DOCSLIB.ORG

Metsähallituksen Vesien Kaupallisen Kalastuksen Lupa-Alueet Vuosina 2020-2024

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Metsähallituksen Vesien Kaupallisen Kalastuksen Lupa-Alueet Vuosina 2020-2024 METSÄHALLITUKSEN VESIEN KAUPALLISEN KALASTUKSEN LUPA-ALUEET VUOSINA 2020-2024 TILLSTÅNDSOMRÅDEN FÖR KOMMERSIELLT FISKE I FORSTSTYRELSENS VATTENOMRÅDEN FÖR ÅRET 2020-2024 Alue: Ylä-Lappi, område: Övre Lappland Nimi, namn Kunta, kommun Eräsuunnittelija Enontekiö, Inari, Jarmo Huhtamella Utsjoki Alue: Itä-Lappi, område: Östra Lappland Nimi, namn Kunta, kommun Eräsuunnittelija Lokka Sodankylä Markku Vierelä Porttipahta Sodankylä Markku Vierelä Vajunen ja Kurittu Sodankylä Markku Vierelä Enijärvi Kemijärvi Markku Vierelä Misijärvi Kemijärvi Markku Vierelä Karhujärvi Kemijärvi-Posio Markku Vierelä Moitajärvi Kemijärvi Markku Vierelä Kalliojärvi Kemijärvi Markku Vierelä Unarijärvi Sodankylä Markku Vierelä Vaalajärvi Sodankylä Markku Vierelä Alue: Länsi-Lappi, område: Västra Lappland Nimi, namn Kunta, kommun 2003 Simojärvi-Ranuan seutu Näskäjärvi Ranua Markku Vierelä Paattinkijärvi Ranua Markku Vierelä Penämöjärvi Ranua Markku Vierelä Simojärvi Ranua Markku Vierelä 2004 Norva-Vanttaus Iso-Herajärvi Rovaniemi Markku Vierelä Iso-Kaihuajärvi Rovaniemi Markku Vierelä Norvajärvi Rovaniemi Markku Vierelä Pietarijärvi Rovaniemi Markku Vierelä Sinettäjärvi Rovaniemi Markku Vierelä Ulkujärvi Rovaniemi Markku Vierelä Vanttausjärvi Rovaniemi Markku Vierelä 2006 Perunka-Naarma Ala-Naarmajärvi Rovaniemi Markku Vierelä Ala-Nampajärvi Rovaniemi Markku Vierelä Keskijärvi Rovaniemi Markku Vierelä Köyryjärvi Rovaniemi Markku Vierelä Perunkajärvi Rovaniemi Markku Vierelä Purnujärvi Rovaniemi Markku Vierelä Pyhäjärvi Rovaniemi Markku Vierelä Repojärvi Rovaniemi Markku Vierelä Saarijärvi Rovaniemi Markku Vierelä Yli-Nampajärvi Rovaniemi Markku Vierelä Ylä-Naarmajärvi Rovaniemi Markku Vierelä 2007 Konto-Saitta- Aakenus Kontojärvi Rovaniemi Markku Vierelä Marrasjärvi Rovaniemi Markku Vierelä Niinijärvi Rovaniemi Markku Vierelä Saittajärvi Rovaniemi Markku Vierelä Pasmajärvi Kolari Markku Vierelä 2009 Jerisjärvi-Ylläs Jerisjärvi Muonio-Kittilä Markku Vierelä Särkijärvi Muonio Markku Vierelä Torasjärvi Muonio Markku Vierelä Vuontisjärvi Muonio Markku Vierelä Äkäsjärvi Muonio Markku Vierelä 2012 Mieko-Raanu- Vietonen Aalisjärvi Kolari Markku Vierelä Alinen Alposjärvi Pello Markku Vierelä Miekojärvi Pello-Ylitornio, Markku Vierelä Övertorneå Palojärvi Rovaniemi- Markku Vierelä Ylitornio, Övertorneå Raanujärvi Pello-Ylitornio, Markku Vierelä Övertorneå Rattosjärvi Pello Markku Vierelä Vietonen Pello-Ylitornio, Markku Vierelä Övertorneå Ylinen Alposjärvi Pello Markku Vierelä Alue: Pohjanmaa- Kainuu, område: Österbotten - Kajanaland Nimi, namn Kunta, kommun Kraaselin vesialue, meri Oulu Kari Sarajärvi Röyttän vesialue, meri Ii Kari Sarajärvi Kemin vesialue, meri Kemi Kari Sarajärvi Livojärvi Posio Kari Sarajärvi Kitkajärvi Posio Kari Sarajärvi Karhujärvi Posio Kari Sarajärvi Yli-Suolijärvi Posio Kari Sarajärvi Ala-Suolijärvi Posio Kari Sarajärvi Irnijärvi Posio Kari Sarajärvi Kaukuanjärvi Posio Kari Sarajärvi Kostonjärvi Taivalkoski Kari Sarajärvi Korvuanjärvi Taivalkoski / Kari Sarajärvi Suomussalmi Puhosjärvi Pudasjärvi Kari Sarajärvi Lestijärvi Lestijärvi Eero Hartikainen Lamujärvi Pyhäntä Kari Sarajärvi Iivantiirajärvi Kuhmo Pasi Korhonen Lentua Kuhmo Pasi Korhonen Ontojärvi Kuhmo Pasi Korhonen Änättijärvi Kuhmo Pasi Korhonen Lammasjärvi Kuhmo Pasi Korhonen Oulujärvi (sis. myös Kajaani, Paltamo, Pasi Korhonen yleisen vesialueen) Vaala Kiantajärvi Suomussalmi Pasi Korhonen Vuokkijärvi Suomussalmi Pasi Korhonen Alue: Etelä-Suomi, område: Södra Finland Nimi, namn Kunta, kommun Laakajärvi Sotkamo, Eero Hartikainen Sonkajärvi Kiltuanjärvi Sonkajärvi Eero Hartikainen Koirusvesi Leppävirta Eero Hartikainen Haukivesi Rantasalmi Eero Hartikainen Pihlajavesi Savonlinna, Eero Hartikainen (Nyslott) Kermajärvi Heinävesi Eero Hartikainen Puruveden yleisvesi Savonlinna, Kitee Eero Hartikainen Pyhäselän yleisvesi Joensuu, Liperi Eero Hartikainen Oriveden yleisvesi, Liperi,Savonlinna, Eero Hartikainen Savonselkä ja Paasselkä Kitee Höytiäisen yleisvesi Polvijärvi, Eero Hartikainen Kontiolahti Koitereen yleisvesi Ilomantsi Eero Hartikainen Lappajärven yleisvesi Vimpeli, Alajärvi, Eero Hartikainen Lappajärvi Päijänteen yleisvesi Padasjoki, Eero Hartikainen Kuhmoinen, Sysmä 6005 Eteläinen Helsinki, Mikko Malin rannikkoalue Raasepori, Kirkkonummi, Salo, Kaarina, Kustavi, Loviisa (Helsingfors, Raseborg, Kyrkslätt, Salo, S:T Karins,Gustavs, Lovi) Saaristomeren kp:n vedet, Parainen, Mikko Malin Skärgårdshavet Kemiönsaari (Pargas, Kimitoön) Tammisaaren kp:n vedet Raasepori Mikko Malin (Raseborg) Itäinen Suomenlahti, Virolahti, Hamina, Mikko Malin Östra Finska viken Kotka, Pyhtää, Loviisa (Vederlax, Fredrikshamn, Kotka, Pyttis, Lovisa) Norrskär Mustasaari Mikko Malin (Korsholm) Storskär Maalahti (Malax) Mikko Malin .
Load more

Recommended publications
  • Toponymic Guidelines (Pdf)
    UNITED NATIONS GROUP OF EXPERTS ON GEOGRAPHICAL NAMES 22nd session, New York, 20-29 April 2004 Item 17 of the provisional agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP EDITORS AND OTHER EDITORS FINLAND Fourth, revised edition 2004* (v. 4.11, April 2021**) * Prepared by Sirkka Paikkala (Research Institute for the Languages of Finland) in collaboration with the Na- tional Land Survey of Finland (Teemu Leskinen) and the Geographical Society of Finland (Kerkko Hakulinen). The 22nd session of UNGEGN in 2004, WP 49. The first edition of this paper, Toponymic Guidelines for International Cartography - Finland, submitted by Mr. A. Rostvik, Norden Division, was presented to the Ninth session of UNGEGN 1981 (WP 37). The second version, Toponymic guidelines for cartography: Finland, prepared by the Onomastic Division of the Finnish Research Centre for Domestic Languages in collabo- ration with the Swedish Language Division and the National Board of Survey, was presented to the 4th UN Conference on the Standardization of Geographical Names in 1982 (E/CONF.74/L.41). The second edition, Toponymic Guidelines for Map an Other Editors, pre- paired by the Finnish Research Centre for Domestic Languages together with National Land Survey, was presented to the 17th session of UNGEGNUnited in 1994 (WP 63). The third edi- tion (revised version), prepared by Sirkka Paikkala in collaboration with the National Land Sur- vey of Finland and the Geographical Society of Finland, was presented to the 7th UN Conference on the Standardization of Geographical Names (New York, 13-22 January 1998, E/CONF.91/L. 17) ** Editions 4.1 - 4.6 updated by Sirkka Paikkala (Institute for the Languages of Finland) and Teemu Leskinen (National Land Survey of Finland).
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • INVITATION Sustainable Live Stream 3.12.2020
    HOLISTIC SUSTAINABLE TRAVEL FROM THE HAPPIEST COUNTRY IN THE WORLD Live Stream on Thursday 3 December (11.00 -12.30 ) Climate change and the global pandemic have highlighted the urgent need for holistic sustainable travel practises. Finland is the happiest country in the world, offering the best human wellbeing, the cleanest air and it now aims to be recognized as a leader in sustainable travel. During the live stream broadcasted from Ranua, Lapland, we will tell you what kind of steps Finland has taken during the last year to achieve this goal; including the launch of theSustainable Travel Finland’ program which aims to make sustainability a new norm. Sustainable Travel from the happiest country in the world During the 1.5 hour live stream, we will give concrete examples of how sustainable tourism is being developed and built in Finland. Moving towards a more holistic approach and investigating the best takeaways of the pandemic. We will also introduce you to Posio, the first tourism destination in Finland, four sustainable entrepreneurs in Posio and the sustainability manager for Pyhä, the first carbon-free ski centre in Finland. According to the Environmental Performance Index, Finland is among the top 10 sustainable countries in the world. Time of the event: 11.00-12.30 PM Dutch time Questions can be put forward during registration and we will address them during the event. You can also ask questions during the live event as well as organise one-to-one interviews. Please register here to the event: https://www.lyyti.fi/reg/stf_virtual_event_0312 PROGRAM Introduction & practical information Host - Hetta Huittinen, Head of International Media & PR, Business Finland Visit Finland – A holistic approach to sustainability Visit Finland has launched nationwide ‘Sustainable Travel Finland’ Program and label.
    [Show full text]
  • Posio Pre-Tour Program
    IAC 2020 Congress pre-tour 24-26.7.2020 R Posio is often called the hidden jewel of Lapland because of its tranquillity and authenticity. U When you spend time in the unspoiled nature away from crowds, noise and traffic, you begin to reflect on the peaceful surroundings and find yourself becoming calmer and happier. O O I On this pre-tour, you will experience what it is like to live under the midnight sun. This time of the year, the sun does not sink T under the horizon. S - E O R P Image by: Harri Tarvainen - Visit Finland P POSIO PRE-TOUR PROGRAM Day 1 | Friday 24.7.2020 | Rovaniemi - Posio (D) Meet your local tour leader and driver in Rovaniemi at 12:30pm, and hop on the bus towards a two day pre-tour to Posio, Lapland. After checking in live like a local and have a sauna in a tent. You'll learn how to be in a sauna, and have the chance to swim in the wild waters like a true Finn. The day ends with a local dinner at the hotel with a program. The seasonal menu will acquaint you with pure flavours of Lapland. While having dinner, you'll enjoy a performance by local musicians and dancers. The dessert will be served at the campfire under the midnight sun. Day 2 | Saturday 25.7.2020 | Posio (B/L/D) The day starts by touring the ceramic exhibitions at Anu Pentik Gallery and Miki Studio. After the tour, you'll have some traditional fish dish on the beach prepared by a local fisherman.
    [Show full text]
  • ELY-Keskuksen Lappiin Myöntämä Rahoitus
    1 (19) ELY-keskuksen myöntämä rahoitus Lapin maakuntaan 1.1.–30.6.2017 Strateginen valinta: Kilpailukykyä ja työtä avoimessa ja arktisessa Lapissa Hakija Kunta Rahoitus / tukimuoto Hankkeen nimi Tukimäärä, Tuki- € prosentti, % GTK, Luonnonvarakeskus, Kolari, Kittilä, Sodankylä, EAKR TL 2 Tutkimus-, Biohiilen hyödyntäminen 597 739 80 Oulun yliopisto Rovaniemi osaamis- ja kaivannaisjätteiden innovaatiokeskittymien peittomateriaaleissa ja kehittäminen alueellisten viherrakentamisessa - Biopeitto vahvuuksien pohjalta Kemi-Torniolaakson EAKR TL 2 Tutkimus-, Maatilat biokaasun tuottajina Lapissa 217 150 80 koulutuskuntayhtymä Lappia osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta LUKE, Arctic Warrioirs Oy, Rovaniemi EAKR TL 2 Tutkimus-, Laatusormenjälki arktiselle luonnon 362 726 80 Detria Oy osaamis- ja raaka-aineelle (Arctic FingerPrint) innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Luonnonvarakeskus Oulu, Kempele, Tyrnävä, EAKR TL 2 Tutkimus-, Taimistopohjoinen, Pohjois-Suomen 216 952 80 Oulun yliopisto Raahe, Kittilä, Tervola, osaamis- ja taimistotuotannon kehittäminen Oulun seudun Kemi, Sodankylä, Simo innovaatiokeskittymien koulutuskuntayhtymä kehittäminen alueellisten 2 (19) Kemi-Tornionlaakson vahvuuksien pohjalta koulutuskuntayhtymä Lappia, Ammattiopisto Lappia Oulun yliopisto Geologian Rovaniemi, Oulu, Sotkamo, EAKR TL 2 Tutkimus-, DROMINÄ - Dronet mittauksessa ja 43 359 80 tutkimuskeskus Kajaani osaamis- ja näytteenotossa Suomen ympäristökeskus innovaatiokeskittymien kehittäminen
    [Show full text]
  • Anitta Mikkola, Sodankylä Leila Mukkala, Poske Hanna Siltakoski
    IKÄIHMINEN TOIMIJANA 30.4.2014 KLO 12 & KLO 13 (ALLA) PAIKALLA Anitta Mikkola, Sodankylä Leila Mukkala, Poske Hanna Siltakoski, Oulunkaari Elina Ruokamo, Posio Maria Martin, Poske Riitta Vepsäläinen & Samppa Ryhänen, Kainuu Annikki Paloniemi, Kuusamo Anne Soidinmäki, Kemi Klo 13 tapaamiseentulivat vielä: Meeri Hosio, Ranua Terttu Teppo & Pauliina, Rovaniemi LAPIN KUNTIEN VANHUSTYÖN JOHTAJAT SEURAAVASSA TYÖKOKOUKSESSA TEEMANA OMAVALVONTASUUNNITELMAT (2.6. Riitta Husso Valvirasta kertomaan omavalvontasuunnitelmista johtajien palaverissa.) POSIO Vanhuspalvelulakiin vastaaminen Posiolla – Pykälä kerrallaan, mitä hankkeen jälkeen? (.doc) Hyödynnettäväksi pohja muillekin, mitä asioita huomioitava lain varmistumiseksi. Vastuutyöntekijä‐ ja palvelusuunnitelma‐asiat jäävät vielä kesken, tosin vanhussuunnitelmassa näitä on pohjustettu ja sitä kautta aloiteltu Laaduntarpeen arviointi – TACista tarjouspyyntö, mutta prosessi keskeytettiin taloudellisista syistä (hankintakielto) Toiminnanohjausjärjestelmä – vaikka siihen ei oltu hankkeen osatavoitteeseen 2 sitounut, niin sitä on lähdetty viemään eteenpiäin ja kutnien TIeralta on tulossa esittely. Elinan esimies on JET‐ koulutuksessa ja tekee vanhustyön suunnitelmaa opinnäytteenä, siellä asiat, joita Elina ei hankkeessa tee. Ravan vaihtaminen Rai:hin mahdollisesti, esittely tulossa. Palveluohjauksessa on vanhustyön suunnitelmassa kannanotto. Valviran sivulla pohja omavalvontasuunnitelmaan. Mikkelin linkit samoilla pohjilla. Elina tekee pohjan kaikkiin yksiköihin (4) Posiolla pohjan ja tehostettuun palveluasumisyksikköön
    [Show full text]
  • Club Health Assessment MBR0087
    Club Health Assessment for District 107 L through July 2018 Status Membership Reports Finance LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Activity Account Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Report *** Balance Year **** Number of times If below If net loss If no report When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 within last members than 20% months one year repeat do not have months two years appears appears appears in appears in terms an active appears in in brackets in red in red red red indicated Email red Clubs more than two years old 20835 ANAR-INARI 05/07/1965 Active 13 0 0 0 0.00% 17 3 M,MC,SC 4 20836 ENONTEKIÖ 02/26/1973 Active 21 0 0 0 0.00% 21 1 MC,SC 1 20837 IVALO 04/07/1956 Active 31 0 0 0 0.00% 33 1 M,MC,SC 3 20840 KEMI 01/14/1955 Active 40 0 0 0 0.00% 41 0 MC 1 84945 KEMI/MERENHELMET 03/03/2005 Active 17 0 0 0 0.00% 22 0 1 20842 KEMIJÄRVI 05/20/1959 Active 23 0 0 0 0.00% 24 1 S,M,MC,SC 8 64375 KEMIJÄRVI/KAARNIKKA 06/04/2001 Active 24 0 3 -3 -11.11% 32 8 0 2 MC,SC 2 20843 KEMINMAA 11/19/1958 Active 41 0 0 0 0.00% 44 0 MC,SC 1 60822 KEMINMAA/NEIDONKENKÄ 05/29/1998 Active 18 0 0 0 0.00% 18 1 MC,SC 1 20844 KITTILÄ 05/26/1961 Active 36 1 2 -1 -2.70% 42 4 0 MC,SC 4 20845 KOLARI 04/23/1963 Active 16 0 0 0 0.00%
    [Show full text]
  • Technical Report Rajapalot Property Mineral Resource Estimate NI 43-101 Technical Report Mawson Gold Limited
    AMC Consultants Pty Ltd ABN 58 008 129 164 Level 29, 140 William Street Melbourne Vic 3000 Australia T +61 3 8601 3300 E [email protected] W amcconsultants.com Technical Report Rajapalot Property Mineral Resource Estimate NI 43-101 Technical Report Mawson Gold Limited Location Ylitornio – Rovaniemi, Finland In accordance with the requirements of National Instrument 43-101 “Standards of Disclosure for Mineral Projects” of the Canadian Securities Administrators Qualified Persons: R Webster B.App.Sc. MAusIMM, M.AIG K Forrester CEng, MIChemE, MAusIMM AMC Project 120026 Effective date 14 September 2020 Unearth a smarter way Rajapalot Property Mineral Resource Estimate NI 43-101 Technical Report Mawson Gold Limited 120026 1 Summary 1.1 Introduction AMC Consultants Pty Ltd (AMC) was commissioned by Mawson Gold Ltd (Mawson) to report the results of a Mineral Resource estimate for the Rajapalot Gold-Cobalt Project (property located in Lapland, Finland). This Mineral Resource has been reported according to the Canadian Institute of Mining and Metallurgy (CIM) Definition Standards (2014) and the report is written in accordance with the requirements of National Instrument 43-101 (NI 43-101) “Standards of Disclosure for Mineral Projects” of the Canadian Securities Administrators. This report is an update to the December 2018 report. A site visit was carried out in October 2018 by Rod Webster Principal Geologist who is acting as the Qualified Person (QP) for reporting of the Mineral Resource estimate. The information, conclusions, opinions, and estimates contained herein are based on: • Information available to AMC at the time of preparation of this report. • Assumptions, conditions, and qualifications as set forth in this report.
    [Show full text]
  • The Emigration from the Tornio Valley (Tornedalen)
    Swedish American Genealogist Volume 26 | Number 2 Article 5 6-1-2006 The miE gration from the Tornio Valley Sture Torikka Follow this and additional works at: https://digitalcommons.augustana.edu/swensonsag Part of the Genealogy Commons, and the Scandinavian Studies Commons Recommended Citation Torikka, Sture (2006) "The miE gration from the Tornio Valley," Swedish American Genealogist: Vol. 26 : No. 2 , Article 5. Available at: https://digitalcommons.augustana.edu/swensonsag/vol26/iss2/5 This Article is brought to you for free and open access by the Swenson Swedish Immigration Research Center at Augustana Digital Commons. It has been accepted for inclusion in Swedish American Genealogist by an authorized editor of Augustana Digital Commons. For more information, please contact [email protected]. The emigration from the Tornio Valley (Tornedalen) People left Sweden from all parts of the country, even the far north BY STURE TORIKKA The emigration to North America Stranded sailors of Norrbotten have for centuries from Norrbotten, in northern-most It happened sometimes: some people walked or skied to northern Norway Sweden, started in earnest during traveled to and fro and found it dif- in times of poverty. They had open the latter half of the 1870s. In the ficult to settle in one place. As early harbors without ice there, which Tornio River Valley (Tornedalen/ as 1858 the sailor Peter Tumber arri- made life easier than at home. When Tornionlaakso) the emigration per- ved in the port of New York, where the copper works started at Kåfjord haps did not start in earnest until the he mustered out and stayed when his in Northern Norway in the 1820s this 1880s.
    [Show full text]
  • Condition and Growth of Scots Pine Seedlings Under Strong and Weak Pollution in Kola Peninsula
    BALTIC FORESTRY CONDITION AND GROWTH OF SCOTS PINE SEEDLINGS /.../ A. FEDORKOV ET AL. Condition and Growth of Scots Pine Seedlings under Strong and Weak Pollution in Kola Peninsula ALEKSEY FEDORKOV*1, JUHA KAITERA2 AND RISTO JALKANEN3 1* Institute of Biology, Komi Science Center, Russian Academy of Sciences, Kommunisticheskaya st., 28, Syktyvkar, 167982, Russia; [email protected], tel. +7 8212 24 50 03 2Finnish Forest Research Institute, Muhos Research Unit, Kirkkosaarentie 7, FI 91500 Muhos, Finland; 3Finnish Forest Research Institute, Rovaniemi Research Unit, P. O. Box 16, FI 96301 Rovaniemi, Finland Fedorkov, A., Kaitera, J. and Jalkanen, R. 2007. Condition and Growth of Scots Pine Seedlings under Strong and Weak Pollution in Kola Peninsula. Baltic Forestry, 13 (2): 179183. Abstract Anthropogenic stress has affected forest trees for decades and will continue to do so in the foreseeable future. The Scots pine tree condition was evaluated and tree height was measured at age twelve in provenance field trial established on two sites under strong and weak pollution levels in Kola Peninsula, NW Russia. The seedlings of three Finnish origins (Muonio, Ylitornio and Suomussalmi) were used for establishment of the trial. Based on needle, bud and stem observations, the evaluation of the condition was performed. Surprisingly the condition was better and trees were slightly taller on the strongly than weakly polluted site with significant differences among some provenances from northern Finland. The trees had a significantly higher condition (p<0.05) in the northernmost provenance (Muonio) than in the more southern ones (Ylitornio and Suomussalmi) under weak pollution. On the strongly polluted site, the differences between provenances were insignificant.
    [Show full text]
  • Effects of the Kola Air Pollution Sources in Finnish Lapland Surface Waters During 1990–2006
    EFFECT OFTHE KOLA AIR POLLUTION SOURCES IN FINNISH LAPLAND SURFACEWATERS DURING 1990—2006 LAPIN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 5 | 2008 As part of the larger project “The effects of the Kola air pollution sources in the areas of the Kola Peninsula and Finnish Lapland”, this study presents water Effects of the Kola Air Pollution quality data for 30 small lakes in Finnish Lapland during 1990–2006. Sources in Finnish Lapland From 1990 to 2003, sulphur emissions decreased 68 % and 82 % at Nikel and Surface Waters during Monchegorsk, respectively. During the same period, the number of lakes with measured alkalinity below critical level (20 μeq/l) have declined in Finnish 1990–2006 Lapland close to pre-acidi cation level. Juha O. Miettinen LAPIN YMPÄRISTÖKESKUS LAPINYMPÄRISTÖKESKUS Lapin ympäristökeskus PL 8060 96101 ROVANIEMI Puh. 020 690 173 ISBN 978-952-11-3148-6 (nid.) ISBN 978-952-11-3149-3 (PDF) ISSN 1796-1971 (pain.) ISSN 1796-198X (verkkoj.) Lapin ympäristökeskus LAPIN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 5 | 2008 Effects of the Kola Air Pollution Sources in Finnish Lapland Surface Waters during 1990–2006 Juha O. Miettinen Rovaniemi 2008 Lapin ympäristökeskus LAPIN YMPÄRISTÖKESKUS LAPIN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 5 | 2008 Lapin ympäristökeskus Taitto: Ritva-Liisa Hakala Kansikuva: Myössäjärvi. Kuva Aarno Torvinen. Julkaisu on saatavana myös internetistä: www.ymparisto.fi/lap/julkaisut Yliopistopaino, Helsinki 2008 ISBN 978-952-11-3148-6 (nid.) ISBN 978-952-11-3149-3 (PDF) ISSN 1796-1971 (pain.) ISSN 1796-198X (verkkoj.) CONTENTS Introduction..................................................................................................
    [Show full text]
  • Pohjois-Lapin Kunnissa (Inari, Sodankylä, Utsjoki)
    Inari Hankkeen nimi Toteuttajat Rahoitus Kuvaus Alue Teema Toteutusaika Arctic Outdoor- Inarin kunta EAKR 2014- Tulevaisuuden matkailun trendeinä ovat yksilömatkailun, Sodankylä, hyvinvointi, Turvallisuutta ja 2020/Lapin liitto terveys- ja hyvinvointimatkailun sekä liikuntamatkailun Inari turvallisuus terveyttä tunturista 1.9.2017 - lisääntyminen ja elämyshakuisuus. Arctic Outdoor – 2017 - 2019 31.10.2019 turvallisuutta ja terveyttä tunturista -hankkeen tavoitteena on rakentaa Saariselän alueesta kansainvälisesti tunnettu ja houkutteleva arktinen ulkoliikuntakeskus. Kehittämisen visioiden kautta tavoitellaan seuraavaa: 1) Pisimmälle viedyin yhteinen brändi-ilmentymä, 2) nykyaikaisin, 3) turvallisin, 4) laajin, 5) tuotteistetuin ja 6) tunnetuin. Birgen ruovttus – Samisoster ry STEA 2019-2021 Birgen ruovttus – hanke järjestää monikulttuurista ja Enontekiö, hyvinvointi, hanke sosiaalista kanssakäymistä edistävää ryhmätoimintaa ja Inari, yhteisöllisyys tapahtumia ikäihmisille. Hankeessa järjestää erilaisia Sodankylä, tapahtumia yhteistyössä eri tahojen kanssa, esimerkkejä Utsjoki tapahtumista ovat ystävänpäivä, vanhusten viikon tapahtumat ja joulujuhla. Buorre boahtteáigi Samisoster ry STEA 2015-2017 Porosaamelaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden Enontekiö, hyvinvointi, 2015-2017 edistämiseen tietoisuuden lisäämisellä, ohjauksella ja Inari, sosiaalinen vertaistoiminnoilla Sodankylä, osallisuus Utsjoki Goaikkanas Samisoster ry STEA 2017-2018 Työikäisten päihteiden riskikäyttäjien alkoholinkäytön Enontekiö, sosiaalinen vähentämiseen ja elämänhallinnan
    [Show full text]