Checkpoint Tampere Nettijulkaisuna
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
jAri•arffman CHECKPOINT•TAMPERE• CHECKPOINT•TAMPERE• 2 3 CHECKPOINT•TAMPERE• Jari•Arffman 4 5 Lentävänniemi, 2003 << 6 Jälkirealismia – Post-Realism, 1997 > Kaukajärvi, 2003 7 8 Finlayson, 2003 < Kaukajärvi, 2003 9 10 Hervanta, 2005 > Hervanta, 2005 11 12 Aitolahti, 2003 < Hankkio, 2003 13 Ratina, 2005 14 15 CHECKPOINT•TAMPERE: havaintoja jari arffmanin valokuvista maaria niemi myöhemmin keskustelemme kuvista, valokuvataiteesta ja myös in Tampere, Jari Arffman has positioned himself as someone who notes on the photographs of Jari Arffman tamperelaisuudesta samoilla kulmilla, Jari Arffman on asemoitunut documents local cultural history and the local spirit of Tampere on a laajasti katsoen paikallisen kulttuurihistorian dokumentoijaksi ja wide scale. tamperelaisuuden tallentajaksi. For approximately ten years, I photographed all kinds of events Valokuvataiteen kentällä Jari Arffman (1965) on yhä painavammin In the field of photographic art, Jari Arffman (b. 1965) has stayed in Kuvasin noin kymmenen vuoden ajan Tampereen ylioppilas- for Aviisi, the student newspaper of the University of Tampere. I asettunut marginaaliin, vaikka hänen kuvamaailmansa sisältää koko the margin ever more forcefully, although his pictorial world includes lehden Aviisin palveluksessa kaikenlaisia tapahtumia. Alun perin initially started with a photo reportage from Prague, from behind kirjon taidevalokuvan klassisimpia aiheita muotokuvista maisemiin, a range of the most classic subjects of art photography: from portraits aloitin kuvareportaasilla Prahasta, rautaesiripun takaa vanhan the old Iron Curtain: the editor, Simo Frangén, bought the photos kuvajournalismista vapaaseen ilmaisuun sekä yhteiskunnallisuudesta to landscapes, photojournalism to free expression, society to individ- vallan aikaan: silloinen päätoimittaja Simo Frangén osti kuvat ja and the text immediately. What we did was photojournalism at its yksilöihin. Perustavanlaatuinen erottautuminen nykyvalokuvasta uals. Arffman’s strictness in terms of methods and equipment stands tekstin samalta istumalta. Teimme kuvajournalismia parhaimmil- best. Print magazines were read with a view to being influenced liittyy metodologiseen ja välineelliseen jyrkkyyteen; Arffman on thoroughly apart from contemporary photography. He is an avowed laan ja printtilehtiä luettiin esikuvina. Kaikki oli omissa käsissä, ja by them. Everything was in our own hands, and we had a say on vannoutunut analogisen valokuvauksen edustaja. representative of analogue photography. pystyimme vaikuttamaan sisältöihin. the content. Hän käyttää työvälineenään Nikonin kinofilmikameraa ja kuvaa He uses a Nikon camera and shoots only on black and white 35 Jari Arffmanin koulutus yhteiskuntatieteilijänä – kansainväliseen Arffman’s training as a social scientist – on world politics and inter- ainoastaan mustavalkofilmille. Tämä lähtökohta johtaa valokuvateo- mm film. In terms of photographic theory, this starting point leads to politiikkaan ja kansainvälisiin suhteisiin – on seinä, johon nojata national relations – is a wall he also leans on as a photographic artist. As reettisesti valintoihin, joista teoriat pragmaattisesti pysyvät kaukana. choices from which theory makes a pragmatic decision to stay away. myös valokuvataiteilijana. Yliopisto ympäristönä avasi monia kanavia an environment, the university opened many channels in terms of infor- Valokuva ja sen valmistaminen on taiteilijalle yhä yhden kuvan yksilöl- For this artist, the photograph and its making are still something that tiedollisesti, sosiaalisesti, visuaalisesti ja verbaalisesti. Kuvajourna- mation, but also socially, visually and verbally. The possibilities of using listä käsityötä pimiössä. Tämä tekee lähestymistavasta aivan toisenlaisen is done by hand on an individual picture in the darkroom. This makes lismin mahdollisuudet kommunikointiin yli kielirajojen johdattivat photojournalism to communicate across linguistic barriers led Arffman kuin digitaalisessa valokuvauksessa, joka nykyajassa laajasti hallitsee the approach completely different from digital photography, widely Arffmanin konkreettisesti maan rajojen ulkopuolelle Barcelonaan, concretely outside of Finland, to Barcelona, Los Angeles and Moscow. valokuvausta teknisesti nopeana kulutusvalokuvana, mikä sallii ja dominant today in technically quick and consumption-oriented images Los Angelesiin ja Moskovaan. Myöhemmin hän kuvasi näkymiä Later, he photographed views of St. Petersburg, Prague, Lisbon, Madrid, mahdollistaa monenlaisen kuvamanipuloinnin ja jälkikäsittelyn. that allow and enable many kinds of manipulation and refinement. Pietarissa, Prahassa, Lissabonissa, Madridissa, Kaunasissa, Limassa ja Kaunas, Lima and Las Palmas – in addition to Finnish soil. Las Palmasissa – oman maaperän lisäksi. At the start of the 21st century, Arffman’s work as an artist became Tampereelle ja maailmalle To Tampere and the world Kansainvälisyys asettui 2000-luvun alkaessa Arffmanin taiteilijuu- international. This was as natural for him as clicking the shutter. His Harvoin, jos koskaan, taiteellinen ilmaisu on sattumanvaraista. Artistic expression is random only rarely, if ever. Neither has Arffman teen yhtä luontevasti kuin kameran laukaiseminen, ja kuvat alkoivat images started to circulate around the world, in international over- Myöskään Arffman ei ole päätynyt vahingossa siihen ilmaisutapaan, adopted his photographs’ recognisable expression by chance. The kiertää myös kansainvälisissä valokuvataiteen katselmuksissa ja valo- views of art photography and exhibitions that concentrated on the josta hänen valokuvansa ovat tunnistettavissa. Eri elämänvaiheet ovat different phases in his life have added elements and building materials kuvan ominaisuuksiin keskittyvissä näyttelyissä ympäri maailmaa. qualities of photography. Premiered in Los Angeles on 25 February lisänneet elementtejä ja rakennusaineita hänen valokuviinsa ja niiden to his photographs and their contents. Helmikuun 25.päivänä 1992 Los Angelesissa, Yhdysvalloissa kanta- 1992, the opera Kullervo by Aulis Sallinen was captured from the sisältöihin. When a young man from Kajaani moves to Tampere in 1986 and esitetty Aulis Sallisen Kullervo-ooppera ikuistui Tampereen Ooppe- Tampere Opera by Arffman’s photographs in the Ooppera/Valo Kun kajaanilainen nuori mies muuttaa 1986 Tampereelle ja sets up home in the Finlayson district, some essential localness- rasta Arffmanin valokuviin näyttelyssä Ooppera/Valo, mutta enteili (Opera/Light) exhibition, but this was already an omen of his photo- asettuu asumaan Finlaysonin alueelle, jokin paikallisuutta muovaava shaping feature falls in place already. Decades later, when we converse kuvajournalismin päättymistä estradeilla. Kun ajallisesti uusi vuosi- journalism coming to an end. When the new millennium opened up, ominaispiirre loksahtaa jo tuolloin paikoilleen. Kun vuosikymmeniä in the same surroundings about pictures, photographic art and living tuhat avautui, niin kuvajournalismi jäi ja valokuvataiteilija syntyi. photojournalism was left behind and a photographic artist was born. 16 17 Valokuvan oletettu totuudellisuus The assumed factuality of the photograph Valokuva on saavuttanut vakiintuneen aseman itsenäisenä taiteenla- Photography achieved a stable status as an independent art form jina Jari Arffmanin syntymän aikaan, Suomessa hieman myöhemmin. around the time of Jari Arffman’s birth – and in Finland, a bit later Sen tie maalaustaiteen, kuvanveiston ja taidegrafiikan rinnalle kulki than this. As the field of contemporary art was radically renewed by samaan aikaan, kun uudet taiteen ilmaisutavat uudistivat nykytai- new forms of expression, photography assumed its place alongside teen kenttää radikaalisti. Valokuvataiteen kanssa samassa rintamassa painting, sculpture and graphic art. Forms such as video and perfor- esimerkiksi videotaide ja performanssi raivasivat tietään taidemaa- mance art were part of the same front. They brought down barriers ilman paraatipaikoille kaatamaan raja-aitoja korkeakulttuurin ja between high and popular culture and fought their way into the fore- populaarikulttuurin väliltä. front of the art world. Valokuva oli kuvataiteessa toiminut avuliaana assistenttina In pictorial art, photography had functioned as a helpful assistant to monille maalareille, mutta omaksi itsenäiseksi ilmaisukseen se nousi many painters, but it was in the 1970s that it became an independent nimenomaan 1970-luvulla. Sen alalajeiksi syntyivät esimerkiksi form of expression. The varieties of art photography included photog- valokuva käsitteellisenä ilmaisuna, klassiset maisemaa mukailevat raphy as conceptual expression; classic landscape photography; and taidevalokuvat ja myöhemmin maalaustaidetta imartelevat suuret later, large colour photographs that paid homage to painting. Regard- värivalokuvat. Silti valokuvan totuudellisuus on aina jossain määrin less, the factuality of the photograph has always stayed more or less säilynyt ilmaisutavan ytimessä. Ajatellaan, että valokuva on totta. Se close to the core of the idiom. The photograph is thought to stand ikuistaa silmänräpäyksellisen hetken, joka aina samanaikaisesti katoaa true. It immortalises the blink of an eye that always simultaneously menneeseen ja siirtyy aikajanassa historiaan. disappears into the past and moves into history along a timeline. Ranskalaistaiteilija Christian Boltanski (1944) on installaatiois- In his installations, the French artist Christian Boltanski (b. 1944) saan käyttänyt usein dokumentaarisia, mustavalkoisia valokuvia ja has