BIS-CD-1149 STEREO D D D Total playing time: 76'29 FINNISH HYMNS

1 Jumala ompi linnamme (Ein’ feste Burg) (Finnish Hymn Book, No. 170) 4'35 German (1531), arr. Herman Rechberger 2 Jeesus, luona armopöydän (Jesus at the seat of grace) (Finnish Hymn Book, No. 225) 6'12 Dutch (1674)/Finnish (1702), arr. Harri Ahmas 3 Päivä vain (Only a moment in time) (Finnish Hymn Book, No. 338) 3'04 Oscar Ahnfelt (1872), arr. Ilkka Kuusisto 4 Halleluja, kiitos Herran (Alleluia, sing to Jesus) (Finnish Hymn Book, No. 339) 3'31 R.H. Prichard (1844), arr. Osmo Vänskä 5 Koska valaissee kointähtönen 3'04 (When will the morning star) (Finnish Hymn Book, No. 361a) Version from Sortavala, arr. Ilkka Kuusisto 6 Käy yrttitarhasta polku 4'47 (From Gethsemane there is a path) (Finnish Hymn Book, No. 77) C.G. Liander (1889), arr. Harri Ahmas 7 Nyt se suuri päivä koitti (This is the great day) (Finnish Hymn Book, No. 84) 2'46 Version from Northern Savonia, arr. Ilkka Kuusisto 8 Kosketa minua, Henki (Clasp me, O Holy Spirit) (Finnish Hymn Book, No. 125) 2'55 Ilkka Kuusisto (1979), arr. Jaakko Kuusisto 9 Oi Pyhä Henki, Herramme (Veni, creator spiritus) (Finnish Hymn Book, No. 111) 3'12 Mediæval/German (1524), arr. Olli Kortekangas 10 Jumala loi (Moon and son) (Finnish Hymn Book, No. 135) 2'27 Egil Hovland (1974), arr. Jaakko Kuusisto 11 Käyn kohti sinua (Sua kohti Herrani) 2'31 (Nearer my God to thee) (Finnish Hymn Book, No. 396) Lowell Mason (1856), arr. Ilkka Kuusisto 2 12 Maa kaikki vaikka Herran on 5'49 (The earth is the Lord’s) (Finnish Hymn Book, No. 450) Version from Sortavala, arr. Harri Ahmas 13 Soi kunniaksi Luojan 3'29 (May the hymn of honour now resound) (Finnish Hymn Book, No. 462) Jean Sibelius (1897), arr. Jaakko Kuusisto 14 Kuule, Isä taivaan (Hear, O heavenly father) (Finnish Hymn Book, No. 501) 2'33 Enoch Sontonga (1897), arr. Olli Kortekangas 15 Kuulkaa, keitä Mestari 4'06 (Hear whom the master calls blessed) (Finnish Hymn Book, No. 516) Negro Spiritual, arr. Harri Ahmas 16 Tiellä ken vaeltaa (Who passes on the road) (Finnish Hymn Book, No. 15) 3'08 Israeli Folk-song, arr. Ilkka Kuusisto 17 Käy, kansa, Herraasi vastaan 2'54 (Go Zion, to meet your king) (Finnish Hymn Book, No. 6) James McGranahan (1881), arr. Osmo Vänskä 18 Taas siunattu päivä (The blessed day) (Finnish Hymn Book, No. 532) 3'02 Heikki Klemetti (1904), arr. Osmo Vänskä 19 Oi Herra, luoksein jää (Abide with me) (Finnish Hymn Book, No. 555) 3'26 W.H. Monk (1861), arr. Ilkka Kuusisto 20 Jo joutui armas aika (Suvivirsi) 3'36 (Now the world is in bloom) (Finnish Hymn Book, No. 571) Swedish (1697), arr. Jarkko Kiiski 21 Siunaa ja varjele meitä (Suomalainen rukous) 5'00 (Bless and keep us, Lord) (Finnish Hymn Book, No. 584) Taneli Kuusisto (1939), arr. Jaakko Kuusisto (Trumpet solo: Ari Heinonen) Lahti Symphony Orchestra conducted by Osmo Vänskä 3 ven if Finland is a ‘promised land’ of hymns, it is naturally not wholly accurate to speak of ‘Finnish hymns’. Most Finnish hymns – both the music and the texts – are drawn from Ea range of different cultures. Many of them come from Germany and Sweden as part of a shared heritage of church history, but today’s hymn book also includes hymns that have their roots in Africa, Israel, the USA and many other countries in a well-balanced mixture of new items and old, well-loved chorales from the old Reformation countries. Hymns have always created a festive feeling, even in everyday life. Hymns are rich in content which the melody endows with new life. When the melody is heard, it conjures up the text and helps the listener to remember and experience it. For this reason, hymns have always been part of the domestic tradition of worship too. They have been sung and read, alone or in the company of others; and many mundane, everyday tasks – such as working in the cowshed or the forest, knitting socks or mending shoes – have been ‘accompanied’ by the hymns recorded on this disc. Hymns have accompanied the Finnish people from the cradle to the grave. Children were taught them at school and, by the time they were confirmed, it was usual for them to know the most important hymns back to front. Even if that scholastic tradition no longer exists, the most common hymns remain an important part of the cultural heritage that is lodged within every Finnish child. This is clearly evident in situations where hymns have retained their central signi- ficance, for example at the end of the school year, at christenings and funerals, at major family reunions and summer gatherings. We believe that this hymn recording by the Lahti Symphony Orchestra will help the hymns re- gain something of their former status. For thousands of people in Finland this is sure to mark a cherishable, renewed acquaintance with melodies and texts that have meant much to them, both on feast days and in everyday life; the same will apply to their parents, children and other relatives. This CD was recorded in the Church of the Cross in Lahti. This church, designed by Alvar Aalto and completed in 1978, has an exceptional acoustic that is extremely well suited to record- ings of this type. Jan-Erik Lindqvist

The Lahti Symphony Orchestra (Sinfonia Lahti) was municipalized in 1949 to maintain the orchestral tradition that had existed in Lahti since 1910. Under the direction of its conductor Osmo Vänskä the orchestra has in recent years developed into one of the most notable in the Nordic countries. The Lahti Symphony Orchestra gives most of its concerts in the wooden Sibe- lius Hall designed by architects Kimmo Lintula and Hannu Tikka, with acoustics designed by 4 the internationally acclaimed Artec Consultants Inc. from New York. Among the achievements of the Lahti Symphony Orchestra have been Gramophone Awards (1991 and 1996), the Grand Prix du Disque from the Académie Charles Cros (1993) and the Cannes Classical Award (1997) for its recordings of works by Sibelius; it has also received awards for a number of its other recordings. The orchestra has recorded the complete orchestral music of Joonas Kokkonen. Since 1992 the orchestra has also performed and recorded the music of its composer-in-resi- dence, Kalevi Aho, and other Finnish composers. The Lahti Symphony Orchestra appears reg- ularly in Helsinki and has performed at numerous music festivals. The orchestra has also per- formed in Germany, Russia, France, Sweden, Spain, Britain, Japan and the United States.

Osmo Vänskä (b. 1953) began his professional musical career as a respected clarinettist, occupying the co-principal’s chair in the Helsinki Philharmonic Orchestra for several years. After studying conducting at the Sibelius Academy in Helsinki, he won first prize in the 1982 Besançon International Young Conductor’s Competition. His conducting career has featured substantial commitments to such orchestras as the Tapiola Sinfonietta and Iceland Symphony Orchestra. Currently he is music director of the Lahti Symphony Orchestra in Finland and chief conductor of the BBC Scottish Symphony Orchestra in Glasgow; with effect from 2003, he has been appointed as musical director of the Minnesota Orchestra. He is increasingly in demand internationally to conduct orchestral and operatic programmes, and his repertoire is exceptionally large – ranging from Mozart and Haydn through the Roman- tics (including Nordic composers such as Sibelius, Grieg and Nielsen) to a broad span of con- temporary music; his concert programmes regularly include world première performances. His numerous recordings for BIS continue to attract the highest acclaim. In December 2000 the President of Finland awarded Osmo Vänskä the Pro Finlandia medal in recognition of his achievements with the Lahti Symphony Orchestra.

ven om Finland är ett psalmernas förlovade land, är det naturligtvis inte helt riktigt att tala om de ”finska psalmerna”. De allra flesta av våra psalmer kommer ju från många Äolika kulturer både när det gäller musik och text. Många av psalmerna kommer från Tyskland och Sverige som en del av det gemensamma kyrkohistoriska arvet, men i dagens psalmbok ingår också psalmer med rötter i Afrika, Israel, USA m.fl. länder i en välbalanserad 5 blandning med de gamla och genom åren älskade koralerna från de gamla reformationsländerna. Psalmerna har alltid gett helgkänsla också åt vardagen. Psalmerna bär på ett innehåll, som melodin ger förnyat liv åt. När melodin ljuder lockar den fram texterna och hjälper lyssnaren att minnas och uppleva. Av den här orsaken har psalmerna alltid varit en del av också hemmens andaktstradition. Man har sjungit dem och man har läst dem, ensam eller tillsammans med andra. Och det är säkert åtskilliga mycket vardagliga sysslor, som t.ex. ladugårdsbestyr eller skogarbeten, strumpstickning och skomakeri, som har ”accompanjerats” av också de psalmer, som finns med på den här skivan. Psalmerna har följt det finska folket från vaggan till graven. Barnen fick lära sig dem redan i skolan och senast i konfirmationsåldern gällde det att kunna de viktigaste psalmerna både utan och innan. Även om den här lärotraditionen inte längre finns, är de mest använda psalmerna fortfarande en viktig del av det kulturarv, som varje finskt barn bär med sig ut i livet. Det här märks tydligt i situationer, där psalmen bevarat sin centrala roll, t.ex. vid skolans våravslutning, vid begravning och dop, vid stora familjefester och sommarsamlingar. Vi tror att den här psalminspelningen av Lahtis symfoniorkester skall få bidraga till att återge psalmerna något av sin ”gamla” status. För tusentals människor i detta land blir det med säker- het en kär, förnyad bekantskap med melodier och texter, som både för dem själva, för deras föräldrar och släktingar och för deras barn betytt mycket både i fest och i vardag. Skivan är – i likhet med många av Lahtis stadsorkesters skivor – inspelad i Korsets kyrka i Lahtis. Kyrkan, som planerats av Alvar Aalto och blev färdig år 1978, har en utomordentlig akustik, som mycket väl lämpar sig för inspelningar av denna typ. Jan-Erik Lindqvist

1949 tog staden Lahtis Lahtis stadsorkester under sitt beskydd, för att på så sätt upprätthålla en orkestertradition som hade sin början 1910. Under sin chefdirigent Osmo Vänskä har orkestern blivit en av de ledande i Norden. Orkestern ger huvudparten av sina konserter i Sibeliushallen, byggd i trä och ritad av arkitekterna Kimmo Lintula och Hannu Tikka. Lahtis stadsorkester har belönats med flera viktiga priser för sina inspelningar av Sibelius’ musik, däribland Gramo- phone Awards (1991 och 1996), Grand Prix du Disque från Académie Charles Cros (1993) och Cannes Classical Award (1997). Orkestern har också fått priser för andra inspelningar, ofta av finska kompositörer. Bland orkesterns inspelningar på BIS finns bland annat en samlad utgåva av Joonas Kokkonens orkestermusik. Sedan 1992 har man dessutom ägnat sig åt att framföra och spela in musik av Kalevi Aho, som är orkesterns huskompositör. Lahtis stadsorkester ger 6 ofta konserter i Helsingfors och har framträtt på en mängd musikfestivaler. Orkestern har också besökt Tyskland, Ryssland, Sverige, Spanien, Storbritannien, Japan och USA.

Osmo Vänskä började sin musikaliska bana som klarinettist och var under flera år verksam som soloblåsare i Helsingfors stadsorkester. Efter dirigentstudier på Sibelius-Akademin vann han 1982 första pris i en internationell dirigenttävling i Besançon. Under sin tid som dirigent har han arbetat i tätt samarbete med orkestrar som Tapiola Sinfonietta och Islands Symfoniorkester. För närvarande är han musikalisk ledare för Lahtis stadsorkester i Finland och chefdirigent för BBC Scottish Symphony Orchestra i Glasgow. Från och med 2003 kommer han att vara musikalisk ledare för Minnesota Orchestra. Han är internationellt alltmer efterfrågad som dirigent av orkesterverk och opera, och hans repertoar är ovanligt bred – från Mozart och Haydn över de romantiska kompositörerna (inklu- sive Sibelius, Grieg och Nielsen) fram till ett brett spektrum av den samtida musiken. (Många av hans konserter inkluderar uruppföranden.) Hans många inspelningar för BIS har fått och får ett mycket varmt mottagande. I december 2000 belönades Osmo Vänskä av Finlands president med medaljen Pro Finlandia som ett erkännande för sina insatser inom finskt musikliv.

elbst wenn Finnland ein Land der Choräle ist, kann man natürlich eigentlich nicht von „den finnischen Chorälen“ sprechen. Die allermeisten dieser Choräle stammen sowohl in Smusikalischer als auch textlicher Hinsicht aus vielen unterschiedlichen Kulturen. Viele der Choräle kommen aus Deutschland und Schweden als Teil des gemeinsamen kirchenhistorischen Erbes. Im heutigen Gesangbuch finden sich in einer ausgewogenen Mischung mit alten und durch die Jahre liebgewonnenen Choräle aus den ursprünglichen Ländern der Reformation aber ebenso Choräle mit Ursprung in Afrika, Israel und den USA. Choräle haben stets auch dem Alltag ein Festgefühl gegeben. Choräle vermitteln einen Inhalt, dem die Melodie neues Leben verleiht. Sobald die Melodie erklingt, lockt sie den Text hervor und hilft dem Zuhörer, sich zu erinnern und zu erleben. Dadurch sind Choräle schon immer auch ein Teil der häuslichen Andachtstradition gewesen. Man hat sie gesungen oder gelesen, alleine oder zusammen mit anderen. Und es gibt sicher unzählige alltägliche Be- schäftigungen, wie z.b. Arbeiten im Stall oder Wald, Strümpfestricken oder Schuhmacher- arbeiten, welche von den Chorälen, die sich auf dieser CD finden, „begleitet“ wurden. 7 Choräle haben das finnische Volk von der Wiege bis zum Grab begleitet. Die Kinder lernten sie bereits in der Schule und spätestens im Konfirmationsalter galt es, die wichtigsten Choräle in- und auswendig zu können. Auch wenn es diese Lehrtradition heute nicht mehr gibt, sind doch die meist gesungenen Choräle weiterhin ein wichtiger Teil des kulturellen Erbes, welches jedes finnisches Kind in sich trägt. Das wird in solchen Situationen deutlich, wo Choräle ihre zentrale Stellung bewahrt haben, z.b. beim Schulabschluss im Frühling, bei Beerdigungen oder Taufen, bei großen Familienfeiern oder sommerlichen Festen. Wir hoffen, dass die hier vorliegende Einspielung mit dem Symphonieorchester Lahti dazu beitragen kann, den Chorälen etwas von ihrem alten Status zurückzugeben. Für unzählige Menschen wird dies sicher eine liebe, erneuerte Bekanntschaft mit Melodien und Texten, welche sowohl ihnen selbst, als auch ihren Eltern, Verwandten und Kindern viel bei Festen und im Alltag bedeutet haben. Die Aufnahme wurde in der Kreuzkirche in Lahti eingespielt – eine von Alvar Aalto geplante und 1978 fertiggestellte Kirche, welche eine außerordentliche Akustik hat, die sich sehr gut für eine Einspielung dieser Art eignet. Jan-Erik Lindqvist

Das Lahti Symphony Orchestra (Sinfonia Lahti) wurde im Jahr 1949 in städtische Träger- schaft überführt, um die seit 1910 existente Orchestertradition Lahtis aufrecht zu erhalten. Unter der Leitung von Osmo Vänskä hat sich das Orchester in den letzten Jahren zu einem der ange- sehensten in Nordeuropa entwickelt. Das Lahti Symphony Orchestra gibt die Mehrzahl seiner Konzerte in der hölzernen Sibelius-Halle, die von den Architekten Kimmo Lintula und Hannu Tikka erbaut und deren Akustik von der international renommierten Artec Consultants Inc. aus New York betreut wurde. Zu den Erfolgen des Lahti Symphony Orchestras gehören Gramo- phone Awards (1991 und 1996), der Grand Prix du Disque der Académie Charles Cros (1993) und der Cannes Classical Award (1997) für seine Einspielungen von Werken Sibelius’; mehrere seiner anderen Aufnahmen sind ebenfalls mit Preisen bedacht worden. Das Ensemble hat das gesamte Orchesterwerk von Joonas Kokkonen eingespielt. Seit 1992 hat das Orchester zudem die Musik ihres „composer-in-residence“ Kalevi Aho und anderer finnischer Komponisten auf- geführt und aufgenommen. Das Lahti Symphony Orchestra tritt regelmäßig in Helsinki und bei zahlreichen Festivals auf. Gastspiele führten das Orchester nach Deutschland, St. Petersburg, Frankreich, Schweden, Spanien, Großbritannien, Japan und New York.

8 Osmo VAnskii begann seine musikalische Karriere als angeseher Klarinettist: mehrere Jahre spielte er a1szweiter Soloklarinettist im Philharmonischen Orchester Helsinki. Nach Dirigier- studien an der Sibeliusakademie in Helsinki gewann er 1982 den ersten Preis beim Intematio- nalen Wettbewerb fiir junge Dirigenten in Besangon.Als Dirigent widmete er sich intensiv der Tapiola Sinfonietta, dem Isliindischen Symphonieorchesterund dem BBC Scottish Symphony Orchestrain Glasgow. Neben seiner T?itigkeit als musikalischer Leiter des Symphonieorchesters Lahti wirkt Osmo V2inskiivon 2003 an a1skiinstlerischer Leiter des Minnesota Orchestra. Als Dirigent von Orchester- und Opernprogrammen ist Viinskii auf internationaler Ebene sehr gefragt. Sein Repertoire ist auBerordentlich groB - von den Wiener Klassikem bis hin zu einer breiten Spanne der Musik des 20. Jahrhunderts. VZinskiis Konzertprogramme umfassen regelmiiBig Urauffiihrungen. Seine zahlreichen Aufnahmen fiir BIS werden mit gro8er Begeis- terung aufgenommen. Im Dezember 2000 verlieh der finnische Pr[sident Osmo Viinskii die Pro Finlandia Medaille in Anerkennung seiner Leistungen mit dem Lahti Symphony Orchestra.

pas I /f dme si la Finlande est le pays par excellence des cantiques,il est naturellement tout de la l\/I a fait juste de parler des "cantiquesfinlandais". La majeurepartie des cantiques IY Ifintande provientd'ailleurs de plusieurscultures. tant en ce qui concemela musique que le texte. Plusieurs des cantiques sont originaires de I'Allemagne et de la Sudde comme partie du commun h6ritage d'histoire sacr6emais le livre de cantiquesd'aujourd'hui renferme aussi des chants de sourcesafricaines, isra6lites, am6ricaineset d'autre pays dans un m6lange harmonieux avecles anciens chorals des vieux pays rdformds. chorals aimds tout au longde cesann6es. Les cantiques ont toujours donn6 un air de f6te au quotidien. Ils sont riches d'un contenu auquel la m6lodie donne une vie nouvelle. Les sons de la m6lodie 6voquent le contenu des texteset aident I'auditeur d se rappeleret a faire des expdriencesde vie. C'est d'ailleurs pour- quoi les psaumesont toujours fait partie de la tradition religieuse des foyers. On les a chant6set on les a lus, seul ou en compagniedes autres.Et il est cenain que de nombreusesoccupations quotidiennescomme le travail i l'6table ou dans la fordt, le tricotagede chaussettesou la cor- donnerie ont 6t6 "accompagn6es"aussi des cantiquespr6sent6s sur ce disque. Les psaumesont suivi le peuple finlandaisdu berceaud la tombe. Les enfantsdurent les apprendre d 1'6cole d6jd et, au plus tard pour leur confirmation, ils devaient connaitre les can- tiques les plus importants de par en par. MOme si cette tradition scolaire s'est perdue, les can- tiques les plus courants sont encore une partie importante de I'h6ritage culturel qui accompagne chaque enfant finlandais dans la vie. Cela se remarque nettement dans des situations oi le can- tique a gard6 son r6le central, par exemple d la fin des 6coles au printemps! aux fun6railles et baptOmes,lors de grandesf6tes familiales ou r6unions estivales. Nous croyons que cet enregistrementde cantiques fait par I'Orchestre Symphonique de Lahti contribuera d redonner aux cantiques une partie de ieur "ancien" statut. Cela permettra certaine- ment d des milliers de personnesdans ce pays de refaire une connaissancechaleureuse avec les mdlodies et textes lourds de signification pour elles-m6mes,leurs parents, familles et enfants et ce, tant aux jours de f6te qu'au cours du quotidien. Ce disque a 6t6 enregistr6 d l'6glise de la Croix i Lahti. Dessin6epar Alvar Aalto et termin6e en 1978, l'6glise peut se vanter d'une excellenteacoustique qui se prdte i merveille aux enre- gistrements de ce genre. Jan-Erik Lindqvist

L'Orchestre Symphonique de Lahti (Sinfonia Lahti) devint municipal en 1949 pour garder la tradition orchestraleen existenced Lahti depuis 1910. Sous la direction de son chef Osmo Viinskil, I'orchestre s'est d6velopp6 ces dernidres ann6esen I'un des plus remarquablesdes pays du Nord. L'Orchestre Symphonique de Lahti donne la majeure partie de sesconcerts au Sibelius Hall de bois dessindpar les architectesKimmo Lintula et Hannu Tikka et dont I'acoustique a 6t6 mise au point par la compagnie intemationalement c6ldbre Artec Consultants Inc. de New York. Parmi les r6ussites de I'Orchestre Symphonique de Lahti, mentionnons les prix Gramophone (1991 et 1996),te Grand Prix du Disque de I'Acad6mie CharlesCros (1993)et le Prix Classique de Cannes(1997) pour sesenregistrements des ceuwesde Sibelius;il a aussireEu des prix pour plusieurs autres enregistrements.L'orchestre a enregistr6 I'int6grale de la musique pour orches- tre de Joonas Kokkonen. Depuis 1992, I'orchestre a aussi jou6 et enregistr6 Ia musique de son compositeur en 16sidence,Kalevi Aho et d'autres compositeurs finlandais. L'Orchestre Sympho- nique de Lahti joue rdgulidrement ir Helsinki et est invit6 d de nombreux festivals de musique. La formation s'est 6galementproduite en Allemagne, France, Subde,Espagne, Grande-Bre- tagne, au Japon, d New York et St-P6tersbourg.

Osmo Viinskri (1953- ) commenEasa vie musicale professionnellecomme distingu6 clari- nettiste,occupant le postede principal associ6i I'OrchestrePhilharmonique d'Helsinki pendant plusieursann6es. Aprbs avoir 6tudi6 la direction h I'Acaddmie Sibeliusd Helsinki, il gasna le 10 premier prix du concours international pour jeunes chefs d'orchestre de Besangon en 1982. Sa carridre de chef lui a amend plusieurs engagementsimportants avec par exemple la Sinfonietta Tapiola et l'Orchestre Symphonique de I'Islande. Il est pr6sentementdirecteur musical de l'Orchestre Symphonique de Lahti en Finlande et chef pdncipal de I'Orchestre Symphonique Ecossais de la BBC d Glasgow. 11entrera en fonction comme directeur musical de I'Orchestre du Minnesotaen 2003. Il est de plus en plus demand6 sur la scdne intemationale pour diriger des orchestreset des op6ras et son rdpertoire est exceptionnellement 6tendu - de Mozart et Haydn en passantpar les romantiques(dont les compositeursnordiques Sibelius, Grieg et Nielsen) d un vaste choix de musique du 20e sidcle; ses programmesde concerts renferment r6gulidrementdes cr6ations mondiales. Ses nombreux enregi.sfements sur BIS continuent de soulever un immense enthou- siasme. En d6cembre 2000, le pr6sident de la Finlande remit d Osmo V?inskii la m6daille Pro Finlandiaen reconnaissancede sesr6ussites avec l'Orchestre Symphonique de Lahti.

Recording datai August 2001 at the Church of the Cross (Ristinkirkko), Lahti. Finland Balance engineer/Tonmeisterin: Rita Hemeyer Neumann microphones; microphone amplifier by Didrik De Geer, Stockholm; 2 Studer 961 mixers; Genex GX 8000 MOD recorder; Stax headphones Producer: .lens Braun Digital editing: Rita Hemeyer Cover text: Jan-Erik Lindqvist, based on an micle by Pekta Sarkiij TraNlations: Andrew Bmeft (English): Joachim Budweg (Geman)l Arlette Lemieux-Chen6 (French) Front cover paintingr Alben Edelfelt, Serl,lce dirin au bord de la mer (JumalanpalwlLrs Uudenmaan sdaristossa) (Toimituskuva Oy/Matti Ruotsalainen, Helsinki, Finland) Photographs ofthe orchesra and Osmo V:inska: EastpressOy/Seppo J J Sirkka, Pofloo' Finland Front cover design: Oy Fg-Naxos Ab/Jan Vaaka and Markprint Oy/Mirja Litmanen, Lahti' Finland Typesetting, lay-out: Kyllikki & Andrew Bamett, Compact DesiSn Ltd. Saltdean, Brighton, England Colour originationr Markprint Oy, Lahti, Finland and Jenson Studio Colour. Leeds. England BIS CDs can be ord€red from our distributors worldwide. If we have no representation in your country,tlease contact: BIS Records AB, Stationsviigen 20, S-184 50 Akersberga, Sweden Tel.r 08 (Int.+46 8) 54 41 02 30 . Fax: 08 (Int,+46 8) 54 4t 02 ilo e-mail: [email protected]. Websitei http://www.bis'se O & @ 2001,BIS Records AB, Akersberga.

Nykyisen virsikirjan virret tulevat monelta eri Virsi soi taustalta sekä musiikillisen asunsa että sanojensa Virret ovat kestävää musiikkia. Ne eivät mene pois puolesta. Se lähtöoletus, että kaikki virret olisivat muodista eivätkä ne liioin kärsi sovittamisesta. perussaksalaisia koraaleja on kapea. Oheisella levyl- Osoituksena virsien kestävyydestä on se, että niitä lä on edustava valikoima virsiä, jotka ovat peräisin on laulettu ja soitettu satoja vuosia meidän päi- eri aikakausilta ja monista eri kulttuuri-ympäris- viimme asti. Todennäköisesti virret ovat käytössä töistä. Kokoelmasta löytyy niin klassisia luterilaisia vielä kauan sen jälkeenkin kun tämän päivän koraaleja (Vk 111, 170, 225, 571), suomalaisia kan- musiikilliset päiväperhoset ovat lakanneet lentonsa. santoisintoja (Vk 84, 361a, 450) ja vanhempia suo- Vuonna 2001 vietettiin suomalaisen virsihis- malaisia sävellyksiä (Vk 77, 338, 462, 532, 584) torian merkkivuosi, sillä niin kutsutun ”Vanhan kuin myös uusia virsiä (Vk 125, 135). Amerikka- virsikirjan” ilmestymisestä vuonna 1701 on kulu- laista alkuperää olevat virret tunnistaa tyylistään nut 300 vuotta. Tämä ei ollut edes vanhin suoma- (Vk 6, 339, 396, 555). Kaksi virttä on afrikkalaista lainen virsikirja vaan sitä ennen olivat jo ilmesty- juurta (Vk 501, 516) ja yksi israelilaista (Vk 15). neet virsikirjat Jaakko Finnolta (1583) ja Maskun Virsikirjassa on vahva kansankirkollinen leima: Hemmingiltä (1605). kaikkea ei ole puserrettu samaan muottiin. Virren- Vanhat virret siirtyvät uusiin kokoelmiin ja veisuu voi saada erilaisia musiikillisia muotoja ja uusia virsiä tehdään täydentämään vanhoja virsiä, sanallisia ilmaisuja, jotka vastaavat veisaavan näin viimeksi Kirkkokäsikirjan uudistustyön seurakunnan erilaisia mieltymyksiä ja tunnetiloja. (2000) yhteydessä. Edellinen varsinainen virsikir- Virret ovat keskeinen osa uskonpuhdistuksen jauudistus vuonna 1986 herätti vilkasta keskustelua perintöä ja seurakunnan tärkein tapa osallistua ja kiivaitakin tunteita. Jopa kirkosta vieraantuneet yhteiseen jumalanpalvelukseen. Virret ovat seura- ihmiset ottivat vahvasti kantaa virsikirjan uudista- kunnan ylistystä, katumusta, kiitosta, rukousta, miseen ja joidenkin tuttujen virsien muuttamiseen. palvontaa, Raamatun tapahtumien mieleen palaut- Tämä osoittaa havainnollisesti virsikirjan tärkeän tamista, musiikkiin ja sanaan puettua ihmisen vas- aseman suomalaisessa kulttuuriperinnössä. Yhtei- tausta Jumalan pelastustekoihin. seen perintöön kajoaminen koettiin turvallisuutta Virsi tuo pyhän kokemisen myös arkeen. Virret horjuttavaksi asiaksi. kantavat sisältöä, jota sävelmä herättelee alitajun- Sittemmin suomalaiset ovat ottaneet uuden nassa henkiin. Päässä soivat melodiat nostavat virsikirjan omakseen ja ”uusista virsistä” on tullut virren sanat mieleen ja herkistävät kuulemaan vanhoja tuttuja. Eräässä varttuneen väen tilaisuu- niiden sanomaa. Näistä syistä virret ovat aina olleet dessa lauloimme virttä Päivä vain ja hetki ker- paitsi jumalanpalvelusveisuuta varten, myös tärkeä rallansa vanhoista hengellisistä laulukirjoista. – osa kotihartautta, luettuina tai laulettuina. Monet ”Miksi nämä vanhat virret on pitänyt mennä muut- navetta-askareet tai metsänajot on toimitettu virttä tamaan”, äkeili eräs laulaja, jolle uudet virren sanat hyräillessä. ”Virsi se viihdytti niin” ja piti pimeän (Vk 338) olivat tulleet tutummiksi. mielestä loitolla. 4 Suomalaiset ovat virsikansaa. Virret opeteltiin teen ja järven sineen. kansakoulussa ja rippikoulussa, tavallisimmat Lutherin taisteluvirsi Jumala ompi linnamme niistä ulkoa. Koulun oppimistavoitteet eivät olleet (Vk 170) lauletaan Prinkkalan talon edustalla kun ennen niin laajoja kuin tänään ja siksi virsikirja Suomen Turku julistaa joulurauhan. Laivaston yhdessä Katekismuksen ja Raamatunhistorian soittokunnan säestyksellä kajahtava virsi 170 on kanssa olivat tärkeimpiä opittavia asioita. saanut kansallisen rituaalin sävyn ja virren herättä- Virret eivät ehkä ole tänä päivänä enää niin mä jouluinen mielleyhtymä herättää kielellä riisi- keskeinen osa koulujen oppimistavoitteita kuin puuron ja rusinasopan maun. Levyllä virsi 170 saa ennen, mutta kyllä virsiä edelleen lauletaan kou- Herman Rechbergerin sovituksena renessanssin luissa. Minä olen pappina hämmästellyt useasti ala- henkeä: alun kevyen tanssillisen kohtauksen jäl- asteen oppilaiden elämäniloisen voimakasta vei- keen seuraa vaskien ja rumpujen jyhkeä koraali- suuta, kun he ovat kokoontuneet aamuhartauteen satsi. Seuraavan tanssillisen väliosan taustalla voimistelusalin lattialle. Tampereen Teiskon seura- erottuu toinen koraali ”Sun haltuus rakas isäni” kunnassa ala-asteen oppilaat saivat vuonna 2001 (Vk 377). piispalta hopeisen virsimerkin osoituksena ja tun- Lahden kaupunginorkesterin levy on tiettävästi nustuksena 25 virren opettelusta. ensimmäinen, joka sisältää sinfoniaorkesterille Virsistä tuli entisajan kouluopetuksen kautta tehtyjä virsisovituksia. Sovittajat ovat suomalaisia suomalaisia yhdistävää, yhteistä tapatietoa. Viikon nykysäveltäjiä, heistä Harri Ahmas, Jaakko Kuusisto töiden jälkeen lauantai-illan ehtookellojen jälkeen ja Osmo Vänskä LKO:n omia miehiä. Kuusistot radiosta kuunneltiin virsi, joka merkitsi pyhälevon ovat kolmessa polvessa mukana lähes puolessa kap- alkamista. Mahdollisesti tämänkin levyn virsisovi- paleista säveltäjinä (Taneli Kuusisto, Ilkka Kuu- tukset soivat ehtookellojen jälkeen radiossa. Kaikki sisto) sekä sovittajina (Ilkka Kuusisto, Jaakko Kuu- suomalaiset eivät kuitenkaan miellä sitä enää vies- sisto). tiksi pyhän alkamisesta. Oheisen levyn sovitukset eivät pyrikään ole- Moniarvoistuminen ja yhä uusien omaksutta- maan seurakunnan laulettaviksi tarkoitettua juma- vien asioiden tulva on heikentänyt kansaa yhdistä- lanpalvelus-musiikkia. Silti koraalien sakraali viä tekijöitä. Tämä koskee myös virsien osaamista. luonne on säilynyt. Sovitukset tekevät virsistä Teknisen ajan ihmiset käyttävät musiikkia yhä tämän ajan orkesteri-musiikkia. Ne näyttävät virret enemmän ”purkitetussa” muodossa ja laulavat itse uudessa valossa ja tuovat tutuista sävelmistä esiin vähemmän. Monille ainoa tilaisuus laulaa kou- uusia puolia. Osa sovituksista on perinteistä koraali- luajan jälkeen on sukulaisten ristiäisissä ja hauta- soinnutusta ja sen orkestraatiota, toisissa sovi- jaisissa. Silti on edelleen virsiä, joihin kytkeytyy tuksissa taas on kyse enemmän koraali-fantasiasta, yhteistä kokemusta ja yhteisiä mielikuvia. Suvivirsi jolloin virsimelodian ympärille on rakennettu itse- (Vk 571) merkitsee kuin kesän porttien avaamista näinen sävellys. Tähän tapaan virsimelodioita on talven koulutyön jälkeen; ”Jo joutui armas aika…” käytetty laajamuotoistenkin sävellysten materiaa- ja oppilaat sekä opettajat kirmaavat kesän vehrey- lina. Esimerkiksi Franz Lisztin Totentanz pianolle 5 ja orkesterille on muunnelmateos keskiaikaisesta raanikuoron laulun havujen ja kynttilöiden korista- virrestä Dies iræ – Vihan päivä kauhistava (Vk milla sankarihaudoilla, missä ”toivoa rohkaise- 158). malla kukkivat roudan maat.” Levyn sovituksissa on erilaisia affekteja, tunne- Lahden kaupunginorkesterin virsilevy on tiloja. Käy, kansa, Herraasi vastaan (Vk 6), reipas useimpien sen muiden levyjen tavoin äänitetty marssi isorumpuineen ja vaskineen tuo mieleen Keski-Lahden seurakunnan pääkirkossa Ristin- Pelastusarmeijan musiikkiperinteen. Pikkurummun kirkossa, joka valmistui akateemikko Alvar Aallon ja pikkolohuilun soolo muistuttaa Amerikan sisällis- suunnitelmien mukaan 1978. sodan pohjoisvaltioista, polveileva jazz-vaikutteinen ©Pekka Särkiö 2001 klarinettisoolo taas viittaa Dixielandin suuntaan. Toinen adventtivirsi Tiellä ken vaeltaa (Vk 15) on Kirjoittaja teol. tri Pekka Särkiö on Keski-Lahden väritetty itämaisesti ja aasin askelien lisäksi kuulija seurakunnan kirkkoherra ja Tampereen tuomio- on erottavinaan siinä myös kamelikaravaanin huo- kapitulin asessori jahtelun ja jalkojen tömähtelyn. Harri Ahmaksen hiljentävä sovitus Käy yrtti- tarhasta polku (Vk 77) tuo mieleen kiirastorstai- illan ja kirkon alttarin riisumisen pitkäperjantaita varten. Ehtoollisvirsi (Vk 225) ja Sortavalasta peräi- sin oleva kansantoisinto (Vk 450) saavat mietis- kelevän ja suomalaista kaihoa kuvastavan sävyn. Olli Kortekankaan sovittamassa keskiaikaisessa helluntaivirressä (Vk 111) kuuluu Hengen tuuli, joka vahvistaa seurakuntaa ja lähettää sen vaskien säestyksellä liikkeelle kaikkeen maailmaan. Enoch Sontongan virsi Kuule, Isä taivaan pyyntö tää (Vk 501) – samalla myös Namibian kansallislaulu – on ikäänkuin vastaus lähetysmailta. Afrikkalaista sävyä Kortekankaan sovitukseen antavat bongorummut ja marimba. Iltavirsi Oi Herra, luoksein jää (Vk 555) on monille tuttu seurakunnan kerhojen ja rippikoulu- jen iltalauluna. Nyttemmin se on tullut suosituksi myös hautajaisvirtenä. Tätä sävyä tukee rauhalli- nen sovitus. Kokoelman viimeinen virsi Siunaa ja varjele meitä (Vk 584) tuo mieleeni itsenäisyys- päivän jumalan-palvelukset Ristinkirkossa ja vete- 6 Vi tror att den här psalminspelningen av Lahtis Finska psalmer symfoniorkester skall få bidraga till att återge Även om Finland är ett psalmernas förlovade land, psalmerna något av sin ”gamla” status. För tusen- är det naturligtvis inte helt riktigt att tala om de tals människor i detta land blir det med säkerhet en ”finska psalmerna”. De allra flesta av våra psalmer kär, förnyad bekantskap med melodier och texter, kommer ju från många olika kulturer både när det som både för dem själva, för deras föräldrar och gäller musik och text. Många av psalmerna kommer släktingar och för deras barn betytt mycket både i från Tyskland och Sverige som en del av det gemen- fest och i vardag. samma kyrkohistoriska arvet, men i dagens psalm- Skivan är – i likhet med många av Lahtis bok ingår också psalmer med rötter i Afrika, Israel, stadsorkesters skivor – inspelad i Korsets kyrka i USA m.fl. länder i en välbalanserad blandning med Lahtis. Kyrkan, som planerats av Alvar Aalto och de gamla och genom åren älskade koralerna från de blev färdig år 1978, har en utomordentlig akustik, gamla reformationsländerna. som mycket väl lämpar sig för inspelningar av Psalmerna har alltid gett helgkänsla också åt denna typ. vardagen. Psalmerna bär på ett innehåll, som melo- Jan-Erik Lindqvist din ger förnyat liv åt. När melodin ljuder lockar den pastor/vd fram texterna och hjälper lyssnaren att minnas och Fritt efter delar av den finska ingressen uppleva. Av den här orsaken har psalmerna alltid av teol. dr. Pekka Särkiö. varit en del av också hemmens andaktstradition. Man har sjungit dem och man har läst dem, ensam eller tillsammans med andra. Och det är säkert åtskilliga mycket vardagliga sysslor, som t.ex. ladugårdsbestyr eller skogarbeten, strumpstickning och skomakeri, som har ”accompanjerats” av också de psalmer, som finns med på den här skivan. Psalmerna har följt det finska folket från vaggan till graven. Barnen fick lära sig dem redan i skolan och senast i konfirmationsåldern gällde det att kunna de viktigaste psalmerna både utan och innan. Även om den här lärotraditionen inte längre finns, är de mest använda psalmerna fortfarande en viktig del av det kulturarv, som varje finskt barn bär med sig ut i livet. Det här märks tydligt i situationer, där psalmen bevarat sin centrala roll, t.ex. vid skolans våravslutning, vid begravning och dop, vid stora familjefester och sommarsamlingar. 7 levylleen Sibeliuksen musiikin lisäksi mm. kunnia- jäsenensä Joonas Kokkosen koko orkesterituotan- Sinfonia Lahti non, mikä on ollut Suomen suurimpia levyhank- Lahden kaupunginorkesterin Sinfonia Lahden keita. Lisäksi tekeillä on vuoden 1992 alusta orkes- tärkein tehtävä on tuoda konserteillaan ja levytyk- terin nimikkosäveltäjänä toimineen Kalevi Ahon sillään ihmisille elämänlaatua parantavia elämyk- sekä Uuno Klamin, Einojuhani Rautavaaran koko- siä. Tätä tavoitetta orkesteri toteuttaa ennakko- naislevytykset BIS-levymerkille. Trio Töykeiden luulottomalla, kunnianhimoisella ja tavoitteellisella kanssa yhteistyö jatkuu myös levytyksen merkeissä, työllään tehden tunnetuksi mielenkiintoista ja kor- jazzsinfoniakonsertin antia on taltioitu levylle. keatasoista musiikkia ja osaamista. Vuosien mittaan Levytyksistään Sinfonia Lahti on saanut mer- tehty tinkimätön työ kapellimestari Osmo Vänskän kittäviä tunnustuksia: Sibeliuksen musiikin levy- johdolla on nostanut Sinfonia Lahden yhdeksi Poh- tyksistä kaksi Gramophone Award -palkintoa joismaiden merkittävimmistä orkestereista. Sinfonia (1991, 1996), Grand Prix du Disquen (1993) ja Lahden kotisali on Lahden uudessa puisessa Sibe- Cannes Classical Awardin (1997). Arvovaltainen liustalossa, joka otettiin käyttöön maaliskuussa Gramophone – julkaisu arvioi helmikuussa 2001 2000. Uusi kotisali on akustiikaltaan maailman orkesterin levytyksen Sibeliuksen kuudennesta sin- huippuluokkaa ja se on antanut orkesterille mah- foniasta parhaaksi teoksesta koskaan tehdyksi tal- dollisuuksia kehittää omaa ainutlaatuista sointiaan tioinniksi. Useat levytykset on valittu myös ”Vuo- vieläkin paremmaksi. den levyiksi” kansainvälisissä musiikkiarvoste- Sinfonia Lahti haluaa taata yleisölleen elämyk- luissa. Orkesteri sai ensimmäisen suomalaisen siä jokaisessa konsertissaan olkoon ohjelmistossa orkesteri-musiikin kultalevyn 1992 Sibeliuksen sinfonioita, konserttoja, Beatlesta, Toivo Kärkeä, viulukonserton alkuperäisversion ensilevytyksestä. suosittuja klassisia tai uutta musiikkia. Orkesterin Kultalevyn orkesteri on vastaanottanut myös Fin- kunnianhimoinen ja raikas tapa tehdä laadukasta landia – a Festival of Finnish Music -levystään työtä kuuluu ja näkyy. Sinfonia Lahdella on kyky sekä 1998 joululevystään Joulun Ihmemaa. uudistaa, yllättää ja laventaa konserttiohjelmis- Osmo Vänskä on toiminut orkesterin taiteelli- toaan. Esimerkkeinä mainittakoon Vuosisadan sena johtajana 1988 lähtien (päävierailija 1985-88). Ensi-ilta vuonna 1996, jossa esitettiin Sibeliuksen Sinfonia Lahti konsertoi vuosittain Helsingissä sekä Skogsrået-teokset ensikertaa tällä vuosisadalla tai useilla koti- ja ulkomaisilla musiikkijuhlilla; se on yhdessä jazz-kokoonpanon Trio Töykeiden sekä vieraillut mm. Pietarissa, Saksassa, Ranskassa, viulistiveljesten Jaakko ja Pekka Kuusiston kanssa Ruotsissa sekä Japanissa ja Yhdysvalloissa New toteutettu historiallisen hilpeä jazzsinfoniakonsertti Yorkissa. joulun alla 2000. Lahden kaupunginorkesteri on perustettu Sama tinkimättömyys ja ennakkoluulottomuus vuonna 1949 vaalimaan vuodesta 1910 toimineen näkyy ja kuuluu myös Sinfonia Lahden levytyk- Lahden Musiikinystävien orkesterin perinteitä. sissä. Tähän mennessä orkesteri on taltioinut yli 40 8 Virsilevyn sovittajat Kuusisto Ilkka (s. 1933) sissä vilukilpailuissa (mm. Sibe- aloitti muusikonuransa jazzpia- lius-kilpailu 1990, Indianapolik- nistina 1940-luvun lopulla. Mo- sen viulukilpailu 1994, Carl nipuolisten, niin Sibelius-Aka- Nielsen -viulukilpailu 1996, Ku- temiassa kuin New Yorkissa ja ningatar Elisabeth -kilpailu Bel- Wienissä suoritettujen musiikki- giassa 1997) sekä saanut useita opintojen myötä hän asettui 17 muita kansain-välisiä palkintoja. vuodeksi Helsingin Meilahden Kuusiston voidaan sanoa seurakunnan kirkkomuusikoksi. esiintyneen kaikkien suomalais- Sittemmin Kuusisto on toiminut orkestereiden solistina. Ulko- Yleisradion apulaismusiikki- maille suuntautuneet esiintymis- päällikkönä, Suomen Kansallisoopperan kuoronjohta- matkat ovat vieneet hänet mm. Japaniin, Kiinaan, jana, Helsingin Kaupunginteatterin I-kapellimestarina, Yhdysvaltoihin, Equadoriin ja eri puolille Eurooppaa. Radion sinfoniakuoron johtajana, Klemetti-Opiston Jaakko Kuusisto on nimetty yhdessä Pekka Kuu- rehtorina ja Sibelius-Akatemian lehtorina. siston kanssa Järvenpään Sibelius-viikkojen sekä Tuu- Vuonna 1981 Kuusisto kiinnitettiin Fazer-Musii- sulan-järven Kamarimusiikin taiteelliseksi johtajaksi kin taiteelliseksi johtajaksi ja 1984-92 hän johti Suo- vuodesta 1999 alkaen. Nykyisin Jaakko Kuusisto men Kansallisoopperaa. Vuonna 1992 Tasavallan toimii myös Lahden kaupunginorkesterin konsertti- Presidentti myönsi Ilkka Kuusistolle professorin arvo- mestarina. Jaakko Kuusisto tunnetaan myös säveltä- nimen. jänä ja sovittajana. Kuusisto on johtanut useita kuoroja sekä vieraillut suomalaisten orkestereiden kapellimestarina; Kansal- Rechberger Herman (s. 1947) lisoopperassakin hän on johtanut lähinnä omia ooppe- on opiskellut grafiikkaa roitaan. Monipuolista muusikonkuvaa täydentää runsas ja kitaransoittoa Linzissä, sävellystuotanto, joka käsittää yhdeksän oopperaa, Zurichissä sekä Brysse- kaksi balettia, juhlakantaatteja, yksinlauluja, kuoro- lissä. Hän on asunut Suo- musiikkia ja soitinsävellyksiä. messa vuodesta 1970 lähtien ja saanut Suomen Kuusisto Jaakko (s. 1974) kansalaisuuden 1974. on opiskellut viulunsoittoa Géza Szilvayn sekä Tuo- Hän opiskeli sävellystä mas Haapasen oppilaana Sibelius-Akatemiassa, sekä Sibelius-Akatemiassa, opettajanaan Aulis Sallinen, ja Miriam Friedin ja Paul Bissin johdolla Indianan yli- soitti nokkahuilua Olli Ruottisen sekä oboeta Asser opistossa. Sipilän johdolla. Elektronista musiikkia Rechberger Kuusiston kilpailu-menes-tykset alkoivat Kuopion on opiskellut Osmo Lindemanin oppilaana. viulukilpailun voitosta vuonna 1989. Sen jälkeen hän Rechberger on soittanut nykymusiikkia nokkahui- on saavuttanut huippusijoituksia monissa kansainväli- lulla monessa maassa. Hän toimii myös Köyhät Ritarit 16 -nimisen vanhan musiikin lauluyhtyeen jäsenenä. Rech- kaupunginorkesterin muusikkona. Hän on myös työs- berger on työskennellyt YLE:n uuden musiikin tuotta- kennellyt opettajana sekä monessa musiikkialan jär- jana. Hänet tunnetaan myös säveltäjänä ja sovittajana. jestössä.

Kortekangas Olli (s. 1955) Vänskä Osmo (s. 1953) opiskeli musiikinteoriaa sekä (Katso sivu 17) sävellystä Sibelius-Akatemiassa Einojuhani Rautavaaran sekä Kiiski Jarkko (s.1966) Eero Hämeenniemen johdolla. on Lahden musiikkiluokkien Hän jatkoi opintojaan mm. kasvatti. Kirjoitti ylioppilaaksi Länsi-Berliinissä Dieter Schne- Tiirismaan musiikkipainottei- belin oppilaana. Kortekangas on sesta lukiosta vuonna -85, jonka myöhemmin työskennellyt opet- jälkeen aloitti opiskelut Sibe- tajana sekä Teatterikorkeakou- lius-Akatemian musiikkikasva- lussa että Sibelius-Akatemiassa. tusosastolla pääaineenaan lyö- Kortekangas on toiminut musiikkialan keskeisissä jär- mäsoittimet. Jarkko Kiiski on jestöissä. Hän on saanut useita palkintoja ja apurahoja. tehnyt lukuisia sovituksia erilai- Kortekangas on säveltänyt lähes sata teosta pienimuo- sille kokoonpanoille ja tehnyt toisista soolokappaleista laajamuotoisiin oopperoihin. pitkään yhteistyötä Sinfonia Lahden kanssa mm. Kortekangas toimii Oulun kaupunginorkesterin nimik- Joulun Ihmemaa levyllä on seitsemän hänen sovitus- kosäveltäjänä. taan sekä yksi sävellys. Tällä hetkellä hän toimii tuntiopettajana Päijät- Ahmas Harri (s. 1957) Hämeen konservatoriossa ja Lahden ammatti-korkea- on opiskellut fagotinsoittoa ja koulun musiikinlaitoksella. sävellystä Keski-Pohjanmaan Musiikkiopistossa ja Sibelius- Akatemiassa mm. Einar Eng- lundin ja Einojuhani Rautavaa- ran johdolla. Hän jatkoi opinto- jaan mm. Wienissä ja Buda- pestissa. Ahmas on esiintynyt sekä orkesterimuusikkona että solis- tina myös Suomen ulkopuolella, mm. USA:ssa, Venä- jällä, Eestissä, Puolassa, Saksassa ja kaikissa Skandi- navian maissa. Ahmas on toiminut Radion Sinfoniaorkesterin, Savonlinnan Oopperafestivaaliorkesterin sekä Lahden 17 1 Jumala ompi linnamme (Vk 170) osamme, onnemme, Saksassa 1531 ne heidän olkohon, Herman Rechberger vaan meidän iät on Jumalan valtakunta. 1. Jumala ompi linnamme ja vahva turva aivan, Martti Luther psalmin 46 pohjalta on miekkamme ja kilpemme 1528. Ruots. 1536. ajalla vaaran, vaivan. Suom. Jaakko Finno virsikirjaan 1583 Se vanha vainooja, kavala, kauhea, 2 Jeesus, luona armopöydän (Vk 225) on kiivas, kiukkuinen Hollannissa 1674/Suomessa 1702 ja julma, hirmuinen. Harri Ahmas Vain Herra hänet voittaa. 1. Jeesus, luona armopöydän 2. On turha oma voimamme sinut löydän, vääryyden valtaa vastaan. siinä mulla kyllin on. Me turman vallat voitamme Siellä armo, rauha, ilo, Herrassa ainoastaan. siellä elo, Hän, Kristus, kuningas, sieltä löydän ravinnon. on voitonruhtinas, 2. Siitä vuotaa lohdutusta, lyö joukot helvetin, virvoitusta, ne tallaa jalkoihin jota sielu tarvitsee. ja voiton meille saattaa. Siitä kasvaa usko, tieto, 3. Jos täyttyisikin maailma voima, taito, nyt valheen enkeleistä, joka mielen hallitsee. niin pimeys ei voittoa 3. Armon pöytä, Jeesus rakas, kuitenkaan saisi meistä. olet paras, Ne olkoot raivoissaan elämäni kuolosi. ja syöskööt kiukkuaan. Haavasi on auki mulle, Nyt valheen vallat on vaivatulle, jo saaneet tuomion. voimani kun raukeni. Ne yksi sana kaataa. 4. Matkalla on ruokanani, 4. Se sana seisoo vahvana, juomanani ne ei voi sitä kestää. ruumiisi ja veresi. Kun kanssamme on Jumala, Hengen nälkä kasvaa yhä, ken meiltä voiton estää? Herra pyhä, Jos veis he henkemme, antimista pöytäsi.

18 5. Tätä ruokaa syödessäni, Kädessään hän joka päivä kantaa, juodessani tietää kaiken, mitä tarvitsen, orjan mieli katoaa. päivän kuormat, levon hetket antaa, Tämän riemun rikkaudessa, murheen niin kuin ilon seesteisen. runsaudessa 2. Joka hetki hän on lähelläni, oma puku putoaa. joka aamu antaa armonsa. 6. Tässä näyttää tahraiselta, Herran huomaan uskon elämäni, saastaiselta hän suo voimansa ja neuvonsa. kaikki oma hurskaus. Surut, huolet eivät liikaa paina, Kristuksesta loistaa vastaan ne hän ottaa itse kantaakseen. ainoastaan ”Niin kuin päiväs, niin on voimas aina.” Isän suuri rakkaus. Tähän turvaan yhä uudelleen. 7. Mieltäni se liikuttakoon, 3. Kiitos, Herra, lupauksestasi, opettakoon siinä annat minun levätä! armon Herraa kiittämään. Kiitos olkoon lohdutuksestasi, Sieluni se sulattakoon, annat voimaa sanan lähteestä! taivuttakoon Suo mun ottaa isänkädestäsi Jeesukseeni tyytymään. päivä vain ja hetki kerrallaan, 8. Kirkkaus ja voitto, valta kunnes johdat minut kädelläsi kaikkialta riemun maahan, päivään kirkkaimpaan. olkoon yksin Kristuksen. Lina Sandell 1865. Maa ja taivas luotuinensa Suom. Julius Engström 1900. Herrallensa Uud. Niilo Rauhala virsikirjaan 1986 riemuin tuokoon kiitoksen! Jaakko Pitkätky viim. 1815. 4 Halleluja, kiitos Herran (Vk 339) Uud. Wilhelmi Malmivaara 1901. R.H. Prichard 1844 Virsikirjaan 1938 Osmo Vänskä 1. Halleluja, kiitos Herran, 3 Päivä vain (Vk 338) suuren voitonruhtinaan. Oscar Ahnfelt 1872 Halleluja, kaikki valta Ilkka Kuusisto Kristuksen on, kuninkaan. 1. Päivä vain ja hetki kerrallansa, Seurakunta, virran lailla siitä lohdutuksen aina saan. päästä viesti valloilleen: Mitä päivä tuokin tullessansa, Jeesus osti verellänsä Isä hoitaa lasta armollaan. kaikki kansat omikseen.

19 2. Halleluja, Vapahtaja 5 Koska valaissee kointähtönen kuoleman on voittanut. (Vk 361a) Halleluja, nyt on toivo Toisinto Sortavalasta maailmalle koittanut. Ilkka Kuusisto Kunniaansa Jeesus astui omillensa luvaten: 1. Koska valaissee kointähtönen Aina pysyn lähellänne, mua köyhää kerjääjää? teitä siunaan, rohkaisen. Koska päättyy matka yöllinen? On yhä hämärää. 3. Halleluja, juhlapöytä Taivaalle nostan yhtenään syntisille valmis on. katseeni kaipaavan. Halleluja, siinä saavat Valoa jos en näekään, kaikki taivaan ravinnon. sen tiedän loistavan. Isän luona, Jeesus Kristus, puolestamme rukoilet, 2. Koska vakuudeksi armosta öin ja päivin ihmiskuntaa jo valo koittanee? armollasi varjelet. Koska päässee sydän vaivasta ja usko kasvanee? 4. Halleluja, kuningasten Ah, pääsisinpä näkemään kuningas ja Herramme! jo Herran autuuden! Halleluja, veljeksemme Vaan vaikken vielä nähnytkään, synnyit tänne luoksemme. saan kerran nähdä sen. Suuruuttasi taivaat soivat, seurakunta kumartaa 3. Herra Jeesus, pyydän sinua ylistäen valtiastaan, kaikesta sielusta, voittanutta Karitsaa. hoida Hengelläsi minua, murheissa lohduta. William Chatterton Dix 1867. Kirkasta, Herra, itsesi Suom. Matti Kolehmainen ja nyt sydämelleni Anna-Maija Raittila 1983 ja verelläsi puhtaaksi Virsikirjaan 1986. tee omatuntoni. 4. Kun mä kerran pääsen tuntemaan voimaa sun veresi, en mä enää jouda tuhlaamaan kallista lahjaasi. Tee minut kaipaavaiseksi, tyhjäksi kokonaan,

20 armoa kerjääväiseksi, 4. Nyt, köyhä syntinen, riennä armosi että saan. luo Herran Jeesuksen! 5. Herra Jeesus, eteen katseesi Saat rauhan, lohdutuksen käyn tässä toivossa. haavoissa Kristuksen. Kyynelin nyt käännyn puoleesi Se tie vie viimein taivaaseen, ja pyydän armoa. mutta tie se on tuskien. En mene pois, ennen kuin saan 5. Myös laulun oppia uuden haavoissas kalliissa saat tiellä taivahan. levon ja ilon autuaan, Se taivaassa jo kaikuu niin, aamen uskossa. edessä Karitsan. Anders Odhelius 1745. Suom. 1790, Hän kuoli kaiken täyttäen, uud. Wilhelmi Malmivaara 1893. mutta tie oli tuskien. Virsikirjaan 1938. Carl Gotthard Liander 1889. Suom. Martti Ruuth 1903. 6 Käy yrttitarhasta polku (Vk 77) Virsikirjaan 1986. C.G. Liander 1889 Harri Ahmas 7 Nyt se suuri päivä koitti (Vk 84) 1. Käy yrttitarhasta polku, Toisinto Pohjois-Savosta vie Golgatalle se. Ilkka Kuusisto On Hengen viitoittama 1. Nyt se suuri päivä koitti, sen joka askele. armon päivä valkeni. Se tie vie viimein taivaaseen, Haudan hirmut Kristus voitti, mutta tie se on tuskien. vankeuden vangitsi. 2. Tien kaikkein raskaimman Jeesus Kärsitty on tuomiomme, on käynyt armossaan, noussut armonaurinkomme. kun meidän kurjain tähden 2. Missä on nyt valtikkanne, hän kulki kuolemaan. helvetti ja kuolema? Se tie vie viimein taivaaseen, Käärme, viekas ruhtinaanne, mutta tie se on tuskien. menetti jo valtansa. 3. Oi rakkautta suurta, Voiman Kristus ryösti teiltä, kun meitä säälii hän, synnin kahleet särki meiltä. maailman synnit kantaa, 3. Orjina me orjan töitä tuo meille elämän! teimme alla synnin lain, Se tie vie viimein taivaaseen, pelko ruoski nääntyneitä mutta tie se on tuskien. syvemmälle syntiin vain.

21 Nyt on poissa pakkovalta, 2. Kosketa, Jumalan Henki, Kristus vapahti sen alta. syvälle sydämeen. 4. Farao on vaunuinensa Sinne paina hiljaa meren pohjaan suistunut, luottamus Jeesukseen. Goljatin on lingollansa 3. Rohkaise minua, Henki, uusi Daavid kaatanut. murenna pelkoni. Pelkäämättä olla saamme, Tässä maailmassa Kristus on nyt valtiaamme. osoita paikkani. 5. Kristityt, jo riemuitkaamme 4. Valaise, Jumalan Henki, Sankarimme voitosta, silmäni aukaise, kiitosvirttä veisatkaamme että voisin olla pääsinpäivän koitosta. ystävä toisille. Kuolema on kukistettu, 5. Kosketa minua, Henki! synnin vangit armahdettu. Herätä kiittämään, 6. Nouse sielu, riennä mieli sinun lähelläsi ylistämään Jeesusta! armosta elämään. Aukene ja kiitä kieli Pia Perkiö. Uud. Anna-Maija Raittila 1979. ihanalla laululla! Virsikirjaan 1986. Kiitä kaikkivaltiasta laupeuden ruhtinasta. 9 Oi Pyhä Henki, Herramme (Vk 111) Johann Franck 1653. Keskiajalta/Saksassa 1524 Ruots. Gustaf Ållon 1694, Olli Kortekangas suom. Julius Krohn 1880. Virsikirjaan 1886. 1. Oi Pyhä Henki, Herramme, Uud. Anna-Maija Raittila 1984. elämän lähde, Luojamme, nyt täytä meidät armolla ja voimallasi vahvista. 8 Kosketa minua, Henki (Vk 125) Ilkka Kuusisto 1979 2. Lohduttajamme ainoa Jaakko Kuusisto ja runsas lahjain antaja, mielemme kovat pehmitä, 1. Kosketa minua, Henki, ne liekilläsi lämmitä. kosketa, kirkkaus! Anna elämälle 3. Oi Henki voiman, totuuden suunta ja tarkoitus. ja luoja armolahjojen, valaise silmät sokeat, kirvoita kielet kankeat.

22 4. Ymmärrys meille lahjoita, Herraa me tahdomme kiittää. rakkaus meihin vuodata. Herralle riemulla Pois torju pahan kiusaus, laulamme kiitosta. suo langenneille armahdus. Herra, me kiitämme nimeäsi. 5. Vihollisemme karkota, 3. Henkensä hän heikoille suo suo meidän olla rauhassa. ja keskellemme lämpöä luo. Hurskaasti auta elämään Taivas jo on luonamme näin. ja kadotusta välttämään. Herraa me tahdomme kiittää. 6. Opeta Isää tuntemaan, Herralle riemulla Kristukseen, Poikaan, turvaamaan. laulamme kiitosta. Suo meille uskon palavuus Herra, me kiitämme nimeäsi. ja voimastasi voima uus. Britt G. Hallqvist 1974. 7. Nyt kiitos olkoon Isälle Suom. Mika Viljanen, ja ainoalle Pojalle. uud. Anna-Maija Raittila 1979. Hän Pyhän Hengen meille suo Virsikirjaan 1986 ja armon runsaat lahjat tuo. Hrabanus Maurus 800-luvulla. 11 Käyn kohti sinua (Sua kohti Herrani) Suom. Mikael Agricola 1544, (Vk 396) Jaakko Finno virsikirjaan 1583. Lowell Mason 1856 Ilkka Kuusisto 10 Jumala loi (Vk 135) 1. Käyn kohti sinua, oi Herrani, Egil Hovland 1974 tietäni viitoittaa pyhä ristisi. Jaakko Kuusisto Virteni matkalla soi täynnä toivoa. Käyn aina, Herrani, kohti sinua. 1. Jumala loi auringon, kuun ja järvet ja puut, ihmiset myös. 2. Kun päivä pilvinen tien pimentää, Jumalan on taivas ja maa. kun synkkä, raskas yö usein yllättää, Herraa me tahdomme kiittää. niin katseen kaipaavan taivaalle kohotan. Herralle riemulla Käyn aina, Herrani, kohti sinua. laulamme kiitosta. 3. Suo, että näkisin tien taivaaseen, Herra, me kiitämme nimeäsi. vaikka se peittyisi vaivaan, murheeseen. 2. Jeesukselle virtemme soi, Lohduta sanalla, uskoa vahvista. hän kuolemallaan elämän toi. Käyn aina, Herrani, kohti sinua. Luonamme hän täällä nyt on.

23 4. Kun taival päättynyt on päällä maan, Alttiiksi sydämemme tee, käyn luokse Jeesuksen riemuun ihanaan. on autuainta antaa. Ei tuska yltää voi, kirkkaana laulu soi. 4. Näin veljesmieltä edistää Käyn aina, Herrani, kohti sinua. suo meidän johdossasi. Sarah Adams 1841. Suom. viim. 1920, Suo, että yksi määränpää uud. Niilo Rauhala. yhdistää kansojasi: Virsikirjaan 1986 ei orjia, ei vapaita, vaan yhtä Kristuksessa 12 Maa kaikki vaikka Herran on jo maailmassa alhaalla (Vk 450) ja kerran autuudessa. Toisinto Sortavalasta Jaakko Haavio 1962. Harri Ahmas Virsikirjan lisävihkoon 1963 1. Maa kaikki vaikka Herran on, myös ääret avaruuden, 13 Soi kunniaksi Luojan (Vk 462) on ihmiskunta turvaton Jean Sibelius 1897 porteilla vastaisuuden. Jaakko Kuusisto Se kohtalonsa aavistaa, 1. Soi kunniaksi Luojan se pelkää itseänsä. nyt, virsi kiitoksen, Päin päivää kauhistuttavaa tuon kaiken hyvän tuojan se tuntee rientävänsä. ja suojan ainaisen! 2. Rukoilen: Armas Isäni, Hän, Isä, rakkahasti tee ihmislapsillesi ain vaalii luotujaan, tutuksi suuri armosi ja kaiken taitavasti ja valtasuuruutesi. hän ohjaa tuolta taivaastaan. Suo, että kansain asumat 2. Hän säät ja ilmat säätää maan ääret kaikkialla ja aallot tainnuttaa turmalta varjeltuisivat ja hyisen hallan häätää sun hallintasi alla. ja viljan vartuttaa. 3. Voit, armon Herra, hajottaa Hän onneen meidät ohjaa, pois itsekkyyden muurin, myös aikaan vaikeaan. niin että lapses oivaltaa: Sen rakkauden pohjaa se joukossa on suurin, ken pystyy koskaan tutkimaan? ken enin auttaa, palvelee 3. Siis kiitos, Herra taivaan, ja toisten kuormaa kantaa. kun lahjas meille toit

24 ja päivän työhön, vaivaan 15 Kuulkaa, keitä Mestari (Vk 516) taas puhtaan leivän soit. Negrospirituaali Suo, että ilomielin Harri Ahmas myös jaamme leipämme ja sydämin ja kielin 1. Kuulkaa, keitä Mestari, sua lakkaamatta kiitämme. halleluja, autuaiksi julisti, Säk:t 1 ja 2 Aukusti Waldemar Koskimies 1897. halleluja. Säk. 3 Ilta Koskimies 1923. Virsikirjaan 1938 2. Köyhä, tyhjä, neuvoton, halleluja, 14 Kuule, Isä taivaan (Vk 501) Herrassansa rikas on, Enoch Sontonga 1897 halleluja. Olli Kortekangas 3. Suuren murheen keskellä, 1. Kuule, Isä taivaan, pyyntö tää: halleluja, Auta, ettei kukaan yksin jää. seisoo Herra vierellä, Katso, Isä, lasta kärsivää. halleluja. Siunaa koko maailmaa, siunaa koko maailmaa. 4. Hiljaiset ja sävyisät, halleluja, 2. Näet, Isä taivaan, lapsen sen, valtakunnan perivät, joka kääntyy puolees rukoillen: halleluja. Anna leipä jokapäiväinen. Siunaa koko maailmaa, 5. Nälkäiset ja nääntyvät, siunaa koko maailmaa. halleluja, Isän pöytään pääsevät, 3. Ethän, Isä taivaan, unohda halleluja. lapsiasi sodan jaloissa. Rauha anna, viha sammuta. 6. Joka muita armahtaa, Siunaa koko maailmaa, halleluja, siunaa koko maailmaa. itse laupeuden saa, halleluja. 4. Varjele ja siunaa Afrikkaa, Amerikan maita, Eurooppaa, 7. Sydän vailla vilppiä, Australiaa, suurta Aasiaa. halleluja, Siunaa koko maailmaa, Jumalan on näkevä, siunaa koko maailmaa. halleluja. Jaakko Löytty 1985. Uud. valiokunta virsikirjaan 1986

25 8. Rakentaja sovinnon, Suosio satojen ihmisten halleluja, vaihtuu jo syytökseen. rauhan Herran lapsi on, 3. Nöyryys ja hiljaisuus halleluja. on valtasi salaisuus. 9. Herran pilkan kantaja, Voimalla, väkivallalla halleluja, et tahdo hallita. kerran kantaa kruunua, Uskomme vahvista, halleluja. luo tiellemme valoa, 10. Kaikki köyhät katselkaa, johdata elämään rikkaaseen, halleluja, rauhaan ja hyvyyteen. autuutenne Jumalaa, 4. Jeesus, sä Herramme, halleluja. sua seurata tahdomme. Kurt Hoffmann ja Friedrich Walz Kanssamme kulje eteenpäin, Matt. 5:1-12 pohjalta 1964. yhdessä, yksittäin. Suom. ja säk. 10 Anna-Maija Raittila 1979. Hoosianna, hoosianna, Virsikirjaan 1986. hoosianna, hoosianna! Saavu jo, kuningas, luoksemme täyttämään toivomme. 16 Tiellä ken vaeltaa (Vk 15) Israelilainen kansansävelmä Juhani Forsberg Ilkka Kuusisto Matt. 21:6-9 pohjalta 1967. Virsikirjaan 1986. 1. Tiellä ken vaeltaa, ken aasilla ratsastaa? 17 Maahan on laskettu vaatteita, Käy, kansa, Herraasi vastaan (Vk 6) lehtiä, oksia. James McGranahan 1881 Muurari-rabbi nyt Osmo Vänskä on matkalle lähtenyt, 1. Käy, kansa, Herraasi vastaan, noussut on satulaan ratsunsa, nyt kiiruhda riemuiten kuitenkin kuningas. ja palmuista oksia taita 2. Kruunua, valtikkaa ilosaatossa Kristuksen. et lainkaan sä nähdä saa. Jo katsele, Mahtavat ovat muualla, tytär Siion, kirkkauttaan suurissa saleissa. ja riemuitse Ihmisen Pojan tie ja kuuluta laupeuttaan! nyt kaupunkiin suureen vie.

26 2. Hän saapuu taivaasta maahan, Jo katsele, pois suuresta loistostaan, tytär Siion, kirkkauttaan ja köyhien lapsena talliin ja riemuitse hänet oljille lasketaan. ja kuuluta laupeuttaan! Jo katsele, Johan Erik Nyström 1893. tytär Siion, kirkkauttaan Suom. Anna-Maija Raittila 1979. ja riemuitse Virsikirjaan 1986. ja kuuluta laupeuttaan! 3. Hän saapuu, Golgatan puuhun 18 Taas siunattu päivä (Vk 532) nyt Messias naulitaan. Heikki Klemetti 1904 On maailman syntien tähden Osmo Vänskä hänen kuoltava, vanhurskaan. Jo katsele, 1. Taas siunattu päivä nyt luo valoaan tytär Siion, kirkkauttaan maan peittäen kirkkauteensa. ja riemuitse Taas loistaa se kaikille luoduille maan ja kuuluta laupeuttaan! ja sulkee ne siunaukseensa. Niin, Luojamme, meidätkin armollasi 4. Hän saapuu, haudasta nousee taas murheista, synneistä päästä. ja voittonsa meille tuo, ja kuoleman varjojen maahan 2. Vaan kirkkaimman armosi auringon toit pyhä aurinko loiston luo. yön keskelle lahjana taivaan, Jo katsele, kun ainoan Poikasi syntyä soit tytär Siion, kirkkauttaan maan lapseksi ristiin ja vaivaan. ja riemuitse Toi paimenet viestiä enkelien: ja kuuluta laupeuttaan! On koittanut autuuden päivä. 5. Hän saapuu murheellisille 3. Se seimestä koitti ja kunniassaan näin yllätysvieraana nyt Golgatan ristillä loistaa. ja köyhät ja syntiset täyttää Hän, Herramme, kuoleman voitettuaan yhä Henkensä lahjoilla. nyt syntimme tuomion poistaa. Jo katsele, Se päivä ei ylpeille valjeta voi, tytär Siion, kirkkauttaan sen köyhät ja syntiset saavat. ja riemuitse 4. Ah, jos joka puulla ja pensaallakin ja kuuluta laupeuttaan! ja ruoholla äänensä oisi, 6. Hän saapuu kunniassansa, jos järvet ja metsät ja vainiotkin maan Herra ja taivasten, kuin enkelit veisata voisi, jo taipuvat kaikkien polvet ei Jeesusta Kristusta, Herraamme, luona Kristuksen istuimen. ne taitaisi kylliksi kiittää. 27 5. Kas, lintunen lentävi korkeuteen, 2. Päiväni rientää kohti loppuaan, niin kauas kuin silmämme kantaa, on ilo maallinen kuin varjo vaan. ja lauluunsa yltyen riemulliseen Ei ole täällä mitään pysyvää, se Herralle kiitoksen antaa. vain sinä, Herra, sinä luoksein jää. Myös, ihminen, astu jo valkeuteen 3. Sä pahan väijytykset turhiks teet, ja Luojalle kiitosta laula! sä tuskat liennät, kuivaat kyyneleet. 6. Oi Herramme, myös sanan valkeuden Miss’ on nyt, kuolema, sun voittosi, nyt sattua suo sydämeemme, kun Herra Jeesus, olet kilpeni. niin että vain armosi täyttäisi sen 4. Sun, Herra, ristisi mua valaiskoon, ja tahtosi kaikessa teemme. kun tieni painuu kuolon laaksohon. Suo enkelit taas meitä varjelemaan, Sen valon tieltä varjot häviää. niin ettemme lankea syntiin. Eläissä, kuollessa sä luoksein jää. 7. Nyt pyydämme, valtias taivaan ja maan, Henry Francis Lyte 1847. Ruots. 1900, kun aika näin vaihtuu ja muuttuu: suom. Martti Ruuth 1903. Suo voimaasi käskyjäs tottelemaan, Virsikirjaan 1938. kun tahtoa, taitoa puuttuu. Uud. Niilo Rauhala 1976. Taas uudista alttius, uskollisuus ja virkistä toivolla taivaan. 20 8. Kun ilta on läsnä ja päättynyt työ, Jo joutui armas aika (Suvivirsi) yön halki jo katseemme kantaa, (Vk 571) ja viimeisen lyöntinsä kun sydän lyö, Ruotsissa 1697 saan henkeni huomaasi antaa. Jarkko Kiiski Näin turvissa Kristuksen laupeuden 1. Jo joutui armas aika suo matkalle autuas loppu. ja suvi suloinen. Pohjoismainen virsi, käsikirjoituksena n. 1450. Kauniisti joka paikkaa Uud. Hans Thomisson 1569. koristaa kukkanen. Suom. Hemminki Maskulainen. Nyt siunaustaan suopi Virsikirjaan 1605. taas lämpö auringon, se luonnon uudeks luopi, 19 Oi Herra, luoksein jää (Vk 555) sen kutsuu elohon. W.H. Monk 1861 2. Taas niityt vihannoivat Ilkka Kuusisto ja laiho laaksossa. 1. Oi Herra, luoksein jää, jo ilta on, Puut metsän huminoivat ja kadonnut on valo auringon. taas lehtiverhossa. Ken muu mua murheissani lohduttais, Se meille muistuttaapi kelt’ turvan hädässänsä sielu sais. hyvyyttäs, Jumala, 28 ihmeitäs julistaapi 21 Siunaa ja varjele meitä se vuosi vuodelta. (Suomalainen rukous) (Vk 584) 3. Taas linnut laulujansa Taneli Kuusisto 1939 visertää kauniisti. Jaakko Kuusisto Myös eikö Herran kansa 1. Siunaa ja varjele meitä, Luojaansa kiittäisi! Korkein, kädelläs. Mun sieluni, sä liitä Kaitse ain kansamme teitä myös äänes kuorohon vyöttäen voimalla meitä ja armon Herraa kiitä, heikkoja edessäs. kun laupias hän on. Sulta on kaikki suuruus, 4. Oi Jeesus Kristus jalo henki sun hengestäs. ja kirkas paisteemme, 2. Herramme, kirkasta meille sä sydäntemme valo, kasvos laupiaat, ain asu luonamme. niin että armosi alla Sun rakkautes liekki toivoa rohkaisemalla sytytä rintaamme, kukkivat roudan maat. luo meihin uusi mieli, Vaivoissa näytä meille pois poista murheemme. kasvosi laupiaat. 5. Ei vertaistasi sulle, 3. Tutkien sydämemme sä lilja Saaronin. silmäs meihin luo. Suo armos lahjat mulle Ettemme harhaan kääntyis, ja kaste Siionin. ettei kansamme nääntyis, Kun Henkes virvoituksen silmäsi meihin luo. vain sielu saanut on, Alati synnyinmaalle keväisen kaunistuksen siipies suoja suo. se saa kuin Libanon. 6. Maan, meren anna kantaa Uuno Kailas 1931. Virsikirjaan 1986. runsaasti lahjojas, tarpeemme meille antaa sun siunauksestas. Suo suloisuutta maistaa myös sielun sanassas, ain armos sille paistaa, niin on se autuas. Ruotsalainen 1694. Suom. 1700. Virsikirjaan 1701. 29 Lahden kaupunginorkesteri

Taiteellinen johtaja: Osmo Vänskä Säveltäjät: Joonas Kokkonen (1921-1996), kunniajäsen Kalevi Aho, Lahden kaupunginorkesterin säveltäjä Intendentti: Tuomas Kinberg Osoite: Lahden kaupunginorkesteri, Sibeliustalo, 15140 Lahti www.lahti.fi/symphony

30