Ekosukat-Tutkimushankkeen Väliraportti 2. Temmes
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
OULUN YLIOPISTO ARKKITEHTUURIN OSASTO YHDYSKUNTASUUNNITTELUN LABORATORIO Julkaisu C 92, 2005 EkoSuKaT-tutkimushankkeen väliraportti 2 TEMMES Anu Alanko & Raine Mäntysalo (toim.) Anu Alanko & Raine Mäntysalo (toim.) EkoSuKaT-tutkimushankkeen väliraportti 2 TEMMES OULUN YLIOPISTO Arkkitehtuurin osasto Yhdyskuntasuunnittelun laboratorio Julkaisu C 92, 2005 Temmeksen peruskartta-aineisto © Maanmittauslaitos, lupa nro PPOH/14/05 Kannen kuva: Kalle Askola, Haurukylä/Temmes 2004. ISBN 951-42-7664-7 ISSN 0358-030X (URL: http://herkules.oulu.fi/issn0358-030x/) SAATAVANA MYÖS ELEKTRONISENA VERSIONA ISBN 951-42-7665-5 (URL: http://herkules.oulu.fi/isbn9514276655/) OULUN YLIOPISTOPAINO OULU 2005 Sisällys Johdanto (Raine Mäntysalo & Heli Villanen) 7 1. Ekotehokkaaksi kunnaksi? (Marja Mönkkönen) 13 2. Temmesjoki – kylämaiseman elämänlanka. Jokiluonnon ja –maiseman tila sekä virkistysarvo ja sen kehittäminen (Marja Heikkinen) 23 3. Väljyyttä, vapautta ja maaseudun rauhaa? Kasvavan kaupunkiseudun lähialueet uudisrakentajan näkökulmasta (Karoliina Laakkonen-Pöntys) 35 4. Koti ja valta maankäytön suunnittelussa (Aila Ryhänen) 73 5. ”Mun Tyrtsi” – Miellekartat tyrnäväläisten nuorten elinympäristökokemusten tulkkeina (Henna Ijäs) 93 6. Pieniä ja suuria näkemyksiä Temmekseltä – Aikuisten ja lasten elinympäristökokemusten vertailua (Heli Villanen) 103 7. Asukaskysely – Aktiivinen osa vuorovaikutteista maankäytön suunnittelua (Leena Soudunsaari) 131 8. Temmeksen maankäyttösuunnitelma (Kalle Askola) 143 LIITTEET 1, 2, 3, 4A, 4B, 5A, 5B, 5C, 6A, 6B, 6C, 7 Johdanto Raine Mäntysalo & Heli Villanen Kasvavan Oulun kaupunkiseudun seutuistumiskehitys on saavuttanut vaiheen, jossa kysyntä uusista asuinpaikoista kohdistuu enenevässä määrin kaupungin läheiseen maaseutuun, erityisesti Oulun eteläpuolella hyvien liikenneyhteyksien varrella. Tyrnävän kunta sijaitsee tällä reunavyöhykkeellä ja se lukeutuukin Suomen nopeimmin kasvaviin kuntiin. Kunnan väkiluku kasvoi viime vuonna peräti 4,5 prosenttia ollen nyt n. 5600 asukasta (Kaleva 19.3.2005). Muun muassa tätä kehitystä pyritään ohjaamaan parhaillaan laadittavalla Oulun seudun kuntien yhteisen yleiskaavan 2020 laajennuksella, jossa kaava-alue ulotetaan koskemaan myös Oulun seutukuntaan vuonna 2001 liittyneitä Oulun eteläpuolisia kuntia: Tyrnävä, Liminka ja Lumijoki. Tyrnävän uudisasuinrakentamista on 1990-luvulta alkaen ohjattu uuteen, nyt jo täyteen rakennettuun Murron taajamaan kunnan pohjoisrajalla sekä tämän jälkeen Tyrnävän kuntakeskuksen yhteyteen Puujaakolan pientaloalueelle, jonka asemakaava hyväksyttiin vuonna 2003. Tulevan rakentamisen ohjaamiseksi on katseet Tyrnävällä käännetty myös länteen Temmeksen suuntaan – entiseen n. 700 asukkaan kuntaan, joka liitettiin Tyrnävään vuonna 2001. Kolme-neljäkymmentä kilometriä Oulun eteläpuolella sijaitseviin Temmeksen kyliin on viime vuosina kohdistunut tonttikysyntää, mitä on kiihdyttänyt nelostien jatkaminen etelään moottoritienä Limingan Haarasillalle saakka. Temmeksen kylät – Haurukylä, Kirkonkylä ja Meijerikylä – muodostavat pohjois-eteläsuuntaisen kylien helminauhan nelostien ja Temmesjoen varrella. Suunnittelemattoman hajarakentamisen välttämiseksi on Tyrnävän kunta päättänyt laatia Temmekselle oikeusvaikutteisen osayleiskaavan. Toisaalta lisääntyvään uudisrakentamiseen suhtaudutaan Temmeksellä myönteisesti, sillä – kuten usein pienemmän kunnan liittyessä suurempaan – Temmeksellä ollaan huolestuneita palvelujen kohtalosta, ja väestön lisääntymisen uskotaan edesauttavan niiden säilymistä. Nämä ajankohtaiset yhdyskuntamuodostuksen ohjaustarpeet olivat syynä siihen, että Tyrnävän kunta tarjosi Temmestä yhdeksi kohdetaajamaksi tutkimus- ja kehittämishankkeellemme EkoSuKaT. Hankkeemme puitteissa oli mahdollista tutkia monialaisesti Temmeksen elinympäristöoloja sekä selvittää asukaskyselyin ja 7 vuorovaikutteisesti suunnitellen temmesläisten mielipiteitä asuinympäristöstään, palveluistaan, kodin ja ympäristön suhteesta, lasten ja nuorten elinympäristöstä, vapaa-ajan vietosta sekä mahdollisesta lisäasuinrakentamisesta Temmekselle: onko se toivottavaa, mihin se voisi sijoittua, miten sen tulisi ryhmittyä suhteessa rakentamisen tiiviyteen ja nykyiseen kylärakenteeseen ja millaista rakennustapaa sen tulisi noudattaa. EkoSuKaT-hankkeessa tehtävästä tutkimus- ja suunnittelutyöstä Tyrnävän kunta sai näin tukea Temmeksen osayleiskaavan valmistelutyölleen. Tämä kirja on raportti kaksivuotisen EkoSuKaT-hankkeen (2004-2005) tapaustutkimuksista ja maankäyttösuunnitelmista, joiden kohteena on Temmes. Kirja on järjestyksessä toinen hankkeemme väliraportti. Ensimmäinen, Oulunsalon Karhuoja- Niemenrantaa käsittelevä väliraportti ilmestyi alkusyksyllä 2004. EkoSuKaT Ekotehokkuus Supistuvissa ja Kasvavissa Taajamissa: muuttuvan yhdyskuntarakenteen fyysinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys – EkoSuKaT – on monitieteinen tutkimus- ja kehittämishanke, jonka toteuttaa Oulun yliopisto yhdessä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntaliittojen ja ympäristökeskusten sekä empiiriseen tutkimukseen valittujen kohdekuntien – Suomussalmi, Ristijärvi, Kajaani, Oulunsalo, Liminka ja Tyrnävä – kanssa. Tutkimushankkeessa pyritään monipuoliseen ja kokonaisuuksia hahmottavaan käsitykseen niistä vaatimuksista, joita kasvavien keskusten lähialueiden kasvaminen ja toisaalta perifeeristen alueiden supistuminen aiheuttaa erityyppisten asuintaajamien kestävän kehityksen turvaamiselle. Tarkoituksena on etsiä pohjoisiin oloihin soveltuvia sekä paikallistason ekotehokkuutta parantavia suunnittelu- ja arviointimenetelmiä supistuvien ja kasvavien taajamien muutoskehityksen hallitsemiseksi. Hankkeessa on mukana tutkijoita arkkitehtuurin, maantieteen, ympäristökasvatuksen, sosiologian ja ympäristötieteiden tutkimusaloilta. Lisäksi hankkeen kuluessa toteutetaan pilottihankkeita ja tehdään niihin liittyen opinnäytetöitä kultakin tutkimusalalta. Pilottihankkeita ovat mm. asukaskyselyt, pro gradu -tutkielmat ja maankäytön harjoitustyösuunnitelmat, joita Temmeksen osalta esitellään myös tässä kirjassa. Tutkimustyön ja pilottihankkeiden ohjauksesta Oulun yliopistolla vastaavat professori Jussi S. Jauhiainen maantieteen laitokselta, lehtori Pentti Luoma sosiologian, naistutkimuksen ja ympäristökasvatuksen jaoksesta sekä professori Helka-Liisa Hentilä ja assistentti Raine Mäntysalo arkkitehtuurin osastolta. Hanke on yksi Ympäristöklusterin Ekotehokas yhteiskunta –ohjelman (2004-05) hankkeita. Päärahoittaja Ympäristöklusterin (YM, KTM, TEKES ja Suomen Akatemia) lisäksi hanketta rahoittavat Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ympäristökeskukset, kohdekunnat sekä Oulun yliopisto. 8 Asukaskysely Kaikissa EkoSuKaT –hankkeen kohdetaajamissa toteutetaan asukaskyselyt, jotka muokataan vastaamaan kunkin alueen erityispiirteitä. Kyselyt pidetään osin yhdenmukaisina, jotta tulosten vertailtavuus olisi mahdollista. Kysymysten aihepiirit laaditaan eri tutkimusintressien mukaisesti käsittelemään asuinympäristöä, rakentamista, palveluja ja liikkumista sekä vapaa- ajan viettoa pyrkien huomioimaan niin lasten kuin aikuistenkin ympäristökokemukset. Temmeksen asukaskysely toteutettiin kesäkuussa 2004. Kyselyn suunnitteluun osallistuivat EkoSuKaT -hankkeen tutkijoiden lisäksi arkkitehtiopiskelija Kalle Askola ja maantieteen laitoksen lopputyön tekijä Marja Heikkinen. Kysely jaettiin jokaiseen Temmeksen kotitalouteen. Kysely suunniteltiin hankkeessa aiemmin Oulunsaloa varten laaditun asukaskyselyn pohjalta, jotta tulokset olisivat ainakin osaksi vertailukelpoisia. Toki tulosten vertailussa on huomioitava mm. kyselyn toteuttamisen ja ajankohdan erilaisuus. Saatekirjeessä pyydettiin jonkun talouteen kuuluvan, 16 vuotta täyttäneen, vastaamaan kyselyyn. Vastausten viimeinen postituspäivä oli 7.6.2004. Kyselyn vastaamiselle myönnettiin kuitenkin lisäaikaa muutama viikko vastausprosentin nostamiseksi. Kyselyn ajankohta ei välttämättä ollut paras mahdollinen mm. alkukesän maataloustöistä ja koulujen päättymisestä johtuvien kiireiden vuoksi. Kyselyn huomioarvon nostattamiseksi julkaistiin paikallislehdessä Lakeuden Joutsen kirjoitus 9.6.2004, jossa tutkijat Marja Mönkkönen ja Aila Ryhänen kertoivat taustoja toteutettavasta kyselytutkimuksesta. Lisäksi EkoSuKaT- hankkeen tutkijat olivat tavattavissa Temmeksen kylätalolla 10.6.2004. Tilaisuudessa oli mahdollisuus kuulla tarkemmin hankkeesta ja täyttää kyselylomake. Tilaisuudessa kävi vain yksi kyläläinen. Temmeksen kyläyhdistys jakoi kyselyn kotitalouksiin kahdessa erässä. Ensin kyselyitä jaettiin 250 kappaletta ja sen jälkeen kyläyhdistys sai vielä 100 kyselyä lisää. Toisessa erässä jaetuista kyselyistä ei ole tiedossa tarkkaa lukumäärää, mutta kokonaisluku on kyläyhdistyksen arvion mukaan 330. Toisin kuin ensimmäisessä EkoSuKaT –hankkeen kohdekunnassa, Oulunsalossa, Temmeksellä ei tehty uusintakyselyä. Kyläyhdistykselle toimitettujen kyselylomakkeiden lukumäärä: 350 Arvio jaetuista kyselylomakkeista: 330 Palautettuja kyselylomakkeita: 85 Arvioitu vastausprosentti: 25,8 % Kyselyssä oli 80 kysymystä, jotka koostuivat monivalinta- sekä avovastauksista. Mukana oli myös kartta- ja piirrostehtäviä. Kysely muodostui seuraavista osioista: taustatiedot, asuminen, asuinympäristö, palvelut ja liikkuminen, koti ja ympäristö, lapset, ympäristö, vapaa- ajanvietto, näkemyksiä Temmeksestä ja Tyrnävästä sekä rakentaminen. Lopuksi vastaajat saivat vielä kertoa kolmen kysymyksen avulla mielipiteistään Temmestä kohtaan. Kyselylomake on kirjan liitteessä 1. Temmeksellä vastaajista oli enemmistö naisia, vaikka koko Tyrnävän kunnassa yli 15- vuotiaita miehiä on enemmän kuin naisia (miehiä 2037, naisia 1885). Tosin