Serlachius-museoiden asiakaslehti 1/2012 SYDÄMELLISESTI Sinun

VIELÄ EHTII GÖSTAAN Kesänäyttelyssä harvinaisuuksia sivut 16–19

TUULA ARKIO pohtii museorakentamista sivut 12–14

GUSTAFIN ENKELIT selvittävät taidekaupungin salaisuutta sivut 8–9

Matkailuvinkkejä | Schjerfbeck-teosten tarinaa | Miksi taide on niin vakava juttu? SISÄLLYS Sydämellisesti Sinun, 1/2012

3 TERVEHDYS YSTÄVÄT! 4 KUULUMISIA 8 GUSTAFIN ENKELIT OPERAATIO TAIDEKAUPUNKI Pienessä Mäntän taajamassa taide näkyy ja kuuluu. Tutustu, miten tästä rakennemuutosten kourissa 8 kamppailevasta teollisuuskaupungista on tullut maineeltaan valtaisa taidekaupunki. 10 KESKIKESÄN ATELJEETAPAAMINEN Vuorineuvos Gösta Serlachius tapasi taiteilija Helene Schjer eckin heinäkuussa 1929. Ainoaksi jäänyt kohtaaminen syvensi taiteenkerääjän näkemystä Schjer eckin taiteesta. 12 MUSEORAKENTAMINEN – WOW’TA JA TOIMIVUUTTA Taidemuseoalan vaikuttaja Tuula Arkio pohtii museorakentamista ja tutustuu taidemuseo Göstan 12 uusiin suunnitelmiin. 15 SYDÄMELLISESTI SINUN Kiinteistönhoitaja Eino Hakosalmi esittäytyy. 16 GÖSTAN HARVINAISUUDET 16 Uusi kokoelmanäyttely tarjoaa kattauksen modernismia ja vain harvoin esillä olleita teoksia taidesäätiön kokoelmasta. 20 NÄYTTELYT JA OHJELMAVINKIT Gustan ja Göstan näyttelyt, esimerkkiohjelmia ryhmille. 23 P.S. Museoiden johtaja Pauli Sivonen pohtii, miksi taide on niin vakava juttu. Osa teoksesta Erik Enroth, Espanjalainen hedelmätori, 1955, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö Serlachiuksen 1955, Gösta hedelmätori, Espanjalainen Enroth, Erik Osa teoksesta

JULKAISIJA TOIMITUS PAINATUS KANNEN KUVA Serlachius-museot Gustaf ja Gösta Johanna Liukko Oy Fram Ab, Vaasa Osa teoksesta R. Erik Serlachiuksen katu 2 Pauli Sivonen kansi: Galerie Art Gloss 170g Ragni Cawén 35800 Mänttä Päivi Viherkoski sisus: Galerie Art Gloss 115g Kalastussatama p. (03) 488 6800 1970 info@serlachius. ULKOASU öljy kankaalle www.serlachius. Sunday Creative Oy ISSN-L 1799-0319 Gösta Serlachiuksen taidesäätiö www.facebook.com/serlachius Marko Soini, Keuruu ISSN 1799-0319

2 SYDÄMELLISESTI SINUN Tervehdys ystävät! Viime tapaamisestamme on päässyt tovi jos toinenkin vierähtämään. Onko kapsäkit kesämatkalle jo pakattu? Tulkaa sitten visiitille myös meille. Muistattehan, että syyskuussa ei enää pääse Göstan luokse, kun ne valtaisat rakennuspuuhat alkavat kuun kolmantena päivänä.

Gösta tahtoo hämmästyttää meidät kaikki ennen kartanonsa sulkemista. Pitkä talvi on mennyt yllätystä valmistellessa. Gösta viisaa ystävilleen koko joukon kokoelmansa teoksia, joita ei ole koskaan näyttänyt kenellekään - tekään ette ole niitä nähneet. Taitavat olla enimmäkseen modernistisia.

Kuulitteko, että rakkaita aarteitamme on taas lähdössä maailmalle, tällä kertaa Japanin maalle saakka! Onpa komeaa, että saamme täältä pohjolasta esitellä saavutuksiamme nousevan auringon kansalle oikein näytöskiertueella. Me lainaamme sinne kahdeksan Gallen-Kallelan teostamme, Sammon taontakin lähtee matkaan.

Gustaf on innostunut detektiiveistä ja käynnistänyt Operaatio Taidekaupungin. Valkoisen talon alakerran täyttävät jos jonkinmoiset salapoliisitoimistot, joissa tutkitaan taidekaupungin salaisuutta. Kieltämättä melkomoinen taideareena tämä piskuinen kotikaupunkimme onkin; mistä lie johtuu. Kyllä hankaluuksia tuottaa arvuutella, milloinka tämä mysteeri mahtaa ratketa.

Terveisemme ja hyvän voinnin toivotukset kaikille. Pianhan tässä jo tavataankin!

Sydämellisin Sinun,

SYDÄMELLISESTI SINUN 3 KUULUMISIA Mäntässä myös kirkko ja hautausmaa ovat täynnä taidetta

Tiesitkö, että Serlachius-museoilta saat oppaan Mäntän kauniiseen kirkkoon ja kävelykierrokseen hautausmaalle?

Mänttä-Vilppulan seurakunnan ja Serlachius-museoiden yhteistyöllä on pitkät perinteet - ja yhteiset juuret. G.A. Serlachius Oy rakennutti seurakunnalle Mäntän kirkon ja hautausmaan. Vieläkin sponsorin puumerkki, Serlachius-yhtiön kotkalogo komeilee Eric O.W. Ehrströmin lasimaalauksessa kirkon ikkunassa. Kivikirkko valmistui vuonna 1928. Sen suunnitteli arkkitehti W.G. Palmqvist, joka laati myös ensimmäisen hautausmaasuunnitelman Mänttään. Gösta Serlachiuksen lempitaiteilijoiden kädenjälki näkyy kirkon sisällä. Kuvanveistäjä Hannes Autereen puuveistoksia ja reliefejä on runsaasti, yhteensä 35. Suurin osa niistä kuvaa Jeesuksen elämää ja kirkollisia aiheita, mutta joukossa nähdään myös kuvauksia kansanelämästä. Alttaritaulun ja sen viereiset lasimaalaukset Opastukset maalasi Alvar Cawén. Yllättävää kyllä, hän Mäntän kirkko löysi alttaritaulun Marian ja Jeesus-lapsen

Kuva: Iiro Koskelainen Iiro Kuva: puolen tunnin opastus ryhmälle tilauksesta alk. 6 e/hlö hahmoille sekä taulun maisemaan esikuvat Mäntän tai Vilppulan hautausmaa Mäntästä. Suurin osa kirkon valaisimista tunnin opastettu kävely alk. 7 e/hlö. tilattiin Taito Oy:ltä; ne siis edustavat Museoiden myyntipalvelu aikansa huippu-designia! p. (03) 488 6800 Kirkosta kolmen kilometrin päässä sijaitsee Mäntän hautausmaa, jonka vanhin hauta on toukokuulta 1921. Hautausmaalla nähdään muun muassa Emil Wikstömin veistämä Serlachiusten suvun hautamuistomerkki vuodelta 1937. Taiteen lisäksi kävelykierroksella tutustutaan mänttäläisiin ihmiskohtaloihin. Kirkkoherra Arja Karppinen iloitsee matkailijoiden kiinnostuksesta kirkkoa kohtaan. – Joka vuosi kirkossamme vierailee tuhansia matkailijoita. Kesällä sen aukipito järjestyy oman oppaamme voimin. Onneksi kirkon ovia ei tarvitse sulkea matkailjoilta talvellakaan, vaan museon oppaiden johdolla ryhmät pääsevät kirkkoon tilauksesta ympäri vuoden. KUULUMISIA

Schjerfbeckin jalanjäljillä

Helene Schjer eckin syntymästä tulee kuluneeksi tänä vuonna 150 vuotta. Juhlavuoteen liittyen myös Serlachius- kuvataideleirillä 26.–30.6.2012 kuljetaan menestyneen naistaiteilijan jalanjäljillä. Schjereckin elämää ja tuotantoa lähestytään erilaisten Koskettavaa maalaus- ja jäljennösharjoitusten kautta ulkoilmassa ja ateljeessa. Tutkimme taiteilijan omaksumien tyylien ja taidetta tekniikoiden taustoja, poimimme viitteitä ja tunnelmia taiteilijaelämästä ja naistaiteilijan asemasta. Opettajana pikkulapsille toimii mänttäläinen kuvataiteilija Riikka Lenkkeri. Lisätietoja www.tampereenkesayliopisto. Gösta Serlachiuksen taidesäätiön aarteista on ilmestynyt taideaiheinen katselu- ja koskettelukirja lapsille. Korkeatasoisesti painettu kirja koostuu kauniista, käsin tunnusteltavista taidekuvista. Erikoisefektit saavat kirjan elämään: maalauksen asterikimpusta tulvii sitä Vielä ennättää Göstaan! raaputtamalla tuoksua, ja mekon kaunista pitsihelmaa voi hypistellä sormiensa välissä. Lyhyet tekstit ja tehtävät Joenniemen kartano eli taidemuseo Gösta on avoinna vievät pienen katsojan etsimään ja arvuuttelemaan joko normaalisti vielä alkusyksyyn saakka. Museo sulkee itsekseen tai yhdessä aikuisen kanssa. ovensa laajennuksen rakennustöiden vuoksi 3.9.2012. Saatavana museokaupoistamme. Hinta 35 euroa. Uusi museokokonaisuus avutuu vuonna 2014. Lue lisää rakennushankkeesta s. 12–14.

Veteraanit palkittiin Pietarissa Lapsille vapaa sisäänpääsy

Serlachius-museot pokkasi Veteraanit- ja omaa puuhaa näyttelyllä vuoden 2011 parhaan Taidemuseo Göstalla lapset saavat käsiinsä suositun museonäyttelyn palkinnon Pietarissa. Taidepassin. Tehtävänä on etsiä kuvissa olevat teokset museon Suomalaisten veteraanien sotakokemuksia salien seiniltä. Gustaf-museon työpajalla pääsee kokeilemaan välittävä moderni näyttely esittäytyi keväällä paperin taipumista pieniksi mukaanvietäviksi askartelutöiksi. 2011 Anna Ahmatovan kotimuseossa. Museon Olympos -palkinto on alan tärkein Hinnoittelu-uudistuksen myötä tarjoamme alle 18-vuotiaille tunnustus Pietarissa, ja siitä kisasi kaikkiaan vieraillemme ilmaisen sisäänpääsyn ympäri vuoden. Muista 27 pietarilaista museota. myös 6–12-vuotiaiden taideleirit kesäkuussa!

SYDÄMELLISESTI SINUN 5 KUULUMISIA

Mänttää matkailijalle

Kesällä Gustaf-museolta kannattaa jatkaa matkaa tehtaan pääsi Kuninkaan huoneen vuoteelle tai nukahtaa syrjää Koskelanlammen toiselle puolelle Pekiloon, jossa Palvelijoiden siivessä Autonkuljettajan huoneeseen. on nähtävillä Mäntän kuvataideviikkojen katselmus Honkahovissa näet myös taidetta: kesällä vuorossa on nykytaidetta, kuraattorina Ilona Valkonen. Kalervo Palsan näyttely. Pekilolta kivenheiton päässä löydät perinteikkään Mänttä-Vilppulan matkailutoimisto Mäntän Klubin, jossa saat ympäri vuoden ruokaa, p. (03) 488 6814 juomaa ja yösijaa ja sopivasti paikalle osuessasi kuulet www.manttavilppulanmatkailu. korkeatasoista pianomusiikkia. Klubi on nimittäin myös Mäntän Musiikkijuhlien tunnelmallinen konserttipaikka. Klubilta ei sitten olekaan pitkä matka Myllyrantaan. Suunnistat vain Keurusselän rantaan ja huomaat olevasi Taidekaupungissa voit miljöössä, jossa komeilevat vanha myllyrakennus ja liikkua myös pyöräillen! veturitalli. Ne kätkevät sisäänsä shoppailupaikkoja Lainaamme tänäkin kesäkautena 10 euron täynnä persoonallisia vaatteita, koruja ja sisustustavaraa panttimaksua vastaan sekä maukasta lounasta tarjoavan kahvilan. jopo-polkupyöriä ja kypäriä molemmista Serlachius- Tiesitkö, että taidematkallasi Mäntässä voit yöpyä Jopon selkään, hop! museoista. Kysy pyöriä myös taidehotellissa? ArtHotel Honkahovissa voit kallistaa isomman seurueen käyttöön!

6 SYDÄMELLISESTI SINUN KUULUMISIA

Gallen-Kallelan maalaus Vene kalliorannalla

Akseli Gallen-Kallela, Vene kalliorannalla Tyrvään vanhan kirkon luona, 1884, öljy kankaalle, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö Serlachiuksen Gösta kankaalle, 1884, öljy luona, kirkon vanhan Tyrvään kalliorannalla Vene Gallen-Kallela, Akseli Tyrvään vanhan kirkon luona (1884) nähdään kiertonäyttelyssä Japanissa. Teoslainoja lähelle ja kauas

Gösta Serlachiuksen taidesäätiön teokset liikkuvat vilkkaasti maailmalla. Viime vuonna kokoelmistamme oli lainassa 43 teosta. Tänäkin vuonna teoksiamme matkaa lähelle ja kauas, Japaniin saakka.

Alkuvuodesta kokoelmaamme kuuluvia Akseli Gallen- laajin Schjereckin taiteen katselmus 20:een vuoteen. Kallelan teoksia vietiin Pariisiin. Musée d’Orsayssa Lainaamme näyttelyyn kaiken kaikkiaan yhdeksän teosta, järjestettiin kaikkien aikojen laajin Ranskassa nähty kuten maalaukset Nuorukainen (n. 1882) ja Autoilija Gallen-Kallelan näyttely. Taiteilija otettiin Pariisissa (1929). Ateneumin näyttely päättyy 14.10.2012. hyvin vastaan. Näyttelyn kuraattorin Philippe iébaut’n Japanissa järjestetään merkittävä suomalaista designia mukaan näyttelyssä vieraili päivittäin n. 2 300 kävijää. ja kulttuuria esittelevä kiertonäyttely 2012–2013, jonne Pariisin jälkeen kiertonäyttely on esillä Düsseldor n lainaamme kahdeksan Akseli Gallen-Kallelan maalausta. Museum Kunstpalastissa 1.6.– 9.9. Näyttely on esillä viidessä japanilaisessa museossa: Taiteilija Helene Schjer eckin syntymästä tulee Aomori Museum of Art, Utsumoniya Museum of Art, heinäkuussa kuluneeksi 150 vuotta. Ateneumin Shizuoka City Museum of Art, Nagasaki Prefectural Art taidemuseo juhlistaa tapausta näyttelyllä, joka on Museum ja Hyogo Prefectural Museum of Art.

SYDÄMELLISESTI SINUN 7 GUSTAFIN ENKELIT Gustaf-museon uutuusnäyttely avautuu 10.6. Syksyllä starttaa näyttelyyn OPERAATIO liityvä erikoisopastus! TAIDEKAUPUNKI Pienessä Mäntän taajamassa taide näkyy ja kuuluu. Miten on mahdollista, että tästä rakennemuutoksen kourissa kamppailevasta teollisuuskaupungista on tullut maineeltaan valtaisa taidekaupunki? Tässä täytyy olla jotakin hämärää. Gustafin enkelit lähtevät selvittämään taidekaupungin salaisuutta.

Gustaf-museon kesän uutuusnäyttely tutkii Mäntän saamaansa materiaalia, vaan kätkevät 50 henkilön taidekaupungin olemusta uppoutumalla muistoihin ja haastatteluaineiston arkistoihinsa jälkipolville tutkittavaksi. kertoen nykypäivästä. Näyttely rakentuu humoristisen Etsivät saavat huomata, että taidekaupungin juuret ovat kehyskertomuksen ympärille, joka on saanut innoituksensa syvällä. Jo 1890-luvulla Gustaf-patruunan tytär yra järjesti Charlien enkeleistä, tv:ssä 1970-luvun lopulla pyörineestä taide- ja käsityönäyttelyitä VPK:n juhlapaviljongissa, nykyisen suosikkisarjasta. Mäntän ensimmäisen patruunan, mesenaatti Mäntän klubin lähistöllä. Olivatko Gösta Serlachiuksen Gustaf Serlachiuksen nimeä kantava etsivätoimisto, Gusta n taidesäätiön perustaminen ja Joenniemen kartanon avaaminen enkelit, palkataan tutkimaan taidekaupungin syntyä, kehitystä taidemuseona ratkaisevia taidekaupungin kehittymiselle? ja nykyisyyttä. Ainakin Serlachius-yhtiö agitoi työntekijöitä taideharrastusten Museokävijä temmataan mukaan operaatioon. Hän saa pariin: Joenniemen kartanossa taas on Gösta Serlachiuksen astua salapoliisien jalanjälkiä ja tutkia johtolankoja savuisten säätiön taidemuseo, missä on n. 150 maalausta joka sunnuntai etsivätoimistojen nukkavieruissa toimistoissa: onko klo 12–14 Sinun ja perheesi ihailtavina. Jos taas itse harrastat taidekaupungin salaisuus selvitettävissä, mistä tämä kaikki aktiivisesti piirtämistä, tai maalaamista, ota silloin yhteys luovuus kumpuaa? sosiaaliosastoon. Näin kuului kehotus 1950-luvulla yhtiön perehdytysoppaassa. Tutkittavaa riittää Mäntän rakennuksissa, taidekaupungin kehitysvaiheissa, hankkeiden taiteellisissa sisällöissä ja Taidekaupungin tapauksessa yksi tutkintalinja johtaa kulttuuripersoonissa. Näyttelykävijät tutustuvat arkkitehtuuriin Linkonevojen perheeseen. Näyttelyssä Sampo Linkoneva ja keskeisiin kulttuurikohteisiin, kuten Honkahoviin, kertoo omasta ja perheensä vahvasta satsauksesta Pekilotehtaaseen, entiseen Serlachius-yhtiön pääkonttoriin ja paikalliseen taide-elämään: ensin perustettiin 1990-luvun Joenniemen kartanoon. Kaupungin isot festivaalit, Mäntän alussa Taidekeskus Honkahovi, vuonna 1993 saatiin aikaan kuvataideviikot ja Mäntän Musiikkijuhlat, esitellään erikseen. kuvataideviikot ja 2000-luvun alussa kunnostettua entisestä Mänttä haki Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2011. tehdasrakennuksesta näyttelytila Pekilo. Pienen paikkakunnan suurponnistus näkyy näyttelyssäkin. Gusta n enkelit saavat huomata, että johtolankojen määrä vain Taidekaupungin jäljille päästään kuulustelemalla kaupungin kasvaa mitä lähemmäksi nykyaikaa tullaan. Kauko Sorjosen asukkaita; näyttelyssä puhuvat kulttuurivaikuttajat, kaupungin säätiön toiminta alkaa näkyä kaupungilla: Mäntän Klubi nokkamiehet ja taiteen harrastajat. Haastatteluja voi ehostuu ja konserttitoiminta kiihtyy. Gösta Serlachiuksen katsella entisaikojen etsivätoimistonurkkauksissa milloin taidesäätiö räjäyttää pommin paljastaessaan taidemuseon minkäkinlaisen vanhan kuvaruudun välityksellä ja kuunnella laajennushankkeensa. erinäköisistä luureista ja torvista. Kertomuksista voi päätellä Nähtäväksi jää, pystyvätkö Gusta n enkelit ja näyttelykävijät Mäntässä tapahtuneen henkisen muutoksen 1990-luvun laman päättelemään etsivätoimiston salaisen tutkintamateriaalin jälkeen. Mutta varsin paljon todistusaineistoa jää näyttämättä: avulla, mikä vaikutti taidekaupungin syntyyn ja kenties yhä Serlachius-museot eivät paljasta kaikkea perinnekeruussa edelleen ohjaa tapahtumia paikkakunnalla?

8 SYDÄMELLISESTI SINUN Sydämellisesti Sinun 9 Helene Schjerfbeck, Lapsi, Bretagnelainen tyttö, 1881, öljy liuskekivelle, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö KESKIKESÄN ATELJEETAPAAMINEN Vuorineuvos Gösta Serlachius tapasi taiteilija Helene Schjerfbeckin Tammisaaressa heinäkuussa 1929. Ainoaksi jäänyt kohtaaminen syvensi taiteenkerääjän näkemystä Schjerfbeckin taiteesta.

Heinäkuun 10. päivä tulee kuluneeksi 150 vuotta Helene taiteilijan suosikkimallista, hänen veljensä Magnuksen pojasta Schjer eckin (1862–1946) syntymästä. Juhlavuoden Måns Schjer eckistä. Nuori mies, sittemmin Autoilija-nimellä päänäyttely on esillä kesällä Ateneumissa, ja siellä nähdään tunnettu öljymaalaus miellytti Serlachiusta, ja taiteilija lähetti keskeisiä teoksia myös Gösta Serlachiuksen taidesäätiön sen lokakuussa vieraalleen kotiin katsottavaksi. Teoksen kokoelmasta. kaukaisena innoittajana oli Tizianin öljymaalaus Nuori mies hansikas kädessä, jonka Schjereck oli nuoruudessaan nähnyt Tällä hetkellä säätiön kokoelmaan kuuluu kaksikymmentäkaksi Louvressa. Schjereckin maalausta, piirustusta tai gra ikanvedosta. Ensimmäiset schjereckinsä vuorineuvos Gösta Serlachius Marraskuun alussa Serlachius teki päätöksen ja hankki (1876–1942) hankki 1910-luvun lopulla. Kun Gösta maalauksen kokoelmaansa. Teos sai nimensä siitä, että Serlachiuksen nimeä kantava taidesäätiö aloitti toimintansa mallina olleella veljenpojalla oli auto, jolla hän ajelutti iäkästä vuonna 1933, kokoelmassa oli jo neljä Schjereckin maalausta, ja huonosti liikkuvaa Helene-tätiään. Autolla taiteilija pääsi jotka ovat nyt kokoelman tähtiteoksia. keskelle elämää, katsomaan maisemia ja erityisesti ihmisiä, joiden tarkkailu ja tutkiminen oli yksi hänen taiteensa Vuorineuvos Gösta Serlachius aloitti taiteen keräämisen kulmakivistä. samana vuonna kun hän tuli Mänttään. Vuosi oli 1898 ja nuori mies vasta 22-vuotias. Myöhemmin Serlachius on kertonut Lyhyellä vierailulla sivuttiin hiukan syvällisemminkin kokoelmansa kartuttamisesta: ”… pystyin tuskin koskaan Schjereckin taiteen olemusta. Taiteilija kertoi, ettei hänen vastustamaan ostokiusausta, jos eteeni sattui taideteos, joka vapaa maalaustyylinsä ollut itsetarkoitus, vaan tärkeämpää tuntui vähä vähältä karttuvien kokoelmieni kannalta tärkeältä.” hänelle oli tavoittaa mallin karaktääri. Serlachiukselle karaktääri tarkoitti näköisyyttä, mutta taiteilijalle asia oli Schjereckin nimi tuli laajemmin tunnetuksi suomalaisissa monisyisempi. Karaktäärissä oli kyse taiteilijan näkemyksestä, taidepiireissä vasta taiteilijan ensimmäisen, vuonna 1917 mallin olemuksen ja luonteen oivaltamisesta ja kiteyttämisestä järjestetyn yksityisnäyttelyn myötä. Samoihin aikoihin myös kankaalle. Gösta Serlachiuksen taiteen kerääminen oli saavuttanut niin laajat mittasuhteet, että Serlachiuksen taidekokoelma Ennen säätiönsä perustamista Gösta Serlachius ehti hankkia pyydettiin esille Ateneumin taidemuseoon. Kun myös Schjereckin maalauksen Punaposkinen tyttö. kokoelmanäyttely avattiin marraskuussa 1919, esillä oli kaksi Myöhempinä vuosina taidesäätiö on kartuttanut kokoelmaansa Schjereckin maalausta 1880-luvulta, akatemiatutkielma useilla teoksilla. Viime vuosikymmeninä on hankittu muun Nuorukainen (1882) ja Helena Westermarckin muotokuva muassa öljymaalaukset Astereita, Hiihtäjätär sekä taiteilijan (1884). vuonna 1881, vain 19-vuotiaana maalaama Bretagnelainen tyttö, toiselta nimeltään Lapsi. Ruskealle liuskekivelle maalatun Serlachius kartutti kokoelmaansa vain sellaisilla taideteoksilla, pikkutytön piirteet saattavat kuulua samalle mallille, joka joista hän itse piti. Helene Schjereckin taide kiinnosti on ikuistettu suomalaisen naturalismin läpimurtoteokseen, vuorineuvosta siinä määrin, että hän matkusti kesällä 1929 Ateneumin kokoelmiin kuuluvaan öljymaalaukseen tapaamaan tuolloin 67-vuotiasta taiteilijaa Tammisaareen. Pikkusiskoaan ruokkiva poika (1881). Vaikka tapaaminen jäi lyhyeksi, se oli molemmin puolin merkityksellinen. Schjereck esitteli Serlachiukselle joitakin keskeneräisiä Marjo-Riitta Simpanen teoksiaan, joista vuorineuvos kertoi pitävänsä, sillä häntä FL, taidehistorioitsija kiinnosti juuri taiteilijan uusi, vapaa tyyli. Työn alla oli maalaus Serlachius-museoiden tutkija

SYDÄMELLISESTI SINUN 11 MUSEORAKENTAMINEN – WOW’TA JA TOIMIVUUTTA

Taidemuseoalan vaikuttaja kulttuurineuvos – Taidemuseot ovat erittäin haluttuja suunnittelukohteita ympäri maailmaa. Niitä on verrattu kiinnostavuudeltaan Tuula Arkio pohtii museorakentamista jopa kirkkorakentamiseen. Moniin kilpailuihin on myös ja tutustuuu taidemuseo Göstan kutsuttu huippuarkkitehteja, ja tämä nostaa entisestään hypeä museoiden ympärillä. laajennussuunnitelmiin. – Kilpailukäytäntöjä on monia, mutta suomalaisille tyypillinen yleinen, nimettömänä käyty kilpailu herättää arkkitehtipiireissä Tuula Arkio on tehnyt työtä useiden vuosikymmenten ajan erityistä kiinnostusta, sillä se antaa nuorille suunnittelijoille suomalaisella ja kansainvälisellä museokentällä ja seurannut mahdollisuuden ponnahtaa pinnalle ja päästä suuren yleisön taide- ja kulttuurialaa lukuisten luottamustehtävien kautta. tietoisuuteen. Arkio toimi muun muassa Nykytaiteen museo Kiasman ensimmäisenä johtajana ja kävi läpi Kiasman rakennusvaiheen ja koko kansalle tutuksi tulleen museon toiminta-ajatuksen Arkkitehtuurin vai taiteen ehdoilla suunnittelun. Uuden Göstan suunnittelijaksi valikoitui 579 kilpailutyön Arkiota ei hämmästyttänyt taidemuseo Göstan suunnittelusta joukosta barcelonalainen MX_SI architectural studio, jonka järjestetyn kansainvälisen arkkitehtikilpailun saama valtaisa ehdotus paviljonkimaisesta, kartanon puistoa myötäilevästä suosio. Kilpailusta tuli osanottajamäärältään suurin Suomessa puurakennuksesta oli palkintolautakunnan yksimielinen koskaan järjestetty. valinta voittajaksi.

12 SYDÄMELLISESTI SINUN Tuula Arkio

• Kulttuurineuvos, kuvataiteen tohtori h.c. • Taidesäätiö Pro Arte Foundationin puheenjohtaja • Valtion taidemuseon ylijohtaja 2000–2006 • Nykytaiteen museon (sittemmin Kiasma) johtaja 1990–2000 • lukuisia kansallisia ja kansainvälisiä asiantuntija- ja luottamustehtäviä

Arkion mielestä uudisrakennus sijoittuu luontevalla tavalla Ennen Göstaa vain Kiasma Joenniemen maisemaan vanhan kartanorakennuksen yhteyteen. – Myös puun käyttö rakennuksen materiaalina on Uusi Gösta rikkoo valmistuessaan pitkän hiljaiselon suunnittelijoilta hyvä ajatus. taidemuseorakentamisessa Suomessa. Viimeisin taidemuseoksi valmistunut uudisrakennus on amerikkalaisen Steven Hollin Arkkitehtuuria ja tilasuunnittelua voivat ohjata monenlaiset suunnittelema vuonna 1998 avattu Kiasma. lähtökohdat. Tänä päivänä muoti-ilmiönä on nk. wow- arkkitehtuuri, joka pyrkii hämmästyttämään ja poikkeamaan Arkion mukaan 1980-luvun lopulla ja 1990-luvulla totutusta. Pelkkä arkkitehtuuri ei kuitenkaan Arkion mukaan museorakentamisessa elettiin maailmalla hurjaa buumia; saisi ohjata suunnittelua ja siitä käytävää keskustelua. uusia museorakennuksia nousi kuin sieniä sateella ja kohteita valmistui jopa ilman että niissä oli esittää omaa kokoelmaa. – Huippuarkkitehtien suunnittelemat toinen toistaan Nyt eletään hiljaisempaa aikaa. erikoisemmat monumentit herättävät kysymyksen siitä, tehdäänkö rakennus – Uusia rakennuksia valmistuu pääasiassa arkkitehtuurin vai rakennuksen nykytaiteen museoiksi. Vanhan taiteen käyttötarkoituksen ehdoilla. tarpeisiin ei juuri uutta rakennusta tehdä, lisäsiipiä kyllä. Poikkeuksena tästä on – Esimerkiksi aikanaan Pariisissa Oslon Nasjonalgalleriet, joka tulee myös Pompidou-keskuksen suunnittelussa ei sisältämään heidän nykytaiteen museonsa. ollut mukana museoalan ammattilaista, ja rakennuksen valmistuttua jouduttiin – Nykytaiteen museoita suunnitellaan paljon toteamaan, että monet käytännön asiat myös käytöstä vapautuneisiin tiloihin, ja olivat pielessä rakennuksen käyttöä monet näistä hankkeista ovat toteutukseltaan ajatellen. Työn tilaajalla tulee olla selkeä erittäin onnistuneita. Nykytaide viihtyykin käsitys siitä, mitä halutaan ja mihin hengeltään hyvin esimerkiksi entisissä käyttöön. teollisuustiloissa, ja niihin voidaan rakentaa moniin eri esittämistarpeisiin muuntuvaa tilaa. Arkion mukaan wow-arkkitehtuuria on alettu monella taholla kritisoida, ja itse taide ja sen esittämisen tarpeet halutaan Museoliiton tilasto kertoo, että valtaosa suomalaisista nostaa suunnittelussa yhtä tärkeiksi ellei tärkeämmiksi taidemuseoista toimii käytöstä vapautuneista tiloissa tai kuin arkkitehtuuri, joka usein on saanut hankkeissa rakennuksissa, jotka on peruskorjattu taidemuseoiksi. Tuorein päähuomion. – Olen itse todennut, että museon ja sen tilojen esimerkki on Rovaniemeltä, jossa taidemuseo otti viime suunnittelutyössä on eduksi, jos arkkitehdilla on kiinnostusta vuonna käyttöön uudet, laajennetut näyttelytilat vanhaan ja oma suhde taiteeseen. postiautovarikkoon kunnostetussa Kulttuuritalo Korundissa. Mittava hanke oli EMMAn, Espoon modernin taiteen museon avautuminen vuonna 2006 entisen kirjapainotalon tiloissa.

SYDÄMELLISESTI SINUN 13 Tällä hetkellä keskustellaan Guggenheimin, kansainvälisen – Tällainen satsaus on aina tervetullut ja on tärkeä koko alalle. jättimuseobrändin rantautumisesta Suomeen. Arkio suhtautuu Maan museoiden runsaan tarjonnan keskellä Arkio näkee asiaan varautuneesti. Mäntän haasteeksi kävijöiden houkuttelun suurten väylien – Asiaan liittyy erittäin monimutkaisia ja isoja kysymyksiä. sivussa sijaitsevaan pikkukaupunkiin. En luonnollisesti sinänsä vastusta uuden museon tuloa, mutta – Näyttelyiden ja toiminnan on oltava niin kiinnostavia, että esimerkiksi Helsingin kaupungin taidemuseon toiminnan vetovoimaa riittää vielä sittenkin, kun ensi-innostus uudesta jatkuminen tulee taata, ja hanke tulisi rahoittaa yksityisellä kohteesta on parin vuoden jälkeen himmentynyt. Sisältö tekee rahalla, ei yhteisistä kulttuurivaroista. museon, pelkät uudet seinät eivät itsessään riitä pitkälle. Serlachius-museoilla ja koko Mäntällä on Arkion mukaan Sisältö ratkaisee, ei seinät hyvät edellytykset rakentua suurta yleisöä kiinnostavaksi ja tarjonnaltaan monipuoliseksi taidekohteeksi. Taidesäätiön Vuonna 2014 avautuva uudisrakennus lähes kolminkertaistaa kultakauden ajan ja vanhan taiteen kokoelma on tunnettu ja taidemuseo Göstan nykyisten näyttelytilojen määrän. Arkion arvostettu. Uudisrakennuksen tiloissa on mahdollista tarjota mielestä laajennus on hieno asia. nykytaiteen näyttelyitä, jotka tuovat museoille uudentyyppistä – Taidesäätiön kokoelmat ovat laajat ja upeat, ja olen ja nuorta yleisöä, jota Mänttään saapuu jo jokakesäisten tiedostanut, että lisätilaa niiden esittämiseen tarvittaisiin. kuvataideviikkojen myötä. Mänttä on ollut jo pitkään yksi kuvataiteen keskuksista, ja Arkiolla on selkeä käsitys siitä, mikä on uuden museon uskon, että laajennuksen tuoma uutisarvo lisää kävijämääriä keskeisin haaste. – Oman identiteetin löytyminen, ja se, selvästi. että luodaan yleisölle kuva aktiivisesta, vireästä ja tässä Arkion mukaan Mänttä nostaa omalta osaltaan koko ajassa elävästä museosta. On tärkeää muistaa, että museon suomalaisen museokentän ja erityisesti kuvataiteen pro ilia. välittämässä viestissä kärkenä ovat aina taiteen sisällöt.

Gösta-museon uudisrakennus Paviljonkimaiseen puurakennukseen sijoittuvat mittavat taidenäyttely- ja kokoelmatilat sekä muun muassa viihtyisä ravintola ulkoterasseineen. Uusi Gösta avaa ovensa kesäksi 2014.

Perustietoja Kilpailuun saatiin 579 ehdotusta Jouko Koskinen, Pauli Sivonen, LVI-suunnittelu Laajennuksen kokonaisala 5 032 m2, 42 maasta. Juha Roponen, Lauri Blom AIRIX Talotekniikka Oy huoneistoala on 3 250 m2. (Pöyry CM Oy) Aikataulu Sähkösuunnittelu Rakennuksen pituus 136 metriä, Rakennustyöt käynnistyvät syksyllä Rakennuttajakonsultti Sähkötekniikka Kari Sirén Oy leveimmillään 27 m. 2012. Vanha kartano sulkeutuu Pöyry CM Oy Palotekninen suunnittelu Korkein sisätila 10,5 m. yleisöltä 3.9.2012. Uudistunut Gösta Arkkitehtisuunnittelu Kolme näyttelytilaa: avaa ovensa vuonna 2014. Pöyry Finland Oy 2 2 2 MX_SI architectural studio,

591 m , 297 m ja 96 m . ^ Geosuunnittelu Kustannusarvio Barcelona: Boris Bezan, Muut tilat: kokoelmatiloja, Hankkeen kustannusarvio on Héctor Mendoza, Mara Partida Ramboll Finland Oy ravintola, juhlasali, museokauppa, noin 16 miljoona euroa. Laajennus asiakaspalvelutiloja ja toimistotilat Arkkitehtisuunnittelu, paikallinen Maisemasuunnittelu toteutetaan Gösta Serlachiuksen henkilökunnalle. yhteistyökumppani Maisemasuunnittelu Hemgård taidesäätiön omin varoin. Uudisosasta on sisäyhteys vanhaan Huttunen-Lipasti-Pakkanen kartanoon, jonka tilat toimivat Rakennustoimikunta Arkkitehdit Oy myös jatkossa taidemuseokäytössä. Henrik de la Chapelle Rakennesuunnittelu Suunnittelusta järjestettiin yleinen (puheenjohtaja), A-Insinöörit Oy kansainvälinen arkkitehtikilpailu. Susanna Serlachius,

14 SYDÄMELLISESTI SINUN SYDÄMELLISinunSESTI Eino Hakosalmi Tämä mies tuntee Joenniemen kartanon kuin omat taskunsa, osaa käsitellä ammattitaidolla arvoteoksia ja on hätistellyt yönselkään leiriytyjiä pois kartanon pihasta. Ja tässä vain ripaus siitä, mitä on kuulunut kiinteistönhoitaja Eino Hakosalmen yli 40 työvuoteen taidesäätiössä ja Serlachius-museoilla.

Ensimmäinen työpäiväsi Mitä erityistä liittyy vanhojen Mitkä ovat olleet Joenniemen kartanossa oli arvokiinteistöjen hoitoon? mieleenpainuvia hetkiä työssä? vuonna 1970. Mitä tulit taloon Taidemuseolla taideteoksille suotuisten Näyttelyiden avajaiset, joihin on saapunut tekemään? olosuhteiden ylläpito ja tarkkailu on tarkkaa arvovaltaista joukkoa presidenttejä myöten puuhaa. Ilmankosteuden ja lämpötilan tulee ovat jääneet mieleeni. Kaikki viimeisimmät Kartanoa pidettiin avoinna tuolloin vain pysyä tasaisina tietyn vaihteluvälin sisällä. presidentit olen kätellyt avajaisissa. yhtenä päivänä viikossa sunnuntaisin, ja Mittarilukemat ovat aina silmien alla ja Aikanaan myös vuorineuvos R. Erik päivystin aukipidossa. Vain alakerran säätöjä joutuu tarkistelemaan vähän väliä. Serlachius toi useasti tärkeitä vieraitaan saleissa oli tuolloin taidetta esillä. Siellä Erilaisia kulumisvaurioita ja niiden Joenniemeen ja junailin käytännön oli huonekalujakin, muun muassa korjaamista riittää tietysti iäkkäissä järjestelyjä. iso ruokasalin pöytä, ja lattiassa rakennuksissa. kokolattiamatot. Viikot olin työssä paperitehtaalla kotimaan lähetyspuolella. Onko sinulla suosikkitaiteilijaa tai Taisi joku vinkata, että kartanoon Kerran menit gallenkalleloiden -teosta säätiön kokoelmassa? tarvitaan päivystäjää. Vuonna 1980 kanssa Pariisiin. Mikä tämä reissu No ei varsinaisesti. Olen huomannut, että aloitin kokoaikaisesti vahtimestarina ja kun teosta katsoo uudemman kerran, sen kiinteistönhoitajana. Jonkin aikaa tein vielä oli? näkee aina hieman erilaisena. Tai kun viikonloppuisin asiakaspalveluakin. Säätiön teoksista oli Pariisissa näyttely kuuntelee muita ihmisiä, töistä tulee esiin Suomi 75 -juhlavuoden päätapahtumana. yksityiskohtia, joita ei ole itse huomannut. Mitä kaikkea työhösi on Saatoin kuriirina 80 Gallen-Kallelan teosta Mutta kyllä kultakausi kiinnostaa erityisesti, näyttelypaikalle Suomi-instituuttiin. Kaksi kuulunut vuosien aikana? ja myös vanha eurooppalainen taide on viikkoa olimme ripustamassa töitä – ja hienoa. Monipuolisesti kaikkea: huolto- ja kolmessa päivässä kierrettiin porukalla hoitotöitä sisällä kartanossa ja pihalla aina katsomassa 24 museota. nurmikonleikkausta myöten, taideteosten Olet vuosien aikana kohdannut tuhansia Kesän korvalla aloitat pakkaamista ja kuljettamista, näyttelyiden ihmisiä Joenniemessä. Mitä ihmiset kertovat eläkepäivät. Mitä on pystyttämistä ja näyttelyrakenteiden tekoa. näkemästään? Kuukausittaiset palo- ja murtotestaukset suunnitelmissa ensimmäiseksi? vievät nekin aikaa. Vuodesta 2009 Sen näkee sitten. Kalastukseen on kesällä alkaen rinnalle tuli myös Valkoisen talon Moni sanoo, että ”ei usko silmiään” varmasti enemmän aikaa. Ja Lappiin ehtii kiinteistönhoito. Parhaillaan asennamme kiivetessään mäkeä ylös kartanon pihaan. paremmin. Työ on ollut sitovaa. Onhan tässä uutta valvontajärjestelmää. Ei ole ollut tässä Että tällainen keidas täällä keskellä metsää. lopulta helpottunutkin olo. hommassa kahta samanlaista päivää, ja se Onhan miljöö puhutteleva, ja täällä on on työssä juuri hyvää. vahvasti sitä kartanon henkeä. Myös Autereen tuvasta pidetään paljon.

SYDÄMELLISESTI SINUN 15 Erik Enroth, Espanjalainen hedelmätori, 1955, öljy pahville, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö Teksti: tutkija Suvi-Mari Eteläinen, Serlachius-museot

KESÄNÄYTTELYSSÄ GÖSTAN HARVINAISUUDET

Uusi kokoelmanäyttely tarjoaa kattauksen modernismia ja vain harvoin esillä olleita teoksia taidesäätiön kokoelmasta.

Serlachius-museo Göstan monivuotisille kävijöille saattaa tulla Alakuloa ja värien räiskettä yllätyksenä, että Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelma on muutakin kuin ”kultakauden rakastettuja klassikoita” tai Näyttelyssä on esillä ranskalaisen taiteilijan Roland vanhaa eurooppalaista maalaustaidetta. Säätiön kokoelmaan Oudot’n (1897–1981) suurikokoinen maalaus Luode kuuluu teoksia myös 1930-luvulta aina 1970-luvun loppuun. (1938), jonka unenomainen ja alakuloinen tunnelma vie Tiettävästi osa näistä ei koskaan ole ollut esillä Joenniemen ajatukset surrealismiin. Oudot’n teosta voi mielessään kartanossa. verrata suomalaisen surrealistin Otto Mäkilän runollisiin ja pohdiskeleviin maalauksiin. Oudot’n rinnalla esitellään Birger Toukokuusta syyskuun alkuun esillä olevassa Göstan Carlstedtin (1907–1975) teoksia. Kukkia ja arkkitehtonisia harvinaisuudet -näyttelyssä luodaan katsaus taidekokoelman muotoja yhdistelevässä asetelmassa Nature morte (1941) näkyy uudempaan ja vähemmän tunnettuun osaan. Mukana on yli taiteilijan kiinnostus italialaisen varhaissurrealisti Giorgio de 70 teosta ja lähes 50 taiteilijaa, kuten Reidar Aulie, Birger Chiricon taiteeseen. Carlstedt, Ina Colliander, Ragni Cawén, Erik Enroth, Eero Hiironen, Roland Oudot, Per Krogh ja Tyko Sallinen. Hillityn sinisävyisen melankolian vastapainoksi Göstan Joenniemen kartanon yläkerran näyttelyripustuksessa ei pyritä harvinaisuuksissa tarjoillaan Erik Enrothin (1917–1975) kronologiseen esitystapaan, vaan jatketaan Göstan helmet verevän ekspressiivisiä maalauksia. Teosta Kana ja kaloja -näyttelystä tuttujen teosrinnastusten tekemistä. Teokset (1953) katsoessaan voi kuvitella itsensä taiteilijan keittiöön, käyvät vuoropuhelua milloin aihepiiriin, milloin esitystavan, niin voimakas on maalauksen herättämä mielikuva ruoasta. kuten värien ja muotojen, tasolla. Tässä muutamia poimintoja Katsoja pääsee taiteilija Enrothin mukana myös matkalle Göstan harvinaisuuksista. maalauksessa Espanjalainen hedelmätori (1955). On kiehtovaa

SYDÄMELLISESTI SINUN 17 Sven Erixson, Maisema Huhkojärveltä, 1940, öljy pahville, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö

kuvitella, miten vaikuttava ja mielikuvitusta ruokkiva teos on ollut aikana, jolloin ulkomaanmatkailu oli vain harvojen katsojien ulottuvilla.

Geometrisia muotoja ja peilaavia pintoja Ekspressiivisten väripurkausten jälkeen tarkastelutapa muuttuu viileän analyyttiseksi. Taiteilijan sisäinen maailma ja tunteet saavat jäädä taka-alalle, kun todellisuutta aletaan jäsentää järkiperäisesti geometristen muotojen ja heijastavien pintojen avulla. Samalla luovutaan teosten esittävyydestä. Näyttelyn uusimmat teokset ovat 1970-luvulta ja niiden joukossa nähdään teoksia serigra asarjasta 11 suomalaista maalaria (1977), tekijöinä muun muassa Ernst Mether-Borgström (1917–1996), Juhana Blomstedt (1937–2010), Lars-Gunnar Nordström (s. 1924) ja Matti Kujasalo (s. 1946). Ei-esittävien teosten kokonaisuuden kruunaa Eero Hiirosen (s. 1938) relie Heijastavat muodot teräksellä (1970).

Birger Carlstedt, Nature morte, 1941, öljy kankaalle, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö

18 SYDÄMELLISESTI SINUN Roland Oudot, Luode, 1938, öljy kankaalle, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö

Uusia tähtiä kultakauden rinnalle? Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmahankinnoissa ja näyttelytoiminnassa on ollut pitkään erityisenä painopisteenä Aito vai kultakauden taide. Taidesäätiö on kartuttanut kokoelmiaan merkittävillä kultakauden teoksilla, kuten Hugo Simbergin väärennös? Veljekset, Akseli Gallen-Kallelan Kevät tai Albert Edelfeltin Näyttelyssä voi tutustua myös teoksiin, joiden Kirjettä lukeva tyttö. Ne ovat nousseet taidekokoelman uusiksi aitoutta on epäilty tai jotka ovat osoittautuneet tähdiksi vanhojen tuttujen kokoelmateosten rinnalle ja samalla väärennöksiksi. vahvistaneet taidesäätiön asemaa merkittävänä Suomen taiteen kultakauden kokoelmana. Nämä teokset ovat perinteisesti olleet esillä Joenniemen kartanossa, kuten tälläkin hetkellä kokoelmanäyttelyssä Göstan helmet. Göstan helmiin luettavat kultakauden teokset ovat onnistuneet Joenniemessä ennen- säilyttämään lumovoimansa. Kultakauden jälkeenkin on näkemättömiä teoksia syntynyt helmiä – tasokasta taidetta, joka kestää aikaa ja katsomiskertoja. Harvinaisuudet-näyttelyyn on valikoitu 1900- Näyttelyssä on teoksia 1930-luvulta aina luvun teoksia, jotka eivät häviä kultakaudelle. Museokävijöille 1970-luvun loppuun. Tiettävästi osa näistä ei tarjoutuu nyt mahdollisuus muodostaa aikaisempaa ole koskaan ollut esillä Joenniemen kartanossa. monipuolisempi käsitys Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmasta. Näyttelyä kuratoi Suvi-Mari Eteläisen lisäksi tutkija Marjo-Riitta Simpanen Serlachius-museoilta.

SYDÄMELLISESTI SINUN 19 NÄYTTELYT

Tarinankertoja Gustaf Moderni museo Serlachius-yhtiön entisessä pääkonttorissa Valkoisessa talossa tarjoaa elämyksiä ja hersyviä tarinoita historiasta koko perheelle!

Opastuksemme kestävät tunnin. Ryhmille opastettu käynti alkaen 6 e/hlö. Kysy myös draama- ja erikoisopastuksia. Varaukset ennakkoon myyntipalvelusta, p. (03) 488 6800.

Operaatio Taidekaupunki

Kesän uutuusnäyttelyssä setvitään salapoliisitarinan tapaan luovuutta pursuavan pikkukaupungin Mäntän Hauska salaisuutta! Miten teollisuuskaupungista Avautuu draamatuokio on tullut tunnettu taiteen keskus? 10.6.2012 metsästyksen Taidekaupungin syntyä, kehitystä ja historiasta! nykyisyyttä selvittävät Gusta n enkelit, jotka ovat saaneet innoituksensa tv:ssä 1970-luvun lopulla pyörineestä suosikkisarjasta Charlien enkeleistä. Näyttelyssä puhuvat kulttuurivaikuttajat, kaupungin nokkamiehet ja taiteen harrastajat. Mutta etsivät saavat huomata, että johtolankoja voidaankin hakea jo 1800-luvun lopun käänteistä...

Metsästäjät Kotkan siipien suojassa

Näyttelyssä pureudutaan suomalaisten metsästysharrastukseen Gusta n perusnäyttely on matka Serlachiusten rakentamaan nykymetsästäjien kertomusten ja videohaastattelujen kautta. valtakuntaan ja paperipitäjän menneisyyteen. Saat nähdä Metsästäjät kertovat harrastuksensa motiiveista ja etiikasta, ja kokea, millaista elämää viettivät teollisuuspatruunat ja ja lyhytelokuvissa voi seurata oikeita jahtitapahtumia ja työläiset. Näyttely liikuttaa historiassa vuorovaikutteisen metsästäjien yhdessäoloa. Metsästyksen muutoksesta kertovat näyttelytekniikan avulla: siis tartu luuriin ja käännä kampea! historialliset valokuvat ja eri aikakausien esineistöt. Opastuksemme tarjoavat eri näkökulmia sisältöihin: Näyttelykäyntiä syventää ryhmille tarjottava Metsälle- Arkkitehtuuria ja pääkonttorin arkea -opastus vie tutustumaan draamaopastus, joka vie entisaikojen metsästystunnelmiin! Valkoisen talon historiaan suuryhtiön pääkonttorina, ja Mainio Innokas metsästäjä vuosikymmenten takaa tarinoi retkiensä museokierros avaa erityisesti näyttelyidemme suunnittelua ja sattumuksista ja kertoo juttuja niin tavallisen kansan kuin toteutusta. Humoristinen Yhtiölle töihin -draamaopastus on herrojen jahtipuuhista. aikamatka työelämään 1950-luvulla.

20 SYDÄMELLISESTI SINUN NÄYTTELYT

Taidemuseo Gösta Kesällä 2012 on viimeinen tilaisuus tutustua Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmaan Joenniemen kartanossa ennen kuin taidemuseo sulkeutuu reiluksi vuodeksi uuden Göstan rakentuessa vanhan rinnalle.

Opastuksemme kestävät tunnin. Ryhmille opastettu käynti alkaen 6 e/hlö. Kysy myös draamaopastuksia tai näyttelykohtaisia opastuksia. Varaukset ennakkoon myyntipalvelusta, p. (03) 488 6800.

Göstan harvinaisuudet Lummelampi

Näyttely esittelee taidesäätiön Tuulia Susiahon videoinstallaation nimi viittaa taiteilija Claude taidekokoelman vähemmän Monet’n maalauksiin. Susiahon teoksessa järven pinnan tunnettua ja uudempaa pienet tapahtumat yhdistyvät säveltäjä Olli Virtaperkon osaa. Näemme kattauksen orkesterisävellyykseen Kuru. Lummelampi on taidesäätiön modernismia: 1900-luvun tilausteos. teoksia, joita on ollut esillä Joenniemessä vain harvoin tai ei koskaan. Lisäksi esitellään salillinen ikonitaidetta sekä Göstan helmet teoksia, joiden aitoutta ja Päättyy alkuperää voi museokävijä Näyttelyyn on koottu Gösta Serlachiuksen 2.9.2012 itsekin puntaroida. taidesäätiön taidekokoelman rakastettuja Roland Oudot, Le Majoral, 1931, ja yleisön usein esille toivomia Taiteilijat: öljy kankaalle, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö teoksia. Kultakauden taiteilijoiden tutut Wäinö Aaltonen, kansankuvaukset, maisema-aiheet ja henkilökuvat Matti Annala, Reidar Aulie, esittäytyvät näyttelyssä uudella tapaa rinnastettuna ja Juhana Blomstedt, Yngve Bäck, Birger Carlstedt, Ragni Cawén, kommentoiden toinen toistaan. Yksi näyttelyn teemoista Ina Colliander, Marcus Collin, Gösta Diehl, Ragnar Ekelund, on naiskauneus taiteessa, johon voi tutustua eri aikakausien Rabbe Enckell, Erik Enroth, Henry Ericsson, Sven Erixson, naiskuvausten ja kauneusihanteiden kautta. Akseli Gallen-Kallela, Jorma Hautala, Eero Hiironen, Aimo Kanerva, Per Krogh, Matti Kujasalo, Mauno Markkula, Taiteilijat: Åke Mattas, Ernst Mether-Borgström, Wäinö Aaltonen, Adolf von Becker, Gunnar Berndtson, Lars-Gunnar Nordström, Roland Oudot, Bror Börjeson, Alvar Cawén, Marcus Collin, Jorge Perez-Roman, Axel Pettersson, 12.5.– Elin Danielson-Gambogi, Albert Edelfelt, Gunnar Finne, Ben Renvall, Tyko Sallinen, Sigrid Schauman, 2.9.2012 Akseli Gallen-Kallela, Pekka Halonen, Väinö Hämäläinen, Helene Schjereck, Lennart Segerstråle, Väinö Kamppuri, Amalie Lundahl, William Lönnberg, Aimo Taleva, Aimo Tukiainen, tuntematon Claude Monet, Hjalmar Munsterhjelm, Jussi Mäntynen, Eero Nelimarkka, Jan van Noordt, Tyko Sallinen, Hugo Simberg, David Teniers nuorempi, Verner omé, Ville Vallgren, Emil Wikström

SYDÄMELLISESTI SINUN 21 OHJELMAVINKIT

Ohjelmapaketteja ryhmille Yhteen päivään mahtuu paljon: saat kuulla tarinan puuhiomon synnystä kosken partaalle, tuntea modernin tehtaan sykkeen, nähdä teollisuussuvun rakennuttamat maamerkit ja ihailla taidetta kartanossa! Entäpä jos saapuisit Mänttään siipirataslaivalla, vettä myötenhän matkasi myös tehtaan perustaja, apteekkari G.A. Serlachius aikanaan.

Lisätietoja: Serlachius-museoiden myyntipalvelu, p. (03) 488 6800, info@serlachius.

Elämyksiä paperi- Siipirataslaivalla patruunoiden jalanjäljissä Serlachiusten seuraan klo 11.00 Opastettu kierros 50-luvun tyyliin Gustaf-museossa klo 11.00 Siipirataslaiva Elias Lönnrot lähtee Keuruun satamasta kohti Mänttää Luvassa päivän alkajaisiksi humoristinen elämys metsäyhtiön entisessä pääkonttorissa! Vuonna 1890 G. A. Serlachius osti alkuperäisen Serlachius-yhtiön tomera työhönottaja hakee siipirataslaiva Elias Lönnrotin ja siirrätti sen konttoriin uusia työntekijöitä ja perehdyttää talon Keurusselälle. Nyt risteilemme modernilla Ellulla tavoille pukeutumiskoodia unohtamatta. upeita Keurusselän vesimaisemia ihaillen. klo 12.30 Lounas historiallisella Mäntän Klubilla klo 13.45 Siirtyminen Joenniemeen ja lounasta Upea Mäntän Klubi valmistui 1920 Serlahius Oy:n Rantauduttuamme nautimme seuraavaksi juhla- ja edustustilaksi. noutopöydän antimista Autereen tuvalla Lounas nautitaan pöytiin tarjoiltuna. Gösta-museon pihapiirissä. Tupa on kartanon pehtoorin entinen asuinrakennus. klo 14.00 Opastettu tutustuminen taidemuseo Göstan aarteisiin klo 14.45 Opastettu kierros taidemuseo Göstassa Joenniemen kartanon Museoiden Tutustumme suomalaisen taiteen kultakauden ajan näyttelyissä tervehtivät ohjelmat ja tunnettuihin mestareihin ja kuulemme tarinaa kotimaisen taiteen tutut kartanon värikkäästä historiasta. mestarit, kuten tarjoilut Gallen-Kallela ja yht. 31 e/hlö klo 15.45 Lyhytelokuva ja opastettu kierros Gustaf-museossa Edelfelt. Esillä on kun ryhmässä 31–60 hlöä. Katsomme aluksi lyhytelokuvan, joka johdattelee taidesäätiön kokoelman kepeästi Serlachius-metsäyhtiön syntyyn. hurmaavia helmiä sekä ensi Hinnat sis. alv:n. Tutustumme vuorovaikutteiseen näyttelyyn, kertaa esillä olevia harvinaisuuksia. joka kertoo modernisti paperipitäjän historiasta. klo 15.00 Kahvia ja virvokkeita Autereen tuvalla klo 17.15 Kahvia ja virvokkeita Gustaf-museon Café Sississä Levähdystauko tunnelmallisessa kuvanveistäjä Ennen kotiinpaluuta visiitti museokauppaan sekä Hannes Autereen mukaan nimetyssä hirsituvassa virkistystä kahvilasta ja sen terassilta! taidemuseon pihapiirissä. klo 16.00 Tutustuminen Honkahoviin Ohjelma on voimassa Funkkiskartano, jossa paperipatruunat kestitsivät lauantaisin 7.–28.7.2012 valtionpäämiehiä, on nyt paitsi taidekeskus myös uniikki ja muulloin tilauksesta ryhmille. Risteily ja taidehotelli. Kahden kilometrin matkan taidemuseo museoiden Göstalta Honkahoviin voi siirtyä rantamaisemissa kulkevaa Siirtymät kohteesta toiseen tapahtuvat Lemmenpolkua pitkin. ryhmän omalla linja-autolla. ohjelmat VINKKI! Iltaa aina yön yli voit jatkaa luonnonläheisesti esimerkiksi yht. 31 e/hlö Peltolan luomutilalla tai Rapukartanolla Vilppulassa. lounasruokailu ja Ks. majoitusta www.manttavilppulamatkailu. iltapäiväkahvi 16 e/hlö. Ryhmässä väh. 30 hlöä. Hinnat sis. alv:n.

22 SYDÄMELLISESTI SINUN Pauli Sivonen johtaja

sinne modernismin itsensä kultakausille. MIKSI TAIDE ON NIIN Miksi sitten suhtaudumme yksittäiseen taideteokseen niin vakavasti ja haluamme suojella sitä kaikelta sen ulkopuolelta tulevalta visuaalisuudelta, joskus jopa VAKAVA JUTTU? tulkinnalta? Miksi emme saisi olla luomassa yksittäisten teosten avulla uudenlaisia dramaturgioita? Taide itsehän on parhaimmillaan villiä ja vapaata; uusia Monille meille museoihmisille taide olemme taipuvaisia määrittelemään latuja avaava ja rajoja rikkova asia. on maailman vakavin asia. Olemme esimerkiksi paperipohjaisten teosten taipuvaisia nostamaan sen jalustalle ja lailliset esilläpitoajat niin tiukasti, että Yksittäisen teoksen puritaaninen kehystämään sen kultaisilla kehyksillä; käytännössä varaamme mahdollisuuden suojaaminen muulta maailmalta juontuu haluamme nousta sen luokse korkeita teosten näkemiseen vain itsellemme ja ehkä niinkin kauas kuin romantiikan portaita kuin antiikin temppeliin. Kun tuleville taidehistorioitsijoille. ihanteisiin. Haluamme sublimoida sankarillisia yksilösuorituksia ja nähdä, taiteesta puhutaan, kyse ei ole sen Samalla olemme kuitenkin museoissamme miten taiteilija nousee omin voimin vähemmästä kuin elämästä ja kuolemasta. aika erikoisillakin tavoilla itse luoneet korkeimman henkisen vuorensa laelle Taiteen pyhittäminen näkyy kokoelmiemme teoksille uudenlaisia antaen henkensä leijua alapuolellaan toiminnassamme myös tietynlaisena merkityksiä ja olevan maailman päällä. varovaisuutena. Otan esille kolme konteksteja – Nimenomaan päällä, ei esimerkkiä. nimenomaan niiden osana sitä. Taidemuseot ovat pyhyyttä näennäisesti Taide itsehän on Ajat ovat kuitenkin näyttelyarkkitehtuurissaan olleet vaaliessamme. parhaimmillaan villiä ja muuttuneet. Useimmat keskimääräistä haluttomampia Ajatellaanpa vaikka vapaata; uusia latuja meistä ajattelevat nykyisin, luoviin ratkaisuihin kuin esimerkiksi oman taidemuseomme avaava ja rajoja rikkova asia. että taiteilijan työssä kulttuurihistorialliset museot. Kun Göstan ainutlaatuisen erityisen kiinnostavaa vaeltelee suomalaisten taidemuseoiden kultakauden on se, miten hän reagoi näyttelysaleissa, vastaan tulee lähes aina kokoelman esittelyä yhteiskuntansa, kulttuurinsa ja laajemmin samanlaista valkoisen tilan estetiikkaa. yleisölle. Kun Joenniemen ”kartano globaalin maailman haasteisiin. Yksittäinen taideteos on meille pyhä, aikoinaan remontoitiin uudenaikaiseksi sitä ei saa häiritä väreillä tai villimmillä museoksi, kaikki seinät maalattiin Onko taide sitten tärkeä juttu? Tähän ripustuksilla. modernistisen valkoisiksi. Teokset näille saamme kaikki vastata kohdallamme niin kuin oikeaksi koemme. Itselleni Toinen esimerkkini liittyy yhä visuaalisesti steriileille seinille ripustettiin taide on veikeä ja valloittava asia, jonka uudestaan esiin nouseviin kritiikkeihin asiantuntevalla tavalla taidehistorian parissa puuhailen mielelläni lähes kaiken kuraattoreiden luovaa työtä kohtaan. aikakausi- ja tyyliluokitusten mukaisesti. työ- ja vapaa-aikani. Ellen sitten ole Aika usein kuulemme, että kuraattorin Teosten itsensä kannalta tämä oli tekemässä jotain todella tärkeää, kuten tehtävä on koota tietyn taiteilijan tai paradoksaalisesti aika radikaali ja metsästämässä. tietyn tyylisuunnan teoksista edustavia anakronistinenkin ratkaisu. 1800-luvun otoksia; mitään eri teosten yllättävämmillä lopulla kultakauden taiteilijat näkivät Mutta se onkin sitten sellainen juttu, että rinnastuksilla aikaansaatua ”metataidetta” teoksensa visuaalisesti hyvin rönsyilevissä sitä saa tehdä vain ja ainoastaan oikealla tai teoksista itsestään kumpuamatonta interiööreissä, kukkatapettien ja tavalla. dramaturgiaa kuraattori ei välttämättä saisi krumeluurien huonekalujen keskellä, synnyttää. osana ihmisten päivittäistä elämää. Kun Pauli Sivonen katsoo Joenniemen kartanon sisäkuvia Kolmas esimerkkini koskee sitä Johtaja 1930-luvulta, on helppo havaita, että tämä innokkuutta, jolla haluamme taidetta Serlachius-museot suojella. Teosturvallisuuden vuoksi tyyli jatkui paljon pidempäänkin, ihan

SYDÄMELLISESTI SINUN 23 Mänttä-kortilla edullisesti huippu- Taiteen helmiä ja historian kohteisiin! Sisäänpääsy Serlachius-museoihin, Taidekeskus Honkahoviin ja tarinoita, olkaa hyvä! Mäntän kuvataideviikoille Mänttä- kortilla yht. 20 e. Kysy korttia taidekohteista tai Heinäkuun Näyttelyt 2012 Mäntän matkailusta! sunnuntaisin yleisöopastukset Göstassa klo 13 ja Gustassa klo 15. Sisältyvät pääsylipun hintaan.

PÄÄKONTTORI JOENNIEMEN KARTANO Kesän tapahtumatärpit Seuraa ilmoittelua ja Kotkan siipien suojassa Göstan harvinaisuudet verkkosivujamme tapahtumista! Perusnäyttelyssä kertomuksia 12.5.–2.9.2012 patruunoiden ja työläisten elämästä Kokoelmanäyttelyssä harvoin tai ei pitkän piipun juurella 11.–12.6. Lasten taideleiri koskaan esillä olleita teoksia, mukana Mäntässä 6–8-vuotiaille. erityisesti modernismia 13.–14.6. Lasten taideleiri Metsästäjät Mäntässä 9–12-vuotiaille. Puhutteleva näyttely tunteita Göstan helmet Leirit päivittäin klo 9–15. Ohjaajana nostattavasta harrastuksesta täynnä 2.9.2012 saakka kuvataiteilija Minna Sarvanne. Järjestäjinä metsästäjien mietteitä, multimedioita, Serlachius-museot ja Autere-opisto. lmejä Yleisön suosikkiteoksia kokoelmastamme, pääosassa 30.6. Designtori ja torvisoittoa kultakauden mestarit Taito Pirkanmaan designtori Gusta n pihassa Gusta n enkelit klo 10–16. Tehtaan soittokunnan musisointia. - Operaatio taidekaupunki 11.7. Helene Schjerfbeck -monologi 10.6. alkaen Taidemuseo Göstalla klo 17. Meri Pakarinen esiintyy. Näyttelyssä selviää, kuinka 5.8. Peräkonttikirppis teollisuuskaupungista on tullut luovuutta Gusta n piha-alueella pursuava taiteen keskus klo 12–15.

SERLACHIUS-MUSEOT

GUSTAF | R. Erik Serlachiuksen katu 2, 35800 Mänttä Valtatie 58:n varrella GÖSTA | Joenniemen kartano, Joenniementie 47, 35800 Mänttä Jyväskylä 83 km - Tampere 88 km - Helsinki 263 km Myyntipalvelu p. (03) 488 6800 Useita kauko- ja lähiliikennevuoroja MUSEOT AVOINNA Mäntän keskustaan kesällä 1.6.–31.8. joka päivä 10–18, myös juhannuksena www.matkahuolto.fi talvella 1.9.–31.5. ke–su 12–17 Vilppulan rautatieasemalta Ryhmille sopimuksen mukaan aukiolon ulkopuolella. noin 7 km Mäntän keskustaan Taidemuseo Gösta sulkeutuu laajennuksen rakennustöiden vuoksi ma 3.9.2012. www.vr.fi Gustaf-museo avoinna normaalisti. Vaasa

HINNAT – Yhdellä pääsymaksulla kaksi museota! 58 MÄNTTÄ Jyväskylä Kaksi hintakautta: 63 1.4.–30.9. aikuiset 8 e, eläkeläiset ja opiskelijat 5 e, alle 18-v. vapaa pääsy INFO & AJANKOHTAISTA 23 58 9 Pori 1.10.–31.3. kaikille vapaa pääsy www.serlachius.fi 4 Tampere 75 Opastetut kierrokset ja ohjelmapalvelut ympäri vuoden alk. 6 e/hlö. www.facebook.com/serlachius 3 Turku 12 Helsinki