Voima Käyttö Kraft Drift Suomen Konepäällystöliiton & Julkaisu • 9/2015

Voima Käyttö Kraft Drift Suomen Konepäällystöliiton & julkaisu • 9/2015

Pohjanmerellä 28 laivaa merihädässä tammikuussa 1953 Hirmumyrsky rahtihöyry Bore VI:n kohtalona – paiskautui luodolle! s. 20 – 23

28 fartyg i sjönöd på Nordsjön i januari 1953 Orkan blev lastångaren Bore VI:ns öde Voima & Käyttö • 9/2015 • 1 – slungades upp på land! • Sisällys •

Voima Käyttö Kraft Drift

Suomen Konepäällystöliiton & ammatti- ja tiedotuslehti 109. vuosikerta

STTK:n Puheenjohtaja Antti Palola: Biouuni säästää jopa 70 % energiakustannuksista Työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa edessä levottomat ajat ..... 4 – Antti-Teollisuus laanseeraa uuden alipaineisen biouunimalliston...... 18 Lastenkodinkuja 1 Tuloverotus on tiukka verrattuna kilpailijamaihin 00180 Helsinki ja kiristynyt entisestään ...... 4 Gasum tyytyväinen hallitusohjelman energialinjauksiin puh. (09) 5860 4815 – vähähiiliset kaasuratkaisut kirittämään faksi (09) 6948 798 Suomen ABB:lle lähes 30 miljoonan euron muuntajakauppa Suomen kilpailukykyä...... 19 email [email protected] Arabiemiraatteihin ...... 5 Pohjanmerellä 28 laivaa merihädässä tammikuussa 1953 Loviisan biolämpölaitoksen peruskivi muurattu ...... 6 Päätoimittaja Hirmumyrsky rahtihöyry Bore VI:n kohtalona Leif Wikström Alstom toimittaa neljä sähköasemaa Chilen ensimmäiseen – paiskautui luodolle! ...... 20 puh. (09) 5860 4810 gsm 050 3310 180 sähkön superverkkoon 28 fartyg i sjönöd på Nordsjön i januari 1953 – Suomesta kuusi sarjakompensointijärjestelmää...... 6 Orkan blev lastångaren Bore VI:ns öde Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitosta varten tarvittavien – slungades upp på land! ...... 22 Gunne Andersson voimajohtojen ympäristövaikutusten arviointi käynnistyy ..... 7 Energiaa tuhlataan julkisissa rakennuksissa – kunnilla puh. (09) 5860 4815 faksi (09) 6948 798 Uusien järjestelmien käyttöohjeiden ja mahdollisuus leikata päästöjään ja energialaskuaan email [email protected] dokumentaation tärkeys ...... 8 energiatehokkuudella...... 24

KPA Unicon toimittaa kattilalaitoksen terästehtaalle More biogas for Finland from waste processed at Ekokem Ilmoitusmarkkinointi Etelä-Afrikkaan ...... 9 Circular Economy Village – Gasum and Biotehdas to OS-Media Oy cooperate in biogas production ...... 25 puh. (09) 8701 968 gsm 040 7364 670 New Baltic Sea ferry will be powered by environmentally Wärtsilä awarded repeat order to supply exhaust gas email [email protected] sustainable Wärtsilä dual-fuel engines ...... 10 cleaning systems for 3 Finnlines vessels...... 26 Taitto / suunnittelu Vene 16 Båt -messut tukee Pidä Saaristo Siistinä ry:tä ...... 11 Liittyy rauhanehtoihimme ...... 26 Taija Näsi Kouvolan Lakritsi siirtyy käyttämään Gasum-biokaasua Suomen kilpailukyky parani taas: – lakritsitehtaan päästöt putoavat 119 tonnia vuodessa ...... 12 Saksan kustannukset kasvoivat yli tuplasti nopeammin ...... 27 Painopaikka Wellprint Oy Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen vuosihuolto 2015 Skangas ja Porin Prosessivoima Oy sopimukseen Ruukintie 3, 02330 Espoo päätökseen...... 13 LNG:n toimittamisesta voimalaitoksen energiantuotantoon ...... 27 ABB ja Turku Energia Sähköverkot Oy yhteistyöhön: Ilmestymis- ja aineistopäivät 2015 ABB modernisoi Turun suurimman sähköaseman ...... 13 Ammattihakemisto ...... 28 Nro Teemat Aineiston Ilmestyy varaus Fortumilta ensimmäinen vientierä suomalaista bioöljyä Yritys hyötyy alikonemestarin koulutuksesta: E.ON:lle Ruotsiin ...... 14 tehot nousevat, tulos paranee ja työntekijät 1 Energia ja kunnossapito 12.01.15 10.02.15 ovat tyytyväisiä ...... 32 2 Laivatekniikka 16.02.15 17.03.15 STTK:n Katarina Murto: 3 Turbiini ja kattilalaitos 23.03.15 21.04.15 Sopimusvapauden rajoittaminen johtaisi eriarvoisuuteen Jäsenpalsta ...... 32 4 Sähkö ja automaatio 20.04.15 19.05.15 työmarkkinoilla ...... 15 Jäsenyhdistykset ...... 34 5-6 Laiva-automaatio 18.05.15 16.06.15 STTK:n Ralf Sund: Matka White RosillaEtelä-Amerikkaan ...... 39 7-8 Opiskelutoiminta 10.08.15 08.09.15 Koulutuksesta ja osaamisesta leikkaaminen on 9 Energian tuotanto 14.09.15 13.10.15 tulevaisuudelta varastamista ...... 15 10 Vesi- ja ympäristötekniikka 19.10.15 17.11.15 Majakoilla elettiin lähes omavaraisesti ...... 16 11-12 Laivojen koneistot 16.11.15 15.12.15

• Etukannen kuva: Leif Wikström •

2 • Voima & Käyttö • 9/2015 Voima & Käyttö • 9/2015 • 3 STTK:N PUHEENJOHTAJA ANTTI PALOLA: Suomen ABB:lle lähes Työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa 30 miljoonan euron muuntajakauppa edessä levottomat ajat Arabiemiraatteihin

allitus on esitellyt toimenpiteet, joilla se aikoo korja- työmarkkinoilla. Se voi myös lisätä rauhattomuutta koko yhteis- uomen ABB on saanut lähes 30 miljoonan euron tilauksen maailmanlaajuisesti vain muutamia. Tämä on meille selkeä kil- ta Suomen kilpailukykyä yhteiskuntasopimusneuvot- kunnassa, kun kasvava työttömyys ja esimerkiksi viime aikojen erikoismuuntajien ja kuristimien toimittamisesta öljyn- ja pailuetu, liiketoimintajohtaja Heikki Mustonen ABB:ltä sanoo. telujen kariuduttua. Hallituksen toimenpidelistalla on maahanmuuttopoliittiset haasteet ovat lisänneet jännitteisyyttä kaasuntuotantolautoille sekä keinosaarille Abu Dhabiin. Ky- Kaupan sisältämät räjähdysvaarallisten tilojen muuntajat ja muun muassa julkisen sektorin lomien leikkaaminen, sairauslo- kansalaisryhmien välillä, Palola arvioi. seessä on ABB:n Vaasan muuntajatehtaan kaikkien aikojen suu- kuristimet valmistetaan ABB:n muuntajatehtaalla Vaasassa. Hman karenssi, arkipyhien siirto, sunnuntailisien leikkaaminen ja STTK:n tavoitteli yhteiskuntasopimusta, mutta vaikka se ka- Srin muuntajakauppa. Tuotteet toimitetaan vuoden 2016 jälkimmäisellä puoliskolla. yksityisen sektorin työnantajien sosiaaliturvamaksun alentami- riutui, hallituksen ei tarvitse edetä ehdottomuuden tietä. Kauppa on osa ABB:n ja maailman suurimman laivanraken- ABB:n muuntajia löytyy kaikkialta, missä sähköä tuotetaan, nen. Hallitus on ilmoittanut toteuttavansa toimenpiteet pakot- – Hallitusohjelmaan on kirjattu, että paikallista sopimista on nusyhtiön Hyundai Heavy Industriesin lähes 70 miljoonan eu- siirretään ja kulutetaan: voimalaitoksista, sähköasemilta, teol- tavalla lainsäädännöllä ilman, että työ- ja virkaehtosopimusneu- kehitettävä, mutta aito paikallinen sopiminen ei kehity pakot- ron sopimusta laajasta sähköistys- ja automaatiotoimituksesta öl- lisuuslaitoksista, ostoskeskuksista, öljy- ja kaasukentiltä, rauta- votteluissa on mahdollisuus sopia alakohtaisesti toisin. tamalla ja viemällä palkansaajilta mahdollisuus sopia. Edelleen jyn- ja kaasuntuotantoyhtiö ADMA-OPCOlle (The Abu Dhabi teiltä, aurinkovoimaloista sekä vesivoimaloista. Maailmanlaa- STTK on erittäin huolissaan suomalaisen yhteiskunnan tu- on mahdollista valita toiset tavat toteuttaa uudistuksia. Neuvo- Marine Operating Company) Arabiemiraatteihin. Taustalla on juisesti ABB:n muuntajabisnes työllistää 16 000 henkilöä 27 levaisuudesta, jos sopiminen siirtyy juhlapuheisiin ja työmark- tellen päästään hyvään, riitelemällä vain katkeraan lopputulok- ADMA OPCOn kehitysprojekti, joka tulee kolmikertaistamaan maassa ja 55 paikkakunnalla. Suomessa liiketoiminta työllistää kinapöydissä työvälineinä ovat työnantajavetoinen pakko ja sa- seen, Palola arvioi. nelu. – Vaihtoehdotonta talous- ja työmarkkinapolitiikkaa ei huo- Maksajina naiset nossakaan taloustilanteessa tarvitse harjoittaa. Hallitus leikkii tulitikuilla ruutitynnyrin lähellä, puheenjohtaja Antti Palola STTK:n arvio on, että hallituksen giljotiini osuu erityisesti pie- korostaa. ni- ja keskituloisiin naisiin, jotka ovat enemmistö julkisen sekto- Palolan mielestä hallituksen toimet ovat raju hyökkäys Suo- rin työpaikoilla ja monilla yksityisillä palvelualoilla. men mallia ja työmarkkinoiden vakaata sopimuskulttuuria vas- – Suomalaiset julkiset hyvinvointipalvelut ovat naisten har- taan. teilla. Heidän työehtojansa heikentäminen merkitsee, että ta- – Vaikuttaa siltä, että hallitus haluaa jatkossa työmarkkinoil- sa-arvo on hallitukselle vain sanahelinää. le enemmän työnantajien ehdoilla toteutettavaa sanelua ja sii- Muutosturvaan hallitus esittää pieniä parannuksia. tä seuraavaa riitelyä ja repimistä kuin aitoa neuvottelua ja so- – Kurjistamislistan rinnalla ne kuitenkin näyttävät kosmeet- pimista. Lainsäädännöllä pakottaminen lisäisi rauhattomuutta tisilta, Palola toteaa. n

Tuloverotus on tiukka verrattuna kilpailijamaihin ja kiristynyt entisestään

ansainvälisessä vertailussa Suomi on tiukan palkkavero- Ennen talouskriisiä työn verotus oli Suomessa laskussa. Mutta tuksen maa, etenkin suurituloisten osalta. Suomessa työn viime vuosien päätösten vuoksi veropolitiikan pitkäaikainen ta- Kaupan sisältämät räjähdysvaarallisten tilojen verotus on kiristynyt kahdella prosenttiyksiköllä viime voite työn verorasituksen alentamiseksi karkaa nyt yhä kauem- muuntajat ja kuristimet valmistetaan ABB:n vuosina. Vuonna 2014 työtä verotettiin 25,11 prosenttia suh- mas. Verotuksen rakenne on pysynyt pitkälti ennallaan, vaikka muuntajatehtaalla Vaasassa. Kteessa BKT:hen, kun vuonna 2010 vastaava luku oli 23,15 pro- myös kulutusverot ja maksut ovat nousseet. Yhteisö-, omaisuus- senttia. ja pääomatuloverojen osuus BKT:sta on kasvanut pitkällä aika- Yli 130 000 euroa vuodessa ansaitsevien ansiotulojen verotus välillä. The Nasr/Al Nasr -öljykentän tuotantokapasiteetin 65 000 bar- 330 henkilöä. Suomen ABB:n Transformers-liiketoimintayksik- on Suomessa 2,1–10,0 prosenttiyksikköä kireämpää kuin keskei- Tulokset käyvät ilmi tänään julkaistusta EVA Fakta Vero- reliin päivässä. Kenttä sijaitsee noin 130 kilometriä luoteeseen kö vastaa maailmanlaajuisesti erikoismuuntajien kehittämisestä sissä kilpailijamaissamme - Alankomaissa, Saksassa ja Ruotsissa jen kirjasta, joka on päivitet- Abu Dhabista. ABB:llä. – sekä Britanniassa. Lisäksi Ruotsi verottaa keskituloisia noin 7 ty ja täydennetty versio tam- Suomen ABB:n erikoismuuntajat muuntavat keinosaarilla ABB on johtava sähkövoi- prosenttiyksikköä kevyemmin kuin Suomi. mikuussa 2014 ilmestyneestä tuotetun sähkön jännitteen niin, että se voidaan siirtää meren- ma- ja automaatioteknologia- Pienituloisten osalta Ruotsi ja Alankomaat verottavat Suo- teoksesta. Tiedot on koonnut alaista kaapelia pitkin öljylautoille. Koska keinosaarten ja öljy- yhtymä, jonka tuotteet, järjes- mea kevyemmin. Vain Saksa verottaa palkansaajia Suomea ran- Elinkeinoelämän tutkimuslai- Lisätietoja: lauttojen välinen etäisyys on noin 70 kilometriä, tarvitaan myös telmät ja palvelut parantavat kemmin, mutta tämäkään ei koske suurituloisia. toksen ETLAn tutkija Hannu kuristimia tasapainottamaan loistehoa. Kaikki toimituksen sisäl- teollisuus- ja energiayhtiöasi- Lisätietoja: Suomen verotus on muutenkin eurooppalaisittain kireää. Kaseva. ETLA tämät muuntajat ja kuristimet sijoitetaan räjähdysvaarallisiin ti- akkaiden sekä liikenne- ja inf- Suomen kokonaisveroaste, 44 prosenttia vuonna 2014, on sa- EVA Fakta Verojen kirja, tutkija loihin. Vaasan muuntajatehdas sai sertifikaatin valmistaa muun- rastruktuurialojen asiakkaiden Heikki Mustonen mansuuruinen Ruotsin kanssa. Se on kuitenkin korkeampi kuin täydennetty toinen painos, ja Hannu Kaseva tajia räjähdysvaarallisiin tiloihin helmikuun lopussa. kilpailukykyä ympäristömyön- puh. 050 33 43229, muissa keskeisissä vertailumaissa, joissa se on kymmenisen pro- lisätietoa on luettavissa EVAn puh. 09 609 90244 – Kauppa on loistava päänavaus räjähdysvaarallisten tilojen teisesti. ABB työllistää 100 [email protected] senttiyksikköä matalampi. Myös palkansaajan rajaveroasteen sivuilta www.eva.fi. n [email protected] segmenttiin. ABB-maailmassa olemme ensimmäinen räjähdys- maassa noin 140 000 henkilöä, kohdalla suhde vertailumaihin on samankaltainen. i vaarallisia muuntajia valmistava tehdas ja kilpailijoitakin on joista Suomessa noin 5 200. n i 4 • Voima & Käyttö • 9/2015 Voima & Käyttö • 9/2015 • 5 LOVIISAN Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitosta käyttöajan tuotantokustannukset ja han- varten tarvittavien kintahinta. BIOLÄMPÖLAITOKSEN – KPA Unicon toteuttaa vastuullisia voimajohtojen energiaratkaisuja, joissa korostuu korkea energiatehokkuus, matalat päästöt ja al- haiset elinkaarikustannukset. Loviisan ympäristövaikutusten PERUSKIVI MUURATTU uusi biolämpökeskus käyttää polttoainee- naan kotimaisia, uusiutuvia polttoaineita arviointi käynnistyy alhaisin käyttökustannuksin. Laitostoi- Laitoksen toimittaa Porvoon Energia Oy:lle avaimet käteen -periaatteella mittajana haluamme lisäksi olla varmista- Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj varautuu KPA Unicon Oy massa laitoksen korkeaa käytettävyyttä, ja tämän olemme sopineet huoltosopimuk- vahvistamaan sähkönsiirron kantaverkkoa Hanhikivi sessa, jonka myötä tulemme tekemään 1 -ydinvoimalaitosta varten. Voimajohtoja koskeva orvoon Energia lisää kaukolämmön avustavana laitoksena. Varaöljykattiloi- johtaja Jukka Rouhiainen kertoo. Hä- tiiviisti yhteistyötä Porvoon Energian tuotantokapasiteettiaan Loviisassa den käyttöä Porvoon Energia pyrkii vä- nen mukaan tärkeimmät syyt KPA Uni- kanssa varsinaisen projektitoimituksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma on toimitettu uudella nykyistä lämpölaitosta suu- hentämään. conin valintaan laitostoimittajaksi olivat jälkeenkin, sanoo KPA Uniconin myyn- Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Voimajohtojen rempitehoisella laitoksella, jonka perus- KPA Uniconin avaimet käteen -toi- kuitenkin tarjotun ratkaisun soveltuvuus, tijohtaja Teemu Koskela Pkivi muurattiin maanantaina 14. syys- mitus sisältää prosessilaitteet, Unicon Porvoon Energian suuruusluokaltaan suunnittelua tukeva ympäristövaikutusten arviointityö kuuta. Uusi laitos nostaa uusiutuvan Biograte -polttotekniikan, rakennukset, noin seitsemän miljoonan euron inves- valmistuu vuoden 2016 aikana. polttoaineen osuuden kaukolämpötuo- asennustyöt, laitoksen käyttöönoton ja isätietoja tointi tonttilaajennuksineen ja -järjeste- tannossa nykyisestä noin 70 prosentista käyttökoulutuksen. Laitos luovutetaan L : lyineen mahdollistaa myös kaukolämmön yli 90 prosenttiin. Porvoon Energialle huhtikuussa ensi Porvoon Energia Oy jakeluverkon laajentamista Loviisassa. KPA Unicon Oy:n toimittama 10 vuonna. kehitysjohtaja Jukka Rouhiainen – Tulemme kytkemään Valkon pai- MWth-tehoinen kattilalaitos tulee käyt- Osapuolet ovat sopineet myös viiden puh. 040 334 6638 kallisverkon pääjakeluverkkoon. Myö- ennovoima Oy suunnittelee Han- timenettelyä (YVA). YVA-menettelyn tämään polttoaineena kotimaisia puu- vuoden huoltosopimuksesta, jonka avul- [email protected] hemmin saattaa tulla ajankohtaiseksi hikivi 1 -ydinvoimalaitosta Poh- tuottaman tiedon ja palautteiden avulla pohjaisia polttoaineita kuten kuorta ja la pystytään paremmin ja ennustavammin www.porvoonenergia.fi laajentaa verkkoa myös uusiin alueisiin, jois-Pohjanmaan Pyhäjoelle. Fingrid voimajohtojen reitit voivat vielä tarken- haketta. Laitos rakennetaan nykyisen puu- suorittamaan laitoksen vaatimat huolto- Porvoon Energian lämpö- ja tuotanto- Oyj on tarkastellut ydinvoimalaitoksen tua. Voimajohtoreitit sijoittuvat Pyhäjo- polttoaineita käyttävän noin 7 MWth-te- toimenpiteet ja pitämään huoli laitoksen päällikkö Ari Raunio sanoo. Fkantaverkkoon liittämisen vaihtoehtoja elle, Raaheen, Merijärvelle ja Kalajoelle. KPA Unicon Oy hoisen laitoksen viereen Loviisan teolli- korkeasta käytettävyydestä. myyntijohtaja Teemu Koskela Porvoon Energia vastaa kaukolämmön ja kantaverkon vahvistamistarpeita ko- Nyt valmistuneessa ympäristövaikutus- suusalueen Urakoitsijantiellä. Uusi laitos – Huoltosopimus on esimerkki elinkaa- puh. 0207 748 263 tuotannosta ja toimittamisesta sekä Lovii- konaisuutena ja on ottanut huomioon ten arviointiohjelmassa kuvataan, miten tulee olemaan jatkossa Loviisan kauko- rikustannusajattelusta, joka on noussut [email protected] sassa että Porvoossa. Loviisassa kaukoläm- myös tulevaisuuden sähkönsiirron kehi- ympäristövaikutukset selvitetään. Arvi- lämpöverkon päätuotantolaitos. Vanha merkittävään rooliin laitoshankinnoista www.kpaunicon.com pöverkon pituus on noin 30 km ja läm- tystarpeet. Hanhikiven ydinvoimalaitos ointiohjelma on toimitettu yhteysviran- laitos jää myös tuotantoon, mutta toimii päätettäessä, Porvoon Energian kehitys- pöasiakkaita lähes 300. n on liitettävä muuhun voimajärjestelmään omaisena toimivalle Pohjois-Pohjanmaan siten, että liityntä mahdollistaa laitoksen ELY-keskukselle. Yhteysviranomainen i turvallisen toiminnan ja laitos voi syöt- tiedottaa arviointiohjelman nähtävillä Alstom toimittaa neljä sähköasemaa tää tuottamansa sähköenergian verkkoon olosta, pyytää lausunnot ja ohjaa arvioin- suunnitellulla tavalla kaikissa tilanteissa. tityötä omalla lausunnollaan. Hanketta ja Chilen ensimmäiseen sähkön superverkkoon Hanhikiven niemen ydinvoimalaitok- arviointiohjelmaa esitellään myös yleisö- selta varaudutaan rakentamaan 400 kilo- tilaisuuksissa. – Suomesta kuusi sarjakompensointijärjestelmää voltin voimajohtoyhteys Raahen Lumi- Tieto voimajohtohankkeen vaikutuk- metsään. Lisäksi tarvitaan 110 kilovoltin sista ihmisiin ja ympäristöön kootaan voimajohtoyhteys ydinvoimalaitokselta arviointiselostukseksi. Arviointiselostus Keskikylään (Pyhäjoki) ja edelleen Kes- valmistunee kesällä 2016. n ransmisión Eléctrica del Norte tem of Norte Grande (SING). messa ja Ranskassa. Projektin veto- ja 2000 MVAr kondensaattoriparistot. Jär- kikylästä Jylkkään (Kalajoki). Osa nyt ar- (TEN) on valinnut Alstomin toi- SIC-siirtoverkko, joka kattaa Chilen koordinointivastuu on Alstomin Chilen jestelmien suunnittelu alkaa välittömäs- vioitavista voimajohdoista tulee Fenno- mittamaan neljä avaimet käteen keskiosat, siirtää lähes 70 % maan säh- yksiköllä. ti, komponenttien valmistus tehtaalla on voiman liittymisjohdoiksi ja osa Fingridin -sähköasemaa Chilen ensimmäiseen säh- köntuotannosta ja palvelee yli 90 % Chi- Loistehon kompensointijärjestelmät ajoitettu keväälle 2016 ja järjestelmien kantaverkoksi. Tkönsiirtolinkkiin, Mejillonesin ja Car- len yli 18 miljoonan hengen väestöstä. toimittaa Alstom Gridin Tampereel- toimitus vuoden 2016 loppuun mennessä. Fingrid ja Fennovoima tekevät pää- isätietoja L : donesin väliselle suurjännitesiirtolin- SING-siirtoverkko palvelee Pohjois-Chi- la sijaitseva yhtiö. Uusien järjestelmien Sarjakompensointijärjestelmät otetaan tökset voimajohtojen rakentamisesta jalle. Sopimus, jonka arvo on noin 260 leä, jossa tuotetaan noin 20 % maan säh- ansiosta sähkön laatu paranee, sähkön- käyttöön vuonna 2017. myöhemmin, Fennovoiman ydinvoima- Fingrid Oyj M€, sisältää kolmen uuden 500 kV:n säh- köntuotannosta ja jossa on suunnitelmia siirron häviöt pienenevät ja siirrettävää – Alstom Gridin Tampereen yksiköil- laitoshankkeen etenemisen mukaisesti. Kehityspäällikkö köaseman toimituksen Chacayitaan, Los tuottaa enemmän sähköä tulevaisuudessa. sähkötehoa voidaan merkittävästi kas- lä on globaali vastuu loistehon kompen- Voimajohtojen rakentamisen arvioidaan Satu Vuorikoski Changosiin and Cumbresiin, sekä Nueva Alstom toimittaa projektiin ilma- ja vattaa. Tampereen Alstomin saama tila- sointijärjestelmistä ja tehoelektroniik- kestävän 2-3 vuotta. puh. 030 395 5195 Cardonesin sähköaseman laajennuksen. kaasueristeisiä sähköasemia, jotka mah- us sisältää kuuden (6) sarjakompensointi- kajärjestelmistä (FACTS). Chilen tilaus Projektissa, joka valmistuu vuonna 2017, dollistavat yhteensä noin 1500 MW säh- järjestelmän (Fixed Series Compensation, tukee liiketoimintamme kasvustrategi- Ympäristöselvityksistä tietoa tekninen asiantuntija rakennetaan 580 km pitkä superverkko eli könsiirron. Lisäksi toimitukseen kuuluu FSC) suunnittelun, valmistuksen, laite- aa ja mahdollistaa lisäinvestoinnit sekä voimajohtojen suunnitteluun Pasi Saari sähkönsiirtolinja, joka yhdistää kaksi ny- loistehon kompensointijärjestelmiä. Lait- toimitukset, testauksen ja käyttöönoton suunnitteluresurssien kasvattamisen Tam- Puh. 030 395 5178 kyistä siirtoverkkoa: Central Interconne- teistot ja järjestelmät valmistetaan Alsto- mukaan lukien laitteistojen ohjaus- ja pereella, kertoo Jouni Mälkönen, ALS- Voimajohtohankkeeseen sovelletaan la- cted System (SIC) ja Interconnected Sys- min tehtailla Brasiliassa, Kiinassa, Suo- suojausjärjestelmät sekä yhteensä noin TOM Grid Oy:n toimitusjohtaja. n kisääteistä ympäristövaikutusten arvioin- i 6 • Voima & Käyttö • 9/2015 Voima & Käyttö • 9/2015 • 7 KPA Unicon toimittaa kattilalaitoksen terästehtaalle Etelä-Afrikkaan

PA Unicon toimittaa 50 t/h höyryä tuottavan kattilalai- Laitos toimii miehittämättömänä ja täysin automaattisesti. KPA toksen ArcelorMittal South Africa Limitedille, Etelä-Af- Uniconin toimitus perustuu modulaariseen toteutukseen, joka rikkaan Vanderbijlparkin tehtaalle. Toimitus on avaimet takaa korkean esivalmistusasteen, lyhyen työmaa-ajan ja kor- ”Kaikista järjestelmistä tulee vanhoja – ei kuitenkaan välttämättä huonoja.” käteen toimitus, sisältäen laitoksen kaikki prosessilaitteet, toi- keatasoisen työn laadun. Kmituksen Etelä-Afrikkaan, asennustyöt, laitoksen käyttöönoton ja käyttöhenkilökunnan koulutuksen. KPA Unicon on lisäksi ArcelorMittal järjestänyt kohteen projektirahoituksen. Polttoaineena käytettävä kaasu on terästeollisuuden sivu- ArcelorMittal on maailman johtava teräs- ja kaivosyhtiö. Yri- UUSIEN JÄRJESTELMIEN tuotteena syntyvää masuuni- ja koksikaasua, lisäksi laitoksella tyksen toimintamalli on tuottaa turvallisesti, kestävän kehi- on mahdollista käyttää polttoaineena maakaasua. Uuden laitok- tyksen mukaista terästä. Se on johtava laadukkaiden teräs- sen tuottama höyry toimitetaan tilaajan olemassa olevaan tur- tuotteiden toimittaja tärkeimmillä markkinoilla kuten auto-, KÄYTTÖOHJEIDEN JA biiniin, joka tuottaa sähköä tehtaan tarpeisiin. rakennus-, kodinkone- ja pakkausaloilla. ArcelorMittal on läsnä KPA Uniconin modulaarinen kattilalaitos tehostaa tehtaan 60 maassa ja sillä on teollinen jalanjälki 19 maassa. sivutuotekaasujen käyttöä ja näin ollen vähentää sekä maakaasun, että ulkoa ostettavan sähköenergian KPA Unicon DOKUMENTAATION TÄRKEYS käyttöä. Ympäristöystävällinen Unicon ST 50 -kattilalaitos koostuu kahdesta 25 t/h kattilas- Yritys on erikoistunut räätälöityjen ja moduulirakenteisten ta. Toimitettavassa laitoksessa on edistykselli- kattilalaitosprojektien toimittamiseen. KPA Uniconin ratkai- nen polttoratkaisu, joka mahdollistaa korkean sut hyödyntävät niin biopolttoaineita kuin fossiilisiakin polt- hjeet ja dokumentaatio ovat avainasemassa laitteiden mahdollistettava kunnossapito varautumalla mahdollisiin on- hyötysuhteen ja al- toaineita tehokkaalla tavalla. Yritys toimittaa laitoksia avai- kunnossapidossa, sekä korjaavassa että ennakoivassa gelmiin. Esimerkiksi öljyjärjestelmässä käyttöä uhkaavat ulko- haiset päästöt. met käteen periaatteella tai prosessilaitetoimituksena asiakkaan kunnossapidossa. Järjestelmätoimittajan dokumentaa- puoliset epäpuhtaudet, vesivuodot, lämpöongelmat jne. Kui- tarpeen mukaan. KPA Uniconin päätoimipisteet sijaitsevat tio ja komponenttien manuaalit mahdollistavat johdonmukai- tenkin öljyn kunto on pidettävä spesifikaatioiden mukaisina Pieksämäellä ja Kiuruvedellä. Yritys työllistää noin 160 ener- Osen kunnossapitosuunnitelman raamituksen, mutta hyvin usein jatkuvasti. Yleisesti vastaantulevien puutteiden tai vikojen ku- gia-alan ammattilaista ja sen liikevaihto on tänä vuonna yli 50 käytännön toteutuksen yksityiskohdat tarkentuvat paikanpääl- ten riittämättömän öljysuodatuksen, ilmansuodatuksen tai vial- miljoonaa euroa. n lä tehtyjen muutosten, lisäysten ja komponenttien vaihdosten listen tiivisteiden lisäksi dokumentaation kautta voidaan tutkia vuoksi ja kunnossapidon tulee huomioida nämä jatkossa. Täl- ongelmia järjestelmätasolla. Putkikoot, käytetyt liittimet ja säi- löin kunnossapidolta kysytään todellista ammattiosaamista. liön rakenne ovat asioita, joita dokumenteista tulee voida tutkia ilman järjestelmän pysäyttämistä. Käyttäjälle kaatuu vastuu usean toimittajan järjestelmässä Sitoutuneisuuden puute tuhoaa Lisätietoja: suunnittelun vaivan Voitelu- ja voimansiirtojärjestelmissä on nykyään tavanomaista KPA Unicon Oy että koneikko, putkitus, käyttölaitteet, laakerit ja pesät tulevat Yleisesti huolto-ohjelmia varten on laadittava tavoitteet ja myyntijohtaja eri toimittajilla. Järjestelmässä käytetyn öljyn dokumentaatio on suunniteltava keinot miten tavoitteisiin päästään ja tavoitteissa Teemu Koskela, tällaisissa järjestelmissä usein hyvin rajallista sisältäen vain vis- pysytään. Ennakoivan öljyhuollon suunnittelussa ja tavoitteel- puh. 050 400 8721 kositeetin ja käyttölämpötilan eli välttämättömimmän. Harvoin lisessa toteutuksessa vaaditaan tietoa ja huolellisuutta, joka ko- [email protected] öljyltä vaaditut muut ominaisuudet, vaikka erittäin tärkeät, mai- rostuu normaaleissa jokapäiväisissä rutiineissa. Ennen kaikkea nitaan käyttöohjeessa. Joskus kokonaisuus vastaa suunniteltua rutiinien on oltava käytännössä toteuttamiskelpoisia helposti rahoitus- ja talousjohtaja mutta usein dokumentaatiokokonaisuutta tulee täydentää, myös muistettavine ohjeineen ja sitoutuneine toteuttajineen. hYh- Mikko Marttala öljyn vaatimusten osalta. teisien toimintatapojen sekä tiedon puute tekee suunnittelun ja Puh- 050 365 9677 Öljyjärjestelmän käyttäjän on jo uuden laitteiston käyttöön- seurannan turhaksi. n [email protected] oton vaiheessa varmistettava järjestelmän luotettava käyttö ja i 8 • Voima & Käyttö • 9/2015 Voima & Käyttö • 9/2015 • 9 New Baltic Sea ferry will be powered Vene 16 Båt -messut tukee by environmentally sustainable Pidä Saaristo Siistinä ry:tä

Wärtsilä dual-fuel engines ene 16 Båt -messut tukee Pidä Saaristo Siistinä ry:tä tuo- malla yhdistyksen toimintaa esille vahvasti messuilla. Venemessut tahtoo olla mukana keräämässä varoja uu- new fast ropax ferry ordered by the Estonia based Tallink teen huoltoalukseen, kun M/S Roope on jäänyt pieneksi. Ve- Grupp for its Tallinn - Helsinki route, will feature Wärtsilä Vnemessut valitsee vuosittain yhdistyksen, jota toimintaa se ha- dual-fuel engines running primarily on liquefied natural gas luaa tukea. Pidä Saaristo Siistinä ry on ensimmäinen tällainen (LNG). The ship is to be built at the Meyer Turku shipyard in yhdistys. AFinland and is scheduled to be in operation from the beginning – Pidä Saaristo Siistinä ry:n toiminta on erittäin tärkeätä ja of 2017. The contract with Wärtsilä was signed in February. vaikuttaa suoraan veneilijöiden viihtyvyyteen ja luonnon hy- KÄYTÄNNÖNLÄHEISTÄ By opting for Wärtsilä's industry leading dual-fuel (DF) en- vinvointiin. Saaristomerellä toimiva huoltoalus on tehnyt hy- gine technology with LNG used as the main fuel, the ship will vää työtä vuosia, mutta nyt se on jo vanha ja kulunut sekä aivan ENERGIA-ALAN comply with the International Maritime Organization's (IMO) liian pieni. Saaristomerelle tarvittaisiin ehdottomasti suurempi latest sulphur emissions legislation which came into force in huoltoalus, kertoo Håkan Löfgren Messukeskuksesta. KOULUTUSTA AEL:stä January 2015. The Baltic Sea is designated as a Sulphur Emis- – Haluamme olla vaikuttamassa siihen, että varoja uuden sions Control Area (SECA). When operating in gas mode, the aluksen hankintaan saadaan kerättyä tehokkaasti. Saaristome- KOULUTTAJINA PITKÄNLINJAN sulphur oxide (SOx) and particle emissions from the Wärtsilä ren puhtaus on veneilijöille, kalastajille, retkeilijöille ja mökkei- VOIMALAITOSASIANTUNTIJAT! DF engines are negligible at almost zero percent. Furthermore, lijöille erityisen tärkeätä. the nitrogen oxide (NOx) emissions are at least 85 percent be- Pidä Saaristo Siistinä ry kerää varoja Kalusto kuntoon -kam- Kaasutus ja pyrolyysi, low those specified in the current IMO regulations, and CO2 panjalla, jossa yksityishenkilöt ja yritykset voivat lahjoittaa va- lisäarvoa biomassasta emissions are some 25 percent less than those of a conventional roja uuden aluksen hankintaan. Kampanjan keräystavoite on 27.10.2015 marine engine running on diesel fuel. 500 000 euroa. Kampanjaan voi osallistua www.pidasaaristosiis- Voimalaitosten vesienkäsittely, The full scope of supply includes three 12-cylinder Wärtsilä tina.fi/kalustokuntoon ja haastaa myös ystävät mukaan tämän instrumentoinnin huolto 50DF and two 6-cylinder Wärtsilä 50DF main engines, as well as yhteisen asian hoitamiseen. Yhdistystä voi tukea myös ostamal- 24.–27.11.2015 two Wärtsilä fixed pitch propellers and propeller shaft lines. The la Roope-tuotteita verkkokaupasta tai tulevilta venemessuilta. Voimalaitoskunnossapito equipment will be delivered to the yard in early 2016. Tärkeintä kuitenkin olisi, että kaikki PSS ry:n palveluita ja puh- 3.–5.2.2016 – The ferry will operate at fairly high speed and to very tight dasta veneily-ympäristöä arvostavat veneilijät liittyisivät PSS schedules. It is, therefore, important to the customer that the The new 212 metre long ferry will have a gross tonnage of ry:n jäseniksi. AEL Energy Manager -koulutusohjelma main engine propulsion is highly efficient and extremely reli- 49 000 and will carry 2 800 passengers. – Pidä Saaristo Siistinä ry on perinteisesti osallistunut vene- • kesto noin 9 kk, sisältää 13 lähipäivää able. Wärtsilä's extensive track record is proof of our ability to messuille, mutta Vene 16 Båt -messuilla yhdistyksen toiminta Voimalaitoksen käyttäjän ammattitutkinto meet these criteria. At the same time, we are the leading suppli- The Wärtsilä 50DF engine näkyy osaston lisäksi myös yleisissä tiloissa. Kerromme myös yh- B-koneenhoitaja-, A-koneenhoitaja- ja er of gas fuelled solutions to the marine industry and this was an- distyksen toiminnasta tapahtuman verkkosivuilla ja klubikirjeis- alikonemestarikoulutus other reason for being awarded this important contract, says Mi- The engine can be run on either natural gas, light fuel oil (LFO), sä ennen messuja. Venemessut tahtoo näin omalla toiminnal- • aloitus 11.1.2016 ka Ojutkangas, General manager, Sales, Wärtsilä Ship Power. or heavy fuel oil (HFO), and can smoothly switch between fuels laan vaikuttaa ympäristöasioihin. Pienellä panostuksella voidaan Kaukolämpöasentajan ammattitutkinto – The Wärtsilä engines are more energy efficient and thus whilst operating. It is designed to provide the same output re- tehdä isoja asioita, kun panostajia on paljon, toteaa Löfgren. • jatkuva haku consume less fuel, and for a next generation environmentally gardless of the fuel. Both the gas admission and pilot fuel injec- Vene 16 Båt -messut järjestetään 12.–21.2.2016 Messukes- sustainable ferry that is what we were especially looking for, says tion are electronically controlled. The engine functions are con- kuksessa Helsingissä. Kyseessä on Pohjois-Euroopan suurin ve- Kaukolämpöyliasentajan Tarvi-Carlos Tuulik, Head of Shipmanagement of AS Tallink trolled by an advanced automation system that allows optimal neilytapahtuma. Messukeskus järjestää Vene Båt -messut Finn- erikoisammattitutkinto Grupp. running conditions to be set, independent of the ambient con- boat ry:n toimeksiannosta. Messulla esitellään uusien veneiden • jatkuva haku ditions or fuel type. The 50DF engine is designed to allow use of ja veneilytuotteiden lisäksi mökkeilyyn, kalastukseen ja muihin Kunnossapidon ammattitutkinto Wärtsilä's remote diagnosis and dynamic maintenance planning vesiharrasteisiin liittyviä tuotteita. Messut tarjoaa viihdyttävää • jatkuva haku solutions. These features offer owners a significant reduction in ohjelmaa Purjehdussatamassa, Uusi Aalto -alueella ja Rapala 3D operating costs by applying predictive maintenance principles jättiakvaariossa. Messuilla vierailee vuosittain 70 000 kävijää. Lisätietoja and by optimising engine per- Tapahtumasta saa lisätietoja Riku Silván, koulutuspäällikkö formance. www.venemessut.fi #venemes- 09 8860 2423, [email protected] One of the reasons for the sut strong success of this particular Media contacts: Pidä Saaristo Siistinä ry Lisätietoja: engine over the alternatives is on valtakunnallinen vuonna Tutustu monipuoliseen koulutustarjontaan! its superior propulsion efficien- Wärtsilä Ship Power 1969 perustettu veneilijöiden Messukeskus AMMATTITAIDOLLA: * teollisuusimuroinnit ael.fi cy. The clear environmental Sales ja vesilläliikkujien ympäristö- tiedottaja * puhdistukset * tulivartioinnit advantages that operating on General Manager järjestö. Yhdistys toimii saa- Teija Armanto * aputyöt gas allows, is another factor in Mr Jukka Paananen risto- ja rannikkoalueilla sekä puh. 050 376 0804 PL14, 00501 Helsinki the success of this technology. tel: +358 10 709 4680 Järvi-Suomessa. Yhdistyksellä [email protected] KAARNATIE 4, 00410 HELSINKI 0400 - 700 080, 09 - 8516 3860, fax 09 - 851 2009 n [email protected] on noin 13 000 jäsentä. www. www.venemessut.fi #venemessut 09 530 71 [email protected], www.eptikonen.fi i pidasaaristosiistina.fi. n i 10 • Voima & Käyttö • 9/2015 Voima & Käyttö • 9/2015 • 11 Fortumin Loviisan Lisätietoja:

ydinvoimalaitoksen Fortym kunnossapitoyksikön päällikkö Pertti Salonen Kouvolan Lakritsi siirtyy käyttämään vuosihuolto 2015 puh. 010 455 3100 käyttöyksikön päällikkö Gasum-biokaasua päätökseen Timo Eurasto – LAKRITSITEHTAAN PÄÄSTÖT puh. 010 455 4010 ortumin Loviisan ydinvoimalaitok- aineen vaihdon lisäksi merkittävimpiä sen molemmat yksiköt tuottavat töitä olivat turbiinin höyrylinjojen aktii- i PUTOAVAT 119 TONNIA VUODESSA jälleen sähköä vuosihuoltojen pää- visuusmittausten uusinta ja yhden hätädi- matalimpien joukossa. tyttyä. Ykkösyksikön 21 vuorokautta kes- eselgeneraattorin moottorin vaihto huol- – Vuosihuoltojen työt toteutuivat ko- Ftänyt vuosihuolto saatettiin päätökseen lettuun. konaisuudessaan suunnitellusti ja aika- 30.8.2015 ja kakkosyksikön noin 17 vuo- – Tämän vuoden vuosihuollossa mo- taulussa. Merkittäviä henkilö- tai laitos- rokautta kestänyt huoltoseisokki 15.9. lemmilla laitosyksiköillä aloitettiin to- turvallisuuteen vaikuttavia tapahtumia ei Ykkösyksikön käynnistys viivästyi kolme teuttaa välitulistimien modernisointi- sattunut, toteaa käyttöyksikön päällikkö erinteinen lakritsituotetalo Kouvolan Lakritsi siirtyy käyt- jen kysyntää, KSS Energian toimitusjohtaja Kyösti Jääskeläinen vuorokautta käynnistysvaiheessa ilmen- hanketta, joka parantaa voimalaitoksen Timo Eurasto Loviisan voimalaitokselta. tämään Gasum-biokaasua. Jatkossa kaikki yhtiön lakritsi- ja sanoo. KSS Energian myymästä sähköstä 90 prosenttia on ympä- neen generaattorin vetyvuodon korjauk- käytön luotettavuutta ja hyötysuhdetta, Elokuussa alkaneeseen Loviisan voi- marmeladituotteet valmistetaan kotimaisella ja uusiutuvalla ristöystävällistä. Lämmön tuotannossa uusiutuvien energialäh- sen ja välitulistimien vaihdon haasteelli- kertoo kunnossapitoyksikön päällikkö malaitoksen vuosihuoltoon ja meneillään energialla. Vaihdoksen myötä lakritsitehtaan hiilidioksidipääs- teiden osuus on 71 prosenttia. suuden vuoksi. Pertti Salonen Loviisan voimalaitokselta. oleviin uusintahankkeisiin osallistuu yh- Ptöt vähenevät 119 tonnia vuodessa, mikä vastaa henkilöautol- Molemmille Loviisan laitosyksiköil- Pitkäjänteinen kehitystyö säteilytyön- teensä noin 750 ulkopuolista urakoitsijaa. la noin 1 000 000 kilometrin ajosta syntyviä päästöjä. Kouvolan Biokaasumerkin käyttö kasvussa le tehtiin niin sanottu lyhyt vuosihuol- tekijöiden säteilytasojen madaltamiseksi Noin 90 prosenttia työntekijöistä on suo- Lakritsin tuotteet saavat pakkauksiinsa biokaasumerkin. to. Vuosihuoltojen yhteydessä molempien vuosihuollon aikana on tuottanut tulok- malaisia. Voimalaitoksella työskentelee Kouvolan Lakritsi siirtyy käyttämään Gasum-biokaasua en- Biokaasulla val- laitosyksiköiden polttoaineesta vaihdet- sia molemmilla laitosyksiköillä. Tämän ympäri vuoden hieman yli 500 fortumlais- simmäisten suomalaisyritysten joukossa. Kouvolan Tornion- mistetut Kouvolan Lisätietoja: tiin noin neljäsosa. vuoden vuosihuollossa Loviisan ykkös- ta ja noin 100 vakituista urakoitsijaa. n mäellä sijaitseva lakritsitehdas saa energiansa jatkossa puhtaasti Lakritsin tuotteet Loviisan kakkosyksiköllä normaali- yksiköllä säteilytasot olivat laitoshistori- kotimaisessa muodossa. Biokaasu auttaa Kouvolan Lakritsia nos- saavat käyttöönsä Kouvolan Lakritsi Oy en määräaikaishuoltotöiden ja poltto- an matalimmat ja Loviisa kakkosyksiköllä tamaan merkittävästi uusiutuvan energian osuutta lakritsin- ja biokaasumerkin, lakutehtailija marmeladintuotannossa. joka kertoo kulut- Timo Nisula – Kouvolan Lakritsi valittiin aikoinaan Suomen parhaaksi tajalle valmistajan puh. 0400 490 020 ABB JA TURKU ENERGIA SÄHKÖVERKOT OY YHTEISTYÖHÖN: lakritsiksi. Vaihtamalla uusiutuvaan ja kotimaiseen biokaasuun sitoutumisesta ym- lakutehtailija(a)kouvolanlakritsi.fi varmistamme, että lakritsimme valmistetaan parhaalla suoma- päristövastuuseen. ABB modernisoi laisella energialla, lakutehtailija Timo Nisula sanoo. Keväällä 2015 KSS Energia Oy Gasum-biokaasun myy ja toimittaa Kouvolan Lakritsille kou- käyttöönotettu toimitusjohtaja volalainen KSS Energia, jolle Kouvolan Lakritsi on ensimmäi- merkki on saanut Kyösti Jääskeläinen Turun suurimman sähköaseman nen maakaasusta biokaasuun siirtynyt asiakas. markkinoilla in- puh. 050 5915 200 – Tarjoamme asiakkaillemme sähköä, kaukolämpöä ja maa- nostuneen vas- etunimi.sukunimi(a)kssenergia.f uomen ABB modernisoi Turun suurimman sähköaseman kau- tuu erityisen hyvin tiheään rakennetuille kaupunkialueille. kaasua. Kotimainen biokaasu on erinomainen lisä energiapalet- taanoton. pungin ydinkeskustassa. Modernisoinnissa Turku Energia Säh- ”Vastaavaa kaasueristeistä tekniikkaa on käytössä monien tiimme, ja kiristyvät päästötavoitteet sekä kuluttajien lisääntyvä – Biokaasu- i köverkot Oy:n Myllyahteen sähköaseman ilmaeristeinen 110 muidenkin Suomen suurimpien kaupunkien sähkölaitoksilla”, ympäristötietoisuus lisäävät varmasti uusiutuvien energiamuoto- merkin käyttä- kV:n kojeisto korvataan uudella kaasueristeisellä. Asema sijait- divisioonan johtaja Riku Konstari ABB:ltä sanoo. jien määrä kasvaa nyt nopeasti, ja on hienoa saada Kouvolan Ssee Myllytunnelin luolastossa ja on huipputeholla ja vuositason Uusittu Myllyahteen sähköasema kattaa noin puolet Turun lakritsi mukaan valmistamaan laadukkaita tuotteita kuluttajille energiamäärällä mitattuna Turun suurin. keskustan sähköasiakkaiden sähköntarpeesta Aurajoen molem- Gasum-biokaasulla. Kiertotalouteen ja resurssiviisauteen poh- Modernisointi parantaa sähkönjakelun toimitusvarmuutta ja min puolin. jautuva biokaasu on yrityksille kustannustehokas tapa pienentää luotettavuutta Turun keskustan alueella sekä pidentää huoltovä- Sähköaseman uudistustyöt käynnistyvät syksyllä 2015. Uusi hiilijalanjälkeä, toteaa Gasumin biokaasuliiketoiminnan kehi- lejä. Kaasueristeinen kojeisto lisää myös työturvallisuutta. asema otetaan käyttöön keväällä 2016. tyspäällikkö Jani Arala. ”Turku Energia Sähköverkot investoi vuosittain merkittä- ”Kojeiston vaihtaminen ei aiheuta katkoja asiakkaiden säh- Siirtyminen kotimaiseen biokaasuun on mahdollista kaikille västi sähköverkoston kunnossapitoon, uusimiseen ja kehittämi- könjakeluun. Sähkönjakelu järjestetään työn aikana varasyöt- teollisuuden maakaasuasiakkaille Suomessa. Gasum-biokaasu on seen. Myllyahteen sähköaseman kojeiston uusiminen on keskus- töjen kautta. Lisäksi Myllyahteen nykyinen 110 kV-kojeisto on jalostettu maakaasun kaltaiseksi, eikä biokaasun käyttöönotto tan sähkönjakelun laadun ja toimitusvarmuuden näkökulmasta osittain käytössä lähes koko uusinnan ajan”, Suopajärvi painot- vaadi lisäinvestointeja laitteisiin. merkittävä investointi. Nykyisen ilmaeristeisen kojeiston pää- taa. Gasum myy biokaasua valmistavalle teollisuudelle, palveluita komponentit ovat elinkaarensa päässä, minkä vuoksi investointi Sähköasema on sähköverkon solmukohta. Se sisältää muun tarjoaville yrityksille, lämmön- ja voimantuotantoon, liesikäyt- on nyt ajankohtainen”, rakennuttamispäällikkö Jukka Suopajär- muassa laitteita, jotka suojaavat ja valvovat verkkoa edistäen töön kotitalouksille ja ravintoloille sekä maantieliikenteen polt- vi Turku Energia Sähköverkoista sanoo. näin sähkön tehokasta siirtoa ja jakelua. ABB on maailman toaineeksi. Biokaasu on aina täysin uusiutuvista raaka-aineista Kaasueristeinen sähköasema vie jopa 70 prosenttia vähem- johtava ilma- ja kaasueristeisten sähköasemien toimittaja 1 100 valmistettu suomalainen biopolttoaine, jota syötetään kaasu- män tilaa kuin vastaava ilmaeristeinen, minkä vuoksi se sovel- kV:n saakka. n verkkoon Espoosta, Kouvolasta ja Lahdesta. n

12 • Voima & Käyttö • 9/2015 Voima & Käyttö • 9/2015 • 13 STTK:N KATARINA MURTO: STTK:N RALF SUND: Fortumilta ensimmäinen vientierä Sopimusvapauden rajoittaminen Koulutuksesta ja osaamisesta suomalaista bioöljyä johtaisi eriarvoisuuteen leikkaaminen on tulevaisuudelta E.ON:lle Ruotsiin työmarkkinoilla varastamista

ortum on vienyt Ruotsiin ensimmäisen erän Suomessa val- ta osan raskaasta polttoöljystä biopolttoaineilla, kertoo Henrik uomi on vuosikymmenten ajan pystynyt pitkäjänteisesti ke- TTK:n mielestä kestävyysvajeen hallinta on talouspolitiikassa mistamaansa bioöljyä. Bioöljyä testattiin viime viikolla Svensson, E.ON:n Karlshamnin voimalaitoksen päällikkö. hittämään työelämää sekä työ- ja virkasuhteen ehtoja kol- tärkeämpi tavoite kuin lyhyen aikavälin velkaantumisen lo- E.ON:n Karlshamnin voimalaitoksella. Bioöljyllä tuotettu energia vähentää kasvihuonepäästöjä jo- lektiivisten sopimusten ja kolmikannan keinoin. STTK:n pettaminen. Karlshamnissa tehdyn koepolton perusteella bioöljy voi pa yli 90 % fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Fortum Otso edunvalvontajohtaja Katarina Murto korostaa, että pakotta- – Ytimessä on julkisen talouden vakauttaminen samanaikai- Fkorvata raskasta polttoöljyä myös isommissa voimalaitoksissa. -bioöljy valmistetaan puuperäisestä raaka-aineesta kuten metsä- Svalla lainsäädännöllä voimaan tulevat työehtojen heikennyk- Ssesti kasvua tukevien toimien kanssa. Jaksottamalla säästöt pi- E.ON:n Karlshamnin voimalaitos on Pohjoismaiden suurimpia tähteestä, hakkeesta tai sahanpurusta. Joensuussa toimiva Fortu- set rajoittaisivat kollektiivista sopimusvapautta. Se puolestaan demmälle aikavälille ja vauhdittamalla rakenneuudistuksia ta- huippu- ja varavoimalaitoksia 1 000 megawatin tehollaan. min bioöljylaitos on teollisessa mittakaavassa ensimmäinen laa- horjuttaisi ennustettavuutta ja vakautta työmarkkinoilla, voisi louskoneeseen saataisiin kipeästi kaivattua vauhtia. Hallituksen – E.ON:n kanssa suoritettu koepolttojakso oli merkittävä as- tuaan koko maailmassa. Ainutlaatuiseksi laitoksen tekee se, että johtaa haitalliseen palkkakilpailuun yritysten välillä ja lisäisi kilpailukykypaketin toteuttamistavan takia muiden keskeisten kel bioöljyn tuotteistamisessa. On hienoa päästä viemään uutta bioöljylaitos on integroitu osaksi Fortumin Joensuun sähkön ja palkansaajien välistä eriarvoisuutta. rakenneuudistusten tavoitteiden toteutuminen vaikeutuu, STT- suomalaista cleantech-tuotetta ulkomaille. Mahdollisuus käyt- lämmön yhteistuotantolaitosta. – Työ- ja virkaehtosopimusten tarkoituksena on K:n pääekonomisti Ralf Sund arvioi. tää bioöljyä myös suuremmissa voimalaitoksissa on omiaan li- Fortum Otso -bioöljyä voidaan käyttää lämpölaitoksilla tai turvata vähimmäisehdot sovellettavalla alalla. Hallituksen ensi vuoden budjetissa STTK säämään tuotteen kysyntää, toteaa Kasperi Karhapää, bioöljyn teollisuushöyryn tuotannossa korvaamaan raskasta ja kevyttä On syytä muistaa, että työnantajat ja pal- pitää myönteisenä työtulovähennyksen ai- liiketoimintavastaava Fortumista. polttoöljyä. Tähän mennessä bioöljyä on käytetty Savon Voi- kansaajat sopivat näistä ehdoista yh- kaistamista jo vuoden 2016 alkuun. Fortumille E.ON on bioöljyn ensimmäisen asiakas Suomen man lämpölaitoksella Iisalmessa ja Fortumin lämpölaitoksella dessä. Paremmista ehdoista sopimi- – Se lisää pieneltä osin kulutusky- ulkopuolella. Koepolttojaksoa varten bioöljyä vietiin 160 tonnia Joensuussa. Syyskuun aikana bioöljyä tuodaan myös Espooseen sen kääntöpuolena on useimmiten syntää, työllisyyttä ja kasvua. Toi- eli neljä säiliöautollista. Koepoltossa bioöljyä poltettiin ennä- Fortumin Vermon lämpölaitokselle. Tulevaisuudessa bioöljy voi joistakin eduista luopuminen, saalta kasvupanostukset jäävät tyksellisellä 175 megawatin teholla. Aiemmin bioöljyä on käy- toimia raaka-aineena erilaisille biokemikaaleille tai liikenteen esimerkiksi maltillisemmat säästöihin verrattuna vaatimat- tetty pienemmissä lämpölaitoksissa. polttoaineille. Joensuun bioöljylaitoksella on mahdollista päästä palkankorotukset. Ratkaisut tomiksi ja budjettiesityksen – Olemme määrätietoisesti kehittäneet Karlshamnin voima- 50 000 tonnin vuosituotantoon, joka vastaa yli 10 000 pientalon ovat kompromisseja, joissa kokonaisvaikutus supistaa ta- laitosta ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Bioöljyn koe- lämmitystarvetta. n jokainen sopimuksen osa- louden kasvua, Sund toteaa. polttojakso antoi vahvistusta sille, että jatkossa voisimme korva- puoli voittaa ja häviää. So- STTK katsoo, että koulu- pimuksilla pystytään myös tuksesta ja osaamisesta leik- huomioimaan alakohtaiset kaaminen on tulevaisuudel- tarpeet, Murto painottaa. ta varastamista. Osaamisen – Työmarkkinajärjestöt rapautuminen on myrkkyä, kykenevät neuvottelemaan sillä se syrjäyttää ihmisiä työ- vaikeistakin asioista ja saavut- markkinoilta ja kasvattaa näin tamaan ratkaisuja, joihin osa- kestävyysvajetta. Rakennemuu- puolet sitoutuvat. toksessa kaivattaisiin lisää panos- Suomea velvoittavien kansain- tuksia työikäisen väestön mahdol- välisten sopimusten ja perustuslain lisuuksiin uudistaa osaamistaan. Myös mukaan kollektiiviseen sopimustoimin- työttömien osaamisen päivittämiseen va- taan kuuluu neuvottelu-ja sopimusvapaus, eli rattuja resursseja on lisättävä, jotta julkisen oikeus sopia myös työlainsäädännön minimisuojaa talouden alijäämän ja velan kasvua voitaisiin pit- paremmista ehdoista. Hallituksen toimet rajoittaisivat kollektii- källä aikavälillä hillitä. vista sopimusvapautta, mutta olisivat ristiriidassa myös yksilöta- STTK on tyytyväinen siihen, että paremmin toimeentulevat son sopimusvapauden kanssa osallistuvat nykyistä isommalla osuudella talouden tasapainotta- – Työsuhteen ehdoista sovitaan usein yksilötason työsopi- miseen. Tämä oikeudenmukaisuutta korostava ratkaisu on pieni, Asiakkaan tarpeisiin muksissa tarkemmin kuin vain viittaamalla alan työ-tai virkaeh- mutta tervetullut muutos hallituksen veropolitiikassa. tosopimukseen. Vaikka lainsäädännössä säädetään enimmäistaso Huolestuttavaa sen sijaan on, että mittavista säästötoimista tietyille asioille, säilyvät sitä paremmat ehdot monilla palkan- huolimatta ei velkaantumista saada kuriin. Näyttää siltä, että räätälöityä huoltoa saajilla, koska työsopimukses- hallituksen säästötoimet kas- sa on sovittu paremmin. Näitä vattavat julkisen talouden ali- yksilötasolla sovittuja ehtoja jäämää. n työnantaja voi heikentää vain Lisätietoja: irtisanomisperusteella. Jos Lisätietoja: työnantaja palkkaa uusia työn- STTK tekijöitä heikommin ehdoin, STTK Sulzerin voimantuotantoon kehittämät huoltoratkaisut pidentävät pyörivien laitteiden käyttöikää. Sulzer Pumps Finland Oy Edistykselliset ratkaisumme varmistavat osaltaan myös laitteidenne korkeaa käyttövarmuutta. PL 66, 48601 Kotka edunvalvontajohtaja työnantajan on noudatettava pääekonomisti Huoltoaika lyhenee, kustannukset alenevat ja laitteiden tehokkuus, turvallisuus ja luotettavuus Puh. 010 234 3333 Katarina Murto lain edellyttämää tasapuolisen Ralf Sund paranevat. Lisäksi turbiinien ja kompressoreiden käyttöikää voidaan pidentää teknisesti edis- www.sulzer.com/Sulzer-Pumps-Finland puh. 050 568 9188 kohtelun velvoitetta. n puh. 050 563 4841 tyksellisten korjaus- ja pinnoituspalvelujen avulla. i i 14 • Voima & Käyttö • 9/2015 Voima & Käyttö • 9/2015 • 15 • Tksti: Mia Hemming • esimerkiksi Märketin ja Bogskärin maja- Bengtskär on myös Suomen eteläisin kat. Niillä elettiin talvisin muutama kuu- asuttu saari. Majakkasaarella on majak- kausi täysin eristettynä muusta maailmas- kamuseo, museoasunto, näyttelyjä, ma- ta, Laurell mainitsee. jakkaposti ja kahvila sekä majoitus- ja MAJAKOILLA Joillakin majakoilla maksettiin loppu- kokoustiloja. Myös Suomen Majakkaseu- vuoden palkka syyskuussa, jolloin ostet- ra pyrkii suojelemaan majakoita. Seppo tiin perustarvikkeet, joiden oli riitettävä Laurell on seuran kunniapuheenjohtaja. ELETTIIN LÄHES kevääseen asti. Seuran jäsenille on esimerkiksi Märketin Majakkahenkilöstö harveni sitä mu- majakkaluodolle talkootöihin vielä tälle kaa kuin automatisointi edistyi. Majakoi- vuodelle vapaita vuoroja jäljellä. den automatisoinnin myötä työn arvos- Myös jotkut kunnat ovat pelastaneet OMAVARAISESTI tus kääntyi laskuun. Suomen viimeinen majakoita. Esimerkiksi Rauman kaupunki majakanvartija lähti tehtävästään Nor- on kunnostanut Kylmäpihjalan majakan, rskärin majakalta vuonna 1987. Laurell ja Kaskisten kaupunki vuokraa tiloja Säl- tapasi majakkahenkilöstöä muun muassa grundin luotsiasemalta, Laurell mainitsee. toimiessaan silloisen Merenkulkuhalli- Lisäksi muun muassa Utön majakka- ajakoilla elämä oli karua, mutta turvat- sista tuli oppivelvollisia. Lapset lähtivät saarilta tuksen Helsingin apulaisluotsipiiripääl- saarelle ovat turistit tervetulleita yöpy- tua. Tänä päivänä majakat ovat histo- mantereelle kouluun. likkönä ja merenmittaustoimiston pääl- mään. Majakanvartijoiden asuintalo toi- riallisia matkakohteita. He asuivat sitten sukulaisten luona tai muissa likkönä. mii nykyään museona. Rönnskärin saaressa Kirkkonum- Ennen vanhaan majakan viranhaltijat perhei- tilapäismajoituksissa. Vastuullani olivat Suomenlahden ma- Utöhön rakennettiin vuonna 1753 mella on Suomen toiseksi vanhin, Mneen asuivat majakkasaarilla virkarakennuksissa jakat. Ollessani Merenmittaustoimiston Suomen ensimmäinen valomajakka. Se vuonna 1800 valmistunut majak- säätynsä edellyttämissä tiloissa. Majakkamestaril- Automatisointi korvasi päällikkönä, Merenkulkuhallitus päätti on edelleen toiminnassa merenkulun tur- ka.” la oli paljon enemmän tilaa kuin tavallisilla maja- majakkavirkailijat antaa Bengtskärin majakan vuokralle py- vaksi. kanvartijoilla. Merikapteeni ja tietokirjailija Sep- säyttääkseen sen rappeutumisen. Minäkin Lisäksi ainakin Hailuodon Marjanie- po Laurell lisää, että myös sumusireeninhoitaja Majakkamestarit ja majakanvartijat olivat keski- yritin jo 70-luvulla kirjoituksilla herättää mi, Kokkolan Tankar, Uudenkaupungin kuului muutaman majakan henkilökuntaan. määräisesti hyvin palkattuja erityisammattilaisia ihmisiä pelastamaan majakkaa. Nythän Isokari ja Porvoon saariston Söderskär Lue lisää: Majakkasaarella saattoi sijaita lisäksi luotsiase- ja hoitivat vastuullista virkaa aikansa huipputek- majakka on kunnossa, kiitos majakan pe- tarjoavat majoitus- ja muita palveluja. ma. Utön majakkasaarella oli myös kansakoulu, ja nologialla. Palkan lisäksi he saivat valtiolta hal- lastamiseksi taistelleen ja siellä matkailu- Suomen noin 60 majakasta noin puolelle Seppo Laurell, Majakka keskellä ei Bengtskärissä oli opettaja lapsille, Laurell kertoo. koja, kynttilöitä ja asunnot. Seppo Laurell kertoo, toimintaa harjoittavan rouva Paula Wil- järjestetään retkiä vähintään kerran vuo- mitään. Dynamo, 2010. Vaikka majakoistahan sammutettiin valot tal- että ruoka piti hankkia itse. sonin. dessa. Virossa puolestaan sijaitsee koko viksi, niin henkilökunta pysyi virka-asunnoissaan. Saarilla pidettiin mahdollisuuksien mukaan Itämeren ja Baltian maiden vanhin ma- Seppo Laurell, Valo merellä, Muilla majakkasaarilla lapset kasvoivat ma- lehmiä, lampaita ja sikoja, kasvatettiin perunaa Majakoita kunnostetaan jakka eli Kõpun majakka. Myös Kõpu on Suomen majakat – Ljuset till havs, jakkamestarin opetuksessa. Majakkamestarilta ja kalastettiin. Jos oli mahdotonta olosuhteiden talkoillakin yleisölle avoin. n Finlands fyrar, 1753–1906. John vaadittiin muun muassa hyvää lasku- ja kirjoitus- vuoksi hankkia itse ruokansa, kuului henkilökun- Nurmisen säätiö, 2009. taitoa. Majakanvartijan tehtävään edellytykset nalle muona virkaan. Tällaisia majakoita olivat 25 kilometriä Hangosta lounaaseen sijait- olivat hieman keveämpiä, ja usein vartijan poika seva, vuonna 1906 rakennettu Bengtskä- Seppo Laurell, Gustavsvärn, jatkoi isänsä ammattia. rin majakka on Pohjoismaiden korkein. linnoitus- ja majakkasaari Isä opetti poikansa työhön tai toisinaan sellai- Hankoniemen kärjessä. Suomen sen puuttuessa vävynsä. Pisimpään majakanvar- majakkaseura, 2006. tijan työ on kulkenut samassa suvussa isältä pojalle yli sadan vuoden ajan - kuten Isokarilla. Suomessa ei ole ollut naisia majakanvartijoina toisin kuin esimerkiksi Virossa ja Yhdys- valloissa useita. He olivat kunnioitettuja henkilöitä, joiden mukaan heidän hoita- miaan majakoita alettiinkin monesti kutsua. Vuonna 1921 säädettiin Suomessa yleinen oppivel- vollisuuslaki, jonka myötä kaikista 7–13-vuotiaista lap- Seppo Laurell kiinnostui toden teolla majakoista ollessaan Me- renkulkuhallituksen Helsingin apulaisluotsipiiripäällikkö. Silloin Bengtskärin majakka oli rappeu- tumaisillaan, ja Laurellkin yritti Bengtskärin majakka on avoinna kesäkuun alusta elokuun loppuun päivittäin. sitä valistuksella pelastaa. Suomen ensimmäinen valomajakka rakennettiin Utöhön vuonna 1753.

16 • Voima & Käyttö • 9/2015 Voima & Käyttö • 9/2015 • 17 GASUM TYYTYVÄINEN HALLITUSOHJELMAN ENERGIALINJAUKSIIN – VÄHÄHIILISET KAASURATKAISUT KIRITTÄMÄÄN SUOMEN KILPAILUKYKYÄ

asum pitää hyvänä hallitusohjelman linjausta, jon- suudelle sekä maa- ja meriliikenteelle. LNG:n avulla voidaan ka mukaan verotuksen tulisi ohjata kohti vähäpäästöi- saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä ja varmistaa samalla siä energialähteitä. Kiitosta saa myös selkeä linjaus sii- suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukyvyn säilyminen. tä, että hiilen käytöstä energiantuotannossa tullaan luopumaan Suomalainen korkeatasoinen osaaminen ja panostus cleante- G2020-luvun aikana. chiin, erityisesti energiateknologian kehittämiseen, mahdollis- Hallitusohjelmassa esitetään yhdistettyä sähkön- ja lämmön- tavat biotalouden merkittävän kasvun ja siirtymisen kohti hiili- tuotantoa ohjattavaksi vähäpäästöisemmäksi CO2-veron alen- neutraalia yhteiskuntaa. nuksen poistamisella portaittain. Gasum on aiemmin esittänyt – Gasum tukee hallitusohjelmassa esitettyä uuden tekno- polttoaineverotuksen uudistamista mallilla, joka ohjaisi käyttä- logian käyttöön ottamisen edistämistä cleantech-sektorin pi- mään hiilen sijasta olemassa olevaa, vähäpäästöisempää ja ener- lottihankkeilla. Erityisesti kaasujärjestelmän hyödyntäminen giatehokkaampaa kaasukapasiteettia, eikä lisäisi investointeja uusiutuvan energian varastona niin sanotun Power-to-Gas -tek- BIOUUNI SÄÄSTÄÄ JOPA 70 % ENERGIAKUSTANNUKSISTA fossiilisiin polttoaineisiin nologian avulla on kiinnostava mahdollisuus. Gasum panostaa Gasumin veromalli tarjoaisi konkreettisen keinon päästä voimakkaasti yhteistyöhön yliopistojen, tutkimuslaitosten ja eroon suuresta osasta kivihiilen käyttöä nopealla aikataululla ja start-upien kanssa kehittääkseen tulevaisuuden älykkäitä kaasu- – Antti-Teollisuus laanseeraa uuden vähentäisi päästöjä merkittävästi. Gasum toivoo tulevan halli- ratkaisuja, Lamminen sanoo. n tuksen CO2-veronalennuksen portaittaisen poistamisen saavan aikaan muutoksen kaasu- ja hiilikäyttöisten voimalaitosten edul- alipaineisen biouunimalliston lisuusjärjestyksessä niin, että vähäpäästöisempiä kaasuvoimalai- toksia kannattaisi taas käyttää sähkön- ja lämmöntuotannossa.

Biokaasu edistää resurssiviisasta Lisätietoja: ntti-Teollisuus tuo markkinoille vil- viljamääriä, Jouni Virtaniemi sanoo. täminen on helppoa, sillä viljelijät pys- kiertotaloutta jan kuivauskäyttöön tarkoitetun Uusi suuritehoinen BioHeater 1600 tyvät käytännössä hankkimaan raa- Gasum bioenergialla toimivan uunimallis- -biouuni on ollut kesän ajan koekäytössä ka-aineen omasta metsästä. Biouunien Biokaasun tuotanto on keskeinen osa biotaloutta ja mahdollistaa resurssiviisaan kiertotalouden. Gasum panostaa vahvasti ko- yhteiskuntasuhdepäällikkö ton. Uutta teknologiaa hyödyntävät ali- Antti-Teollisuuden koetilalla Salossa ja polttoaineeksi soveltuvat mm. kotimai- Juha Ala-Huikku Apaineuunit ovat perinteisiä ylipaineuune- sitä aletaan käyttää kuivauskäytössä kah- nen hake, turve, pelletti, briketti, energi- timaisen ja uusiutuvan biokaasun markkinan kehittämiseen ja kasvattamiseen. puh. 020 44 78671 ja monikäyttöisempiä. dessa kohteessa, kun puinti pääsee alka- avilja tai jäte. [email protected] Antti-Teollisuuden viljankäsittelytoi- maan. Biouunien käyttöikä ei eroa öljy- tai – On erinomaista, että myös hallitusohjelmassa on huomioitu mialan kaupallisen johtajan Jouni Vir- Antti-Teollisuudella on pitkä kokemus kaasukäyttöisistä uuneista. Polttoaineen biokaasun tuotannon ja teknologian kehittämisen tuomat mah- taniemen mukaan Suomessa on perin- biouunien valmistamisesta. Biouuneille syöttö toimii täysin automatisoidusti, jo- dollisuudet päästöttömän, uusiutuvan energian käytön kasvulle. teisesti käytetty ylipaineuuneja, mutta on kysyntää niin Suomessa kuin muual- ten biouuni on myös huoleton käytössä. n Biokaasulla on myös suuri merkitys, kun liikenteen uusiutuvi- alipaineuunit ovat nousseet johtavaksi lakin maailmassa, sillä esimerkiksi EU:s- en polttoaineiden osuus nostetaan 40 prosenttiin vuoteen 2030 teknologiaksi viimeisen viiden vuoden sa investointitukea saa nykyisin vain uu- mennessä hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti, Gasumin toi- i aikana. Kaikki Antti-Teollisuuden biouu- siutuvaa energiaa käyttäviin laitteisiin, ja mitusjohtaja Johanna Lamminen sanoo. nimallit 400–800 kW:n teholuokissa ovat biouunin käyttökustannukset ovat mer- Autoverotuksen laskeminen pienipäästöisiä autoja suosien nyt saatavilla sekä yli- että alipaineisina. kittävästi alemmat kuin perinteisten öljy- tukee vähäpäästöisiä polttoaineita kuten maa- ja biokaasua käyt- Suurten viljamäärien kuivattamiseen hy- käyttöisten laitteiden. tävien ajoneuvojen kysyntää ja vaihtoehtoisten polttoaineiden vin soveltuvat uudet suuritehoiset mallit, – Poltettavasta raaka-aineesta riippu- Lisätietoja: tankkausinfrastruktuurin kehittymistä. Biokaasu on liikenteen BioHeater 1 200 kW ja BioHeater 1 600 en energiakustannukset ovat biouuneilla biopolttoaineista tehokkain ja edullisin tapa vähentää liiken- kW, valmistetaan vain alipaineisina. jopa 70 % alemmat kuin öljyä poltettaes- Antti-Teollisuus teen hiilidioksidipäästöjä, sillä se mahdollistaa jopa 97 prosentin – Viljankuivatus on nykypäivänä iso- sa. Uusien kuivurijärjestelmien rakentajat viljankäsittelytoimialan päästövähenemän bensiinin verrattuna. POHJOLAN VOIMA ON jen määrien kuivatusta. Kuivureiden koot investoivatkin biouuneihin juuri niiden kaupallinen johtaja VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ ja tarvittavat ilmamäärät ovat erityisesti pienempien käyttökustannusten vuok- Juni Virtaniemi Älykkäät kaasuratkaisut edistävät maailmalla niin isoja, että markkinoille si – mitä suuremmat kuivausmäärät, sitä puh. 044 774 4702 kilpailukykyä ja hiilineutraaliutta [email protected] tarvitaan suurempitehoisia laitteita. Bio- järkevämpää ja kannattavampaa on in- www.pohjolanvoima.fi Heater 1200- ja BioHeater 1600 -mallien vestoida biouuneihin, sanoo Jouni Virta- Hallitusohjelmassa tavoitellaan myös Suomen kilpailukyvyn tehoilla kuivataan taloudellisesti, tehok- niemi. vahvistamista. Nesteytetty maakaasu eli LNG on energiateho- kaasti ja ympäristöystävällisesti suuriakin Erityisesti Suomessa bioenergian käyt- i kas ja puhdas vaihtoehto kaasuverkoston ulkopuoliselle teolli- 18 • Voima & Käyttö • 9/2015 Voima & Käyttö • 9/2015 • 19 Bore-varustamon ss Bore VI (1928–1953), 1. helmikuuta 1953 Bore VI Kuva: Rettig Ab Bore Kuva: Rettig Ab Bore

• Teksti: Bengt Karlsson •

Pohjanmerellä 28 laivaa merihädässä tammikuussa 1953 Hirmumyrsky rahtihöyry Bore VI:n kohtalona Kuva: Kari Virtasen – paiskautui luodolle! postikortti-arkisto

ammi-helmikuun vaihteessa 1953 mikuuta 1953 Boren johtokunta totesi: vassa. Aluksen keula oli maata kohti ja petiblokkien väliin. Onneksi laivan omat tä, josta oli tuleva tulevaisuuden tie. Il- la. Vuoden 1963 yhtiön vuosikertomuk- Pohjanmeri oli hirmumyrskyn ”Ss Bore VI ajoi hirmumyrskyssä karil- perä merelle mutta täysin kuivilla, ja etäi- höyryvintturit toimivat, mikä helpot- man sitä kokemusta, jonka varustamon sessa todetaan: ”Boren hakuliikenne on vallassa, mikä merkitsi että yh- le Hollannin West(er)schouwenin ran- syyttä on perästä veteen nousuveden aika- ti operaatiota. Kun laivaa oli onnistuttu johto ja henkilökunta menneitten vuo- päättynyt ss Bore V:n ja ss Bore VI:n(2) Tteensä kaksikymmentäkahdeksan laivaa nikolla sunnuntaina 1. helmikuuta 1953. na noin 18 m ja laskuveden aikana noin nostamaan kylliksi, sen keula käännettiin sikymmenten aikana olivat saaneet, ja myyntiin”. (Erik Lodenius/Meren avara joutui merihätään; niiden joukossa suo- Aluksen, joka oli painolastissa matkalla 100 m. Aluksen pelastamiseksi ei voida kohti merta ja pelastajat rakensivat kel- ilman sitä ennakkoluulottomuutta, jolla työkenttä/ kirja 1972. – Huom. artikkeli malainen, Bore-varustamon ss Bore VI. Rouenista Amsterdamiin, yllätti Pohjan- tässä vaiheessa tehdä päätöstä”. kat, jotka voideltiin rasvalla perinteistä oli antauduttu uusiin tehtäviin – vähi- Voima & Käyttö -lehdessä nro10/2014: Pääsemme seuraamaan dramaattista merellä WNW-myrsky, joka vähitellen Juhlakirjasta ”Bore – vuosisata suoma- vesillelaskua varten. Hinausalusten avulla ten tämä ei koske Boren (perust. 1897) Boren ja Rauma-Repolan tekninen yh- merionnettomuutta Hollannin rannikol- yltyi täydeksi hirmumyrskyksi. Alus aset- laista merenkulkua” voimme lisäksi lukea: Bore VI saatiin lopulta 3. joulukuuta 1953 yhteistyötä laivanrakentajien kanssa – ei teistö 1965–1972 – Syntyi maamme en- la niin kuin varustamon silloinen juristi tui vastahankaiseen kaukana Pohjanme- Rahtihöyry Bore VI oli sillä haavaa van- oikeaan elementtiinsä, mutta se tarttui olisi ollut mahdollista niinkin nopeasti simmäinen ”rollari”. n Nils Wetterstein sen on kirjannut pöytä- rellä sekä laski molemmat ankkurit sa- ha alus. Se oli rakennettu jo 1919 Mal- heti kiinni uudelleen. Vasta 19. joulukuu- saavuttaa ne rohkaisevat tulokset, jotka kirjaprotokollassaan. Varustamojuristista malla, kun koneet kävivät täyttä vauhtia mössä ruotsalaisten laskuun ja tuli Boren ta se oli veden varassa pelastustoimien Bore saavutti muutoksillaan 1960-luvul- tuli myös Boren varatoim.johtaja ja sit- eteenpäin. Siitä huolimatta katkesi jon- omistukseen 1928. Suomen katkaistua jälkeen, jotka olivat maksaneet enemmän temmin Turussa perustetun Siljavarusta- kin ajan kuluttua ensin vasen kettinki ja suhteensa Saksaan syyskuussa 1944 laiva kuin oli laivan arvo. Kirjan Laivaindexissä mon toim.johtaja. Tasavallan presidentti kaksi tuntia myöhemmin oikea. Alus kut- takavarikoitiin Danzigissa ja miehistö lä- lopulta todetaan Bore VI:stä, että vuonna ”Konttilaivat” ovat kauan olleet myönsi hänelle 1972 merenkulkuneuvok- sui radiolla apua, jota ei kuitenkaan saatu. hetettiin hirvittäviin kärsimyksiin Stutt- 1953 se oli myyty ranskalaiselle ostajal- valtamerten dominantteja sen arvonimen. Hätämerkki tosin kuultiin maissa, mutta hofin keskitysleirille. Sodan päättymisen le ja saanut nimeksi Karthoga. Kauppa ei 31. tammikuuta kello 18.50 Scheve- myrskyn vuoksi ei mikään pelastuslaiva jälkeen alus löydettiin uudelleen Flens- kuitenkaan toteutunut, vaan 26.3.1956 se Ensimmäiset containerlaivatyypit kehitettiin ja kehittyivät jo 1950-luvul- ningenin radio sai ensimmäisen Bore VI:n voinut tulla merelle, ja Bore VI ajautui burgista, ja liittoutuneet luovuttivat sen myytiin NV Frank Rijsdijkille romutetta- la. Keksintönä se oli ilman muuta mullistava. Nyt on jo kuudes sukupolvi hätäsignaalin ja pelastusalukset Veeere- auttamatta rannikkoa kohti. takaisin Bore-varustamolle 1946. Kun vaksi Hendrik-Ido-Ambachtissa. liikenteessä maailman merillä, ja yhä vain enemmän rahdataan containe- nissä ja Stellendamissa hälytettiin avuk- Saatuaan useampia kertoja pohjakos- 34-vuotias Bore VI nyt lojui Hollannis- reissa(konteissa). Maailmamme nivoutuu yhteen, kun kädenverran varus- si, mutta ne eivät pystyneet lähtemään. ketuksen särkillä Westerschouwenin ul- sa rantautuneena, johtokunta totesi, et- tamo-allianseja operoi monta sataa erittäin suurta konttilaivaa. Näistä mo- Yön koittaessa kohti sunnuntaiaamua kopuolella laiva lopulta viskautui mai- tei sitä kannattaisi kunnostaa uudelleen Raskaat murrosajat ja nen laivan lastauskapasiteetti on jo yli 12 000 konttia. Maersk Linen nk. rahtihöyry päätyi Westerschouwenin dyy- hin tälle saarelle. Niiden katastrofaalisten liikenteeseen, vaan se myytiin silloisessa hakurahtiliikenne lopetetaan. E-tyyppi laivat lastavat 14 000 TEU(Twenty-feet Equivalent). Määrä vas- neille. Laivan miehistöllä ei kuitenkaan hyökyaaltojen tähden, jotka samaan ai- kunnossa. Turkulainen J.K. Koskinen Oy taa tilaa joka tarvitaan yhdelle 20-jalan containerille. Vuonna 2013 rah- ollut välitöntä vaaraa. Vaarassa olivat sen kaan kohtasivat Hollantia, ei laivaan osti haaksirikkoutuneen ja pelastuspääl- Vuosikymmen 1950-luvun puolivälistä dattiin 9,2 miljardia tonnia tavaraa meriteitse. Siitä oli 1,2 miljardia con- sijaan seudun saarten asukkaat ja yhdes- saatu moneen päivään kontaktia, mutta likkö joutui työskentelemään lokakuu- vuoteen 1965 oli Bore-varustamolle vai- tainerisoituja. Muun kuivarahdin osuus oli 243 miljoona tonnia, tästäkin sä paikallisten meripelastajien kanssa osa myöhemmin havaittiin, että kaikki lai- hun 1953 saakka saadakseen sen irti. Bo- kea. Huomattiin kasvavat ongelmat jotka määrästa potentiaalinen rahtisiirtymä tapahuu containerkuljetukseen. Tä- ss Bore VI:n miehistöstä kävi pelastusve- valla olivat vahingoittumattomia ja että re VI nostettiin hydraulisilla väkivivuilla kohdistuivat selkeästi perinteiseen haku- nään rakenteilla ovat monet uudet seitsämännen sukupolven konttilaivat neellä auttamassa monia saarelaisia tur- laivan sijainti maissa ei tuottanut heille samalla kun vahvat tammikiilat iskettiin rahtiliikenteeseen. Oli siis haettava uusia (– 18 000TEU), ja niiden katsotaan kasvavan 40 prosentilla vuoteen 2018. vaan hyökyaalloilta. Kokouksessa 9. hel- mitään vaaraa, vaikka he pysyttelivät lai- laivan pohjaan ja puusta rakennettujen ratkaisuja ja nimenomaan linjaliikentees-

20 • Voima & Käyttö • 9/2015 Voima & Käyttö • 9/2015 • 21 Manskapshytt på ss Bore IV (es. ”Olof” 1907) Ångfartygs Ab Bores åren Ss Bore VI (2), fr. Oskarhamns varv/Sverige. Lev. Ångfartygs Ab Ms Bore VI (3) fr. Rauma-Repola, Raumo 1967, såld 1974. 1936-1960. Bild: Bore arkiv Bore 1957, såld 1967. Bild: Oy Rettig Ab Bore Bild: Oy Rettig Ab Bore

• Text: Bengt Karlsson •

28 fartyg i sjönöd på Nordsjön i januari 1953

Ss Bore VI ”totalförlorad”, Orkan blev lastångaren Bore VI:ns öde 1. februari 1953. Bild: Kari Virtanen – slungades upp på land! vykortsarkiv

månadsskiftet januari-februari 1953 dat å West (er) schouwen på holländska torra och utgör avståndet till vattnet vid ombord, vilket underlättade operationen. sökte nya vägar mot den linjefart som förverkligades under 60-talet. Slutpunk- drabbades Nordsjön av en orkan som kusten söndagen den 1 februari kl 03.15. högvatten ca 18 m och vid lågvatten ca. När man lyckats lyfta Bore VI tillräckligt skulle dominera framtiden. Utan den er- ten för det gamla sattes 1967 då såsom innebar sjönöd för sammanlagt tjugo- Fartyget som befann sig på ballastresa från hundra meter. Om fartygets bärgning kan mycket vändes hon med stäven mot ha- farenhet bolagets ledning och personal det nedskrevs i årsberättelsen: Rederiets Iåtta fartyg, bland dem Bore-rederiets ss Rouen till Amsterdam överraskades av inte vid detta tillfälle ännu beslutas”. vet och bärgarna byggde kälkar som smor- under de gångna årtiondena vunnit och trampfart har upphört i och med avytt- Bore VI. Vi får här följa med den drama- en WNW. storm ute i Nordsjön, vilket I jubileumsboken “Bore – ett sekel fin- des med fett för en konventionell sjösätt- utan den fördomsfrihet med vilken man randet av ss Bore V och ss Bore VI(2). tiska sjöolyckan vid holländska kusten, småningom tilltog till full orkan. Farty- ländsk sjöfart” kan vi dessutom läsa: La- ning. Med hjälp av bogserbåtar drogs Bore gav sig i kast med nya uppgifter – och det –Obs. artikeln Kraft&Drift nr 10/2014: då protokollförts av rederiets jurist Nils get lades bi långt ute i Nordsjön samt fi- stångaren Bore VI var vid det här laget ett VI slutligen den 3 december tillbaka ut i gäller inte minst de skeppsbyggare med Bore och Rauma-Repola i tekniskt samar- Wetterstein i Åbo. Wetterstein blev Bo- rade ut båda ankarena på tamp samtidigt gammalt fartyg. Hon var byggd redan 1919 sitt rätta element., bara för att omedelbart vilka Bore samarbetade – hade det inte bete 1965–1972 – På Rauma-varvet föd- res och senare Siljarederiets verkställande som maskinerna gick full fart framåt. Det i9 Malmö för svensk räkning och kom till fastna på nytt. Först den 19 december var varit möjligt att så snabbt med så goda des landets första “rollare”. n direktör. Han förlänades sjöfartsrådstiteln oaktat sprang efter någon tid först BB-kät- Ångfartygs Ab Bore 1928. Efter Finlands hon flott efter en bärgning som kostat mer resultat genomföra den omställning som av Republikens president 1972. ting och två timmar därefter SB-kätting. brytning med tyskarna i september 1944 än vad fartyget var värt”. Slutligen no- Den 31 januari kl 18.50 fick Scheve- Nödsignalerna uppfattades från land, men beslagtogs hon i Danzig och besättningen teras i bokens skeppsindex om henne, år ningens Radio den första nödsignalen p.g.a. ovädret kunde ingen båt gå komma sändes till fruktansvärda lidanden i kon- 1953: Enligt uppgift såld till fransk köpa- Idag är containerfartygen världshavens dominanter från Bore VI och räddningsbåtarna i Ve- ut och drev fartyget ohjälpligt in mot kus- centrationslägret Stutthof. Efter krigsslu- re och fått namnet Karthoga men köpet ere och Stellendam larmades, de kunde ten. Efter att flera gånger haft bottenkän- tet återfanns hon i Flensburg för att av de fullföljdes aldrig. Den 26.3.1956 såld till Det första fartyget av denna typ utvecklades redan på 1950-talet och kan inte gå ut.. Natten till den 1 februari 1953 ning på bankarna utanför Westschouwen allierade återges till Bore 1946. När Bore NV Frank Rijsdijk för skrotning i Hend- betecknas som en omvälvande uppfinning. Nu är det redan sjätte genera- strandade lastångaren i dynerna på Wes- kastades fartyget slutligen upp på land på VI 34 år gammal låg strandad i Holland rik-Ido-Ambacht. tionen som seglar världshaven – och allt mer fraktas i containrar. Världen terschouwen. För besättningen ombord denna ö. Till följd av de katastrofartade ansåg direktionen inte att det skulle löna binds idag samman av en handfull rederiallianser som opererar flera hundra var det dock inte någon direkt fara.. Det översvämningarna som samtidigt inträf- sig att låta bärga fartyget för fortsatt trafik, mycket stora containerfartyg. Flera av dessa fartyg har idag en lastkapacitet var det däremot för öborna i trakten: Till- fade i Holland kunde på flera dagar ing- och Bore VI såldes där hon låg. Åbofir- Svåra brytningstider och på över 12 000 containrar. Maersk Lines E-typ lastar 14 000 TEU (Twen- sammans med den lokala sjöräddningen en kontakt nås med fartyget, men befanns man J.K. Koskinen Ab köpte haveristen trampfarten läggs ner ty-feet Equivalent). Måttet motsvarar det utrymme som krävs för en 20-fots gick en del av besättningen på Bore VI i senare att samtliga ombordvarande voro och bärgningschefen tvingades arbeta än- container. Under 2013 skeppades 9,2 miljarder ton gods till sjöss. Av dem en livbåt för att hjälpa till att rädda livet oskadade och att fartygets position på da till oktober 1953 för att få henne loss. “Det årtionde som låg mellan mitten av var 1,2 miljarder ton containiserade. Övrig torrlast utgjorde 243 miljoner på många öbor vid översvämningen. Vid land ej medförde några som helst risker Fartyget lyftes med hydrauliska domkraf- 1950-talet och mitten av 1960-talet var ton, vilket är potentiellt kommande containergods också. Det ligger idag sitt möte noterade Ångbåts Ab Bores di- för dem att stanna ombord. Fartyget lig- ter, samtidigt som man slog in kraftiga eken hård tid för Bore-rederiet. Man såg de flera beställningar på nya containerfartyg(upp till 18 000TEU). Container- rektion: ger med förstäven uppåt land och akter- kilar mellan bottenblocken och skrovet. växande svårigheter som tornade upp sig flottan beräknas växa med ca 40 procent till år 2018. “Ss Bore VI har under en orkan stran- stäven mot havet, men fullkomligt på det Till all lycka fungerade ångvinscharna i den traditionella trampfartens väg och

22 • Voima & Käyttö • 9/2015 Voima & Käyttö • 9/2015 • 23 Energiaa tuhlataan Media contacts: Biotehdas Oy julkisissa rakennuksissa Managing Director Kaisa Suvilampi tel. +358 50 525 4222 – kunnilla mahdollisuus leikata [email protected]

Ekokem Group päästöjään ja energialaskuaan Strategy Director Mari Puoskari Tel. +358 50 537 2595 ENERGIATEHOKKUUDELLA More biogas for Finland [email protected] from waste processed at i Kunnat hallinnoivat Suomessa käyttö, laadun varmistaminen sekä ihmisten hyvinvointi”, painottaa Tuomas Qvick, EcoBuildings & Field Services -liiketoi- Ekokem Circular Economy Village – Gasum and mittavaa rakennuskantaa, minta-alueen johtaja Schneider Electriciltä. joka on pääosin heikossa Biotehdas to cooperate in biogas production Uusissa rahoitusmalleissa pääomaa ei tarvita kunnossa. Valtavasta energiatehokkuuspotentiaalista Monissa kunnissa investoitavan pääoman ja henkilöresurssien An upgraded biogas production materials, district heat, and electricity and – thanks to Gasum’s puute hidastavat energiatehokkuushankkeiden käynnistymistä. facility, gas network connection contribution – into biogas at the Biotehdas Biorefinery. At the huolimatta korjausvauhti Uudenlaisissa rahoitusmalleissa alkupääoma ei kuitenkaan ole Circular Economy Village the recycling rate of municipal waste matelee investointien puuttuessa. välttämätöntä. ESCO (Energy Service Company) -hankinta- and around 10 km of gas pipeline is already 50% and the recovery rate around 98 %, says Ekokem mallissa ulkopuolinen asiantuntija vastaa energiansäästöhank- will be constructed in cooperation Strategy Director Mari Puoskari. WWF:n ja Schneider Electricin keen toteutuksesta, ja kunta maksaa hankkeen kustannukset ta- At the biogas production facility, Biotehdas will be respon- tuoreen raportin mukaan kaisin syntyneillä säästöillä. Takaisinmaksuajan jälkeen kaikki between Gasum and Biotehdas at sible for gas production, while the upgrading and network in- alentuneiden energiakustannusten säästöt jäävät kunnalle. Suu- the Ekokem Circular Economy jection of biogas will be carried out by Gasum. In addition to energiatehokkuusparannukset voidaan rissa korjaushankkeissa tyypillinen takaisinmaksuaika on noin the upgrading facility, Gasum will construct a gas network con- rahoittaa syntyvien säästöjen avulla kymmenen vuotta, mutta kiinteistötekniikan hienosäätö mah- Village in Riihimäki, Finland. To be nection on the site as well as a gas pipeline section that will dollistaa energiansäästön vain kuukausien takaisinmaksuajalla. completed in 2016, the Riihimäki be around 10 km long. Once upgraded, the properties of bio- jopa kokonaan kunnan budjettiin Uudet rahoitusvaihtoehdot tunnetaan vielä melko huonosti, gas correspond fully to those of natural gas. This investment by kajoamatta. eikä hankintalain kanssa haluta ottaa kunnissa riskejä. Rahoi- biogas facility will have an annual Biotehdas and Gasum will enable the direct network injection tusmallien yleistymistä hidastavat esteet olisi kuitenkin helppo production potential of 50 GWh, of renewable and 100 % Finnish biogas from the Ekokem Circu- poistaa oikealla ja ajanmukaisella tiedolla. Raportissa esitellään lar Economy Village for use by a variety of customers in sectors Vantaalla, Turussa ja Rovaniemellä toteutettuja, onnistunei- which corresponds to the annual such as transport, heat production, industrial processes, property ta ESCO-hankkeita. Edelläkävijäkunnat on palkittu muhkeilla energy need of 4 500 cars or 2 000 heating and gas cooking. The investment will increase the an- akennuskanta on Suomen ilmastotavoitteiden kannalta säästöillä, jotka jatkuvat koko rakennuksen elinkaaren ajan. nual volume of biogas injected into the Gasum gas network con- tärkeässä roolissa, sillä energian loppukäytöstä 38 prosent- detached houses. Renewable and siderably from the current level to around 130 gigawatt-hours. tia tapahtuu rakennuksissa. Kasvihuonekaasupäästöistä Kunnat ilmastokriisin ratkaisijoina -raportti: 100 % Finnish, the biogas produced – We want to put Finnish biowaste processing on a sustain- rakennusten osuus on lähes kolmannes, teollisuuden päästöjä http://wwf.fi/mediabank/7680.pdf n able basis, increase the use of biogas and promote the circular Rvastaava määrä. Kunnat ilmastokriisin ratkaisijoina -raportissa at the Circular Economy Village will economy. Our cooperation with Gasum opens up opportunities listataan konkreettisia keinoja siihen, kuinka kunnat voivat pa- be easily accessible in the area covered to offer biogas to more target groups, particularly in transport rantaa omien rakennustensa energiatehokkuutta. use. Biogas is also a component of Finland’s renewable energy – Kaupunkien pohtiessa energia- ja ilmastolinjauksiaan on by the gas network. production target. In 2020, Finland must produce 38 % of its energiatehokkuus polttoainevaihtoehdoista paras. Kaupunkita- energy with renewable energy forms, says Biotehdas Managing son aikajänteellä energiatehokkaiden korjausten takaisinmak- Director Kaisa Suvilampi. suaika on usein lyhyt, jonka jälkeen kaupunki voi päästä kiinni Lisätietoja: – Our cooperation with Ekokem and Biotehdas at the Rii- jopa satojen tuhansien eurojen vuosisäästöihin ja samanaikaises- o be completed in late 2016, at the Ekokem Circular himäki Circular Economy Village is an excellent example and ti leikata päästöjään tuntuvasti, toteaa WWF Suomen pääsih- WWF Suomi Economy Village located in Riihimäki municipal waste a major step forward in the development of the biogas market. projektityöntekijä teeri Liisa Rohweder. will be circulated via the Eco Refinery, Plastic Refin- The project enables the production of biogas from a new type Kovimman uudisrakentamisaallon aikaan 1970–80-luvuilla Jere Lehtomaa, ery and Biorefinery. During the construction phase the Circu- of raw material basis. The Riihimäki production facility will energia oli halpaa, eikä energiatehokkuuteen juurikaan kiinni- puh. 0400 422 659 Tlar Economy Village will provide around 100/120–160 full-time strengthen the role of Finnish biogas in concepts based on the tetty huomiota. Nyt nämä rakennukset odottavat peruskorjaus- equivalents of employment and, once completed, will have 20– circular economy and will considerably increase the volume of ta, jonka yhteydessä myös energiatehokkuus on kannattavaa päi- Schneider Electric 30 employees, with 4–6 of these working at the biogas produc- biogas offered to customers. Thanks to this investment, we’ll be vittää nykystandardeja vastaavaksi. Field Marketing Manager tion facility. able to offer biogas to an even larger number of customers, says Linda Hellroos-Heikkilä – Kiinteistötekniikka on avainasemassa tavoiteltaessa energi- – The Riihimäki Circular Economy Village is Finland’s first Gasum Vice President, Biogas business unit Jukka Metsälä. ansäästöjä. Kiinteistöjen energiatehokkuuden edistämisessä on puh. 050 385 3305 concrete step toward the circular economy. Waste delivered to Biogas is a Finnish biofuel that is always produced from fully huomioitava kiinteistön kokonaisuus, laitteiden oikeanlainen i the Village will be processed into recycled plastics, construction renewable raw materials. n 24 • Voima & Käyttö • 9/2015 Voima & Käyttö • 9/2015 • 25 • Talouselämä • uomen hintakilpailukyky paranee omia aikojaan - mutta para- Wärtsilä awarded repeat order neeko se liian hitaasti? Työvoimakustannukset nousivat Suomessa euroaluetta hi- SUOMEN KILPAILUKYKY taammin toisella vuosineljänneksellä, kertoi Eurostat. to supply exhaust SSuomen työvoimakustannukset kasvoivat vain 1,3 prosenttia, PARANI TAAS: kun ne euroalueella kasvoivat 1,6 prosenttia keskimäärin. Saksassa työvoimakustannukset kasvoivat 3,1 prosenttia, eli gas cleaning systems reilusti yli kaksi kertaa Suomen vauhtia nopeammin. Myös esi- Saksan kustannukset merkiksi Ruotsissa kustannukset nousivat Suomea nopeammin, 2,1 prosenttia. for 3 Finnlines vessels kasvoivat yli tuplasti Kreikassa, Kyproksella ja Italiassa työvoimakustannukset las- kivat, mutta useimmissa EU-maissa ne kasvoivat Suomea nopeammin. nopeammin Hurjimmin työvoimakustannukset laukkaavat nyt Itä-Euroo- pan maissa, kärjessä Latvia, Romania ja Bulgaria. vessels with exhaust cleaning scrubber expectations. Wärtsilä is the market lead- Kyse on pidempään jatkuneesta trendistä. Suomen teollisuu- systems. Finnlines is part of the Grimaldi er in scrubber systems for marine applica- den yksikkötyökustannukset suhteessa Saksan teollisuuteen ovat Group. This is a repeat order as in 2014 tions. We have a very strong track record. kahdessa vuodessa enemmän kuin puolittuneet, kirjoitti profes- Finnlines placed a similar contract to n sori Pertti Haaparanta Akateemisessa talousblogissa. Haaparan- have six of its ships fitted with Wärtsilä's ta arvioi, että hallituksen tavoittelema tuottavuusloikka on käy- exhaust gas cleaning systems. This latest tännössä jo suurelta osin otettu. n contract is booked in the third quarter. The equipment is scheduled for delivery in early 2016. – We are very pleased to call on Wärt- Media contacts: silä again to provide us with the latest emissions abatement technology and Wärtsilä Marine Solutions Skangas ja Porin Prosessivoima Oy know-how. This is an important step to- Environmental Solutions wards having our entire Baltic fleet scrub- Director, Retrofit sopimukseen ber equipped and in fully operational Ms Britt-Mari Kullas-Nyman service, says Tapani Voionmaa, Group tel: +358 10 7091625 LNG:N TOIMITTAMISESTA General Counsel, Finnlines Plc. [email protected] innlines, a leading Ro-Ro and pas- – Repeat orders are always very satis- senger vessel operator with services fying as they represent confirmation that VOIMALAITOKSEN in the North and Baltic Seas, has the performance of the systems delivered Fcontracted Wärtsilä to supply three of its earlier fully meets the owners' needs and i ENERGIANTUOTANTOON

NG-yhtiö Skangas ja energiayhtiö kaasulla. Polttoaineen muutos parantaa jakseen. Tarjoamme ympäristöystävällistä LIITTYY RAUHANEHTOIHIMME Porin Prosessivoima Oy ovat solmi- energiantuotannon hyötysuhdetta ja vä- LNG:tä monipuolisesti eri teollisuuden • Teksti: Jorma Kataja • neet sopimuksen nesteytetyn maa- hentää samalla yhtiön vuosittaisia hiili- tarpeisiin ja meriliikenteeseen sekä ras- kaasun (LNG) toimittamisesta voima- dioksidipäästöjä n. 1 300 tn/v, rikkipääs- kaan maantieliikenteeseen polttoaineek- Llaitokseen Kaanaan teollisuusalueella töjä (SOx) n. 23 000 kg/v, typpipäästöjä si. Maakaasu on erinomainen vaihtoehto Porissa. Porin Prosessivoima ostaa nestey- (NOx) n. 23 000 kg/v ja pienhiukkasia n. korvaamaan raskasta polttoöljyä voima- un vapauduin sota-aikaisesta armeijan palvelusta lahdella oli useampikin laiva ja myös muutama suomalaisalus oli tettyä maakaasua teollisuusalueen tuotan- 1 000 kg/. laitoksen energian tuotannossa ja ympä- 3.10.1944, sain heti jopin. eli 9.11.1944. ss Canopuksen ankkurissa. Siinä sitten seisoimme ja odotimme laituripaikkaa, toprosesseissa käytetyn energian tuotan- – Noudatamme kestävän kehityk- ristöystävällisyys on yksi sen vahvuuksis- lämmittäjäksi. Haimme Gdanskista kivihiiltä, koska lai- muistaakseni yli kaksi viikkoa. Laivoihin emme saaneet min- toon. Nesteytetty maakaasu korvaa öljyn, sen periaatteita ja olemme sitoutuneet ta, sanoo Skangas Oy:n myyntipäällikkö vat olivat suurissa vaikeuksissa, kun ei ollut polttoainetta. käänlaista huoltoa, ei vettä eikä provianttia, puhumattakaan jota on käytetty voimalaitoksen varakat- alentamaan voimalaitoksen päästöjä tiu- Jouni Bedda. KKun jäin pois Canopuksesta 19.1.1945 jouduin olemaan mais- lääkehuollosta, johon olisi ollut tarvettakin. tiloiden polttoaineena. LNG toimitetaan kentuvia päästörajoja vastaavaksi. Nes- LNG on ympäristöystävällinen poltto- sa sen talven. Sain vasta 17.7.9145 jopin ss Peggy Thordeniin, Ainoa yhteys, oli yhteys toisiin ankkurissa oleviin suomalai- kaasumaisena voimalaitokselle yhdysput- teytetty maakaasu on varmempi, kilpailu- aine joka ei sisällä rikkiä. LNG:n avulla trimmarin vakansille. Laiva oli 1784 bruttovetoinen kuivarah- siin aluksiin pienillä veneillä, ja se toimi. Kun sitten lopulta pää- kella Skangasin syksyllä 2016 valmistu- kykyisempi ja ennen kaikkea ympäristön voidaan korvata öljypohjaisten polttoai- ti. Haimme Pohjanlahden satamista, mm. Raumalta ja muualta, simme laituriin, tuli laivaan ensimmäisenä kolme korkea-arvois- vasta Porin LNG -terminaalista. kannalta puhtaampi polttoaine verrattu- neiden käyttöä teollisuudessa, energian- saksalaisten jättämiä vaatevarstoja. Koko Suomen lahden mat- ta upseeria. Nämä komensivat koko laivan miehistön kannelle Porin Prosessivoima Oy voimalaitos na raskaaseen polttoöljyyn.LNG paran- tuotannossa sekä meri- ja maatieliiken- kan kuljimme sisäväylää, koska miinanraivaajat raivasivat auki riviin. Sitten he kulkivat rivin edessä päästä päähän ja hyvin tuottaa energiaa Kaanaan ja Pihlavan taa voimalaitoksemme luotettavuutta ja teessä, ja siten vähentää merkittävästi ulkoväyliä rauhanehtojen mukaisesti. Lastia tuli ruumat täyteen halveksuvasti lausuivat ”hyvin kauan suomalaiset yrittivät pääs- alueen teollisuudelle sekä kaukolämpöä pienentää voimalaitoksen päästöjä, sanoo niistä aiheutuvia pienhiukkas-, sekä rik- jopa kansilastina. tä tänne, vaan eivät päässeet ennen kuin me nyt laskimme tei- Pori Energia Oy:n kaukolämpöverkkoon. Porin Prosessivoima Oy:n toimitusjohtaja kidioksidi-, hiilidioksidi- ja typenoksidi- Sitten lähdimme ajamaan kohti Leningradia – en enää muis- dät”. Alkoihan se lastin purkaminenkin sitten ja me pääsimme Voimalaitoksen pääpolttoaine on puu. Timo Mäki. päästöjä. n ta siellä tarkkaa paikkaa, johon jäimme ankkuriin, mutta jon- lähtemään pois! n Porin Prosessivoima korvaa raskaan – Olemme kiitollisia, että Porin Proses- kinlainen isohko lahdenpohjukka se oli johon asetuimme. Siinä polttoöljyn käyttöä nesteytetyllä maa- sivoima Oy valitsi meidät kaasun toimitta-

26 • Voima & Käyttö • 9/2015 Voima & Käyttö • 9/2015 • 27 • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO •

Höyrytykset ja kattilanuohoukset Sukelluspalvelut H&T – Höyrytys- ja tehdaspesu...... s. 29 Diving Group ...... s. 30 Rannikon Sukelluspalvelu Oy ...... s. 31 Höyrynmyynti Varsinais-Suomen Höyrymyynti Oy ...... s. 28 Sähköasennukseet Laivasähkötyö Oy ...... s. 31 Koneet ja laitteet Puh. +358 20 155 8250 Alfa Laval ...... s. 30 Tiivisteet faksi +358 20 155 8259 Ristikiventie 4, 04300 TUUSULA 0400-506 152, fax 09-273 3351 Tartek Oy ...... s. 30 e-mail: [email protected] Korkeapainepesut ja imupalvelut Tiivistetekniikka ...... s. 30 Pesupalvelu Hans Langh ...... s. 29 Tulenkestäviä muurauksia Kunnossapitopalvelut Erikosmuuraus Oy ...... s. 31 Konemestaripalvelu Korhonen Oy ...... s. 30 Turva- ja Valvontajärjestelmät Käyttövarmuutta teollisuudelle Autrosafe ...... s. 29 Caverion Industria Oy ...... s. 28 Voimalaitos- ja prosessipolttimet Laivadieseleiden huolto ja korjaus JS Oy Pietarsaari ...... s. 31 Marine Diesel Finland Oy...... s. 30 Oilon Energy Oy ...... s. 31

Laivaelektroniikka ja huolto Voimansiirtolaitteet AT-Marine ...... s. 30 Trans-Auto Marin Oy ...... s. 31 PALOVARTIOINTI – BRANDBEVAKNING • Laaja sammutuskalusto, asiantunteva Laivakorjauksia Öljy- ja kaasupolttimia henkilökunta, paloautot ja palopumput • Omfattande brandutrustning, yrkeskunnig ABB ...... s. 30 Laivapoltin ...... s. 31 personal, brandbilar och brandpumpar JAP-Metalli ...... s. 30 PUHDISTUSTYÖT – RENGÖRINGSARBETEN Laivakone ...... s. 31 Öljynpuhdistusratkaisut • Korkeapainepesut ja märkäimut. Teollisuus, laivat, säiliöt... Palosaneeraukset & JVT. KiL-Yhtiöt Oy ...... s. 29 • Högtryckstvättning och våtsugning. Industri, Laivatarvikkeita fartyg, cisterner... Brandsaneringar och RVR. Tecmarin Ship Supply ...... s. 29 LIETTEENKUVAUS – SLAMTORKNING • Lietteen linkousta koko Suomessa. • Slamcentrifugering i hela Finland. Dirty job well done Lämpötekniset laitteet Viitos-metalli Oy ...... s. 30

Paineenalaiset tiivistykset FSC-Service ...... s. 31

Palovartiointia ALANDIA EASY WASH AB Långkärrvägen 14, 65760 ISKMO Alandia Easy Wash ...... s. 29 06 321 8200, päivystys/dejour: 0400 166 263 www.easywash.fi [email protected]

• Airchime / Kahlenberg (USA) paineilmatyfonit • Autronica Fire & Security, Marine (Norja) laivojen palohälytys- , sammutusjärjestelmät Puhdistamme ja testilaitteet • Color Light (Ruotsi) valonheittimet • Pilssit • Kongsberg Maritime As (Norja) lämpö- ja paineanturit (aik. Autronica), • Konehuoneet konehälytysjärjestelmät, navigointijärjestelmät VARSINAIS-SUOMEN • Martechnic Gmbh (Saksa) poltto- ja • Tuotanto- ja prosessilinjat HÖYRYMYYNTI voiteluaineiden testilaitteet • Säiliöiden sisä- ja ulkopuolet VARSINAIS-SUOMEN • Pfannenberg ja E2S (Saksa, Englanti) elektroniset ääni- ja valohälyttimet HÖYRYMYYNTI OY • Wikrolux Oy (Suomi) turvavalaistus • Lämmönvaihtimet • oma tuotanto: Plansafe turvavalokeskukset, perinteiset sekä osoitteelliset järjestelmät • valopylvästaulut

VARSINAIS-SUOMEN Uranuksenkuja 10, 01480 VANTAA P. (09) 2709 0120, F. (09) 2709 0129 Pesupalvelu Hans Langh Oy [email protected] www.autrosafe.fi Alaskartano, 21500 Piikkiö | Puh. (02) 477 9400 | www.langh.fi HÖYRYMYYNTI

28 • Voima & Käyttö • 9/2015 Voima & Käyttö • 9/2015 • 29 • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO •

Konemestaripalvelu Korhonen Oy Konekunnossapidon ammattilainen Tulenkestävät muuraukset ja massaukset • suunnittelu ABB TurboahtimetTurboahtimet • valvonta Savupiippujen muuraus- ja korjaustyöt • varaosahallinta Korkeanpaikantyöt p.Myynti: 010 22 26477Tel. 010 221 1 www.konemestaripalvelu.com Rannikon Sukelluspalvelu Oy [email protected] 010 222 6379 040 5833 090 Coastal Diving Service Ltd Huolto: Tel. 010 222 6477 ERIKOISMUURAUS OY Pikku-Hietanen, Kotka ABB Oy, Turboahtimet PL 117, 04301 TUUSULA 0400 751 399 [email protected] 20 0400 803 926 00750 Helsinki Lasse Niemelä, puh. 040 548 7328, 050 376 7407 [email protected] ABB Oy, [email protected] www.sukelluspalvelu.fi ABBTurboahtimet Asiakaspalvelukeskus p. 010 22 21999 Lyhtytie 20 Erikoismuuraus Oy_140x40.indd 1 27.2.2015 11.41 www.abb.fiPL 20

ABB00751 vaihde HELSINKI p. 010 22 11 www.lst.fi • www.lst.fi/webshop

Twin Disc Merivaihteet ja irrotuskytkimet • Sähkö- ja automaatiosuunnittelu Hamilton Jet • Laivasähköasennukset Vesijetit • Teollisuuden sähköasennukset Transfluid • Sähkömoottoreiden myynti ja huolto Nestekytkimet • Konehuone- ja ulkokansivalaisimet • Kaapeliradat ja tarvikkeet • Webshop (www.lst.fi/webshop) Tarjantie 5, 01400 Vantaa Reich Joustavat kytkimet Puh. 050 558 2100 LAIVASÄHKÖTYÖ OY [email protected]  09 - 684 258 60 www.transauto.fi Rautatehtaankatu 22, 20200 Turku p. (02) 510 0300, f.02 5100 340 www.laivapoltin.fi

Laivadieseleiden huolto ja korjaus Laivasähkötyö_60x52.indd 1 25.5.2015 10.19 Täydelliset konehaalaukset CAT Authorized Marine Dealer KEMEL akselitiivisteet ja -laakerit • koneiden ja moottoreiden Prosessia pysäyttämättä Vaihteiden ja potkurilaitteiden työt huolto- ja asennustyöt Paineenalaiset • männän haalaukset Koneiden linjaukset ja muovivalut FSC-tiivistykset Sälinkääntie 12, 04600 Mäntsälä • putki- ja hitsaustyöt Vuodesta 1977 • pumppujen huollot PUHELIN ISO 9001 -sertifioitu Varoventtilien säätö ja käynninaikainen 0400-870 947 www.marinediesel.fi 0207 631 570 Koestus DENSITEST-menetelmällä Eteläkaari 10, 21420 Lieto 0400-501 763 040-848 6510 Faksi: 0207 631 571 Vuodesta 1985 Puh 020 711 8220 [email protected] Pl 31, 33901 TAMPERE Uranuksenkuja 1 C, 01480 Vantaa Puh. (03) 254 0750, Fax. (03) 254 0751 e-mail: [email protected] www.fsc-service.fi www.laivakone.fi www.shiptekno.fi [email protected]

Sulzer tiivisteet AT-Marine Oy • Pumppuihin, sekoittimiin ja Palveluksessa maalla ja muihin laitteisiin merellä • Täyden palvelun tiivistehuolto • Nopea toimitusaika Navigointi-, ja merenkulkulaitteet • Kommunikointilaitteet • Erikoiselektroniikkalaitteet puolustusvoimille • Säiliömittauslaitteet ja lastausvarret teollisuudelle

Tartek Oy Jyrsijäntie 3, 26820 Rauma www.atmarine.fi Puhelin (02) 8223 406 www.sulzer.com, www.tartek.fi

30 • Voima & Käyttö • 9/2015 navig-atmarine-palveluksessanne.indd 1 21.8.2014,34 9.49 Voima & Käyttö • 9/2015 • 31 Julkisen Alan Merenkulku-, Erikois- Konemestarit ja Energiatekniset KME:n Konemestarit ja energiatekniset ry:n ja Energiatekniset Jame ry:n HOTELLIMATKA TALLINNAAN VAALIKOKOUS 12.12.–13.12.2015 VAALIKOKOUS lauantaina 12.12.2015 klo 10.00 Majoitus Radisson Blu Olumpia 2 hh. Ilmoittautumiset matkalle Markku Onnelalle 15.11.2015 19.11.2015 klo 18.00 Radisson Blu Seaside Hotellissa mennessä mieluiten osoitteeseen Ruoholahdenranta 3, Helsinki 00180 [email protected], tai 040 552 9112. STTK, Mikonkatu 8 A 6.krs, 00100 Helsinki MATKAOHJELMAAN SISÄLTYY Kokouksessa valitaan • Lähtö Länsisatamasta lauantaina 12.12. Ilmoitukseen mukaan syntymäaika. valitaan 22.–23.4.2016 Espoossa pidettävässä johtokunnan jäsenten lisäksi Tallink Superstarilla klo 13.30. Suomen Konepäällystöliiton liittokokouksen edustajat 2016 liittokokoukseen • Saapuminen Tallinnaan klo 15.30. Matkalla tarvitaan passi tai ns. uusi henkilökortti. liittokokousedustajat ja heille varajäsenet sekä • Bistro buffet laivoilla molempiin suuntiin. Lisätietoja nettisivuiltamme www.kme.fi Matkan hinta yhdistyksen jäseniltä on 90 € Konepäällystöliiton liittohallituksen ehdokkaat, • Bussikuljetus hotellille ja avecilta 180 €. varsinainen jäsen sekä 1. ja 2. varajäsen Tervetuloa! • Illallinen kaupungilla, johon kuljetus, Matka maksettava yhdistyksen tilille Hallituksen kokous klo 16.30 Johtokunta paluu hotellille omaan tahtiin. • Aamiainen hotellissa Nordea FI14 1004 5000 0250 83 myös 15.11. Kokouksen jälkeen, perinteinen Joululounas Pianossa • Paluu sunnuntaina 13.12. mennessä, koska joudumme tilittämään matkanjärjestäjälle varauksemme kokonaisuudessaan 16.11.2015. Tervetuloa Tallinnasta Viking XPRS: klo 16.30 KUTSU • Kuljetus hotellilta satamaan. • Tulo Helsinkiin, Katajannokalle klo 19.00 Kokoontuminen Länsisataman terminaalissa, Helsingin Konemestariyhdistys ry:n • Molemmilla laivoilla varattu 2 x B4-hyttiä vaatteita varten. toinen kerros, liukuportaiden oikealla puolella lähtöpäivänä klo 12.45 mennessä. perinteinen Matka on varattu 50 henkilölle. PIKKUJOULU Matkaterveisin Markku yhdistyksen tiloissa lauantaina 5.12 2015 klo 17.00 alkaen Tampereen konemestarit ja Insinöörit ry:n Julkisen Alan Merenkulku-, Erikois- Kutsu on avec ja Energiatekniset Jame ry:n Ilmoittautumiset 2.12 mennessä Kalevi Korhoselle VAALIKOKOUS [email protected] torstaina 26.11.2015 klo 18 alkaen SYYSKOKOUS tai 050 3511 940 Hotelli Cumulus Pinjassa 24.10.2015 klo 13.00 Tervetuloa! Käsitellään sääntömääräiset asiat. Turun konepäällystöyhdistyksen tiloissa, Johtokunta Kokouksen jälkeen tarjotaan iltapala. Puutarhankatu 7,a A2 Turku Tervetuloa! Hallitus klo 12.00 Johtokunta VAASAN KONEMESTARIYHDISTYS TIEDOTTAA Tervetuloa Hallitus Marraskuun kuukausi- ja vaalikokous sekä Jouluateria Turun Konepäällystöyhdistyksen Meny: Tampereen konemestarit ja Insinöörit ry Lauantaina 14.11.2015 klo 18.00 Alkuruoka; Gravi lohi, savulohta, 2xsilli, 2xsilakka, siian mä- järjestää jsäenille teatteri-illan Sulvan Kestikievarissa, Sulvantie 199, 65450 Sulva JOULUJUHLA tiä lisukkeinen, rosollia ja tilliperunat, kananmuna. jäsenistölle/avec Vaasasta lähtevät; Pääruoka; 1. Pekoniin kääritty Chateaubriand, paistetut vietetään tänä vuonna Ravintola Verkahovissa, TAMPEREEN TEATTERISSA • lähtö Vaasan kaupungintalon edestä klo 17.00 pikkuperunat, punaviinikastike. Tai; Verkatehtaankatu 4, Turku Ohjelma: 2. Uunipaahdettua nieriää, voi-sitruunakastike, 28.11.2015, alkaen klo 18.00 ”PIUKAT PAIKAT” • kokous alkaa klo 18.00 perunakompotti. 23.1.2016 klo 14.30 Hinta 44 euroa/osallistuja. • jouluaterialle siirrytään n. klo 19.30 Jälkiruoka; Suklaabrownie portviini-kaneli päärynä, Näytöksen jälkeen on ruokailu Teatteritalon ravintolassa. • paluu Vaasaan klo 23.00 Hinta sisältää: vaniljajäätelöä • erittäin kattavan joulumenun Avecilta peritän teatterilipun hinta 50 euroa, Ilmoittautumiset lauantaina 1.11.2015 mennessä. Yhdistyksen jäseneltä tilaisuus on maksuton, • tuloglögin ruoka heille tarjotaan. Vaasassa; Pekka Uitto 050 540 5431 seuralaiselta peritään 30 € omavastuu. • musiikkia, josta vastaa Tutta Carpelan Ennakkoilmoittautumiset [email protected] tai [email protected] Osallistumisesi vahvistat maksamalla omavastuuosuuden ja Merja Lehtinen marraskuun 20. päivään mennessä Seinäjoella; Keijo Laitinen 040 841 9156 yhdistyksen ti-lille nro FI43 5670 0850 076660 • arpajaiset Martti Nupposelle, puh. 050 522 0730 tai sähköpostilla [email protected] 1.11.2015 mennessä. • tanssia ja Eero Kilpiselle, puh. 050 545 5765. Maksettaessa on käytettävä viitenumeroa 52621. • hauskaa yhdessäoloa Kristiinankaupungissa; Heimo Norrgård 050 313 3484 Avecien lippusuoritukset tilille [email protected] Mainitkaa pääruokavaihtoehto ilmoittautuessanne. Ilmoittautumiset FI64 5730 0820 6273 43 Tilaisuuteen järjestetään yhteiskuljetus. [email protected] tai 20.11.2015 mennessä. puh. 050 5123222 Tervetuloa Tervetuloa kulttuurin pariin! Hallitus Tervetuloa! Johtokunta

32 • Voima & Käyttö • 9/2015 Voima & Käyttö • 9/2015 • 33 • Siht. Timo Kesti Nro 011 Sähköpostiosoitteiden loppuosa on • Varapuh.joht. Pentti Mäkeläinen Seponkatu 30, 94830 Kemi Konemestarit ja Energiatekniset KME *@lahdenkonemestariyhdistys.fi Virkotie 5, 87200 Kajaani JÄSENYHDISTYKSET / puh. 044 099 3900 (Perust. – Grund. 1958) puh. 050 358 2146 Nro 014 • Rah.hoit. Marja-Leena Huuska www.kme.fi Mikkelin Konepäällystöyhdistys • Siht. Timo Myllyniemi Heikinkuja 10, 94100 Kemi (Perust. – Grund. 1948) [email protected] MEDLEMSFÖRENINGAR puh. 041 507 8442 • Puh.joht. Pertti Roti puh. 09 617 3041 • Puh.joht. Seppo Piira Yhdistys kokoontuu erikseen ilmoitettuna [email protected] Suentassu 4, 50150 Mikkeli Rovaniemen kerho SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITON ajankohtana puh. 044 735 3726, t. 015 195 3808 • Varapuh.joht. Jarmo Lahdensivu [email protected] • Puh.joht. Reijo Rajala JÄSENYHDISTYKSET / Nro 008 puh. 045 125 4859 Kolpeneentie 41 C 4, 96440 Rovaniemi Keski-Pohjanmaan Konemestariyhdistys – [email protected] • Varapuh.joht. Osmo Blom puh. 040 591 3318 FINLANDS MASKINBEFÄLSFÖRBUNDS Mellersta Österbottens Kölikaari 29 D 44, 50170 Mikkeli Maskinmästareförening • Siht. Juha Uimonen (päivätyö) puh. 040 564 4829 • Siht. Harri Juntunen MEDLEMSFÖRENINGAR (Perust. – Grund. 1939) puh. 0400 059 015 Karjatie 16, 96900 Saarenkylä [email protected] • Siht. Tapio Haverinen • Puh.joht. Lauri Mattila Aurakatu 5 H 59, 50190 Mikkeli • Rah.hoit. Tapio Saarelainen • Varasiht. Taneli Varjus Näretie 15, 96190 Rovaniemi Nro 001 helgfria onsdagen i månaden kl. 18.00, styrelsemöte Kihutie 15, 68630 Pietarsaari puh. 044 735 3739 puh. 040 709 5798 [email protected] puh. 050 583 8701 Etelä-Saimaan Konepäällystöyhdistys kl. 17.30. Juni, juli och augusti, inga möten puh. k. 06 723 4538, t. 040 849 9750 (Perus. – Grund. 1921) • Varapuh.joht. Teuvo Pietilä • Rah.hoit. Lasse Laaksonen (päivätyö) • Rah.hoit. Mika Manninen • Laiva-asiamies Kai Väisänen Nro 004 puh. 040 739 3363 Mukulapolku 3, 50100 Mikkeli Villentie 5, 90850 Martinniemi • Puh.joht. Tapani Hirvonen Helsingin Konemestariyhdistys Runsanmäki 4, 68660 Pietarsaari puh. t. 0204 169 284, 040 585 2284 [email protected] puh. 044 735 3898 puh. 0500 184 220 Iltaruskonkuja 5, 55120 Imatra (Perus. – Grund. 1869) [email protected] [email protected] puh. 040 540 1385 • Siht. Esa Jylhä Yhdistyksen sähköpostiosoitteet ovat • Puh.joht. Kimmo Kojamo [email protected]. Yhdistyksen postiosoite Kuukausikokoukset tammi-, maalis-, touko-, Nro 016 • Varapuh.joht./Rah.hoit. Seppo Pääkkönen Kermatie 4, 67900 Kokkola Myötätuulenkuja 4 B 24, 02330 Espoo puh. k. 040 556 1667, t. 040 779 8508 on Ristolantie 10 A, 00320 Helsinki. Yhdistyksen syys- ja marraskuussa kuukauden ensimmäisenä Pargas Maskinbefälsförening Kornetinkatu 1 as. 10, 53810 Lappeenranta puh. 040 747 9865 yleisistä kokouksista ilmoitetaan ensisijaisesti arkitiistaina klo 20.00 Ravintola Pruuvi, Mikkeli (Perust. – Grund. 1925) puh. 0400 208 745 [email protected] • Rah.hoit. Pertti Nevala Voima ja Käyttö -lehdessä ja www.kme.fi. Mutta Kedontie 20 H 28, 68630 Pietarsaari ellei se jostain syystä ole mahdollista, kuukauden Nro 015 www.pargasmaskinbefal.fi • Siht. Pekka Sievänen • Varapuh.joht./siht. Jari Luostarinen ensimmäisen maanantain Helsingin Sanomissa. Kalervonkatu 53, 53100 Lappeenranta puh. t. 0204 169 757, 040 585 2757 Oulun Konemestariyhdistys Tyynelänkuja 5 E 65, 00780 Helsinki • Ordf. Tage Johansson puh. k 05 451 3106, 050 437 5649 (Perust. – Grund. 1903) puh. k. 050 310 3347, t. 09 617 3770 Skogsuddevägen 8, 21600 Pargas [email protected] Nro 009 Nro 012 [email protected] tel. hem 044 458 0425, 040 845 8042 Keski-Suomen Konemestariyhdistys Kuopion Konepäällystöyhdistys • Puh.joht. Jouko Saarela Kokoukset syys-toukokuun aikana, kuukauden (Perust. – Grund. 1947) Kurkelantie 1 C 8, 90230 Oulu • Rah.hoit. Raimo Harju (Perus. – Grund. 1899) • Viceordf./kassör Jan-Erik Söderholm kolmantena arkikeskiviikkona klo 18.00 puh. 040 533 6194 Kirjokalliontie 15 A, 00430 Helsinki Skepparvägen 35, 21600 Pargas Lappeenrannan Upseerikerho, Upreeritie 2, • Puh.joht. Pasi Peräsaari [email protected] puh. 050 356 2716 www.kkpy.fi tel. 040 753 0554 Lappeenranta Hiskinkuja 4, 41160 Tikkakoski [email protected] janerik/[email protected] • Puh.joht. Ilkka Relander • Siht. Ari Heinonen Nro 002 Kokoukset pidetään syys-toukokuun välisenä • Varapuh.joht. Hannu Orslahti Humpintie 172, 73100 Lapinlahti Hekkalahdentie 24, 90820 Kello puh. 040 354 6047 • Sekr. Berndt Karlsson Haminan Konemestariyhdistys aikana (vaalikokous joulukuussa ja vuosikokous Kuikantie 322, 41140 Kuikka puh. 040 709 7323 puh. 0400 540 493 [email protected] Tervsundsvägen 150, 21600 Pargas (Perus. – Grund. 1947) maaliskuussa) kuukauden ensimmäisenä tel. 040 735 2182, 02 458 0017 arkikeskiviikkona klo 19.00, osoitteessa • Varapuh.joht. Sami Koponen • Rah.hoit. Kai Väisänen [email protected] • Puh.joht. Juha Suomalainen Tunturinkatu 5 A 3, 00100 Helsinki. Mikäli em. • Siht. Tapio Roiha Luhtalahdentie 71, 71330 Räsälä Satamakatu 21 A 18, 40100 Jyväskylä Villentie 5, 90850 Martinniemi Humaljoenkatu 14, 49400 Hamina ajankohta on pyhä- tai aattopäivä, pidetään kokous Nro 017 seuraavan viikon keskiviikkona. Tervetuloa puh. 040 845 6791 • Siht. Veijo Tolonen puh. 0500 184 220 puh. 040 171 9161 [email protected] Porin Konemestariyhdistys [email protected] Lehtoniementie 114 C 82, 70840 Kuopio • Rah.hoit. Pekka Raatikainen puh. 040 709 7336 (Perust. – Grund. 1894) Nro 005 • Teollisuusjaoston yhdysmies • Varapuh.joht. Niilo Siro Sääksmäentie 10, 40520 Jyväskylä Hämeenlinnan Konemestariyhdistys Hannu Pesonen Puh.joht. Pasi Kaija Niinistöntie 16, 49660 Pyhältö puh. 0400 861 208 • Rah. hoit. Merja Korhonen (Perust. – Grund. 1945) Toppilansaarentie 3 C 49, 90500 Oulu Setäläntie 16, 29200 Harjavalta puh. 040 502 8131 Häntäahontie 33, 70800 Kuopio Kokoukset kuukauden toisena keskiviikkona klo puh. 040 709 7198 puh. 0400 372 882 puh. 050 389 1694 • Puh.joht. Markku Säynäjäkangas 19.00 Ravintola Sohvissa [email protected] [email protected] • Siht./rah.hoit. Juhani Jussilainen Länsitie 25, 12240 Hikiä Torpparinpolku 1, 49410 Poitsila Kuukausikokoukset talvikuukausina erikseen puh. t. 0107 551 267, 050-400 5965 Kuukausikokoukset Oulu laivalla. Toppilan satama. • Varapuh.joht. Jorma Elo puh. 040 554 5239 Nro 010 ilmoitettuna aikana Kotkan Konepäällystöyhdistys 20.1., 10.2., 14.4., 12.5., 8.9., 13.10., ja 8.12. klo Kivenhakkaajankatu 33, 28130 Pori • Varapuh.joht. Lauri Päivänen 18.00. Maaliskuun vuosikokouksesta ja marraskuun puh. 050 586 3528 Yhdistyksen kokouksista ilmoitetaan kirjeitse Mäntytie 7, 12540 Launonen (Perust. – Grund. 1923) Nro 013 vaalikokouksesta erillinen ilmoitus puh. k. 019 762 139 www.kotkaengineers.fi Lahden Konemestariyhdistys • Siht./Rah.hoit. Timo Kuosmanen Nro 003 (Perust. – Grund. 1945) Aittaluodonkatu 4 E 43, 28100 Pori Svenska Maskinbefälsföreningen i Hfors • Siht. Seppo Helminen • Puh.joht. Mikko Järvinen Raahen kerho puh. 0400 439 995 (Perust. – Grund. 1909) Aleksinkatu 8, 11130 Riihimäki www.lahdenkonemestariyhdistys.fi [email protected] puh. 0400 527 006 Rauduskatu 21, 48770 Kotka puh. 040 564 6352, 05 289 938 • Puh. joht. Hannu Pesonen • Ordf./sekr. Henrik Eklund • Puh.joht. Mikko Anttila Toppilansaarentie 3 C 49, 90500 Oulu • Laiva-asiamies Pertti Venttinen Söderbyvägen 50, 10600 Ekenäs • Rah.hoit. Risto Mukkala • Varapuh.joht. Antti Luostarinen Västäräkinkuja 16 as. 4, 15810 Lahti puh. 0400 372 882 Hiekkapellontie 18, 28610 Pori tel. 050 452 5688 Hämeenkatu 13 B 20, 05800 Hyvinkää puh. 045 671 7801 [email protected] puh. 0400 556 345 [email protected] puh. 050 530 0418 Käpylänkatu 2 A 12, 48600 Kotka puh. 050 355 2083 puheenjohtaja@lahdenkone...* [email protected] • Siht./rah.hoit. Pentti Ala-Lehtimäki • Viceordf. Bo Wickholm Nro 007 • Siht./rah.hoit. Jouko Pettinen • Varapuh.joht. Kari Nygren Saminaarinkatu 9 A 23, 92100 Raahe Kokoukset tammi-toukokuun ja syys-joulukuun Lisebergsvägen 33, 01180 Kalkstrand Kemin Konemestariyhdistys Ruolankatu 20 A 42, 15150 Lahti puh. 040 504 5119 aikana joka kuukauden toisena keskiviikkona klo tel. 0400 670 745 Rotinpää 39, 48300 Kotka (Perust. – Grund. 1941) puh. 0400 432 824 [email protected] 18.30 Porin Klubilla, Eteläranta 10. Vuosikokous [email protected] • Siht./rah.hoit. Juha Sinivaara huhtikuussa ja vaalikokous joulukuussa • Kassör Leif Wikström • Puh.joht. Tapio Huuska Viherlaaksontie 9, 15200 Lahti Brovägen 2 bst. 1, 02400 Kyrkslätt Heikinkuja 10, 94100 Kemi puh. 050 554 1177 Kajaanin kerho tel. 050 331 0180 Kokoukset talvikuukausien ensimmäisenä puh. 050 598 9015 arkitorstaina klo 18.30 kokouspaikka Ravintola sihteeri@lahdenkone...* Vausti • Puh.joht. Taisto Karvonen Föreningens lokal Stora Robertsgatan • Varapuh.joht. Kalle Kostamo Kuukausikokoukset tammi-toukokuun ja syys- Koivikoskenkatu 17 A 8, 87100 Kajaani 36 – 40 D 51. Obs. Ingång via Fredrikstorget där Perttusenkatu 25, 94600 Kemi joulukuun ensimmäisenä arkistorstaina klo 19.00 puh. 0400 278 695 summertelefon finns. Månadsmöten den första puh. 040 4504 7199 Hotelli Cumuluksessa.

34 • Voima & Käyttö • 9/2015 Voima & Käyttö • 9/2015 • 35 [email protected] SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITTO – Nro 018 Nro 023 • Sekr. Harry Holmström Rauman Konepäällystöyhdistys Julkisen alan merenkulku-, erikois- Österbygge bst 1, 22730 Kökar • Varapuh.joht. Harri Piispanen FINLANDS MASKINBEFÄLSFÖRBUND (Perust. – Grund. 1926) ja energiatekniset JAME tel. 040 725 0934 Kattarakatu 3, 21260 Raisio (Perust. – Grund. 1950) puh. 050 445 9932 Lastenkodinkuja 1/ Barnhemsgränd 1 • Puh.joht. Anitta Heikura • Kassör Thomas Strömberg [email protected] 00180 Helsinki / Helsingfors Mäkitie 6 A 2, 26840 Kortela www.jame.fi Granvägen 54, 22100 Mariehamn puh. 044 455 8040 tel. 018 15 572 Fax 09 694 8798 [email protected] • Siht./jäsenkirjuri Heimo Kumlander • Puh.joht. Heino Kovanen Betaniankatu 2 as. 16, 20810 Turku www.konepaallystoliitto.fi Vihertie 53 B, 01620 Vantaa Om ej Strömberg är anträffbar, kontakta Hans puh. 040 593 4021 • Varapuh.joht. Kari Sinikallas puh. 040 541 1469 Palin. Månadsmöte den andra tisdagen i månaden [email protected] Koulurantie 541, 26560 Kollaa [email protected] kl. 19.30 i Hotell Arkipelag. Inga möten juni, juli, Talous / ekonomi puh. 044 377 5031 augusti • Rah.hoit. Ismo Sahlberg Jäsenasiat / medlemsärenden [email protected] • Varapuh.joht. Tommi Nilsson Gunne Andersson puh. 050 454 2437 Suomenlinna C 52 A 1, 00190 Helsinki [email protected] Nro 026 • Rah.hoit. Petteri Uutela puh. 040 507 6454 Kokkolanseudun konemestarit 09 5860 4815 Hakapolku 4, 27100 Eurajoki • Huoneistoasiat Rauno Palonen (Perust. – Grund. 1974) puh. 050 517 2271 • Siht. Pekka Savikko [email protected] Varsojankatu 33, 20460 Turku Varkkavuorenkatu 19 B 46, 20320 Turku Toiminnanjohtaja / verksamhetsledare [email protected] • Puh.joht. Järvinen Tapio Leif Wikström puh. 040 533 3822 Raksontie 18, 67700 Kokkola • Siht. Mervi Fagerström puh. 050 334 3810 09 5860 4815, 050 331 0180 Jepyrtie 17, 26200 Rauma • Huvitoimikunta Jarmo Mäkinen • Rah.hoit. Hannele Haaranen puh. 044 533 8371 Tikkumäenkuja 2 A 10, 20300 Turku Kalliopohjantie 5 E 50, 04300 Tuusula • Varapuh.joht. Kalliokoski Tomi mervi.fagerströ[email protected] puh. 050 512 3222 puh. 0500 631 155 Asiamiehet – ombudsmän [email protected] Kahvikuja 12, 67600 Kokkola puh. 040-172 6003 Joachim Alatalo Kuukausikokoukset pidetään talvikuukausina Turun kerho erikseen ilmoitettavana ajankohtana Yhdistyksen kokoukset pidetään joka kuukauden 09 5860 4812, 050 345 1052 ensimmäisenä arkitorstaina (syys-toukokuu) • Siht. Niemonen Veli • Puh.joht. Mauno Hasunen klo 19.00 yhdistyksen huoneistossa Markusbackantie 303, 68410 Alaveteli Päivi Saarinen Nro 019 Siltavoudinkatu 1 as. 19, 21200 Raisio Puutarhakatu 7 a as. 2, 20100 Turku. Helmikuun puh. t. 864 8577 tai 050 386 2805 puh. 050 511 0077 09 5860 4811, 040 525 7805 Savonlinnan Konemestariyhdistys kuukausikokous on yhdistyksen vuosikokous (Perust. – Grund. 1933) ja joulukuun kokous on vaalikokous. Ikäveljet • Rah.hoit. Similä Sami Sami Uolamo Vaasan kerho kokoontuvat joka tiistai (syys-toukokuussa) Vesakkotie 1, 67700 Kokkola 09 5860 4813, 043 824 3099 • Puh.joht. Esa Pekkinen klo 10.00 – 12.00. Yhdistyksen sähköposti on puh. 050 403 2400 Aino Actén puistotie 2 A 1, 57130 Savonlinna [email protected] ja kotisivut www.tkpy.fi. • Puh.joht. Åke Norrgård Yhdistyksen tilinumero on Osuuspankki Eriksgränd 3, 646120 Övermark Nro 027 [email protected] • Varapuh.joht. Juha Puurtinen puh. k. 06 225 3695 FI75 5710 0420 3995 29 (vuokrat, lahjoitukset yms., Pohjois-Karjalan Konemestariyhdistys [email protected] Tottinkatu 2 B 16, 57130 Savonlinna ei osallistumismaksuja). (Perust. – Grund. 1987) puh. 050 599 6541 Huvitoimikunnan tilinumero, johon maksetaan • Siht. Pertti Toropainen Rinnetie 5, 69400 Vaasa kaikki osallistumismaksut, on Osuuspankki • Puh.joht. Jukka Ahtonen • Siht./rah.hoit. Veijo Anttonen puh. 06 325 9399 FI53 5710 0420 3995 37 Rauhankatu 37, 80100 Joensuu Kangasvuokontie 21 C 27, 57220 Savonlinna puh. 050 412 1050 JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TYÖTTÖMYYSKASSA – JYTK puh. 0400 847 720 Nro 022 Yhdistyksen kokouksista ilmoitetaan Voima ja Käyttö –lehdessä OFFENTLIGA- OCH PRIVATA SEKTORNS ARBETSLÖSHETSKASSA- JYTK • Varapuh.joht. Pertti Tuhkanen Kokoukset pidetään erikseen ilmoitettavana Vaasan Konemestariyhdistys – puh. 040 735 8286 ajankohtana Vasa Maskinmästareförening Nro 024 (Perust. – Grund. 1911) Asemamiehenkatu 4 / Puh.palvelu / tel.service Loviisan Voimalaitosmestarit • Siht. Seppo Luostarinen Stationskarlsgatan 4 020 690 069 Nro 020 (Perust. – Grund. 1974) Pajatie 14, 80710 Lehmo Tampereen Konemestarit ja Insinöörit www.vaasankonemestarit.fi 00520 Helsinki / Helsingfors (arkisin / vardagar klo. 9.00 – 15.00) • Puh.joht. Pekka Vainio (Perust. – Grund. 1937) • Puh.joht./ordf. Timo Leppäkorpi • Rah.hoit. Jorma Taivainen Pohjolantie 46, 04230 Kerava puh. 050 530 3330 Opotantie 5, 80230 Joensuu Neuvonta / Info 020 690 871 [email protected] • Puh.joht. Pentti Aarnimetsä puh. 040 483 8470 puh. 0400 661 680 Tieteenkatu 6 A 74, 33720 Tampere • Varapuh.joht. Heimo Norrgård puh. 040 758 9869 • Varapuh.joht. Timo Järvimäki puh. 050 313 3484 Nro 029 Fax 020 789 3872 www.jytk.fi [email protected] Reitsaarentie 41, 48910 Kotka Luotsikutterinkuljettajat – Lotskutterförarna puh. 041 436 6017 • Siht./sekr. / rah.hoit./kassör (Perust. – Grund. 1989) • Varapuh.joht. Martti Nupponen [email protected] Veli-Pekka Uitto Porrassalmenkuja 4 A 11, 33410 Tampere puh. 050 540 5431 • Puh.joht./ordf. Kari Nyholm puh. 050 522 0730 • Siht. Markku Sopanen Aleksis Kiven katu 33 A, 00520 Helsinki TOIMISTO TIEDOTTAA / BYRÅN MEDDELAR Kuovintie 2, 49220 Siltakylä • Laiva-asiamies Timo Leppäkorpi puh.050 464 8145 • Siht. Eero Kilpinen puh. 05 220 1776 [email protected] Merimiespalvelutoimisto: Sjömansservicebyrån: Ahvenisjärventie 22 C 42 Yhdistys kokoontuu talvikuukausina 33720 Tampere • Rah.hoit. Pekka Tahvanainen puh. 09 668 9000 tel. 09 668 9000 kuukausikokouksiin neljä (4) kertaa: -syyskuussa, • Varapuh.joht./viceordf. Teemu Kouri puh. 050 545 5765 Runar Schildtintie 18, 07920 Loviisa -joulukuussa, kuukausi/vaalikokous, -helmikuussa, Talomäenkatu 14, 20810 Turku [email protected] puh. k. 019 509 035, t. 019 550 4112 kuukausi/vuosikokous sekä toukokuussa, em. puh. 044 569 0065 Merimieseläkekassa: Sjömanspensionskassan: kokouskuukausien ensimmäisenä arkitorstaina, • Rah.hoit. Joachim Alatalo puh. 010 633 990 tel. 010 633 990 ellei toisin ilmoiteta. Kokouspaikka: Hotelli Teklan Nro 025 • Siht. Ari Tarkia puh. 050 345 1052 ravintola Brando, Palosaarentie 58, klo 18.00 Ålands energi och sjöfartstekniska puh. 050 347 1735 förening ÅESF Uudenmaankatu 16 A Nylandsgatan 16 A Kuukausikokoukset pidetään erikseen Föreningen har månadsmöten fyra (4) gånger under (Perust. – Grund. 1942) • Rah.hoit. Ari Pöyhtäri ilmoitettavana ajankohtana 00120 Helsinki 00120 Helsingfors vinterhalvåret: -september, -december/valmäte, Lassentie 7, 68100 Himanka -februari/årsmöte, samt maj. Månadsmöten hålles www.maskinisterna.ax Nro 021 första helgfria torsdagen, om inte annan meddelas. Nro 030 www.merimieselakekassa.fi www.sjomanspensionskassan.fi Turun Konepäällystöyhdistys Mötesplats Hotelli Tekla, restaurang Brando, • Ordf. Hans Palin Energiainsinöörit (Perust. – Grund. 1874) Brändövägen 58, kl. 18.00 Ljungvägen 4, 22100 Mariehamn (Perust. – Grund. 1992) tel. 040 723 7220 Kela FPA www.tkpy.fi [email protected] • Puh.joht./siht. Antti Laaksonen Merimiehen sosiaaliturva ja Infopaket om sjukförsäkring av sjömän Talpiakuja 6 F 33 sairausvakuutus www.kela.fi/web/sv/-/nytt-infopaket-om- • Puh.joht. Jukka Lehtinen • Viceordf. Ole Ginman 20610 Turku Somersojantie 13, 21220 Raisio www.kela.fi/merimiehet sjukforsakring-av-sjoman Musterivägen 2, 22410 Godby puh. 050 313 8748 puh. 050 557 3238 tel. 0500 566 503 [email protected]

36 • Voima & Käyttö • 9/2015 Voima & Käyttö • 9/2015 • 37 MATKA WHITE ROSILLAETELÄ-AMERIKKAAN • Teksti: Jorma Kataja •

Säästä tilaa erronpa tässä ms White Rosen matkoista, joista ensim- karnevaalit parhaillaan ja meno oli valtavaa, mekin pääsimme Vahteruksen mäisen tein 20.11.1957. Laiva oli 5251 Brutto vetoinen sitä näkemään. Plate & Shell Levylämmönsiirtimillä kuivalastialus, se oli valkoinen kaunis laiva. Se oli juu- Sitten oli vuorossa matkan pääkohteet Argentiinassa, ensin ri tullut Itä-Aasiasta, jossa se oli ryvettynyt. Matkalla Suomeen Buenos Aires, mikä oli myös kaunis puistomainen kaupunki. Oli Kse oli poikennut Puolassa, missä laiva sai ilotytöiltä lempinimen myös eläintarha jota kuvasimme paljon. Sitten oma lukunsa oli Ruosteruusu. Vaikka se täällä Suomessa maalattiinkin uudestaan tietysti Evitan ja Peronin palatsi, joka oli silloin vielä täydessä valkoiseksi, säilyi lempinimi vielä pitkään. Huollon jälkeen läh- loistossaan. Sitten seurasi matkan viimeinen Argentiinassa ol- dimme ajamaan kohti Etelä-Amerikan Brasiliaa ja Argentiinaa. lut satama, sinne ajoimme kahdeksan tuntia Rio Parana jokea. Päiväntasaajalla suoritettiin perinteiset linjakastajaiset, josta jo- Kaupunki oli Rosario, siellä lastasimme koko lastin rehukakkuja kainen osallistunut sai todistuksen. säkeissä. Lastin kantoi miehet säkeissä selässään neljän tunnin Meillä oli pasiseerina vanhempi teologian tohtori, joka oli jaksoissa laivaan. Siksi lastaus kesti kaksi viikkoa. Kaupunki oli menossa Riioon johonkin konferenssiin. Ensimmäinen satama nykyaikainen, leveät puistoreunaiset kadut, josta sai varakkaan • Höyrylauhduttimet • Höyrynmuuntimet jossa poikkesimme oli Resifee, eli vanhalta nimeltään Perna- tuntuisen kuvan. Varsinkin keskikaupungilla johon me etupääs- • Öljynlämmittimet ja jäähdyttimet puulsko, n. keskipäivällä tulimme satamaan. Kun oli pitkä me- sä tutustuimme, kadun varret toinen toisensa vieressä kaksiker- • Savukaasun lämmöntalteenotto rimatka takana, halusi tohtori vähän verrytellä ja lähteä maihin roksisia sisäpatiolla varustettuja yhden perheen taloja. Meille tu- • Lämmöntalteenottosiirtimet kävelemään. Osa pojista tunsivat tämän sataman paikalliset olo- li tavaksi joka ilta töiden jälkeen lähteä kaupungille syömään HYVINVOINTIA suhteet, jotta eivät olleet kovin turvallisia yksinäiselle vanhal- loomoa, Argentiinan loomo on aivan fantastinen. Se on joka le pastorille – johtuen siitä, että satamasta johti vain yksi pitkä ravintolassa erilainen, kun sitä joskus kysyimme, oli vastaus että YDINSÄHKÖLLÄ silta kaupunkiin jota aktiivit ilotytöt tarkasti valvoivat. Tämä se on salaisuus, joka kulkee suvussa isältä pojalle. oli seurausta Brasilian sen aikaisesta naisten sosiaalisesta tilan- Sitten meille sattui erikoinen tapaus. Istuimme loomon jäl- Pruukintie 7, 23600 Kalanti, puh. 02 840 70 teesta. Mutta emmehän me voineet kaikkea vanhalle pastorille keen ravintolan katuterassilla kaljalla. Meillä kaikilla oli aina www.vahterus.com selvittää. Hän vain viittasi kädellään ja sanoi, ”kyllä minä olen amerikkalaisia sikaretteja mukana kun lähdimme kaupungille. www.tvo.fi pahoissakin paikoissa käynyt, kyllä minä selviän”, kun ehdotim- Siksi että ne oli helppo muuttaa pesoiksi jos käteisvarat sattui- me että menisimme töiden jälkeen yhdessä, se olisi turvallisem- vat loppumaan. Sillä kertaa porukassa olivat kipinä, toinen pe- paa. Tohtori lähti, ja ei kestänyt kauankaan kun hän tuli takai- rämies, nuori säkäkokki ja minä. Siinä rupatellessamme tuli lä-

Examensarbete Degree Thesis sin läähättäen hikisenä. Musta puku osittain revittynä, hän vain hipöytään aristokraattisen näköinen pariskunta mukana kaunis Högskolan på Åland Högskolan på Åland / Åland University of Applied Sciences läähättäen hoki, ”herra jumala, herra jumala, se on maanpääl- noin 17–18 vuotta vanhan tyttärensä kanssa. Mies rupesi kaiva-

Utbildningsprogram: Maskinteknik Study program: Mechanical Engineering linen helvetti”. No hän meni hyttiinsä, eikä tullut sieltä pois maan taskujaan, ilmeisesti etsi tupakkaa, kun ei löytänyt rupesi Författare: Kim Troberg & Benjamin Byman Author: Kim Troberg & Benjamin Byman Arbetets namn: Uppvärmning av utomhusbar med spillvärme från avgaspannor Title: Heating of Outdoor Bar Using Surplus Heat Produced by Exhaust ennen Riioa, jossa meni konferenssiin. Myöhemmin kuulimme katselemaan ympärilleen, ilmeisesti katsoi olisiko myyjä lähet- ombord på M/S Finlandia Boilers onboard M/S Finlandia että pastori oli saanut infarktin ja joutui Riiossa sairaalaan. Me tyvillä. Silloin säkäkokki ampaisi ylös ja meni tarjoamaan tu- Handledare: Claes Ekström Academic Supervisor: Claes Ekström Uppdragsgivare: Rederi Ab Eckerö Technical Supervisor: Eckerö Group merimiehet kyllä selvisimme sieltä ilman henkisiä vaurioita, sillä pakka-askin. Mies tarjosi rahaa, mutta säkä ei ottanut vastaan,

Abstrakt: Abstract: mehän olemme kaiken kokeneet. häntä kiinnosti vain tyttö. Tämän kai mieskin huomasi, koska Syftet med detta examensarbete är att undersöka möjligheterna att installera ett värmesystem The purpose of this thesis is to examine the possibilities of installing a heating system for a Seuraava satama oli Rio de Janeiro, siellä olikin niin paljon hän kiitti ja kutsui meidät kaikki kotiinsa patiolle iltaa viettä- till M/S Finlandias utomhusbar. Baren är placerad på däck nio, vars klimat är blåsigt och outdoor bar located on sun deck onboard a Finnish flagged passenger ferry named M/S vapaa-aikaa että kapteeni orkanisoi miehistölle kaupunkikier- mään. Tietysti me lähdimme, sehän oli meille suuri vaihtelu yk- kallt. Genom att konstruera ett system för uppvärmning av lokalen skulle man dels ta tillvara Finlandia. The outdoor bar, which is located on deck nine often has a windy and cold roksen. Kun oli pyhäpäivä, kävimme vierailulla 1800-luvulla sitoikkoiseen elämään. Talo oli kaksikerroksinen, sinne oli kulku climate. By constructing a heating system for this area, not only would the advantages be det värmeöverskott som produceras, samtidigt som man förlänger säsongen för resenärerna Brasiliaa hallinneen keisarin kesäpalatsissa, joka sijaitsi Petropo- aidassa olevan portin ja pienen puistikon kautta. Patiota kiersi ombord. that surplus heat produced is utilized, it would also extend the season for the passengers on board. lissa. Siellä oli loistohotelli Quitandinha, jossa saimme tutustua parveke aivan ympäri ja pation harvassa välikatossa kasvoi viini- Två av fartygets huvudmotorer och hjälpmotorer är försedda med avgaspannor som tar paikan historiaan. Sieltä lähdimme keskikaupungille ja silloin rypälepensaita, joista kypsät tertut roikkuivat, osa vielä raakoi- tillvara på energi i avgaserna. Ångproduktionen är under normal drift över den förbrukning Two of the ship's main engines and auxiliary engines are equipped with exhaust gas boilers tuli tunne että pitäisi saada jotain syömistäkin. Poikkesimme na. Tyttären nimi oli Norma, hänen ja säkän ystävyys kehittyi that utilize the energy in the exhaust gases. During normal operation the steam production is som fartyget har, vilket innebär att överskottet av ånga inte utnyttjas och därför dumpas via pieneen ruokabaariin, mutta siellä oli koko henkilökunta vain nopeasti. Saimme tietää että äiti oli ranskalainen ja isä belgia- en kondensor. higher than the consumption of the vessel, which means that the excess steam is not used and is therefore dumped trough a condenser. portugalinkielisiä, eikä meistä osannut kukaan portugalia. Sii- lainen, ammatiltaan isä oli tullipäällysmies. Kokit olivat kovassa Arbetet har under hösten 2014 och vintern 2015 omfattat ett flertal mätningar ombord för att nä sitten tuli pieni ropleema, joka kuitenkin selvisi, kun joku kurssissa Argentiinassa. Se taisi olla syy, että meidät kutsuttiin samla in information om den värmeeffekt som finns att tillgå vid olika driftförhållanden. During the fall 2014 and winter 2015 this thesis has included several measurements onboard pojista keksi että koitetaan markkeerata kanaa – ja senhän älysi useamminkin sinne iltaa viettämään. Siellä me vietimme useita to collect information regarding the energy output available during different operating Utgående från erhållna mätvärden har beräkningar utförts, vars resultat har används för att kokki heti ja kohta roikotti elävää kanaa nähtäväksi. No se kan- iltoja, varsinkin kun Normalla oli useita ystäviä, joita hän kutsui conditions. konstruera ett värmesystem. aruoka oli kyllä tosi sitkeä, mutta lähti siitä se pahin nälkä. meidän seuraksi. Norman ja säsäkokin romanssi kai eteni jolle- Based on the obtained measurement values, calculations have been performed. The results Petropolis oli korkealla paikalla noin 1,5–2 kilometriä meren- kin asteelle, mutta en siitä vaiheesta tiedä tämän enempää. Kun have been used to design a heating system. pinnasta. Sieltä tulimme hammaspyöräjunalla alas Riioon. Siel- saimme Rosarion lastin laivaan, lähdimme hakemaan vielä Bra- tä jatkoimme matkaa Santokseen. Se on kaunis kaupunki ja hie- siliasta lastin täydennystä eli raakakahvia Suomeen. not uimarannat joita hyödynsimme aina kun oli vapaata. Sitten Vuonna 2008 sain kahden sähköpostin välityksellä puhe- pyhänä kapteeni järjesti Sao Paulon kierroksen, sinne oli mahta- lintiedustelun säkäkokista. Tiedustelija oli Rosariosta Argen- Nyckelord (sökord): Key words: Spillvärme, avgaspanna, utomhusbar, M/S Finlandia Surplus heat, exhaust boiler, outdoor bar va serpentiinikatu, pilvikerroksen yläpuolella. Sao Paulo on suu- tiinasta, teksteissäni mainitun perheen tytär. Hän halusi saada

ri teollisuuskaupunki, siellä on edustettuna vähän joka puolelta yhteyden säkäkokkiin 51:n vuoden jälkeen. Muuten asia olisi Högskolans serienummer: ISSN: Språk: Sidantal: Serial number: ISSN: Language: Number of pages: maailmaa yrityksiä – myös Suomesta. Sieltä tullessa vietimme järjestynyt, mutta oli jo vähän myöhäistä. Sillä säkä oli sairaalas- 12:2015 1458-1531 Svenska 63 12:2015 1458-1531 Swedish 63 kauniin iltapäivän Santoksen mahtavalla uimarannalla. Sitten sa vaikeasti sairaana, eikä pystynyt enää kommunikoimaan ke- Inlämningsdatum: Presentationsdatum: Datum för godkännande: Handed in: Date of presentation: Approved on: 4.5.2015 20.5.2015 20.5.2015 4.5.2015 20.5.2015 20.5.2015 tuli taas aika jatkaa matkaa. nenkään kanssa. Ilmoitin vain ettei hän ollut enään tavoitetta- Seuraava satama oli Uruguayn Montevideo. Siellä oli kevään vissa. n

38 • Voima & Käyttö • 9/2015 Voima & Käyttö • 9/2015 • 39 40 • Voima & Käyttö • 9/2015