DOCSLIB.ORG

Rengon Luonto-Opas

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Rengon Luonto-Opas RengonRengon luonto-opas Heli Jutila & Hannu Harju Ympäristöosaston julkaisuja 26 2004 Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto, NAPA-projekti 1 Etukannen kuva: Pohjanlumme (Nymphaea candida). Heli Jutila. Sisäkannen kuva: Rengon Rautavuorelta avautuu näkymä Renkajokilaaksoon. Karri Jutila. Lähdeviite Jutila, H. & Harju, H. 2004: Rengon luonto-opas. – Ympäristöosaston julkaisuja 26. Hämeen- linnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto, NAPA-projekti. 44 s. ISBN 952-5251-78-0 ISSN 1455-9102 Esitteen paino: Ilves-Paino Oy 2004 2 Sisällysluettelo 1 TERVETULOA LUONNONKUKKAPITÄJÄÄN...............................4 2 KULKIJALLE .......................................................................5 3 JOKAMIEHENOIKEUDET ......................................................8 4 RENGON LUONNOSTA .........................................................9 5 KOHDEKUVAUKSET........................................................... 14 A Alajärven ympäristö .......................................................................14 B Seitsemänlamminsuo – Korpilamminsuo.............................................16 C Heinisuon alue................................................................................17 D Oinaalanharju - Rautavuorenharju.....................................................18 E Asemin seutu .................................................................................19 F Kaartjoen reitti ...............................................................................21 G Isosuon – Ruokojärven alue .............................................................23 H Lounaiskolkka ................................................................................24 I Vaimaroisen alue ............................................................................26 J Renkajoen yläjuoksu .......................................................................29 6 KARTAT ......................................................................... 32 7 KOHTEET TYYPEITTÄIN ..................................................... 37 8 LÄHTEET ....................................................................... 40 ABSTRACT....................................................................... 41 1 TERVETULOA 1LUONNONKUKKAPITÄJÄÄN! Tähän oppaaseen on koottu Ren- Teppo Häyhälle, Jukka Airolalle ja gon kunnan parhaat luontokohteet. Karri Jutilalle. Edustavimmat kohteet ovat usein Oppaassa esitellään kaikki val- sivussa pääväyliltä ja niihin pää- takunnallisesti, maakunnallisesti ja semiseksi tarvitaan reipasta ret- seudullisesti arvokkaat luontokoh- kimieltä. Opas on laadittu osana teet. Paikalliset kohteet ovat moni- EU:n Interreg-ohjelmaan kuulu- puolisesti mukana. Lisäksi muuta- vaa NAPA-projektia, jossa tavoit- ma sijainniltaan keskeinen maise- teena on luontokohteiden säilyttä- makohde on mahdutettu joukkoon. minen ja kestävä käyttö Hämeen- Silmäys kohdetyyppiluetteloon ja linnan ja Lahden seudulla sekä Vi- karttaan auttaa alueiden paikanta- rossa ja Latviassa. misessa. Esitteen laatimisesta on vastan- Lähes kaikki kohteet ovat yksi- nut Hämeenlinnan seudun kansan- tyismailla ja usein yksityisteiden terveystyön kuntayhtymän ympä- takana. Siksi alueilla ei ole palve- ristöosasto. Tekstit ovat kirjoitta- luvarustusta, kuten opasteviittoja, neet Hannu Harju ja Heli Jutila. tulipaikkoja tai roska-astioita. Ajo- Heli Jutila on myös viimeistellyt kieltoja on syytä noudattaa. Retki- ja toimittanut tekstin sekä laatinut varustuksessa, pyöräillen tai jalan, oppaan sähköiset kartat. Hannu jokamiehenoikeuksia ja velvolli- Harju on avustanut kuvien hankin- suuksia noudattaen pääset parhai- nassa ja karttojen piirrossa. Karri ten luontoelämyksiin. Jutila on auttanut tekstin viimeis- Toivottavasti tästä oppaasta on telyssä sekä ottanut ja piirtänyt iloa luontokohteista kiinnostuneil- suuren osan oppaan kuvista. Opas- le matkailijoille, kesäasukkaille ja luonnosta ovat kommentoineet lu- renkolaisille! kuisat henkilöt, josta erityiskiitos 2 2 KULKIJALLE Moottoriajoneuvolla liikuttaes- Maisemaelämyksiä tarjoaa sa tien ympäristö liukuu kulissina myös Rautavuori (D46) Rengon ohi. Pysähdykset parantavat tilan- keskustan eteläpuolella. Alueelle netta tuntuvasti. Motoristien luon- johtaa keskuskoulun vierestä noin tokohteet ovat helposti väylien kilometrin mittainen opastettu pol- varsilla. Kohteiden koodit (esim. ku. Laella on opastaulu ja nuotio- B19) viittaavat esittelyosaan ja kehä. Parhaimmillaan alue on ke- karttaan. sällä kukkaniittynä. Valtatie 10:ä Rengon läpi aja- Jokikäytävät ovat aivan oma ville sopivat pysähdyspaikat ovat maailmansa ja niiden vehreyteen Pyyttämöllä (A44) ja Pitkäjärvellä tutustuu helpoiten siltapaikoilla, (H51), jotka molemmat ovat mai- semallisesti vehreitä, rantarakenta- miselta säästyneitä metsäjärviä. Kiireettömämpi kulkija etsiy- tyy Hämeen Härkätielle, joka Kuva: Heli Jutila mutkittelee ”häränhännän” mu- kaan n. 25 km kunnan alueella. Tä- män keskiaikaisen Hämeenlinnan – Turun yhdystien nähtävyyksistä on erillinen matkailuesite. Rengon vanhin, jopa rautakauden lopulta oleva asutusmaisema, on Kuittilan kylämiljöö. Hiukan pidempi jaloit- telu kannattaa suunnata Koskitien Leppälahden tilalla on tyypillistä päästä maisemiltaan hienolle Kuit- renkolaista perinnemaisemaa. tilanharjulle (J45). 3 joita Rengosssa on kymmenkun- laavu ja näkötorni sekä kaksi luon- ta. Helpoimmat koskipaikat löyty- topolkua. vät Pyhän Jaakon kirkon kupeelta Asemin-Ahoisten lenkil- ja Rengonraitilta erkanevan Hin- lä Rengon kaakkois- ja eteläosis- kaloistentien varrelta. sa on useita tien varren lähiluon- Kuittilan kylältä Härkätie jat- tokohteita. Kirkonkylältä Topen- kuu Turun suuntaan päällystämät- ontietä ajettaessa on Haapamäen tömänä maisematienä Eskolankul- koulun kohdalla seitsemän erityi- man ja Viialankulman kautta. Val- sen suurta rauhoitettua lehtikuus- tatie 10:ltä, Lietsan tienhaaras- ta (D37). Oinaalan kylän kohdal- ta noin kilometrin päästä, alkaa la, harjumuodostumaan (D23) liit- 11 km:n museotieosuus. Päällyste tyvällä Kiikkaran järvellä on toi- loppuu Pursunjärven (G50) koh- nen tämän lenkin uimapaikoista. dalla, jonka rannalla on seudun pa- Oinaalan kylässä on lukuisia koi- ras uimapaikka. vukujia. Kylän vanhimmat raken- Museotie polveilee aluksi enim- nukset ovat 1700-luvun lopulta. mäkseen metsäisissä maisemis- Kaloisten ja Asemin tienhaaroi- sa. Pysähdyspaikaksi on rakennet- hin saakka tie polveilee Renkajo- tu ns. ”Jauhopolun” alkupää. Tien en yhtenäisessä viljely- ja asutus- oikealla puolella on Leppälahden maisemassa. Renkajoen mutkitte- tilan perinnemaisema (H42) kuk- leva uoma erottuu törmiensä veh- kaniittyineen, katajaketoineen ja hevoshakoineen. Museotie jat- kuu ohi Lassilan valtakunnalli- sesti arvokkaan keto- ja niittyalu- Kuva: Karri Jutila een (H43) ja Lietsan Palsankallion seitsemän pitäjän rajakiven ja pää- tyen kantatie 54:lle. Tästä onkin vain puolen kilo- metrin matka Pääjärven (H52) vir- kistysalueen harjurantamille. Alu- Harjun tuntumassa sijaitsevalla eella on mm. uima- ja tulipaikka, Kiikkaran järvellä on hyvä uimapaikka. 4 reän lehtipuuston ansiosta. Jaloit- kiinnostuneiden kannattaa tehdä telupaikaksi sopii Hakonnummi lisälenkki Ahoisten kylältä lou- (E24) Asemintien varressa. naaseen. Lenkin eräs kohokoh- Asemin kylämaisemien läpi ta on puusta taidokkaasti veistet- saavutaan Kaloisiin. Mutkittele- ty kokoelma eläimiä Ylimmäisen- va Kaartjoki liittää Kaloisten ja tien paluureitin varrella. Härkä- Ahoisten kylämaisemat. Vanhat tielle suuntaaville paras yhteys on rakennukset ja viljelymaisemat Nummentie. kehystävät vehreää jokimaisemaa. Vaimaroisen (I) ja Renkajoen Kaartjoen myllyperinteestä kertoo reitin (J) alueisiin tutustujien on Pyntiön mylly. paras varautua edestakaisinajoon Kaloisten entiseltä kyläkau- ja kävelyyn. palta Pyntiöntietä suoraan pää- Valtakunnalliseen polkupyö- see Ahoisten kylään, joka lienee räverkostoon liittyvä, maastoon saanut pysyvän asutuksensa myö- merkitty reitti seuraa Hämeen häiskeskiajalla. Vanhimpien tilo- Härkätietä poiketen vain Rengon jen rakennukset ovat 1700-luvul- keskustan kohdalla etelään. Pati- ta. Ahoisten kulttuurimaisema on koijille on maastoon merkitty Hä- maakunnallinen nähtävyyskohde. meen Ilvesreitti. Pyyttämöltä pol- Ennen Ahoisia väylältä erkanee ku vie läheltä Heinisuota Rauta- Marbackantie, jonka ensimmäistä vuoren maisemiin jatkaen Ruoko- sivutietä, Päkinpolkua pitkin pää- järven ja Pursunjärven eteläpuolit- see Leveämäen (F27), Päkinläh- se Hämeen Härkätietä Pääjärvel- teiden (F12) ja Korvenalustanjär- le. Arvokkaita luontokohteita osuu ven (F8) maisemiin. Alimmaisten- reitin varrelle vain harvakseltaan, harjun (F28) salpaamalla Alimais- poikkeamat pohjoiseen ja etelään tenjärvellä on toinen lenkin uima- reitiltä ovat pitkänpuoleisia. paikoista. Melojille haasteita tarjoaa Lo- Kirkonkylään voi palata hy- pen Kaartjärvestä alkava Kaartjo- väkuntoista Topenontietä, mutta ki, jossa on vaikeita ja vaarallisia- Kyynäröisen lintujärvestä (F9) ja kin kohtia. Reitin opastusta ja mer- Keskikummun hakamaasta (F41) kintää suunnitellaan parhaillaan. 5 JOKAMIEHENOIKEUDET 3 Jokamiehenoikeudet ovat ”kirjoit- lovaara. Myös kalastus (onkimista tamatonta lakia”, ne perustuvat pe- ja pilkkimistä lukuun ottamatta) ja rinteiseen maan tapaan. Jokamies metsästys ovat luvanvaraisia. saa Suomessa, Ruotsissa ja Nor- jassa liikkua luonnossa jalan, hiih- täen tai pyöräillen - siis lihasvoi- min. Kulkureitit tulee valita väis- Kuva: Karri Jutila täen pihamaat, viljelykset ja istu- tukset. Tilapäinen levähtäminen, uimi- nen, auringonpalvonta,
Load more

Recommended publications
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Welcome to HAMK 2018-2019
    Welcome to HAMK 2018-2019 Table of Content WELCOME TO HÄME UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES ........................................................................... 1 HAMKO – THE STUDENT UNION OF HÄME UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES ......................................... 2 1. FINLAND .................................................................................................................................................... 3 Finland in Figures ...................................................................................................................................... 4 Climate ...................................................................................................................................................... 4 Currency and Banks .................................................................................................................................. 4 Electricity .................................................................................................................................................. 4 Transportation .......................................................................................................................................... 5 Shopping and Cost of Living ..................................................................................................................... 6 2. FINNS, FINNISH LANGUAGE AND CULTURE .............................................................................................. 9 Finnish Language ...................................................................................................................................
    [Show full text]
  • W Ater Billing Agreements Work Invoicing Surveying, Planning and Design
    A research project supported by the European Commission FP5: Energy, Environment and Sustainable Developmen t www.watertime.org Key Action 4: City of Tomorrow and Cultural Heritage Thematic Priority 4.1.2: Improving the quality of urban li fe watertime@ watertime.org Contract No: EVK4-2002-0095 D22: WaterTim e case study - Häm eenlinna, Finland Dr Jarmo J. Hukka and Dr Osmo T. Seppälä1 Institute of Environmental Engineering and Biotechnology Tampere University of Technology, Finland 31st January 2005 One of 29 WaterTime case studies on decision-making on water systems Watertime case studies Estonia: Tallinn Finland: Tampere, Hämeenlinna France: Grenoble Germany: Berlin, Munich Hungary: Budapest, Debrecen, Szeged Italy: Arezzo, Bologna, Milan, Rome Lithuania: Kaunas, Vilnius Netherlands: Rotterdam Poland: Gdansk, Lodz, Warsaw Romania: Bucharest, Timisoara Spain: Cordoba, Madrid, Palma de Mallorca, Gran Canaria Sweden: Stockholm UK: Cardiff, Edinburgh, Leeds www.watertime.org 1 Contacts: Dr. Jarmo Hukka - jarmo.hukka@ tut.fi; Dr Osmo T. Seppälä - osmo.seppala@ plancenter.fi WaterTime partners: PSIRU, Business School, University of Greenwich, UK ERL, Universidad Complutense de Madrid, Spain Institute of Environmental Engineering and Biotechnology (IEEB), Tampere University of Technology, Finland International Water Affairs, Hamburg, Germany Eötvös József College, Hungary Coordinator: PSIRU, Business School, University of Greenwich, Park Row, London SE10 9LS, U.K. www.watertime.org Table of Contents 1 INTRODUCTION 3 2 CITY AND REGION BACKGROUND
    [Show full text]
  • INVITATION/REFERRAL / 40751 -Hpvnhoj 40451 Pt-Papa
    INVITATION/REFERRAL / 40751 -HPVNhOJ 40451 Pt-Papa-2J INVITATION TO ATTEND CERVICAL CANCER SCREENING Fimlab is inviting you to attend a screening examination for cervical cancer. The examination is part of a national screening programme for adults, and it supports early diagnosis and treatment of findings that suggest or predispose you to cervical cancer. The examination has been requested by the municipal authorities of where you live. It is voluntary and free of charge. Your cervical smear sample will be tested for the high-risk type of human papillomavirus (HPV). If the test is positive, the traditional Pap test will also be performed. INSTRUCTIONS: 1. SCHEDULE AN APPOINTMENT – you can book appointments 24/7 at fimlab.fi/ajanvaraus or by calling +358 (0)10 808 515* Mon–Fri from 7 a.m. to 6 p.m. Fimlab's laboratories provide services at screening test sites. You can select any test site, regardless of where you live. • Pirkanmaa: gynaecological samples Hämeenkyrö, Ikaalinen, Jämsä, Kangasala, Lempäälä, Mänttä, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Ruovesi, Tampere Hatanpää, Tampere Tullinkulma, Tampere Tuulensuu, Toijala, Urjala, Valkeakoski, Vammala, Vesilahti, Viiala, Virrat, Ylöjärvi. • Kanta-Häme: gynaecological samples, mass screening Hauho, Hämeenlinna Main Health Centre, Kalvola, Lammi, Parola, Riihimäki, Renko, Forssa: appointments in Forssa are only available to customers of the Welfare District of Forssa. • Central Finland: gynaecological samples, mass screening Hankasalmi, Jyväskylä Central Hospital, Jyväskylä laboratory, Muurame, Uurainen, Äänekoski. 2. FILL IN THE PATIENT HISTORY FORM – Fill in the patient history form on the back and bring it with you to the laboratory. NOTE: Pap smear tests cannot be performed while you are on your period.
    [Show full text]
  • Koko Tutkimusalue
    5.10 Koko tutkimusalue Soranottoalueita rajattiin yhteensä 367 ja niiden yhteispinta-ala oli 613 hehtaaria (taulukko 13). Nämä alueet jaettiin vielä jälkihoidon mukaan omiksi alueiksi, joita oli yhteensä 2. Pohjavesialueiden ulkopuolella kokonaan tai enimmäkseen sijaitsevia soranottoalueita rajattiin kuusi. Osalla ottamisalueista oli myös kalliokiviaineksen ottoa. Kuvassa 139 on esitetty soranottoalueiden jakautuminen eri kokoluokkiin. Yli puolet soranottoalueista oli alle puolen hehtaarin kokoisia, mutta niiden osuus pin- ta-alasta oli noin 6 %. Yli kymmenen hehtaarin kokoisia alueita oli vain muutama prosentti kaikista alueista, mutta niiden osuus pinta-alasta oli noin kolmannes. Taulukko 13. Soranottoalueiden lukumäärä ja pinta-alatiedot koko tutkimusalueelta. Määrä Pinta-ala Keskiarvo Max Min Mediaani 367 kpl 613,19 ha 1,67 ha 35,95 ha 0,02 ha 0,40 ha a) b) 4 % 3 % 6 % 14 % 15 % Kokoluokka (ha) 35 % < 0,5 0,5 - 2 2 - 5 54 % 5 -10 > 10 25 % 28 % 16 % Kuva 139. Eri kokoluokkaa olevien soranottoalueiden osuudet ottamisalueiden a) lukumäärästä ja b) pinta-alasta. Maakuntakaavaan merkittyjä soran- ja hiekanoton aluevarauksia (EOh) oli tutki- musalueella yhteensä 23 kappaletta ja niiden pinta-ala oli 0 hehtaaria. EOh -alueet sijaitsivat pääasiassa pohjavesialueilla. Eniten EOh -alueita oli Tammelassa (10 kpl, 18 ha) ja Hattulassa ( kpl, 190 ha). Hämeenlinnassa ja Ypäjällä niitä ei ollut yhtään. Muissa kunnissa EOh-alueita oli 1–3 kpl ja niiden pinta-ala oli 10–80 ha. Lähes kaikilla EOh -alueilla oli tai oli ollut soranottotoimintaa. Soranottoalueiden jälkihoitoluokkien osuudet ottamisalueista on esitetty kuvassa 10 ja kunnostustarveluokkien osuudet kuvassa 11. Lukumäärän mukaan suurin osa soranottoalueista oli jälkihoitamattomia. Jälkihoitoluokkien pinta-aloja vertailtaessa toiminnassa olevien alueiden osuus on kuitenkin suurin.
    [Show full text]
  • J-/S80C02S «^TU£V9—£2 STV K
    J-/S80C02S «^TU£v9—£2 STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annua! Report STUK A55 Airo R.mMvii.ir;). T'mt! Nytjrr-r K.t.ulo r-jytJr»• r•; ,iin! T,ip,ifi' f-K v ••••<-!• STV K - A - - 6 2. STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annual Report STUK-A55 Aino Rantavaara, Tuire Nygr6n*, Kaarlo Nygren* and Tapani Hyvönen * Finnish Game and Fisheries Research Institute Ahvenjärvi Game Research Station SF - 82950 Kuikkalampi Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety P.O.Box 268, SF-00101 HELSINKI FINLAND ISBN 951-47-0493-2 ISSN 0781-1705 VAPK Kampin VALTIMO Helsinki 1988 3 ABSTRACT Radioactive substances in game meat were studied in summer and early autumn 1986 by the Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety in cooperation with the Finnish Game and Fisheries Research Institute. The concentrations of radioactive cesium and other gamma-emitting nuclides were determined on meat of moose8 and other cervids and also on small game in various parts of the country before or in the beginning of the hunting season. The most important radionuclides found in the samples were 134Cs and 137Cs. In addition to these, 131I was detected in the first moose meat samples in the spring, and 110"Ag in a part of the waterfowl samples. None of them was significant as far as the dietary intake of radionuclides is concerned. The transfer of fallout radiocesium to game meat was most efficient in the case of the arctic hare and inland waterfowl; terrestrial game birds and the brown hare belonged to the same category as moose.
    [Show full text]
  • District 107 C.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 C through September 2020 Status Membership Reports Finance LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Activity Account Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Report *** Balance Year **** Number of times If below If net loss If no When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater report in 3 more than of officers thatin 12 months within last members than 20% months one year repeat do not haveappears in two years appears appears appears in appears in terms an active red Clubs more than two years old SC 20458 ASIKKALA 03/27/1967 Active 27 0 0 0 0.00% 27 0 N 1 M,MC,SC 51626 ASIKKALA/KANAVA 05/16/1991 Active 26 0 1 -1 -3.70% 27 2 0 N 7 M,MC,SC 36590 ASIKKALA/PÄIJÄNNE 02/19/1979 Active 26 0 1 -1 -3.70% 28 33 0 N 24+ 20459 FORSSA 02/14/1954 Active 25 0 0 0 0.00% 26 4 N 9 57076 FORSSA/FLORES 06/20/1995 Active 35 2 0 2 6.06% 32 0 N 0 M,VP,MC,SC 127464 Forssa/Jokivarsi 05/12/2016 Active 8 0 1 -1 -11.11% 14 4 1 21 90+ Days MC,SC 20460 FORSSA/KUHA 08/25/1970 Active 25 0 0 0 0.00% 23 0 N 7 SC 46246 FORSSA/WAHREN 05/27/1986 Active 23 1 0 1 4.55% 26 1 R 7 M,MC,SC 20461 HÄMEENLINNA 04/25/1954 Active 17 0 0 0 0.00% 25 1 N 21 MC,SC 49995 HÄMEENLINNA/AULANKO 11/29/1989 Active 16 0 0 0 0.00% 16 1 N 4 MC,SC 62536 HÄMEENLINNA/BIRGER 12/02/1999
    [Show full text]
  • Säädk 199/2001
    SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1443—1445 SISÄLLYS N:o Sivu 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista ............................. 3989 1444 Opetusministeriön asetus Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen eräistä suoritteista perittävistä maksuista .................................................................................. 3992 1445 Työministeriön asetus työssäkäyntialueista .................................................. 3994 N:o 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 §:n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994: 1§ 2) arkistolaitoksen omien ja arkistolaitok- sessa säilytettävien muiden viranomaisten tai Maksuttomat suoritteet seurakuntien arkistojen perusteella muuta kuin 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua virallista Arkistolaitoksen hallussa olevan aineiston tarkoitusta varten annettavat oikeaksi todis- ja hakemistojen käyttö arkiston tiloissa on tettavat jäljennökset, todistukset, otteet tai maksutonta. muut selvitykset, joista peritään oheisesta Maksuttomia ovat lisäksi tarkastukset, lau- maksutaulukosta ilmenevät kiinteät maksut. sunnot ja päätökset, joista on säädetty arkis- Henkilötietolain (523/1999) 35 §:n mukai- tolaissa (831/1994) sekä arkistolaitoksen set kansallisarkiston päätökset ovat maksul- omien ja siellä säilytettävien muiden viran-
    [Show full text]
  • E-Water Evolution of Water and Sewerage Services in Hämeenlinna
    E-WAter Official Publication of the European Water Association (EWA) © EWA 2007 Petri S. Juuti1 & Tapio S. Katko2 & Riikka P. Rajala3 & Osmo T. Seppälä4 Evolution of water and sewerage services in Hämeenlinna, Finland, 1800-2000 ABSTRACT This paper aims at discussing key long-term strategic decisions and changes concerning the evolution of water and sanitation services in Hämeenlinna, Southern Finland. After a debate of three decades the construction of the water and sewage works was completed in 1910. In the early 19th century the hygienic conditions in Hämeenlinna were poor since the city was densely built-up and “half marshland, half surrounded by lakes with muddy shores where water flowed so slowly that it appeared to stand still”. Groundwater from the Ahvenisto esker area instead of a lake was selected as the raw water source. Water consumption increased rapidly in the 1950s and a surface water plant on Lake Katuma was constructed in 1955, doubled in 1960 but taken out of use 1980. Since 1976 artificial groundwater has been used. The Paroinen wastewater treatment plant began its operations in 1966 as an activated sludge plant. In addition to Hämeenlinna’s own wastewaters, the Paroinen plant has also purified the wastewaters of Hattula, the neighbouring municipality, since 1974. A supra-municipal water and wastewater services joint-stock company owned by Hämeenlinna Town and neighbouring municipalities, Hämeenlinna Region Water Supply and Sewerage Ltd., was established in 2001. In 2007 the company takes care of water services in the Hämeenlinna region. Water supply is fully based on groundwater or artificial groundwater. KEY WORDS Water supply, sewerage, evolution, services, environmental history, Hämeenlinna, Finland 1 University of Tampere, Department of History, FI-33014 University of Tampere, FINLAND 2 Tampere University of Technology, P.O.
    [Show full text]
  • Kaartjoen Valuma-Alueen Suojavyöhykkeiden Yleissuunnitelmassa Esitetään - A
    KAARTJOEN HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 02 | 2008 V A L UMA Kaartjoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelmassa esitetään - A L Kaartjoen valuma-alueen maatalouden vesiensuojelun kannalta tarkoituksenmukaiset alueet, joille UEEN suojavyöhykkeitä tulisi perustaa. Suunnittelualueen pinta-ala oli 250 km2 ja suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma se sijaitsee Lopen ja Rengon kunnissa Kanta-Hämeessä. Yleissuunnitelmas- SUOJA sa esitetään suojavyöhykkeen perustamista 16 alueelle. Loppi, Renko V YÖ Markku Meronen H YKKEI D EN Y L EISSUUNNITE L MA - LOPPI, R ENKO HÄMEENYMPÄRISTÖKESKU ISBN 978-952-11-3115-8 (nid.) ISBN 978-952-11-3116-5 (PDF) ISSN 1796-1777 (pain.) ISSN 1796-1785 (verkkoj.) S Hämeen ympäristökeskus HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 02 | 2008 Kaartjoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Loppi, Renko Markku Meronen Hämeenlinna 2008 Hämeen ympäristökeskus HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 02 | 2008 Hämeen ympäristökeskus Vanajaveden reitin kehittämishanke (VAREKE) Taitto: Maija-Liisa Lehtonen Kansikuva: Markku Meronen Sisäsivujen kartat: Petra Korkiakoski, © Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/08 Julkaisu on saatavana myös internetistä: www.ymparisto.fi/julkaisut Paino: Hämeenlinnan Offsetkolmio Oy, Hämeenlinna 2008 ISBN 978-952-11-3115-8 (nid.) ISBN 978-952-11-3116-5 (PDF) ISSN 1796-1777 (pain.) ISSN 1796-1785 (verkkoj.) Sisällysluettelo Määritelmiä ................................................................................................... 4 1 Johdanto .....................................................................................................
    [Show full text]
  • No Slide Title
    MetNet International Workshop in Hämeenlinna Opening speech Managing Director Jouni Haajanen, Häme Development Centre Ltd 25-26.2.2008 MetNet Workshop 1 25-26.2.2008 MetNet Workshop 2 HÄME DEVELOPMENT CENTRE DEVELOPMENT CENTER OF THE HÄMEENLINNA REGION Company was established in the summer 2000. The owners of the company are the city of Hämeenlinna and surrounding municipalities Hattula, Hauho, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko and Tuulos. Companys main function is to promote and to develop regional economic policy and also to arrange and to organize business services in the Hämeenlinna region. 25-26.2.2008 MetNet Workshop 3 FACTS ABOUT THE CITY OF HÄMEENLINNA The City of Hämeenlinna was founded in 1639. Population 2007: 47 899 as of January 1st Total area: 185 km2, of which 19 km2 are lakes (10 % of the total area). Municipal budget for 2007: 263 million € Municipal tax for 2007: 18 % Distances from/to: Helsinki 100 km Tampere 80 km Lahti 80 km Turku 140 km Twin towns: Baerum/Norway Celle/Germany Fiskenaesset/Greenland Hafnarfjördur/Iceland Tver/Russia Püspökladanyi/Hungary Torun/Poland Uppsala/Sweden Weimar/Germany 25-26.2.2008 MetNet Workshop 4 FACTS ABOUT THE CITY OF HÄMEENLINNA The City of Hämeenlinna was founded in 1639. Population 2007: 47 899 as of January 1st Total area: 185 km2, of which 19 km2 are lakes (10 % of the total area). Municipal budget for 2007: 263 million € Municipal tax for 2007: 18 % Distances from/to: Helsinki 100 km Tampere 80 km Lahti 80 km Turku 140 km Twin towns: Baerum/Norway Celle/Germany Fiskenaesset/Greenland Hafnarfjördur/Iceland Tver/Russia Püspökladanyi/Hungary Torun/Poland Uppsala/Sweden Weimar/Germany 25-26.2.2008 MetNet Workshop 5 FACTS ABOUT THE CITY OF HÄMEENLINNA Hämeenlinna is the Hämeenlinna presents the Lines of business: administrative centre of the ideal combination of nature Services 41 % province of Southern and culture.
    [Show full text]
  • Vesihuollon Yleissuunnitelma-Esite
    Hämeen ympäristökeskus Hämeen liitto Hämeenlinnan Seudun Vesi Janakkalan Vesi Hämeenlinnan kaupunki Hattulan, Hauhon, Janakkalan, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kunnat Hämeenlinnan seudun Vesihuollon yleissuunnitelma 2008 Hämeenlinnan seudun Vesihuollon yleissuunnitelma 2008 JOHDANTO Hämeenlinnan seudun vesihuollon yleis­ väkiluku kasvaa vuoteen 2025 mennessä päämääriä ja turvata maankäytön suun­ suunnitelman tarkoituksena on selvittää noin 101 000 henkilöön. nittelun kautta osoitettujen avainalueiden yhdyskuntien vesihuollon kehit tämis­ Liittymisasteen vesihuoltoverkostoihin en­ kehittämismahdollisuudet. toimen piteitä 20 – 30 vuoden aika jänteellä. nustetaan kasvavan keskimäärin tasolle Tavoitteiden määrittelyssä on otet­ Suunnittelutyöstä on vastannut työryhmä, 90 %. tu huomioon mm. maakuntakaava ja johon ovat kuuluneet Hämeen ympäristö­ Hämeen maakuntaohjelma 2007–2010. keskus, Hämeen liitto, Hämeenlinnan Vedenhankinta ja jätevedenkäsittely Päämäärien asettelu on tehty yhteistyös­ Seudun Vesi Oy ja Janakkalan Vesi sekä Vedenhankinta perustuu pohjaveteen ja te­ sä eri sidosryhmien kuten Hämeen liiton, Kehittämiskeskus Oy Häme ja Seutukeskus kopohjaveden muodostamiseen. alueen kuntien ja vesihuoltolaitosten, puo­ Oy Häme. Suunnitelman on laatinut Hämeenlinnan Paroisten puhdistamol­ lustushallinnon ja ympäristöviranomaisten Ramboll Finland Oy. la käsitellään Hämeenlinnan, Hattulan, kanssa. Hauhon, Rengon ja Tuuloksen jätevedet. NYKYTILANNE Janakkalassa on kolme jätevedenpuh­ Ydintavoitteet: Suunnittelualue ja väestö distamoa,
    [Show full text]