GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti 201 2013
Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet
Summary: Geochemical Baselines in the Helsinki Metropolitan Area
Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND
Tutkimusraportti 201 Report of Investigation 201
Timo Tarvainen1, Tarja Hatakka1, Antti Salla2, Jaana Jarva1, Paula Pitkäranta3, Harri Anttila4 ja Leena Maidell-Münster3
Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet
Summary: Geochemical Baselines in the Helsinki Metropolitan Area
Geologian tutkimuskeskus1 Helsingin kaupungin ympäristökeskus2 Vantaan kaupungin ympäristökeskus3 Espoon kaupungin ympäristökeskus4
Ne kuvat, joissa ei mainita tekijää, ovat julkaisun kirjoittajien tekemiä.
Kansikuva: Malminkartanon täyttömäki, Helsinki. Kuva: Timo Tarvainen, GTK Front cover: Malminkartano hill (man-made ground). Photo: Timo Tarvainen, GTK
ISBN 978-952-217-251-8 (nid.) ISBN 978-952-217-252-5 (PDF) ISSN 0781-4240
Taitto: Elvi Turtiainen Oy Painopaikka: Tammerprint Oy
Espoo 2013 Tarvainen, T., Hatakka, T., Salla, A., Jarva, J., Pitkäranta, P., Anttila, H. & Maidell-Münster, L. 2013. Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet. Summary: Geochemical Baselines in the Helsinki Metropolitan Area. Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 91 pages, 28 figures, 54 tables and 4 appendices.
This report summarizes the results of seven soil geochemical baseline mapping projects carried out in the Helsinki Metropolitan Area by the cities of Helsinki, Espoo and Vantaa and the Geological Survey of Finland during 1996–2011. Samples were taken of humus and minerogenic soils from natural soils around urban centres, within urban areas and from man-made ground. In most cases, the analysis of mineral soil and humus samples was based on aqua regia extraction and concen- trated nitric acid extraction, respectively. Concentrations of PAH and PCB compounds as well as PCDD/F compounds were determined from a limited number of samples.
The upper recommended limits of baseline variation (SSTP) are calculated for selected urban soil types. The Helsinki Metropolitan Area belongs to the South Finland arsenic province, charac- terized by relatively high natural arsenic concentrations in soils. The upper recommended limit of baseline variation for arsenic exceeds the national threshold value (Decree 214/2007) both in urban soils and in natural soils in the Helsinki Metropolitan Area. In addition to arsenic, baseline concentrations of Hg, Pb and Zn exceed the threshold values in some urban soils in the Hel- sinki Metropolitan Area. The upper recommended limits of baseline variation in Co, Cr, Ni and V exceed the threshold values in natural clay soils. The upper recommended limits of Pb and Sb exceed the threshold values in humus.
Keywords (GeoRef Thesaurus, AGI): environmental geology, geochemical surveys, baseline studies, soils, humus, chemical elements, arsenic, heavy metals, background level, Helsinki, Espoo, Vantaa, Finland
Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Jaana Jarva Geological Survey of Finland P.O. Box 96 FI-02151 ESPOO Finland
Antti Salla Environment Centre P.O. Box 500 FI-00099 CITY OF HELSINKI
Paula Pitkäranta, Leena Maidell-Münster City of Vantaa / Environment Centre Pakkalankuja 5 FI-01510 VANTAA
Harri Anttila Environment Centre P.O.Box 44 FI-02070 CITY OF ESPOO
E-mail: [email protected], [email protected], [email protected], [email protected], [email protected], [email protected] Tarvainen, T., Hatakka, T., Salla, A., Jarva, J., Pitkäranta, P., Anttila, H. & Maidell-Münster, L. 2013. Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet. Summary: Geochemical Baselines in the Helsinki Metropolitan Area. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201, 91 sivua, 28 kuvaa, 54 taulukkoa ja 4 liitettä.
Geologian tutkimuskeskus (GTK) sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit ovat tehneet yh- teensä seitsemän maaperän taustapitoisuuskartoitusta pääkaupunkiseudulla vuosina 1996–2011. Näytteitä on otettu humuksesta ja mineraalimaasta taajamien ulkopuolelta, taajamien luonnon- mailta sekä täyttömailta. Humuksen alkuainepitoisuudet on määritetty pääosin väkevästä typpi- happouuttosta ja mineraalimaiden alkuainepitoisuudet kuningasvesiuutosta. Lisäksi PAH-, PCB- ja PCDD/F-yhdisteiden pitoisuuksia on määritetty muutamista näytteistä.
Taustapitoisuuskartoituksien perusteella joillekin taajamien maalajeille on laskettu suurimmat suositellut taustapitoisuusarvot. Pääkaupunkiseutu kuuluu Etelä-Suomen arseeniprovinssiin, jolle on tyypillistä keskimääräistä suuremmat luontaiset arseenipitoisuudet. Arseenin lisäksi elo- hopean, lyijyn ja sinkin suurimmat suositellut taustapitoisuudet ovat paikoin suurempia kuin PIMA-asetuksen (214/2007) kynnysarvot taajamien puistoissa ja täyttömailla. Taajamien ulko- puolella koboltin, kromin, nikkelin ja vanadiinin suurimmat suositellut taustapitoisuudet ovat kynnysarvoa suurempia savikoilla. Humuksessa lyijyn ja antimonin suurimmat suoritellut tausta- pitoisuusarvot ovat kynnysarvoa suuremmat.
Asiasanat (Geosanasto, GTK): ympäristögeologia, geokemialliset tutkimukset, perustilan kartoi- tus, maaperä, humus, alkuaineet, arseeni, raskasmetallit, taustapitoisuus, Helsinki, Espoo, Vantaa, Suomi
Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Jaana Jarva Geologian tutkimuskeskus PL 96 02151 ESPOO
Antti Salla Helsingin kaupungin ympäristökeskus PL 500 00099 Helsingin kaupunki
Paula Pitkäranta, Leena Maidell-Münster Vantaan kaupungin ympäristökeskus Pakkalankuja 5 01510 Vantaa
Harri Anttila Ympäristökeskus PL 44 02070 ESPOON KAUPUNKI
E-mail: [email protected], [email protected], [email protected], [email protected], [email protected], [email protected] Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster
SISÄLLYSLUETTELO – CONTENTS
1 .Johdanto...... 6
2 .Tutkimusalue...... 9 2.1 Kallioperä...... 9 2.2 Maaperä...... 10 2.3 Ihmisen toiminta...... 11
3 .Valtakunnalliset geokemialliset tutkimukset...... 11
4 .Suurin suositeltu taustapitoisuus...... 12
5 .Espoon maaperän taustapitoisuudet...... 13 5.1 Johdanto...... 13 5.2 Materiaalit ja menetelmät...... 14 5.2.1 Näytteenotto...... 14 5.2.2 Esikäsittely ja analytiikka...... 17 5.2.3 Laadunvarmistus ja tilastolliset menetelmät...... 17 5.3 Espoon maaperän taustapitoisuustutkimuksen tulokset ja tulosten tarkastelu...... 18 5.3.1 Alkuaineiden pitoisuudet humuksessa...... 18 5.3.2 Alkuaineiden pitoisuudet Espoon maaperässä taajamien ulkopuolella...... 18 5.3.3 Alkuaineiden pitoisuudet Espoon taajamien maaperässä...... 26 5.3.4 PCB- ja PAH-pitoisuudet Espoon taajamien maaperässä...... 30
6 .Helsingin maaperän taustapitoisuudet...... 31 6.1 Johdanto...... 31 6.2 Materiaalit ja menetelmät...... 32 6.2.1 Näytteenottopaikat, näytetyypit ja näytemäärät...... 32 6.2.2 Näytteenottopaikkojen valinta ja näytteenotto...... 32 6.2.3 Analytiikka...... 35 6.3 Helsingin maaperän taustapitoisuustutkimuksen tulokset ja pohdinta...... 35 6.3.1 Tulosten käsittely...... 35 6.3.2 Luonnonmaiden maaperän taustapitoisuudet Helsingissä...... 35 6.3.3 Puistojen maaperän taustapitoisuudet Helsingissä...... 38 6.3.4 Kerrostalojen pihojen maaperän taustapitoisuudet Helsingissä...... 40 6.3.5 Pohdinta...... 41
7 .Vantaan maaperän taustapitoisuudet...... 43 7.1 Johdanto...... 43 7.2 Materiaalit ja menetelmät...... 43 7.2.1 Maaperän taustapitoisuustutkimukset Vantaalla vuosina 1996–1997...... 43 7.2.2 Maaperän taustapitoisuustutkimukset Vantaalla vuonna 2006...... 44
4 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet
7.3 Vantaan maaperän taustapitoisuustutkimuksen tulokset...... 45 7.3.1 Vantaan maaperän taustapitoisuudet vuosina 1996–1997...... 45 7.3.2 Vantaan peltomaiden taustapitoisuudet vuonna 2006 ...... 45 7.3.3 Vantaan metsämaiden taustapitoisuudet vuonna 2006...... 46 7.3.4 Pohdinta...... 48
8 .Pääkaupunkiseudun täyttömaiden taustapitoisuudet...... 49 8.1 Johdanto...... 49 8.2 Täyttömaatutkimuksen materiaalit ja menetelmät...... 49 8.3 Pääkaupunkiseudun täyttömaatutkimuksen tulokset ja pohdinta...... 55 8.3.1. Täyttömaiden raekoostumus...... 55 8.3.2. Täyttömaiden alkuainepitoisuudet...... 55 8.3.3. PCB- ja PAH-yhdisteet sekä dioksiinit ja furaanit pääkaupunkiseudun täyttömaissa ...... 62
9 .Yhteenveto...... 72 9.1 Maalajien väliset erot...... 72 9.2 Kaupunkien erityispiirteet...... 85 9.3 Suurimmat suositellut taustapitoisuudet pääkaupunkiseudulla...... 85
10. Summary: Geochemical baselines in the Helsinki Metropolitan Area...... 88
Työnjako ja kiitokset...... 89
Kirjallisuus...... 90
LIITE 1. Geologian tutkimuskeskuksen maaperänäytteiden analyysien määritysrajat ja analysointitekniikka Appendix 1. Analysed elements, their detection limits and analytical methods in soil samples of the Geological Survey of Finland...... 92
LIITE 2. Vantaan maaperän taustapitoisuudet vuosina 1996–1997 Appendix 2. Chemical composition of soil samples from Vantaa in 1996–1997...... 95
LIITE 3. Vantaan peltomaiden taustapitoisuudet vuonna 2006 Appendix 3. Chemical composition of arable soil samples from Vantaa in 2006...... 97
LIITE 4. Vantaan metsämaiden taustapitoisuudet vuonna 2006 Appendix 4. Chemical composition of forest soil samples from Vantaa in 2006...... 99
5 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster
1 Johdanto
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantunei- peränäytteistä. Analysoidut luonnonmaanäytteet suuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (VNa edustavat alueen yleisimpiä mineraalisia maala- 214/2007), nk. PIMA-asetus, uudisti maassamme jeja eli savea, moreenia ja lajittunutta hiekkaa ja maaperän pilaantuneisuuden arviointia ja antoi soraa. Luonnonmailta otetuissa näytteissä sekä mahdollisuuden maaperän taustapitoisuusarvojen ravinteiden että mahdollisesti haitallisten metalli- käyttöön arviointiprosessissa. Maaperän taustapi- en luontaiset pitoisuudet kuvastavat maanpinnan toisuudella tarkoitetaan haitallisten aineiden luon- alla olevan maa- ja kallioperän laatua. Pintamaas- taisesti tavanomaisia pitoisuuksia maaperässä tai sa voi näkyä lisäksi ihmisen toiminnan vaikutus. sellaisia kohonneita pitoisuuksia, jotka esiintyvät Esimerkiksi liikenteen tai teollisuuden päästöt voi- pintamaassa laajalla alueella pilaantuneeksi epäil- vat kulkeutua sateen ja pölyn mukana maaperään. lyn alueen ympäristössä. Maaperän pilaantunei- Täyttömaiden alkuainepitoisuudet eivät yleensä suus ja puhdistustarve on arvioitava, jos yhden tai kuvasta alla olevan maa- tai kallioperän pitoi- useamman haitallisen aineen pitoisuus maaperäs- suuksia, koska täyttöön käytettyä maa-ainesta on sä ylittää PIMA-asetuksessa (VNa 214/2007) an- usein tuotu muualta, jopa kymmenien kilometrien netun kynnysarvon. Alueilla, joilla taustapitoisuus päästä, tai täyttöaines on peräisin muualla murs- on kynnysarvoa suurempi, arviointikynnyksenä katusta kalliokiviaineksesta. Täytöissä on saatettu pidetään taustapitoisuutta. käyttää myös maarakentamisen hyötykäyttöön so- Pääkaupunkiseudun maaperässä (Espoo, Hel- veltuvia uusiomateriaaleja, kuten betonimursketta sinki, Kauniainen ja Vantaa) esimerkiksi arseenin tai muita vanhoja maarakenteita. luontainen pitoisuus on suurempi kuin Suomes- Mineraalimaanäytteiden lisäksi pääkaupunki- sa keskimäärin ja taustapitoisuus ylittää joissakin seudulta on otettu näytteitä maaperän orgaanises- maalajeissa PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) ta pintakerroksesta, humuksesta. Humus kuvastaa kynnysarvon. Pääkaupunkiseudun vilkas liiken- sekä ilmasta tulevien että alla olevasta maaperästä ne, pitkä teollisuushistoria, runsas rakentaminen lähtöisin olevien alkuaineiden pitoisuuksia. Pitkä- ja muu ihmisen toiminta saattavat näkyä laaja- aikainen ilmasta tuleva laskeuma näkyy hyvin alaisena pintamaan metallikuormituksena. Tässä humuskerroksen alkuainepitoisuuksissa. Humus- raportissa esitetään neljän erillisen pääkaupunki- näytteitä ei saada kaikista näytteenottopaikoista, seudun maaperän taustapitoisuuksia selvittäneen koska metsämaalle tyypillistä humusta ei muodos- tutkimuksen tuloksia. Helsingin kaupunki on tut- tu muokatuille pelloille. Joskus metsämaassakin kinut maaperän taustapitoisuuksia jo 1990-luvulta on vain ohut kerros humusta. Luonnonmaiden lähtien (Salla 1999). Vantaan kaupunki on tehnyt humusnäytteiden lisäksi taajamien viheralueiden maaperän taustapitoisuusselvityksiä vuodesta multakerroksesta otetut näytteet voivat kuvastaa 1996 alkaen (Pitkäranta 2006). Espoo ja Kauniai- ilmasta tulevaa metallilaskeumaa, koska mullan nen ovat olleet mukana Geologian tutkimuskes- orgaaninen aines sitoo humuksen tavoin voimak- kuksen (GTK) maaperän geokemiallisessa tausta- kaasti joitakin alkuaineita, muun muassa lyijyä. pitoisuuskartoituksessa vuonna 2009 (Tarvainen Pääkaupunkiseudun taustapitoisuustutkimus- 2010c, Jarva 2012). GTK ja pääkaupunkiseudun ten näytteenottotiheys ja osittain myös näytteen- kunnat ovat selvittäneet lisäksi täyttömaiden taus- ottosyvyys poikkeavat toisistaan (taulukko 1). tapitoisuuksia vuosina 2009 ja 2011 (Hatakka et al. Esikäsittely- ja analyysimenetelmien yhtenäisyys 2010a). tekee tuloksista kuitenkin vertailukelpoisia. Kai- Edellä kuvatuissa pääkaupunkiseudun taus- kissa tutkimuksissa on keskitytty erityisesti niihin tapitoisuustutkimuksissa on koottu tietoa sekä metalleihin ja puolimetalleihin, jotka ovat mukana luonnonmailta että täyttömaista otetuista maa- PIMA-asetuksessa (VNa 214/2007).
6 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet
Taulukko 1. Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuusraportin kartoitushankkeissa käytetyt näytteenotto-, esikäsittely- ja analyysimenetelmät. Table 1. Sampling, sample preprocessing and analytical methods applied in the geochemical baseline mapping projects of the Helsinki Metropolitan Area. Kaupunki, Näytemateriaali Esikäsittely kentällä Analyysimenetelmä ajankohta City, year of Sample media Sample containers and Analytical method investigation preparation Espoo, Humus: Viiden näytteen Näytteet otettu paperiseen Kuivaus <40°C, seulonta <2 mm luonnonmaat, kokoomanäyte 50x50 m:n näytteenottopussiin tai Väkevä typpihappouutto, HNO3 2009 alueelta lasipurkkiin, isommat kivet ja (humus), kuningasvesiuutto, AR Mineraalimaa: 0−25 cm ja juuret poistettu (mineraalimaa) 50−75 cm Espoo, Humus: Composite sample of Paper bag or brown glass Drying <40 °C, sieving <2 mm, natural soils, 2009 5 samples within an area of container concentrated nitric acid leach, HNO3 50 x 50 m Stones etc. removed (humus), aqua regia extraction, AR Minerogenic soil: 0–25 cm and (minerogenic samples) 50–75 cm Espoo, taajamat, Mineraalimaa: 0−2 cm ja Näytteet otettu Rilsan®- Kuivaus <40°C, seulonta <2 mm
2009 0−25 cm pussiin, isommat kivet ja HNO3 (humus), AR juuret poistettu (mineraalimaa) Espoo, Minerogenic soil: Drying <40°C, sieving <2 mm urban soils, 2009 0–2 cm and 0–25 cm Rilsan® bag HNO3 (humus), AR (minerogenic Stones etc. removed samples) Helsinki, Eloperäinen kerros Muovipussi tai lasipurkki Seulonta <2 mm, AR-uutto luonnonmaat, Näytteet sekoitettu sekoitus- 1996−2009 Mineraalimaa: 0−40 cm alustalla, isommat kivet ja juuret poistettu Helsinki, natural Organic layer Plastic bag or glass container Sieving <2 mm, AR soils, 1996–2009 Minerogenic soil: 0–40 cm Stones etc. removed, homogenization Helsinki, Eloperäinen kerros, pää- Muovipussi tai lasipurkki Seulonta <2 mm, AR-uutto taajamat, asiassa nurmikko- ja Näytteet sekoitettu sekoitus- 1996−2009 istutusmultaa alustalla, isommat kivet ja Mineraalimaa: 0−40 cm juuret poistettu Kerrostalojen pihoilta kokoomanäyte 0−10 cm Helsinki, Man-made organic layer Plastic bag or glass container Sieving <2 mm, AR urban soils, Minerogenic soil: 0–40 cm Stones etc. removed, 1996–2009 Yards of blocks of flats, homogenization composite sample 0–10 cm Vantaa, Humus: Kolmen näytteen Minigrip-pussi tai lasipurkki Seulonta <2 mm, AR-uutto metsämaat, kokoomanäyte 30x30 m:n Näytteet sekoitettu sekoitus- 1996−1997 ja alueelta astiassa, isommat kivet ja 2009 Mineraalimaa: 0−25 cm juuret poistettu Vantaa, forest, Humus: Composite sample of Minigrip plastic bag or glass Sieving <2 mm, AR 1996–1997 and 3 samples within an area of container 2009 30 x 30 m Stones etc. removed, Minerogenic soil:0–25 cm homogenization
Vantaa, Mineraalimaa: 20−40 cm Minigrip-pussi Seulonta <2 mm, AR-uutto peltomaat, 2009 (muokkauskerros), Näytteet sekoitettu sekoitus- 5 näytteen kokoomanäyte astiassa, isommat kivet ja juuret poistettu Vantaa, Minerogenic soils: 20–40 cm Minigrip plastic bag Sieving <2 mm, AR arable land, 2009 (ploughed layer), composite Stones etc. removed, sample of 5 samples homogenization Pääkaupunki- Mineraalimaa: 0−25 cm Näytteet otettu Rilsan®- Kuivaus <40°C, seulonta <2 mm seutu, täyttö- pussiin, isommat kivet ja AR-uutto maat, 2009 ja juuret poistettu 2011 Helsinki Metro- Minerogenic soil: 0–25 cm Rilsan® bag Drying <40 °C, sieving <2 mm, politan Area, man- Stones etc. removed AR made soils, 2009, 2011
7 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster
Pääkaupunkiseudun taustapitoisuustutkimuk- vä typpihappouutto ovat pilaantuneiden maiden sissa sekä luonnontilaisen maaperän että täyttö- metalli- ja puolimetallimäärityksille suositeltuja maiden mineraalimaanäytteistä on analysoitu liuotusmenetelmiä (Ympäristöministeriö 2007). kuningasvesiliukoiset alkuainepitoisuudet alle Kuningasvesiliuotuksesta ja väkevästä typpihap- 2 mm:n raekokolajitteesta. Suurinta alkuainei- poliuotuksesta määritetyt PIMA-metallien pitoi- den pitoisuutta, mikä luonnossa maaperästä ää- suudet ovat useimmiten hyvin vertailukelpoisia rimmäisen happamissa olosuhteissa voi liueta, (Tarvainen et al. 2009). Joistakin näytteistä määri- arvioidaan uuttamalla näytteet kuumalla kunin- tettiin myös PAH- ja PCB-yhdisteiden pitoisuuk- gasvedellä (AR). AR-uutto liuottaa kiteiset saos- sia, ja täyttömaiden pintamaasta myös dioksiinien tumamineraalit, sulfidimineraalit, sekä useimmat ja furaanien pitoisuuksia. Näitä, pääosin ihmisen suolat, kuten apatiitin ja titaniitin, osan kiilteistä toiminnasta maaperään kertyneitä orgaanisia yh- (biotiitti), talkista ja savimineraaleista, mutta ei ra- disteitä, ei yleensä esiinny analyysimenetelmän pautumattomia maasälpiä, amfiboleja ja pyroksee- määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina luonnonti- neja (Räisänen et al. 2002, Heikkinen et al. 2007). laisessa muuttumattomassa pohjamaassa, mutta Espoon taustapitoisuuskartoituksessa humusnäyt- taajamien läheisyyden pintamaassa niille voi mää- teiden alkuainepitoisuudet on määritetty väkeväl- rittää hajakuormitusta kuvaavan maaperän tausta- lä typpihappouutolla. Kuningasvesiuutto ja väke- pitoisuuden.
8 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet
2 Tutkimusalue
2.1 Kallioperä
Pääkaupunkiseudun kallioperä on noin 1 800 mil- joita esiintyy kvartsi-maasälpägneissien ja muiden joonaa vuotta vanhaa. Espoon Bodomjärven koil- liuskekivilajien välikerroksina. lispuolelta Vantaan Kivistöön ulottuvaa aluetta Helsingin seudulla on parikymmentä histori- hallitsee ympäröivää kallioperää parisataa miljoo- allista rautakaivosta ja saman verran historiallisia naa vuotta nuorempi Bodomin rapakivigraniitti kalkkikivilouhoksia. Rautaesiintymät keskittyvät (Saltikoff et al. 1994). Yleisimmät kivilajit pääkau- etupäässä suuren kvartsi-maasälpägneissivyöhyk- punkiseudulla ovat graniitti, kvartsi-maasälpä- keen pohjoislaitaan lähelle Bodomin rapakivigra- gneissi, kiillegneissi ja amfiboliitti (kuva 1). Nämä niittia. Laajasalossa on sijainnut Hålvikin kaivos, kivilajit muodostavat useissa paikoin seoskivilajeja josta on louhittu lyijyhohdetta ja sinkkivälkettä. eli migmatiitteja. Helsingin kaakkoisosassa (Laaja- Pääkaupunkiseudulla on ollut useita graniittilou- salo, Santahamina) on kvartsidioriittia. Paikoin hoksia ja kaksi liuskekivilouhosta (Saltikoff et al. esiintyy myös gabroa. Kuvan 1 pienimittakaavai- 1994). seen kallioperäkarttaan ei ole merkitty kalkkikiviä,
Kuva 1. Pääkaupunkiseudun yleistetty kallioperäkartta. Kartta on laadittu GTK:n 1:100 000-mittakaavaisen kallioperäkartoi- tusaineiston perusteella. Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 2012 aineistoa. Fig. 1. Generalised bedrock map of the Helsinki Metropolitan Area based on bedrock maps 1:100 000 © Geological Survey of Finland. Contains data from the National Land Survey of Finland Topographic Database 2012. Gabro = gabbro; Gra- niitti = granite; Kiillegneissi = mica gneiss; Kvartsidioriitti = quartz diorite; Rapakivigraniitti = Rapakivi granite; Kvartsi- maasälpägneissi = quartz feldspar gneiss; Emäksinen vulkaniitti, amfiboliitti = amphibolite, vesi = water areas.
9 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster
2.2 Maaperä
Pääkaupunkiseudun maaperää hallitsevat vaih- (Haavisto-Hyvärinen 2006). televan paksuiset savikot sekä ohuen, alle metrin GTK:n tuottamassa maaperäkartassa (kuva 2) paksuisen moreenin peittämät kalliomaat. Mo- tiheimmin rakennetuilta alueilta tieto maalajis- reeni verhoaa kallioperää ja tasoittaa sen pinnan- ta puuttuu. Tarkempaa maaperäkartoitustietoa muotoja. Kalliomaita on etenkin Espoon länsi- ja on kuitenkin saatavana kuntien omista kartoi- pohjoisosissa, Nuuksion ylänköalueella (kuva 2). tuksista. Esimerkiksi Espoon maaperäkartan Sekalajitteista maalajia eli moreenia on tasaisesti verkkoversio on katsottavissa verkko-osoitteessa koko pääkaupunkiseudulla vaihtelevan paksui- (http://www.espoo.fi, valitse sieltä Kartat Es- sesti. Karkearakeisia hiekka- ja soramuodostu- poon karttapalvelu Maaperäkartta). Kuvan 2 mia on eniten tutkimusalueen itäosassa. Pääkau- maaperäkartassa kartoittamattomiksi merkityillä punkiseudun ja sen ympäristön maaperää ja sen taajama-alueilla on runsaasti täyttömaita, joiden kehitystä on kuvattu tarkemmin pääkaupunki- taustapitoisuuksia on esitetty tämän raportin 8. seudun kehyskuntien taustapitoisuusraportissa luvussa.
Kuva 2. Pääkaupunkiseudun yleistetty maaperäkartta. Kartta on laadittu GTK:n 1:250 000-mittakaavaisen digitaalisen maaperän yleiskartan pohjalta. Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 2012 aineistoa. Fig. 2. Generalised Quaternary deposit map of the Helsinki Metropolitan Area. Based on: Quaternary deposits of Finland - DigiMP. Digital map database [Electronic resource]. Espoo: Geological Survey of Finland. Version 1.0. Contains data from the National Land Survey of Finland Topographic Database 2012. KaPa = Bedrock outcrops; Ka = Bedrock, thin Quaternary surficial deposits on bedrock; RaKa = Block fields; Ki = Cobbles and boulders; SY = Diamicton, usually till; KY = Coarse-grained sorted sediments (fine sand to gravel); HY = Fine-grained sorted sediments, mainly silt; Liejuinen hienorakeinen maalaji = Fine-grained sediment with low-gyttja content (2-6 %); Sa = Clay; Lj = Gyttja (nutrient-rich organic mud); Tvp = Thick peat deposits, usually over 0.6 m Ta = Artificial (man-made) ground; 0 = Unexplored area; Ve = Water areas.
10 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet
2.3 Ihmisen toiminta
Pääkaupunkiseudun tiheä asutus, liikenne, teolli- ta tuleva laskeuma näkyy hyvin humuskerroksen suus ja vilkas rakentaminen ovat voineet lisätä me- alkuainepitoisuuksissa ja myös luonnontilaisen tallien, puolimetallien ja orgaanisten haitta-ainei- maaperän humusnäytteisiin voivat vaikuttaa mah- den pitoisuuksia pintamaassa. Kupari, lyijy, sinkki dolliset ilmalaskeumat. Luonnontilaisilla alueilla ja tina mainitaan kirjallisuudessa esimerkkeinä humuksen alapuolella mineraalimaassa pitoisuu- metalleista, joiden pitoisuudet ovat usein kaupun- det indikoivat pääasiassa geologista alkuperää. kiympäristössä suuremmat kuin luonnonmailla Kaupunkien puistojen viherrakentamiseen käy- (Reimann & de Caritat 1998, Albanese & Breward tetyn mullan ja sen alapuolisten maarakenteiden 2011). Terästeollisuudesta voi pintamaahan päätyä haitta-ainepitoisuuksiin vaikuttavat maakerrosten mm. kuparia, tinaa, nikkeliä, vanadiinia, kromia ikä ja materiaalin alkuperä. Mullan valmistukseen ja arseenia. Raskaaseen konepajateollisuuteen lii- on voitu käyttää jätevedenpuhdistamon lietettä tai tetään kupari, sinkki, nikkeli, vanadiini ja kromi muita sellaisia aineksia, joissa voi olla luontaisia sekä elektroniikkateollisuuteen kupari, kadmium, pitoisuuksia suurempia haitta-ainepitoisuuksia. elohopea, nikkeli, arseeni ja antimoni. Keramiikan Joskus myös täyttöön päätyneet jätteet voivat vai- ja lasin valmistukseen liittyviä alkuaineita ovat lyi- kuttaa pintamaan alkuainepitoisuuksin. Täyttö- jy, tina, antimoni ja koboltti. Vantaan Tikkurilas- mailla pintamaan ja humuksen pitoisuuksiin vai- sa ja Espoon Kilossa on havaittu lyijyä käsitelleen kuttaa oleellisesti täytön materiaalin lisäksi täytön teollisuuden päästöjen seurauksena pintamaassa ikä. Esimerkiksi Norjan Trondheimissä tehdyssä muita alueita suurempia lyijypitoisuuksia. tutkimuksessa todettiin selvä korrelaatio maape- Hiilen käyttö voimaloiden polttoaineena on rän pintaosan orgaanisten yhdisteiden pitoisuu- voinut aiheuttaa esimerkiksi vanadiinipitoisuuksi- den ja tutkimusalueen asutuksen iän kanssa. Mitä en lisääntymistä pintamaassa (Äyräs & Niskavaa- kauemmin maaperän pintaosa oli ollut koskema- ra 1992). Hiilivoimaloiden vaikutuksiin liitetään ton, ts. alttiina ilmaperäiselle laskeumalle, sitä suu- myös lyijyn, tinan, kadmiumin, arseenin ja anti- remmat pitoisuudet olivat (Andersson & Ottesen monin määrien kasvu (Albanese & Breward 2011). 2008) Krematorioiden ympäristössä elohopeapitoisuu- Kerrostalojen pihoilla on täyttömaalla tai luon- det saattavat nousta. Liikenteestä peräisin olevia nonmaalla tasattuja nurmikoita ja luonnontilaisia metalleja ovat lyijy, kupari, sinkki, tina, vanadiini maa-alueita. Maaperässä voidaan havaita raken- ja antimoni (Albanese & Breward 2011). GTK on tamisen tai saneeraustyön aiheuttamia päästöjä, tutkinut pääkaupunkiseudulla myös autojen ka- esimerkiksi 1970-luvulla rakennettujen element- talysaattoreista peräisin olevien platinan, palla- titalojen saumausmassojen PCB-yhdisteitä ja lyi- diumin ja rodiumin pitoisuuksia vilkkaasti liiken- jyä voi olla tuon ajan kerrostaloalueilla maaperäs- nöityjen teiden varsilla (Tarvainen & Jarva 2009). sä merkittäviä määriä (mm. Hellman et al. 2003, Kuten aiemmin on todettu, pitkäaikainen ilmas- Jartun et al. 2009).
3 Valtakunnalliset geokemialliset tutkimukset
GTK on tehnyt kaksi suurta valtakunnallista mo- tä on tehty lisäksi kokonaispitoisuusmäärityksiä. reenigeokemiallista kartoitusta: suuralueellisen Suuralueellisen kartoituksen Etelä- ja Väli-Suomen kartoituksen näytteenottotiheydellä yksi näy- näytteistä on jälkikäteen määritetty myös pitoi- te/300 km2 (Koljonen 1992) ja alueellisen kar- suudet < 2 mm:n raekoossa sekä kuningasvesi- toituksen tiheydellä yksi näyte/4 km2 (Salminen uutosta että totaaliliuotuksesta (Tarvainen 1995). 1995). Molemmissa kartoituksissa on otettu näyt- Alueellisen kartoituksen näytteistä on valittu 90 teitä (lähes) muuttumattomasta pohjamaasta ja näytteen otos, joista on määritetty kuningasvesi- analysoitu < 0,06 mm:n raekoko ja analytiikassa liukoisten pitoisuuksien lisäksi ammonium- uuttomenetelmänä on ollut kuningasvesiuutto. asetaatti-EDTA-uuttoon perustuvat pitoisuudet Suuralueellisessa kartoituksessa moreeninäytteis- (Tarvainen & Kallio 2002).
11 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster
Laajimmissa valtakunnallisissa maaperägeo- sa joko arseenin tai useiden metallien luontaiset kemiallisissa kartoituksissa on käytetty näytema- pitoisuudet ovat tavanomaista suurempia. teriaalina moreenia. Vuosina 1996–1997 otettiin GTK on tehnyt taajamiin ja kasvukeskusten kansainvälisen Baltic Soil Survey -hankkeen yhtey- ympäristöön sijoittuvia maaperän geokemiallisia dessä näytteitä noin 130 maaprofiilista maatalous- kartoituksia tässä raportissa käsiteltävän pääkau- mailta (Reimann et al. 2003). Tässä hankkeessa punkiseudun lisäksi Porvoon ympäristössä (Tar- näytteitä otettiin moreenin lisäksi hienojakoi- vainen et al. 2003), pääkaupunkiseudun kehyskun- sista maalajeista (savi, siltti), karkeista lajittuneis- tien (Kirkkonummi, Vihti, Hyvinkää, Nurmijärvi, ta maista ja orgaanisista maalajeista. Baltic Soil Järvenpää, Tuusula, Kerava ja Sipoo) alueella (Tar- Survey -hanke poikkesi moreenigeokemiallisista vainen et al. 2006), Satakunnassa (Kuusisto et al. kartoituksista myös siinä, että näytteitä otettiin 2007), Pirkanmaalla (Hatakka et al. 2010a), Hä- pohjamaan lisäksi pintamaasta. Suomen alueen meessä (Tarvainen 2010a) ja Hämeenlinnan kau- alustavat tulokset, jotka perustuivat kuningasvesi- pungissa (Tarvainen 2010b). Näiden tutkimusten uutoista tehtyihin pitoisuusmäärityksiin, julkais- tavoitteena on ollut tuottaa kasvukeskusten ym- tiin vuonna 1999 (Tarvainen & Kuusisto 1999). päristöviranomaisille päätöksenteossa tarvittavaa Baltic Soil Survey -kartoituksen mukaan useiden tietoa geologiasta ja diffuusista ilmalaskeumasta hivenalkuaineiden pitoisuudet ovat keskimää- peräisin olevien haitallisten aineiden taustapitoi- räistä korkeammat savimailla kuin muissa maala- suuksista. Valtakunnallisessa taustapitoisuusre- jeissa. Etelä-Suomen savien alkuainepitoisuuksia kisterissä on linkit näihin tarkemmin tutkittujen ovat kuvanneet myös Salminen et al. (1997). Koko alueiden maaperän taustapitoisuusraportteihin. Suomen kattavia geokemiallisia tutkimustuloksia GTK:n tekemien geokemiallisten kartoitusten on lisäksi Euroopan-laajuisen FOREGSin geoke- lisäksi kaupunkien maaperän taustapitoisuus- miallisen kartoituksen julkaisussa (Salminen et al. selvityksiä on tehty Turussa (Salonen & Korkka- 2005, De Vos et al. 2006). Niemi 2007) ja Pietarsaaressa (Peltola 2005). Hel- Koko maan kattavat maaperän geokemiallis- singin kaupungin ympäristökeskus on selvittänyt ten taustapitoisuuskartoitusten tulokset on koottu Helsingin maaperän taustapitoisuuksia vuosina GTK:n ylläpitämään valtakunnalliseen taustapi- 1996–2009 (Salla 1999). Näiden tutkimustulosten toisuusrekisteriin (Jarva et al. 2010). Tulokset on yhteenveto on tämän raportin luvussa 6. Vantaal- esitetty julkisessa rekisterissä alueellisina tunnus- la vuosina 1996−1997 ja 2006 tehtyjen maaperän lukuina (http://www.geo.fi/tapir). Taustapitoisuus- taustapitoisuustutkimusten tuloksia käsitellään rekisterissä aluejakona käytetään niin sanottuja tämän raportin 7. luvussa. geokemiallisia provinsseja. Ne ovat alueita, jois-
4 Suurin suositeltu taustapitoisuus
Taustapitoisuuskartoitusten yhtenä tavoitteena on SSTPAA = P75 + 1,5 x (P75 – P25) [1] määrittää eri alueille (geokemiallisille provins- seille) ja eri maalajeille tavanomaisen taustapitoi- jossa suusjakauman yläraja eli suurin suositeltu tausta- pitoisuusarvo (SSTP). SSTP on suurin arvo, jota SSTPAA = alkuaineen AA suurin suositeltu ei katsota poikkeamaksi alueen taustapitoisuus- taustapitoisuusarvo jakaumasta. P75 = alkuaineen AA pitoisuusjakauman SSTP-arvo perustuu SFS-ISO-standardin 19258 75. persentiili suosituksen mukaisesti laatikko-jana-kuvaajan P25 = alkuaineen AA pitoisuusjakauman (box-whisker-plot) ylemmän whisker-janan ylä- 25. persentiili. rajaan riittävän suuresta näytejoukosta (kuva 3). SSTP-arvon laskemiseen tarvitaan vähintään 30 Kuitenkin, jos laskettu SSTP-arvo on suurempi näytettä. Lukuarvo lasketaan seuraavasti: kuin suurin mitattu pitoisuusarvo, SSTP-arvona
12 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet käytetään aineiston maksimia. Kaavan [1] avulla valtakunnalliset taustapitoisuudet. Ekologisin pyritään laskemaan taustapitoisuudelle arvo, jossa perustein määritellyt ohjearvot voidaan korvata huomioidaan luontaiset suuret pitoisuudet mutta alueellisilla, uudelleen lasketuilla ohjearvoilla, kun jossa poikkeukselliset arvot jätetään huomioimatta. haitta-aineen alueellinen taustapitoisuus (SSTP) SSTP-arvoa käytetään maaperän pilaantunei- on luotettavasti määritetty (Reinikainen 2007). suuden ja puhdistustarpeen arvioinnin kriteeri- Alueelliset ohjearvot voidaan ottaa huomioon nä, jos SSTP on suurempi kuin PIMA-asetuksen myös puhdistustavoitteen määrittelyssä. (VNa 214/2007) kynnysarvo. Joidenkin metallien Yleisesti taustapitoisuustietoja voidaan käyttää ohjearvot on määritelty PIMA-asetuksessa ekolo- myös arvioitaessa kiinteistölle jääviä käyttörajoit- gisin perustein. Ekologisin perustein määritelty- teita ja kaivettujen maa-ainesten hyödyntämis- jen ohjearvojen laskennassa on otettu huomioon hankkeissa.
Kuva 3. Laatikko-jana-kuvaaja. Fig. 3. Box-whisker plot. Näytetyyppi = Sample type, Täyttömaa = man-made fill; Whisker-janan yläraja = Upper whisker line.
5 Espoon maaperän taustapitoisuudet
5.1 Johdanto
GTK:n maaperägeokemian tietokantaa täyden- kohteiden näytteistä analysoitiin lisäksi orgaa- nettiin vuonna 2009 ottamalla Espoon ja Kauni- nisten yhdisteiden (PCB ja PAH) pitoisuuksia. aisten kaupunkien alueelta 40 luonnontilaisesta Luonnonmaanäytteet edustivat alueen yleisimpiä maaprofiilista pinta- ja pohjamaa- sekä humus- mineraalisia maalajeja eli savea, moreenia sekä näytteitä. Lisäksi otettiin 0–25 cm:n ja 0–2 cm:n lajittunutta hiekkaa ja soraa. Taajama-alueilta syvyyksiltä pintamaanäytteitä 30 taajamakoh- valittiin eri maankäyttömuotoja edustavia näyt- teesta. Näytteistä analysoitiin yli 30 alkuaineen ku- teenottopaikkoja yhteistyössä Espoon kaupungin ningasvesiliukoiset pitoisuudet. Osasta taajama- ympäristökeskuksen kanssa.
13 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster
5.2 Materiaalit ja menetelmät Kasvukeskusten ympäristöön sijoittuvissa GTK:n maaperän geokemiallisissa kartoituksissa käytetyt näytteenotto-, esikäsittely- ja analyysimenetelmät perustuvat Porvoon ympäristössä tehdyn laa- jan pilottitutkimuksen tuloksiin (Tarvainen et al. 2003). Näitä menetelmiä käytettiin myös Espoon luonnonmaiden kartoituksessa. Espoon taajamis- sa käytettiin Pirkanmaalla TAATA-hankkeessa kehitettyä näytteenottomenetelmää (Hatakka et al. 2010a).
5.2.1 Näytteenotto
Geokemiallisen kartoituksen näytteenottosuun- nitelma taajamien ulkopuolella perustui 1:20 000-mittakaavaisiin numeerisiin maaperäkarttoi- hin. Näytepaikat valittiin maaperäkarttojen val- litsevien maalajien perusteella. Näytteitä otettiin yhteensä 40 näytepisteestä. Kuusi näytepistettä kohdistettiin karkeisiin lajittuneisiin maalajeihin, pääosin hiekka- ja soraharjuihin, jotka ovat usein yhdyskuntien vedenhankinnalle tärkeitä pohja- vesialueita. 22 näytepistettä kaivettiin moreeni- maahan eri kivilajiyksiköiden alueilla. Kaksitoista Kuva 4. Lähikuva näytteenottokuopasta hiekkamaassa Es- näytepistettä sijoittui savikoille, jotka ovat usein poon Tallbackassa. Kuva: Tauno Valli, GTK. Fig. 4. Close-up of a sampling pit in sandy soil in Tallbacka, viljelykäytössä. Kaikki näytteet otettiin taajamien Espoo. Photo: Tauno Valli, GTK. ja teollisuuslaitosten ulkopuolelta välttäen sellai- sia alueita, joissa voisi olla poikkeuksellisen suurta ihmisen toiminnasta aiheutuvaa pistemäistä kuor- mitusta. Nollatasolla tarkoitetaan paljaan mineraalimaan Humusnäytteitä otettiin 28 näytepisteestä. Hu- pintaa tai nurmikkoalueilla nurmikerroksen alla musnäyte koottiin viidestä osanäytteestä 50 m x 50 olevaa maaperän pintaa. Näytepaikkoina suosit- m:n alueelta karttaan merkityn näytepisteen ym- tiin kohteita, joissa nurmi oli kulunut pois. päriltä. Näytteet otettiin humusnäytteenottimella. Taajama-alueiden näytteenottopisteet valittiin Pintamaanäyte otettiin mahdollisen humusker- maankäytön mukaan edustamaan käyttäjien al- roksen alta 0–25 cm:n syvyydestä. Pelloilla tämä tistuksen kannalta herkimpiä maankäyttömuoto- on muokkauskerros ja metsissä yhdistelmä vaaleaa ja: leikkikenttiä, päiväkoteja, ala-asteen kouluja, huuhtoutumiskerrosta ja ruskeaa rikastumisker- puistoja sekä asuin- ja liikekiinteistöjä. Näytteet rosta. Pohjamaanäyte otettiin 50–200 cm:n syvyy- otettiin Espoon kaupungin ympäristökeskuksen deltä 25 cm:n paksuisesta kerroksesta muuttumat- ehdottamista kohteista kaupungin omistamilta tomasta pohjamaasta (C-kerros). Yleensä sopiva tonteilta. Näytepisteet on lueteltu taulukossa 2. pohjamaakerros on 50–75 cm:n syvyydellä. Jokai- Näytteenottomenetelmä on kuvattu tarkemmin selta näytteenottopaikalta otettiin kaksi valokuvaa: GTK:n arkistoraportissa (Tarvainen 2010c). toinen yleiskuva maisemasta näytteenottokuopan Espoon taustapitoisuustutkimusten maaperä- ympärillä ja toinen lähikuva näytteenottokuopasta näytteenottopisteet on esitetty kuvassa 5. Kaikis- (kuva 4). ta luonnontilaisille maille sijoittuvista näytteen- Espoon varsinaisilta taajama-alueilta otettiin ottopisteistä otettiin pinta- ja pohjamaanäytteet 30 näytettä pintamaasta. Useimmissa tapauksis- (kartassa savi, moreeni ja hiekka) ja osasta myös sa näyte otettiin täyttömaasta. Pintamaanäytteet humusnäytteet. Taajamanäytteet on otettu pinta- otettiin kahdelta syvyydeltä: 0–25 cm ja 0–2 cm. maasta.
14 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet
Taulukko 2. Espoon taajama-alueiden maaperänäytteiden näytteenottopaikat ja niiden maankäyttö- muodot. Table 2. Sampling sites in urban areas of Espoo and their land use.
Paikka Maankäyttö Näytetunnus Sampling site Land use Sample identifier Uusrinne Puisto Park TTTA-2009-372.2 Puolarmaari Puisto Park TTTA-2009-373.2 Joupinpuisto Puisto Park TTTA-2009-374.2 Gumböle Puisto Park TTTA-2009-376.2 Träskända Puisto Park TTTA-2009-382.2 Silkkiniitty Puisto Park TTTA-2009-394.2 Ryytimaa Leikkikenttä Play ground TTTA-2009-380.2 Rastaspuisto Leikkikenttä Play ground TTTA-2009-383.2 Vihtatie Leikkikenttä Play ground TTTA-2009-389.2 Kuutinpuisto Leikkikenttä Play ground TTTA-2009-392.2 Nestorinpuisto Leikkikenttä Play ground TTTA-2009-397.2 Westend Leikkikenttä Play ground TTTA-2009-399.2 Karhusuon koulu Päiväkoti/Koulu Day-care centre/School TTTA-2009-375.2 Tähtiniitty Päiväkoti/Koulu Day-care centre/School TTTA-2009-371.2 Kalajärven pvk Päiväkoti/Koulu Day-care centre/School TTTA-2009-378.2 Niipperin pvk Päiväkoti/Koulu Day-care centre/School TTTA-2009-379.2 Soukka pvk Päiväkoti/Koulu Day-care centre/School TTTA-2009-385.2 Kauklahti pvk Päiväkoti/Koulu Day-care centre/School TTTA-2009-388.2 Lehtikaski pvk Päiväkoti/Koulu Day-care centre/School TTTA-2009-390.2 Nöykkiö pvk Päiväkoti/Koulu Day-care centre/School TTTA-2009-391.2 Laakakiven pvk Päiväkoti/Koulu Day-care centre/School TTTA-2009-395.2 Mankkaa pvk Päiväkoti/Koulu Day-care centre/School TTTA-2009-396.2 Rihvelinmäki Asuinalue Residential area TTTA-2009-377.2 Kolkekannas Asuinalue Residential area TTTA-2009-381.2 Lansanpurontie Asuinalue Residential area TTTA-2009-384.2 Ankkuritie Asuinalue Residential area TTTA-2009-386.2 Nissinmäentie Asuinalue Residential area TTTA-2009-387.2 Iivisniemi Asuinalue Residential area TTTA-2009-393.2 Ukkohauentie Asuinalue Residential area TTTA-2009-398.2 Mielikinviita Asuinalue Residential area TTTA-2009-400.2
15 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster
Kuva 5. Maaperän geokemiallisen taustapitoisuuskartoituksen näytteenottopisteet ja niiden tunnusnumerot Espoossa v. 2009. Näytepisteitä on kaikkiaan 70 kpl, joista savinäytteitä on 12 kpl, hiekkanäytteitä 6 kpl, moreeninäytteitä 22 kpl ja taajamista otettuja näytteitä 30 kpl. Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 2012 aineistoa. Fig. 5. Soil sampling locations in Espoo in 2009. The total number of samples is 70. Twelve samples were taken from clay, 6 from sand, 22 from till and 30 from urban soils. Hiekka = sand; moreeni = till; savi = clay; taajama = urban soils; vesi = water areas. Contains data from the National Land Survey of Finland Topographic Database 2012.
16 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet
5.2.2 Esikäsittely ja analytiikka hopean kokonaispitoisuus, hiilipitoisuus ja pH sekä raekokojakauma samoilla menetelmillä kuin Humusnäytteet taajamien ulkopuolelta otetuista näytteistä. Kuivattuja (< 40 oC) humusnäytteitä esihienon- Orgaanisten yhdisteiden määritykset tehtiin nettiin puristelemalla näytteitä varovasti käsin Nab Labs Oy:n laboratoriossa. Näytteistä mää- näytepussin läpi. Analyysit tehtiin Labtium Oy:n ritettiin PCB- ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet laboratorioissa. Näytteet seulottiin alle 2 mm:n kuiva-aineesta. PCB-yhdisteiden määrittämis- fraktioon, joka seulottiin uudestaan alle 2 mm:n tä varten näytteille tehtiin asetoni-pentaani- ja fraktioon. Näin menetellen pyrittiin poistamaan asetoni-heksaaniuutot. Uuttoliuokset analysoitiin näytteistä niiden mahdollisesti sisältämä näyttee- kaasukromatografia-massaspektrometrisesti (GC- seen kuulumaton aines, esimerkiksi juuret ja maa- MS) SIM-tekniikalla. Menetelmällä määritetään tumattomat oksankappaleet. yhteensä 15 PCB-kongeneeriä. Alkuainemäärityksiä varten näytteet uutet- PAH-yhdisteiden määrittämistä varten näyt- tiin väkevällä typpihapolla mikroaaltouunissa. teille tehtiin asetoni-pentaaniuutto. Uuttoliuok- Elohopea määritettiin liuoksesta kylmähöyry- set analysoitiin kaasukromatografi-massaspektro- atomiabsorptiotekniikalla (CV-AAS). Muiden metrisesti (GC-MS) SIM-tekniikalla. PAH- alkuaineiden väkevään typpihappoon liukenevat yhdisteiden kokonaispitoisuus (PAH yhteensä) pitoisuudet määritettiin ICP-AES- ja ICP-MS- on ilmoitettu määritysrajan ylittävien yhdisteiden menetelmällä. summana. Menetelmien määritysrajat on esitetty pH:n määritystä varten näytteet uutettiin 0,01 liitteessä 1.
M CaCl2:lla. Hehkutushäviötä varten näytteitä kuivattiin 2 tuntia 105 oC:ssa ja määritys tehtiin 5.2.3 Laadunvarmistus ja tilastolliset 550 oC:ssa gravimetrisesti. Lisäksi määritettiin menetelmät hiili- ja typpipitoisuus. Yhteenveto humusnäyt- teistä tehdystä analytiikasta määritysrajoineen on Maaperänäytteitä ovat ottaneet GTK:n sertifioi- esitetty raportissa Tarvainen (2010c) ja liitteessä 1. dut näytteenottajat ja tutkimuksesta vastanneet tutkijat. Espoon tutkimuksessa käytettiin niitä Mineraalimaanäytteet taajamien ulkopuolella analyysimenetelmiä, jotka oli todettu hyvin tois- Taustapitoisuustutkimusten mineraalimaanäyttei- tettaviksi Porvoon ympäristössä tehdyssä pilotti- den kemialliset määritykset tehtiin Labtium Oy:n tutkimuksessa (Tarvainen et al. 2003). Siinä otet- kemian laboratorioissa kuivatuista (< 40 oC) ja tiin tasaisesti koko näyteverkoston alueelta 30 alle 2 mm:n fraktioon seulotuista näytteistä. Ku- näytepaikassa kaksi näytettä (varsinaiset näytteet ningasvesiliukoiset alkuainepitoisuudet mitattiin ja rinnakkaisnäytteet) pinta- ja pohjamaasta ja ICP-AES- ja ICP-MS-menetelmällä. paikoin myös humuksesta. Varsinaiset näytteet ja Elohopea määritettiin seulotusta alle 2 mm:n rinnakkaisnäytteet analysoitiin kaksi kertaa. Näin näytteestä pyrolyyttisesti. Hiilipitoisuus määritet- saatiin 30 havaintopistettä, joista oli neljä mitta- tiin jauhetuista näytteistä. pH-määritystä varten ustulosta: varsinaisen näytteen ensimmäinen ja näytteet uutettiin 0,01 M CaCl2:lla. Määritysrajat toinen analyysi sekä rinnakkaisnäytteiden ensim- on esitetty taulukossa raportissa Tarvainen (2010c) mäinen ja toinen analyysi. Näin voitiin verrata ja liitteessä 1. näytteenottopisteiden välisten pitoisuuksien eron Näytteistä määritettiin lisäksi raekokojakauma merkitsevyyttä verrattuna näytteenotto- ja analyy- kuivaseulonnalla, pesuseulonnalla ja/tai sedi- sivirheeseen. graph-analyysillä. Humus poistettiin vetyperok- Espoon tutkimusalueelta rinnakkaisnäytteitä sidikäsittelyllä ja humuspitoisuus määritettiin otettiin 5 %:sta näytteenottopisteitä (pintamaas- spektrofotometrisesti. ta, pohjamaasta ja humuksesta) ja ne analysoitiin samalla tavalla kuin varsinaiset näytteet. Lisäksi Mineraalimaanäytteet taajamissa laboratoriot sovelsivat omia tavanomaisia laadun- Taajamien sisältä valittujen näytteenottokohtei- varmistusmenetelmiään. Labtium Oy (T025) ja den keskeiseltä paikalta (A-näyte) 0–25 cm:n ja Nab Labs Oy (T111) ovat akkreditoituja testaus- 0–2 cm:n syvyydeltä otetuista näytteistä määritet- laboratorioita (EN ISO/IEC 17025). tiin kuningasvesipitoiset alkuainepitoisuudet, elo-
17 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster
Tässä tutkimuksessa käytetyistä analyysime- on tarkasteltu SPSS-tilasto-ohjelmalla alkuaineit- netelmistä akkreditoinnin piiriin kuuluvat hu- tain mm. hajontadiagrammien avulla ja laskemalla musnäytteiden väkevään typpihappouuttoon pe- Spearmanin menetelmällä korrelaatiot. Kaikkien rustuvat monialkuainemääritykset ICP-MS- ja määritettyjen ja mitattujen alkuaineiden ja omi- ICP-AES-tekniikalla, hiilen määritys hiiliana- naisuuksien rinnakkaisnäytteiden ja varsinaisten lysaattorilla ja elohopean määritys CVAAS-tek- näytteiden pitoisuudet korreloivat keskenään erit- niikalla. Mineraalimaanäytteiden analytiikassa täin merkitsevästi. akkreditoinnin piiriin kuuluvat lisäksi kuningas- Kenttähavainnot ja analyysitulokset yhdistettiin vesiliuotukseen perustuva monialkuainemääritys tilasto-ohjelmalla. Samalla tarkistettiin pitoisuus- ICP-AES-tekniikalla ja elohopean määritys pyro- tasot mahdollisten raportointivirheiden havaitse- lyyttisesti sekä hiilen määritys hiilianalysaattorilla. miseksi ja verrattiin eri analyysierissä käytettyjä Orgaanisten yhdisteiden analysointiin käytetyt määritysrajoja. Alkuainepitoisuuksista laskettiin menetelmät eivät kuulu akkreditoinnin piiriin. tilastollisia tunnuslukuja (minimi, mediaani, kes- Useissa tutkimuspisteissä orgaanisten yhdisteiden kiarvo, maksimi) ja alkuainepitoisuuksien ja- kokonaispitoisuus oli lähellä käytetyn analyysi- kaumia tarkasteltiin laatikko-jana-kuvaajilla (box- menetelmän määritysrajaa, jolloin analyysime- whisker plot). Muusta aineistosta hyvin paljon netelmän mittausepävarmuus on suuri. Ympäris- poikkeavia havaintoja tarkasteltiin yksityiskohtai- töhallinnon PIMA-asetuksen soveltamisohjeen sesti. Tarkastelujen perusteella yhtään näytettä ei (Ympäristöministeriö 2007) mukaan analyysime- jätetty pois Espoon aineiston jatkokäsittelystä. netelmien mittausepävarmuus on otettava erityi- Alkuainepitoisuuksien keskinäisiä tilastollisia sesti huomioon, kun mittaustulokset ovat lähellä riippuvuuksia tutkittiin laskemalla korrelaatiot kynnysarvoa. Nab Labs Oy:n ilmoittama analyysi- Spearmanin menetelmällä, jonka on arvioitu ole- menetelmän mittausepävarmuus lähellä määritys- van paras tällaiselle aineistolle, jonka jakauma ei rajaa oleville pitoisuuksille on PCB-kongeneereille noudata normaalijakaumaa. Tilastollisessa testa- 35–47 %, yksittäisille PAH-yhdisteille 30–85 % ja uksessa on käytetty termejä erittäin merkitsevä PCDD/F-yhdisteille 30 %. (merkitsevyystaso < 0,1 %), merkitsevä (< 1 %) ja Espoon alueelta on otettu vähän rinnakkais- melkein merkitsevä (< 5 %). Korrelaatiot varmis- näytteitä, mutta samalla näytteenotto- ja analyysi- tettiin tarkastelemalla myös hajontakuvia. menettelyllä on kartoitettu laajoja alueita taajami- Näytepisteiden sijainti on tarkastettu piirtämäl- en ulkopuolella pääkaupunkiseudun kehyskuntien lä pisteet pohjakartalle paikkatieto-ohjelmistolla. alueella, Porvoon ympäristössä, Satakunnassa, Pir- Näyteverkko on varsin harva, ja kustakin pisteestä kanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Näiden alueiden oli otettu yksi näyte. Siksi tulokset on esitetty maa- rinnakkaisnäytteistä tehdyt analyysit on käsitelty lajikohtaisina taulukoina, ei väripintakarttoina. yhdessä. Rinnakkaisnäytteiden analyysituloksia
5.3 Espoon maaperän taustapitoisuustutkimuksen tulokset ja tulosten tarkastelu
5.3.1 Alkuaineiden pitoisuudet humuksessa 5.3.2 Alkuaineiden pitoisuudet Espoon maa- perässä taajamien ulkopuolella Espoon alueelta otetuista 28 humusnäytteestä las- ketut tilastolliset tunnusluvut on esitetty taulu- Mineraalimaan pintaosasta (0–25 cm mahdollisen kossa 3. Humuksen alkuainepitoisuudet ovat Es- humuskerroksen alapuolelta) otettujen näytteiden poossa keskimäärin samaa suuruusluokkaa kuin alkuainepitoisuudet määritettiin analysoimalla pääkaupunkiseudun kehyskuntien humuksen < 2 mm:n raekokolajitteesta kuningasveteen liu- pitoisuudet (Tarvainen et al. 2006). Lyijyn ja elo- kenevat pitoisuudet. Taajamien ulkopuolelta otet- hopean pitoisuudet humuksessa olivat suurempia tujen pintamaanäytteiden alkuainepitoisuudet on Etelä- ja Keski-Espoossa verrattuna kaupungin esitetty taulukossa 4 ja pohjamaanäytteiden taulu- pohjoisosiin. Kyseiset alkuaineet sitoutuvat voi- kossa 5. Hiekkanäytteitä oli kuusi, moreeninäyttei- makkaasti maaperän orgaaniseen ainekseen. tä 22 ja savinäytteitä 12.
18 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet
Taulukko 3. Espoon humusnäytteiden alkuainepitoisuuksien tilastollisia tunnuslukuja. N=28. Kehyskunnat = mediaani Kirkko- nummen, Vihdin, Hyvinkään, Nurmijärven, Järvenpään, Tuusulan, Keravan ja Sipoon humusnäytteistä N = 206 (Tarvainen et al. 2006). PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvojen ylittävät pitoisuudet on lihavoitu. Table 3. Chemical composition of humus in Espoo, N = 28. Pääkaupunkiseudun kehyskunnat = median values around the Helsinki Metropolitan Area in the municipalities of Kirkkonummi, Vihti, Hyvinkää, Nurmijärvi, Järvenpää, Tuusula, Kerava and Sipoo, N= 206 (Tarvainen et al. 2006). Values exceeding the threshold value are indicated in bold. Commas are used instead of decimal points. Espoo Pääkaupunkiseudun kehyskunnat Around Helsinki Metropolitan Area Alkuaine tai Yksikkö Mediaani Maksimi Mediaani ominaisuus Element or property Unit Median Maximum Median Hopea (Ag) mg/kg 0,17 0,32 0,18 Alumiini (Al) mg/kg 3 205 13 400 3 390 Arseeni (As) mg/kg 1,9 5,11 2,0 Boori (B) mg/kg 4,4 6,3 4,3 Barium (Ba) mg/kg 74,1 157 74,1 Beryllium (Be) mg/kg 0,14 1,1 0,13 Vismutti (Bi) mg/kg 0,23 0,49 0,25 Hiili (C) % 34,7 45,9 36,4 Kalsium (Ca) mg/kg 3 825 6 680 4 105 Kadmium (Cd) mg/kg 0,41 0,58 0,37 Koboltti (Co) mg/kg 1,5 17,5 1,4 Kromi (Cr) mg/kg 6,8 13,4 7,2 Kupari (Cu) mg/kg 10,9 20,0 9,3 Rauta (Fe) mg/kg 3 890 10 800 4 435 Elohopea (Hg) mg/kg 0,151 0,336 0,205 Kalium (K) mg/kg 898 1 350 1 020 Litium (Li) mg/kg 2,0 6,6 2,5 Magnesium (Mg) mg/kg 706 1 740 792 Mangaani (Mn) mg/kg 279 1 750 303 Molybdeeni (Mo) mg/kg 0,68 1,1 0,65 Natrium (Na) mg/kg 93,0 144 94,5 Nikkeli (Ni) mg/kg 7,7 12,2 6,9 Fosfori (P) mg/kg 813 1 190 868 Lyijy (Pb) mg/kg 46,8 129 48,9 Rubidium (Rb) mg/kg 9,3 19,4 9,9 Rikki (S) mg/kg 1 520 2 260 1 550 Antimoni (Sb) mg/kg 0,42 1,3 0,42 Seleeni (Se) mg/kg <0,5 0,96 <0,5 Pii (Si) mg/kg 448 975 703 Strontium (Sr) mg/kg 27,5 49,2 24,5 Torium (Th) mg/kg 2,3 16,6 2,3 Titaani (Ti) mg/kg 271 560 294 Tallium (Tl) mg/kg 0,20 0,31 0,21 Uraani (U) mg/kg 0,59 1,6 0,66 Vanadiini (V) mg/kg 13,4 23,3 14,7 Sinkki (Zn) mg/kg 56,5 114 62,5 pH 3,4 4,4 3,4 Hehkutushäviö (LOI) % 65,1 89,5 70,6
19 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster
Kuningasvesiliukoisen alumiinin, kaliumin ja tuissa näytteissä on myös kobolttia yli kynnysarvon magnesiumin sekä useiden hivenmetallien (ku- 20 mg/kg ja vanadiinia enemmän kuin kynnysarvo pari, koboltti, kromi, nikkeli, vanadiini, sinkki) 100 mg/kg. Espoo kuuluu valtakunnallisessa taus- pitoisuudet olivat Espoon hiekka- ja moreenimail- tapitoisuusrekisterissä Etelä-Suomen arseenipro- la pienemmät kuin pääkaupunkiseudun kehys- vinssiin (Jarva et al. 2010; http://www.geo.fi/tapir), kuntien alueella keskimäärin (Tarvainen et al. jonka alueella arseenin taustapitoisuus on useissa 2006). Espoon kaupungin alueen mineraalimaas- maalajeissa suurempi kuin kynnysarvo. Tämän ta otetuissa näytteissä on todennäköisesti ollut tutkimuksen perusteella Espoon savikoilla myös vähemmän tummia kiillemineraaleja (biotiittia) koboltin ja vanadiinin taustapitoisuudet voivat kuin pääkaupunkiseudun kehyskuntien näytteissä. arseenin lisäksi olla suuremmat kuin kynnysarvo, Savimailta otettujen näytteiden alkuaineiden keski- mutta suurimman suositellun taustapitoisuusar- pitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin von laskemiseen tarvittaisiin enemmän näytteitä. pääkaupunkiseudun kehyskuntien savinäytteissä Pinta- ja pohjamaiden alkuainepitoisuudet kor- keskimäärin. reloivat keskenään positiivisesti. Korrelaatiot ovat Espoon luonnonmailta otettujen näytteiden ko- tilastollisesti erittäin merkitseviä kaikilla alkuai- konaismäärä oli niin pieni, että minkään maalajin neilla rikkiä lukuun ottamatta. Rikkipitoisuuksien näytemäärä ei ollut tarpeeksi suuri suurimman korrelaatio pinta- ja pohjamaan välillä on tilastolli- suositellun taustapitoisuusarvon laskemiseen. sesti melkein merkitsevä. Kuvassa 6 on esitetty ko- Arseenin suurimmat pitoisuudet ylittävät PIMA- boltin pitoisuudet pinta- ja pohjamaassa. Nuuksion asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvon, 5 mg/kg, metsästä otetussa moreenimaanäytteessä on pinta- moreeni- ja savimaiden näytteissä. Savimailta ote- maassa erityisen paljon rautaa, mangaania, rikkiä
Kuva 6. Hajontadiagrammi koboltin pitoisuuksista pinta- ja pohjamaassa taajamien ulkopuolella Espoossa (< 2 mm:n rae- suuruus, AR-uutto). Näytemäärä on 40. Fig. 6. Scatter diagram of the Co concentration in subsoil (x-axis) and topsoil (y-axis) outside urban areas in Espoo (<2 mm size fraction, AR extraction). The number of samples is 40. Hiekka = sand; moreeni = till; savi = clay.
20 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet ja hiiltä. Kyseisellä paikalla on paksu maannosker- sitovat monia hivenalkuaineita, kuten hopeaa, be- ros, ja pintamaanäyte sisältää runsaasti mineraali- rylliumia, kobolttia, kromia, kuparia, molyb-dee- maahan sekoittunutta orgaanista ainesta ja toi- niä, nikkeliä, lyijyä ja sinkkiä. saalta tumman ruskeaa rikastumiskerrosta, jotka
Taulukko 4. Alkuainepitoisuuksien tilastollisia tunnuslukuja Espoon pintamaasta 0–25 cm:n syvyydeltä taajamien ulkopuo- lelta otetuista näytteistä (< 2 mm:n raesuuruus, AR-uutto). Näytemäärät: hiekka 6, moreeni 22, savi 12. PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvojen ylittävät pitoisuudet on lihavoitu. Table 4. Chemical composition of mineral topsoils (0–25 cm) outside urban areas in Espoo (<2 mm size fraction, AR extraction). Number of samples: sand (hiekka) 6, till (moreeni) 22, clay (savi) 12. The unit is mg/kg, except for carbon (C) %. Commas are used instead of decimal points. Values exceeding the threshold value are indicated in bold. Alkuaine tai Hiekka Moreeni Savi ominaisuus Sand Till Clay Element or Mediaani Maksimi Mediaani Maksimi Mediaani Maksimi property Median Maximum Median Maximum Median Maximum
Hopea (Ag), mg/kg 0,03 0,06 0,06 0,22 0,13 1,0 Alumiini (Al), mg/kg 4 495 7 250 8 035 28 400 25 000 40 600 Arseeni (As), mg/kg 1,7 4,0 3,6 7,5 8,2 16,6 Boori (B), mg/kg 2,6 3,3 2,8 4,0 6,8 13,8 Barium (Ba), mg/kg 11,0 23,9 17,9 67,1 137 289 Beryllium (Be), mg/kg 0,24 0,32 0,44 2,5 1,5 3,5 Vismutti (Bi), mg/kg 0,07 0,09 0,11 0,19 0,34 0,43 Hiili (C), % 0,79 1,1 1,8 7,0 2,5 4,0 Kalsium (Ca), mg/kg 441 851 666 1 710 4 265 8 390 Kadmium (Cd), mg/kg 0,07 0,09 0,08 0,22 0,21 0,40 Koboltti (Co), mg/kg 2,4 3,4 4,4 46,1 16,5 28,0 Kromi (Cr), mg/kg 5,4 11,3 11,6 33,8 57,4 100 Kupari (Cu), mg/kg 1,4 3,2 3,2 12,5 25,9 59,7 Rauta (Fe), mg/kg 4 840 9 060 11 600 38 400 34 450 59 300 Elohopea (Hg), mg/kg 0,013 0,016 0,023 0,074 0,042 0,202 Kalium (K), mg/kg 251 363 329 1 270 5 140 12 500 Magnesium (Mg), 775 1 230 1 510 4 750 7 855 18 300 mg/kg Mangaani (Mn), mg/kg 54,4 138 109 943 484 998 Molybdeeni (Mo), 0,23 0,68 0,64 3,7 1,3 1,9 mg/kg Natrium (Na), mg/kg 58,1 75,4 66,0 133 169 773 Nikkeli (Ni), mg/kg 1,8 4,6 4,2 15,5 24,2 55,2 Fosfori (P), mg/kg 334 684 238 654 544 1 320 Lyijy (Pb), mg/kg 6,2 7,4 7,9 15,2 18,2 43,1 Rubidium (Rb), mg/kg 9,7 18,7 11,6 42,8 80,6 150 Rikki (S), mg/kg <50 85 119 527 224 352 Antimoni (Sb), mg/kg 0,090 0,110 0,125 0,240 0,20 0,61 Seleeni (Se), mg/kg 0,17 0,29 0,29 1,3 0,55 0,75 Tina (Sn), mg/kg 0,50 0,69 0,68 1,3 2,3 4,6 Strontium (Sr), mg/kg 3,4 3,7 4,4 14,0 30,8 41,9 Torium (Th), mg/kg 4,2 13,6 6,9 11,5 11,2 23,4 Titaani (Ti), mg/kg 278 556 614 1 460 1 765 2 930 Tallium (Tl), mg/kg 0,04 0,07 0,06 0,33 0,43 0,70 Uraani (U), mg/kg 0,66 1,0 0,91 2,4 3,6 9,3 Vanadiini (V), mg/kg 9,5 18,8 20,8 45,6 81,6 177 Sinkki (Zn), mg/kg 18,5 52,9 29,1 183 90,8 140 pH 4,4 4,7 4,3 4,5 5,2 6,6
21 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster
Taulukko 5. Alkuainepitoisuuksien tilastollisia tunnuslukuja Espoon pohjamaasta taajamien ulkopuolelta otetuista näytteistä (< 2 mm:n raesuuruus, AR-uutto). Näytemäärät: hiekka 6, moreeni 22, savi 12. PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnys- arvojen ylittävät pitoisuudet on lihavoitu. Table 5. Chemical composition in mineral subsoil (0–25 cm) outside urban areas in Espoo (<2 mm size fraction, AR extraction). Number of samples: sand (hiekka) 6, till (moreeni) 22, clay (savi) 12. The unit is mg/kg, except for carbon (C) %. Commas are used instead of decimal points. Values exceeding the threshold value are indicated in bold. Hiekka Moreeni Savi Sand Till Clay Alkuaine tai Mediaani Maksimi Mediaani Maksimi Mediaani Maksimi ominaisuus Median Maximum Median Maximum Median Maximum Element or property Hopea (Ag), mg/kg 0,05 0,10 0,04 0,11 0,12 0,26 Alumiini (Al), mg/kg 4 750 10 600 8 090 27 800 34 100 48 400 Arseeni (As), mg/kg 2,9 3,2 4,3 8,4 9,7 14,3 Boori (B), mg/kg 2,8 4,1 3,5 5,4 7,5 13,8 Barium (Ba), mg/kg 15,8 26,7 15,9 141 201 303 Beryllium (Be), 0,32 0,47 0,48 1,8 2,1 2,5 mg/kg Vismutti (Bi), mg/kg 0,06 0,08 0,08 0,32 0,37 0,45 Hiili (C), % 0,26 0,40 0,54 1,9 0,35 2,2 Kalsium (Ca), 902 2 020 1 150 3 740 4 860 7 720 mg/kg Kadmium (Cd), 0,06 0,07 0,06 0,21 0,10 0,26 mg/kg Koboltti (Co), 3,1 6,9 4,5 16,9 22,4 30,9 mg/kg Kromi (Cr), mg/kg 8,3 29,5 12,4 64,5 78,1 113 Kupari (Cu), mg/kg 4,2 10,6 4,2 23,3 32,0 75,8 Rauta (Fe), mg/kg 5 910 13 600 8 720 37 200 47 950 72 300 Elohopea (Hg), 0,004 0,005 0,012 0,034 0,007 0,127 mg/kg Kalium (K), mg/kg 501 740 486 5 690 7 210 12 800 Magnesium (Mg), 1 525 3 340 1 765 10 200 11 750 19 900 mg/kg Mangaani (Mn), 61,3 81,0 73,0 378 507 821 mg/kg Molybdeeni (Mo), 0,21 0,44 0,37 1,9 0,93 2,1 mg/kg Natrium (Na), 79,1 121 83,0 308 445 875 mg/kg Nikkeli (Ni), mg/kg 5,4 15,3 7,6 30,8 36,7 61,6 Fosfori (P), mg/kg 364 570 318 615 504 767 Lyijy (Pb), mg/kg 3,1 5,9 4,8 12,6 15,3 24,6 Rubidium (Rb), 8,6 12,7 8,8 94,4 105 130 mg/kg Rikki (S), mg/kg 59,6 167 68,0 359 <50 230 Antimoni (Sb), 0,04 0,06 0,06 0,13 0,20 0,37 mg/kg Seleeni (Se), mg/kg 0,15 0,29 0,31 0,57 0,40 0,58 Tina (Sn), mg/kg 0,34 0,62 0,54 2,2 2,4 2,8 Strontium (Sr), 4,7 6,6 4,9 26,5 33,9 50,3 mg/kg Torium (Th), mg/kg 8,7 13,8 8,9 18,7 17,0 24,4 Titaani (Ti), mg/kg 404 784 570 2 330 2 280 3 140 Tallium (Tl), mg/kg 0,05 0,08 0,05 0,57 0,57 0,67 Uraani (U), mg/kg 0,86 2,7 1,4 3,5 4,5 8,7 Vanadiini (V), mg/kg 10,8 30,5 17,3 84,4 93,9 142 Sinkki (Zn), mg/kg 18,5 41,8 18,6 100 100 157 pH 4,9 5,2 4,7 4,9 5,9 6,5
22 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet
Taulukossa 6 on verrattu metsistä ja peltomailta Taulukossa 7 on arvioitu alkuaineiden rikas- otettujen maaperänäytteiden alkuainepitoisuuksia. tumista maaperän pintaosaan. Orgaanisesta ai- Peltomaiksi luokitellut näytteet on otettu pääosin neksesta peräisin olevaa hiiltä on enemmän pin- peltojen vierestä tai kesantopelloilta. Alkuaineiden tamaassa. Pintamaassa on savi- ja moreenimailla pitoisuuksien mediaaniarvoja on verrattu pääkau- enemmän rikkiä kuin pohjamaassa. Rikki lienee punkiseudun kehyskuntien pelto- ja metsämaa- suurelta osin peräisin orgaanisesta aineksesta. näytteiden mediaanipitoisuuksiin. Sekä Espoon Pintamaan orgaaninen hiili sitoo voimakkaas- että pääkaupunkiseudun kehyskuntien aineistossa ti muun muassa elohopeaa (kuva 7), lyijyä (kuva useimpien alkuaineiden pitoisuuksien mediaani- 8) ja kadmiumia. Pintamaan hiilipitoisuudella on arvot ovat suurempia pelloilta otetuissa näytteissä. tilastollisesti erittäin merkitsevä positiivinen kor- Se selittyy suurimmaksi osaksi maalajin erolla: Es- relaatio myös hopea-, molybdeeni- ja antimonipi- poossa ja pääkaupunkiseudun ympäristössä pellot toisuuksien kanssa. Näiden lisäksi seleenin, tinan sijaitsevat pääosin hienojakoisilla savimailla, ja ja sinkin pitoisuudet ovat usein suuremmat pinta- metsien maalaji on usein moreeni tai hiekka. Lan- maassa kuin pohjamaassa. Alumiinin, raudan, be- noitteiden ja maanparannusaineiden vaikutus voi rylliumin ja vanadiinin korrelaatio hiilen kanssa näkyä muun muassa peltojen suurempana fosfori- on merkittävä, mutta näiden alkuaineiden pitoi- ja kalsiumpitoisuutena. suudet eivät yleensä ole merkittävästi suurempia
Taulukko 6. Espoon ja pääkaupunkiseudun kehyskuntien metsien ja peltojen pintamaan alkuainepitoisuuksien mediaaniarvo- ja. Pääkapunkiseudun kehyskunnat: Tarvainen et al. 2006. PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvojen ylittävät pitoisuu- det on lihavoitu. Table 6. Median values for forest soils and arable soils in Espoo and around the Helsinki Metropolitan Area (Pääkaupunkiseudun kehyskunnat, source: Tarvainen et al. 2006). Values exceeding the threshold value are indicated in bold. Commas are used instead of decimal points. Espoo, Pääkaupunkiseu- Espoo, Pääkaupunkiseu- pintamaa, metsä dun kehyskunnat, pintamaa, pelto dun kehyskunnat, pintamaa, metsä pintamaa, pelto Topsoil, forest Around Helsinki Topsoil, arable land Around Helsinki Metropolitan Area, Metropolitan Area, Topsoil, forest Topsoil, arable land Alkuaine Mediaani Mediaani Mediaani Mediaani Element Median Median Median Median mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg Alumiini (Al) 7 605 10 700 28 050 24 700 Arseeni (As) 3,6 2,6 8,6 6,7 Kalsium (Ca) 666 867 4 515 3 695 Kadmium (Cd) 0,08 0,05 0,34 0,16 Koboltti (Co) 4,2 4,5 17,4 17,1 Kromi (Cr) 11,4 13,5 64,1 58,5 Kupari (Cu) 3,1 6,1 29,1 27,9 Rauta (Fe) 10 750 12 900 37 000 38 900 Kalium (K) 329 523 5 170 5 270 Magnesium (Mg) 1 475 2 170 9 755 8 950 Mangaani (Mn) 109 111 484 437 Molybdeeni (Mo) 0,64 0,40 1,4 1,1 Nikkeli (Ni) 4,3 7,3 28,1 26,7 Fosfori (P) 260 337 625 682 Lyijy (Pb) 7,4 7,0 23,1 20 Rikki (S) 115 130 60,9 239 Strontium (Sr) 4,2 5,4 31,9 27,9 Titaani (Ti) 599 629 1 915 1 710 Vanadiini (V) 19,1 22,3 88,0 77,9 Sinkki (Zn) 31,4 33,4 90,8 104 Näytemäärä Number of 32 215 8 80 samples
23 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster pintamaassa kuin pohjamaassa. Pintamaan ko- tu läheltä nykyisiä tai entisiä peltoja, joten niiden honneet pitoisuudet kuvastavat osittain ilmasta tu- pitoisuuksiin voivat vaikuttaa myös lannoitteet ja levaa hajakuormitusta. Savinäytteet on usein otet- maanparannusaineet.
Taulukko 7. Alkuaineiden rikastuminen (pintamaan pitoisuus jaettuna pohjamaan pitoisuudella) Espoon maaperässä taajama- alueiden ulkopuolella (< 2 mm:n raesuuruus, AR-uutto). Jos lukuarvo on yli 1 (lihavoitu), pintamaassa on suurempi pitoisuus kuin pohjamaassa. Näytemäärät: hiekka 6 kpl, moreeni 22 kpl, savi 12 kpl. Table 7. Enrichment factors (topsoil concentration divided by subsoil concentration) in soils outside urban areas in Espoo (<2 mm size fraction, AR extraction). An element is enriched in topsoils if the factor is greater than 1 (bold). Commas are used instead of decimal points. Hiekka Moreeni Savi Sand Till Clay Alkuaine tai Mediaani Maksimi Mediaani Maksimi Mediaani Maksimi ominaisuus Median Maximum Median Maximum Median Maximum Element or property Hopea (Ag) 0,7 3,0 1,6 5,5 1,3 5,3 Alumiini (Al) 0,8 1,3 1,0 2,5 0,9 1,4 Arseeni (As) 0,8 1,4 0,8 2,3 0,9 1,4 Boori (B) 0,9 1,2 0,8 1,2 0,9 1,9 Barium (Ba) 0,8 1,0 1,1 2,5 0,7 1,4 Beryllium (Be) 0,8 1,5 0,9 4,4 1,0 1,5 Vismutti (Bi) 1,3 1,8 1,2 2,7 0,9 1,8 Hiili (C) 2,7 6,4 3,1 4,5 6,1 8,9 Kalsium (Ca) 0,5 1,1 0,7 1,0 0,7 1,7 Kadmium (Cd) 1,2 2,3 1,4 9,0 1,6 4,4 Koboltti (Co) 0,6 1,2 1,0 6,3 0,9 1,1 Kromi (Cr) 0,6 0,8 0,9 2,0 0,9 1,5 Kupari (Cu) 0,4 1,4 0,6 2,6 0,7 1,6 Rauta (Fe) 0,8 1,0 1,3 3,3 0,9 1,4 Elohopea (Hg) 4,0 6,5 2,5 5,9 5,2 17,9 Kalium (K) 0,5 0,7 0,6 1,5 0,7 1,5 Magnesium (Mg) 0,5 0,8 0,7 1,6 0,7 1,2 Mangaani (Mn) 1,0 2,1 1,4 6,1 0,9 1,9 Molybdeeni (Mo) 1,6 3,6 1,8 6,0 1,3 2,5 Natrium (Na) 0,7 1,0 0,7 1,0 0,6 1,2 Nikkeli (Ni) 0,3 0,8 0,6 1,6 0,7 1,2 Fosfori (P) 1,0 1,7 0,9 2,0 1,2 2,8 Lyijy (Pb) 2,1 3,7 1,6 4,1 1,3 2,3 Rubidium (Rb) 1,2 2,2 1,3 3,1 0,9 2,0 Rikki (S) 0,7 1,5 1,9 5,3 5,0 9,1 Antimoni (Sb) 2,4 4,0 2,0 4,0 1,3 2,7 Seleeni (Se) 1,3 2,6 1,1 2,3 1,2 1,9 Tina (Sn) 1,4 1,9 1,3 2,6 1,0 1,7 Strontium (Sr) 0,7 0,9 0,9 1,5 0,8 1,4 Torium (Th) 0,6 1,4 0,6 1,6 0,7 1,2 Titaani (Ti) 0,9 2,4 1,0 4,7 0,9 2,2 Tallium (Tl) 0,7 0,9 1,1 1,8 0,8 1,2 Uraani (U) 0,7 1,7 0,7 1,9 1,0 1,7 Vanadiini (V) 0,8 1,1 1,2 2,7 0,9 2,5 Sinkki (Zn) 1,2 1,7 1,3 2,8 1,0 1,2 pH 0,9 1,0 0,9 1,0 0,9 1,0
24 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet
Kuva 7. Hajontadiagrammi elohopeapitoisuuksista (< 2 mm:n raesuuruus) ja hiilen määrästä taajamien ulkopuolella Espoossa. Näytemäärä on 40. Fig. 7. Scatter diagram of C (x-axis) and Hg (y-axis) outside urban areas in Espoo. The number of samples is 40. Hiekka = sand; moreeni = till; savi = clay.
Kuva 8. Lyijypitoisuus maalajeittain pintamaassa (sininen) ja pohjamaassa (vihreä) taajamien ulkopuolella Espoossa (< 2 mm:n raesuuruus, AR-uutto). Näytemäärät: hiekka 6 kpl, moreeni 22 kpl, savi 12 kpl. Fig. 8. Distribution of lead in different soil types in topsoils (blue) and subsoil (green). Hiekka = sand; moreeni = till; savi = clay (<2 mm grain size, AR extraction).
25 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster
5.3.3 Alkuaineiden pitoisuudet Espoon maaperänäytteistä tehtyjen alkuainemääritysten taajamien maaperässä tilastolliset tunnusluvut on esitetty taulukossa 8. Mediaanipitoisuudet ovat samaa suuruusluokkaa Espoon taajama-alueilta otettiin näytteitä 30 koh- molemmilta syvyysväleiltä otetuissa näytteissä. teesta. Näytteet otettiin pintamaasta sekä 0–25 Verrattuna Espoon taajamien ulkopuolelta otet- cm:n että 0–2 cm:n syvyydeltä. Taajamakohteiden tujen moreenin pintamaanäytteiden pitoisuuksiin
Taulukko 8. Espoon taajama-alueilta pintamaasta 0–25 cm:n ja 0–2 cm:n syvyydeltä otettujen näytteiden alkuainepitoisuuksien tilastollisia tunnuslukuja (< 2 mm:n raesuuruus, AR-uutto). Näytemäärä kummassakin aineistossa on 30. PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvojen ylittävät pitoisuudet on lihavoitu. Table 8. Chemical composition of urban soil in samples from depths of 0–25 cm and 0–2 cm (<2 mm size fraction, AR extraction). The number of samples is 30. Values exceeding the threshold values are indicated in bold. Taajamat, Taajamat, näytesyvyys 0–25 cm näytesyvyys 0–2 cm Urban areas, Urban areas, sample depth sample depth 0–25 cm 0–2 cm Alkuaine tai ominaisuus Yksikkö Mediaani Maksimi Mediaani Maksimi Element or property Unit Median Maximum Median Maximum Hopea (Ag) mg/kg 0,06 1,2 0,07 1,3 Alumiini (Al) mg/kg 6 915 22 000 7 135 20 900 Arseeni (As) mg/kg 5,1 12,7 4,7 14,1 Boori (B) mg/kg 4,7 8,7 4,1 10,0 Barium (Ba) mg/kg 37,1 128 44,4 137 Beryllium (Be) mg/kg 0,53 1,7 0,55 1,5 Vismutti (Bi) mg/kg 0,17 1,8 0,16 0,62 Hiili (C) % 3,1 10,3 4,8 10,4 Kalsium (Ca) mg/kg 3 030 12 300 3 390 6 960 Kadmium (Cd) mg/kg 0,13 0,61 0,12 0,33 Koboltti (Co) mg/kg 5,3 13,9 5,7 14,9 Kromi (Cr) mg/kg 17,0 53,3 19,4 51,9 Kupari (Cu) mg/kg 14,7 30,1 15,0 32,4 Rauta (Fe) mg/kg 11 300 34 300 12 850 31 500 Elohopea (Hg) mg/kg 0,021 0,107 0,015 0,149 Kalium (K) mg/kg 1 595 4 880 1 785 6 640 Magnesium (Mg) mg/kg 2 835 7 970 3 070 8 270 Mangaani (Mn) mg/kg 159 582 153 521 Molybdeeni (Mo) mg/kg 0,78 2,2 0,66 3,9 Natrium (Na) mg/kg 138 488 122 383 Nikkeli (Ni) mg/kg 12,3 22,5 10,8 23,6 Fosfori (P) mg/kg 429 1 090 490 1 250 Lyijy (Pb) mg/kg 10,4 26,2 8,7 28,4 Rubidium (Rb) mg/kg 26,1 89,3 28,1 93,6 Rikki (S) mg/kg 212 569 272 1 200 Antimoni (Sb) mg/kg 0,19 0,50 0,19 0,51 Seleeni (Se) mg/kg 0,32 1,6 0,32 1,1 Tina (Sn) mg/kg 1,2 4,3 1,1 3,6 Strontium (Sr) mg/kg 11,7 26,7 12,5 30,5 Torium (Th) mg/kg 5,8 34,3 5,1 29,0 Titaani (Ti) mg/kg 660 1 410 640 1 430 Tallium (Tl) mg/kg 0,17 0,40 0,17 0,40 Uraani (U) mg/kg 2,8 8,0 2,6 16,0 Vanadiini (V) mg/kg 20,9 67,1 23,0 67,1 Sinkki (Zn) mg/kg 46,4 128 49,3 108 pH 5,4 6,9 5,2 6,9
26 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet taajamien pintamaassa on keskimäärin enemmän Näytemäärät maankäyttömuotoryhmissä olivat hiiltä, kalsiumia, kadmiumia, kuparia, kaliumia, niin pieniä, että maankäytön vaikutusta taajamien magnesiumia, mangaania, nikkeliä, fosforia, lyi- pintamaan alkuainepitoisuuksiin ei ole voitu testa- jyä, rubidiumia, rikkiä, strontiumia, uraania ja ta tilastollisesti. sinkkiä. Espoo kuuluu laajaan Etelä-Suomen arseenipro- Taajamien näytepisteet on ryhmitelty maan- vinssiin (Hatakka et al. 2010a, Jarva et al. 2010 ja käytön mukaan neljään luokkaan: puistoihin, http://www.geo.fi/tapir), ja maaperän arseenipitoi- leikkikenttiin, päiväkoteihin ja kouluihin sekä suudet ovat Espoon taajamissa suuremmat kuin asuinalueisiin. Kuvassa 9 on esitetty maaperän lyijy- Suomen maaperässä keskimäärin. Arseenin me- pitoisuus maankäytön mukaisesti ryhmiteltynä diaanipitoisuus taajamakohteiden 0–2 cm:n näyt- sekä 0–25 cm:n näytteissä että 0–2 cm:n näytteis- teissä oli 4,69 mg/kg ja 0–25 cm:n näytteissä 5,14 sä. Tulosten perusteella puistoissa ja myös leik- mg/kg. Espoosta taajamien ulkopuolelta otettujen kikentillä ylimmän pintamaan lyijypitoisuus on moreenimaanäytteiden keskimääräinen arseenipi- suurempi kuin muiden taajamanäytteiden lyijy- toisuus oli noin 4 mg/kg, mutta savimailla pitoi- pitoisuus. Kuvasta 10 nähdään, että ylimmän maa- suudet olivat yleisesti noin 8 mg/kg (kuva 11). kerroksen (0–2 cm) hiilipitoisuus eli orgaanisen Tarvainen (2010c) on verrannut Espoon taaja- aineksen määrä on suurin puistojen ja leikkikent- mien maaperän 0–25 cm:n syvyydeltä otettujen tien näytteissä. Suuri orgaanisen aineksen määrä näytteiden taustapitoisuuksia Espoon luonnon- selittää lyijypitoisuuden eroja. Aivan pinnasta ke- maiden pintamaan taustapitoisuuksiin. Espoon rätyt 0–2 cm:n näytteet ovat herkempiä näytepis- taajamien pintamaan metallipitoisuudet ovat sa- teen orgaanisen aineksen määrän eroille kuin suu- maa suuruusluokkaa kuin Espoon luonnonmaiden remmalta syvyysväliltä otetut 0–25 cm:n näytteet. moreenimaiden metallipitoisuudet. Esimerkiksi
Kuva 9. Lyijypitoisuus maankäyttömuodon mukaan 0–25 cm:n kerroksessa (sininen) ja 0–2 cm:n kerroksessa (vihreä) Espoon taajamissa (< 2 mm:n raesuuruus, AR-uutto). Näytemäärät: puistot 6 kpl, leikkikentät 6 kpl, päiväkodit/koulut 10 kpl ja asuin- alueet 8 kpl. Fig. 9. Distribution of lead in different land use classes in the 0–25 cm topsoil layer (blue) and 0–2 cm topsoil layer (green). Puisto = park (N = 6); leikkikenttä = playground (N = 6); pvk/koulu = day-care centre or school (N = 10); asuinalue = residential area (N = 8). Commas are used instead of decimal points.
27 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster
Kuva 10. Maaperän hiilipitoisuus maankäyttömuodon mukaan 0–25 cm:n syvyydeltä (sininen) ja 0–2 cm:n syvyydeltä otetuissa näyteissä (vihreä) Espoon taajamissa. Näytemäärät: puistot 6 kpl, leikkikentät 6 kpl, päiväkodit/koulut 10 kpl ja asuinalueet 8 kpl. Fig. 10. Distribution of carbon in different land use classes in the 0–25 cm topsoil layer (blue) and 0–2 cm topsoil layer (green). Puisto = park; leikkikenttä = playground; pvk/koulu = day-care centre or school; asuinalue = residential area. Commas are used instead of decimal points.
Kuva 11. Arseenipitoisuudet pintamaan 0–25 cm:n syvyydeltä otetuissa hiekka-, moreeni- ja savinäytteissä taajamien ulkopuo- lella sekä taajama-alueiden maaperässä (< 2 mm:n raesuuruus, AR-uutto). Vaakaviiva = PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvo 5 mg/kg. Näytemäärät: hiekka 6 kpl, moreeni 22 kpl, savi 12 kpl, taajamat 30 kpl. Fig. 11. Distribution of arsenic in different soil types in topsoil (0–25 cm, <2 mm size fraction, AR extraction) in Espoo. Hiekka = sand (N = 6); moreeni = till (N = 22); savi = clay (N = 12); taajama = urban soils (N = 30). Line = threshold value 5 mg/kg (Decree 214/2007).
28 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet
Kuva 12. Kobolttipitoisuus pintamaan 0–25 cm:n syvyydeltä otetuissa hiekka-, moreeni- ja savinäytteissä taajamien ulkopuo- lella sekä taajama-alueiden maaperässä (< 2 mm:n raesuuruus, AR-uutto). Vaakaviiva = PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvo 20 mg/kg. Näytemäärät: hiekka 6 kpl, moreeni 22 kpl, savi 12 kpl, taajamat 30 kpl. Fig. 12. Distribution of cobalt in different soil types in topsoil (0–25 cm, <2 mm size fraction, AR extraction) in Espoo. Hiekka = sand (N = 6); moreeni = till (N = 22); savi = clay (N = 12); taajama = urban soils (N = 30). Line = Threshold value 20 mg/kg (Decree 214/2007).
Kuva 13. Vanadiinipitoisuus pintamaan 0–25 cm:n syvyydeltä otetuissa hiekka-, moreeni- ja savinäytteissä taajamien ulkopuo- lella sekä taajama-alueiden maaperässä (< 2 mm:n raesuuruus, AR-uutto). Vaakaviiva = PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvo 100 mg/kg. Näytemäärät: hiekka 6 kpl, moreeni 22 kpl, savi 12 kpl, taajamat 30 kpl. Fig. 13. Distribution of vanadium in different soil types in topsoil (0–25 cm, <2 mm size fraction, AR extraction) in Espoo. Hiekka = sand (N = 6); moreeni = till (N = 22); savi = clay (N = 12); taajama = urban soils (N = 30). Line = Threshold value 100 mg/kg (Decree 214/2007).
29 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster kuvassa 12 on koboltin ja kuvassa 13 vanadiinin joitakin kynnysarvon ylityksiä. Taulukossa 9 on taustapitoisuudet luonnonmaissa ja taajamissa. esitetty suurimmat suositellut taustapitoisuusarvot Espoon taajama-alueiden 0–25 cm:n syvyydel- myös bariumille, berylliumille, boorille, hopealle, tä otetuista näytteistä kaavalla [1] laskettu suurin molybdeenille, seleenille, talliumille ja tinalle, joil- suositeltu taustapitoisuusarvo on arseenille 10 le ei ole annettu kynnysarvoa PIMA-asetuksessa mg/kg. Se on suurempi kuin asetuksen kynnys- (VNa 214/2007). Nämä alkuaineet tulivat esille arvo. Muiden PIMA-asetuksessa (VNa 214/2007) valtakunnallisen maaperän taustapitoisuusrekis- mainittujen alkuaineiden laskennalliset suurim- terin suunnitteluvaiheessa sellaisina alkuaineina, mat suositellut taustapitoisuudet eivät ylittäneet joiden taustapitoisuuksista olisi tarvetta kerätä tie- Espoon taajama-alueiden näytteissä kynnysarvoja toa. Ko. alkuaineet on sisällytetty taustapitoisuus- (taulukko 9), vaikka yksittäisissä näytteissä oli rekisteriin.
Taulukko 9. Laskennalliset suurimmat suositellut taustapitoisuusarvot (SSTP) Espoon taajamien pintamaanäytteille (0–25 cm) ja PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvot. Kynnysarvon ylittävät pitoisuudet on lihavoitu. Table 9. Upper recommended limit of baseline variation (SSTP) in urban topsoils (0–25 cm) in Espoo and guideline values given in the Decree (214/2007). Commas are used instead of decimal points. Values exceeding the threshold value are indicated in bold. Alkuaine tai Yksikkö Taajama-alueet Kynnysarvo ominaisuus Unit SSTP Threshold value Element or Urban areas property Upper recommended limit of baseline variation Arseeni (As) mg/kg 10 5 Barium (Ba) mg/kg 87 Beryllium (Be) mg/kg 1,3 Boori (B) mg/kg 8,9 Hopea (Ag) mg/kg 0,32 Kadmium (Cd) mg/kg 0,31 1 Koboltti (Co) mg/kg 10 20 Kromi (Cr) mg/kg 45 100 Kupari (Cu) mg/kg 30 100 Lyijy (Pb) mg/kg 26 60 Molybdeeni (Mo) mg/kg 2,2 Nikkeli (Ni) mg/kg 22 50 Seleeni (Se) mg/kg 0,82 Sinkki (Zn) mg/kg 114 200 Tallium (Tl) mg/kg 0,4 Tina (Sn) mg/kg 4 Vanadiini (V) mg/kg 50 100 Näytemäärä 30 Number of samples
5.3.4 PCB- ja PAH-pitoisuudet Espoon määritysrajan olevat pitoisuudet on korvattu ar- taajamien maaperässä volla, joka on puolet määritysrajasta. PAH-yhdisteisiin kuuluu satoja, ominaisuuk- PIMA-asetuksessa (VNa 214/2007) esitetyt kyn- siltaan vaihtelevia yhdisteitä. PIMA-asetuksessa nys- ja ohjearvot PCB-yhdisteille on laskettu seit- (VNa 214/2007) esitetyt kynnys- ja ohjearvot semän PCB-kongeneerin (PCB 28, 52, 101, 118, PAH-yhdisteiden summapitoisuudelle sisältävät 138, 153 ja 180) summapitoisuudelle. Näitä seit- seuraavat yhdisteet: antraseeni, asenafteeni, ase- semää kongeneeria kutsutaan ns. indikaattorikon- naftyleeni, bentso(a)antraseeni, bentso(a)pyree- geneereiksi (ΣPCB7) (Reinikainen 2007). Summa- ni, bentso(b)fluoranteeni, bentso(g,h,i)peryleeni, pitoisuuden laskennassa alle analyysimenetelmän bentso(k)fluoranteeni, dibentso(a,h)antraseeni,
30 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet fenantreeni, fluoranteeni, fluoreeni, indeno(1,2,3- Myös PAH-yhdisteiden pitoisuudet olivat taaja- c,d)pyreeni, kryseeni, naftaleeni ja pyreeni. Tässä makohteiden maaperänäytteissä pieniä. Sekä yk- tutkimuksessa PAH-yhdisteiden summapitoisuus sittäisten PAH-yhdisteiden pitoisuudet että PAH- on määritysrajan ylittävien yksittäisten yhdistei- yhdisteiden summapitoisuus olivat alle käytetyn den summa. analyysimenetelmän määritysrajan lähes kaikissa PCB- ja PAH-määritykset tehtiin kaikista taa- näytteissä. Tähtiniityn koulun pihalta otetussa jamien 0–25 cm:n pintamaanäytteistä ja yhdestä näytteessä oli fluoranteenia 120 µg/kg (muissa luonnontilaisesta 0–25 cm:n moreenimaanäyt- näytteissä alle määritysrajan 100 µg/kg). Fluo- teestä. Luonnontilainen metsämaanäyte oli otettu ranteenin kynnysarvo PIMA-asetuksessa (VNa Järvenperän eteläpuolelta. Luonnontilaisen näyt- 214/2007) on kuitenkin lähes kymmenkertainen teen PAH- ja PCB-pitoisuudet olivat alle käytetty- (1 000 µg/kg). Järvenperän Ryytimaan puiston jen analyysimenetelmien määritysrajojen. multamaasta otetussa näytteessä oli muutamien Lähes kaikkien taajamien pintamaanäytteiden PAH-yhdisteiden pitoisuus yli analyysimenetel- PCB-pitoisuudet olivat alle käytetyn analyysime- män määritysrajan. Fluoranteenia oli 290 µg/kg, netelmän määritysrajan, joka oli 2 µg/kg yksit- pyreeniä 250 µg/kg, bentso(a)antraseenia 110 µg/ täisille kongeneereille. Iivisniemen asuinalueelta kg, kryseeniä 130 µg/kg ja bentso(b)fluorantee- otetun pintamaanäytteen PCB-yhdisteiden sum- nia 120 µg/kg. Pitoisuudet olivat pienemmät kuin mapitoisuus (ΣPCB7) oli 24 µg/kg, joka on kuiten- PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvot. kin alempi kuin PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) PAH-summapitoisuus oli ko. näytteessä 900 µg/kg. kynnysarvo 100 µg/kg. Sekin on pienempi kuin kynnysarvo 15 000 µg/kg.
6 Helsingin maaperän taustapitoisuudet
6.1 Johdanto
Maaperän alkuainepitoisuuksien paikallista ja alu- tiin kaupungin keskustaan ja kerrostalojen piha- eellista tietoa tarvitaan, kun arvioidaan maaperän näytteet otettiin kaupungin omistamilta tonteilta pilaantuneisuutta ja puhdistustarvetta. Helsingin pääasiassa keskustan ulkopuolelta. taustapitoisuustutkimuksessa tavoitteena oli sel- Näytteenotto aloitettiin vuonna 1996 ja vii- vittää haitallisten alkuaineiden ja tavallisimpien meiset näytteet otettiin vuonna 2009. Vuosina orgaanisten yhdisteryhmien pitoisuudet kattavas- 1996–1999 otettiin ja analysoitiin ensimmäiset ti Helsingin alueen pilaantumattoman maaperän 113 puisto- ja luonnonmaanäytettä, joiden tulok- pintakerroksissa. Tavoitteena oli saada kokonais- set julkaistiin vuonna 1999 (Salla 1999). Vuonna kuva haitta-aineiden pitoisuuksista maaperän 2000 näytepisteverkkoa tihennettiin 128 pistee- ylimmissä kerroksissa luonnonmaassa, puistoissa seen, ja analysoitavien alkuaineiden ja yhdisteiden ja kerrostalojen pihoilla. Näiden kolmen näyte- määrää kasvatettiin. Tulokset raportoitiin samana ryhmän tulokset käsiteltiin erillisinä. Tulokset vuonna (Salla 2000). Näytteenottoa jatkettiin vuo- antavat viitteitä siitä, voivatko maaperän haitta- sina 2004–2009 niin, että lopulta näytepisteitä ja aineet aiheuttaa terveysriskiä esimerkiksi puistois- kokoomanäytealueita oli yhteensä 441, joista luon- sa tai pihoilla leikkiville lapsille. nonmailta oli 232 pistettä, puistoista 19 pistettä ja Helsingin kaupungin taustapitoisuuskartoi- kerrostalojen pihoilta 190 näytepistettä. Vuonna tuksen tutkimusalue kattaa koko Helsingin maa- 2008 otettiin pihoilta vielä 140 yksittäisnäytettä alueen, ja se on kooltaan noin 214 km2. Luonnon- edellisen vuoden kokoomanäytteiden suurimpien maiden näytteenottopisteet sijoitettiin alueelle PCB-pitoisuuksien alueilta. Vuoteen 2008 men- mahdollisimman tasaisesti ja kattavasti. Saaris- nessä saadut tulokset raportoitiin vuonna 2009 tosta näytteitä otettiin vain suurimmista saarista (Salla 2009). Vuonna 2009 otettiin vielä näytteet ja enimmäkseen niistä, joihin on kiinteä yhteys liitosalueen 45 luonnonmaapisteestä. Nämä kaikki mantereelta. Puistomaiden näytteenotto keskitet- tulokset raportoidaan tässä julkaisussa.
31 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster
6.2 Materiaalit ja menetelmät 6.2.1 Näytteenottopaikat, näytetyypit ja näyte- Kerrostalojen pihoilla voi olla täyttömaalla tai määrät luonnonmaalla tasattuja nurmikoita ja luonnon- tilaisia maa-alueita. Lisäksi maaperässä voi olla Näytteitä otettiin luonnonmailta, puistoista ja ker- rakentamisen tai saneeraustyön päästöjä, esim. rostalon pihoilta ja tulokset käsiteltiin ja tilastoi- 1970-luvulla rakennettujen elementtitalojen sau- tiin näytepaikoittain erikseen. Näytepisteiden tyy- mausmassojen PCB-yhdisteitä ja lyijyä voi olla pit ja määrät on esitetty taulukossa 10. maassa merkittäviä määriä. Luonnonmaan humusnäytteissä on luontaisten pitoisuuksien lisäksi mahdollisten ilmalaskeumien 6.2.2 Näytteenottopaikkojen valinta ja aiheuttama pitoisuusvaikutus. Joskus myös jätteet näytteenotto ovat voineet vaikuttaa joihinkin pintamaan alkuai- nepitoisuuksin. Humusnäytteiden alapuolella mi- Luonnonmaiden näytteenottopaikat valittiin vi- neraalimaassa pitoisuudet ovat usein luonnollista heralueilta ja muilta rakentamattomilta alueilta alkuperää. niin, että näytepisteverkko kattoi Helsingin alueen Puistojen mullan ja sen alapuolisten kerrosten mahdollisimman tasaisesti. Näytepisteiden välit haitta-ainepitoisuuksiin vaikuttavat maakerrosten ovat 0,5–1,5 km. Näytepisteet on esitetty kartalla ikä ja materiaalin alkuperä. Mullan valmistukseen kuvassa 14. Näytteitä otettiin kaikkiaan 687 kpl ja on voitu käyttää jätevedenpuhdistamon lietettä tai taulukossa 11 on esitetty näytemäärät näytetyy- muita sellaisia aineksia, joissa voi olla luontaisia peittäin ja maalajeittain. pitoisuuksia suurempia haitta-ainepitoisuuksia.
Taulukko 10. Helsingin vuosien 1996–2009 maaperätutkimuksen näytteenottopaikkojen ja näytemateriaalin yleiskuvaus. Table 10. General description of soil sampling sites and sample media in Helsinki during 1996–2009. Näytteenottopaikka ja Kuvaus ja näytemateriaali Näytepisteiden näytetyyppi lukumäärä Luonnonmaa Enimmäkseen metsämaita, myös soita ja niittyjä. 232 A. Eloperäinen Näytteet kangashumusta, turvetta ja multaa (A) sekä pintakerros hiekkaa, moreenia, silttiä ja savea (B). B. Edellisen alapuolinen mineraalimaa 40 cm Puisto Rakennettuja puistoja kaupungin keskustassa. Näytteet 19 A. Eloperäinen enimmäkseen nurmikko- ja istutusmultaa (A) ja mullan pintakerros alapuolista mineraalimaata (B). B. Edellisen alapuolinen mineraalimaa 40 cm Kerrostalon piha Kokoomanäytteitä Pintamaanäytteitä kerrostalokortteleista, näytteet 50 pääosin nurmikkomultaa, hiekkaa, myös luonnonmaata. Yksittäisnäytteitä Tarkentava PCB-näytteenotto. 140 Näytepisteitä yhteensä 441
Sampling site and sample type Description and sample media Number of sites Natural soil Mostly forest soil, some peat bogs and meadows. Samples from 232 A. Biogenic top layer forest humus, peat or mineral soilrich in organic matter (A) and B. Minerogenic soil 40 cm sand, till, silt or clay (B). Park Man-made parks in urban areas. Samples from lawn and planting 19 A. Biogenic top layer soil (A) and mineral soil (B). B. Minerogenic soil 40 cm Yards of block of flats Composite samples Topsoil samples from yards of blocks of flats, samples mostly 50 from lawn soil, sand from man-made ground and natural mineral soils. Single samples Detailed PCB study. 140 Total number of sampling sites 441
32 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet
Kuva 14. Helsingin maaperän taustapitoisuustutkimuksen näytteenottopaikat vuosina 1996–2009. Fig. 14. Soil sampling sites in Helsinki in 1996–2009.
Taulukko 11. Helsingin vuosien 1996–2009 maaperän taustapitoisuustutkimuksen näytemäärät näytetyypeittäin ja maalajeittain. Table 11. Number of samples in the baselines studies in Helsinki during 1996–2009. Luonnonmaat Puistot Pihat Natural soils Parks Yards Humusmaa 205 Humus Multamaa, pinta 20 19 140 Mineral soil rich in organic matter, top Turve, pinta 7 Peat, top Hiekka ja sora 148 9 Sand and gravel Moreeni 55 Till Savi ja siltti 24 7 Clay and silt Kokoomanäyte 3 50 Composite sample Yhteensä 459 38 190 Total Kaikki näytteet yhteensä 687 Total number of samples
33 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster
Näytteenottokuoppa kaivettiin lapiolla noin puoli litraa muoviseen sekoitusastiaan tai muoviselle se- metriä leveäksi ja suunnilleen yhtä syväksi (kuva koitusalustalle, jossa maa sekoitettiin ja siitä pois- 15). Näytteet otettiin maalajikohtaisina jatkuvina tettiin kiviä ja juuria. Sekoitusastiasta otettiin noin näytteinä. Eloperäisestä pintakerroksesta otettiin puolen litran näytteet muovipussiin alkuaineana- koko kerrosta edustava näyte, joka oli paksuudel- lyysiä varten ja lasipurkkiin tai tarkoitukseen so- taan 2–20 cm, useimmiten 5–10 cm. Eloperäi- pivaan muovipussiin PCB- ja PAH-yhdisteiden sen pintakerroksen alla olevasta mineraalimaasta analysointia varten. Näytteenoton yhteydessä otettiin näyte sen ylimmästä 40 cm:n kerroksesta. näytteiden maalajit arvioitiin silmämääräisesti. Joissakin näytepisteissä eloperäinen kerros oli niin Ennen seuraavaa näytteenottoa näytteenotin ja paksu, että siitä otettiin vain 10 cm paksu pinta- sekoitusastia tai -alusta puhdistettiin tai vaihdet- näyte, ja sen alapuolisesta mineraalimaasta ei otet- tiin. Näytteet toimitettiin Helsingin ympäristöla- tu näytettä. Näin tehtiin etenkin soiden turpeen ja boratorioon (nykyinen MetropoliLab) viimeistään lehtojen multakerroksen kohdalla. kahden vuorokauden kuluttua näytteenotosta. Luonnonmaiden mineraalimaalajeissa hiekka Puistojen näytteet otettiin samalla tavalla kuin näyttää yliedustetulta suhteessa sen yleisyyteen luonnonmaanäytteet etupäässä keskustan puis- Helsingin maaperässä. Tämä johtuu siitä, että toista. Eloperäinen pintakerros oli keinotekoista moreenin pintaosasta on hienoaines usein huuh- nurmikko- tai istutusmultaa, ja sen alapuolinen toutunut pois muinaisessa rantavyöhykkeessä, ja mineraalimaakin lienee useimmiten täyttömaata tuloksena moreenin pintaosaan on syntynyt ohut tai tasattua luonnonmaata. hiekkakerros. Kerrostalojen pihoilta otettiin näytteet kaupun- Puistonäytteissä multakerroksen alapuolella gin omistamilta tonteilta. Pihoilta otettiin vuon- oleva täyttökerros koostui useasta maalajista. Ker- na 2007 vain pintamaanäytteistä koostettuja ko- rostalopihoilta otettiin vuonna 2007 vain kokoo- koomanäytteitä, joiden osanäytteet otettiin 0–10 manäytteitä niin, että samaan näytteeseen sekoi- cm:n syvyysväliltä. Kokoomanäytteitä otettiin 50 tettiin useista maalajeista koostuvia osanäytteitä. kappaletta niin, että yhteen näytteeseen otettujen Näytteet otettiin muovisella ottimella niin, että osanäytteiden määrä oli 4–27 näytealueen koon mukaan ei tullut lapion koskemaa tai näyteker- mukaan. Muista näytetyypeistä poiketen pihojen rokseen kuulumatonta maata. Maata otettiin 3–5 kokoomanäytteisiin otettiin useita maalajeja. Yksi
Kuva 15. Näytteenottokuoppa ja näytteenottovälineet Helsingin vuosien 1996–2009 maaperän taustapitoisuustutkimuksessa. Kuva: Antti Salla, Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Fig. 15. Sampling pit and sampling equipment used in the geochemical baseline studies in Helsinki during 1996–2009. Photo: Antti Salla, Environment Centre.
34 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet kokoomanäyte edusti yhden tai usean kerrostalo- neen, PCB- ja PAH-yhdisteiden, öljyhiilivetyjen korttelin näytealuetta, joka oli pinta-alaltaan 3–15 sekä viidestä näytteestä dioksiinien ja furaanien hehtaaria. Vuonna 2008 otettiin yksittäisnäytteet pitoisuuksia. Tämän jälkeen analysoitavia alku- 10 kerrostaloalueelta, joiden yhdistelmänäytteis- aineita oli 21 ja orgaanisista haitta-aineista vain sä todettiin edellisenä vuonna PIMA-asetuksen PCB-yhdisteet, koska muita ei todettu merkittävi- (VNa 214/2007) alempaa ohjearvoa suurempia nä pitoisuuksina. PAH-yhdisteitä analysoitiin kui- PCB-yhdisteiden pitoisuuksia. tenkin vielä kerrostalojen pihanäytteistä. Vuodesta 2000 alkaen tehtiin joistakin harvoin 6.2.3 Analytiikka analysoiduista alkuaineista myös epätarkempia se- mikvantitatiivisia määrityksiä. Vuosien 2005–2007 Jokaisesta näytteestä analysoitiin tavallisimpien aikana tehtiin normaali kvantitatiivinen analyysi haitallisten alkuaineiden kuningasvesiuuttoon liu- 21 alkuaineesta ja semikvantitatiivinen analyysi kenevat pitoisuudet ja osasta pintahumusnäytteitä 64 alkuaineesta. Semikvantitatiivisten analyysien myös PCB-yhdisteet ja muita orgaanisia haitta-ai- tuloksia ei käsitellä tässä raportissa. Analyysit teh- neita alle 2 mm:n raekokolajitteesta. Analyysivali- tiin Helsingin kaupungin ympäristölaboratoriossa koima vaihteli jonkin verran vuosien aikana niin, (vuodesta 2008 lähtien MetropoliLab Oy). että ensimmäisessä vaiheessa tutkittiin 13 alkuai-
6.3 Helsingin maaperän taustapitoisuustutkimuksen tulokset ja pohdinta
6.3.1 Tulosten käsittely 214/2007) annettu kynnys- ja ohjearvot. Muiden aineiden kvantitatiiviset ja semikvantitatiiviset Pitoisuuksista laskettiin maalaji- tai näytetyyp- tulokset ovat saatavissa Helsingin kaupungin ym- pikohtaiset mediaanit. Pistemäiset ja pienialaiset päristökeskuksesta. Taulukoissa 12–15 on esitetty poikkeuksellisen suuret pitoisuudet, jotka olivat analyysitulosten tunnuslukuja. Tuloksia on ver- selvästi ei-luontaisia, poistettiin tilastoista. Ne rattu kunkin haitta-aineen PIMA-asetuksen (VNa eivät kuulu määritelmän mukaiseen taustapitoi- 214/2007) kynnysarvoon. suuteen, vaikka ne ovatkin kaupunkiympäristölle Pitoisuuksia ei ole esitetty kartoilla, koska suuret tyypillisiä. Tällaisia olivat esimerkiksi entisen am- pitoisuudet eivät muodosta yhtenäisiä alueita vaan pumaradan vaikutusalueelta todettu suuri lyijypi- näyttäytyvät hajanaisina ja toisistaan riippumatto- toisuus ja turpeen pintaosassa havaittu suuri sink- mina. Näyteverkko on niin tiheä, että näytteiden kipitoisuus, jonka alkuperä jäi tuntemattomaksi. otto eri paikoista olisi todennäköisesti tuottanut Kaikkia, etenkään pieniä poikkeamia, ei voitu kui- erilaisia yksittäisiä pitoisuuksia mutta suunnilleen tenkaan tunnistaa. Tämän vuoksi mukana saattaa samat tilastolliset tunnusluvut koko kaupungin olla pitoisuuksia, jotka ovat peräisin esimerkiksi alueelta. niin pienistä metallikappaleista, että niitä ei ole näytteenotossa voitu havaita. 6.3.2 Luonnonmaiden maaperän tausta- Öljyhiilivetyjen, PAH-yhdisteiden sekä diok- pitoisuudet Helsingissä siinien ja furaanien pitoisuudet eivät missään näytteessä yltäneet lähelle PIMA-asetuksen (VNa Eloperäisen pintakerroksen suurimmat PIMA- 214/2007) kynnysarvoja. Öljyhiilivetyjen sekä asetuksessa (VNa 214/2007) annettujen kyn- dioksiinien ja furaanien analysoiminen lopetettiin nysarvojen ylitysprosentit olivat lyijyllä, PCB- vuoden 1999 tutkimuksen jälkeen. PAH-yhdis- yhdisteillä, antimonilla, arseenilla ja elohopealla teitä tutkittiin vielä kerrostalojen pihanäytteistä, (taulukko 12). Hiekoissa ja sorissa vain arseenin mutta kaikki pitoisuudet olivat pieniä. Edellä mai- pitoisuudet ylittivät kynnysarvon (taulukko 13). nitut yhdisteet on jätetty pois tässä esitetyistä tut- Savissa ja silteissä arseenin kynnysarvon ylitys- kimustuloksista. Useissa tapauksissa analyysitulos prosentti oli suuri, ja saville tyypillisesti myös va- oli pienempi kuin käytetyn analyysimenetelmän nadiinin pitoisuudet ylittivät paikoin kynnysar- määritysraja, jolloin pitoisuus on jossain nollan ja vot (Tarvainen et al. 2006; kuva 13; taulukko 13). määritysrajan välissä. Moreeneissa merkittävin haitta-aine oli arseeni Tässä raportissa esitetään vain niiden aineiden (taulukko 13). analyysitulokset, joille on PIMA-asetuksessa (VNa
35 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster
Taulukko 12. Eloperäisen pintakerroksen alkuainepitoisuuksien mediaaniarvot Helsingin luonnonmaissa vuosina 1996–2009 sekä PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvojen ylittävien näytteiden prosentuaaliset määrät. Alle 2 mm:n raekoko, kuningasvesiuutto. Table 12. Threshold values (Decree 214/2007), median values in biogenic topsoil in natural soils of Helsinki during 1996–2009, number of samples and percent of samples exceeding the threshold values. <2 mm grain size fraction, aqua regia extraction. Commas are used instead of decimal points. Helsinki, luonnonmaa, eloperäinen pintakerros Helsinki, natural soils, biogenic topsoil Alkuaine Kynnysarvo Mediaani Näytemäärä Kynnysarvon Element Threshold value Median Number of ylityksiä samples Samples exceeding the threshold value mg/kg mg/kg % Arseeni (As) 5 3 232 16 Kadmium (Cd) 1 0,3 232 1 Koboltti (Co) 20 2 232 1 Kromi (Cr) 100 11 232 0 Kupari (Cu) 100 15 232 0 Elohopea (Hg) 0,5 0,20 231 6 Nikkeli (Ni) 50 8 232 0 Lyijy (Pb) 60 57 229 38 Antimoni (Sb) 2 1 207 22 Vanadiini (V) 100 20 232 0 Sinkki (Zn) 200 48 230 1 Polyklooratut bifenylit 0,1 0,1 127 31 (PCB)
36 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet - 0 4 0 0 0 0 0 0 8 0 46 % value arvon Samples threshold ylityksiä exceeding Kynnys- 0 24 24 24 24 24 24 24 24 21 24 24 määrä samples Näyte- Number of Clay and silt Savi ja siltti - 5 1 11 56 22 25 13 61 91 0,2 0,05 Median mg/kg Mediaani - 0 0 0 0 0 0 0 2 0 0 27 % value arvon Samples threshold ylityksiä exceeding Kynnys- 0 55 55 55 55 55 55 55 55 53 55 55 Till määrä samples Näyte- Number of Moreeni Helsinki, natural soils Helsinki, luonnonmaat - 2 4 7 6 7 1 19 25 26 0,1 0,05 Median mg/kg Mediaani 1 1 0 0 2 1 3 1 0 0 0 16 % value arvon Samples threshold ylityksiä exceeding Kynnys- 4 148 148 148 148 148 148 148 148 131 148 148 määrä samples Näyte- Number of Sand and gravel Hiekka ja sora 2 3 6 4 6 1 12 17 19 0,1 0,0 0,05 Median mg/kg Mediaani 1 5 2 20 50 60 0,5 0,1 100 100 100 200 mg/kg Kynnysarvo Threshold value Alkuaine Element Kadmium (Cd) Koboltti (Co) Arseeni (As) Kromi (Cr) Kromi Kupari (Cu) Elohopea (Hg) Nikkeli (Ni) Lyijy (Pb) Lyijy Antimoni (Sb) Vanadiini (V) Vanadiini Sinkki (Zn) Polyklooratut bifenylit (PCB) Taulukko 13. Mineraalimaan alkuainepitoisuuksien mediaaniarvot Helsingin luonnonmaissa vuosina 1996–2009 maalajeittain ryhmiteltynä (< 2 mm:n raesuuruus, AR-uutto) sekä PIMA- AR-uutto) ryhmiteltynä (< 2 mm:n raesuuruus, 1996–2009 maalajeittain vuosina luonnonmaissa Helsingin mediaaniarvot alkuainepitoisuuksien 13. Mineraalimaan Taulukko määrät. prosentuaaliset näytteiden ylittävien 214/2007) kynnysarvojen asetuksen (VNa the exceeding of samples percent and of samples number 1996–2009, during Helsinki of soils natural in topsoil minerogenic in values median 214/2007), (Decree values threshold 13. The Table points. decimal of used instead are Commas extraction. regia aqua fraction, size grain <2 mm value. threshold
37 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster
6.3.3 Puistojen maaperän taustapitoisuudet Savi- ja silttinäytteissä sekä nikkelin että lyijyn pi- Helsingissä toisuudet ylittivät kynnysarvot yhdessä tapaukses- sa, mutta prosentuaalisesti tieto ei ole luotettava, Puistojen eloperäisessä pintakerroksessa arsee- koska näytteitä oli vain kolme (taulukko 15). Puis- nin, lyijyn, elohopean, sinkin ja PCB-yhdisteiden tojen näytteissä oli mukana eri maalajeja, ja näitä pitoisuudet vähintään 5 %:ssa näytteistä ylittivät näytteitä oli vain neljä. Arseenin, lyijyn ja elohope- PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvot an pitoisuudet ylittivät kynnysarvon vain yksittäi- (taulukko 14). Pintakerroksen alapuolisessa hie- sissä näytepisteissä, joten prosentuaalisesti tieto ei kassa tai sorassa kynnysarvot ylittyivät arseeni-, ole luotettava (taulukko 15). lyijy- ja elohopeapitoisuuksissa (taulukko 15).
Taulukko 14. Eloperäisen pintakerroksen alkuainepitoisuuksien mediaaniarvot Helsingin puistoissa vuosina 1996–2009 (< 2 mm:n raesuuruus, AR-uutto) sekä PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvojen ylittävien näytteiden prosentuaaliset määrät. Table 14. The threshold values (Decree 214/2007), median values in biogenic topsoil in parks of Helsinki during 1996–2009, number of samples and percent of samples exceeding the threshold value. <2 mm grain size fraction, aqua regia extraction. Commas are used instead of decimal points. Helsinki, puistot, eloperäinen pintakerros Helsinki, parks, biogenic topsoil Alkuaine Kynnysarvo Mediaani Näytemäärä Kynnysarvon ylityksiä Element Threshold value Median Number Samples exceeding of samples threshold value mg/kg mg/kg % Arseeni (As) 5 4,7 19 42 Kadmium (Cd) 1 0,3 19 0 Koboltti (Co) 20 4,5 19 0 Kromi (Cr) 100 33 19 0 Kupari (Cu) 100 44 19 0 Elohopea (Hg) 0,5 0,29 19 21 Nikkeli (Ni) 50 14 19 0 Lyijy (Pb) 60 51 19 32 Antimoni (Sb) 2 0,5 8 0 Vanadiini (V) 100 35 19 0 Sinkki (Zn) 200 82 19 5 Polyklooratut bifenylit 0,1 0,01 19 5 (PCB)
38 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet
0 0 0 0 0 0 0 0 0 25 25 25 % value arvon ylityksiä Kynnys- eding threshold Samples excee - 4 4 4 4 4 4 4 3 4 4 4 1 määrä samples Näyte- Number of Composite samples Kokoomanäytteet 38 35 17 39 38 0,2 6,5 4,6 0,5 112 0,24 0,02 Median mg/kg Mediaani - 0 0 0 0 0 0 0 0 0 33 33 % arvon Samples ylityksiä Kynnys- exceeeding threshold value 3 3 3 0 3 3 3 3 3 3 3 2 määrä samples Näyte- Clay and silt Number of Savi ja siltti Helsinki, Parks Helsinki, puistot - 16 12 18 34 21 52 0,1 4,1 3,3 0,25 0,01 Median mg/kg Mediaani 0 0 0 0 8 0 0 0 0 0 % 17 17 value arvon ylityksiä Kynnys- eding threshold Samples excee - 5 5 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 Määrä samples Näyte- Number of Sand and gravel Hiekka ja sora 7 18 21 17 20 51 0,1 3,0 0,5 3,3 0,15 0,01 Median mg/kg Mediaani 1 2 5 20 50 60 0,5 0,1 100 100 100 200 mg/kg Kynnysarvo Threshold value Alkuaine Element Kadmium (Cd) Koboltti (Co) (Cr) Kromi Antimoni (Sb) Arseeni (As) Kupari (Cu) Elohopea (Hg) Nikkeli (Ni) (Pb) Lyijy (V) Vanadiini Sinkki (Zn) Polyklooratut bifenylit (PCB) Taulukko 15. Mineraalimaan alkuainepitoisuuksien mediaaniarvot Helsingin puistoissa vuosina 1996–2009 (< 2 mm:n raesuuruus, AR-uutto) sekä PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) (VNa sekä PIMA-asetuksen AR-uutto) 1996–2009 (< 2 mm:n raesuuruus, vuosina puistoissa Helsingin mediaaniarvot alkuainepitoisuuksien 15. Mineraalimaan Taulukko kynnysarvojen ylittävien näytteiden prosentuaaliset määrät. määrät. prosentuaaliset näytteiden ylittävien kynnysarvojen threshold the exceeding of samples percent and of samples number 1996–2009, during Helsinki of parks in topsoil minerogenic in values median 214/2007), (Decree values threshold 15. The Table points. decimal of used instead are Commas extraction. regia aqua fraction, size grain <2 mm value.
39 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster
6.3.4 Kerrostalojen pihojen maaperän tausta- arseenin pitoisuuksissa oli PIMA-asetuksen (VNa pitoisuudet Helsingissä 214/2007) kynnysarvojen ylittäviä pitoisuuksia (taulukko 16). Kerrostalojen pihojen maaperän pintakerroksista Yksittäisnäytteet otettiin kymmenestä kohtees- otettiin 50 kokoomanäytettä vuonna 2007 ja 140 ta, joissa kokoomanäytteiden PCB-yhdisteiden PCB-yhdisteiden pitoisuuksia tarkentavaa yksit- pitoisuudet olivat olleet suurimmat vuonna 2007. täisnäytettä vuonna 2008. Pääosa pihojen PCB- Yksittäisnäytteistä 63,6 % ylitti PIMA-asetuksessa yhdisteistä lienee lähtöisin rakennusten saumaus- (VNa 214/2007) PCB-yhdisteille asetetun kyn- massoista. Kokoomanäytteissä PCB-yhdisteiden ja nysarvon (taulukko 17).
Taulukko 16. Kerrostalojen pihojen maaperän kokoomanäytteiden alkuainepitoisuuksien mediaaniarvot Helsingissä vuosina 1996–2009 (< 2 mm:n raesuuruus, AR-uutto) sekä PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvojen ylittävien näytteiden prosentuaaliset määrät. Table 16. The threshold values (Decree 214/2007), median values (<2 mm size fraction, AR extraction) in composite samples taken from yards of Helsinki during 1996–2009, number of samples and percent of samples exceeding the threshold value. Commas are used instead of decimal points. Helsinki, kerrostalojen pihat, kokoomanäytteet Helsinki, yards of blocks of flats, composite samples Alkuaine Kynnysarvo Mediaani Näytemäärä Kynnysarvon ylityksiä Element Threshold value Median Number of Samples exceeding samples threshold value mg/kg mg/kg % Arseeni (As) 5 3,3 50 12 Kadmium (Cd) 1 0,2 50 0 Koboltti (Co) 20 4,1 50 0 Kromi (Cr) 100 21 50 0 Kupari (Cu) 100 24 50 0 Elohopea (Hg) 0,5 0,05 50 0 Nikkeli (Ni) 50 9,7 50 0 Lyijy (Pb) 60 21 50 2 Antimoni (Sb) 2 1,0 50 0 Vanadiini (V) 100 27 50 0 Sinkki (Zn) 200 68 50 0 Polyklooratut bifenylit 0,1 0,06 50 36 (PCB)
40 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet
Taulukko 17. Kerrostalojen pihojen maaperän yksittäisnäytteiden alkuainepitoisuuksien mediaaniarvot Helsingissä vuosina 1996–2009 (< 2 mm:n raesuuruus, AR-uutto) sekä PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvojen ylittävien näytteiden prosentuaaliset määrät. Kynnysarvon ylittävät mediaanipitoisuudet on lihavoitu. Table 17. The threshold values for PCB compounds (Decree 214/2007), median values (<2 mm size fraction, AR extraction) in single samples taken from yards of Helsinki during 1996–2009, number of samples and percent of samples exceeding the threshold value. Median values exceeding the threshold value are indicated in bold. Commas are used instead of decimal points. Helsinki, kerrostalojen pihat, yksittäisnäytteet Helsinki, yards of blocks of flats, individual samples Aluenumero Kynnysarvo PCB Näytemäärä Kynnysarvon PCB Mediaani ylityksiä Area number Threshold value Median Number of Samples exceeding for PCB samples threshold value mg/kg mg/kg % 210 0,1 0,05 16 25 223 0,1 0,01 9 22 225 0,1 0,78 16 81 226 0,1 0,52 17 65 239 0,1 0,29 14 57 243 0,1 0,29 13 85 246 0,1 0,77 12 75 250 0,1 0,17 18 67 255 0,1 0,33 14 71 256 0,1 0,44 11 82
6.3.5 Pohdinta kokoomanäytteissä PCB-yhdisteitä oli paljon, koska niitä on käytetty mm. elementtitalojen Arseeni on ainoa haitta-aine, joka muodostaa Hel- saumausmassoissa (Pyy & Lyly 1998). Myös kiin- singin maankamarassa melko selvän luontaisen teistökohtainen jätteenpoltto ennen 1970-lukua alueellisen anomalian. Pohjois-Vuosaaressa Por- on saattanut olla niiden lähde. Pihojen kokoo- varinlahden ja sataman alueella on kallioperässä manäytteissä 36 %:ssa oli PCB-yhdisteitä yli kyn- ja moreenissa tavallista suurempia luontaisia ar- nysarvopitoisuuden. Näytteenotto toistettiin yk- seenipitoisuuksia (Lintinen 2003). Arseeni on sekä sittäisnäytteinä niiltä kymmeneltä alueelta, joilla luontainen että antropogeeninen haitta-aine. PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) PCB-yhdistei- Luonnonmaiden eloperäisessä pintakerrok- den alempi ohjearvo ylittyi yhdistelmänäytteissä. sessa lyijypitoisuus oli yli PIMA-asetuksen (VNa Yksittäisnäytteitä otettiin 140, ja niistä 64 %:ssa 214/2007) kynnysarvon 38 %:ssa näytteistä, mut- PCB-yhdisteiden kynnysarvo ylittyi. Suurim- ta mineraalimaissa vastaava osuus oli vain 0–3 %. mat pitoisuudet olivat 110 mg/kg, 35 mg/kg ja Tästä päätellen Helsingin maaperän lyijy on lähes 13 mg/kg. kokonaan ilmalevitteinen ihmistoiminnasta läh- Östersundomin liitosalueella, joka on harvaan töisin oleva aine. Antimoni ja elohopea ovat Hel- asuttua maaseutua, oli joitakin eroja muuhun singin maaperässä peräisin lähes kokonaan ihmi- Helsinkiin verrattuna. Eloperäisen pintakerrok- sen toiminnasta. sen PCB-yhdisteiden pitoisuus ei liitosalueella Luonnonmaiden eloperäisestä pintakerrok- ollut missään PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) sesta otetuista näytteistä 31 % sisälsi PCB-yhdis- kynnysarvoa suurempi, ja arseenilla kynnysarvon teitä yli PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kyn- ylitysprosentti oli alle puolet muun Helsingin ar- nysarvopitoisuuden. Puistojen pintakerroksessa voista. Liitosalueen hiekoissa todettiin enemmän vastaava prosenttiluku oli 5. Koska kyseessä on kobolttia ja muita metalleja, mikä johtunee alueen täysin synteettinen aine, joka sitoutuu voimak- hyvin hienoainespitoisista hiekoista. Liitosalueen kaasti eloperäisiin maalajeihin, oli odotettavaa, savissa ja silteissä oli jonkin verran vähemmän että mineraalimaissa PCB-yhdisteiden kynnys- kuparia, nikkeliä, lyijyä ja sinkkiä kuin näissä maa- arvo ei missään ylittynyt. Kerrostalojen pihojen lajeissa muualla Helsingissä.
41 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster
Helsingin luonnonmaan pintaosissa on haital- ja elohopean pitoisuudet ylittävät usein PIMA- lisia alkuaineita ja PCB-yhdisteitä paikoin PIMA- asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvon mutta asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvoa suurem- hieman harvemmin kuin luonnonmaissa. Puis- pina pitoisuuksina. Laskennalliset suurimmat tojen mineraalimaissa ylittyvät paikoin arseenin, suositellut taustapitoisuudet on esitetty taulukossa lyijyn ja elohopean kynnysarvot. 18. Suurimmat pitoisuudet ovat eloperäisessä pin- Kerrostalojen pihojen maanäytteiden yleisin takerroksessa, ja useimmin siinä ylittyvät lyijyn, haitta-aine on PCB-yhdisteet, ja myös arseenia on antimonin, arseenin tai PCB-yhdisteiden kyn- paikoin yli PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kyn- nysarvot. Mineraalimaissa eniten kynnysarvon nysarvopitoisuuden. Kerrostalojen pihoilla PCB- ylittäviä pitoisuuksia on arseenilla ja maalajeista yhdisteitä on paikoin suuriakin pitoisuuksia, ja se eniten savissa ja silteissä. Savissa ja silteissä myös on todennäköisesti pääosin peräisin elementtitalo- vanadiinia on paikoin yli kynnysarvopitoisuu- jen saumausmassoista. den. Helsingin maaperän taustapitoisuudet ovat Helsingin varsinaisesti pilaantumattoman maa- samaa suuruusluokkaa kuin pääkaupunkiseudun perän merkittävimmät haitta-aineet ovat arseeni, kehyskuntien luonnonmaiden taustapitoisuudet lyijy, antimoni, elohopea ja PCB-yhdisteet, ja niitä keskimäärin (Tarvainen et al. 2006). Suurimmat on suurimpina pitoisuuksina maan eloperäises- erot ovat humuksessa; Helsingin pitoisuudet ovat sä pintakerroksessa. Näistä arseeni on selvimmin enimmäkseen suurempia. Antimonia on maalajis- osin luontaista, ja sitä on myös mineraalimaissa. ta riippumatta enemmän Helsingin maaperässä. Suurimman terveysriskin aiheuttaa näistä toden- Puistoissa maakerrokset ovat keinotekoisia ja näköisesti pihojen PCB-yhdisteet, ja ne aiheutta- usein heterogeenisia. Eloperäisessä pintakerrok- vat paikallista pilaantuneisuutta, jota ei voida pitää sessa, joka on yleisimmin multaa, arseenin, lyijyn kaupunkiympäristön taustapitoisuutena.
Taulukko 18. Laskennalliset suurimmat suositellut taustapitoisuudet (SSTP) Helsingin luonnonmaissa ja PIMA-asetuksessa (VNa 214/2007) annetut kynnysarvot. Kynnysarvon ylittävät pitoisuudet on lihavoitu. Table 18. Upper recommended limits of baseline variation (SSTP) of selected elements in minerogenic topsoil in natural soils of Helsinki during 1996–2009. Values exceeding the threshold value (Decree 214/2007) are indicated in bold. Commas are used instead of decimal points. Helsingin Helsingin Helsingin Helsingin PIMA- luonnonmaat, luonnonmaat, luonnonmaat, luonnonmaat, asetus eloperäinen hiekka ja sora moreeni savi ja siltti (VNa 214/2007) pintamaa Helsinki, natural Helsinki, natural Helsinki, natural Helsinki, Decree on soil soils, soils, soils, natural soils, contamination and biogenic topsoil sand and gravel till clay and silt remediation needs Alkuaine SSTP SSTP SSTP SSTP Kynnysarvo Element Upper Upper Upper Upper Threshold value recommended recommended recommended recommended limit of baseline limit of baseline limit of baseline limit of baseline variation variation variation variation mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg Antimoni (Sb) 4,3 1,8 1,8 1,0 2 Arseeni (As) 8,6 9,0 11,0 15,6 5 Elohopea (Hg) 0,57 0,09 0,09 0,09 0,5 Kadmium (Cd) 0,80 0,30 0,30 0,27 1 Koboltti (Co) 5,6 4,4 6,0 24,7 20 Kromi (Cr) 29,1 25,6 41,3 91,0 100 Kupari (Cu) 49,0 15,2 19,9 46,0 100 Lyijy (Pb) 165 19,3 21,9 38,9 60 Nikkeli (Ni) 22,0 9,3 15,3 52,9 50 Sinkki (Zn) 136 48,5 63,3 130 200 Vanadiini (V) 52,7 35,5 56,0 99,7 100 Näytemäärä 231 148 55 24 Number of samples
42 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet
7 Vantaan maaperän taustapitoisuudet
7.1 Johdanto
Vantaan kaupungin alueella on tutkittu maaperän lyijyn leviämisen selvittämiseksi tutkittiin maa- haitta-aineista erityisesti lyijyn pitoisuuksia laa- perän metallipitoisuuksia 20:stä eri tutkimuspis- jemmin, koska lyijyä prosessoivaa teollisuutta on teestä metsämaasta koko Vantaan alueella vuosina ollut alueella 1900-luvun alkupuolelta aina 1980- 1996 ja 1997. Taustapitoisuuksien merkitys kasvoi, luvun loppuun asti. Lyijyä on levinnyt ilmaan joh- kun PIMA-asetus (VNa 214/2007) tuli voimaan. dettujen päästöjen kautta melko laajalle alueelle. Tätä ennakoiden kesällä 2006 Vantaalla otettiin Aluksi tutkimukset keskittyivät teollisuuslaitosten lisää näytteitä sekä metsä- että peltomaasta. Ana- lähiympäristöön, jossa varsinkin Grönbergin su- lyysivalikoima laajennettiin kattamaan myös PCB- laton ympäristön maaperän lyijypitoisuudet olivat yhdisteet, joita määritettiin osasta näytteitä. suuria. Maaperän taustapitoisuuksien ja samalla
7.2 Materiaalit ja menetelmät
7.2.1 Maaperän taustapitoisuustutkimukset näyte. Humusnäyte otettiin 2–5 tai 2–7 cm:n sy- Vantaalla vuosina 1996–1997 vyydeltä jatkuvana näytteenä maanpintaan saakka. Mineraalimaan pintamaanäyte otettiin 0–25 cm Vuosina 1996 ja 1997 maaperänäytteitä otettiin humuskerroksen alapuolelta. Näytteistä analysoi- yhteensä 20:stä eri pisteestä. Näytepisteet sijoittui- tiin Vantaan kaupungin elintarvike- ja ympäris- vat pääosin havu- ja sekametsiin. Metallit tutkittiin tölaboratoriossa kadmium, kromi, kupari, nikke- yhteensä 33:sta eri näytteestä; 13 näytteenottopis- li, lyijy ja sinkki. Näytteenottopisteet on esitetty teestä analysoitiin humus- ja mineraalimaanäyte kuvan 16 kartassa. ja seitsemästä pisteestä analysoitiin vain humus-
Kuva 16. Vantaan maaperän taustapitoisuustutkimuksen näytteenottopisteet vuosina 1996–1997. Fig. 16. Soil sampling locations in Vantaa during 1996–1997.
43 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster
7.2.2 Maaperän taustapitoisuustutkimukset kahdelta eri syvyydeltä. Humusmaanäyte otettiin Vantaalla vuonna 2006 kokoomanäytteenä kolmesta eri pisteestä noin 30x30 metrin alueelta. Mineraalimaan pintamaa- Peltomaat näyte, joka otettiin humuskerroksen alta, otettiin Kesän 2006 aikana taustapitoisuusnäytteitä otet- yhdestä pisteestä. Pintamaanäytteitä otettiin kaik- tiin kymmeneltä eri pellolta (kuva 17). Näytteet kiaan kuudesta eri pisteestä. otettiin kokoomanäytteenä viidestä eri pisteestä Humusnäyte otettiin maanpinnan ylimmästä pellon koon mukaan, 10–20 metrin välein. Näyt- 5–10 cm:n paksuisesta orgaanisesta kerroksesta. teet otettiin muokkauskerroksesta, ja näytteenot- Pintamaanäyte otettiin humuskerroksen alta 0–25 tosyvyys vaihteli 20 ja 40 cm:n välillä. Näytteen- cm:n syvyydeltä. Humusmaanäyte saatiin irrotta- ottokuopat kaivettiin lapiolla ja näytteet otettiin malla lapiolla ylin yhtenäinen humusmaakerros ja muovisella näytteenottokauhalla jatkuvana sar- ravistelemalla näyte muoviastiaan. Näytteet sekoi- jana muokkauskerroksen alaosasta maanpintaan tettiin ja homogenisoitiin muoviastiassa ja isoim- saakka. Kustakin näytteenottopisteestä otettiin mat kivet ja juuren kappaleet sekä muu selvästi noin yksi litra näytettä. Näytteet sekoitettiin ja maatumaton aines poistettiin. Humusmaanäytettä homogenisoitiin muoviastiassa sekä isoimmat ki- otettiin talteen MiniGrip-pussiin metallien mää- vet ja juuren kappaleet poistettiin. Näytettä otet- rittämistä varten noin 0,5 litraa ja tiiviiseen lasi- tiin talteen muoviseen MiniGrip-pussiin noin purkkiin noin 0,5 litraa PCB-yhdisteiden määri- yksi litra. Näytepussiin kirjattiin kaupunginosa, tystä varten. Näytteisiin kirjattiin kaupunginosa, näytteenottosyvyys, päivämäärä sekä näytteen- näytteenottosyvyys, päivämäärä sekä näytteenot- ottaja. taja. Pintamaanäyte otettiin samasta kuopasta kuin humusmaanäyte. Pintamaanäytettä otettiin talteen Metsämaat noin yksi litra MiniGrip-pussiin, johon kirjattiin Metsämailta otettiin kesän 2006 aikana näytteitä kaupunginosa, näytteenottosyvyys, päivämäärä ja 11:ltä eri alueelta (kuva 17). Maanäytteet otettiin näytteenottaja.
Kuva 17. Vantaan maaperän taustapitoisuustutkimuksen näytteenottopisteet vuonna 2006 (suluissa kirjain p viittaa peltomaanäytteeseen ja m metsämaanäytteeseen). Fig. 17. Soil sampling locations in Vantaa in 2006. (p) = sampling site in arable soil; (m) = sampling site in forest soil.
44 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet
Peltomaa- ja metsämaanäytteistä analysoitiin PCB-yhdisteet (mittausepävarmuus 30 %). Ana- Sb, As, Hg, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn ja V. Ana- lyyseistä osa tehtiin Vantaan ympäristökeskuksen lyysistä ja näytteestä riippuen mittausepävarmuus laboratoriossa ja osa Helsingin ympäristökeskuk- oli 10–20 %. Lisäksi humusnäytteistä analysoitiin sen laboratoriossa.
7.3 Vantaan maaperän taustapitoisuustutkimuksen tulokset 7.3.1 Vantaan maaperän taustapitoisuudet ylitti myös alemman ohjearvon. Suurimmat lyijy- vuosina 1996–1997 pitoisuudet olivat näytteissä P19, P20, J72 ja J73. Nämä näytepisteet sijaitsevat entisen lyijysulaton Vantaan vuosien 1996–1997 tulokset on esitetty lähiympäristössä, ja alueet on myöhemmissä lisä- liitteen 2 taulukossa ja taulukossa 19. Kadmiumin tutkimuksissa todettu niin pilaantuneiksi, että ne pitoisuudet humuksessa ja mineraalimaassa eivät tulee kunnostaa maankäytön muuttuessa. Kromin, ylittäneet yhdessäkään näytepisteessä PIMA-ase- kuparin, nikkelin ja sinkin kynnysarvot eivät ylit- tuksen (VNa 214/2007) kynnysarvoa, 1 mg/kg. tyneet missään näytteissä. Lyijyn kynnysarvo, 60 mg/kg, ylittyi humusker- roksessa kaikissa näytepisteissä lukuun ottamatta 7.3.2 Vantaan peltomaiden taustapitoisuudet näytepistettä P7, joka sijaitsee aivan lounaisim- vuonna 2006 massa osassa Vantaata, Linnaisten kaupunginosas- sa. Lyijyn alempi ohjearvo, 200 mg/kg, ylittyi kah- Taulukossa 20 on esitetty maaperän alkuaine- deksassa humusnäytepisteessä, ja ylempi ohjearvo, pitoisuuksien mediaani-, minimi- ja maksimi- 750 mg/kg, ylittyi kolmessa humusnäytteessä. Mi- arvot Vantaan peltomailta otetuissa näytteissä. neraalimaassa lyijyn kynnysarvo ylittyi vain kah- Antimonin kynnysarvo PIMA-asetuksessa (VNa dessa näytepisteessä (P15 ja P20). Pisteen P20 mi- 214/2007), 2 mg/kg, ylittyi hieman Ruskeasannan neraalimaan pintamaan lyijypitoisuus, 202 mg/kg, ja Petikon tutkimuspisteissä. Yhdenkään näytteen
Taulukko 19. Maaperän alkuainepitoisuuksien mediaanit, minimit ja maksimit (< 2 mm:n raesuuruus, AR-uutto) vuosina 1996–1997 Vantaalla ja PIMA-asetuksen kynnysarvot (VNa 214/2007). Näyte A on humuskerroksesta (näytemäärä on 17 kpl) ja näyte B mineraalimaasta (näytemäärä on 12 kpl). Kynnysarvon ylittävät pitoisuudet on lihavoitu. Table 19. Chemical composition of humus (A, N = 17) and minerogenic topsoil (B, N = 12) (<2 mm size fraction, AR extraction) in Vantaa during 1996–1997, and the threshold values (Decree 214/2007). Values exceeding the threshold value are indicated in bold. Commas are used instead of decimal points. Alkuaine Kynnysarvo Näyte Mediaani Minimi Maksimi Element Threshold value Sample Median Minimum Maximum mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg A 0,44 0,18 0,9 Kadmium (Cd) 1 B 0,16 0,04 0,37
A 13 5,9 98 Kromi (Cr) 100 B 16,5 4 51
A 14 4,3 44 Kupari (Cu) 100 B 6,7 1,3 95
A 11 3,6 33 Nikkeli (Ni) 50 B 6,05 2 33
A 200 45 3 438 Lyijy (Pb) 60 B 44,5 5 586
A 47 21 130 Sinkki (Zn) 200 B 25,5 15 90
45 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster
Taulukko 20. Maaperän alkuainepitoisuuksien tunnuslukuja peltomaasta Vantaalta vuonna 2006 otetuissa näytteissä (näytemäärä on 10 kpl, < 2 mm:n raesuuruus, AR-uutto) ja PIMA-asetuksen kynnysarvot (VNa 214/2007). Kynnysarvoa suuremmat pitoisuudet on lihavoitu. Table 20. Chemical composition of arable soil samples in Vantaa during 1996–1997 (N = 10, <2 mm size fraction, AR extraction) and the threshold values (Decree 214/2007). Values exceeding the threshold value are indicated in bold. Commas are used instead of decimal points. Alkuaine Kynnysarvo Mediaani Minimi Maksimi Element Threshold value Median Minimum Maximum mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg Arseeni (As) 5 6,05 4,7 9,2 Kadmium (Cd) 1 0,29 0,09 0,39 Koboltti (Co) 20 9,65 6,8 12 Kromi (Cr) 100 73 47 120 Kupari (Cu) 100 25,5 17 45 Elohopea (Hg) 0,5 <0,1 <0,1 0,22 Nikkeli (Ni) 50 23,5 13 38 Lyijy (Pb) 60 21,5 13 63 Antimoni (Sb) 2 <2 <2 6 Vanadiini (V) 100 72 54 94 Sinkki (Zn) 200 105 61 130
pitoisuus ei ylittänyt antimonin alempaa ohjear- Antimonin PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) voa 10 mg/kg. Pienimmät pitoisuudet olivat alle kynnysarvo, 2 mg/kg, ylittyi neljässä humusker- analyysimenetelmän määritysrajan (< 2 mg/kg). roksesta otetussa näytteessä, ja kaikissa muissa hu- PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvo mus-, multa- ja mineraalimaanäytteissä pitoisuu- arseenille, 5 mg/kg, ylittyi Seutulaa lukuun otta- det olivat alle analyysimenetelmän määritysrajan matta kaikissa tutkimuspisteissä, mutta kaikki pi- (< 2 mg/kg). Elohopean kynnysarvo ei ylittynyt toisuudet olivat pienempiä kuin alempi ohjearvo, yhdessäkään näytteessä, ja kymmenessä näyttees- 50 mg/kg. Elohopean kynnysarvo, 0,5 mg/kg, ei sä elohopean pitoisuus oli alle käytetyn analyysi- ylittynyt yhdessäkään tutkimuspisteessä, ja suu- menetelmän määritysrajan (< 0,1 mg/kg). Suu- rin pitoisuus oli 0,22 mg/kg. Viidessä näytteessä rin elohopeapitoisuus oli 0,14 mg/kg. Arseenin, elohopean pitoisuus oli alle analyysimenetelmän kadmiumin, koboltin, kromin, kuparin, nikkelin, määritysrajan (< 0,1 mg/kg). Kuninkaanmäessä si- vanadiinin ja sinkin pitoisuudet olivat alle kyn- jainneessa tutkimuspisteessä kromia oli yli kynnys- nysarvojen kaikissa tutkituissa näytteissä. Lyijyn arvon, 100 mg/kg, ja lyijyn pitoisuus oli hieman kynnysarvo, 60 mg/kg, ylittyi kolmessa näytteessä, kynnysarvoa, 60 mg/kg, korkeampi. Muuten suurin pitoisuus oli 170 mg/kg. pitoisuudet olivat alle kynnysarvon. Nikkelin, sin- Metsämaanäytteiden PCB-yhdisteiden pitoi- kin, kadmiumin, koboltin, kuparin ja vanadiinin suudet analysoitiin jokaisesta humuskerroksesta pitoisuudet olivat kaikissa tutkimuspisteissä alle otetusta näytteestä (11 kpl). PCB:n summapitoi- kynnysarvon. Metallien kuningasvesiliukoiset pi- suudelle PIMA-asetuksessa (VNa 214/2007) ase- toisuudet näytteissä on esitetty liitteessä 3. Pelto- tettu kynnysarvo on 0,1 mg/kg, ja se ei ylittynyt maanäytteiden ammoniumasetaattiliukoisten me- yhdessäkään näytteessä. PCB-yhdisteiden pitoi- tallien pitoisuudet on esitetty liitteen 3 taulukossa. suus oli kahdeksassa näytteessä alle käytetyn ana- lyysimenetelmän määritysrajan (0,015 mg/kg). 7.3.3 Vantaan metsämaiden taustapitoisuudet Muissa näytteissä (3 kpl) PCB-yhdisteiden sum- vuonna 2006 mapitoisuus oli 0,02–0,04 mg/kg. Tulokset on esi- tetty liitteen 2 taulukossa. Taulukossa 21 ja liitteessä 4 on esitetty maaperän alkuainepitoisuuksia ja niiden tunnuslukuja vuon- na 2006 metsämailta otetuista näytteistä.
46 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet
Taulukko 21. Maaperän alkuainepitoisuuksien tunnuslukuja metsämaasta Vantaalta vuonna 2006 otetuissa näytteissä (näytemäärä on 6 kpl, < 2 mm:n raesuuruus, AR-uutto) ja PIMA-asetuksen kynnysarvot (VNa 214/2007). Näyte A on humus- kerroksesta (näytemäärä on 11 kpl) ja näyte B mineraalimaan pintaosasta. Kynnysarvoa suuremmat pitoisuudet on lihavoitu. Table 21. Chemical composition of humus samples (A, N = 11) and minerogenic topsoil (B, N = 6) in forest soils of Vantaa in 2006 (<2 mm size fraction, AR extraction) and the threshold values (Decree 214/2007). Values exceeding the threshold value are indicated in bold. Commas are used instead of decimal points. Alkuaine Kynnysarvo Näyte Mediaani Minimi Maksimi Element Threshold value Sample Median Minimum Maximum mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg A 3 1,1 4,9 Arseeni (As) 5 B 3,6 3 5
A 0,2 0,07 0,44 Kadmium (Cd) 1 B 0,7 <0,05 0,15
A 2,5 0,17 5,8 Koboltti (Co) 20 B 2,2 1,3 9,5
A 9,9 2,8 43 Kromi (Cr) 100 B 12,7 8,4 50
A 8,6 3,7 28 Kupari (Cu) 100 B 6 2,5 15
A <0,1 <0,1 0,14 Elohopea (Hg) 0,5 B <0,1 <0,1 <0,1
A 4,5 1,3 18 Nikkeli (Ni) 50 B 3,7 2,4 20
A 44 23 170 Lyijy (Pb) 60 B 4,7 4,7 12
A <2 <2 8,8 Antimoni (Sb) 2 B <2 <2 <2
A 22 6,8 45 Vanadiini (V) 100 B 17,5 14 53
A <10 10 65 Sinkki (Zn) 200 B <10 <10 120
47 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster
7.3.4 Pohdinta vuosina 1996 ja 1997 otetuissa maaperänäytteissä. Lähekkäin sijaitsevissa näytepisteissä metallien Vuosien 1996 ja 1997 maaperätutkimukset painot- pitoisuudet ovat kuitenkin useimmiten samaa tuivat Vantaan itäosaan, jossa maaperän näytepis- suuruusluokkaa. teitä oli 14 kpl. Vantaan länsiosassa olevissa näyte- Vuonna 2006 otetut peltomaanäytteet korre- pisteissä (P3, P7 ja P9) metallien pitoisuudet ovat loivat melko hyvin pääkaupunkiseudun kehys- keskimäärin pienemmät kuin itäosassa. Lyijyn kes- kuntien alueen peltoalueilla tehtyihin tutkimuk- kimääräinen pitoisuus humusnäytteissä on Van- siin (Tarvainen et al. 2006). Pääkaupunkiseudun taan länsiosassa 77 mg/kg ja itäosassa 233 mg/kg. kehyskuntien maaperänäytteet otettiin pelloilta Suurimmat lyijypitoisuudet olivat niissä näytteis- 0–25 cm:n syvyydeltä. Koko maan alueelta otet- sä, jotka on otettu lähimpänä käytöstä poistunut- tujen mineraalimaanäytteiden alkuainepitoisuuk- ta lyijysulattoa (P19−P20 ja J72−J73). Tuloksiin sien mediaaniarvot ovat pienempiä kuin Vantaan vaikuttaa näytepisteiden epätasainen sijoittumi- ja pääkaupunkiseudun kehyskuntien peltoalueilla nen itä-länsisuunnassa sekä usean näytepisteen (taulukko 23). Tämä johtuu luultavasti siitä, että sijoittuminen aivan entisen sulaton läheisyyteen. etelässä savipellot sisältävät tyypillisesti runsaasti Vuoden 2006 metsämaanäytteistä kuusi sijaitsee kiille- ja savimineraaleja (Kuivamäki 2006, Tarvai- Vantaan länsiosassa ja kolme itäosassa. Vantaan nen et al. 2006). länsiosassa sijaitsevissa humusnäytteissä lyijy- Vuoden 2006 maaperänäytteistä Kuninkaalan pitoisuudet ovat keskimäärin 37,0 mg/kg (taulukko näytepiste sijoittuu vilkkaasti liikennöidyn tien lä- 22), ja itäosassa vastaava luku on 130 mg/kg. Keski- himaastoon (Kehä III). Humuksen lyijypitoisuus Vantaalle sijoittuvissa kahdessa näytepisteessä lyijy- oli selvästi suurempi (130 mg/kg) kuin muissa pitoisuus on keskimäärin 45,5 mg/kg. Muiden näytteissä. Muut metallipitoisuudet Kuninkaalan metallien suurimmat mediaanipitoisuudet olivat näytepisteessä ovat samalla tasolla kuin muissa Keski-Vantaalla (taulukko 22). Vantaan humusnäytteissä. Vuonna 2006 otetuissa maaperänäytteissä on keskimäärin pienemmät metallipitoisuudet kuin
Taulukko 22. Humuksen alkuainepitoisuuksien mediaaniarvot Vantaan itä-, keski- ja länsiosissa (< 2 mm:n raesuuruus, AR-uutto). PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvojen ylittävät pitoisuudet on lihavoitu. Table 22. Median values of element concentration in humus in Eastern Vantaa, Western Vantaa and in Central Vantaa (<2 mm size fraction, AR extraction). Values exceeding the threshold value are indicated in bold. Commas are used instead of decimal points. Alkuaine Itä-Vantaa Länsi-Vantaa Keski-Vantaa Element Eastern Vantaa Western Vantaa Central Vantaa mg/kg mg/kg mg/kg Arseeni (As) 3,0 3,0 3,4 Kadmium (Cd) 0,21 0,18 0,32 Koboltti (Co) 0,84 2,6 3,2 Kromi (Cr) 7,2 13,9 22,8 Kupari (Cu) 7,7 8,6 17,6 Elohopea (Hg) 0,12 0,12 0,13 Nikkeli (Ni) 4,5 5,6 8,0 Lyijy (Pb) 130 37 45,5 Antimoni (Sb) 6,5 <2 2,3 Vanadiini (V) 17 25,5 26,0 Sinkki (Zn) 26,0 28,0 39,0 Näytemäärä 3 6 2 Number of samples
48 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet
Taulukko 23. Vantaan ja pääkaupunkiseudun kehyskuntien peltoalueilta otettujen näytteiden mediaaniarvot (Tarvainen et al. 2006) sekä koko maan alueelta otettujen peltomaanäytteiden (Tarvainen & Kuusisto 1999) mediaaniarvoja (< 2 mm:n rae- suuruus, AR-uutto). PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvojen ylittävät pitoisuudet on lihavoitu. Table 23. Median values of element concentrations in arable soils in Vantaa, around the Helsinki Metropolitan Area (Tarvainen et al. 2006) and in the whole of Finland (Tarvainen & Kuusisto 1999) (<2 mm size fraction, AR extraction). Values exceeding the threshold value (Decree 214/2007) are indicated in bold. Commas are used instead of decimal points. Vantaa Kehyskunnat Koko maa Around Helsinki Whole of Finland Metropolitan Area Alkuaine Mediaani Mediaani Mediaani Element Median Median Median mg/kg mg/kg mg/kg Arseeni (As) 6,05 6,66 2,4 Kadmium (Cd) 0,29 0,16 0,14 Koboltti (Co) 9,65 17,1 6,3 Kromi (Cr) 73 58,5 31,4 Kupari (Cu) 25,5 27,9 15,9 Nikkeli (Ni) 23,5 26,7 13,4 Lyijy (Pb) 21,5 20,0 10 Antimoni (Sb) <2 0,18 0,07 Vanadiini (V) 72 77,9 36,2 Sinkki (Zn) 105 104 37,1 Näytemäärä 10 80 42 Number of samples
8 Pääkaupunkiseudun täyttömaiden taustapitoisuudet
8.1 Johdanto
GTK täydensi geokemian tietokantaansa otta- tiin eri puolilta Helsinkiä siten, että ne edustivat malla maaperänäytteitä täyttömaista Helsingistä eri-ikäisiä täyttömaita. Erityisen likaantuneita kesä-heinäkuussa 2009 ja Helsingistä, Espoosta ja paikkoja vältettiin näytteenotossa. Näytteet otet- Vantaalta kesä-heinäkuussa 2011. Työ oli jatkoa tiin 0–25 cm:n syvyydestä mahdollisen nurmikon pääkaupunkiseudun kehyskuntien taustapitoisuus- alapuolelta lapiolla (kuva 18). Vuoden 2009 näyt- kartoitukselle (Tarvainen et al. 2006), ja tavoitteena teiden tuloksia on käsitelty GTK:n arkistoraportis- oli selvittää useiden eri alkuaineiden tavanomaiset sa (Hatakka et al. 2010b). taustapitoisuudet täyttömaissa. Näytteenotto suun- Tutkimusta jatkettiin vuonna 2011. Helsingis- niteltiin yhteistyössä Helsingin, Espoon ja Vantaan tä otettiin 16 uutta täyttömaanäytettä ja lisäksi kaupunkien ympäristökeskusten kanssa. Espoosta otettiin 10 ja Vantaalta 7 täyttömaa- Ensimmäisellä näytteenottojaksolla vuonna näytettä. 2009 otettiin 15 näytettä. Tutkimuskohteet valit-
8.2 Täyttömaatutkimuksen materiaalit ja menetelmät
Täyttömaiden näytteenottopaikat pääkaupunki- kuin Lauttasaaren Pajalahden täyttö. Paloheinäs- seudulla on kuvattu taulukossa 24 sekä kuvissa sä täyttöä on tehty 1960-luvulta alkaen ja Raja- 19 ja 20. Vanhimmat täytöt ovat Kyläsaaressa, saaressa 1950-luvun ja 1960-luvun taitteesta al- sillä Kyläsaaren ja Verkkosaarten täyttö aloitet- kaen (Immonen 2001). 1970-luvun täyttömaita tiin 1930-luvulla. Koivusaaressa täyttö on alkanut ovat Maununnevan, Henrik Sohlbergin puiston, 1940-luvulla. Munkkiniemessä Munkkiniemen Malminkartanon, Siltamäen, Iso-Sarvaston, Oja- aukion täyttö on alkanut 1950-luvulla, samoin puiston, Kontulan Kelkkapuiston, Kivihaan ja
49 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster
Kuva 18. Täyttömaan näytteenottopiste Helsingin Munkkiniemessä heinäkuussa 2009. Kuva: Timo Tarvainen, GTK. Fig. 18. Sampling site on man-made ground in Munkkiniemi, Helsinki, in July 2009. Photo: Timo Tarvainen, GTK.
Fastholman täyttömaa-alueet. Nuorimpia täyt- Täyttömaanäytteistä analysoitiin myös poly- tömaa-alueita ovat HelsinginVuosaari, Vantaan klooratut dibentso-ρ-dioksiinit ja -furaanit Pitkäsuo sekä Espoon Ämmässuo, joissa täyttö- (PCDD/F). Dioksiinien kokonaismyrkyllisyys toiminta jatkuu edelleen. Vantaan Kulomäkeen ja pitoisuudet ilmoitetaan tavallisesti ns. toksi- ja Matariin on myös tuotu täyttöjä vielä viime suusekvivalenttina ryhmän myrkyllisimpään yh- aikoina, mutta näytteenottoon on valittu vanhem- disteeseen 2,3,7,8-tetraklooridibentsodioksiiniin pia täyttökohtia. Muiden täyttömaiden iästä ei ole (TCDD) suhteutettuna (Reinikainen 2007) eli tietoa. Kultakin täyttömaa-alueelta otettiin näyt- 2,3,7,8-TCDD-toksisuusekvivalenttina (TEQ). teet yleensä yhdestä tutkimuspisteestä. Suurin osa Tässä tutkimuksessa kokonaispitoisuus on ilmoi- Helsingin täyttömaa-alueista on kuvattu tarkem- tettu WHO-TEQ-arvoina, jotka ovat vertailtavis- min Kati Immosen (2001) raportissa. sa PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnys- ja Täyttömaanäytteet otettiin samoilla menetel- ohjearvoihin. millä kuin Espoon taajamien mineraalimaanäyt- PCDD/F-yhdisteiden analyysit tehtiin Nab Labs teet (luku 5). Myös analyysimenetelmät olivat Oy:n laboratoriossa. Pitoisuudet määritettiin ASE täyttömaanäytteille samat kuin Espoon taajama- 300 -heksaaniuutteista kaasukromatografia-mas- alueiden mineraalimaanäytteille. Näytteenotto- saspektrometrisesti (GC-MS) SIM-tekniikalla. ja analyysimenetelmät on esitetty luvussa 5.2 ja Käytetyn analyysimenetelmän määritysraja yksit- niiden määritysrajat liitteessä 1. täisille yhdisteille on 0,5 pg/g.
50 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet
Kuva 19. Täyttömaiden näytteenottopisteet Espoossa vuonna 2011. Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 2012 aineistoa. Fig. 19. Sampling sites on man-made ground in Espoo in 2011. Contains data from the National Land Survey of Finland Topographic Database 2012.
51 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster
Kuva 20. Täyttömaiden näytteenottopisteet Helsingissä vuosina 2009 ja 2011 ja Vantaalla vuonna 2011. Sisältää Maan- mittauslaitoksen Maastotietokannan 2012 aineistoa. Fig. 20. Sampling sites on man-made ground in Helsinki in 2009 and 2011, and in Vantaa in 2011. Contains data from the National Land Survey of Finland Topographic Database 2012.
52 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet
Taulukko 24. Täyttömaiden näytteenottopaikat, täytön koostumus ja maankäyttö pääkaupunkiseudulla vuosina 2009 ja 2011. Table 24. Sampling sites, their soil type and land use for man-made ground in the Helsinki Metropolitan Area in 2009 and 2011. Kaupunki Paikka Täytön koostumus Maankäyttö Näytteenotto- City Location Soil type Land use vuosi Sampling year Helsinki Munkkiniemi Multa Mineral soil rich in Puisto Park 2009 organic matter Helsinki Pornaistenniemi Vaihteleva raekoko Luonnonpuisto 2009 Varying grain size Natural park Helsinki Kivihaka, Hämeenlin- Vaihteleva raekoko Luonnonpuisto 2009 nan väylä Varying grain size Natural park Helsinki Malminkartano Karkearakeinen Puisto Park 2009 Coarse-grained filling Helsinki Paloheinä Vaihteleva raekoko Puisto Park 2009 Varying grain size Helsinki Siltamäki Hienojakoinen Puisto Park 2009 Fine-grained filling Helsinki Tattarisuo, Alppikylä Karkearakeinen Luonnonpuisto 2009 Coarse-grained filling Natural park Helsinki Jollas, Iso-Sarvasto Vaihteleva raekoko Puisto Park 2009 Varying grain size Helsinki Rajasaari Vaihteleva raekoko Puisto Park 2009 Varying grain size Helsinki Töölönlahti Vaihteleva raekoko Puisto Park 2009 Varying grain size Helsinki Koivusaari Karkearakeinen Luonnonpuisto 2009 Coarse-grained filling Natural park Helsinki Kelkkapuisto, Kontula Vaihteleva raekoko Puisto Park 2009 Varying grain size Helsinki Ojapuisto Multa Mineral soil rich in Luonnonpuisto 2009 organic matter Natural park Helsinki Vuosaari Vaihteleva raekoko Luonnonpuisto 2009 Varying grain size Natural park Helsinki Fastholma Vaihteleva raekoko Metsä Forest 2009 Varying grain size Helsinki Kyläsaari A Vaihteleva raekoko Joutomaa Idle land 2011 Varying grain size Helsinki Kyläsaari B Hienojakoinen Puisto Park 2011 Fine-grained filling Helsinki Katajanokan Laivasto- Vaihteleva raekoko Puisto Park 2011 puisto Varying grain size Helsinki Kaivopuisto Vaihteleva raekoko Puisto Park 2011 Varying grain size Helsinki Eläintarha Hienojakoinen Puisto Park 2011 Fine-grained filling Helsinki Pajalahti, Lauttasaari Hienojakoinen Puisto Park 2011 Fine-grained filling Helsinki Pajamäki Vaihteleva raekoko Teollisuustontti 2011 Varying grain size Industrial site Helsinki Maununneva Vaihteleva raekoko Puisto Park 2011 Varying grain size Helsinki Henrik Sohlbergin Vaihteleva raekoko Luonnonpuisto 2011 puisto Varying grain size Natural park Helsinki Bockin puisto Vaihteleva raekoko Puisto Park 2011 Varying grain size Helsinki Falkulla Vaihteleva raekoko Luonnonpuisto 2011 Varying grain size Natural park Helsinki Yliskylä Vaihteleva raekoko Pienvenesatama Harbour 2011 Varying grain size for small boats
53 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster
Taulukko 24. Jatkuu. Table 24. Continues. Kaupunki Paikka Täytön koostumus Maankäyttö Näytteenotto- City Location Soil type Land use vuosi Sampling year Helsinki Porolahti Karkearakeinen Puisto Park 2011 Coarse-grained filling Helsinki Maarlahti Karkearakeinen Joutomaa Idle land 2011 Coarse-grained filling Helsinki Vuosaari Vaihteleva raekoko Golf-kentän laita 2011 Varying grain size Edge of a golf course Helsinki Landbo Vaihteleva raekoko Vilkkaan tien varsi 2011 Varying grain size Edge of a road Espoo Friisiläntie Vaihteleva raekoko Luonnonpuisto 2011 Varying grain size Natural park Espoo Kulmakorpi Vaihteleva raekoko Joutomaa Idle land 2011 Varying grain size Espoo Kuttulampi Vaihteleva raekoko Luonnonpuisto 2011 Varying grain size Natural park Espoo Malminmäki Karkearakeinen Metsä Forest 2011 Coarse-grained filling Espoo Matinkylä Vaihteleva raekoko Luonnonpuisto 2011 Varying grain size Natural park Espoo Olarinniitty Vaihteleva raekoko Niitty Meadow 2011 Varying grain size Espoo Rajanummi Hienojakoinen Muu Other 2011 Fine-grained filling Espoo Ämmässuo A Hienojakoinen Niitty Meadow 2011 Fine-grained filling Espoo Ämmässuo B Vaihteleva raekoko Niitty Meadow 2011 Varying grain size Espoo Puolarmetsä Hienojakoinen Niitty Meadow 2011 Fine-grained filling Vantaa Kuomäki A Karkearakeinen Joutomaa Idle land 2011 Coarse-grained filling Vantaa Kulomäki B Vaihteleva raekoko Joutomaa Idle land 2011 Varying grain size Vantaa Pitkäsuo A Vaihteleva raekoko Joutomaa Idle land 2011 Varying grain size Vantaa Pitkäsuo B Vaihteleva raekoko Joutomaa Idle land 2011 Varying grain size Vantaa Matari A Vaihteleva raekoko Joutomaa Idle land 2011 Varying grain size Vantaa Matari B Hienojakoinen Joutomaa Idle land 2011 Fine-grained filling Vantaa Matari C Vaihteleva raekoko Joutomaa Idle land 2011 Varying grain size
54 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet
8.3 Pääkaupunkiseudun täyttömaatutkimuksen tulokset ja pohdinta
8.3.1. Täyttömaiden raekoostumus Aineisto on ryhmitelty näytteenoton yhteydessä tehdyn täytön koostumusarvioinnin mukaisesti Pääkaupunkiseudun täyttömaiden maa-aineksen karkearakeisiin, hienorakeisiin, vaihtelevan rae- raekoko vaihtelee hyvin paljon. Täyttömaiden suuruuden sekä multaisiin täyttömaihin. maa-aines on raesuuruusmääritysten perusteella Luonnonmaiden pintamaanäytteissä todettu lajittumatonta, ja hiedan ja hiekan raesuuruudet merkittävä tilastollinen riippuvuus orgaanisen ovat vallitsevia. On kuitenkin huomioitava, että aineksen määrän ja alkuainepitoisuuksien kes- jo näytteenoton yhteydessä vältettiin kivien ja ken (mm. Tarvainen et al. 2003 ja Tarvainen et al. suurempien rakeiden ottamista raesuuruusnäyt- 2006) on havaittavissa myös täyttömaanäytteissä. teeseen, ja myös raesuuruusmääritystä tehtäessä Molybdeeni- ja rikkipitoisuudet ovat sitä suu- karkea fraktio, > 6 mm:n aines näytteestä poistet- remmat pääkaupunkiseudun täyttömaanäytteissä, tiin. Eniten karkeaa fraktiota poistettiin Helsingin mitä enemmän näytteissä on humusta (kuvat 21 ja Landbon näytteestä (38,4 %) ja Espoon Friisilän- 22). Myös hopea, kadmium, lyijy, antimoni ja elo- tien näytteestä (27,5 %). hopea korreloivat positiivisesti orgaanisen ainek- Savilajitetta, < 0,002 mm:n raekokoa, oli eniten sen määrän kanssa. Helsingin Siltamäen (61,8 %), Espoon Rajanum- Hienoaineksen määrä vaikuttaa pääkaupunki- men (53,5 %), Espoon Puolarmetsän (49,8 %) ja seudun täyttömaanäytteissä useiden alkuaineiden Vantaan Matarin C-näytteessä (45,9 %). Vähiten sa- pitoisuuksiin, kuten luonnonmaiden pintamaa- vilajitetta oli Vantaan Matarin B-näytteessä (2,4 %), näytteissäkin (esim. Tarvainen et al. 2003 ja Tarvai- Helsingin Pajamäen täyttömaassa (3,0 %) ja Hel- nen et al. 2006). Koboltin ja vanadiinin pitoisuudet singin Kyläsaaren A-näytteessä (3,2 %). Hieno- ovat suuremmat niissä täyttömaanäytteissä, joissa aineksen määrän on luonnonmaiden näytteissä on paljon hienoainesta (kuvat 23 ja 24). Pääkau- todettu vaikuttavan alkuainepitoisuuksiin (mm. punkiseudun täyttömaanäytteissä myös arseenil- Lintinen 1995, Tarvainen 1995 ja Tarvainen et al. la, uraanilla, vanadiinilla, alumiinilla, kalsiumilla, 2006). Kun savespitoisuus lisääntyy, useiden al- koboltilla, kromilla ja raudalla on merkitsevä tilas- kuaineiden pitoisuudet kasvavat (Tarvainen et al. tollinen riippuvuus hienoaineksen määrän kanssa. 2003). Suurimmat arseenipitoisuudet ovat hienorakeisis- Humuksen eli orgaanisen aineksen määrät pää- sa täyttömaissa (kuva 25). Elohopean (kuva 26) ja kaupunkiseudun täyttömaanäytteissä olivat suu- lyijyn (kuva 27) suurimmat keskimääräiset pitoi- rimmat Helsingin Ojapuiston (11,3 %), Helsingin suudet ovat multamaissa. Eläintarhan (11,0 %) ja Helsingin Iso-Sarvaston Pääkaupunkiseudun täyttömaiden kultapitoi- (10,1 %) täyttömaanäytteissä. Vähiten orgaanista suudet olivat keskimäärin suurimpia hienojakoisis- ainesta oli Helsingin Kaivopuiston (0,3 %), Van- sa täyttömaissa. Suurin kultapitoisuus, 204 µg/kg, taan Pitkäsuon (1,2 % ja 1,7 %), Espoon Kuttulam- määritettiin Helsingin Eläintarhan urheilukentän men (1,4 %) sekä Helsingin Yliskylän (1,4 %) täyt- nurmikolta otetusta hienorakeisesta täyttömaas- tömaanäytteissä. Luonnonmaiden mineraalisissa ta. Se on samaa suuruuskuokkaa kuin suurin Hä- pintamaanäytteissä on orgaanisen aineksen mää- meenlinnan keskustasta määritetty pintamaan rällä todettu olevan merkittävä tilastollinen riip- kultapitoisuus, 224 µg/kg (Tarvainen 2011). Lähes puvuus hopean, elohopean, kadmiumin, lyijyn, kaikki platina- ja palladiumpitoisuudet olivat pie- molybdeenin ja rikin pitoisuuksien kanssa (mm. nempiä kuin käytetyn analyysimenetelmän määri- Tarvainen et al. 2003 ja Tarvainen et al. 2006). tysraja. Suurimmat platinapitoisuudet (54,7 µg/kg ja 56,4 µg/kg) määritettiin Helsingin Arabianran- 8.3.2 Täyttömaiden alkuainepitoisuudet nan täyttömaista otetuista näytteistä. Suurin pal- ladiumpitoisuus 1,2 µg/kg määritettiin Espoon Pääkaupunkiseudun täyttömaiden alkuainepitoi- Puolarmetsästä niityltä otetusta hienojakoisesta suuksien mediaaniarvot on esitetty taulukossa 25. täyttömaanäytteestä.
55 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster
Taulukko 25. Täyttömaiden alkuainepitoisuuksien mediaaniarvot pääkaupunkiseudulla vuosina 2009 ja 2011 otetuista näytteistä maastossa arvioidun täytön koostumuksen mukaisesti ryhmiteltynä (< 2 mm:n raesuuruus, AR-uutto). Med. = mediaani. PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvojen ylittävät pitoisuudet on lihavoitu. Table 25. Median values of element concentrations in man-made ground in the Helsinki Metropolitan Area in 2009 and 2011 (<2 mm grain size, AR extraction). Soil type observed in the field. Values exceeding the threshold value (Decree 214/2007) are indicated in bold. Commas are used instead of decimal points. Karkearakeinen Hienorakeinen Vaihteleva rae- Multainen täyttömaa täyttömaa suuruus täyttö- täyttömaa Coarse-grained Fine-grained maassa Mineral soil rich in filling filling Varying grain organic matter size filling Alkuaine tai ominaisuus Mediaani Mediaani Mediaani Mediaani Element or property Median Median Median Median Hopea (Ag), mg/kg <0,1 0,14 <0,1 0,85 Alumiini (Al), mg/kg 7 880 15 450 8 540 8 860 Arseeni (As), mg/kg <5 7,2 5,3 5,8 Kulta (Au) µg/kg 1,60 2,00 1,50 - Boori (B), mg/kg 10,0 11,5 8,6 5,6 Barium (Ba), mg/kg 42,3 135 53,2 62,8 Beryllium (Be), mg/kg 0,45 0,60 0,42 0,61 Vismutti (Bi), mg/kg 0,48 0,27 0,16 0,38 Hiili (C), % 2,1 2,2 2,2 7,2 Kalsium (Ca), mg/kg 2 190 4 370 3 380 6 155 Kadmium (Cd), mg/kg 0,12 0,19 0,12 0,33 Koboltti (Co), mg/kg 4,4 8,6 5,5 5,3 Kromi (Cr), mg/kg 19,3 48,8 21,7 24,1 Kupari (Cu), mg/kg 27,1 32,0 20,1 30,4 Rauta (Fe), mg/kg 11 300 24 300 13 900 12 350 Elohopea (Hg), mg/kg 0,049 0,050 0,040 0,179 Kalium (K), mg/kg 1 440 3 645 1 770 1 580 Magnesium (Mg), mg/kg 3 180 6 495 3 310 3 470 Mangaani (Mn), mg/kg 120 274 163 3 470 Molybdeeni (Mo), mg/kg 0,75 0,84 0,66 1,2 Natrium (Na), mg/kg 134 216 199 140 Nikkeli (Ni), mg/kg 10,0 20,4 12,1 10,9 Fosfori (P), mg/kg 485 584 470 763 Lyijy (Pb), mg/kg 9,7 15,3 15,2 30,3 Palladium (Pd) µg/kg <1 <1 <1 - Platina (Pt) µg/kg <5 <5 <5 - Rubidium (Rb), mg/kg 13,0 89,2 22,6 21,3 Rikki (S), mg/kg 227 379 232 945 Antimoni (Sb), mg/kg 0,78 0,32 0,25 0,52 Seleeni (Se), mg/kg 0,42 1,3 0,85 0,47 Tina (Sn), mg/kg 4,5 5,1 1,6 3,0 Strontium (Sr), mg/kg 13,2 25,7 14,7 19,6 Torium (Th), mg/kg 2,7 8,5 4,1 2,6 Titaani (Ti), mg/kg 633 1 108 677 628 Tallium (Tl), mg/kg <0,6 <0,6 <0,6 <0,6 Uraani (U), mg/kg 2,6 3,1 2,4 2,6 Vanadiini (V), mg/kg 21,8 45,8 29,4 32,6 Sinkki (Zn), mg/kg 71,6 94,7 60,4 66,6 pH 5,2 5,0 5,7 5,8 Saveksen määrä, % 6,7 28,1 8,9 13,5 Amount of clay fractions Orgaanisen aineksen määrä, % 4,3 2,7 3,8 9,3 Amount of organic matter Näytemäärä 3–7 1–8 9–31 2 Number of samples
56 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet
Kuva 21. Hajontadiagrammi molybdeenipitoisuuksista (< 2 mm:n raesuuruus, AR-uutto) ja orgaanisen aineksen määristä pääkaupunkiseudun täyttömaissa vuosina 2009 ja 2011. Näytemäärä 47 kpl. Fig. 21. Scatter diagram of organic matter content (x-axis) and Mo concentrations (y-axis) (<2 mm size fraction, AR extraction) in man-made ground of the Helsinki Metropolitan Area during 2009 and 2011. The number of samples is 47. Commas are used instead of decimal points.
Kuva 22. Hajontadiagrammi rikkipitoisuuksista (< 2 mm:n raesuuruus, AR-uutto) ja orgaanisen aineksen määristä pääkaupunkiseudun täyttömaissa vuosina 2009 ja 2011. Näytemäärä 47 kpl. Fig. 22. Scatter diagram of organic matter content (x-axis) and S concentrations (y-axis) in man-made ground of the Hel- sinki Metropolitan Area during 2009 and 2011 (<2 mm size fraction, AR extraction). The number of samples is 47. Commas are used instead of decimal points.
57 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster
Kuva 23. Hajontadiagrammi kobolttipitoisuuksista (< 2 mm:n raesuuruus, AR-uutto) ja hienoaineksen määristä pääkau- punkiseudun täyttömaanäytteissä vuosina 2009 ja 2011. Näytemäärä 47 kpl. Fig. 23. Scatter diagram of the clay fraction (x-axis) and Co concentrations (y-axis) (<2 mm size fraction, AR extraction) in man-made ground of the Helsinki Metropolitan Area during 2009 and 2011. The number of samples is 47.
Kuva 24. Hajontadiagrammi vanadiinipitoisuuksista (< 2 mm:n raesuuruus, AR-uutto) ja hienoaineksen määristä pääkaupunkiseudun täyttömaanäytteissä v. 2009 ja 2011. Näytemäärä 47 kpl. Fig. 24. Scatter diagram of the clay fraction (x-axis) and V concentrations (y-axis) in man-made ground of the Helsinki Metropolitan Area during 2009 and 2011 (<2 mm size fraction, AR extraction). The number of samples is 47.
58 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet
Kuva 25. Arseenipitoisuudet pääkaupunkiseudun täyttömaanäytteissä täytön koostumuksen mukaan ryhmiteltynä vuosina 2009 ja 2011 (< 2 mm:n raesuuruus, AR-uutto). Näytemäärät: karkea täyttö 7 kpl, vaihteleva raekoko 31 kpl, hieno täyttö 8 kpl, multa 2 kpl. Vaakaviiva = PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvo 5 mg/kg. Fig. 25. Distribution of arsenic in man-made ground of the Helsinki Metropolitan Area in 2009 and 2011 (<2 mm size fraction, AR extraction). Karkea täyttö = coarse-grained man-made ground (N = 7); vaiht. raekoko = man-made ground with a varying grain size (N = 31); hieno täyttö = fine-grained man-made ground (N = 8); multa = mineral soil rich in organic matter (N = 2). Line = Threshold value 5 mg/kg (Decree 214/2007). Commas are used instead of decimal points.
Kuva 26. Elohopeapitoisuudet pääkaupunkiseudun täyttömaanäytteissä täytön koostumuksen mukaan ryhmiteltynä vuosina 2009 ja 2011 (< 2 mm:n raesuuruus, AR-uutto). Näytemäärät: karkea täyttö 7 kpl, vaihteleva raekoko 31 kpl, hieno täyttö 8 kpl, multa 2 kpl. Vaakaviiva = PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvo 0,5 mg/kg. Fig. 26. Distribution of mercury in man-made ground of the Helsinki Metropolitan Area in 2009 and 2011 (<2 mm size fraction, AR extraction). Karkea täyttö = coarse-grained man-made ground (N = 31); vaiht. raekoko = man-made ground with a varying grain size (N = 31); hieno täyttö = fine-grained man-made ground (N = 8); multa = mineral soil rich in organic matter (N = 2). Line = Threshold value 0.5 mg/kg (Decree 214/2007). Commas are used instead of decimal points.
59 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster
Kuva 27. Lyijypitoisuudet pääkaupunkiseudun täyttömaanäytteissä täytön koostumuksen mukaan ryhmiteltynä vuosina 2009 ja 2011 (< 2 mm:n raesuuruus, AR-uutto). Näytemäärät: karkea täyttö 7 kpl, vaihteleva raekoko 31 kpl, hieno täyttö 8 kpl, multa 2 kpl. Vaakaviiva = PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvo 60 mg/kg. Fig. 27. Distribution of lead in man-made ground of the Helsinki Metropolitan Area in 2009 and 2011 (<2 mm size fraction, AR extraction). Karkea täyttö = coarse-grained man-made ground (N = 31); vaiht. raekoko = man-made ground with a varying grain size (N = 31); hieno täyttö = fine-grained man-made ground (N = 8); multa = mineral soil rich in organic matter (N=2). Line = Threshold value 0.5 mg/kg (Decree 214/2007). Commas are used instead of decimal points.
Yli puolet tutkittujen täyttömaanäytteiden suurimmat vanadiini- ja sinkkipitoisuudet ovat yli arseenipitoisuuksista pääkaupunkiseudulla ylittää PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvojen. PIMA-asetuksessa (VNa 214/2007) arseenille an- Täyttömaissa, joissa raesuuruus vaihtelee, suu- netun kynnysarvon hienorakeisissa täyttömaissa, rimmat analysoidut kadmium-, elohopea-, lyijy-, vaihtelevan raesuuruuden täyttömaissa sekä mul- antimoni- ja sinkkipitoisuudet ylittävät PIMA- taisissa täyttömaissa (taulukot 25 ja 26). Myös kar- asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvot. Taulukos- kearakeisissa täyttömaissa suurimmat pitoisuudet sa 27 on esitetty PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) ylittävät kynnysarvopitoisuuden. Karkearakeisissa kynnysarvojen ylittävien täyttömaanäytteiden ja hienorakeisissa täyttömaanäytteissä suurimmat lukumäärät ja prosentuaaliset osuudet pääkau- kromi-, elohopea- ja lyijypitoisuudet ovat suu- punkiseudulla. Lukumääräisesti eniten ylittyy rempia kuin PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) arseenin kynnysarvo kaikissa maalajiryhmissä. kynnysarvot. Hienorakeisessa täyttömaassa myös
60 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet
Taulukko 26. Täyttömaiden alkuainepitoisuuksien tunnuslukuja pääkaupunkiseudulta vuosina 2009 ja 2011 otetuista näyt- teistä raesuuruusjakauman mukaisesti ryhmiteltynä (< 2 mm:n raesuuruus, AR-uutto) sekä PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvot. Lihavoituna kynnysarvon ylittävät pitoisuudet. Table 26. Chemical composition of man-made ground (<2 mm, AR extraction) in the Helsinki Metropolitan Area in 2009 and 2011. The soil type was observed in the field. Concentrations exceeding the threshold values (Decree 214/2007) are indicated in bold. Commas are used instead of decimal points. Karkearakeinen Hienorakeinen Vaihteleva raesuu- Multainen Kynnys- täyttömaa täyttömaa ruus täyttömaassa täyttömaa arvo Coarse-grained Fine-grained Varying grain size Mineral soil rich in Threshold filling filling filling organic matter value Alkuaine Mediaani Maksimi Mediaani Maksimi Mediaani Maksimi Mediaani Maksimi Element Median Maximum Median Maximum Median Maximum Median Maximum mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg Arseeni (As) <5 7,8 7,2 10,5 5,3 9,1 5,8 6,5 5 Kadmium 0,12 0,66 0,19 3,7 0,12 1,3 0,33 0,48 1 (Cd) Koboltti 4,4 7,1 8,6 16,2 5,5 11,6 5,3 5,8 20 (Co) Kromi (Cr) 19,3 157 48,8 159 21,7 52,4 24,1 27,1 100 Kupari (Cu) 27,1 103 32,0 70,4 20,1 97,3 30,4 37,8 100 Elohopea 0,049 0,515 0,050 0,536 0,040 0,680 0,179 0,312 0,5 (Hg) Nikkeli (Ni) 10,0 19,1 20,4 35,5 12,1 29,6 10,9 11,7 50 Lyijy (Pb) 9,7 238 15,3 74,5 15,2 93,6 30,3 45,6 60 Antimoni 0,78 1,4 0,32 1,5 0,25 2,7 0,52 0,75 2 (Sb) Vanadiini (V) 21,8 38,7 45,8 132 29,4 98,3 32,6 37,8 100 Sinkki (Zn) 71,6 105 94,7 217 60,4 206 66,6 96,2 200 Näytemäärä Number of 7 8 31 2 samples
Taulukko 27. PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvojen ylittävien täyttömaanäytteiden lukumäärät ja prosenttiosuudet pääkaupunkiseudulla vuosina 2009 ja 2011 raesuuruusjakauman mukaisesti ryhmiteltynä. Table 27. Number of samples and % of all samples exceeding the threshold value (Decree 214/2007) in man-made ground in the Helsinki Metropolitan Area in 2009 and 2011. The soil type was observed in the field. Commas are used instead of decimal points. Karkearakeinen Hienorakeinen Vaihteleva Multainen Kynnys- täyttömaa täyttömaa raesuuruus täyttömaa arvo täyttömaassa Coarse-grained Fine-grained Varying grain size Mineral soil rich in Threshold filling filling filling organic matter value Alkuaine Kynnysarvon Kynnysarvon Kynnysarvon Kynnysarvon Element ylityksiä ylityksiä ylityksiä ylityksiä Number of samples Number of samples Number of samples Number of samples exceeding threshold exceeding threshold exceeding threshold exceeding threshold value value value value Kpl / % Kpl / % Kpl / % Kpl / % Number / % Number / % Number / % Number / % Arseeni (As) 3 / 42,9 7 / 87,5 21 /67,7 2 / 100 5 Kadmium (Cd) 0 / 0 1 / 12,5 2 / 6,5 0 / 0 1 Koboltti (Co) 0 / 0 0 / 0 0 / 0 0 / 0 20 Kromi (Cr) 1 / 14,3 1 / 12,5 0 / 0 0 / 0 100 Kupari (Cu) 1 / 14,3 0 / 0 0 / 0 0 / 0 100 Elohopea (Hg) 1 / 14,3 1 / 12,5 2 / 6,5 0 / 0 0,5 Nikkeli (Ni) 0 / 0 0 / 0 0 / 0 0 / 0 50 Lyijy (Pb) 1 / 14,3 2 / 25,0 4 / 12,9 0 / 0 60 Antimoni (Sb) 0 / 0 0 / 0 1 / 3,2 0 / 0 2 Vanadiini (V) 0 / 0 1 / 12,5 0 / 0 0 / 0 100 Sinkki (Zn) 0 / 0 1 / 12,5 1 / 3,2 0 / 0 200 Näytemäärä 7 8 31 2 Number of samples
61 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster
8.3.3. PCB- ja PAH-yhdisteet sekä dioksiinit ja mitattiin pääteiden ja pienten teollisuusalueiden furaanit pääkaupunkiseudun täyttömaissa ympäristöstä. Pääkaupunkiseudun täyttömai- den PAH-yhdisteiden pitoisuudet ovat tätä pie- Pääkaupunkiseudun täyttömaiden orgaanisten nemmät muutamaa yksittäistä kohdetta lukuun yhdisteiden pitoisuudet olivat pääosin pieniä. Tau- ottamatta. Pirkanmaalla Tampereen seudun taa- lukoissa 28–35 on esitetty PAH- ja PCB-yhdistei- jamista pääasiassa puistoista otetuissa pintamaa- den pitoisuudet niistä tutkimuskohteista, joiden näytteissä PAH-yhdisteiden mediaanipitoisuus analyyseissä pitoisuudet olivat yli käytetyn analyy- oli 0,13 mg/kg. simenetelmän määritysrajan. Tutkimuskohteiden PCB-yhdisteiden kokonaispitoisuudet on las- dioksiinien ja furaanien (PCDD/F) pitoisuudet on kettu kongeneerien PCB-28, PCB-52, PCB-101, esitetty taulukoissa 36–40. PCB-118, PCB-153, PCB-138 ja PCB-180 sum- Helsingin Henrik Sohlbergin puistosta otetus- mana. Näitä seitsemää kongeneeria kutsutaan ns. sa näytteessä oli alemman ohjearvon, 30 mg/kg, indikaattorikongeneereiksi (∑PCB7) (Reinikainen ylittävä pitoisuus PAH-yhdisteitä. Samassa tutki- 2007). Summapitoisuuden laskennassa alle ana- muspisteessä myös muutamien yksittäisten PAH- lyysimenetelmän määritysrajan olevat yksittäis- yhdisteiden pitoisuudet ylittivät PIMA-asetuksen ten kongeneerien pitoisuudet on korvattu arvolla, (VNa 214/2007) alemman ohjearvon (taulukko joka on puolet määritysrajasta. PCB-yhdisteiden 29). Yksittäisistä yhdisteistä bentso(a)pyreenin summapitoisuus ylitti PIMA-asetuksen (VNa pitoisuus ylitti kynnysarvon, 15 mg/kg, Helsingin 214/2007) kynnysarvon, 0,1 mg/kg, neljässä Hel- Kyläsaaren (taulukko 30) ja Espoon Malminmäen singin kaupungin alueelta otetussa täyttömaanäyt- (taulukko 31) täyttömaanäytteissä. teessä: Iso-Sarvastolla (taulukko 32), Kontulan PAH-yhdisteiden mediaanipitoisuus pääkau- Kelkkapuistossa (taulukko 33), Pajalahdessa (tau- punkiseudun täyttömailla oli alle käytetyn ana- lukko 33) ja Kyläsaaressa (taulukko 34). lyysimenetelmän määritysrajan 0,25 mg/kg ja PCB-yhdisteiden (∑PCB7) mediaanipitoisuus keskiarvopitoisuus 1,79 mg/kg. Helsingin täyttö- pääkaupunkiseudun täyttömailla on alle kokonais- mailla keskiarvopitoisuus oli 2,59 mg/kg ja mak- pitoisuuden määritysrajan 0,01 mg/kg ja keskiar- simipitoisuus 55,61 mg/kg. Espoon tutkituilla vopitoisuus on 0,03 mg/kg. Helsingin täyttömailla täyttömailla PAH-yhdisteiden keskiarvopitoisuus keskiarvopitoisuus on 0,05 mg/kg ja maksimipi- oli 0,45 mg/kg ja maksimipitoisuus 3,42 mg/kg. toisuus 0,37 mg/kg, Espoossa PCB-yhdisteiden Vantaalla tutkittujen täyttömaiden PAH-yhdis- summapitoisuus oli kaikissa näytteissä alle määri- teiden keskiarvopitoisuus oli alle käytetyn me- tysrajan. Vantaalla keskiarvopitoisuus on alle mää- netelmän määritysrajan ja maksimipitoisuus on ritysrajan ja maksimipitoisuus 0,04 mg/kg. 0,34 mg/kg. Helsingin kaupungin kerrostalojen pihoissa mi- PAH-yhdisteiden pitoisuuksia taajamien pin- neraalimaan PCB-yhdisteiden mediaanipitoisuus, tamaassa on tutkittu esimerkiksi Tampereella 0,06 mg/kg, on täyttömaiden mediaanipitoisuut- (Hatakka et al. 2010a) ja Norjassa Bergenis- ta suurempi (ks. luku 6.3.4). Tampereen seudun sä (Haugland et al. 2008). Bergenissä näytteitä taajamissa PCB-yhdisteiden mediaanipitoisuudet otettiin erityyppisistä ympäristöistä kaupungin olivat alle käytetyn analyysimenetelmän määritys- keskustasta ja lähialueilta. Bergenissä korkein rajan, 0,05 mg/kg (Hatakka et al. 2010a). PAH-yhdisteiden mediaanipitoisuus, 3,20 mg/kg,
62 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet
Taulukko 28. Polyaromaattisten hiilivetyjen eli PAH-yhdisteiden pitoisuuksia Helsingin täyttömaiden pintamaa- näytteissä vuonna 2009. Table 28. Concentrations of PAH compounds in the top layer of man-made soil in Helsinki in 2009. Commas are used instead of decimal points. Yhdiste Munkki- Pornaisten- Palo- Silta- Tattari- Iso- Raja- Kynnys- Compound niemi niemi heinä mäki suo Sarvasto saari arvo Threshold value mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg Naftaleeni <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 1 Napthalene Asenaftyleeni <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 - Acenaphthylene Asenafteeni <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 - Acenaphthene Fluoreeni <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 - Fluorene Fenantreeni 0,22 0,14 0,48 <0,1 0,12 0,43 <0,1 1 Phenanthrene Antraseeni <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 0,10 <0,1 1 Anthracene Fluoranteeni 0,37 0,30 0,65 0,15 0,20 0,75 0,12 1 Fluoranthene Pyreeni 0,27 0,25 0,48 0,12 0,14 0,60 <0,1 - Pyrene Bentso(a)antraseeni 0,15 <0,1 0,18 <0,1 <0,1 0,25 <0,1 1 Benzo(a)anthracene Kryseeni 0,19 0,15 0,31 0,11 0,12 0,26 <0,1 - Chrysene Bentso(b)fluoranteeni 0,14 0,12 0,25 <0,1 <0,1 0,18 <0,1 - Benzo(b)fluoranthene Bentso(k)fluoranteeni 0,10 0,11 0,21 0,10 <0,1 0,21 <0,1 1 Benzo(k)fluoranthene Bentso(a)pyreeni <0,1 <0,1 0,19 <0,1 <0,1 0,14 <0,1 0,2 Benzo(a)pyrene Indeno(1,2,3-c,d)pyreeni <0,25 <0,25 <0,25 <0,25 <0,25 <0,25 <0,25 - Ineno(1,2,3-c,d)pyrene Dibentso(a,h)antraseeni <0,25 <0,25 <0,25 <0,25 <0,25 <0,25 <0,25 - Dibenzo(a,h)anthracene Bentso(g,h,i)peryleeni <0,25 <0,25 <0,25 <0,25 <0,25 <0,25 <0,25 - Benzo(g,h,i)perylene PAH-yhdisteet yhteensä 1,44 1,07 2,75 0,48 0,58 2,92 <0,25 15 Total concentration of PAH compounds
63 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster
Taulukko 29. Polyaromaattisten hiilivetyjen eli PAH-yhdisteiden pitoisuuksia Helsingin täyttömaa-alueiden pintamaanäyt- teissä vuosina 2009 ja 2011. PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvojen ylittävät pitoisuudet on lihavoitu ja alemman ohjearvon ylittävät pitoisuudet harmaalla taustalla. Table 29. Concentrations of PAH compounds in the top layer of man-made soil in Helsinki in 2009 and 2011. The values exceeding the threshold values are indicated in bold and lower guideline values are shaded (Decree 214/2007). Commas are used instead of decimal points. Yhdiste Kontula, Oja- Henrik Bockin Pajamäki Koivu- Kynnysarvo/ Compound Kelkka- puisto Sohlbergin puisto saari Alempi puisto puisto ohjearvo Threshold value/ Lower guideline value mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg Naftaleeni <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 1 / 5 Napthalene Asenaftyleeni <0,1 <0,1 0,47 <0,1 <0,1 <0,1 - Acenaphthylene Asenafteeni <0,1 <0,1 0,13 <0,1 <0,1 <0,1 - Acenaphthene Fluoreeni <0,1 <0,1 0,75 <0,1 <0,1 <0,1 - Fluorene Fenantreeni 0,31 0,18 9,3 0,12 <0,1 <0,1 1 / 5 Phenanthrene Antraseeni <0,1 0,15 2,3 <0,1 <0,1 <0,1 1 / 5 Anthracene Fluoranteeni 0,37 <0,1 12,0 0,42 0,25 0,16 1 / 5 Fluoranthene Pyreeni 0,25 <0,1 9,2 0,36 0,22 0,14 - Pyrene Bentso(a)antraseeni <0,1 <0,1 4,8 0,16 0,12 <0,1 1 / 5 Benzo(a)anthracene Kryseeni 0,16 0,10 4,4 0,16 0,12 <0,1 - Chrysene Bentso(b)fluoranteeni <0,1 <0,1 3,1 0,11 0,15 <0,1 - Benzo(b)fluoranthene Bentso(k)fluoranteeni 0,14 <0,1 3,0 0,14 <0,1 <0,1 1 / 5 Benzo(k)fluoranthene Bentso(a)pyreeni <0,1 <0,1 2,9 0,14 0,10 <0,1 0,2 / 2 Benzo(a)pyrene Indeno(1,2,3-c,d)pyreeni <0,25 <0,25 1,4 <0,25 <0,25 <0,25 - Ineno(1,2,3-c,d)pyrene Dibentso(a,h)antraseeni <0,25 <0,25 0,56 <0,25 <0,25 <0,25 - Dibenzo(a,h)anthracene Bentso(g,h,i)peryleeni <0,25 <0,25 1,3 <0,25 <0,25 <0,25 - Benzo(g,h,i)perylene PAH-yhdisteet yhteensä 1,230 0,43 55,61 1,61 0,96 0,30 15 / 30 Total concentration of PAH compounds
64 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet
Taulukko 30. Polyaromaattisten hiilivetyjen eli PAH-yhdisteiden pitoisuuksia Helsingin täyttömaa-alueiden pintamaanäyt- teissä vuonna 2011. PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvojen ylittävät pitoisuudet on lihavoitu. Table 30. Concentrations of PAH compounds in the top layer of man-made soil in Helsinki in 2011. The values exceeding the threshold values are indicated in bold (Decree 214/2007). Commas are used instead of decimal points. Yhdiste Kyläsaari Kyläsaari Eläintarha Kataja- Porolahti Kynnys- Compound A B nokan arvo Laiva- Threshold puisto value mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg Naftaleeni <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 1 Napthalene Asenaftyleeni <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 - Acenaphthylene Asenafteeni <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 - Acenaphthene Fluoreeni <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 - Fluorene Fenantreeni 0,44 0,19 <0,1 0,55 <0,1 1 Phenanthrene Antraseeni <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 1 Anthracene Fluoranteeni 0,84 0,41 0,11 0,94 0,14 1 Fluoranthene Pyreeni 0,66 0,32 <0,1 0,70 0,11 - Pyrene Bentso(a)antraseeni 0,35 0,17 <0,1 0,29 <0,1 1 Benzo(a)anthracene Kryseeni 0,48 0,18 <0,1 0,39 <0,1 - Chrysene Bentso(b)fluoranteeni 0,40 0,18 <0,1 0,25 <0,1 - Benzo(b)fluoranthene Bentso(k)fluoranteeni 0,33 <0,1 <0,1 0,23 <0,1 1 Benzo(k)fluoranthene Bentso(a)pyreeni 0,30 0,12 <0,1 0,21 <0,1 0,2 Benzo(a)pyrene Indeno(1,2,3-c,d) pyreeni <0,25 <0,25 <0,25 <0,25 <0,25 - Ineno(1,2,3-c,d)pyrene Dibentso(a,h)antra- seeni <0,25 <0,25 <0,25 <0,25 <0,25 - Dibenzo(a,h)anthracene Bentso(g,h,i)peryleeni <0,25 <0,25 <0,25 <0,25 <0,25 - Benzo(g,h,i)perylene PAH-yhdisteet yh- teensä 3,8 1,57 <0,25 3,56 0,25 15 Total concentration of PAH compounds
65 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster
Taulukko 31. Polyaromaattisten hiilivetyjen eli PAH-yhdisteiden pitoisuuksia Espoon ja Vantaan täyttömaa-alueiden pintamaanäytteissä vuonna 2011. PIMA-asetuksessa (VNa 214/2007) annetun kynnysarvon ylittävät pitoisuudet on lihavoitu. Table 31. Concentrations of PAH compounds in the top layer of man-made soil in Espoo and Vantaa in 2011. The values exceeding the threshold values are indicated in bold (Decree 214/2007). Commas are used instead of decimal points. Yhdiste Malminmäki, Matari A, Kynnys- Compound Espoo Vantaa arvo Threshold value mg/kg mg/kg mg/kg Naftaleeni <0,1 <0,1 1 Napthalene Asenaftyleeni <0,1 <0,1 - Acenaphthylene Asenafteeni <0,1 <0,1 - Acenaphthene Fluoreeni <0,1 <0,1 - Fluorene Fenantreeni 0,41 <0,1 1 Phenanthrene Antraseeni <0,1 <0,1 1 Anthracene Fluoranteeni 0,85 0,12 1 Fluoranthene Pyreeni 0,60 0,10 - Pyrene Bentso(a)antraseeni 0,36 <0,1 1 Benzo(a)anthracene Kryseeni 0,41 0,12 - Chrysene Bentso(b)fluoranteeni 0,32 <0,1 - Benzo(b)fluoranthene Bentso(k)fluoranteeni 0,23 <0,1 1 Benzo(k)fluoranthene Bentso(a)pyreeni 0,24 <0,1 0,2 Benzo(a)pyrene Indeno(1,2,3-c,d)pyreeni <0,25 <0,25 - Ineno(1,2,3-c,d)pyrene Dibentso(a,h)antraseeni <0,25 <0,25 - Dibenzo(a,h)anthracene Bentso(g,h,i)peryleeni <0,25 <0,25 - Benzo(g,h,i)perylene PAH-yhdisteet yhteensä Total concentration of 3,42 0,34 15 PAH compounds
66 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet
Taulukko 32. Polyklooratut bifenylit (PCB-yhdisteet) Helsingin Munkkiniemen, Pornaistenniemen, Malminkartanon, Paloheinän, Tattarisuon, Iso-Sarvaston, Rajasaaren ja Koivusaaren täyttömaa-alueiden pintamaanäytteissä vuonna 2009. PIMA-asetuksessa (VNa 214/2007) annetun summapitoisuuden kynnysarvon, 0,1 mg/kg, ylittävät pitoisuudet on lihavoitu. Table 32. Concentrations of PCB compounds in the top layer of man-made soil in Helsinki in 2009. The values exceeding the threshold value, 0.1 mg/kg, are indicated in bold (Decree 214/2007). Commas are used instead of decimal points. Yhdiste Munkki- Por- Malmin- Palo- Tattari- Iso- Raja- Koivu- Congener niemi naisten- kartano heinä suo Sarvasto saari saari niemi mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg PCB-31 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 PCB-28 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 PCB-52 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 0,0046 <0,002 <0,002 <0,002 PCB-101 <0,002 <0,002 0,0041 <0,002 0,044 <0,002 0,0031 <0,002 PCB-77 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 PCB-118 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 0,012 <0,002 <0,002 <0,002 PCB-153 0,0057 0,0033 0,0093 0,0022 0,110 0,0021 0,0037 0,0020 PCB-105 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 0,0038 <0,002 <0,002 <0,002 PCB-138 0,0072 0,0036 0,0095 0,0027 0,110 0,0029 0,0046 0,0030 PCB-126 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 0,0020 <0,002 <0,002 <0,002 PCB-128 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 0,014 <0,002 <0,002 <0,002 PCB-156 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 0,0075 <0,002 <0,002 <0,002 PCB-180 0,0059 0,0023 0,0071 <0,002 0,093 <0,002 0,0027 0,0023 PCB-169 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 0,0090 <0,002 <0,002 <0,002 PCB-170 0,0032 <0,002 0,0038 <0,002 0,055 <0,002 <0,002 <0,002
∑PCB7 0,0228 0,0132 0,033 0,0099 0,007 0,3746 0,01 0,0171
Taulukko 33. Polyklooratut bifenylit (PCB-yhdisteet) Helsingin Kontulan, Vuosaaren, Henrik Sohlbergin puiston, Bockin puiston, Pajamäen, Pajalahden ja Eläintarhan täyttömaa-alueiden pintamaanäytteissä vuosina 2009 ja 2011. PIMA-asetuksessa (VNa 214/2007) annetun summapitoisuuden kynnysarvon, 0,1 mg/kg, ylittävät pitoisuudet on lihavoitu. Table 33. Concentrations of PCB compounds in the top layer of man-made soil in Helsinki in 2009 and 2011. The values exceeding the threshold value, 0.1 mg/kg, are indicated in bold (Decree 214/2007). Commas are used instead of decimal points. Yhdiste Kontula, Vuo- Henrik Bockin Pajamäki Pajalahti Eläin- Congener Kelkka- saari Sohlber- puisto Lautta- tarha puisto gin puisto saari mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg PCB-31 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 PCB-28 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 PCB-52 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 0,0071 <0,002 PCB-101 0,022 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 0,035 <0,002 PCB-77 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 PCB-118 0,0052 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 0,0067 <0,002 PCB-153 0,062 0,0031 0,0023 0,0034 0,0032 0,100 0,0029 PCB-105 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 PCB-138 0,065 0,0033 0,0023 0,0041 0,0043 0,100 0,0037 PCB-126 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 0,0028 <0,002 PCB-128 0,0092 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 0,014 <0,002 PCB-156 0,0045 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 0,0053 <0,002 PCB-180 0,050 <0,002 <0,002 0,0024 0,0025 0,110 0,0025 PCB-169 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 PCB-170 0,030 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 0,053 <0,002
∑PCB7 0,2062 0,0114 0,0096 0,0139 0,014 0,3598 0,0131
67 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster
Taulukko 34. Polyklooratut bifenylit (PCB-yhdisteet) Helsingin Katajanokan Laivapuiston, Kyläsaaren ja Porolahden täyttömaa-alueiden pintamaanäytteissä vuonna 2011. PIMA-asetuksessa (VNa 214/2007) annetun summapitoisuuden kynnysarvon, 0,1 mg/kg, ylittävät pitoisuudet on lihavoitu. Table 34. Concentrations of PCB compounds in the top layer of man-made soil in Helsinki in 2011. The values exceeding the threshold value, 0.1 mg/kg, are indicated in bold (Decree 214/2007). Commas are used instead of decimal points. Yhdiste Katajanokan Kyläsaari A Porolahti Congener Laivapuisto mg/kg mg/kg mg/kg PCB-31 <0,002 0,019 <0,002 PCB-28 <0,002 0,024 <0,002 PCB-52 <0,002 0,015 <0,002 PCB-101 <0,002 0,016 <0,002 PCB-77 <0,002 <0,002 <0,002 PCB-118 0,002 0,0049 <0,002 PCB-153 0,022 0,042 0,0022 PCB-105 <0,002 0,0022 <0,002 PCB-138 0,026 0,051 0,0024 PCB-126 <0,002 <0,002 <0,002 PCB-128 0,0037 0,0067 <0,002 PCB-156 <0,002 0,0028 <0,002 PCB-180 0,0016 0,038 <0,002 PCB-169 <0,002 <0,002 <0,002 PCB-170 0,011 0,023 <0,002
∑PCB7 0,069 0,1909 0,0096
Taulukko 35. Polyklooratut bifenylit (PCB-yhdisteet) Vantaan Kulomäen, Pitkäsuon ja Matarin täyttömaa-alueiden A-pinta- maanäytteissä vuonna 2011. Table 35. Concentrations of PCB compounds in the top layer of man-made soil in Vantaa in 2011. Commas are used instead of decimal points. Yhdiste Kulomäki Pitkäsuo Matari Congener A A A mg/kg mg/kg mg/kg PCB-31 <0,002 <0,002 <0,002 PCB-28 <0,002 <0,002 <0,002 PCB-52 <0,002 <0,002 <0,002 PCB-101 <0,002 0,0056 <0,002 PCB-77 <0,002 <0,002 <0,002 PCB-118 <0,002 <0,002 <0,002 PCB-153 0,0028 0,012 0,0040 PCB-105 <0,002 <0,002 <0,002 PCB-138 0,0034 0,014 0,0055 PCB-126 <0,002 <0,002 <0,002 PCB-128 <0,002 0,0021 <0,002 PCB-156 <0,002 <0,002 <0,002 PCB-180 0,0030 0,0080 <0,002 PCB-169 <0,002 <0,002 <0,002 PCB-170 <0,002 0,0054 <0,002
∑PCB7 0,0132 0,0426 0,0145
68 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet
PCDD/F -yhdisteiden pitoisuudet pääkaupun- WHO-TEQ-ekvivalenttina ilmoitetun PCDD/F- kiseudun täyttömaissa olivat pääosin hyvin pieniä. yhdisteiden kokonaispitoisuuksien mediaani pää- PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvo, kaupunkiseudun täyttömailla on 2,1 pg/g. Helsin- 10 pg/g, ylittyy kolmessa tutkimuspisteessä: Hel- gin kohteilla mediaani on 2,3 pg/g ja maksimi 45 singin Pajalahdessa ja Katajanokan Laivapuis- pg/g, Espoossa vastaavasti 1,8 pg/g ja 3,5 pg/g ja tossa sekä Vantaalla Matarilla (taulukot 36–40). Vantaalla 2,1 pg/g ja 18 pg/g. Pääkaupunkiseudun Kuvassa 28 on esitetty analysoitujen PCDD/F- täyttömaiden PCDD/F-yhdisteiden pitoisuudet kongeneerien pitoisuusjakauma näissä tutkimus- eivät poikkea esimerkiksi Norjassa tehtyjen tut- pisteissä. Jakaumat poikkeavat hieman toisistaan, kimusten kanssa (Andersson et al. 2011). 170 000 mikä kertoo täytön materiaalin alkuperän olevan asukkaan Trondheimissä PCDD/F-yhdisteiden jonkin verran erilainen eri tutkimuskohteissa. mediaanipitoisuus on 1,6 pg/g ja maksimi 14 pg/g, Kongeneeria 1,2,3,4,6,7,8-HeptaCDF, joka on esi- 250 000 asukkaan Bergenissä vastaavasti 2,3 pg/g merkiksi Ky-5-sinistymisenestoaineen tyypillinen ja 19 pg/g sekä teollisuuskaupunki Porsgrunissa PCDD/F-kongeneeri (mm. Isosaari 2004, Ros- 1,3 pg/g ja 40 pg/g. si 2011), on pitoisuudeltaan eniten kaikissa kol- Andersson et al. (2011) ovat tutkimuksissaan messa näytteessä. Ky-5:ssä on myös kongeneeria todenneet, että PCDD/F-yhdisteiden pitoisuu- 1,2,3,6,7,8-HxCDD (Reinikainen 2007), jota on det eivät korreloi maaperän orgaanisen aineksen eniten Katajanokan Laivapuiston näytteessä. Kon- määrän kanssa vaan pitoisuuksiin vaikuttavat lähi- geneeria 2,3,4,7,8-PentaCDF, jota havaitaan kai- ympäristön päästöt ja niiden koostumus. kissa kolmessa näytteessä, on todettu esiintyvän Skandinaviassa myös maaseudulta otetuissa ym- päristönäytteissä (Isosaari 2004).
PCDD/F 20,00 18,00 16,00 14,00 12,00 10,00 pg/g 8,00 Pajalahti, Lauttasaari 6,00 Katajanokan Laivapuisto 44,00 00 Matari A 2,00 0,00
Kuva 28. Eräiden PCDD/F-yhdisteiden pitoisuudet kolmessa pääkaupunkiseudun tutkimuskohteessa vuonna 2011. Fig. 28. Concentrations of selected PCDD/F compounds at three sampling sites in 2011
69 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster
Taulukko 36. PCDD/F-yhdisteiden pitoisuuksia Helsingin täyttömaissa vuonna 2011. PIMA-asetuksessa (VNa 214/2007) an- netun PCDD/F-yhdisteiden WHO:n toksisuusekvivalenttina ilmoitetun summapitoisuuden, 10 pg/g, kynnysarvon ylittävät pitoisuudet on lihavoitu. Table 36. Concentrations of selected PCDD/F compounds in man-made soils in Helsinki in 2011. The values exceeding the threshold value for PCDD and PCDF compounds stated as WHO-TEQ equivalent, 10 pg/g, are indicated in bold (Decree 214/2007). Commas are used instead of decimal points for PCDD/F compound concentrations. Dioksiinit ja furaanit Maunun- Henrik Bockin Falkulla Paja- Paja- Kaivo- Ka- (PCDD/F-yhdisteet) neva Sohlber- puisto mäki lahti, puisto taja- Dioxins and furans gin puisto Lautta- nokan (PCDD/F compounds) saari Laiva- puisto pg/g pg/g pg/g pg/g pg/g pg/g pg/g pg/g 2,3,7,8-TCDD 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 1,2,3,7,8-PeCDD 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 1,2,3,4,7,8-HxCDD 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 1,2,3,6,7,8-HxCDD 0,05 0,029 0,05 0,05 0,45 0,95 0,05 5,4 1,2,3,7,8,9-HxCDD 0,05 0,05 0,05 0,05 0,19 0,51 0,05 1,5 1,2,3,4,6,7,8-HpCDD 0,005 0,005 0,20 0,005 0,35 1,5 0,10 2,4 1,2,3,4,6,7,8,9-OCDD 0,0019 0,0012 0,013 0,00005 0,025 0,15 0,0037 0,1 2,3,7,8-TCDF 0,05 0,11 0,05 0,05 0,05 0,37 0,05 0,9 1,2,3,7,8-PeCDF 0,025 0,026 0,025 0,025 0,078 0,18 0,23 0,41 2,3,4,7,8-PeCDF 0,25 0,53 0,25 0,25 1,1 3,3 2,1 6,3 1,2,3,4,7,8-HxCDF 0,05 0,05 0,05 0,05 0,21 0,9 0,13 3,0 1,2,3,6,7,8-HxCDF 0,05 0,075 0,05 0,05 0,35 1,9 0,12 1,7 2,3,4,6,7,8-HxCDF 0,05 0,05 0,05 0,05 0,97 2,3 0,20 3,6 1,2,3,7,8,9-HxCDF 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 1,2,3,4,6,7,8-HpCDF 0,11 0,10 1,1 0,005 2,4 8,0 0,20 18 1,2,3,4,7,8,9-HpCDF 0,005 0,005 0,005 0,005 0,005 0,005 0,026 0,005 1,2,3,4,6,7,8,9-OCDF 0,00005 0,00005 0,047 0,00005 0,026 0,15 0,0017 0,073 Summa PCDD ja PCDF WHO-TEQ-ekvivalent- teina 1,8 2,1 3,0 1,7 7,3 21 4,4 45 Sum of PCDD and PCDF as WHO-TEQ equivalent
Taulukko 37. PCDD/F-yhdisteiden pitoisuuksia Helsingin täyttömaissa vuonna 2011. Table 37. Concentrations of selected PCDD/F compounds in man-made soils in Helsinki in 2011. Commas are used instead of decimal points for PCDD/F compound concentrations. Dioksiinit ja furaanit Kylä- Kylä- Landbo Vuo- Eläin- Maar- Ylis- Poro- (PCDD/F-yhdisteet) saari A saari B saari tarha lahti kylä lahti Dioxins and furans (PCDD/F compounds) pg/g pg/g pg/g pg/g pg/g pg/g pg/g pg/g 2,3,7,8-TCDD 0,5 0,5 0,5 0,5 0,78 0,5 0,5 0,5 1,2,3,7,8-PeCDD 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 1,2,3,4,7,8-HxCDD 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 1,2,3,6,7,8-HxCDD 0,19 0,05 0,05 0,05 0,25 0,05 0,05 0,05 1,2,3,7,8,9-HxCDD 0,22 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 1,2,3,4,6,7,8-HpCDD 0,3 0,079 0,005 0,005 0,18 0,005 0,005 0,005 1,2,3,4,6,7,8,9-OCDD 0,02 0,0035 0,0022 0,0038 0,0084 0,00005 0,0049 0,0058 2,3,7,8-TCDF 0,38 0,05 0,05 0,05 0,16 0,05 0,05 0,05 1,2,3,7,8-PeCDF 0,081 0,025 0,025 0,025 0,061 0,025 0,025 0,025 2,3,4,7,8-PeCDF 2,6 0,25 0,25 0,25 1,0 0,25 0,25 0,25 1,2,3,4,7,8-HxCDF 0,45 0,05 0,05 0,05 0,16 0,05 0,05 0,05 1,2,3,6,7,8-HxCDF 0,24 0,05 0,05 0,05 0,15 0,05 0,05 0,05 2,3,4,6,7,8-HxCDF 0,24 0,05 0,05 0,05 0,29 0,05 0,05 0,05 1,2,3,7,8,9-HxCDF 0,72 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 1,2,3,4,6,7,8-HpCDF 1,1 0,76 0,12 0,37 0,59 0,043 0,15 0,15 1,2,3,4,7,8,9-HpCDF 0,005 0,005 0,005 0,005 0,005 0,005 0,005 0,005 1,2,3,4,6,7,8,9-OCDF 0,012 0,005 0,003 0,0083 0,0065 0,00005 0,0021 0,00005 Summa PCDD ja PCDF WHO-TEQ-ekvivalent- teina 7,5 2,5 1,8 2,1 4,3 1,7 1,8 1,8 Sum of PCDD and PCDF as WHO-TEQ equivalent
70 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet
Taulukko 38. PCDD/F-yhdisteiden pitoisuuksia Espoon täyttömaissa vuonna 2011. Table 38. Concentrations of selected PCDD/F compounds in man-made soils in Espoo in 2011. Commas are used instead of decimal points for PCDD/F compound concentrations. Dioksiinit ja furaanit Kuttu- Matin- Friisilän- Puolar- Malmin- Olarin- (PCDD/F-yhdisteet) lampi kylä tie metsä mäki niitty Dioxins and furans (PCDD/F compounds) pg/g pg/g pg/g pg/g pg/g pg/g 2,3,7,8-TCDD 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 1,2,3,7,8-PeCDD 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 1,2,3,4,7,8-HxCDD 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 1,2,3,6,7,8-HxCDD 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 1,2,3,7,8,9-HxCDD 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 1,2,3,4,6,7,8-HpCDD 0,005 0,005 0,005 0,005 0,093 0,005 1,2,3,4,6,7,8,9-OCDD 0,00005 0,0023 0,0077 0,00005 0,0071 0,0099 2,3,7,8-TCDF 0,05 0,05 0,05 0,05 0,059 0,05 1,2,3,7,8-PeCDF 0,025 0,025 0,025 0,025 0,025 0,025 2,3,4,7,8-PeCDF 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 1,2,3,4,7,8-HxCDF 0,05 0,05 0,05 0,05 0,055 0,05 1,2,3,6,7,8-HxCDF 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 2,3,4,6,7,8-HxCDF 0,05 0,05 0,40 0,05 0,093 0,05 1,2,3,7,8,9-HxCDF 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 1,2,3,4,6,7,8-HpCDF 0,11 0,50 0,28 0,005 0,27 0,087 1,2,3,4,7,8,9-HpCDF 0,005 0,005 0,005 0,005 0,005 0,005 1,2,3,4,6,7,8,9-OCDF 0,0041 0,023 0,003 0,00005 0,0022 0,0016 Summa PCDD ja PCDF WHO-TEQ-ekvivalent- teina 1,8 2,2 2,3 1,7 2,1 1,8 Sum of PCDD and PCDF as WHO-TEQ equivalent
Taulukko 39. PCDD/F-yhdisteiden pitoisuuksia Espoon täyttömaissa vuonna 2011. Table 39. Concentrations of selected PCDD/F compounds in man-made soils in Espoo in 2011. Commas are used instead of decimal points for PCDD/F compound concentrations. Dioksiinit ja furaanit Kulma- Ämmäs- Ämmäs- Rajanummi (PCDD/F-yhdisteet) korpi suo A suo B Dioxins and furans (PCDD/F compounds) pg/g pg/g pg/g pg/g 2,3,7,8-TCDD 0,5 0,5 0,5 0,5 1,2,3,7,8-PeCDD 0,5 0,5 0,5 0,5 1,2,3,4,7,8-HxCDD 0,05 0,05 0,05 0,05 1,2,3,6,7,8-HxCDD 0,05 0,05 0,05 0,05 1,2,3,7,8,9-HxCDD 0,05 0,05 0,05 0,05 1,2,3,4,6,7,8-HpCDD 0,005 0,005 0,19 0,005 1,2,3,4,6,7,8,9-OCDD 0,00005 0,00005 0,012 0,00005 2,3,7,8-TCDF 0,05 0,05 0,05 0,05 1,2,3,7,8-PeCDF 0,025 0,025 0,053 0,025 2,3,4,7,8-PeCDF 0,25 0,25 0,40 0,25 1,2,3,4,7,8-HxCDF 0,05 0,05 0,15 0,05 1,2,3,6,7,8-HxCDF 0,05 0,05 0,24 0,05 2,3,4,6,7,8-HxCDF 0,05 0,05 0,26 0,05 1,2,3,7,8,9-HxCDF 0,05 0,05 0,05 0,05 1,2,3,4,6,7,8-HpCDF 0,10 0,071 0,97 0,13 1,2,3,4,7,8,9-HpCDF 0,005 0,005 0,005 0,005 1,2,3,4,6,7,8,9-OCDF 0,00005 0,00005 0,011 0,00005 Summa PCDD ja PCDF WHO-TEQ-ekvivalent- teina 1,8 1,8 3,5 1,8 Sum of PCDD and PCDF as WHO-TEQ equivalent
71 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster
Taulukko 40. PCDD/F-yhdisteiden pitoisuuksia Vantaan täyttömaissa vuonna 2011. Table 40. Concentrations of selected PCDD/F compounds in man-made soils in Vantaa in 2011. Commas are used instead of decimal points for PCDD/F compound concentrations. Dioksiinit ja furaanit Kulo- Kulo- Pitkäsuo Pitkäsuo Matari Matari Matari (PCDD/F-yhdisteet) mäki A mäki B A B A B C Dioxins and furans pg/g pg/g pg/g pg/g pg/g pg/g pg/g (PCDD/F compounds) 2,3,7,8-TCDD 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 1,2,3,7,8-PeCDD 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 1,2,3,4,7,8-HxCDD 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 1,2,3,6,7,8-HxCDD 0,05 0,05 0,05 0,05 0,59 0,05 0,05 1,2,3,7,8,9-HxCDD 0,05 0,05 0,05 0,05 0,48 0,05 0,05 1,2,3,4,6,7,8-HpCDD 0,065 0,082 0,005 0,005 1,6 0,005 0,005 1,2,3,4,6,7,8,9-OCDD 0,0061 0,0034 0,00005 0,00005 0,083 0,00005 0,00005 2,3,7,8-TCDF 0,05 0,05 0,05 0,05 0,31 0,05 0,05 1,2,3,7,8-PeCDF 0,025 0,025 0,025 0,025 0,11 0,025 0,025 2,3,4,7,8-PeCDF 0,25 0,25 0,25 0,25 1,7 0,25 0,25 1,2,3,4,7,8-HxCDF 0,05 0,05 0,05 0,05 0,58 0,05 0,05 1,2,3,6,7,8-HxCDF 0,05 0,05 0,05 0,05 0,58 0,05 0,05 2,3,4,6,7,8-HxCDF 0,05 0,05 0,05 0,05 6,9 0,05 0,05 1,2,3,7,8,9-HxCDF 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 1,2,3,4,6,7,8-HpCDF 0,58 0,97 0,30 0,005 4,0 0,097 0,13 1,2,3,4,7,8,9-HpCDF 0,005 0,005 0,005 0,005 0,005 0,005 0,005 1,2,3,4,6,7,8,9-OCDF 0,0055 0,011 0,00005 0,00005 0,064 0,00005 0,00005 Summa PCDD ja PCDF WHO-TEQ-ekvivalent- teina 2,3 2,7 2,0 1,7 18 1,8 1,8 Sum of PCDD and PCDF as WHO-TEQ equivalent
9 Yhteenveto
9.1 Maalajien väliset erot
Pääkaupunkiseudun taustapitoisuusselvitykset on den eloperäisessä pintakerroksessa (humuksessa) tehty useassa eri vaiheessa ja näytteenottopaikko- antimonipitoisuudet ylittivät kynnysarvon 22 %:ssa jen valinta- ja luokitteluperusteet ovat olleet erilai- Helsingin näytteistä ja 18 %:ssa Vantaan näyt- set eri hankkeissa. Tietoa on ryhmitelty vertailu- teistä. Mineraalimaassa kynnysarvoa suurempia kelpoiseen muotoon taulukoissa 41–51. Aineisto taustapitoisuuksia oli vain 1 %:ssa Helsingin luon- on jaoteltu maankäytön ja maalajin perusteella. nonmaiden hiekkamaanäytteistä, 8 %:ssa Vantaan Yleistetyt maankäyttömuodot ovat luonnonmaat, luonnonmaiden savi- ja silttinäytteistä ja 2 %:ssa kaupunkimaiset puistot, pihat ja täyttömaat. Kes- Helsingin moreeninäytteistä. Lisäksi kynnysarvoa keiset maalajiryhmät ovat eloperäiset pintamaat suurempia antimonipitoisuuksia mitattiin 3 %:ssa (humus, multa); hiekka ja sora; moreeni sekä savi täyttömaanäytteistä. ja siltti. Täyttömaat on jaettu mineraaliaineksen Moreenin keskimääräinen arseenipitoisuus raekokokoostumuksen mukaan karkeisiin ja hie- Suomessa on noin 3 mg/kg (Koljonen 1992). Pää- nojakoisiin täyttömaihin sekä sellaisiin täyttömai- kaupunkiseutu kuuluu valtakunnallisessa tausta- hin, joilla on vaihteleva raekoko. pitoisuusrekisterissä Etelä-Suomen arseenipro- Antimonin taustapitoisuudet ovat pääkaupun- vinssiin (Jarva et al. 2010; http://www.geo.fi/tapir), kiseudun maaperässä yleensä pienempiä kuin jonka alueella arseenin taustapitoisuus on useissa PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvo, maalajeissa suurempi kuin PIMA-asetuksen (VNa 2 mg/kg (taulukko 41). Ainoastaan luonnonmai- 214/2007) kynnysarvo arseenille. Siten kynnys-
72 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet arvo, 5 mg/kg, on usein liian pieni pääkaupunki- sa (savi, siltti). Kromin PIMA-asetuksen (VNa seudun maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistus- 214/2007) kynnysarvo, 100 mg/kg, ylittyi kui- tarpeen arviointiin. Taulukon 42 mukaan kynnys- tenkin vain kahdessa täyttömaanäytteessä 48:sta arvo ylittyy suuressa osassa luonnonmailta ote- (taulukko 46). Myös kuparin suurimmat keski- tuissa maaperänäytteissä. Arseenipitoisuudet ovat määräiset pitoisuudet mitattiin savi- ja silttimaa- usein kynnysarvoa suuremmat sekä eloperäisissä näytteistä. Kuparin kynnysarvo, 100 mg/kg, ylittyi että mineraalisissa maalajeissa. Kynnysarvoa suu- vain kahdessa karkealajitteisessa täyttömaanäyt- remmat pitoisuudet ovat tavallisia myös täyttö- teessä (taulukko 47). maissa. PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvo Taulukon 43 mukaan elohopean PIMA-ase- lyijylle, 60 mg/kg, ylittyi useimmiten luonnonmai- tuksen (VNa 214/2007) kynnysarvo, 0,5 mg/kg, den ja puistojen eloperäisessä pintakerroksessa ylittyy useimmiten puistojen eloperäisessä pinta- (taulukko 48). Maaperän orgaaninen aines sitoo kerroksessa. Kynnysarvoa suurempia pitoisuuksia itseensä lyijyä. Mineraalimaassa kynnysarvoa suu- esiintyy myös Helsingin luonnonmaiden humus- rempia lyijypitoisuuksia oli useimmiten Vantaan kerroksessa. Elohopea sitoutuu helposti maaperän maaperässä moreenissa ja savi- ja silttimailla. Li- orgaaniseen ainekseen. Mineraalisissa maalajeissa säksi useiden täyttömaiden lyijypitoisuudet olivat kynnysarvoa suurempia elohopeapitoisuuksia oli suurempia kuin kynnysarvo. Helsingin luonnonmaiden ja puistojen hiekka- Nikkelipitoisuus oli keskimääräistä suurempi maissa. Myös muutaman täyttömaanäytteen elo- hienojakoisissa mineraalisissa maalajeissa (savi, hopeapitoisuus oli kynnysarvoa suurempi. siltti). PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnys- PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvo arvo nikkelille, 50 mg/kg, ylittyi vain kahdessa kadmiumille, 1 mg/kg, ylittyi useimmin täyttö- näytteessä (taulukko 49). Myös sinkin suurimmat maanäytteissä. Noin 1 %:ssa Helsingin luonnon- keskimääräiset pitoisuudet olivat hienojakoisis- maiden humuskerroksen ja hiekkamaiden näyt- sa mineraalisissa maalajeissa (savi, siltti). Kyn- teistä oli kynnysarvoa suurempia kadmiumin nysarvon, 200 mg/kg, ylityksiä oli vain Helsingin pitoisuuksia (taulukko 44). luonnonmaiden ja puistojen eloperäisessä pinta- Koboltin pitoisuus ylitti PIMA-asetuksen (VNa kerroksessa ja joissakin täyttömaanäytteissä (tau- 214/2007) kynnysarvon, 20 mg/kg, useimmiten lukko 50). Espoon luonnonmaiden savi- ja moreeninäytteis- Vanadiinin PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) sä. Muutamia kynnysarvoa suurempia kobolttipi- kynnysarvo, 100 mg/kg, ylittyi vain muutamassa toisuuksia havaittiin myös Helsingin savi- ja hiek- savimaan näytteessä Espoossa ja hienojakoisten kamailla (taulukko 45). täytemaiden näytteessä. Suurimmat keskimääräi- Keskimääräiset kromipitoisuudet ovat suu- set vanadiinipitoisuudet olivat luonnonmaiden ja rimmat hienojakoisissa mineraalisissa maalajeis- puistojen savi- ja silttimaanäytteissä (taulukko 51).
73 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster
Taulukko 41. Maaperän antimonipitoisuuksien mediaaniarvot (< 2 mm:n raesuuruus, AR-uutto), PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvo ja kynnysarvoa suurempien pitoisuuksien osuus näytteistä maankäyttömuodoittain ja maalajeittain Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla. Table 41. Median values of antimony concentrations (<2 mm size fraction, AR extraction), threshold value (Decree 214/2007) and % of samples exceeding the threshold value in various land-use classes and soil types in Espoo, Helsinki and Vantaa. Commas are used instead of decimal points. Antimoni Näytemäärä Mediaani Kynnysarvo Kynnysarvon ylityksiä Antimony (Sb) Number of Median Threshold value Samples exceeding samples threshold value mg/kg mg/kg % Luonnonmaat, eloperäinen pintakerros Natural soils, biogenic topsoil Espoo 28 0,4 2 0 Helsinki 207 1 2 22 Vantaa 11 1 2 18 Luonnonmaat, hiekka ja sora Natural soils, sand and gravel Espoo 6 0,04 2 (0) Helsinki 131 1 2 1 Vantaa 2 1 2 (0) Luonnonmaat, savi ja siltti Natural soils, clay and silt Espoo 12 0,4 2 0 Helsinki 21 1 2 0 Vantaa 12 1 2 8 Luonnonmaat, moreeni Natural soils,till Espoo 22 0,3 2 0 Helsinki 53 1 2 2 Vantaa 2 1 2 (0) Puistot, eloperäinen pintakerros Parks, biogenic topsoil Helsinki 8 0,5 2 (0) Puistot, hiekka ja sora Parks, sand and gravel Espoo 1 0,05 2 (0) Helsinki 5 0,5 2 (0) Puistot, savi ja siltti Parks, clay and silt Espoo 1 0,26 2 (0) Puistot, vaihteleva maalaji Parks, varying soil type Espoo 4 0,18 2 (0) Pihat, vaihteleva maalaji Yards, varying soil type Espoo 24 0,19 2 0 Helsinki 50 1 2 0 Täyttömaat, multa Man-made fill, mineral soil rich in organic matter Pääkaupunkiseutu Helsinki Metropolitan Area 2 0,5 2 (0) Täyttömaat, karkea raekoko Man-made fill, coarse grain size Pääkaupunkiseutu Helsinki Metropolitan Area 7 0,8 2 (0) Täyttömaat, vaihteleva raekoko Man-made fill, varying grain size Pääkaupunkiseutu Helsinki Metropolitan Area 31 0,25 2 3 Täyttömaat, hieno raekoko Man-made fill, fine grain size Pääkaupunkiseutu Helsinki Metropolitan Area 8 0,3 2 (0)
74 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet
Taulukko 42. Maaperän arseenipitoisuuksien mediaaniarvot (< 2 mm:n raesuuruus, AR-uutto), PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvo ja kynnysarvoa suurempien pitoisuuksien osuus näytteistä maankäyttömuodoittain ja maalajeittain Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla. PIMA-asetuksessa (VNa 214/2007) annetun kynnysarvon ylittävät mediaanipitoisuudet on lihavoitu. Table 42. Median values of arsenic concentrations (<2 mm size fraction, AR extraction), threshold value (Decree 214/2007) and % of samples exceeding the threshold value in various land-use classes and soil types in Espoo, Helsinki and Vantaa. Concentrations exceeding the threshold values (Decree 214/2007) are indicated in bold. Commas are used instead of decimal points. Arseeni Näytemäärä Mediaani Kynnysarvo Kynnysarvon ylityksiä Arsenic (As) Number of Median Threshold value Samples exceeding samples threshold value mg/kg mg/kg % Luonnonmaat, eloperäinen pinta- kerros Natural soils, biogenic topsoil Espoo 28 1,7 5 4 Helsinki 232 3 5 16 Vantaa 11 3 5 0 Luonnonmaat, hiekka ja sora Natural soils, sand and gravel Espoo 6 2,2 5 (0) Helsinki 148 3 5 16 Vantaa 2 3,2 5 (0) Luonnonmaat, savi ja siltti Natural soils, clay and silt Espoo 12 8,1 5 83 Helsinki 24 5 5 46 Vantaa 12 5,5 5 75 Luonnonmaat, moreeni Natural soils,till Espoo 22 3,6 5 23 Helsinki 55 4 5 27 Vantaa 2 3,4 5 (0) Puistot, eloperäinen pintakerros Parks, biogenic topsoil Helsinki 19 4,7 5 0 Puistot, hiekka ja sora Parks, sand and gravel Espoo 1 4,67 5 (0) Helsinki 12 3,3 5 17 Puistot, savi ja siltti Parks, clay and silt Espoo 1 9,79 5 (100) Helsinki 3 3,3 5 (0) Puistot, vaihteleva maalaji Parks, varying soil type Espoo 4 4,9 5 (50) Pihat, vaihteleva maalaji Yards, varying soil type Espoo 24 5,3 5 58 Helsinki 50 3,3 5 12 Täyttömaat, multa Man-made fill, mineral soil rich in organic matter Pääkaupunkiseutu Helsinki Metropolitan Area 2 5,8 5 (100) Täyttömaat, karkea raekoko Man-made fill, coarse grain size Pääkaupunkiseutu Helsinki Metropolitan Area 7 2,8 5 (29) Täyttömaat, vaihteleva raekoko Man-made fill, varying grain size Pääkaupunkiseutu Helsinki Metropolitan Area 31 5,3 5 68 Täyttömaat, hieno raekoko Man-made fill, fine grain size Pääkaupunkiseutu Helsinki Metropolitan Area 8 7,2 5 (88)
75 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster
Taulukko 43. Maaperän elohopeapitoisuuksien mediaaniarvot, PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvo ja kynnysarvoa suurempien pitoisuuksien osuus näytteistä maankäyttömuodoittain ja maalajeittain Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla. Table 43. Median values of mercury concentrations (<2 mm size fraction, AR extraction), threshold value (Decree 214/2007) and % of samples exceeding the threshold value in various land-use classes and soil types in Espoo, Helsinki and Vantaa. Commas are used instead of decimal points. Elohopea Näytemäärä Mediaani Kynnysarvo Kynnysarvon ylityksiä Mercury (Hg) Number of Median Threshold value Samples exceeding samples threshold value mg/kg mg/kg % Luonnonmaat, eloperäinen pintakerros Natural soils, biogenic topsoil Espoo 28 0,15 0,5 0 Helsinki 232 0,2 0,5 6 Vantaa 11 0,11 0,5 0 Luonnonmaat, hiekka ja sora Natural soils, sand and gravel Espoo 6 0,013 0,5 (0) Helsinki 148 0,05 0,5 2 Vantaa 2 0,05 0,5 (0) Luonnonmaat, savi ja siltti Natural soils, clay and silt Espoo 12 0,042 0,5 0 Helsinki 24 0,05 0,5 0 Vantaa 12 0,05 0,5 0 Luonnonmaat, moreeni Natural soils,till Espoo 22 0,023 0,5 0 Helsinki 55 0,05 0,5 0 Vantaa 2 0,05 0,5 (0) Puistot, eloperäinen pintakerros Parks, biogenic topsoil Helsinki 19 0,29 0,5 21 Puistot, hiekka ja sora Parks, sand and gravel Espoo 1 0,005 0,5 (0) Helsinki 12 0,15 0,5 8 Puistot, savi ja siltti Parks, clay and silt Espoo 1 0,038 0,5 (0) Helsinki 3 0,25 0,5 (0) Puistot, vaihteleva maalaji Parks, varying soil type Espoo 4 0,035 0,5 (0) Pihat, vaihteleva maalaji Yards, varying soil type Espoo 24 0,018 0,5 0 Helsinki 50 0,05 0,5 0 Täyttömaat, multa Man-made fill, mineral soil rich in organic matter Pääkaupunkiseutu Helsinki Metropolitan Area 2 0,18 0,5 (0) Täyttömaat, karkea raekoko Man-made fill, coarse grain size Pääkaupunkiseutu Helsinki Metropolitan Area 7 0,049 0,5 (14) Täyttömaat, vaihteleva raekoko Man-made fill, varying grain size Pääkaupunkiseutu Helsinki Metropolitan Area 31 0,04 0,5 6 Täyttömaat, hieno raekoko Man-made fill, fine grain size Pääkaupunkiseutu Helsinki Metropolitan Area 8 0,05 0,5 (12)
76 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet
Taulukko 44. Maaperän kadmiumpitoisuuksien mediaaniarvot (< 2 mm:n raesuuruus, AR-uutto), PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvo ja kynnysarvoa suurempien pitoisuuksien osuus näytteistä maankäyttömuodoittain ja maalajeittain Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla. Table 44. Median values of cadmium concentrations (<2 mm size fraction, AR extraction), threshold value (Decree 214/2007) and % of samples exceeding the threshold value in various land-use classes and soil types in Espoo, Helsinki and Vantaa. Commas are used instead of decimal points. Kadmium Näytemäärä Mediaani Kynnysarvo Kynnysarvon ylityksiä Cadmium (Cd) Number of Median Threshold value Samples exceeding samples threshold value mg/kg mg/kg % Luonnonmaat, eloperäinen pintakerros Natural soils, biogenic topsoil Espoo 28 0,41 1 0 Helsinki 232 0,3 1 1 Vantaa 28 0,3 1 0 Luonnonmaat, hiekka ja sora Natural soils, sand and gravel Espoo 6 0,06 1 (0) Helsinki 148 0,1 1 1 Vantaa 4 0,06 1 (0) Luonnonmaat, savi ja siltti Natural soils, clay and silt Espoo 12 0,21 1 (0) Helsinki 24 0,2 1 0 Vantaa 12 0,24 1 0 Luonnonmaat, moreeni Natural soils,till Espoo 22 0,08 1 (0) Helsinki 55 0,1 1 0 Vantaa 12 0,16 1 0 Puistot, eloperäinen pintakerros Parks, biogenic topsoil Helsinki 19 0,3 1 0 Puistot, hiekka ja sora Parks, sand and gravel Espoo 1 0,05 1 (0) Helsinki 12 0,1 1 0 Puistot, savi ja siltti Parks, clay and silt Espoo 1 0,27 1 (0) Helsinki 3 0,1 1 (0) Puistot, vaihteleva maalaji Parks, varying soil type Espoo 4 0,14 1 (0) Pihat, vaihteleva maalaji Yards, varying soil type Espoo 24 0,12 1 (0) Helsinki 50 0,2 1 0 Täyttömaat, multa Man-made fill, mineral soil rich in organic matter Pääkaupunkiseutu Helsinki Metropolitan Area 2 0,33 1 (0) Täyttömaat, karkea raekoko Man-made fill, coarse grain size Pääkaupunkiseutu Helsinki Metropolitan Area 7 0,12 1 (0) Täyttömaat, vaihteleva raekoko Man-made fill, varying grain size Pääkaupunkiseutu Helsinki Metropolitan Area 31 0,12 1 6 Täyttömaat, hieno raekoko Man-made fill, fine grain size Pääkaupunkiseutu Helsinki Metropolitan Area 8 0,19 1 (12)
77 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster
Taulukko 45. Maaperän kobolttipitoisuuksien mediaaniarvot (< 2 mm:n raesuuruus, AR-uutto), PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvo ja kynnysarvoa suurempien pitoisuuksien osuus näytteistä maankäyttömuodoittain ja maalajeittain Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla. Table 45. Median values of cobalt concentrations (<2 mm size fraction, AR extraction), threshold value (Decree 214/2007) and % of samples exceeding the threshold value in various land-use classes and soil types in Espoo, Helsinki and Vantaa. Commas are used instead of decimal points. Koboltti Näytemäärä Mediaani Kynnysarvo Kynnysarvon ylityksiä Cobalt (Co) Number of Median Threshold value Samples exceeding samples threshold value mg/kg mg/kg % Luonnonmaat, eloperäinen pintakerros Natural soils, biogenic topsoil Espoo 28 1,5 20 0 Helsinki 232 2 20 1 Vantaa 11 2,5 20 0 Luonnonmaat, hiekka ja sora Natural soils, sand and gravel Espoo 6 2,4 20 0 Helsinki 148 2 20 1 Vantaa 2 1,3 20 (0) Luonnonmaat, savi ja siltti Natural soils, clay and silt Espoo 12 16 20 25 Helsinki 24 11 20 4 Vantaa 12 9,5 20 0 Luonnonmaat, moreeni Natural soils,till Espoo 22 4,4 20 5 Helsinki 55 2 20 0 Vantaa 2 2,5 20 (0) Puistot, eloperäinen pintakerros Parks, biogenic topsoil Helsinki 19 4,5 20 0 Puistot, hiekka ja sora Parks, sand and gravel Espoo 1 4,3 20 (0) Helsinki 12 3 20 0 Puistot, savi ja siltti Parks, clay and silt Espoo 1 13,9 20 (0) Helsinki 3 4,1 20 0 Puistot, vaihteleva maalaji Parks, varying soil type Espoo 4 6,5 20 (0) Pihat, vaihteleva maalaji Yards, varying soil type Espoo 24 5,2 20 0 Helsinki 50 4,1 20 0 Täyttömaat, multa Man-made fill, mineral soil rich in organic matter Pääkaupunkiseutu Helsinki Metropolitan Area 2 5,2 20 (0) Täyttömaat, karkea raekoko Man-made fill, coarse grain size Pääkaupunkiseutu Helsinki Metropolitan Area 7 4,4 20 (0) Täyttömaat, vaihteleva raekoko Man-made fill, varying grain size Pääkaupunkiseutu Helsinki Metropolitan Area 31 5,5 20 0 Täyttömaat, hieno raekoko Man-made fill, fine grain size Pääkaupunkiseutu Helsinki Metropolitan Area 8 8,6 20 (0)
78 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet
Taulukko 46. Maaperän kromipitoisuuksien mediaaniarvot (< 2 mm:n raesuuruus, AR-uutto), PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvo ja kynnysarvoa suurempien pitoisuuksien osuus näytteistä maankäyttömuodoittain ja maalajeittain Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla. Table 46. Median values of chromium concentrations (<2 mm size fraction, AR extraction), threshold value (Decree 214/2007) and % of samples exceeding the threshold value in various land-use classes and soil types in Espoo, Helsinki and Vantaa. Commas are used instead of decimal points. Kromi Näytemäärä Mediaani Kynnysarvo Kynnysarvon ylityksiä Chromium (Cr) Number of Median Threshold value Samples exceeding samples threshold value mg/kg mg/kg % Luonnonmaat, eloperäinen pintakerros Natural soils, biogenic topsoil Espoo 28 6,8 100 0 Helsinki 232 11 100 0 Vantaa 28 11,5 100 0 Luonnonmaat, hiekka ja sora Natural soils, sand and gravel Espoo 6 5,4 100 (0) Helsinki 148 12 100 0 Vantaa 4 15 100 (0) Luonnonmaat, savi ja siltti Natural soils, clay and silt Espoo 12 57 100 0 Helsinki 24 56 100 0 Vantaa 12 66 100 8 Luonnonmaat, moreeni Natural soils,till Espoo 22 11,6 100 0 Helsinki 55 19 100 0 Vantaa 2 15,5 100 (0) Puistot, eloperäinen pintakerros Parks, biogenic topsoil Helsinki 19 33 100 0 Puistot, hiekka ja sora Parks, sand and gravel Espoo 1 12,4 100 (0) Helsinki 12 18 100 0 Puistot, savi ja siltti Parks, clay and silt Espoo 1 48,2 100 (0) Helsinki 3 16 100 (0) Puistot, vaihteleva maalaji Parks, varying soil type Espoo 4 21,8 100 (0) Pihat, vaihteleva maalaji Yards, varying soil type Espoo 24 16 100 0 Helsinki 50 21 100 0 Täyttömaat, multa Man-made fill, mineral soil rich in organic matter Pääkaupunkiseutu Helsinki Metropolitan Area 2 24 100 (0) Täyttömaat, karkea raekoko Man-made fill, coarse grain size Pääkaupunkiseutu Helsinki Metropolitan Area 7 19,3 100 (14) Täyttömaat, vaihteleva raekoko Man-made fill, varying grain size Pääkaupunkiseutu Helsinki Metropolitan Area 31 21,7 100 0 Täyttömaat, hieno raekoko Man-made fill, fine grain size Pääkaupunkiseutu Helsinki Metropolitan Area 8 48,8 100 (12)
79 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster
Taulukko 47. Maaperän kuparipitoisuuksien mediaaniarvot (< 2 mm:n raesuuruus, AR-uutto), PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvo ja kynnysarvoa suurempien pitoisuuksien osuus näytteistä maankäyttömuodoittain ja maalajeittain Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla. Table 47. Median values of copper concentrations (<2 mm size fraction, AR extraction), threshold value (Decree 214/2007) and % of samples exceeding the threshold value in various land-use classes and soil types in Espoo, Helsinki and Vantaa. Commas are used instead of decimal points. Kupari Näytemäärä Mediaani Kynnysarvo Kynnysarvon ylityksiä Copper (Cu) Number of Median Threshold value Samples exceeding samples threshold value mg/kg mg/kg % Luonnonmaat, eloperäinen pintakerros Natural soils, biogenic topsoil Espoo 28 11,9 100 0 Helsinki 232 15 100 0 Vantaa 28 13 100 0 Luonnonmaat, hiekka ja sora Natural soils, sand and gravel Espoo 6 1,4 100 0 Helsinki 148 6 100 0 Vantaa 4 3,6 100 0 Luonnonmaat, savi ja siltti Natural soils, clay and silt Espoo 12 26 100 0 Helsinki 24 22 100 0 Vantaa 12 24 100 0 Luonnonmaat, moreeni Natural soils,till Espoo 22 3,1 100 0 Helsinki 55 7 100 0 Vantaa 12 7,5 100 0 Puistot, eloperäinen pintakerros Parks, biogenic topsoil Helsinki 19 44 100 0 Puistot, hiekka ja sora Parks, sand and gravel Espoo 1 18,8 100 (0) Helsinki 12 17 100 0 Puistot, savi ja siltti Parks, clay and silt Espoo 1 26,4 100 (0) Helsinki 3 18 100 (0) Puistot, vaihteleva maalaji Parks, varying soil type Espoo 4 14,8 100 0 Pihat, vaihteleva maalaji Yards, varying soil type Espoo 24 13,2 100 0 Helsinki 50 24 100 0 Täyttömaat, multa Man-made fill, mineral soil rich in organic matter Pääkaupunkiseutu Helsinki Metropolitan Area 2 30 100 (0) Täyttömaat, karkea raekoko Man-made fill, coarse grain size Pääkaupunkiseutu Helsinki Metropolitan Area 7 27 100 (14) Täyttömaat, vaihteleva raekoko Man-made fill, varying grain size Pääkaupunkiseutu Helsinki Metropolitan Area 31 20 100 0 Täyttömaat, hieno raekoko Man-made fill, fine grain size Pääkaupunkiseutu Helsinki Metropolitan Area 8 32 100 0
80 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet
Taulukko 48. Maaperän lyijypitoisuuksien mediaaniarvot (< 2 mm:n raesuuruus, AR-uutto), PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvo ja kynnysarvoa suurempien pitoisuuksien osuus näytteistä maankäyttömuodoittain ja maalajeittain Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla. Kynnysarvon ylittävät mediaanipitoisuudet on lihavoitu. Table 48. Median values of lead concentrations (<2 mm size fraction, AR extraction), threshold value (Decree 214/2007) and % of samples exceeding the threshold value in various land-use classes and soil types in Espoo, Helsinki and Vantaa. Concentrations exceeding the threshold values (Decree 214/2007) are indicated in bold. Commas are used instead of decimal points. Lyijy Näytemäärä Mediaani Kynnysarvo Kynnysarvon Number of Median Threshold value ylityksiä Lead (Pb) samples Samples exceeding threshold value mg/kg mg/kg % Luonnonmaat, eloperäinen pintakerros Natural soils, biogenic topsoil Espoo 28 47 60 29 Helsinki 229 57 60 38 Vantaa 28 117 60 78 Luonnonmaat, hiekka ja sora Natural soils, sand and gravel Espoo 6 6,2 60 (0) Helsinki 148 6 60 3 Vantaa 2 11,5 60 (0) Luonnonmaat, savi ja siltti Natural soils, clay and silt Espoo 12 18,2 60 (0) Helsinki 24 13 60 0 Vantaa 12 18,5 60 8 Luonnonmaat, moreeni Natural soils,till Espoo 22 7,89 60 (0) Helsinki 55 7 60 0 Vantaa 2 44,5 60 25 Puistot, eloperäinen pintakerros Parks, biogenic topsoil Helsinki 19 51 60 32 Puistot, hiekka ja sora Parks, sand and gravel Espoo 1 2,4 60 (0) Helsinki 12 21 60 17 Puistot, savi ja siltti Parks, clay and silt Espoo 1 20,8 60 (0) Helsinki 3 34 60 (33) Puistot, vaihteleva maalaji Parks, varying soil type Espoo 4 16,5 60 (0) Pihat, vaihteleva maalaji Yards, varying soil type Espoo 24 9,9 60 0 Helsinki 50 21 60 2 Täyttömaat, multa Man-made fill, mineral soil rich in organic matter Pääkaupunkiseutu Helsinki Metropolitan Area 2 30,3 60 (0) Täyttömaat, karkea raekoko Man-made fill, coarse grain size Pääkaupunkiseutu Helsinki Metropolitan Area 7 9,7 60 (14) Täyttömaat, vaihteleva raekoko Man-made fill, varying grain size Pääkaupunkiseutu Helsinki Metropolitan Area 31 15,2 60 12 Täyttömaat, hieno raekoko Man-made fill, fine grain size Pääkaupunkiseutu Helsinki Metropolitan Area 8 15,3 60 (25)
81 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster
Taulukko 49. Maaperän nikkelipitoisuuksien mediaaniarvot (< 2 mm:n raesuuruus, AR-uutto), PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvo ja kynnysarvoa suurempien pitoisuuksien osuus näytteistä maankäyttömuodoittain ja maalajeittain Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla. Table 49. Median values of nickel concentrations (<2 mm size fraction, AR extraction), threshold value (Decree 214/2007) and % of samples exceeding the threshold value in various land-use classes and soil types in Espoo, Helsinki and Vantaa. Commas are used instead of decimal points. Nikkeli Näytemäärä Mediaani Kynnysarvo Kynnysarvon ylityksiä Nickel (Ni) Number of Median Threshold value Samples exceeding samples threshold value mg/kg mg/kg % Luonnonmaat, eloperäinen pintakerros Natural soils, biogenic topsoil Espoo 28 7,6 50 0 Helsinki 229 8 50 0 Vantaa 28 9,9 50 0 Luonnonmaat, hiekka ja sora Natural soils, sand and gravel Espoo 6 1,7 50 (0) Helsinki 148 4 50 1 Vantaa 4 3,9 50 (0) Luonnonmaat, savi ja siltti Natural soils, clay and silt Espoo 12 24,2 50 8 Helsinki 24 25 50 0 Vantaa 12 22,5 50 0 Luonnonmaat, moreeni Natural soils,till Espoo 22 4,2 50 0 Helsinki 55 6 50 0 Vantaa 12 5,2 50 0 Puistot, eloperäinen pintakerros Parks, biogenic topsoil Helsinki 19 14 50 0 Puistot, hiekka ja sora Parks, sand and gravel Espoo 1 7,3 50 (0) Helsinki 12 7 50 0 Puistot, savi ja siltti Parks, clay and silt Espoo 1 19,8 50 (0) Helsinki 3 12 50 (33) Puistot, vaihteleva maalaji Parks, varying soil type Espoo 4 14,4 50 (0) Pihat, vaihteleva maalaji Yards, varying soil type Espoo 24 11,9 50 0 Helsinki 50 9,7 50 0 Täyttömaat, multa Man-made fill, mineral soil rich in organic matter Pääkaupunkiseutu Helsinki Metropolitan Area 2 10,9 50 (0) Täyttömaat, karkea raekoko Man-made fill, coarse grain size Pääkaupunkiseutu Helsinki Metropolitan Area 7 10 50 (0) Täyttömaat, vaihteleva raekoko Man-made fill, varying grain size Pääkaupunkiseutu Helsinki Metropolitan Area 31 12,1 50 0 Täyttömaat, hieno raekoko Man-made fill, fine grain size Pääkaupunkiseutu Helsinki Metropolitan Area 8 20,4 50 (0)
82 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet
Taulukko 50. Maaperän sinkkipitoisuuksien mediaaniarvot (< 2 mm:n raesuuruus, AR-uutto), PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvo ja kynnysarvoa suurempien pitoisuuksien osuus näytteistä maankäyttömuodoittain ja maalajeittain Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla. Table 50. Median values of zinc concentrations (<2 mm size fraction, AR extraction), threshold value (Decree 214/2007) and % of samples exceeding the threshold value in various land-use classes and soil types in Espoo, Helsinki and Vantaa. Commas are used instead of decimal points. Sinkki Näytemäärä Mediaani Kynnysarvo Kynnysarvon ylityksiä Zinc (Zn) Number of Median Threshold value Samples exceeding samples threshold value mg/kg mg/kg % Luonnonmaat, eloperäinen pintakerros Natural soils, biogenic topsoil Espoo 28 56,5 200 0 Helsinki 230 48 200 1 Vantaa 28 45,5 200 0 Luonnonmaat, hiekka ja sora Natural soils, sand and gravel Espoo 6 18,5 200 (0) Helsinki 148 17 200 0 Vantaa 4 14 200 (0) Luonnonmaat, savi ja siltti Natural soils, clay and silt Espoo 12 90,8 200 0 Helsinki 24 91 200 0 Vantaa 12 105 200 0 Luonnonmaat, moreeni Natural soils,till Espoo 22 29,1 200 0 Helsinki 55 26 200 0 Vantaa 2 27,5 200 0 Puistot, eloperäinen pintakerros Parks, biogenic topsoil Helsinki 19 82 200 5 Puistot, hiekka ja sora Parks, sand and gravel Espoo 1 23,4 200 (0) Helsinki 12 51 200 0 Puistot, savi ja siltti Parks, clay and silt Espoo 1 105 200 (0) Helsinki 3 52 200 0 Puistot, vaihteleva maalaji Parks, varying soil type Espoo 4 50,2 200 (0) Pihat, vaihteleva maalaji Yards, varying soil type Espoo 24 44,4 200 0 Helsinki 50 68 200 0 Täyttömaat, multa Man-made fill, mineral soil rich in organic matter Pääkaupunkiseutu Helsinki Metropolitan Area 2 67 200 (0) Täyttömaat, karkea raekoko Man-made fill, coarse grain size Pääkaupunkiseutu Helsinki Metropolitan Area 7 71,6 200 (0) Täyttömaat, vaihteleva raekoko Man-made fill, varying grain size Pääkaupunkiseutu Helsinki Metropolitan Area 31 60,4 200 3 Täyttömaat, hieno raekoko Man-made fill, fine grain size Pääkaupunkiseutu Helsinki Metropolitan Area 8 94,6 200 (12)
83 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster
Taulukko 51. Maaperän vanadiinipitoisuuksien mediaaniarvot (< 2 mm:n raesuuruus, AR-uutto), PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvo ja kynnysarvoa suurempien pitoisuuksien osuus näytteistä maankäyttömuodoittain ja maalajeittain Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla. Table 51. Median values of vanadium concentrations (<2 mm size fraction, AR extraction), threshold value (Decree 214/2007) and % of samples exceeding the threshold value in various land-use classes and soil types in Espoo, Helsinki and Vantaa. Commas are used instead of decimal points. Vanadiini Näytemäärä Mediaani Kynnysarvo Kynnysarvon ylityksiä Vanadium (V) Number of Median Threshold value Samples exceeding samples threshold value mg/kg mg/kg % Luonnonmaat, eloperäinen pintakerros Natural soils, biogenic topsoil Espoo 28 13,4 100 0 Helsinki 232 20 100 1 Vantaa 11 22 100 0 Luonnonmaat, hiekka ja sora Natural soils, sand and gravel Espoo 6 9,5 100 0 Helsinki 148 17 100 0 Vantaa 2 21 100 (0) Luonnonmaat, savi ja siltti Natural soils, clay and silt Espoo 12 81,6 100 (33) Helsinki 24 61 100 8 Vantaa 12 67,5 100 0 Luonnonmaat, moreeni Natural soils,till Espoo 22 20,8 100 0 Helsinki 55 25 100 0 Vantaa 2 19,5 100 0 Puistot, eloperäinen pintakerros Parks, biogenic topsoil Helsinki 19 35 100 0 Puistot, hiekka ja sora Parks, sand and gravel Espoo 1 17,7 100 (0) Helsinki 12 20 100 0 Puistot, savi ja siltti Parks, clay and silt Espoo 1 67,1 100 (0) Helsinki 3 21 100 (0) Puistot, vaihteleva maalaji Parks, varying soil type Espoo 4 25,7 100 (0) Pihat, vaihteleva maalaji Yards, varying soil type Espoo 24 20,1 100 0 Helsinki 50 27 100 0 Täyttömaat, multa Man-made fill, mineral soil rich in organic matter Pääkaupunkiseutu Helsinki Metropolitan Area 2 32,6 100 (0) Täyttömaat, karkea raekoko Man-made fill, coarse grain size Pääkaupunkiseutu Helsinki Metropolitan Area 7 21,8 100 (0) Täyttömaat, vaihteleva raekoko Man-made fill, varying grain size Pääkaupunkiseutu Helsinki Metropolitan Area 31 29,4 100 (0) Täyttömaat, hieno raekoko Man-made fill, fine grain size Pääkaupunkiseutu Helsinki Metropolitan Area 8 45,8 100 (12)
84 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet
9.2 Kaupunkien erityispiirteet
Pääkaupunkiseutu kuuluu valtakunnallisessa taus- maan orgaaniseen ainekseen. Selvimmin ihmis- tapitoisuusrekisterissä Etelä-Suomen arseenipro- toiminnasta peräisin oleva lyijyn rikastuminen vinssiin (Jarva et al. 2010; http://www.geo.fi/tapir), orgaaniseen pintamaakerrokseen näkyy Vantaalla, jonka alueella arseenin taustapitoisuus on useissa jossa luonnonmaiden eloperäisen pintakerroksen maalajeissa suurempi kuin PIMA-asetuksen (VNa lyijypitoisuuden mediaaniarvo, 117 mg/kg, ylitti 214/2007) kynnysarvo arseenille. Kynnysarvoa PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvon, suuremmat pitoisuudet maaperässä ovat tavallisia 60 mg/kg. Vantaan Tikkurilassa sekä pienemmässä kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa. mittakaavassa myös Veromiehessä ja Tammistos- Espoossa luonnonmaiden, pihojen ja puistojen sa on ollut lyijyä käyttävää teollisuutta. Lyijyä on keskimääräiset kobolttipitoisuudet ovat hieman päätynyt ympäristöön lisäksi muun muassa liiken- suuremmat kuin muissa pääkaupunkiseudun teestä. Tämä voi olla osasyy Helsingin kaupungin kunnissa. Neljän luonnonmailta otetun näytteen puistojen eloperäisen pintakerroksen kynnysarvoa kobolttipitoisuus ylitti PIMA-asetuksen (VNa suurempiin lyijypitoisuuksiin. Myös antimonia 214/2007) kynnysarvon, 20 mg/kg. Niistä kolme on luonnonmaiden orgaanisessa pintakerroksessa oli savinäytteitä Kurttilasta, Loojärven itäran- paikoin kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina Hel- nalta ja Velskolasta. Lisäksi yhden Nuuksiosta singissä ja Vantaalla. otetun moreeninäytteen kobolttipitoisuus ylitti Helsingissä tiheä asutus, pitkä asutus- ja teolli- kynnysarvon. Muissa kunnissa koboltin pitoisuus suushistoria sekä vilkas liikenne ovat aiheuttaneet ylitti kynnysarvon vain parissa Helsingistä otetus- metallien laskeumia pintamaahan. Se ei kuiten- sa savinäytteessä. Kobolttipitoisuudet olivat ta- kaan näy selvästi minkään yksittäisen alkuaineen vanomaista suurempia luonnonmaiden näytteis- pitoisuuksissa verrattuna naapurikuntiin puistojen sä, joten kobolttipitoisuus johtuu pääosin alueen lyijypitoisuuksia ja kerrostaloalueiden PCB-yhdis- geologiasta eikä ihmisen toiminnasta. teiden pitoisuuksia lukuun ottamatta. Helsingille Lyijy on yksi niistä alkuaineista, joiden pitoisuus on tyypillistä myös suuri täyttömaiden osuus esi- on usein suurempi taajamissa kuin luonnonmail- merkiksi rannoilla. la. Lyijy sitoutuu maaperässä voimakkaasti pinta-
9.3 Suurimmat suositellut taustapitoisuudet pääkaupunkiseudulla
Pääkaupunkiseudun maaperässä useimpien suositellut taustapitoisuudet ovat kynnysarvoa PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) epäorgaanis- suurempia. Sinkin taustapitoisuudet olivat kyn- ten haitta-aineiden taustapitoisuudet ovat yleensä nysarvoa suurempia Helsingin puistojen orgaani- pienempiä kuin PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) sessa pintamaassa ja pääkaupunkiseudun täyttö- kynnysarvot. Maaperän arseenipitoisuudet ovat maissa. koko pääkaupunkiseudulla suurempia kuin kyn- Lyijyn taustapitoisuus maaperässä on varsin nysarvo, ja arseenin osalta maaperän pilaantu- suuri verrattuna PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) neisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa on kynnysarvoon useissa näytemateriaaleissa pää- suositeltavaa käyttää kynnysarvon sijaan taustapi- kaupunkiseudulla. Helsingin puistojen orgaani- toisuutta. Eri tutkimusmateriaaleista lasketut ar- sen pintakerroksen ja mineraalimaakerroksen seenin suurimmat suositellut taustapitoisuudet on SSTP-arvo perustuu varsin pieneen näytejouk- esitetty taulukossa 52. koon, mutta Helsingin luonnonmaiden humuk- Vain Helsingin luonnonmaiden humuskerrok- sen SSTP-arvo, 165 mg/kg, perustuu 231 näytteen sen suurin suositeltu taustapitoisuus, 4,3 mg/kg, lyijypitoisuuksiin. Espoon humuskerroksen lyijyn on suurempi kuin antimonin kynnysarvo, SSTP-arvo on 107 mg/kg. Vantaan näytemäärä on 2 mg/kg. Elohopean suurimmat suositellut tausta- niin pieni, että SSTP-arvoa ei ole laskettu, mutta pitoisuusarvot olivat kynnysarvoa suurempia Hel- suurimmat humuksen lyijypitoisuudet ovat siellä- singin puistoissa ja Helsingin luonnonmaiden kin paljon yli kynnysarvon. Ihmisen toiminnasta humuskerroksessa. Helsingin luonnontilaisilla ilman kautta kulkeutunut lyijy sitoutuu voimak- savi- ja silttimailla koboltin ja nikkelin suurimmat kaasti pintamaan orgaaniseen ainekseen. Pääkau-
85 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster punkiseudun humusnäytteiden korkea tausta- sa kaikissa maalajeissa suuremmat kuin PIMA- pitoisuus johtunee suurelta osin teollisuuden ja asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvo. Hiekan liikenteen pitkäaikaisista päästöistä. ja moreenin arseenipitoisuudet ovat pääkaupun- Taulukossa 53 on laskettu SSTP-arvot koko kiseudulla jopa hieman suuremmat kuin kehys- pääkaupunkiseudun luonnon humus- ja mine- kunnissa. Hienojakoisissa maalajeissa (savi, siltti) raalimaanäytteille. Taulukkoa varten on yhdistet- myös koboltin, kromin, nikkelin ja vanadiinin ty Helsingin, Espoon ja Vantaan luonnontilaisten suurimmat suositellut taustapitoisuudet ovat suu- maiden näytteet ja näytteet on luokiteltu maala- remmat kuin kynnysarvot sekä pääkaupunkiseu- jin mukaan. Pääkaupunkiseudun kehyskuntien dun että kehyskuntien luonnonmailla. Humuksen (Kirkkonummi, Vihti, Hyvinkää, Nurmijärvi, Jär- lyijyn SSTP-arvo on suurempi kuin kynnysarvo venpää, Tuusula, Kerava, Sipoo) SSTP-arvot on sekä pääkaupunkiseudulla että kehyskunnissa. esitetty vertailun vuoksi taulukossa 54. Tässäkin Pääkaupunkiseudulla myös antimonin ja arsee- vertailussa selviää, että arseenin taustapitoisuudet nin SSTP-arvo on kynnysarvoa suurempi humus- ovat sekä pääkaupunkiseudulla että kehyskunnis- näytteissä.
Taulukko 52. Eri alkuaineiden suurimpia suositeltuja taustapitoisuusarvoja Espoon ja Helsingin taajama-alueiden maaperänäyt- teiden ja pääkaupunkiseudun täyttömaanäytteiden pitoisuuksista (raekoko < 2 mm, kuningasvesiliuotus) laskettuna sekä PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvot. PIMA-asetuksessa annetun kynnysarvon ylittävät SSTP-arvot on lihavoitu. Table 52. Upper recommended limits of baseline variation (SSTP) for selected elements and threshold values (Decree 214/2007). <2 mm size fraction, AR extraction. Values exceeding the threshold value are indicated in bold. Commas are used instead of decimal points. Espoon Helsingin Helsingin Helsingin Pääkaupunki- PIMA- taajama- pihat puistot, puistot, seudun täyttö- asetus (VNa alueet orgaaninen mineraali- maat, vaihtele- 214/2007) pintamaa maa va raekoko Urban areas in Yards in Parks in Parks in Man-made fill Decree on soil Espoo Helsinki Helsinki, Helsinki, in the Helsinki contamination organic topsoil minerogenic Metropolitan Area, and remediation soil varying grain size needs Alkuaine SSTP SSTP SSTP SSTP SSTP Kynnysarvo Element Upper Upper Upper Upper Upper Threshold value recommended recommended recommended recommended recommended limit of limit of limit of limit of limit of baseline baseline baseline baseline baseline variation variation variation variation variation mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg Antimoni (Sb) 0,48 1,0 0,50 0,50 0,87 2 Arseeni (As) 10 6,5 7,2 7,8 9,5 5 Barium (Ba) 87 - - - - Beryllium (Be) 1,3 - - - - Boori (B) 8,9 - - - - Elohopea (Hg) 0,09 0,20 0,87 0,64 0,154 0,5 Hopea (Ag) 0,32 - - - - Kadmium (Cd) 0,31 0,15 0,54 0,40 0,42 1 Koboltti (Co) 10 5,7 9,2 8,2 9,7 20 Kromi (Cr) 45 31,9 59,5 41,8 51,6 100 Kupari (Cu) 30 37,5 92,0 57,0 45,4 100 Lyijy (Pb) 26 40,0 160 70,3 49,6 60 Molybdeeni - - - - (Mo) 2,2 Nikkeli (Ni) 22 13,5 21,0 25,7 23,1 50 Seleeni (Se) 0,82 - - - - Sinkki (Zn) 114 125 219 153 211 200 Tallium (Tl) 0,4 - - - - Vanadiini (V) 50 40,0 60,0 63,0 65,1 100 Näytemäärä 30 22 19 19 31 Number of samples
86 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet
Taulukko 53. Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) luonnonmaiden maaperänäytteiden pitoisuuksista (< 2 mm:n raekoko, kuningasvesiliuotus) eri maalajeittain lasketut suurimmat suositellut taustapitoisuusarvot (SSTP) ja PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvot. PIMA-asetuksessa annetun kynnysarvon ylittävät SSTP-arvot on lihavoitu. Table 53. Upper recommended limits of baseline variation (SSTP) for selected elements in natural soils of Espoo, Helsinki and Vantaa and threshold values (Decree 214/2007). <2 mm size fraction, AR extraction. Values exceeding the threshold value are indicated in bold. Commas are used instead of decimal points. Pääkaupunkiseudun luonnonmaat Natural soils in the Helsinki Metropolitan Area Humus Hiekka Moreeni Savi Humus Sand Till Clay SSTP SSTP SSTP SSTP Kynnysarvo Upper Upper Upper Upper Threshold value recommended recommended recommended recommended limit of baseline limit of baseline limit of baseline limit of baseline variation variation variation variation mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg Antimoni (Sb) 4,2 - - 2 Arseeni (As) 8,4 8,5 9,5 14,6 5 Elohopea (Hg) 0,6 0,0 0,1 0,1 0,5 Kadmium (Cd) 0,8 0,3 0,3 0,6 1 Koboltti (Co) 5,1 4,4 8,9 28,7 20 Kromi (Cr) 27,2 26,5 42,0 120 100 Kupari (Cu) 41,6 15,5 15,4 58,4 100 Lyijy (Pb) 177 20,5 27,5 41,6 60 Nikkeli (Ni) 20,2 9,5 15,5 53,5 50 Sinkki (Zn) 121 49,6 76,9 174 200 Vanadiini (V) 46,7 36,3 51,9 118 100 Näytemäärä 241–256 156–158 79–89 48 Number of samples
Taulukko 54. Pääkaupunkiseudun kehyskuntien (Kirkkonummi, Vihti, Hyvinkää, Nurmijärvi, Järvenpää, Tuusula, Kerava, Sipoo) luonnonmaiden maaperänäytteiden pitoisuuksista (< 2 mm:n raekoko, kuningasvesiliuotus) (Tarvainen et al. 2006, GTK:n maaperägeokemian tietokanta 2012) eri maalajeittain lasketut suurimmat suositellut taustapitoisuusarvot (SSTP) ja PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvot. Näytteet on otettu mineraalimaan pintaosasta 0–25 cm:n syvyydeltä. PIMA- asetuksessa annetun kynnysarvon ylittävät pitoisuudet on lihavoitu. Table 54. Upper recommended limits of baseline variation (SSTP) for selected elements in natural mineral soils around the Hel- sinki Metropolitan Area (municipalities: Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Hyvinkää, Tuusula, Kerava, Järvenpää and Sipoo) (Tarvainen et al. 2006, Geochemical database of GTK 2012) and threshold values (Decree 214/2007). Sampling depth 0–25 cm, <2 mm size fraction, AR extraction. Values exceeding the threshold value are indicated in bold. Commas are used instead of decimal points. Kehyskuntien luonnonmaat Natural soils around the Helsinki Metropolitan Area Humus Hiekka Moreeni Savi Humus Sand Till Clay Alkuaine SSTP SSTP SSTP SSTP Kynnysarvo Element Upper Upper Upper Upper Threshold value recommended recommended recommended recommended limit of baseline limit of baseline limit of baseline limit of baseline variation variation variation variation mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg Antimoni (Sb) 1,1 0,19 0,21 0,32 2 Arseeni (As) 3,6 5,8 5,6 14,8 5 Elohopea (Hg) 0,36 0,43 0,06 0,10 0,5 Kadmium (Cd) 0,79 0,08 0,10 0,34 1 Koboltti (Co) 4,6 8,3 12,8 38,5 20 Kromi (Cr) 16,6 24,0 37,3 110 100 Kupari (Cu) 15,8 16,8 20,8 58,7 100 Lyijy (Pb) 107 11,7 14,7 38,2 60 Nikkeli (Ni) 12,9 15,3 24,4 53,7 50 Sinkki (Zn) 114 78,7 99,1 195 200 Vanadiini (V) 30,2 37,4 58,8 150 100 Näytemäärä 206 98 102 100 Number of samples
87 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster
Orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet ovat pää- le, koska yhdelläkään tutkitulla yhdisteellä ei ol- kaupunkiseudun maaperässä pieniä ja pitoisuu- lut määritysrajan ylittäviä pitoisuuksia riittävästi. det ovat usein alle käytetyn analyysimenetelmän SSTP-arvo on tilastollisesti luotettava vain silloin, määritysrajan. SSTP-arvoa ei ole voitu laskea pää- kun pitoisuustietoja on yli 30 näytteestä. kaupunkiseudun maaperän orgaanisille yhdisteil-
10. Summary: Geochemical baselines in the Helsinki Metropolitan Area
Soil geochemical baselines of the Helsinki Metro- of arsenic, 10 mg/kg, is higher than the threshold politan Area have been investigated by the Geo- value, 5 mg/kg, given in the Decree on the logical Survey of Finland (GTK) and the cities Assessment of Soil Contamination and Remedia- of Helsinki, Espoo and Vantaa during several tion Needs (214/2007). Concentrations of PAH mapping projects carried out since 1996 (Table and PCB compounds were usually low in samples 1). The generalized bedrock map of the region is taken from Espoo. shown in Figure 1 and the Quaternary geological The City of Helsinki took soil baseline samples map is presented in Figure 2. The upper recom- during 1996–2009. A general description of the mended limit of soil baseline variation is defined sampling sites and sample media is provided in by the upper whisker line in the box-and-whisker Tables 10 and 11 and in Figure 14. Figure 15 shows plot in Figure 3. The upper recommended limit one typical sampling pit in Helsinki. Element con- values are referred as the SSTP value in several centrations in biogenic topsoil are summarized in tables of this report. Table 12. Table 13 shows the median concentra- GTK carried out geochemical mapping of tions in minerogenic topsoils in the natural soils of urban soils (Table 2) and natural soils (Figs 4 and Helsinki. Median values in biogenic topsoils in the 5) in Espoo and Kauniainen in 2009. The chemical parks of Helsinki are presented in Table 14, and composition of humus samples is shown in Table those in minerogenic topsoils in parks in Table 3. The concentrations of most of the studied 15. Median concentrations in composite samples elements correlate well between subsoil and top- taken from the yards of blocks of flats in Helsinki soil samples in the natural mineral soils in Espoo during 1996–2009 are summarised in Table 16. (Fig. 6). Concentrations in natural mineral top- Table 17 presents the median PCB compound con- soils and subsoils are presented in Tables 4 and 5, centrations in single samples taken from the yards respectively. Table 6 compares the concentrations of blocks of flats in Helsinki. The upper recom- in forest soils and arable soils. The concentrations mended limit of baseline variation (SSTP) values of mercury correlate with the organic carbon con- for various soil types in Helsinki are provided in tent in topsoils (Fig. 7). Lead concentrations are Table 18. higher in topsoils than in subsoil samples (Fig. 8). The City of Vantaa has carried out two studies Topsoil enrichment factors (topsoil concentration on soil geochemical baselines: the first one during divided by subsoil concentration) are presented 1996–1997 (Fig. 16 and Table 19) and another in Table 7. Lead concentrations in urban top- one in 2006 (Fig. 17 and Table 20). Table 21 soils (sampling depths 0–2 cm and 0–25 cm) are summarises the chemical composition of humus illustrated in Figure 9. The median and maximum samples and minerogenic topsoil in forest soils in concentrations of the analysed elements in urban Vantaa in 2006. Median values of element concen- topsoils are provided in Table 8. Figure 10 shows trations in humus from Eastern Vantaa, Western the distribution of the carbon content in differ- Vantaa and Central Vantaa are compared in Table ent land-use classes in the topsoil in Espoo. The 22. Emissions from the earlier lead-using industry distribution of arsenic, cobalt and vanadium is are reflected in the lead concentrations in humus presented in Figures 11, 12 and 13, respectively. in Eastern Vantaa. Median values in arable soils in The upper recommend limit of baseline variation Vantaa are presented in Table 23. (SSTP) in urban topsoil in Espoo is summarized GTK investigated the geochemical baselines in Table 9. The upper recommended limit value of man-made soils in Helsinki, Espoo and Van-
88 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet taa in 2009 and 2011. Figure 18 depicts a typical in 2011. The concentrations of selected PCDD/F sampling site on man-made ground in Helsinki. compounds are presented in Tables 36 to 40. Sampling sites in Espoo are presented in Figure 19, Results of the various soil geochemical base- while those in Helsinki and Vantaa are presented line studies in the Helsinki Metropolitan Area are in Figure 20. The soil types and land use of the summarized according to the land use and soil sampling sites are listed in Table 24. The median type in Tables 41 to 51. The upper recommended values of the analysed elements in different man- limits of baseline variation (SSTP) are calculated made soil types are summarized in Table 25. The for selected urban soils in Table 52. The Helsinki concentrations of Mo (Fig. 21), S (Fig. 22), Ag, Cd, Metropolitan Area belongs to the South Finland Pb, Sb and Hg correlate with the organic carbon arsenic province, characterized by relatively high content in man-made soils in the Helsinki Metro- natural arsenic concentrations. In addition to politan Area. The proportion of the clay fraction in arsenic, baseline concentrations of Hg, Pb and Zn man-made soil correlates with the concentrations exceed the threshold values in some urban soils in of Co (Fig. 23), V (Fig. 24), As (Fig. 25), U, Al, Ca, the Helsinki Metropolitan Area. Cr and Fe. The highest concentrations of mercury The upper recommended limits of baseline vari- (Fig. 26) and lead (Fig. 27) were observed in min- ation in natural soils are shown for the Helsinki eral soil rich in organic matter. Median and maxi- Metropolitan Area in Table 53 and for soils around mum values of the analysed elements in various the Helsinki Metropolitan Area in Table 54. The man-made soil types are summarized in Table 26. upper recommended limit of baseline variation Table 27 shows the number of samples exceeding in arsenic exceeds the threshold value in most the threshold values in man-made ground. soil types in both areas. The upper recommended The concentrations of PAH compounds in man- limits of baseline variation in Co, Cr, Ni and V ex- made ground are presented in Tables 28 to 31 and ceed the threshold values in clay soils, while the concentrations of PCB compounds in Tables 32 to upper recommended limits of baseline variation 35. Figure 28 illustrates the concentrations of se- in Pb and Sb (in the Helsinki Metropolitan Area) lected PCDD/F compounds at three sampling sites exceed the threshold values in humus.
Työnjako ja kiitokset
Harri Anttila ja Armi Tukia Espoon kaupungil- Vantaan kaupungin taustapitoisuusselvityksestä, ta auttoivat Espoon näytepisteiden valinnassa ja ja Paula Pitkäranta teki ensimmäisen käsikirjoi- olivat mukana keskustelemassa alustavista tutki- tusversion Vantaan taustapitoisuuskartoituksen mustuloksista. Espoossa näytteenottoon osallis- tuloksista. Samrit Luoma laati tässä julkaisus- tuivat tekijöiden lisäksi Mikael Eklund, Elina Här- sa esitetyt pääkaupunkiseudun kallioperä- ja könen, Hannu Pelkonen ja Tauno Valli GTK:sta. maaperäkartat. Timo Tarvainen, Tarja Hatakka Täyttömaiden näytteenotossa olivat tekijöiden ja Jaana Jarva vastasivat Espoon kaupungin ja lisäksi mukana Elina Härkönen, Juha Kaija, Sam- pääkaupunkiseudun täyttömaiden tulosten tul- rit Luoma ja Arto Pullinen GTK:sta. Antti Salla kinnasta, yhteenvedosta sekä raportin viimeiste- vastasi Helsingin kaupungin näytteenotosta ja lystä. Tekijät haluavat kiittää kaikkia, jotka ovat tulosten tulkinnasta sekä osallistui täyttömaapis- olleet mukana tutkimuksissa ja tutkimusraportin teiden valintaan. Leena Maidell-Münster vastasi laadinnassa.
89 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster
Kirjallisuus Albanese, S. & Breward, N. 2011. Sources of anthropogenic environment. Environmental pollution 157, 295−302. contaminants in the urban environment. In: Johnson, Jarva, J. 2012. Espoon kaupungin pintamaan taustapitoisuu- C. C, Demetriades, A., Loctura, J. & Ottesen, R. T. (eds) det. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti 1/2012. Mapping the chemical environment of urban areas. 20 s. Oxford, Wiley-Blackwell, 116−127. Jarva, J., Tarvainen, T., Reinikainen, J. & Eklund, M. 2010. Andersson, M. & Ottesen, R. T. 2008. Levels of dioxins TAPIR – Finnish national geochemical baseline database. and furans in urban surface soil in Trondheim, Norway. Science of the Total Environment 408, 4385–4395. Environmental Pollution 152, 553−558. Koljonen, T. 1992. Results of the mapping. Teoksessa: Koljo- Andersson, M., Holt, Y. & Eggen, O. A. 2011. Polychlorinated nen, T. (toim.) Suomen geokemian atlas, osa 2: moreeni. dibenzo-p-dioxins and dibenzofurans (PCDDs/PCDFs) Geologian tutkimuskeskus, Espoo, 106−125. in urban surface soil in Norway. In: Johnson, C. C, Kuivamäki, A. (toim.) 2006. GeoTIETO-informaatiojär- Demetriades, A., Loctura, J. & Ottesen, R. T. (eds) jestelmän kehittäminen yhdyskunta- ja ympäristösuun- Mapping the chemical environment of urban areas. nittelua sekä rakentamista varten.Vaihe II: Geo TIE- Oxford, Wiley-Blackwell, 473−486. TO-käyttöliittymän ja 1:20 000-rakennettavuusmallien De Vos, W. (ed.), Tarvainen, T. (ed.), Salminen, R., Reeder, viimeistely sekä 1:50 000-rakennettavuusmallien kehit- S., De Vivo, B., Demetriades, A., Pirc, S., Batista, M. J., täminen. Geologian tutkimuskeskus, Arkistoraportti Marsina, K., Ottesen, R. T., O’Connor, P. J., Bidovec, k21.42/2006/2. 166 s., 29 liites. M., Lima, A., Siewers, U., Smith, B., Taylor, H., Shaw, Kuusisto, E., Tarvainen, T. & Huhta, P. 2007. Alku- R., Salpeteur, I., Gregorauskiene, V., Halamic, J., aineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Satakunnan Slaninka, I., Lax, K., Gravesen, P., Birke, M., Breward, alueella. Geologian tutkimuskeskus, Arkistoraportti N., Ander, E. L., Jordan, G., Duris, M., Klein, P., S41/1141/2007/1. 22 s. Locutura, J., Bel-lan, A., Pasieczna, A., Lis, J., Mazreku, Lintinen, P. 1995. Origin and physical characteristics of till A., Gilucis, A., Heitzmann, P., Klaver, G. & Petersell, fines in Finland. Geological Survey of Finland, Bulletin V. 2006. Geochemical atlas of Europe. Espoo: Geological 379. 83 s. + 2 liitettä. Survey of Finland. 690 s. Lintinen, P. 2003. Selvitys Helsingin Vuosaaren telakka- Haavisto-Hyvärinen, M. 2006. Tutkimusalueen maaperä. alueen maaperän arseenin alkuperästä ja arseenin aiheut- Julkaisussa: Tarvainen, T. (toim.) Alkuaineiden taustapi- tamasta terveys- ja ympäristöriskistä. Geologian tutki- toisuudet pääkaupunkiseudun kehyskuntien maaperässä. muskeskus, julkaisematon tutkimusraportti. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 163, 8−13. Peltola, P. 2005. Multielement urban geochemistry – exploring Hatakka, T. (toim.), Tarvainen, T., Jarva, J., Backman, B., the expected, the uexpected and the unknown. Univeristy Eklund, M., Huhta, P., Kärkkäinen, N. & Luoma, S. of Kalmar, Faculty of Natural Science, Dissertation Series 2010a. Pirkanmaan maaperän geokemialliset taustapitoi- 16. 138 s. suudet. Summary: Geochemical baselines in Pirkanmaa Pitkäranta, P. 2006. Maaperän raskasmetallien taustapitoi- area. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 182. suuksia Vantaan alueella. Vantaan ympäristökeskus, 104 s. julkaisematon raporttiluonnos. Hatakka, T., Tarvainen, T. & Salla, A. 2010b. Helsingin täyt- Pyy, V. & Lyly, O. 1998. PCB elementtitalojen saumaus- tömaiden taustapitoisuudet. Geologian tutkimuskeskus, massoissa ja pihojen maaperässä. Helsingin kaupungin Arkistoraportti S41/2010/63. 20 s. ympäristökeskuksen julkaisuja 10/98. 25 s. + 3 liites. Haugland, T., Ottesen, R. T. & Volden, T. 2008. Lead and Reimann, C. & de Caritat, P. 1998. Chemical elements in the polycyclic aromatic hydrocarbons (PAHs) in surface Environment. Berlin: Springer-Verlag. soil from day care centres in the city of Bergen, Norway. Reimann, C., Siewers, U., Tarvainen, T., Bityukova, L., Environmental pollution 153, 266−272. Eriksson, J., Gilucis, A., Gregorauskiene, V., Lukashev, Heikkinen, P. M., Aatos, S., Nikkarinen, M. & Taipa- V., Matinian, N. N. & Pasieczna, A. 2003. Agricultural le, R. 2007. Luonnonkivituotannon sivukiviin liittyvät Soils in Northern Europe : A Geochemical Atlas.‑ Geol. ympäristövaikutukset ja ympäristökelpoisuuden tes- Jb. Sonderheft SD 5, 1–270. Hannover. taaminen. Geologian tutkimuskeskus, Arkistoraportti Reinikainen, J. 2007. Maaperän kynnys- ja ohjearvojen mää- S49/0000/2997/53. 41 s. ritysperusteet. Suomen ympäristö 23/2007. 164 s. Hellman, S., Priha, E., Sorvari, J., Kukkamäki, M. & Suortti, Rossi, E. 2011. Kymijoen pilaantuneet sedimentit. Riskin- A.-M. 2003. Elementtitalojen piha-alueiden PCB - Tutki- arvio. Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Esko Rossi Oy. mukset, riskinarviointi ja riskinhallinta. Alueelliset ym- Räisänen, M. L., Nikkarinen, M., Lehto, O. & Aatos, S. päristöjulkaisut 313. 99 s. 2002. Liukoisuustesti- ja heikkouuttomenetelmät kai- Immonen, K. 2001. Helsingin täyttömaa-alueet. Kartoitus vannaisteollisuuden sivutuotteiden ympäristö- ja kaato- ja ympäristövaikutusten esiselvitys. Helsingin kaupungin paikkakelpoisuuden määrittämisessä. Geologian tutki- ympäristökeskuksen julkaisuja 7/2001. 77 s + 10 liitettä. muskeskus, Arkistoraportti S44/0000/1/2002. 21 s. ISO 19258: 2005(E) Soil quality – Guidance on determination Salla, A. 1999. Maaperän haitta-aineiden taustapitoisuudet of background values. 24 s. Helsingissä: eräiden alkuaineiden ja orgaanisten yhdiste- Isosaari, P. 2004. Polychlorinated dibenzo-p-dioxin and ryhmien luontaisten ja ilmaperäisten pitoisuuksien sum- dibenzofuran contamination of sediments and photo- mat Helsingin maaperän pintakerroksissa. Helsingin chemical decontamination of soils. Academic kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 15/99. 25 s. dissertation. Publications of the National Public Health Salla, A. 2000. Haitta-aineiden taustapitoisuudet ja Institute A11/2004. laskeumat Helsingin maaperässä. Helsingin kaupungin Jartun, M., Ottesen, R. T., Steinnes, E. & Volden, T. 2009. ympäristökeskuksen monisteita 12/2000. Painted surfaces – Important sources of polychlorinated Salla, A. 2009. Maaperän haitta-aineiden taustapitoisuu- biphenyls (PCBs) contamination to the urban and marine det sekä pitoisuudet puistoissa ja kerrostalojen pihoilla.
90 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja Tarvainen, T. 2011. Hämeenlinnan taajamageokemia. Hä- 3/2009. 19 s. meenlinnan ympäristöjulkaisuja 17. Geologian tutkimus- Salminen, R. (toim.) 1995. Alueellinen geokemiallinen kar- keskus ja Hämeenlinnan kaupunki. 19 s. toitus Suomessa vuosina 1982−1994. Summary: Regional Tarvainen, T. & Kuusisto, E. 1999. Baltic Soil Survey: geochemical mapping in Finland in 1982−1994. Geolo- Finnish Results. In: Autio, S. (toim.) Geological Survey of gian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 130. 47 s. Finland. Current Research 1997−1998. Geological Survey Salminen, R. (ed.), Batista, M. J., Bidovec, M., Demetria- of Finland, Special Paper 27, 69−77. des, A., De Vivo, B., De Vos, W., Duris, M., Gilucis, A., Tarvainen, T. & Kallio, E. 2002. Baselines of certain bio- Gregorauskiene, V., Halamic, J., Heitzmann, P., Lima, available and total heavy metal concentrations in Finland. A., Jordan, G., Klaver, G., Klein, P., Lis, J., Locutura, Applied Geochemistry 17, 975−980. J., Marsina, K., Mazreku, A., O’Connor, P. J., Olsson, Tarvainen, T., Hatakka, T., Kumpulainen, S., Tanska- S. Å., Ottesen, R. T., Petersell, V., Plant, J. A., Reeder, nen, H., Ojalainen, J. & Kahelin, H. 2003. Alkuainei- S., Salpeteur, I., Sandström, H., Siewers, U., Steenfelt, den taustapitoisuudet eri maalajeissa Porvoon ympä- A. & Tarvainen, T. 2005. Geochemical atlas of Europe. ristössä. Geologian tutkimuskeskus, Arkistoraportti Part 1: Background information, methodology and maps. S/41/3021/2003/1. 56 s., 1 liite. Espoo: Geological Survey of Finland. 525 p. Tarvainen, T. (toim.), Eklund, M., Haavisto-Hyvärinen, Salminen, R., Kukkonen, M., Paukola, T. & Töllikkö, S. M., Hatakka, T., Jarva, J., Karttunen, V., Kuusisto, E., 1997. Chemical Composition of clays in southwestern Ojalainen, J. & Teräsvuori, E. 2006. Alkuaineiden taus- Finland. In: Autio, S. (ed.) Geological Survey of Finland, tapitoisuudet pääkaupunkiseudun kehyskuntien maape- Current Research 1995-1996. Geological Survey of rässä. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti. 40 s. Finland, Special Paper 23, 117−126. Tarvainen, T. & Jarva, J. 2009. Ympäristögeokemialliset Salonen, V.-P. & Korkka-Niemi, K. 2007. Influence of parent platinaryhmän metallitutkimukset Espoon ja Helsingin sediments on the concentration of heavy metals in alueella v. 1998−2009. Geologian tutkimuskeskus, Arkis- urban and suburban soils in Turku, Finland. Applied toraportti S41/2009/41. 13 s. Geochemistry 22 (5), 906−918. Tarvainen, T., Jarva, J. & Kahelin, H. 2009. Geochemical Saltikoff, B., Laitakari, I., Kinnunen, K. A. & Oivanen, P. baselines in relation to analytical methods in the Itä- 1994. Helsingin seudun vanhat kaivokset ja louhokset. Uusimaa and Pirkanmaa regions, Finland. Geochemistry: Geologian tutkimuskeskus, Opas 35. 64 s. Exploration, Environment, Analysis 9, 81−92. Tarvainen, T. 1995. The geochemical correlation between Valtioneuvosto 2007. Valtioneuvoston asetus (214/2007) coarse and fine fractions of till in southern Finland. maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen ar- Journal of Geochemical Exploration 54 (3), 187−198. vioinnista, annettu 1.3.2007. Decree 214/2007. Tarvainen, T. 2010a. Hämeen maaperän taustapitoisuudet. Ympäristöministeriö 2007. Maaperän pilaantuneisuuden ja Geologian tutkimuskeskus, Arkistoraportti S41/2010/22. puhdistustarpeen arviointi. Ympäristöhallinnon ohjeita 24 s. 2/2007. 210 s. Tarvainen, T. 2010b. Hämeenlinnan maaperän tausta- Äyräs, M. & Niskavaara, H. 1992. Kerrossammal pitoisuudet. Geologian tutkimuskeskus, Arkistoraportti (Hylocomium splendens) raskasmetallien bioindikaatto- S41/2010/57. 24 s. rina Rovaniemen kaupungin alueella. Ympäristögeo- Tarvainen, T. 2010c. Espoon maaperän taustapitoisuudet. kemiallinen tutkimus. Geologian tutkimuskeskus, Tutki- Geologian tutkimuskeskus, Arkistoraportti S41/2010/39. musraportti 108. 30 s. 32 s.
91 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster
LIITE 1. Appendix 1.
Geologian tutkimuskeskuksen maaperänäytteiden analyysien määritysrajat ja analysointitekniikka
Analysed elements, their detection limits and analytical methods in soil samples of the Geological Survey of Finland
Espoon humusnäytteistä tehdyt määritykset määritysrajoineen. Analysed elements, their detection limits and analytical methods in humus samples of the Geological Survey of Finland. Commas are used instead of decimal points. Alkuaine tai parametri Määritysraja Yksikkö Analyysitekniikka Element or property Detection limit Unit Analytical method Ag 0,01 mg/kg ICP-AES Al 2 mg/kg ICP-AES As 0,02 mg/kg ICP-MS B 5 mg/kg ICP-MS Ba 0,05 mg/kg ICP-MS Be 0,1 mg/kg ICP-MS Bi 0,1 mg/kg ICP-MS Br 20 mg/kg ICP-MS C 0,02 % C-analysaattori Ca 10 mg/kg ICP-AES Cd 0,01 mg/kg ICP-MS Co 0,02 mg/kg ICP-MS Cr 0,2 mg/kg ICP-MS Cu 0,02 mg/kg ICP-MS Fe 10 mg/kg ICP-AES Hg 0,04 mg/kg CV-AAS K 50 mg/kg ICP-AES Li 0,4 mg/kg ICP-MS LOI (550 °C) 0,01 % Mg 5 mg/kg ICP-AES Mn 1 mg/kg ICP-AES Mo 0,01 mg/kg ICP-MS N 0,05 % CN-analysaat- tori Na 20 mg/kg ICP-AES Ni 0,3 mg/kg ICP-MS P 30 mg/kg ICP-AES Pb 0,02 mg/kg ICP-MS pH 0,1 Rb 0,01 mg/kg ICP-MS S 10 mg/kg ICP-AES Sb 0,02 mg/kg ICP-MS Se 0,5 mg/kg ICP-MS Sn 0,5 mg/kg ICP-MS Sr 0,01 mg/kg ICP-MS Th 0,02 mg/kg ICP-MS Ti 0,5 mg/kg ICP-AES Tl 0,01 mg/kg ICP-MS U 0,01 mg/kg ICP-MS V 0,02 mg/kg ICP-MS Zn 0,4 mg/kg ICP-MS Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet
LIITE 1. Jatkuu. Appendix 1. Continues.
Espoon mineraalimaanäytteistä tehdyt alkuainemääritykset määritysrajoineen. Analysed elements, their detection limits and analytical methods in mineral soil samples of the Geological Survey of Finland. Commas are used instead of decimal points. Alkuaine Määritysraja Analyysitekniikka Element Detection limit Analytical method mg/kg Hopea (Ag) 0,01 ICP-MS Alumiini (Al) 15 ICP-AES Arseeni (As) 0,01 ICP-MS Boori (B) 2 ICP-AES Barium (Ba) 1 ICP-AES Beryllium (Be) 0,01 ICP-MS Vismutti (Bi) 0,01 ICP-MS Hiili (C) 0,01 % CS-analysaattori Kalsium (Ca) 50 ICP-AES Kadmium (Cd) 0,01 ICP-MS Koboltti (Co) 1 ICP-AES Kromi (Cr) 1 ICP-AES Kupari (Cu) 1 ICP-MS Rauta (Fe) 50 ICP-AES Elohopea (Hg) 0,005 Hg-analysaattori Kalium (K) 100 ICP-AES Magnesium (Mg) 10 ICP-AES Mangaani (Mn) 1 ICP-AES Molybdeeni (Mo) 0,01 ICP-MS Natrium (Na) 50 ICP-AES Nikkeli (Ni) 2 ICP-AES Fosfori (P) 50 ICP-AES Lyijy (Pb) 0,1 ICP-MS Rikki (S) 50 ICP-AES Antimoni (Sb) 0,01 ICP-MS Seleeni (Se) 0,02 ICP-MS Tina (Sn) 0,05 ICP-MS Strontium (Sr) 1 ICP-AES Titaani (Ti) 2 ICP-AES Tallium (Tl) 0,05 ICP-MS Uraani (U) 0,01 ICP-MS Vanadiini (V) 1 ICP-AES Sinkki (Zn) 1 ICP-AES Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster
LIITE 1. Jatkuu. Appendix 1. Continues.
PAH- ja PCB-määritykset määritysrajoineen. Analysed PAH and PCB compounds, their detection limits and analytical methods in soil samples of the Geological Survey of Finland. Commas are used instead of decimal points. Orgaaniset yhdisteet Määritysraja Analyysimenetelmä Organic compounds Detection limit Analytical method mg/kg PCB (yksittäiset kongeneerit) 0,002 GC/MS (Single congeners) PAH-yhdisteet PAH compounds Naftaleeni 0,1 GC/MS Napthalene Asenaftyleeni 0,1 GC/MS Acenaphthylene Asenafteeni 0,1 GC/MS Acenaphthene Fluoreeni 0,1 GC/MS Fluorene Fenantreeni 0,1 GC/MS Phenanthrene Antraseeni 0,1 GC/MS Anthracene Fluoranteeni 0,1 GC/MS Fluoranthene Pyreeni 0,1 GC/MS Pyrene Bentso(a)antraseeni 0,1 GC/MS Benzo(a)anthracene Kryseeni 0,1 GC/MS Chrycene Bentso(b)fluoranteeni 0,1 GC/MS Benzo(b)fluoranthene Bentso(k)fluoranteeni 0,1 GC/MS Benzo(k)fluoranthene Bentso(a)pyreeni 0,1 GC/MS Benzo(a)pyrene Indeno(1,2,3-c,d)pyreeni 0,25 GC/MS Ineno(1,2,3-c,d)pyrene Dibentso(a,h)antraseeni 0,25 GC/MS Dibenzo(a,h)anthracene Bentso(g,h,i)peryleeni 0,25 GC/MS Benzo(g,h,i)perylene
Dioksiinit ja furaanit (PCDD/F-yhdisteet) määritysrajoineen. Analysed dioxins and furans (PCDD/F compounds), their detection limits and analytical methods in soil samples of the Geological Survey of Finland. A comma is used instead of a decimal point. Määritysraja Analyysimenetelmä Detection limit Analytical method pg/kg Dioksiinit ja furaanit 0,5 GC/MS (PCDD/F-yhdisteet) Dioxins and furans (PCDD/F compounds) Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet e Grönbergin lyijysulaton ympäristö, vanha Grönbergin kuusimetsä mäen juurella lyijysulaton ympäristö, vanha Grönbergin kuusimetsä, kasvillisuutta pinnalla lyijysulaton ympäristö, suo- Grönbergin pohjainen alue, pieniä lehtipuita, tiheä alus- kasvillisuus lyijysulaton ympäristö, sekametsä, Grönbergin lähellä Porvoontietä Mäen päältä, lehtipuita Mäen päältä, lehtipuita Koivu + mäntymetsä (hakkuualue) Koivu + mäntymetsä (hakkuualue) Kuusivaltainen mäenrinne Lisätietoja Other information Grönberg lead smelter surroundings, old spruce forest at the foot of a hill Grönberg lead smelter surroundings, old spruce forest, vegetation on the surfac Grönberg lead smelter surroundings, marshy bottom, small deciduous trees, dense undergrowth Grönberg lead smelter surroundings, mixed forest, in the vicinity of the Porvoo highway of the hill, deciduous trees Top of the hill, deciduous trees Top Hillside, spruces dominating Birch and pine forests (logging area) Birch and pine forests (logging area) 10.12.1996 10.12.1996 14.10.1997 10.12.1996 10.12.1996 14.10.1997 14.10.1997 14.10.1997 14.10.1997 Sampling date päivämäärä Näytteenotto- 21 40 46 50 29 17 15 47 Zn 130 mg/kg 5 11 11 21 10 Ni 9,4 3,6 2,8 3,5 mg/kg 5 92 45 13 77 Pb 200 174 260 560 mg/kg 14 16 12 14 44 16 4,3 1,3 2,3 Cu mg/kg 13 50 23 12 9,6 9,6 7,1 9,1 7.7 Cr mg/kg Cd 0,31 0,41 0,59 0,49 0,27 0,06 0,44 0,58 0,08 mg/kg Sand +sand + peat Kevyt Kevyt Humus Humus Humus Humus Humus Humus Humus hiekka humus humus + turve Humus Humus Humus Humus Humus Tumma Tumma Sandy till Hiekka- Soil type moreeni moreeni Maalaji + hiekka 0–7 0–7 0–7 0–7 0–7 0–5 0–7 cm 5–30 5–20 Depth Syvyys Näyte Sample id P3 P4 P6 P7 P9 P10 P5 LIITE 2. 2. Appendix vuosina 1996–1997 taustapitoisuudet maaperän Vantaan 1996–1997 in Vantaa from samples soil of composition Chemical < 2 mm Raesuuruus points. decimal of used instead are Commas fraction. size < 2 mm Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster Sekametsää, mäenrinnettä Sekametsää, mäenrinnettä Sekametsää Sekametsää Havumetsä + kuusia, mäenrinne Havumetsä + kuusia, mäenrinne Mäen päältä Mäen päältä Sekametsä Sekametsä Sekametsä Sekametsä Sekametsä Sekametsä Sekametsä Sekametsä Lisätietoja Other information Mixed forest, hillside Mixed forest, hillside Mixed forest Mixed forest Conifer forest + spruces, hillside Conifer forest + spruces, hillside of a hill Top of a hill Top Mixed forest Mixed forest Mixed forest Mixed forest Mixed forest Mixed forest Mixed forest Mixed forest 14.10.1997 14.10.1997 14.10.1997 14.10.1997 14.10.1997 14.10.1997 23.10.1997 23.10.1997 23.10.1997 23.10.1997 23.10.1997 23.10.1997 23.10.1997 23.10.1997 23.10.1997 23.10.1997 23.10.1997 23.10.1997 23.10.1997 23.10.1997 Sampling date päivämäärä Näytteenotto- 48 21 45 73 83 23 67 73 43 90 22 25 49 26 41 56 29 42 103 123 Zn mg/kg 2 11 12 15 12 12 33 17 33 13 19 21 14 9,1 8,5 4,8 8,1 4,1 6,7 5,4 Ni mg/kg 36 40 38 11 67 49 92 55 57 175 206 157 559 322 202 104 586 Pb 1925 3438 1940 mg/kg 8 14 95 12 20 33 12 13 34 33 32 23 23 18 6,5 5,8 6,9 9,6 6,3 6,1 Cu mg/kg 4 25 29 51 14 17 28 10 14 21 16 28 17 14 98 19 8,6 5,9 9,9 5,6 Cr mg/kg 0,4 0,9 0,2 Cd 0,63 0,09 0,29 0,07 0,16 0,36 0,16 0,81 0,34 0,46 0,33 0,54 0,04 0,24 0,24 0,18 0,37 mg/kg Till Till Till Till Till Till Till Sand Humus Humus Humus Humus Humus Humus Humus Humus Humus Humus Hiekka Humus Humus Humus Humus Humus Humus Humus Humus Humus Humus Soil type moreeni moreeni moreeni Moreeni Moreeni Moreeni Moreeni Moreeni Moreeni Moreeni Moreeni Maalaji Humus + Humus + Humus + till Humus + till Humus + till 0–5 0–7 0–7 0–5 0–7 0–5 0–2 0–7 0–7 0–7 cm 7–25 7–15 7–30 5–30 7–20 5–10 2–15 7–25 7–20 5–20 Depth Syvyys P20 P19 Näyte Sample id P11 P12 P13 P14 P15 P16 J72 J73 LIITE 2. Jatkuu. 2. Continues. Appendix Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet V 66 69 89 54 81 59 58 76 94 75 mg/kg 98 61 79 95 Zn 110 110 100 130 130 120 mg/kg Ni 33 24 23 13 22 18 25 22 36 38 mg/kg 17 20 27 13 23 15 17 24 26 63 Pb mg/kg Sekametsää, mäenrinnettä Sekametsää, mäenrinnettä Sekametsää Sekametsää Havumetsä + kuusia, mäenrinne Havumetsä + kuusia, mäenrinne Mäen päältä Mäen päältä Sekametsä Sekametsä Sekametsä Sekametsä Sekametsä Sekametsä Sekametsä Sekametsä Lisätietoja Other information Mixed forest, hillside Mixed forest, hillside Mixed forest Mixed forest Conifer forest + spruces, hillside Conifer forest + spruces, hillside of a hill Top of a hill Top Mixed forest Mixed forest Mixed forest Mixed forest Mixed forest Mixed forest Mixed forest Mixed forest 40 24 33 17 23 19 27 18 45 38 Cu mg/kg 65 84 78 81 48 47 68 65 Cr 14.10.1997 14.10.1997 14.10.1997 14.10.1997 14.10.1997 14.10.1997 23.10.1997 23.10.1997 23.10.1997 23.10.1997 23.10.1997 23.10.1997 23.10.1997 23.10.1997 23.10.1997 23.10.1997 23.10.1997 23.10.1997 23.10.1997 23.10.1997 Sampling date päivämäärä 100 120 Näytteenotto- mg/kg 48 21 45 73 83 23 67 73 43 90 22 25 49 26 41 56 29 42 103 123 Zn 11 12 11 12 8,9 9,8 8,5 6,8 7,6 9,5 mg/kg Co mg/kg 2 11 12 15 12 12 33 17 33 13 19 21 14 9,1 8,5 4,8 8,1 4,1 6,7 5,4 Ni mg/kg 0,3 0,3 0,28 0,09 0,17 0,18 0,39 0,19 0,39 0,38 Cd mg/kg 36 40 38 11 67 49 92 55 57 175 206 157 559 322 202 104 586 Pb 1925 3438 1940 mg/kg 0,1 0,1 0,13 0,22 0,11 Hg <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 mg/kg 8 14 95 12 20 33 12 13 34 33 32 23 23 18 6,5 5,8 6,9 9,6 6,3 6,1 Cu mg/kg 4,7 5,1 7,2 9,2 5,6 5,4 5,1 7,2 6,9 6,5 As 4 25 29 51 14 17 28 10 14 21 16 28 17 14 98 19 mg/kg 8,6 5,9 9,9 5,6 Cr mg/kg 6 <2 <2 <2 <2 <2 <2 <2 Sb 3,3 2,3 0,4 0,9 0,2 mg/kg Cd 0,63 0,09 0,29 0,07 0,16 0,36 0,16 0,81 0,34 0,46 0,33 0,54 0,04 0,24 0,24 0,18 0,37 mg/kg Till Till Till Till Till Till Till Sand Maalaji Soil type Clay Silty clay Clay Clay Clay Clay Clay Clay / silt Silt / clay Silt Savi Savi Savi Savi / siltti Siltti / savi Siltti Silttinen savi Savi Savi Savi Humus Humus Humus Humus Humus Humus Humus Humus Humus Humus Hiekka Humus Humus Humus Humus Humus Humus Humus Humus Humus Humus Soil type moreeni moreeni moreeni Moreeni Moreeni Moreeni Moreeni Moreeni Moreeni Moreeni Moreeni Maalaji Humus + Humus + Humus + till Humus + till Humus + till 0–40 Syvyys Depth cm 0–20 0–30 0–25 0–25 0–25 0–20 0–20 0–30 0–25 0–5 0–7 0–7 0–5 0–7 0–5 0–2 0–7 0–7 0–7 cm 7–25 7–15 7–30 5–30 7–20 5–10 2–15 7–25 7–20 5–20 Depth Syvyys Näytepiste Sampling site Seutula Linnainen Petikko Sotunki Leppäkorpi Vantaanlaakso Keimola Kuninkaanmäki Ruskeasanta Pakkala P20 P19 Näyte Sample id P11 P12 P13 P14 P15 P16 J72 J73 Vantaan peltomaiden taustapitoisuudet vuonna 2006 taustapitoisuudet peltomaiden Vantaan 2006 in Vantaa from samples soil arable of composition Chemical < 2mm raesuuruus Kuningasvesiuutto, points. decimal of used instead are Commas fraction. size < 2 mm extraction, regia Aqua LIITE 3. 3. Appendix Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster
at the end of Lähdemäentie road
Surroundings Sown clay field Sown clay field Sown clay field of corn Sown clay field Meadow at the intersection of Koivukylänväylä road and Epinkoskentie road Cultivated field Field not sown, grass Sown clay field Sown clay field Sown clay field by the Ylästöntie road Kylvämätön pelto, heinikkoa Ympäristö Kylvetty savipelto Kylvetty savipelto Kylvetty savinen viljapelto Niitty/entinen pelto Koivukylänväylän ja Epinkoskentien risteyksessä (Koivukylä) Viljelty pelto Lähdemäentien päässä Kylvetty savipelto Kylvetty savipelto Kylvetty savipelto Ylästöntien varrella Kylvetty savipelto 2 3,5 8,7 2,4 1,9 1,7 3,3 1,1 1,4 4,4 Zn mg/l 1,5 1,3 1,2 1,1 1,9 0,8 2,1 Ni 0,67 0,43 0,88 mg/l 4 4 5,9 3,2 3,8 6,3 5,5 6,4 3,1 4,6 Pb mg/l 5 5,4 4,3 7,4 2,1 3,2 2,3 2,9 3,9 6,8 Cu mg/l 0,2 Cr 0,25 0,18 0,21 0,41 0,19 0,18 0,48 0,21 0,38 mg/l 0,2 1,3 0,8 Co 0,28 0,11 0,62 0,65 0,38 0,56 0,27 mg/l Cd 0,16 0,18 0,12 0,14 0,09 0,11 0,04 0,11 0,12 0,13 mg/l As 0,05 0,03 0,05 0,08 0,03 0,11 0,02 0,03 0,09 0,08 mg/l
0–25 0–40 0–20 0–20 0–30 0–20 0–25 0–25 0–25 0–30 cm Depth Syvyys otto 3.7.2006 3.7.2006 5.7.2006 7.7.2006 13.6.2006 13.6.2006 15.6.2006 19.6.2006 19.6.2006 15.6.2006 Näytteen - Sampling date päivämäärä Pakkala Näytepiste Sampling site Seutula Keimola Linnainen Ruskeasanta Kuninkaanmäki Sotunki Leppäkorpi Vantaanlaakso Petikko LIITE 3. Jatkuu. 3. Continues. Appendix < 2 mm raesuuruus Ammoniumasetaattiuutto, points. decimal of used instead are Commas fraction. size < 2 mm extraction, acetate Ammonium Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet - - - - 0,02 0,04 PCB totaali mg/kg <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 14 18 22 21 28 22 17 13 6.8 9.8 8.2 V mg/kg 10 20 24 36 13 49 26 15 16 16 <10 Zn mg/kg 5 4 4.4 2.4 3.6 4.4 1.3 7.8 4.5 3.4 2.3 Ni mg/kg 23 28 79 60 35 4,7 7,7 4,7 9,9 170 130 Pb mg/kg 11 3.9 2.5 4.6 8.1 3.4 3.7 7.7 6.6 7.2 8.6 Cu mg/kg 12 17 18 17 8.4 9.9 2.8 7.2 7.1 8.5 5.2 Cr mg/kg 3 1.3 1.9 2.7 3.1 1.3 Co 0.17 0.55 0.84 0.63 0.39 mg/kg Cd 0.07 0.06 0.08 0.06 0.07 0.23 0.21 0.12 0.44 0.36 <0.05 mg/kg 0.1 Hg 0.13 0.12 0.14 <0.1 <0.1 <0.1 <0.1 <0.1 <0.1 <0.1 mg/kg 3 3 3 1.1 3.2 3.6 3.5 4.9 2.6 2.4 1.2 As mg/kg <2 <2 <2 <2 <2 <2 8.8 6.5 3.8 3.6 2.4 Sb mg/kg Hiekkainen multa Maalaji Soil type Sandy soil rich in organic matter Sand Humus Humus Humus Sandy till Humus Sandy till Humus Silt sand Humus Humus Humus Hiekka- moreeni Humus Humus Hiekka Humus Humus Hiekka- moreeni Silttinen hiekka 0–7 0–7 0–7 0–7 0–5 cm 0–10 7–32 0–10 7–32 5–30 Depth 10–35 Syvyys 4.7.2006 4.7.2006 7.7.2006 3.7.2006 3.7.2006 7.7.2006 29.6.2006 30.6.2009 10.7.2006 29.6.2006 30.6.2006 Sampling date päivämäärä Näytteenotto- Näytepiste Sampling site Kiila 1 A Jokiniemi A Keimola A Keimola B Ylästö A Petikko A Kiila 1 B Kuninkaala A A Vaarala B Vaarala Ylästö B Vantaan metsämaiden taustapitoisuudet vuonna 2006 metsämaiden taustapitoisuudet Vantaan 2006 in Vantaa from samples soil forest of composition Chemical < 2mm raesuuruus Kuningasvesiuutto, points. decimal of used instead are Commas fraction. size < 2 mm extraction, regia Aqua LIITE 4. 4. Appendix Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 201 – Geological Survey of Finland, Report of Investigation 201, 2013 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster - 0,02 PCB totaali mg/kg <0,015 <0,015 <0,015 49 29 39 30 53 V mg/kg 58 32 62 49 120 Zn mg/kg 14 12 20 6.7 9.9 Ni mg/kg 12 57 31 44 11 Pb mg/kg 28 13 15 9.3 8.6 Cu mg/kg 42 18 37 24 50 Cr mg/kg 4.8 2.5 5.8 4.9 9.5 Co mg/kg 0.2 0.2 Cd 0.07 0.22 0.15 mg/kg Hg 0.14 0.11 <0.1 <0.1 <0.1 mg/kg 5 2.9 3.9 4.3 3.9 As mg/kg <2 <2 <2 <2 <2 Sb mg/kg Siltti Maalaji Soil type Silt Humus Humus Soil rich in organic matter Multa Humus Siltti Silt Humus 0–5 0–5 cm 7–32 0–10 5–30 Depth Syvyys 11.7.2006 12.7.2006 13.7.2006 12.7.2006 12.7.2006 Sampling date päivämäärä Näytteenotto- Näytepiste Sampling site Kiila 2 B Riipilä A A Tammisto Riipilä B Viinikkala A LIITE 4. Jatkuu. 4. Continues. Appendix GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS • Tutkimusraportti 201 • Timo Tarvainen et al. ISBN 978-952-217-252-5 (PDF) ISBN 978-952-217-251-8 (nid.) ISBN 0781-4240 ISSN Experts of the Geological Survey of Finland and the cities of Espoo, Experts Espoo, the of Geological the cities of and Survey Finland of soil geochemical baselines on data compiled have Vantaa and Helsinki higher are concentrations Arsenic Area. Metropolitan the Helsinki from most the in soils than Area Metropolitan the Helsinki in the of soils increased the lead have traffic and Industry the country. parts of other Metropolitan the Helsinki parts of in large in topsoils concentrations that soil baseline concentrations of examples lead are and Arsenic Area. soil contamination of in the assessment account be to taken into have to both refers needs. concentration The baseline soil remediation and the diffuse and concentration geological background the natural baseline soil presents report This elements. of input anthropogenic in the Helsinki soils man-made and in both natural concentrations Area. Metropolitan Geologian tutkimuskeskuksen sekä Espoon, Helsingin ja Vantaan ja Vantaan sekä Espoon, Helsingin Geologian tutkimuskeskuksen pääkaupunkiseudun tiedot yhteen koonneet ovat asiantuntijat kaupunkien Arseenia on taustapitoisuusselvityksistä. maaperän alueellisista suurimmassa kuin enemmän luontaisesti maaperässä pääkaupunkiseudun pintamaiden lisänneet ovat ja liikenne Teollisuus osassa Suomea. muassa Muun laajalla alueella pääkaupunkiseutua. lyijypitoisuuksia pitää taustapitoisuudet joiden sellaisia alkuaineita, ovat jaarseeni lyijy ja puhdistustarpeen pilaantuneisuuden maaperän huomioon ottaa luontaisesti aineiden haitallisten tarkoittaa arvioinnissa. Taustapitoisuus pitoisuuksia, sellaisia tai kohonneita maaperässä pitoisuuksia tavanomaisia epäillyn alueen laajalla alueella pilaantuneeksi pintamaassa jotka esiintyvät että sekä luonnonmaiden esitetään Tutkimusraportissa ympäristössä. pääkaupunkiseudulla. taustapitoisuuksia täyttömaiden [email protected] www.gtk.fi www.gtk.fi