Satakunnan Kummikoulutoiminnan ja Omat vedet paremmiksi -kampanjan to- teutuksen arviointi ja jatkotoimenpiteet VELHO-hankkeessa

Pyhäjärvi-instituuttisäätiö Henna Ryömä, 22.5.2014

Sisällys

1 Johdanto ...... 3 2 Kummikoulutoiminta ...... 3 2.1 Kevään 2012 päivät (27.4, 16.5, 21.5, 23.5) ...... 4 2.1.1 Koulut ja luokat ...... 4 2.1.2 Ohjelman sisältö ...... 4 2.1.3 Palaute ...... 6 2.2 Syksyn 2012 päivät (31.8, 11.9, 26.9, 3.10) ...... 6 2.2.1 Koulut ja luokat ...... 6 2.2.2 Ohjelman sisältö ...... 6 2.2.3 Palaute ...... 8 2.3 Kummikoulupäivien jatko: Kevät 2013 ...... 8 3 Toisen vaiheen kummikoulutoiminnan vesiopetuspaketti ...... 9 3.1 Taustat ...... 9 3.2 Koulut ja aikataulu ...... 9 3.3 Päivän ohjelma ...... 10 3.4 Palaute oppilailta ja opettajilta ...... 12 3.5 Kehittämisehdotuksia päivän vetäjän näkökulmasta ...... 13 4 Omat vedet paremmiksi koulutukset ...... 15 5 Koulutustilaisuudet ...... 17 6 Toimintamallianalyysi ...... 17 7 Yhteenveto osallistujamääristä ...... 18 8 Toteutuneet toimet ja hankesuunnitelman tavoitteet ...... 18 8.1 Kummikoulutoiminta ...... 18 8.2 Oman vesistön seurantakurssit ...... 19 8.3 Tapahtumat ja tilaisuudet ...... 19 9 Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet ...... 20 9.1 Kummikoulutoiminta ...... 20 9.2 Omat vedet paremmiksi –vesistöseurantakurssit ...... 21 9.3 Tapahtumat ja tilaisuudet ...... 21

2

1 Johdanto

Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilla toimiva VELHO-hanke (2011-2014) on edistänyt vesienhoitoa, luonnonhoitoa ja rannikkosuunnittelua monella tasolla ja tavalla. VELHO-hankkeen toteutuksesta on vas- tannut Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja hanke päättyy 30.6.2014. Hankkeen vesienhoito-osion tavoitteena on ollut alueellisten vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien to- teutuksen käynnistäminen paikallisella tasolla sekä eri toimijoiden yhteistyön tiivistäminen. Lisäksi VELHO- hankkeessa on toteutettu muun muassa Kummikoulutoimintaa ja Omat vedet paremmiksi –kampanjaa. Kummikoulutoiminnan avulla jalkautettiin vesiensuojeluun, vesivarojen käyttöön ja vedenlaadun tutkimi- seen liittyvää opetusta Varsinais-Suomen ja Satakunnan alakouluihin. Omat vedet paremmiksi - kampanjassa toteutetaan kansalaisten omatoimista vesistöseurantaa, jonka avulla on saatu tärkeää tietoa vesistöjen tilasta.

Käsillä olevan raportin tarkoituksena on Satakunnassa toteutetun Kummikoulutoiminnan ja Omat vedet paremmiksi -kampanjan tulosten kokoaminen, toiminnan arviointi sekä jatkotoimenpide-ehdotusten esit- täminen kummallekin hankekokonaisuudelle. Lisäksi raportissa käsitellään VELHO-hankkeessa tehtyä toi- mintamallianalyysia.

2 Kummikoulutoiminta

Kummikoulutoimintaan luetaan mukaan VELHO-hankkeen organisoima pilotvaiheen kummikoulutoiminta neljään kouluun, sekä VELHO-hankkeen kilpailuttama kummikoulutoiminnan jalkauttaminen eli niin sanottu vesiopetuspaketti 20 kouluun. Opetuskertoja pilotvaiheen kummikouluissa oli vuonna 2012 yhteensä 8 kpl ja vuonna 2013 3 kpl. Yhteensä 11 kpl. Opetuspaketin koulupäiviä oli vuonna 2013 yhteensä 20 kpl. Yhteen- veto pilotvaiheen kummikouluihin osallistuneiden oppilaiden määristä on kuvattu taulukossa 1. Taulukossa 2 on kuvattu opetuskertojen määrät vuosina 2012 ja 2013.

Rauman Tulkkilan Kirkonkylän Huhdan Freinetkoulu koulu ala-aste koulu Rauma Kokemäki Pomarkku Eurajoki 27.4.2012 50 16.5.2012 39 21.5.2012 44 23.5.2012 19 31.8.2012 48 11.9.2012 28 26.9.2012 39 3.10.2012 24 3.5.2013 40 16.5.2013 24 24.5.2013 40 Yhteensä 118 78 132 67 Taulukko 1. Pilotvaiheen kummikoulupäivien (ei toisen vaiheen vesiopetuspaketti) ajankohdat, koulut ja osallistujamäärät. Osallistujia yhteensä 395.

3

Opetuskertojen määrät Osallistujamäärä 2012 8 291 2013 23 104 Yhteensä 31 395 Taulukko 2. Kummikoulujen opetuskertojen ja osallistujien määrät vuosittain.

Näiden lisäksi kummikoulutoiminnan toisen vaiheen vesiopetuspaketin koulupäiviä oli 20 kpl, joissa osallis- tujamäärät on esitetty kappaleessa 3.2. Vesiopetuspakettiin osallistui yhteensä 548 oppilasta. Yhteensä kummikoulupäivissä on ollut mukana 943 oppilasta.

2.1 Kevään 2012 päivät (27.4, 16.5, 21.5, 23.5)

Kummikoulupäivien ohjelman toteuttajiksi kilpailutettiin Varsinais-Suomen puolella Varsinais-Suomen kes- tävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus VALONIA. Satakunnassa ohjelmien runkona käytettiin VALONIAn 2011 pitlotvaiheen päivissä tehtyä runkoa ja varsinaisesta materiaalista osa tehtiin itse VELHO- hankkeessa ja osaksi käytettiin VALONIAn tekemää materiaalia. Koulupäivien ryhmien ohjauksesta vastasi- vat Henna Ryömä Pyhäjärvi-instituutista ja Kati Saarni VELHO-hankkeesta.

Toukokuussa 2011 oli lehtijuttu vesistötarkkailukoulutuksessa Länsi-Suomi-lehdessä. Lehdessä mainittiin, että Satakunnassa on alkamassa kummikoulutoiminta. Jutun perusteella ilmoittautui mukaan Rauman seu- dulta Rauman Freinet-koulu, Eurojen Huhdan koulu, Lapijoen koulu Eurajoelta, Syvärauman koulu Raumal- ta, Rikantilan koulu Eurajoelta sekä Kepolan koulu Köyliöstä. Näistä vain kaksi ensiksi ilmoittautunutta pys- tyttiin ottamaan mukaan kokeiluun. Tulkkilan koululla oli aiemmin käyty pitämässä Kokemäenjoki-tunti, ja koulua pyydettiin mukaan kummikoulutoimintaan. Myös Siikaisten ala-astetta pyydettiin mukaan, mutta he peruivat osallistumisen myöhemmin. Vesistöalueelta löytyi korvaava koulu, Pomarkun Kirkonkylän koulu.

Valintakriteerinä toimi koulujen sijainti lähellä vesistöä sekä koulujen halukkuus lähteä mukaan. Kouluja valittiin yksi vesistöaluetta kohti. Pyhäjärvi-instituutti tuli mukaan kummikoulutoimintaan, kun koulujen valinta oli jo tehty.

2.1.1 Koulut ja luokat 1. Rauman Freinetkoulu, Rauma, luokat 4-6, yhteensä 50 oppilasta 2. Tulkkilan koulu, Kokemäki, 4. luokat, yhteensä 39 oppilasta 3. Kirkonkylän ala-aste, Pomarkku, luokat 4-5, yhteensä 44 oppilasta 4. Huhdan koulu, Eurajoki, luokat 3-6, yhteensä 19 oppilasta

Resurssit sovittiin koulujen kanssa erikseen. Raumalla oli mukana iso ryhmä, joten tehtävärasteja oli enemmän kuin muissa kouluissa. Toiveena oli saada muutama opettaja ryhmien mukaan, jotta rasteilla voi olla aina aikuinen ohjaamassa toimintaa.

2.1.2 Ohjelman sisältö Ohjelmaa toteutettiin sen mukaan, kuinka hankalan tai pitkän matkan päässä ulkona suoritettavien vesistö- tehtävien rantapaikat olivat.

Päivä aloitettiin ”luennolla” (noin 30 min), jossa esiteltiin lyhyesti VELHO-hanke, Pyhäjärvi-instituutti ja tu- levan kummikoulupäivän ohjelma sekä käytiin läpi vedenkiertokulku PowerPoint-esityksenä ja katsottiin Internetistä tarkemmin koulun sijainti ja lähivesistö kartalla. Lisäksi puhuimme vesiensuojelusta ja kyselim-

4 me vapaamuotoisesti oppilailta erilaisia vesiensuojeluaiheisia kysymyksiä. Raumalla katsoimme vielä You- Tubesta ”Tuntematon Selkämeri” –dokumenttipätkän (8 min).

Tämän jälkeen kolmessa koulussa aloitimme sisätehtävillä ja koulupäivä päättyi rannalle ulkotehtävien jäl- keen. Ainoastaan Pomarkussa teimme toisinpäin eli olimme ensin rannalla ja loppupäivän sisällä. Kummi- koulupäivän ohjelmarunko oli joustava ja tehtävät voitiin suorittaa koulun toiveiden ja mahdollisuuksien mukaan.

Rantapaikkoina toimivat

1. Rauman Freinetkoulu – pyörämatkan päässä oleva Otanlahden ranta (meri) 2. Tulkkilan koulu – bussimatkan päässä oleva joen ranta (Kokemäenjoki) 3. Kirkonkylän koulu – kävelymatkan päässä oleva joen ranta (Pomarkunjoki) 4. Huhdan koulu – bussi/koulutaksimatkan päässä oleva opettajan piha/ranta (Eurajoki)

Oppilaat jaettiin kolmeen ryhmään (Raumalla viiteen) ja tehtävien suoritusaika oli n. 15–20 minuuttia per ryhmä. Yhdessä koulussa teimme ensin sisätehtävät ja tämän jälkeen siirryimme ulos.

Ryhmät sisällä:

1. Vedenkiertokulkupeli: suoritettiin peliä, jossa vesi (eli vesipisara) kiersi ympäri nostettujen korttien ohjeiden mukaan taululla. 2. Ravintoketju: Ensin keskusteltiin, mitä eliöitä veden alla asustaa. Sitten käytiin läpi vedenalaista ra- vintoverkkoa. Lopuksi leikittiin ravintoverkkoleikkiä, jossa kaikki aloittivat olemalla ravinteita ja kivi- paperi-sakset -menetelmällä nousivat ravintoketjussa ylemmälle tasolle. Leikin jälkeen keskustel- tiin, että mitä se oikeasti tarkoittaisi, jos vedessä ei enää olisi jotain ravintoverkon osaa. 3. Hyönteisten tutkiminen: Pomarkussa tutkittiin vedestä/rantaluonnosta kerättyjä eläimiä määritys- kaavioiden ja ötökkäkirjojen avulla. Muissa kouluissa tutustuttiin määrityskaavioiden ja ötökkäkirjo- jen avulla rannalta mahdollisesti löytyviin ötököihin. Ohjaaja antoi ötökän nimen ja oppilaat etsivät sen kirjoista ja näyttivät muillekin, miltä kyseinen ötökkä näyttää. 4. Raumalla täytettiin heti alkuluennon jälkeen ”Vastuumme Selkämerestä”-paperi, jossa oli rasti ruu- tuun vesistönsuojelutekoja. Lopuksi laskettiin pisteet ja katsottiin, kuka on Selkämeren ystävä ja kenellä on vielä petrattavaa. Kaikki tekivät tehtäväpaperin ennen ryhmiin jakoa. 5. Raumalla tehtiin ”Kiitos vedelle”-maalaus. Taustalla soi vesimusiikkia ja oppilaat maalasivat ei- esittävän teoksen. Maalaukset kerättiin mukaan myöhemmin mahdollisesti tehtävää näyttelyä var- ten (tai kuvitusta). 6. Raumalla tehtiin myös ”Jalanjälkipolku”. Piirrettiin pareittain omat jalanjäljet paperille, revit- tiin/leikattiin ne irti, ja toiseen jalanjälkeen kirjoitettiin, mitä tekee jo nyt vesiensuojelun hyväksi; toiseen, mitä aikoo tulevaisuudessa tehdä. Kaikista jalanjäljistä muodostettiin polku, joka valoku- vattiin. Polun voi kiinnittää esim. koulun ruokalan seinälle mutkittelemaan. Tätä polkuajatusta tu- lemme varmaan käyttämään syksyn kummikoulupäivissä muissa kouluissa.

Ruokailun jälkeen siirryimme 3 koulussa ulos rannalle, jossa ryhmät tekivät tehtäviä, joiden suorittamiseen ryhmillä oli aikaa noin 20–30 minuuttia. Oppilaat jaettiin jälleen kolmeen ryhmään, Raumalla neljään.

Ryhmät ulkona:

1. Vesistötarkkailijat: täytettiin lomakkeen avulla tietoja vesistöstä. Tarkkailtiin mm. hajua, väriä, sa- meutta, pH:ta ja näkösyvyyttä sekä kirjattiin ylös näkyykö rannalla rehevöitymisen merkkejä tai re- hevöitymisen aiheuttajia. Lomakkeet kerättiin talteen mahdollista kevään tehtävää varten, jotta voidaan vertailla onko vesistössä tapahtunut muutoksia syksyn ja kevään välillä.

5

2. Hyönteistutkijat: oppilaat keräsivät erilaisten haavien avulla rantaluonnossa ja vedessä eläviä hyön- teisiä lisätutkimuksia varten. Oppilaat saivat tarkkailla vettä mm. vesikiikarin avulla sekä hyönteis- ten tarkkailuun käytettiin luuppeja. 3. 36-leikki: maastoon ripustettiin roikkumaan 36 vesiaiheista tehtävää, jotka oppilaat suorittivat noppaa heittämällä. Nopan silmäluku laskettiin leikin aikana aina yhteen ja edettiin sen mukaan. 36-leikissä mm. tunnistettiin kaloja, ilmansuuntia ja merimerkkejä, tehtiin vesiaiheisia runoja, ha- vainnoitiin vesilintuja ym. 4. Roskia rannalla (Rauma): Oppilaat keräsivät pareittain roskia rannalta. Ne kerättiin yhteen paikkaan ja lajiteltiin, mitä roskia löytyi. Valittiin muutama roska, jota tutkittiin tarkemmin tehtäväpaperin avulla (mikä roska oli ollut, mistä se oli mahdollisesti rannalle tullut, ym).

Tehtävät on koottu VELHOn www-sivuille: www.ymparisto.fi/velho

2.1.3 Palaute Heti kummikoulupäivän loputtua kyselimme palautetta sekä oppilailta että opettajilta. Kouluissa suullisesti saatu palaute oli positiivista ja lähes kaikki oppilaat olivat innokkaita osallistumaan tehtävien suorittami- seen. Kirjallinen palaute kysyttiin ennen syksyn kummikoulupäiviä.

Kaikki koulut olivat innokkaita jatkamaan kummikoulupäiviä. Syksyn kummikoulupäivien teemaksi sovittiin ”Ihminen ja vesi”. Myös syksyn kummikoulupäivissä päätettiin hyödyntää mahdollisuuksien mukaan VA- LONIAn tekemää materiaalia. Syksyn kummikoulupäivien sopiminen jäi syksyyn, koska lukujärjestykset val- mistuvat vasta elokuussa.

2.2 Syksyn 2012 päivät (31.8, 11.9, 26.9, 3.10)

Syksyn kummikoulupäiviä jatkettiin samoissa kouluissa kuin kevään 2012 aikana pidetyissä kouluissa. Oppi- laat (ja oppilasmäärät) olivat osassa kouluista eri kuin keväällä, koska luokka-asteet pysyivät samoina.

2.2.1 Koulut ja luokat 5. Rauman Freinetkoulu, Rauma, luokat 5-6, yhteensä 28 oppilasta 6. Tulkkilan koulu, Kokemäki, 5. luokat, yhteensä 39 oppilasta 7. Kirkonkylän ala-aste, Pomarkku, luokat 5-6, yhteensä 48 oppilasta 8. Huhdan koulu, Eurajoki, luokat 3-6, yhteensä 24 oppilasta

Resurssit sovittiin koulujen kanssa erikseen. Joka koulussa myös opettajat olivat mukana toteuttamassa teemapäivää (lähinnä järjestyksenvalvojina ja rastiohjaajina). Syksyn kummikoulupäivät olivat lyhyempiä kuin keväällä (kouluille ei sattumalta sopinut juuri sovittuina päivinä pidempää aikaa), joten koko ajateltua ohjelmaa ei ehditty toteuttamaan päivän aikana.

2.2.2 Ohjelman sisältö Syksyn teemana oli ”Ihminen ja vesi”, joten vesistön äärellä tehtävät rastit eivät olleet välttämättömiä vaan kaikki saatiin tarvittaessa suoritettua koululla.

Päivä aloitettiin kertomalla lyhyesti VELHO-hankkeesta, Pyhäjärvi-instituutista ja tulevan kummikoulupäivän ohjelmasta sekä katsoimme Internetistä ”Pullovesi on turhaa” – videopätkän: http://duck.fi/demo/pullovesi/pullovesi.html (8 min). Videon katsomisen jälkeen keskustelimme vielä pul- lovedestä.

6

Tämän jälkeen aloitimme sisätehtävillä ja koulupäivä päättyi rannalle ulkotehtävien jälkeen. Ainoastaan Eurajoella emme menneet lainkaan vesistön ääreen, koska Eurajoen vesi oli käyttökiellossa.

Rantapaikkoina toimivat 5. Rauman Freinetkoulu – pyörämatkan päässä oleva Otanlahden ranta (Itämeri) 6. Tulkkilan koulu – kävelymatkan päässä oleva joen ranta (Kokemäenjoki) 7. Kirkonkylän koulu – kävelymatkan päässä oleva joen ranta (Pomarkunjoki) 8. Huhdan koulu – rannalle ei menty Eurajoen veden käyttökiellon vuoksi (Eurajoki)

Oppilaita ei tällä kertaa jaettu ryhmiin vaan kaikki tehtävät tehtiin yhdessä. Tämä osaltaan vaikutti siihen, että kaikkia suunniteltuja tehtäviä ei ehditty toteuttamaan. Tehtävien suoritusaika oli n. 15–30 minuuttia.

Tehtävät sisällä:

7. Maailman vesivarat – oppilaat täyttivät lasipurkkeja havainnollistaakseen puhtaan käyttöveden määrän maapallolla: ohjeet löytyivät Internetistä: Google ja kirjoittamalla hakusanoiksi piilovesi Va- lonia. 8. Puhdas käyttövesi - Maailmankartta ja vedenkulutusmääriä/hlö/vrk kuvaavat vesipisarat tietyille maille, pisaroiden takana maiden nimet ja vedenkulutusmäärät. Lisäksi keskusteltiin puhtaan veden merkityksestä. 9. Käsipesu (ja vuotava vesihana) – mitattiin käsienpesuun kulunut vesimäärä sulkematta vesihanaa välillä ja otettiin käsienpesuun kulunut aika. Sopiva oppilasmäärä tehtävälle max. 5 hlö. Vuotavaa vesihanaa emme ehtineet tehdä, mutta ajatuksena oli laittaa hana tiputtamaan esim. minuutin ajaksi ja sen jälkeen mitattaisiin kulunut vesimäärä. Lopulta laskettaisiin hukkaan mennyt vesi vii- kossa, kuukaudessa ja vuodessa. Tarvittaessa olisimme voineet laskea, mitä tämä hukkaan heitetty vesi olisi maksanut (Koko maan keskiarvo veden hinnasta rivi- ja kerrostaloissa vuonna 2012 on kylmän veden osalta 3,96 €/m3 ja lämpimän veden osalta 8,36 €/m³, lisätietoa: http://www.vexve.com/fi/verto/tietoa-vedenkulutuksesta/veden-hinta/ ). 10. Piilovesi – valmiiksi tehdyt piilovesi-tuotekortit, joista oppilaat arvioivat tuotteiden oikeita piilo- vesimääriä ja yrittivät saada tuotteet järjestykseen pienimmästä suurimpaan vesituhlariin. 11. Vesistö-Alias, rollup-versio, testattiin Porissa SuomiAreenan kansalaistorilla kolmena päivänä ja se toimi mainiosti. Pelissä selitetään Itämereen ja vesistöihin liittyviä sanoja. Oppilaat jaettiin kahteen eri joukkueeseen ja yksi oppilas joukkueesta vuorollaan selitti muulle joukkueelle kortissa olevaa vesi-sanaa. Oikeasta vastauksesta sai kiinnittää roll up –vuotaan oman joukkueen värisen vesi- pisaran (vihreä tai sininen), johon oli kirjoitettu jokin vesiensuojeluteko. Eniten pisaroita kerännyt joukkue voitti. Vesistö-Aliakseen olisi voinut varata enemmänkin aikaa, koska se oli erittäin pidetty. 12. Huussivisa – annettiin tehtäväpaperit opettajalle ja oppilaat tekivät ne myöhemmin.

Ruokailun jälkeen siirryimme ulos rannalle, Eurajoella koulun pihalle, jossa oppilaat tekivät tehtäviä, joiden suorittamiseen oli aikaa noin 20–30 minuuttia. Oppilaita ei ulkonakaan jaettu ryhmiin vaan kaikki toimivat yhdessä.

Tehtävät ulkona:

5. Ravinnehippa – Alustetaan peliä kertomalla vedessä olevista ravinteista ja vedenpuhdistuksesta. Kaikki ravinteet eli tässä tapauksessa kiinniotettavat fosfori-oppilaat lilluvat vedessä. Pelissä on muutama rautayhdistesaostaja, jotka ovat kiinniottajia. Kun rautayhdiste koskee fosforia, se alkaa

7

laskeutua pohjaan ja jää sinne kyykkyyn. Toinen fosfori voi tulla pelastamaan saostuneen fosforin siten, että käy halaamassa saostunutta, jolloin "hapettomassa tilassa" fosfori pääsee vapautumaan takaisin veteen. Peli loppui, kun kukaan ei enää jaksa juosta tai kun kaikki fosforit on saatu saostet- tua. 6. Vedenkulutus – Täytetään rannalla 15 ämpäriä vedellä, joka kuvaa suomalaisten keskimääräistä ve- denkäyttöä 155 l/vrk/hlö. Oppilaat miettivät tavallista koulupäiväänsä ja pohtivat, mihin kaikkeen vettä kuluttavat päivän mittaan (kuten hammaspesu, vessan huuhtelu, suihku, astioidenpesu, ym.). Mukana oli vedenkäyttömäärätaulukko. 7. Punakaali-pH - tehty valmiiksi, "resepti" annettiin opettajalle. Testattiin punakaalilla veden happa- muutta tai emäksisyyttä, ja testattiin liuoksen värimuunnosta lisäämällä veteen etikkaa ja emäksis- tä pesuainetta. (Tämä tehtävä ehdittiin tehdä vain Eurajoella). 8. Sinilevä/levätesti - vesinäytteet rantavedestä, sinileväohjeistus. Sinileväohjeistus annettiin suulli- sesti, mutta ei ehditty tehdä. Myöskään Levävahti-sovellukseen emme ehtineet tutustua. 9. Öljyonnettomuus – oli varalla, jota emme ehtineet tehdä. Ajatuksena oli demonstroida öljyonnet- tomuus (http://www.kuopionkesayliopisto.fi/s/sites/default/files/Lasten_kemianpaivat_esite_web.pdf ) > sivu 22 ja kertoa Itämeren haavoittuvuudesta ja siitä, mitä kaikkea se tarkoittaa, jos öljyonnetto- muus tapahtuu. 10. Jätevedenpuhdistamo – oli varalla, jota emme ehtineet tehdä. Ajatuksena oli tehdä demonstraatio jätevedenpuhdistuksesta, tosin ilman kemikaaleja: www.luma.fi/file_download/108/jateveden+puhdistus.pdf

Tehtävät on koottu VELHOn www-sivuille: www.ymparisto.fi/velho

2.2.3 Palaute Heti kummikoulupäivän loputtua kyselimme palautetta sekä oppilailta että opettajilta. Kouluissa suullisesti saatu palaute oli positiivista ja lähes kaikki oppilaat olivat innokkaita osallistumaan tehtävien suorittami- seen. Kevääksi toivottiin kummikoulupäivien jatkoa.

2.3 Kummikoulupäivien jatko: Kevät 2013

Kaikki koulut olivat innokkaita jatkamaan kummikoulupäiviä. Kummikoulujen toteutustavaksi keväällä 2013 sovittiin luokkaretki-tyyppinen retki. Tarkoitus olisi vierailla vesiensuojeluun liittyvällä kohteella. Pomarkun koulun toiveena oli tutustuminen Porin jätepuhdistuslaitokseen, muut koulut eivät toivoneet heti mitään tiettyä kohdetta. Ajatuksia heitettiin niin vesilaitoksesta kosteikkoihin. Keväällä 2013 asiaan palattiin ja retkikohteita selvitettiin.

Rauman Freinetkoulun kanssa päädyttiin retkeen Pyhäjärven rannalle ja Pyhäjärvi-instituuttiin. Retki järjes- tettiin 3.5.2013 ja Freinetkoululaiset saapuivat paikalle bussilla. Päivä alkoi Pyhäjärvi-instituutin tiloissa talo- ja lähiruokaesittelyllä. Matkaa jatkettiin Pyhäjärven rannan suuntaisesti kulkevalle luontopolulle, jota pitkin kuljettiin aina Hiittenkarin kärkeen saakka. Matkan varrella pysähdyttiin syömään eväitä ja grillaamaan makkaraa sekä täytettiin luontohavaintolomaketta. Luontoretkellä nähtiin joutsenia, ensimmäinen valko- vuokko, harmaapäätikka ja käpytikka sekä tutustuttiin luontopolun tauluihin ja keskusteltiin mm. geokätköi- lystä. Ihan ilman kastumistakaan ei selvitty, kun innokkaimmat kävivät tutustumassa Pyhäjärveen liian sy- vällä. Eurajoen Huhdan koulun kanssa retkeiltiin myös Pyhäjärvi-instituutin maastossa 16.5.2013 vastaaval- la ohjelmalla.

8

Pomarkun koulun kanssa suunniteltu retki jätevedenpuhdistuslaitokseen kariutui jätevesilaitoksen tiukkoi- hin vierailukäytäntöihin ja heidän kanssaan retkeiltiin Porin Kirjurinluodossa 24.5.2013. Kirjurinluodossa kuljettiin luontopolkua, tehtiin tehtäviä ja tarkkailtiin luontoa sekä vietettiin aikaa leikkipuistossa.

Kokemäen Tulkkilan koulun kanssa yritettiin löytää sopivaa retkikohdetta, mutta sitä ei löytynyt, joten retki jäi toteuttamatta.

3 Toisen vaiheen kummikoulutoiminnan vesiopetuspaketti

3.1 Taustat Kummikoulutoiminann vesiopetuksen opetuspäivät toteutettiin osana VELHO-hanketta (Vesien- ja luon- nonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla). Hanke kilpailutti ve- siopetuspaketin toteutuksen keväällä 2013. Kilpailutuksen voitti Satakunnan osalta Pyhäjärvi-instituutti. Vesiopetuspäiviin sisältyi 20 opetuspäivää Satakunnan alueella siten, että kultakin vesistöalueelta valittiin vähintään neljä kohdekoulua. Koulujen valinta tehtiin yhdessä VELHO-hankkeen suunnittelijan Kati Saarnin kanssa. Pyhäjärvi-instituutista koulupäivien suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi suunnittelija Henna Ryömä, joka oli ollut jo mukana pilot-vaiheen kummikoulupäivien toteutuksessa ja opetusmateriaalin kehit- tämisessä.

Opetuspäivät suunnattiin 3.-5.-luokkalaisille. Opetusmateriaalina käytettiin Omat vedet paremmiksi - kampanjan pilot-vaiheen kummikoulutoiminnan materiaalia. Opetuspaketin materiaalit ovat kaikkien käy- tettävissä nettisivulla: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/VELHO/Vesienhoito/Omat_vedet_paremmiksi

Lisäksi valmis materiaali on lainattavissa Porin kaupungin ympäristövirastosta (yhteyshenkilö Heli Välimaa).

3.2 Koulut ja aikataulu Valitut koulut ja toteutuneet aikataulut on esitetty seuraavissa taulukoissa (taulukko 3 ja 4):

Pvm. Koulu Kunta Oppilaita Vesikohde Yhteyshenkilö

26.4. Lapijoen koulu Eurajoki 35 Sat oi, sisällä Marja -Leena Heininen

2.5. Luvian peruskoulu Luvia 37 Selkämeri Kirsi Piittala

6.5. Honkilahden koulu Eura 26 Koskeljärvi Merimaija Heino

15.5. Ruskilan koulu Nakkila 22 Kokemäenjoki Päivi Lahtinen

17.5. Söörmarkun koulu Pori 19 Oja Jari Säi kkö

20.5. Euran kirkonkylän koulu Eura 29 Pyhäjärvi Terhi Seilo

21.5. Pihlavan koulu Pori 29 Selkämeri Jorma Myllymäki

22.5. Huovinrinteen koulu Säkylä 21 Pyhäjärvi Merja Ääri

23.5. Kantin koulu Karvia 11 Karvianjoki Marjo Yliluoma

29.5. Sallilan koul u Huittinen 29 Loimijoki Veli -Matti Laine

Taulukko 3. Kevään 2013 vesiopetuskoulut.

9

Pvm. Koulu Kunta Oppilaita Vesikohde Yhteyshenkilö

20.8. Mäntyluodon koulu Pori 45 Selkämeri Tuija Hannuksela

26.8. Hongon koulu Honkajoki 29 Oja Arto Ala -Hannula

3.9. Rikantilan koulu Eurajoki 12 Lutanjärvi Minna -Mari Kares

Kankaanpään keskustan 4.9. koulu Kankaanpää 20 Ruokojärvi Pekka Hynninen

5.9. Lapin koulu Rauma 30 Patolampi Matti Heinilä

6.9. Enäjärven koulu Pori 42 Kokemäenjoki Marja Kaanaa

10.9. Vasaraisten koulu Rauma 23 Vähäjärvi Kalle Uusitalo

11.9. Kaarisillan koulu Pori Kokemäenjoki Petri Suni

12.9. Herttuan koulu Pori 19 Koulun pihalla Mervi Tervaselkä

17.9. Porin Steinerkoulu Pori 40 Kokemäenjoki Jonna Puska

Taulukko 4. Syksyn 2013 vesiopetuskoulut.

Yhteensä kevään ja syksyn kouluissa oli mukana 548 oppilasta.

Valintakriteerinä toimivat koulujen sijainnin lisäksi koulujen halukkuus osallistua vesiopetukseen. Opetus- päivät oli suunnattu 3.-5.-luokkalaisille. Kouluille lähetettiin sähköpostitse tieto mahdollisuudesta osallistua vesiopetukseen. Sähköposti lähetettiin 27.3.2013. Vastauksia saatiin 30 kpl.

Koulujen kanssa sovittiin erikseen käytettävissä olevasta ajasta, toteutuspaikasta, oppilasmäärästä, käytet- tävissä olevien aikuisten määrästä ja päivän sisällön rakenteesta. Jokaisessa koulussa opettajat osallistuivat koulupäivään joko pitämässä yllä järjestystä tai rastivahteina. Opettajat opastettiin rasteille päivän aikana.

Kouluille lähetettiin infokirje, jonka koulut halutessaan voivat kopioida koteihin tiedoksi. Infokirjeitä räätä- löitiin päivän ohjelman mukaan. Esimerkiksi, oltiinko menossa veden äärelle vai ei.

3.3 Päivän ohjelma Käytännössä päivän ohjelma rakentui seuraavista opetuskokonaisuuksista:

(Palikoiden arvioidut kestot on esitetty suluissa kunkin ohjelmapalan yhteydessä.)

Missä vesi piileksii? Lasipurkeilla havainnollistamalla mietittiin, missä vettä on: järvissä, joissa, meressä, puroissa, lätäköissä jne. Yksi purkki kuvasi koko maailman vettä, toinen purkki maailman makeaa vettä, josta otettiin erilleen jäätiköt ja kaikki juomakelpoinen vesi. Yhdessä oppilaiden kanssa pohdittiin, mihin puhdasta vettä käytetään kotona? Koulussa? Harrastuksissa? (Palikan kesto noin 10 min.)

Maailman vedenkulutusta havainnollistettiin sijoittamalla erikokoisia pisaroita maailman kartalle. Pisaroi- den koko kuvasi sitä juomakelpoisen veden määrää, minkä yksi ihminen kyseisessä maassa kulutti vettä päivittäin. Pisaroiden avulla pohdittiin veden kulutusta. Missä kulutetaan paljon? Miksi? Missä vähän? Mik- si? Kuinka paljon yksi suomalainen kuluttaa vettä vuorokaudessa? (Palikan kesto noin 20 min.)

10

Edellä olevien pakettien pohjalta käytiin läpi sitä, mihin vettä vuorokauden aikana kuluu ja kuinka paljon . Pohdinnassa lähdettiin aamusta hampaiden pesusta ja päädyttiin iltaan ja suihkussa käyntiin. Mietittiin myös, miten vettä voidaan säästää ja kuinka paljon esimerkiksi peseytymiseen kuluu vettä? Miten voimme veden kulutukseen vaikuttaa? (Palikan kesto noin 10 min.)

Seuraava tunti käytettiin rastipohjaisiin tehtäviin, joissa oppilaat jaettiin yleensä kolmeen ryhmään. Yksi ryhmä tutki ötököitä kirjallisuudesta ja valokuvista käyttäen apuna ötökkäpolkua. Polun avulla laskettiin jalkoja, pohdittiin siipiä ja kuorta ja yritettiin löytää oikea laji. Ötökkäkirjat oli lainattu Euran kirjastosta. Toisena rastina oli veden kiertokulkuleikki , jossa vesipisara seikkaili Rauman kartan pohjalle tehdyssä maa- ilmassa. Vesi kiersi korttien ohjeiden mukaan pilvissä, meressä, järvissä, joissa, maaperässä, kasveissa, eläimissä ja ihmisissä. Kolmantena rastina oli ravintoverkkoleikki , jossa kivi-paperi-sakset-leikin avulla edet- tiin ravintoverkossa ravinteista leväksi, levästä vesikirpuksi, vesikirpusta muikuksi, muikusta haueksi ja hau- esta ihmiseksi. Lopuksi tarkasteltiin, mitä ravintoverkolle tapahtuu, jos joku osa sieltä puuttuu. Mikäli aikaa jäi, keskusteltiin rehevöitymisestä ja miten vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta voidaan hallita. (Jokaisen rastipalikan kesto oli noin 15 min., jolloin rastiosuus kesti yhden oppitunnin. Oppilaat oli jaettu jo edellisen tunnin aikana ryhmiin, jolloin rastit päästiin aloittamaan heti välitunnin jälkeen.)

Mikäli aikaa jäi, aamupäivän ohjelmaan kuuluivat piilovesikuvat , joissa eri tuotteista pohdittiin, miten pal- jon vettä jonkin tietyn tuotteen valmistamiseen on tarvittu. Tuotekortit jaettiin oppilaille ja oppilaat järjes- täytyivät jonoon, joka kuvasi veden kulutusta. Lisäksi useassa koulussa ehdittiin pelaamaan Vesistö Aliasta , mikä on vesiaiheisista sanoista tehty sananselityspeli. Pelissä on melko vaikeaa sanastoa lapsille. Monet pelasivat Aliasta ensimmäistä kertaa ja esimerkiksi sääntöjen kanssa oltiin vähän löysempiä. Pääasia teke- misissä oli onnistumisen elämyksissä ja tasapuolisessa tuomaroinnissa. (Piilovesikortteihin meni aikaa vä- hintään 15 min. Vesistöaliakseen tulee varata vähintään 20 min., mieluummin enemmän.)

Ruokailun jälkeen siirryimme ulos ja veden äärelle, mikäli vettä lähistöllä löytyi. Oppilaat siirtyivät veden äärelle kävellen tai pyörällä. Vesikohteet on merkitty taulukoihin 1 ja 2. Vain kahdessa koulussa ei iltapäiväl- lä päästy tutkimaan vettä. Lapijoen koulupäivälle osui sade, ja iltapäivä liikuttiin ja leikittiin koulun liikunta- salissa. Herttuan erityiskoulussa opettajat päätyivät siihen, että koulupäivä on paras toteuttaa kuitenkin koulun alueella ja tästä syystä iltapäivällä leikittiin 36-leikkiä koulun pihalla. Lisäksi osassa kouluista kuten Kaarisillan ja Porin Steinerkouluissa päivä aloitettiin ulko-osuudella ja päätettiin iltapäivällä sisälle.

Enäjärven koululla 6.9. oli mukana Satakunnan Elävän Kuva Keskuksen projekti ”Ympäristö eläväksi kuvak- si”. Vesiopetuspäivän yhtenä rastina oli videokuvaaminen ja lapset kuvasivat omasta näkökulmastaan päi- vän tapahtumia Kokemäenjokilaaksosta.

Ulkona oppilaat jaettiin jälleen rastiryhmiin ja kaikki ryhmät kiersivät kaikki kolme rastia. Rastit kestivät noin 30 min./rasti. Eniten aikaa vie 36-leikki. Rastien tehtävät olivat seuraavat:

36-leikki . 36 erilaista pientä tehtävää levitettiin maastoon ja 3-4 hengen ryhmissä käytiin nopan osoittaman luvun perusteella tekemässä tehtäviä. Rastia veti yleensä opettaja. Noppaluku kertoi tehtävän tehtävän numeron ja seuraava noppaluku laskettiin edelliseen yhteen. Nopan heittämistä ja tehtävien tekemistä jatkettiin, kunnes saatiin luku 36 tai yli. Viimeinen tehtävä oli numero 36. Tämä rasti vie eniten aikaa ja sen kesto riippuu siitä, mitä numeroita oppilaat nopalla saavat. Kaikissa kouluissa tätä ei aina ehditty tehdä loppuun saakka.

11

Ötökkärasti. Koululaisille jaettiin haaveja, luuppeja, lusikoita jne., joiden avulla oppilaat etsivät erilaisia ötököitä. Päivän päätteeksi ötököitä tunnistettiin.

Veden tutkiminen . Veden tutkimisen apuna oli tehtäväpaperi (liite 2), jonka oppilaat saivat täyttää pienissä ryhmissä tai yksin. Käytettävissä oli lasipurkkeja, lämpötilamittari, vesikiikari ja näkösyvyyslevyjä. Veden tutkimisessa haisteltiin miltä vesi haisee, katsottiin minkä väristä vesi on ja tarkkailtiin kuinka kirkasta se on? Tutkimusten tulokset ovat tämän raportin liitteenä koulukohtaisesti. Lisäksi tarkasteltiin lasipurkeista erilaisia vesiä (järvi, joki, oja, humuspitoinen ojavesi, meri), mitä eroa niillä on ja miksi esimerkiksi jokivesi on sameampaa kuin järvivesi ja onko humuspitoinen ojavesi likaista, vai mistä veden väri johtuu.

Iltapäivän päätti ravinnehippa , missä rautayhdisteet saostivat fosforiyhdisteitä vesistön pohjaan. Hippaa pelattiin, mikäli aikaa jäi. Säännöt olivat tuttuja x-hippa-leikistä.

3.4 Palaute oppilailta ja opettajilta Heti kummikoulupäivän loputtua kyselimme palautetta sekä oppilailta että opettajilta. Kouluissa suullisesti saatu palaute on ollut positiivista, ja lähes kaikki oppilaat olivat innokkaita osallistumaan tehtävien suorit- tamiseen. Oppilailta kysyttäessä hauskinta oli 36-leikki, veden tutkiminen, ötököiden pyydystäminen, ravin- toverkkoleikki, veden kiertokulkuleikki ja Vesistö Alias. Opettajien näkökulmasta kiitosta sai maailman ve- den ja vedenkulutuksen käsittely sekä se, että päivä oli toiminnallinen ja konkreettista tekemistä oli paljon.

”Toiminta oli vaihtelevaa ja oppilaat jaksoivat innostua taas uudenlaisesta toiminnasta. Jälkeenpäin käy- timme päivän aikana opittuja juttuja luonnontiedon tunneilla vesi-osuuden aikana. Jatkoin vesiteemalla jo syksyllä, vaikka se oppikirjassa onkin sijoitettu keväälle. Oppilaat muistivat hyvin havainnolliset esimerkit mm. juomakelpoisesta vedestä koko maapalloa ajatellen. Varsinkin meidän oppilaille konkreetti- sen havaintoesimerkit olivat tehokkaampia kuin olisi ollut pelkkä puhuttu opetus.”

Loppuraportin kirjoitusvaiheessa kysyttiin opettajilta vielä sähköpostitse palautetta. Palaute saatiin nopeal- la aikataululla yhdeksästä koulusta. Pätkiä palautteista on liitetty tähän ja seuraavaan lukuun. Kaikki palaut- teet olivat positiivisia, ja vesipäivä olisi tervetullut kouluihin toistekin. Opettajien näkökulmasta kiitosta sai 36-leikin pienet, veteen liittyvät tehtävät, ötökkärasti ja vesikiikari. Positiivista oli myös se, että kaikkea ei tarvitse hallita itse eikä kaikkea materiaalia tarvitse olla koululla. Oppilaiden kanssa vesipäivästä oli myö- hemmin kouluilla keskusteltu ja käsiä pestessä oli muisteltu, kuinka paljon vettä missäkin maassa kulutet- tiin. Kantin koululla oli mukana myös 6.-luokkalaisia ja he olivat jälkeenpäin kertoneet nyt 7.-luokkalaisina, että oli kiva, kun jotain ötököitä muisti kevään vesipäivästä. Järjestelyt olivat sujuneet koulujen näkökul- masta hyvin, ja tiedotus oli ollut riittävää. Havainnolliset esimerkit keräsivät kiitosta. Päivä oli koulujen nä- kökulmasta rakennettu hyvin. Aamupäivän sisäosuus oli järjestetty napakaksi, ja ruokailu hoitui kouluilla normaalin aikataulun mukaan.

”Itselleni päivä antoi jättimäisen määrän vinkkejä, miten jatkossakin ko. aihealueen käsittelen ja opettaja- huoneessa jälkeenpäin hehkutin päivän loistavuutta. Aivan varmasti jokin koulumme luokista yrittää päästä mukaan jos joskus uusi tilaisuus tulee. ”

”Vesiopetuspäivä oli todella hieno juttu. Opettajille päivä oli helppo, koska tulit valmiin ohjelman kanssa kouluun ja meidän suunniteltavaksemme jäi ainoastaan toteutuspaikkojen miettiminen. Päivän ohjelma oli monipuolinen ja hyvin valmisteltu. Osa päivästä sisällä ja osa ulkona oli hyvää. Iltapäiväksi olisi ehkä kan- nattanut ottaa jotain evästä tai juotavaa mukaan. Tiedotus ennen päivää oli riittävää. Meidän koulussa oppilaiden ja opettajien kokemus oli todella positiivinen. Päivän asioihin on palattu useamman kerran vielä

12 jälkeenpäinkin eri oppiaineiden yhteydessä. Pidimme muuten vesiaiheisen liikuntatunnin vielä samalla vii- kolla. Hienoa, että saimme tällaisen päivän koulullemme. Myös vierailijan taito ja asenne toimia lasten kanssa oli oikein hyvä.”

Kehittämisehdotuksia ja -ideoita olivat muun muassa ryhmäkoko, joka esimerkiksi Mäntyluodon koululla oli aivan liian suuri. Päivään voisi yhdistää tietoa vesillä liikkumisesta (merenrantakoulu) esim. jonkin melonta- tai veneseuran kanssa ja järjestää esimerkiksi jonkun veneajelun tai muun vastaavan. Yhdessä koulussa ehdotettiin, että opetus olisi kaksipäiväinen, jolloin toisena päivänä voitaisiin keskittyä ötököihin ja toisena kasveihin. Jatkopäivää näiden nyt mukana olleiden koulujen kanssa toivottiin myös, jotta aihetta voisi vielä syventää. Lisäksi toivottiin vielä enemmän välineistön kokeilua ja esittelyä. Myös haaveja olisi voinut uusia kauden aikana useammin.

”Lapset muistelivat käsiäpestessä, kuinka paljon missäkin maassa kulutettiin vettä. Se tieto-osuus oli hyvä. Tiedotus oli riittävää. Keskustelimme luokassa seuraavanakin päivänä. Oppilailta tuli ainoastaan positiivis- ta palautetta. Jonkun melonta- tai veneseuran kanssa voisi sopia vesillä liikkumisesta. Se sopisi sokeriksi pohjalle. Esim veneajelu tms.”

3.5 Kehittämisehdotuksia päivän vetäjän näkökulmasta Päivä oli rakenteeltaan hyvä. Ohjelma kulki loogisesti, eikä siinä ollut kovin paljon irrallista hyppimistä ai- heesta toiseen. Yhteistyö koulujen kanssa onnistui hyvin. Koulut lähtivät innokkaasti mukaan, ja opettajat osallistuivat riittävästi päivän kulkuun.

Huomioitavaa päivien järjestämisessä on se, että materiaalia ulkorasteille on paljon, joten rantakohteeseen olisi hyvä päästä auton kanssa lähelle. Useissa paikoissa tämä onnistuikin. Niissä, joissa tämä ei ollut mah- dollista, lapset toimivat kantoapuna ja kaikkein painavimmat (vesiesimerkit) käytiin läpi jo koululla. Vä- lineistö kesti koulupäivät kohtuullisesti. Haavit ja ötökäntutkimisvälineistö oli kaikkein kovimmilla ja haaveja olisikin ollut hyvä uusia useammin. Nyt haaveja hankittiin alkuun muutamia ja syksyllä ostettiin pari haavia rikkoutuneiden ja hukkuneiden tilalle. Samoin ötököitä varten hankittujen muoviastioiden määrä väheni loppua kohden, lasipurkkeja tippui vesistöihin ja yhden näkösyvyyslevyn mitta katkesi. Muutamaan ottee- seen jouduttiin 36-leikkiä varten tekemään uusia lappuja, ja sekuntikello hävisi Pihlavan koulun kanssa ran- tapusikkoon. Muuten pärjättiin pienin aineellisin vahingoin ja esimerkiksi kirjojen käyttö kirjastosta onnistui erinomaisesti. Materiaalin hallintaa helpotti se, että aamupäivän ja iltapäivän ohjelmia varten oli erilliset muovilaatikot, joissa tarvittava materiaali kulkeutui helposti opetustiloihin.

Joittenkin koulujen kanssa vaihdettiin päivän ohjelma toisin päin, jolloin aamupäivä oltiin ulkona ja iltapäivä sisällä. Näiden koulujen kanssa päivän ohjelma jäi mielestäni irtonaisemmaksi. Ohjelman vaihto onnistuu kyllä, mutta kokonaisuus ei pysy kasassa samalla tavalla. Ohjelma oli kuitenkin hyvin muokattavissa koulu- kohtaisesti. Esimerkiksi pienet ryhmät voitiin pitää koko päivän ajan yhtenä ryhmänä, osa ohjelmasta voitiin ajanpuutteen vuoksi jättää pois ja toisaalta, jos oppilaat olivat nopeita jossain tietyssä ohjelman osassa, voitiin käyttää niin sanottuja ylimääräisiä ohjelmapalikoita (piilovesi, Vesistö Alias, ravinnehippa) täyttä- mään oppitunnit järkeviksi. Ohjelma sopi myös erilaisille kouluille ja esimerkiksi Herttuan erityiskoulun kanssa saatiin koottua hyvinkin toimiva paketti heidän tarpeisiinsa.

Ryhmäkoko oli yksi merkittävä tekijä ohjelman suunnittelussa. Ryhmien koko ei saa päivissä olla liian suuri. Mikäli on käytössä yksi opettaja ja koulupäivän vetäjä, on 20+ hyvä oppilasmäärä. Jos käytettävissä on kou- lun puolesta 2 aikuista, voi ryhmäkokoa venyttää 30:en oppilaaseen. Rastien osallistujamäärät olisi hyvä pitää max. 10 oppilaassa. Rasteja toki voi lisätä, mutta joka rastilla tulee olla aikuinen, jotta rastien tehtäviä

13 pystytään valvomaan ja laitteisto pysyy ehjänä. Yli 30 oppilaan ryhmissä yhteinen osuus tulee järjestää sa- lissa, jolloin vuorovaikutus oppilaiden kanssa jää vähäisemmäksi ja osa oppilaista kyllästyy.

Vesistö Alias oli hyvä peli täyteohjelmaksi. Kaikissa kouluissa sitä ei ehditty pelaamaan, ja ihan nuorimmat eivät osanneet selittää vielä asioita ja toisaalta, jos luokka oli vilkas ja ryhmäkoko suuri, oli vaikeaa kuulla, miten peli etenee. Lisäksi sanat olivat melko vaikeita, ja voisikin olla hyvä, jos koulupäiviä varten keräisi erilleen helpomman sanakasan. Pääosin pelin pelaaminen oli kuitenkin hauskaa ja uusia sanoja opittiin. Vesistö Alias sopisi ehkä paremmin rastiksi, jolloin yksi ryhmä voisi koittaa, kuinka monta sanaa saa selitet- tyä rastin aikana. Jokainen ryhmän jäsen pääsisi selittämään minuutin ajaksi ja yhteenlasketuista pisteistä voisi katsoa rastien päätteeksi, mikä ryhmä voitti.

Vesitutkimisrastin aikana oppilaat vastasivat lomakkeessa oleviin kysymyksiin. Vastaaminen tehtiin pienissä ryhmissä tai yksin. Lomakkeet jäivät nyt hankkeelle, mutta ehkä niiden luovuttaminen päivän päätteeksi olisi parempi ratkaisu, jolloin koululuokka voisi esimerkiksi seuraavalla biologian tunnilla katsoa, mitä sieltä vedestä löytyi ja mitä mieltä veden hajusta ja väristä oltiin. Nyt lomakkeet jäävät vähän turhiksi. Toisaalta niiden hyöty tulee esiin rastilla. Tiettyjä asioita tulee mietittyä, vaikkei intoa niiden kirjaamiseen olisikaan. Lomakkeiden vastaukset ovat liitteenä 3.

Kaiken kaikkiaan päivät olivat onnistuneita ja kysyntää vastaavalle toiminnalle on jatkossakin.

”Vesiopetuspäivä oli onnistunut. Parasta oli ulkona tapahtunut rastien etsiminen ja tehtävät niissä. Veden ja ötököiden tutkiminen oli myös mielenkiintoista, saalista olisi saanut olla enemmän tutkittavaksi. Ötököitä ei oikein löytynyt. Järjestelyt sujuivat hyvin ja lapset pitivät ohjelmasta. Mielellään otamme toisenkin vesi- päivän!”

”Suosittelen muillekin, jos tulee mahdollisuus samankaltaiseen vesiopetuspäivään. Toki niillä kouluilla, joilla on vesistö lähellä, syntyy vielä parempi oppimisympäristö. Keskustelimme luokassa jälkeenpäin aiheesta. Positiivista palautetta tuli oppilailta ja myös vanhemmilta. En muuttaisi päivän rakennetta. Aiheesta olisi hyvä nyt tehdä jatkoa saman oppilasryhmän kanssa – syventää asiaa.”

14

4 Omat vedet paremmiksi koulutukset

Omat vedet paremmiksi -kampanjassa kannustettiin vesistöjen omatoimiseen seurantaan Lounais- Suomessa. Kampanjan aikana tutustuttiin lähivesistöjen tilaan ja opeteltiin seuraamaan vesistöjen muutok- sia. Seurantakursseilla opastettiin ihmisiä näkösyvyyden, levien, vedenkorkeuden ja kalaston seurantaan. Ohjeet ja lomakkeet vesistötarkkailuun löytyvät VELHO-hankkeen internet-sivuilta: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/VELHO/Vesienhoito/Omat_vedet_paremmiksi.

Vesistöseurantakurssit koostuivat luento-tyyppisestä koulutusillasta sekä siihen liittyvästä harjoitteluosuu- desta. Harjoitteluosuus suoritettiin jokaisen Omat vedet paremmiksi -koulutuksen lähivesistössä luentoti- laisuuden jälkeen. Koulutuksen ohjelma oli seuraava:

• Miksi viranomaisten ja kansalaisten toteuttamaa vesistöseurantaa tarvitaan? • Mitä levätilanne, pH ja näkysyvyys kertovan vesistön tilasta? • Kalastuskirjanpito kalaston ja vesien tilan kuvaajana • Vinkkejä seurantatulosten kirjaamiseen ja välineiden jako • Harjoiteltiin näkösyvyyden ym. mittaamista käytännössä järven/meren rannassa

Omat vedet paremmiksi -koulutukset järjestettiin seuraavasti (suluissa VELHO-hankkeen ja Pyhäjärvi- instituutin koulutuksiin osallistuneet henkilöt):

17.5.2011 Rauma (Anna Hakala Pyhäjärvi-instituutti ja Johanna Rinne VELHO) 26.5.2011 Kankaanpää (Anna Hakala Pyhäjärvi-instituutti, Johanna Rinne VELHO) 16.5.2012 Parkano (Henna Ryömä Pyhäjärvi-instituutti, Kati Saarni VELHO) 6.6.2012 Pomarkku (Marjo Tarvainen Pyhäjärvi-instituutti, Kati Saarni VELHO) 18.5.2013 Pyhäranta (Marjo Tarvainen Pyhäjärvi-instituutti, Kati Saarni VELHO) 31.5.2013 Pori (Kati Saarni VELHO)

Koulutustilaisuuksia järjestettiin yhteensä 6 kpl ja yhteensä osallistujia koulutuksissa oli 102 henkilöä. Oma- toimisen vesistötarkkailun aloitti 24 henkilöä (24%). Tiedoista puuttuu Parkanon tilaisuuden osallistujamää- rät sekä Parkanon, Pomarkun ja Porin tilaisuuksien omatoimisen seurannan aloitusmäärät. Parkanon tilai- suudessa keskusteltiin myös humusvesien omatoimisesta seurannasta ja humuspitoisuuden vaikutuksesta näkösyvyyden mittaamiseen. Vuonna 2012 koulutustilaisuuksissa esiteltiin myös SYKE:n secchi –laatikkoa näkösyvyyden testauksessa ja osa vesistötarkkailijoista oli mukana kokeilussa. Tarkkailutulokset on kerätty Lounaispaikkaan ja Järviwiki-palveluun. Kaaviossa 1 on esitetty kunkin koulutustilaisuuden osallistujamää- rät. Tiedoista puuttuu Parkanon tilaisuuden osallistujamäärä. Kaaviossa 2 on esitetty omatoimisen vesistö- seurannan aloittaneiden henkilöiden lukumäärä vuosittain. Tiedoista puuttuu 2012 Parkanon ja Pomarkun sekä Porin määrät.

15

40

35

30

25

20

Henkilömäärä 15

10

5

0 2011 Rauma 2011 2012 Parkano 2012 2013 2013 Pori Kankaanpää Pomarkku Pyhäranta

Kaavio 1. Omat vedet paremmiksi koulutuksiin osallistuneiden henkilöiden lukumäärät koulutustilaisuuksittain.

30

25

20

15

Henkilömäärä 10

5

0 2011 2012 2013 yhteensä

Kaavio 2. Omat vedet paremmiksi –koulutusten perusteella omatoimisen vesistöseurannan aloittaneiden määrät vuosittain.

16

5 Koulutustilaisuudet

Satakunnassa järjestettiin Oman vesistön seurantakurssien (6 kpl) lisäksi vuonna 2012 1 tilaisuus yhteis- työssä Karvianjoen tulevaisuustarkastelut (KarTuTa) –hankkeen kanssa ja vuonna 2013 3 tilaisuutta. Osallis- tujia tilaisuuksissa oli yhteensä 125. Näiden lisäksi VELHO oli mukana erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksis- sa ja yhteistyössä Karvianjoen tulevaisuustarkastelut -hankkeen kanssa lokakuussa 2012 järjestettiin Kar- vianjoki-seminaari. Seminaariin osallistui 51 henkilöä. Oman vesistön seurantakurssit mukaan luettuna osal- listujia oli 355 kpl. Puuttuvat osallistujatiedot ovat Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu-seminaarista sekä Piili- joki-illasta.

vuosi tapah tuma osalli stu ja - koulutu ksen paikka määrä järjestämis- ajankohta 2012 Hoitokalastustyöpaja 32 21.11.2012 Kankaanpää 2013 Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Eura 2013 Järkevästi ruoppaamaan 78 4.11.2013 Pori 2013 Vedenpinnan nosto -kou lutus 47 21.11.2013 Pori Yhtee nsä 125 Taulukko 5. Tapahtumien ja tilaisuuksien osallistujamäärät.

Lisäksi VELHO-hanke on ollut mukana seuraavissa tilaisuuksissa:

Farmari 2011 –messut 1.-3.7.2011 SuomiAreena 2011 Kansalaistori 15.7.2011 Itämeri –kylä, SuomiAreenan Kansalaistorilla 18.-20.7.2012 Meremme tähden –Itämeritapahtuma 13.3.2013 Maailman ympäristöpäivä, kestävän kehityksen kesäpiknik 5.6.2012 Satavesi 10 vuotta –ohjelmakokous 22.11.2013 Karvianjoki-seminaari 11.10.2012, 51 osallistujaa Piilijoki-ilta 10.5.2012

Yleisötapahtumista ei ole kerätty osallistujamääriä.

Satavesi-ohjelman veistötyöryhmien kokouksia ja seminaareja on ollut vuosina 2011-2014 yhteensä 25 kpl, joissa on ollut yhteensä 482 osallistujaa.

6 Toimintamallianalyysi

Toimintamallianalyysilla pyrittiin selvittämään erilaisia toimintamalleja ja tekemään vapaaehtoisen organi- soitumisen tueksi raportti niiden soveltuvuudesta erilaisiin vesienhoidon tarpeisiin. Analyysia varten selvi- tettiin olemassa olevia vesistöalan toimijoita ja sitä, millaisia hallintomalleja organisaatioilla on käytössään. Analyysi rajattiin laajemman alueen toimijoihin, eikä mukaan otettu esimerkiksi pieniä hoitoyhdistyksiä. Taustatietoa kerättiin haastattelemalla näitä toimijoita. Haastattelussa kartoitettiin organisaatioiden synty- historia, hallintomallin valintaan vaikuttaneita tekijöitä sekä organisaatioiden toimintatapoja. Haastattelu-

17 jen pohjalta tarkasteltiin hallinto- ja toimintamallien soveltuvuutta erilaisiin tarpeisiin ja käytännön koke- musten perusteella pyrittiin hahmottamaan toimintamallien vahvuuksia ja heikkouksia. Tarkastelun yhtenä isoimmista kulmakivistä oli haastateltavien organisaatioiden oma kokemus hallintomallista ja sen toimivuu- desta.

Toimintamallianalyysi oli osa Karvianjoen kunnostusohjelma 2007–2015 -koordinaatiohanketta, jota rahoit- taa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. Lisäksi raportin toteutusta rahoitettiin Varsinais- Suomen ELY-keskuksen Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla eli VELHO-hanke, jota rahoitetaan myös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Toimintamallianalyysin toteutusta hallinnoi Varsinais-Suomen ELY-keskus. Mukana analyysin suunnittelussa ja toteutuksessa ovat olleet Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta projektipäällikkö Elina Joensuu, koordinaat- tori Sanna Tikander ja koordinaattori Johanna Rinne. Pyhäjärvi-instituutti on toiminut analyysin toteuttaja- na, ja suunnittelussa ja toteutuksessa ovat olleet mukana toiminnanjohtaja Teija Kirkkala ja suunnittelija Henna Ryömä. Raportti on ollut jakelussa keväällä 2014.

7 Yhteenve to osallistujamääristä

VELHO-hankkeen koko toimintakaudella Kummikoulutoimintaan ja Omat vedet paremmiksi -kampanjan koulutuksiin ja muihin tilaisuuksiin osallistui yhteensä yli 1600 henkilöä. Yli puolet osallistuneista oli kummi- koulujen oppilaita. Vilkkain toimintavuosi oli 2013, jolloin eri tilaisuuksiin osallistui 920 henkilöä.

2011 2012 2013 2014 Yhteensä Kummikoulutoiminta 291 652 943 Omat vedet paremmiksi vesistöse ura n- 28 35 39 102 takurssit Tapahtumat ja koulutukset 32 125 157 Satavesi 79 206 104 93 482 Yhteensä 107 564 920 93 1684 Taulukko 6. Yhteenveto hankkeen tilaisuuksien ja tilaisuuksien, joissa hanke on ollut mukana osallistujamääristä.

8 Toteutuneet toimet ja hankesuunnitelman tavoitteet 8.1 Kummikoulutoiminta Hankesuunnitelmassa (Satakunnan ELY-keskus 2010) todetaan, että koululaisille järjestetään omat vedet – kampanja 2011-2012. Oman vesistön seurantakampanjan kohteiden toimintaa käsitellään lähikouluissa esitelmien ja tietomateriaalin sekä tutustumiskäyntien avulla. Tällaista oman vesistön ”kummitoimintaa” pyritään kokeilemaan kahdeksalla koululla vesistöaluekohtaisesti.

Kummikouluja valittiin Satakunnan alueelta yhteensä 24. Koulut jakautuivat tasaisesti neljän vesistöalueen kesken. Vesikoulujen sisältö muokkautui toiminnalliseksi ja havainnolliseksi opetukseksi veden käytöstä, vesiensuojelusta ja vesistön tutkimisesta. Opetuksen lähtökohtana ei kuitenkaan ollut hankesuunnitelmassa mainitut oman vesistön seurantakampanjan kohteet vaan vesistöt, jotka sijaitsivat koulujen läheisyydessä ja joihin päästiin kävellen tai pyöräillen. Koulupäivien pituus, käytännön järjestelyt ja matkakustannukset rajoittivat maasto-opetuspaikkojen valintaa. Vesikoulujen opetuskokonaisuus oli varsin laaja ja käytännön- läheinen. Niiden asiasisältö todennäköisesti täyttää hankesuunnitelmassa esitetyt yleispiirteiset tavoitteet vesikouluissa käsiteltävistä aiheista.

18

8.2 Oman vesistön seurantakurssit Hankesuunnitelmassa todetaan, että oman vesistön seurantakampanjassa järjestetään hankkeen toimin- nan aikana opastuspäiviä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Päiviä järjestetään molemmissa maakun- nissa 1 kpl vuodessa. Kursseilla selvitetään ja annetaan opastus menetelmistä, joiden avulla kansalaisten kannattaa tarkkailla vesistöjensä tilaa. Opastuspäivillä selvitetään jatkotyö jo tarkkailun vuonna 2010 aloit- taneiden kanssa ja kerätään uudet ilmoittautumiset yhdistyksiltä ja kansalaisilta, jotka haluavat kesäkau- della 2011 tarkkailla vesistöjensä tilaa ja raportoida tarkkailustaan. Ilmoittautuneille jaetaan tarvittavat työ- ja raportointitarvikkeet.

Internetin mahdollisuudet toiminnan tukemisessa tarkkailutietojen ja tallentamisessa selvitetään. Ensisijai- sesti hyödynnetään olemassa olevia sivustoja. Selvitetään ja hyödynnetään yhteistyömahdollisuudet Lou- nais-Suomen paikkatietopalvelu Lounaispaikan käyttämisestä vesistöhavaintojen tallentamiseen. Tehdään yhteenveto seurantakampanjoiden tuloksista ja tehdään ehdotus seurantatoiminnan muodosta ja jatkami- sesta VELHO-hankkeen jälkeen.

Omatoimisen vesistöseurannan koulutuspäiviä järjestettiin Satakunnassa vuonna 2011 kaksi, vuonna 2012 kaksi ja vuonna 2013 kaksi. Määrällinen tavoite, yksi koulutus vuodessa, täyttyi selvästi. Koulutusten asiasi- sältö vastasi hankesuunnitelman tavoitetta opastuksen antamisesta kansalaisten vesistöseurannan mene- telmiin.

Hankesuunnitelmassa asetetut tavoitteet internetin hyödyntämisestä ja seurantatulosten yhteenvedosta saavutettiin. Tulosten raportointia varten on ollut käytössä kaksi vapaasti käyttävissä olevaa ympäristö- ja paikkatietopalvelua: Lounaispaikka – alueellinen paikkatietoverkosto ja Järviwiki -verkkopalvelu. Osa vesis- töhavaintojen tuloksista on lähetetty Varsinais-Suomen ELY-keskukseen tallennettavaksi ja osa havainnoit- sijoista tallensi tulokset itse Järviwikiin, mikä on toiminnan jatkuvuuden kannalta hyvä asia.

8.3 Tapahtumat ja tilaisuudet

Hankesuunnitelmassa mainitaan, että vesien kunnostus- ja hoitotyön koulutuspäiviä järjestetään hankkeen toiminnan aikana 2 kpl Satakunnassa. Päivien mahdollisia aiheita ovat muun muassa:

- vesikasvillisuuden tuntemus sekä niiton suunnittelu ja toteutus - ruoppauksen suunnittelu ja toteutus - hoitokalastuksen merkitys sekä suunnittelu ja toteutus - valuma-alueen vesiensuojelutoimet - vedenpinnan nosto – suunnittelu ja lupaprosessi - vesienhoitohankkeen toteuttaminen

Omat vedet paremmaksi osiossa edistetään ja tuetaan yhdistysten ja kansalaisten tekemää omatoimista vesien tilan seurantaa ja kunnostustyötä. Järjestetään laajalle kohderyhmälle suunnattu avoin seminaari syksyllä 2010 Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Seminaareihin kutsutaan yleisin ilmoitteluin sekä hyö- dyntämällä Pro Saaristomeri- Ja SATAVESI-ohjelmien olemassa olevia verkostoja.

Omat vedet –seurantaseminaarit järjestetään marraskuussa 2012 Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Seminaareissa luodaan katsaukset oman vesistön seurantakampanjoiden sekä koulutuspäivien anteihin ja esitellään suositukset jatkotoimenpiteiksi. Järjestetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa seminaari vesiensuojelun edistämisestä hanketoiminnan kautta.

19

Koulutuksia järjestettiin vuosina 2011-13 yhteensä 4 ja niihin osallistui 125 henkilöä. Määrällinen tavoite toteutui koulutusten osalta. Yllä mainituista aiheista neljä tuli käsitellyksi vesien kunnostus- ja hoitotyön koulutuspäivillä.

Hankesuunnitelman tavoitteet Omat vedet paremmiksi –kampanjan seminaarien järjestämisestä eivät täyt- tyneet suunnitellulla tavalla. Suunnitelmassa mainittua laajalle kohderyhmälle suunnattua avointa seminaa- ria ei järjestetty syksyllä 2010, sillä hankehenkilöstö aloitti työn vasta 2011 tammikuussa. Myöskään Omat vedet –seurantaseminaaria marraskuussa 2012 ei järjestetty. Sen sijaan marraskuussa järjestettiin Kan- kaanpäässä hoitokalastustyöpaja ja keskustelutilaisuus Saarnijärven tilanteesta.

9 Johtopäätökset ja jatkoto imenpiteet

9.1 Kummikoulutoiminta

Kummikoulutoiminnan palautteita on mahdollista lukea kappaleissa 2 ja 3. Palaute koulupäivistä oli hyvä ja jatkuvuutta koulupäiville toivottiin. Alakouluille suunnattu vesiopetuspaketti on nyt olemassa ja sen käyttö olisi jatkossa helppoa, mikäli rahoitus järjestyisi. Myös koulut omatoimisesti voivat hyödyntää olemassa olevaa materiaalia.

Ympäristökasvatusta voisi helposti jatkaa sekä alakouluilla, että suunnata ympäristökasvatusta myös ylem- mille ja esiopetuksen pariin. Ympäristökasvatuksen järjestäminen vaatisi omaa hankerahoitusta, sillä sen yhdistäminen alueellisten toimijoiden muuhun toimintaan saattaa muuten olla hankalaa. Nyt järjestetyt koulupäivät olivat kouluille maksuttomia, mutta yhtenä vaihtoehtona olisi maksullinen koulupäivä, jolloin kustannukset saataisiin katettua. Tällöin kuitenkin osallistujamäärä vesiopetukseen jäisi pieneksi koulujen taloudellisten resurssien ollessa tiukat.

Opetuskokonaisuus oli joustava ja materiaalia oli käytössä paljon, jolloin koulutuspäivien räätälöinti erilai- siin olosuhteisiin oli mahdollista ja vetäjälle mielekästä. Koulupäivät jakaantuivat käytännössä toukokuulle ja syyskuulle. Palautetta koulupäivistä voi lukea osiosta 3.4 ja kehittämisehdotuksia osiosta 3.5.

Koulupäiviä varten tarvitaan resursseja seuraaviin osa-alueisiin:

- yhteydenotot kouluihin ja aikatauluista sopiminen - valmistelu - materiaalit ja opetusvälineistö - koulupäivät - palautteet ja raportointi

Satakunnan osalta Pyhäjärvi-instituutti voisi jatkossakin olla taho, jonka kautta ympäristökasvatusta koului- hin voidaan järjestää. Maakunnallinen tai Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima isompi vesihanke, joka sisältäisi ympäristökasvatusta voisi myös olla mahdollinen. Yksi toteuttajataho voisi olla paikalliset ympäristöjärjestöt, mutta ongelmaksi muodostuu usein vapaaehtoinen toimintamalli ja se, että vetäjät eivät pysty sitoutumaan useampaan koulupäivään.

20

9.2 Omat vedet paremmiksi –vesistöseurantakurssit

Omatoimisella vesistöseurannan hyödyt ovat suurimmat suojeluyhdistyksille, paikallisille yhdistyksille ja organisaatioille, jotka suunnittelevat vesistöihin kohdistuvia kunnostustöitä. Lisäksi omatoimisella vesistö- seurannalla saadaan kerättyä pitkiäkin aikasarjoja veden lämpötiloista, jäitten lähdöistä, näkösyvyyden vaihteluista jne. joihin ei riitä muuten varoja. Nämä ovat tärkeää taustatietoa vesistöihin kohdistuville hoi- to- ja kunnostustöille. Omatoiminen vesistönseuranta ei korvaa laboratoriossa tehtäviä analyyseja ja tutki- muksia, mutta pitkinä aikasarjoina ne antavat hyvää kuvaa vesistön muutoksista. Myös hoitotyön seuran- nan ja hoitotoimien pysyvyyden tarkastelussa vesistöseurannan tulokset ovat arvokasta tietoa.

Tulevaisuudessa resurssit viranomaisten ja eri asiantuntijatahojen tekemään vesistöseurantaan ja tutki- muksiin todennäköisesti vähenevät ja tällöin omatoimisella vesistöseurannalla on entistä suurempi rooli. Monet yksityiset tahot ovat tehneet pitkäaikaista seurantaa, mutta seurannan lisäksi yksi tärkeimmistä toimenpiteistä on seurantatulosten tallentaminen. Takaamalla tietojen helpon tallennusmahdollisuuden, saadaan kerätyt tiedot hyötykäyttöön ja niiden merkitys kasvaa. Nyt käytössä olleet Lounaispaikka ja Järvi- wiki ovat olleet hyviä tietojen talletuspaikkoja. Kuitenkin yksi selkeä avoin tietojärjestelmä olisi parempi ja tästä syystä tulisi suosia Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämää Järviwikiä.

Omatoimisen vesistöseurannan koulutuksen tarve tulee olemaan jatkossakin, jotta seurantatuloksia ja uu- sia vesistötarkkailijoita saadaan. Yksittäisenä hankkeena koulutustarvetta ei ole riittävästi vaan se voitaisiin sisällyttää osaksi monivuotista maakunnallista tai alueellista vesihanketta. Koulutustarve voisi olla Satakun- nan osalta 1-3 koulutusta vuodessa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lisäksi alueelliset vesiensuojeluyhdis- tykset ja heidän organisoimanaan paikalliset vesiensuojeluyhdistykset voisivat olla tahoja, joiden kautta pysyvää ja pitkäjänteistä vesistöseurannan koulutusta voidaan järjestää. Satakunnan osalta myös Pyhäjärvi- instituutilla on osaaminen vesistöseurantakurssien järjestämiseen, jolloin kursseja voisi myös sitä kautta ostopalveluna saada organisoitua. Jatkossakin kursseille osallistuminen ja siihen tarvittavien välineiden hankkiminen kursseille osallistuville tulee olla maksutonta. Olemassa olevaa materiaalia tulee voida hyö- dyntää myös omatoimisesti ja vesistöseuraajia tulee voida ilmoittautua mukaan myös kurssien ulkopuolel- ta. Järjestettävään kurssiin voi olla pitkä aika ja tällöin seuranta-ajatus voi halukkaalta osallistujalta mennä ohi. Seuranta tulisi olla mahdollista olemassa olevien ohjeiden kanssa aloittaa heti. Ohjeet ja materiaalit tulee linkittää ja tallettaa useampaan vesiensuojeluaiheiseen nettisivuun.

9.3 Tapahtumat ja tilaisuudet

Jatkossakin vesiensuojeluun ja kansalaisten omatoimiseen vesiensuojeluun liittyvää koulutusta ja ajankoh- taistietoa tarvitaan. Omaa hankerahoitusta ajankohtaisten koulutustilaisuuksien järjestämiselle on pitkällä tähtäimellä hankala järjestää, joten jatkuvaa rahoitusta ei tähän tarvita, vaan paikallisten toimijoiden; Var- sinais-Suomen ELY-keskus, Satakuntaliitto, Pyhäjärvi-instituutti, Vesi-Instituutti Wander, Satafood Kehittä- misyhdistys ry, Kehittämisyhdistykset, Suomen Luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ja muut järjestöt voi- vat omaan toimintaansa ja hankkeisiinsa sisällyttää suuren osan tarvittavista koulutustilaisuuksista.

21