DOCSLIB.ORG

Loma Savossa Heinävesi – Joroinen – Leppävirta – Pieksämäki – Varkaus

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Loma Savossa Heinävesi – Joroinen – Leppävirta – Pieksämäki – Varkaus Suomi Loma Savossa Heinävesi – Joroinen – Leppävirta – Pieksämäki – Varkaus Paljon nähtävää ja kulttuuria Hyvin- vointia ja Tunnelmaa liikuntaa tapahtu- missa Suomi 2 Lomaile leppoisasti Toimitus JULKAISIJAT JA VALOKUVAT SUUNNITTELU JA TAITTO PAINO Heinäveden kunta, Joroisten kunta, Haaja & Arwo Design Oy Oy Fram Ab Leppävirran kunta, Pieksämäen kaupunki, Navitas Kehitys Oy, Varkaus KANSIKUVA Emme vastaa mahdollisista Timo Heinonen muutoksista tai virheistä. 2016 Unnukan vierasvenesatama 3 SAVO KUTSUU Loma Savossa MATKAILIJAA Heinävesi – Joroinen – Leppävirta – Pieksämäki – Varkaus Tervetuloa keskelle kauneinta Savoa, puhtaan luonnon ja kirkkaiden järvi- alueiden äärelle! Tänne on helppo tulla. Valtatiet 5 ja 23 kulkevat seudun halki, Vesistö ja luonto ................. 4 ja veneilevä matkailija voi saapua tänne myös hyviä vesiyhteyksiä pitkin. Nähtävyydet ja kulttuuri ........ 8 Alueen kiireettömän rauhallinen savo- lainen elämänmeno auttaa virittäyty- Hyvinvointi ja liikunta .......... 14 mään rentouttavaan lomatunnelmaan, ja siihen kuuluvilla viidellä kunnalla Aktiviteetit ..................... 20 on kullakin omat erikoisuutensa ja ominaispiirteensä. Tapahtumat .................... 24 Joroinen on perinteistä kartanoseutua ja ohittamaton kohde golfi n ystävälle. Ostokset ........................ 30 Heinävesi on tunnettu luostareistaan ja Heinäveden reitti kanavineen on osa Lähiruoka ..................... 34 suomalaista kansallismaisemaa. Leppä- virta on Savon liikuntaharrastamisen keskus, eikä vähiten Hyvinvointi- ja Ravintolat ...................... 38 liikuntakeskus Vesileppiksen ansiosta. Majoitus ....................... 46 Pieksämäellä järjestetään maamme suurimpiin lukeutuva harrasteajo- neuvotapahtuma. Kulttuurikeskus Poleeni tarjoaa monenlaista nähtävää ja koettavaa, uudistetut Veturitallit ja Veturitori hienon tapahtumapaikan. Varkaus on puolestaan Suomen kaviaaripääkaupunki, jossa voi tutustua teollisuuden ja mekaanisen musiikin kiehtovaan historiaan. Nähdään Savossa! Tekemistä moneen makuun 26 14 34 Savossa tapahtuu Hyvinvointia ja virkistystä Lähiruokaa 4 VESISTÖT JA LUONTO Varistaipaleen kanava Varistaipaleen Vesistöt & luonto Saimaan vesistöön kuuluvat Leppävirran ja Heinäveden reitit yhdistävät valtateiden Kaunista 5 ja 23 kanssa seudun viisi KANAVASEUTUA kuntaa muuhun Suomeen. Vesistöjen läheisyys antaa Heinäveden reitin kolmas kanava valmistui vuonna alueen kulttuurille oman kuusi kanavaa 1973. Konnuksen alueella riittää leimansa. Monien mielestä Kapeat ja mutkittelevat vesireitit, nähtävää: kolmen eri-ikäisen juuri tämä on sitä kauneinta saaristoiset järvenselät ja vanhat kanavan lisäksi alueella on viisi Järvi-Suomea. Tänne on kanavat tekevät Heinäveden reitistä kalaisaa koskea ja helpotusta kulttuurinälkään tarjoavat muun myös veneilevän matkailijan ainutkertaisen kokonaisuuden. Tämä pitää jokaisen kokea ainakin kerran muassa kesäteatteri, tanssit ja helppo saapua, ja tasokkaat elämässään! monipuoliset viihdetapahtumat. satamapalvelut takaavat Heinäveden reitin kanavointi Kanava-alueella vieraita palvelee vieraiden viihtyvyyden. aloitettiin 1800-luvun lopulla ja Kanavaravintola Konnustupa. sen varrella sijaitsee kuusi kanavaa. Puh. 040 195 2500 Alueen vesistöt tarjoavat Karvion kanava avasi valmistuessaan www.konnustupa.fi monenmoista nähtävää ja 1896 laivareitin Kuopiosta Heinä- –––––––––––––––––––––––––––– vedelle. Kermajärven alapuoliset Taipaleen kanava koettavaa. Laivaristeilyt läpi Kerman, Vihovuonteen ja Pilpan Varkaudessa sijaitseva Taipaleen kanavien, maisemaristeilyt kanavat rakennettiin vuosina vanha kanava oli valmistuessaan ekologisella sähköaluksella, 1903-1906. Näin avautui laiva- vuonna 1840 Suomen ensim- melonta kuvankauniilla reitti Savonlinnaan. Varistaipaleen mäinen sulkukanava. Nykyisin luonnonsuojelualueilla ja Taivallahden kanavat kaivettiin käytössä oleva, puolen kilometrin sekä kalaisat järvi- ja 1911-1916. Näistä Varistaipaleen pituinen syväväyläkanava yhdistää nelikammioinen kanava on 14,5 Haukiveden ja Unnukan, ja se jokikohteet ovat vain metrin pudotuskorkeudellaan valmistui vuonna 1967. Taipaleen muutamia esimerkkejä alueen Suomen suurin. kanava-alueella kesävieraita palvelee aktiviteettien kirjosta. –––––––––––––––––––––––––––– Kanavamuseo, kahvila, museomyy- Konnuksen kanava mälä ja kesäteatteri. Nähtävyyksistä Konnuksen kanavista ensim- kanavapolkua ja vanhaa kivikanavaa mäinen valmistui Leppävirralle ei kannata missata. vuonna 1841. Nykyisin toimin- www.varkaus.fi /museot nassa oleva, järjestyksessään VESISTÖT JA LUONTO 5 Pieksäjärvi LÄHDE RISTEILYLLE VESISTÖLUONTO Ms Puijo risteilyt Heinäveden reitillä Silmän- ja sielunruokaa Savonlinna-Heinävesi-Kuopio Saimaan Laivamatkat Puh. 015 250 250 Linnansaaren Järven keskiosassa sijaitsee idyllinen www.mspuijo.fi kansallispuisto pienten kalamajojen keskittymä. –––––––––––––––––––––––––––– Haukivedellä sijaitseva Linnansaaren Alueen pohjoisosassa on pitkiä, syviä kansallispuisto edustaa Saimaan murroslaaksoja ja korkeita mäkiä. Ekoristeilyt järviluontoa parhaimmillaan. Alueen Rannat ovat pääosin kallioiset ja sähköaluksella lukuisten saarien suojissa viihtyy louhikkoiset, ja järven eteläpuoliskon Risteilyt Lady of the Lake -sähkö- kuuluisia saimaannorppia ja siellä yli kulkee mannerjäätikön kerros- aluksella haitaria soittavan ja tari- pesii myös eräs maamme tiheimmistä tama moreenivyöhyke. Sorsaveden noivan kipparin kanssa. Alus liiken- kalasääskikannoista. Ukkokivi-saaresta on hiljattain nöin 100 km:n säteellä Varkaudesta, Puiston pääsaarella sijaitsee Linna- löydetty muinainen kalliomaalaus. myös Koloveden ja Linnansaaren vuoren näköalapaikka, luontopolku –––––––––––––––––––––––––––– kansallispuistoissa. (2 km) sekä merkittyjä reittejä (5,5 ja Kermajärvi LakeLand GTE - ohjelmapalvelut 7 km). Kevättalvella alueella pidetään Kermajärvi on rauhaisa vesiretkeily- Puh. 0400 966 800 kunnossa 20 kilometrin pituista kohde keskellä kaunista kansallismai- www.lakelandgte.fi retkiluistelureittiä. semaamme. Järvelle voi tulla pariksi –––––––––––––––––––––––––––– www.luontoon.fi /linnansaari päiväksi retkeilemään tai vaikka päi- –––––––––––––––––––––––––––– väksi kalastamaan. Järviluonnosta Ms Sergei Risteilyt Koloveden sekä alueen salomaisista metsistä voi Ms Sergei risteilee Valamon luosta- rista kanaville ja Lintulan luostariin kansallispuisto nauttia myös marjaretkellä. Upeaa sel- tai Juojärvelle. Heinäkuussa viikon- Erämaaympäristö, jossa voit hiljentyä kävesien halkomaa saaristomaisemaa loppuisin teatteriristeilyjä Karvion Saimaan syvyyksien äärellä. Jylhät voi ihailla Heinäveden reitin varrelta. kesäteatteriin. Myös tilausristeilyjä. rantakalliot ja muinaiset kalliomaa- Alueella on useita rantautumispaik- Karvion lomakeskus/Luostariristeilyt laukset kertovat luonnon ja ihmisen koja. Kermajärvi on valtakunnallisesti Puh. 017 563 603 vuosituhantisesta rinnakkaiselosta. merkittävä maiseman- ja luonnonsuo- www.luostariristeilyt.fi Alueella esiintyy saimaannorppia. jelualue. Kansallispuiston vedet soveltuvat www.luontoon.fi /kermajarvi –––––––––––––––––––––––––––– mainiosti melontaretkeilyyn ja –––––––––––––––––––––––––––– Höyrylaivaristeilyt souteluun. Ämmäkoski ja Warkaus VII on aito koivuhaloilla Alueella on kaksi merkittyä luon- Kämärin saari kulkeva höyrylaiva. 103-vuotias topolkua: Nahkiaissalo 3,3 km ja Luonnonkaunis Kämärinsaari on alus on rakennettu Varkaudessa. Mäntysalo 3,8 km. säilynyt viheralueena Varkauden kes- Risteilyillä sen rinnalla kulkee www.luontoon.fi /kolovesi kustassa. Kolmen kilometrin pituinen saunallinen Eija-proomu. Tilaus- –––––––––––––––––––––––––––– luontopolku kiertää Ämmäkosken risteilyliikenteessä. Sorsaveden saaristo ja Taipaleen kanavan välissä. Alueen Puh. 040 741 2200 Sorsaveden vaihtelevat maisemat eläinlajisto on runsas ja kosket piristä- [email protected] muodostuvat lukuisista saarista, vät lehtomaisen vehreää maisemaa. pienistä luodoista ja kivikoista. 6 VESISTÖT JA LUONTO LUONTO- JA ERÄRETKET Amatsonia LakeLand GTE - Samin liikunta- ja Kajakkimelontaa, melontaopastusta ohjelmapalvelut elämyspalvelut ja -koulutusta sekä melontakaluston Risteilyt sähköaluksella, inkkari- Ohjattuja melontaretkiä, luonto- vuokrausta. melontaa, kalastusta, eräruokailua rasteja, paintball-kenttä, laskeu- Puh. 0400 236 598 ja muita luontoelämyksiä 100 tumis- ja kiipeilypaikka, sauna sekä www.amatsonia.fi kilometrin säteellä Varkaudesta rantakota illanviettoihin. –––––––––––––––––––––––––––– sekä Koloveden ja Linnansaaren Puh. 0400 274 883 Ilpon Erä- ja Loma Oy kansallispuistoissa. www.saminliikunta.com Erä- ja luontoretket, Ilpo Kauhanen Puh. 0400 966 800 –––––––––––––––––––––––––––– Puh. 045 864 5410 www.lakelandgte.fi Savon Erämaa Oy www.ilponerajaloma.fi –––––––––––––––––––––––––––– Retkiä sopimuksen mukaan (luonto, –––––––––––––––––––––––––––– Kotamäen maatila lintu, patikka, hiihto, moottori- Kanoottivuokraus Nuottakalastusta ryhmille, kelkka, metsästys, kalastus, melonta Heinävedellä maisema- ja luontoristeilyjä sekä jne.), varustepalveluja (vaatteet, Kolovesi Retkeily erä- ja kokouspalveluja. sukset, aseet ym.) sekä ruoka-, opas- Puh. 040 558 9163 Puh. 040 508 1106 ja karttapalveluja. Säynämö www.kotamaentila.fi Puh. 050 559 8145 Puh. 040 576 4412 –––––––––––––––––––––––––––– –––––––––––––––––––––––––––– Karvion Lomakeskus Metsänpiika Soutuveneitä Kolovedelle Puh. 017 563 603 Opastettuja luontoretkiä mailla ja Myös paikallinen retkisuunnittelu ja –––––––––––––––––––––––––––– vesillä ympäri vuoden. -opastus. Kirkkoveneiden vuokraus Leila Pitkänen Puh. 040 529 6810 Puh. 040 576 4412 Puh. 040 572
Load more

Recommended publications
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Savonia-Ammattikorkeakoulu, Opinnäytetyön Pohja
    STUDY AND OPTIMIZATION OF FLOW PACKING UNIT Case: Famifarm Oy, Finland KHAN FARAZ AHMAD Bachelor’s Thesis ___. ___. ______ ________________________________ Valitse kohde. SAVONIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES THESIS Abstract Field of Study Social Sciences, Business and Administration Degree Programme Degree Programme in International Business Author(s) Faraz Ahmad Khan Title of Thesis Study and Optimization of Flow Packing Unit Case: Famifarm Oy, Finland Date 17.12.12 Pages/Appendices 50 Supervisor(s) Tuula Linnas Client Organisation/Partners Famifarm Oy, Joroinen Finland Abstract This study is based on the development policy of the case company. The vision of the study was to understand the systems and processes involved in the flow packing unit, to find the performance barriers and to suggest possible solutions to increase the efficiency of the unit. The data for theoretical study was collected from books, lectures and internet. Theoretical data collection was focused on process management, resource management and analysis methods. The empirical data collection is based on company’s systems and processes. One part of empirical data was collected by interviewing company personnel and one to one sessions with workers, while other part was collected by quantitative data collection method for which a data collection form was designed. Qualitative data collection was used to gather the information regarding company’s processes for resource and quality management and to understand the worker’s knowledge about work. Quantitative data analysis was used to find the efficiency and problems of the technical side of the system. The major part of the information was gathered by observation and self-participation of the researcher in the actual system.
    [Show full text]
  • Loma Savossa HEINÄVESI Suomi Nähtävää &Kulttuuria >Tunnelmaa Tapahtumissa > Hyvinvointia Jaliikuntaa > •
    Suomi Loma Savossa 2019 HEINÄVESI • JOROINEN • LEPPÄVIRTA • PIEKSÄMÄKI • VARKAUS Lomaile leppoisasti - suuntaa Savoon! Suomi Nähtävää & kulttuuria > Tunnelmaa tapahtumissa > Hyvinvointia ja liikuntaa > 2 2019 Loma Savossa HEINÄVESI • JOROINEN • LEPPÄVIRTA • PIEKSÄMÄKI • VARKAUS Savo kutsuu matkailijaa Tervetuloa keskelle kauneinta Savoa, puhtaan luonnon ja kirkkaiden järvialueiden äärelle! Monenlaiset mukavat tapahtumat ja kiiree- tön savolainen elämänmeno auttavat virittäytymään rentouttavaan lomatunnelmaan. Tämän esitteen myötä haluamme esitellä alueen parhaita paloja, kivoja kohteita ja tapahtumia vuonna 2019. Joroinen on perinteistä kartanoseutua ja ohittamaton kohde golfin ystävälle. Joroisten Musiikkipäivät ja Finntriathlon ovat saavuttaneet asemansa ainutlaatuisina kesätapahtumina. Heinävesi on tunnettu luostareistaan ja Heinäveden reitti kanavineen on osa suomalaista kansallismaisemaa. Kesäkuussa järjestettävät Heinäveden Musiikkipäivät tunnetaan jo valtakunnallisestikin. Leppävirta on Savon liikuntaharrastamisen keskus, eikä vähiten Vesileppiksen ansiosta. Pieksämäellä järjestetään maamme suurimpiin lukeutuva harrasteajoneuvo- tapahtuma Big Wheels. Kulttuurikeskus Poleeni tarjoaa monenlaista nähtävää ja koettavaa, uudistetut Veturitallit ja Veturitori hienon tapahtumapaikan. Varkaus on Suur-Saimaan rannalla sijaitseva Suomen kaviaaripääkau- punki, jossa voi tutustua teollisuuden ja mekaanisen musiikin kiehtovaan historiaan. Nähdään Savossa! ISTÖM Toimitus ÄR ER P K M K JULKAISIJAT JA VALOKUVAT SUUNNITTELU JA TAITTO PAINO Y I
    [Show full text]
  • District 107 K.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 K through November 2018 Status Membership Reports Finance LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Activity Account Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Report *** Balance Year **** Number of times If below If net loss If no report When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 within last members than 20% months one year repeat do not have months two years appears appears appears in appears in terms an active appears in in brackets in red in red red red indicated Email red Clubs more than two years old 20790 IISALMI 10/27/1956 Active 23 0 0 0 0.00% 27 0 M,MC,SC 2 33105 IISALMI/KOLJONVIRTA 12/13/1976 Active 20 1 2 -1 -4.76% 23 2 0 MC,SC 1 20791 IISALMI/POROVESI 11/22/1966 Active 33 1 1 0 0.00% 30 1 0 0 59172 IISALMI/YLÄSAVOTTARET 02/25/1997 Active 30 3 0 3 11.11% 26 0 0 20792 JÄPPILÄ 06/13/1973 Active 16 0 1 -1 -5.88% 18 4 0 2 M,MC,SC 5 20793 JOROINEN 12/18/1960 Active 32 0 7 -7 -17.95% 39 16 0 M,MC,SC 4 $100.00 20794 JUANKOSKI 09/25/1961 Active 17 0 1 -1 -5.56% 22 2 1 VP,MC,SC 5 20705 KAAVI 12/08/1963 Active 28 3 0 3 12.00% 25 0 MC,SC 0 20795 KANGASNIEMI 12/15/1963 Active 23 1 0 1 4.55% 23 0 MC,SC 2 20796 KARTTULA 10/28/1963 Active 20 1 1 0 0.00% 22 5 0 MC 2 20798 KEITELE 05/22/1969
    [Show full text]
  • Effect of Business Subsidies on Labour Demand: Overall Evaluation with Regional Extensions
    A Service of Leibniz-Informationszentrum econstor Wirtschaft Leibniz Information Centre Make Your Publications Visible. zbw for Economics Kangasharju, Aki; Venetoklis, Takis Conference Paper Effect of business subsidies on labour demand: overall evaluation with regional extensions 42nd Congress of the European Regional Science Association: "From Industry to Advanced Services - Perspectives of European Metropolitan Regions", August 27th - 31st, 2002, Dortmund, Germany Provided in Cooperation with: European Regional Science Association (ERSA) Suggested Citation: Kangasharju, Aki; Venetoklis, Takis (2002) : Effect of business subsidies on labour demand: overall evaluation with regional extensions, 42nd Congress of the European Regional Science Association: "From Industry to Advanced Services - Perspectives of European Metropolitan Regions", August 27th - 31st, 2002, Dortmund, Germany, European Regional Science Association (ERSA), Louvain-la-Neuve This Version is available at: http://hdl.handle.net/10419/115655 Standard-Nutzungsbedingungen: Terms of use: Die Dokumente auf EconStor dürfen zu eigenen wissenschaftlichen Documents in EconStor may be saved and copied for your Zwecken und zum Privatgebrauch gespeichert und kopiert werden. personal and scholarly purposes. Sie dürfen die Dokumente nicht für öffentliche oder kommerzielle You are not to copy documents for public or commercial Zwecke vervielfältigen, öffentlich ausstellen, öffentlich zugänglich purposes, to exhibit the documents publicly, to make them machen, vertreiben oder anderweitig nutzen. publicly available on the internet, or to distribute or otherwise use the documents in public. Sofern die Verfasser die Dokumente unter Open-Content-Lizenzen (insbesondere CC-Lizenzen) zur Verfügung gestellt haben sollten, If the documents have been made available under an Open gelten abweichend von diesen Nutzungsbedingungen die in der dort Content Licence (especially Creative Commons Licences), you genannten Lizenz gewährten Nutzungsrechte.
    [Show full text]
  • A Review of Taraxacum (Asteraceae) in Eastern Finland (Ladoga Karelia and North Karelia)
    Memoranda Soc. Soc. Fauna Fauna Flora Flora Fennica Fennica 89, 89: 2013 139–182. • Räsänen 2013 139 A review of Taraxacum (Asteraceae) in eastern Finland (Ladoga Karelia and North Karelia) Juhani Räsänen Räsänen, J., Pajutie 1 B 4, Linnunlahti, FI-80110 Joensuu, Finland. E-mail: [email protected] Little is known about changes in the abundance and species composition of dandelions (Taraxa- cum) in Finland. However, Eastern Finland, the biogeographical provinces of Karelia ladogensis and Karelia borealis, has been explored again since 1985. Carl-Erik Sonck collected dandelions there mainly in the 1940s and published his results later (Sonch 1964a). The comparison revealed that changes were considerable over this 60-year period. Species of the section Taraxacum had become more frequent, while those of the sections Borea and Erythrosperma had declined. After Sonck, 88 species were found to be new to North Karelia and 24 to Ladoga Karelia. Respectively, 16 and 33 species were not re-discovered in these provinces. The figures are approximate, particu- larly concerning Karelia ladogensis, because a larger part of this province has not been studied since 1945 when most of its territory was ceded to the former Soviet Union. Introduction ish provinces of Karelia borealis, (Kb) and Ka- relia ladogensis (Kl/Fin). In addition to histor- Earlier information on the dandelions of east- ical records, I present my own observations on ern Finland is from a few areas only. The vicini- the less frequent species. Data from neighbour- ty of Lieksa (Karelia borealis) is the best studied, ing provines Sa, Sb and Ok (Fig. 1) is given also.
    [Show full text]
  • The Wolf Debate in Finland
    Ruralia Institute Jukka Bisi Sami Kurki The wolf debate in Finland Publications 12 The wolf debate in Finland Expectations and objectives for the management of the wolf population at regional and national level Jukka Bisi Sami Kurki Seinäjoki 2008 Publisher: University of Helsinki Ruralia Institute Kampusranta 9 FIN-60320 SEINÄJOKI Puh. +358 6 4213 300 Fax. +358 6 4213 301 ISBN 978-952-10-4135-8 (paperback) 978-952-10-4136-5 (pdf) ISSN 1796-0649 (paperback) 1796-0657 (pdf) Printed by Oy Fram Ab, Vaasa Foreword The wolf has returned to the Finnish countryside and once again there is no avoiding the fact that the interaction of man and wolf is an extremely painful one. Attitudes to the wolf divide Finns, and the wolf itself causes opinion to change fast once it has arrived in new areas. The wolf is a perpetual problem environmentally, something people have to live with on a daily basis. But what is the importance of social sustainability and how can protection of the wolf be reconciled with what local people see as a decline in the quality of life? How should the wolf issue be managed and who should act in what situation? These are the questions which have to be addressed in preparations for a national policy on wolves. Studies relating to policy on large carnivores for the University of Helsinki’s Institute for Rural Research and Training (Ruralia) represent a breakthrough, yet people in rural communities have always been at the centre of research. The sustainable use of natural resources is becoming more and more about socio-economic issues, with ecology obviously imposing its own set of condi- tions.
    [Show full text]
  • Download Bid Book to Your Device
    Culture changes everything Saimaa is a place and a state of mind. On its shores we have found our own way of doing things, living, and thinking. We have found creativity in both beautiful and harsh conditions. That’s why our culture is unique − and worth discovering. We are the droplets that set in motion the power to change culture. When we hit the surface of the water together, we cause a vibration that resonates throughout the world. Culture doesn’t just change the story. It changes everything. The easternmost point of the continental EU is located in the municipality Facts 173 Vekara-Varkaus of Ilomantsi. 127,298 museums Children’s Summer FINL (19 state subsidy) summer cottages/ Festival week AN villas/second homes 26,000 Art Centre D 50 visitors Salmela steamships (Saimaa, ca. 280 in Europe) 6,000 45,000 km of shoreline St. Michel visitors in Savonlinna Trotting Race 116 23,000 Ilosaarirock libraries visitors 64,000 671,586 visitors residents 35,000 bed-places in Kuopio accommodation Dance Festival companies 53 municipalities 37,000 138,596 visitors seasonal residents Savonlinna Imatranajo Opera Festival (The Imatra road race) 40,000 65,000 124 visitors visitors theatres Lappeenranta (8 state subsidy) Sandcastle 600 150,000 km of border visitors Examples shared with North Savo (19 municipalities) Russia of events North Karelia Kuopio (13 municipalities) Municipalities with additional funding: Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Iisalmi, Imatra, Joroinen, Kitee, Kiuruvesi, Kontiolahti, Lemi, Liperi, Luumäki, Mäntyharju, Joensuu Nurmes,
    [Show full text]
  • Maakuntien Nimet Neljällä Kielellä (Fi-Sv-En-Ru) Ja Kuntien Nimet Suomen-, Ruotsin- Ja Englanninkielisiä Tekstejä Varten
    16.1.2019 Suomen hallintorakenteeseen ja maakuntauudistukseen liittyviä termejä sekä maakuntien ja kuntien nimet fi-sv-en-(ru) Tiedosto sisältää ensin Suomen hallintorakenteeseen ja hallinnon tasoihin liittyviä termejä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Myöhemmin tiedostossa on termejä (fi-sv-en), jotka koskevat suunniteltua maakuntauudistusta. Lopuksi luetellaan maakuntien nimet neljällä kielellä (fi-sv-en-ru) ja kuntien nimet suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä tekstejä varten. Vastineet on pohdittu valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielitoimialan ruotsin ja englannin kielityöryhmissä ja niitä suositetaan käytettäväksi kaikissa valtionhallinnon teksteissä. Termisuosituksiin voidaan tarvittaessa tehdä muutoksia tai täydennyksiä. Termivalintoja koskeva palaute on tervetullutta osoitteeseen termineuvonta(a)vnk.fi. Termer med anknytning till förvaltningsstrukturen i Finland och till landskapsreformen samt landskaps- och kommunnamn fi-sv-en-(ru) Först i filen finns finska, svenska och engelska termer med anknytning till förvaltningsstrukturen och förvaltningsnivåerna i Finland. Sedan följer finska, svenska och engelska termer som gäller den planerade landskapsreformen. I slutet av filen finns en fyrspråkig förteckning över landskapsnamnen (fi-sv-en-ru) och en förteckning över kommunnamnen för finska, svenska och engelska texter. Motsvarigheterna har tagits fram i svenska och engelska arbetsgrupper i översättnings- och språksektorn vid statsrådets kansli och det rekommenderas att motsvarigheterna används i statsförvaltningens texter.
    [Show full text]
  • Observations on the Quaternary Geology of an Area Between the 2Nd Salpausselkä and the Ice-Marginal Formation of Central Finland
    OBSERVATIONS ON THE QUATERNARY GEOLOGY OF AN AREA BETWEEN THE 2ND SALPAUSSELKÄ AND THE ICE-MARGINAL FORMATION OF CENTRAL FINLAND REINO REPO and RISTO TYNNI REPO, REINO and TYNNI, RISTO 1971: Observations on the Quaternary geology of an area between the 2nd Salpausselkä and the ice-marginal formation of central Finland. Bull. Geol. Soc. Finland 43, 185—202. The present study deals with the Quaternary formations and especially with the drumlins in the area between the Salpausselkä system in eastern Finland and the marginal formation of central Finland (Jyväskylä). Early late-glacial sediments from the area have been dated by C14 and pollen analyses. The Pieksämäki—Juva region is strongly drumlinized. According to seismic refraction data, the average thickness of the till forming a drumlin in Pieksä- mäki is about 20 meters. The drumlins in Joroinen are mostly low and narrow. According to seismic data, the till is also much thinner, averaging only 7 meters. The drumlins in the study area were formed, according to the authors, at a very late stage of the glaciation in the wide marginal region of a thinning glacier terminating in fairly shallow water. The weak glaciofluvial activity of the glacier could also have been a factor contributing to that formation, although in the final stage, it has been a question of the reactivation of the ice-flow. The most important of the presented sediment profiles from bogs is the stratigraphic section from the Vuorilampi-pond in Jyväskylä. It is located west of the proximal part of the marginal formation. The C14-age of the oldest dateable sediments from this area was 8 130 ± 160 B.C.
    [Show full text]
  • K-Ar AGE DETERMINATION on BIOTITE and MUSCOVITE in the PIHTIPUDAS-IISALMI and JOROINEN AREAS, EASTERN FINLAND
    K-Ar AGE DETERMINATION ON BIOTITE AND MUSCOVITE IN THE PIHTIPUDAS-IISALMI AND JOROINEN AREAS, EASTERN FINLAND by UELI HAUDENSCHILD Haudenschild, U., 1988. K-Ar age determination on biotite and muscovite in the Pihtipudas-Iisalmi and Joroinen-Sulkava areas, Eastern Finland. Ge%gica/ Survey of Fin/and, Bulletin 343, 33-50. 6 figures and two appendices. K-Ar ages were determined on biotite and white mica in the two areas of Pihtipudas-lisalmi and Joroinen-Sulkava, along profiles of a length of 70 km each. A gradual decrease in the ages was found in the area of Pihtipudas-Iisalmi. This trend of decreasing ages is twice interrupted by a jump in the age, corresponding to a jump in the metamorphic facies, e.g. a fault system between tectonically moved blocks. Two other jumps in the metamorphic facies cannot be seen in the age pattern. The blocks must have moved at temperatures above the biotite blocking tempera­ ture. The gradual decrease in the measured ages is consistent with the idea of a surface tilted towards the west, where two blocks have been tilted together. In the area of Joroinen-Sulkava the age pattern (1750-1600 Ma) decreases from north to south. The decrease in the measured ages corresponds to tilting of surface, which is also reflected in the progressive increase in the grade of metamor­ phism. The tilting occurred at temperatures below the 300°C blocking temperature of the biotite. A jump in the age pattern can be seen in the north of the area, stopping the gradual trend of the age values.
    [Show full text]