DOCSLIB.ORG

Kangasalan Luonto Vuosilehti 2009

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Kangasalan Luonto Vuosilehti 2009 Saarikylät siintävät Roineen takana. Alla Tampereen kaupungin sorakuoppa Vehoniemessä. 2 Kangasalan Luonto Kangasalan Luonnon 30 vuotta oukko valveutuneita luontoakti- lisesti merkittävä järveä: Längelmävesi, Jvisteja huomasi 1970-luvulla, että Vesijärvi sekä Roine. Kunta laski yli 20 Kangasalan kuuluisille soraharjuille vuotta jätevetensä Kirkkojärveen, joka oli käymässä huonosti. Elettiin Tam- laskee edelleen Roineeseen. Saastutta- pereen voimakkaan kasvun ja lähiöra- minen oli pakko lopettaa, kun Tampe- kentamisen aikaa. Hervannan ja uusien re alkoi ottaa raakavetensä Roineesta. kaupunginosien rakentamiseen tarvit- Luonnonsuojeluyhdistys järjesti semi- tiin tuhansia ja tuhansia kuutiometrejä naareja Kirkkojärvestä sekä vaati järven betonia ja sen raaka-aineeksi soraa. Se Natura-alueiden ottamista huomioon otettiin sumeilematta Kangasalan jää- kaavoitus- ja liikenneratkaisuissa. Osan kauden aikaisista soraharjuista. Soran- kamppailuista se voitti. otto oli villiä ja säätelemätöntä. Vuonna 2004 luonnonsuojeluyhdistys Suomen Luonnonsuojeluliiton järjes- vaihtoi nimekseen Kangasalan Luonto törakenteen vahvistuminen ja halu suo- ry. Samalla 2000-luvulla on tavallaan jella jäljellä olevia Kangasalan harjuja palattu alkulähteille eli harjujensuoje- kohtasivat 1978, kun Rauno Jokinen luun. Kuntien omistama Tavase Oy on oli perustamassa Kangasalan Luon- kauan suunnitellut Vehoniemenharjun nonsuojeluyhdistystä. Mukaan tulivat jäljellä olevien osien muuttamista teko- opettajat Eero Nieminen ja Ritva Lei- pohjavesilaitoksen imeytysalueeksi. Yh- kas. Heikki Prusi toimi yhdistyksen ta- distys on pitkään kritisoinut turhaketta, loudenhoitajana. koska Pirkanmaalla ei ole vesipulaa. Yhdistyksen toimintaa 1980-luvulla Kangasalan Luonto ry. on Pirkanmaan leimasi halu pelastaa Kangasalan ainut- toiseksi suurin luonnonsuojeluyhdis- laatuinen harjuluonto. Mainittujen ak- tys, jolla on noin 200 jäsentä. Yhdis- tiivien lisäksi mukana olivat Marjo Tii- tyksemme suuntautuu tulevaisuuteen tola, Rauno Mattila sekä Reino Törmä. juhlimalla 30-vuotista taivaltaan. Tässä Toiminnassa päästiin myös tuloksiin. lehdessä esittelemme toimintaamme ja Kangasalan Luonto Näyttävin voimannäyte luonnonsuoje- tekijöitä. 30-vuotisjulkaisu lun tarpeesta Kangasalla oli harjujen- suojeluadressi, johon perustettu yhdis- Juhlavuosi ei merkitse paikoilleen py- Julkaisija: Kangasalan Luonto ry. tys kokosi 6500 nimeä. Se oli puolet sähtymistä. Kangasalan ainutlaatuiseen C/o Jorma Mäntylä kunnan äänioikeutetusta väestöstä. luontoon kohdistuu koko ajan uhkia Tanhuanpääntie 25 Tempaus herätti laajaa julkisuutta sekä ja vaaroja. Luonnonsuojelutyö on va- 36200 KANGASALA alueellisessa että valtakunnan lehdis- paaehtoisuuteen perustuvaa kansalais- 0400-333575 tössä, kun adressi luovutettiin edus- toimintaa. Hallituksen jäsenet teke- kunnassa. Kalevi Sorsan II hallituksen vät työtään korvauksetta rakkaudesta Vastaava toimittaja: ministeriin Johannes Koikkalaiseen se luontoon. Enemmänkin voisi tehdä. Jorma Mäntylä vaikutti niin paljon, että vuoden 1981 Vastassa ovat usein suuryritysten palk- jmantyla@kaapeli.fi maa-aineslaista tuli melko tiukka. kaamat konsultit ja asianajotoimistot, jotka etsivät keinoja ympäristölainsää- Taitto: Toinen seuraus oli Vehoniemenharjun dännön kiertämiseksi. Jos tunnet, että Nina-Carita Säpyskä ainutlaatuisen jääkauden aikaisen supan, Kangasalan luontoa pitäisi puolustaa nina-carita.sapyska@kotiportti.fi Punamultalukon suojelu. Se on tiettäväs- nykyistä pontevammin, tervetuloa mu- ti maailman suurin suppakuoppa, noin kaan toimintaan. ISSN-L 0781-5166 50 metriä syvä. Sen pohjalla saattaa vesi ISSN 0781-5166 olla jäässä vielä heinäkuun helteilläkin. Jorma Mäntylä Puheenjohtaja Paino: Harjujen ohella yhdistyksen toinen Kangasalan Luonto ry. Domus Print, Tampere 2009 painopistealue on ollut vesiensuojelu, onhan Kangasalla kolme valtakunnal- Kangasalan Luonto 3 Sisällys Kangasalan Luonto 30 vuotta .................................. 5 Kangasalan Luonto ry:n hallitus Ritva Leikas: Mukana jo esittäytyy: harjujensuojeluadressissa .................................. 6 Anneli Pekkala-Jalava ......... 22 Rauno Jokinen Luonnonsuojeluyhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja .................................. 7 Kalevi Lepo ........... 23 Ismo Vuorinen Kangasalan luonnon kettutyttö ja Monika Merikoski ........... 23 Marjo Tiitola .................................. 8 Tapani Hietala ........... 24 Eero Nieminen: Kangasalla on taas naavaa ja jäkälää .................................. 9 Kari Sipilä ........... 25 Pentti Lahti: Maailma Marja Rassi ........... 26 ei ole mallillansa .................................. 10 Nina-Carita Säpyskä ........... 27 Uuno Immonen Lintujen puolestapuhuja ...................................10 Jorma Mäntylä ........... 28 Kauneinta Kangasalla on lähimetsä Kautialan koululaisten ajatuksia luonnosta ...................... 11 Luontohetki Raikun koulussa .................................. 12 Tapahtumia 30 vuoden varrelta Tiukkaa asiaa ja tulista taistelua luonnon puolesta .................................. 14 Tavoite Eira Rosendahlille Suojelun kärki -palkinto .................................. 20 menneisyydestä Jouni Valkeeniemi valokuvaa ja tekee Sanomien luontopalstaa .................................. 21 Onko se Toimintaa metsien puolesta ....................... ........... 29 toteutunut? Miksi Kangasalan Luonto ry. vastustaa Tavasea? .......... 30 ”Viimeisinä vuosina kunta on lähtenyt systemaattisesti edistämään ympäris- Heljä-Sisko Helmisaari: tönsuojelua lisätäkseen asukkaidensa Tekopohjaveden muodostumisen viihtyisyyttä. Kuntalaisten jokapäiväi- edellytykset, veden laatu ja ympäristövaikutukset ......... 32 seen elämään liittyvät toimet ja tavat eivät ole hetkessä muutettavissa, mutta Reijo Oravainen: vähitellen on alettu ymmärtää muutos- Kirkkojärven kirkastuminen ................................. 33 ten välttämättömyys ympäristöasioissa. Tiedotuksen, koulutuksen, ja nuorem- Luontoyhdistyksen toimintaa ................................. 34 man sukupolven myönteinen omak- sunta ympäristönsuojeluasioissa johtaa Tarttisko tehdä JOTAIN? ................................. 35 muutaman vuoden kuluttua tuloksiin ja suojeluasiat ovat itsestäänselvyys Kan- gasalla ja myös viihtyisä kotiseutu on tosiasia.” Kangasalan kunnanvaltuuston puheenjoh- taja Aarne Räsänen Pirkanmaan joulu- tervehdyksessä vuonna 1991. 4 Kangasalan Luonto Kangasalan Luonto 30 vuotta Yhdistyksestä tuli maan- omistaja Kangasalan Luonto ry:n 30-vuotisjuhla pidettiin Urku-ho- tellissa lauantaina 7.2.2009. Tervehdyksen tapahtumaan toi Sll:n Pirkanmaan piiri- sihteeri Kaija Helle. Hän tarkasteli puheessaan luonnon- suojelupiirin historiaa ja palautti mieliin 1980-luvun harju- jensuojeluadressin. Juhlapuheen piti ja ansiomerkit jakoi yhdistyksen puheen- johtaja Jorma Mäntylä. Juhlaa tervehti myös Pälkäneen seudun ympäristöyh- distys. Sll:n piiri ja Pälkäneen seudun ympäristöyhdistys lahjoittivat Kangasalan Luonnolle 200m2 ja 190 m2 suoma- laista ikimetsää. Kangasalan Luonto omistaa nyt 390 m2 ikimetsää eli kaksi neliötä jokaista jäsentä kohti. – Tavoitteena on, että yhdistys ostaisi palan ikimetsää Kangasalan alueelta. Ikimetsän ystävillä ja Luonnonpe- rintösäätiöllä on jo metsää Kuhmalahdella ja Pälkäneellä. Nyt laitettiin alulle hankinta Kangasalta, kiitteli Kangasalan Luonnon puheenjohtaja Jorma Mäntylä lahjoituksia. Vuosijuhlan jälkeen pidettiin virallinen vuosikokous. Kangasalan Luonto ry:n puheenjohtajaksi valittiin edelleen Jorma Mäntylä. Hallitukseen 2009 valittiin Marjo Tiitola, Kari Sipilä, Kalevi Lepo, Marja Rassi, Anneli Pekkala- Jalava, Tapani Hietala ja Nina-Carita Säpyskä. Varajä- seneksi valittiin Eira Rosendahl ja Ismo Vuorinen. Tähän tulee kuvaekstiä kovaaaasti. Vasemmalta Kangasalan Luonnon pj Jorma Mäntylä sekä 30-vuotisjuhlassa Sll:n kultaisin ansiomerkein palki- tut Marjo Tiitola ja Ritva Lei- kas, Suojelun kärki-kiertopal- kinnon saanut Eira Rosendahl ja Sll:n hopeisen ansiomerkin saanut Uuno Immonen. Kangasalan Luonto 5 Ritva Leikas Mukana jo harjujensuojeluadressissa Kangasalan Luonto ry:n 30-vuo- seni Jokisen Rauno, Niemisen Eero ja autokannan kasvun myötä, rakennetut tisjuhlilla yksi Sll:n kultaisen ansio- minä laadittiin adressin teksti kokoon- alueet lisääntyneet, tässä muutamia. merkin saanut oli eläkkeellä oleva tumisissa Pikkolan koululla. Syksyjen pidentyminen ja talvien leu- biologian opettaja Ritva Leikas. Adresseja saatiin esille työpaikoille, dontuminen on vaikuttanut monien Hän oli mukana jo 1980-luvulla har- kauppoihin, kirjastoihin ja kouluille. nisäkäs-, lintu- ja hyönteislajien leviä- jujensuojeluadressin kokoamisessa. Hyvin moninaisiin paikkoihin. Selvää miseen pohjoisemmaksi. empimistä oli monesti havaittavissa lu- – Talousmetsien käsittely on muut- Kerro vähän henkilötietoja, ja miten paa kysyttäessä! Liian radikaalia!? Nuo- tunut laajamittaiseksi ”tehotuotan- menit mukaan Sll:n toimintaan? ret olivat innokkaita allekirjoittajia – he noksi” kaikkine seuraamuksineen. – Opiskelin Turun yliopistossa kas- kokivat itselleen tärkeän ulkoilumaas- vi-, eläin- ja perinnöllisyystiedettä sekä ton olevan uhattuna, ja varttuneemmat Parasta mitä Kangasalla on saatu maantiedettä 1960-luvulla tarkoitukse- ymmärsivät jääkautisen muodostelman aikaan? na valmistua opettajaksi. ainutkertaisuuden. – Mielestäni Luonnonsuojeluyhdistyk- Silloinen eläintieteen professori sen roolin esilletulo ja aseman vahvis- Rauno Tenovuo esitteli opiskelijoille Miten ympäristön tila on mie- tuminen – ihmisten tietoisuuden herät- SLL:a ja Suomen Luonto-lehteä – sii- lestäsi muuttunut
Load more

Recommended publications
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • Aquatic Microbial Ecology 62:241
    The following supplement accompanies the article Bacterioplankton community composition in 67 Finnish lakes differs according to trophic status Eija Kolmonen1, Kaisa Haukka1,3, Anne Rantala-Ylinen1, Pirjo Rajaniemi-Wacklin1,4, Liisa Lepistö2, Kaarina Sivonen1,* 1University of Helsinki, Department of Food and Environmental Sciences, Division of Microbiology, Viikki Biocenter, PO Box 56, 00014 Helsinki University, Finland 2Finnish Environment Institute, PO Box 140, 00251 Helsinki, Finland 3Present address: National Institute for Health and Welfare, PO Box 30, 00271 Helsinki, Finland 4Present address: Finnish Red Cross Blood Service, Research and Development, Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, Finland *Corresponding author. Email: [email protected] Aquatic Microbial Ecology 62: 241–250 (2011) Table S1. Characteristics of the 67 lakes included in the DGGE analysis of the BCC of the lakes. Lakes (55) indicated with bold font were included in CCA PCA. nd. = not determined Lake name Lake TP TN TN:TP Nitrate DIN: Chl a pH Secchi Water T (°C) Latitude Longitude Biomass (mg l–1) of number (_g l–1) (_g l–1) -nitrite DIP (mg l–1) depth colour (north) (east) –1 (μg l–1) (m) (mg Pt l ) Cyanobac Anab Micro P. Oscillat Aphaniz Chroo teria aena cystis agardhii oriales omenon cale Simijärvi 1 3 310 103.3 143 146.0 1.6 7.4 5.50 10 18.8 60.10 23.34 0.001 0 0.001 0 0 0 0 Kuolimo 42 4 320 80.0 64 67.0 1.9 7.2 6.00 20 19.9 61.16 27.30 0.0176 0 0 0 0 0 0 Iso-Löytäne 16 5 370 74.0 2 7.0 4.4 7.3 3.70 15 18.7 60.18 24.37 0.1479 0.003 0 0 0 0 0.00 Kattilajärvi
    [Show full text]
  • The Effect of Phosphorus on Nitrogen Retention in Lakes
    Water Pollution VIII: Modelling, Monitoring and Management 129 The effect of phosphorus on nitrogen retention in lakes T. Frisk, Ä. Bilaletdin & H. Kaipainen Pirkanmaa Regional Environment Centre, Finland Abstract A hypothesis has been presented that nitrogen retention in lakes has become less efficient at the same time as phosphorus concentrations have decreased due to high phosphorus reduction in wastewater treatment. This might have led to higher loading of nitrogen into the Baltic Sea where nitrogen is considered to be the minimum nutrient. The hypothesis was tested using the mass balance modelling approach. Oligotrophic, mesotrophic and moderately eutrophic lakes situated in Finland and Sweden were used in the study. The combined approach of the classical mass balance model of Vollenweider and the statistical sedimentation model of Bachmann was used. At first the model was tested for nitrogen without any impact of phosphorus and it was concluded that this modelling approach is reasonable to study the hypothesis. If phosphorus concentration or retention affects nitrogen retention a better fit for the model of nitrogen retention can be gained when a function of phosphorus input or concentration is included in the nitrogen model of Bachmann. The results indicate that inclusion of phosphorus does not improve the fit of the model and thus it can be concluded that phosphorus can only be a minor factor in regulating nitrogen retention, at least in lakes which are not hypereutrophic. Keywords: nitrogen, phosphorus, retention, lakes, mass balance, models. 1 Introduction In the process of eutrophication phosphorus and nitrogen are the most important nutrients and regulating factors. In lacustrine environments phosphorus loading is usually the main factor regulating eutrophication whereas in marine environments nitrogen is more important.
    [Show full text]
  • Padotus- Ja Juoksutusselvityksen Sisältörunko
    Kokemä enjoen vesisto älueen pädotus- jä juoksutusselvitys Tanja Dubrovin, Juho Jakkila, Juha Aaltonen, Miia Kumpumäki ja Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskus 2017 1 Sisältö 1. Alkusanat ...................................................................................................................................... 4 2. Padotus- ja juoksutusselvityksen taustaa ...................................................................................... 5 3. Vesistöalueen hydrologia .............................................................................................................. 6 3.1. Vesistöalueen kuvaus ............................................................................................................................... 6 3.2. Ilmastonmuutoksen vaikutusten huomioon ottaminen .......................................................................... 7 3.3. Sadanta ja lämpötila ................................................................................................................................. 9 3.4. Lumi ........................................................................................................................................................ 10 3.5. Virtaama ................................................................................................................................................. 10 3.6. Vedenkorkeus ......................................................................................................................................... 12 4. Vesistön käyttö ...........................................................................................................................
    [Show full text]
  • Vegetation and Ecology of Black Alder
    © Suoseura — Finnish Peatland Society ISSN 0039-5471 Helsinki 2018 Suo 69(2–3): 47–132Suo 69(2–3) — Tutkimusartikkelit 2018 47 Vegetation and ecology of black alder (Alnus glutinosa (L.) Gaertn.) dominated swamps and mesic forest sites in Finland Tervaleppäyhdyskuntien ekologia ja kasvillisuus Suomessa Ahti Mäkinen University of Helsinki, Finland, email: [email protected] This study includes all black alder sites (or stands) in Finland in the natural state from wet black alder swamps to fresh black alder -dominated forests. The material is based on 650 sample plots with complete descriptions of vegetation and ecology studied in altogether 200 black alder sites all over the distribution area (59°47′–66°45′N). The a priori classification of the studied sites is based on field observations during several decades and on DCA-ordination and clustering analysis (Euclidian distance with centroid group averages and the Ward linkage method) using the Finnish “Cajanderian” forest and mire site type classification approach. Based on this material, 14 black alder community types and several variations are described. Half of them are black alder swamps and the rest herb-rich and alluvial forests. Most of them are situated on lake and seashores where new sites are exposed continuously as a result of land elevation. The results of the classification are compared with the phytosociology of several Northern and Central European black alder communities. Ecological factors affecting the formation and development of black alder communities in Finland are also discus- sed. Many of these environmental factors deviate noticeably from conditions in Central Europe and are reflecting the special features of Finnish black alder swamps and forests.
    [Show full text]
  • Kalojen Cesium- Ja Elohopeapitoisuudet Kangasalan Kunnan Ympäristö- Terveydenhuollon Alueella
    Tiina Ripatti KALOJEN CESIUM- JA ELOHOPEAPITOISUUDET KANGASALAN KUNNAN YMPÄRISTÖ- TERVEYDENHUOLLON ALUEELLA Opinnäytetyö Ympäristöteknologia Tammikuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 13.1.2012 Tekijä(t) Koulutusohjelma ja suuntautuminen Tiina Ripatti Ympäristöteknologia Nimeke Kalojen cesium- ja elohopeapitoisuudet Kangasalan kunnan ympäristöterveydenhuollon alueella Tiivistelmä Kangasalan kunnan ympäristöterveydenhuollon alueella Oriveden seutu oli yksi suurimpia cesiumin laskeuma-alueita 1986 tapahtuneen Tshernobylin onnettomuuden jälkeen. Tämä oli syy, miksi alueella toteutettiin tutkimus kalojen 137Cs -pitoisuuksien nykytilanteen selvittämiseksi. Tutkimukseen oli luon- nollista yhdistää toinen aine, elohopea, joka on sisävesien petokaloihin kertyvä raskasmetalli. Näytteitä saatiin 11 eri järvestä yhteensä 16 kalanäytettä. Näytteet olivat haukea ja kuhaa. Tulokset tukivat käsitys- tä siitä, että 137 Cs -pitoisuudet ovat palanneet lähes siihen mitä ne olivat ennen Tshernobylin onnetto- muutta. Tämän suuntauksen ovat osoittaneet myös muulla tehdyt tutkimukset. Vain kahden kalanäyt- teen pitoisuus ylitti kaupanpidettävälle kalalle annetun 137Cs raja-arvon 600 Bq/kg. Tuloksista voidaan kokonaisuutena kuitenkin todeta, että voimakkaimmilla laskeuma-alueilla säteilyn vaikutus oli silti ha- vaittavissa. Tutkittujen kalanäytteiden elohopeapitoisuudet olivat yhtä näytettä lukuun ottamatta alle annettujen raja-arvojen. Sisävesien petokaloille on Eviran toimesta annettu elohopean suhteen syön- tisuosituksia. Kalan positiiviset terveysvaikutukset
    [Show full text]
  • Laatua Ja Tehoa Kalaistutuksiin
    HÄMEEN TE-KESKUS Kalatalousyksikkö Moniste 11 LAATUA JA TEHOA KALAISTUTUKSIIN Hämeen maakuntien istutus- ja viljelytyöryhmän muistio Hämeenlinna 2007 2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. Johdanto 3 1.1 Työryhmän tausta 3 1.2 Hämeen istutus- ja viljelyryhmä 3 1.3 Tavoitteet ja toteutus 4 2. Kala- ja rapuistutukset 1989–2005 4 2.1 Istutusten arvo ja määrä 4 2.2 Käytetyt kannat 6 2.2.1 Siika, kuha ja taimen 6 2.2.2 Muut kalalajit 7 2.2.3 Nahkiainen ja ravut 8 3. Istutusten tuloksellisuus 8 4. Istukkaiden tuotanto 9 5. Kantakysymykset 10 5.1 Siika 10 5.2 Kuha 11 5.3 Taimen 11 5.4 Muut lajit 13 6. Istutukset osana hoidon kokonaisuutta 14 6.1 Istutusten suunnittelu 14 6.2 Istutusten tulosten seuranta 15 6.3 Istutustoiminnan riskit 15 6.3.1 Ekologiset riskit 15 6.3.2 Geneettiset riskit 16 6.3.3 Elinympäristöjen muutoksen vaikutus 16 7. Toimenpiteet 17 7.1 Istutuksissa käytettävät lajit ja kannat 17 7.2 Viljelyn kehittäminen 19 7.3 Suunnittelun ja seurannan kehittäminen 19 7.4 Koulutus ja tiedottaminen 20 7.5 Selvitys- ja tutkimustarpeet 21 Viitteet 22 . Liitteet 1. Kala- ja rapuistutukset Hämeen maakunnissa 1991–2006 2. Istutuksissa käytettävät kalalajit ja –kannat vesistöittäin 2008- 3. Istutussuositukset kartalla 4. Kotiutus- ja siirtoistutusluvan hakuohjeet ja -lomake 3 1. JOHDANTO 1.1 Työryhmän tausta Maa- ja metsätalousministeriö edellytti vuoden 2005 tulosohjauskirjeessään, että TE- keskuskohtaisesti selvitetään kalojen ja rapujen viljelytarpeet ja sovitaan keskeisten toimijoiden kanssa menettelytavoista eri kalalajien ja -kantojen käytön suhteen. Tehtävänanto perustuu kalaistutusten kehittämistyöryhmän mietintöön (MMM 2004:6), jossa on kaksi tähän liittyvää keskeistä tavoitetta: - istukkaiden geneettisen laadun varmistaminen ja monimuotoisuuden säilyttäminen; - istutusten liittäminen osaksi kalavesien hoidon kokonaisuutta; Keskeisenä keinona näiden tavoitteiden saavuttamiseksi esitettiin alueellisten TE-keskusvetoisten suunnitteluryhmien perustamista.
    [Show full text]
  • Pirkanmaan Isojen Järvien Veneluiskia Tiedot V
    Pirkanmaan isojen järvien veneluiskia www.kuhamaa.fi/veneluiskat Tiedot v. 2012−2013 Koordinaatit ETRS89 (~WGS84) * päivitetty koordinaatit 16.1.2020 ** päivitetty 29.10.2020 Järvi Veneluiska Leveys Pituus Leveys Pituus Leveys Pituus Lähin osoite Kunta Materiaali Keurusselkä Myllyranta 62.03151 24.64524 62° 1.891' 24° 38.72' 62° 1' 53.5'' 24° 38' 43.2'' Myllyrannantie 11, Mänttä Mänttä-Vilppula Betoni Keurusselkä Tammiranta 62.02318 24.67651 62° 1.389' 24° 40.592' 62° 1' 23.3'' 24° 40' 35.5'' Järvitie 8, Mänttä Mänttä-Vilppula Betoni Kourajärvi Kelan ranta 61.55186 22.76879 61° 33.111' 22° 46.124' 61° 33' 6.7'' 22° 46' 7.6'' Kelaranta 6, Sastamala Sastamala Sora Kulo-Rautavesi Ellivuori* 61.40626 23.05189 61° 24.376' 23° 3.113' 61° 24' 22.6" 23° 3' 6.8" Ellivuorentie 101, Sastamala Sastamala Betoni Kulo-Rautavesi Hartolankoski 61.32837 22.84889 61° 19.702' 22° 50.933' 61° 19' 42.1'' 22° 50' 56.0'' Hartolankoskentie 89, Sastamala Sastamala Sora Kulo-Rautavesi Karkku 61.44185 23.04950 61° 26.511' 23° 2.97' 61° 26' 30.7'' 23° 2' 58.2'' Lestitehtaantie 9, Sastamala Sastamala Betoni Kulo-Rautavesi Knuutila 61.47133 23.34880 61° 28.28' 23° 20.928' 61° 28' 16.8'' 23° 20' 55.7'' Lukkisalmentie 29, Siuro Nokia Betoni Kulo-Rautavesi Kutala 61.42137 23.11223 61° 25.282' 23° 6.734' 61° 25' 16.9'' 23° 6' 44.0'' Kutalantie 561, Sastamala Sastamala Betoni / sora Kulo-Rautavesi (Piikkilänjärvi) Otamussilta 61.48222 23.17273 61° 28.933' 23° 10.364' 61° 28' 56.0'' 23° 10' 21.8'' Otamussillantie 63, Sastamala Sastamala Betoni Kulo-Rautavesi Siikasuon veneranta
    [Show full text]
  • Coverage Areas
    Coverage areas Rev. January 2020 AMERICAS US & Canada Mexico, Caribbean to Brazil 4XG Chile, Argentina and Easter Island 5XG 2 2 EUROPE, MIDDLE EAST & AFRICA Norway Greenland & Iceland 49XG 20XG Skagerrak & Kattegat 45XG Baltic Sea 44XG Russia West 52XG UK, Ireland & Holland 28XG Central & West Europe 46XG Mediterranean & Black Sea 43XG Africa & Middle East 30XG See the next page for the full list of chart codes, titles and descriptions. 3 3 EUROPE, MIDDLE EAST & AFRICA 20XG GREENLAND & ICELAND Greenland West, Greenland Lentua, Pielinen, Koitere, Hoytiainen, Viinijarvi, Pyhaselka, South, Iceland. From Northumberland Island to Kap Farvel to Orivesi, Puruvesi, Pihlajavesi, Haukivesi, Kallavesi, Suvasvesi, Nathorst Fjord. Including Scoresby Sund, Disko Bay, Melville Juojarvi, Puula, Kyyvesi, Onkivesi, Pyhajarvi near Sortavala Bay, Nuuk in Greenland and Faroe Islands, Shetland Islands, City, Saimaa, Puruvesi, Pihlajavesi, Pielavesi, Nilakka, Pyhajarvi Orkney Islands, Hebrides and North West Scotland from Kyle near Iisalmi city, Konnevesi, Kolima, Kivijarvi, Keitele, Paijanne, Rhea to Helmsdale. Vuohijarvi, Langelmavesi, Vanajavesi, Lappajarvi, Pyhajarvi near Rauma City, Lohjanjarvi-Vihti, Näsijärvi and Pyhäjärvi 28XG UK, IRELAND & HOLLAND UK, Ireland, Channel near Tampere, Simojärvi, Kemijärvi. Islands, Northern France, Belgium, Holland. Including inland waters. 45XG SKAGERRAK & KATTEGAT Denmark, Germany (From Delfzijl to Kolobrzeg in Poland), Norway from Kristiansund 30XG AFRICA & MIDDLE EAST Western Sahara, Mauritania, to Oregrund in Sweden. Including Skagerrak, Kattegat, Oslo, Senegal, Gambia, Guinea-Bissau, Guinea, Sierra Leone, Copenhagen, Goteborg, Bornholm, Sjaelland, Lolland, Fyn, Liberia, Ivory Coast, Ghana, Benin, Nigeria, Cameroon, Oland, Gotland, Stockholm Archipelago and North German Gabon, Congo, Angola, Namibia, South Africa, Tanzania, Lakes. Kenya, Somalia, Madagascar, Comoros, Aldabra Islands, Seychelles, Socotra, Lake Kariba, Red Sea, Arabian Gulf: UAE, 46XG CENTRAL & WEST EUROPE Iberian Peninsula, Oman, Qatar, Bahrain, Kuwait, Saudi Arabia, etc.
    [Show full text]
  • Watering the City of Tampere from the Mid-1800S to the 21St Century
    Watering the City of Tampere from the mid-1800s to the 21st Century By Tapio S. Katko and Petri S. Juuti International Water History Association Contribution of Tampere Water to the 5th IWHA Conference, 13 to 17 June, 2007 at Tampere Watering the City of Tampere from the mid-1800s to the 21st Century By Tapio S. Katko and Petri S. Juuti Copyright: Petri S. Juuti, Tapio S. Katko, Tampere Water Publisher: Tampere Water and IWHA, Cheney, WA, USA Graphical design: Aino Myllyluoma Printer: Hermes Oy ISBN 978-951-609-331-7 Photos on covers: • Front: Upper: Drawing water from Tammerkoski Rapids before the piped system (Photo: Photo Archives of Tampere Museums); Viinikanlahti wastewater treatment plant downstream of the rapids close to the city centre around 2000 (Photo: Tampere Water) • Back: Sewer construction in Messukylä, eastern Tampere in April 1963 (Photo: Photo Archives of Tampere Museums, Kauppila). Table of Contents Foreword .............................................................................................5 1. Introduction and sources .................................................................7 2. Water and industrial heritage ........................................................ 11 3. From prototype to modern water supply and sewerage systems .... 14 Debate on public or private ...........................................................14 The fi rst water supply and sewerage system .................................. 16 Early metering ..............................................................................19
    [Show full text]
  • Vuodet Miniminäyttee N
    LIITE1 miniminäyttee perus/toimin Vesistö- notto/vuodess Vesimuodostuma tyyppi Nimi nallinen Kunta alue Laatutekijä Näytteenotto- vuodet a Alajärvi Kh Alajärvi, keskiosa 1 P Hämeenlinna 35.892 QE1-1-1, Kasviplanktonin koostumus, runsaussuhteet ja biomassa 2010 1 Alajärvi Kh Alajärvi, keskiosa 1 P Hämeenlinna 35.892 QE1-3, Pohjaeläimistön koostumus, runsaussuhteet ja monimuotoisuus 2010 1 Alajärvi Kh Alajärvi, keskiosa 1 P Hämeenlinna 35.892 QE1-1-2, A-klorofylli 2009, 2010, 2011, 2012 1 Alajärvi Kh Alajärvi, keskiosa 1 P Hämeenlinna 35.892 QE3-1, Kemialliset ja fysikaalis-kemialliset yleiset laatutekijät 2009, 2010, 2011, 2012 2 Hauhonselkä Kh Hauhonselkä, Valkkakivi 2 T Hämeenlinna 35.772 QE3-1, Kemialliset ja fysikaalis-kemialliset yleiset laatutekijät 2009, 2010, 2011, 2012 4 Hauhonselkä Kh Hauhonselkä, Valkkakivi 2 T Hämeenlinna 35.772 QE1-1-2, A-klorofylli 2009, 2010, 2011, 2012 3 Hauhonselkä Kh Hauhonselkä, Valkkakivi 2 T Hämeenlinna 35.772 QE1-3-2, Pohjaeläimet, syvänne 2009, 2012 1 Hauhonselkä Kh Hauhonselkä, Valkkakivi 2 T Hämeenlinna 35.772 QE1-1-1, Kasviplanktonin koostumus, runsaussuhteet ja biomassa 2009, 2012 Hauhonselkä Kh Hauhonselkä, Valkkakivi 2 T Hämeenlinna 35.772 QE1-4, Kalaston koostumus, runsaussuhteet ja ikärakenne 2010 1 Iso-Roine Vh Iso-Roine syvänne 101 P Hämeenlinna 35.773 QE3-1, Kemialliset ja fysikaalis-kemialliset yleiset laatutekijät 2009, 2010, 2011, 2012, 2013, 2014, 2015 3 Iso-Roine Vh Iso-Roine syvänne 101 P Hämeenlinna 35.773 QE1-1-2, A-klorofylli 2009, 2010, 2011, 2012, 2013, 2014, 2015 1 Iso-Roine
    [Show full text]