SUOMI ULKOMAISISSA TIEDOTUSVÄLINEISSÄ 2010 Ulkoministeriö, 2011 ISBN: 978-951-724-924-9 Siellä toimii sakotuskin - ulkomainen media Suomesta 2010 Marraskuussa julkistettu Suomen maabrändivaltuuskunnan raportti nosti esiin kolme Suomen vahvuutta, joilla voitaisiin vahvistaa mielikuvia pohjoisesta maastamme: toimivuuden, koulutuksen, luonnon. Pohjaa näille mielikuville löytyi ulkomaisesta mediasta jo vuonna 2010. Suomi oli ulkomaisille tiedotusvälineille eräänlainen yhteiskunnallisten ongelmien ja toiveiden peili. Siihen katsottiin, kun haluttiin vertailukohtaa ja mallia johonkin omassa maassa käytävään keskusteluun. Suomi nähtiin yhteiskuntana, joka pitää kansalaisistaan huolen ja jossa arki sujuu. Hallinto, terveydenhuolto, koulutus, liikenne, verotus, sakotus – kaikki toimivat, kerrottiin ulkomailla. Valtio panostaa tutkimukseen ja kehitykseen, teknologia on korkealla tasolla ja jokaisella on jopa lakisääteinen oikeus laajakaistaan, ympäristönsuojelukin on kunniassaan, lueteltiin. Suomea esiteltiin edelleen myös erilaisten hyvinvointia ja vakautta mittaavien kansainvälisten tutkimusten pärjääjänä, joskin korkein aallonharja näyttää taittuneen. Koululaisten Pisa-menestyksen salaisuutta eriteltiin yhä eniten. Suomen koulutukseen panostaminen kytkettiin myös muiden tutkimusten, esimerkiksi korruptiotutkimuksen, hyviin sijoituksiin. Koulutuksella selitettiin myös suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoa, joka sai lisänostetta kaikilla mantereilla uuden naispääministerin Mari Kiviniemen myötä. Lommoja Suomen hyvinvointiyhteiskunnan kuoreen tuli Euroopan maissa romanikerjäläisten kohtelusta ja egyptiläis- ja venäläisisoäitien karkotuspäätöksistä. Edellisvuosien ihmettelyn aiheet, alkoholismi, itsemurhat ja synkkyys, olivat edelleen esillä.. Talouslamaa erittelevissä artikkeleissa näkyvin suomalainen oli komissaari Olli Rehn. Yrityksistä seuratuin oli Nokia tuloskehityksineen ja toimitusjohtajan vaihdoksineen. Suomen energiapolitiikka ja -turvallisuus kiinnostivat kaikkialla, olihan Suomi yksi harvoista ydinvoimaa edelleen rakentavista maista. Kirjoitusten sävy vaihteli asiallisesta kielteiseen.. Yksittäisistä suomalaisista tunnetuimpia maailmalla lienevät urheilijat. Myös suomalainen kulttuuri tekijöineen oli esillä lavealti. Uutena nimenä varsinkin Euroopassa nousi esiin kirjailija Sofi Oksanen. Suomalaiset poliitikot ja Suomen valtionjohto ylittivät uutiskynnyksen lähinnä erilaisten kokousten ja vierailujen yhteydessä. Suomen saama julkisuus oli yleensä myönteistä, mutta myös satunnaista ja vähemmän syvällistä. Yksittäisten juttujen kirjo ulottui poliisikoirista selänkuntoutukseen. Hetkellisesti jotain aihetta seurattiin koko maailman mediassa, kuten Itämerestä löytyneen 200-vuotiaan samppanjalastin kohtaloa. Akillesjänteestä lääketieteeseen Englantilaisen jalkapalloilijan David Beckhamin akillesjänneleikkaus Turussa nosti esiin Suomen urheilulääketieteen, mutta suomalaisen lääketieteen tutkimustuloksista alettiin kirjoittaa vuoden aikana muutenkin aiempaa enemmän. Suomalainen ruoka oli toinen lisääntyvän kiinnostuksen kohde ulkomaisessa mediassa. Vuoden ikävimpiä ja levinneimpiä, mutta hetkellisiksi ja pinnallisiksi jääneitä Suomi-uutisia maailmalla olivat vuodenvaihteessa sattunut kauppakeskus Sellon ampumistapaus ja venäläiskilpailijan kuolema Heinolan saunomisen MM-kisoissa. Suomi ulkomaisissa tiedotusvälineissä -julkaisu on koottu Suomen ulkomaanedustustojen kirjoittamista raporteista. Mukana ovat ne maat, joissa Suomella on suurlähetystö, ja lisäksi sellaisia maita, joiden mediaa lähimaassa sijaitsevilla lähetystöillä on ollut mahdollisuuksia seurata. Julkaisu ilmestyy vain verkkoversiona ulkoministeriön verkkosivuilla http://formin.finland.fi. Meltwaterin tietokannasta löytyneet maanosittaiset Suomi-osumat antavat karkean käsityksen Suomen saamasta julkisuudesta vuonna 2010. Itämeren alue ja Pohjoismaat Islanti Suomi oli vähän esillä Islannin tiedotusvälineissä. Islannin media nostaa kiitettävästi esille ulkomaan tapahtumat. Mikäli Suomi ei ylitä uutiskynnystä kansainvälisessä mediassa, ei maasta uutisoida Islannissakaan. Eniten lehdistä löytyi kulttuuriuutisia, kun taas taloudesta ja politiikasta ei juuri kirjoitettu. Islantilaiset kirjoittavat edelleen Suomesta pääasiassa silloin, kun suomalaista kulttuuria on esillä tai kun islantilaisilla on suora yhteys Suomeen. Islannin lehdistön Suomi-uutisten ykkösaihe oli Sofi Oksanen, hänen saamansa Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto, Puhdistuksen ilmestyminen islanniksi ja kirjailijan vierailu Islantiin vastaanottamaan palkinto. Kirja herätti huomiota ja sai erinomaiset arvostelut: ”Suurenmoinen romaani rakkaudesta ja sorrosta”, otsikoi maan päälehti Morgunbladid. Reykjavikin elokuvafestivaaleille osallistuneet Jonas Berghällin ja Mika Hotakaisen Miesten vuoro ja Aleksi Salmenperän Paha perhe saivat niin ikään loistavat arvostelut. Kaupallisessa levityksessä ollut Jalmari Helanderin Rare exports mainittiin myös Morgunbladitissa uusien elokuvien joukossa. Lehdistö huomioi myös Islannin kansallisteatterissa syksyllä esitetyn Sirkku Peltolan näytelmän Suomen hevonen, jonka luoma Suomi-kuva lähenteli farssia. Samaan aikaan Fréttabladid etsi suomalaista haastatteluun ja ”aitoihin” saunakuviin. Kun kukaan suomalaisyhteisöstä ei ilmoittautunut halukkaaksi malliksi, lehti haastatteli islantilaista saunafania. Hän istui reykjavikilaisen saunan penkillä päässään saunamyssy ja kertoi, että ”samalla, kun ruumis puhdistuu saunassa kaikenlaisesta liasta, vapautuu monenlaisia tunteita. Vertaan tätä vähän kuin meditaatioon, sillä jos rentoutuu eikä hangoittele vastaan, kestää kuumuuden paremmin ja pääsee korvaamattomaan paikkaan”. Artikkeli antoi jotensakin omalaatuisen kuvan suomalaisesta saunakulttuurista ilman että siinä on suoranaisesti väärää tietoa. Talousuutisointi oli hyvin niukkaa: lähinnä lehtien verkkosivuilta löytyi lyhyitä uutisia Finnairista ja Nokiasta. Nokian osalta mainittiin Stephen Elopin nimittäminen yrityksen johtoon sekä uuden N8 - älypuhelimen markkinoille laskemisen siirtäminen muutamalla viikolla. Finnairin osalta mainittiin yrityksen viimekeväiset tappiot ja odotukset paremmasta tuloksesta vuoden loppupuolella. Mediassa Islannin EU-jäsenyys oli edelleen tärkeä aihe ja alkuvuodesta mainittiin, että Suomen hallitus ei sallinut maatalousministeriön virkamiesten tavata Islannin maatalousliiton väkeä ilman Islannin hallituksen osallistumista kokoukseen. Vuoden alussa Icesave-kiistan ollessa kuumimmillaan Erkki Tuomioja lupaili tukeaan islantilaisille hankalassa tilanteessa. Morgunbladid maalaili kuvaa suomalaisten myötätunnosta Islantia kohtaan. Islantilaisen median Suomi-kuva oli myönteinen, mutta pinnallinen. Suomesta ei edelleenkään raportoida, ellei maa nouse esiin kansainvälisessä uutisoinnissa. Kulttuurista uutisoitiin harvinaisen paljon runsaan suomalaisen kulttuuritarjonnan vuoksi. Latvia Suomi esiintyi Latvian lehdistössä edellisvuoden malliin laaja-alaisesti, kirjoittelu oli positiivista ja säännöllistä. Kulttuuritapahtumista kirjoitettiin lisääntyvässä määrin, politiikan osalta suurimman näkyvyyden sai tasavallan presidentti Tarja Halosen valtiovierailu Latviaan kesäkuussa. Presidentti Halosen valtiovierailu sai laajasti julkisuutta latvialaisessa mediassa. Haastatteluissa hän huomioi Latvian saaneen paljon aikaan talouskriisinsä hoidossa. Vierailun ystävällismielinen ja vapautunut ilmapiiri heijastui myös latvialaiseen median tapaan käsitellä valtiovierailua. Diena kirjoitti neliosaisen artikkelisarjan Suomen koulutusjärjestelmästä ennen Pisa-tulosten julkaisemista. Artikkeleissa kehuttiin Suomen koulutusjärjestelmää maailman parhaana ja arvostettiin opetuksen tasa-arvoista laatua kaikille oppilaille. Erityistä huomiota sai suomalaisten opettajien koulutus ja opettajan ammatin yleinen arvostus Suomessa. Yksi lehdistössä palstatilaa saanut uutinen oli viime vuoden helmikuussa Suomessa järjestetty Baltic Sea Action Summit -tapahtuma. Tosin Latvian lehdistössä kokouksesta huomioitiin erityisesti presidentti Zatlersin ja presidentti Putinin tapaaminen, jonka arveltiin voivan johtaa presidenttien tapaamiseen myöhemmin Moskovassa. Dienas business -lehti kirjoitti Suomessa vallitsevista lakkouhista eri aloilla ja siitä, kuinka mahdolliset lakot voivat vaikuttaa Suomen talouden kehitykseen. Pääministeri Matti Vanhasen aktiivista osallistumista neuvotteluihin työnantaja- ja työntekijäosapuolten kanssa pidettiin tärkeänä. Niin lehdissä kuin radiossakin huomioitiin tohtori Salem Shamekhin (Juvan tryffelikeskus) vierailu ja luento Latvian luonnontieteellisessä museossa sekä yhteistyön aloittaminen latvialaisten tiedemiesten kanssa. Vierailun jälkeen Latviaan on perustettu ensimmäinen tryffelitila. Matkailuun liittyvät artikkelit olivat näyttäviä ja niissä käsiteltiin pääasiassa Turkua ja Naantalia. Turusta kirjoitettiin useampikin artikkeli ja näissä viitattiin tulevaan Turku 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunki - tapahtumaan. Naantalin osalta erityishuomiota saivat muumit ja Muumi-maailma. Suomen ja Latvian kulttuurivaihto jatkui edelleen vilkkaana. Riiassa kesäkuussa pidetty sauna-näyttely ja sen yhteydessä järjestetty saunaseminaari saivat paljon julkisuutta. Professori Juha Pentikäisen luento suomalaisesta sauna-kulttuurista huomioitiin niin lehdissä kuin televisiossakin. Kulttuurin alalta kirjoitettiin lisäksi muun muassa valokuvaaja Ville Lenkkerin vierailusta opettajana Ludzan valokuvauskoulussa sekä Sofi Oksasen Puhdistus-kirjasta, jonka latviankielinen käännös julkaistaan maaliskuussa 2011. Myöskin Suomen ulkoministeriön julkaisema Hiski Haukkalan ja Sinikukka