Saarikylät siintävät Roineen takana. Alla Tampereen kaupungin sorakuoppa Vehoniemessä.

2 Kangasalan Luonto Kangasalan Luonnon 30 vuotta oukko valveutuneita luontoakti- lisesti merkittävä järveä: Längelmävesi, Jvisteja huomasi 1970-luvulla, että Vesijärvi sekä Roine. Kunta laski yli 20 Kangasalan kuuluisille soraharjuille vuotta jätevetensä Kirkkojärveen, joka oli käymässä huonosti. Elettiin Tam- laskee edelleen Roineeseen. Saastutta- pereen voimakkaan kasvun ja lähiöra- minen oli pakko lopettaa, kun Tampe- kentamisen aikaa. Hervannan ja uusien re alkoi ottaa raakavetensä Roineesta. kaupunginosien rakentamiseen tarvit- Luonnonsuojeluyhdistys järjesti semi- tiin tuhansia ja tuhansia kuutiometrejä naareja Kirkkojärvestä sekä vaati järven betonia ja sen raaka-aineeksi soraa. Se Natura-alueiden ottamista huomioon otettiin sumeilematta Kangasalan jää- kaavoitus- ja liikenneratkaisuissa. Osan kauden aikaisista soraharjuista. Soran- kamppailuista se voitti. otto oli villiä ja säätelemätöntä. Vuonna 2004 luonnonsuojeluyhdistys Suomen Luonnonsuojeluliiton järjes- vaihtoi nimekseen Kangasalan Luonto törakenteen vahvistuminen ja halu suo- ry. Samalla 2000-luvulla on tavallaan jella jäljellä olevia Kangasalan harjuja palattu alkulähteille eli harjujensuoje- kohtasivat 1978, kun Rauno Jokinen luun. Kuntien omistama Tavase Oy on oli perustamassa Kangasalan Luon- kauan suunnitellut Vehoniemenharjun nonsuojeluyhdistystä. Mukaan tulivat jäljellä olevien osien muuttamista teko- opettajat Eero Nieminen ja Ritva Lei- pohjavesilaitoksen imeytysalueeksi. Yh- kas. Heikki Prusi toimi yhdistyksen ta- distys on pitkään kritisoinut turhaketta, loudenhoitajana. koska Pirkanmaalla ei ole vesipulaa.

Yhdistyksen toimintaa 1980-luvulla Kangasalan Luonto ry. on Pirkanmaan leimasi halu pelastaa Kangasalan ainut- toiseksi suurin luonnonsuojeluyhdis- laatuinen harjuluonto. Mainittujen ak- tys, jolla on noin 200 jäsentä. Yhdis- tiivien lisäksi mukana olivat Marjo Tii- tyksemme suuntautuu tulevaisuuteen tola, Rauno Mattila sekä Reino Törmä. juhlimalla 30-vuotista taivaltaan. Tässä Toiminnassa päästiin myös tuloksiin. lehdessä esittelemme toimintaamme ja Kangasalan Luonto Näyttävin voimannäyte luonnonsuoje- tekijöitä. 30-vuotisjulkaisu lun tarpeesta Kangasalla oli harjujen- suojeluadressi, johon perustettu yhdis- Juhlavuosi ei merkitse paikoilleen py- Julkaisija: Kangasalan Luonto ry. tys kokosi 6500 nimeä. Se oli puolet sähtymistä. Kangasalan ainutlaatuiseen C/o Jorma Mäntylä kunnan äänioikeutetusta väestöstä. luontoon kohdistuu koko ajan uhkia Tanhuanpääntie 25 Tempaus herätti laajaa julkisuutta sekä ja vaaroja. Luonnonsuojelutyö on va- 36200 KANGASALA alueellisessa että valtakunnan lehdis- paaehtoisuuteen perustuvaa kansalais- 0400-333575 tössä, kun adressi luovutettiin edus- toimintaa. Hallituksen jäsenet teke- kunnassa. Kalevi Sorsan II hallituksen vät työtään korvauksetta rakkaudesta Vastaava toimittaja: ministeriin Johannes Koikkalaiseen se luontoon. Enemmänkin voisi tehdä. Jorma Mäntylä vaikutti niin paljon, että vuoden 1981 Vastassa ovat usein suuryritysten palk- jmantyla@kaapeli.fi maa-aineslaista tuli melko tiukka. kaamat konsultit ja asianajotoimistot, jotka etsivät keinoja ympäristölainsää- Taitto: Toinen seuraus oli Vehoniemenharjun dännön kiertämiseksi. Jos tunnet, että Nina-Carita Säpyskä ainutlaatuisen jääkauden aikaisen supan, Kangasalan luontoa pitäisi puolustaa nina-carita.sapyska@kotiportti.fi Punamultalukon suojelu. Se on tiettäväs- nykyistä pontevammin, tervetuloa mu- ti maailman suurin suppakuoppa, noin kaan toimintaan. ISSN-L 0781-5166 50 metriä syvä. Sen pohjalla saattaa vesi ISSN 0781-5166 olla jäässä vielä heinäkuun helteilläkin. Jorma Mäntylä Puheenjohtaja Paino: Harjujen ohella yhdistyksen toinen Kangasalan Luonto ry. Domus Print, Tampere 2009 painopistealue on ollut vesiensuojelu, onhan Kangasalla kolme valtakunnal-

Kangasalan Luonto 3 Sisällys

Kangasalan Luonto 30 vuotta ...... 5 Kangasalan Luonto ry:n hallitus Ritva Leikas: Mukana jo esittäytyy: harjujensuojeluadressissa ...... 6 Anneli Pekkala-Jalava ...... 22 Rauno Jokinen Luonnonsuojeluyhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja ...... 7 Kalevi Lepo ...... 23 Ismo Vuorinen Kangasalan luonnon kettutyttö ja Monika Merikoski ...... 23 Marjo Tiitola ...... 8 Tapani Hietala ...... 24 Eero Nieminen: Kangasalla on taas naavaa ja jäkälää ...... 9 Kari Sipilä ...... 25 Pentti Lahti: Maailma Marja Rassi ...... 26 ei ole mallillansa ...... 10 Nina-Carita Säpyskä ...... 27 Uuno Immonen Lintujen puolestapuhuja ...... 10 Jorma Mäntylä ...... 28 Kauneinta Kangasalla on lähimetsä Kautialan koululaisten ajatuksia luonnosta ...... 11 Luontohetki Raikun koulussa ...... 12 Tapahtumia 30 vuoden varrelta Tiukkaa asiaa ja tulista taistelua luonnon puolesta ...... 14 Tavoite Eira Rosendahlille Suojelun kärki -palkinto ...... 20 menneisyydestä Jouni Valkeeniemi valokuvaa ja tekee Sanomien luontopalstaa ...... 21 Onko se

Toimintaa metsien puolesta ...... 29 toteutunut? Miksi Kangasalan Luonto ry. vastustaa Tavasea? ...... 30 ”Viimeisinä vuosina kunta on lähtenyt systemaattisesti edistämään ympäris- Heljä-Sisko Helmisaari: tönsuojelua lisätäkseen asukkaidensa Tekopohjaveden muodostumisen viihtyisyyttä. Kuntalaisten jokapäiväi- edellytykset, veden laatu ja ympäristövaikutukset ...... 32 seen elämään liittyvät toimet ja tavat eivät ole hetkessä muutettavissa, mutta Reijo Oravainen: vähitellen on alettu ymmärtää muutos- Kirkkojärven kirkastuminen ...... 33 ten välttämättömyys ympäristöasioissa. Tiedotuksen, koulutuksen, ja nuorem- Luontoyhdistyksen toimintaa ...... 34 man sukupolven myönteinen omak- sunta ympäristönsuojeluasioissa johtaa Tarttisko tehdä JOTAIN? ...... 35 muutaman vuoden kuluttua tuloksiin ja suojeluasiat ovat itsestäänselvyys Kan- gasalla ja myös viihtyisä kotiseutu on tosiasia.” Kangasalan kunnanvaltuuston puheenjoh- taja Aarne Räsänen Pirkanmaan joulu- tervehdyksessä vuonna 1991.

4 Kangasalan Luonto Kangasalan Luonto 30 vuotta Yhdistyksestä tuli maan- omistaja

Kangasalan Luonto ry:n 30-vuotisjuhla pidettiin Urku-ho- tellissa lauantaina 7.2.2009. Tervehdyksen tapahtumaan toi Sll:n Pirkanmaan piiri- sihteeri Kaija Helle. Hän tarkasteli puheessaan luonnon- suojelupiirin historiaa ja palautti mieliin 1980-luvun harju- jensuojeluadressin. Juhlapuheen piti ja ansiomerkit jakoi yhdistyksen puheen- johtaja Jorma Mäntylä. Juhlaa tervehti myös Pälkäneen seudun ympäristöyh- distys. Sll:n piiri ja Pälkäneen seudun ympäristöyhdistys lahjoittivat Kangasalan Luonnolle 200m2 ja 190 m2 suoma- laista ikimetsää. Kangasalan Luonto omistaa nyt 390 m2 ikimetsää eli kaksi neliötä jokaista jäsentä kohti. – Tavoitteena on, että yhdistys ostaisi palan ikimetsää Kangasalan alueelta. Ikimetsän ystävillä ja Luonnonpe- rintösäätiöllä on jo metsää Kuhmalahdella ja Pälkäneellä. Nyt laitettiin alulle hankinta Kangasalta, kiitteli Kangasalan Luonnon puheenjohtaja Jorma Mäntylä lahjoituksia. Vuosijuhlan jälkeen pidettiin virallinen vuosikokous. Kangasalan Luonto ry:n puheenjohtajaksi valittiin edelleen Jorma Mäntylä. Hallitukseen 2009 valittiin Marjo Tiitola, Kari Sipilä, Kalevi Lepo, Marja Rassi, Anneli Pekkala- Jalava, Tapani Hietala ja Nina-Carita Säpyskä. Varajä- seneksi valittiin Eira Rosendahl ja Ismo Vuorinen.

Tähän tulee kuvaekstiä kovaaaasti.

Vasemmalta Kangasalan Luonnon pj Jorma Mäntylä sekä 30-vuotisjuhlassa Sll:n kultaisin ansiomerkein palki- tut Marjo Tiitola ja Ritva Lei- kas, Suojelun kärki-kiertopal- kinnon saanut Eira Rosendahl ja Sll:n hopeisen ansiomerkin saanut Uuno Immonen.

Kangasalan Luonto 5 Ritva Leikas Mukana jo harjujensuojeluadressissa

Kangasalan Luonto ry:n 30-vuo- seni Jokisen Rauno, Niemisen Eero ja autokannan kasvun myötä, rakennetut tisjuhlilla yksi Sll:n kultaisen ansio- minä laadittiin adressin teksti kokoon- alueet lisääntyneet, tässä muutamia. merkin saanut oli eläkkeellä oleva tumisissa Pikkolan koululla. Syksyjen pidentyminen ja talvien leu- biologian opettaja Ritva Leikas. Adresseja saatiin esille työpaikoille, dontuminen on vaikuttanut monien Hän oli mukana jo 1980-luvulla har- kauppoihin, kirjastoihin ja kouluille. nisäkäs-, lintu- ja hyönteislajien leviä- jujensuojeluadressin kokoamisessa. Hyvin moninaisiin paikkoihin. Selvää miseen pohjoisemmaksi. empimistä oli monesti havaittavissa lu- – Talousmetsien käsittely on muut- Kerro vähän henkilötietoja, ja miten paa kysyttäessä! Liian radikaalia!? Nuo- tunut laajamittaiseksi ”tehotuotan- menit mukaan Sll:n toimintaan? ret olivat innokkaita allekirjoittajia – he noksi” kaikkine seuraamuksineen. – Opiskelin Turun yliopistossa kas- kokivat itselleen tärkeän ulkoilumaas- vi-, eläin- ja perinnöllisyystiedettä sekä ton olevan uhattuna, ja varttuneemmat Parasta mitä Kangasalla on saatu maantiedettä 1960-luvulla tarkoitukse- ymmärsivät jääkautisen muodostelman aikaan? na valmistua opettajaksi. ainutkertaisuuden. – Mielestäni Luonnonsuojeluyhdistyk- Silloinen eläintieteen professori sen roolin esilletulo ja aseman vahvis- Rauno Tenovuo esitteli opiskelijoille Miten ympäristön tila on mie- tuminen – ihmisten tietoisuuden herät- SLL:a ja Suomen Luonto-lehteä – sii- lestäsi muuttunut viime vuosina täjänä ja lausuntojen antajana. tä se alkoi. Ylioppilasaineeni 1964 olin Kangasalla? kirjoittanut luonnonsuojelusta, mikä – Sisävesien raskas kuormitus on vä- Ikävintä, mitä Kangasalla on siihen aikaan oli uutta. hentynyt mutta rehevöityminen lisään- tapahtunut? Lapsuuteni kotijärveä Pyhittyä Piek- tymään päin, Itämeren tila huonontu- – Taajamarakentamisessa ja sen suun- sämäellä uhkasi rannalle rakennettava nut, päästöt ilmakehään lisääntyneet nittelussa ei aina ole huomioitu sopi- sahalaitos. – suorassa suhteessa tuotannon ja vuutta maisemaan ja entiseen rakenta- – Kirkkoharjun pohjoisrinteelle oli kuluttamisen kasvun myötä – jätemää- misympäristöön; talojen massiivisuutta 1970-luvulla suunnitteilla laajat soran- rät lisääntyneet, tosin kierrätys myös, sekä korkeus-, muoto- ja värityssuhtei- ottoalueet. Huoli harjujen kohtalosta luonnontilainen metsäluonto vähenty- ta pitäisi tarkastella eri ilmansuunnista heräsi ja yhdistyksessä päätettiin kerätä nyt, varsinkin Sisä-Suomessa peltomai- nähtynä kokonaisvaikutelmana ennak- allekirjoituksia mahdollisimman laajalti semat ovat pusikoituneet tai metsit- koon. Katse karttapohjasta kolmiulot- asian tunnetuksi tekemiseksi. Muistaak- tyneet, liikenteen melu on lisääntynyt teiseen näkymään!

6 Kangasalan Luonto Rauno Jokinen Luonnonsuojeluyhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja Kangasalan Luonnonsuojeluyhdistyksen ensimmäinen pu- ja vasemmistopuolueisiin, Rauno Jokinen palauttaa mieliin heenjohtaja Rauno Jokinen asuu reippaana eläkeläisenä 30 vuoden takaisia tapahtumia. Suoraman Kielonkujalla. Hän muistaa hyvin järjestön pe- rustavan kokouksen marraskuussa 1978. Jokisesta tuli yh- Miten ympäristön tila on mielestäsi muuttunut viime distyksen puheenjohtaja. vuosina Kangasalla? – Harjujensuojelu oli ilman muuta ykkösasia. Tehomet- – Vesien ja ilmaston suojelussa on menty eteenpäin. Kan- sänhoito oli myös esillä, samoin vesiensuojelu. Kunta laski gasalta löytyy uudelleen naavaa, jota ei ollut 1980-luvulla. silloin jätevetensä pieneen Kirkkojärveen. Kaikki tiesivät, että alkeellinen puhdistuslaite järven rannalla oli ”Kank- Ikävintä, mitä Kangasalla on tapahtunut? kulan kaivo”, joka ei toiminut, Jokinen muistelee. – Soranotto. Vahinkoja ei voi poistaa, vain peitellä maise- Kankkulan kaivolla tarkoitetaan kansan kielellä jotain moinnilla. mihin on laitettu rahaa, mutta sijoitus on tehoton ja tuot- tamaton – siis hukkaan heitettyä rahaa. Julkisesti voidaan Entä jatkossa? kuitenkin sanoa, että onhan sentään tehty jotain. – Luonto ei osaa puolustaa itseään, ellei ihminen hoida asi- – Olin silloin kunnan palveluksessa. Työkaveri kyseli aa. Se edellyttää jatkuvaa luontoasian esille nostamista, arvi- olisinko halukas osallistumaan luonnonsuojeluyhdistyksen oi luonnonsuojeluyhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja perustamiseen. Lähdin mukaan. Harjujensuojelusta tuli Rauno Jokinen. alkuvaiheessa lausuttua aika kiivaasti. Ehkä oli aihettakin. Se näkyi yhdistyksen suhteissa silloiseen kunnanjohtajaan Rauno Jokinen muistuttaa “kankkulankaivosta”, jonka kautta kunta laski 21 vuotta jätevetensä Kirkkojärveen. Tehoton Emscher-kaivo ei puhdistanut jätevesiä (kuva teoksesta: Äikäs, Kauko. Kangasalan vesilaitos 1952-2002).

• Kansalaisjärjestö, joka edistää luonnon monimuotoisuutta, kestävää elämäntapaa ja ympäristönsuo- jelua. • Toiminta aloitettiin 1938 nimellä Suomen Luonnonsuojeluyhdistys. Nimi muutettiin vuonna 1969 nykyiseen muotoon. • Yli 33 000 jäsentä ja 200 paikallisyhdistystä. • Paikallisyhdistys kuuluu johonkin 15 luonnonsuojelupiiristä. Kangasalan Luonto ry. kuuluu Pirkan- maan luonnonsuojelupiiriin.

Kangasalan Luonto 7 Kangasalan luonnon kettutyttö Marjo Tiitola

Suomen Luonnonsuojeluliiton kultaisen ansiomerkin yksi saaja on monitoiminainen Marjo Tiitola Vehoniemeltä. Hiljattain eläkkeelle jäänyt Marjo on edelleen mukana Kan- gasalan Luonto ry:n toiminnassa taloudenhoitajana. Hän osallistuu myös politiikkaan Kangasalan sitoutumattomien ryhmässä mm. rakennus- ja ympäristölautakunnan varajä- senenä. – Olen syntyisin Pakilasta ja Hämeenlinnan ja Tampe- reen kautta juurtunut Saarikyliin. Rakkaus luontoon tuli verenperintönä kodin kautta, ja on vuosien myötä vain tiivistynyt. Olen kolmen tyttären äiti ja kahdeksan lapsen- Kangasalla oli kerätty samoihin aikoihin harjujensuo- lapsen ”mamma”. Luonnon lisäksi sydäntäni lähellä ovat jeluadressi, jonka allekirjoitti noin kolmasosa kangas- eläimet melkein kettutyttömäisyyksiin saakka. Olen liittynyt alalaisista. Maa- ja metsätalouden tehokäytössä painavat 1960-luvulla Suomen Luonnonsuojeluliittoon ja toiminut työkoneet sekä kemikaalit ovat aiheuttaneet alkuperäisen siellä ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiirissä ja tänne muut- luonnon ja maaperän köyhtymistä. Kastemadot, heinäsirkat, tamisesta lähtien Kangasalan yhdistyksessä. perhoset, leppäkertut ja monet muut pieneliöt ovat vähen- tyneet. Myös metsien avohakkuut ja turvesoiden tehokäyttö Miten ympäristön tila on mielestäsi muuttunut viime aiheuttavat pahaa sekä luonnolle että ihmismielelle. Kotiky- vuosina Kangasalla? läni on säilynyt luonnonkauniina ja elinkelpoisena, mistä – Kesäpäivä Kangasalla-laulu oli jo lapsuudesta tuttu. Muis- olen joka hetki kiitollinen. tan aina sen hetken kun ensi kertaa nousimme harjun laelle ja näin sieltä avautuvan maalaismaiseman, viljavat pellot ja Parasta mitä Kangasalla on saatu aikaan? Roineen saarineen. Se oli Suomi kauneimmillaan. Kotimme – Kunnan ympäristöstrategia Kv 4.11.2002 vuoteen 2010 rakennusvaiheen aikana harjulenkkeilyt jäivät, mutta kun ”Kunta vaalii kaikessa toiminnassaan luontoa, ympäristöään ja taas tuli aikaa niihin, järkytys oli suuri: lenkkipolut päättyivät maisemiaan”. sorakuoppiin. Hankin Vehoniemen harjualueen osayleiskaa- vakirjan- ja kartan, jolloin huomasin, että maa-ainesottoon Ikävintä, mitä Kangasalla on tapahtunut? merkityistä alueista oli kahdet erilaiset kartat. Tätä eivät – Ikävintä on, ettei ympäristöstrategiaa ole useinkaan nou- kunnan päättäjät eikä ministeriö olleet huomanneet,vaan datettu! hyväksyivät molemmat! Siitä alkoi harjujen suojeluni.

Vasemmalla näkymä harjulta Roineelle Saarikyliin. Alla: Reetta Vuorio löysi järven soranottoalueelta!

8 Kangasalan Luonto Eero Nieminen: Kangasalla on taas naavaa ja jäkälää Suomen Luonnonsuojeluliiton kultai- seen sekä eduskuntaan, missä eduskun- Entä mikä on ikävintä, mitä Kanga- sen ansiomerkin saajia Kangasalla on taryhmien edustajat olivat sitä vastaan- salla on tapahtunut? Eero Nieminen. Hän on eläkkeellä ottamassa. – Oli se Sorolan kuoppa Kirkkoharjus- oleva biologian opettaja, joka seuraa sa aika kauhea, kun se sinne ilmestyi. edelleen valppaasti paikkakunnan luon- Miten ympäristön tila on mielestäsi Nyt se on jo sentään hiukan siistiyty- non tapahtumia. Vaikka tappioita on muuttunut viime vuosina Kangas- nyt. Toivottavasti tällaisia virheitä ei tullut, Eero Nieminen näkee luonnon- alla? enää tehdä. suojelijoiden saavutusten kannustavan – Seuraan tarkimmin tapahtumia kir- työn jatkamiseen. konkylän ja Suoraman seudulla. Siellä Eero kertoo tulleensa mukaan Luon- on alkanut kasvaa jäkälää ja nykyään nonsuojeluliiton toimintaan jo 1955, jopa naavaakin. Näin ei ollut 1960-lu- jolloin hän aloitti biologian opinnot vulla ilmansaasteiden takia. Ilmeisesti Helsingin yliopistossa. Tampereen ja Valkeakosken saasteet – Kiinnostuin tuolloin Suomen levisivät tänne asti. Luonnonsuojeluyhdistyksestä ja Suomen – Ikävä on sen sijaan ollut Kirkko- Luonto –lehdestä. Opetustyön mukana järven kohtalo. Kun kunnan jätevesien muutin ensi Keravalle, sitten Helsingin laskeminen järveen aloitettiin, se oli Roihuvuoreen ja sieltä tänne Kangasal- muuttunut uimakelvottomaksi jo 1965. le. Kun Kangasalan Luonnonsuojelu- Vaatimaton puhdistamo ei auttanut jär- yhdistys perustettiin 1978, olin melko ven tilaa. varhaisessa vaiheessa mukana Rauno Jokisen ja Ritva Leikaksen kanssa. Mikä on parasta mitä Kangasalla – Muistan hyvin harjujensuojeluad- on saatu aikaan? ressin. Kokosimme siihen nimiä ja – Kirkkoharjun tuhoaminen saatiin luovutimme listat Kangasalan kunnan- viimein loppumaan. Lopuista harjuista valtuuston puheenjohtajalle. Kävimme pitäisi pitää parempaa huolta. viemässä adressin myös lääninhallituk-

Eero Nieminen sai Sll:n kultaisen ansiomerkin Kangasalan Luonnon puheenjohtaja Jorma Mäntylältä huh- tikuussa 2009.

Kangasalan Luonto 9 Pentti Lahti: Maailma ei ole mallillansa Suomen Luonnonsuojeluliiton hopeisen ansiomerkin pit- käaikaisesta toiminnasta Kangasalan Luonnon hyväksi sai Pentti Lahti, joka asustaa omakotitalossaan Kuohunhar- julla. Hän kertoo olevansa syntyperäinen kangasalalainen ja asuneensa täällä yli 70 vuotta. Pentin sydäntä lähellä ovat linnut ja kalat. – Pieniä askelia on otettu eteenpäin etenkin vesistöjensuo- jelun alalla. Roine on nykyään varsin hyvässä kunnossa, mutta Vesijärvessä on ajoittain levää. Samoin harjujensuojelussa on saavutettu tuloksia, pohtii Pentti, joka oli mukana 1970-luvulla luonnonsuojeluyhdistyksen harjujensuojeluadressissa. – Mutta eivät saavutukset tarkoita, etteikö työtä pitäisi tehdä edelleen. Vehoniemen tilanne on murheellinen. Harjun jäljellä olevat osat pitäisi ehdottomasti pelastaa. – Kirkkojärven tila on edelleen onneton. Paraneminen on hidasta, koska 1950-luvun kunnallispoliitikot päät- tivät laskea kunnan jätevedet pieneen järveen Kankkulan kaivoksi kutsutun näennäispuhdistamon kautta. Enpä usko, että järven tila paranisi kemikaalien avulla. Kangasalan luonnon tilaa Lahti pitää kohtuullisena, Pentti Lahti on toiminut pitkään Kangasalan luonnon hyväksi. mutta samalla hän muistuttaa harjujensuojelun tär- keydestä ja ihmettelee suomalaisten ydinvoimaintoa. – Maailma ei ole mallillansa, kun ydinvoimasta on tehty liian halpaa, Lahti miettii. Uuno Immonen Lintujen puolestapuhuja

Suomen Luonnonsuojeluliiton hopeisen ansiomerkin sai Kangasalan Luonnon 30-vuotisjuhlilla Uuno Immonen. Kaarina Maununtyttärentien varrella asuva Uuno on ollut mukana toiminnassa lähes 20 vuotta. Uuno Immonen kertoo, että hänet houkutteli mukaan Kangasalan Luonnonsuojeluyhdistyksen toimintaan Marjo Tiitola. – Mielestäni jokaisen ihmisen pitäisi olla luonnonsuo- jelija. Se on meidän velvollisuutemme, sillä luonto ei voi puolustaa itseään. Ihmisten on huolehdittava luonnosta, Immu pohtii.

Miten ympäristön tila on mielestäsi muuttunut viime vuosina Kangasalla? Uuno Immo- – Linnunpönttöjä pitäisi edelleen valmistaa. Tietotaitoni on sen johdolla edelleen käytettävissä, vaikka voimani ovat vähentyneet sai- on koottu rastelun myötä. satoja lin- nunpönttöjä. Mikä on parasta mitä Kangasalla on saatu aikaan? 1990-luvulla – Luonnonsuojelutoiminnan laajentuminen. järjestettiin aktiivisesti Ikävintä, mitä Kangasalla on tapahtunut? linnunpönttö- – Nuoria pitäisi olla enemmän mukana luonnonsuojelu- talkoita. työssä.

10 Kangasalan Luonto Kauneinta Kangasalla on lähimetsä Kautialan koululaisten ajatuksia luonnosta

– Kangasalan kaunein paikka on mei- pääsevät myös Kirkkoharju, Sarsa, Pyry Sirola toivoisi, että autot kehittyi- dän viereinen metsä. Siellä on iso kivi ja Haralanharju sekä Vehoniemen auto- sivät vähempi päästöisiksi. jos sen päälle nousee, niin näkyy hieno museon ympäristö. pelto, kertoo Roosa Hakkari. Kauniiden paikkojen tulee Kautialan koulun 4-luokkalainen Luonto alkaa kotiovelta säilyä Aino Rönö viihtyy kotinsa lähellä Lapset kertovat seikkailevansa metsis- –On tärkeää suojella luontoa, koska purolla. sä, katselevansa vain hienoja maisemia osa ruuastamme esimerkiksi marjat ja – Meidän lähellä on sellainen puro tai keräävänsä kukkia. osa mehuista, vilja, siemenet ja niin jossa on pieniä koskia, mutta se puro – Leikin usein luonnossa ja kerään edespäin tulevat maasta tai luonnosta. on tosi pieni, mutta se on silti tosi sieniä. Marjastan myös, Pyry Sirola Joten jos pakokaasua tulee paljon, se hieno paikka. kertoilee. voi tarttua niihin ja sitten ne voi myös Lauri Asikainen taas katselee Markus Kahilainen ulkoilee koirien myrkyttyä ja me syömme sitä, huolehtii mielellään kotisaunansa portailta kanssa ja syöttää lampaita. 10-vuotias Lotta Alanen. auringon laskua, mutta listaa silti – Makoilen ja katon pilviä, Mersu Luonnonsuojelu koetaan tärkeänä ja Kangasalan hienoimmaksi paikaksi Aarnio tunnelmoi. se on lapsille itsestäänselvyys. Haralanharjun. Myös Vehoniemi auto- Luonto alkaa pikkukoulun oppi- –Luontoa on tärkeä suojella siksi, museoineen ja Kangasalan keskusta laiden kotiovelta ja lapset osaavat että eläimet voivat elää terveellistä ovat nuoren miehen mieleen. todella arvostaa sitä. Moni on myös elämää eivätkä saastuta itseänsä, Nea Kun lapsilta kysyy Kangasalan ajatellut, miten luontoa voi suojella. Tainio miettii. kauneinta paikkaa, nousee voitta- –Luontoa voi suojella siten, ettei Moni muistaa myös, että saamme jaksi ylivoimaisesti oma lähimetsä. heittele roskia, 8-vuotias Nea Tainio ruokamme luonnosta ja mitä puhtaampi Lähimetsä tarjoaa kiipeilykiviä ja tietää. luonto on, sitä puhtaampaa ruokaa kallioita, kuohuvia puroja ja kauniita Moni oppilaista kävelee tai pyöräilee syömme. puita. Aurinko värjää iltaisin pellon kaverille, etteivät pakokaasut saas- –Luonnosta saamme ruokaa. Mitä takana olevan taivaan, jota on komea tuta luontoa. Kierrätyskin muistetaan vähemmän kasveja, sitä vähemmän on katsella omalta kotipihalta. Kangasalan ja Kautialan koulussakin on pihalla ilmaa. Emmekä halua kauniiden paik- luonnon kauneimman paikan listalle kompostori, jota oppilaat itse hoitavat. kojen tuhoutuvan, tiivistää Pyry Sirola. NINA-CARITA SÄPYSKÄ Syksyn tullen koululaiset saavat välituntievästä oman koulun omenoista. Oikealla: Mersu Aarnio on löytänyt etanan.

Kangasalan Luonto 11 Luontohetki Raikun koulussa

Raikun koulutalo sijaitsee keskellä Avohakkuut eivät ole hyviä linnunpesille ei saa mennä ja eläimiä ei maalaismaisemaa, kärpässienten ta- Ensimmäinen kysymys kuului: miten saa kiduttaa.” kana Raikunjärven rannassa. Pihassa meistä jokainen voi suojella luontoa? talkoilla kunnostettu kylätalo, talon Käsiä alkoi nousta ja vakavailmeisiä Luonnossa liikkuu niin kettu, takana urheilukenttä ja nurmikkoisen vastauksia alkoi tulla: ”Roskia ei saa kärppä kuin peltohiirikin pihan perällä pieni metsikkö, jossa on heittää luontoon eikä lasinpalasia. Ei Toinen kysymys oli, mitä eläimiä olette oppilaiden rakentamia majoja. Koulun myöskään tupakoita metsäpalovaaran nähneet luonnossa? Innokas viittaa- ilmapiiri on kodikas ja iloisen reipas. vuoksi. Kasvi- eikä hyönteis- eikä mi- minen alkoi ja luettelo oli melkoinen: Näissä puitteissa oli mukava kokemus tään muitakaan myrkkyjä saa heittää. Oli nähty kettu, siili, orava, peltohiiri, vierailla ensi- ja toisluokkalaisten op- Oksia eikä puita saa taitella, avohak- joutsen, käärme, sorsa, kala, sammak- pilaiden yhteisluokassa ja kysellä lasten kuut ei ole hyviä, rauhoitetut kasvit ko, harakka, kärppä, lumikko, päästäi- ajatuksia ja mielipiteitä luonnosta ja jätettävä rauhaan, pulloja ja purkkeja nen, peura, sisilisko, hanhi, mato, rotta, ympäristöstä. ei jättää, on kuljettava polkuja pitkin, hiirihaukka, kalasääksi, supikoira, hir-

Sibilla Melkas-Anton II-luokka.

12 Kangasalan Luonto Alisa Heiskanen I-luokalta on taiteillut koulun pihan.

vi, muurahainen, linnut, ilves ja hylje. soramonttujärvi (kun siellä voi uida) ja lasten piirroksia koululta ja taideteok- Lisääkin olisi tullut, mutta aikataulu sen soramontun rinteet talvella. Siellä sia, kuten syksyn värejä hehkuvista pui- pakotti seuraavan kysymyksen esittä- oli koulunkin kanssa käyty pulkkamä- den lehdistä lasten nurmikolle taiteile- miseen! essä ja suksilla. Ja aika liikuttavaa että ma krokotiili. koulun piha, kun siellä sai tehdä majoja Tunti oli kulunut kuin siivillä. Kun Koulun piha kutsuu leikkiin välitunnilla metsikköön ja heppatalleja. iloisena poistuin koululta, tunsin ettei Kolmas kysymys, mitkä ovat mielestän- Ja talvella lumiukkoja ja –eläimiä sekä luonnonsuojelutyö ole turhaa. Seuraa- ne kauniita ja merkittäviä luontokohtei- liukumäki! Jälkikertomuksena tuli vielä valle sukupolvelle on luonto jätettävä ta Kangasalla, antoi ymmärtää että ret- haravointi ja hyppely lehtikasoihin sekä yhtä elinvoimaisena ja kauniina kuin kiä luontoon tehdään sekä kodin että tammenterhojen keräily nurmikolta vä- mitä se nyt on. Ainakin nämä lapset koulun kanssa. Uhkainlampi tuli en- litunnilla. osaavat sitä arvostaa! simmäisenä, järvet ja sitten Pohtiolam- Täydennykseksi rehtori Taru Rä- MARJO TIITOLA pi, harjut, näkötornit, metsät, kesällä sänen näytti vielä kalenteriksi koottuja

Kangasalan Luonto 13 Tapahtumia 30 vuoden varrelta Tiukkaa asiaa ja tulista taistelua luonnon puolesta

Keskustelu harjujensuojelusta kävi 1978 vilkkaana. Vasta perustettu luonnon- Kangasalan Luonnonsuojeluyhdis- suojeluyhdistys oli kaikessa mukana. tyksen perustava kokous pidettiin 25.11.1978. Perustajajäsenet: Heikki Myönteistä oli Kirkkojärven saastutta- Prusi, Minna Törmä, Kalevi Savo- misen loppuminen. Kunta oli laskenut lainen, Maila Järvenpää, Erkki Jo- jätevetensä pieneen järveen 1959-80. kinen, Unto Salo, Markku Mäkelä, Heikki Mattsson, Ritva Leikas sekä Rauno Jokinen. 1981 Ensimmäinen puheenjohtaja Rauno Maa-aineslaki 24.7.1981/555 sää- Jokinen asetti tavoitteen: ”Ottakaamme dettiin. Lain tavoite oli, että ainesten kuntamme ainutlaatuisen kauneuden otto tapahtuu ”ympäristön kestävää säilyminen erityishuoleksemme. Jos kehitystä tukevalla tavalla.” Maa-ai- yleinen mielipide on riittävän voimakas neksen otto ei saa aiheuttaa ”1) kau- luontomme säilymisen puolesta, se on niin maisemakuvan turmeltumista; 2) aina huomioitava päätöksenteossa.” luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tu- houtumista; 3) huomattavia tai laajal- le ulottuvia vahingollisia muutoksia Kangasalan1979 Luonnonsuojeluyhdistys luonnonolosuhteissa; tai 4) tärkeän tai aloitti toimintansa rämäkästi. Sisäminis- muun vedenhankintakäyttöön soveltu- teri Johannes Koikkalainen kävi kat- van pohjavesialueen veden laadun tai sastamassa Kangasalan harjut. Luon- antoisuuden vaarantuminen, jollei sii- nonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja hen ole saatu vesilain mukaista lupaa.” Rauno Jokinen kyseli Koikkalaiselta Syksyllä 1981 soraa revittiin harjuista mitä harjujen suojelemiseksi ollaan te- niin paljon kuin mahdollista ennen lain kemässä. Suomi oli ainoa Pohjoismaa, astumista voimaan 1.1.1982. Kangasalan Sanomat 9.11.1979. jossa soranotto oli täysin villiä. Soralaki oli juuttunut eduskuntaan korvauksista syntyneiden kiistojen takia. Maanra- kennusliikkeet vastustivat lakia. 1982 kartassa olivat maa-ainesten ottoalueet Kuntaan laadittiin Vehoniemen harju- suurentuneet huomattavasti. Kaavaa alueen osayleiskaava, joka sisälsi perus- valmisteltaessa vallitsi alueella toimen- selvitykset kuten luonnonsuojelualueet pidekielto. 1980 ja -kohteet, virkistyskäytön sekä tar- Maisematoimikunnan komiteamietintö koin harkitut maa-ainesten ottoalueet. julkaistiin. Mietinnössä Vehoniemen- Maanomistajat ottivat osaa kaavaval- harju annettiin esimerkkinä kansallises- misteluun. Asiakirja ja osayleiskaava- 1983 ti arvokkaasta näköalamaisemasta. kartta hyväksyttiin valtuustossa 26. Vehoniemenharjun luonnonsuojelu- elokuuta 1982. alue perustettiin asetuksella valtion Kangasalan Luonnonsuojeluyhdistys omistamalle alueelle. Tapahtuma mai- kokosi harjujensuojeluadressin, jonka Sisäasiainministeriö vahvisti Veho- nittiin samana vuonna perustetun allekirjoitti 6500 kuntalaista, yli puolet niemen harjualueen osayleiskaavan ympäristöministeriön vuosikertomuk- äänioikeutetusta väestöstä. Listat luo- julkipanon jälkeen ”sellaisena kuin sessa. Sisäasiainministeriö vahvisti Ve- vutettiin kunnanvaltuuston puheenjoh- asiakirjoissa oleva ja tähän päätökseen honiemen harjualueen osayleiskaavan. tajalle sekä lääninhallitukselle ja edus- liitetty yleiskaavakartta siihen liittyvine Silti jo toimenpidekiellon aikana kunta kunnalle. Eduskuntaryhmien edustajat yleiskaavamerkintöineen ja määräyksi- myönsi alueelle soranottoluvan. Samoi- olivat sitä vastaanottamassa. neen tarkemmin osoittaa”. Kukaan ei hin aikoihin KTK kaivoi ydinharjun ja huomannut että päätökseen liitetyssä soranottoalueen välissä olevan virkis-

14 Kangasalan Luonto tysalueen pois vanhentuneella soran- ottoluvalla. Samalla soranotto laajeni suojelulle Mustalukon alueelle.

Kaavakarttojen erilaisuus teetti luon- nonsuojeluyhdistykselle paljon työtä. Soralupia myönnettiin reippaasti yli EO- eli ottoalueiden rajojen. Kunnan valvonta ei toiminut, soranottopaikko- jen seinämät olivat lähes pystysuoria, joten maisemointivelvoitteen edellyttä- miä luiskia ja istutuksia ei voitu tehdä. Siinä aina peruste uusille yli EO-rajo- jen ulottuville soraluville. 1984 Kangasalan Sanomat 13.11.1987. Maa-aineslaki oli voimassa, mutta kuin- ka ollakaan kunta kuulutti Soraseula Oy:n soranottohakemuksesta, joka malla alueella toistuvista määräyksistä toteutuessaan olisi ulottunut luonnon- huolimatta (SHL 10.11.2005). Tapaus suojelualueelle ja puhkaissut harjun. ei ollut Kangasalla ainutlaatuinen, sillä luonnonsuojeluyhdistykset järjestivät Yhtiö perui hakemuksensa nousseen Pikon Betoni Oy tulkitsi samoin lupa- lokakuussa ”Porilaisten marssin” Kan- hälyn takia. ehtoja omavaltaisesti 1987. gasalla Keisarinharjulta Vehoniemen näkötornille vauhdittaakseen harjujen- suojelua. Jäsenlehdessä kerrottiin Suo- ramanjärven lehdon suojelusta sekä 1986 1988 hyötyjätekeskuksen suunnittelusta.

Vehoniemen osayleiskaava kuumensi Kiistely Vehoniemen harjukaavas- Lehdistön palstoilla harjujensuojelu oli tunteita. Valituksia puitiin Hämeen- ta jatkui. Tampereen ja Kangasalan näkyvästi esillä. linnan hallinto-oikeudessa. Kunta ja luonnonsuojeluyhdistys olivat ajoittain pahasti tukkanuottasilla. 1987 Luonnonsuojeluyhdistys perusti Suo- jelun kärki –kiertopalkinnon, joka luovutettaisiin vuosittain kiitokseksi merkittävästä luonnonsuojelutyöstä. Palkinnon saajan tulee olla kangasala- lainen. Matti Rainion suunnitteleman kelopuu- ja keramiikkateoksen sai en- simmäisenä Marjo Tiitola.

Soraseula Oy:lle myönnettiin 2,5 mil- joonan kuutiometrin soranottolupa Vehoniemelle. Soraraaka-ainetta käyt- tävillä yhtiöillä on ollut taipumus ottaa maa-ainesta enemmän kuin luvat sal- livat. Lupaehtoja ”tulkitaan” omaval- taisesti. Syksyllä 2005 Aimo Sulin Oy joutui poliisitutkinnan kohteeksi, kun yhtiö ylitti luvanvaraisen ottamisalueen rajan yli 20 metrillä. Yhtiö ei keskeyt- tänyt maa-ainesten ottamista luvatto-

Kangasalan Luonto 15 1989 1991 Suojelun kärki –palkinnon sai ympäristönsuojelusihteeri Raini Hämeen lääninhallitus hylkäsi luon- Kiukas. nonsuojeluyhdistyksen valituksen. Vehoniemellä virkistysalueellekin [Kuva: Kskarki15121988.jpg] myönnettiin soranottolupa. Luonnon- suojeluyhdistyksen lehti kirjoitti, että Valitusoikeutta yhdistys on joutunut ”käytännössä luvat ovat sallineet kaa- Vehoniemen sora-asioiden vuoksi vaan merkityn ottoalueen rajojen ylit- usein tämisen jokaisessa suunnassa, missä soraa on ollut saatavissa.” 1992

Kangasalan Luonto –jäsenlehdessä mainostettiin keväällä näyttäviä lin- nunpönttötalkoita. Uuno Immosen johdolla opastettiin pönttöjen ”kaira- Marjo Tiitola sai Suojelun kärjen vuosina 1987 sekä 1989. Kangasalan Sanomat usta” pölkyistä. Syksyllä yhdistys jär- 13.11.1987. jesti luonnonmukaista metsänhoitoa käsittelevän tilaisuuden.

1989

Suojelun kärki –palkinnon sai ympäris- tönsuojelusihteeri Raini Kiukas.

Valitusoikeutta yhdistys on joutunut Vehoniemen sora-asioiden vuoksi usein käyttämään, koska kunnan ym- päristöviranomaisilla on käsitys että ”lupa on myönnettävä” vaikka kaavasta poiketen. Kun osayleiskaava ottamis- alueet oli ylitetty 11 hehtaarilla ja otto oli ulottunut virkistys-luonnonsuojelu- alueille, ei ollut enää muuta mahdolli- suutta kuin valittaa uusista sorafirman hakiessa uutta lupaa Vehoniemelle.

Aamulehti uutisoi 14.11.1995 soramont- tujen täytöstä Kangasalla.

16 Kangasalan Luonto 1994 Keväällä yhdistys järjesti jäl- leen ins. Uuno Immosen johdol- la linnunpönttötalkoot. Uuno teki pönttöjä uudella pönttökairalla.

Luonnonsuojeluyhdistys tervehti Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n perus- tamista 1.8.1994. Syksyllä oli kan- sanäänestys Suomen EU-jäsenyy- destä. Luonnonsuojeluyhdistyksen jäsenlehdessä kannettiin huolta ydinjät- teen loppusijoituksesta EU:ssa, kasva- vista liikennemääristä sekä EU:n Suo- mea huonommista jätevesinormeista.

Rauni Kiukas sai vuonna 1990 kii- toksen ympäristön hyväksi tehdystä työstä.

1990-luvun alussa järjestettiin useita linnumpönttötalkoita Uuno Immosen johdolla. 1995

Soranotolle Kangasalan Vehoniemellä ei löytynyt mitään rajaa. Aamulehti uu- tisoi elokuussa 1995.

Entisen soranoton jäljetkin ovat siivoa- matta.

Kangasala alkoi saada valtakunnallista mainetta sorapolitiikallaan. Kunta pää- si Tekniikka&Talous –lehden pilapiir- rokseen (sivulla 18).

Aamulehti 9.8.1995.

Kangasalan Luonto 17 Kangasala pääsi Tekniikka&Talous –lehden pilapiirrok- seen vuonna 2005 harjupolitiikallaan.

kohdalla. Luonnonsuojeluyhdistys esit- ti järven lisäämistä Natura 2000 -ohjel- 1996 1997 maan. Kunta vastusti esitystä Kuohun- lahden osalta. Ympäristöministeri Pekka Haavis- Uusi luonnonsuojelulaki astui voimaan. to sekä kansanedustajat Satu Hassi, Raini Kiukas kirjoitti Kangasalan Vanhojen sorakuoppien maisemointi Irja Tulonen ja Pia Viitanen olivat Luonto –lehdessä lain vaikutuksesta keskustelutti edelleen. Kangasalan Luonnonsuojeluyhdistyk- kunnassa. Natura 2000-ohjelman laati- sen vieraina Vehoniemen näkötornilla minen jatkui ja kunta pyysi yhdistyksel- Kesäpäivä Kangasalla –laulun soidessa. tä lausuntoa kohteista. Seurue kävi myös Punamultalukossa. Luonnonsuojeluyhdistys vastusti val- Natura-ohjelman valmistelu oli alkanut tatie 12:n laajentamista nelikaistaiseksi ja yhdistys teki esityksiä sopivista koh- moottoritieksi. Erityisen ongelmalli- teista. Lisäksi yhdistys järjesti mielipi- sena yhdistys piti tielaitoksen suunni- detiedustelun kunnan nimikkolajeista. telmaa Kirkkojärven Kuohunlahden Yli 250 lajin joukosta valtuusto valitsi ylityksen kohdalla. Järvi oli ehdolla 1999 luonnonsuojeluyhdistyksen ehdotuk- Natura 2000-ohjelmaan. sista neljä: tumma tulikukka, kotka, Kangasalan Luonto –lehti kirjoitti kuore ja kangastatti. Kangasala sai vaihteeksi tunnustus- syyskuussa Koukkurahkan suon luon- ta ympäristönsuojelijoita. Luonnon- toarvoista ja kannatti alueen lisäämistä suojelupiiri palkitsi kunnan pyöräi- yhdeksi Suomen Natura 2000 -koh- lyn hyväksi tehdystä työstä. Markku teeksi. Muita ehdotettuja alueita olivat: Lahtinen vastaanotti kunniakirjan. Keisarinharju-Vehoniemi, Heponie- men pähkinäpuulehto, Kirkkojärven Samana vuonna Suojelun kärki –kierto- alue sekä Längelmäveden saaret. palkinnon saivat Martti ja Marjatta Tii- tola ansioistaan Punamultalukon suo- Lehti kirjoitti myös ekoasumisesta Ri- jelemiseksi. Ympäristöministeri Pekka kun yhteiskylässä sekä soramonttualu- Haavisto oli vieraillut 1996 Kangasalla eiden maisemoinnista Puutteenmäen- tavaten Martti Tiitolan Vehoniemen tiellä. Kirkkojärven tilaan kiinnitettiin supassa. Valtio lunasti alueen ennätys- taas huomiota toissatalvisten kalojen vauhtia luonnonsuojelualueeksi. joukkokuolemien takia. Lähistön asuk- kaat vaativat nopeita toimia järven pe- lastamiseksi. Vesikasvien niittokoneel- la vähennettiin biomassaa ja yritettiin näin parantaa järven happitilannetta. 1998 Luonnonsuojeluyhdistys järjesti Juk- Kirkkojärvi oli alkanut hiljalleen toipua ka Könösen opastuksella kesäkuussa yli 20 vuotta kestäneestä jätevesikuor- Kirkkojärvellä pyöräretken yölaulajien mituksesta. Kuohunlahdesta on tullut maille kiinnittääkseen huomiota jär- merkittävä lintujen pesimäalue. Valta- ven tilaan. Kalakuolemista väiteltiin jo tietä 12 haluttiin leventää Kirkkojärven edellisenä vuonna.

18 Kangasalan Luonto 2000 2006 Kangasalta merkittiin Natura 2000 - Kangasalan Luonto ry. järjesti Mobi- verkostoon kuusi arvokasta luontoalu- lia-automuseossa Vesi- ja maisema- etta: Keisarinharju-Vehoniemenharju semiaarin, jonka tarkoitus oli välittää (275 ha), Hepomäki-Kalkunvuori (18 tietoa Tavase Oy:n tekopohjavesisuun- ha), Kirkkojärven alue (305 ha, si- nitelmasta. Yli 80 kunnanvaltuutettua, sältäen Suoramanjärven), Salmuksen ympäristöaktiivia ja päättäjää osallistui alue (364 ha, sisältäen Koukkurahkan tapahtumaan. Esitelmöitsijöinä oli alan suon), Längelmäveden saaret (407 tieteellisiä asiantuntijoita sekä Tavase ha) ja Hautalammi (2.1 ha). Salmus Oy:n edustajia. Kirkkojärvi-seminaarissa Pirtillä kuul- sijaitsee osin Lempäälässä ja Län- tiin Kirkkojärven tilasta. gelmäveden saaret osin Orivedellä.

Yhdistyksen esittämistä kohteista He- ramaanjärvi jäi pois Naturasta. 2007 2009 Suojelun kärki –kiertopalkinto luovu- Kangasalan Luonto ry:n 30-vuotisjuhla tettiin Marja Rassille ansiokkaasta pidettiin Wanhalla Urkutehtaalla 7.2. 2001 työstä Vehoniemenharjun suojelun hy- Tilaisuudessa palkittiin ansioituneita väksi. luonnonsuojelijoita SLL:n kultaisin ja Luonnonsuojeluyhdistys järjesti petoil- Syksyn päätapahtuma oli Kirkkojärvi - hopeisin ansiomerkein. tamat Wanhalla Urkutehtaalla 18.10. seminaari, joka veti Kangasalan Pirtin Raine Raitio esitelmöi aiheesta ”Pedot täyteen väkeä. Kunnan keskustan pa- Harjujensuojelusta lähdettiin ja sinne entisajan ihmisten uhkana – hieman hoin saastuneesta järvestä ollaan edel- on palattu. Tavase Oy haluaisi muuttaa petovihasta ja sen historiasta.” Doku- leen huolestuneita ja parannuskeinoja loput Vehoniemenharjusta tekopohja- mentteja petoeläinten aiheuttamista yritetään keksiä. Järvi tuli Natura 2000- vesilaitoksen imeytysalueiksi. Keskus- ihmisuhreista on erittäin vähän: ”1800- ohjelmaan luonnonsuojeluyhdistyksen telu turhakkeena pidetystä hankkeesta luvun petovihan suurimpana syynä oli esityksestä. käy edelleen kuumana (KS 4.8.2009). pelko, elikeinolle aiheutuneet vahingot ja lasten joutuminen vaaralle alttiiksi sekä julkisen sanan levittämät kerto- mukset ja uutiset, jotka lisäsivät peto- vihaa.” 2003

Soranottokeskustelun laimennuttua Vehoniemenharjulle ilmaantui uusi ongelma. Tampereen ja naapurikunti- en omistama Tavase Oy halusi siirtyä pinta- ja pohjaveden käytöstä ja tehdä kuluttajat riippuvaiseksi tekopohjave- destä. Yhtiön tarkoitus oli ja on käyttää Vehoniemenharjun jäljellä olevia osia jättiläismäisen tekopohjavesilaitoksen imeytysalueina. Ylen MOT-ohjelma Vuotuinen kevätretki 2007 tehtiin arvioi hanketta kriittisesti 26.9.2003. kirkkojärven ympäri. Mukana oli yli 50 2008 osanottajaa. Yhdistyksen perinteinen kevätretki jär- 2004 jestettiin Laipanmaan metsäalueelle. Jouni Valkeeniemi kertoi seudun histo- Yhdistyksen nimeksi muutettiin Kan- riasta Rajalan kämpällä. gasalan Luonto ry.

Kangasalan Luonto 19 Suojelun kärki Kangasalan Luonto ry on yli 20 vuoden on saanut useampi henkilö. Vuonna ajan jakanut kiertopalkintoa, jonka nimi 2009 palkinnon sai Eira Rosendahl, on Suojelun kärki. Yhdistyksen hallitus joka on vuosia tehnyt järjestötyötä yh- antaa sen ympäristönsuojelutyössä an- distyksen hyväksi. sioituneelle henkilölle. Palkintoa ei joka vuosi ole jaettu ja joinakin vuosina sen

Kautta aikain: 1987 Marjo Tiitola 1996 Lukion tytöt; Lina van Aerschot 1989 Marjo Tiitola 1997 Martti ja Marjatta Tiitola 1990 Raini Kiukas 1998 Heikki Mäenpää 1991 Kai Hirvonen 2001 Jouni Valkeeniemi 1992 Rekolan luomutila 2005 Jouko Alhainen, Sääksisäätiö 1993 Toivo Kudjoi 2006 Uuno Immonen 1994 Reino Mantsinen 2007 Marja Rassi 2009 Eira Rosendahl

Vuoden 2009 Suojelun kärki luovutettiin Eira Rosendahlille. Eira Rosendahlille Suojelun kärki -palkinto Kangasalan Luonto on pitkään jaka- nut Suojelun kärki -kiertopalkinnon. Miten ympäristön tila on mie- Se annetaan vuosittain luonnonsuo- lestäsi muuttunut viime vuosina jelutyössä ansioituneelle kangasalalai- Kangasalla? selle. Aikaisemmin palkinto on ollut – Kangasala ”kaupungistuu” ja luon- mm. Marja Rassilla sekä Sääksi-sää- nollinen luonto saa väistyä ihmisen ja tiöllä Pohtiolammella. Vuoden 2009 ”kehityksen” tieltä. Ympäristöä saas- vuosikokous päätti myöntää kierto- tuttaviin tekijöihin puututaan entisai- palkinnon hallituksen pitkäaikaiselle koja paremmin. jäsenelle Eira Rosendahille. Hän on osallistunut aktiivisesti hallituksen toi- Parasta mitä Kangasalla on saatu mintaan ja auttanut merkittävästi yh- aikaan? distyksen vuosittaisten tapahtumien – En osaa tähän oikein sanoa mitään. järjestelyissä. Ikävintä, mitä Kangasalla on ta- Kerropa vähän henkilötietoja, ja pahtunut? miten menit mukaan Sll:n toimin- – Suurilla ”teollisuuslaitoksilla” ja broi- taan? lerikasvattamoilla tärvätään kauniita – Minut ”kaapattiin” hallitukseen vuo- maalaiskyliä ja -maisemia sekä asuin- sikokouksessa 31.01.2005. Liiton jäsen ympäristöjä. Tavase-hanke on järjetön- olen ollut kauan ja luonnosta kiinnos- tä rahan ja luonnon haaskausta. tunut aina. Olen eläkkeellä, entinen mielenterveyshoitaja.

20 Kangasalan Luonto Jouni Valkeeniemi valokuvaa ja tekee Sanomien luontopalstaa

Sahalahtelainen Jouni Valkeeniemi on ollut pitkään mu- kana luonnonsuojelutyössä. Kangasalla hänet tunnetaan parhaiten paikallislehti Kangasalan Sanomien luontopals- tan pitkäaikaisena toimittajana. Hän sai Suojelun kärki -kier- topalkinnon 2001. Jouni kertoo olevansa 48-vuotias. Hän on syntynyt Tampereella, asunut Sahalahdella hieman yli 20 vuotta, on naimisissa, vaimo ja kolme lasta. – Kiinnostus luontoon alkoi jo ihan pikkupoikana. Aktii- vinen lintuharrastaja olen ollut noin 13-vuotiaasta lähtien. Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä enemmän olen kiinnos- tunut luonnosta laajana kokonaisuutena. – Järjestötoiminnassa olen ollut aina mieluummin tark- kailijana kuin toimijana. Ymmärrän hyvin aktiivisen osal- listumisen tärkeyden, mutta henkilökohtaisten seikkojen vuoksi olen jättänyt lipunkantajan roolin muille, Jouni summaa luontoinnostuksensa taustoja.

Mitä myönteistä Kangasalla on saatu aikaan vuosi- kymmenien kuluessa? – Ympäristönsuojelussa on menty eteenpäin. Haitallisten kemikaalien ym. myrkkyjen käyttöä on järkeistetty, jätehuol- to alkaa vähitellen olla kuosissa, kierrätys on tullut osaksi ihmisten arkea jne. Sen sijaan luonnonsuojelussa on paljon pulmia, mitkä heijastuvat yleisenä lajiston köyhtymisenä. Liian pienet ja lukumääräisesti vähäiset luonnonsuojelualu- eet eivät pysty korjaamaan tilannetta.

Millaisia kokemuksia sinulla on Kangasalan Sanomi- en luontopalstan pitkäaikaisesta toimittamisesta? – Luontosivu – tämä siis palstan virallinen nimi – on am- matillinen lempilapseni. Palautetta tulee ilahduttavan paljon eri yhteyksissä. Se vahvistaa käsitystäni siitä, että moni ta- vallinen kangasalalainen on oikeasti kiinnostunut kotiseu- Jouni Valkeeniemi Laipanmaalla Rajalan kämpällä. tunsa luonnosta.

Mikä on parasta mitä Kangasalla on saatu aikaan? ei enää harjuksi saada, siihen tarvitaan uusi jääkausi. Har- – Ehkä se on ollut kissan nostaminen pöydälle tietyissä juosayleiskaavan piti suojella harjuja, mutta lopputulos oli asioissa, jotka olisi muuten viety päätökseen kabineteissa. aivan toinen. Hyvänä esimerkkinä nimenomaan harjuadressi, joka oli Kangasalan mittakaavassa todella suuri tahdonilmaus. Miten Sahalahden asiat ovat muuttuneet toimintasi aikana? Entä ikävintä, mitä Kangasalla on tapahtunut? – Sahalahti on aika hyvin onnistunut säilyttämään monia – Historian pitkässä juoksussa tarkasteltuna surkeinta on maaseudulle ominaisia hyviä piirteitään. Täälläkin yleinen harjujen kohtalo. Hakatusta vanhasta metsästä voi kasvaa ympäristönsuojelu on edennyt, mutta toisaalta luonnon aikanaan uusi ikimetsä, samoin ojitettu suo kyetään palaut- monimuotoisuus kokenut kolhuja, Jouni tilittää pitkäaikais- tamaan kelpo kosteikoksi. Mutta sorastaan riisuttua harjua ta kokemustaan.

Kangasalan Luonto 21 Anneli Pekkala-Jalava pohtii luonnon ja rahan arvoja Kangasalan Luonto ry:n hallituksessa on kuntaliitoksesta sitä, että nyt on aika ihan itse puolustaa luontoa ja vasta lähtien ollut edustajia myös Sahalahdelta. Anneli Pekka- sitten vaatia sen turvaamista muilta. Yhdistykset toimivat la-Jalava on toiminut yhdyshenkilönä Sahalahdelle ja ollut vapaaehtoisvoimin ja niissä akttiivisesti toimivat ovat hyvin pitkään myös Luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piirin hal- usein ylikuormitettuja. Pienin mahdollinen ihan itse toimi- lituksessa. Hän katsoo Sahalahden luonnon asioiden jää- minen on liittyminen jonkun paikallisen luonnonsuojeluyh- neen huonolle tolalle kuntaliitoksen myötä. distyksen jäseneksi. Jäsenmaksu on vain 28 é/vuosi. – Synnyin maaseudun rauhaan ja suurimman osan elämästäni olen asunut niin lähellä luontoa kuin mahdol- Raha ei saisi voittaa luontoa lista. Minulle luonto ei ole tavanomainen eikä itsestään- Sahalahden liittyminen osaksi Kangasalaa ei ole Annelin selvyys, vaan suuri etuoikeus. Kunnioitan sekä luontoa mukaan toiminut ongelmitta. että eläimiä. Niistä ammennan suurimmat voimavarani. – Sahalahden kunnan toiminnan aikana jo huomasin, Luontoa ei voi ostaa rahalla, mutta rahan tähden se ollaan kuinka kaukana luonnon arvot ovat rahan arvoon verrat- valmis tuossa tuokiossa tuhoamaan. Siksi tarvitaan myös tuna. Samoin kävi kuntaliitoksen jälkeen, vaikka toivoin luonnon puolesta toimivia ja luonnonsuojelun näkökantoja toisin. Viimeisin esimerkki on se, että Pakkalan-Tursolan esiintuovia yhdistyksiä. Näin koko Suomessa, Sahalahden maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan ja Pakkalassa kuin myös nykyisessä Kangasalan kunnassa. valtakunnallisesti arvokkaan kallioalueen viereen sallitaan perustettavan kallionlouhinta-alue. Viimeiseen kauniiseen Jokaisen tulisi pohtia omia arvojaan kulttuurimaisemamiljööseen, ihan naapureiden pihapiiriin Anneli kertoo toimineensa luonnon puolesta aktiivisesti ja kaikille paikallisille ja jopa ohikulkijoille haitaksi. 1990-luvun alusta. Pälkäneen seudun ympäristöyhdistyk- Edellisestä noin kilometrin päähän Pakkalan keskustaan sessä hän on ollut vuodesta 2004 alkaen. sallitaan rakennettavan tehokasvatuslaitosten teolliseen Yhdistyksellä oli hiljaiseloa vuodet 1991-1998 ja totaa- tuotantoon tarkoitettu jättisuuri lantala, jonne tultaisiin lisesti se nukahti vuosiksi 1999-2003. Pirkanmaan luon- kuljettamaan muualtakin kuin viereisistä broilerkasvatta- nonsuojelupiirin hallitukseen Anneli valittiin syksyllä 2004 moista lantoja. Myös tämä rakennelma tulisi ihan naapu- ja siinä hän on edelleenkin samoin kuin Suomen luonnon- reiden pihapiiriin ja paikalliskaupan lähelle ja olisi hait- suojeluliiton valtuuston varajäsenenä 2007 vuodesta alkaen tavaikutustensa mm. voimakkaan hajun vuoksi kaikille ja edelleen. paikallisille asukkaille ja jopa ohikulkijoille haitaksi, Anneli – Kangasalan luontoon ohjauduin kuntaliitoksen myötä harmittelee. ns. yhdistysten yhteyshenkilöksi 2006 vuodesta alkaen. – Kuinka moni kunnassa tietää, että Pakkalassa polte- Anneli muistuttaa, että jokainen heräisi sisimmässään taan broilereiden raadot myöskin ihan naapureiden piha- miettimään omia arvojaan ja keinoja luonnonsuojelun ajami- piirien tuntumassa? Ympäristön tila on muuttunut vuosi seksi. Luonnonsuojeluun sytytään usein vasta sitten, kun vuodelta huonommaksi, kaoottisemmaksi ja saasteisem- ihan omalla nurkalla on vaara sen tutun maiseman, kasviston maksi mm. Pakkalanjärven ja Kirkkojärven tilat ovat tai eläimistön tuhosta. Hyvin usein silloin vasta huudetaan huonot. Olen luonnon puolestapuhuja, koska tällaista luonnonsuojelijoita apuun, miettimättä ja huomaamatta perintöä en haluaisi olla jättämässä tuleville sukupolville.

Pakkalan-Tursolan kulttuurimaisemaan pe- rustetaan kallionlouhinta-alue. Jo avohakkuu on irronnut hammas kulttuurimaisemassa.

22 Kangasalan Luonto Kelevi Lepo: Vedet puhtaiksi ja kunnon talvet takaisin Kangasalan Luonnon hallituksen pit- Parasta mitä Kangasalla on saatu käaikainen jäsen on Kalevi Lepo. aikaan? Hänen asiantuntemuksensa on vaikut- – Olisikohan tuo, ettei Kirkkojärveä tanut yhdistyksen lausuntoihin ja kan- suoraan enää kuormiteta jätevesillä? nanottoihin. Myös jätteitten käsittelyssä – joskaan ei niitten tuottamisessa – on menty eteen- Miten menit mukaan Sll:n toimin- päin. Omien asenteidemme tasolla on taan? täällä toiveikasta heräämistä, mutta toi- – Aina olen ollut viherpiipertäjä ja miksi elinympäristömme hyväksi sitä luontoon hurahtanut. kyetään konkretisoimaan valitettavan Luonnonsuojeluliiton passiivinen jäsen hitaasti. minusta tuli 1980-luvun alkupuolella. Ikävintä, mitä Kangasalla on ta- Miten ympäristön tila on mie- pahtunut? lestäsi muuttunut viime vuosina – Maa-ainesten otto on ollut rajun- Kangasalla? laista. Paikoin myös metsän ja asutun – Muutoksia kasvistossa ja eläimistös- ympäristön käsittely. Vesistöt ovat re- sä, ympäristössä yleensäkin ilmaston hevöityneet. Valosaaste ja melusaaste lämpenemisen seurauksena – ei pelkäs- ovat lisääntyneet. tään hyviä. Kasvu ja kaupungistuminen sekä kulutuksen lisääntyminen ovat kuormittaneet luonnollista luontoa.

Sahalahden luontoaktivistit Suomen Luonnonsuojeluliitossa pai- – Kangasalan ympäristön tila on koh- kallisyhdistysten rajat noudattavat kun- tuullisessa tilassa, kuitenkin järvien tarajoja. Sahalahden muututtua osaksi kuormitukset ja rehevöitymiset on li- Kangasalaa saatiin mukaan toimintaan sääntynyt vaikka maataloudessa on pa- sahalahtelaiset Ismo Vuorinen ja Mo- nostettu vesiensuojeluun. nika Merikoski. – Olemme kolmilapsinen perhe, Parasta mitä Kangasalla on saatu johon kuuluvat lapset 15, 14 ja 9 aikaan? vuotta. – Harjujensuojeluadressi ja Punamulta- Asumme Kangasalan Sahalahdella lukon suojelu luonnonsuojelulailla on missä ylläpidämme Vuiska-netti- merkittävä tulos tälle harjupitäjälle. kauppaa. Luontoharrastus on meille tärkeä henkireikä arjen kiireen keskellä. Ikävintä, mitä Kangasalla on tapah- Sll:n toimintaa liityimme kun olimme tunut? esittelemässä Kangasalan Luonto ry:n – Kunnan keskustassa sijaitsevan Kirk- 30-vuotisjuhlassa web-kameralla varus- kojärven tila on huolestuttava. tettua linnunpönttöä. Vuiska-nettikaupasta hankitun linnunpönttökameran kuvaa kirjo- Linnunpönttökameran kuvaa saatiin siepon pesästä saatiin seurata kevät- seurata keväällä 2009 Internetistä. Kir- kesällä netissä Kangasalan Luonnon josieppo muni 27-01.06.09 aikana joka nettisivun kautta. aamu yhden munan. Poikaset kuoriutui- vat 13.06.09. 7 reipasta poikasta tuli joista Miten ympäristön tila on mieles- yksi menehtyi. 01.07.09 kaikki poikaset tänne muuttunut viime vuosina lähtivät pöntöstä. Pönttökamera käyn- Kangasalla? nistyy jälleen keväällä 2010.

Kangasalan Luonto 23 Tapani Hietala nauttii luonnosta kuvaten

Tapani Hietala on pitkään ollut mukana Kangasalan Luon- oli ihania ahoja, ketoja ja niittyjä. Harvinaiset kasvit ovat non hallituksessa. Hänen aikanaan luonnonsuojeluyhdistys vähentyneet metsätyyppien muuttuessa. Mökkeilyn ja ve- vaihtoi nimeä. Tapani on innokas luontovalokuvaaja ja on neilyn lisääntyminen ei niinkään ole haitannut selkävesilin- pitänyt omia näyttelyjä muun muassa Kangasalan kirjastos- tuja, esim. kuikka on havaintojeni mukaan yleisempi kuin sa. 50 vuotta sitten.

Kerropa vähän henkilötietoja, ja miten menit mu- Parasta mitä Kangasalla on saatu aikaan? kaan Sll:n toimintaan? – Olen asunut Kangasalla 10 vuotta, mutta en osaa sanoa, – Olen syntynyt Heinolassa 75 vuotta sitten ja asunut, opis- mikä on parasta Kangasalla luonnon monimuotoisuutta kellut ja toiminut opettajana pienessä maalaiskoulussa Hei- ajatellen. nolan mlk:ssa 35 vuoden ajan. SLL:n toimintaan liityin vasta Kangasalla v. 2003. Ikävintä, mitä Kangasalla on tapahtunut? – Luontokuvauksessa parasta on kaiken kauniin tallen- – Ikävintä on ympäristö- ja puisto-osastojen nuiva suhtau- taminen säilyvään muotoon. Luonnostahan katoaa paljon tuminen luonnonhoitoon. Luontokartoitus on tehty. Se esim. rakentamisen ym. maanmyllerryksen takia. On myös vain on keskeneräinen. Uuden tekeminen olisi jo ajankoh- mukava muistaa sukulaisia, ystäviä ja tuttuja luontoaihei- tainen. Luonnonsuojelualueetkin vaatisivat asianmukaista silla kuvakorteilla, merkkipäivinä myös tauluilla. Lintujen hoitoa. Kangasalan mukanaolo Tavase-hankkeessa on pa- kuvaamisessa on oma jännityksensä - kuinka lähelle pääsen hin möhläys.... siivekkäitä ”ystäviäni”...

Miten ympäristön tila on mielestäsi muuttunut viime vuosina Kangasalla? – Olin opiskeluaikanani töissä kaupungin metsäosastolla. Silloin eivät metsäkoneet mellastaneet eikä avohakkuita tehty. Suot olivat ojittamattomia ja karjanhoidon ansiosta

Tapani Hietala on valokuvannut tämän lehden etu- ja takakannen sekä viereisen mätässaran (Carex caespitosa).

24 Kangasalan Luonto Vehoniemen maanviljelijää huolettaa Tavase Kangasalan Luonto ry:n hallituksen nuoreen kaartiin kuu- luu 26-vuotias maanviljelijä Kari Sipilä Vehoniemeltä. Hän osallistuu myös politiikkaan Keskustan riveissä.

Kerropa vähän henkilötietoja, ja miten menit mu- kaan Sll:n toimintaan? – Menin mukaan Sll:n toimintaan Marjo Tiitolan pyynnös- tä, koska oli mahdollisuus vaikuttaa ja jättää lausuntoja yh- distyksen kautta Tavase-tekopohjavesi hankkeesta. Lisäksi olen huomannut, että on paremmin perillä Kangasalan alu- eella tapahtuvista toimista.

Miten ympäristön tila on mielestäsi muuttunut viime vuosina Kangasalla? – Kovasti on Kangasalla rakennettu viime aikoina, joten ympäristöä on muuttunut paljon ihmisen rakentamaksi. Onneksi ei mitään suurempia onnettomuuksia tai kauheuk- sia ole tapahtunut. Suuria hankkeita on suunnitteilla, joiden alle jää paljon alueita.

Parasta mitä Kangasalla on saatu aikaan? – Tavase tekopohjavesihanke ei sovi – Kangasalla on paljon suojelualueita sekä suojeltuja harju- maaperän ja kokonsa puolesta alueita ja maisemia. Vehoniemenharjuun, Kari Sipilä sanoo. Ikävintä, mitä Kangasalla on tapahtunut? – Omaa elinpiiriäni haittaa suunnitteilla oleva Tavasen teko- sekä röyhkeät toimintatavat hankkeen eteenpäin viemiseksi pohjavesilaitos. Kangasalan mukana olo tässä hankkeessa on mielestäni ikävintä mitä on tapahtunut.

Tätäkö tulee Vehonie- melle seuraavan sadan vuoden ajaksi? Kuva on Jyväskylän Vuonteen tekopohjavesilaitoksen imeyttämisalueelta.

Kangasalan Luonto 25 Marja Rassi: Milloin on liian myöhäistä?

Kangasalan Luonto ry:n aktiivisimpia jäseniä on pitkään ol- -laulun syntyvuosiin. Topelius kirjoitti sanat juhannuksen lut Marja Rassi, syntyjään paikkakuntalainen, mutta Helsin- alla 1853 Kangasalan kesän ollessa kauneimmillaan, Linsèn gissä asunut. Marja on toiminut useana vuotena yhdistyk- sävelsi runon 10 vuotta myöhemmin. Tämä laulu kuvittaa sen sihteerinä ja on edelleen yhdistyksen hallituksen jäsen. Kangasalaa vielä tänäkin päivänä. Hän teki muutama vuosi sitten Kauppakorkeakoululle pro gradu-työn maisema-arvoista. Ikävintä, mitä Kangasalla on tapahtunut? – Kangasalan kauniin luonnon turmeleminen surettaa. Kun Kerropa vähän henkilötietoja, ja miten menit mukaan on Roineen rannalla Vehoniemenharjun kupeessa kasvanut, Sll:n toimintaan? toivoisi että päätös Tavase Oy:n perustamisesta olisi jäänyt – Olen kotoisin Vehoniemestä, käynyt Raikun kansakoulua tekemättä vuonna 2002 tai ainakin sitä, että Kangasala oli- ja Kangasalan yhteiskoulua; kotini on Helsingissä, mutta si jättäytynyt sen ulkopuolelle kuten Pälkäne teki. Onneksi Kangasala sydämessä. Liityin SLL:n jäseneksi jo 1970-lu- vielä ei ole liian myöhäistä laittaa riskihanke uuteen poh- vulla. Impulssina oli luultavasti Rooman Klubin raportti dintaan. Kasvun rajat. Kangasalan Luonnon jäsen minusta tuli 2006, kun sain tietää että jäsenyhdistykseksi voi valita muunkin yhdistyksen kuin sen jonka alueella asuu.

Miten ympäristön tila on mielestäsi muuttunut viime vuosina Kangasalla? – Itselleni maisema merkitsee paljon. Siksi suren Suomen rumentumista ja keinotekoistumista. Muokkaamatonta rantaviivaa tai luonnontilaista metsää näkee entistä harvem- min. On toki myönteisiäkin muutoksia tapahtunut. Esimer- kiksi vesistöt ovat monin paikoin puhtaampia kuin kolme vuosikymmentä sitten.

Parasta mitä Kangasalla on saatu aikaan? Hiedanperään on suunniteltu sijoitettavaksi Tavasen – En osaa arvioida viime vuosikymmenten aikaansaan- raakavesipumppaamo kaikkine liitännäisrakennelmineen. noksia. Täytyy palata 1800-luvulle Kesäpäivä Kangasalla Kuvan keskellä on Eerikan mänty. Männyn juurella oli ai- koinaan pieni mökki, jonka omistaja kävi yhdessä kylään taloista töissä. Erika kuoli jo vuonna 1934, mutta vanha mänty säilyttää hänen muistonsa tulevillekin sukupolville. Muistoa maustaa rantalaitumen kulmassa kasvava lipstik- ka, jonka Eerika on aikoinaan istuttanut.

26 Kangasalan Luonto Nina-Carita Säpyskä: Lähiluonto antaa parhaat elämykset

Kangasalan Luonnon hallituksen toiseksi nuorin jäsen Ikävintä, mitä Kangasalla on tapahtunut? Nina-Carita Säpyskä asuu metsien ja peltojen keskellä – Harjujen kaivaminen maan tasalle. Tavasen eteneminen. Raudanmaalla. Hän on ensimmäisen kauden varavaltuutet- Hirvittävää on myös se, että kunnan jätevedet laskettiin pit- tu Vihreiden ryhmässä ja kaavoituslautakunnan jäsen. kään Kirkkojärveen. Tietämättömyys on aiheuttanut paljon tuhoa. Tarvitaan paljon tietoa ja tahtoa ottaa ainutlaatuinen Kerropa vähän henkilötietoja, ja miten menit mu- luonto huomioon. Täytyy ymmärtää, että luonto on Kan- kaan Sll:n toimintaan? gasalan käyntikortti. – Lapsena ja nuorena vietin suuren osan vapaa-ajasta met- sässä lenkkipoluilla. Kaunis suomalainen lähiluonto on aina antanut ne parhaat elämykset. Luonnonsuojeluliittoon liityin aikanaan rakkaudesta luontoon. Se oli myös hyvä ei-poliittinen kanava saada ajan- Ps. kohtaista tietoa luonnosta. Kun kävin Kautialan koululla tapaamassa 3- 4-luokkalaisia sivun 11 juttuun, olin hämmen- Miten ympäristön tila on mielestäsi muuttunut viime tynyt heidän ympäristötietoudestaan ja halusta vuosina Kangasalla? ottaa ympäristö huomioon. – Ei se ole paljoa kehittynyt. Harjujen riistoa jatketaan, sillä Kun osaamme arvostaa lähiympäristöämme, esimerkiksi Kuohunharjua kaavoitetaan, Vehoniemen har- omaa metsäämme ja pihaamme, emmekä halua juun tehdään Tavasen koeporauksia eikä Pikkuharjukaan sen pilaantuvan, ajattelemme varmasti enem- ole turvassa. Luontoa ei oteta huomioon päätöksenteossa. män valintojamme ja toimimme tavalla, joka suojelee luontoa. Metsää ei saa viedä liian kauas, Parasta mitä Kangasalla on saatu aikaan? sillä vain luonnossa ymmärtää, kuinka arvokas – Harjujen suojelu. se on. Ihmisille tulisi antaa mahdollisuus olla met- sässä, eikä viedä luontoa pois keskustoistakaan. Vanhoihin maaseudun kyliin on myös saatava laittaa tönö pystyyn. Maaseutu ei saa kuolla, ei myöskään Kangasalla.

Kangasalan Luonto 27 Jorma Mäntylä: Vain toiminta auttaa ympäristöä

Kangasalan Luonto ry:n puheenjohtaja Jorma Mäntylä Roineella. Järven toipuminen näyttää kuitenkin kestävän muutti Tampereelta Kangasalle 1992. Hän on 56-vuotias pitkään. toimittaja ja tutkija, joka väitteli pari vuotta sitten tohtoriksi Vesiasioissakaan ei silti ole oikeutta velttoiluun. Levä- liberalistifilosofi J.S. Millistä. Mäntylä asuu Haapanimessä pitoisuuksien kasvu Roineessa ja Vesijärvellä paljastavat, Roineen rantamilla. Hän on tehnyt pitkään opetus- ja tut- että ympäristönsuojelutyötä ei saa lopettaa olettaen työn kimustyötä Tampereen yliopistossa. Nykyään hän kirjoittaa tullun tehdyksi, Jorma tiivistää 17 vuoden asumistaan mm. Kansan Uutisiin ja Voimaan sekä opettaa Helsingin Kangasalla. avoimessa yliopistossa ja Turun Diakonia-ammattikorkea- koulussa. Ikävintä, mitä Kangasalla on tapahtunut? – Epäilemättä muuttooni Kangasalle vaikutti halu päästä – Kiristyvät ympäristönormit ja pyrkimys ilmastonmuu- Hervannasta lähemmäksi luontoa. Varsin pian huomasin toksen hillitsemiseen hiilidioksidipäästöjä leikkaamalla ovat kuitenkin, että Kangasalan ylläpitämä mielikuva luon- viimein pakottamassa kunnan kaavoitus- sekä rakennus- ja nonkauniista kunnasta on suurelta osin vain mielikuva. maankäyttöpolitiikan muuttamiseen. Kangasala ei voi loput- Lähempi tutustuminen kunnan luontoon paljasti nopeasti tomasti toimia Tampereen vesi- ja soraraaka-ainevarantona, laajamittaiset ympäristötuhot, jotka on aiheutettu silmittö- joka tarjoaa pientaloasumista keskimääräistä varakkaammil- mällä soranotolla Tampereen lähiörakentamisen aikaan. le. Tätähän kunta on tehnyt 50 vuotta. Maanrakennusliik- Osaa vahingoista ei ole edes maisemoinnin avulla peitelty. keet ovat vieneet harjujen sorat ja muuttaneet ne rahaksi. Nämä havainnot vetivät mukaan luonnonsuojelutyöhön, Ympäristöhaitat ovat jääneet Kangasalle. Jorma kertoo. Mikäli Tavase-tekopohjavesihanke toteutuu, sama toistuu – Toinen merkittävä ongelma kunnassa on ollut kaavoitus vedessä. Tampere saa veden ja yhtiö käärii rahat ympäris- ja maankäyttö, joka on selvästi poliittisesti ohjailtua. Kunta töhaittojen jäädessä soranoton takia jo pahoin runnellulle on vuosikymmenien ajan suosinut pientalovaltaista raken- Vehoniemenharjulle. tamista usein jopa haja-asutusalueilla suunnittelutarvelu- – Mielikuvat eivät auta ympäristöä. Luonto ei ole subjekti, pien avulla. Se on vääristänyt kunnan väestörakennetta ja eikä se vastaa ihmisen toivomalla tavalla ihmisen tekemisiin. on samalla ekologisesti kestämätöntä johtaen energiakus- Ihmisen velvollisuus on huolehtia ympäristöstään. Mieli- tannusten nousuun sekä joukkoliikenneyhteyksien vaikeu- kuvat kauniista luonnosta muuttuvat todeksi vain ihmisen tumiseen. toiminnan kautta. Nämä havainnot vetivät Jorma Mäntylän mukaan kunnal- Kangasalan Luonnon puheenjohtaja toivookin, että lispolitiikkaan. Hän on nykyään Vasemmistoliiton edusta- mahdollisimman moni täyttäisi lehdessä olevan SLL:n jana Rakennus- ja ympäristölautakunnassa. jäsenkaavakkeen. Se on konkreettista toimintaa Kangasalan – Onhan toki myönteistäkin saatu aikaan. Vesistöjen tila luonnon puolesta. on selvästi parantunut. Kirkkojärven saastuttamisen lopet- – Meillä on nyt noin 200 jäsentä, mutta jokainen uusi jäsen taminen oli merkittävä parannus, joka on heijastunut myös lisää yhdistyksen painoarvoa päätöksenteossa, Jorma sanoo.

28 Kangasalan Luonto Luonnonperintösäätiö ja Ikimetsän ystävät ry Toimintaa metsien puolesta

Suomen metsistä 4,5 prosenttia on rau- Varat metsäkiinteistöjen ostoon Luon- hoitettu kaikilta metsätaloustoimilta. nonperintösäätiö saa lahjoituksina yk- Luonnon monimuotoisuuden säilymi- sityishenkilöiltä ja yhteisöiltä. Pienin hankintaan. Luonnonperintösäätiö os- sen ja ihmisten virkistäytymistarpeiden lahjoitus on ollut muutaman euron ko- taa metsän aina maapohjineen kaikki- kannalta metsiensuojelualueita on liian koinen, suurin 217 000 euroa. neen. Valtiolta puolestaan on mahdol- vähän. Lisäksi ne jakautuvat maan eri lista saada korvausta rauhoittamisesta kolkkiin varsin epätasaisesti. Rauhoi- Vuonna 2005 Luonnonperintösääti- myös siten, että metsä jää entisen omis- tettujen metsien verkostoa olisi täy- ölle perustettiin tukiyhdistys, Ikimet- tajansa haltuun. dennettävä. Tähän tavoitteeseen tähtää sän ystävät ry. Yhdistyksen tehtävä on valtion METSO-ohjelma, mutta monet avustaa säätiötä metsiensuojelutoimin- Keinoja metsiensuojeluun on jo useita kansalaiset haluavat edistää ikimetsien nassa. Yhdistys etsii suojeltavia alueita, – nyt kaivataan metsiä suojeltavaksi! suojelua myös itse. Heitä varten ovat tiedottaa luonnonsuojeluasioista sekä olemassa Luonnonperintösäätiö ja Iki- kertoo säätiön ja muidenkin tahojen ANNI KYTÖMÄKI metsän ystävät ry. tarjoamista keinoista saada metsä rau- Kirjoittaja on Pirkanmaan luonnonsuoje- hoitetuksi. Lisäksi Ikimetsän ystävät ry lupiirin aluesihteeri, Ikimetsän ystävät ry:n Luonnonperintösäätiön (perustettu järjestää retkiä säätiön suojelualueille ja hallituksen jäsen ja Luonnonperintösäätiön vuonna 1995) tarkoitus on lyhyt ja yti- metsiensuojelutapahtumia, joiden tee- hallituksen varajäsen. mekäs: vanhojen metsien rauhoittami- moissa luonto ja kulttuuri yhdistyvät. nen. Säätiö ostaa metsiä ja hankkii niille Ikimetsän ystävät ry:n jäseniksi ovat Lisätietoja Luonnonperintösäätiöstä: luonnonsuojelulain mukaisen pysyvän tervetulleita kaikki, jotka kokevat van- www.luonnonperintosaatio.fi, s-posti: rauhoituksen. Elokuuhun 2009 men- hat metsät ja alkuperäisluonnon koko- info@luonnonperintosaatio.fi, p. 040- nessä Luonnonperintösäätiö oli on- naisuudessaan tärkeiksi. Jäsenmäärä on 5863950 (toiminnanjohtaja Anneli Jus- nistunut suojelemaan 18 metsäaluetta, 800:n paikkeilla. sila) yhteensä reilut 300 hehtaaria. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että Lisätietoja tukiyhdistys Ikimetsän ystä- Suojelualueet sijaitsevat eri puolilla Kangasalan kahdessa naapurikunnas- vät ry:stä: www.ikimetsanystavat.fi, s- Suomen eteläpuoliskoa Kustavista Pa- sa, Kuhmalahdella ja Pälkäneellä, on posti: info@ikimetsanystavat.fi, p. 044- rikkalaan ja Lohjalta Siikajoelle. Jotkut Luonnonperintösäätiön suojelualue. 2164659 (sihteeri Mikko Sorjanen) suojelualueet sijaitsevat hyvin lähellä Kuhmalahdella on Korpivainio, 26 toisiaan, esimerkiksi Varsinais-Suo- hehtaarin kokoinen vehmas, kuusival- messa on viisi metsäkohdetta. Toisaalla tainen metsä Längelmäveden rannalla. on maakuntien kokoisia tyhjiöitä: mm. Pälkäneeltä säätiö osti vuonna 2001 Pentti Linkolan Keski-Suomesta, Pohjois-Savosta, Ete- suojeltavaksi Mustikkamäen, metsäyh- Luonnonperintösäätiö lä- ja Keski-Pohjanmaalta sekä Lapista tiö UPM:n omistaman pienen rinne- ei ole vielä löytynyt suojelusta innostu- metsän. Luonnonperintösäätiö kerää lahjoi- neita metsänomistajia – kohdevihjeitä tuksia ostaakseen Etelä- ja Keski-Suo- on kyllä saatu. Kangasalta Luonnonperintösäätiö ei mesta suojeluun kelpaavia, luonto- toistaiseksi ole onnistunut suojelemaan arvoiltaan arvokkaita metsäalueita. Tällä hetkellä Luonnonperintösäätiön yhtäkään metsäaluetta. Vihjeitä van- Puheenjohtaja ja säätiön perustaja on toiminta keskittyy eteläiseen Suomeen, hoista metsistä säätiö ottaakin vastaan kalastaja-kirjailija Pentti Linkola. jossa metsiensuojelutilanne on heikoin. mielellään. Etenkin ne metsät kiinnos- Ikimetsän ystävät on Luonnonperintö- Metsistä on vaikkapa Pirkanmaalla suo- tavat, joiden omistajien tiedetään ole- säätiön tukiyhdistys, joka kerää varoja jeltu kaikkiaan vain noin 1,5 prosenttia. van mahdollisesti kiinnostuneita myy- ja järjestää tapahtumia. Tukiyhdis- Ekologian tutkijoiden suositus on, että mään. tyksen jäsenmaksu on 25–100 euroa. metsistä olisi rauhoitettava vähintään Säätiö on ostanut ja suojellut vuodesta 10 prosenttia. Näin metsien eliölajit Luonnonperintösäätiön lisäksi met- 2000 lähtien 18 aluetta. Elokuussa nykyistä todennäköisemmin pystyisivät sänomistajien on hyvä tietää mahdol- 2009 säätiöllä oli suojeltua metsää jo jatkamaan elämäänsä vailla sukupuuton lisuudesta myydä metsiä suojeltavaksi yli 300 hehtaaria. uhkaa. valtiolle. METSO-ohjelman puitteissa rahaa on budjetoitu suojelualueiden

Kangasalan Luonto 29 Miksi Kangasalan Luonto ry. vastustaa Tavasea?

Tavase –tekopohjavesihanke on puhut- niistä ei koskaan tulisi täysikasvuisia. koisena lämpimänä kevätpäivänä voi tanut jo kymmenen vuotta. Kangasalan Marjo Tiitola ehdotti valtuustossa, että Punamultalukossa kohdata hyytävän Luonto ry. on suhtautunut kriittisesti Tavaseen ei sitouduttaisi ennen kuin kylmyyden. hankkeeseen useista syistä. Kangasalla ympäristövaikutukset on selvitetty. Punamultalukon alue onkin saanut ja Pirkanmaalla ei ole vesipulaa, joka Juhannusviikolla 2002 Kangasalan valtion erillisen rauhoituspäätöksen jo pakottaisi käyttämään tekopohjavesi- valtuusto päätti liittyä Tavase Oy:n pe- ennen Naturan perustamista. tekniikkaa. Se soveltuu alueille, missä rustajaosakkaaksi hyväksyen yhtiöjär- Vehoniemenharju rajaa Vehoniemen pohja- ja pintavedet ovat saastuneita. jestyksen ja osakassopimuksen. kylää pohjoisessa. Kylä peltoalueineen Pirkanmaalla vettä saadaan edulli- Muut Tampereen ja Roineen ympä- on maakunnallisesti arvokas kulttuuri- semmin ja ympäristöystävällisemmin ryskunnat lukuun ottamatta Pälkänettä ympäristö. Hiedanperä, jonne Tavasen nykytekniikkaa kehittämällä. Tekopoh- tekivät samoin niin että yhtiön synty- pumppaamo on suunniteltu sijoitetta- javesitekniikka on energiaa tuhlaavaa ja mäpäiväksi kirjattiin itsenäisyyspäivän vaksi, on mielenkiintoinen kulttuuri- nostaa veden hintaa, vaikka tuloksena aatto. maiseman ja luonnonmaiseman yhty- on nykyisen tasoista vettä. Suurimmat mäkohta. Avoin rantalaidun muuttuu riskit sisältyvät sadetusimeytykseen Luontoyhdistyksen kriittisyys Tavase- vähitellen tiheneväksi tervalepikoksi, luonnonsuojelualueella. Vehoniemen hanketta kohtaan on lähtökohtaisesti vanhaksi metsäksi runsaine lahopui- rinteille on tarkoitus suihkuttaa sadan luonnon- ja maisemansuojelua. Tuo- neen, joista harvinaisetkin linnut käy- vuoden ajan 70 000 kuutiometriä vettä tantolaitokset eivät kuulu luonnonsuo- vät hakemassa ravintoa. vuorokaudessa. Vastaavan kokoisesta jelualueille. Koska Tavase on pilkottu Kangasalan kulttuuriympäristöoh- laitoksesta ei ole kokemuksia eikä tut- osiin, ja pienet palaset tulevat julki- jelman ja ympäristökeskuksen suo- kimustietoa missään. suuteen vasta, kun niille haetaan tutki- situsten mukaisesti Hiedanperän pe- muslupaa, koko hankkeesta on vaikea rinnebiotooppia hoidetaan siten, että muodostaa kokonaiskuvaa. Kenties näkymä Roineelle säilyy avoimena, Tieto on selkein kokonaiskuva on uuden maa- mutta vanha metsäluonto säilyttää lisännyt kritiikkiä kuntakaavan kartta, jossa merkinnät ominaisuutensa, mm. lahopuustonsa. Tavase Oy perustettiin joulukuussa tk 1 eli teknisen huollon kehittämisen Tiitolan luomulampaat tietävät, miten 2002. Sitä ennen tekopohjavesilaitos- kohdealueen punainen rajaviiva ja v eli se onnistuu. Hiedanperässä kuten har- ta suunniteltiin ja tutkimuksia tehtiin vesijohtovaraus Ruskosta Hiedanpe- jussa ja kylässäkin on näkyvissä vanhat sen toimivuuden osoittamiseksi useis- rään ja siitä Pälkäneelle, Valkeakoskelle rantapenkereet, jotka muotoutuivat sa Tampereen vetämissä vesihuollon jne. ovat Tavase-merkintöjä. vedenpinnan aletessa. Ensimmäinen kehittämistyöryhmissä, joissa ympäris- penger on rantametsän ja pellon rajal- tökunnilla oli edustajansa. Esimerkiksi Vehoniemi on la, toinen vanhan kirkkotien kohdalla. Vehoniemenharjulla tehtiin pohjavesi- kansallismaisemaa Vehoniemenharjun eteläiseltä ranta- tutkimuksia jo 1995-1997. Vehoniemenharju on valtakunnallisesti penkereeltä ovat muinaiset asukkaat Ensimmäiset tiedot hankkeesta toi- arvokas harjualue. Sen on maisematoi- löytäneet sopivan asuinpaikan, mistä vat julkisuuteen kuvan ekologisesta mikunta (Komiteamietintö 1980:44) kertovat kolme rauhoitettua muinais- luonnonmenetelmästä, joka tekee jär- ottanut esimerkiksi kansallisesti ar- muistokohdetta. vivedestä kirkasta ja kylmää luonnon vokkaimmista näköalamaisemista. Ve- omaa pohjavettä. Luonnonsuojelijatkin honiemenharju on muodostettu val- Mitä tapahtuu näkivät tässä uudessa menetelmässä tion luonnonsuojelualueeksi erillisellä sadassa vuodessa? luontoystävällisen vaihtoehdon ja mo- asetuksella v. 1983. Keisarinharju ja Tavase-kriitisyys perustuu myös epä- net suhtautuivat hankkeeseen alussa Vehoniemenharju on liitetty Natura varmuuteen laitoksen toimivuudesta. neutraalisti tai hyväksyvästi. Tuolloin 2000-ohjelmaan harjumetsäisen luon- Keski-Suomen ympäristökeskuk- ei puhuttu alueista, ei rakennelmista, ei totyypin perusteella. sen hydrogeologi totesi lausun- pumppaamoista, ei putkilinjoista. Eikä Natura-alue päättyy Kangasalan nossaan YVA-arviointiohjelmasta siitä, että koko laitos suunnitellaan teh- rajalle, mutta harju jatkuu Pälkäneelle vuonna 2002, että Roineen vesi ei täväksi luonnonsuojelualueille. Isokangas- ja Syrjänharju -nimisenä. puhdistu harjussa, vaan kaivoihin Luonnonmenetelmäidylli alkoi mur- Koko harjualue on geologisesti arvo- virtaava vesi on parhaimmillaankin tua tiedon lisääntyessä. Kesäisissä sade- kas muodostelma, joka syntyi viimeisen korkeintaan Roineen pintaveden laa- tuskokeissa kasvaneet mustikat saivat jääkauden sulaessa. Harjualueella on tuista. Myös YVA:n loppulausunnos- antaa tilaa runsastuville heinäkasveille useita harvinaisia ja uhanalaisia eläin- sa yhteysviranomainen loi epäilyk- ja talvista hiihtoladun vartta reunusta- ja kasvilajeja. Siellä on myös monta sen varjon Tavasen ylle lausuessaan: neet kumaraan jäätyneet männyntaimet pienilmastoa; paisterinteen ja syvien menettivät taiteellisen vaikutelmansa; suppien erot tuntuvat iholla. Aurin-

30 Kangasalan Luonto ”Hankkeen ympäristövaikutusten arvioin- nissa pitkäaikaisten vaikutusten merkitystä ei voi väheksyä. Niiden arvioinnissa pienet- kin epävarmuustekijät saattavat kymmenien vuosien aikana kertautua. Tällä hetkellä pienet marginaalisen tuntuiset arvot ja ym- päristövaikutusten osatekijät saattavat ai- kojen kuluessa korostua muodostuen vähi- tellen luonnossa ympäristölle merkittäviksi ilmiöiksi ja tapahtumiksi. Tämän kaltainen tiedossa oleva keskeinen tekijä ajan kuluessa tulee olemaan imeytettävän pintaveden sisäl- tämät ainekset, varsinkin orgaaninen aine. Asiaan tulee kiinnittää huomiota, koska hankkeessa imeytettäviksi esitetyt vesimäärät ovat suuria. Myöskin imeytyksen vaikutukset hankealueen kiinteistöjen yksityiskaivojen ve- denlaatuun on selvitettävä arviointiselostusta Tavase Oy:n tekopohjavesihanke on herättänyt keskustelua tarkemmin. Hankkeessa lienee mahdollista lehdistössä vuosikymmenen ajan. Kangasalan Sanomat kirjoitti aiheesta harkita imeytettävän pintaveden esikäsit- elokuussa 2009. telyä, jotta orgaanisen aineen aiheuttamia haittoja tekopohjaveden muodostamisessa ja vastaavasti myös imeytysalueiden aiheuttamia ympäristöhaittoja voitaisiin vähentää. Esikä- sittely kuitenkin lähentää hankevaihtoehtoa 1 hankevaihtoehtoon 0+.” MARJA RASSI Punamultalukon pohjalla.

Kangasalan Luonto 31 Heljä-Sisko Helmisaari: Tekopohjaveden muodostamisen edellytykset, veden laatu ja ympäristövaikutukset

Tekopohjavettä on muodostettu maas- imeytettävästä järvi- tai jokivedestä vaihtelevat eri harjuissa, ja vaikuttavat samme jo 1970-luvulta lähtien imey- sen sisältämät eloperäiset humusai- imeytettävän järvi- tai jokiveden laadun tysaltaita käyttäen. 1990-luvulta lähti- neet, jotka muodostuvat pääosin hiili- ohella tekopohjavesilaitoksen mitoi- en useat suomalaiset kaupungit ovat yhdisteistä (TOC eli orgaaninen hiili). tukseen (siihen, kuinka pitkän matkan muodostaneet tekopohjavettä myös TEMU-tutkimushankkeen tulokset ja kuinka kauan veden on virrattava sadettamalla suoraan metsämaan läpi. mullistivat aiemman käsityksen, jonka harjussa, jotta sen sisältämät orgaaniset Tällä hetkellä pohjaveden ja tekopoh- mukaan ainoastaan maaperän pinta- humusaineet pidättyisivät harjuainek- javeden osuus vesilaitosten jakamas- osalla on keskeinen merkitys liukoisen seen). Mikäli maaperä on karkeaa ja/tai ta vesimäärästä on noin 60 %, josta orgaanisen hiilen pidättymisessä. Uusi- imeytettävä vesi heikompilaatuista (si- noin 15 % on altailla tai sadetuksella en tutkimustulosten mukaan liukoiset sältää runsaasti orgaanisia humusainei- sora- ja hiekkamuodostumiin imeytet- humusaineet poistuivat imeytetystä ta), tarvitaan pidempiä viipymäaikoja tyä tekopohjavettä. pintavedestä vasta harjumaaperän sy- tavoitetuloksen saavuttamiseksi. Tekopohjaveden muodostamista vemmissä osissa tekopohjaveden vir- Tekopohjaveden liukoisen orgaani- tutkittiin vuosina 1998-2003 laajassa ratessa imeytysalueelta kaivoille. Hel- sen hiilen tavoitepitoisuus - alle 2 mg/l Tekesin Vesihuolto 2001-teknologiaoh- poimmin pidättyivät orgaanisen hiilen - saavutettiin TEMU-hankkeen teko- jelmaan kuuluneessa TEMU-hankkees- painavimmat molekyylit. Orgaanista pohjavesilaitoksilla eri viipymäajoilla sa ”Tekopohjaveden muodostaminen hiiltä poistuu tekopohjavedestä pääasi- ja eri etäisyyksillä imeytysalueista. Tar- - imeytystekniikka, maaperäprosessit ja assa maaperään pidättymisen kautta. vittavat viipymäajat olivat 7 - 80 vrk ja veden laatu”. Hanketta koordinoi Met- Tulosten perusteella enimmillään vain virtausmatkat 160 - 1300 m. säntutkimuslaitos ja tutkimusyhteistyö- 30 % orgaanisesta aineesta voi hajota hön osallistuivat mm. Kansanterveys- biologisesti hiilidioksidiksi. Ympäristövaikutukset oleelli- laitos, Keski-Suomen ympäristökeskus, TEMU-hankkeessa veden laatua sia suunnittelussa ja käytössä Suomen ympäristökeskus, Suomen tutkittiin laitoksilla, joissa tekopohja- Tekopohjaveden muodostaminen Pohjavesitekniikka Oy ja Suunnit- vettä muodostettiin allasimeytyksenä muuttaa aina imeytysalan maaperää ja telukeskus Oy. Tutkimukset tehtiin tai metsämaan pinnalle tehtävänä sa- kasvillisuutta sekä harjun pohjaveden Hämeenlinnan, Jyväskylän, Mikkelin detusimeytyksenä. Vaikka imeytyksen virtaamia. Maaperän kemiallisen tilan ja Tuusulan seudun tekopohjavesi- toteutus ja imeytymisympäristö poik- (pH:n kohoaminen, ravinteisuuden li- laitoksilla. keavatkin selvästi näissä eri menetel- sääntyminen) ja kasvillisuuden lajikoos- TEMU-hankkeen päätavoitteena missä imeytymisprosessin alkupäässä, tumuksen muutokset ovat väistämät- oli kehittää tekopohjaveden imeytys- molempien menetelmien tuottaman tömiä ja pitkäaikaisia. Imeytysalueiden tekniikka ja muodostamisprosessi op- tekopohjaveden laatu oli kokonaisuu- tulisikin olla pienialaisia pohjaveden timaaliseksi tekopohjaveden määrän, dessaan hyvin samankaltainen. muodostumisalueen kokoon verrattu- laadun ja ympäristövaikutusten suh- na. Sadetusimeytyksessä maaperän ja teen. Tutkimuksessa selvitettiin teko- Jokainen tekopohjavesialue kasvillisuuden lepääminen useita vuo- pohjaveden muodostamisprosessin on erilainen sia imeytysten välillä on välttämätöntä syy-seuraussuhteita-raakaveden laatua Tekopohjavesilaitoksen suunnittelu imeytyksen pitkäaikaiselle toimivuu- ja esikäsittelytarvetta, eri imeytysme- edellyttää perusteellisia paikallisia tutki- delle. Tämän vuoksi imeytykseen va- netelmiä, veden laadun muuttumista muksia ko. alueen soveltumisesta teko- rattavan alueen kokonaispinta-alan on maaperän eri kerroksissa, veden liik- pohjaveden tuotantoon. Kaikki alueet, oltava riittävä, jotta sadetusimeytystä keitä maaperässä ja tekopohjaveden joilla luonnon pohjavettä muodostuu, voi käyttää. Muussa tapauksessa imey- valmistuksen vaikutuksia maaperään. eivät sovellu tekopohjaveden muodos- tysaltaat ovat parempi vaihtoehto. Metsäntutkimuslaitos on tutkinut tamiseen. Tekopohjaveden muodostamisen myös kasvillisuusvaikutuksia erillis- Tekopohjaveden muodostamiseen aiheuttamat harjun vesitaseiden ja hankkeissa. soveltuvat harjualueet, joiden maaperä pohjaveden virtausolosuhteiden muu- on riittävän hienorakeista, jotta järvi- tokset voivat vaikuttaa haitallisesti ym- Imeytetty järvivesi muuttuu tai jokiveden sisältämä orgaaninen aine päristöön, esimerkiksi lähteisiin, kos- laadultaan tekopohjavedeksi pidättyisi, ja vesi puhdistuisi. Maape- teikkoihin ja kaivoihin. Tämän vuoksi vasta syvällä harjussa rässä tulee kuitenkin olla riittävä veden- imeytysalueiksi tai tekopohjavesialueen Tekopohjaveden muodostamisessa on johtavuus, jotta imeytettävä vesi virtai- vaikutuspiiriin ei tule valita arvokkaita eräänä keskeisenä tavoitteena poistaa si kaivoille. Hydrauliset ominaisuudet

32 Kangasalan Luonto elinympäristöjä tai mieluiten luonnon- vastaavilla vesimäärillä, asettaa korkeita hanke sijoittuu rakennettuun ympäris- tilaisina säilytettäviä alueita. vaatimuksia sille, että suurten vesimää- töön. On huomattavaa, että suurissa teko- rien liikuttaminen harjussa tapahtuu pohjavesilaitoksissa siirretään harjussa hallitusti. Luento Vesi- ja maisemaseminaarissa vuorokaudessa kymmeniä tuhansia Kattavat tekopohjavesitutkimukset 7.10.2006 Kangasalla. MMT, dosentti kuutioita vettä. Tämän suuruisten ve- sekä niihin perustuva tekopohjavesi- Heljä-Sisko Helmisaari on Metlan erikois- simassojen siirtely harjussa ilman, että laitoksen huolellinen suunnittelu ovat tutkija. imeytystä voidaan kokeilla todellisuutta erityisen suuressa merkityksessä, kun

Kirkkojärven kirkastuminen

Kangasalan Kirkkojärvi lainehti heinä- levitys kohdistui Kuohunlahteen eikä alkoi kuitenkin samentua ja pohjalevän kuussa 2006 kirkkaana. Hämmästys oli Kirkkojärveen. Kuohunlahti oli kesällä todettiin kuolleen. Fosforipitoisuus al- ainakin minulle suuri, koska vesi on ol- 2005 kirkas, mutta talvella 2006 täysin koi kohota ja saavutti erittäin rehevän lut tähän saakka jo alkukesällä leväistä ja hapeton ja vedessä oli runsaasti fosfo- tason jo elokuussa. Myös levämäärä li- vihreää. Kulkiessani järven ohi mökille, ria (jopa790 µg/l). Kesällä 2006 Kuo- sääntyi selvästi ja sinilevää alkoi esiintyä vilkaisen aina järvelle Kuohunlahden hunlahti oli jälleen kirkas ja kohtalaisen runsaasti. Syyskuun alussa sinilevä vel- kohdalla. Epäilin vikaa olevan silmissä, vähäravinteinen (kok.P 38 µg/l). Ma- loi järvessä aikaisempaan tapaan, jos- kun rantavedessä näkyi pohja aikaisem- talassa vesikasvillisuuden valtaamassa kin fosforipitoisuus pysyi aikaisempaa man sinileväpuuron sijaan. Ei auttanut Kuohunlahdessa ravinteita pidättyy alhaisempana. kuin pysähtyä ja mennä rantaan ihmet- kuitenkin päällysleviin ja myös eläin- Kirkkojärvessä tehtiin syyskuun telemään ja kuinka ollakaan, vesi oli to- planktonin laidunnus on tehokkaam- alussa koekalastus, jonka tuloksena oli, siaan kirkasta ja ahvenet paistattelivat paa. Sekin voi selittää kesäaikaisen että järvessä on vahva hyvin kasvava päivää matalassa rantavedessä. veden kirkkauden tällä alueella. Mutta ahvenkanta, mutta särkikalojen osuus Rehevyysseurannan vuoksi vesi tut- mikä selittää Kirkkojärven kirkastumi- oli vähäinen suhteessa järven rehe- kittiin kesäkuun alussa, mutta silloin sen? vyyteen. Kalakannan rakenne on siten tilanne oli vielä entisen kaltainen. Hei- Lopputalven 2006 happitilanne oli muuttunut tapahtuneen kalakuoleman näkuussa vesi kuitenkin kirkastui, mikä keskimääräistä parempi lauhan alku- seurauksena. Onko se selitys levätilan- oli täysin päinvastainen muutos kuin talven seurauksena. Vesi oli kirkasta ja teen muutokselle? aiemmin. Näytteenottajamme oltua poikkeuksellisen vähäravinteista. Tämä Toistaiseksi mitään varmaa selitystä järvellä heinäkuussa sain tiedon, että osoittaa sisäisen kuormituksen vähäi- ei voida antaa, mutta odotan mielen- vesi on kirkasta ja pohja näkyy. Pohjaa seksi ja viittaa pohjan tervehtymiseen. kiinnolla tulevaa talvikautta ja seuraavia peitti kuitenkin jonkinlainen levämatto. Sedimentissä ei ollut siten normaalia kesiä… Samaisen levämaton havaitsivat myös pelkistystilaa. Toinen selvä muutos oli REIJO ORAVAINEN surviaisten kaivajat, joiden haavit levä happamuuden lisääntyminen. MMM limnologi, Reijo Oravainen on Ko- tukki. Levälajiksi todettiin Spirogyra Kesäkuussa rehevyystaso oli ”nor- kemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen sp. maali”, mutta heinäkuussa poikkeuk- toiminnanjohtaja. Kirkkojärven näkösyvyys oli heinä- sellisen alhainen. Elokuun alussa vesi kuussa 2,3 metriä ja fosforipitoisuus 29 µg/l. Normaalisti lukemat ovat olleet 0,4 metriä ja 250 µg/l, joten muutos oli valtaisa. Viimeiset 30 vuotta veden laatu oli pysynyt suunnilleen samana ja nyt saatiin täysin poikkeavat lukemat. Miten tämä oli mahdollista? Tilannetta pohdittaessa voitiin tode- ta, että syksyllä 2004 järveen oli levitetty bakteerimassaa, lähinnä Kuohunlahden alueelle. Ankaran talven 2003 aikana kuoli kalaa runsaasti hapen puuttee- seen. Kesien 2004 ja 2005 aikana ei todettu kuitenkaan muutoksia veden laadussa, joten oletus oli, että mitään ei seurannut näistä tapahtumista. Levitetyn bakteeriliuoksen ei pi- Kuvion kesäaikaiset fosforipitoisuudet kertovat Kirkkojärven rehevyyden pa- täisi itsestään lisääntyä, ei varsinkaan lautuneen elokuussa 2009 lähes aikaisemmalle tasolle. Toipuminen 21 vuotta kylmissä vesissä vasten talvea. Lisäksi kestäneestä jätevesikuormituksesta on hidasta.

Kangasalan Luonto 33 Luontoyhdistyksen toimintaa

Kangasalan Luonto ry:n toiminta on muuttunut voimak- si työvälineeksi. Sitä hyödynnetään muokattaessa lukuisia kaasti 2000-luvulla. Tärkein saavutus on yhdistyksen pääsy lausuntoja, joita yhdistys antaa erilaisista Kangasalaa ja Pir- lausunnonantajan asemaan. Samalla on pidetty kiinni perin- kanmaata koskevista ympäristöön vaikuttavista hankkeista. teisestä toiminnassa. Yhdistys järjestää vuosittain yhden tai Kuhunkin asiaan perehtynyt hallituksen jäsen laatii pohja- kaksi yleisötapahtumaa. luonnoksen annettavasta lausunnosta. Tekstiä kierrätetään Tietokoneaika on tullut myös luonnonsuojelutyöhön. sähköpostitse, kunnes lausunnon sisällöstä päästään yksi- Vaikka Kangasalan Luonto ry pitää perinteiseen tapaan hal- mielisyyteen. lituksen kokouksia, sähköposti on muodostunut tärkeäk-

Vuonna 2008 Kangasalan yhdeksi sijoituspaikaksi yhtiö esittää Luonnonsuojelijoita leimataan julki- Luonto ry. antoi seuraavat Kangasalaa. 22.12.2008. suudessa usein ”ammattivalittajiksi”. lausunnot: • Yhdessä Sll:n piirin kanssa Ympä- Kangasalan Luonto on viimeisen vii- ristökeskukselle Pirkanmaan keskusjä- den vuoden aikana tehnyt tasan yhden • Kangasalan kunnalle viheralueoh- tevedenpuhdistamosta 29.12.2008. muistutuksen, ja sekin lähetettiin Lem- jelmasta 28.5.2008. • Tiehallinnolle valtatie 12:n laajen- päälän kunnalle Lepokallion murskaus- • Metsähallitukselle Keisarinharjun- tamisesta ohituskaistojen ja eritasoliit- hankkeesta. Vehoniemenharjun maiseman- ja luon- tymien avulla 29.12.2008. Lepokallion tapauksessa yhdistys nonhoitosuunnitelmasta 28.5.2008. voi kirjata saavutuksena sen, että Pir- • Kangasalan kunnalle maaseutualu- Muistutuksia ja aloitteita teh- kanmaan ympäristökeskus määräsi kal- eiden osayleiskaavaehdotuksesta, kaava tiin vuonna 2008 kaksi: lionmurskaushankkeesta toteutettavak- nro 11, 10.6.2008. si YVA-menettelyn. • Kangasalan kunnalle Riun osayleis- • Lempäälän kunnalle muistutus Kirjallisten lausuntojen ohella Kan- kaavaluonnoksesta, kaava nro 25, Lemminkäinen Infran Lepokallion gasalan Luonto ry harjoittaa myös pe- 8.8.2008. murskaushankkeesta, yhdessä Lem- rinteisempää yhdistystoimintaa. Yhdis- • Kangasalan kunnalle keskus- päälän ympäristönsuojeluyhdistyksen tys järjestää vuosittain yhden tai kaksi tan osayleiskaavasta, kaava nro 14, ja Sll:n piirin kanssa. Yhdistys vaati luontoaiheista tempausta tai keskuste- 29.9.2008. Pirkanmaan Ympäristökeskusta käyn- lutilaisuutta. Vuonna 2006 yhdistys jär- • Keski-Suomen ympäristökeskuk- nistämään suurhankkeesta YVA-me- jesti Mobiliassa onnistuneen seminaa- selle Fingrid Oyj:n ympäristövaikutus- nettelyn. rin tekopohjaveden käytöstä. ten arviointiohjelman tiivistelmästä, • Ympäristöministeriölle, Suomen Luontoretkiä on järjestetty Kirk- varavoimalaitoskapasiteetin lisääminen paras maisemahanke –kilpailuun esi- kojärven ympäri sekä Vehoniemelle. 100 – 400 MW. Kyseessä on suurten tettiin Vehoniemeä 30.9.2008, kilpailun Kirkkojärvestä järjestettiin 2008 Pirtillä ydinvoimaloiden varavoimala, jonka voitti Hämeenkyrö. yleisömenestyksen saavuttanut keskus- telutilaisuus. Onnistuneita bussiretkiä on tehty keväällä 2008 Laipanmaalle sekä keväällä 2009 pöllöretki Savon- tielle. Syksyllä 2009 toteutetaan lähi- ja luomuruokatapahtuma (sivu 38), jossa pohditaan myös, miten geenimanipu- laatio vaikuttaa luontoon ja ruokaam- me.

34 Kangasalan Luonto Tarttisko tehdä JOTAIN? Kokosimme tähän lehteen kappaleita Kangasalan Luonto gasalan luonnon suurimmat uhkat tulevaisuudessa ovat ry:n 30-vuotisesta historiasta. Pitkän ajan jälkeen voimme loppumattomalta tuntuva harjujen soranotto ja Tavase-pro- sanoa, että jotain on ehkä saatu aikaan. Vesistöjen ja ilman jekti. Molemmat tarkoittavat itse asiassa samaa. tila on parantunut. Monia luontokohteita Kangasalla on Ympäristöjärjestöt ovat lähes täysin vapaaehtoisia kansa- suojeltu. laisjärjestöjä. Luonnonsuojelutyötä tehdään siten oman toi- Tekemätöntä työtä on silti paljon. Olemme myös epäon- men ohella vapaa-aikoina. Siksi Kangasalan Luonto ry. ei ehdi nistuneet. Valitettavan usein vastassamme ovat kunnat vir- reagoida kaikkeen, mitä kunnan alueella ja liepeillä tapahtuu. kamiehineen tai suuret yritykset, jotka käyttävät lakimiehiä Jos sinusta tuntuu, että enemmän pitäisi tehdä, niin ota- ja asianajotoimistoja konsultteinaan löytääkseen ympäristö- pa sakset käteen ja laita alla oleva SLL:n liittymislomake laeista porsaanreikiä. Näin ne pyrkivät jatkamaan luontoa postiin. Postimerkkiä ei tarvitse maksaa, ja tarvittaessa voi tuhoavaa toimintaansa. liittyä myös netin tai tekstiviestin avulla. Ohjeet ovat alla. Laillinen ei aina ole oikein. Kaikkein vähiten epäoikeu- denmukaisuuksista valittaa luonto. Jorma Mäntylä Haastattelimme tätä juhlalehteä varten ympäristönsuo- Pj. Kangasalan Luonto ry. jelun veteraaneja Kangasalta. Teksteistä käy ilmi, että Kan-

yhteystiedot luonnonsuojelija 4/2009 23

luonnonsuojelijan palvelukortti

haluan liittyä luonnonsuojeluliiton jäseneksi. Jäsenmaksu on 28 euroa/vuosi. Jäsenetuna saan Näin liityt jäseneksi! Luonnonsuojelija-lehden. perhejäseneksi. Jäsenmaksu on 10 euroa/vuosi. Perhejäseneksi voivat liittyä varsinaisen jäsenen kanssa samassa taloudessa asuvat Postimaksu henkilöt. Talouteen lähetetään vain yksi jäsenlehti. maksettu. opiskelijajäseneksi. Jäsenmaksu on 20 euroa/vuosi. Liityn sekä Halutessasi voit 1. Luonnonsuojeluliiton verkkosivuilla: Luonnonsuojeluliiton että Luonto-Liiton jäseneksi. Jäsenlehtenä saan tukea liittoa Luonnonsuojelija-lehden ja Nuorten Luonto -lehden sekä järjestöjen maksamalla itse www.sll.fi/tuejatoimi jäsenedut. Opiskelijajäsenen on oltava päätoiminen opiskelija ja postimaksun. ilmoitettava liittymisen yhteydessä oppilaitoksensa nimi ja paikkakunta. 2. Tekstiviestillä: Soneran, Elisan, Kolumbuk- lahjoittajajäseneksi, jolloin maksan kuukausittain valitsemani summan suoraveloituksena tililtäni. Lähettäkää minulle lahjoittajajäsenen sen, Dna:n, TeleFinlandin, Saunalahden ja suoraveloitusvaltakirja. Valtakirjan voi myös tulostaa osoitteessa www.sll. fi/tuejatoimi/lahjoittajajasen. Lahjoittajajäsenyys sisältää vuosijäsenyyden Armaksen liittymistä. ja kaikki jäsenedut. Kirjoita tekstiviestiin: SLL NIMESI OSOITTEESI tilaan suomen luonto -lehden. SYNTYMÄAIKASI (Esimerkkiviesti: sll kaija liit- Kestotilauksena ( jäsenille ja YkkösBonus-Norppakorttilaisille 49 e, muille 56 e) suomen tyjä lähikatu 1 a 3 00140 helsinki 11.1.1960). Määräaikaistilauksena ( jäsenille ja YkkösBonus-Norppakorttilaisille luonnonsuojeluliitto Lähetä viesti numeroon 173 175. 56 e, muille 63 e) tilaan laulujoutsenen perintö -kirjan Kotkankatu 9 Viestin hinta on 25 senttiä. Jäsenhinta 35 e (hintaan lisätään postikulut kotimaassa alk. 8,50 e) 00510 Helsinki Jäsenmaksu 28 €/vuosi laskutetaan erikseen, yhteystietoni lähetämme sinulle pankkitilisiirron postitse. Nimi Jakeluosoite vastauslähetys 3. Täyttämällä viereisen palvelukortin. Postinumero Postitoimipaikka Tunnus 5009174 Jäsennumero ( jäsenkortista) Puhelin 00003 HELSINKI Sähköpostiosoite Lisätietoa jäsenyydestä ja jäseneduista saat YkkösBonus–Norppa-kortin numero Oppilaitoksen nimi ja paikkakunta (vain opiskelijajäsenet) internet-sivuilta www.sll.fi tai soittamalla numeroon (09) 228 081. haluan ilmoittaa muuttuneet yhteystietoni: Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Jäsennumero ( jäsenkortista) Suomen luonnonsuojeluliiton rekistereiden Mikäli paikkakunta vaihtuu: osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilaus- haluan en halua vaihtaa yhdistystä. ja suoramarkkinointitarkoituksiin.

Kangasalan Luonto 35

keskustoimisto Toimisto Mirja Breider ja Topi Filppula · Jäsenrekisteri ja tilaajapalvelu Katariinantori 6, 53100 Lappeenranta, p. (05) 411 7358 tai 050 530 3270, fax (05) Kotkankatu 9 Irma Kaitosaari · Toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen · Talouspäällikkö 411 7358, saimaa@sll.fi · Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri Timo Luostarinen, 00510 Helsinki Pekka Kassila · Järjestöpäällikkö Tarja Ketola · Järjestösihteeri Heini Jalava · piirisihteeri, Pappilankatu 3, 57100 Savonlinna · Kainuun luonnonsuojelupiiri p (09) 2280 81, Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen · Luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Tarja Leinonen, toiminnanjohtaja, Vienankatu 7, 87100 Kajaani, p. 050 552 fax (09) 2280 8200 Veistola · Ympäristönsuojelupäällikkö Jouni Nissinen · Metsäasiantuntija Harri 4426, kainuu@sll.fi · Keski-Suomen luonnonsuojelupiiri Juhani Paavola, toimisto@sll.fi Hölttä · Vesiensuojelukoordinaattori Hannele Ahponen · Ilmastovastaava toiminnanjohtaja, Yliopistonkatu 30 C 3. krs, 40100 Jyväskylä, ti yl. klo 10–14 (–18), · Leo Stranius · Viestintäpäällikkö Matti Nieminen · Luonnonsuojelijan p. 040 354 0063, keski-suomi@sll.fi · Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri Lahjoitustili 800016-98850 toimitussihteeri Liisa Hulkko · Verkkotoimittaja Noora Kuusela · It- Hanna Majander, toiminnanjohtaja, Varuskuntakatu 8, 45100 Kouvola, p./fax (05) (Sampo) vastaava Pekka Saari · Ekoenergiavastaavat Riku Eskelinen, Teemu Kettunen 371 0301, kymenlaakso@sll.fi · Lapin luonnonsuojelupiiri Nelly Rontti, vs. · Ydinvoimakampanjavastaava Janne Björklund · Markkinointivastaava Pirjo toiminnanjohtaja, Valtakatu 22, 96200 Rovaniemi, p. 040 823 2443, lappi@sll.fi · Keskustoimisto avoinna: Itkonen · Retkikoordinaattori Sinikka Kunttu · Perinnemaisemahankkeen Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri Anni Kytömäki, aluesihteeri, Varastokatu 3, ma–pe klo 8.30–16.15 koordinaattori Katja Torkko · Venäjäkoordinaattori Olli Turunen · Kansainvälisen 4 krs., tsto 4, 33100 Tampere, p. (03) 213 1317, fax (03) 213 1017, pirkanmaa@ metsäkampanjan koordinaattori Sini Eräjää · Ilmasto- ja kehitysyhteistyön sll.fi · Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri Teemu Tuovinen, aluesihteeri, Puhelinvaihde ja tilaajapal- projektivastaava Maria Nuutinen Valtionkatu 1, poste restante, 60100 Seinäjoki, p. (06) 312 7577, pohjanmaa@ velu: ma–pe klo 9.00–15.00 sll.fi · Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri Heikki Pönkkä, piirisihteeri suomen luonto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki, p. (09) 228 08 201, www. Kauppakatu 44, 80100 Joensuu, p. 040 543 0011, pohjois-karjala@sll.fi · Pohjois- Materiaalitilaukset: suomenluonto.fi, · luonto-liitto Annankatu 26 A, 00100 Helsinki, p. (09) 684 Pohjanmaan luonnonsuojelukeskus Merja Ylönen, aluepäällikkö, PL 326, tilaukset@sll.fi 4420, fax (09) 6844 4222 www.luontoliitto.fi · suomen luonnonsuojelun 90101 Oulu, Käyntiosoite: Kauppurienkatu 33, 90100 Oulu, p. (08) 378 443, 044 säätiö Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Lahjoitukset Suomen Luonnonsuojelun 929 0550 pohjois-pohjanmaa@sll.fi · Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri Säätiölle: Sampo 800013–434553 · suomen luonnonsuojelun tuki Marja Tenhunen, aluesihteeri, Kirkkokatu 35, 70100 Kuopio, p./fax (017) 262 Työntekijöiden sähköpos- oy Kotkankatu 9, 00510 Helsinki, p. (09) 2280 8333, fax (09) 2280 8248 3811 pohjois-savo@sll.fi · Satakunnan luonnonsuojelupiiri Terhi Rajala, tiosoitteet: etunimi.sukuni- Puhelinmarkkinointi yrityksille: p. (09) 854 4990, fax (09) 852 2362 piirisihteeri, Otavankatu 11, 28100 Pori, p./fax (02) 632 6163 satakunta@sll.fi · mi@sll.fi Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri Emma Kosonen, vs. aluepäällikkö, luonnonsuojelupiirit Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri Karri Jutila, Martinkatu 5, 20810 Turku, p. 040 3725301 tai (02) 235 5255, fax (02) 235 5244, Tarkempia yhteystietoja aluesihteeri, Hämeentie 2 A 6 as. 2, 13200 Hämeenlinna, p. (03) 633 6499, etela- varsinais-suomi@sll.fi · Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri Ursula Immonen, verkkosivuilla www.sll.fi hame@sll.fi·Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ·Kaarina Tiainen, aluepäällikkö, toiminnanjohtaja, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki, p. 044 258 0598, uusimaa@sll.fi Onnittelut 30- vuotiaalle! Kangasalan Suojellaan yhdessä Kangasalan Kokoomus kaunista luontoa. onnittelee 30-vuotiasta Kangasalan Vasemmistoliitto ry. Kangasalan Luonto ry:tä.

Kangasalan Keskusta Kangasalan Sitoutumattomat onnittelee 30-vuotiasta onnittelee vireää kolmekymppistä arvokkaasta Kangasalan Luonto ry:tä työstä luonnon hyväksi. Työtä riittää, joten reipasta jatkoa myös tuleville vuosille. www.keskusta.fi/kangasala

36 Kangasalan Luonto Onnea kolmikymppiselle! Vihertöissä mukana Kangasalan Vihreät. www.kangasalanvihreat.fi

Kangasalan Luonto 37 Mitä syömme? Ovatko lähi- ja luomuruoka haihattelua

vai tulevaisuutta? Tanskassa luomuruoan markkinaosuus on 7 %, Suomessa vain 1-6 %. Mitä Suomessa ja Kangasalla voitaisiin tehdä lähi- ja luomuruoan hyväksi – ja pitääkö tehdä? Lehti keltanokille ja vanhoille ketuille. Geenimanipulaatio on tullut maatalouteen pysyvästi. Elintarvikeyritykset käyttävät jo raaka-aineena GMO-tuotteita. Mitä syömme, kun ostamme ruokaa kaupasta? Mitä GMO merkitsee maataloudelle, ympäristölle elintarviketeollisuudelle ja ihmisten terveydelle? Miksi Rekolan luomutila ja Jaakkolan mai- tokarjatila ovat julistautuneet GMO-vapaiksi? Kangasalan Luonto ry. järjestää yleisen keskustelutilaisuuden lauantaina 3.10.2009 klo 11 Kangasalan Pirtillä (Nuorisoseuran talo).

• YTT Jorma Mäntylä: Miksi tämä tilaisuus? • FT, solubiologi Liisa Kuusipalo: Lähiruokaa vai geenitekniikkaa? • Kangasalalaisen maanviljelijän kommentit. MTK-Kangasala: Hannu Karppila, pj. ja Jarmo Jaakkola, MTK-Kangasalan johtokunnan jäsen. Lopuksi: Kysykää Liisa Kuusipalolta sekä kangasalalaisilta ruoan tuottajilta. Suomen Luonto on luonnonystävän Yleisökeskustelua johdattelee ykköslehti: runsas, monipuolinen Kalevi Lepo, vpj. ja yllättävä kuin luonto itse. Vapaa pääsy. Luomukahvi- Se tarjoaa uusinta tietoa, ja -teetarjoilu! ideoita luonnonharrastuksesta ja aitoja elämyksiä värikylläisenä Järjestää: Kangasalan Luonto ry. ja pakettina 10 kertaa vuodessa. OK-opintokeskus Suomen Luontoa julkaisee Suomen luonnonsuojeluliitto. Lehteä tilaamalla tuet kotimaista luonnonsuojelutyötä.

Kangasalan www.suomenluonto.fi maataloustuottajat onnittelee Tilaajapalvelu puh. (09) 2280 8210 Kangasalan Luonto ry:tä. Vastuullista ja palvelevaa Yhteistyötä luonnon SUOMEN LUONNON TILAUSKORTTI Suomen jätehuoltoa ihmistä ja Tilaa nyt Luonto ❏✔Kyllä, kiitos! Tilaan Suomen Luonto -lehden maksaa kanssa jo vuosisatoja. 6 numeroa seuraavasta numerosta alkaen edullisena tutustumistarjouksena 6 nroa 30 €. posti- ympäristöä varten. maksun! 30 € Allekirjoitus www.pirkanmaan-jatehuolto.fi (norm. 42,50 €) MTK-Kangasala ry Sukunimi Etunimi

Lähiosoite

Postinumero Postitoimipaikka Suomen Luonto/ Sähköpostiosoite Puhelinnumero Tilaajapalvelu

Suomen Tarjous on voimassa uusille tilaajille kotimaassa 28.2.2010 saakka. luonnonsuojeluliitto Annettuja nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää markkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Leikkaa kortti irti ja palauta heti! TILAUKSET MYÖS PUHELIMITSE TILAAJAPALVELUSTAMME (09) 2280 8210 (ark. klo 9–15) Tunnus 5009174

TÄYTÄ JA PALAUTA HETI! OLEMME MAKSANEET POSTIMAKSUN PUOLESTASI! 00003 VASTAUSLÄHETYS 38 Kangasalan Luonto

SL_Kangasala_tilauskortti.indd 1 18.8.2009 11:45:31 Lehti keltanokille ja vanhoille ketuille.

Suomen Luonto on luonnonystävän ykköslehti: runsas, monipuolinen ja yllättävä kuin luonto itse. Se tarjoaa uusinta tietoa, ideoita luonnonharrastuksesta ja aitoja elämyksiä värikylläisenä pakettina 10 kertaa vuodessa. Suomen Luontoa julkaisee Suomen luonnonsuojeluliitto. Lehteä tilaamalla tuet kotimaista luonnonsuojelutyötä.

www.suomenluonto.fi Tilaajapalvelu puh. (09) 2280 8210

SUOMEN LUONNON TILAUSKORTTI Suomen Tilaa nyt Luonto ❏✔Kyllä, kiitos! Tilaan SuSuomenomen LLuontouonto -l-lehdenehden maksaa 6 numeroa seseuraavastauraavasta numerostanumerosta alkaenalkaen eedullisenadullisena ttutustumistarjouksenautustumistarjouksena 6 nnroaroa 3300 €€.. posti- maksun! 30 € Allekirjoitus (norm. 42,50 €) Sukunimi Etunimi

Lähiosoite

Postinumero Postitoimipaikka Suomen Luonto/ Sähköpostiosoite Puhelinnumero Tilaajapalvelu

Suomen Tarjous on voimassa uusille tilaajille kotimaassa 28.2.2010 saakka. luonnonsuojeluliitto Annettuja nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää markkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Leikkaa kortti irti ja palauta heti! TILAUKSET MYÖS PUHELIMITSE TILAAJAPALVELUSTAMME (09) 2280 8210 (ark. klo 9–15) Tunnus 5009174

TÄYTÄ JA PALAUTA HETI! OLEMME MAKSANEET POSTIMAKSUN PUOLESTASI! 00003 VASTAUSLÄHETYS

Kangasalan Luonto 39

✃

SL_Kangasala_tilauskortti.indd 1 18.8.2009 11:45:31 Julkaisija Kangasalan Luonto ry. C/o Jorma Mäntylä Tanhuanpääntie 25 36200 KANGASALA

40 Kangasalan Luonto