kaunis, mutta siinä oli tavattomasti voimaa, varmuutta ja väsymättömyyttä. Etenkin hänen korkeat äänensä olivat vaivattomat ja loistokkaat. Aikoinaan oli muodikasta haukkua tätä 1918-2006 suurta laulajatarta pelkäksi äänitykiksi. Teksti: Jack Leo Onkin totta, että Nilsson ei ollut samalla tavalla syvällinen tulkitsija kuin Varnay tai Martha Mödl, mutta vaikka hänen äänensä olikin sävyltään kylmä, tämä ei tarkoita etteikö Nilsson olisi kyennyt tuo- maan inhimillistä lämpöä esityksiinsä. Täy- tyy vain kuunnella esimerkiksi Tristanin toinen näytös vakuuttuakseen siitä, että Nilsson kykeni myös herkkään ilmaisuun. Nilsson oli laulajana hyvin pidetty kol- lega ja luotettava esiintyjä. Hän ei diivaillut ja perui esityksiä vain ani harvoin. Ooppe- ratalojen johtajat ovatkin ylistäneet kilpaa Nilssonia, joka aina käyttäytyi erittäin ammattimaisesti. Nilsson myös onnistui säilyttämään maanläheisen huumorinta- junsa koko uransa ajan. Ehkä kuuluisin esimerkki tästä tapahtui Metropolitanissa, kun Herbert von Karajan ohjasi Ringin siellä. Karajan piti hyvin pimeistä näyttä- mökuvista, joista Nilsson ei oikein välittä- nyt. Vastalauseena hän ilmestyi harjoituk- siin päässään kaivostyöläisen kypärä lamp- puineen . Toinen tunnettu esimerkki liittyi hänen nuorille laulajille antamastaan neu- vosta. Sen sijaan että olisi korostanut hen- gitystekniikan merkitystä tai oikeanlaisia Birgit Nilsson, yksi kaikkien aikojen suurimmista Wagner-laulajista, roolivalintoja Nilsson sanoi, että ”laula Brünnhildenä Wienissä vuonna 1957. aina hyvin istuvissa kengissä”. Hän myös suhtautui hyvin pragmaattisesti roolivalin- 1900-luvun loppupuoliskon epäilemättä ja ensimmäisen Isoldensa hän oli laulanut toihinsa. Kun häneltä kysyttiin, suurin Wagner-sopraano, ruotsalainen Bir- vuotta aikaisemmin Tukholmassa. Nilsso- mikä oli hänen suosikkiroolinsa, git Nilsson, kuoli joulupäivänä 87- nin ohjelmistoon kuuluivat myös Nilsson vastasi: ”Isolde on vuotiaana. Tannhäuserin Elisabeth ja Venus (jotka tehnyt minusta kuuluisan, Nilsson syntyi 17.5. vuonna 1918 Västra hän lauloi samassa esityksessä mutta Turandot on Karupsissa Skånessa. Nilsson aloitti musii- Metropolitanissa vuonna 1966), tehnyt minusta killisen koulutuksensa hyvin nuorena äi- Richard Straussin Elektra, Sa- rikkaan”. tinsä opetuksessa, mutta uransa laulajana lome ja Marsalkatar, Fidelion Suureksi onneksi hän aloitti varsin myöhään, vasta vuonna Leonore, Don Giovannin Donna Nilssonin uran 1946, jo 28 vuoden iässä. Tällöin hän lauloi Anna sekä Turandot, Tosca ja huippu osui yksiin le- Agathen roolin Taika-ampujassa vain kol- Aida. Viimeisen uuden roolinsa, vyteollisuuden tuotte- men päivän varoitusajalla. Läpimurtonsa värjärin vaimon Straussin oop- liaimman aikakauden hän teki vuotta myöhemmin Lady Macbet- perasta Nainen vailla varjoa, hän kanssa. Nilsson hin roolissa. Vuonna 1951 hän esiintyi lauloi ensimmäistä kertaa vuonna levytti lähes Glyndebournen festivaaleilla Idomeneon 1975. Nilsson jätti oopperalavan kaikki suuret Elettran roolissa, ja hän debytoi jo vuonna lopullisesti vasta vuonna 1984. Wagner-roolit. 1954 Bayreuthissa Elsan roolissa, ja lauloi Nilssonin oli epäilemättä 1960- Etenkin hänen 60- siellä säännöllisesti liki kahden vuosikym- ja 70-lukujen johtava dramaatti- luvulla tekemänsä menen ajan. Lontoon Covent Gardenissa nen sopraano, ja monien mielestä äänitykset Brünn- Nilsson lauloi ensimmäistä kertaa vuonna kaikkien aikojen suurimpia Wagner- hildestä ja Isoldesta 1957, ja La Scala kutsui hänet laulamaan laulajia. Nilssonilla ei ollut Kirsten Georg Soltin joh- Turandotia teatterin 370. kauden avajaisiin. Flagstadin lämpimän säteilevää ääntä dolla studiossa ja New Yorkin Metropolitanissa hän debytoi tai Astrid Varnayn tumman dramaat- livenä Bayreuthista Isoldena vuonna 1959, ja hänestä tuli var- tista sointia, eikä hänellä myöskään Böhmin johdolla sinainen suosikki tuossa talossa, kuin myös ollut Frida Leiderin heleän kaunista ovat omaa luokkaansa. Vienin valtionoopperassa, jossa hän lauloi sopraanoa, vaikka oli ehkä muuten ”Isolde on tehnyt minusta ensimmäistä kertaa vuonna 1953. lähempänä Leiderin äänityyppiä kuin kuuluisan, mutta Turandot Wagnerin suuret sopraanoroolit tarjosi- Flagstadia. Mutta Nilssonilla oli te- on tehnyt minusta rikkaan” vat Nilssonin suurella ja vakaalle äänelle räksinen ääni, joka läpäisi Nilsson Turandotin hedelmällisimmän maaperän. Ensimmäisen paksuimmankin orkesterisoinnin roolissa Metropoli- Brünnhildensä kokonaisessa Ring-syklissä kuin lasersäde. Nilssonin ääni ei tanissa vuonna hän lauloi jo vuonna 1954 Münchenissä ehkä ollut luonnostaan kovin 1975. 8 Wagneriaani Listasta puuttuvat vain Eva, Ortrud ja muutamaan otteeseen uransa alkupuolella, Senta. Kundrysta on sentään olemassa 70- ja häntä harmitti, ettei häntä pyydetty luvun alussa tehty levytys, jossa Nilsson tekemään tuota roolia myöhemmin olles- laulaa toisen näytöksen dueton maanmie- saan huipulla. hensä Helge Briliothin kanssa – eli käy- Nilsson loisti myös italialaisessa ohjel- tännössä lähes koko roolin. mistossa. Hänen teräksinen äänensä oli Wagnerin ohella Nilssonin huippudra- ihanteellinen Turandotin rooliin, ja Nilsson maattinen ääni sopi moniin Richard Straus- olikin tuon roolin luultavasti suurin laulaja sin sopraanorooleihin. Nilsson loisti ennen Dame Eva Turnerin ohella. Hän myös kaikkea Elektran roolissa, jossa hänen eh- laulaa Turandotin kahdessa klassikkolevy- tymätön voimansa ja huikeat korkeat nuo- tyksessä. Puccinin muista rooleista Nilsson tit pääsivät oikeuksiinsa. Hän oli myös levytti myös Toscan ja Lännen tytön Min- huomattava , vaikka oli olemuksel- nien. Nilssonin suurista Verdi-rooleista taan ja ääneltään kaikkea muuta kuin 16- levylle taltioitiin Lady Macbeth, Naamio- vuotiaan tytön näköinen tai kuuloinen. huvien Amelia sekä Aida. Nilsson kuitenkin onnistui tekemään täs- Nilsson oli suuri laulaja ja ihminen. täkin roolista hänelle sopivan, ja kuuluisasti Hän kerran totesi ruotsalaisessa haastatte- hänen versiossaan Seitsemän hunnun tans- lussa, ettei olisi voinut tehdä muuta kuin sista huntujen määrä lisääntyi tanssin ede- laulaa, sillä hän oli huono kaikessa muussa. tessä vähenemisen sijaan – jälleen osoitus Onneksi hän näin tekikin ja antoi musiikin Nilsson ei välittänyt Herbert von Karajanin niin Nilssonin huumorintajusta kuin myös ystäville ja ennen kaikkea wagneriaaneille pimeistä näyttämökuvista, ja ilmestyi harjoi- hänen poikkeuksellisen hyvästä omien niin paljon nautintoa. Jäämme kaipaamaan tuksiin päässään kaivostyöläisen kypärä. heikkouksiensa tuntemuksesta. Nilsson häntä. lauloi myös Ruusuritarin Marsalkattarena

Birgit Nilssonin tärkeimpiä Wagner-levytyksiä Koonnut Robert Storm

Tannhäuser / Otto Gerdes 1968 Lohengrin / Eugen Jochum 1954 Tässä Tannhäuserissa Nilsson laulaa Nilsson esiintyi ensimmäisen kerran sekä Elisabethin että Venuksen Bayreuthissa Elsan roolissa vuonna roolin 1954.

Tristan und Isolde / 1962 / Karl Böhm 1966 Nilssonin Isolde-tulkintoja on julkaistu levyllä useita. Kuuluisin näistä on Böhmin Bayreuth-levytys, Tristanina Wolfgang Windgassen ja Markena Martti Talvela. Soltin studiolevytyksessä Tristanin laulaa Fritz Uhl ja Kurwenalin Tom Krause.

Der Ring des Nibelungen Der Ring des Nibelungen / Georg Solti 1958-65 / Karl Böhm 1966-67 Nilssonin kaksi Brünnhildeä: Soltin johdolla levytysstudiossa ja Böhmin johdolla Bayreuthissa. Molemmissa Siegmundin roolin laulaa viime vuoden lopulla kuollut tenori James King. Soltin levytyksessä kolmantena nornana Anita Välkki, Böhmillä Fasoltina Martti Talvela. Der Ring des Nibelungen Die Walküre / Hans Knappertsbusch 1957 / Joseph Keilberth 1954 Ennen kuin alkoi laulaa Brünnhildeä, Nilsson lauloi Bayreuthissa Ringin pienempiä rooleja. Knappertsbuschin Ringissä hän laulaa Sieglinden ja kol- mannen nornan, Keilberthin Valkyyriassa Ortlinden. Molemmissa Brünnhildenä toinen ruotsalaissyntyinen sopraano Astrid Varnay.

La Nilsson: Tristan und Isolde Birgit Nilsson sings Wagner / Karl Böhm 1973 Wesendonk-laulut ja kohtauksia Brünn- Nilssonin ainoa DVD:llä julkaistu hilden, Sieglinden, Isolden, Kundryn Wagner-rooli. Tristanina sankaritenori ja Sentan rooleista. Kahta jälkimmäis- Jon Vickers. tä Nilsson ei levyttänyt kokonaisuu- dessaan. Kapellimestarina mm. Leif Segerstam.

Wagneriaani 9