VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2040
STRUKTURMODELL 2040 FÖR VASA STADSREGION Nykytilanteen analyysi Analys av nuläget
12.6.2013
1
SISÄLTÖ INNEHÅLL ANALYS AV NYLÄGET AV ANALYS
1. Suunnittelualue 1. Planeringsområde
2. Väestö ja asuminen 2. Invånare och boende 3. Työpaikat 3. Arbetsplatser 4. Kauppa 4. Kommersiell service 5. SOTE-palvelut 5. Social- och hälsovårdstjänster 6. Liikenne 6. Trafik 7. Energia 7. Energi 8. Kulttuuriympäristö 8. Kulturmiljö 9. Luonnonympäristö 9. Naturmiljö 10. Virkistys ja matkailu 10. Rekreation och turism
• Tavoitteena tiivis analyysi nykytilanteesta, • Målet är att skapa en kompakt analys av olemassa olevaa aineistoa hyödyntäen
nuläget genom att utnyttja befintligt material
• Kaupunkiseudun suunnittelun tausta ja olevat tavoitteet esitetään • Bakgrunden till och målen för planeringen av TAVOITERAPORTTISSA stadsregionen presenteras i en MÅLRAPPORT
2 NYKYTILANTEEN ANALYYSI NYKYTILANTEEN
SUUNNITTELUALUE ANALYS AV NYLÄGET AV ANALYS
Vaasan kaupunkiseudun rakennemallityön perusselvitykset ja analysointi tehdään Vaasan kaupunkiseudulle, joka käsittää seuraavat kunnat: Isokyrö, Korsnäs, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Vaasa ja Vöyri
Kuntaliitokset • Maalahti • Bergö (liitetty Maalahteen 1973)
• Petolahti (liitetty Maalahteen 1973)
• Pirttikylä (liitetty pääosa Närpiöön ja pienempi osa Maalahteen 1973) • Mustasaari • Koivulahti (liitetty Mustasaareen 1973) • Raippaluoto (liitetty Mustasaareen1973)
• Björköby (liitetty Mustasaareen1973) • Sulva (liitetty Vaasaan ja Mustasaareen 1973) Vaasan • Vaasa kaupunkiseutu • Sulva (liitetty Vaasaan ja Mustasaareen 1973)
• Vähäkyrö (liitetty Vaasaan 2013)
• Vöyri
• Vöyri-Maksamaa (Vöyri-Maksamaa ja Oravainen yhdistettiin Vöyriksi 2011) • Vöyri (Vöyri ja Maksamaa yhdistettiin Vöyri-Maksamaaksi 2007) • Maksamaa (Vöyri ja Maksamaa yhdistettiin Vöyri-Maksamaaksi 2007) • Oravainen (Vöyri-Maksamaa ja Oravainen yhdistettiin Vöyriksi 2011)
Pohjanmaan liitto: Vaihemaakuntakaava 2
3
NYKYTILANTEEN ANALYYSI ANALYYSI NYKYTILANTEEN NYKYTILANTEEN
PLANERINGSOMRÅDE ANALYS AV NYLÄGET AV ANALYS
Grundutredningarna och analyserna för strukturmodellarbetet i Vasa stadsregion görs för Vasa stadsregion som omfattar följande kommuner: Storkyro, Korsnäs, Laihela, Malax, Korsholm, Vasa och
Vörå
Kommunsammanslagningar
• Malax
• Bergö (slagits samman med Malax 1973) • Petalax (slagits samman med Malax 1973) • Pörtom (största delen slagits samman med Närpes och en mindre del med Malax 1973)
• Korsholm • Kvevlax (slagits samman med Korsholm 1973) • Replot (slagits samman med Korsholm 1973) • Björköby (slagits samman med Korsholm 1973) Vasa stadsregion • Solf (slagits samman med Korsholm 1973)
• Vasa
• Sulva (slagits samman med Vasa och Korsholm 1973) • Lillkyro (slagits samman med Korsholm 1973) • Vörå • Vörå-Maxmo (Vörå-Maxmo och Oravais slogs samman till Vörå 2011)
• Vörå (Vörå och Maxmo slogs samman till Vörå-Maxmo 2007) Österbottens förbund, Etapplandskapsplan 2 • Maxmo (Vörå och Maxmo slogs samman till Vörå-Maxmo 2007)
• Oravais (Vörå-Maxmo och Oravais slogs samman4 till Vörå 2011) NYKYTILANTEEN ANALYYSI NYKYTILANTEEN ANALYYSI NYKYTILANTEEN
VÄESTÖ JA ASUMINEN
INVÅNARE OCH BOENDE ANALYS AV NYLÄGET AV ANALYS • Pohjanmaan aluerakenne on syntynyt rannikon ja jokien varsille sekä niiden äärelle kehittyneiden kaupunkien sekä kunta- ja
kyläkeskusten ympärille.
• Maakunnassa on kolme selkeää keskusseutua. Maakunnan keskiosan rannikolla sijaitseva Vaasa on koko maakunnan keskus.
• Regionstrukturen i Österbotten har uppkommit utmed kusten och älvarna samt runt de städer samt kommun- och bycentra som utvecklats invid dem.
• I landskapet finns tre klara centrumregioner. På kusten i mellersta delen av landskapet finns Vasa som är hela landskapets centralort.
(Pohjanmaan LJS 2013)
5
NYKYTILANTEEN ANALYYSI NYKYTILANTEEN NYKYTILANTEEN ANALYYSI NYKYTILANTEEN
VÄESTÖ JA ASUMINEN
INVÅNARE OCH BOENDE ANALYS AV NYLÄGET AV ANALYS • Vaasan seudulla asuu 112 063 asukasta (31.12.2012).
• 2000-luvulla seudun väestö on kasvanut 6 473 henkilöllä. • Seitsemän viime vuoden aikana seudun väestö on kasvanut 5 698 henkilöllä, eli keskimäärin 814 henkilöllä vuodessa.
• Vasaregionen har 112 063 invånare (31.12.2012). • På 2000-talet har
invånarantalet i
regionen ökat med 6 473 personer. • Under de senaste sju åren har invånarantalet i regionen ökat med 5 698 personer, dvs i genomsnitt med 814 personer per år.
6 NYKYTILANTEEN ANALYYSI NYKYTILANTEEN ANALYYSI NYKYTILANTEEN INVÅNARE ASUMINEN JA VÄESTÖ
OCH
BOENDE 7
befolkningsökningen Vasa Vaasan väestönkasvu kaupunkiseudun 7.on suurin
stadsregion
har
den
7. snabbaste
NYKYTILANTEENNYKYTILARAPORTTI ANALYYSI ANALYS AV NYLÄGET
VÄESTÖ JA ASUMINEN
INVÅNARE OCH BOENDE ANALYS AV NYLÄGET AV ANALYS
8
NYKYTILANTEEN ANALYYSI ANALYYSI NYKYTILANTEEN NYKYTILANTEEN INVÅNARE ASUMINEN JA VÄESTÖ
OCH
BOENDE 9
NYKYTILANTEENNYKYTILARAPORTTI ANALYYSI ANALYS AV NYLÄGET
VÄESTÖ JA ASUMINEN
INVÅNARE OCH BOENDE ANALYS AV NYLÄGET AV ANALYS
10
NYKYTILANTEEN ANALYYSI ANALYYSI NYKYTILANTEEN NYKYTILANTEEN
VÄESTÖ JA ASUMINEN
INVÅNARE OCH BOENDE
ANALYS AV NYLÄGET AV ANALYS
• Elinkeinorakenteen muutosten myötä • I och med att näringsstrukturen förändrats asutus on keskittynyt yhä enemmän har bosättningen i allt högre grad kaupunkeihin sekä maaseututaajamiin koncentrerats till städerna samt ja kylärakenne on harventunut. landsbygdstätorterna och bystrukturen har • Kuten muuallakin Suomessa, myös
utglesats.
Pohjanmaalla väestö ikääntyy • På samma sätt som på andra ställen i huomattavaa vauhtia. Yli 65-vuotiaita on Finland åldras befolkningen i rask takt även i Pohjanmaan väestöstä 20 % Österbotten. 20 % av befolkningen i (Pohjanmaan LJS 2013) Österbotten har fyllt 65 år (Österbottens trafiksystemplan 2013)
11
NYKYTILANTEEN ANALYYSI ANALYYSI NYKYTILANTEEN NYKYTILANTEEN
VÄESTÖ JA ASUMINEN
INVÅNARE OCH BOENDE ANALYS AV NYLÄGET AV ANALYS
Haja-asutus
• Maakunnan 5 200 asukkaan väestönkasvusta vuosien 2000- 2009 aikana noin puolet sijoittui asemakaava-alueiden ulko-
puolelle, ja tästä puolet haja- asutusalueelle. (Österbottens trafiksystemplan 2013)
• Av befolkningsökningen på 5200
invånare under 2000-2009 Punaiset nuolet: Viimeisen 10 vuoden kehityksen perusteella placerade sig ungefär hälften tehdyt johtopäätökset haja- utanför detaljplaneområdena, och asutuksen leviämisen suunnista hälften av denna i lesbygd.
Röda pilar: Slutsatser av i vilka (Pohjanmaan LJS 2013) riktningar glesbebyggelsen kommer att sprida sig. Slutsatserna grundar sig på de
senaste 10 årens utveckling. 12
NYKYTILANTEEN ANALYYSI ANALYYSI NYKYTILANTEEN NYKYTILANTEEN
VÄESTÖ JA ASUMINEN
INVÅNARE OCH BOENDE
ANALYS AV NYLÄGET AV ANALYS
13
NYKYTILANTEEN ANALYYSI ANALYYSI NYKYTILANTEEN NYKYTILANTEEN
TYÖPAIKAT
ARBETSPLATSER ANALYS AV NYLÄGET AV ANALYS
• Noin puolet koko maakunnan työikäisestä väestöstä asuu ja työskentelee Vaasassa (Pohjanmaan LJS 2013)
• Työpaikkaomavaraisuus on yli 130 %. • Vaasaan sukkuloidaan töihin lähinnä lähiseudulta, Kyrönmaalta ja Suupohjan rannikkoseudulta. • Isostakyröstä pendelöidään sekä Vaasaan että Seinäjoelle. • Useassa Vaasan seudun kunnassa on hyvä työpaikkaomavaraisuusaste perinteisissä maatalouselinkeinoissa, turkistarhauksessa ja kasvihuoneviljelyssä
• Ungefär hälften av landskapets hela befolkning i arbetsför ålder bor och arbetar i Vasa (Österbottens trafiksystemplan 2013)
• Arbetsplatssufficiensen är över 130 %.
• Till Vasa pendlar man för att arbeta främst från närregionen, Kyrönmaa och Sydösterbotten. • Från Storkyro pendlar man både till Vasa och Seinäjoki. • Flera kommuner i Vasaregionen har en hög grad av arbetsplatssufficiens inom traditionella lantbruksnäringar, pälsnäring och växthusodling.
14
NYKYTILANTEEN ANALYYSI ANALYYSI NYKYTILANTEEN NYKYTILANTEEN
TYÖPAIKAT
ARBETSPLATSER
ANALYS AV NYLÄGET AV ANALYS
15
NYKYTILANTEEN ANALYYSI ANALYYSI NYKYTILANTEEN NYKYTILANTEEN
TYÖPAIKAT ARBETSPLATSER
TYÖPAIKAT VAASAN SEUDULLA 31.12.1999–31.12.2010 NYLÄGET AV ANALYS JOBBEN I VASAREGIONEN 31.12.1999–31.12.2010 52 500 51 440 51 261 50 894 50 027
50 000 49 178
47 673 47 305 47 500 46 732 46 798 46 940 46 489
45 639
45 000 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
VUOSITTAINEN MUUTOS ÅRLIG FÖRÄNDRING 2 500
2 000 1 716 1 505 1 500 1 093 1 234 1 000 451 365 368 546 500 66 0
-500 -309
-1 000
-1 500 -1 413 -2 000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 LÄHDE: TILASTOKESKUS / KÄLLA: STATISTIKCENTRALEN KAUPUNKIKEHITYS / STADSUTVECKLING / JK 7.9.2012
16
NYKYTILANTEEN ANALYYSI ANALYYSI NYKYTILANTEEN NYKYTILANTEEN
TYÖPAIKAT ARBETSPLATSER
• Vaasan seudulle on keskittynyt merkittävä osa Suomen NYLÄGET AV ANALYS ja koko Pohjoismaiden energiateknologiateollisuudesta. • Keskittymän yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on 4,4 miljardia euroa, ja 80 % tuotannosta menee vientiin. Tämä on 12 % koko Suomen
teknologiaviennistä. • Keskittymän yritykset työllistävät noin 10 000 ihmistä. • Alueen teollisuus on voimakkaasti kansainvälisesti suuntautunut ja 140 yrityksen joukossa on usea
markkinajohtaja.
• 10 % keskittymän työntekijöistä tekee täysipäiväistä tuotekehitystyötä ja yritysten T&K-panostus on lähes kolminkertaistunut viime viiden vuoden aikana. (Merinova / Kaupan maakuntakaava, kaavaselostus)
• En avsevärd del av Finlands och hela Nordens energiteknologiindustri har koncentrerats till Vasaregionen. • Den sammanlagda omsättningen för företagen i klustret är 4,4 miljarder euro, och 80 % av produktionen går till export. Det här är 12 % av
hela Finlands teknologiexport.
• Klustrets företag sysselsätter ungefär 10 000 personer. • Industrin i regionen är kraftigt internationellt riktad och bland 140 företag finns flera marknadsledare. • 10 % av klustrets arbetstagare gör produktutvecklingsarbete på heltid och företagens FoU- satsningar har nästan tredubblats under de fem senaste åren. (Merinova / Landskapsplan för kommersiell service, planbeskrivning)
17
NYKYTILANTEEN ANALYYSI ANALYYSI NYKYTILANTEEN NYKYTILANTEEN
TYÖPAIKAT
ARBETSPLATSER ANALYS AV NYLÄGET AV ANALYS
Yritysalueet ja –varaukset (t-merkintä) Företagsområden och -reserveringar (t-beteckning)
18
NYKYTILANTEEN ANALYYSI ANALYYSI NYKYTILANTEEN NYKYTILANTEEN
MAATALOUSALUEET
LANTBRUKSOMRÅDEN
ANALYS AV NYLÄGET AV ANALYS
Lantbruksområden (CORINE-material 2006) Vasaregionen
Åkrar i bruk
Övrigt lantbruksområde
19
NYKYTILANTEEN ANALYYSI ANALYYSI NYKYTILANTEEN NYKYTILANTEEN
KAUPPA
KOMMERSIELL SERVICE ANALYS AV NYLÄGET AV ANALYS
20
NYKYTILANTEEN ANALYYSI ANALYYSI NYKYTILANTEEN NYKYTILANTEEN
KAUPPA ANALYS AV NYLÄGET AV ANALYS
Kaupan palvelut
• Kaupalliset palvelut ovat viime vuosina kehittyneet suotuisasti Vaasan seudulla. Kauppaselvityksen mukaan Vaasan seudun ostovoima kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Kaupalle on edelleen tärkeää luoda kehittymismahdollisuuksia, jotta Vaasan seutu säilyttää asemansa merkittävänä kauppapaikkana Länsi-Suomessa. Vaasassa on kaupan laajentumismahdollisuuksia sekä pienehköillä alueilla keskustassa että
laatukäytävässä, joka ulottuu lentokentältä keskustan kautta Palosaaren yliopistoalueelle. • Vahvistettuun kokonaismaakuntakaavaan
merkitty laatukäytävä on
varattu ensisijaisesti yritystoiminnan, kaupallisten palvelujen ja tieteen kehittämiselle.
(Kaupan maakuntakaava,
selostus)
Ostovoimasiirtymät (%) Pohjanmaalla. Vasemmanpuoleisissa kuvissa on esitetty päivittäistavarakaupan vaikutusalue ja oikeanpuoleisissa erikoiskaupan vaikutusalue. (Lähde:
Pohjanmaa – Kaupallisten21 palvelujen sijoittuminen Pohjanmaan maakunnassa 2009).
NYKYTILANTEEN ANALYYSI ANALYYSI NYKYTILANTEEN NYKYTILANTEEN
KOMMERSIELL SERVICE ANALYS AV NYLÄGET AV ANALYS
Kommersiell service
• Den kommersiella servicen har ökat gynnsamt i Vasaregionen under de senaste åren. Enligt en utredning av den kommersiella servicen kommer köpkraften i Vasaregionen att fördubblas fram till år 2030. För handeln är det fortsättningsvis viktigt att man skapar utvecklingsmöjligheter för att Vasaregionen ska bevara sin ställning som en viktig handelsplats i Västra Finland. I Vasa finns förutsättningar för att utvidga handeln både i
mindre områden i centrum och i en kvalitetskorridor som sträcker sig från flygplatsen via centrum till universitetsområdet på Brändö.
• Den kvalitetskorridor som
anvisats i den fastställda landskapsplanen har i första hand reserverats för utveckling av företagsverksamhet,
kommersiell service och
vetenskap. (Landskapsplan för kommersiell service, beskrivning)
Överföringar av köpkraft (%) i Österbotten. På bilderna till vänster presenteras dagligvaruhandelns influensområde och till höger fackhandelns influensområde. (Källa: Österbotten – Lokalisering av
kommersiell service i landskapet22 Österbotten 2009).
NYKYTILANTEEN ANALYYSI ANALYYSI NYKYTILANTEEN NYKYTILANTEEN SOCIAL SOTE - PALVELUT -
OCH
HÄLSOVÅRDSTJÄNSTER
23
NYKYTILANTEEN ANALYYSI ANALYS AV NYLÄGET
LIIKENNE
TRAFIK ANALYS AV NYLÄGET AV ANALYS
• Vaasan kaupunkiseudun päätieverkon muodostaa VT3, VT8 ja
VT18
• Seinäjoki-Vaasa ratayhteys • Vaasan lentoasema • Vaasan satama
• Huvudvägnätet i Vasa stadsregion
bildas av RV3, RV8 och RV18 • Banavsnittet Seinäjoki – Vasa • Vasa flygplats
• Vasa hamn
24
NYKYTILANTEEN ANALYYSI ANALYYSI NYKYTILANTEEN NYKYTILANTEEN
LIIKENNE
TRAFIK ANALYS AV NYLÄGET AV ANALYS Liikennemäärät vuonna 2011 valta- ja kantateillä sekä Liikennemäärien kasvun sijoittuminen vuoteen 2040 (Yleiseen tärkeimmillä seututeillä. Trafikmängder på riks- och stamvägar kehitykseen perustuva perusennuste). samt de viktigaste regionala vägarna år 2011. Ökning av trafikmängderna fram till år 2040 (Grundprognos baserad på allmän utveckling).
• Liikennöidympiä teitä ovat VT8 ja VT3 • Pohjanmaan henkilöautotiheys on Suomen maakunnista suurimpia (Pohjanmaan LJS 2013)
• De mest trafikerade vägarna är RV8 och RV3
• Österbotten är ett av de25 landskap i Finland som har den högsta NYKYTILANTEEN ANALYYSI NYKYTILANTEEN personbilstätheten (Österbottens trafiksystemplan 2013) ANALYYSI NYKYTILANTEEN
LIIKENNE
TRAFIK ANALYS AV NYLÄGET AV ANALYS Rataverkon henkilöliikenteen matkojen määrät vuonna 2011 (1000 matkustajaa/v) Antal resor inom persontrafiken på bannätet år 2011 (1000 resenärer/år)
• Vaasa–Seinäjoki-rataosuus on yksiraiteinen rata, jonka pituus on 75 • Banavsnittet Vasa – Seinäjoki är en bana med enkel räls vars kilometriä längd är 75 kilometer • Radalla on viisi asemaa • Längs banan finns fem stationer • Sähköistys valmistui vuonna 2011 • Elektrifieringen slutfördes år 2011 • Seinäjoki–Kaskinen-rata on nykyisin huonossa kunnossa ja • Banavsnittet Seinäjoki – Kaskö är numera i dåligt skick och nopeustaso on erittäin matala hastighetsnivån är mycket låg (Sito Oy) (Sito Oy) • Vaasan radan eli 75 kilometrin pituisella Seinäjoki–Vaasa(–Vaskiluoto) • Persontrafiken på Vasabanan, dvs. den 75 kilometer långa
ratayhteydellä henkilöliikennemäärä on noin 380 000 matkustajaa26 järnvägsförbindelsen Seinäjoki–Vasa(–Vasklot) uppgår till cirka NYKYTILANTEEN ANALYYSI NYKYTILANTEEN vuodessa (v. 2011). (Pohjanmaan LJS 2013) 380 000 passagerare om året (2011). (Pohjanmaan LJS 2013) ANALYYSI NYKYTILANTEEN
LIIKENNE TRAFIK
Lentoliikenne NYLÄGET AV ANALYS Flygtrafik
• Vaasan lentoaseman kautta matkustaa • Via Vasa flygplats reser årligen cirka 300 000 vuosittain noin 300 000 (Kruunupyyn personer (knappa 100 000 via Kronoby lentoaseman kautta vajaa 100 000 flygplats) matkustajaa) • Tätt dagligt turutbud till Helsingfors • Tiheä päivittäinen vuorotarjonta Helsinkiin • Direkta internationella
• Suoria kansainvälisiä reittilentoyhteyksiä. reguljärflygförbindelser. Från Vasa avgår
Vaasasta lennetään päivittäin neljä suoraa dagligen fyra direkta flyg till Stockholm. lentoa Tukholmaan. • Internationell charterresetrafik • Kansainvälistä tilausmatkaliikennettä • Femte livligaste flygplatsen i Finland vad • Matkustajamäärältään Suomen viidenneksi gäller antalet resenärer
vilkkain
(Sito Oy, Österbottens förbund) (Sito Oy, Pohjanmaan liitto)
27
NYKYTILANTEEN ANALYYSI ANALYYSI NYKYTILANTEEN NYKYTILANTEEN
LIIKENNE TRAFIK
Joukkoliikenne NYLÄGET AV ANALYS
• Pohjanmaan joukkoliikenteen verkko on sekä • Kollektivtrafiknätet i Österbotten är något så när
maakunnallisesti että seututasolla jotakuinkin heltäckande på såväl landskaps- som regionnivå, men kattava, mutta pääteiden ja kaupunkiseutujen ulkopuolella vuorotarjonta on jopa utanför huvudvägarna och stadsregionerna ligger peruspalvelutason alapuolella (Pohjanmaan LJS utbudet av turer t.o.m. under grundservicenivå. 2013) (Österbottens trafiksystemplan 2013) • Vaasassa joukkoliikenteen tarjonta on lisääntynyt • I Vasa har kollektivtrafikutbudet ökat på 2000-talet, 2000-luvulla, mutta se on silti tuntuvasti suppeampi men det är märkbart mindre än på 1990-talet och i kuin 1990-luvulla ja maamme muissa keskisuurissa andra medelstora städer i vårt land. kaupungeissa. (Landskapsplan för kommersiell service,
(Kaupan maakuntakaava, selostus)28 NYKYTILANTEEN ANALYYSI NYKYTILANTEEN planbeskrivning) ANALYYSI NYKYTILANTEEN
ENERGIA
ENERGI ANALYS AV NYLÄGET AV ANALYS
• Vuonna 2010 Pohjanmaalla tuotettiin noin 5,5 TWh sähköä, mikä tekee noin 7 % koko maan sähkontuotannosta
• Kristiinankaupungin ja Vaasan voimalaitokset käyttävät polttoaineinaan lähinnä kivihiiltä ja öljyä. • Pohjanmaan maakunnassa oli vuonna 2009 yhteensä neljä tuulivoimala-aluetta, joilla sijaitsi yhdeksän voimalaa. Tuulivoimatuotannon kokonaistuotanto maakunnassa oli noin
9 GWh, joka vastaa noin 2 % Suomen
tuulivoimatuotannosta. • Maakunnan polttolaitokset siirtyvät vähitellen fossiilisista polttoaineista bioenergian käyttöön. Pohjanmaan liiton selvityksen ”Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla” mukaan Pohjanmaalla suurimman käyttämättömän biomassavaran muodostaa metsähake.
• År 2010 producerades cirka 5,5 TWh el i Österbotten, vilket motsvarar 7 % av hela landets elproduktion. • Kraftverken i Kristinestad och Vasa använder främst stenkol
och olja som bränsle.
• I landskapet Österbotten fanns år 2009 totalt fyra vindkraftsområden med nio kraftverk. Vindkraftens totalproduktion i landskapet var ungefär 9 GWh, vilket motsvarar cirka 2 % av Finlands vindkraftsproduktion. • Förbränningsanläggningarna i landskapet övergår så småningom från fossila bränslen till bioenergi. Enligt Österbottens förbunds utredning ”Förnyelsebara energikällor och deras placering i Österbotten” består den största
oanvända biomassatillgången i Österbotten av flis. 29 NYKYTILANTEEN ANALYYSI NYKYTILANTEEN ANALYYSI NYKYTILANTEEN
ENERGIA ENERGI
Maakuntakaava, liite NYLÄGET AV ANALYS Landskapsplan, bilaga
30
NYKYTILANTEEN ANALYYSI ANALYYSI NYKYTILANTEEN NYKYTILANTEEN
ENERGIA ENERGI
Maakuntakaava, vaihe 2 Landskapsplan, Etapplandskapsplan 2 NYLÄGET AV ANALYS Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Förnybara energiformer och deras placering i Österbotten Pohjanmaalla, Ehdotus Förslag
31
NYKYTILANTEEN ANALYYSI ANALYYSI NYKYTILANTEEN NYKYTILANTEEN
KULTTUURIYMPÄRISTÖ
KULTURMILJÖ ANALYS AV NYLÄGET AV ANALYS
32
NYKYTILANTEEN ANALYYSI ANALYYSI NYKYTILANTEEN NYKYTILANTEEN
LUONNONYMPÄRISTÖ
NATURMILJÖ ANALYS AV NYLÄGET AV ANALYS
33
NYKYTILANTEEN ANALYYSI ANALYYSI NYKYTILANTEEN NYKYTILANTEEN
LUONNONYMPÄRISTÖ
NATURMILJÖ ANALYS AV NYLÄGET AV ANALYS
• Pohjanmaan maisemassa on monta erityispiirrettä, • Landskapet i Österbotten har många karakteristiska
jotka vaikuttavat alueen yhdyskuntarakenteeseen. drag som påverkar regionens samhällsstruktur. Pohjanmaan maisemarakenteen perusrungon Grundstommen i Österbottens landskapsstruktur muodostavat laaja saaristo, rannikon bildas av en omfattande skärgård, kustens älvdelta jokisuistoalueet ja yhteensä 11 och totalt 11 älv- och ådalar som avskiljs av vedenjakajaselänteiden erottamaa jokilaaksoa, vattendelarryggar. Vattnet från älv- och ådalarna joiden vedet laskevat Pohjanlahteen. mynnar ut i Bottniska viken.
• Merenrannikon rantaviiva on pitkä, saaret mukaan • Havskustens strandlinje är lång. Inklusive öar och luettuna rantaviivan pituus on noin 5 500 km. holmar är strandlinjens längd ungefär 5 500 km. • Vesipinta-ala muodostaa kolmasosan maakunnan • Vattenarealen bildar en tredjedel av landskapets kokonaispinta-alasta, vaikka Pohjanmaalla on totala areal trots att det jämfört med övriga Finland muuhun Suomeen verrattuna poikkeuksellisen finns exceptionellt få insjöar i Österbotten.
vähän järviä. • Den snabba landhöjningen, som är cirka 8 mm per • Nopea maankohoaminen, noin 8 mm vuodessa, år, kombinerat med en långsluttande terräng yhdistettynä loivapiirteiseen maastoon muuttaa förändrar ständigt kusten och skärgården. Till följd jatkuvasti rannikkoa ja saaristoa. Sen seurauksena av detta uppkommer flador och glosjöar som bildar muodostuu fladoja ja kluuvijärviä, jotka ovat enastående ekosystem ur ett världsomfattande
maailmanlaajuisesti ainutlaatuisia ekosysteemejä. perspektiv.
• Erityisen arvokas ja monimuotoisuudeltaan rikas • Ett speciellt värdefullt och mångfaldigt område i alue Merenkurkun saaristossa on ainutlaatuisen Kvarkens skärgård har tack vare sin enastående geomorfologiansa ansiosta hyväksytty Suomen geomorfologi godkänts som Finlands första ensimmäiseksi luonnonperintökohteeksi. naturarv. (Vaihekaava 2 – uusiutuvat energiamuodot) (Etapplan 2 – förnyelsebara energikällor)
34
NYKYTILANTEEN ANALYYSI ANALYYSI NYKYTILANTEEN NYKYTILANTEEN
VIRKISTYS JA MATKAILU
REKREATION OCH TURISM ANALYS AV NYLÄGET AV ANALYS
35
NYKYTILANTEEN ANALYYSI ANALYYSI NYKYTILANTEEN NYKYTILANTEEN YHTEENVETO SAMMANFATTNING
36 YHTEENVETO SAMMANFATTNING
• Vaasan kaupunkiseutu käsittää seuraavat • Vasa stadsregion omfattar följande kommuner: kunnat: Isokyrö, Korsnäs, Laihia, Maalahti, Storkyro, Korsnäs, Laihela, Malax, Korsholm, Vasa Mustasaari, Vaasa ja Vöyri och Vörå. • Aluerakenne on syntynyt rannikon ja jokien • Regionstrukturen i Österbotten har uppkommit längs varsille sekä niiden äärelle kehittyneiden kusten, älven och åarna samt vid städer och kommun- kaupunkien sekä kunta- ja kyläkeskusten och bycentrum som uppkommit kring dessa. ympärille • Vasaregionen har 111 516 invånare. I takt med • Vaasan seudulla asuu 111 516 asukasta. förändringar i näringsstrukturen har bosättningen i allt Elinkeinorakenteen muutosten myötä asutus on större utsträckning koncentrerats till städer och keskittynyt yhä enemmän kaupunkeihin sekä landsbygdstätorter medan bystrukturen har blivit maaseututaajamiin ja kylärakenne on harventunut. glesare. • Väkiluku on kasvanut viimevuosina noin 800 • Invånarantalet har under de senaste åren ökat med 800 hlö/vuosi. Vaasan kaupunkiseudun väestönkasvu 6. personer/år. Befolkningsökningen i Vasa ligger på sjätte suurin verraten muihin kaupunkiseutuihin. Noin plats i förhållande till andra stadsregioner. Ungefär puolet on sijoittunut asemakaava-alueiden hälften har bosatt sig utanför detaljplaneområden och av ulkopuolelle, ja tästä puolet haja-asutusalueelle dessa bor cirka hälften i glesbygdsområden. • Väestö ikääntyy huomattavaa vauhtia. Yli 65- • Befolkningen åldras snabbt. Av invånarna i Österbotten vuotiaita on Pohjanmaan väestöstä 20 % är 20 % över 65 år. • Noin puolet koko maakunnan työikäisestä • Ungefär hälften av hela landskapets befolkning i väestöstä asuu ja työskentelee Vaasassa. arbetsför ålder bor och arbetar i Vasa. • Työpaikkaomavaraisuus on yli 130 %. Suurin osa • Arbetsplatssufficiensen är över 130 %. År 2010 fanns alueen työpaikoista on teollisuuden sekä terveys- ja totalt 51260 arbetsplatser i Vasaregionen; största delen sosiaalipalveluiden toimialoilla. Vaasan seudulle on inom industri, social- och hälsovårdsservice samt keskittynyt merkittävä osa Suomen ja koko branscher inom parti- och detaljhandel. En betydande Pohjoismaiden energiateknologiateollisuudesta. del av Finlands och hela Nordens energiteknologiindustri har koncentrerats till 37 Vasaregionen. YHTEENVETO SAMMANFATTNING
• Kaupan palvelut ovat keskittyneet pääosin taajama- • Den kommersiella servicen har huvudsakligen alueille. Suurin kaupan tiheys on luonnollisesti koncentrerats till tätortsområdena. Den tätaste Vaasan keskustassa. Tilaa vaativaa kauppaa on kommersiella servicen finns självfallet i Vasa centrum. merkittävästi sijoittunut myös muualle (erit. Handel som kräver mycket utrymme finns i betydande autokauppa). grad även på andra ställen (spec. bilhandel). • Vaasan seudun ostovoima kaksinkertaistuu arvion • Enligt uppskattning kommer köpkraften i Vasaregionen mukaan vuoteen 2030 mennessä. Vahvistettuun att fördubblas fram till år 2030. Den kvalitetskorridor som kokonaismaakuntakaavaan merkitty laatukäytävä anvisats i den fastställda landskapsplanen har i första on varattu ensisijaisesti yritystoiminnan, hand reserverats för utveckling av företagsverksamhet, kaupallisten palvelujen ja tieteen kehittämiselle kommersiell service och vetenskap. • Vaasan kaupunkiseudun päätieverkon muodostaa • Huvudvägnätet i Vasa stadsregion bildas av RV3, RV8 VT3, VT8 ja VT18. Pohjanmaan henkilöautotiheys och RV18. Personbilstätheten i Österbotten är en av de on Suomen maakunnista suurimpia. största av landskapen i Finland. • Vaasan radan eli 75 kilometrin pituisella Seinäjoki– • Persontrafikmängden längs Vasabanan, dvs det 75 Vaasa(–Vaskiluoto) ratayhteydellä kilometer långa banavsnittet mellan Seinäjoki och Vasa henkilöliikennemäärä on noin 380 000 matkustajaa (Vasklot), är ungefär 380 000 resenärer per år (år 2011). vuodessa (v. 2011). Radalla on viisi asemaa. Längs banan finns fem stationer. Via Vasa flygplats reser Vaasan lentoaseman kautta matkustaa vuosittain årligen cirka 300 000 personer. Tätt dagligt turutbud till noin 300 000. Tiheä päivittäinen vuorotarjonta Helsingfors, reguljärflyg även till Stockholm. Helsinkiin, reittilentoja myös Tukholmaan. • Kollektivtrafiknätet i Österbotten är förhållandevis • Pohjanmaan joukkoliikenteen verkko on melko täckande, men utanför huvudvägarna och kattava, mutta pääteiden ja kaupunkiseutujen stadsregionerna ligger turutbudet till och med under ulkopuolella vuorotarjonta on jopa grundservicenivå. Utbudet av kollektivtrafik har ökat peruspalvelutason alapuolella, joukkoliikenteen under 2000-talet. tarjonta on lisääntynyt 2000-luvulla
38 YHTEENVETO SAMMANFATTNING
• Vuonna 2010 energia tuotettiin Pohjanmaalla • I Österbotten producerade man år 2010 energi pääosin erillisellä lämpövoimaloissa. tuulivoiman främst i separata värmekraftverk. Andelen vindkraft osuus jäi alle 1 %. Energiakulutuksesta 52 % on förblev under 1 %. Av energiförbrukningen används teollisuuden ja kolmannes asumisen ja 52 % av industrin och en tredjedel för boende och maatalouden käyttöä. Maakunnan polttolaitokset lantbruk. Förbränningsanläggningarna i landskapet siirtyvät vähitellen fossiilisista polttoaineista övergår så småningom från fossila bränslen till bioenergian käyttöön. bioenergi. • Vaasan seudulla sijaitsee valtakunnallisesti • I Vasaregionen finns värdefulla kulturmiljöer av merkittäviä kulttuuriympäristöjä (jokivarsi), ja mm. riksintresse (älv- och ådalarna) och bl.a. kulttuurihistoriallisesti merkittäviä tielinjauksia, jotka kulturhistoriskt betydande vägsträckningar som bör on huomioitava alueidenkäytön suunnittelussa. beaktas i planeringen av områdesanvändningen. Saaristo kuuluu osin maailmanperintöalueeseen. Skärgården ingår delvis i världsarvet. • Pohjanmaan maisemarakenteen perusrungon • Grundstommen i Österbottens landskapsstruktur muodostavat laaja saaristo, rannikon bildas av en omfattande skärgård, kustens å- och jokisuistoalueet ja yhteensä 11 älvdeltan och totalt 11 å- och älvdalar som avskiljs vedenjakajaselänteiden erottamaa jokilaaksoa, av vattendelarryggar. Vattnet från å- och älvdalarna joiden vedet laskevat Pohjanlahteen. Nopea mynnar ut i Bottniska viken. Den snabba maankohoaminen, sekä loivapiirteiseen maastoon landhöjningen samt den långsluttande terrängen muuttaa jatkuvasti rannikkoa ja saaristoa förändrar ständigt kusten och skärgården. • Merenkurkun saariston maailmanperintöalue • Världsarvet Kvarkens skärgård lockar årligen 340 houkuttelee vuosittain alueelle 340 000 kävijää. 000 besökare till området. Världsarvsstatusen Maailmanperintöstatus aiheuttaa myös omat medför även begränsningar för planeringen av rajoituksensa alueen suunnitteluun. regionen.
39 40