DOCSLIB.ORG

Alokasinfo 2/20 Sisällysluettelo

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Alokasinfo 2/20 Sisällysluettelo Jääkäriprikaati Alokasinfo 2/20 Sisällysluettelo Jääkäriprikaatin komentajan tervehdys ....... 3 Tervetuloa Jääkäriprikaatiin .......................... 4 Sähköinen ennakkokysely ............................. 4 Valmiusyksikkökoulutus.................................. 5 Koulutuksen valinta ......................................... 6 Rovaniemen ilmatorjuntapatteristo ............... 7 Lapin jääkäripataljoona ................................. 11 Este palveluksen aloittamiselle ..................... 17 Ennen palvelukseen tuloa ............................. 17 Mitä mukaan .................................................. 19 Palvelukseen tulo ........................................... 20 Palvelukseentulopäivän kuljetukset Rovaniemelle 21 Palvelukseentulopäivän kuljetukset Sodankylään 22 Lomamatkat ................................................... 24 Lomakuljetukset ............................................. 24 Liikunta - epäiletkö omaa kuntoasi? ............ 25 Urheilijana meillä ........................................... 29 Sosiaalikuraattorit .......................................... 30 Sotilaspastori .................................................. 31 Terveydenhoito ja tiedote rokotuksista ........ 32 Liity Facebook-ryhmään ................................. 33 Sotilasvala- ja sotilasvakuutustilaisuudet järjestetän 15.8.2020 Sodankylän ja Rovaniemen varuskunnissa. Koronatilanteen vuoksi tilaisuuksiin ei kutsuta alokkaiden läheisiä. Läheistenpäivää ei järjestetä koronatilanteen vuoksi. 2 Hyvä palveluksen aloittava, toivotan sinut arktisen lämpimästi tervetulleeksi Jääkäriprikaatiin! Toivon, että tulet palvelukseen positiivisella mielellä. Palveluksen aloittaminen ja armeijaelämään sopeutuminen voi tuntua aluksi henkisesti raskasta, mutta avoimesti ja myönteisesti suhtautumalla ja osaavien ja innostavien kouluttajien opastuksessa sopeudut joukkoon ja kehityt oman tehtäväsi osaajaksi. Aito kiinnostus ja halu oppia auttavat sinua hakeutumaan itsellesi mielekkääseen ja kiinnostavaan palvelustehtävään. Tämän miettimiseen kannattaa käyttää aikaa jo ennen palvelusta. Tuo omat erityisosaamistaidot esille vastatessasi kyselyyn. Kyselyyn vastaaminen on nyt koronatilanteessa erittäin tärkeä sinun kannaltasi. Jääkäriprikaatin varusmieskoulutusta annetaan kahdessa joukkoyksikössä, Lapin jääkäripataljoonassa Sodankylässä ja Rovaniemen ilmatorjuntapatteristossa Rovaniemellä. Molemmissa joukoissa koulutetaan säännöllisen rytmin mukaisesti sotilaan perustaitoja, miehistön erikoistaitoja, toimista osana ryhmää, joukkuetta/jaosta ja komppaniaa/patteria. Koulutus on nousujohteista ja kaikki pidetään mukana. Koulutus on mielenkiintoista sisältäen erilaisia koulutusjaksoja. Kaikki koulutukseen liittyvät asiat koulutetaan palveluksen aikana ja siihen käytetään muun muassa simulaattoreita ja harjoittelua virtuaalimaailmassa. Ennen palvelukseen tuloa sinun kannattaa pitää huolta kunnostasi. Erityisesti korostuvat peruskestävyyttä kehittävät lajit, kuten vaeltaminen, juoksu, pyöräily. Palveluksessa kuntosi nousee keskimäärin lähes kolmanneksen. Tavoitteena on, että kotiutuessasi täytät taistelijalta vaadittavan hyvän kuntotason. Palveluksen aikana tulet solmimaan monia, jopa koko eliniän kestäviä ystävyyssuhteita. Mikäli terveydentilasi tai muut palvelukseesi vaikuttavat olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet kutsuntojen jälkeen, ota heti rohkeasti yhteyttä oman alueesi aluetoimistoon jo ennen palvelukseen aloittamista. On oman etusi mukaista hoitaa siviiliasiat kuntoon ennen palveluksen aloittamista. Kannamme varusmiespalvelusaikanasi vastuun kaikinpuolisesta hyvinvoinnistasi ja palvelusturvallisuudestasi. Olen varma, että tulet olemaan ylpeä palveluksestasi Jääkäriprikaatissa. Jääkäriprikaatin komentaja, eversti Sami-Antti Takamaa 3 Tervetuloa Jääkäriprikaatiin! Heinäkuun 6. päivänä 2020 palveluksen aloittava! Olet tervetullut Suomen pohjoisimpaan joukko-osastoon Jääkäriprikaatiin. Tästä infosta löydät palveluksen aloittamispäivän kuljetukset sekä vastaukset mo- niin muihin mielessäsi oleviin kysymyksiin palveluksen aloittamisesta – kannattaa lukea tarkkaan! Lisätietoja varusmiespalvelukseen liittyvistä asioista: Sosiaalikuraattori Riitta Tauriainen (Sodankylä) 0299 452 223 Sosiaalikuraattori Sirkka Vaarala (Rovaniemi) 0299 452 806 Kapteeni Samuli Pietiläinen (Rovaniemi) 0299 452 218 Sähköposti: [email protected] Sähköinen ennakkokysely Tarkoituksenamme on selvittää halukkuutesi eri koulutusvaihtoehtoihin sekä fyysisen kuntosi tilanne. Päämääränä on sijoittaa sinut jo enna- kolta haluamasi koulutusvaihtoehdon mukaiseen perusyksikköön ja fyysisen kunnon edellyttämään koulutusjoukkueeseen. Vastauksesi pyritään ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon tehtävääsi valittaessa, ne eivät kuitenkaan sulje sinua minkään vaihtoehdon ulkopuolelle - toisin sanoen tarvitta- via muutoksia tehdään vielä palveluksen aikana. Varusmiesten koulutushaaravalinnat tehdään alokaskauden aikana kuudennella palvelusviikolla. Johtajakoulutus valinnat tehdään koulutushaarajakson päätteeksi kahdennellatoista palvelusviikolla. On erittäin tärkeää, että vastaat kyselyyn 12.6.2020 mennessä. Tällöin pystyt vaikuttamaan tulevaan palvelustehtävääsi ja yksikköösi. Kyselyssä saat ilmoitettua myös tilinumerosi ja yhteystietosi, jolloin mm. päivärahasi tulevat ajal- laan. Vastauksesi käsitellään luottamuksellisena. Kiitos jo etukäteen vastauksistasi! Vastaa sähköisesti osoitteessa: https://asiointi.puolustusvoimat.fi/ Jos aluetoimistosi on ennen tämän kyselyn saapumista siirtänyt tai jostain muusta syystä peruuttanut palveluksesi aloittamisen tässä saapumiserässä, älä vastaa kyse- lyyn. Vastaamatta jättäminen ei kuitenkaan oikeuta jäämään pois palveluksesta. 4 Valmiusyksikkökoulutus Palkatusta henkilöstöstä ja varusmiehistä muo- dostetuilla valmiusyksiköillä parannetaan valmiutta vastata nopeisiin turvallisuusympäristössä tapah- tuviin muutoksiin kotimaassa. Valmiusyksiköt ovat osa niitä Maavoimien joukkoja, jotka ovat tarpeen mukaan nopeasti käytettävissä. Valmiusyksikössä pääset osallistumaan monipuolis- esti taistelu- ja viranomaisharjoituksiin sekä kan- sainvälisiin harjoituksiin kotimaassa tai ulkomailla tilanteen mukaan. Valmiusyksikkökoulutus antaa kyvyn toimia vaativissa taistelutehtävissä uusimmalla kalustolla ja varustuksella. Lisäksi saat perustietoja ja -taitoja useasta eri aselajista. Valmiusyksikkökou- lutus katsotaan eduksi hakeuduttaessa Maavoimien kriisinhallintatehtäviin. Valmiusyksiköissä palvelusaika on 347 vuorokautta koulutuksen vaativuudesta ja laaja-alaisuudesta johtuen. Ilmoita halukkuudestasi valmiusyksikkökoulutukseen sähköisessä kyselylomakkeessa. 5 Koulutuksen valinta Jääkäriprikaatissa koulutetaan varusmiehiä kahdessa joukkoyksikössä, Lapin jääkäripataljoonassa Sodankylässä ja Rovaniemen ilmatorjuntapatteristossa Rovaniemellä. Varusmiespalvelusaika on koulutushaarasta ja tehtävästä riippuen 347, 255 tai 165 vuorokautta. Kaikki alokkaat saavat saman peruskoulutuksen yksiköstä riippumatta kuusi viikkoa kestävän alokasjakson aikana. Sen aikana tehdään myös koulutushaaravalinnat. Noin kolmannes saapumiserästä valitaan johtajakoulutukseen ja loput saavat miehistökoulutuksen. Jääkäriprikaatissa noin 62 %:lla kunkin saapumiserän varusmiehistä palvelusaika on 347 vuorokautta. Pisin palvelusaika on johtajakoulutukseen tai miehistön erikoistehtäviin valituilla. Johtajakoulutukseen valitut aloittavat koulutuksensa aliupseerikurssilla joko Sodankylässä (jalkaväki) tai Rovaniemellä (ilmatorjunta). Osa aliupseerioppilaista siirtyy koulutuksen aikana erikoisaliupseerikursseille esimerkiksi Kajaaniin. Aliupseerikurssin parhaimmisto siirtyy kurssin puolivälissä Reserviupseerikouluun, joka sijaitsee Haminassa. Pisimmän palvelusajan, 347 vrk, miehistön koulutushaaroja Jääkäriprikaatissa ovat sotilaskuljettaja ja valmiusyksikön miehistötehtävät. Valmiusyksikön varusmiehet saavat Jääkäriprikaatin monipuolisimman ja vaativimman sotilaskoulutuksen. Noin 8 % kustakin saapumiserästä valitaan sotilaspoliiseiksi, lääkintämiehiksi, tai muihin miehistön erikoistehtäviin, joissa palvelusaika on 255 vuorokautta. Jääkäriprikaatissa sotilaspoliisit koulutetaan Rovaniemen ilmatorjuntapatteristossa Rovaniemellä. Pääosassa miehistötehtäviä palvelusaika on 165 vuorokautta ja näihin tehtäviin valitaan saapumiserästä kaikkiaan noin 30 %. Koulutusmahdollisuudet selviävät joukkoyksiköiden esittelyistä. Sotilaspoliiseja lukuun ottamatta kaikki jalkaväen koulutus annetaan Lapin jääkäripataljoonassa Sodankylässä. Ilmatorjunnan eri tehtäviin sekä sotilaspoliisitehtäviin koulutetaan Rovaniemen ilmatorjuntapatteristossa Rovaniemellä. Kummassakin joukkoyksikössä on tarjolla erilaisia huollon tehtäviä. HALUATKO TIETTYYN TEHTÄVÄÄN? Muista ilmoittaa se heti palvelukseen tultuasi. Koulutushaarajakson valinnat tehdään jo alokasjakson aikana! 6 Rovaniemen ilmatorjuntapatteristo Rovaniemen ilmatorjuntapatteristossa koulutetaan suorituskykyisiä sodanajan joukkoja kaikkien puolustushaarojen ja Rajavartiolaitoksen käyttöön. Nykyaikainen ilmauhka asettaa koulutettaville ilmatorjuntajoukoille korkeat osaamis- ja valmiusvaatimukset. Ilmavoimien käyttöön koulutettavien huoltokomppanioiden on tunnettava hyvin ilmavoimien taistelun tukemisen edellytykset. Tehokas koulutus- ja harjoitusrytmi pyrkivät vastaamaan edellä mainittujen lisäksi myös pohjoisen Suomen olosuhteiden asettamiin haasteisiin. Rovaniemen ilmatorjuntapatteristoon kuuluu komentajan ja esikunnan lisäksi kolme perusyksikköä: • 1.Ilmatorjuntapatteri, • 2.Ilmatorjuntapatteri ja • Tukikohtakomppania. 7 1. Ilmatorjuntapatteri 1. Ilmatorjuntapatterissa
Load more

Recommended publications
  • Toponymic Guidelines (Pdf)
    UNITED NATIONS GROUP OF EXPERTS ON GEOGRAPHICAL NAMES 22nd session, New York, 20-29 April 2004 Item 17 of the provisional agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP EDITORS AND OTHER EDITORS FINLAND Fourth, revised edition 2004* (v. 4.11, April 2021**) * Prepared by Sirkka Paikkala (Research Institute for the Languages of Finland) in collaboration with the Na- tional Land Survey of Finland (Teemu Leskinen) and the Geographical Society of Finland (Kerkko Hakulinen). The 22nd session of UNGEGN in 2004, WP 49. The first edition of this paper, Toponymic Guidelines for International Cartography - Finland, submitted by Mr. A. Rostvik, Norden Division, was presented to the Ninth session of UNGEGN 1981 (WP 37). The second version, Toponymic guidelines for cartography: Finland, prepared by the Onomastic Division of the Finnish Research Centre for Domestic Languages in collabo- ration with the Swedish Language Division and the National Board of Survey, was presented to the 4th UN Conference on the Standardization of Geographical Names in 1982 (E/CONF.74/L.41). The second edition, Toponymic Guidelines for Map an Other Editors, pre- paired by the Finnish Research Centre for Domestic Languages together with National Land Survey, was presented to the 17th session of UNGEGNUnited in 1994 (WP 63). The third edi- tion (revised version), prepared by Sirkka Paikkala in collaboration with the National Land Sur- vey of Finland and the Geographical Society of Finland, was presented to the 7th UN Conference on the Standardization of Geographical Names (New York, 13-22 January 1998, E/CONF.91/L. 17) ** Editions 4.1 - 4.6 updated by Sirkka Paikkala (Institute for the Languages of Finland) and Teemu Leskinen (National Land Survey of Finland).
    [Show full text]
  • (CEF) 2019 TRANSPORT MAP CALL Proposal for the Selection of Projects
    Connecting Europe Facility (CEF) 2019 TRANSPORT MAP CALL Proposal for the selection of projects July 2020 Innovation and Networks Executive Agency THE PROJECT DESCRIPTIONS IN THIS PUBLICATION ARE AS SUPPLIED BY APPLICANTS IN THE TENTEC PROPOSAL SUBMIS- SION SYSTEM. THE INNOVATION AND NETWORKS EXECUTIVE AGENCY CANNOT BE HELD RESPONSIBLE FOR ANY ISSUE ARISING FROM SAID DESCRIPTIONS. The Innovation and Networks Executive Agency is not liable for any consequence from the reuse of this publication. Brussels, Innovation and Networks Executive Agency (INEA), 2020 © European Union, 2020 Reuse is authorised provided the source is acknowledged. Distorting the original meaning or message of this document is not allowed. The reuse policy of European Commission documents is regulated by Decision 2011/833/EU (OJ L 330, 14.12.2011, p. 39). For any use or reproduction of photos and other material that is not under the copyright of the European Union, permission must be sought directly from the copyright holders. PDF ISBN 978-92-9208-086-0 doi:10.2840/16208 EF-02-20-472-EN-N Page 2 / 168 Table of Contents Commonly used abbreviations ......................................................................................................................................................................................................................... 7 Introduction ................................................................................................................................................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Metsähallituksen Vesien Kaupallisen Kalastuksen Lupa-Alueet Vuosina 2020-2024
    METSÄHALLITUKSEN VESIEN KAUPALLISEN KALASTUKSEN LUPA-ALUEET VUOSINA 2020-2024 TILLSTÅNDSOMRÅDEN FÖR KOMMERSIELLT FISKE I FORSTSTYRELSENS VATTENOMRÅDEN FÖR ÅRET 2020-2024 Alue: Ylä-Lappi, område: Övre Lappland Nimi, namn Kunta, kommun Eräsuunnittelija Enontekiö, Inari, Jarmo Huhtamella Utsjoki Alue: Itä-Lappi, område: Östra Lappland Nimi, namn Kunta, kommun Eräsuunnittelija Lokka Sodankylä Markku Vierelä Porttipahta Sodankylä Markku Vierelä Vajunen ja Kurittu Sodankylä Markku Vierelä Enijärvi Kemijärvi Markku Vierelä Misijärvi Kemijärvi Markku Vierelä Karhujärvi Kemijärvi-Posio Markku Vierelä Moitajärvi Kemijärvi Markku Vierelä Kalliojärvi Kemijärvi Markku Vierelä Unarijärvi Sodankylä Markku Vierelä Vaalajärvi Sodankylä Markku Vierelä Alue: Länsi-Lappi, område: Västra Lappland Nimi, namn Kunta, kommun 2003 Simojärvi-Ranuan seutu Näskäjärvi Ranua Markku Vierelä Paattinkijärvi Ranua Markku Vierelä Penämöjärvi Ranua Markku Vierelä Simojärvi Ranua Markku Vierelä 2004 Norva-Vanttaus Iso-Herajärvi Rovaniemi Markku Vierelä Iso-Kaihuajärvi Rovaniemi Markku Vierelä Norvajärvi Rovaniemi Markku Vierelä Pietarijärvi Rovaniemi Markku Vierelä Sinettäjärvi Rovaniemi Markku Vierelä Ulkujärvi Rovaniemi Markku Vierelä Vanttausjärvi Rovaniemi Markku Vierelä 2006 Perunka-Naarma Ala-Naarmajärvi Rovaniemi Markku Vierelä Ala-Nampajärvi Rovaniemi Markku Vierelä Keskijärvi Rovaniemi Markku Vierelä Köyryjärvi Rovaniemi Markku Vierelä Perunkajärvi Rovaniemi Markku Vierelä Purnujärvi Rovaniemi Markku Vierelä Pyhäjärvi Rovaniemi Markku Vierelä Repojärvi Rovaniemi Markku
    [Show full text]
  • View Its System of Classification of European Rail Gauges in the Light of Such Developments
    ReportReport onon thethe CurrentCurrent StateState ofof CombinedCombined TransportTransport inin EuropeEurope EUROPEAN CONFERENCE OF MINISTERS TRANSPORT EUROPEAN CONFERENCE OF MINISTERS OF TRANSPORT REPORT ON THE CURRENT STATE OF COMBINED TRANSPORT IN EUROPE EUROPEAN CONFERENCE OF MINISTERS OF TRANSPORT (ECMT) The European Conference of Ministers of Transport (ECMT) is an inter-governmental organisation established by a Protocol signed in Brussels on 17 October 1953. It is a forum in which Ministers responsible for transport, and more speci®cally the inland transport sector, can co-operate on policy. Within this forum, Ministers can openly discuss current problems and agree upon joint approaches aimed at improving the utilisation and at ensuring the rational development of European transport systems of international importance. At present, the ECMT's role primarily consists of: ± helping to create an integrated transport system throughout the enlarged Europe that is economically and technically ef®cient, meets the highest possible safety and environmental standards and takes full account of the social dimension; ± helping also to build a bridge between the European Union and the rest of the continent at a political level. The Council of the Conference comprises the Ministers of Transport of 39 full Member countries: Albania, Austria, Azerbaijan, Belarus, Belgium, Bosnia-Herzegovina, Bulgaria, Croatia, the Czech Republic, Denmark, Estonia, Finland, France, the Former Yugoslav Republic of Macedonia (F.Y.R.O.M.), Georgia, Germany, Greece, Hungary, Iceland, Ireland, Italy, Latvia, Lithuania, Luxembourg, Moldova, Netherlands, Norway, Poland, Portugal, Romania, the Russian Federation, the Slovak Republic, Slovenia, Spain, Sweden, Switzerland, Turkey, Ukraine and the United Kingdom. There are ®ve Associate member countries (Australia, Canada, Japan, New Zealand and the United States) and three Observer countries (Armenia, Liechtenstein and Morocco).
    [Show full text]
  • Joint Barents Transport Plan Proposals for Development of Transport Corridors for Further Studies
    Joint Barents Transport Plan Proposals for development of transport corridors for further studies September 2013 Front page photos: Kjetil Iversen, Rune N. Larsen and Sindre Skrede/NRK Table of Contents Table Summary 7 1 Introduction 12 1.1 Background 12 1.2 Objectives and members of the Expert Group 13 1.3 Mandate and tasks 14 1.4 Scope 14 1.5 Methodology 2 Transport objectives 15 2.1 National objectives 15 2.2 Expert Group’s objective 16 3 Key studies, work and projects of strategic importance 17 3.1 Multilateral agreements and forums for cooperation 17 3.2 Multilateral projects 18 3.4 National plans and studies 21 4 Barents Region – demography, climate and main industries 23 4.1 Area and population 23 4.2 Climate and environment 24 4.3 Overview of resources and key industries 25 4.4 Ores and minerals 25 4.5 Metal industry 27 4.6 Seafood industry 28 4.7 Forest industry 30 4.8 Petroleum industry 32 4.9 Tourism industry 35 4.10 Overall transport flows 37 4.11 Transport hubs 38 5 Main border-crossing corridors in the Barents Region 40 5.1 Corridor: “The Bothnian Corridor”: Oulu – Haparanda/Tornio - Umeå 44 5.2 Corridor: Luleå – Narvik 49 5.3 Corridor: Vorkuta – Syktyvkar – Kotlas – Arkhangelsk - Vartius – Oulu 54 5.4 Corridor: “The Northern Maritime Corridor”: Arkhangelsk – Murmansk – The European Cont. 57 5.5 Corridor: “The Motorway of the Baltic Sea”: Luleå/Kemi/Oulu – The European Continent 65 5.6 Corridor: Petrozavodsk – Murmansk – Kirkenes 68 5.7 Corridor: Kemi – Salla – Kandalaksha 72 5.8 Corridor: Kemi – Rovaniemi – Kirkenes 76
    [Show full text]
  • Technical Report Rajapalot Property Mineral Resource Estimate NI 43-101 Technical Report Mawson Gold Limited
    AMC Consultants Pty Ltd ABN 58 008 129 164 Level 29, 140 William Street Melbourne Vic 3000 Australia T +61 3 8601 3300 E [email protected] W amcconsultants.com Technical Report Rajapalot Property Mineral Resource Estimate NI 43-101 Technical Report Mawson Gold Limited Location Ylitornio – Rovaniemi, Finland In accordance with the requirements of National Instrument 43-101 “Standards of Disclosure for Mineral Projects” of the Canadian Securities Administrators Qualified Persons: R Webster B.App.Sc. MAusIMM, M.AIG K Forrester CEng, MIChemE, MAusIMM AMC Project 120026 Effective date 14 September 2020 Unearth a smarter way Rajapalot Property Mineral Resource Estimate NI 43-101 Technical Report Mawson Gold Limited 120026 1 Summary 1.1 Introduction AMC Consultants Pty Ltd (AMC) was commissioned by Mawson Gold Ltd (Mawson) to report the results of a Mineral Resource estimate for the Rajapalot Gold-Cobalt Project (property located in Lapland, Finland). This Mineral Resource has been reported according to the Canadian Institute of Mining and Metallurgy (CIM) Definition Standards (2014) and the report is written in accordance with the requirements of National Instrument 43-101 (NI 43-101) “Standards of Disclosure for Mineral Projects” of the Canadian Securities Administrators. This report is an update to the December 2018 report. A site visit was carried out in October 2018 by Rod Webster Principal Geologist who is acting as the Qualified Person (QP) for reporting of the Mineral Resource estimate. The information, conclusions, opinions, and estimates contained herein are based on: • Information available to AMC at the time of preparation of this report. • Assumptions, conditions, and qualifications as set forth in this report.
    [Show full text]
  • Advanced Biofuels and Kaidi Project in Kemi Matti Kymenvaara Kaidi Finland 9 May 2019
    Advanced biofuels and Kaidi project in Kemi Matti Kymenvaara Kaidi Finland 9 May 2019 1 The EU wants to reduce 1st generation biofuels (food chain) consumption and increase production from advanced feedstocks • In the revised Renewable Energy Directive (RED II), the EU wide overall renewable energy target is 32% by the end of 2030 • The share of renewables in the transport sector is 14% by 2030, from which a significant increase is to come from ‘advanced feedstock’ –based fuels. • By definition, advanced feedstocks are ligno-cellulosic and waste-based feedstocks, such as straw, sewage sludge and forest residues • Advanced feedstocks need to comply with the sustainability criteria: Countries with advanced forest and land management practices and regulations, such as the Nordics, are considered to be sustainable feedstock producers 5/22/19 2 Production of advanced biofuels is expected to increase strongly • RED II 2021-2030 states that the share of ‘Advanced Biofuels’ shall be, in EU, at least equal to – 0.2% in 2022, – 1% in 2025 and, – increasinG up to at least 3.5% by 2030 • AccordinG to Finnish EnerGy and Climate strateGy, the share of biofuels in transport will be 30% by 2030 • Swedish Government has accepted a goal to decrease the emissions of domestic transport by 70% by 2030 compared to 2010. • NorweGian Government has announced a blending mandate for 0,5% biojet from 2020. Government pursues 30% share of jetfuel to be climate friendly by 2030 Source: USDA GAIN report 3 July 2018 5/22/19 3 The IEA recommends a strong shift towards advanced biofuels global advanced biofuel project development by country • Globally, according to IEA, the use of biofuels needs to triple, in order to achieve the 2030 SDS* target • The SDS requires a significant technology shift towards advanced biofuels.
    [Show full text]
  • Practical Information Guide Lapland University
    PRACTICAL INFORMATION LAPLAND UNIVERSITY GUIDE OF APPLIED SCIENCES PRACTICAL INFORMATION LAPLAND UNIVERSITY GUIDE OF APPLIED SCIENCES Publisher Lapland University of Applied Sciences The Lapland University Consortium is a unique form Layout Lapland UAS Communications of strategic alliance in Finland, as it comprises a union Images Jesse Tamski, Lapland UAS Communications, between Lapland University of Applied Sciences and Labland Above Ordinary, Tornion kaupunki, Rodeo University of Lapland. CONTENT GENERAL ABOUT FINLAND 17 SURVIVAL FINNISH 31 INFORMATION 5 Where are we? 17 What´s the time? 18 LINKS WORTH WELCOME 6 Who are we? 18 CHECKING 32 How do we live? 18 INFORMATION ON CONTACT What do we do for a living? 18 33 THE INSTITUTION: Finnish holidays 19 INFORMATION LAPLAND UAS 7 TUUDO 35 Academic year 9 LIVING IN FINLAND 21 Map of Finland 35 Studying at Lapland University Weather and clothing 21 of Applied Sciences 9 Money and Banking 22 EXCHANGE 37 Finnish education system 11 Communication and Media 23 STUDENTS Lapland University of Working in Finland 25 Applied Sciences’ programmes BEFORE COMING Free-time 25 for international students 12 TO LAPLAND 38 Free-time activities in Contact information 14 Kemi and Tornio 27 Visa and residence permit 38 ROTKO – student union of Free-time activities in Health insurance 38 Lapland UAS 16 Rovaniemi 29 Inform about your arrival time 40 Finnish Friend programme 30 Customs 41 Transport connections 41 Before Arrival checklist 42 2 • Practical Information Guide AFTER ARRIVAL 43 DEGREE AFTER ARRIVAL 58
    [Show full text]
  • The Emigration from the Tornio Valley (Tornedalen)
    Swedish American Genealogist Volume 26 | Number 2 Article 5 6-1-2006 The miE gration from the Tornio Valley Sture Torikka Follow this and additional works at: https://digitalcommons.augustana.edu/swensonsag Part of the Genealogy Commons, and the Scandinavian Studies Commons Recommended Citation Torikka, Sture (2006) "The miE gration from the Tornio Valley," Swedish American Genealogist: Vol. 26 : No. 2 , Article 5. Available at: https://digitalcommons.augustana.edu/swensonsag/vol26/iss2/5 This Article is brought to you for free and open access by the Swenson Swedish Immigration Research Center at Augustana Digital Commons. It has been accepted for inclusion in Swedish American Genealogist by an authorized editor of Augustana Digital Commons. For more information, please contact [email protected]. The emigration from the Tornio Valley (Tornedalen) People left Sweden from all parts of the country, even the far north BY STURE TORIKKA The emigration to North America Stranded sailors of Norrbotten have for centuries from Norrbotten, in northern-most It happened sometimes: some people walked or skied to northern Norway Sweden, started in earnest during traveled to and fro and found it dif- in times of poverty. They had open the latter half of the 1870s. In the ficult to settle in one place. As early harbors without ice there, which Tornio River Valley (Tornedalen/ as 1858 the sailor Peter Tumber arri- made life easier than at home. When Tornionlaakso) the emigration per- ved in the port of New York, where the copper works started at Kåfjord haps did not start in earnest until the he mustered out and stayed when his in Northern Norway in the 1820s this 1880s.
    [Show full text]
  • Condition and Growth of Scots Pine Seedlings Under Strong and Weak Pollution in Kola Peninsula
    BALTIC FORESTRY CONDITION AND GROWTH OF SCOTS PINE SEEDLINGS /.../ A. FEDORKOV ET AL. Condition and Growth of Scots Pine Seedlings under Strong and Weak Pollution in Kola Peninsula ALEKSEY FEDORKOV*1, JUHA KAITERA2 AND RISTO JALKANEN3 1* Institute of Biology, Komi Science Center, Russian Academy of Sciences, Kommunisticheskaya st., 28, Syktyvkar, 167982, Russia; [email protected], tel. +7 8212 24 50 03 2Finnish Forest Research Institute, Muhos Research Unit, Kirkkosaarentie 7, FI 91500 Muhos, Finland; 3Finnish Forest Research Institute, Rovaniemi Research Unit, P. O. Box 16, FI 96301 Rovaniemi, Finland Fedorkov, A., Kaitera, J. and Jalkanen, R. 2007. Condition and Growth of Scots Pine Seedlings under Strong and Weak Pollution in Kola Peninsula. Baltic Forestry, 13 (2): 179183. Abstract Anthropogenic stress has affected forest trees for decades and will continue to do so in the foreseeable future. The Scots pine tree condition was evaluated and tree height was measured at age twelve in provenance field trial established on two sites under strong and weak pollution levels in Kola Peninsula, NW Russia. The seedlings of three Finnish origins (Muonio, Ylitornio and Suomussalmi) were used for establishment of the trial. Based on needle, bud and stem observations, the evaluation of the condition was performed. Surprisingly the condition was better and trees were slightly taller on the strongly than weakly polluted site with significant differences among some provenances from northern Finland. The trees had a significantly higher condition (p<0.05) in the northernmost provenance (Muonio) than in the more southern ones (Ylitornio and Suomussalmi) under weak pollution. On the strongly polluted site, the differences between provenances were insignificant.
    [Show full text]
  • Study Guide 2005-2006
    STUDY GUIDE 2005-2006 Publisher Kemi-Tornio Polytechnic Rector‘s Office P.O. Box 505 FI-94101 Kemi Finland Tel. +358 16 258 400 Fax +358 16 258 401 Editors Heli Lohi and the working group Cover Artwork Avalon Group Ltd, Kemi ISSN 1237-5519 Printing works Kirjakas Ky Kemi-Tornio Polytechnic ¨ www.tokem.fi 1 TABLE OF CONTENTS GREETINGS FROM THE RECTOR ............................................................. 4 ABOUT FINLAND .................................................................................... 5 History Geography Kemi-Tornio Region Regional co-operation THE FINNISH EDUCATIONAL SYSTEM .................................................... 8 The educational system What is ECTS? Credits and grades Exhange students KEMI-TORNIO POLYTECHNIC ............................................................... 12 An enjoyable centre of active learning To study in English The aims of the studies Student services Research and Development THE INTERNATIONAL PROGRAMMES ................................................... 18 BUSINESS & ICT ..................................................................................................... 18 - Degree Programme in Business Management - Bachelor of Business Administration, BBA - Degree Programme in Business Information Technology - Bachelor of Business Administration, BBA TECHNOLOGY AND ENGINEERING .................................................................... 39 - Degree Programme in Information Technology - Bachelor of Engineering - Technology as Business - TaB, Specialized studies SOCIAL
    [Show full text]
  • Research Highlights
    [CLIENT] IsaaksdotterIsaacson1803 LEW160651 7 December 2018 Research Highlights GOALS Locate the birth records for three of the eleven children of Isaak Mickelsson and Magdalena Johansdotter (Carlsson) born 15 December 1796: Brita Isaaksdotter, Magdalena Isaaksdotter, and Mickel Isaaksson. (Their birth dates were listed in household records, which will significantly narrow searches for these records. However, locations for those births have yet to be determined. All available records should be used to identify locations for these events, and then applicable record collections searched.) Research the ancestry of Isaak Mickelsson born 2 August 1795 in Helsingby, in Hietaniemi Parish, Västerbotten County, Sweden. His parents are Mickel Johansson and Catharina Johansdotter who lived on Heicka farm. Research the ancestry of Magdalena Johansdotter born 12 December 1796 in Nuotioranta, Hietaniemi Parish, Västerbotten County, Sweden. Her parents were Johan Metsavainio (sic) and Caisa Nilsdotter. Research two recommendations from the January 12, 2017 Project, with the objective of determining who Maria is and where she belongs in the family: Determine who the father was of the young girl named Maria in the 1859 household of Erik Isaaksson and Anna Greta Isaaksdotter. Gather more information about the 1837 marriage of Johan Johansson and Brita Caisa, as listed in Johan’s 1845 household record. This may help explain the birth of the young girl named Maria who appeared later with Anna Gretta Isaaksdotter. If you get to this third objective, I have received additional information that may or may not be of benefit in the research of Maria. We have recently received some research notes written by my wife’s mother about 1970.
    [Show full text]