From Coast to Inland Activity Zones in North Finland During the Iron Age

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

From Coast to Inland Activity Zones in North Finland During the Iron Age Jari-Matti Kuusela From Coast to Inland Activity Zones in North Finland during the Iron Age his study examines the Iron Age of North Finland and focuses T thematically on the economic weight of the coast during the Early and Middle Iron Age (500 BC–AD 600) and the shift of this weight to the inland zone during the Late Iron Age (after AD 600). Geographically the centre of attention is, as far as the coastal area is concerned, between the current towns of Raahe and Tornio while the inland zone contains the current provinces of North Ostrobothnia (inland areas), Kainuu and Lapland (Fig.1). In the case of North Finland, there is little use in distinguishing the Viking Age as a single period of study as this arbitrarily defined time period between 800 and 1050 AD is inextricably tied to periods both preceding and following (see Ahola & Frog). Therefore in this study this time period is merely included in what is referred to as the Late Iron Age – i.e. in this context a time period after AD 800. Problems of Research into the Iron Age in North Finland The Iron Age of North Finland is not a widely studied period, which is why it is still more often than not omitted from studies concerning the Iron Age of what is today Finland. Archaeologists of the University of Oulu have had a long-standing interest in this phase of prehistory. This research reached its zenith during the 1980s and 1990s, when significant archaeological excavations were carried out on several Iron Age sites, such as the Rakanmäki cemetery and the activity site in Tornio, the Välikangas cemetery in Oulu, the Tervakangas cemetery in Raahe and the Länkimaa cemetery in Kemi.1 After this, however, the interest has somewhat waned up until recent years and, as a result, the Iron Age is still largely an unknown period in North Finland. The problems of the Iron Age in what is today North Finland are to a large degree problems of research tradition. On the one hand, archaeologists’ lack of interest in the Iron Age of North Finland over the last two decades or so and disregard of the fact that the Iron Age cultural milieu in North Finland 219 Jari-Matti Kuusela Fig. 1. Research area (North Ostrobothnia, Kainuu and Lapland) with major coastal towns marked. The thatch indicates the area referred to as coastal in the text. 220 From Coast to Inland significantly differs from that of the Iron Age core areas of South Finland (such as Tavastia and Finland Proper) on the other (see Laakso), have both contributed to the fact that, even though great strides were made during the late 1980s and early 1990s, we still know very little about the Iron Age in the area now under scrutiny. I argue that the archaeological research conducted in the 1980s and 1990s has been hampered by misunderstandings and a false premise concerning the period, resulting in a situation where North Finland is still implicitly and explicitly considered to have been more or less ‘wilderness’ during the Iron Age, with little or no human impact. The false premise that has misguided Iron Age research in the north is crystallised in a dualistic approach dealing with ethnicities regarding ‘Finns’ (e.g. Huurre 1986: 149) and the Sámi. This results in a patterned research where archaeological material is divided between the ‘Finns’ and the ‘Sámi’ and then interpreted on the basis of this dualism.2 This has limited the grounds on which interpretations have been made – if the archaeological material has been deemed ‘Finnish’ the equivalents have been sought from the core areas of Southern Finland and when they have been interpreted as ‘Sámi’, eyes have been turned to the historically known and somewhat ambiguous ‘Lapps’. As the archaeological record in the north does not conform to either analogy, the period has remained largely unknown. Therefore often vague and ambiguous ethnicities should be abandoned in archaeological research and archaeology should not label data with ethnic terms. Instead archaeological material should be interpreted on its own merits and analogies for interpretation should be sought from general social theories utilised in other social sciences like anthropology and sociology as these have been formed in the process of studying human societies. This approach will enable an understanding of the processes behind human action, of which archaeological remains are a direct result. The basis for the theoretical framework I use is tied closely to the social theory of Pierre Bourdieu, whose thoughts I see as having direct significance for archaeological research. It is important to ground archaeological research in a theoretical framework which has a strong link with reality – i.e. studies concerning real societies – because this prevents ‘ivory-tower empiricism’ where seemingly logical interpretations based on observed data are disconnected from reality because they are based on false assumptions stemming from ignorance of how the processes under study truly work (see Elias 1983; Bourdieu 1990a: 14–15; O’Brien 2007: 56–57, 66). Therefore, before turning to the archaeological data relevant for this study, I must digress and make clear the theoretical premises I operate with. Theoretical Background: Material Culture Reflects Society’s Social Space Material culture, i.e. the material remains that form archaeological data, is the direct result of human action. Human action on the other hand can be viewed from many angles but I operate on the principle that it is a form of communication with which past societies have signalled aspects of their 221 Jari-Matti Kuusela social world (Kuusela 2009; 2011; 2012a; Kuusela et al. 2010). By utilising material culture it is possible to signal aspects and properties of individuals, groups, places etc. without the need for verbal exchange, providing that the material ‘code’ is understandable to those observing it. To take a very simple example – a barrow built at a specific location may signal, for example, the following aspects pertaining to the location: a) this is a burial site; b) this is a sacred site; c) spirits live on this site, etc. Furthermore this communication may be taken to the level of individuals; for example, the size, shape or location of the barrow may further signal aspects about the individual buried within (see Kuusela et al. 2010; Kuusela 2011). This should not be taken to mean that every aspect of material culture has been geared functionally towards this communication but rather that material culture, and more importantly how material culture has been used, always signals aspects of its users and therefore can be labelled communication. This is so because material culture is an excellent way to convey messages pertaining to the roles and qualities of individuals without the need for verbal verification of one’s status or role in one’s society with each acquaintance, and the more complex the society becomes and the more roles there appear in the social network of that society, the more need there is for such instant communication (Morris 1995: 431; Neitzel 1995: 396), or, as the proverb says: a picture says more than a thousand words. This is a plausible position to take as it fits well in a theoretical framework corresponding with observed human behaviour. The concept of fields, familiar from the sociological writings of Pierre Bourdieu, becomes especially useful in this context. According to Bourdieu (Bourdieu 1985: 69–70; 1989: 16) the social space of a society is composed of social differentiation and is populated by fields encompassing specific areas of action. The position of agents in these fields is commensurate with their field-specific capital, i.e. how successful they are in the action represented by the field (Bourdieu 1985: 69–70; 1984). Fields exist relationally in the social space, forming what I call a society- specific field configuration, which means that in each society the fields of action have a different meaning and different position in the social space, i.e. different societies value different forms of action in differing ways (Kuusela & Saunavaara 2011: 207–208). As the capitals of all fields form the symbolic capital of the society (Bourdieu 1977: 183; 1989: 17; 1990b: 118–119; 1998: 48, 102), this means that the composition of symbolic capital, and therefore by definition the field configuration, varies between individual societies. Nevertheless close proximity and continuous contact make it possible for the field configurations and symbolic capital of neighbouring societies to begin to resemble each other, though they never become identical. All this ties directly into archaeology for the reason that as archaeological material is a direct result of human action it is also a direct result of agents acting in the fields, from which follows the argument that archaeological data are, in fact, what remain of past societies’ fields and field configuration and the social space that produced it. As it is possible that close contact between societies will cause their respective field configurations to resemble 222 From Coast to Inland each other, it can be deduced that regularities observed in archaeological data become important and can plausibly be assumed to pertain to the social communication of the societies of whose actions the archaeological record is an outcome. Before the Late Iron Age: Coasts It would be difficult for an archaeologist to discuss a single prehistoric time period without reference to periods either preceding or following the one under scrutiny and it would be exceedingly difficult to do so with the archaeological material that forms the data used in this chapter. I must therefore ask the reader to bear in mind the fact that, in order to say something about the Viking Age, a significant portion of this chapter will be devoted to examining periods that precede the Viking Age, as only taking this long perspective will reveal and contextualise the processes that were in effect during the Late Iron Age.
Recommended publications
  • Lions Clubs International Club Membership Register
    LIONS CLUBS INTERNATIONAL CLUB MEMBERSHIP REGISTER CLUB MMR MMR FCL YR MEMBERSHI P CHANGES TOTAL IDENT CLUB NAME DIST TYPE NBR RPT DATE RCV DATE OB NEW RENST TRANS DROPS NETCG MEMBERS 4017 020348 KVARNBO 107 A 1 09-2003 10-16-2003 -3 -3 45 0 0 0 -3 -3 42 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 05-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 06-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 07-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 08-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 09-2003 10-21-2003 -1 -1 55 0 0 0 -1 -1 54 4017 041195 ALAND SODRA 107 A 1 08-2003 09-23-2003 24 0 0 0 0 0 24 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 07-2003 06-23-2003 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 08-2003 06-23-2003 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 09-2003 10-16-2003 20 0 0 0 0 0 20 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 07-2003 09-18-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 08-2003 09-11-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 08-2003 10-08-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 09-2003 10-08-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 7 09-2003 10-13-2003 2 2 25 2 0 0 0 2 27 GRAND TOTALS Total Clubs: 5 169 2 0 0 -4 -2 167 Report Types: 1 - MMR 2 - Roster 4 - Charter Report 6 - MMR w/ Roster 7 - Correspondence 8 - Correction to Original MMR 9 - Amended Page 1 of 126 CLUB MMR MMR FCL YR MEMBERSHI P CHANGES TOTAL IDENT CLUB NAME DIST TYPE NBR RPT DATE RCV DATE OB NEW RENST TRANS DROPS NETCG MEMBERS 4019 020334 AURA 107 A 1 07-2003 07-04-2003 4019 020334 AURA 107 A 1 08-2003 06-04-2003 4019 020334 AURA 107 A 1 09-2003 10-06-2003 44 0 0 0 0 0 44 4019 020335 TURKU AURA 107 A 25 0 0 0
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Taloudelliset Vaikutukset: Hyrynsalmi, Kuhmo, Sotkamo Ja Suomussalmi
    Matkailullisen vapaa-ajanasumisen alue- taloudelliset vaikutukset: Hyrynsalmi, Kuhmo, Sotkamo ja Suomussalmi Pekka Kauppila Matkailullisen vapaa-ajanasumisen aluetaloudelliset vaikutukset: Hyrynsalmi, Kuhmo, Sotkamo ja Suomussalmi Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja B Raportteja ja selvityksiä 101 Yhteystiedot: Kajaanin Ammattikorkeakoulun kirjasto PL 240, 87101 KAJAANI Puh. 044 7157042 Sähköposti: [email protected] http://www.kamk.fi Kannen kuva: Shutterstock Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja B 101 / 2020 ISBN 978−952−7319−53−9 ISSN 1458−915X SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO .................................................................................................................. 1 1.1 Tutkimusraportin tausta ja tarve ......................................................................... 1 1.2 Tutkimusraportin tarkoitus, tavoitteet ja viitekehys ............................................ 5 1.3 Tutkimusraportin keskeiset käsitteet .................................................................. 7 1.4 Viimeaikaisia matkailun aluetaloudellisia tutkimuksia paikallistasolta ............... 12 2. TUTKIMUSALUEET, -AINEISTOT JA -MENETELMÄT ....................................................... 15 2.1 Tutkimusalueet Suomen ja Kainuun matkailun aluerakenteessa ........................ 15 2.2 Tutkimusalueet ja vapaa-ajanasunnot: kunnittain ja matkailukeskuksittain ....... 17 2.3 Tutkimusaineistot............................................................................................. 22 2.4 Tutkimusmenetelmät
    [Show full text]
  • Choose Your Style! in COOPERATION
    Choose your style! IN COOPERATION City of Oulu Kempele Municipality Muhos Municipality Ii Municipality Tyrnävä Municipality Liminka Municipality Lumijoki Municipality North Ostrobothnia ELY Centre Photography Valtteri Kantanen WE WANT TO MAKE CYCLING MORE VISIBLE! The main cycling routes in the Oulu region are made visible and distinct from regular cycleways. The main routes are waymarked and numbered, and signs with maps and distances between destinations are mounted along the routes. The slogan for cycling in the Oulu region is: Choose your style! This brochure gives information about the main cycling routes and the diversity of cycling in Oulu: it does not matter whether you sport a cruiser, mountain bike or a pink Jopo. You do not need special gear to cycle. Instead, you can cycle barefoot or with your boots on and with or without a helmet. The most important thing is that you cycle. New signs will be mounted along the main routes in 2019! Try the new routes and visit the sights nearby. Harri Vaarala Traffic engineer City of Oulu Cycling improves your physical condition and is an eco-friendly mode of transportation… But in the Oulu region cycling is something much more. In Oulu, all styles of cycling are allowed. You can exercise or you can cycle just for fun – there is no need to stress about proper gear or fancy bike models! Cycling is a natural part of the all-year- round lives of Oulu citizens. Choose your style and stay safe! MAIN CYCLING ROUTES People in the Oulu region cycle more than anywhere in Finland MAIN ROUTE 1 1 Oulu-Haukipudas 21 km The route starts at the Market Square and passes over the Tervaporvari bridges in the Oulujoki river delta.
    [Show full text]
  • J.Ala-Ahon Hautaustoimisto
    J. ALA-AHON HAUTAUSTOIMISTO Kuljetushinnasto, hinnat sis ALV. ARKKUUN LAITTO JA PUKEMINEN Yleisimmät pitkänmatkan kuljetushinnat Arkkuun laitto 154,00 € Oulu - Helsinki 1 700,00 € Omien vaatteiden pukeminen, lisä 62,00 € Oulu - Rantsila 425,00 € Oulu - Kemi 525,00 € SIIRTOKULJETUKSET ARKISIN 9-17 Oulu 255,00 € Oulu käsittää vanhan Oulun kaupungin alueen Lähialue 1 275,00 € Lähialue 1 käsittää Oulunsalon, Kempeleen, Kiimingin ja Haukiputaan Lähialue 2 295,00 € Lähialue 2 käsittää Ylikiimingin, Yli-Iin, Tyrnävän, Limingan Hailuoto (ei jäätietä) 315,00 € ja Muhoksen sekä Hailudon kun jäätie käytössä. Pidemmät matkat 110 € + 1,40 € /km Odotusmaksu, alkava tunti 77,00 € SIIRTOKULJETUKSET VIRKA-AJAN ULKOPUOLELLA: Sis. auto ja yksi henkilö. Hinta kuljetuksen päättymisajankohdan mukaan, mikäli aika Ala-Ahosta riippumaton. Oulussa: Lähialue 1 ja 2: Arkisin 17-22 335,00 € Arkisin 17-22 (Hailuoto 385 €) 365,00 € Arkisin 22-09 375,00 € Arkisin 22-08 415,00 € Lauantai 8-14 335,00 € Lauantai 8-14 (Hailuoto 385 €) 365,00 € Viikonloppuisin (La 14.00 - Ma 08.00) 425,00 € Viikonloppuisin (La 14.00-Ma 08.00) 485,00 € Aattopäivät ja arkipyhät 425,00 € Aattopäivät ja arkipyhät (Hailuoto 495 €) 485,00 € Mikäli tarvitaan apumies ark. 77,00 €, pyhä/la 14.00-ma 09.00 132,00 € SAATTOKULJETUKSET JA KIRKKOSIUNAUKSET HUOM! Mikäli saattokuljetus päättyy arkisin tai lauantaina klo 17.00 jälkeen, lisätään hintaan 77 € Asiakkaalta veloitettavat hinnat, seurakunnalta laskutetava tukiosuus huomioitu hinnoissa. Siunaus Oulun ja Oulunsalon kirkoissa (tuhkaus tai hautaus Oulu
    [Show full text]
  • Stakeholder Participation in Regional River Basin Management in Finland
    Stakeholder participation in regional river basin management in Finland Sanna Kipinä-Salokannel Centre for Economic Development, Transport and the Environment for Southwest Finland Lake restoration and management of shallow lakes 21.11.2019, Sanghai (China) The Centres for Economic Development, Transport and the Environment Lapland: Rovaniemi, Kemi Kainuu: Kajaani Duties: North Ostrobothnia: Oulu, Ylivieska Ostrobothnia: Vaasa, Kokkola Financing and development services for South Ostrobothnia: Seinäjoki, Vaasa, Kokkola Rovaniemi enterprises, employment-based aid and Central Finland: Jyväskylä North Savo: Kuopio Kemi labour market training, handling of North Karelia: Joensuu agricultural and fishery issues, management South Savo: Mikkeli Pirkanmaa: Tampere Oulu of immigration issues and work with EU Satakunta: Pori Southwest Finland: Turku, Pori Structural Funds projects Kajaani Southeast Finland: Kouvola, Lappeenranta Ylivieska Häme: Lahti, Hämeenlinna Road maintenance, road projects, transport Uusimaa: Helsinki Kokkola permits, traffic safety, public transport and Vaasa island traffic Kuopio Joensuu Seinäjoki Jyväskylä Environmental protection, guidance on the Pori Mikkeli use of land and construction, nature Tampere protection, environmental monitoring, and Lahti Lappeenranta use and management water resources Turku Hämeenlinna Kouvola Helsinki Water framework directive (WFD) § Adopted in 2000 § The objective is a good status of groundwater and surface waters by 2015 (at the latest 2027) § The status of waters must not deteriorate § 6 year period of water management (2009-2015, 2016-2021, 2022-2027) § WFD legislation in Finland: – The Act on Water Resources Management (2004) ►The Act on Water Resources and Marine Management (2011) – The Decree on River Basin Districts (2004) – The Decree on Water Resources Management (2006) – The Decree on Hazardous and Harmful Substance on Aquatic Environment (2006) § Finland´s high standards of water protection are based on the legislation in the Environmental Protection Act (2000) and the Water Act (2011).
    [Show full text]
  • "Äiti Laittoi Lapsille Ihanaa Mämmiä"
    Kun on tarkkana kaupassa, voi syödä hyvin ja huokeasti » 2–3 Riitta Hirvonen » Oulun ev.lut. seurakuntayhtymä | 26.3.–2.4.2015 Hailuoto | Kempele | Liminka | Lumijoki | Muhos | Siikalatva | Tyrnävä Nro 12 108. vuosikerta Jaana Pölläseltä rankka vuosi vei voimat Salovaara Elsi » 4–5 Hyvä lohduttaja ymmärtää rajallisuutensa » 4 Rantsilan juhla veti syömään ja sanankuuloon » 7 Lestadiolaiset kohtaavat ennakko- luuloja » 8 Riitta Hirvonen Heli Väyrynen Heli Pääsiäisenä "Äiti laittoi lapsille esitettävät sielunmessut liikuttavat ihanaa mämmiä" tunteita Liminkalainen Aino Pulli muisteli diakoniatyöntekijä » 10, 14 Sinikka Ilmoselle pääsiäisiä 90 vuoden takaa. » 12–13 Mitä teit käsilläsi viimeksi? » 11 2 Rauhan Tervehdys | Nro 12 | 26.3.–2.4.2015 Pääkirjoitus Merkityksellistä liikkumista uojelupoliisi on arvioinut, että Suomesta olisi lähtenyt Syyriaan ja Irakiin taistelijoiksi noin S60 henkilöä. Viime viikolla Kirkon Ulkomaa- navun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen arvioi hätkähdyttävästi, että todellinen luku voi olla jo- pa kaksinkertainen. Järkevässä Pentikäinen totesi Ylen haastattelussa, että suurin osa lähtijöistä on kurdi- tai somalitaustai- sia, mutta taistelijoiksi on lähdetty hyvin erilaisis- ta taustoista. ruoanlaitossa Kirkon Ulkomaanapu on avannut vastikään kam- panjan, joka keskittyy väkivaltaisen radikalisaation vastaiseen työhön sekä ulkomailla että Suomessa. parantamisen varaa Radikalisaation ennaltaehkäisy vaatii puuttumis- ta ilmiön taustalla vaikuttaviin syihin: kouluttamat- tomuuteen, toimeentulomahdollisuuksien vähyy-
    [Show full text]
  • Palveluopaskansi VILLE.Pdf 1 17.5.2016 14:05:15
    kainuun_sote_palveluopaskansi_VILLE.pdf 1 17.5.2016 14:05:15 Julkinen tiedote1 C M Y CM MY CY CMY K Palveluopas Kainuun sote 2 Terveyttä ja hyvinvointia vauvasta vaariin Yhteystiedot Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tuottaa jäsenkunnilleen kaikki kuntayhtymä (Kainuun sote) sosiaali- ja terveyspalvelut. Postiosoite Jäsenkunnat ovat Hyrynsalmi, Kajaani, PL 400, 87070 Kainuu Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo ja Laskutusosoite Suomussalmi. Ostolaskut, PL 401, 87070 Kainuu Käyntiosoite (hallinto) Puolangan kunta on kuntayhtymän osa- Pohjolankatu 13, 3. krs, Kajaani jäsen. Kainuun sote tuottaa Puolangalle Sähköposti erikoissairaanhoidon, kehitysvammahuol- [email protected] lon erityishuoltopiirin, eläinlääkintähuollon Puhelinvaihde ja ympäristöterveydenhuollon palvelut. 08 61561 Kirjaamo avoinna ma–pe klo 8.00–15.00 faksi 08 6155 4270 [email protected] Kainuun sote verkossa sote.kainuu.fi facebook.com/kainuunsote Twitter: @Kainuunsote YouTube: Kainuun sote Julkaisija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Painopaikka Juvenes Print Kansikuva Pohjolan Mylly 3 LUKIJALLE Kainuun sote on tuottanut vuodesta 2013 lähtien kaikki sosiaali- ja terveyden- huollon palvelut Hyrynsalmen, Kajaanin, Kuhmon, Paltamon, Ristijärven, Sotka- mon ja Suomussalmen asukkaille. Puolangalla Kainuun sote vastaa ensihoidosta ja erikoissairaanhoidosta, kehitysvammahuollosta ja ympäristöterveydenhuollos- ta (esim. eläinlääkärit). Kainuun sotella on yhteensä 3 700 työntekijää, ja se on maakunnan
    [Show full text]
  • Kuljetuspalveluopas
    KUVA TÄHÄN Kuljetuspalveluopas Sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut Kainuun sote 1 2016 2 Kainuun sote Kuljetuspalveluopas Sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut Kainuun sote 2016 KainuunKainuun sote sote 3 3 4 Kainuun sote Sisällysluettelo Kuljetus- ja saattajapalveluiden myöntämisperusteet ..............................8 Sosiaalihuoltona järjestettävä liikkumisen tuki (SHL) ............................8 Vaikeavammaisten henkilöiden kuljetuspalvelu (VPL) ........................12 Kuljetusten matkakortti..........................................................................17 Kelan kuljetukset...................................................................................21 KainuunKainuun sote sote 5 5 Esipuhe Hyvä kainuulainen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon (Kainuun sote) kuljetuspalveluasiakas ja kuljetuspalveluoppaan käyttäjä! Tässä on avuksesi kuljetuspalveluopas. Oppaaseen on koottu tietoa siitä, miten ja millä ehdoilla asiakas saa käyttää kuljetuspalveluja vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisiin matkoihin. Lisäksi oppaasta löytyy tietoa Kela-korvattavista matkoista. Kainuussa Kainuun sote myöntää oikeuden käyttää kuljetuspalvelua muualla paitsi Puolangalla. Puolangalla kunta hoitaa vanhus- ja vammaispalvelujen tehtävät ja tiedottaa niistä itse – Puolangan osalta toimintaohjeet eivät siis sisälly tähän oppaaseen. Kaikki ohjeet ja yhteystiedot perustuvat 15.6.2016 voimassa olevaan tilanteeseen. Kiitämme Pasi Meriläistä ja Veli-Pekka Mäkäräistä, joiden Diakonia-
    [Show full text]
  • 6 Kainuu Taulukko 6.1
    Kulttuuria kartalla 6 Kainuu Taulukko 6.1. KAINUU Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl 6.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen Taajaan asutut: 1 kpl sijainti Maaseutumaiset: 7 kpl Kainuun maakuntaan kuuluu yhdeksän kuntaa, joista Yhteensä: 9 kpl valtaosa on tyypiltään maaseutumaisia. Maakunnan Väkiluku 81 751 ainoa kaupunkimainen kunta on maakuntakeskus Väestötiheys 3,8 as./km² Kajaani. Väkiluvultaan Kainuu on Manner-Suomen Kokonaispinta-ala 24 451,6 km² maakunnista toiseksi pienin. Valtionosuuslaitokset Valtionosuusmuseot: 2 Kaikissa maakunnan kunnissa on tarjolla joitakin kpl (40 875,5 as./museo) tarkasteltavista kulttuuripalveluista. Kainuussa ei toi- Valtionosuusteatterit: 1 mi lainkaan valtionosuutta saavia orkestereita ja tai- kpl (81 751 as./teatteri) teen aluekeskuksia. Ristijärven kunnan osalta ei ollut tietoa vuoden 2009 yleisen kulttuuritoimen asukas- Valtionosuusorkesterit: - kohtaisista nettokustannuksista. Kulttuuritapahtumia Valtionavustusta 3 kpl (27 250,3 as./ tuottaa Ristijärvellä Kulttuuritapahtumat ry, jota kun- saavat valtakunnalliset tapahtuma) ta tukee avustuksilla. Avustukset kirjataan yleishallin- kulttuuritapahtumat non ja elinkeinotoimen luokkiin, joten kustannukset Taiteen perusopetuksen 15 kpl (10 290,6 as./ eivät näy yleisen kulttuuritoimen luokassa. päätoimipisteet päätoimipiste) Kainuussa tarkasteltavat kulttuuripalvelut ovat kes- Taiteen aluekeskukset - kittyneet maakuntakeskus Kajaaniin, jossa sijaitsevat Alueellinen taidetoimikunta Oulun läänin molemmat maakunnan valtionosuusmuseot (Kainuun taidetoimikunta
    [Show full text]
  • SUOMEN ASUTUKSEN YLEISLUETTELON OPAS Generalregistret Över Bosättningen I Finland En Handledning
    SUOMEN ASUTUKSEN YLEISLUETTELON OPAS Generalregistret över bosättningen i Finland En handledning Helsinki 1975 IL ^>| pfu »V» '^l<Uk VU*, l\ . °Jau^ 9luf*M^f <*U*f Ma*. L | (fiau ^,<7?04c«.A 1 SUOMEN ASUTUKSEN YLEISLUETTELON OPAS Generalregistret över bosättningen i Finland. En handledning VALTIONARKISTON JULKAISUJA — RIKSARKIVETS PUBLIKATIONER PUBL1CATIONS OF THE NATIONAL ARCHIVES OF FINLAND 7 Helsinki 1975 VALTIONARKISTO RIKSARKIVET The General Registcr of Scttlcment in Finland An Introduction in Finnish and Swedish Kirjoittanut — Författad av Eljas Orrman Kannessa eräiden Halikon pitäjän talonpoikien puumerkkejä v:n 1592—1597 vcrorästiluettelosta. Etu- ja takakannen sisäsivuilla aukeama Kiskon—Kiikalan asutuksen yleisluettelosta v:lta 1634—1653. Valokuvannut J. Kalervo ISBN 951-46-1842-4 Helsinki 1975. Valtion painatuskeskus SISÄLLYS - INNEHÄLL sivu Johdanto .............................................. 1 Inledning .............................................. 9 Kirjallisuutta - Litteratur.. .......................... 17 Luettelo v:n 1939 kuntajaon mukaisten kuntien esiin­ tymisestä Suomen asutuksen yleisluettelossa v. 1974 - Förteckning över är 1939 existerande kommuners före- komst i generalregistret över bosättningen i Finland är 1974 19 Suomen asutuksen yleisluettelossa yleisimmin käytetyt lyhennykset - De allmännaste förkortningarna i general­ registret över bosättningen i Finland ................. 44 Kuntien ruotsinkieliset nimet ja niiden suomenkieliset vastineet - Kommunernas svenska namn med motsvarande finska namn ...........................................
    [Show full text]
  • Suomen Palloliitto VUOSIKERTOMUS 2016 SISÄLTÖ JOHDANTO
    Suomen Palloliitto VUOSIKERTOMUS 2016 SISÄLTÖ JOHDANTO ......................................................................................................................... 5 PÄÄVALINNAT PELAAJAN LAADUKAS ARKI ....................................................................................... 7 ELINVOIMAINEN SEURA ............................................................................................... 15 MIELENKIINTOISET KILPAILUT .................................................................................. 21 JALKAPALLOPERHEEN AKTIIVINEN VIESTINTÄ JA VAIKUTTAMINEN...... 25 KEHITYSOHJELMAT ........................................................................................................ 29 - SEUROJEN PALLOLIITTO - PÄÄSARJOJEN JA PÄÄSARJASEUROJEN KASVUPAKETTI HALLINTO JA TUKITOIMINNOT ................................................................................. 31 TILASTOT ............................................................................................................................. 35 ÅRSBERÄTTELSE ............................................................................................................... 53 Suomen Palloliitto 3 JOHDANTO Suomalaisen jalkapallon ja futsalin uuden toimintastrategian rakentaminen aloitettiin jo vuoden 2015 puolel- la ja strategiaa viimeisteltiin alkuvuodesta 2016. Strategia vuosille 2016-20 hyväksyttiin Suomen Palloliiton 88. varsinaisessa liittokokouksessa Tampereella 23. – 24.4.2016. Strategiaprosessin aikana kuunneltiin laajasti eri toimijoiden käsityksiä
    [Show full text]