IKÄIHMINEN TOIMIJANA 30.4.2014 KLO 12 & KLO 13 (ALLA)
PAIKALLA Anitta Mikkola, Sodankylä Leila Mukkala, Poske Hanna Siltakoski, Oulunkaari Elina Ruokamo, Posio Maria Martin, Poske Riitta Vepsäläinen & Samppa Ryhänen, Kainuu Annikki Paloniemi, Kuusamo Anne Soidinmäki, Kemi Klo 13 tapaamiseentulivat vielä: Meeri Hosio, Ranua Terttu Teppo & Pauliina, Rovaniemi
LAPIN KUNTIEN VANHUSTYÖN JOHTAJAT SEURAAVASSA TYÖKOKOUKSESSA TEEMANA OMAVALVONTASUUNNITELMAT (2.6. Riitta Husso Valvirasta kertomaan omavalvontasuunnitelmista johtajien palaverissa.)
POSIO Vanhuspalvelulakiin vastaaminen Posiolla – Pykälä kerrallaan, mitä hankkeen jälkeen? (.doc) Hyödynnettäväksi pohja muillekin, mitä asioita huomioitava lain varmistumiseksi. Vastuutyöntekijä‐ ja palvelusuunnitelma‐asiat jäävät vielä kesken, tosin vanhussuunnitelmassa näitä on pohjustettu ja sitä kautta aloiteltu Laaduntarpeen arviointi – TACista tarjouspyyntö, mutta prosessi keskeytettiin taloudellisista syistä (hankintakielto) Toiminnanohjausjärjestelmä – vaikka siihen ei oltu hankkeen osatavoitteeseen 2 sitounut, niin sitä on lähdetty viemään eteenpiäin ja kutnien TIeralta on tulossa esittely. Elinan esimies on JET‐ koulutuksessa ja tekee vanhustyön suunnitelmaa opinnäytteenä, siellä asiat, joita Elina ei hankkeessa tee. Ravan vaihtaminen Rai:hin mahdollisesti, esittely tulossa. Palveluohjauksessa on vanhustyön suunnitelmassa kannanotto. Valviran sivulla pohja omavalvontasuunnitelmaan. Mikkelin linkit samoilla pohjilla. Elina tekee pohjan kaikkiin yksiköihin (4) Posiolla pohjan ja tehostettuun palveluasumisyksikköön se tehdään yhteistyössä Elinan avustuksella.
SODANKYLÄ Vanhuslakia peilattu suunnitelmaan ja toimintatapoihin, johti palveluohjauksen kehittämiseen. Kehitettäviä asioita on paljon, mutta johonkin keskityttävä. Palveluohjaus iso kokonaisuus, esimiestyötä pitkälti. Palveluohjaukseen on malli luotuna ja on pohdittu, mikä on asiantuntevien kotihoidon palveluohjaajien rooli kentässä. Kotihoidon työntekijöiden tehtävien uudelleen organisointi (Hukka‐haavi ‐menetelmä käytössä). Palveluohjauksen osalta tietyllä tavalla saadaan se aiankin hyvälle mallille. Tehtävänjaon edistäminen jää varmasti vaiheeseen, mutta toivottavsti päästään erilaisten työryhmien muodostamiseen saakka ainakin. Vastuutyöntekijäasia jäänee auki, tulee kyllä rinnalla, mutta eivät ole hanketyötä nyt. Vanhussuunnitelman päivittäminen tulee ajankohtaiseksi esim. palveluohjauksen uudelleenorganisoinnin myötä, mutta se on aika puhtaasti kirjoittamistyötäkin. Hyvinvointia edstävien kotikäyntien toimintamalli työn alla.
OULUNKAARI Hanna tulee jatkamaan SenioriKasteessa, ja lain toteutumisen varmistamista jatketaan siinä hankkeessa. Oulunkaaressa on pyritty lain kohtiin jo vastaamaan. Geriatripalveluiden saatavuus on nyt mennyt eteenpäin. Tiedotevelvollisuus hyvä muistutus. Palveluohjauksen prosessiin nivoutuu mm. vastuutyöntekijä, alustavat toimintaohjeet on kirjattu. Omavalvontasuunnitelmaan odotetaan ohjeistusta, Oulunkaarelle tehdään yhteinen pohja omavalvontaan (18–20 yksikköä). Hanna työstää sen. Riskihallintaan liittyviä kyselyitä nyt meneillään. Muistisairaan vastuutyöntekijäasiassa on päästy esitysvaiheeseen. On määritelty missä vaiheessa vastuuhoitaja nimetään ja kenelle se nimetään. Tehtävät on myös kirjattu, otettu lain tekstistä, samoin ollaan mietitty palveluohjauksen prosessiin jokaiseen kuntaan vastuuhoitajat. Terveyskeskusten asiakasvastaavien mallien mahdollinen hyödyntäminen. Pienissä kunnissa vastuutyöntekijän tarvitsemien asiakkaiden määrä pienissä kunnissa yhden käden sormilla laskettavissa. Vastuutyöntekijöinä palveluohjaajat, toimivat myös palveluiden koordinoinnissa vastuutyöntekijöinä, vastaavasti kuin Kuusamossa.
Elinalla tiedotus ilmoitusvelvollisuuteen liittyen odotusaikoihin.
LÄNSI‐POHJA Vastuutyöntekijäasia ollut vähemmällä. Kuntien palveluohjausprosessit aukaistaan ja siihen yhteisen pohjan luonti. Alueellisen palveluneuvonnan malli esillä keskustelukahviloissa, hyviä kokemuksia keskustelukahviloista. Tavoitteena jalkauttaa ne pysyväksi toiminnaksi (palveluohjaajat + vanhusneuvostot toimijoiksi) Järjestöyhteistyö, huonosti saatu järjestöjä kiinni. Kuntakohtaiset koollekutsut vielä mahdollisesti edessä. Oppilaitosyhteistyö toimii hyvin ja on vahvalla pohjalla. Omavalvontasuunnitelmia sivuttu vain vähän, mutta lisätietoa odotellaan. Torniossa on kotihoitoon jo omavalvontasuunnitelma tehtykin.
KAINUU Toiminnanohjausjärjestelmän ymmärryksen lisäämiseen ja työhyvinvoinnin lisäämiseen keskitytty Kainuussa. SenioriKaste aloittanut myös Kainuussa (Merja Leskinen). Palveluohjaus ja asiakasohjaaja‐asiat olleet jo syksystä saakka kehitteillä. Toimenkuvien määrittely vielä kesken.
KUUSAMO Vanhusneuvostossa käyty viime syksynä pykälä kerrallaan myös lain toteutuminen kunnassa. Omavalvontasuunnitelmaan odotetaan ohjetta. Terveydenhuollon puolelle tehty. Kymmenkunta omavalvontasuunnitelmaa tulee Kuusamoon tehtäväksi. Odotusaikojen julkaisut – puolivuosittain heinäkuusta alkaen odotusajat tarkoitus laittaa esille, vähän samaan tapaan kuin Kainuussa. Jyväskylän malli palveluohjauksesta oli mielenkiintoinen, Kuusamossa keskitetty palvelutarpeen arvionnin malli. vastuutyöntekijän rooli tähän kytkeytyy. Arjen suunnitelma/kuntoutussuunnitelma, jossa yhdellä A4:llä on asiakkaan oma tahto ja tavoite, taustalla laajempi suunnitelma. Päätökset pysyvistä ja asumisen sijoituksista, tilapäisistä pitäisi myös aina tehdä nämä päätökset (nyt ne tehdään kaikista Kuusamosta). Ns. avoimia ryhmiä on vielä olemassa, joihin haetaan, mutta joista ei mitään päätöstä. Vanhusneuvosto on toiminut pitkään, osallisuus, ikäfoorumi on toiminut pitkään. Ensimmäisen kerran on kokeiltu keskustelukahvilana, ihmisiä lähes 100 Kuusamo‐talolla. Lähihoitajaopiskelijat toimivat sihteereinä, keskusteluaiheena oli hoiva. Päällimmäisenä palautteena oli se, että täytyisi miettiä käsitteet, mitä käytetään, avaaminen tärkeää. Osaamisen osalta geriatri on, mutta sosiaalityöntekijä resurssi jää nyt täyttämättä, kun Kerttu jää pois.
Vastuutyöntekijä vs. vastuuhoitaja – viittaako liikaa omahoitajaan?
KLO 13
TYÖHYVINVOINTI – PPT‐ESITYS, SAMPPA RYHÄNEN
Hyviä vinkkejä työhyvinvoinnin eteenpäin viemiseksi. Uudelleen yhteisissä keskusteluissa esille nämä erilaiset toimintatavat ja mallit, joilla henkilökunnan motivaatiota voisi viedä eteenpäin, ja sitten 2.–3.9.2014 messuilla. Samppa jatkaa syyskuun vielä Kainuussa. Sallassa oli tehty väitöskirja työyhteisön kehittämisestä 2013. Edellyttää aikaa, johtajilta innostavaa otetta ja konkreettisia tekoja. ”Työyhteisön hyvinvoinnin kehittäminen osallistavilla menetelmillä: toimintatutkimus työhyvinvoinnin kehittämisprosesseista vanhus‐ ja vammaispalveluja tuottavissa työyhteisöissä Sallassa” Arja Jääskeläinen (2013) http://www.doria.fi/handle/10024/88827
RANUA: Stressiä ja väsymyksen tunnusmerkkejä työhyvinvointikyselystä. Työvuorojärjestelmä taustalla (pitempiä vuoroja, pitemmät vapaat)? Hankkeen aikana yhteenvetojen avulla, Meeri on interventiotyyppisesti käynyt kahdessa yksikössä toimintaa läpi ja ergonomisen työajan mahdollisuuksia läpi.
TYÖNTEKIJÖIDEN JAKSAMINEN, TYÖVUOROSUUNNITTELU? SODANKYLÄ Tottumukset istuvat tiukassa, mm. pitkät työputket ja vapaiden jakaminen. Pienissä työryhmissä vaihtelu hankalaa, joten nyt työstetään kartoituksessa nousseita konkreettisia asioita, joiden kautta asioita työstetään eteenpäin: 1) konkreettiset arjen tekemiset, menettelytapoihin liittyvät asiat, ja 2) työaikaan liittyvät asiat, miten hyödynnetään työaikaa tehokkaammin ja miten kuorma jaetaan tasaisemmin.
KAINUU Tehokkaasti ja koko työvuoron ajalle, porrastettua työaikaa. Groop: vastataan asiakastarpeeseen, ei työntekijä‐/työvuorolähtöisesti.
POSIO Työhyvinvointikysely nyt meneillään. Ajatusmaailman muuttaminen on työläs prosessi ja vie paljon aikaa, etenkin jos on pitkään samassa työssä olleita työntekijöitä.
KUUSAMO Porrastetut työvuorot vuosi sitten käyttöön. Ei ollut helppoa, mutta on hyvin saatu vietyä läpi. Myöskin työvuorot on roolitettu, kun arjen sisältöön haluttiin panostaa enemmän. Systemaattinen ja säännöllinen työnkierto on käytössä. Sosiaalipalvelujen kentällä on menty jo, kohta siirrytään terveyskeskuksen ja vanhustyönkin työntekijöiden kanssa yhteiseen kiertoon. Autonominen työvuorosuunnittelu myös otetaan ainakin kokeiluna käyttöön. Hoivatyössä saa käyttää mielikuvitusta, jotta myös fyysisesti rasittamattomampia töitä löytyy. Vanhustyön kentässä on kuitenkin paljon tekemistä, vaikka yksikön arjessa ei enää pärjäisikään.
RANUA Työyhteisöjen kehittäminen kestää vuosia. Työterveyshuollosta voi myös saada apua. Työyhteisösuunnitelmaan tavoitetilan kirjaaminen myös ideana.
Tämä oli viimeinen videopalaveri tätä muotoa, muistakaa valmennusohjelmat.
Muistiinpanoja kirjoitteli,
Maria