Juontajan Rooli Selviytymisreality- Tuotannossa
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
Joose Koskiranta Juontajan rooli selviytymisreality- tuotannossa Case Selviytyjät Suomi Metropolia Ammattikorkeakoulu Medianomi Elokuvan ja television tutkinto- ohjelma Opinnäytetyö 13.5.2020 Päivämäärä Tiivistelmä Joose Koskiranta Tekijä(t) Juontajan rooli selviytymisrealitytuotannossa – Case Selviyty- Otsikko jät Suomi Sivumäärä 34 sivua + 3 liitettä Aika 13.5.2020 Tutkinto Medianomi Tutkinto-ohjelma Elokuvan ja television tutkinto-ohjelma Suuntautumisvaihtoehto Televisio- ja radiotuotanto Ohjaaja(t) Lehtori Johanna Wartio Tämä opinnäytetyö käsittelee juontajan roolia realitytelevisio-ohjelman eri tuotantovai- heissa. Ensin keskitytään realitytelevision historiaan, joka kumpuaa 1940-luvun lopun piilokamera- ohjelmista. Sen jälkeen käydään läpi cinema verite- sekä direct cinema -käsitteet, jotka eivät ole ainoastaan vaikuttaneet dokumentaarisessa televisiossa, vaan ne ovat myös vaikutta- neet televisio-ohjelmiin ja ehkä kaikkein eniten nykyajan reality-tv:seen. Sitten avataan rea- lityn eri alakategorioita, joihin ohjelmia voi luokitella. Nykyään realityohjelmia on vaikea lo- keroida ainoastaan yhteen kategoriaan, sillä monet niistä ovat niin sanottuja hybridejä, jossa on monen eri kategorian piirteitä. Opinnäytetyössä on hyödynnetty laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Siinä on käytetty si- sällön- sekä kirjallisuusanalyysiä. Lisäksi siihen on haastateltu kolmea eri media-alan am- mattilaista, jotka antoivat laajan käsityksen realityohjelmien tuotannosta. Kaikki heistä ovat työskennelleet Selviytyjät Suomi -ohjelmassa, jota käytän myös esimerkkiohjelmana. Haastattelumateriaalin ja kirjallisuuden pohjalta on muodostettu kuva siitä, minkälaista rea- lityjuontajan työ on sen eri tuotantovaiheissa. Vain murto-osa työhön käytetystä ajasta nä- kyy katsojille televisioruudulla, sillä juontajan työhön kuuluu suuri määrä valmistautumista, spiikkejen opettelua sekä muita sisällöntuotannollisia seikkoja. Avainsanat Juontaja, reality, realityohjelma, Selviytyjät, tosi-tv Abstract Joose Koskiranta Author(s) The Role of the Host in a Survivor Reality Program – Case Title Selviytyjät Suomi Number of Pages 34 pages + 3 appendices Date 13th May 2020 Degree Bachelor of Culture and Arts Degree Programme Movie and Television Specialisation option Television and radio production Instructor(s) Johanna Wartio, Senior Lecturer This thesis discusses the role of the host in different production stages of a reality program. First, the hisroty of reality television is being examined. Reality television is based on hid- den camera programs from the late 1940s. The concepts of cinema verité are being ex- plained as well as direct cinema, which have not only made an impact on documentary television but have also helped to develop the television world and perhaps most of all, contemporary reality TV. I will open up the different sub-categories of reality television. Today, it is difficult to categorize reality programs into just one category, as many of them are so-called hybrids with features of many different subgenres. I utilized content and literature analysis in my thesis. In addition, I interviewed three differ- ent media industry professionals who gave wide insight of the production of a reality show. All of them have worked in the Survivor format which I also use as an example program. Based on the interview material and literature, I have got an idea of what kind of tasks a reality host has in the various stages of production. Only a fraction of the time spent on the work is visible to the viewers on the television screen, as the host’s work involves a large amount of preparation, learning and planning. Keywords Host, reality, reality program, Survivor Sisällys 1 Johdanto 1 2 Reality-tv:n historia 2 2.1 Cinema verite ja direct cinema 2 2.2 Reality-tv-ohjelmien kehitys 4 3 Reality-tv:n alakategoriat 7 3.1 Kilpailureality 9 3.1.1 Ammattireality 10 3.1.2 Rajatun tilan reality 11 4 Case Selviytyjät 12 5 Aineisto ja menetelmät 14 5.1 Aineiston esittely 14 5.2 Sisällönanalyysi 15 6 Haastattelumateriaali 15 6.1 Juontajan casting 15 6.2 Juontajan sopimus 17 6.3 Juontajan, ohjaajan, käsikirjoittajan ja tuottajan yhteistyö 17 6.4 Juontajan työnkuva esituotannossa 19 6.4.1 Juontajan työnkuva kuvauksissa 21 6.4.2 Juontajan työnkuva jälkituotannossa 22 6.5 Juontajan persoona 23 6.6 Juontajan rooli kilpailijoiden silmin 25 7 Analyysi 26 7.1 Selviytyjät-jakson analyysi juontajan näkökulmasta 26 7.2 Avainsanonnat 27 7.3 Palkinto- ja koskemattomuuskilpailu 28 7.4 Heimoneuvosto 29 8 Yhteenveto 30 Lähteet 32 Liitteet Liite 1. Haastattelukysymykset, Juuso Mäkilähde Liite 2. Haastattelukysymykset, Mirtta Salonen Liite 3. Haastattelukysymykset, Laura Stenroos 1 1 Johdanto Tarkoituksenani tässä opinnäytetyössä on selvittää, minkälainen juontajan rooli on rea- lity-tv-tuotannossa. Yleinen käsitys on se, että mikäli tosi-tv-ohjelmassa on juontaja, on hän sen päätähti yhdessä kilpailijoiden kanssa. Juontaja voi joko näkyä fyysisesti televi- sioruudulla tai toimia kärpäsenä katossa kertojan roolissa. Tarkastelen, mitä juontajan tehtäviin kuuluu reality-tv-tuotannon eri tuotantovaiheissa. Avaan, mitkä ovat olennaisimmat seikat juontajaa valittaessa tiettyyn ohjelmaan, jotta hän sopii siihen mahdollisimman hyvin, ja ketkä ovat hänen tärkeimpiä työkumppanei- taan tuotantotiimissä. Lisäksi selvitän, minkälaisia ominaisuuksia hyvällä juontajalla tulee olla. Vaikka jokainen juontaja on omantyyppinen ja tuo omalla persoonallaan ohjelmaan jotain uniikkia, on jokaisella taitavalla juontajalla tiettyjä samoja ominaisuuksia ja taitoja, jotka heidän täytyy hallita. Keräsin opinnäytetyöhöni lähdemateriaalia kirjoista, internetartikkeleista sekä kolmesta teemahaastattelusta, jotka tein tammi-helmikuun 2020 aikana. Kaikki haastateltavat ovat pitkän linjan media-alan ammattilaisia, joilta löytyy kokemusta suurista suomalaisista sekä kansainvälisistä realitytuotannoista. Olen käyttänyt opinnäytetyössäni laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Edellämainittujen haastattelujen ohella olen hyödyntänyt kirjallisuus- sekä aineistoanalyysiä. Teoksia, joita olen analysoinut, ovat muun muassa Elina Saksalan Ammattina juontaja ja Glen Cree- berin The Television Genre Book. Kiinnostukseni realityohjelmiin heräsi kunnolla ollessani työharjoittelussa Banijay Finland Oy:n tuottamassa Selviytyjät Suomi -ohjelmassa. Ohjelman kuvauksissa Filippiineillä työtehtäviini kuului muun muassa juontaja Juuso Mäkilähteen avustaminen. Häntä seu- ratessani huomasin nopeasti, että juontajan työnkuva on paljon monipuolisempi kuin moni saattaa ajatella. Kameroiden edessä tapahtuva työ on vain murto-osa siitä kaikesta harjoittelusta, suunnittelusta ja valmistautumisesta, mikä tapahtuu valokeilan ulkopuo- lella. 2 2 Reality-tv:n historia Näkökulmasta riippuen reality-tv on joko yksi television uusimmista trendeistä tai kenties sen vanhin muoto. Kummassakin näkökulmassa on kuitenkin perää. Reality-tv on ollut olemassa lähes koko sen ajan, kun televisio on ollut luonnollinen osa kotitalouksia ym- päri maailman, mutta vasta hiljattain se on noussut esiin yhtenä nykyajan suosituimmista ohjelmatyypeistä. 2.1 Cinema verite ja direct cinema Vuodesta 1877 lähtien, kun Eadweard Muybridge otti peräkkäsiä valokuvia liikkuvista hevosista, dokumentaarinen elokuva on omaksunut lukuisia tyylejä ja tekniikoita. Erityi- sesti vuonna 1895, kun Lumiéren veljekset keksivät ensimmäisen elokuvakameran, jolla he kuvasivat junan pysähtyvän juna-asemalle. Tämän seurauksena syntyi käsitys muok- kaamattomasta todellisuudesta. Nykypäivänä kaksi käytetyintä metodia ovat direct ci- nema (suora elokuva) sekä cinema vérité (totuuselokuva). (Nam 2015.) Molemmat käytännöt olivat vallankumouksellisia, ja niitä kehitettiin samaan aikaan 1960- luvun alkupuolella – ajanjaksona, jolloin dokumenttielokuva oli saavuttanut vertailukel- poisemman aseman toisen maailmansodan jälkeisen editoidun propagandan kanssa. Teknologian kehitys, kuten pienemmät ja kevyemmät kamerat sekä kannettavat äänitys- laitteet, mahdollistivat mutkattomamman kuvauskokemuksen studion ulkopuolella. Suur- ten kuvausryhmien väkimäärää pystyi täten karsimaan, editoinnista tuli tarpeettomam- paa ja käsikamerat pystyivät takaamaan tiiviimmän sekä luonnollisemman kuvan ohjel- man tapahtumista. Vaikka molemmat tekniikat pyrkivät samaan päämäärään, tehdä ku- vasta aidomman ja luonnollisemman näköistä, oli niissä kuitenkin eroavaisuuksia. (Nam 2015.) Kuuluisimmat suoran elokuvan pioneerit olivat yhdysvaltalaisveljekset Albert ja David Maysles. Heidän kolme suosituinta suoran elokuvan teostaan olivat vuonna 1969 tehty Salesman, vuonna 1970 julkaistu Gimme Shelter sekä vuonna 1975 julkaistu Grey Gar- dens. Veljesten ideologia oli, että kohtauksen suunnittelun sijaan he alkoivat kuvata ja antoivat tarinan edetä luonnollisesti ilman katkoksia tai sekaantumista tapahtumiin – ikään kuin kärpäsenä katossa. He uskoivat dokumentin tekijän olevan objektiivinen tark- kailija, näkymätön taho, joka oli täysi vastakohta ohjaajalle tai esiintyjälle. Juuri tämä seikka erottaa suoran elokuvan totuuselokuvasta. (Nam 2015.) 3 Totuuselokuva oli 1960-luvun alussa ranskalaisen etnologi ja elokuvantekijä Jean Rouchin kehittämä tyyli, joka toi dokumenttielokuvaan luonnollisen vuoropuhelun sekä toiminnan todenmukausuuden. Vastakohtana suoraan elokuvaan totuuselokuvan filoso- fia oli osallistaa elokuvantekijä dokumenttiin subjektiivisenä tarkkailijana tarvittaessa, yh- distäen havainnoivan sekä osallistuvan tekniikan. Pohjimmiltaan tietoisuus kamerasta, joka kuvaa kohtausta, luo yhteyden kameramiehen tai ohjaajan sekä kuvattavien