Pohjois-Pohjanmaan Kirkonkylien Muuttuva Kulttuuriympäristö. Osa I Oulun Yliopisto
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Kaisa Mäkiniemi MUUTTUVA KULTTUURIYMPÄRISTÖ MUUTTUVA KIRKONKYLIEN POHJOIS-POHJANMAAN POHJOIS-POHJANMAAN KIRKONKYLIEN MUUTTUVA KULTTUURIYMPÄRISTÖ ISSN 0357-8704 Kaisa Mäkiniemi ISBN 978-951-42-9791-5 Oulun yliopisto. Arkkitehtuurin osasto. Julkaisu A 54 OSA I A 54 POHJOIS-POHJANMAAN KIRKONKYLIEN MUUTTUVA KULTTUURIYMPÄRISTÖ OSA I Kaisa Mäkiniemi Oulun yliopisto. Arkkitehtuurin osasto. Julkaisu A 54 © Kaisa Mäkiniemi 2012 Pohjois-Pohjanmaan kirkonkylien muuttuva kulttuuriympäristö. Osa I Oulun yliopisto. Arkkitehtuurin osasto. Julkaisu A 54 ISSN: 0357-8704 ISBN: 978-951-42-9791-5 URI: http://herkules.oulu.fi/isbn9789514297946/ ISBN: 978-951-42-9794-6 Pohjois-Pohjanmaan kirkonkylien muuttuva kulttuuriympäristö. Osa II Pohjoispohjalaiset kirkonkylät muutosten kuvaajina – Rantsila, Kärsämäki, Tyrnävä ja Haapavesi Oulun yliopisto. Arkkitehtuurin osasto. Julkaisu A 55 ISSN: 0357-8704 ISBN: 978-951-42-9792-2 URI: http://herkules.oulu.fi/isbn9789514297939/ ISBN: 978-951-42-9793-9 Työn ohjaaja: Dosentti Anu Soikkeli Väitöskirjan esitarkastajat: Professori emerita Hilkka Lehtonen Dosentti Heikki Kukkonen Käännökset / Translations: Sanna Jylhä Taitto: Pekka Tuominen Paino: Erweko Oy Oulu 2012 Aluksi Tämän tutkimuksen taustalla vaikuttaa pitkäaikainen kiinnostukseni ympäristössämme ajan mittaan tapahtuneita muutoksia kohtaan. Mie- lenkiintoni kohteina ovat olleet erityisesti ympäristön ajallinen ulottu- vuus, historiallinen kerroksellisuus ja sen ilmeneminen sekä menneisyy- den merkitys nykyisyyden pohjana. Tavoitteenani on ollut ymmärtää ny- kytilanteeseen johtanutta kehitystä ja sen myötä syntyneitä jälkiä ympä- ristössä sekä niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä – eli sitä, miten ja miksi ympäristömme ominaispiirteet ovat aikojen kuluessa muuttuneet. Kiinnostuin maaseudun taajamista, niiden kehityshistoriasta ja niille tyypillisistä ominaispiirteistä opintojeni loppuvaiheessa. Vuosina 2000– 2004 olin mukana Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston ja Pohjois- Pohjanmaan liiton yhteistyönä toteutetussa maakunnallisessa Taajamien vetovoimaisuus -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena oli maaseututaaja- mien elinkelpoisuuden säilyttäminen ja vetovoimaisuuden parantami- nen. Hankkeen esiselvitysvaiheessa vastasimme yhdessä kollegani An- naelina Isolan kanssa mukana olevien kuntien keskustaajamien tilaa ja kehittämistarpeita tarkastelevien analyysien laatimisesta. Nämä analyy- sit sekä hankkeen yhteydessä kokoamamme valokuva- ja kartta-aineisto ovat olleet käytössäni tätä tutkimusta tehdessäni. Valmistuin arkkiteh- diksi Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolta keväällä 2002. Diplomi- työssäni Kestilän kirkonkylä ja raitti – miljöön erityispiirteitä tukeva ke- hittämissuunnitelma tavoitteena oli pienen maaseutukirkonkylän kehit- täminen paikallisten erityispiirteiden ja arvojen pohjalta. Sekä Taajami- en vetovoimaisuus -hankkeella että diplomityölläni on ollut merkittävä vaikutus tämän tutkimuksen taustatekijöinä. Taajamien vetovoimaisuus -hankkeessa tutustuin sekä yleisesti että esimerkkien avulla pohjoispoh- jalaisten taajamien nykytilaan ja kehittämismahdollisuuksiin, ja toisaalta diplomityössäni perehdyin syvällisesti yksittäisen maaseutukirkonkylän kehityshistoriaan, ominaispiirteisiin ja kehittämismahdollisuuksiin. Sa- malla lisääntyi haluni tietää enemmän maaseutukirkonkylille eri aikoina tyypillisistä ominaispiirteistä, kirkonkylien kehityksestä sekä sen taus- talla vaikuttavista moninaisista tekijöistä ja niiden keskinäisistä suhteis- ta. Aina tutkimukseni alusta lähtien minulla on ollut ilo olla mukana Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston Puustudion tutkijaryhmässä. Tutkija- ryhmän seminaareissa käymämme innoittavat keskustelut sekä ryhmän jäsenten antama kannustus ja rakentava kritiikki ovat merkittävästi aut- taneet työtäni eteenpäin. Haluan esittää sydämelliset kiitokseni professo- ri Jouni Koiso-Kanttilalle, dosentti Anu Soikkelille, dosentti Jari Heikki- lälle ja TkT Markku Karjalaiselle sekä ryhmässä vuosien mittaan muka- na olleille tutkijoille, Petri Aarniolle, Aulikki Herneojalle, Annaelina Iso- lalle, Kari Niskasaarelle, Tanja Rytkönen-Romppaselle, Risto Suikkarille ja Jussi Tervaojalle. Erityisen lämpimät kiitokset annan työni ohjaajalle Anu Soikkelille kannustuksesta ja rohkaisusta, arvokkaista neuvoista ja väsymättömästä paneutumisesta työhöni sen eri vaiheissa. Edellä mai- nittujen ohella haluan kiittää myös muita työtovereitani Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolla, sekä tutkijakollegoitani että muuta henkilökun- taa. Suuret kiitokset Pekka Tuomiselle väitöskirjani taittotyöstä, FM Riit- ta Häyhälle kielenhuoltoa koskevista kommenteista sekä kääntäjä Sanna Jylhälle englanninkielisten tekstien käännöksistä. Vuosina 2007–2011 olen ollut mukana Moderni puukaupunki -tutkija- koulussa, mikä on paitsi mahdollistanut kokonaisvaltaisen keskittymi- sen tutkimustyöhön myös antanut tutkimukseeni uusia näkökulmia. Ta- loudellisesti tutkimustyötäni ovat tukeneet Suomen kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan rahasto, Oulun yliopiston ympäristöpainoalan ja NorNet-yhteistyöverkoston Ympäristötohtorikoulu, Oulun yliopiston ark- kitehtuurin osaston Puustudio sekä Oulun yliopiston tukisäätiö. Väitös- kirjani viimeistelyyn olen saanut taloudellista tukea Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolta, valtion rakennustaidetoimikunnalta ja Tauno Tönningin säätiöltä. Kiitän lämpimästi kaikkia rahoittajiani kiinnostuk- sesta tutkimustani kohtaan sekä tutkimuksen etenemisen varmistanees- ta tuesta. Väitöskirjani esitarkastajina ovat toimineet professori emerita Hilkka Lehtonen ja dosentti Heikki Kukkonen. Suuret kiitokset heille syvällises- tä paneutumisesta työhöni sekä arvokkaista, ajatuksia herättävistä neu- voista. Lopuksi, tärkeimpänä, haluan kiittää kaikkia läheisiäni, sekä perheen- jäseniäni että ystäviäni. Suurimmat kiitokset omistan vanhemmilleni, Eila ja Erkki Mäkiniemelle, sekä sisarelleni Mari Mäkiniemelle, jotka ovat kannustaneet minua työssäni ja myötäeläneet kanssani tutkimuk- sen teon arjessa. Oulussa 1. huhtikuuta 2012 Kaisa Mäkiniemi Tiivistelmä Tarkastelen tutkimuksessani Pohjois-Pohjanmaan maaseutukirkonkylien kulttuuriympäristölle ominaisia piirteitä sekä kulttuuriympäristössä ta- pahtuneita muutoksia. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, miten kir- konkylien kulttuuriympäristö on aikojen kuluessa muuttunut ja miksi: tavoitteena on rakentaa havainnollinen ja analyyttinen kuva pohjoispoh- jalaisten maaseutukirkonkylien kulttuuriympäristöstä, sen kehityksestä ja sille eri aikoina tyypillisistä ominaispiirteistä sekä kehityksen taustal- la vaikuttavista tekijöistä. Tarkastelen kirkonkylien kulttuuriympäristöä sekä osatekijöidensä kautta että kokonaisuutena. Tutkin miten eri tekijät – taajamarakenne, mittakaava ja tilarakenne, rakentamistapa, rakennus- ten ominaispiirteet ja taajaman suhde maisemaan – ovat muuttuneet, mikä on eri osatekijöiden todellinen painoarvo ja niiden vaikutus sekä toisiinsa että kulttuuriympäristöön kokonaisuutena. Tutkin maaseutukir- konkylien kulttuuriympäristöä esimerkkien avulla. Esimerkkikohteiksi olen valinnut neljä pohjoispohjalaista kirkonkylää: Rantsilan, Kärsämä- en, Tyrnävän ja Haapaveden. Kulttuuriympäristön tutkimuksessa pohjana on kulttuuriympäristön kä- site ja sen määritelmä. Kulttuuriympäristön käsitteeseen sisältyvät ajal- linen ulottuvuus, ajan myötä syntynyt kerroksellisuus sekä ihmisen toi- minta, sen jättämät jäljet ja sen taustalla vaikuttavat tekijät. Tarkastelus- sa kiinnitän huomiota näkyvään, havaittavaan ympäristöön, joka myös heijastaa taustalla vaikuttavia tekijöitä, arvoja ja merkityksiä ja niiden keskinäisiä suhteita. Tarkastelen kulttuuriympäristöä laajana ja moni- ulotteisena, pitkän ajan kuluessa muodostuneena kerroksellisena ja alati muuttuvana kokonaisuutena, jossa eri tekijät vaikuttavat ja sulautuvat toisiinsa. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen. Analysoin maaseutukirkonkylien kulttuuriympäristön historiaa ja kehitysvaiheita, kulttuuriympäristölle eri aikoina ominaisia piirteitä, kulttuuriympäristössä ajan mittaan ta- pahtuneita muutoksia ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä kirjallisten aineistojen, eri-ikäisten valokuvien ja ilmakuvien ja niistä koostuvien ku- vaparien ja kuvasarjojen, eri-ikäisten kartta-aineistojen ja niiden pohjalta laatimieni analyysikarttojen avulla sekä kirkonkylissä paikan päällä te- kemieni maastoanalyysien avulla. Eri-ikäiset ja erityyppiset lähdeaineis- tot täydentävät toisiaan ja muodostavat kokonaisuutena monipuolisen ja ajallisesti moniulotteisen, kulttuuriympäristöä muuttuvana kokonai- suutena kuvaavan aineiston. Merkittävä osa tutkimustani on kirkonky- liin vahvistettujen rakennuskaavojen ja asemakaavojen analysointi paitsi kulttuuriympäristön kehitystä ohjaavina taustatekijöinä myös rakenta- mista ja kaavoitusta ohjaavien määräysten ja suunnitteluohjeiden sekä omana aikanaan vallitsevien arvojen kuvastajina. Pohjoispohjalaisten maaseutukirkonkylien kulttuuriympäristön kehityk- sessä näkyvinä ja toisistaan poikkeavina ajanjaksoina erottuvat kiinteän asutuksen muodostumisen aika (ennen vuotta 1860), kirkonkylien syn- nyn ja kasvun aika (1860–1940), jälleenrakennuskausi ja aika ennen en- simmäisten rakennuskaavojen laatimista (1940–1960), kirkonkylien voi- makkaan kasvun aika rakennuskaavojen laatimisen jälkeen (1960–1990) sekä kirkonkylien eriarvoistumisen aika (1990–2008). Kulttuuriympäris- tön ja sen ominaispiirteiden muodostumiseen ovat taustatekijöinä vai- kuttaneet toisaalta yhteiskunnallinen tilanne ja siinä tapahtuneet muu- tokset sekä tietoinen ohjaus, kuten asutuspolitiikka, maanjakotoimenpi- teet, elinkeinojen