DOCSLIB.ORG

Hauhon Luonto-Opas

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Hauhon Luonto-Opas HauhonHauhon luonto-opas Heli Jutila Ympäristöosaston julkaisuja 32 2004 Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto, NAPA-projekti 1 Kuva: Karri Jutila Kannen kuva: Iso-Roine Lehdesniemen kärjestä kuvattuna. Kuva: Heli Jutila. Sisäkansi: Kokkilan myllykota. Kuva: Karri Jutila Takakansi: Keltavuokko (Anemone ranunculoides) on Hauhon nimikkokukka. Lähdeviite Jutila, H. 2004: Hauhon luonto-opas. – Ympäristöosaston julkaisuja 32. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto, NAPA-projekti. 61 s. ISBN 952-5251-92-6 ISSN 1455-9102 Esitteen taitto ja paino: Ilves-Paino Oy 2004 2 Sisällysluettelo 1 TERVETULOA HAUHON REITEILLE ! ......................................2 2 KULKIJALLE .......................................................................3 3 JOKAMIEHENOIKEUDET ......................................................6 4 HAUHON LUONNOSTA ........................................................7 5 KOHDEKUVAUKSET........................................................... 11 A Iso-Roine ja sen länsi- ja luoteispuoli ................................................11 B Rääkkiän ja Vähä-Roineen seutu ......................................................14 C Koilliskolkka ..................................................................................17 D Iso-Roineen itäpuoli ja Pyhäjärven lähistö ..........................................20 E Kokkilan harju- ja järvimaa .............................................................24 F Eteläinen ......................................................................................29 G Hauhonselän ympäristö ...................................................................33 H Alvettula - Ilmoilanselkä ..................................................................39 6 KARTAT ....................................................................... 43 7 KOHTEET TYYPEITTÄIN ..................................................... 52 8 LÄHTEET ....................................................................... 57 ABSTRACT....................................................................... 59 3 TERVETULOA HAUHON 1 REITEILLE! Tähän oppaaseen on koottu Hauhon Oppaassa esitellään kaikki valta- kunnan luontokohteet, kaikkiaan 136 kunnallisesti, maakunnallisesti ja seu- kpl. Lopussa on varsin kattavat luet- dullisesti arvokkaat luontokohteet. telot eri luontotyypeistä ja tekstissä on Paikalliset kohteet ovat monipuoli- esitelty merkittävimmät kohteet. Opas sesti mukana. Lisäksi muutama sijain- on laadittu osana EU:n Interreg IIIa- niltaan keskeinen maisemakohde on ohjelmaan kuuluvaa NAPA-projektia, mahdutettu joukkoon. Silmäys kohde- jossa tavoitteena on luontokohteiden tyyppiluetteloon ja karttaan auttaa alu- säilyttäminen ja kestävä käyttö Hä- eiden paikantamisessa. meenlinnan ja Lahden seudulla sekä Lähes kaikki kohteet ovat yksi- Virossa ja Latviassa. tyismailla ja usein yksityisteiden taka- Esitteen laatimisesta on vastannut na. Siksi alueilla ei ole palveluvarus- Hämeenlinnan seudun kansanterveys- tusta kuten opasteviittoja, tulipaikkoja työn kuntayhtymän ympäristöosasto. tai roska-astioita. Ajokieltoja on syytä Tekstit on kirjoittanut pääosin Heli Ju- noudattaa. Retkivarustuksessa pyöräil- tila. Hannu Harju täydensi Heli Jutilan len tai jalan jokamiehenoikeuksia ja - tekemää luonnosta oppaan kirjoittami- velvollisuuksia noudattaen pääset par- sen alkuvaiheessa. Heli Jutila on myös haiten luontoelämyksiin. viimeistellyt ja toimittanut tekstin sekä Toivottavasti tästä oppaasta on iloa laatinut oppaan sähköiset kartat. Han- luonnosta kiinnostuneille matkailijoil- nu Harju on avustanut karttojen koos- le, kesäasukkaille ja hauholaisille! tamisessa. Karri Jutila on auttanut tekstin viimeistelyssä sekä ottanut suu- ren osan oppaan kuvista. Suurkiitok- set sekä Hannu Harjulle että Karri Ju- tilalle. Opasluonnosta ovat kommen- toineet lukuisat henkilöt, josta erityis- kiitos Teppo Häyhälle, Jouko Astoril- le, Ari Lehtiselle, Alli Isotalolle ja Juk- ka Airolalle. 4 Hauhon kirkko on maamerkki Hauhonselän kulttuurimaisemassa. Kuva: Karri Jutila 2KULKIJALLE Moottoriajoneuvolla liikuttaessa on välillä hyvä pitää virkistäytymistau- ko. Varsinkin lomalla on aikaa poi- keta ”lehmänhännän tapaan kiertele- Kuva: Heli Jutila ville pikkuteille”. Motoristien luon- tokohteet ovat helposti väylien varsil- la. Hauhollakin jokaisesta luontotyy- pistä löytyy tienvarsikohde. Kohtei- den koodit (esim. B9) viittaavat koh- deluetteloon ja karttaan. Hauholla liikut valtakunnallises- ti arvokkaassa kulttuuriympäristös- sä (G11). Tutustumisen arvoisia ovat mm. Kirkonkylän vanha raitti ja ki- vikirkko, Hahkialan ja Leppäniemen kartanot sekä Hyömäen, Alvettulan Lehdesmäen uimarannalta on näköala Iso-Roineen ja Ilmoilan kylät. Näillä retkillä löy- Tuhkaimenlahdelle. dät myös joukon arvokkaita luonto- ja virkistyskohteita. Kalastuksesta kiin- jatkuu Kilpiniemi (A8). Torvoilan ky- nostuneille vinkkejä tarjoaa Hauhon län venerannalta löytyy veneluiska ja reitin kalapaikkaopas, josta löytyvät Huomisen Hauhon reitin hankkeesta myös uimapaikat. kertova opastetaulu. Tampereentietä kulkeva voi poi- Luonnontilaisen Kukkiajärven (C1) keta Torvoilantielle, joka vie Iso-Roi- maisemiin kannattaa tehdä eri reissu. neen länsi- ja pohjoispuolelle. Mie- Samalla seudulla on yksi Hämeen van- hoilan opastettu, kolmeen kierrok- himmista myllypaikoista Vihavuodes- seen jakautuva, luontopolku (A14) al- sa (C15) sekä Vähäniemen (C14) ja kaa Linnuskorvesta. Syrjänharju (A9) Tohkoon (B8) virkistysalueet. erottaa Miehoilan ja Torvoilan kyli- Kirkonkylän tuntumassa on Kot- en viljelymaisemat toisistaan. Etelään konharjun luonnonsuojelualue (G4) 5 sekä kotiseutumuseo. Saman harjun länsipäässä sijaitsee Kotkonkärjen luonnonsuojelualue (G5). Uimaran- toja löytyy Hauhonselältä (G1, kir- Kuva: Teppo Häyhä Kuva: Teppo kon tuntumassa Pappilanaro) ja Vuo- renselältä (G14, urheilukeskuksessa). Ruskeanmullanharju (E10) on sopi- va kohde lyhyelle patikoinnille. Sieltä tapaa myös Kanta-Hämeen maakun- takukan, uhanalaisen hämeenkylmän- kukan (Anemone patens). Kirkonkylän pohjoispuolella on Kenkijärven lintuvesikohde (D2), Leppäniemen vanhapuustoinen luon- nonsuojelualue (D9) ja moreenimuo- dostumana merkittävä Utterinvuo- Kangasvuokko (Anemone vernalis) tavataan kuntayhtymän kunnista vain Hauholla. ri (D11). Rukkoilassa on poikkeami- sen arvoinen maatilamatkailukohde, Iloranta, jonka tuntumassa sijaitsevat maakunnallisesti arvokas perinnemai- sema ja muinaisjäännöskohde Hannu- Kuva: Teppo Häyhä lan niitty (D17) sekä luonnonsuojelu- lain mukainen luontotyyppi, pähkinä- pensaslehto (D8a-b; Corylus avella- na). Uimarantoja löytyy Iso-Roineel- ta (A1) ja Pyhäjärveltä (D1). Eteläisten kylässä on lintuvete- nä tunnetun Eteläistenjärven (F1) li- säksi perinnemaisemia. Akkijärven (F12) eteläpuoli on karua suomaas- toa. Järven pohjoispuolelta kulkee kaakko-luodesuuntaisena harjujakso, johon kuuluu myös dyynimuodostu- Kylmänkukan ja kangasvuokon (Anemone patens x mia. Akkijärven laskujoen Kaivoste- vernalis) risteymä kasvaa Hauhon Akkijärvellä. nojan varrella on lehtoja (E9), lähtei- 6 syyttä ja tervaleppäkorpea (E7). Kok- Vihavuoden, Sappeen ja Rukkoilan kilan Myllykodan luona (E5) on hyvä kautta. kulkijan levähtää joko suksilla tai ja- Patikkareitit ovat toistaiseksi lin- lan kulkiessa. Särkemäjärvi (E19) jausvarauksia maakuntakaavassa. Mi- kelluvine turvelauttoineen ja yhdes- kään ei estä vaihtamasta näkökulmaa, sä Luijasen (E20) kanssa jyrkkine vaikka melomalla, ottaen laiva- ja ve- rantoineen on keskihämäläistä harju- neväylät huomioon. Hauhon reitillä (E11) ja järviluontoa edustavimmil- on merkitty veneilyreitti. Muutamat laan. Seudun harjuilla viihtyvät niin maatilamatkailutilat tarjoavat lautta- uhanalaiset kylmänkukka (Anemo- ja veneretkiä Hauhon isoille järville. ne patens), kangasvuokko (Anemone vernalis) kuin niiden risteymäkin. Ui- marannat löytyvät Akkijärveltä (F12) ja Särkemäjärveltä (E19). Hauhonselän pohjoispuolella, Al- vettulassa, on mahdollisuus hank- kiutua Lyömäen kedon (H19) upei- Kuva: Heli Jutila siin maisemiin ja Jokijärven lintuve- sikohteeseen (H2). Historian siipi- en havinaa voi kokea Vermasvuoren (H9) ikivanhan maantien pohjaa pa- tikoidessa tai viikinkiaikaisella hauta- paikalla Vähä-Sipilän kedolla (H23). Valtatie halkoo Ilmoilanselän kulttuu- rimaisemaa. Liinavuorelta (H4) löy- tyy niin kylmänkukkia kuin pähkinä- pensaitakin (Corylus avellana). Valtakunnalliseen polkupyöräver- kostoon liittyvä, maastoon merkitty reitti kulkee Tuuloksesta valtatie 12: ta poiketen Sotjalan ja Portaan kaut- ta Kirkonkylään ja edelleen Vitsiä- län, Alvettulan ja Niemikylien kaut- ta valtatie 57:lle. Paikallinen pyöräi- Harajuuri (Corallorhiza trifi da) on korvissa ja lyreitti kiertää Roinevedet Torvoilan, luhdilla viihtyvä harvinaisehko kämmekkäkasvi. 7 3 JOKAMIEHENOIKEUDET Jokamiehenoikeudet ovat ”kirjoitta- matonta lakia”, ne perustuvat perin- teiseen maan tapaan. Jokamies saa Kuva: Karri Jutila Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa liik- kua luonnossa jalan, hiihtäen tai pyö- räillen, siis lihasvoimin. Kulkureitit tulee valita väistäen pihamaat, vilje- lykset ja istutukset. Tilapäinen leväh- täminen, uiminen, auringonpalvonta, jopa muutaman päivän leiriytyminen tai telttailu riittävän etäällä asumuk- sesta on sallittua siellä, missä kulke- minenkin. Myös rauhoittamattomi- en kasvien, metsämarjojen ja sienien Suppilovahvero (Cantharellus tubaeformis) ja kanttarelli (C. cibarius) ovat herkullisia poimiminen on sallittua. ruokasieniä. Jokamies ei häiritse lintuja pesi- mäaikana, vahingoita kasvavia
Load more

Recommended publications
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • Welcome to HAMK 2018-2019
    Welcome to HAMK 2018-2019 Table of Content WELCOME TO HÄME UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES ........................................................................... 1 HAMKO – THE STUDENT UNION OF HÄME UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES ......................................... 2 1. FINLAND .................................................................................................................................................... 3 Finland in Figures ...................................................................................................................................... 4 Climate ...................................................................................................................................................... 4 Currency and Banks .................................................................................................................................. 4 Electricity .................................................................................................................................................. 4 Transportation .......................................................................................................................................... 5 Shopping and Cost of Living ..................................................................................................................... 6 2. FINNS, FINNISH LANGUAGE AND CULTURE .............................................................................................. 9 Finnish Language ...................................................................................................................................
    [Show full text]
  • W Ater Billing Agreements Work Invoicing Surveying, Planning and Design
    A research project supported by the European Commission FP5: Energy, Environment and Sustainable Developmen t www.watertime.org Key Action 4: City of Tomorrow and Cultural Heritage Thematic Priority 4.1.2: Improving the quality of urban li fe watertime@ watertime.org Contract No: EVK4-2002-0095 D22: WaterTim e case study - Häm eenlinna, Finland Dr Jarmo J. Hukka and Dr Osmo T. Seppälä1 Institute of Environmental Engineering and Biotechnology Tampere University of Technology, Finland 31st January 2005 One of 29 WaterTime case studies on decision-making on water systems Watertime case studies Estonia: Tallinn Finland: Tampere, Hämeenlinna France: Grenoble Germany: Berlin, Munich Hungary: Budapest, Debrecen, Szeged Italy: Arezzo, Bologna, Milan, Rome Lithuania: Kaunas, Vilnius Netherlands: Rotterdam Poland: Gdansk, Lodz, Warsaw Romania: Bucharest, Timisoara Spain: Cordoba, Madrid, Palma de Mallorca, Gran Canaria Sweden: Stockholm UK: Cardiff, Edinburgh, Leeds www.watertime.org 1 Contacts: Dr. Jarmo Hukka - jarmo.hukka@ tut.fi; Dr Osmo T. Seppälä - osmo.seppala@ plancenter.fi WaterTime partners: PSIRU, Business School, University of Greenwich, UK ERL, Universidad Complutense de Madrid, Spain Institute of Environmental Engineering and Biotechnology (IEEB), Tampere University of Technology, Finland International Water Affairs, Hamburg, Germany Eötvös József College, Hungary Coordinator: PSIRU, Business School, University of Greenwich, Park Row, London SE10 9LS, U.K. www.watertime.org Table of Contents 1 INTRODUCTION 3 2 CITY AND REGION BACKGROUND
    [Show full text]
  • Kanta-Hämeen Liikennejärjestelmäsuunnitelma Kanta-Hämeen Liikennejärjestelmäsuunnitelma
    Hämeen liiton julkaisu 2014 Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Julkaisija: Hämeen liitto Niittykatu 5, 13100 Hämeenlinna puhelin (03) 647 401 www.hameenliitto.fi Yhteydet henkilökuntaan: sähköposti: etunimi.sukunimi@hame.fi Valokuvat: Elisa Putti ja Sito Oy Taitto: Sito Oy, Laura Pöllänen Julkaisunro: II 197 ISBN: 978-952-7057-01-8 ISSN: 1235-8193 Hämeenlinna 2014 SISÄLLYS ESIPUHE 4 1. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 5 1.1 Liikennejärjestelmää tulee kehittää aikaisempaa kokonaisvaltaisemmin ja tehokkaammin 5 1.2 Toimintaympäristön muutokset luovat paineita myös liikennejärjestelmälle 7 1.3 Liikennejärjestelmän palvelutaso 8 2. TAVOITTEET JA KEHITTÄMISSTRATEGIA 18 2.1 Visio 2040 18 2.2 Toiminnan reunaehdot 18 2.3 Palvelutasotavoitteet ja kehittämisstrategia 18 3. TOIMENPIDEOHJELMA 35 3.1 Valtakunnan tasolla edistettävät kärkihankkeet ja toimenpiteet 35 3.2 Maakuntakaavaan esitettävät hankkeet 37 3.3 Maakunnallisesti edistettävissä olevat toimenpiteet 40 4. VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI 44 4.1 Asetettujen keskeisten reunaehtojen sekä palvelutasotavoitteiden toteutuminen 44 4.2 Vaikuttavuus tarkastelualueittain 46 4.3 Riskejä ja haasteita 48 4.4 Seuranta 49 3 ESIPUHE Edellinen Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2009. Liikennepolitiikassa ja toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, Kanta-Hämeen vahvistuva asema osana laajaa metropolialuetta sekä Helsinki-Hämeenlinna-Tampere- kehityskäytävän merkityksen vahva kasvu johtivat päätökseen päivittää suunnitelma. Suunnitelman päivitys
    [Show full text]
  • Aquatic Microbial Ecology 62:241
    The following supplement accompanies the article Bacterioplankton community composition in 67 Finnish lakes differs according to trophic status Eija Kolmonen1, Kaisa Haukka1,3, Anne Rantala-Ylinen1, Pirjo Rajaniemi-Wacklin1,4, Liisa Lepistö2, Kaarina Sivonen1,* 1University of Helsinki, Department of Food and Environmental Sciences, Division of Microbiology, Viikki Biocenter, PO Box 56, 00014 Helsinki University, Finland 2Finnish Environment Institute, PO Box 140, 00251 Helsinki, Finland 3Present address: National Institute for Health and Welfare, PO Box 30, 00271 Helsinki, Finland 4Present address: Finnish Red Cross Blood Service, Research and Development, Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, Finland *Corresponding author. Email: [email protected] Aquatic Microbial Ecology 62: 241–250 (2011) Table S1. Characteristics of the 67 lakes included in the DGGE analysis of the BCC of the lakes. Lakes (55) indicated with bold font were included in CCA PCA. nd. = not determined Lake name Lake TP TN TN:TP Nitrate DIN: Chl a pH Secchi Water T (°C) Latitude Longitude Biomass (mg l–1) of number (_g l–1) (_g l–1) -nitrite DIP (mg l–1) depth colour (north) (east) –1 (μg l–1) (m) (mg Pt l ) Cyanobac Anab Micro P. Oscillat Aphaniz Chroo teria aena cystis agardhii oriales omenon cale Simijärvi 1 3 310 103.3 143 146.0 1.6 7.4 5.50 10 18.8 60.10 23.34 0.001 0 0.001 0 0 0 0 Kuolimo 42 4 320 80.0 64 67.0 1.9 7.2 6.00 20 19.9 61.16 27.30 0.0176 0 0 0 0 0 0 Iso-Löytäne 16 5 370 74.0 2 7.0 4.4 7.3 3.70 15 18.7 60.18 24.37 0.1479 0.003 0 0 0 0 0.00 Kattilajärvi
    [Show full text]
  • INVITATION/REFERRAL / 40751 -Hpvnhoj 40451 Pt-Papa
    INVITATION/REFERRAL / 40751 -HPVNhOJ 40451 Pt-Papa-2J INVITATION TO ATTEND CERVICAL CANCER SCREENING Fimlab is inviting you to attend a screening examination for cervical cancer. The examination is part of a national screening programme for adults, and it supports early diagnosis and treatment of findings that suggest or predispose you to cervical cancer. The examination has been requested by the municipal authorities of where you live. It is voluntary and free of charge. Your cervical smear sample will be tested for the high-risk type of human papillomavirus (HPV). If the test is positive, the traditional Pap test will also be performed. INSTRUCTIONS: 1. SCHEDULE AN APPOINTMENT – you can book appointments 24/7 at fimlab.fi/ajanvaraus or by calling +358 (0)10 808 515* Mon–Fri from 7 a.m. to 6 p.m. Fimlab's laboratories provide services at screening test sites. You can select any test site, regardless of where you live. • Pirkanmaa: gynaecological samples Hämeenkyrö, Ikaalinen, Jämsä, Kangasala, Lempäälä, Mänttä, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Ruovesi, Tampere Hatanpää, Tampere Tullinkulma, Tampere Tuulensuu, Toijala, Urjala, Valkeakoski, Vammala, Vesilahti, Viiala, Virrat, Ylöjärvi. • Kanta-Häme: gynaecological samples, mass screening Hauho, Hämeenlinna Main Health Centre, Kalvola, Lammi, Parola, Riihimäki, Renko, Forssa: appointments in Forssa are only available to customers of the Welfare District of Forssa. • Central Finland: gynaecological samples, mass screening Hankasalmi, Jyväskylä Central Hospital, Jyväskylä laboratory, Muurame, Uurainen, Äänekoski. 2. FILL IN THE PATIENT HISTORY FORM – Fill in the patient history form on the back and bring it with you to the laboratory. NOTE: Pap smear tests cannot be performed while you are on your period.
    [Show full text]
  • Anglo-Saxon Coins Found in Finland, and to This End He Compiled a List of the Same
    U I LLINOI S UNIVERSITY OF ILLINOIS AT URBANA-CHAMPAIGN PRODUCTION NOTE University of Illinois at Urbana-Champaign Library Brittle Books Project, 2012. COPYRIGHT NOTIFICATION In Public Domain. Published prior to 1923. This digital copy was made from the printed version held by the University of Illinois at Urbana-Champaign. It was made in compliance with copyright law. Prepared for the Brittle Books Project, Main Library, University of Illinois at Urbana-Champaign by Northern Micrographics Brookhaven Bindery La Crosse, Wisconsin 2012 ANGLO-SAXON COINS FOUND IN FINLAND. ANGLO-SAXON COINS FOUND IN FINLAND BY C. A. NORDMAN HELSINGFORS 1921 HELSINOFORS 1921. PRINTED BY HOLGER SCHILDT . PREFACE. The late Mr. O. Alcenius had designs on a publication treating of the Anglo-Saxon coins found in Finland, and to this end he compiled a list of the same. One part of this list containing most of the coins of Aethelred, along with a short introduction, was printed already, but owing to some cause or other the issue of the essay was discontinued some time before the death of the author. Although the original list has not now been found fit for use, 'the investigations of Mr. Alcenius have anyhow been of good service for the composition of this paper. The list now appears in a revised and also completed form. Further on in this essay short descriptions of the coin types have been inserted before the list of the coins of each king, and there has been an attempt made to a chronological arrangement of the types. Mr. Alcenius also tried to fix the relative and absolute chronology of the coins of Aethelred, but I regret to say that I could not take the same point of view as he as to the sequence of the types.
    [Show full text]
  • J-/S80C02S «^TU£V9—£2 STV K
    J-/S80C02S «^TU£v9—£2 STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annua! Report STUK A55 Airo R.mMvii.ir;). T'mt! Nytjrr-r K.t.ulo r-jytJr»• r•; ,iin! T,ip,ifi' f-K v ••••<-!• STV K - A - - 6 2. STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annual Report STUK-A55 Aino Rantavaara, Tuire Nygr6n*, Kaarlo Nygren* and Tapani Hyvönen * Finnish Game and Fisheries Research Institute Ahvenjärvi Game Research Station SF - 82950 Kuikkalampi Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety P.O.Box 268, SF-00101 HELSINKI FINLAND ISBN 951-47-0493-2 ISSN 0781-1705 VAPK Kampin VALTIMO Helsinki 1988 3 ABSTRACT Radioactive substances in game meat were studied in summer and early autumn 1986 by the Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety in cooperation with the Finnish Game and Fisheries Research Institute. The concentrations of radioactive cesium and other gamma-emitting nuclides were determined on meat of moose8 and other cervids and also on small game in various parts of the country before or in the beginning of the hunting season. The most important radionuclides found in the samples were 134Cs and 137Cs. In addition to these, 131I was detected in the first moose meat samples in the spring, and 110"Ag in a part of the waterfowl samples. None of them was significant as far as the dietary intake of radionuclides is concerned. The transfer of fallout radiocesium to game meat was most efficient in the case of the arctic hare and inland waterfowl; terrestrial game birds and the brown hare belonged to the same category as moose.
    [Show full text]
  • District 107 C.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 C through September 2020 Status Membership Reports Finance LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Activity Account Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Report *** Balance Year **** Number of times If below If net loss If no When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater report in 3 more than of officers thatin 12 months within last members than 20% months one year repeat do not haveappears in two years appears appears appears in appears in terms an active red Clubs more than two years old SC 20458 ASIKKALA 03/27/1967 Active 27 0 0 0 0.00% 27 0 N 1 M,MC,SC 51626 ASIKKALA/KANAVA 05/16/1991 Active 26 0 1 -1 -3.70% 27 2 0 N 7 M,MC,SC 36590 ASIKKALA/PÄIJÄNNE 02/19/1979 Active 26 0 1 -1 -3.70% 28 33 0 N 24+ 20459 FORSSA 02/14/1954 Active 25 0 0 0 0.00% 26 4 N 9 57076 FORSSA/FLORES 06/20/1995 Active 35 2 0 2 6.06% 32 0 N 0 M,VP,MC,SC 127464 Forssa/Jokivarsi 05/12/2016 Active 8 0 1 -1 -11.11% 14 4 1 21 90+ Days MC,SC 20460 FORSSA/KUHA 08/25/1970 Active 25 0 0 0 0.00% 23 0 N 7 SC 46246 FORSSA/WAHREN 05/27/1986 Active 23 1 0 1 4.55% 26 1 R 7 M,MC,SC 20461 HÄMEENLINNA 04/25/1954 Active 17 0 0 0 0.00% 25 1 N 21 MC,SC 49995 HÄMEENLINNA/AULANKO 11/29/1989 Active 16 0 0 0 0.00% 16 1 N 4 MC,SC 62536 HÄMEENLINNA/BIRGER 12/02/1999
    [Show full text]
  • Phytoplankton Assemblages As a Criterion in the Ecological Classification of Lakes in Finland
    BOREAL ENVIRONMENT RESEARCH 11: 35–44 ISSN 1239-6095 Helsinki 20 February 2006 © 2006 Phytoplankton assemblages as a criterion in the ecological classification of lakes in Finland Liisa Lepistö1), Anna-Liisa Holopainen2), Heidi Vuoristo1) and Seppo Rekolainen1) 1) Finnish Environment Institute, P.O. Box 140, FI-00251 Helsinki, Finland 2) Karelian Research Institute, University of Joensuu, P.O. Box 111, FI-80101 Joensuu, Finland; and North Karelian Environment Centre, P.O. Box 69, FI-80101 Joensuu, Finland Received 17 May 2004, accepted 28 June 2005 (Editor in charge of this article: Johanna Mattila) Lepistö, L., Holopainen, A.-L., Vuoristo, H. & Rekolainen, S. 2006: Phytoplankton assemblages as a criterion in the ecological classification of lakes in Finland. Boreal Env. Res. 11: 35–44. Implementation of the Water Framework Directive requires the formulation of lake types and classification of the lakes within each type using biological quality elements. In this study phytoplankton was used to test the lake typology of 32 non-impacted lakes belonging to eight of the ten lake types described in the preliminary Finnish typology. Phytoplankton did not accurately define these types, as only five lake groups were clustered in the DCA ordination analysis. The ecological status was preliminarily established for 23 impacted lakes using total phytoplankton biomass and the number of taxa. Impacted oligo-humic lakes were tentatively classified to a lower ecological status than in the general water qual- ity classification carried out in the 1990s. Even more variation was observed when assess- ing the ecological status of humic impacted lakes. The number of taxa, on the other hand, appeared to overestimate the ecological status of the lakes, obviously due to the prelimi- nary boundary classes used in this study.
    [Show full text]
  • Kangasalan Luonto Vuosilehti 2009
    Saarikylät siintävät Roineen takana. Alla Tampereen kaupungin sorakuoppa Vehoniemessä. 2 Kangasalan Luonto Kangasalan Luonnon 30 vuotta oukko valveutuneita luontoakti- lisesti merkittävä järveä: Längelmävesi, Jvisteja huomasi 1970-luvulla, että Vesijärvi sekä Roine. Kunta laski yli 20 Kangasalan kuuluisille soraharjuille vuotta jätevetensä Kirkkojärveen, joka oli käymässä huonosti. Elettiin Tam- laskee edelleen Roineeseen. Saastutta- pereen voimakkaan kasvun ja lähiöra- minen oli pakko lopettaa, kun Tampe- kentamisen aikaa. Hervannan ja uusien re alkoi ottaa raakavetensä Roineesta. kaupunginosien rakentamiseen tarvit- Luonnonsuojeluyhdistys järjesti semi- tiin tuhansia ja tuhansia kuutiometrejä naareja Kirkkojärvestä sekä vaati järven betonia ja sen raaka-aineeksi soraa. Se Natura-alueiden ottamista huomioon otettiin sumeilematta Kangasalan jää- kaavoitus- ja liikenneratkaisuissa. Osan kauden aikaisista soraharjuista. Soran- kamppailuista se voitti. otto oli villiä ja säätelemätöntä. Vuonna 2004 luonnonsuojeluyhdistys Suomen Luonnonsuojeluliiton järjes- vaihtoi nimekseen Kangasalan Luonto törakenteen vahvistuminen ja halu suo- ry. Samalla 2000-luvulla on tavallaan jella jäljellä olevia Kangasalan harjuja palattu alkulähteille eli harjujensuoje- kohtasivat 1978, kun Rauno Jokinen luun. Kuntien omistama Tavase Oy on oli perustamassa Kangasalan Luon- kauan suunnitellut Vehoniemenharjun nonsuojeluyhdistystä. Mukaan tulivat jäljellä olevien osien muuttamista teko- opettajat Eero Nieminen ja Ritva Lei- pohjavesilaitoksen imeytysalueeksi. Yh-
    [Show full text]