Järvilinjan Vahvistaminen Vaalasta Joroisille: 400+110 Kilovoltin Voimajohtohanke

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Järvilinjan Vahvistaminen Vaalasta Joroisille: 400+110 Kilovoltin Voimajohtohanke Järvilinjan vahvistaminen Vaalasta Joroisille: 400+110 kilovoltin voimajohtohanke Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 2020 Järvilinjan vahvistaminen Vaalasta Joroisille: 400+110 kilovoltin voimajohtohanke Ympäristövaikutusten arviointiohjelma i YHTEYSTIEDOT Hankevastaava Fingrid Oyj Yhteyshenkilöt: Vanhempi asiantuntija, ympäristö ja yritysvastuu Satu Vuorikoski Tekninen asiantuntija Pasi Saari PL 530 00101 Helsinki puh. 030 395 5000 [email protected] Konsultti AFRY Finland Oy Yhteyshenkilöt: Projektipäällikkö Ella Kilpeläinen Puh. 010 33 28373 Projektikoordinaattori Ari Nikula Puh. 010 33 49157 Elektroniikkatie 13 90590 Oulu [email protected] Yhteysviranomainen Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- keskus Postiosoite: Pohjois-Savon ELY-keskus, PL 2000, 70101 Kuopio (Kirjaamo), kirjaamo.pohjois-savo@ely- keskus.fi Käyntiosoite: Kallanranta 11, 70101 KUOPIO Hankkeen yhteyshenkilö: Ympäristölakimies Juha Perho, [email protected] Puh. 0295 026 836 Hanke Fingridin verkkosivuilla: www.fingrid.fi > Kantaverkko > Suunnittelu ja rakentaminen > Voimajohdot > Ympäristövaikutusten ar- viointi Järvilinja Suora linkki: www.fingrid.fi/jarvilinja Hanke ympäristöhallinnon verkkosivuilla: www.ymparisto.fi > Asiointi, luvat ja ympäristövaikutusten arviointi > Ympäristövaikutusten arviointi > YVA-hankkeet Suora linkki: www.ymparisto.fi/fingridjarvilinjaYVA Valokuvat © Fingrid Oyj, AFRY Finland Oy Kannen kuva © Fingrid Oyj Taustakartta-aineistot, ilmakuvat © Maanmittauslaitos Järvilinjan vahvistaminen Vaalasta Joroisille: 400+110 kilovoltin voimajohtohanke ii Ympäristövaikutusten arviointiohjelma SELITTEITÄ Voimajohdon ja johtoalueen osat Voimajohto käsittää teknisen rakenteen lisäksi voimajohdon alla olevan maa-alueen eli niin sanotun johtoalueen. Johtoalue on alue, johon Fingrid on lunastanut rajoitetun käyttöoikeuden (käyttöoikeuden supistus). Johtoalueen muodostavat johtoaukea ja sen molemmin puolin sijaitsevat reunavyöhykkeet. Rakennusrajoitusalue on lunastusluvassa määritettyjen rakennusrajojen välinen alue, johon ei saa ra- kentaa rakennuksia ja myös erilaisten rakenteiden sijoittamiseen tarvitaan voimajohdon omistajan lupa. Voimajohtojen alla olevat maa-alueet ja muu omaisuus pysyvät maanomistajan omistuksessa. Pylväsala Voimajohtopylvään pylväsala muodostuu tyypillisesti pylväs- ja harusrakenteiden välisestä alueesta ja ulottuu kolmen metrin etäisyydelle tämän ulkopuolelle. Pylväsala on suoja-alue, jolla ei saa liikkua työ- koneilla, kaivaa tai läjittää. Vasemmassa kuvassa on harustettu kaksijalkainen portaalipylväs ja keskellä yksijalkainen vapaasti seisova pylväs. Oikealla on niin kutsuttu peltopylvästyyppi, jonka pylväsalalla voi- daan liikkua työkoneilla. Järvilinjan vahvistaminen Vaalasta Joroisille: 400+110 kilovoltin voimajohtohanke Ympäristövaikutusten arviointiohjelma iii SANASTO • ELY-keskus: elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus • FINIBA-alue: Suomen kansallisesti tärkeä lintualue (Finnish Important Bird Area) • GTK: Geologian tutkimuskeskus • GW: gigawatti (miljardi wattia), tehon yksikkö • GWh/a: gigawattituntia vuodessa • HVDC: suurjännitetasavirta • Hz: hertsi, taajuuden yksikkö • IBA-alue: kansainvälisesti tärkeä lintualue (Important Bird Area) • jännite: varauseron suuruus kahden pisteen välillä • kantaverkko: Suomen kantaverkko koostuu voimajohdoista ja sähköasemista, joilla naapurimai- den verkot ja maan eri osissa sijaitsevat jakeluverkot sekä tuotantolaitokset ja suuret kulutuskoh- teet liittyvät kantaverkkoon • KHO: korkein hallinto-oikeus • kV: kilovoltti, jännitteen yksikkö • kV/m: kilovolttia metriä kohden • MAALI-alue: maakunnallisesti tärkeä lintualue • µT: mikrotesla, teslan miljoonasosa, magneettivuon tiheyden yksikkö • MRA: maankäyttö ja rakennusasetus • MRL: maankäyttö- ja rakennuslaki • peltopylväs: tukivaijeriton pylväsmalli, jonka avulla voidaan vähentää maanviljelylle aiheutuvia haittoja peltojen suorilla johto-osuuksilla • portaalipylväs: tukivaijerillinen pylväsmalli • STM: sosiaali- ja terveysministeriö • SYKE: Suomen ympäristökeskus • Tannenbaum-pylväs: vapaasti seisova tukivaijeriton pylväs • TEM: työ- ja elinkeinoministeriö • yhteispylväs: samaan pylvääseen on sijoitettu useampia voimajohtoja • YVA: ympäristövaikutusten arviointi Järvilinjan vahvistaminen Vaalasta Joroisille: 400+110 kilovoltin voimajohtohanke iv Ympäristövaikutusten arviointiohjelma ALKUSANAT Tässä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA-menettelyssä) tunnistetaan, arvioidaan ja ku- vataan Vaalan ja Joroisten välisen 400+110 kilovoltin voimajohtohankkeen, eli niin kutsutun Järvilinjan vahvistamisen todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset. Lisäksi kuullaan viranomaisia ja niitä, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa, sekä yhteisöjä, joiden toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat koskea. Tämä ympäristövaikutusten arviointiohjelma on hankkeesta vastaavan laatima suunnitelma tarvittavista selvityksistä sekä arviointimenettelyn järjestämisestä. Hankevastaavana YVA-menettelyssä on valta- kunnallinen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj, jossa yhteyshenkilönä toimii vanhempi asiantuntija (ympäristö ja yritysvastuu) Satu Vuorikoski ja teknisenä asiantuntijana Pasi Saari. Yhteysviranomaisena toimii Poh- jois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) yhteyshenkilönään ympäristölakimies Juha Perho. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman on laatinut konsulttityönä Fingrid Oyj:n toimeksiannosta AFRY Finland Oy, jossa projektipäällikkönä toimii Ella Kilpeläinen ja projektikoordinaattorina Ari Nikula. Hankkeessa on muodostettu seurantaryhmä, jonka tehtävänä on ohjata ja tukea ympäristövaikutus- tenarviointityötä. Ryhmä kokoontui YVA-ohjelman luonnosvaiheessa ja kokoontuu vastaavasti YVA-se- lostuksen luonnosvaiheessa. Seurantaryhmään kutsutut tahot ovat: • Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset • Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan liitot • Kajaanin, Iisalmen, Kuopion, Suonenjoen ja Pieksämäen kaupungit sekä Vaalan, Sonkajärven, Vieremän, Lapinlahden, Siilinjärven, Leppävirran ja Joroisten kunnat • Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen aluehallintovirastot • Kainuun museo, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, Pohjois-Pohjanmaan museo ja Savonlin- nan maakuntamuseo • Metsähallitus • Metsäkeskus • MTK Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Suomi • Metsänhoitoyhdistykset Rokua-Paljakka, Savotta ry, Pohjois-Savo, Kangasniemi-Pieksämäki, Keski-Savo • Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan riistakeskukset • Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirit • Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry, Lintuyhdistys Kuikka ja Kainuun Lintutieteellinen Yhdis- tys ry Helsingissä 18.9.2020 Järvilinjan vahvistaminen Vaalasta Joroisille: 400+110 kilovoltin voimajohtohanke Ympäristövaikutusten arviointiohjelma v TIIVISTELMÄ Hanke ja sen perustelut Tässä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n 400 ja 110 kilovoltin voimajohtohanketta Vaalan ja Joroisten välillä, eli niin kutsutun Järvilinjan vahvistamista. Tarkasteltavan voimajohtoyhteyden pituus on noin 295 km reittivaihtoehdosta riippumatta. Voimajohdon päätepisteinä ovat Fingridin sähköasemat Vaalassa (Nuojuankangas) ja Joroisissa (Huutokoski) (Kuva 1). Uusi voimajohtoyhteys sijoittuu pääosin nykyisten voimajohtojen yhteyteen. Kuva 1. Vaalan ja Joroisten välisen 400 ja 110 kilovoltin voimajohdon sijainti. Järvilinjan vahvistaminen Vaalasta Joroisille: 400+110 kilovoltin voimajohtohanke vi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Vaalan ja Joroisten välinen voimajohtohanke on tärkeä osa tulevaisuudessa rakennettavaksi suunnitel- tua 400 kilovoltin voimajohtoyhteyttä Itä-Suomen suuntaan, eli niin sanotun Järvilinjan vahvistamista. Vahvistetun Järvilinjan avulla varmistetaan ja ylläpidetään osaltaan kantaverkon korkeaa käyttövar- muutta sähkönsiirron kasvaessa. Suomen pohjois-eteläsuuntaisen sähkönsiirtokapasiteetin lisäämistar- peen aiheuttavat sähkömarkkinoiden kehittämiseksi tehtävä Suomen ja Ruotsin välisten rajajohtoyh- teyksien vahvistaminen ja uudet investoinnit sähköntuotantoon, kuten tuulivoima- ja ydinvoimahankkeet. Uusien ja vahvistettujen sähkönsiirtoyhteyksien avulla voidaan Pohjois-Suomeen sijoittuvalla uusiutu- valla energiantuotannolla korvata Etelä-Suomen fossiilista tuotantoa, mikä edistää Suomen ilmastota- voitteiden saavuttamista ja ylläpitää riittävää sähkön omavaraisuutta Suomessa. Uudella Vaalan ja Jo- roisten välisellä voimajohtoyhteydellä pyritään pitämään sähkön hinta yhtenäisenä koko Suomessa, mi- hin sähkömarkkinalaki Fingridiä velvoittaa. Uusi 400 kilovoltin voimajohto suunnitellaan siten, että tarvittaessa voimajohtorakenne mahdollistaa 110 kilovoltin jännitteisen voimajohdon rakentamisen yhteispylväiden väliorteen. Tämä tukee alueellisen suurjännitteisen jakeluverkon kehittämistä. Hankkeesta vastaava Fingrid Oyj on valtakunnallinen kantaverkkoyhtiö, joka vastaa Suomen sähköjärjestelmän toimivuudesta sähkömarkkinalain (588/2013) perusteella sille myönnetyn sähköverkkoluvan ehtojen mukaisesti. Yh- tiön on hoidettava sähkömarkkinalain edellyttämät velvoitteet pitkäjänteisesti siten, että kantaverkko on käyttövarma ja siirtokyvyltään riittävä. Yhtiötä valvovana viranomaisena toimii Energiavirasto. Ympäristövaikutusten arviointimenettely Ympäristövaikutusten arviointia (YVA) koskevassa lainsäädännössä edellytetään arviointimenettelyn soveltamista jännitteeltään vähintään 220 kilovoltin maanpäällisille voimajohdoille, joiden pituus on yli 15 kilometriä. Arviointimenettelyssä
Recommended publications
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Savonia-Ammattikorkeakoulu, Opinnäytetyön Pohja
    STUDY AND OPTIMIZATION OF FLOW PACKING UNIT Case: Famifarm Oy, Finland KHAN FARAZ AHMAD Bachelor’s Thesis ___. ___. ______ ________________________________ Valitse kohde. SAVONIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES THESIS Abstract Field of Study Social Sciences, Business and Administration Degree Programme Degree Programme in International Business Author(s) Faraz Ahmad Khan Title of Thesis Study and Optimization of Flow Packing Unit Case: Famifarm Oy, Finland Date 17.12.12 Pages/Appendices 50 Supervisor(s) Tuula Linnas Client Organisation/Partners Famifarm Oy, Joroinen Finland Abstract This study is based on the development policy of the case company. The vision of the study was to understand the systems and processes involved in the flow packing unit, to find the performance barriers and to suggest possible solutions to increase the efficiency of the unit. The data for theoretical study was collected from books, lectures and internet. Theoretical data collection was focused on process management, resource management and analysis methods. The empirical data collection is based on company’s systems and processes. One part of empirical data was collected by interviewing company personnel and one to one sessions with workers, while other part was collected by quantitative data collection method for which a data collection form was designed. Qualitative data collection was used to gather the information regarding company’s processes for resource and quality management and to understand the worker’s knowledge about work. Quantitative data analysis was used to find the efficiency and problems of the technical side of the system. The major part of the information was gathered by observation and self-participation of the researcher in the actual system.
    [Show full text]
  • Loma Savossa HEINÄVESI Suomi Nähtävää &Kulttuuria >Tunnelmaa Tapahtumissa > Hyvinvointia Jaliikuntaa > •
    Suomi Loma Savossa 2019 HEINÄVESI • JOROINEN • LEPPÄVIRTA • PIEKSÄMÄKI • VARKAUS Lomaile leppoisasti - suuntaa Savoon! Suomi Nähtävää & kulttuuria > Tunnelmaa tapahtumissa > Hyvinvointia ja liikuntaa > 2 2019 Loma Savossa HEINÄVESI • JOROINEN • LEPPÄVIRTA • PIEKSÄMÄKI • VARKAUS Savo kutsuu matkailijaa Tervetuloa keskelle kauneinta Savoa, puhtaan luonnon ja kirkkaiden järvialueiden äärelle! Monenlaiset mukavat tapahtumat ja kiiree- tön savolainen elämänmeno auttavat virittäytymään rentouttavaan lomatunnelmaan. Tämän esitteen myötä haluamme esitellä alueen parhaita paloja, kivoja kohteita ja tapahtumia vuonna 2019. Joroinen on perinteistä kartanoseutua ja ohittamaton kohde golfin ystävälle. Joroisten Musiikkipäivät ja Finntriathlon ovat saavuttaneet asemansa ainutlaatuisina kesätapahtumina. Heinävesi on tunnettu luostareistaan ja Heinäveden reitti kanavineen on osa suomalaista kansallismaisemaa. Kesäkuussa järjestettävät Heinäveden Musiikkipäivät tunnetaan jo valtakunnallisestikin. Leppävirta on Savon liikuntaharrastamisen keskus, eikä vähiten Vesileppiksen ansiosta. Pieksämäellä järjestetään maamme suurimpiin lukeutuva harrasteajoneuvo- tapahtuma Big Wheels. Kulttuurikeskus Poleeni tarjoaa monenlaista nähtävää ja koettavaa, uudistetut Veturitallit ja Veturitori hienon tapahtumapaikan. Varkaus on Suur-Saimaan rannalla sijaitseva Suomen kaviaaripääkau- punki, jossa voi tutustua teollisuuden ja mekaanisen musiikin kiehtovaan historiaan. Nähdään Savossa! ISTÖM Toimitus ÄR ER P K M K JULKAISIJAT JA VALOKUVAT SUUNNITTELU JA TAITTO PAINO Y I
    [Show full text]
  • District 107 K.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 K through November 2018 Status Membership Reports Finance LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Activity Account Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Report *** Balance Year **** Number of times If below If net loss If no report When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 within last members than 20% months one year repeat do not have months two years appears appears appears in appears in terms an active appears in in brackets in red in red red red indicated Email red Clubs more than two years old 20790 IISALMI 10/27/1956 Active 23 0 0 0 0.00% 27 0 M,MC,SC 2 33105 IISALMI/KOLJONVIRTA 12/13/1976 Active 20 1 2 -1 -4.76% 23 2 0 MC,SC 1 20791 IISALMI/POROVESI 11/22/1966 Active 33 1 1 0 0.00% 30 1 0 0 59172 IISALMI/YLÄSAVOTTARET 02/25/1997 Active 30 3 0 3 11.11% 26 0 0 20792 JÄPPILÄ 06/13/1973 Active 16 0 1 -1 -5.88% 18 4 0 2 M,MC,SC 5 20793 JOROINEN 12/18/1960 Active 32 0 7 -7 -17.95% 39 16 0 M,MC,SC 4 $100.00 20794 JUANKOSKI 09/25/1961 Active 17 0 1 -1 -5.56% 22 2 1 VP,MC,SC 5 20705 KAAVI 12/08/1963 Active 28 3 0 3 12.00% 25 0 MC,SC 0 20795 KANGASNIEMI 12/15/1963 Active 23 1 0 1 4.55% 23 0 MC,SC 2 20796 KARTTULA 10/28/1963 Active 20 1 1 0 0.00% 22 5 0 MC 2 20798 KEITELE 05/22/1969
    [Show full text]
  • Effect of Business Subsidies on Labour Demand: Overall Evaluation with Regional Extensions
    A Service of Leibniz-Informationszentrum econstor Wirtschaft Leibniz Information Centre Make Your Publications Visible. zbw for Economics Kangasharju, Aki; Venetoklis, Takis Conference Paper Effect of business subsidies on labour demand: overall evaluation with regional extensions 42nd Congress of the European Regional Science Association: "From Industry to Advanced Services - Perspectives of European Metropolitan Regions", August 27th - 31st, 2002, Dortmund, Germany Provided in Cooperation with: European Regional Science Association (ERSA) Suggested Citation: Kangasharju, Aki; Venetoklis, Takis (2002) : Effect of business subsidies on labour demand: overall evaluation with regional extensions, 42nd Congress of the European Regional Science Association: "From Industry to Advanced Services - Perspectives of European Metropolitan Regions", August 27th - 31st, 2002, Dortmund, Germany, European Regional Science Association (ERSA), Louvain-la-Neuve This Version is available at: http://hdl.handle.net/10419/115655 Standard-Nutzungsbedingungen: Terms of use: Die Dokumente auf EconStor dürfen zu eigenen wissenschaftlichen Documents in EconStor may be saved and copied for your Zwecken und zum Privatgebrauch gespeichert und kopiert werden. personal and scholarly purposes. Sie dürfen die Dokumente nicht für öffentliche oder kommerzielle You are not to copy documents for public or commercial Zwecke vervielfältigen, öffentlich ausstellen, öffentlich zugänglich purposes, to exhibit the documents publicly, to make them machen, vertreiben oder anderweitig nutzen. publicly available on the internet, or to distribute or otherwise use the documents in public. Sofern die Verfasser die Dokumente unter Open-Content-Lizenzen (insbesondere CC-Lizenzen) zur Verfügung gestellt haben sollten, If the documents have been made available under an Open gelten abweichend von diesen Nutzungsbedingungen die in der dort Content Licence (especially Creative Commons Licences), you genannten Lizenz gewährten Nutzungsrechte.
    [Show full text]
  • A Review of Taraxacum (Asteraceae) in Eastern Finland (Ladoga Karelia and North Karelia)
    Memoranda Soc. Soc. Fauna Fauna Flora Flora Fennica Fennica 89, 89: 2013 139–182. • Räsänen 2013 139 A review of Taraxacum (Asteraceae) in eastern Finland (Ladoga Karelia and North Karelia) Juhani Räsänen Räsänen, J., Pajutie 1 B 4, Linnunlahti, FI-80110 Joensuu, Finland. E-mail: [email protected] Little is known about changes in the abundance and species composition of dandelions (Taraxa- cum) in Finland. However, Eastern Finland, the biogeographical provinces of Karelia ladogensis and Karelia borealis, has been explored again since 1985. Carl-Erik Sonck collected dandelions there mainly in the 1940s and published his results later (Sonch 1964a). The comparison revealed that changes were considerable over this 60-year period. Species of the section Taraxacum had become more frequent, while those of the sections Borea and Erythrosperma had declined. After Sonck, 88 species were found to be new to North Karelia and 24 to Ladoga Karelia. Respectively, 16 and 33 species were not re-discovered in these provinces. The figures are approximate, particu- larly concerning Karelia ladogensis, because a larger part of this province has not been studied since 1945 when most of its territory was ceded to the former Soviet Union. Introduction ish provinces of Karelia borealis, (Kb) and Ka- relia ladogensis (Kl/Fin). In addition to histor- Earlier information on the dandelions of east- ical records, I present my own observations on ern Finland is from a few areas only. The vicini- the less frequent species. Data from neighbour- ty of Lieksa (Karelia borealis) is the best studied, ing provines Sa, Sb and Ok (Fig. 1) is given also.
    [Show full text]
  • The Wolf Debate in Finland
    Ruralia Institute Jukka Bisi Sami Kurki The wolf debate in Finland Publications 12 The wolf debate in Finland Expectations and objectives for the management of the wolf population at regional and national level Jukka Bisi Sami Kurki Seinäjoki 2008 Publisher: University of Helsinki Ruralia Institute Kampusranta 9 FIN-60320 SEINÄJOKI Puh. +358 6 4213 300 Fax. +358 6 4213 301 ISBN 978-952-10-4135-8 (paperback) 978-952-10-4136-5 (pdf) ISSN 1796-0649 (paperback) 1796-0657 (pdf) Printed by Oy Fram Ab, Vaasa Foreword The wolf has returned to the Finnish countryside and once again there is no avoiding the fact that the interaction of man and wolf is an extremely painful one. Attitudes to the wolf divide Finns, and the wolf itself causes opinion to change fast once it has arrived in new areas. The wolf is a perpetual problem environmentally, something people have to live with on a daily basis. But what is the importance of social sustainability and how can protection of the wolf be reconciled with what local people see as a decline in the quality of life? How should the wolf issue be managed and who should act in what situation? These are the questions which have to be addressed in preparations for a national policy on wolves. Studies relating to policy on large carnivores for the University of Helsinki’s Institute for Rural Research and Training (Ruralia) represent a breakthrough, yet people in rural communities have always been at the centre of research. The sustainable use of natural resources is becoming more and more about socio-economic issues, with ecology obviously imposing its own set of condi- tions.
    [Show full text]
  • Loma Savossa Heinävesi – Joroinen – Leppävirta – Pieksämäki – Varkaus
    Suomi Loma Savossa Heinävesi – Joroinen – Leppävirta – Pieksämäki – Varkaus Paljon nähtävää ja kulttuuria Hyvin- vointia ja Tunnelmaa liikuntaa tapahtu- missa Suomi 2 Lomaile leppoisasti Toimitus JULKAISIJAT JA VALOKUVAT SUUNNITTELU JA TAITTO PAINO Heinäveden kunta, Joroisten kunta, Haaja & Arwo Design Oy Oy Fram Ab Leppävirran kunta, Pieksämäen kaupunki, Navitas Kehitys Oy, Varkaus KANSIKUVA Emme vastaa mahdollisista Timo Heinonen muutoksista tai virheistä. 2016 Unnukan vierasvenesatama 3 SAVO KUTSUU Loma Savossa MATKAILIJAA Heinävesi – Joroinen – Leppävirta – Pieksämäki – Varkaus Tervetuloa keskelle kauneinta Savoa, puhtaan luonnon ja kirkkaiden järvi- alueiden äärelle! Tänne on helppo tulla. Valtatiet 5 ja 23 kulkevat seudun halki, Vesistö ja luonto ................. 4 ja veneilevä matkailija voi saapua tänne myös hyviä vesiyhteyksiä pitkin. Nähtävyydet ja kulttuuri ........ 8 Alueen kiireettömän rauhallinen savo- lainen elämänmeno auttaa virittäyty- Hyvinvointi ja liikunta .......... 14 mään rentouttavaan lomatunnelmaan, ja siihen kuuluvilla viidellä kunnalla Aktiviteetit ..................... 20 on kullakin omat erikoisuutensa ja ominaispiirteensä. Tapahtumat .................... 24 Joroinen on perinteistä kartanoseutua ja ohittamaton kohde golfi n ystävälle. Ostokset ........................ 30 Heinävesi on tunnettu luostareistaan ja Heinäveden reitti kanavineen on osa Lähiruoka ..................... 34 suomalaista kansallismaisemaa. Leppä- virta on Savon liikuntaharrastamisen keskus, eikä vähiten Hyvinvointi- ja Ravintolat .....................
    [Show full text]
  • Download Bid Book to Your Device
    Culture changes everything Saimaa is a place and a state of mind. On its shores we have found our own way of doing things, living, and thinking. We have found creativity in both beautiful and harsh conditions. That’s why our culture is unique − and worth discovering. We are the droplets that set in motion the power to change culture. When we hit the surface of the water together, we cause a vibration that resonates throughout the world. Culture doesn’t just change the story. It changes everything. The easternmost point of the continental EU is located in the municipality Facts 173 Vekara-Varkaus of Ilomantsi. 127,298 museums Children’s Summer FINL (19 state subsidy) summer cottages/ Festival week AN villas/second homes 26,000 Art Centre D 50 visitors Salmela steamships (Saimaa, ca. 280 in Europe) 6,000 45,000 km of shoreline St. Michel visitors in Savonlinna Trotting Race 116 23,000 Ilosaarirock libraries visitors 64,000 671,586 visitors residents 35,000 bed-places in Kuopio accommodation Dance Festival companies 53 municipalities 37,000 138,596 visitors seasonal residents Savonlinna Imatranajo Opera Festival (The Imatra road race) 40,000 65,000 124 visitors visitors theatres Lappeenranta (8 state subsidy) Sandcastle 600 150,000 km of border visitors Examples shared with North Savo (19 municipalities) Russia of events North Karelia Kuopio (13 municipalities) Municipalities with additional funding: Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Iisalmi, Imatra, Joroinen, Kitee, Kiuruvesi, Kontiolahti, Lemi, Liperi, Luumäki, Mäntyharju, Joensuu Nurmes,
    [Show full text]
  • Maakuntien Nimet Neljällä Kielellä (Fi-Sv-En-Ru) Ja Kuntien Nimet Suomen-, Ruotsin- Ja Englanninkielisiä Tekstejä Varten
    16.1.2019 Suomen hallintorakenteeseen ja maakuntauudistukseen liittyviä termejä sekä maakuntien ja kuntien nimet fi-sv-en-(ru) Tiedosto sisältää ensin Suomen hallintorakenteeseen ja hallinnon tasoihin liittyviä termejä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Myöhemmin tiedostossa on termejä (fi-sv-en), jotka koskevat suunniteltua maakuntauudistusta. Lopuksi luetellaan maakuntien nimet neljällä kielellä (fi-sv-en-ru) ja kuntien nimet suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä tekstejä varten. Vastineet on pohdittu valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielitoimialan ruotsin ja englannin kielityöryhmissä ja niitä suositetaan käytettäväksi kaikissa valtionhallinnon teksteissä. Termisuosituksiin voidaan tarvittaessa tehdä muutoksia tai täydennyksiä. Termivalintoja koskeva palaute on tervetullutta osoitteeseen termineuvonta(a)vnk.fi. Termer med anknytning till förvaltningsstrukturen i Finland och till landskapsreformen samt landskaps- och kommunnamn fi-sv-en-(ru) Först i filen finns finska, svenska och engelska termer med anknytning till förvaltningsstrukturen och förvaltningsnivåerna i Finland. Sedan följer finska, svenska och engelska termer som gäller den planerade landskapsreformen. I slutet av filen finns en fyrspråkig förteckning över landskapsnamnen (fi-sv-en-ru) och en förteckning över kommunnamnen för finska, svenska och engelska texter. Motsvarigheterna har tagits fram i svenska och engelska arbetsgrupper i översättnings- och språksektorn vid statsrådets kansli och det rekommenderas att motsvarigheterna används i statsförvaltningens texter.
    [Show full text]
  • Observations on the Quaternary Geology of an Area Between the 2Nd Salpausselkä and the Ice-Marginal Formation of Central Finland
    OBSERVATIONS ON THE QUATERNARY GEOLOGY OF AN AREA BETWEEN THE 2ND SALPAUSSELKÄ AND THE ICE-MARGINAL FORMATION OF CENTRAL FINLAND REINO REPO and RISTO TYNNI REPO, REINO and TYNNI, RISTO 1971: Observations on the Quaternary geology of an area between the 2nd Salpausselkä and the ice-marginal formation of central Finland. Bull. Geol. Soc. Finland 43, 185—202. The present study deals with the Quaternary formations and especially with the drumlins in the area between the Salpausselkä system in eastern Finland and the marginal formation of central Finland (Jyväskylä). Early late-glacial sediments from the area have been dated by C14 and pollen analyses. The Pieksämäki—Juva region is strongly drumlinized. According to seismic refraction data, the average thickness of the till forming a drumlin in Pieksä- mäki is about 20 meters. The drumlins in Joroinen are mostly low and narrow. According to seismic data, the till is also much thinner, averaging only 7 meters. The drumlins in the study area were formed, according to the authors, at a very late stage of the glaciation in the wide marginal region of a thinning glacier terminating in fairly shallow water. The weak glaciofluvial activity of the glacier could also have been a factor contributing to that formation, although in the final stage, it has been a question of the reactivation of the ice-flow. The most important of the presented sediment profiles from bogs is the stratigraphic section from the Vuorilampi-pond in Jyväskylä. It is located west of the proximal part of the marginal formation. The C14-age of the oldest dateable sediments from this area was 8 130 ± 160 B.C.
    [Show full text]