K a N S a L L I S - K I R J a S T O
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
1 2012 K a n s a l l i s - k i r j a s t o Ranskalaisten tutkimusmatkailijoiden korvetti l’Astrolabe Uuden-Seelannin vesillä tammikuussa 1827. Laiva on juuri selviytynyt kahden pohjakosketuksen jälkeen koralliriutan aukosta merelle. Kuva teoksesta: Jules Dumont d’Urville: Voyage de la corvette l’Astrolabe. Paris 1833. Kansalliskirjaston kokoelma. EU ja informaation markkinat Ilkka Niiniluodon kotikirjasto Isoäidin muistitikku Purjelaivakauden merikirjallisuutta ISSN 1459-3467 www.kansalliskirjasto.fi Tiele_kansi_1_2012.indd 1 4/4/12 12:12 PM Sisällys 1/2012 Kuvat: Kari Timonen 1 Kirjan lumous Bokverket Sirkka Havu 3 Ajankohtaista PL 15 (Unioninkatu 36) 4 EU rakentaa informaation markkinoita 00014 Helsingin yliopisto Pekka Heikkinen Sähköposti: [email protected] 8 Hipsuvarpaasta kriittiseen tieteelliseen realismiin Telefax 191 22581 Kansleri Ilkka Niiniluodon kotikirjasto 54. vuosikerta 16 Isoäidin muistitikku Toimitus: Esa-Pekka Keskitalo Päätoimittaja Esko Rahikainen 15 Sibeliuksen pianoteokset (09) 191 22722 [email protected] 21 Säveltäjä, professori ja akateemikko Yrjö Kilpinen Elämänkaaren ja tuotannon ääriviivoja Toimitusneuvosto: Erkki Pullinen Dorrit Gustafsson, pj. Kirsi Aho 26 Minun Kansalliskirjastoni Harri Ahonen Kirjailija Sirpa Kähkösen haastattelu Hanna Arpiainen Sinimarja Ojonen 28 Painettu saamenkieli ja sen alkuseikkailuja Suomenmaassa Heidi Partanen Irene Piippola Työ ja sen tekijät. Kaupungin kaunotar vapautuu Esko Rahikainen suojaverhoistaan ja Kansalliskirjasto on kuin 34 Kirjasto tutkijan työpöydälle! uudestisyntynyt. Maija Merimaa Taitto: Pentti Järvinen 38 Merkittäviä kansainvälisiä standardisointivastuita Suomeen Digitointi ja kuvankäsittely: 39 Biblia sacra utriusque Testamenti Kari Timonen 40 Antonio Lafreri, Geografia tavolo moderne… ja Carta marina Osoitteenmuutokset: Anna-Maija Pietilä-Ventelä [email protected] (09) 191 22720 45 Vuoden 2011 kauneimmat kirjat Kansalliskirjasto-lehti verkossa: 46 Kysy konservaattorilta www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/ Heidi Törrönen kklehti/html www.lehtiluukku.fi 50 Kap Horn. Merikirjallisuutta Kansalliskirjastossa Esko Rahikainen 62 Näyttelyjä ja tapahtumia 64 Muistosanoja Artikkelit luettavissa myös http://www.kansalliskirjasto.fi/yleis- Ammattitaito on aina kunniaksi, olipa tieto/kklehti.html sekä se sitten kirjastotyötä tai seinäpintojen, Arto-tietokannasta (Elektra-sopi- Kansi: ”Isoäidin muistitikku”. Vanhasta digitoidusta valokuvasta on poistettu kuvankä - pilarien tai allegoristen korkokuvien mus) https://arto.linneanet.fi sittelyohjelmalla naarmuja ja saatettu se painokelpoiseksi. Kuvassa vasemmalla Sofia restaurointia. Leidenberg (Kahila). Sofia avioitui Akseli Viljasalon kanssa, joka käytti kirjailijanimeä A. Eriksen Oy V. Multia. Teoksia mm. ”Kasarmin komein poika” ja ”Kersantilleko Emma nauroi”, jonka Helsinki 2012 Ilmari Unho ohjasi elokuvana 1940. Tiele_kansi_1_2012.indd 2 4/4/12 12:12 PM Sirkka havu Kirjan lumous Kuva: Kari Timonen nko kirja konkreettinen vai virtuaalinen? Määrittelisin kirjan aina Okonkreettiseksi, sen sijaan tekstejä voi julkaista joko konkreettisessa tai virtuaalisessa muodossa. Kirja on moniulotteinen esine pääasiallisena tarkoituksenaan tallentaa ja välittää tietoa. Kirjan tiedonvälitys ei kuitenkaan rajoitu tekstiin, vaan kirjan esineelliset ominaisuudet sisältävät valtavasti olennaista informaatiota. Kir- jahistorioitsija Roger Chartier’n sanoin, kirjailijat eivät kirjoita kirjoja vaan tekstejä, ja tekstin muokkautuminen kirjaksi edellyttää useiden eri ammatti- laisten panosta: typografin, latojan, taittajan, kuvittajan, painajan, puupiirtäjän tai kuparikaivertajan ja sitojan. Menneinä vuosisatoina kirjan kohderyhmä määritti sen ulkoasun. ”Kan- salle” tarkoitetut hartaus- ja opaskirjat oli tuotettava halvasti, kustannusten minimointi näkyi materiaalien ja työn laadussa, sääty-yhteiskunnan ylimmil- le kerroksille suunnatuissa kirjoissa taas korostuivat taidokas käsityö ja kalliit materiaalit: hyvä paperi, muodikas kirjaintyyppi, korkeatasoinen ladonta ja kuvitus. Typografiset loistopainokset myös sidottiin loistokkaasti. Kirjan estetiikka seurailee ajan esteettisiä konventioita. Kirja esineenä viestii yllättävän tarkasti epookistaan. Hermann Broch on pohtinut teokses- saan Unissakulkijat kuvataiteen kykyä halki vuosisatojen ilmentää oman ai- kansa syvintä olemusta. Broch päätyi käsitykseen, että kaikesta inhimillisen toiminnan runsaudesta juuri kuvataide pystyy parhaiten sisällyttämään itseen- sä sen, mikä aikakaudessa on olennaisinta. Teoksen sisältämän tiedon ymmär- tämisen tai tekstin tulkinnan kannalta kirjan alkuperäisen ulkoasun merkitys ei siis ole vähäinen. Kirjan esineellisen informaation tulkinta on antoisaa, vanhojen kirjas- tojen historiallisissa kokoelmissa se saattaa olla jännittävää ja kotikirjastoissa ainakin nostalgista. Esa-Pekka Keskitalo lienee viitannut tähän korostaessaan käsin kosketeltavaan kirjaan sisältyvää tunnearvoa. Ilkka Niiniluodon haas- tattelussa mainittu Hipsuvarvas ja Nököhammas -kirjasarja taas herätti minussa voimakkaita muistoja, niitähän minäkin lapsena luin. Kirjoittaja on erikoiskirjastonhoitaja Kansalliskirjastossa. 1 Sirkka Havu Bokverket r boken konkret eller virtuell? Jag definierar boken alltid som ett kon- kret objekt, medan en text kan publiceras antingen i konkret eller vir- Ä tuell form. Boken är ett mångdimensionellt föremål med det huvudsakliga syftet att lagra och förmedla information. Bokens informationsförmedling är inte be- gränsad till texten; också bokens materiella egenskaper innehåller mycket vä- sentlig information. Med bokhistorikern Roger Chartiers ord: författare skri- ver inte böcker utan texter, och textens väg till bok kräver insatser av flera olika yrkesmän – typograf, sättare, ombrytare, illustratör, tryckare, trästickare eller kopparstickare och bokbindare. Under tidigare århundraden var det bokens målgrupp som bestämde bo- kens yttre. Andaktsböcker och handböcker som riktade sig till ”folket” skulle produceras billigt och minimeringen av kostnaderna syntes i kvaliteten på material och arbete. Böcker för ståndssamhällets högre skikt uppvisade hant- verkarskicklighet och dyra material: bra papper, modern typografi och hög kvalitet på sättning och illustrationer. Typografiska lyxupplagor bands också in i praktband. Bokens estetik följer tidens estetiska konventioner. Som föremål är bo- ken ett överraskande exakt vittnesmål över sin epok. Hermann Broch skriver i Sömngångare om bildkonstens förmåga att genom århundradena uttrycka sin tids innersta väsen. Broch drog slutsatsen att just bildkonsten av all mänsklig verksamhet bäst kan ta till sig och uttrycka det mest väsentliga för en tids- period. Bokens ursprungliga yttre är alltså inte av alldeles liten betydelse för förståelsen av den information som verket innehåller eller för tolkningen av texten. Att tolka bokens materiella information är givande, i gamla biblioteks historiska samlingar spännande och i hembiblioteket åtminstone nostalgiskt. Esa-Pekka Keskitalo tänkte säkert på det när han betonar det känslovärde som är behäftat med en konkret bok som vi kan hålla i handen. Och serien Hipsuvarvas ja Nököhammas som nämns i Ilkka Niiniluotos intervju väckte starka känslor hos mig, det är ju böcker som också jag har läst som barn. Skribenten är specialbibliotekarie vid Nationalbiblioteket. Svensk översättning: Teresia Ijäs 2 Kansalliskirjaston tiedotuslehti 1 2012 Ajankohtaista Kuva: Kari Timonen Kansalliskirjasto julkisti 28.3. yliopiston Tiedekulmassa Kirjava-keskiaika -verkkoteoksen ja Fragmenta membra- nea-tietokannan. Ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm ja taustalla tutkimusryhmän johtaja dosentti Tuomas Heikkilä. Kirjaston uudet kummit jastossa palvelupisteistä saata - tolla valmisohjelmiston sijasta. Kansalliskirjaston uusiksi villa verkkotunnuksilla. Kansalliskirjasto kehittää asia- kummeiksi ovat lupautuneet kasliittymäpalvelua vaiheittain valtiotieteiden tohtori Sinikka 10 miljoonaa sanomalehtisivua yhteistyössä arkistojen, kir- Salo ja tietokirjailija Kai European Newspapers -hank- jastojen ja museoiden kanssa. Lin nilä. Kummien kuulumisia keessa on tarkoituksena saattaa Verkkopalvelu otetaan käyt- Kansalliskirjasto-lehden yli 10 miljoonaa sanomaleh- töön vuodesta 2012 alkaen. seuraavassa numerossa. tisivua käyttöön Europeana- ja The European Libary- palve- Engelin kirjastosta Pravda ja Izvestija luihin seuraavan kolmen vuo- rakennushistoriaselvitys Slaavilainen kirjasto on hank- den aikana. Projektissa on mu- C. L. Engelin suunnittelemasta kinut kahden neuvostoajan vai- kana 17 eurooppalaista organi- Kansalliskirjaston kirjastoraken- kutusvaltaisen sanomalehden – saatiota. Projekti on EU-rahoit- nuksesta on teetetty rakennus- Pravdan ja Izvestijan digitaaliset teinen. Lähemmin hankkeesta historiaselvitys, jota käytetään arkistot, jotka ovat käytettävissä Kansalliskirjaston verkkosivulla peruskorjauksen ja restauroin- Helsingin yliopiston verkossa. www.kansalliskirjasto.fi. nin suunnittelussa. Selvityk- HY:n käyttäjätunnuksen omaa- sen on toteuttanut Arkkitehti- ville etäkäyttö on mahdollis- KDK-asiakasliittymä toimisto Okulus Oy, arkkiteh- ta Helsingin yliopiston Nelli- VuFindin pohjalta dit Kati Winterhalter ja Mikko portaalin kautta. Muut kuin Kansallisen digitaalisen kirjas- Bonsdorff. Selvitys on luetta- Helsingin yliopistolaiset voivat ton asiakasliittymä toteutetaan vissa kirjaston verkkosivulla, ks. käyttää aineistoja Kansalliskir- avoimen lähdekoodin ohjelmis- Uutislistaus ja linkki. Kansalliskirjasto-lehti luettavissa myös verkossa osoitteessa www.lehtiluukku.fi