DOCSLIB.ORG

Suomen Säädöskokoelma

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Suomen Säädöskokoelma SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2000 N:o 604—607 SISÄLLYS N:o Sivu 604 Valtioneuvoston päätös hätäkeskusalueista .................................................... 1443 605 Valtioneuvoston päätös Kuoreveden kunnan ja Jämsän kaupungin lakkauttamisesta ja uuden Jämsän kunnan perustamisesta ........................................................................ 1446 606 Valtioneuvoston päätös kuntajaon eheyttämisestä Temmeksen, Lumijoen, Limingan, Tyrnävän ja Rantsilan kunnat käsittävällä alueella ......................................................... 1447 607 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus opioidiriippuvaisten henkilöiden vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoidosta eräillä lääkkeillä ............................................................. 1463 N:o 604 Valtioneuvoston päätös hätäkeskusalueista Annettu Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2000 Valtioneuvosto on sisäasiainministeriön esittelystä päättänyt 18 päivänä helmikuuta 2000 annetun hätäkeskuslain (157/2000) 5 ja 11 §:n nojalla: Hätäkeskusalueet kisalo, Taivassalo, Tarvasjoki, Turku, Uusi- kaupunki, Vahto, Vehmaa, Velkua, Västan- Hätäkeskusalueet ja niihin kuuluvat kunnat fjärd, Yläne. ovat: 3. Satakunnan hätäkeskusalue 1. Uudenmaan hätäkeskusalue Eura, Eurajoki, Harjavalta, Honkajoki, Askola, Hanko, Hyvinkää, Inkoo, Järven- Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, pää, Karjaa, Karjalohja, Karkkila, Kerava, Kiikoinen, Kiukainen, Kodisjoki, Kokemäki, Lapinjärvi, Liljendal, Lohja, Loviisa, Myrs- Kullaa, Köyliö, Lappi, Lavia, Luvia, Meri- kylä, Mäntsälä, Nummi-Pusula, Nurmijärvi, karvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Pernaja, Pohja, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Pori, Punkalaidun, Rauma, Siikainen, Sä- Ruotsinpyhtää, Sammatti, Sipoo, Tam- kylä, Ulvila, Vampula. misaari, Tuusula, Vihti. 4. Hämeen hätäkeskusalue 2. Varsinais-Suomen hätäkeskusalue Artjärvi, Asikkala, Forssa, Hartola, Hattu- la, Hauho, Heinola, Hausjärvi, Hollola, Alastaro, Askainen, Aura, Dragsfjärd, Ha- Humppila, Hämeenkoski, Hämeenlinna, Ja- likko, Houtskari, Iniö, Kaarina, Karinainen, nakkala, Jokioinen, Kalvola, Kärkölä, Lahti, Kemiö, Kiikala, Kisko, Korppoo, Koski Tl, Lammi, Loppi, Nastola, Orimattila, Padasjo- Kustavi, Kuusjoki, Laitila, Lemu, Lieto, Loi- ki, Renko, Riihimäki, Sysmä, Tammela, maa, Loimaan kunta, Marttila, Masku, Mel- Tuulos, Ypäjä. lilä, Merimasku, Mietoinen, Muurla, Mynä- mäki, Naantali, Nauvo, Nousiainen, Oripää, 5. Pirkanmaan hätäkeskusalue Paimio, Parainen, Perniö, Pertteli, Piikkiö, Pyhäranta, Pöytyä, Raisio, Rusko, Rymätty- Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kan- lä, Salo, Sauvo, Somero, Suomusjärvi, Sär- gasala, Kihniö, Kuhmalahti, Kuorevesi, Ku- 80—2000 400301 1444 N:o 604 ru, Kylmäkoski, Lempäälä, Luopioinen, Län- 11. Pohjanmaan hätäkeskusalue gelmäki, Mouhijärvi, Mänttä, Nokia, Orive- si, Parkano, Pirkkala, Pälkäne, Ruovesi, Sa- Alahärmä, Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Hal- halahti, Suodenniemi, Tampere, Toijala, Ur- sua, Himanka, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, jala, Valkeakoski, Vammala, Vesilahti, Vii- Jalasjärvi, Jurva, Kannus, Karijoki, Kaski- ala, Viljakkala, Vilppula, Virrat, Ylöjärvi, nen, Kauhajoki, Kauhava, Kaustinen, Kok- Äetsä. kola, Korsnäs, Kortesjärvi, Kristiinankau- punki, Kruunupyy, Kuortane, Kurikka, Käl- 6. Kaakkois-Suomen hätäkeskusalue viä, Laihia, Lappajärvi, Lapua, Lehtimäki, Lestijärvi, Lohtaja, Luoto, Maalahti, Maksa- Anjalankoski, Elimäki, Hamina, Iitti, Imat- maa, Mustasaari, Nurmo, Närpiö, Oravainen, ra, Jaala, Joutseno, Kotka, Kouvola, Kuusan- Pedersören kunta, Perho, Peräseinäjoki, Pie- koski, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Mie- tarsaari, Seinäjoki, Soini, Teuva, Toholampi, hikkälä, Parikkala, Pyhtää, Rautjärvi, Ruo- Töysä, Ullava, Uusikaarlepyy, Vaasa, Veteli, kolahti, Saari, Savitaipale, Suomenniemi, Vimpeli, Vähäkyrö, Vöyri, Ylihärmä, Ylista- Taipalsaari, Uukuniemi, Valkeala, Vehkalah- ro, Ähtäri. ti, Virolahti, Ylämaa. 12. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun 7. Etelä-Savon hätäkeskusalue hätäkeskusalue Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Hai- Anttola, Enonkoski, Haukivuori, Heinäve- luoto, Haukipudas, Hyrynsalmi, Ii, Kajaani, si, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Jäppilä, Kalajoki, Kempele, Kestilä, Kiiminki, Kuh- Kangaslampi, Kangasniemi, Kerimäki, Mik- mo, Kuivaniemi, Kuusamo, Kärsämäki, Li- keli, Mikkelin mlk, Mäntyharju, Pertunmaa, minka, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Nivala, Pieksämäki, Pieksämäen mlk, Punkaharju, Oulainen, Oulu, Oulunsalo, Paltamo, Pattijo- Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Savonlinna, ki, Piippola, Pudasjärvi, Pulkkila, Puolanka, Savonranta, Sulkava, Virtasalmi. Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Rant- sila, Reisjärvi, Ristijärvi, Ruukki, Sievi, Sii- 8. Pohjois-Savon hätäkeskusalue kajoki, Sotkamo, Suomussalmi, Taivalkoski, Temmes, Tyrnävä, Utajärvi, Vaala, Vihanti, Iisalmi, Juankoski, Kaavi, Karttula, Keite- Vuolijoki, Yli-Ii, Ylikiiminki, Ylivieska. le, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävir- ta, Maaninka, Nilsiä, Pielavesi, Rautalampi, 13. Lapin hätäkeskusalue Rautavaara, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonen- joki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus, Varpaisjär- Enontekiö, Inari, Kemi, Kemijärvi, Kemin- vi, Vehmersalmi, Vesanto, Vieremä. maa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Rovaniemi, Rovanie- 9. Pohjois-Karjalan hätäkeskusalue men mlk, Salla, Savukoski, Simo, Sodanky- lä, Tervola, Tornio, Utsjoki, Ylitornio. Eno, Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kesälahti, Kiihtelysvaara, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Kielellinen jaotus Liperi, Nurmes, Outokumpu, Polvijärvi, Py- häselkä, Rääkkylä, Tohmajärvi, Tuupovaara, Uudenmaan ja Kymen hätäkeskusalueet Valtimo, Värtsilä. ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kak- sikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kum- 10. Keski-Suomen hätäkeskusalue mankin hätäkeskusalueen asukkaiden enem- mistö on suomenkielinen. Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväskylän Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan hätäkes- mlk, Jämsä, Jämsänkoski, Kannonkoski, kusalueet ovat suomenkielisiä suomenkielis- Karstula, Keuruu, Kinnula, Kivijärvi, Kon- ten, ruotsinkielisiä ruotsinkielisten ja kaksi- nevesi, Korpilahti, Kuhmoinen, Kyyjärvi, kielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kum- Laukaa, Leivonmäki, Luhanka, Multia, mankin hätäkeskusalueen asukkaiden enem- Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Pylkönmä- mistö on suomenkielinen. ki, Saarijärvi, Sumiainen, Suolahti, Toivak- Muut kuin 1 ja 2 momentissa mainitut hä- ka, Uurainen, Viitasaari, Äänekoski. täkeskusalueet ovat suomenkielisiä. N:o 604 1445 Voimaantulo tehdä sillä perusteella, että päätös on lain- vastainen. Valituskirjelmä on toimitettävä Tämä päätös tulee voimaan vuoteen 2006 korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamoon mennessä siten kuin sisäasiainministeriö asi- Unioninkatu 16, 00130 Helsinki, 30 päivän asta hätäkeskuslain 11 §:n 2 momentin no- kuluessa siitä, kun päätös on julkaistu sää- jalla tarkemmin määrää. döskokoelmassa. Valituskirjelmässä on il- moitettava valittajan nimi, kotikunta ja yh- Valitusosoitus teystiedot sekä valituksen kohteena oleva- päätös, päätökseen haettava muutos ja haet- Tästä päätöksestä saa valittaa korkeim- tavan muutoksen perusteet. malle hallinto-oikeudelle. Valitus voidaan Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2000 Sisäasiainministeri Kari Häkämies Valmiusjohtaja Veikko Peltonen 1446 N:o 605 Valtioneuvoston päätös Kuoreveden kunnan ja Jämsän kaupungin lakkauttamisesta ja uuden Jämsän kunnan perustamisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2000 Valtioneuvosto on 19 päivänä joulukuuta 1997 annetun kuntajakolain (1196/1997) 1, 3—7 ja 9—11 sekä 45 §:ssä säädettyjen kuntajaon muuttamisen edellytyksiä ja toimivaltuuksia koskevien määräysten mukaan sekä ottaen huomioon, mitä on säädetty 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun kielilain (148/1922) 2 §:ssä sellaisena kuin se on laissa 10/1975, päättänyt: Kuntajaon muutos Päätöksen tiedoksi saattaminen Kuoreveden kunta ja Jämsän kaupunki lak- Päätös on ilmoitettava asianomaisissa kun- kautetaan ja tilalle perustetaan niiden mo- nissa niin kuin kunnalliset ilmoitukset kun- lempien nykyiset alueet käsittävä uusi Jäm- nassa julkaistaan. Päätös ja sen perustelut sän kunta. tulee pitää kunnan ilmoitustaululla, kunnes päätös on saanut lainvoiman. Päätöksen tiedoksisaattamisesta muutoin Vaikutukset oikeudelliseen ja hallinnolliseen vastaa sisäasiainministeriö. jaotukseen Valitusosoitus Uusi kunta kuuluu niihin tuomiopiireihin ja hallintoalueisiin, joihin kuuluu nykyinen Tähän päätökseen saa hakea muutosta va- Jämsän kaupunki. littamalla asianomainen kunta ja sen jäsen. Muutosta haetaan korkeimmalle hallinto- oikeudelle osoitettavalla ja toimitettavalla valituskirjelmällä. Vaikutukset kielelliseen jaotukseen Valituskirjelmän on oltava korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamossa, Unioninkatu Uusi kunta on suomenkielinen. 16, 00130 Helsinki, 30 päivän kuluessa siitä, kun päätös on julkaistu säädöskokoelmassa. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valitta- Voimaantulo jan nimi, kotikunta ja yhteystiedot sekä vali- tuksen kohteena oleva päätös, päätökseen Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tam- haettava muutos ja haettavan muutoksen pe- mikuuta 2001. rusteet. Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2000 Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen Neuvotteleva virkamies Toivo Pihlajaniemi 1447 N:o 606 Valtioneuvoston päätös kuntajaon eheyttämisestä Temmeksen, Lumijoen, Limingan, Tyrnävän ja Rantsilan kunnat käsittävällä alueella Annettu Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2000 Valtioneuvosto on kuntajaosta 19 päivänä joulukuuta 1997 annetun lain (1196/1997) 1, 3—4, 11 ja 47 §:ssä säädettyjen kuntajaon muuttamisen edellytyksiä ja toimivaltuuksia kos- kevien määräysten mukaan sekä ottaen huomioon,
Load more

Recommended publications
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Isonevan Tuulivoimapuiston Osayleiskaavan Laajennus
    ISONEVAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS TYÖNUMERO: E20600727 SIIKAJOEN KUNTA / INTERCON ENERGY OSAYLEISKAAVA 17.1.2019 SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu 2 (120) ISONE VAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS 17.1.2019 Sisältö 1 JOHDANTO ...................................................................................................... 5 2 HANKEKUVAUS ................................................................................................ 7 2.1 Alueen sijainti ja yleiskuvaus ...................................................................................... 7 2.2 Isonevan tuulivoimapuiston laajennus (Isoneva II) ja hankkeen liittyminen Siikajoen muihin tuulivoimahankkeisiin ..................................................................................... 9 2.3 Muut lähialueen tuulivoimahankkeet ....................................................................... 10 3 LÄHTÖTIEDOT ................................................................................................ 13 3.1 YVA-menettely ......................................................................................................... 13 3.2 Yhteysviranomaisen lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta .............. 14 3.3 YVA-lausunnon huomioiminen ................................................................................. 14 3.4 Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristöluvan tarveharkinta ............................... 19 3.5 Alueen nykytilanne .................................................................................................
    [Show full text]
  • ECCB 2018 Program
    Presenters Bath, Alistair 583 Carvalho, Filipe 195 Batáry, Péter 588 Carvalho, Silvia 727 Aakala, TUOMAS 404 Bautista, Carlos 347 Ceausu, Silvia 766 Aavik, TSIPE 127 Baynham-Herd, Zachary 377 Cebrian, Merben 326 Abdullah, Md. Rishad 28 Baynham-Herd, Zachary 222 Cerri, Jacopo 8 Abrahams, Mark 503 Beja, Pedro 173 Chamorro, Darío 198 Abrego, Nerea 162 Belinskij, Antti 204 Chatterjee, Anindita Bidisha 336 Acil, Nezha 197 Berggren, Åsa 200 Chatterjee, Nilanjan 319 Aggrey, Siya 15 Bergman, Eva 231 Chaudhary, Abhishek 484 Ahmad, Riyaz 380 Bermudez-Urdaneta, Martin 381 Chen, Ron 158 Ahmad, Irfan 642 Bernardo-Madrid, Rubén 177 Clough, YANN 572 Ahti, Pauliina A. 60 Bernes, Claes 607 Colleony, Agathe 524 Ahti, Pauliina A. 348 Berry, Pam 486 Comor, VINCENT 165 Aimé, Emilie 411 Bertolino, Sandro 729 Conenna, Irene 734 Ajder, VITALIE 62 Bertram, Michael 617 Consorte-McCrea, Adriana 575 Akeredolu, Excellence 736 Bhattacharyya, Debjyoti 427 Consorte-McCrea, Adriana 552 Akonwi Nebasifu, AYONGHE 540 Biancolini, Dino 316 Consorte-McCrea, Adriana 590 Alagador, Diogo 613 Biber-FreudenberGER, Lisa 201 Constable, Amy Louise 472 Albrecht, Matthias 577 Bladon, Andrew 315 Coppes, Joy 156 Alexander, Meghan 728 Boissier, Olivier 476 Correa, Diego F. 258 Alimba, Chibuisi 655 Bombieri, Giulia 478 Correia, Ricardo 489 Aljes, Maria 42 Borderon-Carrez, Séverine 495 Cortés Capano, Gonzalo 205 Allen, Andrew 234 Bosco, Laura 300 Cortés Capano, Gonzalo 21 Andersson, Anastasia 679 Bouarakia, Oussama 172 Cotton, Sam 278 Andrew, Carrie 599 Boyer, Stéphane 410 Crawley, Jennie
    [Show full text]
  • Oulu Educational and Technical Visits Program
    OULU EDUCATIONAL AND TECHNICAL VISITS PROGRAM 1 OULU Oulu is Northern Finland’s largest city, with easygoing inhabitants and a vibrand cultural life. Oulu is so close to the nature that you might even spot an elk in a park some evening. In addition to the green zones and urban atmosphere, you will enjoy its Arctic magic: the Northern Lights in the winter and a summertime sun that never sets. KALAJOKI Kalajoki is known for its long beach, which is ideal for lying in the sun, relaxing and doing water sports. In summer, the sun shines almost OULU around the clock. In winter, the snow-covered dunes and sea are a startling sight. Kalajoki Sand Dunes is a compact holiday resort fering a wide range of services and activities for the whole family throughout FINLAND the year. visitkalajoki.fi HELSINKI LIMINKA STOCKHOLM Liminka, the most rapidly growing municipality in Finland, is a dream come true for nature lovers. More than 160 bird species nest in the area in the spring, and you can spot thousands of birds in the sky during the spring and autumn migrations. You can even go birdwatching on a fatbike, as Liminka has one of northern Finland’s best mountain biking networks. Along with a hotel, coffee shop and nature exhibition, the Liminka Bay Visitor Centre offers an extensive range of program services. visitliminka.fi ROKUA GEOPARK Rokua Geopark, the Finnish Outdoor Destination of the Year 2018, is an amazing nature experience. Its landscapes were shaped during the Ice Age. Here you will feel connected with the nature.
    [Show full text]
  • Urakointi 2020 Perusraportti
    Lista on kerätty webropol-sovelluksella. Tilanne 15.5.2020 klo 22:00. Vastausaikaa kyselyyn on päättynyt. Etunimi Sukunimi Matkapuhelin Sähköposti Kotikunta Luettele tarjottavat urakointipalvelut: Kunnat jonka alueella urakointipalvelua tarjotaan: Harri Haapalainen 0503420160 [email protected] Siikalatva KuivalannanlevitysLietteenlevitys Säilörehun teko Siikalatva haapavesi kärsämäki Matti Hartikka 0405350903 [email protected] Tyrnävä Nurmen suorakylvö Tyrnävä, Oulu, Muhos Kempele, Liminka, Utajärvi Vaala, Hailuoto, Lumijoki, Raahe Lumityöt traktorilla hiekoitus harjaus ,sekä muut traktorityöt Heikki Holma 0407543618 [email protected] Kempele etukuormaajatraktorilla Kempele(ja mahd Tupos ja Oulunsalo) Marko Kemppainen 0445422042 [email protected] Kuivalannan levitys .pyöröpaalaus.kylvölannoitus. Utajärvi.muhos. Vaala. Tommi Laurila 0505317516 [email protected] Haapajärvi Kylvö, ruiskutus, miestyö, traktorityöt tilan laitteilla Nivala, Haapajärvi Kylvö, niittomurskaus, Traktori kuljettajan kanssa tilan omien koneiden eteen, kaivinkonetyöt. Maantieliikenteen rahtipalvelut vaihtolava Ville Junttila 0405542455 [email protected] Pyhäjärvi kuorma-autolla, roska ja jätelavat ja niiden tyhjennykset Traktori ja kaivinkone työt Pyhäjärvi ja lähi kunnat. Kuorma-auto liikkuu minne vain Suomen sisällä. LIETEURAKOINTI Multaustyöt: - Nurmi ja kynnös, Vredo tai traktorikalusto Nivalan Koneasema Oy Heikki Kujala 0443173361 [email protected] Nivala Siirtotyöt: - Kuorma-autolla sekä traktorilla - pumppaukset
    [Show full text]
  • COMMISSION of the EUROPEAN COMMUNITIES Brussels, 08.06
    COMMISSION OF THE EUROPEAN COMMUNITIES Brussels, 08.06.1995 COM(95) 236 final 95/0138 (CNS) Proposal for a COUNCIL DIRECTIVE concerning the Community list of less-favoured farming areas within the meaning of Directive 75/268/EEC (Finland) (presented by the Commission) Delimitation of mountain and other less-favoured areas in Finland EXPLANATORY MEMORANDUM In accordance with Directive 75/268/EEC, the Finnish Government has communicated to the Commission the list of communes (Kunta-Kommun) eligible for inclusion in the Community list of less-favoured farming areas, together with information concerning the characteristics of those areas. In accordance with the agreements made during the négociations on the accession of Finland to the European Union, in particular Declaration N* 37 annexed to the Act of Accession, the areas must be delimited in accordance with the "acquis" and for Finland, counting the northern latitude as a relevant criterion for the purposes of Article 3, paragraph 3 of Council Directive 75/268/EEC. The criteria to be used to delimit the less-favoured areas in Finland are included in the recitals to the draft Directive and have been used to propose the communes falling within the various area categories referred to in Article 3(3), (4) and (5) of Directive 75/268/EEC, as follows : 1. mountain areas in which the conditions of nordic latitude shorten the growing season and the possibilities for mechanization (Article 3(3)). 2. normal less-favoured areas characterized by low land productivity and low agricultural incomes (Article 3(4)). 3. less-favoured areas affected by specific handicaps (small areas, hilly areas, poor water situation, coastal Islands, external border area, .
    [Show full text]
  • People, Material Culture and Environment in the North
    Studia humaniora ouluensia 1 PEOPLE, MATERIAL CULTURE AND ENVIRONMENT IN THE NORTH Proceedings of the 22nd Nordic Archaeological Conference, University of Oulu, 18-23 August 2004 Edited by Vesa-Pekka Herva GUMMERUS KIRJAPAINO OY 2006 Copyright 2006 Studia humaniora ouluensia 1 Editor-in-chief: Prof. Olavi K. Fält Editorial secretary: Prof. Harri Mantila Editorial Board: Prof. Olavi K. Fält Prof. Maija-Leena Huotari Prof. Anthony Johnson Prof. Veli-Pekka Lehtola Prof. Harri Mantila Prof. Irma Sorvali Lect. Eero Jarva Publishing office and distribution: Faculty of Humanities Linnanmaa P.O. Box 1000 90014 University of Oulu Finland ISBN 951-42-8133-0 ISSN 1796-4725 Also available http://herkules.oulu.fi/isbn9514281411/ Typesetting: Antti Krapu Cover design: Raimo Ahonen GUMMERUS KIRJAPAINO OY 2006 Contents Vesa-Pekka Herva Introduction...................................................................................................................... 7 Archaeology, ethnicity and identity Noel D. Broadbent The search for a past: the prehistory of the indigenous Saami in northern coastal Sweden........................................................................................................................... 13 Timo Salminen Searching for the Finnish roots: archaeological cultures and ethnic groups in the works of Aspelin and Tallgren........................................................................................ 26 Carl-Gösta Ojala Saami archaeology in Sweden and Swedish archaeology in Sápmi: boundaries and networks in archaeological
    [Show full text]
  • TABELL 7 – TABLE 7 Lakkautetut Kunnat Lakkauttamisjärjestyksessä Upplösta Kommuner I Den Ordning De Upplösts Abolished Municipalities in Order of Abolition
    TAULUKKO 7 – TABELL 7 – TABLE 7 Lakkautetut kunnat lakkauttamisjärjestyksessä Upplösta kommuner i den ordning de upplösts Abolished municipalities in order of abolition Lakkautettu kunta Liitoskunta / Liitoskunnat Upplöst kommun Inkorporerad i kommun / kommuner Abolished municipality Ajankohta Annexed municipality / municipalities 994 Pirkkala 01.01.1922 536 994 Pirkkala 01.01.1922 604 321 Kyyrölä 01.01.1934 497 013 Antrea 19.09.1944 - 080 Harlu 19.09.1944 - 087 Heinjoki 19.09.1944 - 093 Hiitola 19.09.1944 - 147 Impilahti 19.09.1944 - 162 Jaakkima 19.09.1944 - 168 Johannes 19.09.1944 - 215 Kanneljärvi 19.09.1944 - 234 Kaukola 19.09.1944 - 258 Kirvu 19.09.1944 - 264 Kivennapa 19.09.1944 - 268 Koivisto 19.09.1944 - 269 Koiviston mlk – Koivisto lk 19.09.1944 - 296 Kuolemajärvi 19.09.1944 - 302 Kurkijoki 19.09.1944 - 313 Käkisalmi – Kexholm 19.09.1944 - 314 Käkisalmi mlk – Kexholms lk 19.09.1944 - 397 Lahdenpohja 19.09.1944 - 412 Lavansaari 19.09.1944 - 437 Lumivaara 19.09.1944 - 488 Metsäpirtti 19.09.1944 - 497 Muolaa 19.09.1944 - 591 Petsamo 19.09.1944 - 628 Pyhäjärvi Vi – Pyhäjärvi Vib l 19.09.1944 - 690 Rautu 19.09.1944 - 703 Ruskeala 19.09.1944 - 706 Räisälä 19.09.1944 - 731 Sakkola 19.09.1944 - 733 Salmi 19.09.1944 - 745 Seiskari 19.09.1944 - 757 Soanlahti 19.09.1944 - 763 Sortavala 19.09.1944 - 764 Sortavalan mlk – Sortavala lk 19.09.1944 - 767 Suistamo 19.09.1944 - 773 Suojärvi 19.09.1944 - 780 Suursaari 19.09.1944 - 843 Terijoki 19.09.1944 - 862 Tytärsaari 19.09.1944 - 897 Uusikirkko 19.09.1944 - 910 Valkjärvi 19.09.1944 - 929 Viipuri
    [Show full text]
  • Mitä Kuuluu Pohjois-Suomen Kolmikymppisille
    TIIVISTELMÄ Kirsi Vehkakoski, Paavo Zitting, Jaana Laitinen, Anna-Liisa Hartikainen, Martti Sorri, Matti Joukamaa, Matti Isohanni, Irma Moilanen, Simo Näyhä, Marjo-Riitta Järvelin: Elämäntilanne, työllisyys ja terveys. Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneiden hy- vinvointi- ja terveystutkimusohjelman kuntaraportti. Helsinki 84 s. (Sosiaali- ja terve- ysministeriön julkaisuja, ISSN 1236-2050; 2001: 16) ISNB 952-00-1056-4 Raportin tarkoituksena on antaa kuntien päättäjille, viranomaisille ja muille yhteistyöta- hoille tietoa 31-vuotiaiden elämäntilanteen ja -tapojen sekä työllisyyden ja terveyden alueellisista, kunnittaisista ja sukupuolittaisista vaihteluista. Tutkittavien laskettu syn- tymäaika oli vuonna 1966. Vuosina 1997-8 lähetettiin postikysely niille 11541 elossa olevalle, joiden osoite löytyi väestörekisteristä. Raportissa käsitellään Oulun ja Lapin lääneissä edelleen asuneiden postikyselyvastauksia. 38 % tutkimusväestöstä oli muutta- nut Pohjois-Suomesta. Postikyselyyn vastasi 81 %, 5809 henkilöä, Oulun ja Lapin lääneissä asuneista tutkitta- vista. Naiset olivat miehiä useammin naimisissa, suorittaneet useammin ylioppilastut- kinnon kuin miehet ja heillä oli korkeimpana tutkintona miehiä yleisemmin opisto- tai yliopistotutkinto. Miehet olivat työllistyneet naisia useammin niin Pohjois-Lapissa, Etelä-Lapissa, Kainuussa kuin Pohjois-Pohjanmaallakin. Alle puolet oli ollut työllistet- tynä koko työhistoriansa ajan. Lapin läänissä oli suhteellisesti eniten henkilöitä, joiden työhistoriaan kuului enemmän työttömyyttä kuin työssäoloa.
    [Show full text]
  • Nr 759 3841 Bilaga 1 Kommunförteckning Som Avses I 1
    Nr 759 3841 Bilaga 1 Kommunförteckning som avses i 1 § i förordningen. För kommunernas del följs den områdesindelning som gällde den 31 december 2000. Arbetskrafts- och närings- Kommuner på den glest bebyggda och den Övriga kommuner central egentliga landsbygden Nyland Högfors Askola Karis Borgnäs Lappträsk Borgå Liljendal Ekenäs Mörskom Esbo Nummi-Pusula Grankulla Pernå Hangö Pojo Helsingfors Pukkila Hyvinge Strömfors Ingå Karislojo Kervo Kyrkslätt Lojo Lovisa Mäntsälä Nurmijärvi Sammatti Sibbo Sjundeå Träskända Tusby Vanda Vichtis Arbetskrafts- och närings- Kommuner på den glest bebyggda och Övriga kommuner central den egentliga landsbygden Egentliga Finland Alastaro Aura Dragsfjärd Bjärnå Finby Halikko Gustavs Kisko Houtskär Lemu Iniö Loimaa Karinainen Lundo Kiikala Masku 3842 Nr 759 Kimito Merimasku Korpo Muurla Koski Mynämäki Kuusjoki Nousis Laitila Nådendal Loimaa kommun Pemar Marttila Pertteli Mellilä Pikis Mietoinen Pyhäranta Nagu Reso Nystad Rusko Oripää Salo Pargas S:t Karins Pöytyä Åbo Rimito Sagu Somero Suomusjärvi Tövsala Tarvasjoki Vahto Vehmaa Velkua Villnäs Västanfjärd Yläne Satakunta Eura Björneborg Harjavalta Euraåminne Honkajoki Kullaa Huittinen Lappi Jämijärvi Luvia Kankaanpää Nakkila Karvia Raumo Kiikoinen Ulvsby Kiukainen Kjulo Kodisjoki Kumo Lavia Norrmark Påmark Sastmola Siikainen Säkylä Vampula Nr 759 3843 Arbetskrafts- och närings- Kommuner på den glest bebyggda och Övriga kommuner central den egentliga landsbygden Tavastland Artsjö Forssa Asikkala Hattula Hartola Hausjärvi Hauho Heinola Humppila Hollola Hämeenkoski
    [Show full text]
  • Oulun Kaupunkiseudun Rakennemalli 2040
    Oulun kaupunkiseudun rakennemalli 2040 4 YLI-II II Hailuoto 4 Ii HAUKIPUDAS KIIMINKI 20 Kempele RITAHARJU Liminka OULU YLIKIIMINKI HAILUOTO S HIUKKAVAARA Lumijoki OULUNSALO KAAKKURI Muhos KEMPELE 22 LUMIJOKI Oulu LIMINKA MUHOS 4 Tyrnävä 8 TYRNÄVÄ 11/2015 4 TEMMES Johdanto Oulun seudun kunnat ovat tehneet pitkään yhteistyötä. Yhteistyössä on tärkeää tunnistaa seudun vahvuudet, jotka vaihtelevat kunnittain. Seudun yhteisenä vahvuutena on nuori, koulutettu väestö ja hyvä teknologiaosaaminen, jotka luovat erinomaisen pohjan elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistamiselle. Oulun seudun kuntien (Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Tyrnävä) tavoitteena on ekologinen ja energiatehokas yhdyskunta, jossa on taloudellinen ja toimiva yhdyskuntarakenne sekä laadukas ja turvallinen elinympäristö. Hyvän ympäristön lisäksi seudulla tarvitaan elinvoimaa, kilpailukykyä ja työpaikkoja, joiden ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi on laadittu MALPE-sopimus ja sen tavoitteita konkretisoiva Oulun kaupunkiseudun rakennemalli 2040. Rakennemallikartoilla esitetään asumisen, liikenteen ja logistiikan, palvelujen ja elinkeinojen sekä matkailun ja virkistyksen tärkeimmät tavoitteet. Maankäyttökartta on yhteenvetokartta, johon on koottu kaikkein tärkeimmät seudun kuntien kehittämisen yhteiset tavoitteet. Rakennemallityön taustalla on nykytilanne sekä kaavojen ja suunnitelmien maankäyttö- ja liikenneratkaisut. Lähtökohdat on saatu Pohjois-Pohjanmaan vireillä olevasta maakuntakaavasta, Oulun seudun kuntien yhteisestä yleiskaavasta, Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmasta
    [Show full text]
  • Oulu Educational and Technical Visits Program
    OULU EDUCATIONAL AND TECHNICAL VISITS PROGRAM 1 OULU Oulu is Northern Finland’s largest city, with easygoing inhabitants and a vibrand cultural life. Oulu is so close to the nature that you might even spot an elk in a park some evening. In addition to the green zones and urban atmosphere, you will enjoy its Arctic magic: the Northern Lights in the winter and a summertime sun that never sets. KALAJOKI Kalajoki is known for its long beach, which is ideal for lying in the sun, relaxing and doing water sports. In summer, the sun shines almost around the clock. In winter, the snow-covered dunes and sea are a OULU startling sight. Kalajoki Sand Dunes is a compact holiday resort fering a wide range of services and activities for the whole family throughout FINLAND the year. visitkalajoki.fi HELSINKI LIMINKA STOCKHOLM Liminka, the most rapidly growing municipality in Finland, is a dream come true for nature lovers. More than 160 bird species nest in the area in the spring, and you can spot thousands of birds in the sky during the spring and autumn migrations. You can even go birdwatching on a fatbike, as Liminka has one of northern Finland’s best mountain biking networks. Along with a hotel, coffee shop and nature exhibition, the Liminka Bay Visitor Centre offers an extensive range of program services. visitliminka.fi ROKUA GEOPARK Rokua Geopark, the Finnish Outdoor Destination of the Year 2018, is an amazing nature experience. Its landscapes were shaped during the Ice Age. Here you will feel connected with the nature.
    [Show full text]