esillä. Rockyhtye Sonata Arctican Venezuelan vierailusta oli kuitenkin maininta, kuten myös paikallisen Sibelius-nimisen rockyhtyeen järjestämästä ensimmäisestä kansallisesta Sibelius Fest -sähkökitarakilpailusta. Videotaiteilija Sanna Kannisto mainittiin Caracasissa esitetyn Repeat All -videotaidenäyttelyn yhteydessä. Alvar Aallon arkkitehtuuria esiteltiin näyttävästi Tal Cual -lehdessä.

Kuten aiempina vuosina, edustusto jatkoi rahallista tukea EU:n Contacto Europa -radio-ohjelmalle. Suomi-näkyvyyttä saatiin toimittamalla ohjelmaan erilaista Suomi-aineistoa ja suomalaista musiikkia. Edellisvuosien tapaan toimittaja-kääntäjä Nidia Hernándezin toimittamassa runo-ohjelmassa La Maja Desnuda oli esillä suomalainen runous. Rouva Pia Sovio-Pyhälä lausui ruotsiksi suomenruotsalaisen runoilija Birgitta Bouchtin runoja.

Edustuston aktiviteetit myös esillä

Yhdysvaltalais-venezuelalainen chavismin piirissä toimiva asianajaja Eva Golinger mainitsi Suomen muiden maiden joukossa La Hojilla -televisio-ohjelmassa kesäkuussa arvostellessaan ulkomaista rahoitusta venezuelalaisille järjestöille ja oppositiolle. Golinger totesi Suomen olleen vuonna 2006 yksi niistä maista, jotka ”puuttuivat maan sisäisiin asioihin” kansainvälistä yhteistyötä koskevan lakiluonnoksen yhteydessä.

Suurlähettiläs Mikko Pyhälää haastateltiin ympäristökysymyksistä Globovisión-televisiokanavalla. Suurlähettilään virka-asunnossa järjestetty vastaanotto kreivi Frederik Thomas Adlercreutzista kertovan kirjan uusintapainoksen julkistamisen kunniaksi pääsi esille. Margaritan kunniakonsuli José Mendozan virkaanastumisvastaanotto ja suurlähettiläs Pyhälän tapaaminen Nueva Espartan osavaltion kuvernöörin kanssa saivat niin ikään näkyvyyttä. Edustuston aloitteesta espanjaksi käännetty KHO:n presidentin Pekka Hallbergin oikeusvaltiota ja kehitystä käsittelevä kirjoitus julkaistiin Venezuelan poliittisten ja sosiaalitieteiden akatemian tammi-kesäkuun 2010 puolivuotisjulkaisussa.

Valtalehtien ulkopuolella Suomi sai julkisuutta, kun edustuston tukema, lasten ja nuorten tasa-arvoisia koulunkäyntimahdollisuuksia köyhässä lähiössä edistävä paikallisen yhteistyön hanke mainittiin Venezuelan kulttuuriministeriön ylläpitämässä Todos Adentro -lehdessä.

Lokakuussa edustuston sulkemisesta kaikille keskeisille tiedotusvälineille lähetetty lehdistötiedote sai vain vähän näkyvyyttä.

Länsi-, Itä- ja eteläinen Afrikka

Etiopia ja Djibouti

Etiopiassa Suomi oli säännöllisesti esillä tiedotusvälineissä muutaman viikon välein. Suurlähetystön arvion mukaan Suomen mediahuomio vaikuttaa lisääntyneen edelliseen vuoteen verrattuna. Pohjoismaita vertailtaessa Suomi ja Ruotsi ovat suunnilleen saman verran esillä tiedotusvälineissä ja enemmän kuin Norja ja Tanska.

Suomella ja Etiopialla on 1960-luvulta juontavat kehitysyhteistyösuhteet, ja maassa on toiminut vuosikymmeniä suomalaisia lähetystyöntekijöitä, joten Suomi tunnetaan myös kansan keskuudessa joillakin alueilla yllättävän hyvin. Suomen Etiopiassa saama julkisuus on yksipuolisesti myönteistä. Suomi on esillä sanomalehdissä ja lehtien verkkosivuilla, mutta useamman kerran vuodessa myös tv:ssä ja radiossa.

Etiopian tiedotusvälineitä kiinnostivat suomalaisten poliitikkojen korkean tason vierailut, kuten ministeri Astrid Thorsin vierailu. Tammikuun lopulla Addis Abebassa järjestetty Afrikan unionin huippukokous oli tärkeä mediatapahtuma ja ministeri Paavo Väyrysen ja presidentti Martti Ahtisaaren osallistuminen huomioitiin tiedotusvälineissä.

Suomen kehitysyhteistyö sai Etiopiassa tiedotusvälineiden huomiota, ja opetus- ja vesisektori sekä paikallisen yhteistyön määrärahaan perustuva toiminta olivat lehtien palstoilla. Suomalaisten kehitysyhteistyötoimintaan liittyviä seminaareja ja merkkitapahtumia näytettiin tv:ssä. Suomen tuki ja osallistuminen kansainvälisten järjestöjen toimintaan herätti tiedotusvälineiden kiinnostusta, mistä esimerkkinä Suomen saama mediajulkisuus liittyen UNECA:n tietoyhteiskuntakehityshankkeisiin.

Kulttuurin saralla Suomi huomioitiin EU:n järjestämien elokuvafestivaalien yhteydessä. Suomi osallistui EU-elokuvafestivaaleille FC Venus -elokuvalla ja suurlähetystön pitämällä puheella avajaistilaisuudessa.

Suomea koskevia asioita, jotka eivät liity suoraan Etiopiaan, oli tiedotusvälineissä esillä harvoin. Näitä asioita olivat Pisa- tutkimus sekä uuden suomalaisen tuulivoimalan testikäyttö Tornion alueella.

Djiboutissa Suomi ei juuri näkynyt tiedotusvälineissä. Suomi pääsi djiboutilaisten lehtien palstoille, kun suurlähettiläs Leo Olasvirta jätti valtuuskirjan Djiboutissa.

Etelä-Afrikka

Suomi ei ollut erityisen runsaasti esillä Etelä-Afrikan lehdistössä, kuten eivät muutkaan Pohjoismaat tai pienemmät Euroopan maat. Tilanne on hyvin samankaltainen aiempiin vuosiin verrattuna. Yleisin uutisoinnin aihe on ollut talous, mutta erityispiirteenä olivat nyt vierailujen uutisoinnit sekä kehitysyhteistyön huomioiminen.

Suomi on perinteisesti ollut uutisissa talouden tapahtumiin liittyen. Alkuvuodesta huomiota herätti edelleen eteläafrikkalaisen Sappi-yhtiön päätös sulkea saha (Kankaan saha) myös Suomessa, pitkän listan jatkona. Varsinaisesti Suomea koskevaa uutisointia ei kuitenkaan juuri ollut, vaan media käsitteli yhtiön tulevaisuutta.

Tammikuun ja kevään aikana usein esiin tullut uutinen oli Suomen ja Eteläisen Afrikan kehityspankin DBSA:n välillä solmittu energiakumppanuusohjelma. Kolmelle vuodelle jakautuva ja 8,5 miljoonan euron tuen Suomelta saava ohjelma huomioitiin useassa eri mediassa ja se poiki kommentteja ilmastonmuutosta vastaan taistelemisesta ja tuesta kestävälle kehitykselle. Suomalaista osaamista tällä alalla korostettiin.

Nokian pääjohtajan vaihtuminen uutisoitiin, ja myös Nokian jääminen jälkeen älypuhelinten kehittämisessä huomioitiin. Stephen Elop esiteltiin ensimmäisenä ulkomaalaisena Nokian pääjohtajana ja Nokian merkitystä Suomen taloudelle korostettiin.

Ensimmäisen lähettiläsvuoden lähetessä loppua Suomen Pretorian-suurlähettilästä Tiina Myllyntaustaa haastateltiin, ja Suomen teollisuus, kehitysyhteistyö, tasa-arvoinen yhteiskunta voimakkaine keskiluokkineen sekä naisten hyvä asema saivat runsaasti palstatilaa Business Day - lehdessä.

Maaliskuussa uutisoitiin pääministeri Matti Vanhasen ensimmäisestä virallisesta vierailusta Etelä- Afrikkaan. Uutisoinnissa käsiteltiin ensisijaisesti kahdenvälisen kaupan lisäämistavoitteita ja Metson tytäryhtiön Metso Mineralsin työllistävää vaikutusta Etelä-Afrikassa sekä BEE-ohjelman (Black Economic Empowerment) toimivuudesta ja sen tuomista huolista yrityksille. Etelä-Afrikan uutisoitiin toivovan ensisijaisesti investointeja teknologiasektorille. Suomen taloustilanteen heikentyminen kuluneen vuoden aikana oli myös esillä, samoin kuin Suomen kokoon nähden suuri tuki Etelä-Afrikalle.

Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen vierailu huomioitiin Finweekin julkaisemassa haastattelussa, jossa korostettiin Kataisen merkitystä globaalina toimijana. Suomalaisen hyvinvointivaltion säilyttäminen ja talouden kehitys olivat haastattelun teemoja. Jo keväällä Katainen oli esillä asiantuntijana Euroopan talouden kriisiin liittyen.

Kulttuuriuutisissa mainittiin Karita Mattila ja Sasha Mäkilä. Helsinkiä esiteltiin laveasti designin paratiisina. Esillä olivat muun muassa Kiasma, Designmuseo, kaupungin arkkitehtuuri (esimerkiksi Finlandia-talo), Pentik, Marimekko ja Ivana Helsinki. Samoin Suomen Lappi esiteltiin näkyvästi todellisen joulupukin kotipaikkana. Suomen sijoittuminen kärkeen lehdistönvapausindeksissä huomioitiin lyhyesti, samoin kuin Suomen menestys Pisa-vertailussa.

Urheilun osalta otettiin esiin Etelä-Afrikan ja Suomen kohtaaminen Davis Cupissa toukokuussa, erityisesti Jarkko Nieminen ja Henri Kontinen mainittiin, samoin kuin Jari-Matti Latvalan menestys rallissa.

Kirjoittaminen Suomesta ja muista pienemmistä Euroopan maista on varsin vähäistä, mikä johtunee maiden suuresta välimatkasta.

Kenia

Suomen näkyvyydessä Kenian tiedotusvälineissä ei tapahtunut muutosta. Suomea koskevia uutisia oli melko niukasti esillä. Pääosin Suomen näkyvyys liittyi kehitysyhteistyöhön. Suomen tapahtumista Mari Kiviniemen valinta pääministeriksi sekä kauppakeskus Sellon ampumavälikohtaus näkyivät mediassa.

Kehitysyhteistyö

Kenian tiedotusvälineissä Suomen ja Kenian välinen kehitysyhteistyö sai palstatilaa. Useimmiten kyse oli tehdyistä vierailuista Suomen tukemissa kohteissa ja näissä esille nostetuista asioista. Esimerkiksi Daily Nation -lehti mainitsi Suomen olevan huolissaan ihmisoikeuspuolustajiin kohdistuneesta uhkailusta suurlähettiläs Heli Sirven vieraillessa Wajirissa paikallisen yhteistyön määrärahalla tuetun oikeusapuhankkeen valmistujaisjuhlassa. Thikan vesiprojektin vierailun yhteydessä uutisoitiin Suomen tyytyväisyydessä Kenian korruption vastaiseen taisteluun. Suurlähettiläs Sirve mainitsi Daily Nationin artikkelin mukaan korruption vastaisen taistelun olevan menossa oikeaan suuntaan.

Politiikka

Suomen poliittisista asioista uutisoitiin Keniassa niukasti, mutta naisten asema Suomen huippuviroissa sai palstatilaa kesäkuussa, kun Mari Kiviniemi valittiin pääministeriksi. The Star -lehti kirjoitti tämän olevan jo toinen kerta, kun Suomella on naispresidentti sekä naispääministeri yhtä aikaa.

Kesäkuussa huomiota sai myös sisäministeri Anne Holmlundin päätös olla viemättä uutta aselakia eteenpäin. Kyseessä oli puoliautomaattisten aseiden täyskielto-esitys koulusurmien ja kauppakeskus Sellossa tapahtuneen ampumavälikohtauksen jälkeen. Daily Nation -lehdessä kirjoitettiin sisäministerin uskovan yhdenlaisten aseiden täyskiellon olevan väärä ratkaisu joukkosurmien estämiseksi.

Talous

Yrityksistä Nokia oli edellisten vuosien tapaan esillä tiedotusvälineissä. Lisäksi Wärtsilä mainittiin sen voitettua tarjouskilpailun 117 megawatin voimalan kokonaistoimituksesta Mombasaan.

Mosambik

Suomi ei normaalioloissa esiinny paljonkaan Mosambikin mediassa. Poikkeuksena ovat lähinnä korkean tason vierailut ja kahdenvälisten sopimusten sekä sektori- ja budjettituen yhteisrahoitusasiakirjojen allekirjoitustilaisuudet.

Tilanne oli täysin päinvastainen budjettitukiryhmän puheenjohtajuuden aikana 2009-2010, jolloin Suomi oli laajasti esillä Mosambikin tiedotusvälineissä. Suurlähetystön puheenjohtajuustehtävissä työskennelleet virkamiehet, suurlähettiläs Kari Alanko, ulkoasiainsihteeri Lotta Karlsson ja erityisasiantuntija Lotta Valtonen, näkyivät televisiossa ja lehdissä puheenjohtajuuden ensimmäisestä päivästä lähtien. Suurlähettiläs Alankoa haastateltiin useita kertoja budjettitukiryhmän puheenjohtajana. Asiasta raportoineita tv-kanavia olivat ainakin TVM, STV, TM ja lehtiä O Pais, Savana ja Notícias. Suomi pystyi puheenjohtajuutensa ansiosta myös vaikuttamaan Mosambikin mediassa käsiteltyihin kysymyksiin.

Erityisesti tiedotusvälineitä kiinnosti budjettitukiavunantajien suhtautuminen Mosambikin presidentin-, parlamentti- ja provinssivaaleihin, jotka järjestettiin lokakuussa 2009. Budjettitukiavunantajille muodostui näkemys, että budjettituen yhteisrahoitusasiakirjaan kirjattuja demokratiaan liittyviä perusperiaatteita oli saatettu loukata. He aloittivat puheenjohtaja Suomen johdolla intensiivisen poliittisen vuoropuhelun aiheesta Mosambikin hallituksen kanssa. Prosessissa päästiin yksimielisyyteen toimintasuunnitelmasta maaliskuussa 2010.

Haastavassa ja poliittisesti sensitiivisessä neuvotteluprosessissa päätettiin välttää proaktiivista julkisuuden tavoittelua. Asia oli kuitenkin säännöllisesti esillä tiedotusvälineissä (myös yhdessä paikallisen sanomalehden pilakuvassa). Suomea käsiteltiin mediassa pääsääntöisesti myönteiseen sävyyn.

Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen piti vierailla Mosambikissa syyskuussa, mutta valtuuskunta joutui jäämään Etelä- Afrikan puolelle Maputon levottomuuksien johdosta. Tapaus herätti jonkin verran mediahuomiota myös Mosambikissa.

Namibia

Suomesta tehtiin Namibiaan kaksi tärkeätä vierailua vuonna 2010. Opetusministeri Henna Virkkunen vieraili maassa helmikuussa ja osallistui opetusalan konferenssiin yhdessä namibialaisen kollegansa kanssa. Vierailusta tehtiin monia juttuja lehdistössä ja myös tv- ja radiokanavat kattoivat vierailun hyvin. Samalla tuli esille Suomen opetusjärjestelmä, jonka saavutukset noteerattiin.

Toinen tärkeä vierailu oli presidentti Martti Ahtisaaren vierailu Namibiassa maaliskuussa, kun maa juhli 20-vuotista itsenäisyyttään. Ahtisaaren merkittävä panos maan itsenäistymisprosessissa nousi esille lehdistössä ja tv:ssä näyttävästi. Kaikki tärkeimmät mediat kirjoittivat hänen ratkaisevasta vaikutuksestaan Namibian itsenäistymisprosessissa ja Namibian valtion tv haastatteli hänet.

Paikallisen yhteistyön määrärahan kautta Suomelle riitti julkisuutta pitkin vuotta. Lehdistö ja useimmiten myös tv olivat aina paikalla, kun edustusto järjesti uuden paikallisen yhteistyömäärärahahankkeen, PYM-hankkeen, allekirjoitustilaisuuden. Tilaisuuksia oli vuoden varrella 7-8, ja valtaosa lehdistöstä kirjoitti niiden jälkeen jutun Suomen rahoituksesta eri hankkeisiin. Myös tv- kanavat näyttivät kuvaa allekirjoitustilaisuuksista. Jutuissa oli lähes aina kuva väliaikaisesta asiainhoitajasta allekirjoittamassa sopimusta, ja niihin sisältyi myös kuvaus rahoitettavista hankkeista ja hankkeiden tavoitteista. Jutuista välittyi kuva PYM;n tavoitteista kuten ihmisoikeuksien ja demokratian edistämisestä tai kaupan volyymin lisäämisestä Namibian ja Suomen välillä.

Kuntayhteistyö sai myös palstatilaa lehdistössä. Esimerkkinä mainittakoon juttu suomalaisen ruuan viikosta windhoekilaisessa ravintolassa, joka oli osa Windhoek-Vantaa-yhteistyöstä.

Geologisen tutkimuskeskuksen ja Namibian kaivos- ja energiaministeriön yhteistyö uraanikaivospolitiikan alalla kiinnosti monia lehtiä. Kyseessä on instituutioiden välisen yhteistyön hanke, joka keskittyy policy-kysymyksiin.

Suomalaisista yrityksistä Nokia ja Wärtsilä olivat jonkin verran esillä, muista yrityksistä ei ollut juttuja.

Suomen itsenäisyyspäivän vietto oli näkyvästi uutisoitu tapahtuma. Sitä kuvailevissa jutuissa kerrottiin myös Suomen ja Namibian pitkäaikaisesta yhteistyöstä, joka alkoi vuonna 1869 ensimmäisten suomalaisten lähetyssaarnaajien saapuessa maahan. Suomalaisten maine kovina kahvinjuojina vahvistettiin The Namibian -lehden sivuilla: suomalaiset juovat kuulemma 1500 kuppia kahvia vuodessa/henki, taakse jäävät Norja (1260 kuppia) ja Ruotsi (1230 kuppia). Verrattuna Namibiassa edustettuina olevien muiden EU-maiden (Britannia, Ranska, Saksa, Espanja) saamaan julkisuuteen Namibiassa Suomi selvisi hyvin. Vain Saksa sai mediassa enemmän huomiota, mikä on ymmärrettävää jo senkin vuoksi, että maassa julkaistaan saksankielistä lehteä ja Saksan kehitysapu Namibialle on huomattavasti Suomen apua suurempaa.

Verrattuna vuoteen 2009 Suomen saama mediajulkisuus Namibiassa lisääntyi jonkin verran.

Nigeria

Suomi näkyi vuonna 2010 suhteellisen paljon nigerialaisessa mediassa. Näkyvyys oli vain myönteistä, palveli Suomen ulko- ja kauppapoliittisia tavoitteita aiheiden osalta ja liittyi toisinaan hyvinkin konkreettisiin suomalaistoimiin Nigeriassa.

Näkyvyyttä tulee kuitenkin arvioida sitä taustaa vasten, että Nigeriassa medianäkyvyyden vaikuttavuus yleensä ei ole merkittävää. Nigerialaismedia on tasoltaan vaihtelevaa, esimerkiksi juttujen oikeellisuuden, editoinnin laadun ja toimittajaetiikan puolesta. Näkyvyyttä lehdistössä ja radio- sekä tv- aikaa saa kohtalaisen helposti ja järjestäen virallisten ministeritasoisten tapaamisten yhteydessä. Suomen suurlähetystö ei maksa toimittajille jutuista ja kieltäytyy jo periaatteessa maksetulta medianäkyvyydeltä, joka on kuitenkin Nigeriassa yleinen tapa.

Suomi on näkynyt ja kuulunut kaikkien mediakanavien kautta (radio, tv, lehdistö, internet), joskin Nigeriassa tärkeässä mediassa radiossa vähemmän kuin lehtijutuissa.

Medianäkyvyyden kautta Suomi on kokoonsa ja Nigerian kokoon nähden, tiettyihin teemoihin kuten vienninedistämiseen liittyen, suhteellisen tunnettu maa. Jälleen tämä arvio on suhteutettava siihen, että Nigeriassa on yli 150 miljoonaa asukasta ja suurimpienkin lehtien levikki lasketaan muutamissa kymmenissä tuhansissa. Näkyvyys Nigeriassa tarkoittaakin vain erittäin ohuen eliitin ja satunnaisten kansalaisten tavoittamista. Toisaalta hyvin kohdennettu näkyvyys, esimerkiksi tarkemmin ympäristöteknologian vientiin liittyen, voi vahvistaa myönteistä Suomi-kuvaa Suomen tavoitteiden kannalta relevanteissa piireissä.

Suomen medianäkyvyys on moninkertaistunut edellisvuosiin verrattuna, ja sitä on ensimmäistä kertaa pyritty tietoisesti lisäämään eri tilaisuuksien yhteydessä.

Esimerkiksi Suomi näkyi paljon ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen 14.-18. maaliskuuta toteutuneen vierailun yhteydessä, johon liittyi laajan kauppavaltuuskunnan vierailu. Matkaa ennen ja sen aikana järjestettiin yhteensä kolme tiedotustilaisuutta, joiden lisäksi media seurasi eri ministeritapaamisia. Suomi näkyi yhteensä 10 lehdessä. Esimerkkinä nigerialainen The Guardian, joka uutisoi ministeri Väyrysen vierailun esille nostamista kärkiteemoista kolmella jutulla (mm. ”War Against Counterfeiting Heats Up”). Toinen esimerkki oli NEXT–sanomalehti jutulla ”Finland wants increased trade volume with Nigeria”. Lehti on uutisoinut Suomesta myös muissa yhteyksissä. Ministeri Väyrysen vierailu näkyi myös valtakunnan ja Lagosin paikallisessa televisioverkossa.

Kaupan ja viennin edistämisen saralla Suomi näkyi myös erityisemmin ”vihreän viennin” edistämiseen liittyneen yhteispohjoismaisen, Cross Rivers -osavaltioon toukokuussa suuntautuneen matkan yhteydessä, jälleen lukuisissa medioissa. Lokakuussa toteutunut yhteispohjoismainen energiasektorin kauppavaltuuskunta näkyi lukuisissa medioissa sekä televisiokanavilla.

Toisenkaltainen esimerkki suomalaisnäkyvyydestä nigerialaismedioissa oli suurlähettiläs Anneli Vuorisen kokoaukeaman haastattelu kesäkuussa The Guardian -lehdessä. Haastattelu antoi erittäin myönteisen kuvan Suomesta ja se noteerattiin. Suurlähettiläs on antanut eri yhteyksissä lukuisia muitakin haastatteluja, kuten Nigerian 50-vuotisjuhlallisuuksissa sekä tehdessään kohteliaisuuskäyntejä eri ministerien luokse (esimerkiksi keskustelut kauppa- ja teollisuusministeri Martins-Kuyen kanssa). Henkilöistä ministerivierailujen lisäksi suurlähettiläs Vuorinen on ollut ylivoimaisesti eniten esillä, myös suurlähetystön kakkosvirkamies Lauri Voionmaa sekä erityisasiantuntija Sinikka Koski ovat saaneet osan näkyvyydestä.

Koska Suomi on tietoisesti panostanut kaupan-, viennin- ja investointien edistämiseen sekä median hyödyntämiseen tässä tavoitteessa, oli talous osa-alueista ylivoimaisesti eniten esillä. Toisaalta myös Suomen koulutusjärjestelmä ja Pisa-menestys sai näkyvyyttä (suurlähettiläs Vuorisen esitelmä Lagosissa joulukuussa), kuten myös Suomen tavoitteet poistaa lapsinoitavainot Nigeriasta.

Kokonaisuudessaan Suomen medianäkyvyys on ollut positiivista ja tukenut Suomen tavoitteita ja tunnettavuutta Nigeriassa. Suurlähetystö pyrkii nyt kehittämään verkkosivujaan sisällöltään sellaisiksi, että median edustajat löytäisivät niiltä tarvittavia lisätietoja Suomen toiminnasta Nigeriassa (www.finlandnigeria.org).

Sambia

Suomi esiintyi Sambian mediassa tasaisesti pitkin vuotta.

Suomen tukemat teemat, kuten kestävä kehitys ja tasa-arvo, saivat medianäkyvyyttä erityisesti suurlähettilään pitämien puheiden kautta läpi vuoden. Esimerkiksi suurlähettilään Kitwessä pitämää puhetta demokraattiseen vaaliprosessiin osallistumisen tärkeydestä referoitiin maan johtavan sanomalehden The Postin etusivulla kahteen kertaan, minkä lisäksi sitä sivuttiin myös päivän pääkirjoituksessa.

Paikallisen yhteistyön määrärahalla (PYM) rahoitetut hankkeet saivat runsaasti palstatilaa. Usein median läsnäoloon on liittynyt Suomen suurlähettilään Sinikka Antilan vierailu kohteissa.

"Business Skills for Artists" -projekti, jota Suomi on tukenut PYM-varoista Sambian National Arts Councilin kautta, ylitti uutiskynnyksen kaksi kertaa tammikuussa. Niin ikään Suomen tukemat orpojen ja leskien tukiryhmät mainittiin The Post -sanomalehdessä.

Myöhemmin myös PYM-rahoista tuettu Chipata District Farmersin projekti, jolla pyritään edistämään yhteisöjen omaa valvontaa varojen käytön suhteen, sai maininnan The Post -lehdessä.

PYM-kohteiden ohella mediahuomioita nauttivat erityisesti metsä- ja maataloussektori. Suomen Afrikan kehityspankin kautta rahoittama kasteluhanke Mazabukan Nega-Nega-alueella sai palstatilaa maan johtavissa sanomalehdissä useaan otteeseen. Samoin myös joensuulaisen ENO (Environment Online) -projektin tiimoilta järjestetty koululaisten puidenistutustapahtuma noteerattiin The Post -sanomalehdessä.

Budjettituen julkistuksesta ja sen yhteydessä suurlähettilään pitämästä puheesta raportoitiin paikallisessa mediassa. Myös Private Sector Development Reform Programmen toisen osan (PSDRP II) allekirjoitustilaisuus noteerattiin.

Yksityissektorilta suomalaisen Outotecin valmistama liekkisulatto Nchangassa, joka on kolmas laatuaan maailmassa, samoin kuin Nokian toimitusjohtajan vaihdos, ylittivät uutiskynnyksen

Kuitenkin Suomen kannalta suurin mediatapahtuma tuntui olevan jalkapallotähti David Beckhamin akillesjänteen leikkaus Turussa. Leikkaus täytti kaikkien suurimpien lehtien etusivut useiksi päiviksi. Muita Suomesta kantautuneita sambialaisen uutiskynnyksen ylittäneitä asioita olivat 800 metrin juoksun maailmanmestari Semenyan osallistuminen Lappeenrannan eliittikisoihin, Suomen Pisa- menestys ja kuolemantapaukseen johtaneet saunomisen MM-kilpailut.

Vuoden aikana Suomen nauttima mediahuomio oli lähes yksinomaan myönteistä, joskaan saunomisen terveysvaikutuksista ei ehkä kannata tästä lähtien puhua.

Tansania

Suomi näkyi Tansanian tiedotusvälineissä pääsääntöisesti tuttujen aiheiden kuten metsäsektorin yhteistyön ja kansalaisjärjestöhankkeiden kautta. Suomi-kuvaa tuotiin näkyvästi esille ennen kaikkea myös pääministeri Matti Vanhasen maaliskuisen Tansanian-vierailun myötä. Lokakuiset presidentinvaalit pitivät maan tiedotusvälineet kiireisinä suurimman osan vuodesta, sillä taisto valtapuolue CCM:n ja oppositiopuolue Chademan välillä oli kiivaampi kuin odotettiin. Suomi sai tässä yhteydessä hetkellistä ja kyseenalaistakin näkyvyyttä, sillä oppositiojohtajaa herjanneita tekstiviestejä oli lähetetty +358-alkuisista, myöhemmin tekaistuiksi osoittautuneista numeroista.

Tansanian mediavuosi pyöri lähes täysin 31. lokakuuta pidettyjen presidentin-, parlamentti- ja kuntavaalien ympärillä. Vaikka hallitsevan CCM-puolueen presidenttiehdokas Jakaya Kikwete onnistui varmistamaan toisen valtakautensa vaalien myötä, oli taisto hänen ja oppositiopuolue Chademan presidenttiehdokkaan Willibrod Slaan välillä kiihkeä ja jälkipyykkiä pestään edelleen. Oppositiopuolueet nostivatkin kannatustaan vaaleissa selvästi. Tansanian tiedotusvälineet, niin hallituksen äänenkannattajat kuin yksityisetkin, osoittivat kehittymisensä ja orastavan kyvykkyytensä kattavilla ja yksityiskohtaisilla reportaaseilla puolueiden kannoista ja vaalikampanjoinnista. Media ottikin tärkeän mielipidevaikuttajaroolin vaaleja edeltävänä aikana. Vaalikauden aikaista mediauutisointia seuranneen kansainvälisen markkinatutkimuslaitoksen selvityksestä käy ilmi, että Tansanian media oli kohtalaisen puolueeton vaaliseurannassaan. Median toiminnan rajoja kuitenkin haetaan edelleen, siitä esimerkkinä hallituksen uhkaus sulkea Mwananchi-lehti sen julkaistua hallituksen mukaan liian kielteisiä ja siten virheellisiä arvioita edellisen hallituksen saavutuksista.

Jo vuodesta 2007 valmisteilla ollut ja hartaasti odotettu uusi medialaki on edelleen työn alla. Paineet lain käsittelemisen nopeuttamisesta ovat kasvamassa, sillä monet mediatalot ja toimittajien ammattiliitot ovat valittaneet vanhojen lakien mukaisen työskentelyn vaikeuksista sekä hallituksen huonosta asenteesta yksityisiä tiedotusvälineitä kohtaan. Aihe oli erityisen herkkä vaalien aikana.

Suomi Tansanian tiedotusvälineissä

Suomi näkyi valtaosin myönteisessä valossa Tansanian tiedotusvälineissä. Tärkeiksi Suomea koskeviksi uutisiksi nousivat pääministeri Matti Vanhasen vierailu sekä metsäsektori- ja kansalaisjärjestöhankkeet.

Pääministeri Vanhasen vierailu Tansaniaan maaliskuussa toi paljon myönteistä julkisuutta Suomelle. Kyseessä oli ensimmäinen pääministeritason vierailu Suomesta Tansaniaan yli kolmeenkymmeneen vuoteen. Yksi matkan tapahtumista oli Kestävän kehityksen instituutin avajaiset. Lehdistössä esiteltiin instituutin avajaisten lisäksi Vanhasen haastatteluja maiden kauppasuhteista (Daily News: Dar, Helsinki for enhanced trade ties) ja tapaamisesta presidentti Kikweten ja pääministeri Pindan kanssa lukuisten kuvien siivittämänä. Vanhasesta kirjoitettiin myös hänen erotessaan pääministerin tehtävistä, ja samalla todettiin Suomen saaneen naispääministerin.

Suomen kehitysyhteistyöstä kirjoitettiin edellisten vuosien tavoin runsaimmin metsäsektorin ja paikallisen yhteistyön määrärahoilla (PYM) rahoitettujen hankkeiden puitteissa. The Express -lehden julkaisemassa koko sivun artikkelissa otsikkona loisti ”Finland top on forest conservation in Tanzania”. Suomi on ollut vahvasti mukana Tansanian metsäsektorin kehityksessä viimeiset 30 vuotta, ja artikkelissa puitiinkin myönteisessä valossa Suomen rahoittamia hankkeita metsä- ja luonnonvarasektoreilla. Suomen FAO:n kautta rahoittaman kansallisen metsäinventointihankkeen NAFORMA:n lanseeraus marraskuussa sai myös näkyvyyttä lehdissä.

PYM-hankkeista vuoden lehdistökohokohdaksi nousi ruokaloiden perustaminen kymmeneen kouluun Kisarawen kunnassa. Kaikki Tansanian suuret englannin- sekä swahilinkieliset lehdet poimivat jutun näyttävästi esille, ja esimerkiksi The Citizen uutisoi hanketta otsikolla ”Finland donates Sh63m for feeding pupils in Kisarawe district”, ja The Guardian otsikolla ”Finnish embassy gives assistance to Kisarawe school feeding scheme”. Daily News kirjoitti “5000 pupils benefit from school meals programme”. Suomen paikallisyhteistyömäärärahojen kautta rahoittama ja Feed the Children -järjestön toteuttama projekti tähtää oppilaiden poissaolojen vähentämiseen nälän ja fyysisen uupumuksen johdosta rakentamalla ja varustamalla kouluruokaloita, joita vanhemmat pienellä kontribuutiolla ylläpitävät kestävä kehitys huomioon ottaen.

Vaaliraportoinnin keskellä Suomi sai kyseenalaista joskin lyhytaikaista huomiota mediassa, sillä jopa satojatuhansia oppositiopuolue Chademaa herjanneita tekstiviestejä oli lähetetty Suomen +358- maakoodilla varustetuista numeroista. Swahilinkielisissä tekstiviesteissä mustamaalattiin Chademan presidenttiehdokas Slaata voimakkain sanankääntein. Viestit oli ilmeisesti lähetetty anonyymeista internetpalveluista ja +358-alkuiset numerot osoittautuivat tekaistuiksi. The Citizen uutisoi juttua näyttävästi etusivullaan otsikolla ”Finland, police probe anti-Slaa text messages”. Suomi-yhteyttä yritettiin selvittää suurlähettiläs Juhani Toivosen haastattelulla. Kyseinen tapaus oli vain yksi monista vaaliaikaa värittäneistä vastakkaisen puolueen lokausyrityksistä, joten tapauksen näkyvyys vaalien aikana oli loppujen lopuksi lyhytaikainen.

Vaalien aikaan media seurasi pääpuolueiden kandidaattien otteita tarkasti. Oppositiopuolue CUF:n presidenttiehdokkaan Ibrahim Lipumban vierailu Suomessa talousseminaarissa toukokuussa huomioitiin usean artikkelin verran.

Suurlähetystön järjestämä lokakuinen Suomi-Tansania-liikekumppanuusseminaari, Suomen poliittis- taloudellinen yhteistyö Itä-Afrikan yhteisön kanssa sekä jalkapallojoukkue FC Viton vuotuinen Helsinki Cup -matka päätyivät myös lehtien sivuille. Hauskana sivupoimintana voi mainita The Citizen -lehden koko sivun kattavan reportaasin ahvenanmaalaisesta omenaviinitarhasta.