VOIMA KÄYTTÖ & 10KRAFT / 2014 SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITON DRIFT JULKAISU

Boren ja Rauma-Repolan tekninen yhteistyö v. 1965-1972 Raumalla syntyi maamme ensimmäinen ”rollari”

Bore och Rauma-Repola i tekniskt samarbete 1965-1972 På Rauma-varvet föddes landets första ”rollare” SISÄLLYS 10/2014

• Pääkirjoitus/chefredaktör…………………………………………… 3 • Eläkeratkaisu kantaa vastuuta tulevaisuuden Suomesta…………… 4 Ammatti ja tiedotuslehti 108. vuosikerta • Sähkön käyttö laski elokuussa ja kulutus oli 1,7 prosenttia edellisvuotta pienempi……………………………………………… 5 Lastenkodinkuja 1 Sähkön käyttö laski syyskuussa ja kulutus oli 1,9 prosenttia 00180 Helsinki • edellisvuotta pienempi……………………………………………… 6 puhelin (09) 5860 4815 Biopolttoaineiden käytön lisääminen Suomelle edullisin tapa faksi (09) 694 8798 • saavuttaa EU:n 2030 -ilmasto- ja energiapaketin tavoitteet………… 7 e-mail: Metsolta laaja prosessiautomaatio- ja venttiiliteknologiatoimitus [email protected] • Valko-Venäjän ensimmäiselle valkaistua kraftmassaa tuottavalle tehtaalle………………………………………………… 8 Edistyksellisten biopolttoaineiden raaka-ainepohja turvattava …… 8 Päätoimittaja • Leif Wikström Wärtsilä supplies flexible capacity to integrate wind and • solar energy in Oklahoma ………………………………………… 9 puhelin (09) 5860 4810, GSM 050 3310 180 ABB sähköistää maailman suurimman sellutehtaan • prosessit Indonesiassa ……………………………………………… 9 Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset • Suomi energiaomavaraiseksi ………………………………………10 Gunne Andersson • Säädettävyys tekee suurista diesel-moottoreista puhelin (09) 5860 4815, ympäristöystävällisempiä ja taloudellisempia………………………10 faksi (09) 694 8798 • Maailman energiatehokkain designlaturi suunniteltiin Muuramessa e-mail: gunne.andersson@ Tavoitteena muuttaa koko mobiililaitebisnestä……………………11 konepaallystoliitto.fi • Hyvinkää panostaa uusiutuvaan energiaan …………………………12 • Alstom toimittaa yhdeksän ECO122 -tuuliturbiinia Ilmoitusmarkkinointi Vartinojan tuulipuistoon……………………………………………13 OS-Media Oy • VTT:ltä ohjeet tulevaisuuden huippuenergiatehokkaalle puhelin (09) 870 1968, palvelutalolle…………………………………………………………14 faksi (09) 870 1968 • Fortumin Imatran vesivoimalaitos on taas teholtaan GSM 040 736 4670 Suomen suurin………………………………………………………15 e-mail: [email protected] • Kasvuvaje vakavampi uhka kuin kestävyysvaje ……………………15 Työnantajien lakkoelämöinti ei edistä neuvottelujärjestelmän Aikakausilehtien Liiton jäsen • uudistamistyötä………………………………………………………16 ISSN-0355-7081 • Fortum myy Grangemouthin voimalaitoksen Isossa-Britanniassa Ineokselle………………………………………16 Taitto / suunnittelu Wärtsilä wins biggest ever single owner order for Ballast Jyri Leskinen • Water Management Systems ………………………………………17 • Wärtsilä X72 and X62 engines successfully pass Painopaikka important milestone tests …………………………………………18 MIKTOR • Supereristeet kehittyvät vauhdilla …………………………………19 Mekaanikonkatu 19, 00880 HELSINKI Tällaista tapahtui Aleksandriassa……………………………………19 • Ilmestymis ja aineistopäivät 2014 • Raumalla syntyi maamme ensimmäinen ”rollari”……………………20 • På Rauma-varvet föddes landets första ”rollare”……………………22 Nro Teemat Viim. var.pvm Ilm. pvm • Sähkölaitteiden suojaus ukkosilta paranee…………………………24 11-12 Laivojen koneistot 17.11.2014 16.12.2014 Wärtsilä to supply a 112 MW peaking power plant to Kansien kuvat: Leif Wikström • North Dakota, USA ………………………………………………25 • Arbetstagarnas grundrättigheter tillhör alla arbetstagare.…………26 • Vain pieni tarina……………………………………………………26 Sitra ja suomalaiset suuryritykset ­edellyttävät • ilmastohuippu­kokoukselta kovia tavoitteita …………………………27 • Ammattihakemisto…………………………………………………32 • Jäsenpalsta……………………………………………………………40 • Jäsenyhdistykset / Medlemsföreningar………………………………34 • Jäsenpalsta……………………………………………………………37 Eläkeratkaisulla tehostetaan ammatilliseen • kuntoutukseen ohjaamista …………………………………………38

2 VOIMA & KÄYTTÖ MARRASKUU 2014 PÄÄKIRJOITUS/CHEFREDAKTÖR

Rikkidirektiivi

ikkidirektiivi tulee voimaan 1.1.2015 ja vaikka sen kun puhutaan polttoaineesta, niin ei siinä kilpailutilan- suhteen on tehty paljon työtä, että se ei toteutuisi ne muutu tältä osin. Se mitä tapahtuu, on tietenkin se, esitetyssä muodossa, niin päätös pysyy. Seurauk- että rahdit muodossa tai toisessa kallistuvat. Suomessa Rset ovat vaihtelevia, mutta merikuljetusten kustannukset on vain kaksi kaasulla toimivaa alusta, ja ei niitä muilla- kasvavat, mutta kuinka paljon on arvuuteltu, mutta mi- kaan ole tällä hetkellä, joten kilpailukyky on samankal- kään luku ei varmaan ole se oikea. Nyt kun on aikaa enää tainen, ja toinen näistä aluksista on vielä viranomaisten vajaa kaksi kuukautta, niin olemme tilanteessa, jossa va- käytössä. rustamot esittävät, että henkilöstö on se taho joka mak- Väylämaksun puolitus tuleville vuosille on väärä saisi tulevat kulut. Varustamot esittävät, että rahtialusten toimenpide, koska väylämaksu kohdistuu lähinnä jää- osalta sekamiehitetään ne alukset jossa tämä järjestelmä luokaltaan heikkoon kalustoon ja siten välillisesti tukee ei vielä ole käytössä, kun matkustaja-alusten osalta olisi parempaa kalustoa. Tässäkin asiassa näkee kuinka osaa- kyse ansioiden laskusta. Ensinnäkin henkilöstö ei miltään mattomia nämä kotimaiset poliittiset päättäjät ovat kun osin ole syypäänä tähän rikkidirektiiviin tai sen syntyyn, he tekevät päätöksiä. Ei ajatella kotimaista kilpailukykyä, vaan siinä ovat lähinnä valtiovalta ja työnantajat osalli- vaan tehdään päätöksiä jonkin yksittäisen tahon lobba- sina ja nyt esitetyt toimenpiteet ovat väärin kohdistettu. uksen perusteella, vaikka täten aiheutetaan suuria vai- Kustannukset ovat kutakuinkin samat eri varustamoilla, keuksia toisaalle.

Svaveldirektivet

vaveldirektivet kommer ikraft den flagg, för bränslekostnaderna är lika. Det 1.1.2015. Det är många som försökt som sker, är att fraktkostnaderna stiger på jobba, för att få ändrat dess innehåll, sett eller annat, men vem betalar dessa är Sför att minimera skadorna för den finska en annan fråga. I den finska fartygsflottan sjöfarten, men besluten är bestående. Som finns nu två fartyg som fungerar med gas, en följd av besluten, så kommer sjöfartens men inte har andra länders rederier något transportkostnader att stiga, men hur att konkurrera med på den fronten. Det mycket är endast spekulationer, för först ena av de gasdrivna är dessutom i myn- efteråt kan man se hur det inverkat. Nu dighets bruk. när vi har kvar knappa två månader, innan Även har politikerna blandat sig i far- direktivet börjar verka, så kommer rederi- ledsavgifterna, där det tidigare varit ett erna med förslag om, att det är besättning- system där kostnaderna täcks av använ- arna som skall betala för dessa misstag. darna, med den fördelningen, att avgif- Förslaget går ut på att de flesta fraktfartyg ten varit störst för låg isklass och liten skulle få en blandbesättning, medan pas- för högre isklass. Nu vill politikerna, sagerarfartygens personal skulle få sänkt som inte fattar hur dumma beslut de lön. Hela tanken är absurd och det är in- gör, halvera farledsavgifterna och te arbetstagarnas fel att detta direktiv har det gynnar utländskt dåligt ton- uppstått, utan det är politikerna och ar- nage. Politikerna kunde lyssna li- betsgivarna, som inte skött sina uppgifter, tet mera på argument som gyn- när man accepterat åtgärder som ensidigt nar finländskt arbete och inte gå drabbar Finland. Kostnaderna för de olika konstant på ensidig lobbning som redarna är i samma storleksklass, obero- undergräver det finska näringslivet ende om fartyget är under finsk eller annan i olika former.

MARRASKUU 2014 KRAFT & DRIFT 3 Eläkeratkaisu kantaa vastuuta tulevaisuuden Suomesta

TTK:n puheenjohtaja Antti Palola on tasoa. Siirtymäajoilla sekä jousto- ja turva- kaikkea työpaikoilla. Työelämän laadullisiin tyytyväinen siihen, että eläkeneuvot- elementeillä huolehditaan myös ikääntyvien kysymyksiin on palattava viimeistään seu- teluissa suomalainen ammattiyhdis- asemasta työmarkkinoilla. Työkyvyttömyys- raavissa työehtosopimusneuvotteluissa. Stysliike – jälleen kerran – kantoi sille kuu- eläkkeelle päätyvien eläkkeen taso paranee. luvan vastuun. Palola korostaa, että ratkaisu kantaa vas- Eläke syntyy työstä – Eläkeratkaisu on yksi suurimmista so- tuuta kaikista palkansaajista ja hän on tyy- siaalipoliittisista uudistuksista vuosikym- tyväinen myös STTK:n tavoitteiden toteu- Seuraavaksi vuorossa on laaja kolmikantai- meniin ja Suomen parhaaksi. Neuvottelu- tumiseen. nen lainvalmisteluvaihe, jonka aikana monet tulos on osoitus palkansaajaliikkeen kyvystä – Esimerkiksi sukupuolten välinen oi- yksityiskohdat vielä tarkentuvat. Eläkeuudis- katsoa eteenpäin ja kantaa huolta Suomen keudenmukaisuus toteutuu, sillä perheva- tus astuu voimaan vuoden 2017 alussa. Ant- ja suomalaisten menestyksestä myös tule- paiden eläkekertymiin ei kosketa, perhe- ti Palola korostaa, että eläkeratkaisu ja aika- vaisuudessa. Tavoitteiden mukaisesti eläk- eläke säilyy ja karttumiin tehtävät muutok- naan voimaan astuvat uudet eläkelait eivät keellesiirtymisikä nousee, kestävä rahoitus set ovat tasa-arvonäkökulmasta neutraaleja. elä kuplassa. turvaa nuorten eläkkeet ja julkisen talouden Raskaissa töissä oleville tarkoitettu työura- – Eläke muodostuu työstä ja Suomessa kestävyysvaje supistuu. eläke voidaan myöntää ennen vanhuuselä- on eräiden arvioiden mukaan tällä hetkel- – Suomalainen eläkejärjestelmä voi jat- keikää heille, joiden työkyky ei kanna van- lä suurtyöttömyys. Suomalaiset tarvitsevat kossakin hyvin, kun siitä kannetaan vastuul- huuseläkkeen alaikärajaan saakka. Myöskään työtä ja työpaikkoja, vain siten voimme selvi- lisesti huolta, Palola sanoo. työttömyysputkeen ei tule muutoksia. tä hyvinvointivaltiolle asetetuista haasteista Eläkeratkaisu on Palolan mielestä mo- Työeläkemaksut sovittiin kestävälle ta- ja luottaa myös eläkejärjestelmämme kestä- nella tapaa oikeudenmukainen. solle pitkäksi aikaa ja vanhuuseläkerahas- vyyteen. – Osa pitenevästä eliniästä käytetään tointia vahvistetaan. Sijoitustoiminnan riski- työntekoon ja nuorten näkökulmasta on oi- tasoon ja EMU-puskureihin liittyvät ratkai- keudenmukaista, että eläkeiän nostoa ei ly- sut ovat palkansaajien kannalta tyydyttäviä. kätä pitkälle tulevaisuuteen. Tasainen eläke- Työelämän kehittämiseen liittyvissä ta- Lisätietoja STTK:ssa: karttuma koko työuran ajalta ja työntekijän voitteissa ei STTK:n mielestä edistytty toi- puheenjohtaja Antti Palola, työeläkemaksun vähennyksen poisto paran- votulla tavalla. puhelin 040 509 6030. tavat nuorten eläkkeitä ja koko eläketurvan – Työuran pituuteen vaikutetaan ennen

4 VOIMA & KÄYTTÖ MARRASKUU 2014 Sähkön käyttö laski elokuussa ja kulutus oli 1,7 prosenttia edellisvuotta pienempi Teollisuuden sähkönkulutus oli elokuussa edellisiä kuukausia pienempi.

Sähkön kuukausitilaston mukaan teollisuuden sähkönkulutus on aloit- Suomi on käyttänyt sähköä viimeisten 12 tanut lievän nousun aikaisemmasta, mutta kesällä tilanne on muuttunut kuukauden aikana 2,4 prosenttia vähem- ja kun lämpötilakorjausta ei tullut, niin kulutus meni selvästi miinuk- män kuin edellisellä vastaavalla 12 kuukau- selle. Koko Suomen sähkönkulutus laski ja oli 1,7 prosenttia pienempi den jaksolla. Sähkönkulutus on kääntynyt lievään laskuun ja on siltä osin muuttanut kuin edellisenä vuonna elokuussa. Muu kulutus nousi hieman ja oli 2,0 aikaisempaa suunataa, mikä johtunee lähin- % suurempi kuin viime vuonna elokuussa. Elokuussa sääkorjausta ei nä lämpötiloista. Teollisuuden sähkönkulu- ollut, ja lämpötila oli normaali. Olemme tilanteessa jossa sähkönkulu- tus on ollut nyt jonkin aikaa nousussa, ja ke- tus on muun kulutuksen osalta lievässä nousussa ja teollisuuden osalta hitys tuntuu jatkuvan vielä, vaikka tilapäisiä alkaa tilanne vakiintua, vaikka vaihtelut ovat melko suuria. Muu kulutus vaihteluita on. on voimakkaasti riippuvainen ulkolämpötilasta. Kaikki muut tuotanto- muodot ovat olleet lievässä laskussa paitsi erillistuotanto ja tuulivoima, jotka on kasvaneet paljon.

Suomen sähköntuotanto ja - miljoonaa osuus sähkön muutos edellisen kulutus elokuussa 2014 kilowattituntia kokonaiskulutuksesta vuoden vastaavaan (GWh, milj. kWh) prosenttia jaksoon prosenttia Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) 984 16,3 -11,6 Ydinvoima 1 636 27,2 -10,1 Vesivoima 823 13,7 -3,1 Hiili- ja muu lauhdutusvoima ym. 844 14,0 35,2 Tuulivoima 65 1,1 46,3 Nettotuonti 1 672 27,8 -0,4 Sähkön kokonaiskulutus 6 024 100,0 -1,7 Lämpötila- ja kalenterikorjattu muutos 6 020 -1,8

Suomen sähköntuotanto ja -kulutus miljoonaa osuus sähkön muutos edellisen viimeisten 12 kuukauden aikana, kilowattituntia kokonaiskulutuksesta vuoden vastaavaan syyskuu 2013 – elokuu 2014 (GWh, milj. kWh) prosenttia jaksoon prosenttia Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) 22 245 26,8 -4,3 Ydinvoima 22 339 26,9 -0,9 Vesivoima 12 632 15,2 -16,1 Hiili- ja muu lauhdutusvoima ym. 7 260 8,7 -8,7 Tuulivoima 961 1,2 62,8 Nettotuonti 17 678 21,3 12,2 Sähkön kokonaiskulutus 83 114 100,0 -2,4 Lämpötila- ja kalenterikorjattu muutos 84 920 -0,7

MARRASKUU 2014 KRAFT & DRIFT 5 Sähkön käyttö laski syyskuussa ja kulutus oli 1,9 prosenttia edellisvuotta pienempi Teollisuuden sähkönkulutus oli syyskuussa edellisiä kuukausia pienempi.

Sähkön kuukausitilaston mukaan teollisuuden sähkönkulutus on aloit- Suomi on käyttänyt sähköä viimeisten 12 tanut lievän nousun aikaisemmasta, mutta kesällä tilanne on muuttunut kuukauden aikana 2,5 prosenttia vähem- ja nyt lasku on jatkunut jo muutaman kuukauden. Koko Suomen säh- män kuin edellisellä vastaavalla 12 kuukau- könkulutus laski ja oli 1,9 prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna den jaksolla. Sähkönkulutus on kääntynyt syyskuussa. Muu kulutus laski hieman ja oli 1,0 % pienempi kuin viime laskuun ja on siltä osin muuttanut aikaisem- vuonna syyskuussa. Syyskuussa sääkorjaus oli lievä, ja lämpötila oli nor- paa suunataa, mikä johtunee lähinnä läm- maalia lämpimämpi. Olemme tilanteessa jossa sähkönkulutus on muun pötiloista. Teollisuuden sähkönkulutus on kulutuksen osalta lievässä nousussa ja teollisuuden osalta alkaa tilanne lähtenyt sakkaamaan. vakiintua, mutta pientä laskua on ollut. Muu kulutus on voimakkaasti riippuvainen ulkolämpötilasta. Kaikki muut tuotantomuodot ovat olleet nousussa, paitsi yhteistuotanto ja erillistuotanto ja tuonti.

Suomen sähköntuotanto ja - miljoonaa osuus sähkön muutos edellisen kulutus syyskuussa 2014 kilowattituntia kokonaiskulutuksesta vuoden vastaavaan (GWh, milj. kWh) prosenttia jaksoon prosenttia Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) 1 300 21,2 -11,1 Ydinvoima 1 704 27,8 12,6 Vesivoima 785 12,8 9,1 Hiili- ja muu lauhdutusvoima ym. 842 13,7 -9,3 Tuulivoima 82 1,3 37,5 Nettotuonti 1 423 23,2 -9,4 Sähkön kokonaiskulutus 6 136 100,0 -1,9 Lämpötila- ja kalenterikorjattu muutos 6 225 -1,5

Suomen sähköntuotanto ja -kulutus miljoonaa osuus sähkön muutos edellisen viimeisten 12 kuukauden aikana, kilowattituntia kokonaiskulutuksesta vuoden vastaavaan lokakuu 2013 – syyskuu 2014 (GWh, milj. kWh) prosenttia jaksoon prosenttia

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) 22 015 26,5 -5,9 Ydinvoima 22 529 27,1 -0,1 Vesivoima 12 697 15,2 -12,7 Hiili- ja muu lauhdutusvoima ym. 7 241 8,7 -12,8 Tuulivoima 983 1,2 63,6 Nettotuonti 17 531 21,1 11,4 Sähkön kokonaiskulutus 82 996 100,0 -2,5 Lämpötila- ja kalenterikorjattu muutos 84 827 -0,8

6 VOIMA & KÄYTTÖ MARRASKUU 2014 Biopolttoaineiden käytön lisääminen Suomelle edullisin tapa saavuttaa EU:n 2030 -ilmasto- ja energiapaketin tavoitteet

VTT ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) ovat saaneet valmiiksi selvityksen, jossa arvioitiin työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön tilauksesta EU:n 2030 -ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia Suomen energiajärjestelmään ja kansantalouteen. Toisen sukupolven biopolttoaineiden käytön lisääminen tieliikenteessä tarjoaa Suomelle kustannustehokkaimman tavan saavuttaa toimenpidepaketissa esitetyt kasvihuonekaasu- jen päästötavoitteet päästökaupan ulkopuolisella sektorilla. Toimenpidepaketista aiheu- tuvien kansantaloudellisten vaikutusten arvioidaan jäävän maltillisiksi, mutta arvioihin liittyy vielä epävarmuutta.

uroopan komissio julkaisi tammi- puolisessa teollisuudessa ja maataloudessa”, tävät yleisesti ottaen jäävän kansantalouden kuussa 2014 vuoden 2030 ilmasto- ja sanoo VTT:n tutkimustiimin päällikkö Tii- osalta kohtuullisiksi, mikäli Suomelle ase- energiapoliittisia tavoitteita koskevan na Koljonen. tettaviin tavoitteisiin päästään pääosin bio- Etoimenpidepaketin, jossa kasvihuonekaasu- ”Kustannukset nousevat jyrkästi, mikäli polttoaineiden käytön lisäämisellä. Laskel- päästöille ehdotetaan 40 prosentin vähen- päästötavoite on yli 36 prosenttia päästökau- mamme perustuvat siihen, että käytettävät nystä vuodelle 2030 vuoden 1990 päästöi- pan ulkopuolisilla aloilla. Suomessa pitäisi biopolttoaineet tuotetaan kotimaisilla raaka- hin verrattuna. Päästökauppasektorin osalta silloin tehdä kalliita investointeja päästöjen aineilla. Oletuksena oli, että biojalostamot li- säästötavoite on 43 prosenttia ja päästökau- vähentämiseen. Rakennusten osalta edulliset säisivät Suomen jalostamokapasiteettia, jos- pan ulkopuolisten alojen osalta 30 prosenttia investoinnit toteutuvat jo nykypolitiikalla, jo- ta avautuisi mahdollisuuksia öljyjalosteiden vuoden 2005 tasosta. ka merkitsee rakennusten merkittävää ener- viennin kasvattamiselle”, sanoo VATT:n yk- VTT:n ja VATT:n toteuttamassa hank- giatehokkuuden kasvua. Maataloudessa kas- sikön päällikkö dosentti Juha Honkatukia. keessa arvioitiin päästötavoitteiden vaiku- vihuonekaasujen määrää voidaan vähentää Ilmastopaketti luo paineita koko EU-alu- tuksia Suomen energiajärjestelmään ja kan- melko vähän rajoittamalla lähinnä lannoit- een hintatason nousulle, ja heikentäisi kotita- santalouteen. Hankkeessa tehtiin laskelmat teiden käyttöä”, kertoo Koljonen. ”Biopolt- louksien ostovoimaa. kolmella eri skenaariolla, joissa Suomen toaineiden kestävyyskriteereihin ja niiden ”Kotitalouksien ostovoima heikkenisi päästövähennystavoite olisi 32, 36 tai 40 pro- todellisiin tuotantokustannuksiin liittyy kui- Suomessa eri skenaarioissa noin 0,3 - 1 pro- senttia päästökaupan ulkopuolisilla aloilla, eli tenkin vielä runsaasti epävarmuustekijöitä, senttia, ja kauppatase supistuisi muutamalla liikenteessä, rakennusten lämmityksessä, jät- joilla voi olla merkittävä vaikutus eri skenaa- sadalla miljoonalla eurolla. Työllisyys heik- teiden käsittelyssä, päästökaupan ulkopuoli- rioihin. Alustavien arvioiden mukaan jalosta- kenisi skenaariossa 0,1 - 0,4 prosenttia reaa- sessa teollisuudessa ja maataloudessa. Pääs- moinvestoinnit edellyttävät noin 500 miljoo- lipalkkojen kehityksestä ja oletetusta pääs- tökauppasektorilla päästöoikeuden hinnan nan euron investointitukia. Mikäli tarvitaan tötavoitteesta riippuen”, sanoo Honkatukia. oletettiin nousevan EU-politiikan myötä ta- lisäksi biojalosteiden tuotantotukea, tuen tar- ”Suomen bkt laskisi enimmillään noin 0,7 solle 50 €/t CO2. VTT toteutti laskelmat TI- ve kasvaa noin 1500 miljoonaan euroon ku- prosentilla.” MES-VTT -energiajärjestelmämallilla, jossa mulatiivisesti vuosille 2020-2030.” ”Suomessa on runsaasti raaka-aineita kasvihuonekaasupäästöjen vähennystoimet Päästökauppasektorin osalta Suomi oli- ja huippuosaamista biopolttoaineiden tuot- on esitetty sektoreittain. si laskelmien perusteella päästöoikeuksien tamiseen. Metsäteollisuus on jo kertonut netto-ostaja ja lisäksi ehdotettu EU-politiik- merkittävistä investoinneista uuden suku- Biojalosteita liikenteessä jopa ka nostaisi sähkön ja kaukolämmön hintoja polven sellutehtaisiin, joihin voidaan integ- 40 prosenttia perusskenaarioon verrattuna, jotka on myös roida myös biojalosteiden tuotantoa”, kertoo huomioitu kansantaloudellisissa laskelmissa. Koljonen. ”Hyödynsimme projektissa laajas- ”Suurimmat päästövähennykset päästökau- ti VTT:n eri alojen huippuosaamista. Tutki- pan ulkopuolisilla aloilla voidaan saavuttaa Vaikutukset kansantalouteen mus- ja kehitystoiminnan merkitys on kes- liikenteessä käyttämällä toisen sukupolven maltilliset keisen tärkeää ilmaston lämpenemisen tor- biopolttoaineita, jotka soveltuvat myös ny- jumisessa.” kyisiin ajoneuvoihin. Biojalosteiden osuus EU:n 2030 -ilmasto- ja energiapaketin kan- kasvaisi tieliikenteessä jopa 40 prosenttiin santaloudellisia vaikutuksia arvioitiin Valtion vuonna 2030. Kustannusoptimointi edel- taloudellisen tutkimuskeskuksen kokonaista- Lisätietoja: lyttää eri skenaarioissa päästöjen vähentä- louden VATTAGE-mallilla, jossa huomioi- Tiina Koljonen, tutkimustiimin mistä kaikilla päästökaupan ulkopuolisilla tiin energiajärjestelmän tarkastelusta tehdyt päällikkö, VTT, puh. 050 359 9549, aloilla, kuten rakennusten lämmityksessä, tulokset. [email protected] jätteiden käsittelyssä, päästökaupan ulko- ”Toimenpidepaketin vaikutukset näyt-

MARRASKUU 2014 KRAFT & DRIFT 7 Metsolta laaja prosessiautomaatio- ja venttiili- teknologiatoimitus Valko-Venäjän ensimmäiselle valkaistua kraftmassaa tuottavalle tehtaalle etso on saanut laajan prosessiau- perilinjat toimivat Metson ratkaisuilla Teknistä tietoa toimituksesta tomaatio- ja venttiiliteknologia- Metso tarjoaa massa- ja paperiteollisuu- tilauksen JSC Svetlogorsk Pulp & delle maailman laajimman valikoiman pro- Metson toimitus sisältää Kappa Q -analy- MBoard Plant -yhtiön rakenteilla olevalle Val- sessiautomaatio- ja venttiiliratkaisuja sekä saattoreita, Metso Polarox5 -jäännöskemi- ko-Venäjän ensimmäiselle valkaistua kraft- niihin liittyviä palveluita - aina yksittäisistä kaalimittauksia, useita Metso Piston -suo- massaa tuottavalle tehtaalle Svetlogorskissa. mittauksista koko tehtaan kattaviin avaimet dosnäytteenottimia pH-arvon mittaukseen, Metson teknologian avulla vuosikapasitee- käteen -automaatioprojekteihin. Yhtiön juu- Metso SP- ja Metso Rotary -sakeuslähetti- tiltaan 400 000 tonnin tehdas pystyy saavut- ret ulottuvat syvälle massa- ja paperiteolli- miä sekä Metso NOVE -näytteenottimia. tamaan korkean tuotantotehokkuuden, tuot- suuteen yli 50 vuoden taakse. Venttiilitoimitukseen kuuluu yli 900 erityyp- tamaan korkealaatuisia tuotteita, vakautta- Esimerkiksi Metson analysaattoritar- pistä ja -kokoista Neles® automaattiventtiiliä maan prosessejaan sekä säästämään kemi- jonta edustaa maailmanlaajuisesti alan joh- säätö- ja sulkusovelluksiin. Kaikki säätövent- kaalien, höyryn ja veden kulutuksessa, mitkä tavaa teknologiaa ja edelläkävijyyttä mitta- tiilit varustetaan ND 9000 -sarjan älykkäil- kaikki edistävät kestävää kehitystä. uksiin perustuvissa prosessisäätöratkaisuis- lä venttiiliohjaimilla, jotka lisäävät luotetta- Tilauksen teki iso kiinalainen insinöö- sa. Sakeuslähetinvalikoima rakentuu puolen vuutta, vähentävät prosessivaihteluita ja pa- ritoimisto China CAMC Engineering Co., vuosisadan pituiselle innovatiiviselle kehi- rantavat prosessin tehokkuutta. Ltd. (CAMCE), joka vastaa laitoksen ko- tyspolulle, ainutlaatuisten teknologioiden China CAMC Engineering Co., Ltd. (CAM- konaistoimituksesta. Yritys valitsi Metson yhteensovittamiselle ja läheiseen yhteistyö- CE) on osa China National Machinery In- toimittajaksi aiempien hyvien kokemusten hön asiakkaiden kanssa. Metso on nykyisin dustry Corporation-yhtiötä (SINOMACH). perusteella. CAMCE painotti valinnassaan maailman johtava massan sakeuslähettimien Sen toimialaan kuuluvat muun muassa EPC- Metson johtavia teknologioita, niiden toimi- toimittaja. kokonaisprojektit, sijoitustoiminta Kiinassa vuutta vaativissa ympäristöissä ja kriittisissä Analysaattoreiden lisäksi yhtiö on laatu- ja ulkomailla sekä kauppa. www.camce.com. sovelluksissa, saatuja hyviä tuloksia sekä li- säätöjärjestelmien sekä säätö- ja sulkuvent- cn/en/ säarvoa tuovia palveluita. tiilien markkinajohtaja massa- ja paperiteol- Metso sai tilaukset vuoden 2014 toisen lisuudessa. Yhtiö kuuluu myös johtaviin toi- Lisätietoja (englanniksi): neljänneksen aikana. Toimitukset ajoittuvat mittajiin sellutehtaiden suorituskyvyn opti- Richard Sui, myyntipäällikkö, syksylle, ja laitteet otetaan käyttöön arvioi- moinnissa kehittyneillä säädöillään. Metson Automaatio, Metso, puh. +86 10 6566 6600 den mukaan vuoden 2015 kolmannella nel- järjestelmistä riippumattomat ratkaisut aut- tai +86 136 0123 7488, jänneksellä. Tilauksen arvoa ei julkisteta. tavat asiakkaita alentamaan käyttö- ja kun- sähköpostitse: richard.sui(at)metso.com Maailman kannattavimmat massa- ja pa- nossapitokustannuksiaan.

Edistyksellisten biopolttoaineiden raaka-ainepohja turvattava uroopan komission esitykseen jätedi- kannassa ja polttoaineiden jakelujärjestel- lyllä polttoainekäyttöön” tarkoitettaisiin lä- rektiivin muuttamiseksi sisältyy Öl- mässä. Suomella on paljon kotimaista edis- hinnä vain suoraa jätteen käyttöä energiana jyalan Keskusliiton mukaan vakava tyksellisten biopolttoaineiden tuotantoa, ja energialaitoksissa eli jätemateriaalin valmis- Euhka jäteraaka-ainepohjaisten nestemäisten Suomi on asettanut muita EU-maita kor- telua poltettavaksi sellaisenaan. Sen sijaan biopolttoaineiden jalostamisen näkökulmas- keammat tavoitteet liikenteen biopolttoai- jäteraaka-aineen jalostaminen minkä tahan- ta. Vaikka kiertotaloustavoitteet sinänsä ovat neiden käytölle vuonna 2020. On tärkeää, sa kokonaan uuden tuotteen tai hyödykkeen myönteisiä, muutosehdotus ei tue muualla että yhteisölainsäädännössä ei luoda esteitä valmistamiseksi, biopolttoaineet mukaan lu- yhteisölainsäädännössä asetettuja tavoittei- uusiutuvien nestemäisten biopolttoainei- ettuna, tulisi aina katsoa jätteen kierrätyk- ta jätepohjaisten biopolttoaineiden edistä- den valmistukselle, toteaa keskusliiton toi- seksi, mikä jätehuollon hierarkiassa menee miseksi. mitusjohtaja Helena Vänskä. jätteen polttamisen edelle, toteaa Vänskä. Ympäristöministeriölle antamassaan Jätedirektiiviin sisältyvä, biopolttoaine- Euroopan komissio julkaisi heinäkuun lausunnossa keskusliitto toistaa aiemman tuotannon kannalta ongelmallinen kierrä- alussa kiertotalouden kehittämisestä tiedon- esityksensä, että jäteraaka-aineen käyttämi- tyksen määritelmä on peräisin ajalta, jolloin annon, joka sisältää myös ehdotuksia EU:n nen minkä tahansa kokonaan uuden tuot- jäteraaka-aineisiin perustuvien uusiutuvien jätedirektiivin muuttamiseksi. teen tai hyödykkeen valmistamiseen, bio- polttoaineiden tuotantoon ja biopolttoai- polttoaineet mukaan luettuna, tulisi aina neiden päästövähennyspotentiaaliin ei vie- katsoa jätteen kierrätykseksi. lä kiinnitetty riittävästi huomiota. Lisätietoja: -Biopolttoaineet ovat energiatehokkuu- -Asia on ratkaistavissa täsmentämäl- Öljyalan Keskusliitto, toimitusjohtaja den parantamisen ohella tärkein keino vä- lä jätedirektiivin kierrätyksen määritelmää Helena Vänskä, puh. 040 581 6786 hentää liikenteen päästöjä nykyisessä auto- niin, että jätemateriaalin ”uudelleenkäsitte-

8 VOIMA & KÄYTTÖ MARRASKUU 2014 Wärtsilä supplies flexible capacity to integrate wind and solar energy in Oklahoma

ärtsilä has been contracted to supply a 56 MW Smart for the decades to come.” Power Generation power plant to the Stillwater Utilities Oklahoma has more than 1700 active wind turbines with over Authority (SUA) in Oklahoma, USA. The contract was 1300 MW capacity, and ranks sixth among all American states. Wind Wsigned in September 2014 and the equipment delivery will begin in farms provided 14.8 percent of Oklahoma’s electricity in 2013 and November 2015. can power the equivalent of more than 1,000,000 average American The power station will be used to balance wind and solar ge- homes. The capacity of grid-connected solar panels is still relatively neration in Oklahoma. ”When the wind stops blowing and the sun small, but is growing rapidly - by 133 percent in 2013 alone. (Sour- goes down, we need to keep up the load. Quick-starting engines are ces: American Wind Energy Association and Interstate Renewable perfect for this,” SUA’s Director Dan Blankenship said. The plant will Energy Council.) also be used for peaking power. Wärtsilä has years of experience in supporting wind farms with The new plant will replace a 26 MW gas turbine built in the power plants in the 200 MW range in Texas and Colorado. A new 225 1950s. The main reason why SUA opted for internal combustion MW wind-integrating power station is under construction in Ore- engine (ICE) technology was operational flexibility. ”It takes eight gon. Wärtsilä’s total capacity in the United States is some 2400 MW. hours to start our current capacity. Smart Power Generation can According to a recent report by the International Energy Agency go from start-up to full load in just ten minutes,” Dan Blankenship (IEA), internal combustion engines are a promising technology for said. The plant will consist of three Wärtsilä 50SG engines, running supporting wind and solar energy. Comparing different flexibility on natural gas. resources for power systems, IEA says gas-fired ICE power plants are Operational flexibility is also appreciated because of the changing a ”very mature technology” and ”cost-competitive to OCGTs” (Open market environment in the area. In March 2014, Southwest Power Cycle Gas Turbines). The IEA notes that ”growth in ICE plants actual- Pool (SPP), the regional transmission organization, took over the dis- ly exceeds that of turbine-based technologies”. According to the IEA, patch of electric generation for all regional generators in Oklahoma. the key asset of engine-based generation is fast starting and ramping SPP determines on a daily basis which units will be operated to meet capability. The findings were published in IEA’s Energy Technology electricity demand most efficiently and reliably. Stillwater’s former Perspectives 2014. inefficient capacity has been called upon only as spinning reserve. ”With new, fast-reacting capacity, we expect to be dispatched more often. We will rank better in the merit order and get more run- For further information please contact: ning hours,” Blankenship said. Gary Groninger Gary Groninger, Business Development Manager for Wärtsilä, Business Development Manager, Power Plant Sales said: ”This plant will provide maximum operational flexibility and Wärtsilä North America, Inc. Houston, Texas, USA the highest simple-cycle operating efficiency in the industry. The Tel: +1 931 523 5126, [email protected] plant will provide unmatched benefits to the Stillwater community ABB sähköistää maailman suurimman sellutehtaan prosessit Indonesiassa

BB on allekirjoittanut sopimuksen uuden sellutehtaan pro- keeseen Uruguayhin. sessien sähköistyksestä. Etelä-Sumatraan Jadi Mulyan ky- ”Tämänkaltaisten jättiprojektien johtaminen vaatii vahvaa eri- lään Indonesiaan rakennettavasta tehtaasta tulee valmistu- tyisosaamista, josta ABB:llä on näyttöä yli kahdenkymmenen vuoden Aessaan maailman suurin sellutehdas. ajalta. Osaava projektijohto yhdistettynä teknologiajohtajan tuottei- ABB:n toimitus sisältää muun muassa keskijännite- ja pienjänni- siin ja paikalliseen tukeen maailmanlaajuisesti on yhdistelmä, joka tekojeistot, jakelumuuntajat, moottorit ja taajuusmuuttajat sekä koko on vakuuttanut asiakkaamme”, liiketoimintayksikön johtaja Heikki projektin johdon. Projekti toteutetaan yhdessä ABB:n Singaporen yk- Vepsäläinen ABB:ltä sanoo. sikön kanssa. Taajuusmuuttajat toimitetaan maailman suurimmalta Uusi sellutehdas tulee tuottamaan noin 2 miljoonaa tonnia sellua taajuusmuuttajatehtaalta Helsingin Pitäjänmäeltä. Projektia johde- vuodessa. Kaupallinen tuotanto käynnistyy vuonna 2016. taan ABB:ltä Vaasasta. Lisätietoja: Suomen ABB:llä on kymmenien vuosien kokemus laajoista sel- lu- ja paperiteollisuuden toimituksista maailmanlaajuisesti. Vastaa- Heikki Vepsäläinen [email protected] via projekteja on toimitettu Aasiaan, Afrikkaan, Australiaan ja Etelä- p. 050 33 23275 Amerikkaan viimeisimpänä toimitus Stora Enson sellutehdashank-

MARRASKUU 2014 KRAFT & DRIFT 9 Suomi energiaomavaraiseksi

TK katsoo, että Suomi voi olla luonnonsuojelualueita. Metsien vuotuisesta, ta viedään merkittävästi. Ydinsähkö on osa omavarainen energian tuotan- yli 140 miljoonan kuution kasvusta riittää sähköntuotantoa. nossa vuonna 2040. Tavoittee- raaka-ainetta perinteiselle metsäteollisuu- MTK kehottaa energiapolitiikassa var- Mseen päästään, kun kotimaisen energian tuo- delle ja kehittyvälle liikenteen biopolttoai- mistamaan, että hajautettu ja paikallisiin tanto lähes kolminkertaistetaan ja kotimai- netuotannolle, arvioi MTK. vahvuuksiin perustuva energiantuotanto sia bioraaka-aineita käytetään merkittävästi – Vuoteen 2040 mennessä myös tur- saadaan vauhdikkaaseen kasvuun. nykyistä enemmän. Kilpailukykyä haittaavat peen käyttö lähes kolminkertaistuu nykyi- – Investointeja hajautettuun energian- verot ja maksut – jotka haittaavat kotimais- sestään. Maatilojen energiantuotanto vastaa tuotantoon on vauhditettava. Hajautettu ten energiaraaka-aineiden käyttöä – on kui- koko maatalouden energiankäyttöä. Öljyn, tuotantotapa varmistaa energian häiriöttö- tenkin poistettava. kivihiilen ja maakaasun käyttö lämmön ja män saannin myös poikkeustilanteissa. Sa- MTK arvioi energian kulutuksen ole- sähkön tuotannossa on lähes kokonaan lo- malla koko maan elinkeinoelämän kilpailu- van 370 TWh vuonna 2040. Kotimaisilla petettu. kyky paranee, ja alueet kehittyvät tasapainoi- bioraaka-aineilla: puulla, turpeella ja pelto- MTK uskoo, että sähkön tuonti ja vienti sesti, muistuttaa MTK. bioenergialla voidaan silloin tuottaa lähes 60 EU:n sähkömarkkinoilla on vilkasta ja Suo- prosenttia energiasta, yhteensä yli 210 TWh. mi on aktiivinen sähkön nettomyyjä vuon- Lisätietoja: – Vuonna 2040 ainespuuhakkuut ovat na 2040. puheenjohtaja Juha Marttila, noin 100 miljoonaa kuutiometriä nykyisen – Rakennettujen vesistöjen sähköntuo- 050 341 3167, energia-asiamies 60 miljoonan kuution sijaan. Lisäys ei vaa- tantoa tehostetaan. Kotimaisista bioraaka- Ilpo Mattila, 040 584 8526 ranna metsien kestävää käyttöä eikä nykyisiä aineista valmistettuja liikennepolttoainei- Säädettävyys tekee suurista diesel-moottoreista ympäristöystävällisempiä ja taloudellisempia

äästösäädösten tiukentuminen vaa- on vaikeampaa. Lisäksi vaaditut maksimivoi- tiilin nostoprofiileita vaihdellaan usein, on tii tulevaisuuden dieselmoottoreilta mat ja toimilaitteen pidempi liikematka aihe- tärkeää, että venttiilinnoston liikerata kyke- uutta teknologiaa. Esimerkiksi lai- uttavat sen että parhaiten tehtävään soveltu- nee seuraamaan haluttua liikeprofiilia tietyn Pvojen suurissa dieselmoottoreissa voidaan va toimilaite on hydraulitoiminen. virherajan sisällä. Säätöjärjestelmän kehitys käyttää henkilöautoista tuttua tekniikkaa - Laivan moottorin kuormitus tai nope- onkin toinen merkittävä osuus väitöstutki- päästöjen pienentämiseksi, kertoo diplomi- us vaihtelee esimerkiksi satamassa ohjailta- musta. insinööri Mika Herranen. essa. Silloin muuttuvalla venttiilien ajoituk- Herranen näkee säätyväajoituksisen kaa- Moottorin imu- ja pakoventtiilit mah- sella ja profiililla voidaan saavuttaa parempi sunvaihtoventtiilin olevan ehdottomasti yksi dollistavat sylinterin palotilan kaasunvaih- hyötysuhde ja pienemmät päästöt, kertoo teknisistä ratkaisuista, mitä tarvitaan diesel- don. Yleensä venttiilien ohjaus ja asemointi Mika Herranen. moottoreiden kiristyviin päästörajoihin pää- tapahtuu suoraan riippuen kiinteästi moot- Väitöstyössään hän kehitti laivakoko- semiseksi. torin kampiakselin asennosta, ja venttiilien luokan dieselmoottoreille sähköhydrauli- -Olemassa olevilla rajoitetuimmilla lait- ajoitus on optimoitu yhdelle tietylle mootto- sen laitteiston, jolla kaasunvaihtoventtiili- teistoilla tullaan auttavasti toimeen. Vapaas- rin toiminta-alueelle. Kun moottorin kuor- en ajoitus, nosto ja venttiilinnousun muo- ti valittavilla venttiilin ajoituksella, nostolla mitus tai pyörimisnopeus muuttuu, ei kaa- to voidaan valita vapaasti ilman mekaanista ja profiililla voidaan saavuttaa entistä pa- sujen vaihto enää ole optimaalista, ja moot- rajoitetta moottorin pyöriviin osiin. Koska remmat ominaisuudet. Kehitetty laitteisto torin hyötysuhde sekä päästöominaisuudet mekaanista kytköstä männän asemaan ei on osoittautunut erittäin tehokkaaksi tutki- yleensä heikkenevät. ole, voidaan venttiilin aukeaminen männän mustyökaluksi laboratorio-olosuhteissa, ei Henkilöautojen nykyaikaisissa mootto- asemaan nähden määrittää erilaiseksi riip- pelkästään kaasunvaihtoventtiileitä tutkit- reissa kaasunvaihtoventtiileiden nostoa ja puen paloprosessin vaatimuksesta. Mootto- taessa vaan myös muita laitteita, kuten tur- ajoitusta voidaan säätää, jolloin moottorin rin suorituskyky paranee, kun paloprosessil- boahtimia tai polttoaineen ruiskutuslaitteita hyötysuhde paranee ja päästöt pienenevät le saadaan lisää säädettävyyttä täysin aikaan kehitettäessä. laajemmalla käyttöalueella. Vastaava tekniik- perustuvalla ohjauksella. ka saadaan myös hyvin suuriin, esimerkik- Herrasen mukaan venttiilin avautumi- si laivoissa käytettäviin dieselmoottoreihin, sen ja sulkeutumisen ajoituksen oikeellisuus Lisätietoja: joiden sylinterin halkaisija on enemmän kuin on tärkeää, kuten myös noston toistettavuus. 180 millimetriä. Teknologialla on kuitenkin Tämä pitää paloprosessin suunnitellun kal- Mika Herranen, puh. 040 8490 514, suurissa dieselmoottoreissa omat haasteen- taisena, mahdollisimman samanlaisena is- [email protected] sa. Suuremmasta venttiilin massasta johtuu kusta toiseen ja moottorinkäynnin stabiili- Väitöskirja verkossa: http://URN.fi/ myös suuri liikkeen hitaus ja liikkeen hallinta na. Erityisesti tutkimuskäytössä, missä vent- URN:ISBN:978-952-15-3378-5

10 VOIMA & KÄYTTÖ MARRASKUU 2014 Maailman energiatehokkain designlaturi suunniteltiin Muuramessa Tavoitteena muuttaa koko mobiililaitebisnestä

Mobiililaitteiden akuilla on tietty elinkaari, minkä ne kestävät. Laitteiden liiallinen lataami- nen vie turhaan energiaa, kuluttaa akkua ja lisää ylikuumenemisen vuoksi tulipalon riskiä. Muuramelainen Harri Tiainen suunnitteli BrightCharger-designlaturin, joka katkaisee auto- maattisesti sähkövirran syötön, vaikka mobiililaite unohtuisi pistokkeeseen. Tiaisen yksinker- taisen keksinnön avulla maailman energiankulutusta voitaisiin vähentää merkittävästi.

lypuhelinta, läppäriä ja tablettitie- silloinkin itsestään. Jäljelle jää turvallinen, le- ja käyttötunteja 8000 vuodessa. Laskuria voi tokonetta tulee usein pidettyä aivan dillä toimiva yövalo, jonka sähkönkulutus on itsekin testata tänään avatulla esittelysivulla: liian pitkään, kuten yön yli latauk- vain pieni murto-osa ylläpitovirrasta. Valo www.brightcharger.fi Äsessa. Tai sitten laturi unohtuu pistokkee- auttaa lataustilan havaitsemisessa ja helpot- – Toivon, että uuden polven BrightChar- seen. Muuramelainen Harri Tiainen keksi taa laturin löytymistä pimeässä. ger-laturista tulee ykkösvaihtoehto kaikille yhdistää mobiililaitteen laturin, ledivalon, mobiililaitteiden valmistajille ja laturi on pi- designin ja munakellon. Keksinnön tulokse- Energiaa säästyisi an jokaisen mobiililaitteen käyttäjän ulottu- na syntyi maailman energiatehokkain, suo- kuudenydinvoimalan verran villa. Haluan myös tuoda kauneutta kotei- malainen designlaturi BrightCharger. hin panostamalla latureiden muotoiluun ja – Mobiililaitteiden akuilla on vain tietty Tiainen etsii tällä hetkellä BrightChar- muun muassa uusiin valaisinominaisuuksiin. laskennallinen latausaika. Miksi tuhlata sitä? ger-laturilleen globaalia valmistajaa, joten Eihän laturin tarvitsisi olla ruma musta laa- Kaikki ylimääräinen latauksessa pitäminen ihan vielä se ei ole kuluttajien ulottuvilla. tikko, Tiainen toteaa. aiheuttaa sekä mobiililaitteen akun että la- – Vain siten on mahdollista saavuttaa Ihan pienestä asiasta ei ole kyse, sillä turin ylikuumenemista. Halusin suunnitella valtava energiansäästö, jota keksinnölläni ta- jo pelkästään internetiä käyttävien mobiili- turvallisen ja energiaa säästävän laturin, jo- voittelen. Haluan säästää laturillani energiaa laitteiden määrän on arvioitu ylittävän tänä ka on myös kaunis katsella eikä vaatisi käyt- maailmassa vähintään kuuden ydinvoimalan vuonna maapallon väkiluvun eli reilut 7 mil- täjältään miettimistä, keksijä Harri Tiainen verran. Ydinvoimaloita ei kuitenkaan sam- jardia. sanoo. muteta muuten kuin maailmanvalloituksel- la. Tavoitteeni on muuttaa koko mobiililaite- Ei haittaa, vaikkalaite bisnestä tältä osin, Tiainen sanoo. unohtuisi laturiin Tavoitteeseen päästään, jos ihmiset ke- Lisätietoja: hittyvissä talouksissa ja teollistuneissa länsi- Harri Tiainen Keksijä BrightCharger-laturi on ainoa laatuaan, sil- maissa käyttäisivät BrightCharger-laturia – Erkintie18, 40930 Muurame lä se katkaisee automaattisesti sähkövirran eli yhteensä reilut 4 miljardia ihmistä, joista p. 050 542 8592 syötön tietyn ajan jälkeen, vaikka mobiililaite kullakin on arviolta kaksi mobiililaitetta, ku- [email protected] olisi laturissa. Muissa markkinoilla olevissa ten älypuhelin, läppäri tai tablettitietokone. www.brightcharger.com malleissa sähkövirran syöttö jatkuu vähin- Energiaa säästyisi niin paljon, että maailmas- tään niin pitkään kuin laite on laturissa ja ta voitaisiin sammuttaa yli kuusi ydinvoima- vielä sen jälkeenkin ainakin ylläpitovirran laa. Todellisuudessa luku lienee moninker- verran, jos laturi jää kiinni sähköpistokkee- tainen, sillä nykyiset laturit vievät huomatta- seen. BrighCharger-laturia käyttämällä ei vasti enemmän energiaa kuin tässä arviossa haittaa, vaikka mobiililaite tai laturi unoh- käytetty 2 wattitunnin ylläpitovirta kuuden tuisivat yöksi lataukseen. Mobiililaitteen la- tunnin ajalta vuorokaudessa. Ydinvoimaloi- taus ja myös laturin ylläpitovirta sammuvat den tehoksi on arvioitu 700 MW tunnissa

MARRASKUU 2014 KRAFT & DRIFT 11 Hyvinkää panostaa uusiutuvaan energiaan – uusi kpa uniconin 10 mw:n pellettilämpölaitos pienentää kaukolämmön tuotannon hiilijalanjälkeä

Hyvinkään Lämpövoima Oy on tehnyt sopimuksen KPA Unicon Oy:n kanssa pellettiä hyödyntävän lämpölaitoksen toimittamisesta Hyvinkään Veikkariin.

usi pellettilämpölaitos tulee toi- osuus on tulevaisuudessa alle 5 % koko- maan laitoksen vaatimat huoltotoimenpi- mimaan huippukuormalaitokse- naistuotannosta. teet ja pitämään huoli laitoksen korkeasta na, tuottaen kuumaa vettä Hy- KPA Uniconin toimitus sisältää pel- käytettävyydestä. Huoltosopimus kattaa Uvinkään kaukolämpöverkkoon. Hyvinkääl- letin pölypolttoteknologiaa hyödyntävän tukipalvelut lämmityskauden aikana ja tar- lä kaukolämmön peruskuorma tuotetaan Unicon Pelletti 10 MWth-lämpölaitoksen kastukset huoltoseisokkien aikana. jo nyt ympäristöystävällisesti pääasiassa avaimet käteen periaatteella. Edistykselli- Toimitukseen kuuluu lisäksi KPA Uni- Ekokemin toimittamalla kierrätysenergi- sen pölypolttoteknologian avulla voidaan conin PlantSys-järjestelmä laitoksen käyt- alla, jota tuotetaan syntypaikkalajiteltua vastata nopeisiin kuormitusvaihteluihin, ja töä ja etävalvontaa varten. PlantSys hoitaa yhdyskuntajätteitä polttamalla. Uuden lai- näin ollen se soveltuu erinomaisesti kau- tiedonkeruun laitoksen toiminnoista ja toksen myötä saadaan myös huippukuor- kolämmön piikkikuormien tuotantoon. sen avulla saadaan luotua myös luotetta- man tuotanto kestävän kehityksen mukai- Laitos luovutetaan asiakkaalle marras- vat etäyhteydet. Pellettilämpölaitos tulee seksi. Fossiilisten polttoaineiden osuus Hy- kuussa 2015. Laitos valmistetaan KPA Uni- toimimaan miehittämättömänä. vinkään Lämpövoima Oy:n koko energia- conin Kiuruveden tehtaalla tehdasesival- tuotannossa on tällä hetkellä n. 20 %. Sen misteisiin moduuleihin, jotta varmistutaan osuutta ollaan pienentämässä jatkuvasti. laitoksen korkeasta laadusta ja nopeasta Lisätietoja: Tämän uuden kattilainvestoinnin lisäk- toimitusajasta. Laitoksella on erittäin kor- si suunnitelmissa on edelleen lisätä myös kea kotimaisuusaste. Matti Laukkanen, Toimitusjohtaja, Ekokemiltä hankittavan lämmön osuutta. Osapuolet ovat sopineet myös huol- Hyvinkään Lämpövoima Oy, Tavoitteena on, että näiden uusien hank- tosopimuksesta, jonka avulla pystytään p. 019 458 0211, [email protected] keiden myötä fossiilisten polttoaineiden paremmin ja ennustettavammin suoritta-

12 VOIMA & KÄYTTÖ MARRASKUU 2014 Alstom toimittaa yhdeksän ECO122 -tuuliturbiinia Vartinojan tuulipuistoon

lstom on allekirjoittanut sopimuk- Keski-Suomen Betonirakenne Oy:n suunnit- muksen puitteissa myös tutkimus- ja tuote- sen Vartinoja 1 ky:n kanssa tuuli- telema Alstomin tukemana. kehitysyhteistyötä, jossa osapuolilla on erin- puiston toimittamiseksi Siikajoelle Vartinojan tuulipuiston rakennustyöt omainen mahdollisuus syventää tieto-taito- APohjois-Suomeen. Tuulipuiston omistavat aloitettiin keväällä 2014 ja tuuliturbiinien aan tuulivoimaloiden toiminnasta arktisissa LähiTapiola ja TuuliSaimaa. Sopimuksen ar- suunnittelu alkaa välittömästi. Turbiinit val- olosuhteissa ja edelleen kehittää tuulivoima- vo on 35 M€ ja se sisältää yhdeksän ECO122 mistetaan Alstomin tehtailla Espanjassa ke- loiden käyttöä ja luotettavaa toimintaa. Tut- -tuuliturbiinin avaimet käteen -toimituksen väällä 2015. Tuulipuisto otetaan käyttöön kimusryhmä tutkii myös kehittyneiden jään- sisältäen suunnittelun, valmistuksen, materi- syksyllä 2015. tunnistussensoreiden käyttöä. aalitoimitukset, asennuksen ja käyttöönoton. Vartinojan tuulipuiston käyttö- ja kun- Turbiinien teho on 2,7 MW ja ne soveltuvat nossapitopalveluista vastaa Alstomin Suo- erinomaisesti alhaisille ja keskinopeille tuu- men yhtiö, joka vastaa jo nyt Muukon tuu- Lehdistön yhteydenotot liolosuhteille. Tuulipuiston kokonaisteho on lipuiston käyttö- ja kunnossapitotöistä Lap- Alstom: yli 24 MW. Sopimus sisältää myös 12 vuoden peenrannassa. Kesällä 2013 käynnistyneessä Sari Luhanka (Alstom, Suomi ja Baltia) – käyttö- ja kunnossapitopalvelut. Muukon 21 MW tuulipuistossa on seitsemän Tel +358 50 3860 353 / Vartinojan tuulipuiston tuulivoimalat Alstomin toimittamaa ECO110 –tuuliturbii- [email protected] varustetaan ns. talvipaketilla, jotta ne sovel- nia. Cécile Dodat (Alstom Renewable tuvat suomalaisiin talviolosuhteisiin. Tuuli- Muukon tuulipuistossa Alstom, Tuu- Power) - Tel +33 1 41 49 79 42 / voimaloiden tornin korkeus on 119 metriä. liMuukko, TuuliSaimaa ja Lappeenrannan [email protected] Tornirakenne (betonijalusta+terästorni) on teknillinen yliopisto tekevät erillisen sopi-

MARRASKUU 2014 KRAFT & DRIFT 13 VTT:ltä ohjeet tulevaisuuden huippuenergiatehokkaalle palvelutalolle Ensimmäinen lähes nollaenergiatasoinen vanhusten palvelutalo kuluttaa puolet normaalitaloa vähemmän

VTT on laatinut ohjeistuksen hyvin vähän energiaa kuluttavan, ns. lähes nollaenergiatasoisen vanhusten palvelutalon toteuttamisek- si. Hankkeen tulosten perusteella lähes nollaenergiarakennus on mahdollista toteuttaa Suomessa kohtuullisin kustannuksin.

ähes nollaenergiatalo tulee vaatimuk- den aikaansaaminen ei onnistu rakennuksen määräyskokoelman mukaisen minimitason seksi EU-maissa lähitulevaisuudessa: muusta suunnittelusta, toteutuksesta ja käy- täyttävään asuinkerrostaloon. Onnelanpol- uudisrakentamisessa vuodesta 2021 töstä irrallaan tehtävillä energiaratkaisuilla, ku-palvelutalolle asetettiin energiaratkaisun Lalkaen ja julkisrakennuksissa vuoden 2018 vaan se vaatii kokonaisvaltaista lähestymistä. osalta ostoenergiankulutuksen tavoitteeksi alussa. Suomessa on parhaillaan menossa Hankkeessa toteutetun rakennuksen 60 kWh/m2. ympäristöministeriön toimesta kansallisen energiaratkaisu perustuu monipuoliseen Hankkeessa rahoittajina ovat olleet Asu- tason määrittelytyö lähes nollaenergiataloil- kaukolämmön hyödyntämiseen, hyvään misen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) le. energiatehokkuuteen sekä ilmais- ja hukka- ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (Sitra) Lahteen valmistui kesällä lähes nolla- energiavirtojen tehokkaaseen hyödyntämi- sekä Lahden vanhusten asuntosäätiö. energiatasoinen vanhusten palvelutalo On- seen. nelanpolku-hankkeessa syntyneiden julkis- Suunnitteluperiaatteena ovat olleet ra- ten ohjeiden mukaan. Rakennuksessa on kennuksen ulkovaipan tiiviys ja lämpöä hyvin 130 ikääntyneille asukkaille suunnattua sekä pitävä kokonaisuus. Energiasuunnitelman Lisätietoja: 94 kaupungin tehostetun palveluasumisen mukaisesti erityishuomiota on kiinnitetty VTT Erikoistutkija Mari Sepponen asuntoa. Hankkeen mittaluokan huomioi- energiatehokkaisiin ilmanvaihto- ja lämmi- Puh. 040 736 7698 den palvelutalo on Suomessa ainutlaatuinen. tysjärjestelmiin sekä erityisesti lämmönjako- [email protected] järjestelmiin. Lisäksi rakennuksessa on au- Ikäihmisten asuminen asettaa erityisvaati- rinkolämpö- ja aurinkosähköjärjestelmät. muksia sisäilmastolle, koska vanhemmiten Edistyksellisen ja energiatehokkaan ta- aktiviteetti ja aineenvaihdunta pienenevät lotekniikan asentamisella voidaan vaikuttaa ja osalla asujista on mm. huono näkö ja de- rakennuksen elinkaarenaikaiseen energiate- mentiaa. Erityisenä tavoitteena on sisäilman hokkuuteen ja energiankulutukseen merkit- hyvän laadun lisäksi varmistaa sisäolosuhtei- tävällä tavalla, jos laitejärjestelmät on säädet- den terminen viihtyisyys eli sisälämpötilojen ty toimimaan optimaalisella tavalla. Hank- tasaisuus eri vuodenaikoina, vedottomuus keessa tarkasteltiin rakennuksen energiatar- ja käyttäjien kannalta miellyttävä lämmön- peiden ja ylläpitokustannusten vaikutuksia jakotapa. kokonaiselinkaarikustannuksiin. Tämän pe- rusteella arvioituna esimerkkikohteena ole- Energiatehokkuus huomioon van Onnelanpolku-palvelutalon elinkaari- kohteen suunnittelusta kustannukset 20 vuoden tarkasteluajalla ovat käyttöön VTT:n mukaan noin 7,7 miljoonaa euroa. Onnelanpolun käyttövaiheen ostoener- Huippuenergiatehokkaan kohteen toteutta- giankulutus on sekä sähkön että lämmön minen vaatii panostusta läpi koko rakennus- ostoenergian osalta noin 50 % pienempi prosessin. Energiatehokkaan kokonaisuu- verrattuna normaaliin, uuteen rakentamis-

14 VOIMA & KÄYTTÖ MARRASKUU 2014 Fortumin Imatran vesivoimalaitos on taas teholtaan Suomen suurin

ortumin Imatran voimalaitoksen kol- Vesivoimalaitoksen peruskorjaus näkyi ovat tuottaneet vedestä sähköä luotettavas- moskoneiston peruskorjaus on val- kesällä Imatran katukuvassa muun muas- ti jo lähes 85 vuotta. mistunut ja voimalaitos on taas Suo- sa lisääntyneinä ohijuoksutuksina ja kosken Imatran voimalaitoksen peruskorjaus- Fmen suurin vesivoimalaitos. pauhuna. Myös tuloputken työpadon vaati- hanke on osa Fortumin pohjoismaisten ve- Maaliskuussa 2014 aloitetun kolmos- mat nostot näkyivät ohikulkijoille. sivoimalaitosten pitkän tähtäimen inves- koneiston peruskorjauksen aikana uusittiin Peruskorjauksen yhteydessä nostettiin tointiohjelmaa. Peruskorjauksia ja tehon- turbiini, generaattori sekä sähkö- ja auto- kolmoskoneiston tuotantotehoa noin 7 me- korotuksia tehdään vuosittain noin 100 maatiolaitteet. Samalla uusittiin koneiston gawatilla, mikä kasvatti Imatran voimalai- miljoonalla eurolla. Investointiohjelman apujärjestelmiä ja korjattiin koneiston vesi- toksen tuotantotehon noin 185 megawattiin. tavoitteena on lisätä hiilidioksidipäästöttö- teitä. Fortum ja Kaakkois-Suomen ELY-kes- Tuolla tehomäärällä voimalaitoksesta tuli jäl- män vesivoiman tuotantoa sekä parantaa kus kunnostavat myös parhaillaan virtavesi- leen Suomen suurin vesivoimalaitos. Vuonna Fortumin voimalaitosten turvallisuutta ja kalojen elinympäristöjä Imatran ja Tainion- 2015 valmistuva neloskoneiston peruskorja- käytettävyyttä. Investointiohjelman avulla kosken voimalaitosten välisellä vesialueella us nostaa tehoa vielä toiset noin 7 megawat- Fortumin vesivoimaloiden tuotantokapasi- Vuoksessa. tia. Silloin Imatran voimalaitoksen kokonais- teettia voidaan kasvattaa vuosittain noin 10 ”Kolmoskoneiston peruskorjaus oli var- teho on jo noin 192 megawattia. megawatilla. sin laaja korjausurakka. Lähes 85 vuotta van- ”Kemijoki Oy:n Petäjäskosken voimalai- Fortumilla on Pohjoismaissa vesivoima- han koneiston nykyaikaistaminen onnistui tos ehti peruskorjauksensa jälkeen olla het- kapasiteettia yhteensä noin 4 600 megawat- kuitenkin hyvin ja lähes tavoiteaikataulussa. ken tuotantoteholtaan Suomen suurin ve- tia. Esimerkiksi näin laajaa vesiteiden peruskor- sivoimalaitos. Nyt Imatran voimalaitos otti jausta ei ole Fortumin Suomen vesivoimalai- taas oman paikkansa. Kun neloskoneiston Lisätietoja: toksilla aikaisemmin tehty. Töissä oli enim- peruskorjaus ensi vuonna valmistuu, ero Pe- , johtaja, Fortum, millään noin 60 henkilöä ja urakan laajuus oli täjäskoskeen kasvaa vielä lisää”, johtaja Risto Risto Andsten puh. 050 453 3988 ja Juha Tella, yli 20 henkilötyövuotta. Työn tekivät pääosin Andsten Fortumista toteaa. projektipäällikkö, Fortum, paikalliset urakoitsijat ”, projektipäällikkö Ju- Vuonna 1929 käyttöön otetun Imatran puh. 050 452 1713 ha Tella Fortumista kertoo. voimalaitoksen kolmos- ja neloskoneistot

Kasvuvaje vakavampi uhka kuin kestävyysvaje

allituksen esitys valtion ensi vuo- Julkisen talouden rakenteelliset uudis- STTK on huolissaan työvoimapoli- den talousarvioksi sisältää suureh- tukset ovat STTK:n mielestä tarpeellisia. tiikan määrärahoista, jotka eivät mah- koja menosäästöjä ja veronkoro- Ponnekkaampia ja tarkemmin määriteltyjä dollista tehokkaita toimia pitkäaikais- Htuksia, yhteensä noin viisi miljardia euroa. käytännön toimenpiteitä kuntien tehtävien työttömyyden kasvun hillitsemiseksi. STTK:n mielestä talouspolitiikan kiristämi- karsinnassa ja sote-uudistuksen toteuttami- - Edellisen suuren taloudellisen taantuman nen vaikeuttaa talouskasvun käynnistymistä. sessa olisi kuitenkin kaivattu. virheet toistetaan. Ilman tehokkaita toimen- - Osa veronkorotuksista ja menosäästöistä Talousarvioesitys sisältää asuntopoli- piteitä osa työvoimasta syrjäytyy pysyvästi. olisi ollut viisasta jaksottaa tuleville vuosille. tiikan kannalta toimia, joiden STTK arvi- Vaara on, että näin syödään tulevan nousun Hallituksen toimilla kestävyysvaje hie- oi edistävän kohtuuhintaista asuntotuo- eväät. man supistuu, mutta kasvuvaje vastaavasti tantoa. Panostukset tutkimukseen ja tuo- kasvaa, pääekonomisti Ralf Sund arvioi. tekehittelyyn ovat myös kohtuullisella ta- Hallituksen aiempaa alempi arvio kestä- solla, mutta yleisesti ottaen eväät kasvun Lisätietoja: vyysvajeen suuruudesta on STTK:n mielestä elvyttämiseksi ovat esityksessä heiveröisiä. STTK:ssa: pääekonomisti Ralf Sund, perusteltu. Se helpottaa osaltaan myös eläke- - Jakopolitiikan rinnalle olisi kuitenkin kaivat- puhelin 050 563 4841. ratkaisun aikaansaamista. tu enemmän tekopolitiikkaa, Sund tiivistää.

MARRASKUU 2014 KRAFT & DRIFT 15 Työnantajien lakkoelämöinti ei edistä neuvottelujärjestelmän uudistamistyötä

yömarkkinajärjestöt sopivat vuoden Nakkilassa palkansaajaillassa. Hän korostaa, STTK:n puheenjohtaja huomauttaa, et- 2013 työllisyys- ja kasvusopimuk- että työmarkkinoilla työtaistelut eivät ole tä työrauha myydään aina siellä missä sopi- sessa työmarkkinoiden neuvotte- minkään osapuolen tavoite. – Työtaistelui- mukset tehdään. – Työnantajien pyrkimys Tlujärjestelmän uudistamisesta. Eläkerutis- hin ajaudutaan, kun muut keinot on käytet- hajauttaa sopimustoiminta yhä enemmän tuksen jälkeen neuvottelut ovat pääsemässä ty ja neuvotteluissa epäonnistuttu. Neuvot- paikalliselle tasolle tuottaa jatkossakin työ- vauhtiin. telujärjestelmän uudistamisessa pitäisikin taisteluja, Palola arvioi. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola on keskittyä lakkojen syihin. Taustalla on usein Työpaikoilla tapahtuvia spontaaneja harmissaan siitä, että neuvottelujärjestel- työnantajan menettely, työehtosopimuksen mielenilmaisuja ja ulosmarsseja ei Palolan män uudistamisessa on toistaiseksi keski- tulkintaerimielisyydet tai lain rikkominen. arvion mukaan millään lainsäädännöllä voi- tytty yksinomaan keskustelemaan työtaiste- Työnantajan tulkintaoikeudet ovat laajat, da estää. – Ulosmarssit kielivät pettymyk- luiden määrästä ja laittomista työtaisteluista. palkansaajien on vaikea puuttua rikkomuk- sestä ja turhautumisesta työpaikoilla. Miele- – Työrauhaa koskevat asiat ovat vain yksi osa siin eikä työnantajan menettely näy työtais- nilmaisut viestivät siitä, että nyt riitti. neuvottelukokonaisuutta. Listalla ovat myös teluiden seurauksissa. muun muassa työehtosopimuksien vaihta- Palola painottaa, että Suomessa lakkoil- mistilanteet, paikallinen sopiminen sekä laan vähän ja esimerkiksi tilastot vuodelta sopimuksettomien alojen tilanne. Pelkistä 2012 osoittavat, että kaikista tehdyistä työ- Lisätietoja: työtaisteluista pauhaaminen ei edistä neu- päivistä työtaisteluissa menetettiin promillen STTK:ssa: Antti Palola, puhelin votteluita. verran. – Sairauspoissaolojen vuoksi työpäi- 040 509 6030. Palola vierailee tänään Satakunnassa viä menetetään tuhatkertaisesti, hän vertaa. Fingrid alentaa Fortum myy Grangemouthin voimalaitoksen kantaverkkomaksuja Isossa-Britanniassa Ineokselle

Espoo, Suomi, 2014-10-02 10:15 CEST - FORTUM OYJ LEHDISTÖTIEDOTE 2.10.2014. Fortum on sopinut myyvänsä Isossa-Britanniassa sijaitsevan tytäryhtiönsä, Grangemouth CHP Limitedin, pitkäaikaiselle asiakkaalleen INEOS Industries Holdings Limitedille. Grangemouth CHP Limited operoi ja omistaa maakaasua polttoaineena käyttävän sähkön- ja lämmön yhteistuotantolaitoksen, joka sijaitsee Grangemouthissa Skotlannissa.

rangemouthin voimalaitos aloit- huolehtimalla laitoksen käyttö- ja kunnossa- ta. Fortumin strategian ytimessä on vahva ti toimintansa vuonna 2001. Sen pitotoiminnasta jatkossakin”, kertoo johtaja osaaminen hiilidioksidipäästöttömässä vesi- sähköntuotantokapasiteetti on 145 Sasu Valkamo Fortumin Nuclear and Ther- ja ydinvoimatuotannossa sekä tehokkaassa Gmegawattia ja lämmöntuotantokapasiteetti mal Power -divisioonasta. sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Toi- 257 megawattia. Voimalaitos tuottaa sähköä Kokonaiskauppahinta on noin 54 mil- mimme sähkömarkkinoilla ja kehitämme ja höyryä Ineoksen petrokemian laitokselle. joonaa puntaa (noin 70 miljoonaa euroa). sähkönmyyntiin liittyvää liiketoimintaa tar- Ylimääräinen sähkö myydään kansalliseen Myynnillä on positiivinen vaikutus Fortu- joamalla asiakkaillemme myös uusia, älyk- verkkoon. Fortum jatkaa voimalaitoksen min Power and Technology -segmentin ta- käitä tuotteita ja palveluja energiankäytön käyttö- ja kunnossapitopartnerina. loudelliseen tulokseen. Lopullinen myynti- tehostamiseen. ”Grangemouth on erittäin tehokas ja voitto raportoidaan segmentin vuoden 2014 moderni voimalaitos. Ineos aikoo kehittää neljännen neljänneksen tuloksessa. Grangemouthin jalostamoaan pitkäjäntei- Kauppa on osa Fortumin lokakuussa Lisätietoja: sesti, joten tämä oli hyvä tilaisuus molem- 2012 aloittamaa tehostamisohjelmaa, jonka Sasu Valkamo, Nuclear and mille yhtiöille. Jatkamme erittäin mielelläm- yhtenä tavoitteena on luopua yhtiön ydin- Thermal Power Division, me hyvää yhteistyötämme Ineoksen kanssa liiketoimintojen ulkopuolisista toiminnois- Fortum puh. 050 453 2232

16 VOIMA & KÄYTTÖ MARRASKUU 2014 Wärtsilä wins biggest ever single owner order for Ballast Water Management Systems

total of 22 bulk carriers, being built tions when sailing in US coastal waters. The our long and good relationship with them, by Yangzhou Guoyu Shipbuilding intention of the legislation is to address the we know the company to be a reliable and Co. Ltd in China for Singapore issue of invasive aquatic species being car- trustful supplier, and that they will give st- Abased Pioneer Marine, will feature Wärt- ried in the ballast water of ships and then rong support to the yard. We are sure Wärt- silä Ballast Water Management Systems discharged to the sea where they can harm silä and Guoyu Group will have a good and (BWMS). The Wärtsilä systems will enable local species. Wärtsilä’s AQUARIUS UV sys- smooth co-operation for this new product the vessels to comply fully with the IMO’s tems have been type approved for the IMO and extend the co-operation to a compre- ballast water convention. The contracts were regulations. hensive platform,” says Annie Dai, Marketing finalised in August. “When looking for a ballast water treat- Manager, Guoyu Shipyard. Each of the 38,000 DWT vessels will be ment manufacturer, we wanted to partner “This is an important order and is indi- fitted with two Wärtsilä AQUARIUS UV with a company having a global presence cative of the growing need for ballast water BWMS, and the scope of supply includes al- and a recognized brand to support their pro- discharging to be properly managed. These so the commissioning and sea trials of the ducts. It was critical that whomever we cho- vessels will operate in and around US wa- equipment. The contracts thus involve a to- se had a proven history in supporting their ters, and it was imperative that the selected tal of 44 Wärtsilä BWMS units, which rep- products. This is particularly relevant when BWMS have the appropriate approvals. resents the biggest ever single owner order looking at this piece of equipment as no one Wärtsilä has a strong track record in this to date for any BWMS manufacturer. It is yet has USCG type approval, and we felt that field, and the components used have been expected that all 44 systems will be delivered with the weight of Wärtsilä behind it this will used and thoroughly tested in the marine en- before the end of 2015, with the first delivery ensure our equipment complies within the vironment for many years,” says Dr Joe Tho- scheduled for December 2014. time frame allotted”, says Stuart Crawford, mas, Director, Wärtsilä Ballast Water Mana- The Wärtsilä Aquarius UV is one of Senior Vice President, Head of Technical, gement Systems. only four systems tested and approved for Pioneer Marine Advisers Pte Ltd. The bulk carriers are based on the Green fresh water operation under the United Sta- “We experienced a very proactive appro- Dolphin design, a concept that meets cur- tes Coast Guard’s AMS (Alternative Mana- ach from the project manager during discus- rent and anticipated air and water emission gement System) criteria. This approval was sions, which eventually led to our choice of regulations. cited as being an important factor in Pioneer manufacturer”, he continues. Marine’s decision process when selecting a “Our shipyard has built a long-term re- BWMS supplier. lationship with Wärtsilä that dates back to Whilst the IMO’s Ballast Water Mana- the first vessel we exported, which used a gement Convention, which will require the Wärtsilä main engine. Wärtsilä’s merger Media contacts: owners of up to 40,000 vessels worldwide to with Hamworthy gave access to their Bal- install a ballast water management system last Water Treatment solutions, and we are Dr Joe Thomas (BWMS), is still to be ratified, the US Coast confident that after technical investigation Director, Ballast Water Management Guard (USCG) has already implemented its this equipment will comply with the most Systems Wärtsilä Ship Power own legislation. This states that all ships will stringent regulations. Even though it is a new Tel: +44 1202 662607 have to be in compliance with the regula- product promoted by Wärtsilä, considering [email protected]

LAIVASÄHKÖMIEHEKSI KOTKASSA Koulutus alkaa 2.1.2015, kestää n.1 vuoden. Alkuvaatimus: sähkö- / automaatioasentajan perustutkinto tai sähköalan DI / insinööri / teknikko + työkokemus, merimieslääkärintodistus. Työssäoppiminen koululaivalla ja kauppa-aluksilla. Tutkintotodistus nimikkeellä laivasähköasentaja. Pätevyyskirjan nimi: laivasähkömies. Hakuaika päättyy 10.12.2014. Lisätietoja: lehtori Risto Ruuskanen 050 596 1074, sähkömestari Mari Melotindos 044 702 8521, opinto-ohjaaja Marketta Stauffer 040 704 2282 Wärtsilä X72 and X62 engines success- fully pass important milestone tests

oth the Wärtsilä X72 and the Wärtsilä X62 two-stroke en- gines have recently successfully passed important tests that verify various performance criteria. The Type Approval Test B(TAT) for the Wärtsilä X72 took place at the premises of Wärtsilä’s licensee, Doosan Engine Co. Ltd, in Changwon, South Korea. This was followed by a successful Sea Trial carried out by Dalian Ship- building Industry Corporation (DSIC). In passing the TAT, the engine is verified as having fulfilled all classification society requirements, and is therefore fully introduced to the market. An important feature of the testing was meeting the SOLAS (Safety of Life at Sea) standards. With a single engine pow- ering the propeller, the engine must be capable of continuous op- eration under all conditions. Also the first Wärtsilä X62 engine has successfully passed its Factory Acceptance Test (FAT). This milestone verifies that the en- gine fulfils the design criteria for performance and functioning, and that it has been accepted by both the customer, Kyklades Maritime Corporation, as well as by the classification society Det Norske Ver- itas (DNV). The tests were carried out at the Hyundai Heavy In- dustries Engine and Machinery Division (HHI - EMD) factory in South Korea, where a series of four engines is being produced under license from Wärtsilä for Kyklades. The engines have been ordered to power four 115k Aframax Product Carriers being built by the HHI Gunsan shipyard. Both the Wärtsilä X72 and X62 engines feature Wärtsilä’s sec- ond-generation version of its well proven, electronically controlled, common rail system with time controlled fuel injection. This pro- vides excellent fuel efficiency and reliability, as well as lower -op erational costs. The Wärtsilä Generation X engines also feature a higher stroke to bore ratio than the RT-flex engines, thus achiev- ing lower engine speed and lower brake specific fuel consumption (BSFC). The fuel injection and cylinder lubrication are controlled by a single electronic module, part of the state-of-the-art UNIC- flex control system, which is based on Wärtsilä’s UNIC (Unified Controls) platform. ”As expected, the TAT validation of the Wärtsilä X72 procedure has been passed successfully. The key value adding feature of this engine is that its high level of efficiency lowers the operational costs for owners, operators and charterers. In the current market condi- tions, this is extremely important,” says Mr Martin Wernli, Man- aging Director, Wärtsilä Switzerland and Vice President, 2-stroke, Wärtsilä Ship Power.

For further information please contact: Mr Martin Wernli Vice President, 2-stroke, Ship Power Wärtsilä Corporation Tel: +41 52 262 2686 [email protected]

18 VOIMA & KÄYTTÖ MARRASKUU 2014 Supereristeet

-kehittyvät tavanomaisia ehkä jo huomennavauhdilla

Markkinoilla on selkeä tarve uusille materiaali- ja tuoteratkaisuille, joiden avulla uudis- ja korjausrakentamisessa voidaan päästä lähes nollaenergiatason edellyttämään rakennus- vaipan energiatehokkuuteen. VTT:n mukaan pääpaino tulee olemaan järjestelmäkehityk- sessä siten, että uusien ja olemassa olevien tuotteiden ominaisuudet voidaan hyödyntää tarkoituksenmukaisesti yhdessä tai erikseen.

TT on kartoittanut lämmöneristä- Rakennusvaipan ratkaisujen tulee osal- mönjohtavuus määrittäjästä riippuen on alle misen kehityspolkuja, jotka tehtiin taan vastata energiatehokkuuden paranta- 0,004 - 0,014 W/(mK). Nykyiset supereris- markkinoiden, määräysten, tut- misen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähen- teet voivat olla tavanomaisia tuotteita huo- Vkimuksen sekä teollisuuden tuotteiden ja tämisen tavoitteisiin. Haasteina ovat mm. menna. palvelujen näkökulmista Suomen oloihin. rakenteiden paksuudet, uusien, kehittyvien Rakennusten käytönaikaisen energian Kehityspolut antavat hyvän näkemyksen tuotteiden ominaisuudet ja niiden vaatimuk- kulutuksen pienentäminen on yksi tärkeim- tulevaisuuden rakennusten lämmöneristä- set, käyttöikä sekä soveltuminen rakentami- mistä keinoista, joilla pyritään alentamaan mistavoista ja -tavoitteista sekä niihin pää- seen. kokonaisenergian kulutusta ja kasvihuone- semiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Niitä Toimivimmat kestävän rakentamisen kaasupäästöjä. Lähes nollaenergiatalot on voidaan hyödyntää käytännön apuna kehi- ratkaisut voivat olla yhdistelmiä eri toimi- asetettu uudisrakentamisen tavoitteeksi EU- tettäessä tulevaisuuden materiaali- ja tuote- vuusominaisuuksien tuotteista. Tarvitaan maissa vuonna 2020. ratkaisuja. koko rakennuksen toimivuuden ymmärtä- Hankkeen lähtökohtana oli ympäris- mistä ja tämän huomioon ottamista suun- töministeriön esittämä tarve selvittää läm- Tuotteiden kehittäminen nittelusta toteutukseen ja ylläpitoon. Pelkkä möneristysratkaisujen kehitystä rakennusso- näkyy myös kustannus­ lämmöneristemateriaali tai -tuote ei ole yk- vellutuksiin Suomessa, ja tavoite sopi hyvin tehokkuutena sinään ratkaisu energiatehokkaaseen raken- teollisuuden ja VTT:n tarpeisiin. Rahoitta- tamiseen. jina olivat ympäristöministeriö, Rakennus- Pääpaino rakentamisessa ja rakennusten Panostus uusien materiaalien, esimer- tuotteiden laatusäätiö ry ja VTT. energiatehokkuuden parantamisessa tulee kiksi ns. supereristeiden, tutkimukseen ja ke- olemaan järjestelmien kehityksessä. Matala- hitykseen parantaa tuotteiden soveltuvuutta energiarakennuksen rakenteiden ja talotek- ja saatavuutta sekä pienentää käyttöönoton Lisätietoja: nisten järjestelmien tulee olla kokonaisuute- esteitä. Samalla olemassa olevien eristetuot- VTT Projektipäällikkö, erikoistutkija na toimivia, jotta hyvin vähän energiaa ku- teiden ominaisuuksien kehittäminen johtaa Tuomo Ojanen Puh. 040 517 3773 luttava, ns. lähes nollaenergiatason rakennus nykyistä edistyneempiin ja kustannustehok- [email protected] voidaan toteuttaa. kaampiin ratkaisuihin. Supereristeiden läm-

Tällaista tapahtui Aleksandriassa erronpa erään pienen tarinan jo- pullon viikossa ja ne olin jo vienyt messiin rupesi huutamaan kovalla äänellä poliisia, ka tapahtui kierrellessämme Väli- ja olin tuomassa kahvipannun ja sekä kah- joka käveli laiturilla avuksi. Poliisi ryntäsi merta ms Saimaalla, oli vuosi 1957 vileipiä sinne. Minä yllätyin kun messissä ryntäsikin laivaan ja arapi osoitti Dunkkia, Ktoukokuun alkupäivät. Olimme matkalla oli keski-ikäinen herrasmies ”arapi” jolla oli että tämä oli häpäissyt hänet. Pyhän usko- kohti Suomea, mutta poikkesimme Alek- pieni fanerista tehty laukku avoinna, täyn- vaisen kauppiaan ja tuhonnut hänen arvok- sandriaan ottamaan jotakin pientä lastia. nä kaikenlaista pientä roinaa. Sinne sekaan kaan omaisuutensa. Poliisi kävi Dunkkiin Siitä en sen enempää muista, mutta asiaan. tämä herra tyhjenteli sokeripusseja kovalla käsiksi ja aikoi viedä hänet maihin, mutta Minulla oli moottorimiehen jopi ja koska kiireellä. Minä nostin tietysti kovan metelin, joku pojista oli ehtinyt hakea kapteenin hä- meillä ei ollut moottorioppilasta, minä jou- vaan eihän se arapi mitään minusta välittä- tiin, ja hän laukaisi tilanteen ja käski poliisin duin tavallaan messikalleksi. Siispä jouduin nyt. Mutta sitten siihen tulivatkin pojat ja ja kauppiaan heti poistumaan laivasta. Kos- kantamaan ruuat ja kahvit messiin. Sattui Donkeyman , joka oli iso ja riski kaveri, hän ka heillä ei ollut mitään oikeutta olla laivassa sitten eräällä kahvitauolla kun olin tuonut nappasi arapin niskasta ja persuksista kiinni ilman kapteenin lupaa. sokeria ja maitoa. Sokeria saimme pienen sekä viskasi hänet pitkin pituuttaan täkille, pussin pohjallisen ja yhden pienen maito- sekä roinat perässä. Johan nousi meteli arapi Jorma Kataja

MARRASKUU 2014 KRAFT & DRIFT 19

Boren ja Rauma-Repolan tekninen yhteistyö v. 1965-1972 Raumalla syntyi maamme ensimmäinen ”rollari”

TX Rauman telakan lopettajaiset pi- tevalmistajat Steerprop ja Rolls Royce. Kun kuussa 1965 kahden 2700 dwt:n kuivalas- dettiin viime keväänä toukokuussa. STX päätti lopettaa hankki Steerprop käyt- tialuksen tilaukset. Kysymyksessä oli aivan Rauman telakka luovutti silloin Ra- töönsä telakan entisen korkean hallin. Myös uudenlaisen rahtilaivatyypin rakentaminen Sjavartiolaitokselle viimeisen uudislaivansa, Rolls-Roycessa ollan tyytyväisiä. Kysyntä on Suomessa. Tilatut laivat olivat nimittäin tappiolla tehdyn ulkovartiolaiva Turvan. kovaa ja markkinaosuus kasvaa. Rolls-Royce ensimmäiset maassamme rakennetut perä- Parin miljoonan euron myöhästymissakon on jo hankkinut lisätilaa telakka-alueelta ja portti- eli roro-alukset. Tällainen ”roll on- saattelemana. - Mutta Rauma ja raumalai- aikoo myös rakentaa uudisrakennuksen alu- roll off” laivatyypin kehittämisen nimen- set ovat ”meri ja laivat” eikä hevin antaudu- eelle. Myös Rolls-Roycen logistiikka hoitava omainen päämäärä oli lastaustavan hyö- ta tyrskyille. Tänä syksynä jo, päinvastoin Logistikas on kasvuimussa ja usko on heillä dyntäminen. Rollarit olivat jo yleistymässä näkymät ovat todella hyvät! – Rauman sa- vahva ”koska Raumalla on kaikki edellytyk- maailmalla ja ruotsalaisen Wallenius-varus- tamassa( kaupungin sielu ja sydän) on tehty set kasvaa isoksi liikenteen solmukohdaksi”. tamon kautta varmasti kipinä Boressakin rohkeita uudistuksia ja konttiliikenteenkin Länsi-rannikolla merenkulku elää ja voim- syntyi. Rauma-Repolassa vankan aseman uskotaan tuplaantuvan 15 vuodessa. Uudes- mekin siirtyä muistoissa vain yhteen monis- suomalaisessa merenkulussa saavuttanut- sa laivanrakennusyhtiössä, Rauma Marine ta telakkasaavutuksista tässä ja nyt. Siirrym- ta Borea pidettiin voimakkaasti kehittyvä- Construction Oy:ssä, uskotaan että telakan me nostalgisiksi ehkä, mutta kuusikymmen- nä ja kasvavana varustamona. Varustamon korjausaltaassa kohoaa taas laiva lähitule- täluvun Rauma-Repolaan. tekninen osasto oli kuitenkin melko pieni. vaisuudessa!! Js sitten ovat Raumalla jo tutut Turkulainen Ångfartygsaktiebolaget Tästä syystä laivat kehitettiin yhteistyössä menestysyritykset valloittamassa lisää maail- Bore(perust. 1897) ja raumalainen laivate- telakoitten kanssa. Rauma-Repolassa todet- maa merimarkkinolla, nimittäin polkurilai- lakka Rauma-Repola allekirjoittivat loka- tiin Boren laivatilauksen suomalaiselta tela-

20 VOIMA & KÄYTTÖ MARRASKUU 2014 kalta merkitsevän myös rahtaajan ja telakan Hollannin Drammeniin ja Mossiin. Laivan re V olivat toki hyvin tärkeitä virstanpylväitä tavoitteiden lähentymistä: Olihan Rauma- palattua Kotkaan se laitettiin varustamon varustamon linjaliikenteessä. Suomalaisten Repola paitsi laivanrakentaja myös huomat- säännölliseen liikenteeseen Ruotsiin, Nor- puunjalostustuotteiden vienti laski samana tava vientiyhtiö. jaan ja mannermaalle. Sisaralus Bore V läh- vuonna kun Bore VI valmistui. Panostet- Näiden kahden laivan suunnittelutyöt oli ti ensimatkalleen Pohjois-Amerikkaan auto- tuaan uudenaikaiseen tonnistoon onnistui aloitettu keväällä 1965.Vaikka laivan lastaus- lastissa. Sitten myös se laitettiin Boren lin- Bore kuitenkin ottamaan markkinaosuuksia järjestelmään kiinnitettiinkin suurinta huo- jaliikenteeseen. Ms Bore VI ja ms Bore V: näistä vientikuljetuksista; koska oli mahdol- miota, ei konehuoneuudistus ollut sen vä- Pituus 88,2m/2391dwt/3078gt/3300hv – 14 lista harjoittaa linjaliikennettä täsmällisem- häisempi. Rauman telakan Bore-laivat olivat solmua). Molemmilla oli kuitenkin myös min kuin aikaisemmin ja satamaoloajatkin nimittäin ensimmäiset joihin suunniteltiin lastiluukut ja kraanat hyödynnettävissä tar- lyheni. erillinen konehuoneen valvontahuone. Sitä peen tullen. Boren linjaliikenteeseen kuului jo vuo- oli edeltänyt pyrkimys konehuoneen mittari- Kuitenkin, uranuurtajat voivat törmätä desta 1966 yhteispurjehdus Englannin en keskittämiseksi yhteen paikkaan. Merkit- moniin yllättäviin ongelmiin. Boren silloi- Rochesteriin Finnlinesin kanssa. Yhteistyö tävä edistysaskel sekin. Ensimmäisen laivan nen rahtipäällikkö Bo Söderholm, muistaa oli antoisa molemmille osapuolille. Bore ja rakennustyöt alkoi tammikuussa 1967. Laiva pettymyksen jonka varustamon johto tunsi Finnlines joilla molemmilla oli omat laivat laskettiin vesille toukokuussa samana vuon- tutustuessaan telakalla Bore VI:n uudisra- linjalla, pystyivät yhdessä tarjoamaan yhden na ja sai nimen Bore VI. Peräporttilaiva luo- kennukseen. Heidän mielestään laiva oli ai- viikkovuoron. Boren säännöllinen rahtilii- vutettiin varustamon toim.johtajalle Gilbert van liian pieni pystyäkseen toimimaan niin kenne Suomesta ulottui nyt niin Saksaan, von Rettigille 1. marraskuuta 1967. Ms Bo- rationaalisesti kuin alunperin oli kuviteltu. Norjaan, Pohjoi-Ranskaan kuin Englantiin- re VI:n sisaralus Bore V luovutettiin telakalta Pääkannen ja alaruumien välissä oleva las- kin. huhtikuussa 1968. Molemmat laivat kutsut- tinkuljetusjärjestelmä oli hidas ja tehoton. Rauma-Repolan laivanrakentajat tiin mielellään Suomen ajanmukaisimmik- Peräportti oli käytännössä liian ahdas(4,4m saivat, ”synnytettyään” maamme ensim- si rahtilaivoiksi. Paljon oli teknillisesti aivan x 4,4m). Ennen kuin Bore VI oli edes luovu- mäiset roro-laivat, Bore-yhtiön lisäluot- uutta ja myös miehistön hyvät oleskelutilat tettu, keskusteltiin jo mahdollisuudesta pi- tamuksen toimittaa 4 vuotta myöhemmin edustivat sisustuksellisesti kiitettävää edis- dentää sitä. Sitäpaitsi kävi ilmi, ettei laiva- huomattavasti suuremmat roro-rahtilaivat: tystä. Nämä laivat kertovat osaltaan siitä tyyppi soveltunut erityisen hyvin konttien ms Bore VII, ms Bore IX ja ms Bore X (à että Bore-yhtiö oli suomalainen edelläkävijä kuljetuksiin. Näin todetaan Bore-yhtiön 3.166grt/4.700dwt p.113,46m) roro-laivojen käyttäjänä. Uudet lastausme- 100-vuotisjulkaisussa ”Bore 100 vuotta – (Lähteet: Kirjat ”Meidän isä on töis- netelmät olivat näin tulleet jäädäkseen! Edel- Vuosisata suomalaista merenkulkua”. Mo- sä telakalla” ja ”Bore 100 vuotta – Vuo- läkävijänähän varustamo oli ollut matkustaj lemmat laivat pidennettiinkin sitten 1970- sisata suomalaista merenkulkua”) alaivoineen(”ruotsinlaivat”) jo vuosikymme- 1971 lastitilaltaan 11,5 metriä Wärtsilän niä tätä ennen. Turuntelakalla. Laivojen taloudellinen tulos Teksti: Bengt Karlsson Neitsytmatkallaan Bore VI kuljet- kehittyi parempaan suuntaan kun lastikapa- ti Enso-Gutzeitin erikoispaperia Hangosta siteettia pystyttiin nostamaan. Bore VI ja Bo-

MARRASKUU 2014 KRAFT & DRIFT 21

Bore och Rauma-Repola i tekniskt samarbete 1965-1972 På Rauma-varvet föddes landets första ”rollare”

TX Raumavarvet stängde portarna för snart bygga ett nytt hus på området. Även samarbete med byggnadsvarven. På Rauma- sista gången i maj. Skeppsvarvet hade Rolls-Royces Logistikas som sköter logistik- Repola kunde man helt rätt fastställa att Bo- då överlåtit till Gränsbevakningsvä- uppdrag utvecklas positivt, och framtidstro res beställning från ett finländskt varv samti- Ssendet nybygget, utebevakningfartyget Tur- saknas inte “därför att Raumo har alla förut- digt kunde betyda ett närmandeförhållande va. Den här sista varvsleveransen var förlust- sättningar att växa och bli en stor aktör som mellan befraktarens och varvets målsättnin- bringande och STX hade dessutom att be- trafik- knutpunkt”. Västkustens sjöfart kno- gar. Rauma-Repola hade skeppsvarvet, men tala ett par miljoner euro i förseningsböter. rrar inte, utan jobbar bra. Därför kan vi här var ju dessutom ett stort exportföretag. Men staden har hamnen som livsnerv och och nu förflytta oss till ”minnenas varvshis- Fartygsplaneringen hade påbörjats un- raumobornas hjärtan klappar varmt för hav toria” . Kanhända något nostalgiskt, men till der våren 1965 med stark uppmärksamhet och skepp, sen långt tillbaka. Man gav inte 60-talet och Rauma-Repola som skeppsvarv. på lastningsfunktionerna men även maskin- upp, tvärtom! Nu har det börjat ljusna riktigt Ångfartygs Ab Bore(gr. 1897) i Åbo och rummet intresserade till nytänkande. Rau- ordentligt i sjöfartsnäringen där! I Raumo Rauma-Repolas varvsledning i Raumo un- ma-varvets Bore-fartyg blev nämligen de hamn har man vidtagit modiga beslut i för- dertecknade i oktober 1965 en fartygsbes- första som fick ett kontrollrum skilt från själ- nyelser och man vågar räkna med att contai- tällning på 2 st. torrlastfartyg på 2700 dwt. va maskinrummet. Uppgiften som lyckades nertrafiken kommer att fördubblas inom 15 Det var faktiskt fråga om en alldeles ny typ var, att mätinstrumenten helt skulle finnes år. I det nya skeppsbyggnadsföretaget Rauma av fraktfartyg som nu skulle byggas i Finland. avskilt på en bestämd plats. Det första farty- Marine Construction blygs man inte för pås- Fartygen var nämligen de första i landet med gets byggnadsarbete började i januari 1967. tåendet att snart byggs det åter fartyg i gam- akterport, för lasthantering snabbare och Fartyget sjösattes i maj samma år och döp- la varvets reparationsdocka! Och så fram- smidigare enligt principen “roll on-roll off”. tes till Bore VI. Akterportsfartyget överläts gångsföretagen från tidigare, propellrarnas Dessa sk. rollare hade blivit allt allmänna- till rederiets verkställande direktör Gilbert anordningsettor Steerprop och Rolls-Royce: re på världhaven, med svenska Wallenius- von Rettig den 1 okotber 1967. Systerfar- - Då STX slutade köpte Steerprop snabbt rederiet som en föregångare. På Rauma-Re- tyget Bore V levererades från varvet i april varvets höga hallbyggnad, företaget mår ut- pola var man på det klara med att just Bo- 1968. Båda fartygen titulerades gärna som märkt. Även på Rolls-Royce är man över lag re skulle utvecklas kraftigt och redan var en Finlands modernaste fraktfartyg. Inte minst nöjda. Efterfrågan är bra och marknadsan- stark dominant i vår sjöfart. Rederiets tek- på tekniska sidan hade väsentliga framsteg delen ökar. Därför har man skaffat merut- niska avdelning var dock relativt liten. Just gjorts. Även besättningens fritidsutrymmen rymme på varvsområdet och räknar med att därför planerades deras fartyg i mycket nära hade inredningsmässigt med beröm förbät-

22 VOIMA & KÄYTTÖ MARRASKUU 2014 trats. Bore-bolaget var utan tvivel föregån- förlängdes på Wärtsilä Åbovarvet 1970-1971 garen i vår sjöfart med roro. De nya last- med 11,5 m. Fartygens ekonomiska resultat ningsmetoderna hade definitivt kommit för utvecklades gynnsamt när lastkapaciteten att så förbli! En föregångare hade rederiet ju ökat. Trävaruindustrins exportförsäljning varit redan länge med sina passagerarfartyg sjönk samma år som Bore VI levererades. (“Stockholmsbåtarna”). Men genom dessa investeringar i ro-ro med På sin jungfruresa fraktade Bore VI nytt tonnage lyckade uttryckligen just Bore, Enso-Gutzeits specialpapper från Hangö till ta ökande marknadsandelar av exporttran- Drammen och Moss, i Holland. När hon dä- sporterna. Avgörande var möjligheterna till refter ankom Kotka sattes hon in rederiets linjetrafikering tidtabellsenligt, med dessu- reguljära trafikmönster till Sverige, Norge tom kortare hamntider. och kontinenten. Systern Bore V gjorde sin Till Bore-bolagets linjetrafik hörde re- första resa till Nord-Amerika med fabriks- dan från år 1966 samseglation med Finnli- nya personbilar ombord. Därefter lades även nes, till Rochester i England. Samarbetet var hon in i Bore-bolagets linjetrafik. givande för båda parterna. Bore och Finnli- När man är först med något helt nytt stö- nes som båda hade egna fartyg, kunde till- ter man på många oväntade problem. Dåva- sammans erbjuda kunderna en veckotur. Bo- rande lasttrafikchefen Bo Söderholm minns res reguljära frakttrafik från Finland sträck- den besvikelse som uppstod när Bores led- te sig nu till såväl Tyskland, Norge, norra ning på varvet bekantade sig med nybygget Frankrike som England. Bore VI. De konstaterade genast att fartyget Skeppsbyggarna på Rauma-Repola var alldeles för litet för att kunna fungera på hade gjort en proffsig insats när landets rol- ett så rationellt sätt som man ursprungligen lar-pionjärer kom till. Varvet fick välförtjänt tänkt sig. Lasttransportören mellan huvud- förtoendet att fyra år senare bygga betydligt däck och under rum visade sig vara ineffektiv större roro-fraktfartyg till Ångfartygs Ab Bo- och långsam. Akterporten vara i praktiken re: ms Bore VII, ms Bore IX och ms Bore X alltför för trång(4,4m x 4,4m). Dessutom var (à 3.166grt/4.700dwt/l. 113,46m). fartygen olämpliga för transport av contai- (Källor: “Meidän isä on töissä tela- ners. Innan Bore VI ens var levererad börja- kalla”/Raumo varvshistorik och “Bore de man diskutera möjligheterna att förlänga 100 år – Ett sekel finländsk sjöfart”) henne. (Obs. ovan relaterade nerskrivet från jubileumsboken “Bore 100 år – ett sekel fin- Text: Bengt Karlsson ländsk sjöfart”). Så fick det bli, båda fartygen

MARRASKUU 2014 KRAFT & DRIFT 23 Sähkölaitteiden suojaus ukkosilta paranee

ykyaikaiset sähkölaitteet sisältävät sittain, mutta ukkonen ja salamointi ovat Henrik Rousku muistuttaa, että perin- ukkosylijännitteille herkkiä kom- Suomessa harvinaisempaa kuin esimerkiksi teiset ohjeet ukonilmalla toimimisesta ovat ponentteja ja salaman aiheutta- Keski- ja Etelä-Euroopassa. Ukkosten määrä edelleenkin käyttökelpoisia. Nmat laitevahingot ovatkin lisääntyneet vii- ja salamavirtojen voimakkuus kasvavat lä- – Sähkölaitteiden pistotulpat kannattaa me vuosina. hestyttäessä päiväntasaajaa. Maissa, joissa irrottaa ukonilman lähestyessä, ellei kiinteis- Tämän vuoksi uusissa sähköliittymissä salamointi on voimakkaampaa, ukkossuoja- tössä ole ylijännitesuojausta. Ukonilmalla on alettu vaatia ylijännitesuojia ukkosvahin- ukseen on ollut pakko kiinnittää enemmän kannattaa hakeutua sisätiloihin eikä ulkona goille alttiimmilla alueilla. Käytännössä tämä huomiota jo aikaisemmin. Suomessa sekä saa oleskella selkeästi ympäröivää maastoa tarkoittaa sellaisia alueita, joissa sähkönjake- ukkossuojauksen että sähkölaitteiden ylijän- korkeampien kohteiden läheisyydessä. Pihal- lussa on käytössä ilmajohtoja. nitesuojauksen toteutus on pääasiassa kiin- la olevat rakennusta korkeammat puut suo- Salama aiheuttaa vuosittain tuhansia teistön haltijan harkittavissa. jaavat usein rakennusta suorilta salamanis- sähkölaitevaurioita ja lisäksi suorat salaman- kuilta. iskut rakennuksiin aiheuttavat paloja. Sekä Katolle asennetut Salamapurkaus sisältää erittäin suuren sähkölaitteet että rakennukset voidaan suo- aurinkopaneelit ja salamat virran, mutta tämän energian hyödyntämi- jata vahingoilta suojalaitteilla, jotka ohjaavat nen ei kuitenkaan ole mahdollista. salamavirrat hallitusti maahan ilman, että ne Katolle asennettavat aurinkopaneelit li- – Laitteita, joilla energian talteen otta- aiheuttavat vahinkoa kulkureitillään. säenergian tuottajina yleistyvät koko ajan. minen onnistuisi, ei ole olemassa. Salaman – Sähkölaitteiden suojaus onnistuu säh- Aurinkopaneelit eivät lisää salamavaurioi- esiintymispaikan ja ajankohdan satunnai- kökeskukseen asennettavilla ylijännitesuo- den riskiä kunhan noudatetaan valmistajan suudenkin takia salaman hyötykäyttö olisi jilla ja rakennukset voidaan suojata raken- ohjeita ja käytetään asennuksessa sähköalan hyvin hankalaa, sanoo Henrik Rousku. nuksen yhteyteen rakennettavilla ukkossuo- ammattilaista. Asianmukaisella ylivirta- ja jilla, opastaa Sähkötreffit-palvelun* tekninen ylijännitesuojauksella saadaan turvattua asiantuntija Henrik Rousku. myös aurinkosähköjärjestelmän osat sähkö- Lisätietoja: Ukkossuojausta ei lainsäädäntö edelly- verkossa sattuvilta vikatilanteilta. Jos sähkö- Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n tä muualla kuin tietyissä poikkeuskohteissa, keskuksessa ei ole rakennuksen päämaadoi- tekniset asiantuntijat, puh. 09 547 610 kuten suurissa palavien nesteiden varasto- tuskiskoon liitettyjä ylijännitesuojia, ne kan- Henrik Rousku säiliöissä. Vakuutusyhtiöiden vakuutusehdot nattaa asennuttaa. Näin saadaan suojattua Esa Tiainen edellyttävät ukkossuojausta yleensä esimer- aurinkosähköjärjestelmän vaihtosuuntaaja Arto Saastamoinen kiksi kirkoissa. sähköverkosta päin tulevilta ylijännitteiltä, Ukkosmäärät vaihtelevat Suomessa vuo- tietää Rousku.

24 VOIMA & KÄYTTÖ MARRASKUU 2014 Wärtsilä to supply a 112 MW peaking power plant to North Dakota, USA

ärtsilä has been awarded the Electric’s Project Manager Josh Rossow says. percent in 2013, five times faster than the na- contract to supply a Smart Po- New generation capacity is needed to tional average. The unemployment rate is the wer Generation power plant to meet the growing electricity demand caus- lowest in the country. The population of Wil- WBasin Electric Power Cooperative in Willis- ed by the oil boom in the nearby Bakken liston, home to the new power plant, grew by ton, North Dakota. The contract was signed area. ”We are seeing growth of demand in 28 percent between 2000 and 2011. in September 2014 and the equipment will all sectors, including agriculture, the oil in- Wärtsilä’s total installed generating ca- be delivered in November 2015. dustry and households. New flexible capaci- pacity in the United States is currently some Wärtsilä’s Smart Power Generation po- ty is needed to cover the peak load demand,” 2400 MW. wer plant will be the first with internal com- adds Rossow. bustion engine (ICE) technology in Basin ”The key to operational flexibility is Electric’s portfolio. It will have an output of quick starting and fast ramping. This is in- 112 MW from twelve Wärtsilä 34SG engines creasingly needed to follow load efficient- For further information running on natural gas. ly and to shave peaks in power demand,” please contact: ”The main reason is the inherent reli- Wärtsilä’s Business Development Manager Dan Johnson ability and flexibility of combustion engin- Dan Johnson explains. Business Development Manager, Rocky es. They are reliable in cold environments The vast shale oil reserves of the Bakken Mountain Area and perform well using natural gas that is formation and the successful use of horizon- Wärtsilä North America, Inc. rich with ethane and propane. They also ha- tal drilling and hydraulic fracking have led to Tel: +1 801 201 3236 ve a better heat rate than combustion turbi- an unprecedented economic boom in North [email protected] nes, which reduces fuel consumption,” Basin Dakota. Gross domestic product grew by 9.7

MARRASKUU 2014 KRAFT & DRIFT 25 Arbetstagarnas grundrättigheter till- hör alla arbetstagare. tillräckliga löner och odrägliga ar- PÅ EU-nivå tog man förra veckan ett inte alla gånger ens på de finländska ar- betsförhållanden ändå är vardag stort steg framåt när Europeiska unionens betsplatserna, men vi har lagstiftning och för hundratals miljoner männis- råd godkände ett direktiv som innebär avtal som skyddar de anställda och det går Okor, påminner FFC, STTK och fackets soli- att börsbolagen bör inkludera det sociala att rätta till missförhållanden. I många an- daritetscentral SASK på den internationella perspektivet samt miljö- och människorätts- dra länder existerar lagstiftningen inte eller dagen för schysta arbetsvillkor den 7 okto- frågor i sin rapportering. så övervakar man inte att den följs. ber. Organisationerna utmanar de finländska – Förändringen är ett steg i rätt riktning. – Rätten att organisera sig och förhandla företagen att se till att arbetarnas rättigheter Rapportering enligt reglerna gör företagen på arbetsplatser är centrala faktorer när man förverkligas i all affärsverksamhet inom fö- mer medvetna om risker och problem. Man strävar efter att förbättra arbetsförhållanden retaget, även i underleverantörskedjan och kan ändå fråga sig om rapporteringen som eller löner. Det är möjligt att senare få gen- utanför Europa. Man kan inte externalisera sker i efterhand är en tillräcklig metod för om kraven på lagstiftningsnivå, säger Taina ansvaret för de mänskliga rättigheterna till att motverka människorättsbrott såsom bar- Vallander på STTK. konsumenterna. narbete eller tvångsarbete, säger Miika Saha- Den internationella dagen för schysta ar- Många av de produkter som vi använder mies, sakkunnig på Akava. betsvillkor den 7 oktober är en kampanjdag i vardagen görs av en person som inte får til- Arbetslivets grundrättigheter definieras för människovärdigt arbete och de anställ- lräckligt med lön för sitt arbete för att leva och övervakas av den internationella arbet- das grundrättigheter. Samtidigt firas ett bra och som arbetar i förhållanden där arbetsta- sorganisationen ILO. arbetsliv och möjligheterna att utveckla det. gare blir sjuka eller dör. Barn- och tvångsar- – Till arbetslivets grundrättigheter hör Dagen firas samtidigt i uppskattningsvis 60 bete är inte historia. Det verkar som om rätten att organisera sig, rätten att förhand- länder. många finländska företag med internationell la kollektivt och förbudet mot tvångsarbete, I Finland ordnas kampanjer relaterade verksamhet inte identifierat att konsumenter barnarbete och diskriminering. En bindande till dagens tema på vanliga arbetsplatser. Te- vill göra etiska val. Organisationerna vill up- lagstiftning och övervakning har en enorm madagen ordnas redan för sjätte gången. pmuntra företagen att öppet och aktivt in- betydelse för att dessa rättigheter förverkli- formera om sina produkters bakgrund. gas i olika delar av världen, betonar Katja – Finländarnas intresse för arbetstagar- Lehto-Komulainen, chef för internationella Tilläggsinformation: nas rättigheter har ökat markant. De flesta ärenden på FFC. SASK: koordinator för biståndsinfor- av oss vill att produkterna produceras i bra mation Katri Blomster, tel. 040 358 1543 förhållanden och att arbetstagaren får til- Människovärdigt arbete i Akava: sakkunnig Miika Sahamies, lräckligt med lön för att leva för sitt arbe- fokus på dagen för schysta tel. 050 372 8366 te. Företagen borde se etisk produktion som arbetsvillkor FFC: chef för internationella ärenden en konkurrensfördel och informera aktivt Katja Lehto-Komulainen, tel. 040 731 sina kunder om sina anställdas rättigheter På dagen för schysta arbetsvillkor den 7 ok- 23 86 och produktionsförhållandena, säger Katri tober firar man på de finländska arbetsplat- STTK: informatör Taina Vallander, Blomster, koordinator för biståndsinforma- serna ett bra arbetsliv och möjligheten att tel. 040 184 1464 tion på SASK. delta i dess utveckling. Alla villkor uppfylls

Vain pieni tarina tin jopin ss Riikeliin 15.10.1943, va- dimme Suomesta muistaakseni 16.10.1943, sujui häiriöttä, sieltä otimme jotain lastia jos- kanssi oli koneessa trimmari. Lai- ensimmäinen kohteemme oli Holtenau. Siel- ta minulla ei ole tietoa. Silloin Suomessa oli va on jäänyt mieleeni kaikin puo- lä odotimme yötä jonka turvin kuljimme ka- kaikesta puutetta, varsinkin vaatteista ja jalki- Olin miellyttävänä ja sanoisinko jännittävänä. navassa joka muistaakseni oli 96 km toiseen neista. Vaan Hollannista sai niitä vielä siihen Olihan sota-aika Suomessa, samoin kuin kes- päähän. Siellä tulimme Brunsbuetteliin jossa aikaan, niinpä ostin siellä hyvät saapasnahka kieuroopassakin. Se ei minua koskaan pelot- seisoimme ja odotimme sopivaa yötä. Siel- tarpeet. Niistä teetin Suomessa kahdet jatsa- tanut, vaan sen koin laivoissa kuin suurena lä myös muodostettiin konvoi johon kuului rit, itselleni ja velipojalle. Kotimatka sujui vai- seikkailuna. Olinhan vielä nuori, enkä tiennyt muistaakseni viisi rahtilaivaa sekä kaksi sota- keuksitta, vaikka sota riehui Euroopassa kuu- niistä vakavista sotatapahtumista vielä mi- laivaa. Kaikkiin rahtilaivoihin tuli sulkupallot millaan. Tässä vain pieni tarina siitä minkä- tään, vasta myöhemmin ne tulivat tietoisuu- keulaan ja ahteriin. Sen lisäksi paattitäkille tuli laisia kokemuksia meillä merimiehillä siihen teeni. Se aika oli vain kuin suurta seikkailua, ilmatorjuntatykki, sekä majoitustilat kahdelle aikaan näillä lähivesillä saattoi olla. niin minä sen ajan siinä vaiheessa koin. Var- saksalaiselle sotilaalle. Näin varustettuna läh- sinkin kun matka oli hyvin erikoinen. Läh- dimme yöllä ajamaan Amsterdamiin. Matka Jorma Kataja

26 VOIMA & KÄYTTÖ MARRASKUU 2014 Sitra ja suomalaiset suuryritykset­ edellyttävät ilmastohuippu­ kokoukselta kovia tavoitteita

itran ja suomalaisten kärkiyritysten maningin ja sen ylläpitämän Nordic Action on hyvät edellytykset tulla johtavaksi kan- yhteenliittymä Climate Leadership Groupin kanssa. Yhdessä ne ovat päättäneet sainväliseksi cleantech-monopoliksi.Suomi Council edellyttää syyskuun ilmasto- haastaa kaikki pohjoismaiset yritykset mu- haluaa cleantech-strategiansa mukaisesti Shuippukokoukselta kunnianhimoisia tavoit- kaan ilmastonmuutoksen torjuntaan ja tu- nousta cleantechin suurvallaksi ja biotalou- teita ja kannustaa yrityksiä tukemaan Maa- kemaan hiilipäästöjen hinnoittelualoitetta. den edelläkävijäksi vuoteen 2020 mennessä. ilmanpankin aloitetta hiilidioksidipäästöjen ”Hinnan saaminen hiilelle on paitsi vas- Jotta näihin tavoitteisiin päästään, tarvitaan hinnoittelemiseksi. tuullista, myös äärimmäisen tärkeä ajuri asi- isoja tekoja sekä yrityksiltä että kaupunki- Sitra, Caverion, Fortum, Kone, Neste oiden eteenpäin viemiseksi”, totesi Climate seuduilta. Oil, Outotec, ja St1 sekä yhdistykseen juuri Leadership Councilin hallituksen puheen- ”Resurssien viisaampi käyttö ja kierto- liittyneet Gasum, Kemira ja Nokia tukevat johtaja, Outotecin toimitusjohtaja Pert- talous ovat väistämättömiä trendejä, jotka Maailmanpankin aloitetta Putting a Price on ti Korhonen maanantaina yhdistyksen ko- tuovat uusia mahdollisuuksia kasvuun. On Carbon, jossa vaaditaan hiilipäästöille hin- koontuessa ensimmäistä kertaa järjestäyty- valtavan hienoa, että Climate Leadership taa. Ne haastavat kaikki suomalaisyritykset misensä jälkeen. Councilissa mukana olevat yritykset ovat mukaan tukemaan aloitetta ennen syyskuun Syyskuun 23. päivänä kokoontuu YK:n innostamassa muita omalla esimerkillään”, 23. päivänä pidettävää New Yorkin ilmasto- pääsihteeri Ban Ki-Moonin kutsumana sanoo Pantsar-Kallio. huippukokousta. joukko valtionpäämiehiä ympäri maailmaa ”Tällä hetkellä hiilidioksidipäästöjen New Yorkiin ilmastohuippukokoukseen, jo- Lue lisää Maailmanpankin aloitteesta: http:// vähentämiseen ei ole toimivia taloudellisia ka on ensimmäinen korkean tason tapaami- www.worldbank.org/en/programs/pricing- kannustimia – vaikka ilmastonmuutos on nen ilmastoasioissa sitten Kööpenhaminan carbon aikamme vakavin uhka. Ympäristöalan asi- ilmastokokouksen 2009. Kokoukseen on antuntijat ja monet ekonomistit ovat yhtä tulossa vahva edustus Suomesta ja Pohjois- mieltä siitä, että yksinkertainen hiilipäästö- maista. jen hinnoittelu olisi kaikkein tehokkain ase ”Suomella ja pohjoismailla on nyt tu- ilmastonmuutosta vastaan. Hiilialoite on hannen taalan paikka tuoda cleantech-osaa- vaikuttava tapa näyttää, että me todella vaa- misemme esiin ja näyttää maailmalle, että dimme kokoukselta kovia tavoitteita ilmas- meillä on halua torjua ilmastonmuutosta ja tonmuutoksen torjumiseksi”, sanoo Sitran johtaa tätä tarvittua muutosta kohti resurssi- Yhteyshenkilöt johtaja Mari Pantsar-Kallio. viisautta. Nyt tarvitaan tekoja ja johtajuutta”, Mari Pantsar-Kallio, johtaja, Sitra, p. Sitran ja kärkiyritysten perustama Cli- Korhonen sanoi. 0294 618 210, [email protected] mate Leadership Council on yhdistänyt voi- Sitran heinäkuussa julkaiseman tutki- mansa pohjoismaisen järjestön Global Ut- muksen perusteella pääkaupunkiseudulla

MARRASKUU 2014 KRAFT & DRIFT 27 AMMATTIHAKEMISTO Generaattorit ja sähkömoottorit Laivasähkötyö s. 35 Lämpötekniset laitteet Viitos-metalli s. 35 Höyrytykset ja kattilannuohoukset H&T-Höyrytys ja Paineenalaiset tiivistykset FSC-Service s. 34 Tehdaspesu s. 32 Paineen- ja Höyrynmyynti Varsinais-Suomen lämpötilanmittauslaitteita WIKA Finland s. 34 Höyrymyynti Oy s. 33 Palovartiointia Easy Wash s. 35 Koneet ja laitteet Alfa Laval s. 35 Sukelluspalvelut Diving Group s. 34 Kopar s. 32 Rannikon Korkeapainepesut ja imupalvelut Pesupalvelu Hans Langh s. 33 Sukelluspalvelu Oy s. 35 Kunnossapitopalvelut Konemestaripalvelu Sähköasennukset Laivasähkötyö s. 35 Korhonen Oy s. 34 Tiivisteet Tiivistetekniikka s. 34 Käyttövarmuutta teollisuudelle Caverion Industria Oy s. 33 Tartek Oy s. 34 Caverion Industria Oy s. 35 Roneco / Nordparts Oy s. 34 Laivadieseleiden huolto ja korjaus Marine Diesel Finland Oy s. 32 Tulenkestäviä muurauksia Erikoismuuraus s. 32 Laivaelektroniikka ja huolto AT-Marine s. 34 Turva- ja Valvontajärjestelmät Autrosafe s. 32 Laivakorjauksia ABB s. 35 Voimalaitos- ja prosessipolttimet JS Oy Pietarsaari s. 34 JAP-Metalli s. 34 Oilon Energy Oy s. 34 Laivakone s. 35 Voimansiirtolaitteet Trans-Auto Marin Oy s. 35 Laivatarvikkeita Tecmarin Ship Supply s. 35 Öljy- ja kaasupolttimia Laivapoltin s. 34

• Airchime / Kahlenberg (USA) paineilmatyfonit • Autronica Fire & Security, Marine (Norja) laivojen palohälytys- , sammutusjärjestelmät ja testilaitteet • Color Light (Ruotsi) valonheittimet PL 117, 04301 TUUSULA, • Kongsberg Maritime As (Norja) lämpö- ja paineanturit (aik. Autronica), Lasse Niemelä puh. 040-548 7328, 050-376 7407 konehälytysjärjestelmät, navigointijärjestelmät • Martechnic Gmbh (Saksa) poltto- ja voiteluaineiden testilaitteet • Pfannenberg ja E2S (Saksa, Englanti) elektroniset ääni- ja valohälyttimet • Wikrolux Oy (Suomi) turvavalaistus • oma tuotanto: Plansafe turvavalokeskukset, perinteiset sekä osoitteelliset järjestelmät • valopylvästaulut

Uranuksenkuja 10, 01480 VANTAA P. (09) 2709 0120, F. (09) 2709 0129 [email protected] www.autrosafe.fi

Ristikiventie 4, 04300 TUUSULA 0400-506 152, fax 09-273 3351 e-mail: [email protected]

Laivadieseleiden huolto ja korjaus

Täydelliset konehaalaukset CAT Authorized Marine Dealer KEMEL akselitiivisteet ja -laakerit in energy and power Vaihteiden ja potkurilaitteiden työt Koneiden linjaukset ja muovivalut Mekaaniset ja pneumaattiset tuhkankäsittelyjärjestelmät Raakaveden suodatuslaitteet ISO 9001 -sertifioitu Takolenkkiset kuljetinketjut www.marinediesel.fi Kopar Oy - Sepänkatu 2 - 39700 Parkano Eteläkaari 10, 21420 Lieto Elmomet Oy - Pyöräisentie 2 - 63500 Lehtimäki Site Teollisuus Oy - Keskustie 2 - 63500 Lehtimäki Puh 020 711 8220 Puh. 03 440 180 info@kopar.fi www.kopar.fi

28 VOIMA & KÄYTTÖ MARRASKUU 2014 AMMATTIHAKEMISTO

Dirty job well done

Puhdistamme • Pilssit

• Konehuoneet VARSINAIS-SUOMEN • Tuotanto- ja prosessilinjat HÖYRYMYYNTI • Säiliöiden sisä- ja ulkopuolet VARSINAIS-SUOMEN HÖYRYMYYNTI OY • Lämmönvaihtimet

VARSINAIS-SUOMEN Pesupalvelu Hans Langh Oy Alaskartano, 21500 Piikkiö | Puh. (02) 477 9400 | www.langh.fi HÖYRYMYYNTI

MARRASKUU 2014 KRAFT & DRIFT 29 Konemestaripalvelu Korhonen Oy Konekunnossapidon ammattilainenAmmattihakemisto • suunnittelu • valvonta • varaosahallinta Generaattoritwww.konemestaripalvelu.com ja sähkömoottorit Laivasähkötyö s. 31 lämpötilanmittauslaitteita WIKA Finland s. 30 040 5833 090 Höyrytykset ja kattilannuohoukset H&T-Höyrytys ja Palovartiointia Easy Wash s. 31 Tehdaspesu s. 28 Satama- ja merihinaukset Alfons Håkans s. 31 Koneet ja laitteet Alfa Laval s. 30 Sukelluspalvelut Diving Group s. 30 Kopar s. 28 Rannikon Tarjantie 5, 01400 Vantaa AT-Marine Oy Puh. 050 558 2100 Korkeapainepesut ja imupalvelut Pesupalvelu Hans Langh s. 29 Sukelluspalvelu Oy s. 31 [email protected] Kunnossapitopalvelut KiL-Voitelutekniikka s. 31 Sähköasennukset Laivasähkötyö s. 31 www.laivapoltin.fi Täyden palvelun talo Käyttövarmuutta teollisuudelle YIT s. 29 Tiivisteet Tiivistetekniikka s. 30 Laivadieseleidenmerenkulkijoille huolto ja korjaus jaMarine Diesel Finland Oy s. 31 Tartek Oy s. 30 Laivaelektroniikkatelakoille ja huolto AT-Marine s. 30 Roneco / Nordparts Oy s. 30 PUMPPUJEN TIIVISTEET Laivakorjauksia ABB s. 31 Tulenkestäviä muurauksia Erikoismuuraus s. 28 Navigointilaitteet JAP-Metalli s. 30 Turva- ja Valvontajärjestelmät Autrosafe s. 28 Konehuonelaitteet Laivakone s. 31 Veden käsittely Suomen KL-Lämpö s. 31 LaivatarvikkeitaRadioasemat Tecmarin Ship Supply s. 31 Voimalaitos- ja prosessipolttimet JS Oy Pietarsaari s. 30 LämpöteknisetSäiliömittauslaitteet laitteet Viitos-metalli s. 31 Oilon Energy Oy s. 28 Paineenalaisetteollisuudelle tiivistykset FSC-Service s. 30 Voimansiirtolaitteet Trans-Auto Marin Oy s. 31 Paineen- ja Öljy- ja kaasupolttimia Laivapoltin s. 30 www.atmarine.fi VANTAA p. (09) 5494 2600 TIIVISTEIDEN KORJAUS TURKU p. 0208 353400 • Kaikkien pumppujen tiivisteet VARAOSATIIVISTEET • Kaikkiin pumppuihin • Nopea toimitusaika TARTEK OY www.tartek.fi Jyrsijäntie 3, 26820 RAUMA • Airchime / Kahlenberg (USA) paineilmatyfonit • Autronica Fire & Security, Marine (Norja) p. 02-8223 406 f. 02-8227 222 laivojen palohälytys- , sammutusjärjestelmät ja testilaitteet • Color Light (Ruotsi) valonheittimet Pyörrekuja 5 B, 04300 Tuusula, puh. (09) 568 22901, 050-376 7407 laivoihin ja satamiin • Kongsberg Maritime As (Norja) lämpö- ja paineanturit (aik. Autronica), konehälytysjärjestelmät, navigointijärjestelmät • Martechnic Gmbh (Saksa) poltto- ja voiteluaineiden testilaitteet • Hawke Transit Systems (Espanja) kaapeleiden Prosessia pysäyttämättä läpivientilaipat Paineenalaiset • Pfannenberg ja E2S (Saksa, Englanti) FSC-tiivistykset Sälinkääntie 12, 04600 Mäntsälä elektroniset ääni- ja valohälyttimet Vuodesta 1977 • Wikrolux Oy (Suomi) PUHELIN turvavalaistus Varoventtilien säätö ja Uranuksenkuja 4 b, 01480 VANTAA käynninaikainen 0400-870 947 P. (09) 27090120, F. (09) 27090129 Koestus DENSITEST-menetelmällä 040-848 6510 [email protected] www.autrosafe.fi

Vuodesta 1985 Ristikiventie 4, 04300 TUUSULA [email protected] 152, fax 09-273 3351 Pl 31, 33901 TAMPERE e-mail: [email protected] Puh. (03) 254 0750, Fax. (03) 254 0751 www.fsc-service.fi [email protected]

Voimalaitos- ja prosessipolttimet Kopar • Laitetoimitukset • Vuosihuollot in energy and power • Käyttöönotto • Varaosat • Koulutus • Modernisoinnit Tuhkan käsittelyjärjestelmät (Elmomet) Raakaveden suodatuslaitteet OILON ENERGY OY Takolenkkiset kuljetinketjut Metsä-Pietilänkatu 1 PL 5, 15801 Lahti Kopar Oy - Sepänkatu 2 - 39700 Parkano - Puh. (03) 440 180 - Fax (03) 440 1811 Puh. (03) 85 761 Elmomet Oy - Pyöräisentie 2 - 63500 Lehtimäki - Puh. 0207 599 930 - Fax (06) 527 1743 Fax (03) 857 6277 Site Teollisuus Oy - Keskustie 44 B3 - 63100 Kuortane - Puh. (03) 440 180 - Fax (06) 487 2621 [email protected] [email protected] www.kopar.fi

30 VOIMA & KÄYTTÖ MARRASKUU 2014 28 JOULUKUU 2010 VOIMA & KÄYTTÖ ABB Turboahtimet

Rannikon Sukelluspalvelu Oy Myynti: Tel. 010 221 1 Coastal Diving Service Ltd Fax 010 222 6379 Pikku-Hietanen, Kotka Huolto: Tel. 010 222 6477 Puh. +358 20 155 8250 0400 751 399 faksi +358 20 155 8259 0400 803 926 [email protected] [email protected] www.sukelluspalvelu.fi ABB Oy, Turboahtimet Lyhtytie 20 PL 20 00751 HELSINKI

• koneiden ja moottoreiden huolto- ja asennustyöt • männän haalaukset • putki- ja hitsaustyöt • pumppujen huollot www.lst.fi • www.lst.fi/webshop

0207 631 570 0400-501 763 Faksi: 0207 631 571 • Sähkö- ja automaatiosuunnittelu Uranuksenkuja 1 C, 01480 Vantaa • Laivasähköasennukset e-mail: [email protected] • Teollisuuden sähköasennukset www.laivakone.fi www.shiptekno.fi • Sähkömoottoreiden myynti ja huolto • Konehuone- ja ulkokansivalaisimet • Kaapeliradat ja tarvikkeet • Webshop (www.lst.fi/webshop) LAIVASÄHKÖTYÖ OY Rautatehtaankatu 22, 20200 Turku p. (02) 510 0300, f.02 5100 340 Twin Disc Merivaihteet ja irrotuskytkimet Hamilton Jet Vesijetit Transfluid Nestekytkimet Reich Joustavat kytkimet  09 - 684 258 60 www.transauto.fi PALOVARTIOINTI - BRANDBEVAKNING • Laaja sammutuskalusto, asiantunteva hen- kilökunta, paloautot ja palopumput • Omfattande brandutrustning, yrkeskunnig personal, brandbilar och brandpumpar

PUHDISTUSTYÖT - RENGÖRINGSARBETEN • Korkeapainepesut, ADR ja märkäimut. Teol- lisuus, laivat, säiliöt... Palosaneeraukset & JVT. • Högtryckstvättning, ADR och våtsugning. Industri, fartyg, cisterner... Brandsaneringar och RVR

LIETTEENKUIVAUS - SLAMTORKNING • Lietteen linkousta koko Suomessa • Slamcentrifugering i hela Finland

ALANDIA EASY WASH AB Långkärrvägen 14, 65760 ISKMO 06-3218200, 0500-166263, fax 06-3218201 www.easywash.fi [email protected]

MARRASKUU 2014 KRAFT & DRIFT 31 VAASAN KONEMESTARIYHDISTYS TIEDOTTAA Marraskuun kuukausi ja vaalikokous sekä Jouluateria

Perjantaina 28.11.14 Sulvan Kestikievarissa, klo 18:00 Osoite Sulvantie 199 65450 Sulva www.sulva.fi Meny:

Vaasasta lähtevät; Alkuruoka; Lohilautanen lähtö Vaasan kaupungintalon edestä klo 17:00 Pääruoka, Mixed Grill; Ohjelma; Marmorihärkää, karitsan filettä, chorizoa, lohta, jättikatkaravunpyrstöjä, valkosipuliperunat, kokous alkaa klo 18:00 kauden vihannekset. Kaikki tämä tarjotaan jouluaterialle siirrytään n klo 19:30 isolta tarjoiluvadilta. Lisukkeeksi leipää ja ceasarsalaat- paluu Vaasaan klo 23:00 ti naturell. Ilmoittautumiset lauantaina 21.11.2014 mennessä. Jälkiruoaksi kahvia ja jäätelöä. Vaasassa; Pekka Uitto 050-5405431 Yhdistyksen jäseneltä tilaisuus on maksuton, tai sähköpostilla [email protected] seuralaiselta peritään 30 € omavastuu. Osallistumisesi [email protected] vahvistat maksamalla omavastuuosuuden Seinäjoella; Juha Hiipakka 0503133428 yhdistyksen tilille nro FI43 5670 0850 076660, tai sähköpostilla [email protected] 21.11.14 mennessä. Maksettaessa on Kristiinankaupungissa; Heimo Norrgård 0400482221 käytettäväviitenumeroa 52621 tai sähköpostilla; [email protected] Tilaisuuteen järjestetään yhteiskuljetus. Tervetuloa Hallitus

Työeläkevarat kasvaneet lähes 170 miljardiin

uomalaisten työeläkevaroja oli kesä- prosenttia ja kiinteistösijoituksia 10,4 pro- enemmän kuin sijoitukset muulle euroalu- kuun lopussa yhteensä 169,2 miljardia senttia. Osakesijoitusten osuus hiukan nou- eelle yhteensä (42,7 miljardia). Euroalueen euroa. Määrä kasvoi vuoden toisella si toisella vuosineljänneksellä ja vastaavasti ulkopuolelle eli esimerkiksi Yhdysvaltoihin, Sneljänneksellä yhteensä 3,7 miljardia euroa. korkosijoitusten osuus hiukan laski. Iso-Britanniaan, Ruotsiin ja Japaniin oli si- Työeläkevarojen nimellinen tuotto vuoden Rahastoitujen työeläkevarojen määrä on joitettuna 79,8 miljardia euroa. Kotimaisten ensimmäiseltä puoliskolta oli 4,4 prosenttia. tällä hetkellä ennätyskorkealla. sijoitusten euromäärä on kasvanut viimeisen Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Te- - Työeläkevarojen sijoittamisella on jat- vajaan kymmenen vuoden aikana 20 miljar- lan sijoitusanalyysistä. kossa entistä tärkeämpi rooli eläkkeiden ra- dilla eurolla. Kuluvan vuoden aikana rahoitusmarkki- hoittamisessa. Sijoitustuottojen osuus rahoi- Eläkevaroja koskeva Telan tilastoana- noilla on kärsitty monista epävarmuuksista; tuksesta tulee nousemaan seuraavat vuosi- lyysi sisältää tiedot eläkevakuutusyhtiöiden, kasvunäkymät ovat olleet haparoivia ja geo- kymmenet kasvavien eläkemenojen oloissa, eläkekassojen, eläkesäätiöiden, Kelan toimi- poliittiset kriisit luovat epävakautta maail- Rissanen korostaa. henkilöiden eläkerahaston, Kevan, Kirkon man talouteen. Tähän nähden sijoittamises- - Ilman rahastoituja varoja eläkemaksut keskusrahaston, Maatalousyrittäjien eläke- sa on onnistuttu hyvin, sanoo Telan analyy- olisivat jo viime vuonna olleet yli prosent- laitoksen, Merimieseläkekassan, Suomen tikko Maria Rissanen. tiyksikön toteutunutta korkeammat. Pankin Eläkerahaston ja Valtion Eläkerahas- - Pohjois-Amerikan tuottokehitys on ol- ton sijoitustoiminnasta. Tilastoissa on mu- lut Euroopan osakemarkkinoita parempaa ja Suomi-sijoitukset kasvaneet kana vain lakisääteinen työeläketurva. mannerten välillä onkin selvä ero odotetun 20 miljardilla 10 vuodessa Analyysi sijoitusvarojen määristä ja koh- talouskasvun suhteen, kertoo Rissanen. dentumisesta löytyy kokonaisuudessaan Te- Kaikista työeläkesijoituksista osake- ja Suomeen työeläkevaroja oli maaliskuun lo- lan verkkosivuilta, http://www.tela.fi/tyoe- osaketyyppisiä sijoituksia oli kesäkuun lo- pussa sijoitettuna 46,7 miljardia euroa eli laketalous/sijoitustilastot_ja_analyysit/sijoi- pussa 47,1 prosenttia, korkosijoituksia 42,5 noin 28 prosenttia sijoitusvaroista. Määrä on tusvarojen_yhteenvedot.

32 VOIMA & KÄYTTÖ MARRASKUU 2014 Keski-Suomen AVLIDNA Konemestariyhdistys ry:n Bror Gunnar Johansson Svenska Maskinbefälsföreningen Pikkujoulu järjestetään Hotelli Alban kabi- i Helsingfors rf netissa, Ahlmaninkatu 4, 40100 Jyväskylä f. 26.3.1928 la 29.11.2014 kl 19.00 alkaen. d. 13.9.2014 Valmöte och Julfest Ilmoittautumiset 21.11.2014 mennessä Pek- Traditionell Julfest med damer ka Raatikaiselle osoitteella raatikainen.p@ onsdagen den 3 December 19:00 gmail.com tai puh. 0400-861208. KONEMESTARIT JA Stora Robertsgatan 36-40 D 51 ENERGIATEKNISET KME Ingång via Fredrikstorget vid teater TERVETULOA Vaalikokous on lauantaina 13.12 klo Takomo Kutsu on avec 14:00 Ravintolalaiva Wäiskillä. summer D51 vid dörren. Johtokunta PS. Marraskuun kuukausikokoukseen tulee uuden Hakaniemenranta 11 Styrelsemöte kl.17:00 tarkastuslaitoksen Insteamin edustaja Marko Ketala Kokous aloitetaan lounaalla. Valmöte kl. 18:00. kertomaan yrityksestä ja sen toiminnasta. Ilmoittau- Lisätietoja nettisivuiltamme www. Julfest kl.19:00 tumiset mielellään viikkoa ennen kokousta rahas- kme.fi Välkomna tonhoitajalle osoitteeseen [email protected] tai 0400-861208. Johtokunta

HELSINGIN KONEMESTARIYHDISTYS tekee keväisen matkan Kroatian Dubrovnikiin Huom. Ennakkomaksu 200 € hlö 31.12.2014 mennessä. Loppu- 11-15.4.2015, puolihoidolla. maksu 20.2.2015 mennessä.

Lähtö Helsingistä 11.4.2015 klo 08.00 lauantaina. Mukaan mahtuu 40 hlö maksujärjestyksessä. Paluu Helsinkiin 15.4.2015 klo 23.40 keskiviikkona. Viestikenttään viesti: Ennakko/Kroatia/ osallistujan nimet. Majoitus Hotelli Lero+++ jaetussa 2hh ja 1hh lisä on 130 €. Osallistujilla on oltava koko matkan ajan voimassa oleva henkilö- Ohjelmassa: Dubrovnikin kaupunkikierros, Bosnia-Herzegovinan kohtainen matkavakuutus ja voimassa oleva passi. Matkatoimisto retki, Montenegron retki ja Srdj-vuorelle retki. Matkalla yksi vapaa- laittaa matkaliput ja ohjelman lähtijöille ennen matkaa. päivä, mutta sinä iltana on perinneillallinen kansantanssin kera.

Matkan hinta on 550 € ja avec 1100 €, maksetaan yhdistyksen tilille Lisätietoja antaa Kalevi Korhonen puh. 050-3511940 FI1610143000211447. tai sähköpostilla [email protected]

Julkisen Alan Merenkulku Erikois-ja Energiatekniset JAME ry:n VAALIKOKOUS TURUN KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYKSEN JOULUJUHLA JÄSENISTÖLLE/AVEC Pidetään 20.11.2014 klo 18.00 PAIKKA: STTK, Mikonkatu 8 A, 6. krs, 00100 Helsinki vietetään tänä vuonna Ravintola Verkahovissa, Päätetään vuoden 2015 virkistysmatkasta, Verkatehtaankatu 4, Turku paikasta ja ajankohdasta. 29.11.2014, alkaen klo 18.00 Hallituksen kokous klo 16.30 sama paikka TERVETULOA Hinta 54,- euroa/osallistuja. Hinta sisältää Hallitus • erittäin kattavan joulumenun Kokouksen jälkeen perinteiseen tapaan nautitaan pippuripihvit Ravintola Pianossa Rauhankatu 15. • tuloglögin Bussikuljetus lähtee klo15.00 Raision Centerin pihasta, jatkaa Turun torin kautta Helsinkiin. Ilmoitus • musiikkia, musiikista vastaa Tutta Carpelan ja Manulle puh 050 511 0077. Merja Lehtinen • arpajaiset • tanssia ja • hauskaa yhdessäoloa TURUN KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYS- ÅBO MASKINBEFÄLSFÖRENING R.Y. Ilmoittautumiset Turun Konepäällystöyhdistyksen vaalikokous pidetään torstaina joulukuun [email protected] tai puh. 050 5123222 4. päivänä 2014 klo 19.00 yhdistyksen huoneistossa Puutarhakatu 7 a, Turku Kokouksessa käsitellään sääntöjen 15. pykälän asiat. TERVETULOA TERVETULOA Johtokunta

MARRASKUU 2014 KRAFT & DRIFT 33 Varapuh.joht. Lauri Päivänen Kokoukset kuukauden toisena Mäntytie 7, 12540 Launonen keskiviikkona klo 19.00 ravintola JÄSENYHDISTYKSET / puh. k. 019-762 139 Sohvissa. Siht. Seppo Helminen MEDLEMSFÖRENINGAR Aleksinkatu 8, 11130 Riihimäki NRO 10 KOTKAN puh. k. 0400-527 006 KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYS Rah.hoit. Risto Mukkala (Perust. - Grund. 1923) SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITON Hämeenkatu 13 B 20, www.kotkaengineers.fi JÄSENYHDISTYKSET / 05800 Hyvinkää Puh.joht. Mikko Järvinen GSM 050-5300418 Rauduskatu 21, 48770 Kotka FINLANDS MASKINBEFÄLSFÖRBUNDS puh. k. 05-289 938, 040-564 6352 NRO 07 KEMIN Varapuh.joht. Antti Luostarinen MEDLEMSFÖRENINGAR KONEMESTARIYHDISTYS Käpylänkatu 2 A 12 (Perust. - Grund. 1941) 48600 Kotka Puh.joht. Tapio Huuska puh. 050 355 2083 NRO 01 ETELÄ-SAIMAAN Sekret. Henrik Eklund Heikinkuja 10, 94100 Kemi Siht./Rah.hoit. Jouko Pettinen KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYS Söderbyvägen 50, 10600 Ekenäs GSM 050-598 9015 Rotinpää 39, 48300 Kotka (Perust. - Grund. 1921) tel. 050 4525688 Varapuh.joht. Kalle Kostamo puh. k. 05-228 5133, Puh.joht. Tapani Hirvonen [email protected] Perttusenkatu 25, 94600 Kemi 0400-432 824 Iltaruskonkuja 5 Kassör Leif Wikström puh. k. 016-262 586, [email protected] 55120 Imatra, GSM 040-5401 385 Brovägen 2 bst. 1, 02400 Kyrkslätt Siht. Timo Kesti Kokoukset talvikuukausien ensim- Varapuh.joht. / Rah.hoit. tel. h. 09-296 2287, Seponkatu 30, 94830 Kemi mäisen arkitorstaina klo 18.30, Seppo Pääkkönen tj. 09-5860 4810, 050-3310 180 GSM 044-099 3900 kokouspaikka Kotkan Klubi. Kornetinkatu 1 as. 10, Föreningens lokal Stora Roberts- Rah.hoit. Marja-Leena Huuska 53810 Lappeenranta gatan 36-40 D 51. OBS. Ingång via Heikinkuja 10, 94100 Kemi NRO 11 KONEMESTARIT JA GSM 0400-208 745 Fredrikgstorget där summertelefon puh. GSM 041-507 8442 ENERGIATEKNISET KME RY Siht. Pekka Sievänen finns. Månadsmöten den första hegl- Yhdistys kokoontuu erikseen (Perust. - Grund. 1958) Kalervonkatu 53, 53100 LPR fria onsdagen i månaden kl. 18.00, ilmoitettuna aikana. www.kme.fi puh. k. 05-451 3106, 050-437 5649 styrelsemöte kl 17.30. Juni, juli och Puh.joht. Pertti Roti [email protected] augusti inga möten. NRO 08 KESKI-POHJANMAAN Oppipojantie 13 A, 00640 Helsinki Kokoukset syys-toukokuun aikana, KONEMESTARIYHDISTYS- Puh. t. 09 617 3041, kuukauden kolmantena arkikeskiviik- NRO 04 HELSINGIN MELLERSTA ÖSTERBOTTENS GSM 050 559 1637 kona klo 18.00 Lappeenrannan KONEMESTARIYHDISTYS MASKINMÄSTAREFÖRENING Varapuh.joht. Pekka Teittinen Upseerikerho, Upseeritie 2, LPR (Perust. - Grund. 1869) (Perust. - Grund. 1939) Puronvarsi 8 A, 02300 Espoo Puh. joht. Kimmo Kojamo Puh.joht. Lauri Mattila GSM 050 387 5622 NRO 02 HAMINAN Myötätuulenkuja 4 B 24, Kihutie 15, 68630 Pietarsaari Siht. Juha Uimonen KONEMESTARIYHDISTYS 02330 Espoo puh. k. 06-723 4538, Pallastunturinkuja 7 E 15, 01280 (Perust. - Grund. 1947) puh. k. 040-747 9865, t. 040-849 9750 Vantaa Puh.joht. Juha Suomalainen [email protected] Varapuh.joht. Teuvo Pietilä Puh. t. 09 471 88287, Humaljoenkatu 14, 49400 Hamina Varapuh.joht./ sihteeri Jari Luostarinen Ruusasmäki 4, 68660 Pietarsaari GSM 040 059 6015 GSM 040-171 9161 Tyynelänkuja 5 E 65, 00780 Helsinki puh. k. 06-723 5561, Varasiht. Taneli Varjus [email protected] puh. k. 050-310 3347, t. 09-617 3770 t. 0204 169 284, 040-585 2284 Finnoontie 54 P 41, 02280 Espoo Varapuh.joht. Niilo Siro [email protected] Siht. Esa Sakari Jylhä GSM 040 709 5798 Niinistöntie 16, 49660 Pyhältö Rah.hoit. Raimo Harju Kermatie 4, 67900 Kokkola Rah. hoit. Lasse Laaksonen puh. k. 040-502 8131 Tulisuonkuja 1 B 9, 00930 Helsinki puh. k. 040-556 1667, Ojaniityntie 1, 33340 Tampere Siht./Rah.hoit. Juhani Jussilainen puh. 050-356 2716 t. 040-779 8508 Puh. t. 040 739 3363 Torpparinpolku 1, 49410 Poitsila [email protected] Rah.hoit. Pertti Nevala GSM 045 678 9856 040-554 5239 Kokoukset pidetään syys–toukokuun Kedontie 20 H 28, 68630 Pietar- Yhdistyksen sähköpostiosoitteet on Yhdistyksen kokouksista ilmoitetaan välisenä aikana, (vaalikokous saari puh. k. 06-723 1859, [email protected]. Yhdistyks- kirjeitse. joulukuussa ja vuosikokous t. 0204 169 757, 040-585 2757 en postiosoite on Ristolantie 10 A, maaliskuussa) kuukauden 00320 HELSINKI. Yhdistyksen yleisistä NRO 03 SVENSKA ensimmäisenä arkikeskiviikkona klo NRO 09 KESKI-SUOMEN kokouksista ilmoitetaan ensisijais- MASKINBEFÄLSFÖRENINGEN 19.00, osoitteessa Tunturikatu 5 A 3, KONEMESTARIYHDISTYS esti Voima ja Käyttö –lehdessä ja I HFORS 00100 Helsinki. Mikäli em. ajankohta on (Perust. - Grund. 1947) www.kme.fi. Mutta ellei se jostain (Perust. - Grund. 1909) pyhä- tai aattopäivä, pidetään kokous Puh.joht. Pasi Peräsaari syystä ole mahdollista, kuukauden Ordf. Bertil Bertula seuraavan viikon keskiviikkona. Hiskinkuja 4, 41160 Tikkakoski ensimmäisen maanantain Helsingin Bränningsberget 11 B 13, Tervetuloa. Varapuh.joht. Hannu Orslahti Sanomissa. 02320 Esbo Kuikantie 322, 41140 Kuikka GSM privat 045-171 9171 NRO 05 HÄMEENLINNAN puh. 0400-540 493 NRO 12 KUOPION [email protected] KONEMESTARIYHDISTYS Siht. Tapio Roiha KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYS Viceordf. Bo Wickholm (Perust. - Grund. 1945) Keskustie 24 a 11, 40100 Jyväskylä (Perust. - Grund. 1899) Lisebergsvägen 33, Puh.joht. Markku Säynäjäkangas t. 040-845 6791 www.kkpy.fi 01180 Kalkstrand Länsitie 25, 12240 Hikiä Rah.hoit. Pekka Raatikainen Puh. joht. Ilkka Relander GSM 0400-670 745 puh. t. 0107 551 267, Sääksmäentie 10, 40520 Jyväskylä Humpintie 172, 73100 Lapinlahti GSM 050-400 5965 puh. 0400-861 208 GSM 040-709 7323

34 VOIMA & KÄYTTÖ MARRASKUU 2014 Varapuh.joht. Sami Koponen NRO 15 OULUN NRO 16 PARGAS Siht. Mervi Fagerström Luhtalahdentie 71 KONEMESTARIYHDISTYS MASKINBEFÄLSFÖRENING Murtamontie 700, 27230 Rauma 71330 Räsälä (Perust. - Grund. 1903) (Perust. - Grund. 1925) puh. 044 533 8371 Siht. Veijo Tolonen Puht. joht. Jouko Saarela www.pargasmaskinsbefal.fi [email protected] Lehtoniementie 114 C 82, Kurkelantie 1 C 8, 90230 Olulu Ordf. Tage Johansson Kuukausikokoukset pidetään talvi- 70840 Kuopio GSM 040-533 6194 Skogsuddevägen 8, 21600 Pargas kuukausina ensimmäisinä keskiviik- GSM 040-709 7336 [email protected] tel.hem. 044-458 0425, koina klo 19.00 hotelli Kalliohovin Rah.hoit. Merja Korhonen Siht. Ari Heinonen GSM 040-845 8042 kabinetissa. Häntäahontie 33, 70800 Kuopio Hekkalahdentie 24, 90820 Kello Viceordf./kassör Jan-Erik Söderholm GSM 040-709 7198 GSM 040 354 6047 Skepparvägen 35, 21600 Pargas NRO 19 SAVONLINNAN Kuukausikokoukset talvikuukausina [email protected] tel. 040 753 0554 KONEMESTARIYHDISTYS erikseen ilmoitettuna aikana. Rah.hoit. Kai Väisänen janerik/[email protected] (Perust. Grund. 1933) Villentie 5, 90850 Martinniemi Sekr. Berndt Karlsson Puh.joht. Esa Pekkinen NRO 13 LAHDEN GSM 0500-184 220 Tervsundsvägen 150, 21600 Pargas Aino Actén puistotie 2 A 1, KONEMESTARIYHDISTYS [email protected] tel. 02-4580 017, 040-7352182 57130 Savonlinna (Perust. - Grund. 1945) Teollisuusjaoston yhdysmies [email protected] puh. 0400 752 967 www.lahdenkonemestariyhdistys.fi Hannu Pesonen Varapuh.joht. Veijo Anttonen Puh.joht. Matti Harjula Toppilansaarentie 3 C 49 NRO 17 PORIN Kangesvuokontie 21 C 27, Kuokkamaantie 24 90500 Oulu KONEMESTARIYHDISTYS 57220 Savonlinna 15210 Lahti GSM 0400 372 882 (Perust. - Grund. 1894) puh. 015-278 339 puheenjohtaja@lahdenkone..* [email protected] Puh.joht. Pasi Kaija Siht./rah.hoit. Juha Puurtinen Varapuh.joht. Mikko Anttila Kuukausikokoukset Oulu laivalla, Top- Setäläntie 16, Tottinkatu 2 B 16, Polvikatu 4A8, 15170 Lahti pilan satama, 20.1.; 10.2.; 14.4.; 12.5.; 29200 Harjavalta 57130 Savonlinna puh. 045-671 7801 8.9.; 13.10. ja 8.12. Klo 18:00 puh. 050-389 1694 puh 050-599 6541. [email protected] Maaliskuun vuosikokouksesta ja mar- [email protected] Kokoukset pidetään erikseen Siht./ Rah.hoit. Juha Sinivaara raskuun vaalikokouksesta erillinen Varapuh.joht. Jorma Elo ilmoitettavana ajankohtana. Viherlaaksontie 9, 15200 Lahti ilmoitus Kivenhakkaajankatu 33, 28130 Pori puh. k. 050-5541177 Raahen kerho puh. 050-586 3528, k. 02-6356792 NRO 20 TAMPEREEN sihteeri@lahdenkone..* Puh.joht. Hannu Pesonen Siht. Mikko Jaakola KONEMESTARIT JA Kuukausikokoukset tammi-toukokuun ja Toppilansaarentie 3 C 49, Sahalaistenkatu 3 A, 28130 Pori INSINÖÖRIT R.Y. syys-joulukuun ensimmäisenä arkitors- 90500 Oulu [email protected] (Perust. - Grund. 1937) taina klo 19.00 Hotelli Cumuluksessa. Puh. 0400-372 882 Rah.hoit. Timo Kuosmanen Puh.joht. Pentti Aarnimetsä Sähköpostiosoitteiden loppuosa on [email protected] Aittaluodonkatu 4 E 43, 28100 Pori Paavo Kolinkatu 10 A 9, 33720 Tampere *@lahdenkonemestariyhdistys.fi Siht./rah. hoit. Pentti Ala-Lehtimäki puh. 0400-439 995 puh. 040-758 9869 Seminaarinkatu 9 A 23, 92100 Raahe [email protected] [email protected] NRO 14 MIKKELIN puh. 040 504 5119 Laiva-asiamies Pertti Venttinen Varapuh.joht. Martti Nupponen KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYS [email protected] Hiekkapellontie 18, 28610 Pori Porrassalmenkuja 4 A 11, (Perust. - Grund. 1948) Kajaanin kerho puh 0400556345 33410 Tampere Puh.joht. Seppo Piira Puh.joht. Taisto Karvonen [email protected] puh. 050-522 0730 Suentassu 4, 50150 Mikkeli Koivikoskenkatu 17 A 8, 87100 Kokoukset tammi-toukokuun ja syys- Sihteeri Eero Kilpinen puh. k. 015-177 523, t. 015-195 3808, Kajaani, puh 0400-278 695 joulukuun aikana joka kuukauden Ahvenisjärventie 22 C 42, GSM 044-735 3726 Varapuh.joht. Pentti Mäkeläinen toisena keskiviikkona klo 18.30 Porin 33720 Tampere [email protected] Virkotie 5, 87200 Kajaani Klubilla, Etelärantakatu 10. Toukokuun puh. 050-545 5765 Varapuh.joht. Osmo Blom Puh. 050-358 2146 kuukausikokous pidetään perinteisesti [email protected] Kölikaari 29 D 44, 50170 Mikkeli Sihteeri Timo Myllyniemi BSF:n purjehduspaviljongilla. Vuosikok- Rah.hoit. Joachim Alatalo, GSM 040-564 4829, [email protected] ous huhtikuussa ja vaalikokous puh. 050-345 1052 Siht. Tapio Haverinen Rovaniemen kerho joulukuussa. Kuukausikokoukset pidetään erikseen Aurakatu 5 H 59, 50190 Mikkeli Puh.joht. Reijo Rajala ilmoitettavana ajankohtana. puh. t. 015-195 3808 Kolpeneentie 41 C 4, 96440 NRO 18 RAUMAN GSM 044-735 3739 Rovaniemi KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYS NO 21 TURUN [email protected] Puh. 040-591 3318 (Perus. - Grund. 1926) KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYS Rah.hoit. Mika Manninen Siht. Harri Juntunen Puh.joht. Anitta Heikura (Perust.-Grund. 1874) Mukulapolku 3, 50100 Mikkeli Karjatie 16, 96900 Saarenkylä Mäkitie 6 A 2, 26840 Kortela www.tkpy.fi puh. t. 195 3898 Rah.hoit. Tapio Kakkinen puh. 044-455 8040 Puh.joht. Jukka Lehtinen GSM 044-735 3898 Kellokastie 3 D 2, 96440 Rovaniemi [email protected] Somersojantie 13, 21220 Raisio [email protected] Puh. 050-583 8701 Varapuh.joht. Kari Sinikallas puh. 050-557 3238 Kuukausikokoukset tammi-, maalis-, Laiva-asiamies Kai Väisänen Kourulantie 541, 26560 Kollaa [email protected] touko- syys- ja marraskuussa kuukauden Villentie 5, 9085 Martinniemi puh. 044 377 5031 Varapuh.joht. Harri Piispanen ensimmäisene arkitiistaina klo 20.00. puh. 0500-184 220 [email protected] Kattarakatu 3, 21260 Raisio Ravintola Pruuvi, Mikkeli [email protected] rah.hoit. Petteri Uutela puh. 050-458 0796 Hakapolku 4, 27100 Eurajoki [email protected] puh. 050-517 2271 Siht./jäsenkirjuri Heimo Kumlander [email protected]

MARRASKUU 2014 KRAFT & DRIFT 35 Betaniankatu 2 as. 16, 20810 Turku meddelas. Mötesplats Hotelli Tekla [email protected] NRO 27 POHJOIS-KARJALAN puh. 040-593 4021 restaurang Brando, Brändövägen 58, Viceord. Ole Ginman KONEMESTARIYHDISTYS R.Y. [email protected] klo 18;00.. Musterivägen 2, 22410 Godby (Perust. - Grund. 1987) Rah.hoit. Ismo Sahlberg tel. 0500-566 503 Puh.joht. Erkki Laitinen puh. 050-454 2437 NRO 23 JULKISEN ALAN Sekr. Magnus Eriksson Kärritie 27, 80400 Ylämylly [email protected] MERENKULKU-, ERIKOIS-, JA Högbackagatan 12, 22100 puh. k. 0400-529 7510 Huoneistoasiat Rauno Palonen ENERGIATEKNISET JAME R.Y. Mariehamn Varapuh. joht. Jukka Ahtonen Varsojankatu 33, 20460 Turku (Perust. - Grund. 1950) tel. 018-23 032 Rauhan­katu 37 as 1, 80100 Joensuu puh. 040-552 5989 www.jame.fi Kassör Thomas Strömberg puh. 050-597 1920 [email protected] Puh.joht. Heino Kovanen Granvägen 54, 22100 Mariehamn Siht. Seppo Luostarinen Huvitoimikunta Jarmo Mäkinen Vihertie 53 B, 01620 Vantaa tel. 018-15 572 Pajatie 14, 80710 Lehmo Tikkumäenkuja 2 A 10, 20300 Turku GSM 040-541 1469 Om ej Strömberg är anträffbar, Rah.hoit. Jorma Taivainen Puh. 050-512 3222 [email protected] kontakta Hans Palin. Månadsmöte den Opotantie 5, 80230 Joensuu [email protected] Varapuh.joht. Tommi Nilsson andra tisdagen i månaden kl. 19.30 i puh. 0400-661 680 Yhdistyksen kokoukset pidetään joka Suomenlinna, C 52 A 1, Hotell Arkipelag. Inga möten juni, juli, kuukauden ensimmäisenä arkitorstaina oo19o Helsinki augusti. NRO 28 LUOTSIKUTTERIN- (syys-toukokuu) klo 19.00 yhdistyksen GSM 040-507 6454 KULJETTAJAT R.Y. huoneistossa Puutarhakatu 7 a as. 2, Siht. Pekka Savikko NRO 26 KOKKOLANSEUDUN - LOTSKUTTERFÖRARNA R.F. 20100 Turku. Helmikuun kuukausiko- Varkkavuorenkatu 19 B 46, KONEMESTARIT R.Y. (Perust. - Grund. 1989) kous on yhdistyksen vuosikokous ja 20320 Turku (Perust. - Grund. 1974) Puh.joht./ordf. Teemu Kouri joulukuun kokous on vaalikokous. puh. 040-533 3822 Puh.joht. Tapio Järvinen Talonmäenkatu 14, 20810 Turku Ikäveljet kokoontuvat joka tiistai Rah. hoit. Hannele Haaranen, Raksontie 18, puh. t. 044-569 0065 (syys-toukokuussa) klo 10.00 - 12.00. Kalliopohjantie 5 E 50, 04300 Tuusula 67700 Kokkola Varapuh. joht./viceordf. Yhdistyksen sähköposti on tkpy@tkpy. puh. 0500-631 155 puh. GSM 050-334 3810 Hannu Poskiparta fi ja kotisivut www.tkpy.fi. Turun kerho: Varapuh. joht. Kaj Siltanen Niittykatu 3, 26650 Rauma Yhdistyksen tilinumero on Liedon Puh.joht. Mauno Hasunen Kettufarmintie R5, 67700 Kokkola puh. 044 522 8130 säästöpankki FI7543092120000134 Siltavoudinkatu 1 as 19, 21200 puh. GSM 050-454 9413, siht./Rah.hoit. Ari Pöyhtäri (vuokrat, lahjoitukset yms., Raisio k. 040-592 1335 Lassentie 7, 68100 Himanka ei osallistumismaksuja). puh. 050 511 0077 Siht. Seppo Tuikka Huvitoimikunnan tilinumero, Vaasankerho: Leppäkertunkatu 1 C 15, NRO 30 johon maksetaan kaikki osallistumis- Puh.joht. Åke Norrgård 67800 Kokkola ENERGIAINSINÖÖRIT R.Y. maksut, on Liedon säästöpankki Eriksgrånd 3, 64610 Övermark puh. GSM 050-454 9443 (Perust. - Grund. 1992) FI5443090010143618 puh. k. 06-225 3695 Rah.hoit. Ari Frilund Puh.joht./siht. Anssi Laaksonen Siht. Pertti Toropainen Lappilantie 8, 67400 Kokkola Talpiakuja 6 F 33, NRO 22 VAASAN Rinnetie 5, 69400 Vaasa puh. GSM 050-454 9412 20610 Turku KONEMESTARIYHDISTYS puh. 06-325 9399 puh. 050-313 8748 - VASA MASKINMÄSTARE- Yhdistyksen kokouksista ilmoitetaan [email protected]. FÖRENING Voima ja Käyttö -lehdessä. Rah.hoit. Ruth Lähdeaho (Perust. - Grund. 1911) Haagan urheilutie 15 A 1, www.vaasankonemestarit.fi NRO 24 LOVIISAN 00400 Helsinki Puh.joht./ordf. Timo Leppäkorpi VOIMALAITOSMESTARIT R.Y. puh. 050-530 3330 (Perust. Grund. 1974) Varapuh.joht./Viceordf. Puh.joht. Pekka Vainio Heimo Norrgård Pohjolantie 46, 04230 Kerava puh. 0400-482 221 puh. k. 040-483 8470 Siht./sekr. rah. hoit./kassör Varapuh.joht. Timo Järvimäki Veli-Pekka Uitto Reitsaarentie 41 puh. 050-540 5431 48910 Kotka Laiva-asiamies Timo Leppäkorpi p. 041-4366017 Kuukausikokoukset/månadsmöten. [email protected] Yhdistys kokoontuu talvikuukausina Siht. Markku Sopanen kuukausikokouksiin neljä(4) kertaa: Kuovintie 2, 49220 Siltakylä -syyskuussa, -joulukuussa, kuukausi/ puh. 05-220 1776 vaalikokous, - helmikuussa, kuukausi/ Rah. hoit. Pekka Tahvanainen vuosikokous sekä toukokuussa, em. Runar Schildtintie 18, 07920 Loviisa kokouskuukausien ensimmäisenä puh. k. 019-509 035, t. 019-550 4112 arkitorstaina, ellei toisin ilmoiteta. Kokouspaikka; Hotelli Teklan ravintola NRO 25 ÅLANDS ENERGI Brando, Palosaarentie 58, klo 18;00. OCH SJÖFARTSTEKNISKA Månadsmöten. FÖRENING R.F. Föreningen har månadsmöten fyra (4) (Perust. - Grund. 1942) gånger under vinterhalvåret: - sep- www.maskinisterna.ax tember, -december/valmöte, -februari/ Ordf. Hans Palin årsmöte, samt maj. Månadsmöten hålles Ljungvägen 4, 22100 Mariehamn första helgfria torsdagen, om inte annat tel. h. 018-21 134, tj. 0400-330 455

36 VOIMA & KÄYTTÖ MARRASKUU 2014 JÄSENPALSTA

Suomen Konepäällystöliitto - Toimisto tiedottaa Finlands Maskinbefälsförbund Byrån meddelar Meripäällystövälitys Sjöbefälsförmedlingen Helsinki: Helsingfors: puh. 029 504 0832 tel. 010 607 0227 Haapaniemenkatu 4 B Aspnäsgatan 4 B 00530 Helsinki 00530 Helsingfors Lastenkodinkuja 1/Barnhemsgränd 1 Turku: Åbo: 00180 Helsinki/00180 Helsingfors puh. 010 604 3146 tel. 010 604 3146 faksi/fax (09) 694 8798 Linnakatu 52, 20100 Turku Slottsgatan 52, 20100 Åbo Maarianhamina: Mariehamn: www.konepaallystoliitto.fi (018) 25 000 (018) 25 000 Talous - ekonomi Ålandsvägen 31 Ålandsvägen 31 PB 60, 22101 Mariehamn PB 60, 22101 Mariehamn Jäsenasiat - Medlemsärenden Gunne Andersson (09) 5860 4815 Merikatselmusmies: Mönstringsförrättare: puh. (09) 730 535 tel. (09) 730 535 Toiminnanjohtaja - Verksamhetsledare Luotsikatu 3 Lotsgatan 3 Leif Wikström 00160 Helsinki 00160 Helsingfors puhelin (09) 5860 4810, GSM 050 3310 180 Merimiespalvelutoimisto: Sjömansservicebyrån: puh. (09) 668 900 tel. (09) 668 900 Asiamiehet - Ombudsmän - Merimiesklubi ja -hotelli - Sjömansklubb och -hotell Sami Uolamo (09) 5860 4813, GSM 043-824 3099 puh. (09) 668 900 25 tel. (09) 668 900 25 Linnankatu 3 Slottsgatan 3 Joachim Alatalo (09) 5860 4812, GSM 050-345 1052 00160 Helsinki 00160 Helsingfors Päivi Saarinen (09) 5860 4811, GSM 040-525 7805 Merimieseläkekassa: Sjömanspensionkassan: e-mail: [email protected] puh. 010 633 990 tel. 010 633 990 [email protected] Uudenmaankatu 16 A Nylandsgatan 16 A 00120 Helsinki 00120 Helsingfors www.merimieselakekassa.fi www.sjomanspensionskassan.fi Kansaneläkelaitoksen Folkpensionanstaltens Helsingin toimisto byrå i Helsingfors Merimiesasiat Sjömansärenden puh. (09) 777 01 tel. (09) 777 01 Et. Hesperiankatu 2 S. Hesperiagatan 2 00100 Helsinki 00100 Helsingfors Työttömyyskassa - Arbetslöshetskassan Laiva-asiamiehet - Fartygsombudsmän Maa- meri- ja metsäalojen työttömyyskassa – Land- sjö- och skogssektorernas arbetslöshetskassa Kotka Kemi PL 115, Lastenkodinkatu 5 B Timo Laihonen Kari Kinnunen 00181 HELSINKI Muurainpolku 26, 48710 Karhula Jääsalo Puhelin (09) 6866 340 puh. k. (05) 260 4253, t. 0400-648 122 t. 040-5025757 Telefax (09) 6866 3441 Sähköposti: [email protected] Turku Oulu Internet: www.mmtk.fi Harri Piispanen Kai Väisänen Kattarakatu 3, 21260 Raisio Villentie 5, 90850 Martinniemi Kassanjohtaja puh. 050 458 0796 puh. 0500 184 220 Anja Tikka (09) 6866 3442 [email protected] [email protected] Puhelinpäivystys ma-pe 9.00 – 11.00 Vaasa Mariehamn Etuuskäsittelijät: Timo Leppäkorpi Hans Palin, Aija Olin (09) 6866 3443 puh. 050-530 3330 Ljungvägen 4, 22100 Mariehamn, Soile Lindgren (09) 6866 3444 puh. (018) 21 134, 0400-330 455 Hanna Salmela (09) 6866 3446 Pori Toimistosihteeri Pertti Venttinen Jenni Laakso (09) 6866 340 Hiekkapellontie 18, 28610 Pori puh. 0400-556 345, [email protected]

AMMATTITAIDOLLA: * teollisuusimuroinnit * puhdistukset * tulivartioinnit * aputyöt PL14, 00501 Helsinki 0400 - 700 080, 09 - 8516 3860, fax 09 - 851 2009 [email protected], www.eptikonen.fi

MARRASKUU 2014 KRAFT & DRIFT 37 Eläkeratkaisulla tehostetaan ammatilliseen kuntoutukseen ohjaamista

Eläkeuudistuksen tavoitteena on muun muassa pidentää työuria. Nyt solmitussa sopimuksessa on kiinnitetty huomiota työnhakijoiden kuntoutuksen tehostamiseen ja sairauspoissaolojen vähentämiseen. Työtön työnhakija pyritään näillä toimilla ohjaamaan mahdolliseen ammatilliseen kuntoutukseen riittävän ajoissa.

läkeratkaisuun on kirjattu aiemmin että työnhakijoidenkin kuntoutustarpeeseen on tällä hetkellä aikuisia suurempia. Aikuis- työtekijöille tarkoitettu 30 – 60 - kiinnitetään huomiota jatkossa vieläkin te- ten psykoterapian korvaustaso nostettaisiin 90-sääntö koskemaan myös työttö- hokkaammin, lakimiehemme Marja Kopo- jatkossa samalle tasolle kuin nuorilla. Emiä työnhakijoita. Tämä mahdollistaa en- nen sanoo. tistä varhaisemman ammatilliseen kuntou- Eläkeratkaisussa ammatillisen kun- Työeläkekuntoutuksella tukseen ohjaamisen. Kuntoutuksen tarvetta toutuksen ikäraja ehdotetaan kytkettäväk- onnistuneita tuloksia olisi tarkoitus jatkossa arvioida jo sairauspäi- si vanhuuseläkkeen ikärajan muutokseen. värahakaudella, ottamalla käyttöön työnha- Ikärajan muuttuessa muutettaisiin amma- Työeläkekuntoutus on ammatillista kuntou- kijoiden työkykytarkastukset. tillisen kuntoutuksen ikärajaa vastaavasti. tusta, jonka tavoitteena on ehkäistä työky- Mitä aikaisemmassa vaiheessa puutteet -Lähellä vanhuuseläkettä olevien kuntoutus vyttömyyttä ja auttaa jaksamaan työelämäs- työkyvyssä havaitaan, sitä paremmin kun- olisi tarkoitus järjestää ja mitoittaa niin, että sä pidempään. Työeläkekuntoutus tukee työ- toutusta pystytään tarjoamaan ja ehkäise- kuntoutuja ei siirtyisi kuntoutuksen jälkeen urien pidentämistä ja hillitsee samalla työ- mään tai lykkäämään varsinaista työkyvyt- suoraan eläkkeelle, vaan palaisi takaisin työ- eläkemaksujen nousupainetta. tömyyttä. Sairauspäivärahan maksamisen elämään, Marja Koponen toteaa. Työeläkekuntoutukseen osallistuneiden edellytyksenä olisi 90 päivän jälkeen työky- määrä on kasvanut tasaisesti 90-luvun alusta kytarkastus. Työnhakija saa lääkärinlausun- Psykoterapian korvattavuus alkaen. Volyymien kasvusta huolimatta työ- non työkyvystään ja mahdollisesta kuntou- laajentumassa eläkekuntoutus on säilyttänyt tuloksellisuu- tustarpeestaan. tensa, sillä kuntoutukseen osallistuneista yli Työnhakijan, joka ei ole sairauspäivära- Eläkeratkaisuun on kirjattu tavoite sairaus- 60 % on palannut takaisin työelämään. halla, työkykyä koskevat asiat käsiteltäisiin poissaolojen vähentämisestä. Tarkoituksena - Työeläkekuntoutuksen tavoite on mah- TE-toimistossa tehtävän työllistymissuunni- on selvittää mahdollisuudet ottaa käyttöön dollistaa pysyminen työelämässä tai paluu telman yhteydessä. Mikäli työvoimavirkailija ohjeistus, jolla arvioidaan sairauspoissaolo- työelämään. Palkka antaa aina paremman havaitsee työkykyongelman, tulee työkyky- jen tarvetta. toimeentulon kuin eläke, Marja Koponen tarkastus osaksi työllistymissuunnitelmaa. Eläkeuudistuksessa on esitetty Kelan to- toteaa. Työnhakija, jolla todetaan kuntoutustarve, teuttaman lyhytkestoisen psykoterapian kor- ohjataan työeläkevakuuttajan tai Kelan puo- vattavuuden laajentamista. Jatkossa korvat- leen. taisiin nimikesuojattujen psykoterapeuttien - Työkykyä uhkaava ongelma tulisi ha- antama psykoterapia silloin, kuin tähän on vaita mahdollisimman varhain. Myös tar- lääkärin lähete. Kelan sairausvakuutusasian peellinen hoito sekä kuntoutus tulisi toteut- neuvottelukunta selvittää uudistuksen vai- taa mahdollisimman nopeasti. Näin toimi- kutukset psykoterapiapalveluiden saatavuu- malla on saatu onnistuneita tuloksia. Työ- teen ennen uudistuksen eteenpäin viemistä. eläkekuntoutus on palauttanut yhä useam- Kansaneläkelaitoksen korvaamassa kun- man henkilön takaisin työelämään. Hyvä, toutuspsykoterapiassa nuorten korvaustaso

38 VOIMA & KÄYTTÖ MARRASKUU 2014 18.9.2014 Olet VIP- jakelussa: Hyviä uutisia Turvasta Turvan ammattiliitto- yhteistyökumppanit

– Osavuosikatsaus 1.1.–30.6.2014 antaa syy- Lisäksi tuomme työttömäksi jääneelle am- tä iloita vakuutusmaksutulon hyvästä kas- mattiliiton jäsenelle uuden edun. Jos työttö- vusta, toteaa Turvan toimitusjohtaja Minna myyden aikana sattuu vahinko rakennukselle Metsälä. tai irtaimistolle, ammattiliiton jäsen saa koti- vakuutuksesta korvauksen ilman perusoma- Vakuutusmaksutulo on kasvanut viime vastuuta. Omavastuuedun voi käyttää kerran vuoteen verrattuna lähes 10 prosenttia. asiakkuuden/jäsenyyden aikana per kotitalo- Suurinta kasvua olemme saavuttaneet ko- us ja silloin, kun ilmoitus työttömyydestä on tivakuutuksissa, yritysvakuutuksissa sekä tehty liiton työttömyyskassaan. autovakuutuksissa. Vahinkoapuri, – Voimme siis olla tyytyväisiä alkuvuoteen turvasi tien päällä ja jatkaa tiukasti ponnisteluja jäljellä ole- vat nelisen kuukautta, Metsälä jatkaa. Vahinkoapuri on Turvan lan- seeraama mobiilisovellus, Muitakin hyviä uutisia on jo ensi vuoden jonka avulla voi: osalta. Etujärjestelmämme uudistuu ja tar- - tehdä vahinkoilmoituksen joamme ammattiliittojen jäsenille entistä sattuneesta auto- tai liikenne- parempia jäsenetuja. vahingosta - etsiä lähimmän korjaamon Ammattiliiton jäsenkortti – - saada lisätietoa, miten toi- paras etukorttisi mia vahinkotilanteessa - ottaa vahingon sattuessa yhteyttä suoraan Palkitsemme entistä avokätisemmin am- Turvaan tai Turvan hätäpalveluun mattiliittojen jäseniä, jotka keskittävät vapaaehtoiset vakuutuksensa Turvaan: uu- Sovellus on helppokäyttöinen ja se ohjaa il- den asiakkaan alennusprosentti voi kivuta moituksen teossa. Voit ottaa Vahinkoapuriin jopa 17 %:iin ja uskollisen asiakkaan alen- kuvia ajoneuvojen vaurioista ja lähettää ne nus on vieläkin parempi. suoraan Turvaan. Vahinkoapurissa on paikan- tava karttapalvelu, joten sovelluksen avul- Liittojen jäsenille annettu alennus nou- la on helppo ilmoittaa tarkka vahinkopaikka. see 1.1.2015 alkaen 10 %:iin. Alennuksen Apuri löytää myös lähimmän Turvan sopi- saa vapaaehtoisista koti-, auto- ja henki- muskorjaamon. lövakuutuksista. Lisäksi keskittämällä per- heen vakuutukset Turvaan, asiakas saa 7 Vahinkoapuri toimii seuraavissa käyttöjär- %:n omistaja-asiakasalennuksen heti en- jestelmissä: Android 4.0 tai uudempi, Win- simmäisestä vuodesta lähtien. Kymmenen dows Phone 8, iOS 6.1 tai uudempi. Sovellus vuoden asiakkuuden jälkeen alennus on jo on tarjolla eri matkapuhelinten apps-kau- 10 %. poissa nimellä Turva Vahinkoapuri.

Liity vakuuttavaan Facebook-joukkoomme! 1 facebook.com/turva

Olemme asiakkaidemme omistama, erityisesti ammattiliittojen kanssa yhteistyötä tekevä keskinäinen vakuutusyhtiö. Palvelemme puhelimitse numerossa 01019 5110 ma-pe 8-18 sekä osoitteessa www.turva.fi