DOCSLIB.ORG

Toimijuus Ja Mahdollisuuksien Tilat Aluekehityksessä

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Toimijuus Ja Mahdollisuuksien Tilat Aluekehityksessä Markku Sotarauta, Heli Kurikka, Jari Kolehmainen & Sami Sopanen (toim.) Toimijuus ja mahdollisuuksien tilat aluekehityksessä Miten kehittyä vastoin kaikkia oletuksia? Tampereen yliopisto Sente-julkaisuja 35/2021 Copyright © 2021 Tampereen yliopisto Markku Sotarauta, Heli Kurikka, Jari Kolehmainen ja Sami Sopanen Taitto Markku Sotarauta Kannen kuva Matthew T Rader on Unsplash, muokkaus Markku Sotarauta ISBN 978-952-03-1872-7 (online) 1 Sisältö Esipuhe 4 Kiireisten tiivistelmä 5 Markku Sotarauta, Heli Kurikka, Jari Kolehmainen, Sami Sopanen & Markus Grillitsch I Muutostoimijuuden kolminaisuus ja mahdollisuuksien tilat 1 Johdanto 16 2 Evoluutiosta ja instituutiosta kehityspolkujen tutkimukseen 18 3 Teoria pähkinänkuoressa: muutostoimijuuden kolminaisuus ja mahdollisuuksien tilat 19 3.1 Kehityspolut 20 3.2 Muutostoimijuus 22 3.3 Mahdollisuuksien tila 25 4 Tutkimusmetodologia ja vaiheet 28 5 Suomen case-analyysien tulokset tiivistetysti 35 5.1 Itä-Lapin seutukunta 35 5.2 Pietarsaaren seutukunta 36 5.3 Salon seutukunta 38 5.4 Varkauden seutukunta 40 5.5 Yhteenveto 41 5.6 Johtopäätökset 46 II Case reports Heli Kurikka, Markku Sotarauta & Jari Kolehmainen 6 Eastern Lapland sub-region 51 6.1 Regional characteristics 51 6.2 Variables of the structural model 55 6.3 Regional development trajectories 58 6.4 Change agency 61 6.5 Trinity of change agency 66 6.6 Opportunity spaces 67 6.7 Change obstacles and enablers 68 6.8 Conclusions 69 2 Heli Kurikka 7 Jakobstad (Pietarsaari) sub-region 72 7.1 Regional characteristics 72 7.2 Variables of the structural model 76 7.3 Regional development trajectories 80 7.4 Change agency 86 7.5 Trinity of change agency 90 7.6 Opportunity spaces 92 7.7 Change obstacles and enablers 93 7.8 Conclusions 96 Sami Sopanen, Jari Kolehmainen & Heli Kurikka 8 Salo sub-region 100 8.1 Regional characteristics 100 8.2 Variables of the structural model 104 8.3 Regional development trajectories 114 8.4 Change agency 115 8.5 Trinity of change agency 121 8.6 Opportunity spaces 123 8.7 Change obstacles and enablers 124 8.8 Conclusions 126 Sami Sopanen & Heli Kurikka 9 Varkaus sub-region 129 9.1 Regional characteristics 129 9.2 Variables of the structural model 134 9.3 Regional development trajectories 137 9.4 Change agency 142 9.5 Trinity of change agency 148 9.6 Opportunity spaces 149 9.7 Change obstacles and enablers 150 9.8 Conclusions 151 3 ESIPUHE Olemme tiivistäneet tähän teokseen Regional Growth against all the Odds (ReGrow) -projektin teorian, metodologian ja päähuomiot suomeksi. Sente-julkaisuista ei saa aka- teemisia papukaijamerkkejä tai suorituspisteitä, mutta olemme aika ajoin halunneet do- kumentoida tekemisemme ja tutkimustuloksemme helposti jaettavaan muotoon. ReGrow -projekti on yksi parhaista projekteistamme koskaan. Yhteistyö sujuu ryh- missä ja ryhmien välillä jouheasti, aineisto on monipuolinen ja erittäin kattava, eikä teorian kehittäminen ole jäänyt jokapäiväisen puuhan jalkoihin. Suuret kiitokset Lundin yliopiston ryhmälle (Markus Grillitsch, Josephine Rekers, Magnus Nilsson, Karl-Johan Lundquist, Linda Stihl, Mikhail Martynovich ja Hjalti Nielsen) ja Stavangerin yliopiston ryhmälle (Rune Dahl Fitjar ja Silje Haus-Reve). Ilman resursseja on vaikea saada aikaiseksi yhtään mitään. Lämmin kiitos Länsförsäkringar Alliance Research Foundation1, Sweden. 10.2.2021 Ylöjärven Tiuraniemessä Ilmajoen Koskenkorvalla Kangasalan Ruutanassa Seinäjoen ytimessä Markku Sotarauta Heli Kurikka Jari Kolehmainen Sami Sopanen 1 Grant Number: 2017/01/01 4 KIIREISTEN TIIVISTELMÄ Johdanto ‘Tässä raportissa esitellään “Regional Growth against all the Odds” -tutkimusprojektin2 (ReGrow) Suomen osuuden päätulokset. Tutkimuksessa etsittiin vastausta kysymykseen miksi jotkin alueet kasvavat enemmän (tai vähemmän) kuin toiset suhteellisen samanlaisista rakenteellisista lähtökohdista huolimatta. Tutkimuksen empiirinen analyysi toteutettiin Nor- jassa, Ruotsissa ja Suomessa. Pohjoismainen vertailu on tätä raporttia kirjoitettaessa edelleen kesken ja lopulliset tulokset julkaistaan aikaisintaan vuonna 2022. Nostimme ReGrow -projektin päätavoitteeksi luoda uudenlaisen toimijuuden ja rakenteet yhdistävän teorian sekä sitä tukevan metodologian kysymällä, miksi jotkin alueet kasvavat paremmin tai huonommin kuin toiset suhteellisen samanlaisista rakenteellisista lähtökohdista huolimatta. Kohdistimme huomion erityisesti kasvukeskusten ulkopuoliseen maailmaan kol- mesta syystä: (a) Teorian kehittäminen ja metodologian testaaminen on astetta helpompaa alueilla, joissa rakenteet ovat ohuemmat ja toimijoita vähemmän, (b) toimijuuden suhteellinen merkitys korostuu institutionaalisesti ohuilla alueilla (Tödtling & Trippl 2005) ja (c) kasvu- keskusten ulkopuoliset alueet tarvitsevat tukea toimijuuden vahvistamisessa. ReGrow-projektin tavoitteet olivat: • Tunnistaa rakenteiden vaikutus alueellisessa kehityksessä. • Tunnistaa ne seutukunnat, jotka ovat jollain ajanjaksolla kasvaneet nopeammin tai hitaammin kuin niiden rakenteiden perusteella voisi ennakoida. • Selittää seutukuntien nopeampi tai hitaampi kasvu analysoimalla toimijuutta, verkostoja ja instituutioita. • Luoda kontekstisensitiivinen aluekehityksen malli, joka ottaa huomioon alueiden ominais- piirteet ja antaa mahdollisuuden kohdistaa huomion pitkän aikavälin muutoksiin. Teoria aluekehitystutkimuksen yhdeksi suurimmista haasteista on noussut toimijuuden ja rakenteet yhdistävän teorian ja sen tutkimusta tukevan metodologian kehittäminen. Yhdistimme ReGrow -projektissa sekä käsitteellisesti että metodologisesti polkuriippuvat rakenteelliset voimat ja toimijoiden tietoisesti luomat ja hyödyntämät mahdollisuudet kahden toisiinsa lin- kittyneen väittämän avulla (Grillitsch & Sotarauta 2020): • Jotkin alueet kehittyvät toisia suotuisammin, koska niissä kyetään muita paremmin tunnista- maan ja luomaan mahdollisuuksia. • Jotkin alueet kehittyvät toisia suotuisammin, koska muutostoimijuus on vahvaa ja kykenee sekä rakentamaan että hyödyntämään mahdollisuuksien tiloja. Rakensimme näiden kahden väittämän varaan teoreettisen mallin, jonka avulla on mahdol- lista tarkastella toimijuuden ja rakenteiden (havaittu aluekehitys) välisiä suhteita mahdolli- suuksien tilan käsitteen toimiessa välittävänä mekanismina (kuva KT1). 2 Projektin toteuttivat Lundin yliopisto, Tampereen yliopisto ja Stavangerin yliopisto. Sen rahoitti Länsförsäkringar Alli- ance Research Foundation, Sweden (Grant Number: 2017/01/011). 5 muuttaa Mahdollisuuksien Havaittu Muutostoimijuus tilat aluekehitys rakentaa mahdollistaa Muutokset Innovatiivinen yrittäjyys Aikaan sidotut kehityspoluissa Institutionaalinen yrittäjyys Paikkaan sidotut Muutokset toimiala- ja Paikkaperustainen johtajuus Toimijaan sidotut väestörakenteessa muovaa Kuva KT1. Teoreettinen malli (ks. tarkemmin luku 3) Tutkimusmetodologia ReGrow -projektin tavoitteena ei ollut vain vastata tutkimuskysymyksiin vaan myös kehittää toimijuuden ja rakenteet yhdistävä teoria ja sitä tukeva metodologia. Tutkimus toteutettiin samalla teorialla ja metodologialla Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Vaiheessa yksi luotiin perusta teoreettiselle kehitystyölle ja rakennettiin analyysimalli ra- kenteiden merkityksen tunnistamista varten. Vaiheen yksi tuloksena syntyi tutkimuksen teo- reettismetodologinen perusta. Vaiheessa kaksi tehtiin kvantitatiivinen analyysi tavoitteena tunnistaa Norjan, Ruotsin ja Suomen työpaikkakehitykseltään kokonaiskuvasta poikkeavat alueet. Suomesta tunnistettiin 11 mallista poikkeavaa ajanjaksoa 11 seutukunnnasta (ks. tau- lukko 4). Poikkeamat sijaitsivat tasaisesti eri puolilla maata. Niistä osa oli positiivisia ja osa negatiivisia. Kahdella seutukunnalla esiintyi sekä positiivinen että negatiivinen poikkeama- kausi (tai useampi). Seutukuntien poikkeavat kaudet ryhmiteltiin neljään eri tyyppiin: (a) Yli- suoriutumisen kausi viittaa sellaiseen ajanjaksoon, jossa työpaikkojen määrä on kasvanut esti- maattia paremmin. (b) Sinnittelyn kausi viittaa ajanjaksoihin, joissa työpaikkojen määrä on las- kenut mallin estimaattia vähemmän. (c) Vajoamisen kausi tarkoittaa ajanjaksoa, jossa työpaikat ovat vähentyneet estimoitua enemmän ja (d) alisuoriutumisen kausi työpaikkamäärän kasvua estimoitua vähemmän (ks. taulukko 4). Teimme poikkeamaseutukuntien tunnistamisen jälkeen jokaisesta 11 estimaattimallin esille nostamasta seutukunnasta vuonna 2018 tiiviin taustaselvityksen tavoitteena tunnistaa tarkempaan analyysiin valittavat seutukunnat. Valitsimme tarkempaan case-analyysiin Itä-La- pin, Pietarsaaren, Salon ja Varkauden seutukunnat. Tulokset Tätä raporttia kirjoitettaessa ReGrow -projektin päähuomio on kohdistunut teorian ja meto- dologian kehittämiseen sekä kehitysvaiheiden tunnistamiseen ja toimija-analyysiin. Mahdolli- suuksien tilan käsitettä ei analyyseissä ole käytetty kovinkaan laajasti. Tässä esitetyt huomiot mahdollisuuksien tiloista ovat alustavia ja luovat perustan astetta tarkemmille analyyseille. Itä-Lapin seutukunnassa toimijuus on ollut hajanaista ja satunnaista. Teollisen kriisin jälkeen se on tiivistynyt. Kehittämistoiminnan ytimessä on muutama avainhenkilö ja toimin- tamuotona pääosin julkisen hallinnon organisoimat kehittämisprojektit. Kehittämistoiminta on varsin pitkälle reaktiivista. Se rakentuu suurten kehittämisprojektien mobiloimiseen ja ra- 6 hoituksen etsintään; tällaisia ovat erityisesti seutukunnan ulkopuolisen päätöksenteon ja ra- hoituksen varassa olevat hankkeet kuten rautatieinvestoinnit, kaivokset ja uudet tehtaat. Itä- Lapin seutukunnassa kehittämistyössä painotetaan kansallisen tason merkitystä ja ulkoisia re- sursseja. Paikalliset
Load more

Recommended publications
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Sm–Nd and U–Pb Isotope Geochemistry of the Palaeoproterozoic Mafic Magmatism in Eastern and Northern Finland
    Geological Survey of Finland GeologicalGeological SurveySurvey ofof FinlandFinland 2018 Sm–Nd and U–Pb isotope geochemistry of the Palaeoproterozoic mafic magmatism in eastern and northern Finland Hannu Huhma, Eero Hanski, Asko Kontinen, Jouni Vuollo, Irmeli Mänttäri and Yann Lahaye Bulletin 405 • Monograph Geological Survey of Finland, Bulletin The Bulletin of the Geological Survey of Finland publishes the results of scientific research that is thematically or geographically connected to Finnish or Fennoscandian geology, or otherwise related to research and innovation at GTK. Articles by researchers outside GTK are also welcome. All manuscripts are peer reviewed. Editorial Board Prof. Pekka Nurmi, GTK, Chair Dr Stefan Bergman, SGU Dr Asko Käpyaho, GTK Dr Antti Ojala, GTK Dr Timo Tarvainen, GTK, Scientific Editor Instructions for authors available from the Scientific Editor. GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Bulletin 405 Sm–Nd and U–Pb isotope geochemistry of the Palaeoproterozoic mafic magmatism in eastern and northern Finland by Hannu Huhma, Eero Hanski, Asko Kontinen, Jouni Vuollo, Irmeli Mänttäri and Yann Lahaye Unless otherwise indicated, the figures have been prepared by the authors of the publication. Layout: Elvi Turtiainen Oy Espoo 2018 Huhma, H.1) , Hanski, E.2), Kontinen, A.3), Vuollo, J.4), Mänttäri, I.1) & Lahaye, Y.1) 2018. Sm–Nd and U–Pb isotope geochemistry of the Palaeoproterozoic mafic magmatism in eastern and northern Finland. Geological Survey of Finland, Bulletin 405, 150 pages, 128 figures, 1 table and 11 appendices. The extensive isotopic studies performed at the Geological Survey of Finland (GTK) since the early 1970s have shown that mafic magmas in the Karelia province of the Fennoscandian Shield were emplaced in several stages, including ca.
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Savonia-Ammattikorkeakoulu, Opinnäytetyön Pohja
    STUDY AND OPTIMIZATION OF FLOW PACKING UNIT Case: Famifarm Oy, Finland KHAN FARAZ AHMAD Bachelor’s Thesis ___. ___. ______ ________________________________ Valitse kohde. SAVONIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES THESIS Abstract Field of Study Social Sciences, Business and Administration Degree Programme Degree Programme in International Business Author(s) Faraz Ahmad Khan Title of Thesis Study and Optimization of Flow Packing Unit Case: Famifarm Oy, Finland Date 17.12.12 Pages/Appendices 50 Supervisor(s) Tuula Linnas Client Organisation/Partners Famifarm Oy, Joroinen Finland Abstract This study is based on the development policy of the case company. The vision of the study was to understand the systems and processes involved in the flow packing unit, to find the performance barriers and to suggest possible solutions to increase the efficiency of the unit. The data for theoretical study was collected from books, lectures and internet. Theoretical data collection was focused on process management, resource management and analysis methods. The empirical data collection is based on company’s systems and processes. One part of empirical data was collected by interviewing company personnel and one to one sessions with workers, while other part was collected by quantitative data collection method for which a data collection form was designed. Qualitative data collection was used to gather the information regarding company’s processes for resource and quality management and to understand the worker’s knowledge about work. Quantitative data analysis was used to find the efficiency and problems of the technical side of the system. The major part of the information was gathered by observation and self-participation of the researcher in the actual system.
    [Show full text]
  • Loma Savossa HEINÄVESI Suomi Nähtävää &Kulttuuria >Tunnelmaa Tapahtumissa > Hyvinvointia Jaliikuntaa > •
    Suomi Loma Savossa 2019 HEINÄVESI • JOROINEN • LEPPÄVIRTA • PIEKSÄMÄKI • VARKAUS Lomaile leppoisasti - suuntaa Savoon! Suomi Nähtävää & kulttuuria > Tunnelmaa tapahtumissa > Hyvinvointia ja liikuntaa > 2 2019 Loma Savossa HEINÄVESI • JOROINEN • LEPPÄVIRTA • PIEKSÄMÄKI • VARKAUS Savo kutsuu matkailijaa Tervetuloa keskelle kauneinta Savoa, puhtaan luonnon ja kirkkaiden järvialueiden äärelle! Monenlaiset mukavat tapahtumat ja kiiree- tön savolainen elämänmeno auttavat virittäytymään rentouttavaan lomatunnelmaan. Tämän esitteen myötä haluamme esitellä alueen parhaita paloja, kivoja kohteita ja tapahtumia vuonna 2019. Joroinen on perinteistä kartanoseutua ja ohittamaton kohde golfin ystävälle. Joroisten Musiikkipäivät ja Finntriathlon ovat saavuttaneet asemansa ainutlaatuisina kesätapahtumina. Heinävesi on tunnettu luostareistaan ja Heinäveden reitti kanavineen on osa suomalaista kansallismaisemaa. Kesäkuussa järjestettävät Heinäveden Musiikkipäivät tunnetaan jo valtakunnallisestikin. Leppävirta on Savon liikuntaharrastamisen keskus, eikä vähiten Vesileppiksen ansiosta. Pieksämäellä järjestetään maamme suurimpiin lukeutuva harrasteajoneuvo- tapahtuma Big Wheels. Kulttuurikeskus Poleeni tarjoaa monenlaista nähtävää ja koettavaa, uudistetut Veturitallit ja Veturitori hienon tapahtumapaikan. Varkaus on Suur-Saimaan rannalla sijaitseva Suomen kaviaaripääkau- punki, jossa voi tutustua teollisuuden ja mekaanisen musiikin kiehtovaan historiaan. Nähdään Savossa! ISTÖM Toimitus ÄR ER P K M K JULKAISIJAT JA VALOKUVAT SUUNNITTELU JA TAITTO PAINO Y I
    [Show full text]
  • District 107 K.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 K through November 2018 Status Membership Reports Finance LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Activity Account Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Report *** Balance Year **** Number of times If below If net loss If no report When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 within last members than 20% months one year repeat do not have months two years appears appears appears in appears in terms an active appears in in brackets in red in red red red indicated Email red Clubs more than two years old 20790 IISALMI 10/27/1956 Active 23 0 0 0 0.00% 27 0 M,MC,SC 2 33105 IISALMI/KOLJONVIRTA 12/13/1976 Active 20 1 2 -1 -4.76% 23 2 0 MC,SC 1 20791 IISALMI/POROVESI 11/22/1966 Active 33 1 1 0 0.00% 30 1 0 0 59172 IISALMI/YLÄSAVOTTARET 02/25/1997 Active 30 3 0 3 11.11% 26 0 0 20792 JÄPPILÄ 06/13/1973 Active 16 0 1 -1 -5.88% 18 4 0 2 M,MC,SC 5 20793 JOROINEN 12/18/1960 Active 32 0 7 -7 -17.95% 39 16 0 M,MC,SC 4 $100.00 20794 JUANKOSKI 09/25/1961 Active 17 0 1 -1 -5.56% 22 2 1 VP,MC,SC 5 20705 KAAVI 12/08/1963 Active 28 3 0 3 12.00% 25 0 MC,SC 0 20795 KANGASNIEMI 12/15/1963 Active 23 1 0 1 4.55% 23 0 MC,SC 2 20796 KARTTULA 10/28/1963 Active 20 1 1 0 0.00% 22 5 0 MC 2 20798 KEITELE 05/22/1969
    [Show full text]
  • Bird-Routes-In-Lapland.Pdf
    Olli-Pekka Karlin Markus Varesvuo which is a particularly good gathering place for waders during ture for the walks: 7386462.460939, which includes Vianaapa (bird Blue Route (Tornionjoki River Route, Road E8) the spring migration period. Immediately after Niskanperä, tower, 7384330:461931). This site is provided with a fine network of Tarsiger cyanurus Tarsiger ) road no. 4 crosses Kuolajokisuu (2), another gathering place paths and lean-to shelters. The distance from Rovaniemi to this site is ( Bluetail Red-flanked The Tornionjoki River Route starts from the northernmost tip of for waders during the spring migration period. The numbers of approx. 20 km. This is a site where species such as Three-toed Woo- the Gulf of Bothnia from TORNIO and proceeds northwards along birds at Niskanperä and Kuolajokisuu is affected by the presence dpecker (Picoides tridactylus), Rustic Bunting (Emberiza rustica), along Road E8 to Skibotn in Norway. The sediment-filled Alkunkarinlah- of sediments, which are dependent on floods and the regula- with many typical wetland species, nest. In the winter, a fine site for ti Bay is at the mouth of Tornionjoki River, and it is a significant tion of the river. The delta of Ounasjoki River 1( ; Koivusaari observing White-throated Dipper (Cinclus cinclus) in its element along Snow Bunting (Plectrophenax nivalis) nesting and gathering place for aquatic birds. There are two bird floating bird tower: 7377852:4437201) is an area where 150 Raudanjoki River is east of the village of Vikajärvi and road no. 4. The towers and lean-to shelters at this location (S: 7297826:372844; bird species have been recorded, and about half of them nest easiest way to do this is from the bridge on the road joining Vikajärvi N: 7298321:372614).
    [Show full text]
  • Effect of Business Subsidies on Labour Demand: Overall Evaluation with Regional Extensions
    A Service of Leibniz-Informationszentrum econstor Wirtschaft Leibniz Information Centre Make Your Publications Visible. zbw for Economics Kangasharju, Aki; Venetoklis, Takis Conference Paper Effect of business subsidies on labour demand: overall evaluation with regional extensions 42nd Congress of the European Regional Science Association: "From Industry to Advanced Services - Perspectives of European Metropolitan Regions", August 27th - 31st, 2002, Dortmund, Germany Provided in Cooperation with: European Regional Science Association (ERSA) Suggested Citation: Kangasharju, Aki; Venetoklis, Takis (2002) : Effect of business subsidies on labour demand: overall evaluation with regional extensions, 42nd Congress of the European Regional Science Association: "From Industry to Advanced Services - Perspectives of European Metropolitan Regions", August 27th - 31st, 2002, Dortmund, Germany, European Regional Science Association (ERSA), Louvain-la-Neuve This Version is available at: http://hdl.handle.net/10419/115655 Standard-Nutzungsbedingungen: Terms of use: Die Dokumente auf EconStor dürfen zu eigenen wissenschaftlichen Documents in EconStor may be saved and copied for your Zwecken und zum Privatgebrauch gespeichert und kopiert werden. personal and scholarly purposes. Sie dürfen die Dokumente nicht für öffentliche oder kommerzielle You are not to copy documents for public or commercial Zwecke vervielfältigen, öffentlich ausstellen, öffentlich zugänglich purposes, to exhibit the documents publicly, to make them machen, vertreiben oder anderweitig nutzen. publicly available on the internet, or to distribute or otherwise use the documents in public. Sofern die Verfasser die Dokumente unter Open-Content-Lizenzen (insbesondere CC-Lizenzen) zur Verfügung gestellt haben sollten, If the documents have been made available under an Open gelten abweichend von diesen Nutzungsbedingungen die in der dort Content Licence (especially Creative Commons Licences), you genannten Lizenz gewährten Nutzungsrechte.
    [Show full text]
  • Muuttajan Opas
    1 22.3.2018 MOVER’S GUIDE Kemijärven kaupunki PL 5 FI-98100 Kemijärvi FINLAND KEMIJARVI.FI 2 22.3.2018 Contents NORTHERNMOST CITY OF FINLAND................................................................................................................................. 3 KEMIJÄRVI BUSINESS SERVICES ...................................................................................................................................... 4 DISTANCES......................................................................................................................................................................................... 5 CUSTOMER SERVICE COUNTER SORTTEERI ............................................................................................................ 7 KEMIJÄRVI TOURIST INFO ....................................................................................................................................................... 7 KEMIJÄRVI CITY ADMINISTRATIVE COURT .................................................................................................................. 8 POST OFFICE K-SUPERMARKET KEMIJÄRVI .............................................................................................................. 8 KOILLIS-LAPIN SÄHKÖ (ELECTRICITY PLANT) ........................................................................................................... 8 KEMIJÄRVEN LÄMPÖ- JA VESI (HEAT AND WATER) .............................................................................................. 9 WASTE MANAGEMENT
    [Show full text]
  • A Review of Taraxacum (Asteraceae) in Eastern Finland (Ladoga Karelia and North Karelia)
    Memoranda Soc. Soc. Fauna Fauna Flora Flora Fennica Fennica 89, 89: 2013 139–182. • Räsänen 2013 139 A review of Taraxacum (Asteraceae) in eastern Finland (Ladoga Karelia and North Karelia) Juhani Räsänen Räsänen, J., Pajutie 1 B 4, Linnunlahti, FI-80110 Joensuu, Finland. E-mail: [email protected] Little is known about changes in the abundance and species composition of dandelions (Taraxa- cum) in Finland. However, Eastern Finland, the biogeographical provinces of Karelia ladogensis and Karelia borealis, has been explored again since 1985. Carl-Erik Sonck collected dandelions there mainly in the 1940s and published his results later (Sonch 1964a). The comparison revealed that changes were considerable over this 60-year period. Species of the section Taraxacum had become more frequent, while those of the sections Borea and Erythrosperma had declined. After Sonck, 88 species were found to be new to North Karelia and 24 to Ladoga Karelia. Respectively, 16 and 33 species were not re-discovered in these provinces. The figures are approximate, particu- larly concerning Karelia ladogensis, because a larger part of this province has not been studied since 1945 when most of its territory was ceded to the former Soviet Union. Introduction ish provinces of Karelia borealis, (Kb) and Ka- relia ladogensis (Kl/Fin). In addition to histor- Earlier information on the dandelions of east- ical records, I present my own observations on ern Finland is from a few areas only. The vicini- the less frequent species. Data from neighbour- ty of Lieksa (Karelia borealis) is the best studied, ing provines Sa, Sb and Ok (Fig. 1) is given also.
    [Show full text]
  • The Wolf Debate in Finland
    Ruralia Institute Jukka Bisi Sami Kurki The wolf debate in Finland Publications 12 The wolf debate in Finland Expectations and objectives for the management of the wolf population at regional and national level Jukka Bisi Sami Kurki Seinäjoki 2008 Publisher: University of Helsinki Ruralia Institute Kampusranta 9 FIN-60320 SEINÄJOKI Puh. +358 6 4213 300 Fax. +358 6 4213 301 ISBN 978-952-10-4135-8 (paperback) 978-952-10-4136-5 (pdf) ISSN 1796-0649 (paperback) 1796-0657 (pdf) Printed by Oy Fram Ab, Vaasa Foreword The wolf has returned to the Finnish countryside and once again there is no avoiding the fact that the interaction of man and wolf is an extremely painful one. Attitudes to the wolf divide Finns, and the wolf itself causes opinion to change fast once it has arrived in new areas. The wolf is a perpetual problem environmentally, something people have to live with on a daily basis. But what is the importance of social sustainability and how can protection of the wolf be reconciled with what local people see as a decline in the quality of life? How should the wolf issue be managed and who should act in what situation? These are the questions which have to be addressed in preparations for a national policy on wolves. Studies relating to policy on large carnivores for the University of Helsinki’s Institute for Rural Research and Training (Ruralia) represent a breakthrough, yet people in rural communities have always been at the centre of research. The sustainable use of natural resources is becoming more and more about socio-economic issues, with ecology obviously imposing its own set of condi- tions.
    [Show full text]
  • Loma Savossa Heinävesi – Joroinen – Leppävirta – Pieksämäki – Varkaus
    Suomi Loma Savossa Heinävesi – Joroinen – Leppävirta – Pieksämäki – Varkaus Paljon nähtävää ja kulttuuria Hyvin- vointia ja Tunnelmaa liikuntaa tapahtu- missa Suomi 2 Lomaile leppoisasti Toimitus JULKAISIJAT JA VALOKUVAT SUUNNITTELU JA TAITTO PAINO Heinäveden kunta, Joroisten kunta, Haaja & Arwo Design Oy Oy Fram Ab Leppävirran kunta, Pieksämäen kaupunki, Navitas Kehitys Oy, Varkaus KANSIKUVA Emme vastaa mahdollisista Timo Heinonen muutoksista tai virheistä. 2016 Unnukan vierasvenesatama 3 SAVO KUTSUU Loma Savossa MATKAILIJAA Heinävesi – Joroinen – Leppävirta – Pieksämäki – Varkaus Tervetuloa keskelle kauneinta Savoa, puhtaan luonnon ja kirkkaiden järvi- alueiden äärelle! Tänne on helppo tulla. Valtatiet 5 ja 23 kulkevat seudun halki, Vesistö ja luonto ................. 4 ja veneilevä matkailija voi saapua tänne myös hyviä vesiyhteyksiä pitkin. Nähtävyydet ja kulttuuri ........ 8 Alueen kiireettömän rauhallinen savo- lainen elämänmeno auttaa virittäyty- Hyvinvointi ja liikunta .......... 14 mään rentouttavaan lomatunnelmaan, ja siihen kuuluvilla viidellä kunnalla Aktiviteetit ..................... 20 on kullakin omat erikoisuutensa ja ominaispiirteensä. Tapahtumat .................... 24 Joroinen on perinteistä kartanoseutua ja ohittamaton kohde golfi n ystävälle. Ostokset ........................ 30 Heinävesi on tunnettu luostareistaan ja Heinäveden reitti kanavineen on osa Lähiruoka ..................... 34 suomalaista kansallismaisemaa. Leppä- virta on Savon liikuntaharrastamisen keskus, eikä vähiten Hyvinvointi- ja Ravintolat .....................
    [Show full text]