Porin Kansallinen Kaupunkipuisto Hoito- Ja Käyttösuunnitelma Toimitus Heli Nukki

Porin kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja käyttösuunnitelma Toimitus Heli Nukki

Taitto ja kuvitus Heli Koskela Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Valokuvat: ”Kansalliset kaupunkipuistot Lentokuva Vallas Oy SLF Finland - Skyline Foto 68 § Suomen Ilmakuva Oy Matti Juutilainen Kansallinen kaupunkipuisto Satakunnan Museo Kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnon- Pentti Pere maiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvi- Marko Mäntysaari en kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityis- Marko Mikkola ten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi voidaan perustaa kansallinen Kaisu Vaalto kaupunkipuisto. Pekka Simonen Siina Repo Kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan osoittaa alueita, jotka tämän Porin kaupunkisuunnittelu 17.4.2008 Johanna Salmi lain mukaisessa kaavassa on osoitettu puistoksi, virkistys- tai suojelualu- Heikki Tuominen eeksi, arvokkaaksi maisema-alueeksi tai muuhun kansallisen kaupunki- Porin kaupunkisuunnittelusarja C64/2008 Liisa Nummelin puiston tarkoituksen kannalta sopivaan käyttöön. Olavi Mäkelä Eura Print Oy Mikko Nurminen Puistoon osoitetaan ensi sijassa valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön Heli Koskela omistuksessa olevia alueita. Muita alueita puistoon voidaan osoittaa ISBN 978-952-5414-70-7 Heli Nukki omistajan suostumuksella.” ISSN 0358-576X kannen kuva: Olli Mattila Porin kansallinen kaupunkipuisto nkipuisthoito- ja käyttösuunnitelma 17.4.2008o Porin kaupunginvaltuusto 28.4.2008, ympäristöministeriö 5.11.2008 Sisällysluettelo

Esipuhe 5 6. Julkinen kuva ja opastus 39 Liitteet: Viestintä ...... 39 1. Johdanto 7 Liite 1 Aluekuvaukset 53 Yhteistyö kansallisten kaupunkipuistojen Lähtökohdat ja puiston perustaminen ...... 7 kesken ...... 40 Luotojen alue ...... 53 Kokemäenjoki ja jokivarsi...... 53 Graafinen ilme ...... 40 Pellot ...... 53 2. Rooli 9 Huvilajuopa ...... 54 Opastus ...... 40 Hevosluodon siirtolapuutarha ...... 54 Porin kansallinen kaupunkipuisto ...... 9 Opasteet ...... 40 Kirjurinluoto ja paviljonki ...... 55 Tiedotusaineisto ...... 40 Maanomistus ...... 11 Polsanluoto ja Liljanluoto...... 55 Kansallinen kaupunkipuisto opetuskäytössä ....41 Kalafornian golfkenttä...... 55 Kaavallinen tilanne ja suojelupäätökset ...... 11 Kaupunkikeskusta ...... 56 3. Hoito- ja käyttösuunniteman tehtävä 15 7. Suunnitelman toteuttaminen 43 Pohjoisranta ...... 56 Hoito- ja käyttösuunnitelma ...... 15 Toteuttamissuunnitelma ...... 43 Eteläranta ja Kivi-Pori (Hallintokorttelit) . 57 Puistoakselit ja vanhan aseman alue. . . 60 Selvitykset ja osallistuminen ...... 15 Mahdolliset täydennysalueet ...... 43 Hautausmaat ja kaupunginsairaalan Veturitallit ...... 44 alue ...... 61 4. Hoidon ja käytön yleiset tavoitteet 17 Sibeliuksenpuisto ...... 44 Koulukorttelit ja rautatieaseman alue ..63 Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Porttaali ...... 64 Korsmanin talo ...... 44 5. Hoidon ja käytön alueittaiset tavoitteet ja Puutalokorttelit ...... 45 Porin metsä ja urheilukeskus ...... 65 toimenpiteet 19 Porin metsä ...... 45 Liite 2 Maanomistajien palaute 67 Luotojen alue ...... 19 Luotsinmäen vanha kaatopaikka .....45 Tavoitteet ...... 20 Toimenpiteet ...... 20 Lopuksi 47 Liite 3 Tavoitteet ja toimenpiteet - Luotojen alue 68 Kaupunkikeskusta ...... 26 Lähteet 49 Tavoitteet ...... 27 Liite 4 Tavoitteet ja toimenpiteet Toimenpiteet ...... 27 - Kaupunkikeskusta 70 Urheilukeskus ja Porin metsä ...... 31 Tavoitteet ...... 32 Liite 5 Tavoitteet ja toimenpiteet Toimenpiteet ...... 32 - Porin metsä ja urheilukeskus 72

Liite 6 Kohteet kartalla 74 Liite 7 Ortokuva alueesta 75

Kopio ympäristöministeriön hyväksymispäätöksestä 77 Esipuhe

Keväällä 2002 perustettuun Porin kansalliseen kaupun- pitkä valmisteluaika on ollut harkittua. Alunperin päätettiin, arvoja, auttaa näkemään hyvää ja kaunista, yhteisöllisiä kipuistoon kuuluvat kaupunkikeskustan olennaisimmat että Porissa ei ryhdytä laatimaan sektorikohtaisia teknisiä yhteyksiä. Nämä yhdistyneenä liikuntaan lisäävät ihmisten luonnonelementit ja arvokkaimmat rakennetun ympäris- ohjeita, miten erilaisia asioita saa tehdä tai ei saa tehdä. hyvinvointia. tön kohteet. Jatkotyön kannalta ainekset ovat erinomaiset. Lähestymistavaksi on valittu sisällön hahmottaminen. Eri- Porin kansallinen kaupunkipuisto viestii sukupolvien työs- tyisesti porilaisille on haluttu tuoda esiin niitä arvoja, joita Porin kansallinen kaupunkipuisto auttaa ymmärtämään pai- tä. Kaupunki on kasvanut ja muuttunut. Ympäristö kertoo arjen ympäristöön sisältyy. Sisältöjen hahmottamisessa on kan henkeä. Kaupunkipuiston kehittämisessä tarvitaan tul- arvokkaasta kulttuuriperinnöstä. Lähes luonnonmukaista tehty yhteistyötä Porin yliopistokeskuksen kanssa erityisesti kintoja siitä, mitä on säilytettävä ja miten, mikä saa muuttua luontoa on säilynyt aivan kaupunkikeskustassa. Turun yliopiston maisematutkimuksen ja kulttuurituotan- ja minkä pitää muuttua. Tulkinnassa tarvitaan eri osapuolten non laitoksen kanssa. yhteistä näkemystä, mikä ei saa olla yksioikoista määrittelyä, Porissa luonto työntyy poikkeuksellisella tavalla aivan kau- vaan jatkuvan muutoksen ymmärtämistä. punkikeskustaan. Kokemäenjoki on leimaa-antava luonnon- elementti. Sen varaan kaupunki on syntynyt. Alati muuttuva Porin kansallinen kaupunkipuisto, Porin kansallinen kaupunkipuisto on ilmaus yhteisestä tah- jokisuisto alkaa kaupungin keskustasta paikalta, jolla vielä asukkaita ja matkailijoita varten dosta. Pitää huolehtia menneen säilymisestä, tästä ajasta ja runsas 100 vuotta sitten oli Porin satama. Etelän suunnassa toiminnasta, varautumisesta tulevaan. Asioita on arvioitava aikaisemmat laidunmaat levittäytyvät urheilukeskuksen ja Porin kansalliseen kaupunkipuistoon kohdistuu monenlaisia keskustellen, pohdiskellen ja näkökulmia punniten. Hoi- Porin metsän virkistysalueena. odotuksia sekä kaupunkilaisten arkikäytön että matkailun to- ja käyttösuunnitelma ohjaa sananmukaisesti hoitoa ja kehittämisen näkökulmasta. Hoito- ja käyttösuunnitelmal- käyttöä. Kansallinen kaupunkipuisto terminä kuvaa sijoittumista la pyritään sovittamaan nämä kehittämistavoitteet yhteen suhteessa kaupunkikeskustaan. Porin kansallisen kaupunki- kansallisen kaupunkipuiston erityisarvojen turvaamisen Kiitos hyvästä yhteistyöstä hoito- ja käyttösuunnitelmaa val- puiston erityispiirteitä ovatkin jokirannan vanha teollisuus kanssa. mistelleelle työryhmälle ja ympäristöministeriön ylitarkastaja Etelärannan kivikaupunki kirkkoineen ja hallintoraken- ja Jukka-Pekka Flanderille. nuksineen sekä ruutukaava puistoakseleineen ja koriste- Kaupunkiseudut kilpailevat yhä enemmän keskenään hy- puistoineen. Kirkollisilla rakennuksilla ja alueilla on vahva vällä fyysisellä ympäristöllä. Kansallisen kaupunkipuiston Tähän painettuun hoito- ja käyttösuunnitelmaan on tehty hy- asema Porin kansallisessa kaupunkipuistossa. Rautatietee- status on yksi tae siitä, että Poria kehitetään kaupunkiympä- väksymisprosessin jälkeen vähäisiä korjauksia ulko- ja kieliasuun. maa on tarkoitus edelleen vahvistaa. ristönä kestävästi. Statuksella on oma merkityksensä myös Sisällöllisesti suunnitelmaa ei ole muutettu. vetovoimatekijänä. Suurin merkitys sillä on kuitenkin lähi- alueen asukkaille. Porin kansallinen kaupunkipuisto, uusi suunnitteluprosessi Porin kansallisen kaupunkipuiston tavoite on turvata kaupunkikeskustassa yhtenäisiä laajoja luontoalueita, Olavi Mäkelä Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että Porin kansal- arvokkaita kauniita puistoja ja rakennettuja alueita kulttuu- kaupunkisuunnittelupäällikkö lisen kaupunkipuiston erityisarvojen säilymisen turvaami- rihistorian ja rakennustaiteen perintöä. Ihmisille ne tarjoa- seksi ja alueen toiminnallisen kehittämisen ohjenuoraksi vat esteettisiä, sosiaalisia, henkisiä kokemuksia. Kaupunki- laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelma. Tämän suunnitelman puisto nostaa esiin muusta kaupunkirakenteesta erityisiä Heli Nukki projektipäällikkö

5 Suomen Ilmakuva Oy

6 1. Johdanto

Lähtökohdat ja Kansallisten kaupunkipuistojen kriteerit puiston perustaminen Ympäristöministeriön kansallisille kaupunkipuistoille asettamat tekniset kriteerit: Vuoden 2000 alusta voimaan tuleen maankäyttö- ja rakennuslain (myöhemmin MRL) 9 luvun mukainen kansallinen 1. Sisällön kriteeri kaupunkipuisto voidaan perustaa alueelle, jossa on säily- nyt ja jossa myös vastaisin kaavoitustoimin on tarkoitus Kansallisen kaupunkipuiston tulee sisältää kaupun- säilyttää valtakunnallisesti arvokkaita viheralueiden ja his- kiluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannal- toriallisten ympäristöjen muodostamia kokonaisuuksia. ta tärkeitä luonnonalueita, kansallisen historian tai Kansallinen kaupunkipuisto voidaan perustaa kaupunki- kaupungin omien kehitysvaiheiden ymmärtämisen maiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luon- kannalta merkittäviä kulttuuriympäristöjä rakennuksi- nonmaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirtei- neen sekä puistoarkkitehtonisesti tai esteettisesti mer- den tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, kittäviä puistoja ja viheralueita. virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttä- miseksi ja hoitamiseksi. Kansalliseen kaupunkipuistoon 2. Laajuuden ja eheyden kriteeri voidaan osoittaa alueita, jotka tämän lain mukaisessa kaavassa on osoitettu puistoksi, virkistys- tai suojelualueeksi, Kansallisen kaupunkipuiston tulee olla puistoja vi- arvokkaaksi maisema-alueeksi tai muuhun kansallisen herympäristönä riittävän laaja ja häiriötön sekä viher- kaupunkipuiston kannalta sopivaan käyttöön. Puistoon rakenteeltaan niin yhtenäinen että sitä pitkin on mah- osoitetaan ensisijassa valtion, kunnan tai muun julkisyh- dollista siirtyä kaupunginosasta toiseen. teisön omistuksessa olevia alueita. Kansallisen kaupunki- Pori ennen 1852 paloa, pienoismalli. puiston perustamisesta päättää ympäristöministeriö. Kuva: Pentti Pere, Satakunnan Museon kokoelmat 3. Ekologisuuden ja jatkuvuuden kriteeri

Kansallisen kaupunkipuiston perustamiseen tähtäävä sel- Ekologisessa mielessä on tärkeää, että alueelle muo- Porin kansallinen kaupunkipuisto turvaa kaupunkikeskus- vitystyö aloitettiin Porissa kaupunginhallituksen päätök- dostuu lajiston siirtymisen ja vuorovaikutuksen mah- tan viheralueiden virkistyskäytön ja kansallisesti merkittä- sellä heti lain voimaan astumisen jälkeen tammikuussa dollistavia ekologisia käytäviä ja että se on jatkuva eli vän kulttuuriympäristön säilymisen. Kansallinen kaupunki- 2000. Perusteellisen selvitystyön jälkeen kansallinen kau- liittyy välittömästi kaupungin ulkopuolisiin luonnon- puisto on Promenadi-Porin ohella yksi kaupunkirakenteen punkipuisto perustettiin Porin kaupungin hakemuksesta alueisiin tai sitä ympäröivään maaseutuun. ympäristöministeriön päätöksellä 6.5.2002. Kansallista kehittämisen pääteemoista ja toteuttaa osaltaan Porin kaupunkistrategiaa. Kansallinen kaupunkipuisto on yksi kaupunkipuistoa laajennettiin 14.12.2006 Käppäränpuis- 4. Kaupunkikeskeisyyden kriteeri ton ja ortodoksisen kirkon osalta. Porin kansallisen kau- keino luoda kaupunkilaisille hyvän elämän edellytykset. punkipuiston perustamis- eikä myöskään laajentamis- Kansallinen kaupunkipuisto on osa kaupunkiraken- Suomen ensimmäinen kansallinen kaupunkipuisto pe- päätökseen katsottu tarpeelliseksi ottaa MRL:n 70 §:ssä netta. Olennaista on, että se alkaa kaupungin ydinkes- rustettiin tammikuussa 2001 Hämeenlinnan. Porin kanssa tarkoitettuja määräyksiä. Siten kaikki Porin kansallista kustasta tai sen välittömästä läheisyydestä. kaupunkipuistoa koskevat määräykset annetaan tällä hoi- samanaikaisesti perustettiin kansallinen kaupunkipuisto to- ja käyttösuunnitelmalla. myös Heinolaan.

7 Heli Nukki

8 2. Rooli

Porin kansallinen kaupunkipuisto kertoo yhden Suomen Porin kansallinen vyö ulottuu aivan ydinkeskustaan saakka. Osa alueesta merkittävimmän joen ja suomalaisten asutuksen kehit- kaupunkipuisto on säilyttänyt avoimuutensa ja on edelleen viljelykäy- tymisen vaiheista. Kokemäenjoen vesitietä pitkin asutus, alueiden nimet tössä. Alueella sijaitsevat Kalafornian golfkenttä, sotien kulttuuri ja uudet virtaukset ovat vuosituhansien saatossa jälkeen perustettu siirtolapuutarha ja kaupunginpuutar- levinneet rannikolta sisämaahan. Kaupunkipuiston ydin ,BMBGPSOJB ha, jonka yhteydessä toimii alueellinen vihertietokeskus on osa suomalaista kaupunkikehityshistoriaa. Jokisuun mallipuutarhoineen. Kirjurinluodossa on kesällä 2001 kauppapaikka on muuttunut teollistumisen ajan jälkeisek- avattu mm. pitkät perinteet omaavan Pori Jazz -festivaalin si osaamiskeskukseksi. Etelärannan kivikorttelit ja kaupun- nykyisenä päänäyttämönä toimiva Kirjurinluoto Arenan kia halkovat puistoakselit muistuttavat kaupunkipaloista konserttipuisto. ja aikansa arvomaailmasta. Kaupunkia ympäröineet vilje- )VWJMBKVPQB lysmaat ovat yhteiskunnallista muutosta seuraten saaneet Kirjurinluodolla on kansanpuistonomainen menneisyys. uuden merkityksen kaupunkilaisten ja matkailijoiden va- )BOIJMVPUP Siellä on englantilaistyyppinen puisto, jota kaupunkilaiset paa-ajanviettoalueina. Kaupunkipuiston pohjoisreunalta ,WJTUJMVPUP ovat käyttäneet jo vuosisadan ajan. Historiallista puistoa levittäytyy Pohjoismaiden laajin jokisuisto, jonka luonto- täydentävät muun muassa vuonna 1996 valmistunut ui- arvot ovat kansainvälisestikin tunnustettuja. -JMKBOMVPUP maranta ja Pelle Hermannin leikkipuisto. Kirjurinluoto on )FWPTMVPUP ,JSKVSJOMVPUP 1PIKPJTSBOUB Pori Jazz -festivaalin pääkonserttipaikka. Kirjurinluodon yhdistää kaupunkikeskustaan kevytrakenteinen pontto- nisilta. Vuoden 2001 kesällä valmistunut Luotsinmäenjuo- Porin kansallinen kaupunkipuisto 1PMTBOMVPUP van ylittävä Pormestarinsilta yhdistää Kirjurinluodon, Por- ,JWJ1PSJ mestarinluodon ja Isosannan kaupunginosat. Uusi silta on Porin kansallinen kaupunkipuisto on Kokemäenjoen suis- toteutettu kansallisen kaupunkipuiston periaatteita nou- tossa ja rannoilla sijaitsevien sekä rakennettujen että yhä IBVUBVTNBBU QVJTUPBLTFMJU dattaen. Kaunis, osittain puinen kaarisilta palvelee kevyttä viljelykäytössä olevien kulttuuriympäristöjen, puistojen liikennettä ja Kirjurinluodon huoltoliikennettä. ja puistokatujen, kaupunkimetsien ja jokivarsiluonnon LPVMVLPSUUFMJU yhdessä muodostama kansallisesti arvokas kokonaisuus. Pohjoisranta edustaa vanhaa teollisuusmiljöötä rantapuis- *TPNÊLJ Alueella on useita valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuri- 1PSUUBBMJ toineen. 1800-luvun puolivälin jälkeen perustetun Porin historiallisia ympäristöjä ja siihen sisältyy osa Kokemäen- konepajan rakennukset ja 1900-luvun alussa rakenne- joen rikaslinnustoisesta kosteikosta ja Natura 2000-aluees- tut Porin Puuvillan tehdasrakennukset ovat suomalaisen ta. Alueella ovat säilyneet Porin synty- ja kehityshistorian teollisuuden historiaa. Konepajan alueella jokivarressa ymmärtämisen kannalta olennaisimmat piirteet. sijaitseva Isosannan sahamiljöö kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin, vuosien varrella huvenneisiin sahateollisuu- 1PSJONFUTÊ Luotojen alue on osa Kokemäenjoen kehityshistoriaa. den muistomerkkeihin. Mainitut teollisuusrakennukset Maankohoamisen ja jokilietteen maatumisen seuraukse- muodostavat monipuolisen ja monumentaalisen teolli- na syntyneellä alueella on monimuotoista joki- ja joen- suusmiljöön Kivi-Porin vastapainoksi. varsiluontoa sekä 1900-luvun vaihteessa syntynyttä huvila- ja mökkikulttuuria. Luoteiskärjestään luotojen alue Viimeinen suurpalo koetteli Poria vuonna 1852. Palon on yhteydessä linnustoltaan ja kasvistoltaan tunnettuun ,BUJOLVSV jälkeisen uuden, aikakauden tapaan väljän ja vehreän Kokemäenjoen suistoon. Joen monilajisten rantalehtojen kartta 1 ruutuasemakaavan laati vielä samana vuonna lääninark-

9 kitehti C. Th. Chiewitz. Palolta säästyneen raatihuoneen Kaupungin hautausmaat ja kaupunginsairaalan alue ympäristöön rakennettiin kivestä kaupungille uusi hal- muodostavat viherrakenteellisen jatkeen Länsipuistolle. linnon ja kaupan keskus. Etelärannan pääosin empiren ja Alueella on mielenkiintoinen kulttuurihistoriallinen men- uusrenessanssin henkeen rakennetut kivikorttelit muo- neisyys ja siellä on merkittäviä rakennusmuistomerkkejä. dostavat kansallisesti ainutlaatuisen kaupunkirakenteen. Käppärän hautausmaalla on säilynyt uusgoottilaishen- Hallinnollisen keskustan yksi merkittävimmistä rakennuk- kinen vanha siunauskappeli sekä Akseli Gallen-Kallelan sista on nykyään kaupungintalona toimiva, mutta alun freskoista ja Jarl Eklundin suunnittelemasta Sigfridin sar- perin yksityisasunnoksi rakennettu Junnelius-palatsi, joka gofagista tunnettu Juseliuksen mausoleumi. Käppärän on edustavimpia uusrenessanssirakennuksia Suomessa. hautausmaan kupeessa, Vesitorninpuiston ympäröimänä Raatihuone on säilyttänyt arvokkaan aseman jokivarren seisoo yli 50 metriä korkea, arkkitehti Bertel Strömmerin maisemassa. Sen arvoa korostaa rakennuksen keskustan suunnittelema funkisvesitorni. Maantiekadun varressa puolelle avautuva edustuksellinen Raatihuoneenpuisto, oleva puukujanne nivoo Porin vanhan hautausmaan, Ve- jota on hoidettu pieteetillä ja historiallisia arvoja vaalien. sitorninpuiston, kaupunginsairaalan ja Käppärän hautausmaan viherrakenteellisesti yhteen. Maantiekadun vas- takkaisella puolella kansalliseen kaupunkipuistoon liittyy puutalokaupunginosan idyllinen Pumpputori.

Porin yleiskaavan laati vuonna 1923 Harald Andersen. Suunnitelma noudatti aikakauden urbaaneja kaupunki- suunnitteluihanteita. Sen mukaan rakennettuja julkisia rakennuksia ovat mm. Cygnaeuksen koulu, Karhulinna, yhteislyseo ja rautatieasema. Rautatien ja valtatie 2:n alittava, väljä kevyenliikenteenväylä - Porttaali - yhdistää kaupungin keskustan, Porin metsän ja Isomäen urheilukeskuksen. Kokemäenjoen suistoa. Matti Juutilainen

Etelässä kansallinen kaupunkipuisto päättyy kaupunkilaisten ulkoilu- ja virkistysalueena tärkeään Porin metsään. Verrattain laajat metsäalueet ovat säilyneet rakentamatto- Raatihuoneenpuisto. HN mina ja Porin metsästä on välitön yhteys kaupunkia ym- päröivälle maaseudulle. Alue on ollut kaupunkilaisten yhteislaitumena ja sittemmin kansanpuistomaisessa käytös- Raatihuoneenpuisto yhdistyy nykyisen keskustan puolel- sä. Alueella on säilynyt sotahistoriaan liittyviä rakenteita ja la yhteen kaupungin neljään osaan jakavista puistoakse- rakennelmia. Siellä on myös Yrjö Lindegrenin suunnittele- leista, jotka ovat peräisin mainitusta Chiewitzin kaavasta. ma, vuonna 1957 rakennettu, alkuperäisasussaan säilynyt Porin Puuvilla. HK Pohjois-Eteläpuiston varrelle keskittyy kulttuurihistorial- maauimala, jonka arkkitehtuuri ja rakennuspaikan valinta lisesti ja rakennustaiteellisesti arvokasta rakennuskantaa. heijastelevat aikakautensa ulkoilmaelämän ihanteita. Iso- Merkittäviä ovat mm. vuonna 1892 rakennettu entinen mäen urheilukeskuksen uusi rakennuskanta ja kentät kes- ruotsalainen yhteiskoulu, nykyinen Porin taidekoulu, kittyvät valtatie 2:n välittömään läheisyyteen. vuonna 1854 rakennettu ns. Äyrilän talo ja vuonna 1927 rakennettu entinen puhelinlaitoksen rakennus, nykyinen Luontotalo Arkki. Ristikkäispuistossa on Porin nimikkolinnun - mustavariksen- pesimäyhdyskuntia.

Raatihuone. HN Maanomistus luotojen alue lukuun ottamatta Kirjurinluotoa, Hanhiluo- don ja Hevosluodon eteläkärkeä sekä Porin metsä Isomä- estä etelään. Pääosa kansallisen kaupunkipuiston maa-alueista ja mer- kittävä osa rakennetuista kulttuuriympäristöistä on Porin Kantakaupungin yleiskaavassa kansalliseen kaupunki- .BBOPNJTUVTKB kaupungin omistuksessa. Valtion omistamaa tie- ja rau- puistoon kuuluva osa luotojen alueesta on pääosin osoi- BTFNBLBBWPJUFUUVBMVF tatiealuetta hallinnoivat VR-yhtymä Oy, Ratahallintokes- tettu virkistyskäyttöön. Luotojen pohjoiskärki on kaavassa kus ja Tiehallinnon Turun piiri. Kaupungin jälkeen alueen luonnonsuojelualuetta, ja se on kaupungin hakemuksesta merkittävin maanomistaja on Porin evankelisluterilainen rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla vuonna 1993. Alue seurakuntayhtymä, jonka omistuksessa ovat Keski-Po- sisältyy Natura 2000 -verkostoon (Kokemäenjoen suisto 1PSJOLBVQVOLJ rin kirkko ja kirkkopuisto, seurakunnan hallintokeskus FI0200079). TFVSBLVOOBU ja hautausmaat. Yksityisistä maanomistajista Renor Oy: llä on omistuksessaan entisen Porin Puuvillan kehrää- NVVU mörakennus ja pääkonttori. Sampo-Rosenlew Kiinteistöt Oy omistaa entisen Porin Konepajan ja Isosannan sahan kiinteistöt. Kiinteistö Oy Porin Klubi omistaa ravintola- kiinteistön Etelärannassa ja Porin seudun Steinerkoulu Cygnaeuksenpuiston laidalla sijaitsevan Karhulinnan kiin- teistön. Kivi-Porin asuinkorttelit ovat seuraavien yhtiöiden omistuksessa: UPM-Asunnot Oy, As Oy Porin Hallituskatu 3, Rauma Oy, Asunto-osakeyhtiö Hallituskatu 1, As Oy Po- rin Eteläranta 2, Asunto Oy Antinranta ja Asunto Oy Grön- feltinranta. Satakunnan sairaanhoitopiiri omistaa kapean kaistaleen Porttaalin lounaispäässä.

Kaikilta yksityisiltä omistajatahoilta on saatu suostumus alueen tai rakennuksen sisällyttämiseksi kansalliseen kaupunkipuistoon. Valtion asianomaisilta tahoilta on saatu Kirjurinluoto. HN suostumus tai myönteinen lausunto. Osaan suostumuksista on kirjattu erityisehtoja. Nämä ehdot on otettu huo- Kantakaupungin yleiskaavassa matkailupalveluille osoitet- mioon hoito- ja käyttösuunnitelmaa laadittaessa. tuja alueita voidaan käyttää muun muassa paviljonkityyp- piseen palvelurakentamiseen ja leirinnän järjestämiseen. Hevosluodon eteläkärki on asemakaavassa osoitettu siir- LBBWPJUFUUVBMVF Kaavallinen tilanne ja tolapuutarha-alueeksi. Hanhiluodolle on puistoalueiden ohella osoitettu kaupunginpuutarhan toimintoja. Kirju- suojelupäätökset rinluoto on asemakaavassa osoitettu pääosin virkistysalueeksi. Alueelle on rakennettu konserttipuisto suuria ylei- Kansallisen kaupunkipuiston alueella voimassa olevat sötapahtumia varten. Asemakaavassa on myös osoitettu yleiskaavat, kantakaupungin yleiskaava 2007 ja Huvila- varaus musiikkitaloa varten. juovan osayleiskaava vuodelta 2000 ovat sisältönsä ja tavoitteidensa puolesta sopusoinnussa kansallisen kau- Huvilajuovan osayleiskaava on laadittu turvaamaan oma- punkipuiston perustamisen kanssa. Asemakaavoitetun leimaisen huvila-asutuksen säilyminen. Osayleiskaavassa kartta 2 alueen ulkopuolelle kansallisesta kaupunkipuistosta jää suojellaan rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti sekä mai-

11 semallisesti merkittävimmät rakennukset. Kaavassa on Keski-Porin kirkkokin on lisäksi suojeltu suoraan kirkkolain määritelty myös rakennukset, joilla on merkitystä alueen (1054/1993) 14 luvun 5 §:n kirkollisia rakennuksia koskevi- omaleimaisen luonteen säilyttämisen kannalta. en säännösten nojalla.

Porin Puuvillan vanha kehräämörakennus ja pääkonttori Eteläpuiston päästä alkava koulukortteleiden alue poh- on suojeltu vuoden 1988 asemakaavassa ja Porin kone- jautuu vuoden 1923 yleiskaavaan ja kuvastaa aikansa pajan vanha osa sekä Isosannan saha vuoden 2001 ase- kaavoitusihanteita. Nykyisessä asemakaavassa alue on makaavassa. Kokemäenjoen pohjoisrannat on asemakaa- yleisten rakennusten korttelialuetta. Se kuuluu kantakau- voitettu puistoksi Puuvillan ja konepajan välisellä alueella. pungin yleiskaavassa keskustan ristikkäispuistojen ohella Isonsannan asemakaavassa osa rannasta on osoitettu ran- alueeseen, jonka rakennus- ja kulttuurihistorialliset arvot tabulevardiksi. Pohjoisrantaan Puuvillan edustalle on kaa- tulee säilyttää kaupunkikuvassa. Alueiden säilyminen on voitettu paikka puistokahvilalle. niiden omistuksen ja käytön puolesta turvattu. Porin konepajan rakennuksia. HK Etelärannan valtakunnallisesti merkittäville kivikortteleil- le valmistui ensimmäinen suojelukaava jo vuonna 1973. Uusin suojelupainotteinen asemakaava on vuodelta 1996. Arvorakennusten ohella kaava suojelee myös silta-arkkitehtonisesti merkittävän Porin sillan.

Keskustaa halkomaan kaavoitettiin puistoakselit vuonna 1852 tapahtuneen Porin viimeisen suurpalon jälkeen. Kantakaupungin yleiskaavassa puistoakselit on merkitty kohteeksi, jonka rakennus- ja kulttuuriarvot tulee säilyt- tää kaupunkikuvassa. Puistoakselien varrella sijaitsevat, kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvat Hotelli Otavan rakennus, Porin taidekoulun kiinteistö, Porin vanha asema ja niin kutsuttu Äyrilän talo on suojeltu asemakaavassa.

Porin silta ja Keski-Porin kirkko. OM Länsipuiston päätteenä sijaitsevalta Porin vanhalta ase- Hotelli Otava Valtakadun varrella. HK malta on vuoden 1988 asemakaavassa osoitettu jalankul- kukatu yli Pori - Mäntyluoto -rautatien. Kevyenliikenteen Nykyinen rautatieasema ympäristöineen on vuoden 1997 ylikulku ja koko vanhan aseman ympäristön kehittäminen asemakaavassa osoitettu matkakeskuksen tarpeisiin. Ase- asemakaavan mukaisesti tukevat kansallisen kaupunki- marakennus on asemakaavassa määritelty ympäristön ja puiston periaatteita ja yhdistävät keskustan ja kaupungin kaupunkikuvan kannalta merkittäväksi rakennukseksi. länsiosat nykyistä paremmin toisiinsa. Rautatien toisella Aseman edusta on osoitettu laiturialueeksi, jonka ympä- puolella sijaitseva vanha hautausmaa on asemakaavassa ristöön sopeutumiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. suojeltu, samoin kuin sen vieressä sijaitseva funktionalis- Nykyisellään asema-aukio ei vastaa sille kaavassa asetet- tinen vesitorni. tuja kaupunkikuvallisia vaatimuksia. Kaavan toteuttaminen vastaisuudessa tukee kansalliselle kaupunkipuistolle Kansallinen kaupunkipuisto päättyy lännessä Käppärän asetettuja tavoitteita. hautausmaalle. Vanha siunauskappeli ja Juseliuksen mausoleumi ovat suojelukohteita kantakaupungin yleiskaa- Rautatien ja valtatien 2 alittava Porttaali on asemakaavassa. Siunauskappeli ja Juseliuksen mausoleumi kuten van mukainen kevyenliikenteenväylä keskustan ja Porin

Juseliuksen mausoleumi. HN 12 metsän välillä. Eteläpäästään Porttaali jatkuu kahtena jo toteutettuna kevyenliikenteen yhteytenä kohti urheilu- keskusta. Eteläinen yhteys puuttuu voimassa olevasta asemakaavasta. Sen säilyminen on kuitenkin käytön ja omistuksen puolesta turvattu. Olemassa oleva tilanne on tarkoitus saattaa vastaisuudessa myös kaavallisesti nykyti- lanteen mukaiseksi.

Urheilukeskuksen kaava valmistui vuonna 1999. Alue jakautuu asemakaavassa urheilu- ja virkistyspalveluille varattuihin alueisiin, puistoihin sekä retkeily- ja ulkoilu- alueisiin. Alueella oleva vanha maauimala on suojeltu asemakaavassa. Asemakaavoitetun alueen eteläpuolella levittäytyvä Porin metsä on yleiskaavassa osoitettu virkistysalueeksi lukuun ottamatta kaakkoiskärjen ampumarata-aluetta palveluineen. Osa arvokkaimmasta met- säalueesta on rajattu virkistysalueeksi, jolla ympäristö säilytetään.

Kantakaupungin yleiskaava 2025

luonnonsuojelualue virkistysalue urheilu- ja virkistyspalvelujen alue palvelujen alue moninaiskäyttöalue loma-asuntojen tai matkailupalvelujen alue liikennealue erityisalue julkisten palvelujen ja hallinnon alue keskustatoimintojen alue asuntoalue kerrostalovaltainen alue Junneliuspalatsi toimiii nykyisin Porin kaupungintalona. HN hautausmaa- tai suojaviheralue kartta 3

13 Heli Koskela

14 3. Hoito- ja käyttösuunniteman tehtävä

Hoito- ja käyttösuunnitelma Porin kansallinen kaupunkipuisto - hoito- ja käyttösuunnitelma -työryhmä

työryhmän puheenjohtaja työryhmän sihteeri MRL:n 70 §:n mukaan kansalliselle kaupunkipuistolle tulee kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelä, Porin kaupunkisuunnittelu projektipäällikkö Heli Nukki, Porin kaupunkisuunnittelu laatia hoito- ja käyttösuunnitelma yhdessä alueellisen ym- päristökeskuksen kanssa (lakimuutos tältä osin valmisteil- Porin kaupunki Lounais-Suomen ympäristökeskus la). Kansallisen kaupunkipuiston perustamispäätökseen rakennustutkija Liisa Nummelin, Satakunnan Museo ylitarkastaja Juha Manninen voidaan kunnan suostumuksella ottaa alueen olennaisten kaupunginpuutarhuri Ismo Ahonen, TPK puistotoimi ylitarkastaja Esa Hoffrèn arvojen säilyttämisen kannalta tarpeellisia määräyksiä. ympäristösuunnittelija Seppo Salonen, ympäristötoimisto ylitarkastaja Anna-Leena Seppälä Muut alueen hoidon ja käytön kannalta tarpeelliset mää- johtaja Kimmo Rinne, vapaa-aikavirasto Porin seurakuntayhtymä räykset annetaan hoito- ja käyttösuunnitelmassa. Hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelun tulee tapahtua vuoro- ylipuutarhuri Sari Salow vaikutuksessa niiden tahojen kanssa, joiden oloihin asia saattaa huomattavasti vaikuttaa. Hoito- ja käyttösuunni- telman hyväksyy ympäristöministeriö. Selvitykset ja osallistuminen Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan hoito- ja käyttö- Porin kansallisen kaupunkipuiston perustamis- eikä myös- suunnitelman laadinta tulee tapahtua vuorovaikutuk- kään laajentamispäätökseen katsottu tarpeelliseksi ottaa sessa niiden tahojen kanssa, joiden oloihin asia saattaa MRL:n 70 §:ssä tarkoitettuja määräyksiä. Siten kaikki Po- Hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelutyö on perustunut huomattavasti vaikuttaa. Porissa hoito- ja käyttösuunni- rin kansallista kaupunkipuistoa koskevat määräykset olemassa oleviin tietoihin sekä tarkoitukseen soveltuviin telmaa on valmistellut asiantuntijatyöryhmä, jonka ko- annetaan tällä hoito- ja käyttösuunnitelmalla. Alueen selvityksiin, joita on täydennetty maastokäynneillä. Suuri koonpano on esitetty ohessa. Lisäksi asiantuntija-apuna maankäyttöä ohjaavat voimassa olevat kaavat. Kaupunki- osa aineistosta koottiin jo hakemusvaiheessa aluerajausta on tarvittaessa toiminut ylitarkastaja Jukka-Pekka Flander puistoon kuuluvan alueen vastaisessa kaavoituksessa ja määriteltäessä. Suunnitelmaa on valmisteltu virkatyönä ympäristöministeriöstä. muussa alueeseen vaikuttavassa suunnittelussa ja päätök- ja lisäksi erillisillä tutkimus- ja kehittämishankkeilla, joita senteossa on MRL:n mukaisesti otettava huomioon nämä ovat rahoittaneet muun muassa Porin kaupunki ja ympä- Asukkailla ja muilla alueen käyttäjillä on ollut mahdolli- puistoa koskevat, hoito- ja käyttösuunnitelman yhteydes- ristöministeriö. Merkittävä rooli valmistelutyössä on ollut suus osallistua hoito- ja käyttösuunnitelman laadintaan sä annettavat määräykset. Määräykset, ohjeet ja suosituk- myös Turun yliopiston maisemantutkimuksen ja kulttuuri- muun muassa järjestetyissä yleisötilaisuuksissa ja suoran set hoito- ja käyttösuunnitelmassa ovat yleispiirteisiä ja tuotannon laitoksella, jonka kanssa yhteistyössä laadittiin palautteen kautta. Keväällä 2007 jaettiin osana hoito- ja niiden tarkoitus on ohjata yksityiskohtaisempaa suunnit- hoito- ja käyttösuunnitelman pohja-aineistoksi Suistolais- käyttösuunnitelman luonnosvaiheen nähtävillä oloa jo- telua ja käytännön hoitotoimenpiteitä, jotka eivät saa olla ten puisto -kirja. kaiseen porilaiseen talouteen ja kaupungin infopisteisiin ristiriidassa hoito- ja käyttösuunnitelmassa määriteltyjen kaupunkipuistosta ja hoito- ja käyttösuunnitelmasta ker- periaatteiden kanssa. Porin metsän osalta eri käyttömuotojen yhteensovitta- tova lehti. minen ratkaistiin ympäristöministeriön ja kaupungin ra- Kansallisen kaupunkipuiston alueen yleisten alueiden to- hoittamassa erillisessä tutkimus- ja kehittämishankkeessa Osallistujatahoja ovat kaupungin omien hallintokuntien teuttaminen tehdään MRL:n 90 §: n mukaisesti: ” Kunnan laatimalla Porin metsän monitavoitteinen hoito- ja käyttö- ohella alueen maanomistajat ja eri käyttäjäryhmät, joiden tulee laatia yleisen alueen toteuttamiseksi suunnitelma suunnitelma. Lisäksi erityinen merkitys on ollut Satakun- kanssa suunnitelmaa on tehty vuorovaikutuksessa. Hoito- noudattaen soveltuvin osin, mitä 85§:ssä säädetään ka- nan Museon kokoamalla rakennettua kulttuuriympäristöä ja käyttösuunnitelman hyväksyvät kaupunginvaltuusto ja dun suunnittelemisesta, jos tämä on alueen erityisen mer- koskevalla aineistolla. ympäristöministeriö (s.77). kityksen vuoksi tarpeen”.

15 Raatihuoneenpuisto. Heli Nukki

16 4. Hoidon ja käytön yleiset tavoitteet

Kansallinen kaupunkipuisto on vetovoimatekijä Porille Porin kansallinen kaupunkipuisto on tärkeä osa kaupun- ja elämyksellinen arkiympäristö. Se nostaa esiin muusta gin strategian toteuttamista. Porin kansallinen kaupunki- kaupunkirakenteesta erityisiä arvoja ja edistää Porin hou- puisto vaalii Porin rikasta kulttuuriperintöä ja harvinaislaa- kuttelevuutta asuinpaikkana ja matkailukohteena. Se on tuista luontoa. Kansallisen kaupunkipuiston tavoitteena porilaisten ylpeydenaihe ja vahvistaa heidän sitoutumis- on turvata kaupunkikeskustassa laajoja yhtenäisiä luon- taan omaan kotikaupunkiinsa. toalueita, arvokkaita kauniita puistoja ja rakennettuja alueita, sekä kulttuurihistorian ja rakennustaiteen perintöä. Puistoakselit. SLF Finland - Skyline Foto Hoito- ja käyttösuunnitelman tarkoituksena on ohjata Tämä tarjoaa ihmisille esteettisiä, sosiaalisia ja henkisiä kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvan alueen tulevaa kokemuksia. Kokemukset, elämykset ja oma toiminta ovat käyttöä ja hoitoa. Suunnitelmassa esitetään ne pitkän tiedon ohella tärkeitä luotaessa ja vahvistettaessa suhdet- aikavälin keinot ja toimenpiteet, joilla kansallinen kau- ta omaan elinympäristöön. punkipuiston perustamisen edellytyksenä olleiden erityisarvojen säilyminen ja asianmukainen hoito turvataan Porin kansallisen kaupunkipuiston hoidon ja käytön yleise- aluetta kehitettäessä toiminnallisesti kohti tavoitetilaa. nä tavoitteena on viherrakenteiden jäsentäminen, vahvis- Kansallisen kaupunkipuiston alueen maankäyttöä ohjaa- taminen ja eheyttäminen sekä visuaalisen laadun paranta- vissa kaavoissa on vain vähäisiä välittömiä muutospainei- minen koko puiston alueella. Erityistä huomiota halutaan ta, koska ne ovat tältä osin hyvin ajan tasalla. kiinnittää kulttuurihistoriallisten arvojen vaalimiseen, vapaa-ajanalueiden ylläpitämiseen ja parantamiseen, arvok- Porin kaupungin strategiassa kiteytyvät kansallisen kaiden luontoalueiden säilyttämiseen mahdollisimman Mustavaris. HN kaupunkipuiston hoidon ja käytön tavoitteet. Strate- luonnontilaisena, luonnon monimuotoisuuden turvaami- giassa kuvataan Porin kaupungin tavoitetilaa vuodel- seen ja lisäämiseen, yhteyden säilyttämiseen kaupunkia le 2012 seuraavasti: Joen ja meren Pori on elämyksel- ympäröivään maaseutuun sekä kansallisen kaupunkipuis- linen kaupunkiympäristö. Pori tunnetaan kulttuurista, ton tiedonsaannin parantamiseen. Lisäksi korostetaan, osaamisesta ja palveluista. Porin vetovoima koostuu että Porin kansallinen kaupunkipuisto on elämyksellinen, kaupungin, yritysten ja muiden yhteisöjen menesty- helposti tavoitettava ja tervehdyttävä arkipäivän terveys- miseen sekä asukkaiden hyvinvointiin. Porilaiset ovat liikuntakohde, joka omalta osaltaan houkuttelee ihmisiä ylpeitä kaupunkinsa historiasta ja kulttuuriperinnös- liikkumaan ja tätä kautta parantamaan hyvinvointiaan. tä. Kaupungin ilme on valoisa, siisti ja eloisa. Porin kansallinen kaupunkipuisto on Suomen tunnetuin ja Lisäksi korostetaan Porin roolia ja erikoispiirteitä kansal- parhaiten hoidettu urbaani puistokokonaisuus, joka listen kaupunkipuistojen verkostossa. Porin erikoispiir- luo pohjan elämykselliselle kaupunkiympäristölle. teitä ovat historiallinen puistoarkkitehtuuri, ristikkäis- Kaupunkiympäristö tuottaa elämyksiä kaikenikäisille puistojen kokonaisuus, rakennettu kulttuuriympäristö ja porilaisille ja muualta tuleville. Porissa teollisuus, luo- mustavarisyhdyskunnat. va talous, palvelutarjonta, asutus ja luonto kehittyvät rinnakkain sulassa sovussa. Kulttuuritapahtumat ja -palvelut ovat valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnettuja ja houkuttelevia. Porin luonto tarjoaa mah- Kaupungintalo. PS dollisuuksia niin toimintaan kuin hiljentymiseenkin.

17 Heli Koskela

18 5. Hoidon ja käytön alueittaiset tavoitteet ja toimenpiteet

Porin kansallinen kaupunkipuisto on toimintojensa ja sijainnin perusteella jaettu kolmeen aluekokonaisuuteen: 1. Luotojen alue 2. Kaupunkikeskusta 3. Urheilukeskus ja Porin metsä

Luotojen alue käsittää pääsääntöisesti luonto- ja virkistys- alueita. Arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet ja puistot keskittyvät kaupunkikeskustan alueelle. Porin metsän ja urheilukeskuksen alue muodostavat oman laajan ja yh- tenäisen kaupunkilaisten vapaa-ajan ja virkistyksen kohteen kaupunkikeskustan eteläpuolella. Tässä kappaleessa esitetään kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvien osa- alueiden yleiset piirteet ja erityisarvot. Tarkemmat kohde- kohtaiset kuvaukset on esitetty liitteessä 1.

BMVFKBLP

Peltoaukea Hanhiluodossa. HN -VPEPU Luotojen alue

,BVQVOLJLFTLVTUB Yleiskuvaus:

Luotojen alue koostuu Kokemäenjoen suistoalueen, Kir- jurinluodon, Polsanluodon, Liljanluodon, Hanhiluodon, 6SIFJMVLFTLVTKB Kvistinluodon ja Hevosluodon kaupunkipuistoon kuulu- 1PSJONFUTÊ vista alueista (kartta 1). Alueen nykyinen käyttö keskittyy pitkälti virkistys- ja vapaa-ajan toimintaan sekä maanvil- jelyksen harjoittamiseen. Luotojen alue toimii yhteytenä kaupunkia ympäröivään maaseutuun. kartta 4

19 Erityisarvot: Luotojen alue on osa Suomen edustavinta suis- tomuodostumaa ja arvokasta lintuvesialuetta. Se muodostaa monin paikoin verraten luonnontilaisen ekologisen käytävän suistosta kaupungin keskustaan. Maiseman erityispiirre ovat keskustan läheiset, jokivarsien halkomat avoimet viljelysmaat. Alueella on maankäytön eri aikoina ja eri tavoin muokkaamaa luontoa ja juuri näiden kulttuuristen kehitysvaiheiden vuoksi siitä on tullut sellainen kuin se tänään on. Luo- tojen alue kuvastaa maaseudun ja kaupungin välistä jatkuvaa vuorovaikutusta.

Tärkeä osa luotojen aluetta on kaupungin keskellä sijaitseva Kirjurinluodon suuri puistoalue, jonka yh- teydessä on muun muassa laaja, viherympäristöön sijoittuva tapahtuma-alue. Kirjurinluoto on valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen kohde, jonka tapahtumallisena erityisarvona ovat perinteikkäät Luodon siirtolapuutarha. HN Pori Jazz -festivaalit.

Huvilajuovan varrella sijaitsee 1900-luvun alkuvuosi- kymmeninä syntynyt, kulttuurihistoriallisesti arvokas, eheänä säilynyt ja valtakunnallisesti ainutlaatuinen huvilakokonaisuus. Kulttuurihistoriallisesti merkittävä on myös Luodon yhtenäinen siirtolapuutarha-alue.

Tavoitteet - liite 3

Luotojen alueen päätavoitteita ovat: 6. Tulvansuojelu ja eroosion esto sekä maisemallisten 11. Palvelutarjonnan monipuolistaminen. että ekologisten tavoitteiden huomioiminen näissä 12. Avoin suhtautuminen taidetoimintaan. 1. Alueen nykyisten erityisarvojen säilyttäminen asioissa. 13. Huvilajuovan vaaliminen eheänä kulttuuriympäris- 2. Muutosten mahdollistaminen erityisarvoja vaalien 7. Avoimen maisemakuvan säilyttäminen ja hyödyn- tökokonaisuutena ja niitä arvostaen. täminen peltoalueilla. Peltoalueiden säilyttäminen 3. Maisemakuvan vaihtelun säilyttäminen ja lisäämi- soveltuvin osin viljelykäytössä tai niiden hoitaminen nen. niittyinä. 4. Alueen säilyttäminen ja kehittäminen ekologisena 8. Jokirantojen saavutettavuuden parantaminen. Toimenpiteet käytävänä suistosta kaupungin keskustaan. 9. Virkistyskäyttömahdollisuuksien turvaaminen ja ke- 5. Luonnonympäristöjen - erityisesti juopien varren hittäminen. Luotojen alue on keskeinen osa kansallista kaupunkipuis- kasvillissuusvyöhykkeiden - luonnontilaisuuden säi- 10. Suurtapahtumien kehittymisen mahdollistaminen toa ja se on niin kaupunkilaisten kuin ulkopaikkakunta- lyttäminen ja luonnon monimuotoisuuden kehittä- ja sovittaminen kansallisen kaupunkipuiston tavoit- laistenkin tärkeä vapaa-ajanviettokohde. Luotojen alueel- minen. teisiin. la kehittämisessä ja hoidossa korostuvat suojeluarvojen

20 rinnalla saavutettavuuden ja virkistyskäyttömahdollisuuk- Jokirantojen luonnonympäristöjen säilyttäminen ja sien parantaminen. Luotojen alueella tapahtuva reitistön, monimuotoisuus toteutetaan niiden luonnonympäris- virkistystoimintojen ja tulvapengerrysten rakentaminen töjä vaalimalla. Kaikessa rantavyöhykkeellä tehtävässä sekä rantoihin kohdistuvat toimenpiteet toteutetaan hal- toiminnassa huomioidaan jokirantojen ekologinen ja mai- litusti ja siten että turvataan luonnon monimuotoisuus ja semallinen arvo. Luotojen alueella harjoitetaan ammat- maisemankuvan säilyminen. Luotojen alueella säilyte- timaista viljelyä ja puistojen hoitotaso on korkea. Nämä tään nykyiset arvot, mutta silti mahdollistetaan tarvit- rajoittavat osaltaan alueen toimimista ekologisena käy- tavien muutosten tekeminen. Luotojen alueen käyttöä ja tävänä. Viljelyalueiden läpi eteneviä juopia reunustavien hoitoa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti eri käyttömuodot suojavyöhykkeitä leventämällä lisätään lajien liikkumis- Huvilajuopa. HN huomioon ottaen. Alueen hoitoa ja käyttöä ohjaamaan mahdollisuuksia. Luonnontilaisten ja sen kaltaisten juo- laaditaan vastaavanlainen monitavoitteinen ja -arvoinen vanvarsien hoidossa tavoitteena on ekologisten arvojen luonnonhoito- ja käyttösuunnitelma kuin Porin metsän säilyttäminen ja parantaminen. Tästä hyvänä esimerkkinä alueesta laadittiin vuosina 2005–2006. Taustatyönä tätä ovat Polsan- ja Liljanluotojen alueet, joilla jatketaan niin suunnitelmaa varten laadittiin 2007 luontoselvitys osasta sanottua hallittua hoitamattomuutta. Juopien varsia, jois- luotojen aluetta. sa ekologiset arvot ovat aiemman kaivamisen tai ruoppaa- misen takia jo heikentyneet (esim. Kimpanjuopa) voidaan Toimenpiteinä luotojen alueen maisemakuvan vaih- hoitaa puistomaisemmin ja kehittää esimerkiksi uusia ve- Näkymä Porin sillalta Kirjurinluotoon. HN telun säilyttämiseksi ja lisäämiseksi esitetään muun siaiheita näille alueille. muassa ranta- ja virkistysvyöhykkeen vehreyden säilyt- tämistä koko alueella, luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimpien juovan varsien säilyttämistä mahdollisimman luonnontilaisina sekä maisemointitöiden toteuttamista Arenan alueella. Arenan alueelle on sen perustamisen jälkeen istutettu runsaasti puustoa ja muu- toinkin maisemoitu aluetta. Maisemointitoimia jatketaan, jotta alue nivoutuu yhtenäiseksi vehreäksi osaksi Kirjurin- luodon ja Hanhiluodon muodostamaa puistoaluekoko- naisuutta. Toisaalla maisemaa hoidetaan sen avoimena pitämiseksi.

Erityistä huomiota kiinnitetään pengerrakentamisen sopivuuteen kansalliseen kaupunkipuistoon. HN Kirjurinluodon kahvila. HN

Monimuotoisuuden kannaltakin ajateltuna luontainen rantavyöhykkeen eroosio luo uusia elinympäristöjä. Ko- kemäenjoen rantavyöhykkeen monimuotoisuuden säi- lyminen on ensiarvoisen tärkeää, koska suistoalue toimii merkittävänä ekologisena käytävänä siirryttäessä Koke- mäenjoen suistosta kohti Selkämerta. Jokirantojen luon- nonympäristöjen säilyttäminen huomioidaan myös juopi- Luotojen alueen jokivarret ovat voimakkaan en varsien pengertämistoimenpiteiden toteuttamisessa. eroosion kohteena. HN

21 Kirjurinluoto Arena. SR HK Jokirantojen luonnonympäristöjen säilyttäminen liittyy (mm. esteetön liikkuminen) huomioiva polkuverkosto, läheisesti tulvansuojeluun ja eroosion estoon. Eroosion joka mahdollistaa liikkumisen ranta- ja peltovyöhykkeellä. estäminen ja pengertäminen ovat tarpeen sitä vaativilla Nyt jo käytössä olevat Polsan- ja Liljanluodon kautta kul- alueilla, mutta turhaa pengertämistä ja rantarakentamis- kevat niin sanotut luotojen lenkit ovat erittäin suosittuja ta vältetään. Pengerrakentamisen mittakaava pienenee kävelyreittejä ja niiden kunnossapidosta huolehditaan siirryttäessä keskustasta poispäin. Raskaasti rakennetulla jatkossa hyvin. alueella, lähinnä keskustan tuntumassa, pengertämisrat- kaisut voivat olla järeämpiä. Toteuttamisessa on huomi- Virkistyskäyttömahdollisuudet turvataan ja niitä kehi- oitava myös pengertämisen maisemalliset vaikutukset. tetään. Mahdollisen tulvapengerrakentamisen yhteydes- Jokirannassa olevat louhospengerrykset eivät sovi visuaa- sä mietitään myös uusien polkujen ja kävelysiltojen raken- liselta ilmeeltään kansalliseen kaupunkipuistoon. tamista. Luotojen alueen polkuverkoston laajentaminen parantaa luontoharrastusten, kuten virkistyskalastuksen ja Luotojen alue on hyvin tulvaherkkää aluetta. Kokemäen- lintujen seurannan, harrastamista. Lisäksi lintuharrastusta joki on tulvinut voimakkaasti Porin kohdalla viimeisen 50 varten rakennetaan erillisiä lintujenkatselupaikkoja. Virkis- vuoden aikana muun muassa 1970-luvun alkupuolella ja tyskalastuksen helpottamiseksi voidaan pienimuotoisella Pelle Hermannin leikkipuisto. KV tammikuussa 2005. Porin kaupungille laaditaan parhail- raivaamisella ja maansiirrolla luoda nykyistä parempia va- laan (2007–2008) tulvansuojeluohjelmaa. Muun muassa pakalastuspaikkoja jokitörmälle esimerkiksi mahdollisten kaupunkipuistoon kokonaisuudessaan kuuluvan Huvila- tulvansuojelurakenteiden teon yhteydessä. juovan ruoppaus otetaan huomioon Kokemäenjoen tul- vasuojelun suunnittelussa ja toimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa.

Luotojen alue on maankohoamisen seurauksena synty- nyttä alavaa maata. Jokivarsia lukuun ottamatta suurin osa alueesta on avointa. Luotojen peltoalueiden maise- mahistoriallinen arvo turvataan säilyttämällä luotojen avoin maisemakuva. Edellytyksenä avoimuuden ja mai- semapeltojen säilymiselle on ainakin osittainen peltoviljelyn jatkuminen. Viljelystoiminnan jatkuminen turvataan viljelijöiden kanssa tehtävien sopimusten avulla. Alueella tehtävien puustoistutusten yhteydessä kiinnitetään huo- mioita siihen, ettei avointa maisemakuvaa suljeta. Mai- semakuvan avoimuus, ekologisen käytävän olemassaolo, luonnonomaisuus ja peltomaiseman säilyminen osana kansallista kaupunkipuistoa huomioidaan Hanhiluodon kärjessä olevan Kalafornian golfkentän mahdollisen laa- jentumisen yhteydessä. Luotojen talviaikaista käyttöä ja palvelutarjontaa lisätään. PS Jokirantojen saavutettavuutta parannetaan niin, että jokirannat ovat yhtenäinen osa kaupungin viheralue- ja virkistyskäyttöverkkoa. Peltoalueita ja jokirantaa käytetään Luotojen alueen ulkoilupoluista ja niihin liittyvistä nykyistä enemmän hyödyksi virkistys- ja ulkoilukäytössä. rakenteista pidetään hyvää huolta. JS Alueelle suunnitellaan ja toteutetaan eri käyttäjäryhmät

22 Virkistyskäyttömahdollisuuksien turvaamiseen ja kehittä- Luotojen alueen monipuolisen virkistyskäyttötarjonnan miseen liittyy myös veneily- ja melontamahdollisuuksien tulevaisuuden suunnittelussa kiinnitetään erityistä huo- parantaminen suistoalueella ja kaupunkikeskustan tun- mioita Kirjurinluodon keskusleikkipuiston (Pelle Herman- tumassa pohjois- ja etelärannalla. Melontaharrastuksen ni) vetovoiman turvaamiseen, näyttelypuiston ja Vihertie- toimintaedellytyksiä parannetaan muun muassa melonta- tokeskuksen alueiden kehittämiseen sekä laadukkaan ja reittikartan laatimisella, rantautumispaikkojen tekemisellä turvallisen uimaranta-alueen tarjoamiseen. Kirjurinluodon ja merkitsemisellä. Vierasvenesatamapalvelut parantaisi- lintutarhaa kehitetään rakentamalla uusi lintula. Alueen vat veneilyharrastuksen toimintaedellytyksiä ja Porin hou- monipuolisuutta ja moni-ilmeisyyttä parannetaan avoi- kuttelevuutta veneilykohteena. Suistoalueelta puuttuvat mella suhtautumisella taidetoimintaan. Alueella toteute- luontoharrastajille tärkeät nuotio- ja yöpymispaikat. Suis- taan ympäristötaideprojekteja ja patsashankkeita. toalueelle Krootilan alueelle, kansallisen kaupunkipuisto- rajauksen ulkopuolelle, rakennetaan 2008 Kokemäenjoki Luotojen alueen palvelutarjonnan kehittämisessä kes- Life -hankkeessa lintu- ja näköalatorni oheisrakenteineen. kitytään lähinnä luotojen kaakkoisosaan. Palvelutarjon- Tämä parantaa osaltaan edellä mainittua puutetta lintu- nan kehittäminen edellyttää peruspalveluiden saatavuu- jen ja maiseman katselupaikasta. Lisäksi Toukarissa ole- den turvaamista. Lisäksi Kirjurinluodon palvelutarjontaa valta luontolavalta on mahdollisuus tarkkailla kansallisen monipuolistetaan entisestään. Tavoitteena on tarjota mm. kaupunkipuiston aluetta. Luotojen alueen talviaikaista monipuolisia liikuntapalveluja ja -tapahtumia sekä puu- käyttöä lisätään muun muassa talviurheiluun liittyvillä tarhaneuvontapalvelua. Ympärivuotisia palveluja on tällä tapahtumilla. Muutamana vuotena urheiluseurojen ja hetkellä vähän ja niitä lisätään mahdollisuuksien mukaan kaupunginyhteistyössä järjestämä lasten hiihtomaa on käyttäen hyväksi olemassa olevia palvelualueita. Kirjurin- tästä hyvä esimerkki.

Luotojen alueen virkistystarjontaa monipuolistaa pohjoiskärjessä sijaitseva Kalafornian golfkenttä. Golfkentän käytössä ja kehittämisessä otetaan huomioon erityisesti ympäristönäkökulmat sekä sen rooli osana luotojen alueen ekologista käytävää. Golfkentän alue rajautuu luoteessa luonnonsuojelualueeseen (liite 6), jonka nykyiset arvot tulee turvata. Myös golfken- tän sijainti vesistöön nähden edellyttää erityistoimia vesiensuojeluasioissa.

Veneily- ja melontapalveluita ja harrastusmahdollisuuksia parannetaan kaupunkikeskustan ja luotojen alueella. HN Kartta 5

23 luodon historiallisen ravintolan toimintaedellytykset tur- Moninaiskäyttöalueelle tehtävät kulkuväylät tehdään pit- vataan. Ravintola kunnostetaan lähivuosina. Koivu-kah- kittäin kaakko-luodesuuntaisina väylinä. Näin ei suljeta vilan avaaminen toisaalla Kirjurinluodossa ja Pori Jazzin poikittaissuuntaisilla väylillä alueen avointa maisemaku- siirtyminen Kirjurinluoto Arenalle ovat osin hiljentäneet vaa. Väylät rakennetaan niin, että ne ovat tapahtumien kesäravintolaa. Paikka vaatii toiminnallista elävöittämistä. ulkopuolella osa luotojen ulkoilu- ja polkuverkostoa. Palvelutarjontaa monipuolistetaan myös kesäteatteritoi- Puustoistutukset - sikäli kuin ne ylipäätään ovat tarpeen minnalla. Luotojen alueen palvelutarjontaa kehitettäessä - tehdään pitkittäissuuntaisesti tielinjausten tapaan. Puus- tarkistetaan kaavassa olevan musiikkitalon sijoituspaikka. toistutuksiin sopivia puulajeja ovat muun muassa koivu ja Talviaikaista käyttöä lisäisi ja monipuolistaisi avantouinti- tervaleppä. paikan järjestäminen. Suurtapahtumien järjestäminen edellyttää myös liiken- Kirjurinluodon ja Arenan alueella järjestetään vuosittain nejärjestelyjen parantamista ja tehokkaan huollon ja erilaisia suurtapahtumia, joista tunnetuin ja perinteikkäin kunnossapidon järjestämistä. Palvelualueilla ja uusissa lii- on Pori Jazz -tapahtuma. Suurtapahtumien järjestämis- kenneympäristöissä käytetään läpäiseviä pinnoitteita. Ta- mahdollisuuksia luotojen alueella kehitetään. Kehit- pahtumien aikana liikkuminen ja muu intensiivinen käyt- tämisen edellyttämät maankäyttöratkaisut ja yksittäi- tö ohjataan kulutusta kestäville alueille. Luotojen alueelle set toimenpiteet tehdään siten, että ne eivät vaaranna Kirjurinluodontien varteen on asemakaavassa varattu pai- Tapahtumapuiston laajennus toteutetaan laadukkaasti ja niitä erityisiä arvoja, joiden säilyttämiseksi ja hoitami- koitusalueita, jotka toteutetaan lähivuosina. Muut pysyvät kaupunkipuiston erityisarvoja heikentämättä. Sopivia alueelle seksi luotojen alue on sisällytetty Porin kansalliseen paikoitusalueet sijoitetaan kansallisen kaupunkipuiston istutettavia puita ovat mm. koivu ja tervaleppä. HN kaupunkipuistoon. ulkopuolelle.

Nykyistä tapahtumapuistoa laajennetaan nykyisen Are- nan tapahtuma-alueen rakentamisen yhteydessä laadi- tun ja vuonna 2008 päivitetyn suunnitelman mukaisesti. Tapahtumapuiston laajeneminen sijoittuu asemakaavoi- tetulle alueelle. Varsinaisen tapahtumapuiston lisäksi alueen tilapäistä leirintätarvetta palvelemaan rakennetaan tapahtuma-alueen ja valtatien 8 väliselle peltoalueelle yleiskaavan mukainen moninaiskäyttöalue. Tämä alue toimii tapahtumien ulkopuolella osana luotojen alueen virkistyskäyttöaluetta.

Tapahtumapuiston laajentamisen ja moninaiskäyttöalu- een rakentamisen yhteydessä kiinnitetään kansallisen kaupunkipuiston näkökulmasta erityistä huomiota alueen viljelymaiseman ja muiden maisemallisten erityispiirtei- den sekä ekologisten olosuhteiden säilymiseen. Viherra- kentaminen toteutetaan laadukkaasti. Tapahtuma-aiko- jen ulkopuolella alueella olevat niittyalueet voivat toimia esimerkiksi laidunmaana, jalkapallokenttinä tai muina virkistys- ja viheralueina. Alueelle tehtävä polkuverkosto voi toimia osana ulkoilureitistöä. Kirjurinluoto Arenan tapahtuma-alue. Lentokuva Vallas

24 Huvilajuovan arvokasta kulttuuriympäristöä vaali- Huvilajuovan osayleiskaavassa vuodelta 2000 on annetaan. 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten aikana taan Huvilajuovan alueelle korjaus- ja rakennustapasuo- Porin kaupunki vuokrasi niittypalstoilta muutaman aarin situkset, joiden mukaan olemassa olevia, huvila-alueen maapaloja kesäasunnon rakentamista varten. Tarkoitukse- rakennusperinteestä poikkeavia rakennuksia korjatessa na oli saada leivän jatketta vihannesten ja marjojen vilje- tai laajennettaessa tulee poikkeavat piirteet mahdolli- lystä palstalla sekä halu päästä viettämään kesää kaupun- suuksien mukaan pyrkiä muuttamaan alueella vallitsevaa kia terveellisempään ympäristöön. Kaikkiaan alueelle on rakennustapaa vastaaviksi. rakennettu pitkälti toista sataa huvilaa, joista vanhimmat ovat aivan 1900-luvun alusta. Huvilajuovan yhdyskun- Loma-asunnon pohjan tulee olla suorakaiteen muotoinen. nalle ominaisia piirteitä ovat rakennusten avautuminen Rakennuksen suurin pituus on noin kahdeksan metriä ja joelle sekä pienipiirteisyys - Huvilajuovan ennen toista suurin leveys noin viisi metriä. Kuistin tulee olla perus- maailmansotaa rakennetut huvilat ovat kevytrakenteisia hahmoltaan vanhan mallin mukainen, mieluummin lähes ja yleensä pieniä, ne on rakennettu vähittäin monessa koko rakennuksen pituinen umpinainen lasikuisti. Kuistin vaiheessa ja eri toiminnot on sijoitettu moneen pieneen katto saa olla erillinen ja sen kaltevuus saa poiketa pääka- rakennukseen. ton kaltevuudesta. Sauna- ja pesutilat ja talousrakennuk- set tulee sijoittaa rakennuspaikalle erilleen loma-asunnos- Huvilajuovan alueesta tehdään rakennusinventointi ja ta. Perustuksena tulee käyttää mieluiten peruskiviä- tai laaditaan täydennetty rakennustapaohjeistus jo olemassa pilareita, ja rakennusten ulkoseinien ja julkisivumateriaa- olevan ohjeistuksen täydennykseksi. Uudisrakentamises- lien tulee olla puuta. sa tavoitteena on alueen ominaisluonteen säilyttäminen. Käytännön toteutuksessa keskeistä on rakennusvalvon- Jos rakennuksessa on tehty vanhasta vallitsevasta ra- nan rooli. kennustavasta poikkeavia korjauksia, tulee alkuperäiset piirteet pyrkiä palauttamaan seuraavan korjauksen yh- teydessä. Osayleiskaavassa on myös kerrottu kullekin aika- kaudelle tyypillisten julkkisivulaudoitusten suositeltavat yhdistelmät, joita ei tässä yhteydessä kuvailla tarkemmin.

Rakennustapasuositusten mukaan ikkunoiden tulee olla pystyikkunoita. Katemateriaalin tulee olla bitumihuopaa kolmiorimoin kiinnitettettynä, väreinä harmaa tai musta. Vaihtoehtoisesti katemateriaali voi olla suora peltikate pystysaumoin. Peltikatteen värinä voi olla vihreä, punainen tai värisävyt keskiharmaasta mustaan.

Piha- ja ranta-alueiden vanhat järjestelyt, rakenteet ja istu- tukset tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää, korjata ja palauttaa uudelleen käyttöön. Tämä koskee muun muassa kasvimaita, rantalaitureita, pihapuita, puukujia, pensaita, pensasaitoja ja puuportteja.

Huvilajuovan ruoppaustarve huomioidaan osana Porin tulvasuunnittelua. Myös tulvasuojelumääräykset ohjaavat omalta osaltaan tulevaa korjaus- ja uudisrakentamista. Loma-asunnon periaatepiirros. Kuva Minna Linnala.

Luotojen alueen loma-asunnoille on ominaista pienipiirteisyys ja kevytrakenteisuus. Kuvat LN. 25 Kivi-Pori, Keski-Porin kirkko ja Kokemäenjoki. HN

Kaupunkikeskusta

Kaupunkikeskustan alue koostuu Pohjois- ja Etelärannan alueista, Kivi-Porista, ristikkäispuistoista ja sen varrella olevista arvorakennuksista, vanhasta hautausmaasta ja Käppärän hautausmaasta arvorakennuksineen, koulukorttelien alueesta, rautatieaseman alueesta sekä valtatie 2:n ja rautatien alittavasta Porttaali-tunnelista (kartta 1). Alueen nykyinen käyttö on moninaista. Kaupunkikeskus- tan toimintojen lisäksi historiallisesti ja maisemallisesti arvokkaalla alueella on muun muassa lukuisia kulttuuri- matkailukohteita, teollisuutta, puistoja, virkistyskäyttöä, hautausmaita ja kirkkoja.

Porin konepajan rakennuksia. Kuva: Satakunnan Museon arkistot 26 Eteläranta. HK

Erityisarvot: 2. Teollisen kulttuuriympäristön ominaisluonteen säi- lyttäminen Pohjoisrannalla. Pohjoisrannan vanha, monipuolinen ja monumen- 3. Viherrakenteen ylläpitäminen ja vahvistaminen. taalinen teollisuusmiljöö ja Etelärannan aikakautensa 4. Ristikkäispuistojen historiallisten ominaispiirteiden huomattavin yhtenäinen kivikaupunkikokonaisuus ja arvokkuuden korostaminen ja käytön lisääminen. Kivi-Pori muodostavat Kokemäenjoen rantaan kan- 5. Rakennetun kulttuuriympäristön arvokkuuden yllä- sallisesti ainutlaatuisen kaupunkimaiseman. pitäminen, säilyttäminen ja kehittäminen. Kaupunkia itä-länsi- ja etelä-pohjoissuunnassa halko- 6. Kaupunkiympäristön elävyyden ylläpitäminen ja li- va puistoakseli on kansallisen kaupunkipuiston kaa- sääminen. Puuvillanranta ja Eteläranta. HN vahistoriallisesti näkyvin elementti ja Porin tunnus- 7. Liikkumismahdollisuuksien parantaminen kansalli- merkki. Chiewitzin kaavan mukaiset ristikkäispuistot sessa kaupunkipuistossa. jäsentävät kaupunkitilaa selkeästi ja muodostavat 8. Hautausmaiden ylläpito ja kehittäminen niiden his- merkittävän viherrakenteen ja turvallisen kevyen- toriallisia arvoja vaalien. liikenteen kulkuväylän kaupunkikeskustan sisälle. 9. Kaupunkikeskustan ja urheilukeskuksen välisen yh- Puistoakselien varrelle on keskittynyt kulttuurihisto- teyden - Porttaalin seudun - vehreyden lisääminen riallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokasta rakennus- ja selkeyttäminen kevyenliikenteen väylänä. kantaa. Ristikkäispuistossa on myös Porin nimikkolin- 10. Rantarakentamisen maisemallisten näkökulmien nun, mustavariksen, pesimäyhdyskuntia. huomioiminen. Puistokadut yhdistävät kaupungin muut viheralu- eet toisiinsa. Kaupungin hautausmaat muodos- Toimenpiteet tavat viherrakenteellisen jatkeen Länsipuistolle. Vanha siunauskappeli. HN Hautausmaiden alueella on mielenkiintoinen kult- Kokemäenjoen rannalla olevaa Etelä- ja Pohjoisrannan tuurihistoriallinen menneisyys ja siellä on merkittäviä muodostamaa arvokasta kaupunkitilaa käsitellään rakennusmuistomerkkejä. kokonaisuutena. Ainutlaatuinen maisemakokonaisuus ei ole saanut arvoistaan asemaa ja sen yleisilmettä ja pe- Koulukorttelien alue on Porin IX kaupunginosassa ark- rusrakenteita kohennetaan ja kunnostetaan. Tavoitteena kitehti Andersinin laatiman Porin yleisasemakaavan on muun muassa houkutella kaupunkilaisia ja matkaili- (1923) mukaisesti rakennettu julkisten rakennusten joita nykyistä enemmän käyttämään ranta-aluetta joen kokonaisuus, joka koostuu pääosin koulurakennuk- molemmin puolin. Lisäilmettä ja arvokkuutta alueelle luo- sista ja rautatieasemasta. Aluetta on esitetty valta- daan julkisten rakennusten valaistuksella. Alueen arvon kunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriym- säilyttämisessä, parantamisessa ja ilmeen kohentamisessa päristöjen luetteloon. hyödynnetään arkkitehtuuri- ja taidehankkeita.

Kaupunkikeskustan alueella ja etenkin jokirannassa kiin- Tavoitteet - liite 4 nitetään erityistä huomiota maiseman arvokkuuteen. Kansallisen kaupunkipuiston yksi perustarkoituksista on, Kaupunkikeskustan alueen päätavoitteita ovat: että niitä erityisarvoja, joiden perusteella alue kuuluu kansalliseen kaupunkipuistoon ei saa heikentää. Kansallisen Maantiekadun kevyenliikenteenväylä. HK 1. Etelä- ja Pohjoisrannan valtakunnallisesti arvokkaan kaupunkipuiston alueella tulee olla tiukat laatukriteerit rakennetun kulttuuriympäristön kehittäminen ko- myönnettäessä lupia pysyville ja myös määräaikaisille konaisuutena ja sen maisemallisen arvon korosta- hankkeille. Erilaisten tilapäisten rakennelmien, kuten esi- minen. merkiksi telttojen ja lauttojen sijoittaminen alueelle ei

27 saa olla ristiriidassa etelä- ja pohjoisrannan historiallisten levaisuutta. Kaupungintalon kortteli on suunniteltu otet- erityisarvojen kanssa. Tapahtumiin liittyvien tilapäisraken- tavaksi laajemmin kaupungin käyttöön. Laajentamisen nelmien tulee olla paikalla vain tapahtumien ajan. Raken- yhteydessä tapahtuvien muutostöiden ja rakentamisen nusvalvonta vastaa, että edellä määriteltyjä periaatteita tulee tapahtua voimassa olevissa kaavoissa esitettyjä suo- toteutetaan. jeluarvoja heikentämättä ja ottamalla huomioon alueen erityisarvot osana kansallista kaupunkipuistoa. Kivi-Porin arvoa korostaa sen ikä Suomen yhtenä vanhim- mista kaupunkialueista. Pori on Suomen kahdeksannek- Kansallisen kaupunkipuiston yhtenä kriteerinä on laajuu- Länsipuisto. HN si vanhin kaupunki ja Kivi-Pori on Porin vanhin asuin- den ja eheyden kriteeri, joka edellyttää että kansallisen paikka. Porin kaupunki on sijainnut 1500-luvulta lähtien kaupunkipuisto on puistoja viherympäristönä riittävän suunnilleen nykyisen Raatihuoneen ympäristössä. Ar- laaja ja häiriötön sekä viherrakenteeltaan niin yhtenäinen, Mustavariksen pesiä. HN keologi Teemu Mökkönen on tehnyt Museovirastossa että sitä pitkin on mahdollista siirtyä kaupunginosasta (2002) Porin kaupunkiarkeogisen inventoinnin, jossa on toiseen. Arvokkaan rakennuskannan säilyttämisen lisäksi kartoitettu kaupunkialueen sijainti eri aikoina. Lähes koko kaupunkikeskustan alueella säilytetään ruutukaava-alu- Kivi-Pori kuuluu alueeseen, jossa kaikesta kaivamisesta on een vehreys. Keskitytään viherrakenteen eheyttämiseen ilmoitettava etukäteen Museoviraston rakennushistorian ylläpitämällä ja vahvistamalla sitä. Kaupunkikeskustan osastolle. alueella sijaitsevat Porin tärkeimmät puistoalueet – Ristik- käispuistot, Raatihuoneenpuisto, Cygnaeuksenpuisto ja Jokivarsien rantarakentaminen, kuten pengerrykset, hautausmaat. Porin kansallisen kaupunkipuiston erityis- kaiteet ja kiveykset, toteutetaan kestävällä, alueen histori- piirteen, ristikkäispuistojen, merkitystä korostetaan. aa ja maisemaa kunnioittavalla ja korostavalla tavalla. Puistoakseleiden historiallinen arvokkuus turvataan. Akseleiden puukujanteet säilytetään ja lisätään puisto- Etelärannan arvokkaan maisemakokonaisuuden ohella akseleiden käyttöä esimerkiksi oleskelualueina ja kevy- myös Pohjoisrannan teollisen kulttuuriympäristön enliikenteen kulkureitteinä. Puukujanteita uudistettaessa ominaisluonteen säilyminen on ensiarvoisen tärkeää turvataan mustavarisyhdyskuntien säilyminen. alueen historiallisen ilmeen säilyttämisessä. Puuvillateh- taan ja konepajan alueilla on tärkeä rooli työläiskaupungin kehityshistoriasta kertovassa Porin kansallisessa kaupunkipuistossa. Pohjoisrannan teollisuusmiljöön säilyttäminen turvataan toimimalla nykyisten asemakaavamääräysten mukaisesti. Lähiajan ajankohtaisena tavoitteena on löytää suojelutavoitteita toteuttavaa käyttöä Isonsannan vanhan sahan rakennuksille ja vailla käyttöä oleville konepajan rakennuksille. Kivi-Porin rakennetun kulttuuriympä- Cygnaeuksen koulu. HN ristön arvokkuuden ylläpitämiseksi, säilyttämiseksi ja kehittämiseksi laaditaan korjausohjeisto Kivi-Porin arvorakennuksille. Edellä mainittujen Isonsannan sahan ja konepajan vajaakäyttöisten kiinteistöjen lisäksi pohditaan kokonaisvaltaisesti kaupunkikeskustan alueella olevien kaupungin omistamien vajaakäyttöisten kiinteistöjen tu- Cygnaeuksenpuiston käytäväverkkoa uusitaan vanhan mallin mukaisesti. Salininpuiston uudistustyöt tehdään Kuvattu 1920-luvulla, Satakunnan Museon arkistot ajanhengenmukaisesti käyttäen kiveyksissä muun muassa liuskekiveä. Kuva: HN 28 Puistoalueita kehitetään jatkuvasti ja uusitaan puus- sopii tässä tapauksessa liuskekivi tai vastaava patsaan Elävän kaupunkiympäristön ylläpitämiseksi järjes- toa tarvittaessa. Puistojen uusimisessa varmistetaan, että muotokieleen ja aikakauteen sopiva materiaali. tetään ja mahdollistetaan muun muassa laadukkaiden puistojen esteettiset, kulttuurihistorialliset ja ympäristö- ja monipuolisten tapahtumien tarjoaminen. Kansallisen arvot säilytetään. Puistoja kunnostettaessa yhtenä näkö- Keski-Porin kirkon ympärillä olevalle kirkkopuistolle laadi- kaupunkipuiston alueella järjestettävät tapahtumat elä- kulmana otetaan huomioon historiallinen kerroksellisuus, taan vuoden 2008 aikana yhteistyönä kaupungin ja seura- vöittävät puistoa. Myös kaupunkikeskustan alueella tulee toisin sanoen eri aikakausien tavoitteet. Puistojen elinvoi- kunnan kanssa kunnostussuunnitelma, joka toteutetaan olla tapahtumapaikkoja erikokoisten tapahtumien järjes- maisuus voidaan varmistaa muun muassa kukkaistutus- lähivuosina. Suunnittelun lähtökohtana on kasvillisuu- tämiseen. Tällä hetkellä keskusta-alueella tapahtumapaik- ten, puiston osien kunnostuksen, käytäväverkon kunnon den uusiminen. Puiston vanhaa puustoa uusitaan. Lisäksi kana toimii Eetunaukio, joka elävöittää kävelykadun ja turvaamisen, oleskelupaikkojen luomisen ja patsashank- sankarihautojen ympäristön puureunuksia sekä kukka- ja puistoakseleiden käyttöä. keiden toteuttamisen avulla. Puistojen hoito tehdään pensasistutuksia uusitaan. Puiston tilajako tulee säilymään mustavarisyhdyskunnat huomioiden. ennallaan. Sekä Käppärän hautausmaata että vanhaa hautausmaita ylläpidetään ja vaalitaan niiden historiallisia arvoja. Historiallisia puistoja kunnostettaessa lähtökohdaksi ote- Alueiden hautausmaakäytön jatkuminen turvataan. Hau- taan mahdollisuus palauttaa alkuperäinen puistoarkki- tausmailla olevia rakennuksia ylläpidetään ja hoidetaan tehtuurinen ilme. Vanhat puistorakennelmat, kalusteet, niiden rakennushistorialliset arvot huomioon ottaen. käytävät ja valaisimet voivat olla osa historiallista puis- Tehdään ja toteutetaan hautausmaa-alueille hoito- ja pe- toarkkitehtuuria. Puistojen yleisilmettä parannettaessa ruskunnostussuunnitelmat. Porin vanhalle hautausmaal- otetaan erityisesti huomioon kiinteiden kalusteiden, pin- le perustetaan vuoden 2008 aikana uurnahautausmaa, noitteiden ja muiden puistoihin sijoitettavien elementtien jonka yhteyteen tulee muun muassa Ylösnousemuksen soveltuvuus kokonaisuuteen. aukio, jossa on pergolarakenteinen kokoontumispaikka. Muutostyöt toteutetaan vanhaa kunnioittaen ja kansal- Cygnaeuksenpuiston nykyinen ilme ei ole kaupunkiraken- lisen kaupunkipuiston hengen mukaisesti. Hautausmaa- teellisen asemansa mukainen. Puistotoimi suunnittelee- toiminnan lisäksi ne tarjoavat kaupunkilaisille vehreät ja kin parhaillaan Cygnaeuksenpuiston rakenteen ja ilmeen arvokkaat puistoympäristöt. muuttamista arvokkaammaksi. Puistossa tehtävien muu- tostöiden tavoitteena on koulun upean arkkitehtuurin korostaminen ja puistoakselin luominen nykyisen puistokadun (Pohjois-Eteläpuisto) jatkeeksi. Puistoa koristava Emil Cedercreuzin Äestäjä-veistos jätetään paikalleen akselin keskiöön. Patsaan ympäriltä karsitaan korkeaa kasvillisuutta, jolloin sen asema puistossa korostuu nykyistä vahvem- min. Puiston uusimisen yhteydessä hyödynnetään ympä- ristökasvatuksellinen mahdollisuus. Cygnaeuksen koulun oppilaiden ja henkilökunnan suhdetta lähiympäristöönsä halutaan vahvistaa ja tämän vuoksi toivotaan heidän osal- listumistaan muutoksen suunnittelu- ja toteutustöihin.

Myös Itäpuiston päässä sijatseva Salininpuisto uusitaan. Puiston Eetu Salinia kuvaava patsas pienine vesialtaineen antaa ajallisesti ja materiaalisesti hienon lähtökohdan, johon uusittu puisto perustuu. Puistosta luodaan siten - ym- Hautausmaa-alueet muodostavat laajan viherrakenteellisen päristönsä vastakohtana - muotokieleltään sekä istutuk- Asema-aukion maisemallista ilmettä ja vyöhykkeen kaupungin keskustan tuntumaan. siltaan vapaa. Polkujen ja oleskelualueiden pinnoitteeksi toimivuutta parannetaan. HN Kuva: Matti Juutilainen.

29 Liikkumismahdollisuuksia kansallisessa kaupunkipuistossa parannetaan. Koko kansallisen kaupunkipuiston alueella osoitetaan uusia ulkoilureittejä kansallisen kaupunkipuiston sisällä, ja parannetaan yhteyksiä sen ja läheisten virkistysalueiden välillä. Kansallinen kaupunkipuisto ja siellä kulkevia reittejä merkitään opastein. Liik- kumista puiston osasta toiseen helpotetaan. Länsipuiston suunnasta rautatien yli Vesitorninpuistoon rakennetaan kevyen liikenteen silta, joka helpottaa siirtymistä puisto- akseleilta hautausmaiden suuntaan. Tämän lisäksi selvi- tetään uusia mahdollisia kulkuyhteyksiä puiston sisällä ja puistoon saapumiseksi painottuen kevyenliikenteen väy- liin. Esimerkiksi Puuvillanrannan ja Kirjurinluodon kärjen yhdistävän kevyenliikenteen sillan rakentamista selvite- tään. Tämä mahdollistaisi jokirannan nykyistä paremman Vanha hautausmaa. MN käytön ja lisäisi varsinkin auringon suhteen paremmalla puolella sijaitsevan Pohjoisrannan ranta-alueen käyttöä. Sibeliuksenpuisto. HN

Kaupunkikeskustan ja urheilukeskuksen välistä veh- reyttä parannetaan visuaalisesti etenkin Porttaalin lä- hettyvillä ja samalla selkeytetään liikennejärjestelyjä Porttaalin ympäristössä. Kiinnitetään erityishuomio opasteisiin ja reittien merkitsemiseen tällä alueella. Opas- tuksessa huomioidaan myös ulkomaalaiset käyttäjät. Port- taalin läheisyydessä olevalla rautatieaseman viereisellä Asema-aukiolla suoritetaan maisemointitöitä siten, että alue hahmottuu nykyistä paremmin julkisena aukiona ja viherverkoston osana .

Merikapteenin talo ja Raatihuone. KV

Pohjoisranta. HN Porin konepaja. Lentokuva Vallas Oy

30 Urheilukeskus ja Porin metsä. SLF Finland - Skyline Foto

Urheilukeskus ja Porin metsä

Yleiskuvaus:

Porin metsän ja urheilukeskuksen alueeseen kuuluvat Isomäki, Porin metsä, urheilukeskus, maauimala ja stadion (liite 6). Porin metsä on luonnonarvoiltaan ja maise- maltaan arvokas, vanha historiallinen alue, jota käytetään pääsääntöisesti vapaa-ajan- ja virkistystoimintoihin. Porin metsä toimii kansallisen kaupunkipuiston yhteytenä kau- Kulkureitit punkia ympäröivään maaseutuun. kartta 6

31 nistamiseen ja maisemointiin. Erityisarvot: 3. Liikuntapaikkarakentamisessa noudatetaan voimassa olevaa asemakaava. Porin metsä on porilaisten merkittävin lähimetsä. Se 4. Sisääntuloreittien maisemallisen arvokkuuden pa- on polkujen ja ulkoiluteiden halkoma, metsäinen ul- rantaminen. koilu- ja virkistysalue aivan keskustan tuntumassa. 5. Maauimalan rakennusten ja ympäristön vaaliminen Alue toimii sekä kaupunkilaisten yhteisenä lähivirkis- arkkitehtuuria ja aikakauden ihanteita kunnioitta- tysalueena että eräänlaisena keskustan ja maaseudun en. yhdistävänä rajatilana. Porin metsässä on intensiivistä 6. Paikoitusalueiden ja niihin liittyvien viheralueiden virkistyskäyttöä ympäri vuoden ja yhdessä urheilukes- nykyistä selkeämpi jäsentely. kuksen kanssa se on suurin monipuolisten urheilupal- 7. Urheilukeskuksen korkea käyttöaste velujen keskittymä ja tarjoaja Porin kaupungissa.

Koko Porin metsälle on luonteenomaista voimakas Porin metsä ihmistoiminnan vaikutus. Siitä huolimatta - ja osin myös tästä johtuen - se on luonnon monimuotoi- 1. Eri käyttömuotojen yhteensovittaminen. suuden kannalta merkittävä. Metsässä ei ole täysin 2. Virkistyskäyttömahdollisuuksien turvaaminen ja ke- luonnontilaisena säilyneitä alueita, mutta se tarjoaa hittäminen. erinomaiset lähtökohdat luonnon monimuotoisuu- 3. Luonnon monimuotoisuuden ja esteettisten arvo- den, luonnontilaisuuden ja metsän esteettisten ja vir- jen lisääminen. kistyskäyttöarvojen lisäämiseen. 4. Alueen vesitalouden järjestäminen. 5. Tiedottamisen lisääminen reittien ja luonnonarvo- Ympäristöstään selvästi kohoavan Isomäen maisemal- jen osalta. linen merkitys on erittäin suuri ja se voidaankin lukea kaupungin merkittävimpien maamerkkien joukkoon. Isomäki ja sitä kiertävä ulkoilupolkuverkosto sekä Toimenpiteet maauimalan ympäristö muodostavat professori Yrjö Lindegrenin yleissuunnitelmassa esitetyn kansan- Urheilukeskus puistoalueen. Siten tällä alueella on myös arkkitehtuuri- ja kaavahistoriallista merkitystä. Porin liikuntapaikkarakentamisen suunnitelmiin 2007– 2016 sisältyy urheilukeskukseen sijoittuvina kohteina yhden harjoitusjäähallin rakentaminen, lämmitettävän jal- kapallon keinonurmen rakentaminen, pesäpallostadionin Tavoitteet - liite 5 katetun katsomon laajentaminen sekä Isomäen jäähallin mahdollinen laajentaminen. Näillä ja muilla alueen paran- Urheilukeskuksen ja Porin metsän päätavoitteita ovat: tamistoimilla lisätään urheilukeskuksen käyttöastetta. Urheilukeskuksen yleissuunnitelmaan (1996) sisältyy myös Urheilukeskus tavoite Metsämiehenkadun linjauksen muuttamisesta ja 1. Urheilualueen rakennusten maisemointi viherratkai- sen myötä kenttäalueen laajentamisesta. suin sekä rakennusten välisten tilojen jäsentäminen ja ja hoito osana alueen viherrakennetta. Tulevassa liikuntapaikkarakentamisessa pohjana on voi- Mahdollisen uuden harjoitusjäähallin rakentamisessa säilytetään 2. Urheiluseurojen ja liikuntapaikkojen käyttäjien akti- massa oleva asemakaava. Rakentaminen keskitetään mahdollisimman paljon arvokasta puustoa. HN vointi rakennusten ja niiden lähiympäristöjen kau- asemakaavan VU-alueille (urheilu- ja virkistyspalvelui-

32 den alue). Jos asemakaavaa joudutaan tarkistamaan, se Ympäristörakentamisella parannetaan urheilukeskuksen tapahtuu kansallisen kaupunkipuiston ehdoilla. Urhei- maisemakuvaa ja ohjataan liikkumista ja käyttöä. Alueen lukeskuksen alueella rakennettaessa pyritään korkeaan ilmettä voidaan parantaa vähitellen. Suurten halliraken- arkkitehtooniseen laatuun. Uuden harjoitusjäähallin nusten maisemoimiseksi käytetään kasvillisuutta peit- rakentamisen yhteydessä säästetään olemassa oleva ar- tämään hallirakennuksia. Esimerkiksi tennishallin seinä- vokas puusto ja toteutetaan hallirakennuksen piha-alue rakenteita voisi maisemoida köynnösistutuksin. Alueen rakenteineen viherakenteellisesti alueen arvoon sopivalla viherrakenteen ja jäsentämisen suunnittelussa ja toteut- tavalla. tamisessa tehdään yhteistyötä alueen toimijoiden kuten Porin stadion. HK urheiluseurojen kanssa. Liikuntapaikkojen yleisilmeeseen puututaan parantamal- la liikuntapaikkojen hoidossa tarvittavien laitteiden ja Maauimalan rakennuksia ja ympäristöä vaalitaan. välineiden varastointia ja ohjeistamalla liikuntapaikoilla Tämä edellyttää alueen arvon mukaista jatkuvaa yllä- tapahtuva mainostaminen. Mainokset suunnataan liikun- pitoa sekä uusien rakenteiden huolellista sovittamista tapaikoilla sisäänpäin. ympäristöön.

Urheilukeskuksen alue on - maauimalan seutua lukuun Porin metsän monitavoitteinen luonnonhoito- ottamatta - yleiskuvaltaan sekava ja jäsentymätön. Ta- ja käyttösuunnitelma voitteena on jäsentää, vehreyttää ja kaunistaa urheilukeskuksen aluetta muun muassa ohjaamalla paikoitusta Porin metsää hoidetaan ja kehitetään olemassaolevan paremmin, viherrakenteellisesti sekä muilla yksittäisillä monitavoitteisen luonnonhoito- ja käyttösuunnitelman viherratkaisuilla. Työvälineeksi vehreyttäminen ja jäsen- pohjalta. Eri käyttömuotojen yhteensovittaminen Porin tämisen toteuttamiseen päivitetään urheilukeskuksen metsässä tehdään toteuttamalla Porin metsän monita- vuodelta 1996 oleva yleissuunnitelma vuoteen 2010 men- voitteista luonnonhoito- ja käyttösuunnitelmaa (2006). nessä. Suunnittelutyön tärkeä tavoite on urheilukeskuk- Suunnitelma laadittiin vuosina 2005–2006 osana Porin sen yleisilmeen ja ympäristön visuaalinen parantaminen. kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitel- PS Yleissuunnitelmaan sisällytetään erillinen viheraluesuun- man valmistelutyötä. Tässä metsänhoidollisessa suunni- nitelma alueen yleisilmeen kohentamiseksi ja tilojen jä- telmassa on otettu monialaisesti huomioon luontoon, vir- sentämiseksi vihreillä vyöhykkeillä. Yleissuunnitelmassa kistyskäyttöön, maisemaan ja kulttuurihistoriaan liittyvät kiinnitetään huomio myös alueen ilmettä leimaavien tekijät. Suunnitelma on laadittu vuoteen 2055 asti ja met- rakenteiden kuten suoja-aitojen ja valaistusrakenteiden säkuvioilla toteutettavat yksityiskohtaiset hoitotoimenpi- kunnostamiseen ja uusimiseen. teet seuraavalle kymmenvuotiskaudelle 2006–2015.

Urheilukeskuksen pysäköinti kuormittaa varsinkin suur- Porin metsässä tehtävät toimenpiteet toteutetaan pie- ten tapahtumien yhteydessä alueita, joita ei ole raken- teetillä ja monitavoitteisen suunnitelman periaatteita Maauimala. MM nettu tai tarkoitettu pysäköintiin. Painopistealueena noudattaen. Tarvittavista erityiskohteista laaditaan lisä- yleissuunnitelman päivityksessä on alueen pysäköinnin, selvityksiä. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi lentokentän liikenteen ja opastuksen suunnittelu ja toteutus. Mootto- turva-alueen käyttömahdollisuudet ja luonnonhoito sekä Porin metsä. HK riliikenteen lisäksi myös kevyenliikenteen ohjaamiseen ja luonnonsuojelualueiksi ehdotettujen alueiden hoito. paikoitukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Urheilu- keskukseen saapuvien sisääntuloreittien maisemallista Porin metsän virkistyskäyttömahdollisuudet turvataan ja arvokkuutta parannetaan tekemällä maisemointitöitä niitä kehitetään. Tämä edellyttää laadukkaita ja toimivia sisääntuloreittien varsilla. ulkoilureittejä. Kuntoreiteille laaditaan ylläpitosuunni- telma ja reittejä kunnostetaan. Reittien käyttöä jäsenne-

33 tään. Reittien osalta mietitään muun muassa valaistusta, monimuotoisuutta suosien ja perustetaan luonnonsuo- opastusta, risteämisiä, rakenteita, sekä eri käyttäjäryhmi- jelualueita arvokkaille luontoalueille Porin metsän monien tarpeita ja ehtoja. Ulkoilureittien varsilla suoritetaan tavoitteisen luonnonhoito- ja käyttösuunnitelman (2006) viihtyisyyteen ja turvallisuuteen liittyvää maisemanhoi- mukaisesti. toa. Alueella tulee olla viihtyvyyttä ja toimintaa eri ikä- ja kohderyhmille. Tämä edellyttää muun muassa palvelu- Saman suunnitelman pohjalta suunnitellaan ja toteute- 3VEFSBBUUJ tarjonnan miettimistä. Varsinkin eteläosaan Katinkurun taan alueen vesitalouden järjestäminen. Lisäksi huomi- BMVF ja ampumaradan seuduille on toivottu palvelutason ja oidaan kansallisen kaupunkipuiston alueen pienvedet palvelutarjonnan nostamista. Porin metsässä on jonkin monimuotoisina ekologisina, virkistyskäytöllisinä ja mai- verran toisen maailmansodan aikaisia rakenteita ja jään- semallisina kohteina. Tällä tarkoitetaan lähinnä Porin met- nöksiä. Reittien varsilla tuodaan esiin ja hoidetaan näitä sässä ja sen lähettyvillä olevia lampia. Esimerkiksi lento- rakenteita. Edistetään esteettömyyttä mahdollistamalla kentän vieressä olevalla niin sanotulla ruderaattialueella esteetön liikkuminen ainakin osalla reiteistä. Reittien to- oleva kaivettu koristelampi rantoineen antaa hyvät lähtö- 1VJTUPPTB teuttamisessa huomioidaan myös lapsiystävällisyys. kohdat omanlaisen eloyhteisön luomiselle ja esteettiselle ehostukselle. Kukkivien vesikasvien lisääminen lisäisi lam- "BSOJPTB Porin metsän alueella lisätään historia- ja luonnonarvoihin men virkistyksellistä ja esteettistä arvoa ja tämän osa-alu- liittyvää tiedottamista. Kohteet ja reitit merkitään selvästi een lajistorunsautta. ja yhdenmukaisesti. Vanhaa luontopolkua kunnostetaan ja kehitetään. Luontokohteiden lisäksi kerrotaan Porin Toimenpiteet toiminnallisin perustein metsän historiasta ja metsästä löytyvistä rakenteista. Porin metsä on jaettu monitavoitteisessa luonnonhoito- ja Luonnon monimuotoisuus tarkoittaa eliölajien perinnöl- käyttösuunnitelmassa toiminnallisin perustein yleispiirtei- listä vaihtelua, lajien määrän ja runsauden vaihtelua sekä sellä jaolla 1) luonnontilaiseen aarniosaan, 2) puisto-osaan erilaisten elinympäristöjen ominaisuuksien ja runsauden ja 3) lentokentän turvavyöhykkeen ruderaattialueeseen vaihtelua. Monimuotoisuuden väheneminen on yksi kes- (kartta 7). Yleispiirteisellä jaolla pyritään ohjaamaan Porin keisimmistä ympäristöongelmista nykypäivänä. Porin metsän eri osa-alueiden hoitoa, sekä ylläpitämään ja lisää- *TPNÊFO metsän alueella voidaan monimuotoisuutta edistää hoi- mään alueen monimuotoisuutta. LBOTBOQVJTUP don suunnittelulla. Metsänhoitotoimenpiteet valitaan 3VEFSBBUUJ BMVF Aarniosan metsänhoidollisena tavoitteena on vanhojen, 7ÊIÊNÊFO järeiden hongikkojen ja kuusimetsien tunnelma. Osa alu- VMLPJMVQVJTUP een metsistä jätetään kehittymään luontaisesti. Tarvittaes- sa kuviolla voidaan tehdä ennallistamishakkuita, joilla py- -FIUJQVVWZÚIZLF ritään palauttamaan alueen alkuperäinen kasvillisuus sekä 5FLP puusto. Tavoitteena on säilyttää Porin metsän luontainen NÊFU mosaiikkimainen erilaisten kasvupaikkojen esiintyminen, luonnon monimuotoisuus ja elinvoimainen puusto. Aar- niosa jaetaan edelleen kahteen vyöhykkeeseen: korpivyö- ,PSQJWZÚIZLF 7ÊMJ hyke ja Mäntymäen alue. WZÚIZLF

Puisto-osan hoitotavoitteena on virkistys- ja ulkoilukäyt- 3FVOB WZÚIZLF töön soveltuvien metsäalueiden ylläpitäminen. Puisto-osa ,BUJOLVSV Lampien merkitystä niin ekologisina kuin virkistyksellisinäkin jaetaan kuuteen vyöhykkeeseen: Isomäen kansanpuis- kohteina korostetaan. HN toon, Vähämäen ulkoilupuistoon, välivyöhykkeeseen, reu- Kartta 7 navyöhykkeeseen, tekomäkiin, lehtimetsävyöhykkeeseen, 34 sekä luonnon monimuotoisuudelle erityisen arvokkaisiin minnot kuten maauimala ja kesäteatteri. Puuston kierto- luonnonarvometsiköihin. Ruderaattialueen tavoitteena aikaa nostetaan 200–250 vuoteen. Tavoitteena on terve, on avoin nummimainen tila, jossa on mahdollisuuksia hyväkuntoinen hongikko Porin metsän maisemallisesti uhanalaisten ja arvokkaiden lajien kasvupaikkojen ja elin- arvokkaimmalla paikalla. Näkymä metsän sisällä on avoin. ympäristöjen muodostumiselle. Pensaita ja alikasvostaimia poistetaan tarvittaessa.

Toimenpiteet vyöhykkeittäin Lentokentän turva- ja näkymäalue eli ns. ruderaattialue

Jakamalla Porin metsä vyöhykkeisiin, pyritään kohdenta- Virkistyskäytön lisäämistä alueella voidaan parantaa maan voimavaroja siten, että monimuotoisuuden turvaa- muokkaamalla aluetta paremmin virkistyskäyttöön sopi- misen sekä virkistysarvojen lisäämisen tavoitteet toteutu- vaksi. Nykytilassaan alue on ihmisen muokkaama, osin lä- vat (kartta 7). Vyöhykejako mahdollistaa myös arvokkaiden jitetty ja paikoitellen paljas sekä maaperältään köyhä kas- elinympäristöjen alueellisen sijoittumisen tarkastelun, ja vupaikka. Kasvillisuus koostuu lähinnä männyn taimista. helpottaa edelleen ekologisten käytävien sijoittelua näi- den alueiden välille. Ilmailumääräykset edellyttävät alueen pitämistä avoimena, mikä edellyttää erityistoimenpiteitä ja jatkuvaa Isomäen kansanpuisto puuston poistamista. Alueen hoitotarpeet ja lisääntyneet virkistyskäyttöpaineet huomioon ottaen lentokentän Lentokentän vieressä olevasta alueesta luodaan Aluetta hoidetaan puistometsänä. Tavoitteena on säilyt- turva-alue voidaan muokata paremmin virkistyskäyttöä entistä nummimaisempi . HN tää metsän maisemaprofiili mahdollisimman yhtenäisenä palvelevaksi, muokkaamalla alueesta niin sanottu luon- sekä ylläpitää alueen luonnetta kansanpuistona. Virkistyk- nonpuisto joutomaita hyödyntäen. Alueesta luodaan myös tarkkailemassa lentokoneita ja ihailemassa maise- seen tarkoitetut polut säilytetään, samoin kuin muut toi- entistä nummimaisempi. Tavoitteena on nummimaisen mia. Tavoitetilana on luonnontilaisenkaltainen avoin tila, ekosysteemin kehittäminen ja vaaliminen, ja samalla Po- jota ei juuri tarvitse hoitaa. Kaivetun lammen esteettistä rin metsän luontotyyppivalikoiman sekä virkistyksellisten ja virkistyskäyttöarvoa voidaan parantaa ranta- ja mahdol- ja esteettisten arvojen lisääminen. lisesti uposkasvi-istutuksin.

Alueelle läjitetään hieman lisämaata siten, että alueelle Vähämäen ulkoilupuisto saadaan multa-turvesekaista pintamaata, joka on erin- omainen kasvualusta sekä luontainen siemenpankki var- Suuri osa virkistyskäytöstä on keskittynyt Vähämäen ulkoi- pu- ja heinäkasveille. Tulevaisuuden tavoitteena on avoin lupuiston alueelle ja siellä risteileekin erittäin tiheä ulkoi- nummimainen, loivasti kumpuileva maasto, jossa kasvilli- luteiden ja valaistujen kuntoratojen verkosto. Ulkoilureit- suus koostuu varvuista, katajista, jäkälistä sekä erilaisista tien runsaus asettaa erityisvaatimuksia alueen hoidolle. heinäkasveista. Tällaisista laajoista, avoimista ruderaatti- Aluetta hoidetaan virkistysmetsänä. Polkujen varrelta alueista on hyötyä uhanalaisten perhos- ja hyönteislajien luodaan paikoitellen näkymiä metsän sisälle raivaamalla asuinpaikkoina. pensaistoa polkujen reunasta noin 10–15 metriä metsän sisäpuolelle. Pääosin alue säilytetään kuitenkin maisema- Tämän kaltaisten keinotekoisten elinympäristöjen avulla kuvaltaan sulkeutuneena. Aktiivinen virkistyskäyttö edel- voidaan lisätä alueen lajiston monimuotoisuutta sekä tar- lyttää, että metsänhoitotoimenpiteet tehdään vaiheittain jota monille arvokkaille lajeille niille ominaisia elinalueita. pieni kuvio kerrallaan. Erityistä huomiota kiinnitetään Alueen pitäminen avoimena, ilmailumääräysten mukai- ulkoilureittien turvallisuutteen ja mahdolliset vaaralliset sesti puustottomana, palvelee sekä virkistyskäyttäjiä että puut poistetaan. Tavoitteena on terve, hyväkuntoinen HN vastaa kansallisen kaupunkipuiston luonnon monimuo- eri-ikäisrakenteinen metsä, jossa vaihteleva puuston ra- toisuuden tavoitteisiin. Ihmiset voisivat käydä alueella kenne ja puulajikoostumus rikastuttavat reitistön varrelta

35 avautuvaa maisemakuvaa ja lisäävät luonnon monimuo- kymää pelloille. Näin satunnainen ulkoilija voi levähtää toisuutta metsikön sisällä. Metsä harvennetaan ja uudiste- mäen päällä ja ihastella kaunista kaukomaisemaa. Tavoit- taan pienaukkottamalla ja kevyin harvennuksin jatkuvan teena on pitää puusto matalana ja harvana, siten että istu- kasvatuksen periaatteella. tetuista männyistä syntyy kauniita tuuheita maisemapuita. Puustoa harvennetaan, mikä parantaa osaltaan näkyvyyt- Lehtipuuvyöhyke tä mäellä liikkuessa. Luoteis- ja pohjoisrinteet pidetään avoimina luonnonkasvillisuuden peittäminä alueina. HN Kapea lehtipuuvyöhyke sijoittuu Porin metsän keskivai- heille Vähämäen ulkoilupuiston ja Korpivyöhykkeen vä- Porin metsän reunavyöhyke liselle alueelle. Valtaosin lehtipuustoinen alue on muusta metsästä poiketen kasvupaikkana kosteampi ja ravinteik- Porin metsän läntinen reunavyöhyke, joka rajautuu poh- kaampi. Alueella on runsaasti virkistys- ja ulkoilureittejä. joisessa valtatie 8:aan ja etelämpänä Pinomäentien varren Aluetta hoidetaan virkistysmetsänä, jolla on merkitystä peltoihin, on suojametsää. Hoidon tavoitteena on näkö- luonnon monimuotoisuudelle. Polkujen varsilta luodaan ja melusuojan ylläpitäminen ja luoda sulkeutuneen met- paikoitellen näkymiä metsän sisälle. Tavoitteena on lehti- sän tunnelma metsän sisällä liikkuessa. Alueella on myös puuvaltainen, avoin ja valoisa lehtipuuvyöhyke, joka lisää luonnonsuojelullisia arvoja. Tekomäkien luoteispuolinen Porin metsän lajiston monimuotoisuutta ja tarjoaa pesi- vanha metsäalue niin sanottu luonnonarvometsikkö on mäalueita linnustolle. Aktiiviliikkuja voi nauttia maisema- erityisen arvokas suojelukohde iäkkään puustonsa takia. kuvaa rikastuttavista mosaiikkimaisesti sijoittuvista lehti- Reunavyöhykkeen pellon lähellä sijaitsevat kulttuurivai- puustoisista metsiköistä, joiden lajisto poikkeaa muusta kutteiset kuviot sopivat metsälaidunnukseen. Reuna- ympäröivästä metsäalueesta. Metsä uudistetaan lehti- vyöhykkeellä on ratsastuspolkuja. Myös osa veteraani- ja HN puulle pienaukottamalla seuraavan 50 vuoden aikana. maastolenkistä kulkee alueen kautta. Myös muilla kuin lehtipuuvyöhykkeillä metsänhoidon Tavoitteena on terve, hyväkuntoinen eri-ikäisrakenteinen yhteydessä yleisenä periaatteena on antaa lehtipuulle metsä, joka antaa näkösuojan tielle ja vähentää valtatie enemmän sijaa ilman että näkyvyys- tai muut suunnitel- 8:lta tulevaa melua ja mahdollistaa reunavyöhykkeen man tavoitteet siitä vaarantuisivat siellä, missä se suinkin virkistyskäytön. Lounaisosassa on noin viiden hehtaarin on mahdollista. Lehtipuustoa ei lisätä laajoina kokonai- suuruinen metsäalue, joka suositellaan kulotettavaksi. suuksina, mutta esimerkiksi yksipuolisesti mäntyä kas- Kulotuksella pyritään lisäämään metsän luontaista häiri- vavilla kankailla laikuttain, jolloin ne muodostavat paitsi ödynamiikkaa, luonnon monimuotoisuudelle arvokasta luonnon monimuotoisuutta lisääviä saarekkeita niin myös lahopuuta ja ennallistamaan huonokuntoisia taimikoita. maisemallisia piristeitä. Samaa periaatetta noudatetaan Alikasvosta ja pensaita säästetään erityisesti tien tuntu- muun muassa Punkaharjun nykyisessä hoidossa. massa. Pinomäentien varressa oleva kapea peltoalue suositellaan liitettäväksi kansalliseen kaupunkipuistoon. Tekomäet HN Katinkuru Tekomäet ovat muodostuneet ylijäämämaamassojen läjit- tämisen seurauksena 1980- ja -90 lukujen vaihteessa. Alue Alue on ampumarata-aluetta. Se säilytetään nykyisessä on aktiivisessa virkistyskäytössä erityisesti talvisin. Alueen käytössä. Alueella tehdään ampumaratatoiminnan har- virkistyskäyttömahdollisuuksia parannetaan poistamal- joittamisen sekä virkistyskäyttäjien turvallisuuden edel- la osa istutetuista männyistä ja varaamalla avointa tilaa lyttämät toimenpiteet tarpeen mukaan. esimerkiksi pulkkamäkeä ja lumilautailua varten. Puustoa poistetaan mäen länsipuolelta ja mäen päältä avaten nä-

36 HN Välivyöhyke ja niiden perustamista voidaan tämän perusteella harkita. Jos luonnonsuojelualueita perustetaan, laaditaan alueille Välivyöhyke on Vähämäen ja Katinkurun väliin jäävä alue, oma hoito- ja käyttösuunnitelma. joka rajoittuu lännessä Porin metsän reunavyöhykkee- seen ja idässä korpivyöhykkeeseen. Aluetta halkoo Ka- Muistona sota-ajasta Porin metsässä risteilee edelleen len- tinkurun ulkoilupolku. Polun merkitys kaupunkilaisten tokoneiden käyttöön rakennettuja rullausteitä, joiden var- ulkoilumahdollisuuksien kannalta on erityinen, koska silla sijaitsee lukuisia lentokoneiden sirpalesuojiksi tehtyjä se on kaupungin yksi merkittävimmistä valaistuista ul- valleja. Rakenteilla on merkitystä alueen historiasta kerto- koilureiteistä. Alue on virkistysmetsää, johon kohdistuu vina monumentteina ja ne ovat rinnastettavissa muinais- ulkoilureittien laajentamispaine. Tavoitteena on sovittaa muistolain rauhoittamiin kohteisiin. Näille laaditaan oma yhteen alueen metsänhoidossa virkistyskäyttötarpeet ja hoito- ja käyttösuunnitelma museoviraston toimesta. Par- luonnon monimuotoisuus. Metsän hoidossa tavoitellaan haiten säilyneitä sirpalesuojia on Porin metsän eteläosis- tervettä, eri-ikäisrakenteista metsää jatkuvan kasvatuk- sa. Muutamia näistä sirpalesuojista voidaan tuoda esille ja sen periaatteella. Vaihtelevat metsäkuviot luovat metsän niiden yhteyteen rakennetaan sirpalesuojien käytöstä ja sisälle mosaiikin, joka rikastuttaa, niin metsän monimuo- historiasta kertova infotaulu alueella retkeileviä varten. toisuutta kuin myös maisemakuvaa. Polkujen varrelta rai- vataan paikoitellen alikasvosta ja pensaikkoa 10–15 met- Tavoitteena on ylläpitää ja edistää vanhan metsän jatku- rin leveydeltä ja luodaan näin näkymään metsikön sisälle. moa. Luonnon monimuotoisuutta pyritään turvaamaan Suunniteltu luonnonsuojelualue tulisi sijoittumaan osin säilyttämällä alueella jo olevat arvokkaan elinympäristöt välivyöhykkeen eteläosaan. sekä palauttamalla mahdollisin ennallistamistoimenpitein alueella olevat arvokkaiden elinympäristöjen muuttumat Korpivyöhyke takaisin luonnontilaisiksi. Virkistys- ja ulkoilukäytössä olevat osat hoidetaan virkistysarvot huomioon ottaen. Korpivyöhyke Katinkurun polun ja Ilmailuopiston tien vä- lissä muodostaa yhden luonnonsuojelullisesti merkittä- vimmän kohteen Porin kansallisessa kaupunkipuistossa. Alue on yhtenäinen osin luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen boreaalinen eri sukkessiovaiheita käsittävä metsäalue. Alueella on useita erityisen arvokkaita luonto- kohteita, reheviä korpia tai niitä lähellä olevia korpimuut- tumia sekä joitain lehtolaikkuja. Alueen vanhan metsän luonteesta ja häiriöttömyydestä kertoo iäkäs puusto, vä- häinen hakkuukantojen määrä ja luontainen eri-ikäinen metsikkörakenne.

Porin metsän monitavoitteisessa hoito- ja käyttösuunni- telmassa luonnonsuojelualueeksi soveltuvaksi osoitetut alueet sijoittuvat suurelta osin korpivyöhykkeelle. Näiden alueiden nykyistä tilaa ja luonnonsuojelullista arvoa voidaan lisätä ennallistamistoimenpitein. Mahdollisille luon- nonsuojelualueille sijoittuvat kohteet hoidetaan arvokkaiden elinympäristöjen säilymisen edellyttämällä tavalla tai jätetään hoitotoimenpiteiden ulkopuolelle ja jatkossa tut- kitaan onko alueilla edellytyksiä luonnonsuojelualueiksi Korpialueen metsää hoidetaan luonnonsuojelualueiden kaltaisesti. Kuva: Mika Mäntysaari

HN 37 Heli Koskela

38 6. Julkinen kuva ja opastus

Kansallisen kaupunkipuiston tunnettuutta lisätään tu- Tavoitteet levina vuosina. Toistaiseksi kansallisen kaupunkipuiston Kansallisesta kaupunkipuistosta luodaan markkinointiarvoa ei ole hyödynnetty riittävästi. Tiedot- Porille vahva imagotekijä. tamisen tarvetta on puiston käyttäjien lisäksi kaupungin sisäisessä organisaatiossa ja matkailutoimijoiden sekä eri- Kansallisen kaupunkipuiston tunnettuutta lisätään. laisten tapahtumien parissa. Puistosta, sen tarkoituksesta Parannetaan ihmisten tiedonsaantia ja mahdollisuuksista tiedotetaan kaikkia kaupungin hal- kansallisesta kaupunkipuistosta. lintokuntia ja erityisesti niitä hallintokuntia joiden toimintaa se suoranaisesti koskee. Eri hallintokunnat miettivät Hyödynnetään kansallisen kaupunkipuiston jatkossa yhteistyömuotoja ja -tapoja kansallisen kaupun- markkinointiarvoa. kipuiston tavoitteiden edistämiseksi. Lisätään Porin ja kansallisen kaupunkipuiston arvostusta. Tavoitteena on parantaa ihmisten tietämystä kansallisesta Kansallinen kaupunkipuisto huomioidaan kaupungin si- säisessä ja ulkoisessa markkinoinnissa ja tiedottamisessa. Kansallisesta kaupunkipuistosta luodaan Porille vahva kaupunkipuistosta. Näin parannetaan Porin ja kansallisen positiivinen imago- ja vetovoimavoimatekijä. Kansallisen kaupunkipuiston arvostusta niin kaupunkilaisten kuin Kansalliseen kaupunkipuistoon liittyvä viestintä, kaupunkipuiston avulla edistetään Porin kiinnostavuutta matkailijoidenkin mielissä. Yleisen tietoisuuden kasvaessa vuorovaikutus ja yhteistyö ovat mahdollisimman asuinpaikkana ja matkailukohteena. Kansallinen kaupun- on todennäköistä, että samalla oman ympäristön arvos- laaja-alaista ja monipuolista. kipuisto otetaan huomioon kaupungin sisäisessä ja ulkoi- tus kasvaa. Ensisijainen kohderyhmä tiedottamisessa ovat sessa markkinoinnissa ja tiedottamisessa. porilaiset, mutta myös ulkopaikkakuntalaiset ja ulkomaalaiset matkailijat. Tiedonsaannin lisäksi kansallisessa kau- Toimenpiteet punkipuistossa saadut kokemukset, elämykset ja oma toi- Laaditaan kansalliselle kaupunkipuistolle minta ovat tärkeitä. Ne vahvistavat suhdetta ympäristöön markkinointiviestinnän suunnitelma. Viestintä ja kannustavat tekemään omassa elämässä ympäristövas- tuullisia valintoja. Tiedotetaan kansallisesta kaupun- Tavoitteena on, että kansalliseen kaupunkipuistoon liit- kipuistosta säännöllisesti. tyvä viestintä, vuorovaikutus ja yhteistyö ovat mahdol- Tiedottamisessa ja viestinnässä halutaan huomioida eri- Laaditaan graafinen ohje kansallisen kaupunkipuiston lisimman laaja-alaista ja monipuolista. Alkuvaiheessa tyisesti lapset ja nuoret ja tämän vuoksi varsinkin koulujen ulkoisen ilmeen ja tiedotuksen yhtenäistämiseksi. tiedotetaan puiston olemassaolosta ja myöhemmässä kanssa tehdään yhteistyötä. Yhteistyötä palveluntuottaji- vaiheessa puiston käyttömahdollisuuksista. Tavoitteena en ja yritysten, ennen kaikkea matkailun ammattilaisten Merkitään kansallisen kaupunkipuiston kohteita on, että kansallisesta kaupunkipuistosta tiedotetaan sään- kanssa lisätään. Kannustetaan kansalliseen kaupunki- opastein maastoon. nöllisesti ja yhteistyö ja vuorovaikutus eri hallintokuntien puiston alueella tai sen vaikutuspiirissä toimivia yrityksiä Laaditaan tiedotusaineistoa erilaisten ja asukkaiden kanssa on hyvää. ja palveluntuottajia käyttämään hyödykseen kansallisen kohderyhmien saataville. kaupunkipuiston tuomia mahdollisuuksia. Kansallisesta Tehdään yhteistyötä muiden kansallisten Porin kansalliselle kaupunkipuistolle laaditaan markki- kaupunkipuistosta laaditaan matkailuryhmien käyttöön kaupunkipuistojen kanssa. nointiviestinnän suunnitelma, jossa myös mietitään esimerkiksi esittely- ja retkipaketteja. Markkinoinnissa ja tätä hoito- ja käyttösuunnitelmaa syvällisemmin kansalli- tiedottamisessa hyödynnetään Porissa järjestettävät isot Tehdään laajaa yhteistyötä opetus- ja sen kaupunkipuiston julkista kuvaa ja opastusta. tapahtumat kuten Pori Jazz -festivaalit. kasvatustoimijoiden kanssa.

39 nsi ka on iv a k T a

n l l e i keisille paikoille ja sisääntuloreittien varsille. Opastaulujen n

i Graafinen ilme n

Yhteistyötahoja i ja viittojen lisäksi kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvia

n k

a arvokohteita merkitään Porin kansallisen kaupunkipuis- a v

e n

Yhdessä hoito- ja käyttösuunnitelmatyön kanssa on ollut

Kaupungin eri hallintokunnat a ton tunnuksella varustetuin seinälaatoin. Myös maahan a

l n

r k

a o

p n i u g Museot n esillä Porin kansallisen kaupunkipuiston graafinen ilme. Po- asennettavat laatat tulevat kohteesta riippuen kyseeseen. Yhdistykset ja seurat rin kansallisen kaupunkipuiston 5-vuotispäivän yhteydes- Yritykset sä 6.5.2007 julkistettiin Porin kansallisen kaupunkipuiston Opasteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa huomi- Ympäristöministeriö oma tunnus, jossa ilmentyy kuvallisessa muodossa Porin oidaan eri opasteiden päällekkäisyys. Alueella on käy- Lounais-Suomen ympäristökeskus kansallisen kaupunkipuiston rooli. Tunnus tuo arvokkaalla tössä jo muitakin opasteita ja näiden yhteensopivuus Yliopistokeskus tavalla esille Porin kansallisen kaupunkipuiston keskeiset huomioidaan. Koulut, päiväkodit, oppilaitokset elementit, joita ovat teollisuusmiljöö, kirkollinen teema ja Matkailutoimijat (mm. Maisa) vehreys. Luonnon ja kulttuuriperinnön yhteyttä korostaa Tapahtumien järjestäjät Kokemäenjoki ja Porin silta. Tunnuksen tarkoituksena on Muut kansalliset kaupunkipuistot lisätä Porin kansallisen kaupunkipuiston tunnettavuutta ja yhdenmukaistaa kaupunkipuistosta kertovia aineistoja. Yhtenäisen ja näyttävän julkisen kuvan luomiseksi laaditaan graafinen ohjeistus siitä, miten Porin kansallisen kaupunkipuiston tunnusta ja muuta materiaalia käytetään.

Opastus Yhteistyö kansallisten kaupunkipuistojen kesken Päävastuu Porin kansalliseen kaupunkipuistoon liittyväs- sä tiedottamisessa on kaupunkisuunnittelulla. Kaupunki- Lisätään yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa kansallisten suunnittelu harjoittaa tiedotuksessa läheistä yhteistyötä kaupunkipuistojen kesken. Järjestetään ja osallistutaan kaupungin hallintokeskuksen, puistotoimen, vapaa-aika- vuosittaisiin yhteisiin tapahtumiin. Tehdään kansallisten viraston, Satakunnan Museon ja seurakuntien kanssa. Po- kaupunkipuistojen kesken yhteistyötä etenkin puistojen rin kansallista kaupunkipuistoa varten ei ainakaan ensi- tunnettuuden lisäämiseksi esimerkiksi yhteisin viestin- vaiheessa perusteta omaa opastuskeskusta vaan tiedotus Opasteiden uusimisella luodaan selkeyttä reittien varsille. HN tä- ja markkinointikeinoin. Lisätään kansallisten kaupun- tapahtuu olemassa olevien tiedotuspisteiden kautta, kipuistojen tunnettuutta myös kansainvälisesti ja teh- joita ovat Teknisen palvelukeskuksen asiakaspalvelupis- dään yhteistyötä muiden vastaavien kohteiden kanssa te Porina, Satakunnan Museon Luontotalo Arkki ja Porin Tiedotusaineisto ulkomailla. Seudun Matkailu (Maisa). Lisäksi tiedotusaineistoa toimi- tetaan muihin sopiviin kohteisiin, kuten matkailuinfojen Maastoon merkittyjen kohteiden lisäksi Porin kansal- yhteyteen. lisesta kaupunkipuistosta tuotetaan tiedotusaineistoa painetussa ja sähköisessä muodossa. Porin kansallisesta kaupunkipuistosta on olemassa yleisesite, joka uusitaan Opasteet mahdollisimman pian. Lisäksi Porin metsästä on yleisesite ja postikortti. Jatkossa Porin kansallisesta kaupunkipuis- Kansallinen kaupunkipuisto merkitään maastoon yhden- tosta tuotetaan eri kohderyhmille sopivaa esite- ja tiedo- mukaisin opastein. Opasteita sijoitetaan puistoon ja sen tusmateriaalia. Uuden yleisesitteen tarve on suuri, samoin ympärille. Puistosta kertovat opastauluja sijoitetaan kes- kuin reittikartan tuottaminen. Uudet painomateriaalit

40 valmistetaan yhtenäisesti graafiseen ohjeeseen pohjau- tuen. Kaikki painettavat esitemateriaalit ovat jaossa myös sähköisesti Porin kansallisen kaupunkipuiston omilla ko- tisivuilla. Porin kansallisesta kaupunkipuistosta laaditaan multimediaesitys, jota voidaan esittää esimerkiksi Luonto- talo Arkissa.

Porin kansallisella kaupunkipuistolla on tällä hetkellä koti- sivut osoitteessa: www.pori.fi/kaavoitus/puisto. Kotisivuil- la on perustiedot puistosta ja ajankohtaisia tiedotteita. Lisäksi kaikki puistoa koskevat julkaisut ja muut painomateriaalit ovat saatavilla kotisivuilta. Tavoitteena on, että Porin kansallisen kaupunkipuiston kotisivuja kehitetään. Sivujen toimivuuteen, informatiivisuuteen ja visuaaliseen ilmeeseen kiinnitetään erityistä huomiota. Sivuja kehite- tään vuorovaikutteisemmaksi esimerkiksi opetusaineis- ton, tietovisojen ja virtuaaliretkien avulla. Uuden osoit- Koululaisten innokkuutta voidaan hyödyntää teen luomista (www.pori.fi/kansallinenkaupunkipuisto) myös käytännön töissä. Kuva: Heikki Tuominen harkitaan. Kotisivujen kehittämisessä tehdään yhteistyötä muiden kansallisten kaupunkipuistojen kanssa ja selvite- Opetusmateriaalin lisäksi koulujen kanssa tehdään yhteis- tään mahdollisuutta kansallisten kaupunkipuistojen yh- työtä erilaisten tapahtumien ja tempausten muodossa. teisten internetsivujen luomiselle. Tiedotusaineisto laadi- Tästä hyvänä esimerkkinä on Porin kansallisen kaupun- taan myös englanninkielisenä. kipuiston viisivuotispäivänä 2007 Porttaalin vieressä toteutettu viherrakenteen eheyttämiseen tähtäävä puiden istutustapahtuma, joka suoritettiin yhteistyössä Cygnae- Kansallinen kaupunkipuisto uksen koulun ja Porin suomalaisen yhteislyseon oppilaiden kanssa. Porin 450-vuotisjuhlavuoden 2008 aikana opetuskäytössä toteuttavien lapsi- ja nuorisotapahtumien yhteydessä tiedotetaan mahdollisimman laajasti eri keinoin kansallises- Kansallisesta kaupunkipuistosta tiedotetaan aktiivises- ta kaupunkipuistosta. ti kouluja ja tehdään yhteistyötä koulutoimen kanssa. Kansallista kaupunkipuistoa hyödynnetään eri asteen Perusopetuksen lisäksi kansallinen kaupunkipuisto liite- koulujen opetuksessa. Kansallista kaupunkipuistoa voi tään soveltuvin osin mukaan myös muiden kouluasteiden hyödyntää muun muassa historiaa, taidetta ja luonnon- ja päiväkotien opetukseen. Tämä tehdään yhteistyössä tiedettä koskevassa käytännön opetustyössa. Luodaan koulutuksen eri tahojen kanssa kuten esimerkiksi Sata- yhteistyöverkosto pedagogisen tiedon tuottamiseksi. kunnan Museo, Luontotalo Arkki, kansalais- ja työväen- kartta 8 Järjestetään opettajille koulutustilaisuuksia kansallisesta opistot. Lisäksi tehdään yhteistyötä korkeakoululaitosten kaupunkipuistosta ja sen hyödyntämisestä opetusohjel- kanssa opetus- ja tutkimustoiminnassa. massa. Tässä yhteydessä valmistellaan myös opetusmate- riaalia eri kouluasteiden käyttöön. Opetusmateriaali laadi- Kansalliseen kaupunkipuistoon liittyvissä ympäristö-, taan sekä luokassa että maastossa tapahtuvan opetuksen historia- ja taidekasvatusta edistävissä hankkeissa toteuttamiseen. hyödynnetään mahdollisimman laajasti eri rahoitusmah- dollisuuksia.

41 Raatihuoneenpuisto ja Pohjoispuisto. Heli Nukki

42 7. Suunnitelman toteuttaminen

muutostyön sopivuudesta kansallisen kaupunkipuiston on Euroopan unionin erillisrahoitukset kuten Life+-, Me- Toteuttamissuunnitelma näkökulmasta. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota puisto- dia 2007- ja Kulttuuri-ohjelmien rahoitus. rajauksen ulkopuolisen maankäytön mahdollisista vaiku- Porin kansallinen kaupunkipuisto ja sen hoito- ja käyt- tuksista kansallisen kaupunkipuiston erityisarvoihin ja ar- Myös talkootyöllä voidaan toteuttaa erilaisia ympäristön- tösuunnitelma ovat ympäristöministeriön vahvistamia. voperustaan. Esimerkkinä tiedossa olevista merkittävistä parannushankkeita. Talkootöihin osallistuvia tahoja voivat Puisto ja sen hoito- ja käyttösuunnitelman toteuttaminen hankkeista mainittakoon luotojen alueen tapahtumajär- olla alueella toimivat ja niiden intresseihin sopivat yhdis- tulee näin ollen huomioida valtakunnallisissa, maakunnal- jestämiseen liittyvät tapahtumapuiston laajentamistyöt ja tykset ja seurat sekä koulut ja oppilaitokset. lisissa ja paikallistason strategioissa olemassa olevana ja urheilukeskuksen harjoitusjäähallin rakennussuunnittelu. toteutuvana asiana. Viranomaiset voivat omassa toimin- nassaan vedota hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitettyi- Kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitel- hin tavoitteisiin ja toimenpide-ehdotuksiin. massa esitettyjen toimien toteuttamiseen ei ole varattu Mahdolliset täydennysalueet omaa erillistä määrärahaa kaupungin vuosibudjetissa. To- Kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelma teutettavaksi esitettävät toimet sisällytetään vuosittaisiin Porin kansallisen kaupunkipuiston rajaus käytiin hyvin tarkistetaan ja saatetaan tietoon valtuustokausittain. Kau- toiminta- ja toteuttamissuunnitelmiin ja kulut katetaan tarkasti läpi puiston perustamisvaiheessa. Tällöin ulko- pungin eri organisaatiot suuntaavat omalla vastuualueel- hallintokuntien määrärahoista. Oma menokohta - Hä- puolelle rajautui joitakin alueita, joilla on jatkossa edel- laan resursseja hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitettyjen meenlinnan malliin - kaupungin budjetissa mahdollistaisi lytyksiä kuulua kansalliseen kaupunkipuistoon. Orto- tavoitteiden toteuttamiseen ja toteuttaa hoito- ja käyt- nykyistä paremmin esitettyjen tavoitteiden ja toimenpi- doksien kirkon ja Käppäränpuiston osalta puistoa on jo tösuunnitelmaa. Hoito- ja käyttösuunnitelman valmiste- teiden toteutumisen. Kansallinen kaupunkipuisto luo uu- laajennettu liittämällä ne mukaan vuoden 2006 lopussa. lussa ovat olleet kaupungin organisaatioista aktiivisesti sia edellytyksiä mahdollisen hankekohtaisen rahoituksen Porin kansallisen kaupunkipuiston perustamisen mukana kaupunkisuunnittelu, puistotoimi, vapaa-aikavi- hankkimiselle. Oma menokohta helpottaisi myös tämän yhteydessä mahdollisiksi laajennusalueiksi ni- rasto, ympäristötoimisto ja Satakunnan Museo. Näiden ta- hankekohtaisen ulkopuolisen rahoituksen hankkimis- mettiin edellä mainitun ortodoksisen kirkon ja hojen lisäksi hoito- ja käyttösuunnitelman toteuttami- ta, koska tällöin kansalliselle kaupunkipuistolle varattua Käppäränpuiston lisäksi veturitallien alue ja sessa ovat vahvasti mukana sosiaali- ja terveystoimi sekä rahoitusosuutta voitaisiin käyttää ulkoisen rahoituksen Sibeliuksenpuisto. koulutusvirasto. hankkimisessa omarahoitusosuutena. Muista kansallisista kaupunkipuistoista ainakin Hämeenlinnassa on varattu Muita Porin kansallisen kaupunkipuiston mahdollisia laajennusalu- Kansallisesta kaupunkipuistosta ja sen hoito- ja käyttö- oma menokohtansa kansalliselle kaupunkipuistolle, joka eita ovat Sibeliuksenpuiston suunnitelmasta järjestetään sitä koskeville organisaatioil- on ollut viime vuosina noin 300 000 euroa vuodessa. vieressä olevat yleisten aluei- le tiedotus- ja koulutustilaisuuksia. Näissä tilaisuuksissa den korttelit, joilla sijaitsevat tiedotetaan kansallisen kaupunkipuiston olemassa olosta, Kaupungin rahoituksen lisäksi hoito- ja käyttösuunnitel- Rakennuskulttuuritalo Toivo hoito- ja käyttösuunnitelman sisällöstä ja niiden vaikutuk- massa esitettyjen toimien toteuttamisessa hyödynnetään ja Korsmanin talo, Puuvilla- sista hallintokuntien toimintaan. Hoito- ja käyttösuuunni- ulkopuoliset rahoitusmahdollisuudet. Rahoituksessa hyö- tehtaan vieressä olevat VIII telman toteutusta seuraa sitä varten perustettava Porin dynnetään sekä Euroopan Unionin kautta saatava rahoi- kaupunginosan puutalokort- kansallisen kaupunkipuiston työryhmä. Lisäksi työryhmä tus että kansalliset rahoitusmuodot. Esimerkkejä sopivista telit, tietyt alueet Porin met- vastaa suunnitelman päivittämisestä. rahoituslähteistä ovat muun muassa maaseudun kehittä- misohjelma (Leader), säätiöt ja rahastot, kansallinen ra- sästä sekä Luotsinmäen vanhalle kaatopaikalle muodos- Kansallisen kaupunkipuiston alueelle suunnitteilla olevis- hoitus ympäristöministeriön ja museoviraston kautta, tunut arvokas yölaulajien ta merkittävistä muutostöistä ollaan ensivaiheesta lähtien opetusministeriön hankerahoitukset, Länsi-Suomen EAKR pesimäalue ja muuttolintujen yhteydessä kaupunkisuunnitteluun, joka ottaa kantaa -ohjelma ja Botnia Atlantica -ohjelma. Lisäksi haettavissa Kartta 9 tarkkailupaikka.

43 Veturitallit Aluetta ei ole tällä hetkellä tarkoitettu oleskeluun ja vir- Sibeliuksenpuiston liittäminen osaksi kansallista kaupun- kistykseen, sillä junat muodostavat turvallisuusriskin pien- kipuistoa edellyttää viherrakenteellisen jatkeen vahvis- Porin veturitallien alue (noin 13 hehtaaria) sijaitsee Karja- teollisuuden toimipaikkana oleva tiilirakennus on päivisin tamista Itäpuiston päästä kohti Sibeliuksenpuistoa (kuva rannan kaupunginosassa, keskustan ruutukaava-alueen tuotantotoiminnassa. Liisankadun päähän asemakaavassa alla). länsipuolella. Alue liittyy etelä- ja itäsivuiltaan kansallisen osoitettu kävelysilta vanhan hautausmaan reunalle lisäisi kaupunkipuiston läntisen päätteen muodostaviin van- veturitallien alueen saavutettavuutta, kansallisen kaupun- haan ja uuteen hautausmaahan sekä vanhaan kaupungin- kipuiston alueen yhtenäisyyttä ja siirtymismahdollisuuk- Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo sairaalaan. Bruttoalaltaan noin 3000 m2:n veturitalliraken- sia osa-alueelta toiselle. nusten (1895–1952, Bruno Granholm ym.) lisäksi alueella sijaitsee muutamia 1800- ja 1900 -lukujen taitteessa ja sen Veturitallien käynnissä oleva asemakaavoitus vaikuttaa jälkeen rakennettuja puu- ja kivirakennuksia, joiden suun- merkittävästi siihen sopiiko alue jatkossa osaksi Porin nitelmat ovat perustuneet Oulun, Savon, Karjalan ja Tur- kansallista kaupunkipuistoa. Kaavoituksen yhdeksi tavoit- ku-Karjaa -ratojen rautatierakennuksia varten laadittuihin teeksi on asetettu veturitallien ympäristön liittäminen so- piirustuksiin. veltuvin osin kansalliseen kaupunkipuistoon.

Veturitallien alue kertoo usealla tavalla kaupungin kehityshistoriasta, ennen kaikkea rautatien merkityksestä kau- Sibeliuksenpuisto pungin kehittymisessä. Veturitallien alue on arvokas osa kaupungin historiaa ja veturitalli on itsessään arkkiteh- Sibeliuksenpuisto on viidennen kaupunginosan keskellä tonisesti kaunis. Talli on esitetty suojeltavaksi valmisteilla sijaitseva vihreä keidas. Sibeliuksenpuisto oli alkujaan tori. olevassa kantakaupungin yleiskaavassa. Ratarakentami- Viides kaupunginosa perustettiin 1811 maajaon yhtey- nen nousee edustavasti esiin kaupunkipuistossa jo tällä dessä. Viidennen kaupunginosan keskiosan jätettiin tuol- hetkellä. Jos vielä veturitallien alue liitetään kansalliseen loin rakentamaton kortteli, Aleksanterintori. Sittemmin kaupunkipuistoon, korostuu ratateema entisestään. Aleksanterintoria alettiin nimittää Hevostoriksi. Vuonna 1852 viides kaupunginosa sai ensimmäisen asemakaavan arkkitehti Chiewitzin suunnitelmassa. Vuonna 1853 He- vostori nimitettiin Sibeliuksenpuistoksi Jean Sibeliuksen 88-vuotissyntymäpäivän kunniaksi. Puistomaisia istutuk- sia alettiin tehdä Hevostorille 1930-luvun loppupuolella. Leikkikentän perustustyöt tehtiin 1938. HK Nykyisin Sibeliuksenpuiston itäreunassa sijaitsee 1950- luvun hengen mukainen leikkipuisto. Viidennen kaupunginosan asemakaavassa suojeltuja kohteita ovat puiston Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo sijaitsevat eteläreunassa oleva, vuosina 1942– puutalokiinteistössä Porin V kaupunginosassa. Tontilla on 43 rakennettu, arkkitehti Berttel kolme hirrestä rakennettua asuinrakennusta ja ulkoraken- Strömmerin suunnittelema Si- nus, jotka on rakennettu 1800-luvun alun ja vuoden 1907 beliuksenpuiston muuntamo ja välisenä aikana. Tontin rakennukset tulivat Satakunnan luoteiskulmassa sijaitseva J.K. Museon hallintaan vuonna 1990. Vuonna 1995 kahteen Koskisen 1930 suunnittelema rakennuksista perustettiin Satakunnan Museon korjaus- kioski. rakentamiskeskus Rakennuskulttuuritalo Toivo, joka sai nimensä talon yhdessä huoneessa sotien välisenä aikana Veturitallit. HN HN toimineen Hedelmämehutehdas Toivon mukaan. Toivon

44 päärakennus on vanha hirsinen asuinrakennus, jonka en- Puutalokorttelit Porin metsä simmäiset osat on ilmeisesti rakennettu jo 1810-luvulla mutta joka on saanut nykyasunsa useiden laajennusvai- VIII kaupunginosan puutalokorttelien alue (Siltapuisto- Porin metsän alue ei kuulu kokonaisuudessaan kansalli- heiden jälkeen vuonna 1907. Kunnostustöiden yhtey- kadun ja Valajakadun välinen alue) on teollisuuden syn- seen kaupunkipuistoon. Perustamisvaiheessa osa alueesta dessä tiloihin rakennettiin korjausosanäyttely 1850-1950. nyttämää puutaloasutusta 1900-luvun taitteesta. Porin jätettiin puiston ulkopuolelle muun muassa tielinjausten Rakennuskulttuuritalo Korsmanin taloksi nimetty asuinra- VIII kaupunginosa kaavoitettiin vuonna 1894. Alue oli hie- ja -varausten takia. Tulevien suunnitelmien täsmentyessä kennus on ilmeisesti rakennettu vuonna 1874, mutta se man aiemmin liitetty kaupunkiin. Kaupunginosan nykyis- puiston laajentamista Porin metsän länsi- ja itäosassa har- on saanut nykyisen ulkoasunsa konemestari Konstantin ten puutalojen tieltä purettiin alueliitoksen jälkeen sinne kitaan. Varsinkin länsiosassa oleva arvokas käenkaali-ora- Korsmanin teettämässä remontissa vuonna 1896. Tiloja 1800-luvun puolimaissa syntynyt teollisuustyöväen mök- vanmarja tyypin lehto, jossa kasvaa järeää 140-vuotiasta käytetään sekä opetustiloina että näyttelytiloina ja ennen kiasutus. Tilalle haluttiin rakentaa vastakkaisten porvaris- kuusivaltaista metsää. Porin metsän monitavoitteisessa kaikkea lasten ja nuorten kulttuuriperintöopetustiloina. kortteleiden arvon mukainen ajanmukainen puutalokau- hoito- ja käyttösuunnitelmassa (kuvio 138) alueelle on eh- punginosa. Tehtaiden väliin jäävien neljän asuinkorttelin dotettu uuden luonnonsuojelualueen perustamista.

Rakennuskulttuuritalo Toivo. Satakunnan Museo VIII osan puutalokortteleja. HN

Piharivi on uudisrakennus Toivon tontilla, mutta sen pai- talot rakennettiin melko lyhyen ajan kuluessa 1900-luvun Luotsinmäen vanha kaatopaikka kalla on ollut asuin- ja ulkorakennusrivi jo 1800-luvun ensimmäisten vuosikymmenten aikana. Taloja suunnitteli- puolivälissä. Alun perin Piharivi on sijainnut vain parin vat pääasiassa itseoppineet rakennusmestarit. Hirsirunkoi- Toukarissa sijaitsevasta vanhasta kaatopaikasta on muo- korttelin päässä, Maaherrankatu 34:ssä, jonne se raken- set, melko suuret rakennukset edustivat jo varsin korkea- dostunut nykyisellään monimuotoinen kulttuurimaa, nettiin jo ennen Porin viimeisintä paloa. Varsin vanhakan- tasoista ammattityöväen urbaania asumista. Huoneistot jossa on runsas lintulajisto. Alue on arvokas yölaulajien taisessa asussa säilynyt punamullattu parihuonerakennus olivat aikakauden mittapuun mukaan tilavia keittiön ja pesimäalue ja muuttolintujen tarkkailupaikka. Aluetta ja purettiin vuonna 1977 Satakunnan Museon varastoon, kamarin käsittäviä. Niihin ei enää liittynyt vanhempien siellä olevaa luontolavaa käytetään paljon lintujen seu- josta se on nyt palannut takaisin kotikaupunginosaansa. kaupunginosien tavoin karjasuojia. Taloissa asui lähinnä rantaan, maisemankatseluun ja ulkoilukohteena. Alueen Piharivi on kunnostettu pääosin 1800-luvun lopun asuun. läheisten tehtaiden työntekijöitä ja mestareita. Omistajat tulevaa käyttöä suunnitellaan ja toteutetaan niin, että se Se muodostaa sekä osan Toivon korjausnäyttelyä että toi- asuivat enimmäkseen kaupungin keskustassa. myöhemmässä vaiheessa voisi soveltua osaksi Porin kan- mii erilaisten tapahtumien tapahtumapaikkana ja lasten ja sallista kaupunkipuistoa. nuorten kulttuuriperintöopetustilana. Tänä päivänä vanhaa rakennuskantaa on jäljellä kolmessa korttelissa, jotka ovat säilyneet hyvin yhtenäisinä. Moni- Toivon ja Korsmanin talon pihasta on tehty niin sanottu vaiheisten rakennussuojelukiistojen jälkeen huomattava perinnepiha, jossa esitellään perinteistä kaupunkipihaa osa rakennuksista on suojeltu. VIII osan puutalokorttelit vanhoine kasveineen. ovat valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön keskeinen osa ja osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä.

45 Heli Nukki

46 Lopuksi

Porin kansallinen kaupunkipuisto on iso kaupunkisuunnit- Kaupunkikeskustan alueella muutokset ovat luonteeltaan teluteema, joka ohjaa toimenpiteitä ja antaa niille suuntaa. rakenteellisia ja niitä on luvassa lyhyemmällä aikavälillä. Porin kansallisella kaupunkipuistolla on valtakunnallinen merkitys, mutta ennen kaikkea se on tavallisia porilaisia Porin metsän hoidon tähtäin on noin 50 vuoden päässä. varten. Porin kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyt- Alueen maisemaa muutetaan sekä virkistyskäytön että tösuunnitelma antaa pitkän aikavälin suuntalinjat, joilla metsän- ja luonnonhoidollisten tavoitteiden mukaises- kansallisen kaupunkipuiston aluetta kehitetään. Hoito- ja ti. Urheilukeskuksen alueeseen kohdistuu alueen käytön käyttösuunnitelmassa esitetyt tavoitteet suuntautuvat lisäämiseen ja monipuolistamiseen sekä viherrakenteel- osin kauas tulevaisuuteen. Tavoitteiden saavuttamiseksi liseen ilmeeseen ja toiminnallisuuteen liittyviä muutos- on tehtävä paljon työtä ja se tulee viemään aikaa. paineita. Ne tulee kohdata alueen arvot säilyttäen ja uu- distuminen mahdollistaen. Alueellisesti Porin kansallinen kaupunkipuisto käsittää kolme eriluonteista kokonaisuutta. Keskustan pohjois- Porin kansallisen kaupunkipuiston kaupunkirakenteen puolella on Luotojen virkistysalue jokisuiston maisemassa. halkaiseva muoto on haaste ja mahdollisuus. Hoito- ja Kaupunkikeskustan eteläpuolella on Isomäen urheilukes- käyttösuunnitelman valmistelussa on hahmottunut kuva kus ja Porin metsä. Välissä on rakennettua kaupunkikes- siitä, miten Porin kansallisen kaupunkipuiston mentaalista kustaa, jossa on kaupunkikeskustalle ominaisia toimintoja sisältöä voidaan kuvata siten, että erilaisten kaupunkipuis- ja erilaisia rakennettuja alueita. Porin kansallinen kaupun- ton kehittämiseen liittyvien päämäärien ymmärtäminen kipuisto ei muodosta yhtä selkeää kokonaisuutta. Suun- helpottuisi. Tämä kaupunkisuunnittelullinen haaste kos- nittelu on käynnistynyt toiminnallisten kokonaisuuksien kee kaikkia osapuolia, päätöksentekijöitä ja myös kaikkia kuvaamisesta ja käsittelemisestä. porilaisia, joiden arjen ympäristö Porin kansallinen kaupunkipuisto on. Porilaisen arjen ympäristönä arvokkaat- Tavoitetilan saavuttamisen aikataulu on erilainen eri osa- kin kohteet pyrkivät jäämään vähälle huomiolle. Siksi niitä alueilla. Myös esitetyt toimet vaihtelevat pitkän aikavälin on tarpeen nostaa esille. toimista pienimuotoisempiin, mutta silti merkityksellisiin toimiin. Luotojen alueelle on ominaista voimakas luon- Porin kansalliselle kaupunkipuistolle osoitettava oma vuo- nonolojen, kuten maankohoamisen ja jokiuomien eroosi- sittainen määräraha kaupungin budjetissa edesauttaisi on, aiheuttama jatkuva muutostila. Lisäksi ilmastonmuu- huomattavasti hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitettyjen tos ja tulvariskin asettaa omat erityisehtonsa Luotojen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista. alueen kehittymiselle.

47 Satakunnan Museo, Pentti Pere

48 Lähteet

Ahtola, J., J. Koivula, A. Nurmi-Nielsen, L. Putkonen (1990). Häyrynen, M., T. Eskola, P. Granö, O. Mattila & J. Sotka-Siira Satakunnan rakennusperinne. Satakunnan Seutukaavaliit- (2004). Suistolaisten puisto. Porin kansallisen kaupunkipuis- to A:177. 208 s. ton historia ja maisema. 160 s. Finepress Oy. Turku.

Alanen, A., A. Leivo, L. Lindgren & E. Piri (1995). Lehtojen Jääskeläinen, L. & O. Syrjänen (2003). Maankäyttö- ja ra- hoito-opas. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja kennuslaki selityksineen. Käytännön käsikirja. 2., uusittu B:26. 128 s. painos. 824 s. Rakennustieto Oy, Helsinki.

Beier, B.-A. et al. (2006). Framtidens Nationalstadspark. Kakkuri, E., E. Piri, S. Pohjola & E. Kubin (2000). Liimannin- Handlingsprogram del I: Vision och förutsättningar. Utgiven kosken lehtojensuojelualue. Hoito- ja käyttösuunnitelma. av Länsstyrelsen I Stockholms län. 37 s. Metsäntutkimuslaitos. Tutkimusmetsäpalvelut ja Muhok- sen tutkimusasema. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimus- Beier, B.-A. et al. (2006). Framtidens Nationalstadspark. metsien julkaisusarja 20:2000. 25 s. + liitteet Handlingsprogram del II: Åtgärder och utveckling. Utgiven av Länsstyrelsen I Stockholms län. 25 s. Kangas, J. & A. Kokko (toim.) (2001). Metsän eri käyttö- muotojen arvottaminen ja yhteensovittaminen. Metsän- Ekroos, A. & V. Majamaa (2000). Maankäyttö- ja rakennusla- tutkimuslaitoksen tiedonantoja 800. 366 s. ki. 753 s. Oy Edita Ab, Helsinki. Kansallinen metsäohjelma 2010. Maa- ja metsätalousmi- Hakila R. (2000). Satakunnan luonnonsuojeluselvitys 1995- nisteriön julkaisuja 2:1999. 38 s. Linjama, T. (2006). Tulvasuojeluvaihtoehtojen edullisuus- 1998. Kuntakohtaiset luontokartoitusaineistot. Liittyy Sa- vertailu – esimerkkitapauksena Pori. Julkaisematon dip- takuntaliiton julkaisuun A:249. Karjalainen, E., I. Verhe & Suomen latu ry. (1995). Ulkoilu- lomityö. Teknillinen korkeakoulu. Rakennus- ja ympäristö- reitti, opas ulkoilureittien suunnittelijoille, rakentajille ja hoi- tekniikan osasto, Espoo. Halonen, A. & L. Nummelin (2000). Porin kansallinen kau- tajille. 208 s. Rakennusalan Kustantajat RAK. Helsinki. punkipuisto. Kulttuurihistorialliset kohteet. Käsikirjoitus. Lounais-Suomen ympäristökeskus (2007). Lounais-Suo- Satakunnan museo. Koskinen, M. (toim.) (2006). Porin tulvat – hallittuja riskejä? men ympäristöohjelma 2007-2012. 97 s. Edita Prima Oy, Lounais-Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö Helsinki 2007. Holm, L. et al. (toim.) (2002). Nationalstadsparken – ett ex- 19:2006. 82 s. periment i hållbar utveckling. Stockholm. Lindberg, E. (2006). Porin metsä - neuvotel- Lanne, M. (2005). Maa-Porin viher- ja virkistysalueet tu maisema. Porin kaupunki, kaupunkisuunnittelu Huvilajuovan osayleiskaava. Porin kaupunginkanslian kaa- 2005. 69 s. Julkaisematon moniste. Porin kaupunki, 31.12.2006. Porin kaupunkisuunnittelusarja C 60/2006. voitusosasto. 22.3.1999, tarkistettu 10.1.2000 ja 8.5.2000. kaavoitusosasto. 93 s.

49 Maa- ja metsätalousministeriö (2004). Metsälain erityisen Naakka, M., S. Solala & H. Nukki (2008). Hevosluodon ja Putkonen, L. (toim.) (2005). Satakunnan rakennusperintö tärkeät elinympäristöt. Maa- ja metsätalousministeriön jul- Raatimiehenluodon eteläpäiden sekä Polsan- ja Liljan- 2003-2005. Satakuntaliiton julkaisematon moniste. kaisuja 9:2004. 60 s. luodon luontokartoitus. Luonnos 10.1.2008. Rajaniemi, V. (2005). Liikuntapaikkarakentaminen ja maan- Mattila, O. (toim.) (1996). Meri-Porin osayleiskaava-alueen Nylund Juhani (2004). Katupuuraportti. 60 s. Kehitys oy, käytön suunnittelu. Tutkimus eri väestöryhmät tasapuoli- luontoselvitys 1995. Porin kaupunginkanslian kaavoitus- Pori. sesti huomioon ottavasta liikuntapaikkasuunnittelusta ja osasto 1.3.1996. Porin kaupunkisuunnittelusarja C 46/1996. sen kytkemisestä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen 41 s. Porin kantakaupungin yleiskaava 2025. Porin kaupunki- kaavoitukseen. Jyväskylän yliopisto. suunnittelu 8.11.2007. Hyväksytty KV 10.12.2007. Mattila, O. & H. Nukki (2006). Porin kantakaupungin luon- Reipas, R. (1996). Urheilukeskuksen ja Porin metsän ylei- to- ja maisemaselvitys 2005. Porin kaupunkisuunnittelu Porin kaupungin asemakaavat 1852-2007. suunnitelma 1996 (muutettu 24.6.1998). Porin kaupunki, 15.12.2006. Porin kaupunkisuunnittelusarja C 62/2006. kaavoitusosasto. Porin kaupungin puistotoimi (1992). Raatihuoneenpuisto Meriluoto, M. & Soininen, T. (1998). Metsäluonnon arvok- 120 vuotta. 28 s. Rihtniemi, A. (1994). Taajamametsän metsäkuvaa rikas- kaat elinympäristöt. 192 s. Metsälehti kustannus. Helsinki. tava hoito. 61 s. + liitteet. Lisensiaattitutkimus. Helsin- Porin kaupungin viestintäohje. 6.11.2007. KH 3.12.2007. gin yliopisto, Maatalaous-metsätieteellinen tiedekunta. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio (2001). Hyvän met- Metsänhoitotiede. sänhoidon suositukset. 95 s. Libris Oy. Helsinki. Porin kaupunki (1996). Urheilukeskuksen ja Porin metsän yleissuunnitelma 1996. 39 s. Satakunnan Museo (2007). Rakennuskulttuuritalo Toivo. Mikkola, N. & H. Nukki (toim.) (2006). Porin metsän mo- Esite 1 s. + http://www.pori.fi/smu/toivo/index.html nitavoitteinen luonnonhoito- ja käyttösuunnitelma. Porin Porin kaupunki (2004). Promenadi-Pori kaupunkikeskus- kaupunki, Kaupunkisuunnittelu 15.12.2006. Porin kaupun- taprojekti 2000. Porin kaupunkisuunnittelusarja C 42/1994. Savolainen Marjut (2005). Porin veturitallien alue. 35 s. TTY kisuunnittelusarja C59/2006. 42 s. + liitteet. arkkitehtuurin osasto. Julkaisematon diplomityö. Porin kaupunki (2005). Strategia 2012. Mäntysaari, M. & H. Nukki (toim.) (2006). Porin metsän Siitonen, J. (toim.). (2001). Metsäluonnon monimuotoisuu- luontoselvitys 2005. Porin kaupunginkanslian kaavoi- Porin kaupunkisuunnittelu (2007). Pori, kantakaupungin den tutkimusohjelman loppuraportti. Metsäntutkimuslai- tusosasto 30.10.2006. Porin kaupunkisuunnittelusarja yleiskaava 2025. Selostusosa. KV hyväksynyt 10.12.2007. toksen tiedonantoja 812. 226s. C58/2006. 31 s. 65 s. Suomen Kotiseutuliitto (2005). Puistot ja puutarhat. Suo- Mökkönen, T. (2002). Pori - Björneborg. Kaupunkiar- Pouta, E. & M. Heikkilä (toim.) (1998). Virkistysalueiden malainen puutarhaperinne. Suomen Kotiseutuliiton julkai- geologinen inventointi. Museovirasto, rakennushistorian suunnittelu ja hoito. Ympäristöministeriön Ympäristöopas suja A:11. 144 s. osasto. Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen 40. 151 s. Sinari Oy. Vantaa. invnetointiprojekti. Särkkä, A. (toim.) (1969). Satakunnan kulttuurihistorialliset suojelukohteet. Satakunnan seutukaavaliitto.

50 Tapion taskukirja. (2002). 555 s. Metsälehti kustannus. Tapio.

Teknillinen korkeakoulu (2003). Teknillisen korkeakoulun maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelman Porin studio – kansallisen kaupunkipuiston visioita. Posterityöt.

Virtanen Katja (2003). Isomäen urheilukeskus, suunnitelma 2003. 40 s. Porin kaupunki, kaavoitusosasto.

Ympäristöministeriö ja Museovirasto (1993). Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Karttakeskus Helsinki 1993. Mu- seoviraston rakennusosaston julkaisuja 16. 278 s.

Ympäristöministeriö (2007). Luonnos valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamiseksi. Ympäristömi- nisteriö 19.12.2007.

Ympäristöministeriö (2007). Parempaan elinympäristöön. Elinympäristön kehittämistarpeet. Luonnos 26.10.2007. Ympäristöministeriön päätös 6.5.2002. Porin kansallisen kaupunkipuiston perustaminen YM 3/5541/2001.

Ympäristöministeriön päätös 6.5.2002. Porin kansallisen kaupunkipuiston perustaminen YM 3/5541/2001.

Ympäristöministeriön päätös 14.12.2006. Porin kansallisen kaupunkipuiston laajentaminen YM 3/5541/2003.

51 Jäljennetty 1978, muokattu 2002, Porin kaupunki.

52 Aluekuvaukset - Porin kansallinen kaupunkipuisto Liite 1

luonnontilaisilla pikkuluodoilla Polsanluodolla ja Liljan- Kaikkiaan Luotojen pesimälajistoon kuuluu lähes 70 eri Luotojen alue luodolla. Kokemäenjoen tuomasta aineksesta muodostu- lintulajia. neiden pikkusaarten puusto muodostuu mm. harmaale- Luotojen alue kertoo merkittävällä tavalla Kokemäenjoen pästä, tuomesta, pihlajasta ja raidasta. Pensaskerroksessa Jokivarsi on Luotojen alueella voimakkaasti erodoituvaa ja kehityshistoriasta. Maankohoamisen ja jokilietteen maa- kasvaa mm. musta- ja punaherukkaa. Aluskasvillisuudessa tämä vaatii rantapenkereiden eroosion suojausta. Luoto- tumisen seurauksena syntyneellä alueella on ainutlaatuis- viihtyvät mm. puna-ailakki ja lehtotähtimö sekä rantavyö- jen alue toimii suurtulvan aikana tulvan leviämisalueena ta jokiluontoa ja 1800- ja 1900- lukujen vaihteen tienoilla hykkeen lukuisat vesikasvit. Saarten kasvillisuuteen pää- ja kaikkein tulvaherkimmät alueet sijoittuvat peltoaukeil- syntynyttä huvilakulttuuria. Luoteiskärjestään luotojen see tutustumaan puistotoimen ylläpitämää luontopolkua le ja Huvilajuovan varteen. Olemassa olevat pengerrykset alue on suorassa yhteydessä linnustostaan ja kasvillisuu- pitkin. ovat monin osin sekä teknisesti että maisemallisesti huo- destaan kuuluisaan Kokemäenjoen suistoon ja edelleen nosti toteutettuja. Selkämereen ja sinne suunnitteilla olevaan Selkämeren kansallispuistoon. Luotojen luoteispäässä sijaitsee valta- kunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan ja valtakunnalli- Pellot sen lintuvesiensuojeluohjelman alueita. Lisäksi luoteiskär- ki kuuluu Natura 2000 -suojeluohjelmaan. Maatalous oli tärkeä kaupunkiporvarien sivuelinkeino niin Porissa kuin muissakin Suomen kaupungeissa koko Jokivarren rantalehdot ulottuvat aivan ydinkeskustaan 1800-luvun. Elinkeino menetti kuitenkin merkityksensä saakka. Alueella harjoitetaan perinteistä maanviljelyä. useimmissa kaupungeissa 1900-luvulle tultaessa. Porissa Luotojen peltoalueet alkavat aivan kaupunkikeskustan maatalous säilyi muista kaupungeista poiketen merkittä- tuntumasta. Lisäksi alueella ovat sotien jälkeen perustet- vänä sivuelinkeinona koko 1900-luvun ensimmäisen puo- tu Luodon siirtolapuutarha sekä Kaupunginpuutarha ja liskonkin. Elinkeinoa ylläpiti kaupungin omistamat laajat alueellinen Vihertietokeskus. Kirjurinluodossa on 2000- luvulla rakennettu muun muassa kansainvälisten Pori Kokemäenjoki ja Kirjurinluoto. HN Jazz -festivaalien näyttämönä toimiva Kirjurinluoto Arena. Luotojen kaakkoiskärjessä on jo viime vuosisadalta lähti- en kaupunkilaisten virkistyskäytössä ollut englantilaista Luontoarvoiltaan arvokasta on koko jokirannan eliöyhtei- puistotyyppiä edustava Kirjurinluoto. Historiallista puis- sö, ei pelkästään sen kasvillisuus. Kapeudesta huolimatta tokeidasta täydentävät mm. vuonna 1996 valmistunut rantavyöhykkeen lehto tarjoaa elinympäristön moni- uimaranta ja Pelle Hermannin leikkipuisto. puoliselle lintulajistolle. Joen rannassa on veden virtauk- sen ja aallokon syömiä pieniä hiekkarantaisia poukamia, jonka rantahiekan kätköissä asustaa selkärangatonta eliöstöä, tarjoten ravintoa rantavyöhykkeessä viihtyville Kokemäenjoki ja jokivarsi lintulajeille. Kokemäenjoki rantoineen on keskeinen maisemallinen, ekologinen ja toiminnallinen elementti kansallisessa Luonnonoloiltaan arvokkaaksi tulee lukea myös ympäröi- kaupunkipuistossa. Luotojen alueella aivan kaupungin vän alueen avoimet viljelysmaat, jotka tarjoavat eri vuo- ydinkeskustan läheisyyteen ulottuu luontoarvoiltaan ri- denaikoina elinympäristön ja ravintoa alueella pesivälle kas jokiluonto, joka näyttäytyy alkuperäisimmillään lähes sekä siellä muutonaikaisena esiintyvälle lintulajistolle. Raatimiehenluoto. HN

53 viljelysmaat, joita ei pystytty vetisyyden ja tulvaherkkyy- Polsan- ja Liljanluoto, Huvilajuopa. Matti Juutilainen Huvilajuopa den takia tuolloin vielä käyttämään muihin tarkoituksiin. Huvilajuovan alue on tasaista, alavaa ja tulvaherkkää noin Kokemäenjoen luodot olivat pitkään kaupungin virka- 1-2 metriä merenpinnan yläpuolella olevaa vesijättö- ja miesten nautinta-aluetta, jota aina 1800-luvun jälkipuo- suistomaata. 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten lelle saakka voitiin alueen vetisyyden vuoksi käyttää vain aikana Porin kaupunki vuokrasi niittypalstoilta muuta- laidunnukseen ja niittoon. Tehokkaaseen viljelykseen alue man aarin maapaloja “suviasunnon rakentamista varten” voitiin ottaa maankohoamisen tuloksena vasta 1900-luvul- lähinnä kaupungissa asuville käsityöläisille, työväestölle la, jolloin hedelmällisestä maasta muodostuivat kaupun- ja rautatieläisille. Syynä kesäasunnon hankkimiseen oli gin parhaat pellot. Peltopalstoja vuokrasivat kaupungin pyrkimys saada leivän jatketta vihannesten ja marjojen ruutukaava-alueella asuvat pää- ja sivutoimiset viljelijät. viljelystä palstalla sekä halu päästä viettämään kesää kau- 1900-luvulla luotojen maanviljelystä leimasi viljelijöiden punkia terveellisempään ympäristöön. Kaikkiaan alueelle monipuolinen yhteistoiminta (lauttaosuuskunnat, pui- on rakennettu pitkälti toista sataa huvilaa, joista vanhim- makoneosuuskunnat, hevosten lainaaminen, talkooapu, mat ovat aivan 1900-luvun alusta ja nuorimmat viime jne.). vuosilta.

Maanviljelys luotojen alueella jatkuu edelleenkin. Viljeli- Huvilajuovan yhdyskunnalle ominaisia piirteitä ovat ra- jöistä suurin osa on edelleenkin kaupungin vuokraviljeli- kennusten avautuminen joelle, jota pitkin huviloille alussa jöitä. Viljelijät eivät kuitenkaan enää asu kaupungissa, vaan kuljettiin sekä pienipiirteisyys - Huvilajuovan ennen toista tulevat ympäröivältä haja-asutusalueelta. Tänä päivänä maailmansotaa rakennetut huvilat ovat kevytrakenteisia laaja, jokisuiston rikkoma rakentamaton viljelysaukea tuo ja yleensä pieniä, ne on rakennettu vähittäin monessa väljyyttä ja luonnonläheisyyttä vanhaan teollisuuskau- vaiheessa ja eri toiminnot on sijoitettu moneen pieneen punkiin. Luotojen peltoalueet toimivat suurtulvien yhte- rakennukseen. ydessä tulvaveden leviämisalueena. Nykypäivänä kävelymatkan päässä Porin keskustasta sijaitseva Huvilajuovan yhdyskunta on valtakunnallisesti katsottuna ainutlaatuinen, kulttuurihistoriallisesti arvokas kokonaisuus. Jokaisessa Suomen kaupungissa on toisen maailmansodan jälkeen perustettuja siirtolapuutarhoja, mutta useita vuosikymmeniä varhaisempi, työväestön ponnistuksin kaupungin maille rakennettu kolonnia on poikkeus. Arvokkainta Huvilajuovan alueella on varsin eheänä säilynyt kokonaisuus sekä autenttisina säilyneet, alkuperäisen tradition mukaan rakennetut huvilat. Alue sai oikeusvaikutteisen osayleiskaavan kaupunginvaltuus- ton hyväksymänä 12.6.2000. Arvokkaimmat rakennukset on osayleiskaavassa suojeltu.

Luodon siirtolapuutarha

Hevosluodossa sijaitseva Luodon Siirtolapuutarha yh- HK distys perustettiin vuonna 1946. Tiheästi palstoitetulla

54 yhtenäisellä siirtolapuutarha-alueella on lähes sata puu- luosakeyhtiö kohtasi pian taloudellisia vaikeuksia ravinto- Polsanluoto ja Liljanluoto tarhapalstaa rakennuksineen. Alue on huomioitu seutu- lan ylläpidossa ja vuonna 1919 se siirtyi Porin kaupungin kaavassa kulttuurihistoriallisesti arvokkaana suojeltavana omistukseen. Vuosien varrella kaupungin omistama ravin- Polsan reitti on Hanhipuistosta Polsanluotoon tehty luon- kokonaisuutena. Sen ympärille on vähitellen kasvanut tolapaviljonki oli useiden ravintoloitsijoiden vuokraama- toreitti, jossa voi tutustua monipuoliseen kosteikko- ja palstaviljelyalue, jota on Porin kantakaupungin yleiskaa- na. Sotien jälkeen ravintolapaviljongin toiminta taantui ja vesikasvillisuuteen sekä kuunnella ja havainnoida alueen va 2025:ssä esitetty siirrettäväksi Hevosluodon eteläpään paviljonki muutettiin kesäkahvilaksi. Sekä Kirjurinluodon rikasta linnustoa. Osa Polsan reitin varrella olevasta kasvil- pengerryksen alta. Sille on varattu uusi alue Kvistiluodon puisto että paviljonki ovat valtakunnallisesti arvokkaita lisuudesta on istutettua, jotta kulkija voi tutustua eri lajei- eteläpäästä. kulttuurihistoriallisia kohteita. hin poikkeamatta polulta. Polsan reitillä voi ylittää kapean juovan sillan kautta tai lossilla. Kirjurinluodon ulkoilulenkki (1,3 km) kiertää luodon kaak- koisosassa Taavi-sillalta Pormestarinsillan vierestä Rau- mansillalle ja uimarannan kautta takaisin. Matkan varrella Kalafornian golfkenttä on mm. nuotiopaikka makkaranpaistoa varten. Luotojen lenkki (3,4 km) kiertää koko luodon puistoalueen Taavi- Kalafornia sijaitsee Hanhiluodon kärjessä, Hevosluodon- sillalta, Kirjurinluoto Arenan takaa Hanhipuiston kautta juovan ja Luotsinmäenhaaran välissä. Golf-alueeksi Kala- uimarannalle ja takaisin Taavi-sillalle. fornia vihittiin virallisesti 1987 ja täysimittaiseksi peliaree- naksi Kalafornia valmistui 1992. Tämän jälkeen golfkenttä on edelleen laajentunut.

Vapaa-ajanviettoa Kirjurinluodossa 1930-luvulla. Kuva: Satakunnan Museon arkistot

Kirjurinluoto ja paviljonki

Kirjurinluoto oli 1800-luvun lopulla Porista vietävän puu- tavaran varastoalue. Alueelle tehtiin puistosuunnitelma vuonna 1891. Englantilaista puistotyyppiä edustavan Kirjurinluodon puiston rakentamistyöt saatiin valmiiksi vuonna 1897.

Vuosisadan vaihteessa luodossa oli jo jonkinlaisia retkei- lijöille tarkoitettuja kahvinkeittopaikkoja ja virvoitusjuo- mien myyntipisteitä. Porin Anniskeluosakeyhtiö käynnisti uuden kesäpaviljongin rakennushankeen luotoon vuonna 1910. Piirustukset jugendtyylistä kesäpaviljonkia varten oli laatinut rakennusmestari Arthur Fagerholm. Anniske- Kalafornian golfkenttä. Lentokuva Vallas Oy

55 HN

Kaupunkikeskusta tehtaan toiminta ajettiin vähitellen alas 1990-luvun puoli- tavimpia maassamme. Tehdasalueen läpi kulkevan tien väliin mennessä. Tänä päivänä laajaa, kaupunkikuvallisesti ympärille ryhmittyvät Torkel Nordmanin suunnittelema ja teollisuushistoriallisesti merkittävää tehdaskiinteistöä monumentaalinen, vuonna 1918 valmistunut koneistus- hallitsevat moninainen yritystoiminta sekä lukuisat viras- halli, niin ikään Nordmanin piirtämät konttorirakennus Pohjoisranta tot, suurimpina Satakuntaliitto, Porin yliopistokeskus ja vuodelta 1916 sekä paja ja pannuverstas vuosilta 1934– Satakunnan TE-keskus. Kokonaisuus on valtakunnallisesti 35. Alueen kerroksista teollisuusarkkitehtuuria edustavat Pohjoisranta on vanhaa teollisuusmiljöötä rantapuistoi- arvokas kulttuurihistoriallinen kohde. Kehräämörakennus vielä arkkitehti Jaakko Tähtisen suunnittelema uusi valimo neen. Vuonna 1900 ja vaiheittain myöhemmin rakennetut sekä konttori on suojeltu asemakaavassa. vuodelta 1945 ja arkkitehti Jarl Eklundin puutyö- ja maa- Porin Puuvillan tehdasrakennukset sekä 1800-luvun puoli- lausosasto vuodelta 1940. välin jälkeen perustetun Porin konepajan teollisuusrakennukset ovat osa suomalaisen teollistumisen historiaa. Alue Porin konepaja Porin konepajan tuotantolaitokset ovat säilyneet teollises- on myös arkkitehtonisesti ainutlaatuinen. sa käytössä. Tuotantoa hallitsevat Sampo-Rosenlew Oy:n Porin konepaja kuuluu kaupungin varhaisimpiin varsinai- puimurien valmistus sekä valimo. Kokonaisuus on Suomen siin teollisuuslaitoksiin. Yritys perustettiin vuonna 1858 merkittävimpiin kuuluva historiallinen kaupunkikonepa- Puuvillatehdas Isollesannalle, Vaasaan vievän maantien varrelle, tuolloin ja, joka on niin rakennus- kuin teollisuushistoriallisestikin vielä kaupunkialueen ulkopuolelle. Monien vaiheiden merkittävä, valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistorial- Porin Puuvillatehdas aloitti toimintansa syksyllä 1900. jälkeen konepaja joutui vuonna 1877 W. Rosenlew & Co: linen kohde. Rakennusten alkuperäinen sijoitus vanhan Koko tehdasalueen suunnitelman laati arkkitehti August n haltuun, joka hallitsi yritystä seuraavat 110 vuotta. maantien molemmin puolin on säilynyt. Kokonaisuuden Krook. Näyttävän kehräämörakennuksen rinnalla jokiran- Vuonna 1987 Rauma-Repola Oy osti Rosenlew -yhtiön historiallista rakennetta rikkoo Teollisuuskadun sulkemi- taa hallitsee puutarhan ympäröimä entinen konttori- ja osake-enemmistön ja Porin konepajan olemassaolo lak- nen ja uuden katuyhteyden avaaminen jokirantaan 2000- johtajan asuinrakennus, jonka on suunnitellut arkkitehti kasi. Porin konepaja muistetaan ennen kaikkea Porin Valu luvun alussa. Runar Finnilä vuonna 1934. Tehdas rakentui vähittäin aina merkillä tuotetuista keittiöliesistään, talousvaluistaan 1960-luvulle asti. Vilkkain kasvuvaihe osui 1950-luvulle, sekä silitysraudoistaan. Yhtiö valmisti myös maataloustyö- jolloin laajennusten suunnittelusta vastasi teollisuuden kaluaja, höyrykoneita, auroja ja puimakoneita, myöhem- Isonsannan saha arkkitehtina tunnettu Pentti Ahola. 1950-luvun lopulla Po- min leikkuupuimureita sekä laivoja ja rautatievaunuja. rin Puuvillatehdas työllisti jo yli 2500 henkeä. II maailmansodan jälkeen Isollasannalla tuotettiin Rosen- Isonsannan saha perustettiin vuonna 1862 ja se oli ensim- lew -merkillä myös kodinkoneita, kuten jääkaappeja ja mäinen sittemmin sahateollisuuskeskukseksi muodos- Yhä edelleen puuvillatehtaan punatiilinen kehräämöra- pesukoneita. tuneeseen Poriin perustettu höyrysaha. Parhaimmillaan kennus hallitsee Kokemäenjoen pohjoisrannan maise- Porin nykyisen keskustan alueella toimi neljä höyrysahaa, maa, mutta käyttötarkoitukseltaan muuttuneena. Tehtaan Vuosina 1903–19 rakennettu vanha valimo (J. Nordstrand) joista toimivana on jäljellä enää Seikun saha, rakennus- laaja kutomorakennus paloi vuonna 1982. Sen jälkeen jokirannassa hallitsee kaupunkikuvaa ja on lajinsa edus- kannaltaan kuitenkin täysin uusiutuneena.

56 Tällä hetkellä vailla käyttöä oleva Isonsannan sahan raken- linen ja kaupallinen keskus. Nykyisin Porin Etelärannan ko valmistui runsaat kymmenen vuotta myöhemmin. nukset edustavat keskustassa viimeisenä höyrysahakau- kivikorttelit muodostavat valtakunnallisesti täysin ainut- Hienostuneen, mittasuhteiltaan tasapainoisen kirkon den suursahoja. Nykyinen rankorakenteinen, kaksikerrok- laatuisen historiallisen kaupunkirakenteen. Alueen 1973 kruunasi Chiewitzin suunnittelema valurautainen tornin- sinen saharakennus on vuodelta 1922. Siihen liittyy saman vahvistettu suojelukaava oli Suomessa ensimmäisiä. Ase- huippu, joka valettiin joen vastarannalla, juuri aiemmin ikäinen tiilinen höyrykattilahuone sekä hieman varhai- makaava uusittiin ja suojelua täydennettiin vuonna 1995. perustetussa Porin konepajassa. Keski-Porin kirkkoa on sempi sähkömuuntamo. Suurikokoista, punamullattua Eteläranta ja Kivi-Porin alue ovat kaupungin arvoalueita. pidetty Suomen uusgoottilaisen kirkkoarkkitehtuurin hie- saharakennusta leimaavat päätykolmioiden koristeelliset noimpiin kuuluvana edustajana. Kirkko on säilynyt tähän moniruutuiset ikkunat, valkeiksi maalattuine listoineen päivään saakka lähes muuttumattomana. Interiööri sai ko- sekä katon satulanmuotoinen lyhtyrakennelma. Kaupun- ristemaalauksensa vasta vuonna 1898 arkkitehti August kikuvallisesti ja teollisuushistoriallisesti merkittävä saha- Krookin suunnittelemana ja urakoimana. Mangnus Encke- kokonaisuus liittyy viereisen Porin konepajan miljööseen lin kolmen kuori-ikkunan lasimaalaukset toteutettiin vuo- ja kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin sahateollisuuden sina 1924–26. Keski-Porin kirkon restaurointi toteutettiin rakennusmuistomerkkeihin. vuosina 1995–96. Sen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Lai- ho-Pulkkinen-Raunio. Kirkkoon rakennettiin uudet urut vuosina 2006–2007 ja rakennuksen kuntoa ylläpidetään säännöllisesti.

Porin silta

Eteläranta 1897. Kuva : Satakunnan museon arkistot Porin ensimmäinen kiinteä rautasilta Kokemäenjoen yli vihittiin käyttöönsä 26.9.1926. Uusi silta korvasi vanhan vuonna 1852 rakennetun puisen ponttonisillan ns. Charlo- Kirkkopuisto tan. Uuden harvinaisen riippupaarteisen kaideansasillan suunnitteli professori Jalmari Castrén. Valtakunnallisesti Nykyinen kirkkopuisto syntyi Porin viimeisimmän suur- arvokas silta on suojeltu asemakaavalla. palon 1852 jälkeen, jolloin kaavassa uuden kirkon tontiksi merkitty alue varattiin puistoksi. Uusi kirkko valmistui 1863 ja samana vuonna aloitettiin kirkkopuiston perustaminen Tulli- ja pakkahuone / Taidemuseo ja alueelle istutettiin 350 puuta. Kirkkopuisto uudelleen Isosannan vanha saha. HN järjestettiin 1917 puutarha-arkkitehti Schalinin suunni- Kivinen yksikerroksinen vaaka- ja pakkahuone rakennet- telman mukaan. Tällä hetkellä historiallinen kirkkopuisto tiin C.L. Engelin suunnitteleman raatihuoneen alapuolelle, on puuston osalta täysi- ikäinen ja tärkeä osa keskustan Porin jokisatamaan vuosina 1858–60. Suunnitelmat laati Eteläranta ja Kivi-Pori (Hallintokorttelit) viherverkkoa. kaupunginarkkitehti C.J. von Heideken. Koko korttelin mittainen rustikoitu rakennus muodostaa jalustan Engelin Viimeinen suuri kaupunkipalo koetteli Poria vuonna 1852. raatihuoneelle kuvaten näin symbolisella tavalla talouselä- Palon jälkeisen uuden ruutuasemakaavan laati vielä sa- Keski-Porin kirkko män ja hallinnon välistä suhdetta maamme ensimmäisen mana vuonna lääninarkkitehti G.Th.P. Chiewitz. Kaavassa teollistumiskauden alussa. Vuosina 1896–97 rakennusta määritellyillä suurilla tonteilla ja tonttien väleihin istutet- Lääninarkkitehti G.Th.P. Chiewitzin Porin palon jälkeen laajennettiin syvyydeltään kaksinkertaiseksi arkkitehti tavilla palokujilla haluttiin korostaa paloturvallisuutta. Pa- vuonna 1852 laatima asemakaava määritteli Porin kirkol- Gustaf Nyströmin suunnitelmien mukaan. Samalla päädyt lossa säästyneen, 1840-luvulla rakennetun raatihuoneen le uuden paikan jokirantaan, keskustaa idässä rajaavan korotettiin kaksikerroksisiksi torneiksi. Tyylillisesti Nyströ- ympäristöön suunniteltiin kivestä rakennettava hallinnol- Isolinnankadun päätteeksi. Kaupunginarkkitehti C.J. von min laajennus jatkoi Heidekenin uusrenessanssiin viittaa- Heidekenin suunnittelema monumentaalinen tiilikirk- vaa muotokieltä. Rakennus toimi tulli- ja pakkahuoneena

57 aina vuoteen 1963 asti, jolloin tulli sai uudet tilat Porin piaana ja laivanvarustajana tunnettu liikemies August varten. Lisäksi rakennuksen kuuluivat olennaisena osana satamasta Mäntyluodosta. Siihen mennessä jokisataman Björkman uuden kivisen asuinrakennuksen. Uusklassisen myös vankila ja putka sekä palovartijan vartiotupa. Kym- oli jo menettänyt merkityksensä laivojen kasvaessa ja joen rakennuksen suunnitelmat laati A. Wahlberg. Valmistut- menen vuotta raatihuoneen valmistuneen jälkeen raken- mataloituessa. tuaan vuonna 1854 rakennuksen ensimmäisessä kerrok- nus vahingoittui perusteellisesti vuonna 1852 Porin kau- sessa oli kauppa- ja varastotilat sekä toisessa kerroksessa punkia kohdanneessa tulipalossa. Palon jälkeen rakennus sijaitsivat asuinhuoneistot. korjattiin alkuperäisen mallin mukaisesti, paitsi puinen torni korvattiin J. E. Stenbergin suunnittelemalla nykyisel- Rakennus oli vuosisadan vaihteessa kauppias J. Grön- lä palotornilla vuonna 1891. feldtin perikunnan omistuksessa. Vuosina 1885–1902 rakennuksessa toimi suomalainen tyttölyseo sekä osa ra- Raatihuoneen viimeisimmät korjaus- ja restaurointityöt al- kennuksesta oli vuokrattu suolavarastoksi ja Satakunnan koivat 1980-luvulla ja päätökseen ne saatiin vuonna 1991. Museon tiloiksi. Tyttölyseon jälkeen rakennuksessa toimi Nykyisin rakennuksen kellarikerroksessa toimii ravintola, kansakoulu (Rantakansakoulu), kunnes vuonna 1912 ark- ensimmäisessä kerroksessa on kaupungin toimistotiloja ja kitehtitoimisto Fagerholm & Nordman laati rakennuksen toisessa kerroksessa kokous- ja juhlatiloja. muutossuunnitelman, joka käsitti mm. uuden sisäänkäyn- nin, juhlasalin ja biljardihuoneen rakentamisen. Samana vuonna tiloja vuokrattiin Svenska Förening för bildning Taidemuseo. HK och nöje i Björneborgille, joka oli ruotsalaisen klubin edel- täjä. Valtakunnallisesti arvokas rakennus on suojeltu ase- Nykyisin tulli- ja pakkahuone toimii Porin taidemuseo- makaavalla. Rakennus siirtyi vuonna 1929 W. Rosenlew na. Arkkitehdit Ky Kristian Gullichsenin suunnittelema Oy:n omistukseen, josta lähtien Svenska Klubben ja Suo- käyttötarkoituksen muutos valmistui lopullisesti vuonna malainen Klubi pitivät rakennuksessa ravintolaa. Nykyään 1981. Ulkoasultaan rakennus palautettiin tuolloin vuoden rakennus on edelleen ravintolakäytössä. Toisen kerroksen 1897 asuun. Interiööri rakennettiin kokonaan uudelleen tilat kunnostettiin ja rakennuksessa tehtiin toiminnallisia modernismin hengessä. Kansainvälisestikin tunnettuna parannuksia vuonna 2005. modernin taiteen museona yli 25 vuotta hyvin palvelleen tilan laajennus valmistui keväällä 2000 arkkitehti Kristian Gullichsenin johdolla. Maan alle, raatihuoneen mäen rin- Raatihuone teeseen sijoittuvassa uudisrakennuksessa on arkkitehtuuriltaan erittäin hienopiirteinen, vanhan taidemuseon mo- Porissa raatihuoneen rakennushanke lähti käyntiin vuon- dernistista arkkitehtuuria jatkava taidenäyttelytila sekä na 1823 kaupungin tarpeesta rakentaa uusi vankila paik- 1600-luvun alkuun palautuvan holvikellarin jäännökset kakunnalle. Vuonna 1830 tehtiin päätös uuden raatihuo- ja siihen liittyvä arkeologinen näyttelytila. Kellarin jään- neen rakentamisesta, johon sijoittuisi myös vankilan tilat. nös kertoo elämästä Vaasa -kaudella perustetussa Porissa. Porin raatihuoneen suunnittelijana toimi saksalaissyn- Se löydettiin rakennuspaikalla tehdyissä arkeologisissa tyinen arkkitehti Carl Ludvig Engel. Lopulliset piirustuk- kaivauksissa. set ja kustannusarvion hän allekirjoitti 30.8.1831. Vaikka piirustukset hyväksyttiin jo vuonna 1831, todellisiin ra- kennustöihin ryhdyttiin vasta 1830-luvun loppuvuosina. Suomalainen Klubi / Svenska Klubben Rakennustöiden viivästymisen syynä olivat alueen asema- kaavamuutos ja hankeen taloudelliset vaikeudet. Nykyisen klubin paikalla sijaitsi vuonna 1822 rakennettu kaksikerroksinen kivitalo, joka tuhoutui tulipalossa 1852. Valmistuttuaan rakennuksessa oli keskushallinnon ja oi- Palaneen rakennuksen tilalle rakennutti puutavarakaup- keuslaitoksen kokoustilat sekä suuri sali istuntojen pitoa Raatihuoneen torni. HN

58 Junneliuspalatsi / Kaupungintalo Junneliuspalatsin muutos kaupungintaloksi, yksityisasun- roksinen, uusrenessanssityylinen teatteri Poriin valmistui noista julkiseksi tilaksi on ollut raskas. Silti rakennuksen vuonna 1884. Talon suunnitteli tukholmalainen arkkitehti Apteekkari Robert Junneliuksen ja johtaja Hugo Rosen- julkisivut on 1960-luvun saneerausajattelusta poiketen J.E. Stenberg. Koristemaalauksista vastasi niin ikään ruot- lewin rakennuttama kolmikerroksinen yksityispalatsi jätetty lähes koskemattomiksi. Myös interiöörissä on kes- salainen taiteilija C. Grabow. Stenberg suunnitteli muuta- muutettiin Porin kaupungintaloksi kahdessa vaiheessa kikäytäväratkaisuista huolimatta jäljellä yllättävän paljon man vuoden kuluttua talon itäsivulle galleriaosan, jonka vuosina 1964–1968. Suomen näyttävimpiin kuuluva uus- alkuperäistä kiinteää sisustusta. 1990-luvun alkupuolella yläpuolinen terassi vielä hiukan myöhemmin katettiin. renessanssirakennus oli valmistunut vuonna 1895. Monen talon historiassa käynnistyi uusi vaihe. Alkuperäistä lois- vuoden suunnitteluprosessin tuloksena syntynyt, firen- toa lähdettiin kaivamaan pala palalta esiin. Muun muassa Porin teatteri koki 1970-luvun alussa mittavan uudistus- zeläistä palatsia mukaileva talo voidaan lukea arkkitehti porrashuoneen koristemaalaukset ovat jälleen nähtävis- vaiheen. Talon 1950-luvulla rakennettu laajennusosa pu- August Krookin päätyöksi. Rakennukselle ominaista ovat sä, julkisia tiloja on palautettu alkuperäiseen muotoonsa rettiin ja tilalle rakennettiin matala, tasakattoinen uudisra- poikkeuksellisen monimuotoiset julkisivukäsittelyt, kuten ja ikkunat on kunnostettu. Kaupungintalon täydellinen kennus, johon tuli teatterin pieni näyttämö sekä työtiloja, julkisivutiilen, betonivalun sekä roiskemaalauksen käyt- restaurointi, jonka on suunnitellut arkkitehti, professori mm. pukuhuoneet. Samalla vanha osa uudistettiin ajan tö. Myös sen rakenneratkaisut ja talotekniikka olivat ai- Vilhelm Helander, valmistui Porin kaupungin 450-juhla- vallitsevien suunnitteluihanteiden mukaisesti. Julkisivut kanaan edistykselliset sekä interiöörit kunnianhimoisesti vuodeksi 2008. ja osittain myös kiinteä sisustus säilyivät kuitenkin varsin viimeistellyt. pienin muutoksin.

Merikapteenin talo / Heinen talo Kaupunkikuvallisesti merkittävässä paikassa sijaitseva teatteri on keskeinen osa kaupungin 1852 palon jälkeen Raatihuoneen naapurissa, Porin teatteria vastapäätä si- luotua kivistä monumentaalikeskusta edustaen asuin- jaitseva ja nykyisin Porin evankelisluterilaisen seurakun- taloja ehkä näyttävämpää ja muodoiltaan siitä selvästi tayhtymän hallintokeskuksena toimiva rakennus on val- erottuvaa julkista rakentamista. Porin teatteri kuuluu Hel- mistunut vuonna 1893. Erilaisia tyylisuuntia yhdistelevän singin ja Turun ruotsalaisten teattereiden ohella Suomen rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Ricardo Björnberg vanhimpiin teatterirakennuksiin. Talon julkisivujen res- ja rakennuttanut merikapteeni Oscar Heine. Talon persoo- taurointi valmistui vuonna 2000. Sisätilojen restaurointi ja nallisin kohta on laivan mastotornia muistuttava pyöreä näyttämötekniikan uudistaminen odottavat rahoitustaan. torni. Seurakuntien omistuksessa talo on ollut vuodesta 1922.

Talon porraskäytävä on suojelukohde ja se on entisöity 1983 yhteistyössä Museoviraston kanssa. Tällä hetkel- lä talo on hyvässä kunnossa. Vuosina 1999–2000 talossa tehtiin peruskorjaus, jonka tavoitteena oli poistaa monien vuosien varrella tehtyjen pienten korjausten ja muutosten sekava vaikutelma. Muun muassa huonekorkeus on palautettu ennalleen ja maalikerrosten alta löytyneitä katto- ornamentteja on maalattu uudelleen.

Porin teatteri

Porilla on huomattava rooli suomalaisen teatteritoiminnan historiassa. Suomalaisen teatterin ensiesitys tapahtui kau- Porin teatteri. HN Merikapteenin talo. HN pungissa, Hotelli Otavan yläsalissa. Oma kivinen kaksiker-

59 Hotelli Otava Äyrilän talo ja vuonna 1927 rakennettu entinen puhelin- nimikkopuistaan johtuen ylimääräisen puuston poistot laitoksen rakennus (nykyisin Luontotalo Arkki). Nykyisin jouduttiin suorittamaan öisin. Suuri osa puiston alkuperäi- Hotelli Otava oli Suomen pisimpään yhtäjaksoisesti toimi- puistot ovat tunnettuja Porin nimikkolinnun mustavarik- sestä puustosta kuitenkin säilyi kehystämässä keskialueen nut hotelli-ravintola, kun se vuonna 1985 lopetettiin. Sa- sen pesimäyhdyskunnista. symmetrisiä käytäviä. malla asetettiin päätepiste 130 vuotta jatkuneelle maineik- kaalle kulttuuritraditiolle. Hotelli Otavan kaksikerroksinen, Kivikaide sai koristeekseen nykyisen pronssiin valetun kaupunginarkkitehti C.J. von Heidekenin suunnittelema Raatihuoneenpuisto Karhuveistoksen vuonna 1938. Se on kahden paikalla jo kivirakennus valmistui vuonna 1857 Raatihuoneenpuis- aiemmin olleen karhuveistoksen ohella taiteilija Emil Ce- ton, silloisen Nikolaintorin laidalle. Hieman myöhemmin Raatihuoneenpuiston ympärille rakentui Porin viimeisim- dercreutzin tuotantoa. Samana vuonna valmistui kauppias vuonna 1872 talossa aloitti toimintansa Suomalainen teat- män suurpalon jäljiltä 1850-luvulla kaupungin hallinnolli- Airion lahjoittamana puiston suihkukaivo, joka kunnostet- teri (myöhemmin Kansallisteatteri).Teatteritoiminta Ota- nen keskus. Chiewitzin kaavassa määritellyillä suurilla ton- tiin 2007. Puiston pohjoispuolelle Raatihuoneen edustalle vassa päättyi vuonna 1884 Porin Teatterin valmistuttua. teilla ja tonttien väleihin istutettavilla palokujilla haluttiin pystytettiin vuonna 2008 kuvanveistäjä Sofia Saaren veis- Nykyisen uusrenessanssiasunsa Hotelli Otava sai vuonna korostaa paloturvallisuutta. Tunnetuimmat rakennukset tämä kaupungin perustajan Juhana-herttuan patsas Porin 1891, kun arkkitehti J.E. Stenbergin suunnittelema koro- ovat empiretyylinen raatihuone ja kaupungintalona toi- 450-juhlien kunniaksi. tus kolmikerroksiseksi valmistui. miva renessanssipalatsi. Raatihuoneenpuisto ja Raatihuo- ne ovat asemakaavan mukaisten puistoakselien pohjoi- Otava oli pitkään kaupungin ainoa varsinainen hotelli. nen pääte. Yhdessä Etelärannan kanssa alue muodostaa 1960-luvulta lähtien se oli myös Pori Jazzin konserttipaik- valtakunnallisesti ainutlaatuisen kokonaisuuden. kana. Hotelli-ravintolatoiminnan päättyessä puuraken- teinen ravintolaosa purettiin ja hotelli jäi tyhjilleen. Porin Lääninarkkitehti G. Th. Chiewitzin laati vuonna 1852 Poria kaupunki osti kiinteistön vuonna 1997 ja kaksi vuotta kohdanneen tulipalon jälkeen kaupungille uuden asema- myöhemmin käynnistyi talon restaurointi ja käyttötar- kaavan, mikä noudatteli aikakauden empiren kaavoitus- koituksen muutos, joka valmistui vuoden 2006 lopussa. periaatteita, joiden mukaan kadut olivat aiempaa leveäm- Suunnittelusta vastasi Rebuild Arkkitehdit arkkitehti An- piä ja niitä reunustivat vehreät puistoistutukset. Nykyisen neli Lassilan johdolla. Valtakunnallisesti arvokas rakennus Raatihuoneenpuiston paikalla oli sijainnut ennen paloa on suojeltu asemakaavassa. Rakennuksessa on nykyisin Porin Suurtori. Alkujaan nykyinen Raatihuoneenpuisto ja Valtionkonttorin toimisto. Arvokkaasti kunnostettua, his- silloinen Suurtori (myöh. Nikolaintori) toimi kaupungin toi- toriallista rakennusta on toivottu kulttuurikäyttöön. sena kauppapaikkana yhdessä siitä lounaaseen sijainneen Karjatorin kanssa. Torikaupan keskuksena alue toimi vielä Porin palon 1852 jälkeen, mutta vähitellen maalaistavara- Puistoakselit ja vanhan aseman alue kauppa siirtyi Uudelletorille eli nykyiselle Kauppatorille.

Viimeisen Porin suurpalon jälkeisen Chiewitzin laatiman Keskeisen sijaintinsa takia päätettiin tori perustaa puis- Porin asemakaavan keskeisenä elementtinä oli etelä-, toksi, mikä tapahtui 1872. Puisto rakennettiin Suomes- pohjois-, itä- ja länsi-puistoakselit, jotka jakoivat kaupun- sa vallinneen englantilaisen maisematyylin mukaisesti. gin neljään kaupunginosaan. Ainoastaan V kaupunginosa Kaupungin merkkihenkilöt halusivat istuttaa itselleen ni- jäi uudistuneen asemakaavan jälkeen ennalleen. Pohjois- mikkopuun puistoon, jonka myötä puistosta tuli varjoisa ja Eteläpuistoakselien välittömässä ympäristössä sijaitsee liiallisen puumäärän takia. Tämän johdosta puistossa liik- kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa. Mer- kumista kartettiin öiseen aikaan. kittäviä yksittäisiä kohteita ovat vuonna 1894 rakennettu VPK:n talo (nykyisin ravintola Punainen kukko) ja vuonna Puiston uudelleenjärjestely toteutettiin 1909 tehdyn pää- 1892 rakennettu entinen ruotsalainen yhteiskoulu (ny- töksen mukaisesti. Vuonna 1912 valmistui sekä uudistet- Raatihuoneenpuisto 1930-luvulla. kyisin Porin taidekoulu) sekä vuonna 1854 rakennettu ns. tu puisto että Raatihuoneen edustan kivikaide. Runsaista Kuva Satakunnan museon arkistot.

60 Porin vanha rautatieasema Hautausmaat ja kaupunginsairaalan alue sa jokaisessa on oma puulaji. Kokonaisuudessa puusto on vanhaa ja sitä uusitaan tällä hetkellä. Hautausmaalla ei ole Rautatieyhteys Tampereelta Poriin valmistui keväällä 1895, Kaupungin hautausmaat ja Kaupunginsairaalan alue muo- uusia hautapaikkoja. Hautauksia voidaan suorittaa suku- mutta rataosan vihkiäiset pidettiin vasta marraskuussa. dostavat vihreän jatkeen Länsipuistolle. Alueen maamerk- hautoihin. Seurakunta antaa uudelleen hautauskäyttöön Vuonna 1895 valmistunut asemarakennus paloi kansa- kinä toimii Vanhan hautausmaan kupeessa seisova noin hoitamattomuuden tai muun syyn takia palautuneita laissodan tapahtumien yhteydessä ja uusi asemaraken- 50 metriä korkea funkistyylinen tiilinen vesitorni. Kaupun- hautoja. Alueelle voidaan haudata arkussa, uurnassa sekä nus rakennettiin vuonna 1919 samalle paikalle arkkitehti ginsairaalan länsipuolella sijaitsevalla uudella hautaus- tuhkana muistolehtoon. Thure Hällströmin piirustuksien mukaisesti. Uusi asema maalla sijaitsee yksi Porin tunnetuimmista nähtävyyksistä on muotokieleltään varsin pelkistetty. Epäsymmetrinen Juseliuksen mausoleumi, joka on tullut kuuluisaksi Akseli julkisivujen jäsentely viittaa vielä jugend-arkkitehtuuriin. Gallen-Kallelan freskoista. Vuonna 2007 kansalliseen kau- Uusi ja vanha siunauskappeli Sen sijaan yksityiskohdissa on jugend-piirteiden ohel- punkipuistoon liitettiin Käppärän hautausmaan ja Maan- la nähtävissä jo klassismin vaikutusta. Rakennus jäi pois tiekadun eteläpuolella oleva Käppäränpuisto ja ortodok- Vanhassa osassa hautausmaata sijaitsee pikkukappeli, joka liikennekäytöstä nykyisen aseman valmistuttua uuteen sisen kirkon alue. on rakennettu vuonna 1891. Siunauskappeli on uusgoot- paikkaan vuonna 1938. Vanha asema muutettiin asuin- tilaista tyyliä ja se on maamme vanhimpia siunauskappe- käyttöön vuonna 1945. Asuntolana rakennus toimi 1970- leita. Sen on suunnitellut arkkitehti J. Brynolf Blomqvist. luvulta lähtien. Asuntolakäytön päätyttyä talo on myyty Kappeliin on tehty peruskorjauksia vuosina 1965 sekä ja kunnostettu yksityiseen asuinkäyttöön. Rakennus on 2000. Peruskorjauksen yhteydessä kappeliin rakennettiin suojeltu asemakaavalla. uudet yhdeksänkertaiset urut. Ne ovat Paschen Kiel orgel- bau tuotantoa ja ne valmistuivat vuonna 2001. Kappeli on mitoitettu neljällekymmenelle hengelle.

Iso kappeli rakennettiin vuonna1960 arkkitehti Keijo Vallin suunnitelmien mukaisesti. Kappelin käyttöönot- tovihkimisen suoritti arkkipiispa Ilmari Salo- mies. Samalla hän vihki myös vihkimättömän Vanha kaupunginsairaala. HN hautausmaa-alueen hautauskäyttöön. Kap- Käppärän hautausmaa peli on suunniteltu noin Vanha rautatieasema. HN kahdellesadalle hen- Hautausmaa perustettiin 1884 sairaalan viereen kaupun- gelle. Kappelin ulkosei- Asemapäällikön talo gin ulkopuolelle. Hautausmaa käsitti aluksi viiden hehtaa- nässä on reliefi ”Enkeli rin alueen jota laajennettiin 1913 sekä 1943. Laajennusten Uusi siunauskappeli. HN ja purjeenlaskija”, jonka Porin radan rakennukset tehtiin Oulun rautatietä varten jälkeen hautausmaa oli kahdeksantoista hehtaarin suurui- on suunnitellut Jussi 1880-luvulla laadittujen suunnitelmien mukaisesti. Ny- nen. Alkuajoilta ei ole saatu suunnittelijaa selville, mutta Vikainen. kyään Porin vanhan aseman alueella on jäljellä mm. ase- vuonna 1917 arkkitehti B.M. Schalin laati yksityiskohtaisen manpäällikön taloksi kutsuttu vuonna 1895 valmistunut suunnitelman. Ilmari Virkkalan ehdotus voitti 1946 vuon- lähinnä uusrenessanssityylinen asuinrakennus. Rakennus na pidetyn hautausmaasuunnittelukilpailun jota sittem- on suojeltu asemakaavalla. min on noudatettu. Alue on jaettu erilaisiksi lohkoiksi, jos-

61 Juseliuksen mausoleumi houtui tulipalossa kuitenkin sisätiloiltaan pahoin vuonna 1931. Tulipalon jälkeen järjestettiin kilpailu Sigrid Juseli- Vuorineuvos F. A. Juselius rakennutti Sigrid -tyttärensä uksen sargofagin suunnittelusta. Kilpailun voitti arkkitehti muistoksi vuonna 1898 mausoleumin. Pohjoismaiden ai- Jarl Eklund, joka suunnitteli valkeasta marmorista sargofa- noan mausoleumin rakennuspiirustukset laati tunnettu gin kryptaan, jonne myös sijoitettiin hänen suunnittelema kirkkoarkkitehti Josef Stenbäck. Mausoleumin interiöörin F. A. Juseliuksen tinainen sargofagi. Mausoleumin keski-ti- suunnittelun sai tehtäväkseen maankuulu taiteilija Akseli lan freskot kunnostivat tulipalon tuhojen jäljiltä taitelijat Gallen-Kallela. Oskar Niemi ja Paavo Leinonen. Gallen-Kallelan poika Jorma Gallen-Kallela viimeisteli isänsä luonnoksien perusteella keskigallerian freskot 1930-luvun loppupuolella.

Vanha hautausmaa

Kirkkoherra Fredrik Lebell vihki Porin uuden Hampusten- mäkeen sijoittuvan hautausmaan käyttöönsä 11.6.1809. Aiempi hautausmaa oli sijainnut kirkon vieressä, aivan kaupungin keskustassa. Sen siirtoa oli ryhdytty pohti- maan vuoden 1801 jälkeen, koska keskustassa sijaitsevan hautausmaan katsottiin levittävän, etenkin kosteina kesi- nä, tuolloin yleistä mätäkuumetta.

Vanha hautausmaa oli aluksi vajaan hehtaarin kokoinen. Jo vuonna 1830 se laajennettiin lähes kaksinkertaiseksi ja 1850-luvun lopulla niin, että hautausmaan lopullinen pin- ta-ala on kolme hehtaaria. 1890-luvulla tuolloin jo käytös- tä pois jäänyt hautausmaa hieman pieneni, kun sen venä- läisestä osasta lunastettiin maata rautatietä varten.

Hautausmaan alue ympäröitiin ensin tilapäisellä aidalla, joka varsin pian korvattiin etelä- ja länsipuolella muuratul- la kiviaidalla. Aitaan tehtiin kaksi rautaista ristikkoporttia. Myös hautausmaan laajennusosat aidattiin samalla tavoin Juseliuksen mausoleumi. HN aiemman suunnitelman mukaisesti. Vanha hautausmaa jäi pois käytöstä vuonna 1884 ja vainajat haudattiin sen Mausoleumin ryhdyttiin rakentamaan hautausmaalle jälkeen Käppärän hautausmaalle. Vanhalle hautausmaalle vuonna 1899 ja keväällä 1902 rakennus oli valmis. Val- sai sen jälkeen haudata vain poikkeustapauksissa, vuoden mistuttuaan mausoleumi oli kokonaistaideteos, joka 1890 jälkeen joihinkin sukuhautoihin senaatin ja sittem- arkkitehtuuriltaan noudatteli uusgotiikan tyylipiirteitä min opetusministeriön luvalla. Osa vanhan hautausmaan ja interiöörissä oli Gallen-Kallelan ja Pekka Halosen fresko- muistomerkeistä on säilynyt. Viimeisimmät muistomerkit maalaukset. Vuorineuvos F. A. Juseliuksen kuoltua vuonna ovat 1960-luvulta. 1930 myös hänet haudattiin mausoleumiin. Rakennus tu- Vesitorni. HK

62 1800-luvun lopulla vanhaa hautausmaata ryhdyttiin hoi- vosta. Nykyisin puistossa sijaitsee muistona vanha pump- tamaan puistona ja ilmeisesti tuolloin puutarhuri Fr. Sö- pukaivo muistolaattoineen. derberg laati aluetta varten suunnilleen nykytilannetta vastaavan puistosuunnitelman. Porin seurakuntayhtymä ottaa alueen uudelleenkäyttöön uurnahautausmaana. Koulukorttelit ja rautatieaseman alue

Cygnaeuksen koulu, Karhulinna, tyttöjen ammattikoulu, Vesitorni Yhteislyseo ja Rautatieasema muodostavat julkisten rakennusten ketjun, joka pohjautuu Arkkitehti Harald An- Vesijohtoverkon rakentamista ryhdyttiin suunnittelemaan dersinin laatimaa Porin yleisasemakaava vuodelta 1923. Porissa vuonna 1908, jolloin kaupungininsinööri Lind- Suunnitelma noudatti aikakauden urbaaneja kaavoitusi- ström kävi tutustumassa Turussa, Vaasassa ja Helsingissä hanteita ja tähtäsi kaupungin nopeaan kasvuun. Ansio- Pumpputori. HN jo toimiviin vesijohtolaitoksiin. Lopullinen päätös laitok- kasta kaavoitustyötä seurasi lamakausi ja pian sen jälkeen sen rakentamisesta tehtiin vasta vuonna 1934 ja saman II maailmansota, joiden aikana rakentaminen oli hiljaista. vuoden elokuussa urakka annettiin Oy Yleiselle Insinöö- Sodan jälkeen Andersinin kaava oli jo vanhentunut, eikä ritoimistolle. Arkkitehti Bertel Strömmerin suunnittelema suurimmaksi osaksi koskaan toteutunut. Porin IX kau- vesitorni valmistui marraskuussa 1935 ja kaupungin vesi- punginosa teki tässä suhteessa poikkeuksen. Alueelle ra- johtolaitos otettiin käyttöön tammikuussa 1936. Noin 50 kennettiin Andersinin kaavaa noudattaen muun muassa metriä korkealle funktionalistiselle tiilitornille oli maasto- monia julkisia rakennuksia, ennen kaikkea suuri joukko muodoltaan tasaisessa Porissa ollut vaikea löytää sijoitus- kouluja. Näistä useimmat vasta 1930-luvun aikana. paikkaa. Vesitorni on maakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen kohde. Cygnaeuksen koulu ja Cygnaeuksenpuisto

Ortodoksinen kirkko ja Käppäränpuisto Aleksanteri II teki maaliskuussa 1856 aloitteen kansan- opetuksen uudistamisesta Suomessa. Poriin oli jo vuonna Käppäränpuistossa sijaitseva Porin ortodoksinen kirkko 1825 perustettu vuoro-opetuskoulu. Koulun taloudel- liitettiin osaksi kansallista kaupunkipuistoa vuoden 2007 listen vaikeuksien jälkeen ja Poria kohdanneen vuoden Porin ortodoksinen kirkko. HN alussa. Kirkko sijaitsee Maantienkadun varrella vastapää- 1852 suurpalon jälkeen päätettiin vuonna 1860 avata tä Käppärän hautausmaata ja Juseliuksen mausoleumia. kansakoulu. Porin kansakoulun tilanahtauden vuoksi Kirkko on valmistunut ja vihitty syyskuussa 2002 Pyhän järjestettiin arkkitehdeille suunnittelukilpailu uutta kou- Apostoli ja evankelista Johannes Teologin muistolle. Pää- lu-rakennusta varten. Kilpailun voitti arkkitehti Usko Ny- suunnittelija on ortodoksinen pastori, arkkitehti Matti ström ja rakennustyöt käynnistettiin vuonna 1910 Uno Porkka Torniosta. Ikonostaasin kirkkoon on maalannut Cygnaeuksen 100-vuotisjuhlapäivänä. Kolmikerroksinen tamperelainen ikonimaalari Margit Lintu ja kirkon muut kesällä 1912 valmistunut Cygnaeuksen koulu edustaa ark- ikonit porilainen Harri Stefanius. kitehtuuriltaan lähinnä jugendin tyylipiirteitä. Kaavassa suojellun koulurakennuksen entistävä korjaus on jatkunut jo vuosia. Pumpputori Cygnauksen koulun edustalla avautuu Cygnaeuksen puis- Pumpputori on Maantiekadun varrella sijaitseva pieni toaukio, jossa on kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin Äestäjä puisto. Pumpputori sai aikanaan nimensä paikalla sijain- -veistos vuodelta 1920. Myös koulun sisätiloissa on Ceder- neesta vuonna 1895 rakennetusta yleisestä pumppukai- creutzin reliefejä. Cygnaeuksen koulu. HN

63 Karhulinna Yhteislyseo

Porin selkeän klassistinen suojeluskuntatalo vihittiin juh- Porin suomalainen yhteislyseo perustettiin vuonna 1926. lallisin menoin käyttöönsä vuonna 1928. Taloon tuli niin Oma koulurakennus valmistui vuonna 1934 Tasavallan suojeluskunnan juhla- kuin toimitilatkin. Rakennuksen lo- torin kulmaukseen, Cygnaeuksen kansakoulun viereen. pulliset piirustukset laati rakennusmestari Hjalmar Siren. Funktionalistisen rakennuksen suunnitteli arkkitehti Elsa Talo sijoitettiin edustavalle paikalle hieman aiemmin val- Arokallio. Sen arkkitehtuurille ominainen piirre on pyöris- mistuneen monumentaalisen Cygnaeuskoulun rinnalle, tetty ulkokulma, johon sijoittuu koulun pääporras. Myö- puistoakselin pääteaukion laidalle. Puistokadun toisena hemmästä laajennuksesta huolimatta rakennus on säilyt- päätteenä on raatihuone ja Raatihuoneenpuisto. Talon ra- tänyt funkis-tyylille ominaiset piirteensä. kennusvaiheessa alue oli vielä kaupungin laidalla, keskellä viljelysmaita. Rautatieasema Kun suojeluskuntajärjestö lakkautettiin toisen maailmansodan päätyttyä, siirtyi talo Suomen punaisen ristin Porin Porin nykyinen funktionalistinen rautatieasema rakennet- piirin haltuun. Monien vaiheiden jälkeen Porin seudun tiin vuonna 1937 uuteen paikkaan, uuden IX kaupungin- Steinerkoulu muutti entiseen suojeluskuntatalo Karhu- osan laidalle. Rakennus kuuluu Riihimäen ja Kuopion ase- linnaan syksyllä 1999. Talon interiööri on kokenut toisen mien ohella maamme harvojen funkisasemien joukkoon. maailmansodan jälkeen monia muutoksia. Sen sijaan ulkoarkkitehtuuri on säilynyt rakennusajankohdan asussa. Porttaali Porin suomalainen yhteislyseo. HN Tyttöjen ammattikoulu Rautatien ja Valtatie 2:n alittava Porttaali-tunneli luo kiin- teän yhteyden keskustasta Porin metsän virkistysalueelle Tyttöjen ammattikoulu toimi aluksi vuodesta 1912 lähtien ja urheilukeskukseen. Osana kaupunkikeskustan kehittä- Liisankadulla sijaitsevassa puutalossa. Uusi funktionalisti- mistä rakennettu alikulkuyhteys palvelee Promenadi-Po- nen tytöille tarkoitettu Teljän ammattikoulurakennus, ny- rin ohella nyt myös kansallisen kaupunkipuiston tarpeita kyinen palveluopisto rakennettiin vuosina 1936–1938 ark- toimimalla yhdistävänä linkkinä Porin metsän ja urhei- kitehti Oiva Viljasen laatimien suunnitelmien mukaisesti. lukeskuksen alueelle. Porttaalin Porin metsän puoleisen Rakennus on edelleen alkuperäisessä käytössään. Sen kevyenliikenteen väylän varteen istutettiin Porin kansal- ulkoarkkitehtuuri on säilynyt alkuperäisenä, lukuun otta- linen kaupunkipuiston 5-vuotispäivänä 6.5.2007 kirsikka- Rautatieasema. HN matta äskettäin tapahtunutta ikkunamuutosta. Rakennus puuryhmä, jota tullaan laajentamaan vuosittain uudella on suojeltu asemakaavassa. puulla.

Porttaali. HN

64 peltolotit olivat kaikkein pienempiä ja niillä harjoitettiin kuten marjastusta ja sienestystä. Porin metsällä on käyttä- ennen toista maailmansotaa etupäässä perunanviljelystä. jien mielestä merkitystä varsinaisen liikunnan lisäksi myös Vuonna 1895 rakennettiin Poriin rautatie läpi kaupungin paikkana, jossa voi hiljentyä, nauttia luonnosta ja joka toi- vanhojen peltojen. mii sosiaalisena kohtaamispaikkana.

Kaupunki vuokrasi maanviljelijöille myös riihitontteja nk. Porin metsä on monen keskustan asukkaan lähin virkistys- HN Kanapihan alueella, joka sijaitsi rautatien länsipuolella, hy- alue. Se toimii myös koululiikunnan ja muun opetuksen vin lähellä aluetta, jonne 1909 rakennettiin Porin ensim- järjestämispaikkana. Alue on myös vähäisessä määrin lä- mäinen urheilukenttä. Nykyään alueella sijaitsee Tiilimäen pikulkupaikka, vaikka esimerkiksi pyöräily ja muu liikenne Neste-huoltamo. Ennen Tiilimäen urheilukentän rakenta- on ulkoilureiteillä kielletty. Lähialueen lapsille paikka toimista harjoittelupaikkana käytettiin mm. Liisantoria, jossa mii leikkipaikkana. Porin metsä ja urheilukeskus mm. voimalajien harjoittelu kävi kuitenkin vaaralliseksi ohikulkijoille. Porin metsän alueella maauimalan vieressä on vanha lei- rintäalue, joka on poistumassa käytöstä. Aluetta on nykyi- Kansallisen kaupunkipuiston alue päättyy etelässä kau- Nykyisellään Porin metsä on hyvin intensiivisessä virkis- sin käytetty leirintään ainoastaan Jazz-festivaalien aikana. punkilaisten ulkoilu- ja virkistysalueena tunnettuun Porin tyskäytössä läpi vuoden. Porin metsä on yksi kaupungin Isomäen alueella metsän luoteiskulmassa on metsän kes- metsään, jonka eteläreunalta on suora yhteys kaupunkia viherverkkorakenteen merkittävimmistä yksittäisistä ul- kelle rakennettu kesäteatterikäyttöön Vihreä teatteri. ympäröivälle maaseudulle. Metsän pohjoislaidalla sijait- koilu- ja virkistysalueista. Metsän polkuverkosto tarjoaa sevat Satakunnan keskussairaala ja Porin diakonialaitos ja reittejä kaikkina vuodenaikoina useille käyttäjäryhmille Intensiivisin virkistyskäyttö sijoittuu Porin metsän poh- Urheilukeskus. Etelässä sijaitsee Katinkurun ampumarata aina tavallisista lenkkeilijöistä ja hiihtäjistä koiranulkoilut- joisosiin Isomäen ympäristöön, jossa kasvaa myös alueen ja väliin jää polkujen ja ulkoiluteiden halkoma noin kol- tajiin ja ratsastajiin. Merkittävimmät reitit ovat Katinkurun iäkkäin männikkö. Isomäen maisemallinen merkitys on men neliökilomerin laajuinen metsäalue. ulkoilutie, 1, 3, 5 ja 7,5 kilometrin valaistut kuntoradat/la- erittäin suuri. Isomäki voidaankin lukea kaupungin mer- dut (osittain päällekkäin), veteraanilenkki, maastolenkki, kittävimpien maamerkkien joukkoon. Pohjoisosaltaan Po- Porin metsänä tunnettu Isonmäen alue on kaupunkilais- koirapolku, ratsastusreitti Porin tallilta Pinomäen koululle rin metsää on pääosin hoidettu puistomaisesti. ten vanha nautinta-alue. Alueella laidunsi kaupunkilaisten sekä raviohjastajia palvelevat entiset lentokentän rullaus- karjaa aina laidunkauden 1930 loppuun asti. Toisen maa- tiet lentokentän ja Katinkurun ampumaradan välissä. Ul- ilmansodan jälkeen aluetta alettiin kehittää kaupunkilais- koilureittien lähtöpisteet on keskitetty Isomäen alueelle. ten virkistysalueeksi. Nimettyjen ja hoidettujen ulkoilureittien lisäksi Porin met- sässä on useita kilometrejä nimeämätöntä polkuverkos- Yhteislaitumena ollessaan kaupunkilaiset saivat tuoda toa, joka on syntynyt vuosikymmenten aikana spontaa- karjansa metsään rahatoimikamarista vuosittain lunas- nin käytön seurauksena. Harrastettuja liikuntalajeja ovat tettavaa laidunpolettia vastaan. Laidunmaksua vastaan kävely, sauvakävely, juoksulenkkeily, hiihto, suunnistus, kaupunki aitasi laitumen ja piti yllä kolmea karjakujaa. ratsastus, koirien ulkoiluttaminen, ravivalmennus, maas- Karjakujista kaksi johti VI kaupunginosaan ja yksi V osaan. topyöräily, kuntoilutelineiden käyttö, maastopyöräily ja Karjakujien päässä oli veräjät, joille kaupunki palkkasi aina hyötyliikunta. laidunkaudeksi vartijat. Eläinten juottamista varten met- sässä oli useampia kaivoja. Kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvaan metsäaluetta on kaikkiaan vajaa kolme neliökilometriä. Keskeisen si- Kaupungin metsänvartijalla oli virka-asuntonsa Porin jaintinsa ja laajuutensa ansiosta alue on kaupunkilaisten metsän kaupunginpuoleisella kedolla ja kaupungin vilje- tärkein virkistykseen käytettävä metsäalue. Porin metsän lysmaat rajautuivat alueeseen. Peltoalueista vanhin niin käytöstä valtaosa on rakennetuille reiteille keskittyvää lii- kutsutut kaupungin vanhat pellot sijaitsivat VI kaupun- kuntakäyttöä. Suunnistuksessa harrastus tapahtuu myös ginosan ja Porin metsän välisellä alueella. Tuolla alueella varsinaisen metsän alueella. Sama koskee hyötyliikuntaa HN

65 Isomäen eteläpuolisilla alueilla Porin metsää on hoidet- Urheilukeskus kuului osana myös 1990-luvun alussa aloi- Maauimala. Suomen Ilmakuva Oy tu pääosin normaalin talousmetsän tapaan, mikä näkyy tettuun Promenadi-Porin kehittämiseen. Kaupungin läpi metsän rakenteessa ja maisemassa. Puustorakenteeltaan kulkeva promenadi sijoitettiin kulkemaan Urheilukeskuk- yksipuolista melko rankasti harvennettua talousmetsää sen alueen halki stadionin, Karhuhallin ja tekojääradan on runsaasti, toki myös luonnontilaisen kaltaista metsää eteläpuolelta. Promenadin kehittäminen on kuitenkin jää- alueelta löytyy. Parhaiten luonnontilansa säilyttäneet nyt alueella pahasti kesken ja alueen yleiskuva on muu- kohteet löytyvät Pinomäen ja Mäntymäen väliseltä korpi- toinkin harmaa. alueelta. Vuosikymmenien aikana Porin metsä on metsän kasvun tehostamiseksi myös tehokkaasti ojitettu. Tällä hetkellä urheilukeskuksen alueella on useita suuria liikuntapaikkoja, muun muassa stadion, pesäpallostadion, tennishalli, maauimala, Isomäen jäähalli, harjoitusjäähalli, Urheilukeskus Iso tekojäärata, Karhuhalli (jalkapallo ja yleisurheilu) sekä useita pallokenttiä. Lisäksi alueelle on suunnitteilla uusi Professori Yrjö Lindegren laati Urheilukeskuksen yleis- harjoitusjäähalli. Porin metsän eteläpäässä sijaitsee ampu- suunnitelman 1950-luvun alussa. Sen toteutus aloitettiin marata, lentokentän lounaiskulmassa jousiampumarata ja maauimalan rakentamisella vuonna 1956. Lindegrenin länsilaidalla ratsastustalli. Urheilukeskuksen perustoiminta suunnitelmaa muutettiin ja täydennettiin 1960- ja 1970- on lähes ympäri vuoden aamusta iltaan toteutuvaa koulu- luvuilla jonkin verran ja alueelle rakennettiin myös suun- liikuntaa ja urheiluseurojen harjoitus- ja kilpailutoimintaa, nitelmaan sisältymättömiä liikuntapaikkoja, kuten esim. johon lomittuu toiminnan edellyttämä liikuntapaikkojen Isonmäen Jäähalli. ja alueen hoitotyö. Yksittäiset suuret tapahtumat (messut, suuret urheilutapahtumat, kokoukset, konsertit) ajoittu- Stadion Urheilukeskuksen yleissuunnitelmaa tarkistettiin vuonna vat päällekkäin katkeamattomina jatkuvien alueen perus- 1982 ja vuoden 1983 lopussa laadittiin laaja esisuunnitel- toimintojen kanssa. Porin stadionin kenttä on valmistunut vuonna 1964 ja kat- ma mm. jalkapallohallin ja tekojääradan rakentamisesta. somo- sekä huoltorakennus vuonna 1965. Ensimmäinen Viimeisin yleissuunnitelma on vuodelta 1996. virallinen jalkapallo-ottelu pelattiin kentällä toukokuussa Maauimala 1963. Stadionilla on toteutettu kolme perusparannusta vuosina 1981 ja 1990 sekä viimeisin Kalevan kisoja varten Porin maauimala valmistui 1957. Maauimala perusparan- 2004. Stadion myös valaistiin vuonna 1999. Nykyinen nur- nus toteutettiin vuosina 2002–2006. Metsäisen maaston mikenttä otettiin käyttöön vuonna 1990. Porin stadionilla muotoja mukaillen sijoitettu matala rakennuskompleksi on katsomopaikkoja noin 12 000, joista 2500 katetussa on arkkitehti Yrjö Lindegrenin postuumi työ. Kokonaisuus pääkatsomossa. on samanaikaisten Riihimäen ja Varkauden uimaloiden ohella merkittävimpiä lajissaan ja verrattavissa Helsingin Stadionin yhteydessä olevassa huoltorakennuksessa ovat moniin olympiarakennuksiin, joista merkittävin on saman muun muassa seuraavat tilat: kahdeksan pukuhuonetta, suunnittelijan Stadion. Maauimalan kokonaisuus on suo- voimailutila, kahvio, urheilukeskuksen tekniset tilat ja ko- jeltu asemakaavalla. Uimalan omistaa Porin kaupunki ja nesuojat. Lisäksi alueella on erillinen kuuluttamorakennus sitä hoitaa kaupungin vapaa-aikavirasto. ja olutpub. Stadionin omistaa Porin kaupunki ja sitä hoitaa kaupungin vapaa-aikavirasto.

Urheilukeskus. HN

66 Maanomistajien palaute Liite 2

Maanomistajien hakemus/suostumusvaiheessa asettamat erityisehdot:

Kaikilta yksityisiltä omistajatahoilta saatiin hakemusvaiheessa suostumus alueen tai rakennuksen sisällyttämisek- si Porin kansalliseen kaupunkipuistoon. Valtion asianomaisilta tahoilta saatiin suostumus tai myönteinen lausunto.

Osaan suostumuksista kirjattiin erityisehtoja ja KH:n hy- väksymän hakemuksen mukaan nämä ehdot pyritään ot- tamaan huomioon hoito- ja käyttösuunnitelmaa laadittaessa. Lausunnonantajat korostavat toimintaedellytystensä turvaamista kansallista kaupunkipuistoa perustettaessa.

Tiehallinto/Turun tiepiiri Kiinteistö Oy Porin Klubi Porin Seudun Steinerkouluyhdistys ry • Valtateitä tulee voida kehittää liikenteen edellyttä- • Saattoliikenne Klubille turvattava. • Kiinteistön säilyminen koulukiinteistönä ja nykyisen mällä tavalla. • Varaus tarjoilualueen laajentamisesta Klubin edus- rakennusoikeuden säilyminen. • Kulkuyhteydet tulee ohjata olemassa olevien alikul- tan rannassa. kujen kautta. • Hidasteet ja ajonopeuden rajoittaminen. Renor Oy • Porin kansallinen kaupunkipuisto ei saa rajoittaa Ratahallintokeskus Etelärannan asuinkorttelit eikä haitata kiinteistön käyttöä, hoitoa ja kunnos- • Kaupunkipuiston ei tule rajoittaa rautatieliikennettä • Raskaan liikenteen rajoittaminen sekä hidasteet ja tusta asemakaavamääräysten sallimalla tavalla, eikä eikä rautatietoimintojen tulevaa kehittämistä. ajonopeuden rajoittaminen Etelärannassa ja Halli- aiheuttaa kustannuksia kiinteistön haltijalle. tuskadulla. VR-yhtymä Oy • Pysäköintitaskut Etelärantaan. • Kaupunkipuiston perustamispäätökseen ei tule ot- • Valvonnan tehostaminen. taa kiinteistöä koskevia määräyksiä. • Laadittavassa hoito- ja käyttösuunnitelmassa ei tule Sampo-Rosenlew Kiinteistöt Oy edellyttää voimassa olevaa asemakaavaa ankaram- • Kiinteistöä tulee voida käyttää teolliseen toimintaan pia ja laajempia suojelumääräyksiä. kaavamääräysten sallimassa tarkoituksessa ja laa- • Kaupunkipuistolla ei tule rajoittaa kiinteistön ase- juudessa. makaavan mukaista käyttöä. • Kaupungin tulee kiinnittää erityistä huomiota ase- Porin ev.lut. seurakuntayhtymä ma-aukion ilmeen kohottamiseen kaupunkipuiston • Vanha hautausmaa tulee säilyttää hautausmaakäy- arvoa vastaavaksi. tössä.

67 Tavoitteet ja toimenpiteet - Luotojen alue

Alueen nykyisten erityis- Maisemakuvan Alueen säilyttäminen ja Luonnonympäristö- Tulvansuojelu ja eroosion Osa-alueet arvojen säilyttäminen vaihtelun säilyttämi- kehittäminen ekologise- jen luonnontilaisuu- esto sekä maisemal- nen ja lisääminen na käytävänä suistosta den säilyttäminen ja listen että ekologisten • Kirjurinluoto Muutosten mahdollis- kaupungin keskustaan luonnon monimuotoi- tavoitteiden huomioi- taminen erityisarvoja suuden kehittäminen minen näissä asioissa

• Polsanluoto Päätavoitteet vaalien ja niitä vahvistaen • Liljanluoto • Hanhiluoto • Kvistinluoto (eteläpää) Alueen käytön ja hoi- Ranta- ja virkistys- Peltoalueiden Jokirantojen luonnon Luotojen alueen toimi- • Hevosluoto (eteläpää) don kokonaissuunni- vyöhykkeen vehrey- säilyttäminen ympäristöjen vaaliminen minen osin leviämisal- • Jokisuisto telman laatiminen den säilyttäminen taana suurtulvan aikana Monitavoitteisen luon- Luonnon monimuotoi- Luonnon monimuotoi- Hallittu hoitamat- Pengertämisten ja ruop-

Toimenpiteet nonhoito- ja käyttö- suuden kannalta arvok- suuden kannalta arvok- tomuus Polsan- ja pausten toteuttaminen Nykytilanne suunnitelman laadinta kaimpien juovan varsien kaimpien juovan varsien Liljanluodon alueilla suunnitelmallisesti säilyttäminen mahdolli- säilyttäminen mahdolli- • Virkistys simman luonnontilaisina simman luonnontilaisina • Näyttelypuisto Luontoselvityksen Maisemointityöt Otetaan huomioon golf- Kestävät, ekologisesti • Vihertietokeskus laadinta Arenan alueella kentän rooli osana Luo- toteutut ja maisemaan tojen ekologista käytävää sopivat pengerrykset • Tapahtuma-alue • Ulkoilukäyttö • Leikkitoiminnot Avointen alueiden • Siirtolapuutarhatoiminta säilyttäminen ja hoito • Maanviljely • Luontopolku • Golfkenttä • Luonnonsuojelualue • Matkailu • Huvilajuovan loma-asutus • Kirjurinluodon puisto

68 Liite 3

Avoimen maisemaku- Jokirantojen saavutetta- Virkistyskäyttömahdol- Huvilajuovan vaaliminen Suurtapahtumien ke- Palvelutarjonnan Avoin suhtautumi- van hyödyntäminen ja vuuden parantaminen lisuuksien turvaami- eheänä kulttuuriympä- hittymisen mahdollista- monipuolistaminen nen taidetoimintaan säilyttäminen peltoalueilla nen ja kehittäminen ristökokonaisuutena minen ja sovittaminen kansallisen kaupunkipuiston tavoitteisiin Päätavoitteet

Peltoviljelyn säilyttä- Peltoalueiden ja joki- Eri käyttäjäryhmät Rakennusinventoin- Kokonaissuunnitel- Peruspalveluiden Ympäristötaideprojek- minen soveltuvin osin rantojen virkistys- ja huomioivan polkuver- nin tekeminen man laatiminen turvaaminen tien toteuttaminen viljelykäytössä tai niittyinä ulkoilukäyttömahdolli- koston kehittäminen suuksien lisääminen

Toimenpiteet Avoimuuden huomioimi- Eri käyttäjäryhmille Veneily- ja melon- Rakennustapaohjeis- Käytön ohjaaminen ku- Ympärivuotisten palvelu- Patsashankkeiden nen puustoistutuksissa soveltuvan polkuver- tamahdollisuuksi- tuksen laatiminen lutusta kestäville alueille jen tarjoaminen toteuttaminen koston luominen en parantaminen Polkuverkoston hyvä Keskusleikkipuiston veto- Kestävän, maisemaan Turvataan monipuolisten kunnossapito voiman turvaaminen sopivan, viherraken- liikuntapalveluiden ja teellisesti arvokkaan ja -tapahtumien saatavuus monikäyttöisen tapahtuma-alueen laajentaminen ekologisuus ja viljelysmaiseman säilymi- nen huomioon ottaen Näyttelypuiston ja Tehokkaan huollon ja kun- Tarjotaan puutarhaneu- Vihertietokeskuksen nossapidon järjestäminen vontapalveluita alueiden kehittäminen Luontoharrastustoimin- Liikennejärjestely- Kirjurinluodon historialli- nan turvaaminen ja jen parantaminen sen ravintolan toiminta- helpottaminen edellytysten turvaaminen Laadukkaan uimaran- Musiikkitalon sijainnin ta-alueen tarjoaminen uudelleen miettiminen ja hankkeen toteutumisen edistäminen

69 Tavoitteet ja toimenpiteet - Kaupunkikeskusta

Etelä-Pohjoisrannan Viherrakenteen ylläpitä- Ristikkäispuistojen Osa-alueet valtakunnallisesti ar- minen ja vahvistaminen historiallisten ominais- vokkaan rakennetun piirteiden ja arvokkuu- • Pohjois- ja Eteläranta kulttuuriympäristön den korostaminen ja • Kivi-Pori kehittäminen kokonaisuu- käytön lisääminen • Ristikkäispuistot ja arvorakennukset Päätavoitteet tena ja se maisemallisen • Hautausmaat ja arvorakennukset arvon korostaminen • Koulukorttelit • Rautatieaseman alue • Porttaali Etelä- ja Pohjoisrannan ar- Puistojen kehittäminen Puuston elinvoimaisuu- vokasta kaupunkitilaa kä- den varmistaminen sitellään kokonaisuutena Jokirannan kohokohtien Tärkeimpien puistokoh- Näyttävien kukkaistutus-

Nykytilanne Toimenpiteet (Puuvilla, Etelärannan teiden - Puistoakselit, ten ät ja Kukkaistutukset kivikorttelit, Raatihuo- Raatihuoneen puisto, • Kaupunkikeskustan toimintoja ne, Keski-Porin kirkko, Cyngnaeuksenpuisto • Teollisuus Kirkkopuisto, Porin silta) ja hautausmaat - tason • Puistot esille nostaminen ja ar- ja arvon ylläpito vokkuuden säilyttäminen • Virkistyskäyttö • Hautausmaat ja kirkot Julkisten rakennusten Puuston uusiminen Puiston osien kunnostus valaistuksen tarvittaessa • Historiallinen alue toteuttaminen • Maisemallinen arvo • Kulttuurimatkailukohteet Arkkitehtuuri- ja Asema-aukion Käytäväverkon kun- taidehankkeiden maisemointi non turvaaminen toteuttaminen Oleskelupaikko- jen luominen Patsashankkeiden toteuttaminen Erityishuomiot: Mustavarisyhdyskunnat

70 Liite 4

Teollisen kulttuuriym- Rakennetun kulttuuriym- Kaupunkiympäristön Liikkumismahdollisuuk- Hautausmaiden ylläpito Kaupunkikeskustan ja Rantarakentamisen päristön ominaisluon- päristön arvokkuuden elävyyden ylläpitämi- sien parantaminen ja kehittäminen niiden urheilukeskuksen välisen maisemallisten näkökul- teen säilyttäminen ylläpitäminen, säilyttä- nen ja lisääminen historiallisia arvoja vaalien yhteyden (Porttaalin mien huomioiminen Pohjoisrannalla minen ja kehittäminen seutu) vehreyden lisää- minen ja selkeyttäminen Päätavoitteet kevyenliikenteen väylänä.

Toimitaan asemakaava- Korjausohjeiston Monipuolinen Kaupunkipuiston Alueen jatkuvan hautaus- Porttaalin ja siihen Rantarakentamisen määräysten mukaisesti laatiminen Kivi-Po- tapahtumatarjonta ja reittien merkitse- maakäytön turvaaminen johtavien väylien veh- (pengerrykset, kaiteet, rin rakennuksille minen opastein reyttäminen ja reitin kiveykset) toteuttaminen ohjaaminen tämän avulla kestävällä alueen historiaa ja maisemaa kunnioit- Toimenpiteet tavalla ja korostavalla

Suojelutavoitteita Vajaakäyttöisten kau- Kaupunkikuvan moninai- Kevyen liikenteen silta Rakennuksien ylläpito Opasteet ja merkit- Tilapäisten rakennel- toteuttavan käytön pungin kiinteistöjen suuden edesauttaminen Länsipuiston suunnasta seminen selvästi mien sijoittumista löytäminen Isonsannan tulevaisuuden pohdinta Vesitornin puistoon pysyväisluonteisesti sahan rakennuksille ja tälle alueelle vältetään vailla käyttöä oleville Konepajan rakennuksille Kevyen liikenteen Hoito- ja peruskunnos- silta Pohjoisrannan ja tussuunnitelmien teke- Kirjurinluodon välille minen ja toteuttaminen Uusien yhteyksien selvit- Vehreyden ja arvok- täminen ja toteuttaminen kaan puistoympäris- tön tarjoaminen Liikkumiseen kannustaminen

71 Tavoitteet ja toimenpiteet - Porin metsä ja urheilukeskus

Porin metsä Osa-alueet Eri käyttömuotojen Virkistyskäyttömahdol- Tiedottamisen lisää- Luonnon monimuotoi- Alueen vesitalou- • Isomäki yhteensovittaminen lisuuksien turvaami- minen reittien ja luon- suuden ja esteettisten den järjestäminen nen ja kehittäminen nonarvojen osalta arvojen lisääminen • Porin metsä • Urheilukeskus • Maauimala Päätavoitteet • Stadion Toteutetaan Porin Laadukkaiden ja Kohteiden ja reittien selvä Luonnonsuojelualueiden Tehdään luonnonhoito- metsän monitavoit- toimivien ulkoilureit- ja yhdenmukainen mer- perustaminen ja käyttösuunnitelman teista luonnonhoito- ja tien tarjoaminen kitseminen koko alueella (2006) pohjalta suunni- käyttösuunnitelmaa telma alueen vesita- Nykytilanne louden hoitamisesta Toimenpiteet ja toteutetaan sitä • Virkistysalue • Liikunta-alue • Historiallinen alue Lisäselvitysten laatimi- Kuntoreittien ylläpito- Vanhan luontopolun Metsänhoitotoimenpi- • Luonnonarvot nen esim. lentokentän suunnitelman laatiminen kunnostaminen ja kehittä- teiden valinta moni- • Maisemalliset arvot turva-alueen käyttömah- ja toteuttaminen minen alueesta monipuo- muotoisuutta suosien dollisuuksien ja luonnon- lisesti kertovaksi reitiksi hoidon suunnitteleminen Reittien käytön jäsentä- Lampien kasvi-istu- minen (valaistus, opastus, tusten tekeminen risteämiset, nykyiset rakenteet/ylikulkusillat, luvattoman käytön estä- minen, maastopyöräilyn ehdot, maastomerkin- nät/suunnistus jne.) Maisemanhoito ul- Keto- ja niittyaluei- koilureittien varsilla den lisääminen Palvelujen parantaminen Eri aistein havaittavien elämysten tarjoaminen Eteläpään palvelutason nosto Viihtyvyyden ja toiminnan tarjoaminen eri ikä- ja kohderyhmille II maailmansodan aikaisten rakenteiden hoito ja esiin tuominen reittien varsilla 72 Liite 5 urheilukeskus Urheiluseurojen ja liikun- Paikoitusalueiden ja Urheilukeskuksen ra- Liikuntapaikkaraken- Sisääntuloreittien mai- Maauimalan rakennusten Urheilukeskuksen tapaikkojen käyttäjien niihin liittyvien vi- kennusten maisemointi tamisessa noudate- semallisen arvokkuu- ja ympäristön vaalimi- korkea käyttöaste aktivointi rakennusten heralueiden nykyistä viherratkaisuin sekä ra- taan voimassa olevaa den parantaminen nen arkkitehtuuria ja ja niiden lähiympäristö- selkeämpi jäsentely kennusten välisten tilojen asemakaava a aikakauden ihantei- jen kaunistamiseen ja jäsentäminen ja hoito ta kunnioittaen Päätavoitteet maisemointiin osana viherrakennetta Yhteistyö alueen Urheilukeskuksen ko- Urheilukeskuksen koko- Rakentaminen keskite- Maisemointityöt sisään- Arvon mukainen Monipuolisten palve- käyttäjien kanssa konaissuunnitelman naissuunnitelman tään asemakaavan VU- tuloreittien varsilla jatkuva ylläpito lujen tarjoaminen päivitys ja toteutus (1996) päivitys alueille. Jos asemakaavaa joudutaan tarkistamaan, sen täytyy tapahtua kau- Toimenpiteet punkipuiston ehdoilla.

Opastuksen uusiminen Vehreyttämisestä laadi- Uusien rakenteiden Laadukas taan oma suunnitelma huolellinen sovittami- ympäristörakentaminen nen ympäristöön

Ympäristörakentamisella parannetaan maisemakuvaa ja ohjataan liikkumista ja käyttöä

Kasvillisuuden käyttö peit- tämään hallirakennuksia

73 Liite 6

74 Liite 7

75 76 77