DOCSLIB.ORG

Onni Asuu Kuopiossa Sivut 4-5

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Onni Asuu Kuopiossa Sivut 4-5 MUUTTAJATEEMANUMERO Nro 1/2010 tiedotuslehti Kuopion kaupungin Ninnin mummopäivä Kuopioon on aina Sivut 8-11 vaarassa rakastua! Pääkirjoitus sivulla 2 Ulkomailta englanninkieliselle koulupolulle Savoon Sivut 12–13 muuttava perhe odottaa Kuopion Brittiläinen Robert kiireetöntä Shaw työskentelee elämänmenoa Kuopiossa geeni- Sivut 26–27 lääkkeiden parissa Sivut25–26 Onni asuu Kuopiossa Sivut 4-5 English summary on pages 30-31 Tämä lehti virtuaalisesti: www.kuopio.fi /kuopiolehti Pääkirjoitus S i s ä l t ö Rakkaudesta kotiseutuun, intohimosta puuhun ............................3–5 Onni Hautamäellä on kotikaupungissaan kaikki kohdallaan ................................4–5 Taina Worster: Dana on suomalaisempi kuin minä ............... 6–7 Ninnin mummopäivä ......................... 8–11 Kuopioon on aina vaarassa rakastua! Ulkomailta ädessäsi on Kuopio-lehti, jolla haluamme toivottaa niin uudet kuin vanhat- suomalaiseen Kkin kaupunkilaiset tutustumaan kotikaupunkiinsa. Tässä lehdessä esitellään kouluun……………12–13 kaupungin palveluita monesta eri näkökulmasta. Yhdessä päässä ovat kunnan lakisääteisesti asukkailleen järjestämät palvelut ja toisessa aktiivinen kansalais- toiminta, johon kaupunkikin asukkaitaan kannustaa. Ympäristötieteiden opiskelijat kehuvat Kun Kuopiota mietitään ulkopaikkakuntalaisin silmin, pitäisi meiltä löytyä Kuopiota opiskeluympäristönä ........ 14–15 sellaisia tekijöitä, jotka erottavat meidät muista. Kaikki tiedämme, että luonto, turvallinen asuminen ja yrittäjyyden edellytykset ovat täällä omaa luokkaansa. ”Harrastusmahdollisuuksien Mutta niin ne ovat kymmenissä muissakin kaupungeissa ympäri Suomen. puolesta Kuopio on oikea Kuvat Kari Jämsén Ne todelliset vetovoimatekijät ovat niitä, joita muualta ei löydy. Meillä on unelmien täyttymys” .........................16–17 Perhe kokoontuu päivittäin yhteen syömään. Vas. Inga, Iida, Oona, Ella, oik. Eliel ja Annika-äiti, kahvia kaatamassa isä Pauno Pohjolainen. asioita, jotka tunnetaan jo ympäri maan. Upea Saaristokatu on yksi niistä. Koko kaupunkisuunnittelumme on niittänyt mainetta aina kansainvälisiä kumppanei- Kuopion tarjoamat tamme myöten. Kuopio on kaupunki, joka on suunniteltu sosiaalisesti eheäksi ja kulttuuripalvelut ovat ympäristönkin kannalta ystävälliseksi. voimavara koko Itä-Suomelle ..........18–21 Se, mistä Kuopio oikeasti tunnetaan, rakentuu jokaisen arjessa oman näköi- seksi elämäksi. Tätä ajatusta kaupunki on noudattanut lähes kirjaimellisesti, kun Rakkaudesta kotiseutuun, se on pyytänyt alueensa parhaita asiantuntijoita eli asukkaita itseään kertomaan, Tieto auttaa mitä he haluavat kotikaupungiltaan. Näin tehtiin mm. Ikäystävällinen Kuopio -oh- tekemään jelma vuoteen 2030 saakka. Kuntalaiset itse – ja erityisesti ikäihmiset – kertoivat energiatehokkaita intohimosta puuhun omat toiveensa ihanteellisesta kaupungista. Nyt rakennamme yhdessä sosiaali- valintoja ravintolassakin ...22–23 sesti ja fyysisestikin entistä esteettömämpää kaupunkia. Kuvataiteilija Pauno Pohjolaisen perheen talossa puu Olen itsekin iskenyt lapioni konkreettisesti Kuopion kamaraan hyvän ja ter- veellisen asumisen puolesta. Asuntomessualueelle nouseva koti on koetinkivi, jolla Kuopion luontokohteita .........................24 on keskeisessä roolissa, kuten Pohjolaisen töissäkin mitataan kaupungin tarjoamia palveluita asukkaiden arjessa. Kesällä kaikilla on mahdollisuus tutustua Kuopion helmeen, Lehtoniemen uu- Haastavaa työtä – Kaikilla sukumme miehillä, kuten kirves- Läheinen Pilppa sekä Neulasuo ovat teen asuinalueeseen. Talven tullen tiedämme enemmän siitä, kuinka hyvin kevyen geenilääkkeiden parissa ..................25–26 mies– isälläni Niilo Pohjolaisella on ollut Pohjolaisen lapsuuden ja nuoruuden seu- liikenteen väylät vetävät opiskelijoita, lähiliikuntapaikat täyttyvät lapsiperheistä Fimean imussa Kuopioon ................26–27 tiivis suhde puuhun. Niin myös minulla tuja. Täällä hänellä on ollut onni asua ja rollaattorireitit ikäihmisistä. töissäni, sanoo kuopiolainen taidemaa- koko ikänsä aina 1940-luvulta lähtien. Tervetuloa siis tutustumaan kuopiolaiseen elämään. Ja olkaa huoleti: savolai- Kuinka kuopiolainen jo olet? .................28 lari, kuvataitelija ja kuvanveistäjä Pauno Tuolloin lammen rannalla nökötti kym- suus ei ole tarttuvaa, mutta Kuopioon on aina vaarassa rakastua! Kuopio-faktoja ja vuosilukuja ..........28–29 Pohjolainen. menkunta taloa, nyt alue on kasvanut Petteri Paronen Hän asuu puolisonsa, arkkitehti Anni- usean kymmenen talon kyläryppääksi, Kuopion kaupunginjohtaja English summary .............................30–31 ka Pohjolaisen ja viiden lapsensa kanssa ja laajenee edelleen. modernissa puutalossa, kuinkas muuten- – Asuminen kotiseudulla on minulle kaan. Talo sijaitsee Neulalammen rannal- merkityksellinen asia, josta olen hyvin la, jylhän korpikallion suojassa pohjois- kiitollinen. Toimitus: Kaupungintalo, Pl 228, savolaisessa luontomaisemassa. Vaikka 70101 Kuopio, puhelin 017 182 057, Neulasuon kylä sijaitsee suurten market- Portaikossa Paunon tiedotus.kka@kuopio.fi puureliefi sekä Elielin tien ja autokauppojen kyljessä, se elää Julkaisija: Kuopion kaupunginhallitus Ulkoasu ja taitto: Heikki Hintikka/Crealab Oy 2-vuotiaana tekemä Päätoimittaja: Petteri Paronen Painopaikka: PunaMusta ainutlaatuisessa piilossa omaa arkeaan. puulehmä. Toimituspäällikkö: Kaija Nousiainen Jakelu: Suora Lähetys Oy Toimitussihteeri: Artti Junkkari Kannen kuva: Onni Hautamäki asuu Kuopiossa ja pelaa KalPassa. Kuva Hannu Miettinen Toimituskunta: Pekka Vähäkangas, puheenjohtaja, 3 Annamaija Hakama, Artti Junkkari, Hanna-Mari Kokkonen, Taru Kokkonen, Kaija Nousiainen, Satu-Mari Tolonen, www.kuopio.fi /kuopiolehti Ulla Vuori, Kaisu Wetzell etunimi.sukunimi@kuopio.fi Modernit raamit, Pirtin tunnelmaa Pauno Pohjolaisen ettoset ovat samalla vanhan tunnelma 2000-lukulaisittain juttuhetki Annika-vaimon kanssa. 1980-luvulla valmistunutta emätaloa on Talonrakennuksessa arkkitehtipuoliso An- laajennettu sitä mukaa, kun perhe on nika suunnittelee ja visualisoi, ja materi- Lasten työt inspiroivat isää kasvanut. Ensimmäisellä laajennuskerral- aalituntemuksen omaava Pauno asettaa la Pohjolaiselle rakennettiin uusi ateljee suunnitelmat realistisiin mittoihin. Vaikut- Pohjolainen seuraa suurella mielenkiinnol- korvaamaan ensimmäinen, pieni ja kapea teita ovat antaneet yhtä lailla pelkistetty la lasten edesottamuksia etenkin taiteen työtila. Syksyllä 2009 valmistui kolmas japanilainen arkkitehtuuri kuin perintei- saralla. Kaikki lapset harrastavat joko pii- laajennus, Annika Pohjolaisen suunnit- nen suomalainen kansallisromanttinen rustusta, maalausta tai muita kuvataiteen telema tummapuinen lisäsiipi. tyylikin. lajeja, ja osaavat käyttää ateljeetyökaluja, Puuta on käytetty taiteilijakodissa luo- kuten vannesahaa tai talttaa. vasti ja ekologisesti monessa muodossa. – Saan töihinikin vaikutteita lasteni Olohuoneen kattohirret ovat entisestä Talossa on yhdistelty harvinaisen onnnistu- taiteesta, kiittää Pauno. neesti montaa eri puulajia. kuopiolaisesta hotelli Hospitsista, ja ta- Vanhin tytär, 16-vuotias Oona lienee lon umpipuiset väliovet Pohjolainen on Eräänä tavoitteena on ollut se, että imenyt taiteilija-ateljeessa aimo määrän ottanut talteen puretuista kuopiolaisista öljyvärien tuoksua uinuessaan lasten- taloista. huolimatta uusista materiaaleista van- han tunnelma säilyisi. Olohuone Paunon vaunuissa isän työskennellessä. Oonan Usean eri puulajin yhdistäminen sisus- eräs tulevaisuuden ammattivaihtoehto tuksessa on vaikea laji, jossa Pohjolaiset suunnittelemine ja puuseppä Ari Piispa- sen tekemine massiivisine puupenkkei- onkin taidekriitikon työ. Nuorimmaisen, ovat tyylikkäästi onnistuneet. Eräs tekijä 11-vuotiaan Elielin 2-vuotiaana askarte- tyylin takana on kuvanveistäjän käden- neen ja avarine lattiatiloineen onkin kuin nykyversio entisajan pirtistä. Annikalla oli lema ronski puulehmä kiertää edelleen jälki puupinnoissa, kuten olohuoneen, isän mukana taidekoulutustilaisuuksissa. keittiön ja kylpyhuoneen pienissä osiois- penkkien tekstiilien esikuvana Eliel Saa- risen Hvitträskin penkkien ryijy Kirkko- – Se räjäyttää pankin joka kerralla!, sa Pohjolaisen teoksesta ”Elämän virta”. hymyilee Pohjolainen. Hän teki reliefi n Hesperian sairaalan jul- nummella. kisivuun Helsinkiin. Helsingin keskustassa Korkeavuoden- kadulla kasvanut Annika on rakastunut Pirjo Tiihonen Kuopioon, sen leppoisiin asukkaisiin ja selkeisiin vuodenaikojen vaihteluihin. Annika Pohjolainen kutoo kaikki – Mikään ei saisi minua enää muutta- Keskimmäistä ydintaloa on laajennettu jo perheen villasukat. maan täältä pois. kaksi kertaa. Koukussa Kuopioon ja KalPaan Onni Hautamäellä on kotikaupungissaan kaikki kohdallaan 14-vuotiaan Onni Hautamäen huoneen seinällä ko- Hyvä joukkuehenki saa hänet ilta toi- Äiti Anja Lappi-Hautamäellä on oma oon, mutta ammattitoiveet ovat vielä auki. meilevat KalPan pelipaita ja Leijona-paita kertovat sensa jälkeen kasaamaan kamppeet isoon kulttuurialan tuotantoyritys, Anya pro- Saavatkin olla, sillä Kuopi- oleellisen nuoresta kuopiolaismiehestä ja melkein kassiin ja hikoilemaan harjoituksissa il- ductions, keraamikko-isä Jari Hautamäki ossa on pojan mieles- kaiken vapaa-ajan vievästä harrastuksesta. Seinällä tayhdeksään. Silti pojalla riittää paukku- toimii tällä hetkellä freelancerina. tä hyvä kasvaa ja on narussa myös nippu mitaleja koulun urheiluki- ja vielä rumpujen soittoon kodin kellaris- Vanhemmat ovat oleellinen lenkki kiek- kouluttautua. On- soista ja palkintoja jääkiekkopeleistä sekä saliban- sa. Haaveissa olisi joskus soittaa rumpuja koharrastuksessa. Ilman isän autokyytiä
Load more

Recommended publications
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • Tornado Climatology of Finland
    1446 MONTHLY WEATHER REVIEW VOLUME 140 Tornado Climatology of Finland JENNI RAUHALA Finnish Meteorological Institute, Helsinki, Finland HAROLD E. BROOKS NOAA/National Severe Storms Laboratory, Norman, Oklahoma DAVID M. SCHULTZ Centre for Atmospheric Science, School for Earth, Atmospheric and Environmental Sciences, University of Manchester, Manchester, United Kingdom, and Division of Atmospheric Science, Department of Physics, University of Helsinki, and Finnish Meteorological Institute, Helsinki, Finland (Manuscript received 31 July 2011, in final form 8 November 2011) ABSTRACT A tornado climatology for Finland is constructed from 1796 to 2007. The climatology consists of two datasets. A historical dataset (1796–1996) is largely constructed from newspaper archives and other historical archives and datasets, and a recent dataset (1997–2007) is largely constructed from eyewitness accounts sent to the Finnish Meteorological Institute and news reports. This article describes the process of collecting and evaluating possible tornado reports. Altogether, 298 Finnish tornado cases compose the climatology: 129 from the historical dataset and 169 from the recent dataset. An annual average of 14 tornado cases occur in Finland (1997–2007). A case with a significant tornado (F2 or stronger) occurs in our database on average every other year, composing 14% of all tornado cases. All documented tornadoes in Finland have occurred between April and November. As in the neighboring countries in northern Europe, July and August are the months with the maximum frequency of tornado cases, coincident with the highest lightning occurrence both over land and sea. Waterspouts tend to be favored later in the summer, peaking in August. The peak month for significant tornadoes is August.
    [Show full text]
  • Osuuskauppa Peeässän 2019
    OSUUSKAUPPA PEEÄSSÄN HALLINTO2019 Vieremä S-market Sale Prisma Kiuruvesi Sonkajärvi Pyhäjärvi Sokos Emotion Parturi-kampaamo Kodin Terra Iisalmi Nina & Henri SuperCorner Pitkälahti Varpaisjärvi ABC-liikennemyymälä ABC-automaatit Lapinlahti Sokos Hotels Pielavesi Nilsiä RAVINTOLAT: Keitele Rosso Amarillo Maaninka Vieremä Frans&Sophie S-market Ehta Sale Siilinjärvi Juankoski Hurma Sonkajärvi Prisma Kaavi Kiuruvesi Sokos Tervo Wanha Satama Pyhäjärvi Emotion Buffa Parturi-kampaamo Karttula Riistavesi Presso Kodin Terra Vesanto Kuopio Hesburger Iisalmi Nina & Henri Tuusniemi Coffee House SuperCorner Pitkälahti Apteekkari Varpaisjärvi ABC-liikennemyymälä Pikku Pietarin Pub ABC-automaatit Vehmersalmi O’Nelly’s Irish Bar Lapinlahti Hillside Sokos Hotels Pielavesi Pizza Breikki Nilsiä Rautalampi Suonenjoki RAVINTOLAT: Keitele Rosso Amarillo Leppävirta Maaninka Frans&Sophie Ehta Heinävesi Siilinjärvi Juankoski Hurma Tervo Vieremä Kaavi Wanha Satama Buffa S-market Presso Sale Vesanto Karttula Kuopio Riistavesi Varkaus Sonkajärvi Hesburger Prisma Kiuruvesi Tuusniemi Coffee House Sokos Pyhäjärvi Kangaslampi Apteekkari Emotion Pikku Pietarin Pub Parturi-kampaamo Vehmersalmi O’Nelly’s Irish Bar Kodin Terra Iisalmi Hillside Nina & Henri Pizza Breikki SuperCorner Pitkälahti Rautalampi Suonenjoki Varpaisjärvi ABC-liikennemyymälä ABC-automaatit Leppävirta Lapinlahti Heinävesi Sokos Hotels Pielavesi Nilsiä RAVINTOLAT: Keitele Rosso Varkaus Amarillo KangaslampiMaaninka Frans&Sophie Ehta Siilinjärvi Juankoski Hurma Tervo Kaavi Wanha Satama Buffa Karttula Riistavesi
    [Show full text]
  • Kuopion Seudun Maakuntakaava
    KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA YHDISTELMÄRAKENNEMALLIN VAIKUTUKSET Asukkaita 500 m säteellä 25 - 100 asuk. 100 - 200 Väestö 2030 200 - 500 YHDISTELMÄMALLI 50 0 - 1 00 0 Käärmelahti-Käärmelahti- 1000 - 2000 KinnulanlahtiKinnulanlahti SiilinjärviSiilinjärvi 2000 - 3000 yht.yht. 11 100100 3000 - 4000 4 000 - 57 40 MaaninkaMaaninka VanhaVanha 5-tie5-tie yht.yht. 33 000000 KuopioKuopio KarttulaKarttula LaivoLaivo VaajasaloVaajasalo 44 200200 55 000000 SaaristokaupunkiSaaristokaupunki PihkainmäkiPihkainmäki yht.yht. 1414 000000 700700 HiltulanlahtiHiltulanlahti jaja VanuvuoriVanuvuori yht.yht. 55 000000 VehmersalmenVehmersalmen aluealue 1010 kmkm POHJOIS-SAVON LIITTO 2005 Kuopion seudun maakuntakaava Yhdistelmärakennemallin vaikutukset Irmeli Harmaajärvi VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Timo Halme Jari Kärkkäinen Suunnittelukeskus Oy Kuopion seudun maakuntakaava Yhdistelmärakennemallin vaikutukset Pohjois-Savon liitto Sarja A:41 ISBN 952-5188-57-4 ISSN 1238-6383 Maanmittauslaitoksen lupa PSAVO/114/2005 Paino Edita Prima Oy ____________________________________________________________________3 Alkusanat Työ on tehty Pohjois-Savon liiton toimeksiannosta VTT Rakennus- ja yhdyskuntatek- niikassa. Työstä on vastannut erikoistutkija Irmeli Harmaajärvi. Työssä ovat toimineet alikonsultteina FT Timo Halme (paikkatietoaineistojen käsittely ja karttaesitysten laa- timinen, yhdistelmärakennemallin ja palveluverkon laatiminen, sosiaalisten vaikutus- ten arviointi) ja biologi Jari Kärkkäinen Suunnittelukeskus Oy:n Kuopion toimistosta (luontoon
    [Show full text]
  • District 107 K.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 K through November 2018 Status Membership Reports Finance LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Activity Account Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Report *** Balance Year **** Number of times If below If net loss If no report When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 within last members than 20% months one year repeat do not have months two years appears appears appears in appears in terms an active appears in in brackets in red in red red red indicated Email red Clubs more than two years old 20790 IISALMI 10/27/1956 Active 23 0 0 0 0.00% 27 0 M,MC,SC 2 33105 IISALMI/KOLJONVIRTA 12/13/1976 Active 20 1 2 -1 -4.76% 23 2 0 MC,SC 1 20791 IISALMI/POROVESI 11/22/1966 Active 33 1 1 0 0.00% 30 1 0 0 59172 IISALMI/YLÄSAVOTTARET 02/25/1997 Active 30 3 0 3 11.11% 26 0 0 20792 JÄPPILÄ 06/13/1973 Active 16 0 1 -1 -5.88% 18 4 0 2 M,MC,SC 5 20793 JOROINEN 12/18/1960 Active 32 0 7 -7 -17.95% 39 16 0 M,MC,SC 4 $100.00 20794 JUANKOSKI 09/25/1961 Active 17 0 1 -1 -5.56% 22 2 1 VP,MC,SC 5 20705 KAAVI 12/08/1963 Active 28 3 0 3 12.00% 25 0 MC,SC 0 20795 KANGASNIEMI 12/15/1963 Active 23 1 0 1 4.55% 23 0 MC,SC 2 20796 KARTTULA 10/28/1963 Active 20 1 1 0 0.00% 22 5 0 MC 2 20798 KEITELE 05/22/1969
    [Show full text]
  • Osuuskauppa Peeässän 2018
    OSUUSKAUPPA PEEÄSSÄN HALLINTO2018 Vieremä S-market 29 Sale 16 Prisma 3 Kiuruvesi Sonkajärvi Pyhäjärvi Sokos Emotion 3 Parturi-kampaamo Kodin Terra Iisalmi Nina & Henri SuperCorner Pitkälahti Varpaisjärvi ABC-liikennemyymälä 6 ABC-automaatit 17 Lapinlahti Sokos Hotels 3 Pielavesi Nilsiä RAVINTOLAT: Vieremä S-market 29Keitele Rosso 3 Sale 16 Amarillo Prisma 3 Maaninka Frans&Sophie Kiuruvesi Sonkajärvi Pyhäjärvi Sokos Ehta Emotion 3 Siilinjärvi Juankoski Hurma Parturi-kampaamo Kaavi Kodin Terra Tervo Wanha Satama Iisalmi Nina & Henri Buffa 2 SuperCorner Pitkälahti Presso 4 Vesanto Karttula Riistavesi Varpaisjärvi Kuopio Hesburger 6 ABC-liikennemyymälä 6 Tuusniemi Bistro Wine&Deli ABC-automaatit 17 Lapinlahti Coffee House Sokos Hotels 3 Apteekkari Pielavesi Nilsiä Vehmersalmi Puikkari RAVINTOLAT: Pikku Pietarin Pub Keitele Rosso 3 O’Nelly’s Irish Bar Amarillo Rautalampi Suonenjoki Maaninka Frans&Sophie Hillside Ehta Pizza Breikki Siilinjärvi Juankoski Hurma Leppävirta Kuohu Tervo Kaavi Wanha Satama Buffa 2 Heinävesi Presso 4 Vesanto Karttula Kuopio Riistavesi Vieremä Hesburger 6 Tuusniemi Bistro Wine&Deli S-market 29 Coffee House Sale 16 Varkaus Sonkajärvi Apteekkari Prisma 3 KiuruvesiVehmersalmi Puikkari Pyhäjärvi Sokos Kangaslampi Pikku Pietarin Pub Emotion 3 Rautalampi O’Nelly’s Irish Bar Parturi-kampaamo Suonenjoki Hillside Kodin Terra Iisalmi Pizza Breikki Nina & Henri Leppävirta Kuohu SuperCorner Pitkälahti Varpaisjärvi Heinävesi ABC-liikennemyymälä 6 ABC-automaatit 17 Lapinlahti Sokos Hotels 3 PielavesiVarkaus Nilsiä Kangaslampi RAVINTOLAT:
    [Show full text]
  • Palveluverkkoselvitys Toimii Pohjana Rakennemallien Luomiselle
    Info 1/2011 Kuva: Kuopion viestintäpalvelut, Scanfoto Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy A Selvityksen tavoitteet B Palveluverkon nykytila C Palveluverkko tulevaisuudessa 2030 D Johtopäätökset A 1) Palveluverkon nykytila 2) Palveluverkko tulevaisuudessa 2030 - Palveluverkon nykytila muissa . Väestön kehitys, ennusteet & tavoitteet suunnitelmissa - Ikäihmiset ikäihmisten palvelut, lapset koulut ja päivähoito, liikuntapaikat - Palvelut ja saavutettavuus - Palveluverkon tulevaisuus muissa - Päivähoitopalvelut suunnitelmissa (maakuntakaavat) - Perusopetus - Palvelujen saavutettavuuden parantaminen ja tasavertaisuus - Terveyskeskukset - Uudet asuinalueet - Kaupat - Matkailu- ja virkistyspalvelut - Palveluiden saavutettavuus Palveluverkkoselvitys toimii pohjana rakennemallien luomiselle A Työllisyys/ Asukaskato/-lisäys Matkailijat/ työttömyys Ikäihmisten mökkeilijät hyvinvointi Hyvinvointierojen kasvu Lapset Monikulttuurisuus Osaamisen kehittyminen Joukkoliikenteen Asukaskato muutokset Väestörakenteen muutokset Koulutuspalvelut Saavutettavuuden ja Teknologin Yhdyskuntarakent liikenneyhteyksien Internet ja en kehitys een muutokset kehittyminen sähköiset PALVELUTARPEET palvelut Yhteiskunta- poliittinen Elinkeinoelämän Pendelöijät toimintaympäristö muutokset Taajamien Yleinen tiivistyminen taloustilanne Kaupunki/seutupol itiikka Hajarakenta Lainsäädäntö Alueen minen vetovoimaisuus Sosiaalis- Taloudellinen kulttuurinen tilanne toimintaympä Uudet ristö työpaikat, Strategiat, yritysten Valtakunnalliset tarpeet Yhteistyöma ohjelmat, suositukset,
    [Show full text]
  • A Review of Taraxacum (Asteraceae) in Eastern Finland (Ladoga Karelia and North Karelia)
    Memoranda Soc. Soc. Fauna Fauna Flora Flora Fennica Fennica 89, 89: 2013 139–182. • Räsänen 2013 139 A review of Taraxacum (Asteraceae) in eastern Finland (Ladoga Karelia and North Karelia) Juhani Räsänen Räsänen, J., Pajutie 1 B 4, Linnunlahti, FI-80110 Joensuu, Finland. E-mail: [email protected] Little is known about changes in the abundance and species composition of dandelions (Taraxa- cum) in Finland. However, Eastern Finland, the biogeographical provinces of Karelia ladogensis and Karelia borealis, has been explored again since 1985. Carl-Erik Sonck collected dandelions there mainly in the 1940s and published his results later (Sonch 1964a). The comparison revealed that changes were considerable over this 60-year period. Species of the section Taraxacum had become more frequent, while those of the sections Borea and Erythrosperma had declined. After Sonck, 88 species were found to be new to North Karelia and 24 to Ladoga Karelia. Respectively, 16 and 33 species were not re-discovered in these provinces. The figures are approximate, particu- larly concerning Karelia ladogensis, because a larger part of this province has not been studied since 1945 when most of its territory was ceded to the former Soviet Union. Introduction ish provinces of Karelia borealis, (Kb) and Ka- relia ladogensis (Kl/Fin). In addition to histor- Earlier information on the dandelions of east- ical records, I present my own observations on ern Finland is from a few areas only. The vicini- the less frequent species. Data from neighbour- ty of Lieksa (Karelia borealis) is the best studied, ing provines Sa, Sb and Ok (Fig. 1) is given also.
    [Show full text]
  • 4.7. Keskusta - Neulamäki Kiinni Auki
    Kuopion kaupunki Päiväkotien kesäaika Kasvun ja oppimisen palvelualue 2021 Varhaiskasvatuspalvelut Viikko 26 28.6.-4.7. Keskusta - Neulamäki Kiinni Auki ALAVAN PÄIVÄKOTI Lastentie 3 X HAAPANIEMEN PÄIVÄKOTI Tasavallankatu 8 x KASARMIPUISTON PÄIVÄKOTI Tulliportinkatu 37 X *Esiopetus, Haapaniemen koulu, (Aseveljenkatu 8) X *Pumpputori (Koljonniemenkatu 39) x MALJAPURON PÄIVÄKOTI Maaherrankatu 24 x *Harjula X *Esiopetus, Snellmanin koulu, Maaherrankatu 13 X MINNAN PÄIVÄKOTI Minna Canthin katu 26 X NIIRALAN PÄIVÄKOTI Huuhankatu 25 x NEULASEN PÄIVÄKOTI Neulamäentie 26 X *Tuohikontti (Loimutie 22) x *Pihkapolku (Neulamäentie 26) X TUKKIPOJAN PÄIVÄKOTI Juontotie 8 x *Esiopetus, Neulamäen koulu, Pinokuja 6 X Puijonlaakso - Päiväranta - Riistavesi - Vehmersalmi - Maaninka Kiinni Auki LÄNSIPUIJON PÄIVÄKOTI Suurmäentie 228 x PUIJONLAAKSON PÄIVÄKOTI Sammakkolammentie 16 x *Onnela (Taivaanpankontie 23) X PÄIVÄRANNAN PÄIVÄKOTI Tuomikuja 4 x SINIKELLON PÄIVÄKOTI Taivaanpankontie 4 x TOUKOLAN PÄIVÄKOTI Puijonsarventie 54 x *Esiopetus, Puijonsarven koulu (Keski-Kaari 44) X MAANINGAN PÄIVÄKOTI Maaningantie 49 C, Maaninka x *Maaningan koulun esiopetusryhmä x *Pulkonkosken koulun esiopetusryhmä (Pulkonrannantie 19, Pulkonkoski) X *Käärmelahden päiväkoti (Väänälänrannantie 1332A, Käärmelahti) X *Käärmelahden esiopetusryhmä X MELALAHDEN PÄIVÄKOTI Koulutie 6 x *Esiopetus ja varhaiskasvatusryhmä Vehkalammin koulu x VEHMERSALMEN PÄIVÄKOTI x Inkilänmäki - Männistö - Nilsiä Kiinni Auki INKILÄNMÄEN PÄIVÄKOTI Inkiläntie 9 X *Kettulan koulun esiopetus (Koulukatu 3)
    [Show full text]
  • Pienten Kuntien Osallisuustyö Kuntademokratiaverkoston Tapaaminen 7.6.2018
    Pienten kuntien osallisuustyö Kuntademokratiaverkoston tapaaminen 7.6.2018 Kirkonkylät palvelukeskuksina • Kehitämme eri sektoreiden välistä tila-, palvelu-, digi- ja budjettikumppanuutta • Toimenpiteet tähtäävät kirkonkylien/kyläkeskusten tyhjien ja vajaakäyttöisten tilojen käyttöasteen nostoon • Tavoitteena on saada tiloihin uudenlaisia käyttötarkoituksia ja palveluja • Yhteistyö sote-maakuntauudistuksen kanssa • Hankeaika: 1.10.2017 – 30.11.2019 • Hallinnoija: Kehittämisyhdistys Mansikka ry • Rahoittajat: ELY/maaseuturahasto, Pohjois-Savon liitto/Pohjois-Savon • Hankkeen toteutusalue: Pohjois-Savo + Joroinen kehittämisrahasto Asukkaat Yhdistykset / järjestöt Yritykset Luottamushenkilöt Oppilaitokset Viranhaltijat Seurakunnat Kehittämisyhtiöt Hankkeet Rahoittajat Kahdeksan pilottia Rautavaara • asukkaita n. 1700 Sukeva • asukkaita n. 1000 (Sonkajärvellä asukkaita n.4100) Varpaisjärvi • asukkaita n. 1100 (Lapinlahdella asukkaita n. 9700) Vesanto • asukkaita n. 2100 Kuopio: Karttula, Muuruvesi ja Vehmersalmi Varkaus: Kangaslampi Paikallisissa ydinryhmissä mukana kunnan luottamushenkilöitä, viranhaltijoita, asukkaita, yhdistysten ja yrittäjien edustajia • koordinointivastuu kuntien työntekijöillä, vapaaehtoistoimijat tuovat mukaan oman panoksensa • kumppanuuskehittäjä kuljettaa prosessia ja tuo ulkopuolista näkökulmaa ja hyviä käytäntöjä muualta Palvelupaja • menetelmä, joka mahdollistaa asukkaiden ja yhteisön toimijoiden kuulemisen – myös hiljaisempien • jokainen saa tuoda omat ajatuksensa esille ja/tai kannattaa toisten ajatuksia • kevään
    [Show full text]
  • Puijon Alueen Opaskartta (Pdf)
    Sarvenkuja a j S u S K 6 PUIJONSARVI k a u a o P t l K v l u l ie e u t a i i an n o ik a r a K l r np j n o a l i a h i e an u o i V l n R m e a k l an a n t m a e n av h a s iit t i a Kallavesi n . e i d n j t e n V e i t k e i t n e ä t p ie . p j j. e k k e rent. i L i i osaa n j. t Rep m r k jä o a a tä u Pu a p e 31 T ijo S a P ns a ar H V ven e a t i a i . e j t ht e k n ra K t u e M ie e p d 48 r s e ä h a t K r a 30 s l M V a ä ä o u k n n j t iv u y ie n a ti u Näköala- 32 m e t a P p ä o n paikka / j l m ä k t. p. t Purolan u u Viewpoint ntie e P K u u p. 9 PÄIVÄRANTA s ka ie i on it p H n o a lk ra u ie ont te RYHMÄ e u e i s t keis V PUUTARHA- n La e ALUE v r P a KOULU äi JULKULAN s När vä n i epolku ra o r j a n SAIRAALA i -Ka na u u ikk nt P P Kallavesi ie Uduttarentie aari ki-K Vi Kes tap K .
    [Show full text]
  • The Competition Centre Is Located in Rytökylä Area in Vehmersalmi, City of Kuopio
    ARRIVAL AT COMPETITION CENTRE The competition centre is located in Rytökylä area in Vehmersalmi, city of Kuopio. It will be opened on Friday the 13th of June 2014 at 10.00 a.m. The first guiding road signs for the traffic arriving from west (southwest) along highway 9 are placed 14 km from Suonenjoki at the crossroads to Lempyy where you turn to east onto road 531, continue until highway 5 (Palokangas). Turn towards south and follow the highway 5 about 10 km to Leppävirta. Then turn to east onto road 534 (Heinävedentie). For vehicles coming from south the guiding starts at highway 5 north of Leppävirta municipal centre where you also turn onto road 534 and then further towards north onto road 536 (Vehmersalmentie). When reaching the Puutossalmentie crossroads about 40 km from Leppävirta, you will find detailed instructions for busses, VIP and media to the right towards east along Puutossalmentie and for passenger cars and camping vehicles to the left towards west. Traffic from north will be guided at highway 9 about 11 km to east from highway 5. Turn then to south onto road 539 (Vehmersalmentie). About 1 km before Vehmersalmi centre turn from Vehmersalmentie to west to Puutossalmentie. All vehicles go on about 1 km (over the Vehmersalmi bridge) after which you will find detailed instructions. Camping vehicles and motorcycles will continue along Puutossalmentie straight ahead to west, other vehicles turn to right to Räsälänlahdentie. Traffic from east along highway 9 will find the guiding road signs about 1 km after the Tuusniemi municipal centre towards Kuopio.
    [Show full text]