RengonRengon luonto-opas Heli Jutila & Hannu Harju Ympäristöosaston julkaisuja 26 2004 Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto, NAPA-projekti 1 Etukannen kuva: Pohjanlumme (Nymphaea candida). Heli Jutila. Sisäkannen kuva: Rengon Rautavuorelta avautuu näkymä Renkajokilaaksoon. Karri Jutila. Lähdeviite Jutila, H. & Harju, H. 2004: Rengon luonto-opas. – Ympäristöosaston julkaisuja 26. Hämeen- linnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto, NAPA-projekti. 44 s. ISBN 952-5251-78-0 ISSN 1455-9102 Esitteen paino: Ilves-Paino Oy 2004 2 Sisällysluettelo 1 TERVETULOA LUONNONKUKKAPITÄJÄÄN...............................4 2 KULKIJALLE .......................................................................5 3 JOKAMIEHENOIKEUDET ......................................................8 4 RENGON LUONNOSTA .........................................................9 5 KOHDEKUVAUKSET........................................................... 14 A Alajärven ympäristö .......................................................................14 B Seitsemänlamminsuo – Korpilamminsuo.............................................16 C Heinisuon alue................................................................................17 D Oinaalanharju - Rautavuorenharju.....................................................18 E Asemin seutu .................................................................................19 F Kaartjoen reitti ...............................................................................21 G Isosuon – Ruokojärven alue .............................................................23 H Lounaiskolkka ................................................................................24 I Vaimaroisen alue ............................................................................26 J Renkajoen yläjuoksu .......................................................................29 6 KARTAT ......................................................................... 32 7 KOHTEET TYYPEITTÄIN ..................................................... 37 8 LÄHTEET ....................................................................... 40 ABSTRACT....................................................................... 41 1 TERVETULOA 1LUONNONKUKKAPITÄJÄÄN! Tähän oppaaseen on koottu Ren- Teppo Häyhälle, Jukka Airolalle ja gon kunnan parhaat luontokohteet. Karri Jutilalle. Edustavimmat kohteet ovat usein Oppaassa esitellään kaikki val- sivussa pääväyliltä ja niihin pää- takunnallisesti, maakunnallisesti ja semiseksi tarvitaan reipasta ret- seudullisesti arvokkaat luontokoh- kimieltä. Opas on laadittu osana teet. Paikalliset kohteet ovat moni- EU:n Interreg-ohjelmaan kuulu- puolisesti mukana. Lisäksi muuta- vaa NAPA-projektia, jossa tavoit- ma sijainniltaan keskeinen maise- teena on luontokohteiden säilyttä- makohde on mahdutettu joukkoon. minen ja kestävä käyttö Hämeen- Silmäys kohdetyyppiluetteloon ja linnan ja Lahden seudulla sekä Vi- karttaan auttaa alueiden paikanta- rossa ja Latviassa. misessa. Esitteen laatimisesta on vastan- Lähes kaikki kohteet ovat yksi- nut Hämeenlinnan seudun kansan- tyismailla ja usein yksityisteiden terveystyön kuntayhtymän ympä- takana. Siksi alueilla ei ole palve- ristöosasto. Tekstit ovat kirjoitta- luvarustusta, kuten opasteviittoja, neet Hannu Harju ja Heli Jutila. tulipaikkoja tai roska-astioita. Ajo- Heli Jutila on myös viimeistellyt kieltoja on syytä noudattaa. Retki- ja toimittanut tekstin sekä laatinut varustuksessa, pyöräillen tai jalan, oppaan sähköiset kartat. Hannu jokamiehenoikeuksia ja velvolli- Harju on avustanut kuvien hankin- suuksia noudattaen pääset parhai- nassa ja karttojen piirrossa. Karri ten luontoelämyksiin. Jutila on auttanut tekstin viimeis- Toivottavasti tästä oppaasta on telyssä sekä ottanut ja piirtänyt iloa luontokohteista kiinnostuneil- suuren osan oppaan kuvista. Opas- le matkailijoille, kesäasukkaille ja luonnosta ovat kommentoineet lu- renkolaisille! kuisat henkilöt, josta erityiskiitos 2 2 KULKIJALLE Moottoriajoneuvolla liikuttaes- Maisemaelämyksiä tarjoaa sa tien ympäristö liukuu kulissina myös Rautavuori (D46) Rengon ohi. Pysähdykset parantavat tilan- keskustan eteläpuolella. Alueelle netta tuntuvasti. Motoristien luon- johtaa keskuskoulun vierestä noin tokohteet ovat helposti väylien kilometrin mittainen opastettu pol- varsilla. Kohteiden koodit (esim. ku. Laella on opastaulu ja nuotio- B19) viittaavat esittelyosaan ja kehä. Parhaimmillaan alue on ke- karttaan. sällä kukkaniittynä. Valtatie 10:ä Rengon läpi aja- Jokikäytävät ovat aivan oma ville sopivat pysähdyspaikat ovat maailmansa ja niiden vehreyteen Pyyttämöllä (A44) ja Pitkäjärvellä tutustuu helpoiten siltapaikoilla, (H51), jotka molemmat ovat mai- semallisesti vehreitä, rantarakenta- miselta säästyneitä metsäjärviä. Kiireettömämpi kulkija etsiy- tyy Hämeen Härkätielle, joka Kuva: Heli Jutila mutkittelee ”häränhännän” mu- kaan n. 25 km kunnan alueella. Tä- män keskiaikaisen Hämeenlinnan – Turun yhdystien nähtävyyksistä on erillinen matkailuesite. Rengon vanhin, jopa rautakauden lopulta oleva asutusmaisema, on Kuittilan kylämiljöö. Hiukan pidempi jaloit- telu kannattaa suunnata Koskitien Leppälahden tilalla on tyypillistä päästä maisemiltaan hienolle Kuit- renkolaista perinnemaisemaa. tilanharjulle (J45). 3 joita Rengosssa on kymmenkun- laavu ja näkötorni sekä kaksi luon- ta. Helpoimmat koskipaikat löyty- topolkua. vät Pyhän Jaakon kirkon kupeelta Asemin-Ahoisten lenkil- ja Rengonraitilta erkanevan Hin- lä Rengon kaakkois- ja eteläosis- kaloistentien varrelta. sa on useita tien varren lähiluon- Kuittilan kylältä Härkätie jat- tokohteita. Kirkonkylältä Topen- kuu Turun suuntaan päällystämät- ontietä ajettaessa on Haapamäen tömänä maisematienä Eskolankul- koulun kohdalla seitsemän erityi- man ja Viialankulman kautta. Val- sen suurta rauhoitettua lehtikuus- tatie 10:ltä, Lietsan tienhaaras- ta (D37). Oinaalan kylän kohdal- ta noin kilometrin päästä, alkaa la, harjumuodostumaan (D23) liit- 11 km:n museotieosuus. Päällyste tyvällä Kiikkaran järvellä on toi- loppuu Pursunjärven (G50) koh- nen tämän lenkin uimapaikoista. dalla, jonka rannalla on seudun pa- Oinaalan kylässä on lukuisia koi- ras uimapaikka. vukujia. Kylän vanhimmat raken- Museotie polveilee aluksi enim- nukset ovat 1700-luvun lopulta. mäkseen metsäisissä maisemis- Kaloisten ja Asemin tienhaaroi- sa. Pysähdyspaikaksi on rakennet- hin saakka tie polveilee Renkajo- tu ns. ”Jauhopolun” alkupää. Tien en yhtenäisessä viljely- ja asutus- oikealla puolella on Leppälahden maisemassa. Renkajoen mutkitte- tilan perinnemaisema (H42) kuk- leva uoma erottuu törmiensä veh- kaniittyineen, katajaketoineen ja hevoshakoineen. Museotie jat- kuu ohi Lassilan valtakunnalli- sesti arvokkaan keto- ja niittyalu- Kuva: Karri Jutila een (H43) ja Lietsan Palsankallion seitsemän pitäjän rajakiven ja pää- tyen kantatie 54:lle. Tästä onkin vain puolen kilo- metrin matka Pääjärven (H52) vir- kistysalueen harjurantamille. Alu- Harjun tuntumassa sijaitsevalla eella on mm. uima- ja tulipaikka, Kiikkaran järvellä on hyvä uimapaikka. 4 reän lehtipuuston ansiosta. Jaloit- kiinnostuneiden kannattaa tehdä telupaikaksi sopii Hakonnummi lisälenkki Ahoisten kylältä lou- (E24) Asemintien varressa. naaseen. Lenkin eräs kohokoh- Asemin kylämaisemien läpi ta on puusta taidokkaasti veistet- saavutaan Kaloisiin. Mutkittele- ty kokoelma eläimiä Ylimmäisen- va Kaartjoki liittää Kaloisten ja tien paluureitin varrella. Härkä- Ahoisten kylämaisemat. Vanhat tielle suuntaaville paras yhteys on rakennukset ja viljelymaisemat Nummentie. kehystävät vehreää jokimaisemaa. Vaimaroisen (I) ja Renkajoen Kaartjoen myllyperinteestä kertoo reitin (J) alueisiin tutustujien on Pyntiön mylly. paras varautua edestakaisinajoon Kaloisten entiseltä kyläkau- ja kävelyyn. palta Pyntiöntietä suoraan pää- Valtakunnalliseen polkupyö- see Ahoisten kylään, joka lienee räverkostoon liittyvä, maastoon saanut pysyvän asutuksensa myö- merkitty reitti seuraa Hämeen häiskeskiajalla. Vanhimpien tilo- Härkätietä poiketen vain Rengon jen rakennukset ovat 1700-luvul- keskustan kohdalla etelään. Pati- ta. Ahoisten kulttuurimaisema on koijille on maastoon merkitty Hä- maakunnallinen nähtävyyskohde. meen Ilvesreitti. Pyyttämöltä pol- Ennen Ahoisia väylältä erkanee ku vie läheltä Heinisuota Rauta- Marbackantie, jonka ensimmäistä vuoren maisemiin jatkaen Ruoko- sivutietä, Päkinpolkua pitkin pää- järven ja Pursunjärven eteläpuolit- see Leveämäen (F27), Päkinläh- se Hämeen Härkätietä Pääjärvel- teiden (F12) ja Korvenalustanjär- le. Arvokkaita luontokohteita osuu ven (F8) maisemiin. Alimmaisten- reitin varrelle vain harvakseltaan, harjun (F28) salpaamalla Alimais- poikkeamat pohjoiseen ja etelään tenjärvellä on toinen lenkin uima- reitiltä ovat pitkänpuoleisia. paikoista. Melojille haasteita tarjoaa Lo- Kirkonkylään voi palata hy- pen Kaartjärvestä alkava Kaartjo- väkuntoista Topenontietä, mutta ki, jossa on vaikeita ja vaarallisia- Kyynäröisen lintujärvestä (F9) ja kin kohtia. Reitin opastusta ja mer- Keskikummun hakamaasta (F41) kintää suunnitellaan parhaillaan. 5 JOKAMIEHENOIKEUDET 3 Jokamiehenoikeudet ovat ”kirjoit- lovaara. Myös kalastus (onkimista tamatonta lakia”, ne perustuvat pe- ja pilkkimistä lukuun ottamatta) ja rinteiseen maan tapaan. Jokamies metsästys ovat luvanvaraisia. saa Suomessa, Ruotsissa ja Nor- jassa liikkua luonnossa jalan, hiih- täen tai pyöräillen - siis lihasvoi- min. Kulkureitit tulee valita väis- Kuva: Karri Jutila täen pihamaat, viljelykset ja istu- tukset. Tilapäinen levähtäminen, uimi- nen, auringonpalvonta,