Todellista Musiikkia : Kokeellisuuden Idea Musiikin Avantgardemanifesteissa
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
TODELLISTA musiikkia Tanja Tiekso TODELLISTA musiikkia KOKEELLISUUDEN IDEA MUSIIKIN AVANTGARDEMANIFESTEISSA Osuuskunta Poesia Helsinki © Tanja Tiekso 2013 Taitto: Kristian Blomberg Kansi: Pauliina Mäkelä ISBN 978-952-305-002-0 ISBN 978-952-305-003-7 (pdf) Painopaikka: Hansaprint Oy, Vantaa 2013 Meidän varsinainen tehtävämme, jos rakastamme ihmiskuntaa ja maailmaa jossa elämme, on nyt vallankumous. John Cage 19691 1 ”Our proper work now if we love mankind and the world we live in is revolution.” (Cage 1969, ix.) Sisällys Kiitokset i I Johdanto 1 II Avantgardistinen kokeellisuus 49 Avantgardemanifestin määritelmästä, retoriikasta ja tulkinnan haasteista 50 Musiikillisen kokeellisuuden käsitteen taustaa 71 Kokeellinen musiikki (epä)genrenä 84 Avantgardistisuus 104 III Kokemuksen kumous 117 Vastayhteiskunnallinen kokemus 118 Koetus 124 Uutuuden ylittäminen 127 Outous 133 Ihmetys 141 IV Uusi kuunteleminen 151 Hälyjen taide 152 Taidetieteellisyys 188 V Avoimuus 217 Hälyn kumouksellisuus 218 Seinättömyys 241 Pohjattomuus 262 VI Johtopäätökset – Todellista musiikkia 279 Lähteet 288 Tutkimusaineisto 288 Kokeellisuuden idean avainmanifestit 288 Musiikin avantgardemanifestit, muut manifestit, kirjoitukset ja haastattelut 290 Muu aineisto 297 Tutkimuskirjallisuus 299 Kiitokset Tahdon kiittää Niilo Helanderin säätiötä, Musiikin ja näyttämötaiteen tutkijakoulua, Musiikintutkimuksen valtakunnallista tohtoriohjelmaa sekä Helsingin yliopistoa jatko-opintojeni rahoittamisesta ja luotta- muksesta tutkimustani kohtaan. Akateemisena kotinani on toiminut Helsingin yliopiston musiik- kitieteen oppiaine, josta saamani opetus, työskentelymahdollisuudet ja tuki erilaisissa tutkimustani sivunneissa hankkeissa on ollut kor- vaamatonta. Etenkin Vironkatu 1 säilyy muistoissani paikkana, jossa jokainen hahmo – hissi ja kummitus mukaan lukien – osallistui ainut- laatuisten muistojen luomiseen. Tähänastisen tutkijanurani tärkein henkilö on ollut ohjaajani Su- sanna Välimäki. Olet ollut minulle tieteellinen esikuva, hyvä ystävä ja uskottu henkilö, jonka kanssa olen voinut keskustella niin tutkimuk- sellisista ja tiedemaailmaan liittyvistä asioista kuin ihmiselämän ky- symyksistäkin. Mitkään sanat eivät riitä kiittämään vuosien varrella jakamastasi tuesta, tiedosta, älystä ja voimasta. Myös sinä olet tehnyt paljon työtä tämän kirjan valmistumisen eteen, siitä pohjaton kiitos. Suurkiitos myös toiselle ohjaajalleni Alfonso Padillalle läsnäolosta ja oikealla hetkellä lausutuista korvaamattomista neuvoista. Musiikkitieteen professoriamme Eero Tarastia tahdon kiittää jouhevuudesta, myötämielisyydestä ja esikuvallisuudesta tutkija- na. Monet tärkeät ja etenkin yhteisölliset muistot musiikkitieteen opintojen ajalta liittyvät sinuun. Etnomusikologian professoriamme Pirkko Moisalaa kiitän luottamuksesta ja monien uramahdollisuuk- i sien tarjoamisesta. Kiitos Kai Lassfolk kahvin äärellä vietetyistä, usein tunneiksi venyneistä hetkistä ja noiden hetkien lomassa lausutuista kannustuksista ja neuvoista. Lämpimät kiitokset myös Seija Lappa- laiselle, Erkki Pekkilälle, Harri Suilamolle ja Harri Vuorelle hyvästä hengestä ja mielenkiintoisesta opetuksesta. Kiitos myös amanuens- sillemme Irma Vierimaalle lämpimistä keskusteluista ja vaivannäöstä opintojeni eteen. Vielä erityiskiitos lempikirjastonhoitajalleni Jaakko Tuohiniemelle siitä, että minulla ylipäätään on lempikirjastonhoitaja, ja että se olet juuri sinä. Helsingin yliopiston musiikkitieteen oppiaineen ohella tieteelli- senä kotinani on toiminut Musiikin ja näyttämötaiteen tutkijakoulu, sittemmin Musiikintutkimuksen valtakunnallinen tohtoriohjelma. On ollut etuoikeutettua työskennellä niin hienossa yhteisössä. Kiitokset kuuluvat erityisesti Anne Sivuoja-Kauppalalle paljosta vaivannäöstä työni eteen. Olet antanut minulle lukemattomia kullanarvoisia neuvo- ja niin tutkijana kuin kirjoittajanakin. Toiset erityiskiitokset kuuluvat John Richardsonille kaikesta työtäni kohtaan osoittamastasi kiinnos- tuksesta ja monista hyvistä näkökulmista. Kiitos myös tutkijakoulun koordinaattoreille Kaarina Kilpiölle huolenpidosta ja Markus Mante- reelle kaikista kommenteista ja ajatuksista, joita olet kanssani jakanut. Haluan kiittää myös Johannes Brusilaa, Tuomas Eerolaa, Vesa Kurke- laa, Heikki Laitista, Jarkko Niemeä ja Hannu Sahaa tutkijakoulun se- minaareissa antamistanne kommenteista. Kiitän lämpimästi Helmi Järviluoma-Mäkelää ja Antti Salmista perehtymisestä käsikirjoitukseeni sekä hienoista esitarkastuslausun- noista, joiden avulla pystyin parantelemaan kirjaani. Väitöskirjapro- sessini loppuvaiheessa työtäni suuresti innostanutta Antti Salmista kiitän myös monista ideoista ja suostumisesta vastaväittäjäkseni. Virallisen ohjauksen ohella olen saanut jakaa ajatuksiani ja vas- taanottaa neuvoja lukuisilta arvostamiltani tutkijoilta. Kiitos etenkin Juha Torviselle. Olet ollut minulle tutkijan esikuva ja sietänyt lähes kyllästyttämättä loputonta kyselyikääni. Kiitos myös ystävyydestäsi. Kiitos myös monet muut arvostamani tutkijat jotka olette, ehkä tie- ii tämättännekin, lausuneet käänteentekeviä tai muuten tärkeitä kom- mentteja työstäni. Kiitos Arto Haapala, Juha Himanka, Timo Kaitaro, Esa Kirkkopelto, Altti Kuusamo, Pentti Määttänen, Ilona Reiners ja Harri Veivo. Lisäksi kiitos Anton Nikkilälle musiikista, avusta ja Ver- tov-käännöksistä, Marja Härmänmaalle futuristisesta tuesta ja Russo- lo-käännösteni tarkistamisesta. Lämpimän kiitoksen haluan lähettää myös osuuskunta Poesial- le. Kiitos etenkin Kristian Blombergille, Pauliina Haasjoelle, Kimmo Kalliolle, Teemu Manniselle ja Henriikka Taville erinomaisesta toi- mitustyöstä. Olette yksi syy siihen, miksi on mielekästä elää nyt eikä esimerkiksi 50 tai 90 vuotta sitten. Sattumaako, että Luigi Russolon hälymanifestikokoelman vuonna 1916 julkaisseen futuristisen kustan- tamon nimi oli myös Poesia? Kiitos myös tutkija- ja toimittajakollegoilleni vuosien varrella osoittamastanne tuesta ja kiinnostuksesta työtäni kohtaan. Kiitos Lari Aaltonen, Liisamaija Hautsalo, Riikka Hiltunen, Anu Holttinen, Jarmo Huhta, Hanna Kaikko, Meri Kytö, Risto-Matti Marin, Karoliina Kante- linen, Ari Korhonen, Marko Niemelä, Mikko Ojanen, Clara Petrozzi, Saijaleena Rantanen, Heli Reimann, Elina Seye, Terhi Skaniakos, Tuuli Talvitie, Suvi Tervahauta, Helena Tyrväinen, Heikki Uimonen, Elina Viljanen ja monet monet muut. Erityiskiitokset Merja Hottiselle, Tai- na Riikoselle ja Laura Wahlforsille viisaudesta, avusta, vertaistuesta ja ystävyydestä. Paitsi tieteellisesti olen myös taiteellisesti ollut maailman hie- noimpien ihmisten ympäröimänä tämän tutkimuksen tekemiseen käyttämäni vuodet. Lukuisat ihmiset ovat inspiroineet ajatustyötäni lukemattomin eri tavoin esimerkiksi soittokavereina, omalla taiteen tekijän esimerkillään, ajattelijoina ja/tai tapahtumien järjestäjinä. Tai- teellinen yhteisö ympärilläni on osoittanut, ettei Suomi ole tänä päivä- nä kokeellisen musiikin periferia vaan keskus. Kiitos erityisesti Juho Hotanen, Juuso Paaso, Marja Viitahuhta, Taneli Viitahuhta, Hermanni Yli-Tepsa ja Inka Yli-Tepsa. Teidän kanssanne käymäni keskustelut iii ja soittelut etenkin vuosina 2005–2007 ovat olleet tärkeä sysäys teo- riani muotoutumiselle. Kukin teistä voi vapaasti valita kirjasta jonkin omaan ajatteluunsa sopivan idean ja pitää sitä itselleen omistettuna! Kiitos myös teille Niko-Matti Ahti, Jan Anderzén, Heta Bilaletdin, Goodiepal (Parl Kristian Bjørn Vester), Roope Eronen, John Fail, Mar- ko Home, Lauri Hyvärinen, Marja Johansson, Jonna Karanka, Tommi Keränen, Rene Kita, Jari Koho, Petri Kuljuntausta, Samuli Kytö, Tiina Lehikoinen, Ristomatti Myllylahti, Pauliina Mäkelä, Laura Naukkari- nen, Tero Niskanen, Arttu Partinen, Tara Pattenden, Eddie Prévost, Saara Rautio, Ari Salonen, Sami Sanpäkkilä, Katri Sipiläinen, Jari Suo- minen, Topias Tiheäsalo, Antti Tolvi, Jukka Vallisto, Taneli Viljanen, Petra Virtanen, Amanda Vähämäki, Alan Wilkinson, Jack Wright, Kari Yli-Annala ja kaikki muut, joiden nimiä en tässä muista mainita! Kiitos paljosta tuesta myös ystävilleni Marika Ahoselle, Helka Heinoselle, Johanna Hiltuselle, Miia Lindströmille, Kirsi Peuralle ja Jaska Uimoselle. Kiitokset myös vanhemmilleni Matti ja Pirjo Pesosel- le sekä veljilleni Arille ja Artolle perheineen. Vielä kiitos teille Alma ja Tuure kun olette aina lähes mukise- matta sietäneet tutkimustyötäni sen suursyömärimäisesti rohmuttua yhteistä aikaamme. Onneksi näihin vuosiin on mahtunut paljon myös hauskuutta! Lopuksi kiitos sinulle Juho vierellä elämisestä, keskuste- luista, korjauksista, pitkämielisyydestä, turvasta ja huolenpidosta. Omistan tämän kirjan Hurjille silmille. Helsingin Lauttasaaressa 21. lokakuuta 2013, Tanja Tiekso iv I Johdanto Tämän tutkimuksen kohteena on musiikillinen kokeellisuus. Tutkin sitä, miten kokeellisuuden käsite nykypäivänä määrittyy: mitä mu- siikillinen kokeellisuus on, ja kuinka käsitys siitä rakentuu etenkin kokeellisesta musiikista puhuttaessa. Tarkastelen musiikillisen kokeel- lisuuden ideaa säveltäjien ja taiteilijoiden teksteissä, joita kutsun mu- siikin avantgardemanifesteiksi, ja jotka ovat kokeellisuuden käsitteelle keskeisiä. Valikoimani tekstiaineisto edustaa sellaisia taidepoliittisia julistuksia, joiden voi selvästi katsoa vaikuttaneen musiikillisen ko- keellisuuden käsitteen merkityssisältöihin, tai jotka jollakin erityisellä tavalla kiteyttävät sen ideaa. Tutkimusaineiston tekstit ovat siis musii- killisen kokeellisuuden idean perustekstejä. Musiikilliseen kokeellisuuteen sisältyy laaja kirjo erilaisia mu- siikillisia käytänteitä ja musiikkilososia lähtökohtia. Yksi sen pe- rustavimpia ja