HTU Viitoituksen Toimintalinja 2007.Indd

HTU Viitoituksen toimintalinja

HTU -yhteistyöalue

Sisäisiä julkaisuja 25/2006

HTU Viitoituksen toimintalinja

HTU -yhteistyöalue

Sisäisiä julkaisuja 25/2006

Tiehallinto Tampere 2006 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.ﬁ/...) Sisäisiä julkaisuja 25/2006 ISSN 1458-1561 TIEH 4000521-v

Tiehallinto PL 33 00521 HELSINKI Puhelinvaihde 0204 2211 HTU Viitoituksen toimintalinja – HTU-yhteistyöalue. Tampere 2006. Tiehallinto, Tiehallin- non sisäisiä julkaisuja 25/2006, 23s. + liit. 114s. ISSN 1459-1561, TIEH 4000521-v.

Asiasanat: viitoitus, Uudenmaan tiepiiri, Turun tiepiiri, Hämeen tiepiiri, ylläpito, viitoituskohdeluettelo Aiheluokka: 22

TIIVISTELMÄ

HTU toimintalinjan tavoitteena on yhtenäistää viitoituksen ylläpitoon liittyvät toimintatavat HTU-alueella. Toimintalinja ottaa kantaa mm. viitoituksen sisäl- töön, toteutustapaan ja käytettäviin viitoituskohteisiin. Toimintalinja ohjaa tiepiirien sisäistä ja keskinäistä toimintaa sekä selkeyttää toimintaa yhteistyöta- hojen kanssa.

Toimintalinja noudattaa asiaa koskevaa lainsäädäntöä ja Tiehallinnon viitoituksen suunnittelua ja toteutusta koskevia ohjeita ja selvityksiä. Toimintalinja varmistaa omalta osaltaan, että viitoituksen yleisiä periaatteita noudatetaan. Näitä ovat havaittavuus, ymmärrettävyys, jatkuvuus, yhdenmukaisuus, ohjaus edullisimmalle reitille, liikenneturvallisuus ja tieverkon jäsentely. Kolmen tiepiirin yhteisellä toimintalinjalla pyritään erityisesti viitoituksen jatkuvuuden ja yhdenmukaisuuden varmistamiseen.

HTU-alueelta nykyisestä viitoituksesta löytyi puutteita projektien yhteydessä toteutettujen viitoitusten kytkemistä alueen muuhun olemassa olevaan viitoitukseen, pieni osa opasteista oli hyvin huonokuntoisia, viitoituskohteet suunnistustauluissa ja viitoissa erosivat toisistaan ja alemmalta tieverkolla oli liitty- miä, joista puuttui joidenkin suuntien viitoitus kokonaan.

Viitoitettaviksi kohteiksi valitaan kohteita, jotka esiintyvät uusimmissa tiekartoissa tai peruskartoissa. Kaukokohteiksi valitaan kohteita, joiden avulla voidaan antaa pitkämatkaiselle liikenteelle tieto tien yleisestä suunnasta. Välikoh- teiksi valitaan tieverkon merkittäviä solmupisteitä tai liikenteellisesti merkittäviä pakkakuntia. Lähikohteeksi otetaan tien varrella olevia paikkakuntia, joilla on merkitystä paikantamisen kannalta. Lisäksi viitoituskohteina voidaan käyttää paikallis- tai erityiskohteita.

Viitoitukseen tehtävät muutokset asetetaan tärkeysjärjestykseen. Ensisijaises- ti korjataan huonokuntoiset opasteet sekä opasteet, joissa on selkeitä virheitä. Viimeiseksi lisätään puuttuvat opasteet alemmalle tieverkolle. Viitoituksessa olevat puutteet kartoitetaan piirikohtaisesti. Tämän perusteella laaditaan vuosiohjelmat toteutettaville toimenpiteille. Kun tiedetään maastossa oleva tilanne, voidaan haluttaessa viitoituksen täydentäminen ja viittojen uusiminen si- sällyttää hoitourakoihin jo tarjousvaiheessa.

ESIPUHE

Hämeen, Turun ja Uudenmaan tiepiirit muodostavat yhdessä HTU-yhteistoiminta-alueen. Alueen toimintoja yhdenmukaistetaan ja näin ollen laadittiin piireille yhteinen viitoituksen toimintalinja. Toimintalinjan tarkoituksena on antaa sel- keät ja yhtenäiset toimintatavat viitoituksen ylläpitoon sekä poistaa maastossa esiintyvät epäjohdonmukaisuudet siirryttäessä tiepiiristä toiseen. Toimintalinja ohjaa tiepiirien sisäistä ja keskinäistä toimintaa sekä piirien ja yhteistyötahojen välistä toimintaa.

Toimintalinjassa käydään läpi viitoitusperiaatteet, eri opastusmerkkien käyt- tökohteet, muutosten toteutustavat, viitoituksesta aiheutuvien kustannusten jakoperusteet ja ylläpidon seurannan keinot. Toimintalinja sisältää myös viitoituskohdeluettelon kyseisten tiepiirien alueella kulkeville valta-, kanta- ja seututeille.

Tiehallinnosta toimintalinjan laatimisesta vastasi liikennejärjestelmävastaava Hanna Kari. Toimintalinjaa olivat laatimassa myös Turun tiepiiristä tiemestarit Kalle Peltonen ja Hannu Putila, Hämeen tiepiiristä liikennesuunnittelija Tapio Syrjänen ja Uudenmaan tiepiiristä tieinsinööri Ilpo Muurinen ja tietarkastaja Pentti Lindh. Tiehallinnon Asiantuntijapalveluista mukana oli liikenteenohjauksen asiantuntija Tuomas Österman.

Toimintalinja laadittiin konsulttityönä Turun tiepiirin viitoituksen yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä. Konsulttiryhmään kuuluivat ins. Jouni Lehtomaa ja ins.(AMK) Outi Kulonen.

Tampere, huhtikuu 2006

Tiehallinto Hämeen tiepiiri Turun tiepiiri Uudenmaan tiepiiri

HTU Viitoituksen toimintalinja 9

SISÄLTÖ

1 TOIMINTALINJAN TAVOITTEET JA LAADINNASSA NOUDATETUT PERIAATTEET 11

1.1 Yleistä 11 1.2 Lähtökohdat 11 1.3 Lainsäädäntö ja ohjeet 11 1.4 Viitoituksen yleiset tavoitteet 12 1.5 Toiminnalliset tavoitteet 13 1.6 Yhteistoimina kehittämisessä 13

2 NYKYTILAN KUVAUS 14

3 VIITOITUSPERIAATTEET 15

3.1 Viitoituskohteet 16 3.2 Kaksikielisyys 16 3.3 Opastusmerkit ja niiden käyttö 16 3.4 Opasteiden rakenteet 19 3.5 Erityiskohteet 20 3.6 Palvelukohteet 20

4 TOTEUTTAMINEN 21

4.1 Tehtävien muutosten tärkeysjärjestys 21 4.2 Toteutuksen vuosiohjelmat 21 4.3 Hoitourakat 21 4.4 Erillisprojektit 21 4.5 Uudet hankintamenettelyt 22 4.6 Arvokkaat kulttuuriympäristöt 22

5 KUSTANNUSVASTUUT 23

6 SEURANTA 24

7 LIITTEET 25

HTU Viitoituksen toimintalinja 11 TOIMINTALINJAN TAVOITTEET JA LAADINNASSA NOUDATETUT PERIAATTEET

1 TOIMINTALINJAN TAVOITTEET JA LAADINNASSA NOUDATETUT PERIAATTEET

1.1 Yleistä

Toimintalinjan tavoitteena on laatia selkeät toimintatavat viitoituksen ylläpitoon. Toimintalinja ottaa kantaa mm. viitoituksen sisältöön, toteutustapaan, käytet- täviin viitoituskohteisiin. Viitoituksen yleissuunnitelma laaditaan toimintalinjan pohjalta.

1.2 Lähtökohdat

Kolmen tiepiirin yhteisen toimintalinjan määrittämisessä luodaan yhteistoiminta-alueelle yhtenäiset toimintatavat. Laaditun toimintalinjan noudattamisella varmistetaan, että: • viitoitusta koskevaa lainsäädäntöä ja valtakunnallisia ohjeita noudatetaan • tienkäyttäjälle näkyvä viitoitus on jatkuvaa, periaatteiltaan yhtenäistä ja oikeaa • viitoituksen suunnittelun, toteutuksen ja ylläpidon toimintatavat vastaavat tiepiirien tarpeita ja Tiehallinnon nykyistä hankintamenettelyä • asiakaspalvelussa ei ole tiepiirikohtaisia eroja • viitoitusta kehitetään ja virheisiin puututaan koko alueella samoja periaatteita noudattaen

Toimintalinja ohjaa tiepiirien sisäistä ja keskinäistä toimintaa. Lisäksi toimintalinja selkeyttää toimintaa yhteistyötahojen kanssa.

Toimintalinjaa täydentää sen mukaisesti päivitettävät tiepiirikohtaiset yleissuunnitelmat ja Helvi–projektin (Helsingin seudun viitoitus) yhteenvetoraportti (liite 5).

1.3 Lainsäädäntö ja ohjeet

Toimintalinja noudattaa asiaa koskevaa lainsäädäntöä. Viitoituksen suunnittelua ja toteutusta ohjaava keskeisin lainsäädäntö: • Tieliikennelaki • Tieliikenneasetus • Liikenneministeriön päätös liikenteen ohjauslaitteista

Viitoituksen suunnitteluun ja toteutukseen vaikuttavia muita säädöksiä ovat mm. rakennus- ja maankäyttölaki ja kielilaki. 12 HTU Viitoituksen toimintalinja TOIMINTALINJAN TAVOITTEET JA LAADINNASSA NOUDATETUT PERIAATTEET

Valtakunnallisia Tiehallinnon (Tielaitoksen) viitoituksen suunnittelua ja toteutusta koskevat ohjeet: • Liikenteen ohjaus, Viitoitus (TIEL 2130006-96) • Yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä (TIEH 2000006-03) • Liikenteen ohjaus, Palvelukohteiden viitoitus (TIEL 2133876) • Liikennemerkkipiirustukset, kansiot 1 ja - 2 (TIEH 2131908) - täydennys kansioihin 1 ja 2 • Liikennemerkkien rakenne ja pystytys (TIEH 2000004-04) • Valtakunnallisten pyöräilymatkailureittien merkitseminen (TIEH 2000012- 04)

Lisäksi viitoitukseen vaikuttavaa sisältöä on mm. seuraavissa ohjeissa/selvi- tyksissä: • Terminaaliviitoituksen periaatteet (TIEL3200617) • Liikennejärjestelyt ja työturvallisuus tiellä tehtävässä työssä (TIEH2200011-02) • Pysäköimis- ja levähdysalueet (TIEL 2130015) • Varusteiden ja laitteiden hallinta • Tyyppipiirustukset • Erikoiskuljetusreittejä koskevat suunnitelmat • Varareittisuunnitelmat • Ulkoilun ja urheilun merkit (SFS 4424:2002) • Teollisuusalueopastuksen kehittäminen (TIEH 3200905)

1.4 Viitoituksen yleiset tavoitteet

Toimintalinja osaltaan huolehtii siitä, että viitoituksen yleisiä periaatteita noudatetaan. Tielaitoksen ohje (Liikenteen ohjaus, viitoitus 1996) luettelee yleisiä periaatteita: • Havaittavuus • Ymmärrettävyys • Jatkuvuus • Yhdenmukaisuus • Ohjaus edullisimmalle reitille • Liikenneturvallisuus • Tieverkon jäsentely

Kolmen tiepiirin yhteisen toimintalinjan määrittämisellä pyritään erityisesti viitoituksen jatkuvuuden ja yhdenmukaisuuden varmistamiseen. Tienkäyttäjän näkökulmasta tiepiiriraja ei saa näkyä maastossa. HTU Viitoituksen toimintalinja 13 TOIMINTALINJAN TAVOITTEET JA LAADINNASSA NOUDATETUT PERIAATTEET

1.5 Toiminnalliset tavoitteet

Toimintalinja määritetään yhteistyössä siten, että edellä mainittujen lisäksi otetaan huomioon kunkin tiepiirin nykyiset yleissuunnitelmat ja käytännöt. Toi- mintatapoja on tarpeen muuttaa vain niiltä osin kuin niissä on tiepiirikohtaisia eroja tai kehittämistarpeita. Toimintalinjassa otetaan huomioon aluekohtaiset erot (pääkaupunkiseutu, kaupunkiseudut, maaseutu).

Tavoitteena on myös, että asiakaspalvelu esimerkiksi lupa-asioissa ei poikkea tiepiirien välillä.

1.6 Yhteistoiminta kehittämisessä

Yhteinen osallistuminen Tiehallinnon kehittämisprojekteihin, esimerkiksi: • viitoitustietokannan luominen ja ylläpitomenettelyn kehittäminen • erityiskohteiden viitoitusohjeet • viitoituksen ylläpidon kehittäminen hoitourakoissa

Yhteistoiminta-alueen sisäiset projektit, jotka toteutetaan kaikkialla samanai- kaisesti, esimerkiksi: • kaupunkien kehäteiden korostus viitoituksen avulla • teollisuusalueopastuksen toteutuksen yhtenäistäminen • uusien ohjeiden vaikutus palvelukohdeopastukseen

Osallistuminen tutkimus- ja kehitystoimintaan yhteisesti mahdollistaa toisen tiepiirin alueella tapahtuvan työn seuraamiseen, esimerkiksi: • puhekupla-opasteen käyttö • ruskean värin käyttö • uudet palvelutunnukset • opastus arvokkaiden kohteiden läheisyydessä 14 HTU Viitoituksen toimintalinja NYKYTILAN KUVAUS

2 NYKYTILAN KUVAUS

Pääsääntöisesti viitoitus on toteutettu ohjeita noudattaen ja suurin osa maastossa olevista opasteista on hyväkuntoisia. Tiepiireissä tehdyssä tienkäyttäjä- tutkimuksessa viitoitus sai hyvät arvosanat.

Nykyisessä viitoituksessa esiintyy kuitenkin puutteita. Seuraavassa on esitetty HTU aluetta koskevia puutteita: • Tietokantajärjestelmän puuttuminen. • Pieni osa opasteista on hyvin huonokuntoisia • Projektien yhteydessä toteutettujen viitoitusten kytkentää suunnittelualu- een muuhun olemassa olevaan/ suunniteltuun viitoitukseen ei ole huomi- oitu suunnittelussa tarpeeksi. • Paikannimikilpien jälkeen on käytetty samaa kohdetta vielä viitoituskohteena. • Alemmalta tieverkolla löytyy vielä liittymiä, joista puuttuu joidenkin suuntien viitoitus kokonaan. Nämä kohteet tulee kartoittaa ja viitoitus täydentää. • Joitakin pääsuunnan viittoja on sijoitettu sivusuunnan tulppiin poikittain. Nämä viitan tullaan sijoittamaan mahdollisuuksien mukaan uusiin paikkoi- hin. • Muutamissa liittymissä kohteet suunnistustauluissa ja viitoissa eroavat toisistaan. • Osassa liittymistä on käytetty yläpuolisten opasteiden lisäksi vielä tienviittoja. Viittojen tarpeellisuus tulee tutkia liittymäkohtaisesti. • Seututeiden viitoitustavat ovat vaihtelevia ja etäisyystaulujen käytössä esiintyy puutteita. HTU Viitoituksen toimintalinja 15 VIITOITUSPERIAATTEET

3 VIITOITUSPERIAATTEET 3.1 Viitoituskohteet

Viitoituskohteiden valinnassa käytetään apuna Tielaitoksen ”Liikenteen ohjaus, Viitoitus” ohjeen kappaleita 3B-3, 3B-4, 3B-5 ja 3B-6.

Viitoitettaviksi kohteiksi valitaan kohteita, joiden nimet esiintyvät uusimmissa tiekartoissa tai ainakin peruskartassa 1:20 000. Epäselvissä tapauksissa tulee neuvotella kohteiden lisäämisestä GT-karttoihin maanmittauslaitoksen kanssa.

Kaukokohteiksi valitaan kohteita, joiden avulla voidaan antaa pitkämatkaiselle liikenteelle tieto tien yleisestä suunnasta. Välikohteiksi valitaan tieverkon mer- kittäviä solmupisteitä tai liikenteellisesti merkittäviä paikkakuntia. Lähikohde on tien varrella oleva paikkakunta, jolla on merkitystä paikantamisen kannalta. Lisäksi viitoituskohteina voidaan käyttää paikallis- tai erityiskohteita.

Valta- ja kantateillä kaukokohteet voivat olla maakuntakeskuksia, seutukunta- keskuksia tai palveluvarustukseltaan korkeatasoisia kuntakeskuksia. Seututeillä kaukokohteiksi valitaan tien varrella tai päätepisteessä olevia kuntakeskuksia tai sen ylempiluokkaisen tien kohteita, johon seututie liittyy. Kuntaliitosten myötä on syntynyt yhä suurempia kuntia, ja voi näin ollen tarpeellista käyttää seututeiden kaukokohteina myös kuntien muita keskuksia. Seututeillekin voidaan tarvittaessa määritellä väli- ja kaukokohteita. Yhdysteillä käytetään yleensä vain kaukokohteita tai mahdollisia ylempiluokkaisen tien kohteita. Lisäksi voidaan tarvittaessa käyttää tien varrella olevia kartasta löytyviä paikannuksen kannalta tärkeitä kohteita.

Eritasoliittymissä pääsääntöisesti viitoitetaan risteävän tien molempien suuntien kaukokohteet. Tarvittaessa voidaan viitoittaa myös risteävän tien väli- tai lähikoh- de. Enintään voidaan viitoittaa neljä kohdetta. Erkanemisrampin päässä voidaan viitoittaa myös kohteita, joita ei ole viitoitettu rampin erkanemiskohdassa.

Pääteille liittyviltä seututeiltä ja nelinumeroisilta yhdysteiltä opastetaan päätien suuntaan kaukokohteiden lisäksi mahdollinen välikohde tai lähin lähikohde. Muilta yhdysteiltä opastetaan päätien suuntaan yleensä vain kaukokohteet. Lähi- ja välikohteiden opastaminen tarkastellaan tapauskohtaisesti.

HTU- alueella olevilla valta-, kanta- ja seututeillä käytettävät viitoituskohteet löytyvät liitteestä 1. 16 HTU Viitoituksen toimintalinja VIITOITUSPERIAATTEET

3.2 Kaksikielisyys

Opastusmerkeissä käytettävä teksti on yksikielisessä kunnassa yksikielinen kunnan kielen mukaan ja kaksikielisessä kunnassa kaksikielinen, kunnan enemmistön kieli ylempänä. Poikkeuksena tästä tulee kuitenkin yksikielisessä kunnassa sijaitsevalla valta- ja kantatiellä sekä moottori- ja moottoriliikennetiellä olevassa opastusmerkissä käyttää kaksikielistä opastusta, jos viitoituskohde sijaitsee yksikielisessä toisen kotimaisen kielen kunnassa tai kunnassa jossa toinen kotimainen kieli on enemmistökielenä (LMp 10§).

Uudenmaan ja Turun tiepiirien alueella sijaitsee 30 kaksikielistä kuntaa. Näistä 13 on enemmistökielenä ruotsi. Hämeen tiepiirin alueella ei sijaitse yhtään kaksikielistä kuntaa. HTU -alueella ei sijaitse myöskään yhtään ruotsinkielistä kuntaa.

Kaksikieliset kunnat on lueteltu liitteessä 2. Liitteestä käy myös ilmi kumpi kieli kussakin kunnassa on kunnan enemmistökieli.

Yksikielisessä suomenkielisessä kunnassa voidaan kohde KESKUSTA viitoittaa kaksikielisenä. Kaikilla kaksikielisillä kunnilla ei ole erikseen suomenkielistä ja ruotsinkielistä nimeä. HTU –alueella tällaisia kuntia ovat Dragsfjärd, Iniö, Liljendal ja Västanfjärd.

3.3 Opastusmerkit ja niiden käyttö

Yläpuoliset opasteet Yläpuolisia opasteita käytetään aina valta-, kanta- ja seututeillä kun liittymä on kanavoitu. Valta-, kanta- ja seututeiden pääsuuntien portaaleissa käytetään A-tyypin opastusmerkkejä. Tekstikokona on pääsääntöisesti 300 mm. Myös pääteiltä poistuvien ramppien päissä käytetään A-tyypin opastusmerkkejä, joissa käytetään tekstikokoa 200 mm.

Katumaisilla teillä taajamissa käytetään b-tyypin ajokaistan yläpuolisia opasteita. Tekstikokona käytetään yleensä 200 mm.

A-tyypin suunnistustaulu Valta- ja kantateiden välisissä liittymissä käytetään pääsääntöisesti aina A-tyypin suunnistustaulua. A-tyypin taulua tulee käyttää myös kun liittymän muoto poikkeaa tavanomaisesta tai peräkkäisten liittymien viitoitukseen, kun niitä ei voida osoittaa erillisissä suunnistustauluissa, johtuen opastusetäisyyksistä. T-liittymissä käytetään liittyvällä suunnalla A-tyypin suunnistustaulua turvalli- suussyistä.

Valta/kantatien ja seututien välisissä liittymissä käytetään tapauskohtaisesti joko A- tai B-tyypin suunnistustaulua, kuitenkin siten, että yhtenäisillä tiejaksoilla käytetään samanarvoisissa liittymissä samaa ratkaisutapaa. HTU Viitoituksen toimintalinja 17 VIITOITUSPERIAATTEET

B-tyypin suunnistustaulu B-tyypin suunnistustaulua käytetään alemmalla tieverkolla sekä valta- ja kanta- teillä vähempiarvoisten teiden liittymissä. B-tyypin suunnistustaulussa ei useim- miten osoiteta suoraan menevän suunnan kohdetta, ainoastaan tienumero.

C-tyypin suunnistustaulu C-tyypin suunnistustaulua voidaan käyttää kun on tarpeen näyttää suuri joukko tienumeroita, mutta ei ole tarpeellista tai käytännöllistä lisätä niitä esim. A-tyypin suunnistustauluun tai yläpuolisiin opasteisiin. C-tyypin suunnistustaululla voidaan toteuttaa reittiviitoitus katkokehyksisin tienumeroin useamman risteävän tien suuntaan kuin tavallisen viitoituksen yhteydessä on mahdollista (esim. kehäteiden viitoitus).

Etäisyystaulu Valta-, kanta ja seututeillä etäisyystauluja käytetään tärkeimpien liittymien jälkeen sekä tarvittaessa muuten jos etäisyystaulujen välinen etäisyys tulisi muuten liian pitkäksi. Etäisyystauluja tulee olla valta- ja kantatieverkolla 10 km välein.

Etäisyystaulu sijoitetaan 300 – 500 m liittymän jälkeen. Jos on tarvetta käyttää eri tienumeroille omia etäisyystauluja, sijoitetaan ne peräkkäin, siten että niiden välinen etäisyys on 150 – 200 m. Tiejaksolla, joissa liittymiä on harvassa, voidaan etäisyystauluja sijoittaa myös muualle esim. kunnanrajojen läheisyy- teen.

Tienviitta Tienviitassa esitetään viitoituskohde ja yleensä etäisyys kohteeseen. Pienin tienviitassa esitettävä etäisyys on kuitenkin 2 km.

Tienviittaa käytetään myös rampilta erkanevan linja-autokaistan yhteydessä osoittamaan yleisen tien suuntaan. Tällä voidaan estää harhaan ajosta johtu- vien vaaratilanteiden syntymistä.

Jos liittymässä on kääntyvä suunta opastettu yläpuolisilla opasteilla, ei kyseis- tä suuntaa yleensä enää opasteta tienviitalla. Eräissä tapauksissa voidaan kuitenkin liikenneturvallisuuden varmistamiseksi käyttää poikkeuksellisesti yläpuolisten opasteiden lisäksi tienviittoja.

Paikannimikilpi Paikannimikilpiä käytetään tarvittaessa osoittamaan saapuminen viitoituskoh- teeseen. Kohteen ollessa taajama, voidaan paikannimikilpi korvata taajamamerkin yhteydessä oleva nimikilvellä. Isojen kaupunkien osa-alueita voidaan myös merkitä paikannimikilvillä. Nimikilpi on muuten sinipohjainen, mutta moottoriväylillä käytetään vihreäpohjaista taulua.

Paikannimikilvellä voidaan myös merkitä jokia, siltoja, harjuja, tunneleita, kanavia tai vastaavia kohteita. Pääsääntöisesti näitä ei kuitenkaan merkitä. Paikannimikilpeä voidaan, erityisesti alemmalla tieverkolla, käyttää myös viitoituskohdeluettelosta puuttuvien, pienempien paikkakuntien ja kylien pai- 18 HTU Viitoituksen toimintalinja VIITOITUSPERIAATTEET

kallistamiseen. Kohde tulee kuitenkin pystyä rajaamaan maastoon selkeästi ja kohteen nimi tulee aina löytyä kartoista.

Erkanemisviitta Erkanemisviittaa käytetään kun risteyksessä on kääntyville erkanemiskaista ja erkaneminen ei edellytä oleellista nopeuden alentamista. Erkanemisviittoihin ei merkitä etäisyyksiä tai tien numeroa. Jos erkaneminen edellyttää nopeuden oleellista alentamista, erkanemisviitan sijaan käytetään tavallista tienviittaa.

Tienumerot Tien numerolla merkitään valta-, kanta-, seutu- sekä nelinumeroiset yhdystiet. Käytettäessä etäisyystaulua pyritään tien numero sijoittamaan siihen. Muuten numero sijoitetaan yleensä nopeusrajoituksen kanssa samaan pylvääseen tai muuhun sopivasti sijoittuvaan pylvääseen. Nelinumeroisista teistä maastoon merkitään merkittävimmät.

Eurooppa-teiden numerot E8, E12, E18, E63 ja E75 viitoitetaan kansallisten teiden numeroiden yhteydessä. Näistä E18 sijoitetaan poikkeuksellisesti ennen kansallisia tienumeroita. Eurooppa-teiden numeroita voidaan käyttää myös katkokehyksin opastamaan reittiä kyseiselle tielle.

Eritasoliittymien numerot Eritasoliittymien numerointi helpottaa oikean liittymän löytämistä sekä esimerkiksi tiedottamista häiriötilanteissa. Eritasoliittymien numerointia käytetään vain moottoriväylillä ja muilla eritasoliittymin varustetuilla tiejaksoilla.

Liittymänumerot sijoitetaan suunnistustaulujen, yläpuolisten opasteiden ja er- kanemisviittojen yhteyteen. Liittymänumerointia on toteutettu valtateillä 1, 3, 4 ja 7. Liittymänumerointi tulee toteuttaa myös tärkeimpiin tiekarttoihin.

Lisää ohjeista koskien eritasoliittymien numerointiperiaatteita löytyvät liitteestä 3 (”Eritasoliittymien numerointiperiaatteita pääteiden risteämis- ja haarautumiskohdissa”).

Muut tunnusviitoitusreitit Ensiaputunnusta voidaan käyttää vain sellaisten yleissairaaloiden ja terveys- keskusten opastamiseen, joissa on kaikkina vuorokauden aikoina lääkäri pai- kalla. Ensiapu opastetaan lähimmältä taajamaan johtavalta valta- ja kantatieltä, muulta vilkasliikenteiseltä maantieltä tai taajaman ohikulkutieltä. Viitoitettavan reitin tulee olla mahdollisimman selkeä ja nopea.

Lentoasemat ja satamat viitoitetaan ensisijaisesti tunnuksin ja paikannimiviitoituksen avulla. Viitoitus aloitetaan taajaman sisääntulotieltä siitä kohdasta, josta terminaaliin mentäessä tehdään ensimmäinen valinta. Viitoitus aloitetaan ennen taajaman sisääntulotietä, jos edullisin reitti kohteeseen alkaa tätä ennen tai jos liikenneturvallisuussyistä katsotaan tarpeelliseksi opastaa liikenne tiettyä reittiä pitkin kohteeseen. Tarkempia ohjeita Tiehallinnon julkaisusta Terminaa- liviitoituksen periaatteet, TIEL3200617 HTU Viitoituksen toimintalinja 19 VIITOITUSPERIAATTEET

3.4 Opasteiden rakenteet

Pylväsperusteiset opasteet Viittojen tekstikokoon vaikuttavat merkin luokitus, tien luokka, ja se sijaitseeko merkki taajamassa vai sen ulkopuolella. Tekstikoot määräytyvät Tiehallinnon ohjeen ”Liikenteen ohjaus, Viitoitus” taulukkojen 1 ja 2 mukaan.

Moottoriväylien ulkopuolellakin voidaan käyttää tekstikokoa 300 mm kaikissa merkeissä kaksiajorataisilla tieosuuksilla ja muilla moottoriväylää muistuttavil- la tieosuuksilla kuten leveäkaista- ja ohituskaistateillä. Yläpuolisissa A-tyypin tauluissa tulee pyrkiä aina käyttämään tekstikokoa 300 mm. Vastaavasti taaja- maolosuhteissa normaali tekstikoko 200 mm voidaan usein korvata tekstikoolla 150 mm suunnistustauluissa ja tienviitoissa.

Kalvon valintaan vaikuttavat mm. tien luokka, valaistus ja merkin luokitus. Kalvomateriaali valitaan ohjeen ”Liikennemerkkien rakenne ja pystytys” tau- lukon 1 mukaan.

Jalustat ja tolpat valitaan taulun sijainnin, koon ja alueella olevan maalajin mukaan sekä ottaen huomioon törmäysturvallisuudesta aiheutuvat näkökohdat. Pystytysrakenteiden mitoituksessa käytetään opastustaulujen mitoitusohjelmaa Opta2.xls.

Portaalit Ajokaistan yläpuolisissa opasteissa käytetään materiaalina alumiinia. Ylä- puolisissa opasteissa käytetään kalvoa R3, jos portaalissa ei ole valaisimia. Valaistuissa portaaleissa käytetään kalvoa R2. Taajama-alueiden ulkopuolelle toteutettavat portaalit toteutetaan pääasiassa ilman valaistusta ja nykyisistä portaaleista valaistus usein puretaan opasteiden uusimisen yhteydessä.

Portaalit mitoitetaan tapauskohtaisesti. Portaalin varteen tulee laittaa merkitä suurimmasta sallitusta tauluneliömäärästä (Amax). Tämä merkintä tulee liittää myös viitoituksen ylläpidon tietokantaan. Uusien portaalien mitoittava taulupinta- ala tulee aina mitoittaa 15 % suuremmalle pinta-alalle kuin sen hetkinen tarve on, jotta tarvittaessa löytyy jonkin verran liikkumavaraa.

Samalla tiejaksolla pyritään käyttämään samanlaisia portaalirakenteita (putki-/ ristikkoportaali), jos tämä on mahdollista kustannukset ja portaalien kokoerot huomioon ottaen.

Törmäysturvallisuus Törmäysturvallisuus tulee ottaa huomioon kaikkien opasteiden pystytyksessä. Opastustaulut luokitellaan Suomessa kolmeen törmäysturvallisuusluokkaan: 1. EN 12767 mukaisesti törmäysturvalliset 2. Rajatapaukset 3. Selvästi vaaralliset rakenteet 20 HTU Viitoituksen toimintalinja VIITOITUSPERIAATTEET

Vilkasliikenteisillä teillä uusissa opastustauluissa käytetään törmäysturvallisia rakenteita tai vaihtoehtoisesti rakenteet sijoitetaan riittävän etäälle (ohjeiden sallimissa rajoissa) tai riittävän pitkän kaiteen taakse. Vähäliikenteisillä teillä (alle 1500 ajon/vrk tai nopeusrajoitus enintään 50 km/h) voidaan käyttää myös rajatapausrakenteita. Luokista on kerrottu Tiehallinnon ohjeessa ”Tietoa tien- suunnitteluun nro 69B, Törmäysturvalliset opastustaulut vuonna 2005”. Tästä linkki kyseiseen teokseen.

Projektien yhteydessä tulee tarkistaa myös nykyisen opastuksen pystytysrakenteiden turvallisuus, ja tällöin voidaan nykyiset rakenteet joutua uusimaan kokonaan. Tilanteissa, joissa nykyinen yksittäinen maastossa oleva opaste joudutaan uusimaan, käytetään pääsääntöisesti hyväksi vanhan opasteen pystytysrakenteet, vaikka rakenteet eivät täyttäisikään nykyisiä vaatimuksia.

Pidemmällä aikavälillä kaikki valta- ja kantateillä olevat törmäysturvattomat rakenteet tullaan suojaamaan kaiteella.

3.5 Erityiskohteet

Erityiskohteita ovat terminaalit sekä tärkeät, runsaasti liikennettä synnyttävät teollisuus- ja liikelaitokset. Erityiskohteen viitoituksen tarvetta harkittaessa on otettava huomioon tienkäyttäjän mahdollisuudet löytää kohteeseen haja-asu- tusalueiden osoitejärjestelmän ja paikannimiviitoituksen avulla. Erityiskohde voidaan viitoittaa lähimmältä yleiseltä tieltä.

Erityiskohteiden määrä, sijainnit ja nykyiset opastustavat kussakin tiepiirissä selvitetään tiemestarien tai tietarkastajien paikallistuntemusta hyväksi käyttäen. Saatujen tulosten perusteella määritellään yhtenäiset toimintatavat erityiskohteiden opastamiseksi koko alueelle. Pyrkimyksenä on, että eri tiepiirien alueella vastaavissa paikoissa sijaitsevat vastaavan tyyppiset kohteet voidaan opastaa samoja periaatteita käyttäen.

3.6 Palvelukohteet

Palvelukohteiden opastukseen odotetaan lakimuutosta, jonka myötä mahdollisesti saadaan käyttöön uusia tunnuksia. Lisäksi osa nykyisistä sinisellä pohjalla opastettavista kohteista tullaan siirtämään todennäköisesti ruskeapohjaisiin opasteisiin. Uudistuksesta aiheutuvat muutokset tullaan toteuttamaan maastoon vaiheittain. Toimintalinjaa täydennetään tältä osin myöhemmin. HTU Viitoituksen toimintalinja 21 TOTEUTTAMINEN

4 TOTEUTTAMINEN 4.1 Tehtävien muutosten tärkeysjärjestys

Viitoitukseen tehtävät muutokset asetetaan tärkeysjärjestykseen. Tärkeysjär- jestykseen vaikuttaa suuresti myös tien luokitus. 1. Opasteiden huono kunto 2. Opasteet, joissa selkeitä virheitä 3. Opasteiden puuttuminen

Liitteestä 4 löytyy Turun tiepiirin toimintatapakaavio viitoitusaloitteiden ja hank- keiden yhteydessä.

4.2 Toteutuksen vuosiohjelmat

Kun viitoituksessa olevat puutteet on kartoitettu piirikohtaisesti, saadaan ko- konaiskuva maastossa olevan tilanteen erosta tavoitetilanteeseen. Tämän perusteella voidaan laatia vuosiohjelmat, joissa määritetään eri vuosina toteutettavat toimenpiteet. Vuosittain toteutettavien korjausten määrää rajoitta piirin käytössä olevan rahan määrä. Osa viitoitukseen varatuista rahoista kuluu akuuttien ongelmien toteutukseen.

4.3 Hoitourakat

Kun maastossa olevan viitoituksen tilanne on tiedossa, voidaan viitoituksen täydentäminen ja viittojen uusiminen sisällyttää haluttaessa hoitourakoihin. Urakoitsijoille voidaan jo tarjouspyyntövaiheessa ilmoittaa kullekin alueelle tarvittavien muutosten/uusimisien määrä, määritellä muutettavat merkit ja takaraja työn suoritukseen.

4.4 Erillisprojektit

Tiepiirien alueella tehtävien tienrakennus tai –parannus projektien yhteydessä uusitaan kyseisen tiekohdan viitoitus tarvittavilta osin urakan yhteydessä. Vii- toitussuunnitelmat tehdään yleissuunnitelmaa hyväksi käyttäen. 22 HTU Viitoituksen toimintalinja TOTEUTTAMINEN

4.5 Uudet hankintamenettelyt

Tarjouspyyntöihin laitetaan liitteeksi otteet yleissuunnitelmasta. Lisäksi niihin asetetaan välitavoitteita ja vaaditaan aikataulun esittämistä tarjouksessa vaadit- taville välitarkistuksille. Tarjouspyyntöihin tulee vaatimuksia myös työnaikaisille liikenteenjärjestelyille.

Urakkatarjouspyyntöön sisällytetään velvoite käyttää liikenteenohjaussuunni- telmat tiepiirin viitoitusasioista vastaavan henkilön kautta. Myös tarkistukseen varattu aika esitetään tarjouspyynnössä.

Suunnitelmaehdotus työnaikaisista liikenteenjärjestelyistä tulee esittää tilaajalle urakkapaperin allekirjoitustilaisuudessa.

Kaikista maastoon tehtävistä liikenteenohjauksen liittyvistä muutoksista tulee ilmoittaa järjestelmän ylläpitäjälle.

4.6 Arvokkaat kulttuuriympäristöt

Arvokkaissa kulttuuriympäristöissä voidaan käyttää ohjeita pienempää tekstikokoa ja ottaa ympäristö huomioon myös merkkien sijoittelussa. HTU Viitoituksen toimintalinja 23 KUSTANNUSLUVUT

5 KUSTANNUSVASTUUT

Yleinen viitoitus Yleisten teiden, kevyen liikenteen väylien sekä yleisiltä teiltä erkanevien katujen ja kaavateiden paikalliskohteiden viitoituksen asettamisesta huolehtii tiepiiri kustannuksellaan. Poikkeuksena tästä on Uudenmaan tiepiiri, jossa muiden kuin yleisten teiden osalta tiepiiri huolehtii vain kustannuksista, jotka aiheutuvat tien reunaviivojen sisäpuolelle tulevista rakenteista ja materiaaleista. Jos kunta haluaa muuttaa yleisiltä teiltä viitoitettavia viitoituskohteitaan, vastaa se myös kustannuksista. Jos muutokset aiheutuvat kuitenkin esim. kuntaliitoksista tai kielisuhteiden muuttumisesta kunnissa, tienpitäjä kustantaa merkkinsä ajan tasalle itse.

Yleinen kustannusjakoperiaate on, että aiheuttaja maksaa sekä suunnittelun että toteutuksen.

Palvelukohteiden opastus Palvelun tuottajan pitää hakea lupa Tiehallinnolta palvelunsa opastamiseksi. Palvelukohteen taso ja sijainti määrittelevät, millainen opastuslupa kohteelle myönnetään.

Luvansaaja hankkii, pystyttää ja kunnossapitää opastusmerkit. Luvassa mää- ritellään opasteen koko ja sijainti. Palvelun tuottaja on velvollinen maksamaan saamastaan luvasta lupamaksun. Tiehallinnon maksut perustuvat maksuperus- telain nojalla annettuun liikenne- ja viestintäministeriön asetukseen Tiehallinnon maksuista (953/2001).

Jos tiehankkeiden yhteydessä joudutaan siirtämään, muuttamaan tai uusimaan palvelukohteiden opasteita, kohdistuvat näistä toimista tulevat kustannukset Tiehallinnon maksettavaksi. Poikkeuksena voidaan kuitenkin pitää tilannetta, jossa kyseessä on huonokuntoinen opaste, jonka palvelun tarjoaja joutuisi joka tapauksessa uusimaan lähiaikoina. 24 HTU Viitoituksen toimintalinja SEURANTA

6 SEURANTA

Suurin ongelma ylläpidon seurannassa on kattavan järjestelmän puuttuminen. Järjestelmän ylläpito tulee toteuttaa keskitetysti. Seurannan helpottamiseksi tulee järjestää tehtyjen muutosten ilmoitusvelvollisuus järjestelmän ylläpitäjälle.

Tiepiiri huolehtii osaltaan, että kilpailutettavien hoitourakoiden alueelle on olemassa ajantasainen viitoituksen yleissuunnitelma. Tällä voidaan osaltaan varmistaa, että maastoon tehtävät muutokset ovat yleissuunnitelman mukaisia, eikä opasteiden uusimisia tehdä vanhoja, osin yleissuunnitelman vastaisia, opasteita kopioimalla.

Seurantaan kuuluu lisäksi alueella liikkuvien, erityisesti tiemestareiden ja tietarkastajien taholta aktiivinen raportointi maastossa olevista puutteista.

Kun alueurakoihin saadaan jo tilausvaiheessa liitettyä ehto tiettyjen opasteiden uusimisesta urakka-aikana, vaaditaan urakoitsijoilta myös näyttöä työn toteu- tuksesta. Tämä toteutetaan maastoon uusittujen opasteiden valokuvauksella tai muulla urakoitsijan esittämällä tavalla, jonka tiepiiri on hyväksynyt. HTU Viitoituksen toimintalinja 25 LIITTEET

7 LIITTEET

Valta-, kanta- ja seututeiden viitoituskohdeluettelo Liite 1 Kaksikieliset kunnat HTU -alueella Liite 2 Eritasoliittymien numerointiperiaatteita pääteiden risteämis- ja Liite 3 haarautumiskohdissa Turun tiepiirin toimintatapakaavio viitoitusasioissa Liite 4 HELVI -yhteenvetoraportti Liite 5 Liite 1 (1/25) VALTA-, KANTA- JA SEUTUTEIDEN VIITOITUSKOHDELUETTELO

VALTA-, KANTA- JA SEUTUTEIDEN VIITOITUSKOHDELUETTELO

Valta-, kanta- ja seututeiden viitoituskohteina käytetään oheisen luettelon mukaisia kauko-, väli- ja lähikohteita. Kohteiden yksityiskohtainen viitoittaminen on esitetty alueellisissa viitoitussuunnitelmissa.

Viitoituskohde luettelossa on käytetty seuraavia merkintöjä:

• KAUKOKOHDE on esitetty isoilla kirjaimilla ja lihavoituna. • Välikohde on esitetty pienillä kirjaimilla, alleviivattuna ja lihavoituna. • Lähikohde on esitetty pienillä kirjaimilla.

Alaviitteissä on mainittu milloin muun valta- tai kantatien kaukokohde viitoitetaan kauko- tai välikohteena myös kyseisellä tiellä. Poikkeuksena tästä ovat päällekkäin numeroidut tieosuudet, joiden viitoituskohteet on katsottava kunkin tien viitoituskohdeluettelosta. VALTA-, KANTA- JA SEUTUTEIDEN VIITOITUSKOHDELUETTELO Liite 1 (2/25) HTU/ VIITOITUKSEN TOIMINTALINJA 2006

VIITOITUSKOHDELUETTELO LIITE 1

VALTATIE 1 VALTATIE 1 Suunta Helsinki - Turku Suunta Turku - Helsinki HELSINKI 1 TURKU vt 1/ kt 50 Kaarina Veikkola Piikkiö Vt1/ vt2 2 Paimio Lohja Halikko Sammatti Salo Nummi 5 Muurla Suomusjärvi Suomusjärvi Muurla Sammatti Salo Saukkola 5 Halikko Lohja Paimio vt 1/ vt 25 3,4 Piikkiö Veikkola Kaarina HELSINKI TURKU

1 Pori (vt 2) viitoitetaan välikohteena välillä Helsinki – vt 1 / vt 2. 2 Nummela (vt 2) viitoitetaan lähikohteena välillä Veikkola - vt 1 / vt 2. 3 Hyvinkää (vt 25) viitoitetaan kaukokohteena välillä Lohja – vt 1 / vt 25. 4 Nummela (vt 25) viitoitetaan lähikohteena välillä Lohja - vt 1 / vt 25. 5 Saukkola (Nummen etl) ja Nummi (Sammatin etl) viitoitetaan erkanevina kohteina kummastakin päätien tulosuunnasta, mutta päätien etäisyystauluissa ne esitetään vain Nummen ja Sammatin eritasoliittymien välillä.

VALTATIE 2 VALTATIE 2 Suunta Helsinki - Pori Suunta Pori - Helsinki HELSINKI MÄNTYLUOTO 1 vt 1/ vt 2 Meri-Pori Nummela PORI 2 Vihti Ulvila Karkkila Nakkila 3 Forssa Harjavalta Humppila Kokemäki Huittinen Huittinen 4 Kokemäki Humppila Harjavalta Forssa Nakkila Karkkila Ulvila Vihti PORI Nummela Meri-Pori HELSINKI MÄNTYLUOTO

1 Pori viitoitetaan välikohteena välillä Helsinki – vt 1/ vt 2. 2 Tampere (vt 11) viitoitetaan kaukokohteena välillä Pori – vt 2/ vt 11. 3 Forssa viitoitetaan välikohteena vt 25:ltä asti 4 Huittinen viitoitetaan välikohteena Ulvilasta asti

2 Liite 1 (3/25) VALTA-, KANTA- JA SEUTUTEIDEN VIITOITUSKOHDELUETTELO HTU/ VIITOITUKSEN TOIMINTALINJA 2006

VIITOITUSKOHDELUETTELO LIITE 1

VALTATIE 3 VALTATIE 3 Suunta Helsinki – Vaasa Suunta Vaasa - Helsinki HELSINKI VAASA 3 Nurmijärvi Laihia Hyvinkää Kurikka Riihimäki Jalasjärvi Tervakoski Parkano Janakkala Ikaalinen Hämeenlinna 1 Hämeenkyrö Iittala Ylöjärvi Toijala vt 3/ kt 65 4 Viiala TAMPERE Lempäälä vt 3/ vt 11 5 TAMPERE Nokia vt 3/ vt 9 2 Pirkkala Ylöjärvi Lempäälä Hämeenkyrö Viiala Ikaalinen Toijala Parkano Iittala Jalasjärvi Hämeenlinna Kurikka Janakkala Laihia Tervakoski VAASA Riihimäki Hyvinkää Nurmijärvi HELSINKI

1 Valkeakoski viitoitetaan välikohteena välillä Hämeenlinna – vt3/st 130. 2 Valtatien 11 kohde Pori viitoitetaan valtateiden 3 ja 9 liittymästä valtatien 3 suuntaan (Läntinen kehä). 3 Jyväskylä (vt 16) viitoitetaan välikohteena välillä Vaasa – vt 3/ vt 16. 4 Tampere opastetaan valtatien 3 ja kantatien 65 liittymästä kantatien suuntaan. 5 Valtatien 9 kohde Jyväskylä ja valtatien 12 kohde Lahti opastetaan Läntisen kehän kautta valtatien 11 liittymästä alkaen.

VALTATIE 4 VALTATIE 4 Suunta Helsinki - Utsjoki Suunta Utsjoki - Helsinki HELSINKI JYVÄSKYLÄ Kerava Vaajakoski Järvenpää Toivakka Mäntsälä Leivonmäki LAHTI1 Joutsa Heinola Hartola Hartola Heinola Joutsa LAHTI Leivonmäki Mäntsälä Toivakka Järvenpää Vaajakoski Kerava JYVÄSKYLÄ HELSINKI

1 Mikkeli (vt 5) viitoitetaan kaukokohteena välillä Lahti – vt 4/ vt5.

3 VALTA-, KANTA- JA SEUTUTEIDEN VIITOITUSKOHDELUETTELO Liite 1 (4/25) HTU/ VIITOITUKSEN TOIMINTALINJA 2006

VIITOITUSKOHDELUETTELO LIITE 1

VALTATIE 5 VALTATIE 5 Suunta Lahti – Sodankylä Suunta Sodankylä - Lahti LAHTI MIKKELI vt 4/ vt 5 Mäntyharju Mäntyharju Heinola MIKKELI LAHTI

VALTATIE 6 VALTATIE 6 Suunta Helsinki – Kajaani Suunta Kajaani- Helsinki HELSINKI KOUVOLA vt 6/ vt 7 Elimäki Linjendal Lapinjärvi Lapinjärvi Liljendal Elimäki Koskenkylä Kuusankoski HELSINKI KOUVOLA

VALTATIE 7 VALTATIE 7 Suunta Vaalimaa - Helsinki Suunta Helsinki – Vaalimaa 1 Kotka HELSINKI Siltakylä Porvoo Ruotsinpyhtää Koskenkylä Loviisa Loviisa Koskenkylä Ruotsinpyhtää Porvoo Siltakylä HELSINKI KOTKA

1 Kouvola (vt 6) viitoitetaan kaukokohteena välillä Helsinki – vt 6/ vt 7.

VALTATIE 8 VALTATIE 8 Suunta Turku – Oulu Suunta Oulu - Turku TURKU VAASA Raisio Närpiö Masku Kaskinen Nousiainen Kristiinankaupunki Mynämäki Merikarvia Laitila PORI Rauma Luvia Eurajoki Eurajoki Luvia Rauma PORI1 Laitila Merikarvia Mynämäki Kristiinankaupunki Nousiainen Kaskinen Masku Närpiö Raisio Maalahti TURKU VAASA

1 Jyväskylä (vt 23) kaukokohteena välillä Pori – vt 8/ vt23.

4 Liite 1 (5/25) VALTA-, KANTA- JA SEUTUTEIDEN VIITOITUSKOHDELUETTELO HTU/ VIITOITUKSEN TOIMINTALINJA 2006

VIITOITUSKOHDELUETTELO LIITE 1

VALTATIE 9 VALTATIE 9 Suunta Turku – Kuopio Suunta Kuopio - Turku TURKU JYVÄSKYLÄ Aura Muurame Kyrö Korpilahti Mellilä Jämsä Loimaa Längelmäki Humppila Orivesi Urjala TAMPERE Kylmäkoski vt 9/ vt 12 2 Viiala vt 3/ vt 9 Toijala 1 Lempäälä Lempäälä Viiala TAMPERE Kylmäkoski vt 9/ vt 12 Urjala Orivesi Humppila Längelmäki Loimaa Jämsä Mellilä Korpilahti Kyrö Muurame Aura JYVÄSKYLÄ TURKU

1 Toijala lähikohteena välillä vt 9/ st 190. 2 Helsinki (vt 3) viitoitetaan kaukokohteena välillä vt 9/ vt 12 – vt9/ vt 3.

VALTATIE 10 VALTATIE 10 Suunta Turku – Lahti Suunta Lahti - Turku TURKU vt 10/ vt 12 1 vt 10/ kt 40 HÄMEENLINNA Lieto Renko Tarvasjoki Tammela Marttila Forssa Koski Jokioinen Jokioinen Koski Forssa Marttila Tammela Tarvasjoki Renko Lieto HÄMEENLINNA TURKU Tuulos LAHTI

1 Hämeenlinna viitoitetaan välikohteena välillä Lahti – vt 10/ vt 12.

VALTATIE 11 VALTATIE 11 Suunta Tampere - Pori Suunta Pori - Tampere TAMPERE PORI Nokia vt 2/ vt 11 Mouhijärvi Ulvila Kiikoinen Kiikoinen Ulvila Mouhijärvi PORI Nokia TAMPERE

5 VALTA-, KANTA- JA SEUTUTEIDEN VIITOITUSKOHDELUETTELO Liite 1 (6/25) HTU/ VIITOITUKSEN TOIMINTALINJA 2006

VIITOITUSKOHDELUETTELO LIITE 1

VALTATIE 12 VALTATIE 12 Suunta Rauma – Tampere - Kouvola Suunta Kouvola – Tampere - Rauma RAUMA KOUVOLA vt 8/ vt 12 Kausala Lappi Nastola Eura LAHTI 2 Köyliö Hollola Huittinen Hämeenkoski Äetsä Lammi Vammala Tuulos Nokia Hauho TAMPERE Pälkäne Kangasala Kangasala Pälkäne TAMPERE Hauho Nokia 3 Tuulos Vammala Lammi Äetsä Hämeenkoski Huittinen Hollola vt 2/ vt 12 länt. LAHTI 1 Köyliö Nastola Eura Kausala Lappi Kuusankoski RAUMA KOUVOLA 1 Lahti opastetaan Läntisen kehän kautta, ei keskustan kautta. Tampereen sisältä Lahden opastus alkaa Paasikiventien ja Teiskontien liittymästä. 2 Hämeenlinna (vt 10) viitoitetaan välikohteena välillä Lahti – vt 10/ vt 12. 3 Turku viitoitetaan välikohteena välillä Nokia – vt 2/ vt 12.

VALTATIE 23 VALTATIE 23 Suunta Pori - Joensuu Suunta Joensuu- Pori PORI JYVÄSKYLÄ vt 8/ vt 23 vt 4/ vt 23 Noormarkku Petäjävesi Pomarkku Keuruu Kankaanpää Virrat Parkano Kihniö vt 3/ vt 23 pohj. Parkano Kihniö vt 3/ vt23 etel. Virrat Kankaanpää Keuruu Pomarkku Petäjävesi Noormarkku JYVÄSKYLÄ PORI

VALTATIE 24 VALTATIE 24 Suunta Lahti - Jämsä Suunta Jämsä - Lahti LAHTI JÄMSÄ Asikkala Kuhmoinen Padasjoki Padasjoki Kuhmoinen Asikkala JÄMSÄ LAHTI

6 Liite 1 (7/25) VALTA-,HTU/ KANTA-VIITOITUKSEN JA SEUTUTEIDEN TOIMINTALINJA VIITOITUSKOHDELUETTELO 2006

VIITOITUSKOHDELUETTELO LIITE 1

VALTATIE 25 JA KANTATIE 55 VALTATIE 25 JA KANTATIE 55 Suunta Hanko – Hyvinkää - Porvoo Suunta Porvoo – Hyvinkää - Hanko HANKO PORVOO Tammisaari Askola Karjaa Mäntsälä vt 25/ kt 51 1 HYVINKÄÄ Virkkala vt 3/ vt 25 3 Lohja 2 Rajamäki Nummela Nummela Rajamäki Lohja HYVINKÄÄ Virkkala Mäntsälä Karjaa Askola Tammisaari 4 PORVOO HANKO

1 Helsinki (kt 51) viitoitetaan kaukokohteena ja Hyvinkää välikohteena välillä Hanko – vt 25/kt 51. 2 Helsinki (vt 1) viitoitetaan Hyvinkään rinnalla kaukokohteena välillä Lohja – vt 25/ vt1. 3 Lohja viitoitetaan välikohteena vt 3/ vt 25 alkaen. 4 Salo (kt 52) viitoitetaan kaukokohteena välillä Tammisaari – kt 52/ vt 25.

KANTATIE 40 KANTATIE 40 Suunta Naantali - Piikkiö Suunta Piikkiö - Naantali NAANTALI st 110/ kt 40 Raisio Raisio Piikkiö Pori HELSINKI NAANTALI

KANTATIE 41 KANTATIE 41 Suunta Turku - Huittinen Suunta Huittinen - Turku TURKU HUITTINEN vt 9/ kt 41 Vampula Riihikoski Oripää Oripää Riihikoski Vampula Aura HUITTINEN TURKU

KANTATIE 43 KANTATIE 43 Suunta Uusikaupunki - Harjavalta Suunta Harjavalta - Uusikaupunki UUSIKAUPUNKI vt 2/ kt 43 Kalanti Kiukainen Laitila Eura Eura Laitila Kiukainen Kalanti HARJAVALTA UUSIKAUPUNKI

7 HTU/ VIITOITUKSEN TOIMINTALINJA 2006 VALTA-, KANTA- JA SEUTUTEIDEN VIITOITUSKOHDELUETTELO Liite 1 (8/25)

VIITOITUSKOHDELUETTELO LIITE 1

KANTATIE 44 KANTATIE 44 Suunta Vammala - Kauhajoki Suunta Kauhajoki - Vammala vt12/ kt44 KAUHAJOKI Kiikka Honkajoki Kiikoinen Kankaanpää Lavia Lavia Kankaanpää Kiikoinen Honkajoki VAMMALA KAUHAJOKI

KANTATIE 45 KANTATIE 45 Suunta Helsinki - Hyvinkää Suunta Hyvinkää - Helsinki HELSINKI vt 3/ kt 45 TUUSULA TUUSULA HYVINKÄÄ HELSINKI

KANTATIE 46 KANTATIE 46 Suunta Heinola - Kouvola Suunta Kouvola - Heinola HEINOLA KOUVOLA vt 5/ kt 46 Kuusankoski Jaala Jaala Kuusankoski HEINOLA KOUVOLA

KANTATIE 50 KANTATIE 50 Suunta itään Suunta länteen kt 50/ kt 51 st 170/ kt 50 Espoon keskus vt 7/ kt 50 1 1 vt 1/ kt 50 Tikkurila 2 KEHÄ III ITÄÄN KEHÄ III LÄNTEEN 2 st 170/ kt 50 kt 50/ kt 51

1 E18 tien kaukokohteet Turku ja Kotka viitoitetaan sivusuunnista välillä vt 1/ kt 50 – vt 7/ kt 50 valta- ja kantateiden liittymissä sekä lentoasemalta. 2 Pääsuunnalla viitoituskohteena pelkkä Kehä III.

KANTATIE 51 KANTATIE 51 Suunta Helsinki - Hanko Suunta Hanko - Helsinki HELSINKI HANKO Kirkkonummi kt 51/ vt 25 Inkoo Inkoo Karjaa Kirkkonummi HANKO HELSINKI

8 Liite 1 (9/25) HTU/VALTA-, VIITOITUKSENKANTA- JA SEUTUTEIDEN TOIMINTALINJA VIITOITUSKOHDELUETTELO 2006

VIITOITUSKOHDELUETTELO LIITE 1

KANTATIE 52 KANTATIE 52 Suunta Tammisaari - Jokioinen Suunta Jokioinen – Tammisaari TAMMISAARI vt 10/ kt 52 kt 52/ vt 25 Somero Tenhola Pertteli Perniö SALO SALO Perniö Pertteli Tenhola Somero TAMMISAARI Jokioinen FORSSA 1

1 Forssa viitoitetaan kaukokohteena kt 52/ st 282 saakka. Jokioinen viitoitetaan kaukokohteena kt 52/ st 282 alkaen.

KANTATIE 53 KANTATIE 53 Suunta Tuulos - Padasjoki Suunta Padasjoki - Tuulos vt 12/ vt 10/ kt 59 vt 24/ kt 53 PADASJOKI Lammi Tuulos HÄMEENLINNA

KANTATIE 54 KANTATIE 54 Suunta Forssa - Lahti Suunta Lahti - Forssa FORSSA LAHTI vt 10/ kt 54 vt 12/ kt 54 Loppi Kärkölä Riihimäki Hausjärvi Hausjärvi Riihimäki Kärkölä Loppi Hollola FORSSA LAHTI

KANTATIE 55 Kts. kohta VALTATIE 25

KANTATIE 56 KANTATIE 56 Suunta Jämsä - Mänttä Suunta Mänttä - Jämsä vt 9/ kt 56 MÄNTTÄ Jämsänkoski Jämsänkoski MÄNTTÄ JÄMSÄ

KANTATIE 57 KANTATIE 57 Suunta Hämeenlinna - Pälkäne Suunta Pälkäne- Hämeenlinna vt 3/ kt 57 TAMPERE Hattula vt 12/ kt 57 PÄLKÄNE Hattula HÄMEENLINNA

9 VALTA-, KANTA- JA SEUTUTEIDEN VIITOITUSKOHDELUETTELO Liite 1 (10/25) HTU/ VIITOITUKSEN TOIMINTALINJA 2006

VIITOITUSKOHDELUETTELO LIITE 1

KANTATIE 58 KANTATIE 58 Suunta Kangasala - Kärsämäki Suunta Kärsämäki - Kangasala vt 12/ kt 58 KEURUU ORIVESI 1 Mänttä kt 58/ kt 66 Juupajoki Juupajoki ORIVESI Mänttä KANGASALA KEURUU

1 Virrat (kt 66) viitoitetaan kaukokohteena välillä Orivesi – kt 58/ kt 66.

KANTATIE 65 KANTATIE 65 Suunta Tampere - Virrat Suunta Virrat - Tampere vt 3/ kt 65 1 vt 23/ kt 65 Ylöjärvi Kuru Kuru Ylöjärvi VIRRAT TAMPERE

1 Vaasa (vt 3) viitoitetaan kaukokohteena välillä Tampere - vt3/kt65.

KANTATIE 66 KANTATIE 66 Suunta Orivesi - Lapua Suunta Lapua - Orivesi ORIVESI LAPUA kt 58/ kt 66 Kuortane Ruovesi Alavus VIRRAT VIRRAT vt 23/ kt 66 vt 23/ kt 66 Alavus Ruovesi Kuortane ORIVESI LAPUA

KANTATIE 68 KANTATIE 68 Suunta Virrat - Pietarsaari Suunta Pietarsaari- Virrat VIRRAT ALAJÄRVI Ähtäri Lehtimäki Lehtimäki Ähtäri ALAJÄRVI VIRRAT

10 Liite 1 (11/25) VALTA-, KANTA- JA SEUTUTEIDEN VIITOITUSKOHDELUETTELO HTU/ VIITOITUKSEN TOIMINTALINJA 2006

VIITOITUSKOHDELUETTELO LIITE 1

SEUTUTIE 100 SEUTUTIE 100 Hakamäentie itään Hakamäentie länteen vt 3 kt 45 PASILA 1 PASILA 2

1 Lahti (vt4) viitoitetaan kaukokohteena välillä Ratapihantie – kt45. 2 Turku (vt1) viitoitetaan kaukokohteena välillä vt 3 – Lapinmäentie.

SEUTUTIE 101 SEUTUTIE 101 Suunta Karhusaari – Itäkeskus Suunta Itäkeskus -Karhusaari kt 51 st 170 KEHÄ I ITÄÄN KEHÄ I LÄNTEEN 1 ITÄKESKUS

1 Helsinki ja Hanko (kt51) viitoitetaan kaukokohteena välillä Keilaniemi – kt51.

SEUTUTIE 102 SEUTUTIE 102 Suunta Länsiväylä – Vanha Turuntie Suunta Vanha Turuntie - Länsiväylä kt 51 st 110 KEHÄ II KEHÄ II

SEUTUTIE 104 SEUTUTIE 104 Suunta Pohja – Sammatti Suunta Sammatti - Pohja POHJA vt 1 KARJALOHJA SAMMATTI SAMMATTI KARJALOHJA TURKU POHJA

SEUTUTIE 110 SEUTUTIE 110 Suunta Muurla - Turku Suunta Turku - Muurla MUURLA TURKU vt 1/st 110 Kaarina Salo Piikkiö Halikko Paimio Paimio Halikko Piikkiö Salo Kaarina Muurla TURKU HELSINKI

SEUTUTIE 111 SEUTUTIE 111 Suunta Karjaa – Tehnola Suunta Tenhola - Karjaa KARJAA TENHOLA POHJA POHJA TENHOLA KARJAA

SEUTUTIE 112 SEUTUTIE 112 Suunta Virkkala – Inkoo Suunta Inkoo - Virkkala vt 25 INKOO INKOO Virkkala LOHJA

11 VALTA-, KANTA- JA SEUTUTEIDEN VIITOITUSKOHDELUETTELO Liite 1 (12/25) HTU/ VIITOITUKSEN TOIMINTALINJA 2006

VIITOITUSKOHDELUETTELO LIITE 1

SEUTUTIE 114 SEUTUTIE 114 Suunta Nihtisilta – Kauniainen Suunta Kauniainen -Nihtisilta KAUNIAINEN vt 1 Kilo Kilo MANKKAA KAUNIAINEN

SEUTUTIE 115 ja 116 SEUTUTIE 115 ja 116 Suunta Sunnanvik – Siuntio - Lohja Suunta Lohja- Siuntio - Sunnanvik kt 51 LOHJA Siuntio SIUNTIO LOHJA KIRKKONUMMI

SEUTUTIE 120 Suunta Helsinki – Olkkala SEUTUTIE 120 vt 3 Suunta Olkkala - Helsinki Etelä-Haaga vt2 Konala HELSINKI VIHTI Vt25 Karkkila PORI SEUTUTIE 125, 126 ja 127 Suunta Heijala - Nummi SEUTUTIE 125, 126 ja 127 Suunta Nummi – Heijala vt2 vt 1 KARKKILA NUMMI Ikkala Hyönölä PUSULA PUSULA Hyönölä Ikkala NUMMI KARKKILA

SEUTUTIE 126 SEUTUTIE 126 Suunta Karkkila – Ikkala Suunta Ikkala - Karkkila IKKALA KARKKILA KARKKILA IKKALA

SEUTUTIE 127 SEUTUTIE 127 Suunta Ikkala - Hyönölä Suunta Hyönölä - Ikkala IKKALA Hyönölä PUSULA Pusula NUMMI IKKALA

12 Liite 1 (13/25) VALTA-, KANTA- JA SEUTUTEIDEN VIITOITUSKOHDELUETTELO HTU/ VIITOITUKSEN TOIMINTALINJA 2006

VIITOITUSKOHDELUETTELO LIITE 1

SEUTUTIE 130 SEUTUTIE 130 Suunta Vantaankoski - Tampere Suunta Tampere – Vantaankoski vt 50/KEHÄ III TAMPERE Nurmijärvi Lempäälä Hyvinkää Valkeakoski Janakkala Kalvola Riihimäki HÄMEENLINNA HÄMEENLINNA Janakkala Valkeakoski Riihimäki Lempäälä Hyvinkää TAMPERE Nurmijärvi HELSINKI

SEUTUTIE 132 Suunta Keimola - Loppi SEUTUTIE 132 vt 3 Suunta Loppi - Keimola KLAUKKALA LOPPI Nurmijärvi Nurmijärvi Läyliäinen KLAUKKALA LOPPI HELSINKI

SEUTUTIE 133 Suunta Karkkila - Vihtijärvi SEUTUTIE 133 KARKKILA Suunta Vihtijärvi - Karkkila VIHTIJÄRVI VIHTIJÄRVI KARKKILA

SEUTUTIE 134 Suunta Karkkila - Läyliäinen SEUTUTIE 134 KARKKILA Suunta Läyliäinen - Karkkila LÄYLIÄINEN LÄYLIÄINEN KARKKILA

SEUTUTIE 135 Lentoasemantie pohjoiseen SEUTUTIE 135 kt 50 Lentoasemantie etelään LENTOASEMA LENTOASEMA KEHÄ III

SEUTUTIE 138 Ilmailutie länteen SEUTUTIE 138 kt 45 Ilmailutie itään LENTOASEMA LENTOASEMA TUUSULA SEUTUTIE 139 Suunta Nurmijärvi – Hyrylä SEUTUTIE 139 NURMIJÄRVI Suunta Hyrylä – Nurmijärvi TUUSULA TUUSULA NURMIJÄRVI

13 VALTA-, KANTA- JA SEUTUTEIDEN VIITOITUSKOHDELUETTELO Liite 1 (14/25) HTU/ VIITOITUKSEN TOIMINTALINJA 2006

VIITOITUSKOHDELUETTELO LIITE 1

SEUTUTIE 140 SEUTUTIE 140 Suunta Vantaa – Heinola Suunta Heinola – Vantaa VANTAA HEINOLA Mäntsälä LAHTI LAHTI Mäntsälä HEINOLA HELSINKI

SEUTUTIE 143 SEUTUTIE 143 Hyvinkään pohjoinen kehätie Hyvinkään pohjoinen kehätie vt 3 st 290 HYVINKÄÄ HELSINKI1 Ridasjärvi TAMPERE1

1 Helsinki ja Tampere (vt3) viitoitetaan välillä st290 – vt3.

SEUTUTIE 145 SEUTUTIE 145 Suunta Hyrylä - Järvenpää Suunta Järvenpää - Hyrylä 1 kt 45 st 140 JÄRVENPÄÄ JÄRVENPÄÄ TUUSULA

1 Kerava (st148) viitoitetaan välillä kt45 – st148.

SEUTUTIE 146 ja 151 SEUTUTIE 146 ja 151 Suunta Järvenpää – Pornainen - Monninkylä Suunta Monninkylä - Pornainen - Järvenpää JÄRVENPÄÄ MONNINKYLÄ PORNAINEN PORNAINEN MONNINKYLÄ JÄRVENPÄÄ

SEUTUTIE 148 SEUTUTIE 148 Suunta Hyrylä – Sköldvik Suunta Sköldvik - Hyrylä TUUSULA Kilpilahti 1 Kerava vt 7 SIPOO SIPOO PORVOO KERAVA vt 7 TUUSULA KILPILAHTI

1 Helsinki ja Porvoo (vt7) viitoitetaan kaukokohteena välillä Sköldvik – vt7.

SEUTUTIE 151 Kts. St 146

SEUTUTIE 152 SEUTUTIE 152 Suunta Maantiekylä - Nikinmäki Suunta Nikinmäki - Maantiekylä kt 45 st 140 Korso KORSO SIPOO HELSINKI, TUUSULA 1

1 Helsinki ja Tuusula (kt45) viitoitetaan kaukokohteena välillä Korso– kt45.

14 Liite 1 (15/25) HTU/VALTA-, KANTA-VIITOITUKSEN JA SEUTUTEIDEN TOIMINTALINJA VIITOITUSKOHDELUETTELO 2006

VIITOITUSKOHDELUETTELO LIITE 1

SEUTUTIE 162 SEUTUTIE 162 Suunta Sääksjärvi - Myrskylä Suunta Myrskylä - Sääksjärvi kt 55 MYRSKYLÄ Pukkila PUKKILA MYRSKYLÄ MÄNTSÄLÄ

SEUTUTIE 164 ja 295 SEUTUTIE 164 ja 295 Suunta Hämeenkyrö - Kärkölä - Orimattila Suunta Orimattila – Kärkölä - Hämeenkyrö HÄMEENKYRÖ ORIMATTILA KÄRKÖLÄ MÄNTSÄLÄ Marttila Marttila ORIMATTILA KÄRKÖLÄ HÄMEENKOSKI

SEUTUTIE 167 SEUTUTIE 167 Suunta Lahti - Koskenkylä Suunta Koskenkylä - Lahti LAHTI KOSKENKYLÄ ORIMATTILA Myrskylä Myrskylä ORIMATTILA KOSKENKYLÄ LAHTI

SEUTUTIE 170 SEUTUTIE 170 Suunta Helsinki - Loviisa Suunta Loviisa - Helsinki HELSINKI LOVIISA Itäkeskus Koskenkylä PORVOO PORVOO Koskenkylä Itäkeskus LOVIISA HELSINKI

SEUTUTIE 172 SEUTUTIE 172 Suunta Orimattila - Artjärvi Suunta Artjärvi - Orimattila ORIMATTILA ELIMÄKI ARTJÄRVI ARTJÄRVI ELIMÄKI ORIMATTILA

SEUTUTIE 174 SEUTUTIE 174 Suunta Myrskylä - Kimmonkylä Suunta Kimmonkylä -Myrskylä MYRSKYLÄ KIMMONKYLÄ Artjärvi Artjärvi ELIMÄKI MYRSKYLÄ

SEUTUTIE 176 JA 178 SEUTUTIE 176 JA 178 Suunta Loviisa - Lapinjärvi Suunta Lapinjärvi - Loviisa LOVIISA LAPINJÄRVI LAPINJÄRVI LOVIISA

SEUTUTIE 178 SEUTUTIE 178 Suunta Loviisa - Valkom Suunta Valkom - Loviisa LOVIISA VALKO VALKO LOVIISA

15 VALTA-, KANTA- JA SEUTUTEIDEN VIITOITUSKOHDELUETTELO Liite 1 (16/25) HTU/ VIITOITUKSEN TOIMINTALINJA 2006

VIITOITUSKOHDELUETTELO LIITE 1

SEUTUTIE 180 SEUTUTIE 180 Suunta Kaarina - Korppoo Suunta Korppoo- Kaarina vt 1/st 180 KORPOO Parainen Nauvo Nauvo Parainen KORPOO Kaarina KORPOO

SEUTUTIE 181 SEUTUTIE 181 Suunta Kemiö - Tarvasjoki Suunta Tarvasjoki - Kemiö KEMIÖ TARVASJOKI Sauvo PAIMIO PAIMIO Sauvo TARVASJOKI KEMIÖ

SEUTUTIE 183 SEUTUTIE 183 Suunta Perniö - Taalintehdas Suunta Taalintehdas - Perniö PERNIÖ TAALINTEHDAS Särkisalo Dragsfjärd KEMIÖ KEMIÖ Dragsfjärd PERNIÖ TAALINTEHDAS

SEUTUTIE 185 SEUTUTIE 185 Suunta Turku - Naantali Suunta Naantali - Turku TURKU NAANTALI NAANTALAI TURKU

SEUTUTIE 186 SEUTUTIE 186 Suunta Salo - Mustio Suunta Mustio - Salo SALO kt 51/ st 186 kt 52/ st 186 Karjalohja Muurla Kisko Kisko Muurla Karjalohja SALO INKOO

SEUTUTIE 189 SEUTUTIE 189 Suunta Naantali - Rymättylä Suunta Rymättylä - Naantali NAANTALI RYMÄTTYLÄ Merimasku Naantali RYMÄTTYLÄ TURKU

SEUTUTIE 190 SEUTUTIE 190 Suunta Kylmäkoski - Lempäälä Suunta Lempäälä - Kylmäkoski KYLMÄKOSKI LEMPÄÄLÄ Viiala Viiala Lempäälä Kylmäkoski TAMPERE TURKU

16 Liite 1 (17/25) VALTA-, KANTA- JA SEUTUTEIDEN VIITOITUSKOHDELUETTELO HTU/ VIITOITUKSEN TOIMINTALINJA 2006

VIITOITUSKOHDELUETTELO LIITE 1

SEUTUTIE 192 SEUTUTIE 192 Suunta Raisio - Kustavi Suunta Kustavi - Raisio RAISIO KUSTAVI vt 8/ st 192 Taivassalo Lemu Mietoinen Mietoinen Lemu Taivassalo Raisio KUSTAVI TURKU

SEUTUTIE 194 SEUTUTIE 194 Suunta Mietoinen - Lokalahti Suunta Lokalahti- Mietoinen MIETOINEN LOKALAHTI st 192/ st 194 Vehmaa Vehmaa Mietoinen Lokalahti TURKU UUSIKAUPUNKI

SEUTUTIE 196 SEUTUTIE 196 Suunta Pyhäranta - Taivassalo Suunta Taivassalo - Pyhäranta vt 8/ st 186 TAIVASSALO PYHÄRANTA st 192/ st 196 Pyhämaa Lokalahti UUSIKAUPUNKI UUSIKAUPUNKI Lokalahti Pyhämaa TAIVASSALO PYHÄRANTA RAUMA, TURKU

SEUTUTIE 203 SEUTUTIE 203 Suunta Turku - lentoasema Suunta lentoasema - Turku TURKU LENTOASEMA LENTOASEMA TURKU

SEUTUTIE 204 SEUTUTIE 204 Suunta Lieto as - Eura Suunta Eura – Lieto as LIETO AS EURA vt 9/ st 204 vt 12/ st 204 Yläne Säkylä Säkylä Yläne EURA Lieto as TURKU

SEUTUTIE 209 SEUTUTIE 209 Suunta Panelia - Kuikainen Suunta Kiukainen - Panelia PANELIA KIUKAINEN KIUKAINEN PANELIA

SEUTUTIE 210 SEUTUTIE 210 Suunta Hinnerjoki - Loimaa Suunta Loimaa - Hinnerjoki HINNERJOKI LOIMAA kt 43/ st 210 st 210/ st 213 Honkilahti Oripää YLÄNE YLÄNE Oripää Honkilahti LOIMAA HINNERJOKI

17 VALTA-, KANTA- JA SEUTUTEIDEN VIITOITUSKOHDELUETTELO Liite 1 (18/25) HTU/ VIITOITUKSEN TOIMINTALINJA 2006

VIITOITUSKOHDELUETTELO LIITE 1

SEUTUTIE 212 SEUTUTIE 212 Suunta Huittinen – Säkylä Suunta Säkylä - Huittinen HUITTINEN SÄKYLÄ kt 41/st 212 st 204/ st 212 SÄKYLÄ HUITTINEN

SEUTUTIE 213 SEUTUTIE 213 Suunta Ypäjä - Säkylä Suunta Säkylä - Ypäjä vt 10/ st 213 SÄKYLÄ Ypäjä st 204/ st 213 LOIMAA Huovinrinne Alastaro Virttaa Virttaa Alastaro SÄKYLÄ LOIMAA Ypäjä FORSSA

SEUTUTIE 222 SEUTUTIE 222 Suunta Turku - Aura Suunta Aura – Turku TURKU AURA kt 40 / st 222 Lieto AURA TURKU

SEUTUTIE 224 SEUTUTIE 224 Suunta Halikko - Aura Suunta Aura - Halikko HALIKKO AURA st 110/ st 224 vt 9/st 224 Marttila Tarvasjoki Tarvasjoki Marttila AURA Halikko SALO

SEUTUTIE 230 SEUTUTIE 230 Suunta Huittinen - Urjala Suunta Urjala – Huittinen HUITTINEN URJALA PUNKALAIDUN PUNKALAIDUN URJALA HUITTINEN

SEUTUTIE 231 SEUTUTIE 231 Suunta Kanteenmaa - Alastaro Suunta Alastaro - Kanteenmaa KANTEENMAA ALASTARO vt 2/ st 231 st 213/st 231 ALASTARO PUNKALAIDUN

SEUTUTIE 232 SEUTUTIE 232 Suunta Punkalaidun - Humppila Suunta Humppila - Punkalaidun PUNKALAIDUN HUMPPILA HUMPPILA vt 2/ st 232 PUNKALAIDUN

18 Liite 1 (19/25) VALTA-, KANTA- JA SEUTUTEIDEN VIITOITUSKOHDELUETTELO HTU/ VIITOITUKSEN TOIMINTALINJA 2006

VIITOITUSKOHDELUETTELO LIITE 1

SEUTUTIE 249 SEUTUTIE 249 Suunta Äetsä – Hämeenkyrö Suunta Hämeenkyrö - Äetsä vt 12/ st 249 HÄMEENKYRÖ ÄETSÄ Mouhijärvi VAMMALA VAMMALA Mouhijärvi ÄETSÄ HÄMEENKYRÖ

SEUTUTIE 252 SEUTUTIE 252 Suunta Vammala - Punkalaidun Suunta Punkalaidun - Vammala VAMMALA PUNKALAIDUN vt 12/ st 252 VAMMALA PUNKALAIDUN

SEUTUTIE 257 SEUTUTIE 257 Suunta Kullaa - Lavia Suunta Lavia – Kullaa KULLAA LAVIA vt 11/ st 257 kt 44/ st 257 LAVIA KULLAA

SEUTUTIE 259 SEUTUTIE 259 Suunta Mouhijärvi - Lavia Suunta Lavia - Mouhijärvi MOUHIJÄRVI LAVIA Suodenniemi SUODENNIEMI LAVIA MOUHIJÄRVI

SEUTUTIE 261 SEUTUTIE 261 Suunta Ikaalinen – Kankaanpää Suunta Kankaanpää - Ikaalinen IKAALINEN KANKAANPÄÄ vt 3/ st 261 vt 23/ st 261 Jämijärvi Niinisalo Niinisalo Jämijärvi KANKAANPÄÄ IKAALINEN

SEUTUTIE 269 SEUTUTIE 269 Suunta Mäntyluoto - Reposaari Suunta Reposaari – Mäntyluoto MÄNTYLUOTO 2 1 REPOSAARI vt2/ st 269 MÄNTYLUOTO Tahkoluoto REPOSAARI

1 Vaasa (vt 8) viitoitetaan kaukokohteena seututien 269 suuntaan. 2 Pori (vt2) viitoitetaan kaukokohteena seututien 269 suuntaan.

19 VALTA-, KANTA- JA SEUTUTEIDEN VIITOITUSKOHDELUETTELO Liite 1 (20/25) HTU/ VIITOITUKSEN TOIMINTALINJA 2006

VIITOITUSKOHDELUETTELO LIITE 1

SEUTUTIE 270 SEUTUTIE 270 Suunta Merikarvia - Kankaanpää Suunta Kankaanpää - Merikarvia MERIKARVIA ALA-HONKAJOKI st 270/mt 26801 kt 44/ st 270 SIIKAINEN Siikainen KANKAANPÄÄ MERIKARVIA

1 Pori (vt 8) viitoitetaan seututien suuntaan välillä mt 2680 – vt 8.

SEUTUTIE 272 SEUTUTIE 272 Suunta Lampaluoto - Poikeljärvi Suunta Poikeljärvi - Lampaluoto LAMPALUOTO POIKELJÄRVI st 269/ st 272 vt 8/st 272 Ahlainen Ahlainen VAASA MERI-PORI

SEUTUTIE 273 SEUTUTIE 273 Suunta Kankaanpää – Jalasjärvi Suunta Jalasjärvi - Kankaanpää KANKAANPÄÄ JALASJÄRVI st 261/ st 273 vt 3/ st 273 KARVIA KARVIA JALASJÄRVI KANKAANPÄÄ

SEUTUTIE 274 SEUTUTIE 274 Suunta Parkano - Karvia Suunta Karvia - Parkano PARKANO KARVIA vt 3/ st 274 PARKANO KARVIA

SEUTUTIE 276 SEUTUTIE 276 Suunta Hämeenkyrö - Tevaniemi Suunta Tevaniemi - Hämeenkyrö HÄMEENKYRÖ TEVANIEMI VILJAKKALA Luhalahti Luhalahti VILJAKKALA PARKANO HÄMEENKYRÖ

SEUTUTIE 280 SEUTUTIE 280 Suunta Somero – Koisjärvi Suunta Koisjärvi - Somero SOMERO KOISJÄRVI kt 52/ st 280 vt 1/ st 280 Somerniemi Somerniemi HELSINKI SOMERO

SEUTUTIE 282 SEUTUTIE 282 Suunta Somero - Forssa Suunta Forssa - Somero SOMERO FORSSA vt 2/ st 282 kt 52/ st 282 Torro Torro FORSSA SOMERO

20 Liite 1 (21/25) VALTA-, KANTA- JA SEUTUTEIDEN VIITOITUSKOHDELUETTELO HTU/ VIITOITUKSEN TOIMINTALINJA 2006

VIITOITUSKOHDELUETTELO LIITE 1

SEUTUTIE 283 SEUTUTIE 283 Suunta Perähuhta - Saviniemi Suunta Saviniemi - Perähuhta PERÄHUHTA SAVINIEMI Teuro Teuro URJALA LOPPI

SEUTUTIE 284 SEUTUTIE 284 Suunta Forssa - Urjala Suunta Urjala - Forssa FORSSA URJALA Koijärvi Koijärvi URJALA FORSSA

SEUTUTIE 290 SEUTUTIE 290 Suunta Hyvinkää - Hämeenlinna Suunta Hämeenlinna - Hyvinkää HYVINKÄÄ HÄMEENLINNA Hikiä Janakkala Ryttylä Ryttylä Janakkala Hikiä HÄMEENLINNA HYVINKÄÄ

SEUTUTIE 292 SEUTUTIE 292 Suunta Janakkala - Lammi Suunta Lammi - Janakkala vt 3/st 292 LAMMI JANAKKALA JANAKKALA LAMMI TRE/HKI?

SEUTUTIE 295 kts. St 164

SEUTUTIE 296 SEUTUTIE 296 Suunta Hollola - Renkomäki Suunta Renkomäki - Hollola HOLLOLA RENKOMÄKI ORIMATTILA HOLLOLA HELSINKI TAMPERE

21 VALTA-, KANTA- JA SEUTUTEIDEN VIITOITUSKOHDELUETTELO Liite 1 (22/25) HTU/ VIITOITUKSEN TOIMINTALINJA 2006

VIITOITUSKOHDELUETTELO LIITE 1

SEUTUTIE 301 SEUTUTIE 301 Suunta Vammala - Lempäälä Suunta Lempäälä - Vammala VAMMALA LEMPÄÄLÄ vt 12/ st 301 st 190/ st 301 Vesilahti Vesilahti LEMPÄÄLÄ VAMMALA

SEUTUTIE 303 SEUTUTIE 303 Suunta Uittamo - Viiala Suunta Viiala - Uittamo st 130/ st 303 VIIALA TOIJALA TOIJALA VIIALA VALKEAKOSKI

SEUTUTIE 304 Suunta Konho – Valkeakoski SEUTUTIE 304 KONHO Suunta Valkeakoski - Konho VALKEAKOSKI vt 3/ st 304 TOIJALA VALKEAKOSKI

SEUTUTIE 305 SEUTUTIE 305 Suunta Hauho - Eteläinen Suunta Eteläinen - Hauho HAUHO vt 10/ st 305 HÄMEENLINNA HAUHO

SEUTUTIE 307 SEUTUTIE 307 Suunta Valkeakoski – Pälkäne Suunta Pälkäne - Valkeakoski VALKEAKOSKI PÄLKÄNE st 304/ st 307 vt 12/ st 307 PÄLKÄNE VALKEAKOSKI

SEUTUTIE 308 Suunta Pirkkala - lentoasema SEUTUTIE 308 PIRKKALA Suunta lentoasema - Pirkkala vt 3/ st 308 LENTOASEMA LENTOASEMA PIRKKALA

SEUTUTIE 309 Suunta Sääksjärvi - Hervanta SEUTUTIE 309 SÄÄKSJÄRVI Suunta Hervanta - Sääksjärvi st 130/ st 309 HERVANTA HERVANTA SÄÄKSJÄRVI

SEUTUTIE 310 SEUTUTIE 310 Suunta Valkeakoski - Kangasala Suunta Kangasala - Valkeakoski VALKEAKOSKI KANGASALA st 304/ st 310 st 310/ st 339 KANGASALA VALKEAKOSKI

22 Liite 1 (23/25) VALTA-, KANTA- JA SEUTUTEIDEN VIITOITUSKOHDELUETTELO HTU/ VIITOITUKSEN TOIMINTALINJA 2006

VIITOITUSKOHDELUETTELO LIITE 1

SEUTUTIE 312 SEUTUTIE 312 Suunta Lahti - Nastola Suunta Nastola - Lahti LAHTI NASTOLA NASTOLA LAHTI

SEUTUTIE 313 SEUTUTIE 313 Suunta Asikkala- Vierumäki Suunta Vierumäki - Asikkala ASIKKALA (VÄÄKSY) VIERUMÄKI Vesivehmaa Vesivehmaa VIERUMÄKI ASIKKALA (VÄÄKSY)

SEUTUTIE 314 SEUTUTIE 314 Suunta Asikkala - Sysmä Suunta Sysmä - Asikkala ASIKKALA (VÄÄKSY) SYSMÄ Pulkkilanharju Virtaa SYSMÄ Pulkkilanharju ASIKKALA (VÄÄKSY)

SEUTUTIE 317 SEUTUTIE 317 Suunta Lammi - Asikkala Suunta Asikkala - Lammi LAMMI ASIKKALA ASIKKALA vt 24/ st 317 LAMMI

SEUTUTIE 322 SEUTUTIE 322 Suunta Pälkäne - Pohja Suunta Pohja - Pälkäne PÄLKÄNE POHJA vt 12/ st 322 st 322/ st 325 Aitoo LUOPIOINEN LUOPIOINEN Aitoo KUHMALAHTI PÄLKÄNE

SEUTUTIE 325 SEUTUTIE 325 Suunta Kangasala – Kuhmoinen Suunta Kuhmoinen - Kangasala KANGASALA KUHMOINEN kt 58/st 325 vt 24/ st 325 Sahalahti Kuhmalahti Kuhmalahti Sahalahti KUHMOINEN Kangasala TAMPERE

SEUTUTIE 332 SEUTUTIE 332 Suunta Parkano – Kuru Suunta Kuru - Parkano PARKANO KURU KURU PARKANO

SEUTUTIE 337 SEUTUTIE 337 Suunta Kuru – Ruovesi Suunta Ruovesi - Kuru KURU RUOVESI RUOVESI KURU

23 VALTA-, KANTA- JA SEUTUTEIDEN VIITOITUSKOHDELUETTELO Liite 1 (24/25) HTU/ VIITOITUKSEN TOIMINTALINJA 2006

VIITOITUSKOHDELUETTELO LIITE 1

SEUTUTIE 338 SEUTUTIE 338 Suunta Aitovuori - Jäminkipohja Suunta Jäminkipohja – Aitovuori vt 9/ st 338 kt 66/ st 338 Aitolahti Terälahti TEISKO TAMPERE RUOVESI

SEUTUTIE 339 SEUTUTIE 339 Suunta Tampere – Kangasala Suunta Kangasala - Tampere TAMPERE KANGASALA vt 9/ st 339 SUORAMA Suorama TAMPERE KANGASALA

SEUTUTIE 343 SEUTUTIE 343 Suunta Längelmäki – Mänttä Suunta Mänttä - Längelmäki LÄNGELMÄKI MÄNTTÄ vt 9/ st 343 kt 56/ st 343 Halli Halli MÄNTTÄ LÄNGELMÄKI

SEUTUTIE 344 SEUTUTIE 344 Suunta Ruhala – Vilppula Suunta Vilppula - Ruhala kt 66/ st 344 st 344/ st 348 VILPPULA RUOVESI

SEUTUTIE 346 SEUTUTIE 346 Suunta Vilppula – Kotala Suunta Kotala - Vilppula VILPPULA KOTALA st 346/ st 348 vt 23/ st 346 Pohjaslahti Pohjaslahti VIRRAT VILPPULA

SEUTUTIE 347 SEUTUTIE 347 Suunta Vilppula – Mänttä Suunta Mänttä - Vilppula VILPPULA MÄNTTÄ MÄNTTÄ VILPPULA

SEUTUTIE 348 SEUTUTIE 348 Suunta Vilppula – Keuruu Suunta Keuruu - Vilppula MÄNTTÄ KEURUU VILPPULA VILPPULA

SEUTUTIE 363 SEUTUTIE 363 Suunta Vierumäki - Jaala Suunta Jaala - Vierumäki VIERUMÄKI JAALA JAALA VIERUMÄKI

24 Liite 1 (25/25) VALTA-, KANTA- JA SEUTUTEIDEN VIITOITUSKOHDELUETTELO HTU/ VIITOITUKSEN TOIMINTALINJA 2006

VIITOITUSKOHDELUETTELO LIITE 1

SEUTUTIE 410 SEUTUTIE 410 Suunta Sysmä- Kalho Suunta Kalho - Sysmä SYSMÄ KALHO st 410/st 4131 Nuoramoinen Nuoramoinen SYSMÄ HEINOLA

1 Asikkala (st 314) viitoitetaan välillä st 413 – st 314 seututien 410 suuntaan.

SEUTUTIE 413 SEUTUTIE 413 Suunta Sysmä - Hartola Suunta Hartola - Sysmä SYSMÄ HARTOLA HARTOLA SYSMÄ

SEUTUTIE 423 SEUTUTIE 423 Suunta Hartola - Pertunmaa Suunta Pertunmaa - Hartola HARTOLA PERTUNMAA PERTUNMAA HARTOLA

SEUTUTIE 612 SEUTUTIE 612 Suunta Sysmä - Tammijärvi Suunta Tammijärvi - Sysmä SYSMÄ TAMMIJÄRVI LUHANKA LUHANKA JOUTSA SYSMÄ SEUTUTIE 661 Suunta Merikarvia - Kauhajoki SEUTUTIE 661 MERIKARVIA Suunta Kauhajoki - Merikarvia PÄNTÄNE vt 8/ st 661 ISOJOKI Isojoki MERIKARVIA KAUHAJOKI

SEUTUTIE 664 SEUTUTIE 664 Suunta Honkajoki – Kristiinankaupunki Suunta Kristiinankaupunki - Honkajoki HONKAJOKI KRISTIINANKAUPUNKI kt 44/ st 664 vt 8/ st 664 Isojoki ISOJOKI KRISTIINANKAUPUNKI HONKAJOKI

SEUTUTIE 694 Suunta Kurjenkylä - Seinäjoki SEUTUTIE 694 KURJENKYLÄ Suunta Seinäjoki - Kurjenkylä PERÄSEINÄJOKI vt 23/st 694 VIRRAT PERÄSEINÄJOKI

25 KAKSIKIELISET KUNNAT HTU-ALUEELLA Liite 2 (1/1)

1. Kaksikieliset kunnat, joissa enemmistökieli on suomi

Espoo – Esbo Myrskylä – Mörskom Hanko – Hangö Pohja – Pojo Helsinki – Helsingfors Porvoo – Borgå Vantaa – Vanda Ruotsinpyhtää – Strömfors Kauniainen – Grankulla Sipoo – Sibbo Kirkkonummi – Kyrkslätt Siuntio – Sjundeå Lapinjärvi – Lappträsk Särkisalo – Finby Loviisa – Lovisa Turku – Åbo Lohja – Lojo

2. Kaksikieliset kunnat, joissa enemmistökieli on ruotsi:

Dragsfjärd Liljendal Houtskär – Houtskari Nagu – Nauvo Ingå – Inkoo Pargas – Parainen Iniö Pernå – Pernaja Karis – Karjaa Ekenäs – Tammisaari Kimito – Kemiö Västanfjärd Korpo – Korppoo

3. Yksikielisiä suomenkielisiä kuntia, joille on vahvistettu ruotsinkielinen nimi:

Artjärvi – Artsjö Rymättylä – Rimito Askainen – Villnäs Sauvo – Sagu Eurajoki – Euraåminne Taivassalo – Tövsala Hyvinkää – Hyvinge Tampere – Tammerfors Hämeenkyrö – Tavastkyro Tuusula – Tusby Hämeenlinna – Tavastehus Ulvila – Ulvsby Ikaalinen – Ikalis Uusikaupunki – Nystad Jokioinen – Jockis Vihti – Vichtis Järvenpää – Träskända Virrat – Virdois Kaarina – S:t Karins Karjalohja – Karislojo Karkkila – Högfors Kerava – Kervo Kokemäki – Kumo Kustavi – Gustavs Köyliö – Kjulo Lahti – Lahtis Lieto – Lundo Merikarvia – Sastmola Naantali – Nådendal Noormarkku – Norrmark Nousiainen – Nousis Paimio – Pemar Perniö – Bjärnå Piikkiö – Pikis Pirkkala – Birkala Pomarkku – Påmark Pori – Björneborg Pornainen – Borgnäs Raisio – Reso Rauma – Raumo Liite 3 (1/7) ERITASOLIITTYMIEN NUMEROINTIPERIAATTEITA PÄÄTEIDEN RISTEÄMIS- JA HAARAUTUMISKOHDISSA

Tiepiirit 1 (2)

17.9.2004 794/2000/20/33

Eritasoliittymien numerointiperiaatteita pääteiden risteämis- ja haarautumiskohdissa

Eritasoliittymien numerointiperiaatteiden määrittely pääteiden risteämis- ja haarautumiskohdissa tuli ajankohtaiseksi, kun Savo-Karjalan tiepiiri pyysi Tiehallinnon keskushallintoa ottamaan kantaa valtatien 5 eritasoliittymien numerointiin.

Eritasoliittymien numerointiperiaatteet on määritelty oheisessa liite- muistiossa. Siinä on käyty läpi eritasoliittymien numeroinnin nykytilanne ja lähitulevaisuuden tarpeet ja näiden perusteella on määritelty yleisohjeet numerointiperiaatteista ja numeroinnin soveltamiskohteista. Samal- la on perusteltu näiden periaatteiden pohjalta valtatiellä 5 noudatettava numerointikäytäntö.

Eritasoliittymien numerointia sovelletaan vain moottoriteillä ja muilla eritasoliittymin varustetuilla tiejaksoilla. Tässä vaiheessa numerointia ei käytetä teillä, joilla on tasoliittymiä.

Tämä ohjeistus on voimassa toistaiseksi ja täsmentyy viitoitusohjeiston laajemman uudistumisen myötä. Lisätietoja antaa tarvittaessa Tuomas Österman, puh. 02 04 22 2589.

Apulaisjohtaja Pauli Velhonoja

LIITTEET Liitemuistio 15.9.2004

Keskushallinto Opastinsilta 12 A Puhelin Telefaksi Sähköposti www.tiehallinto.fi PL 33 0204 22 11 0204 22 2202 [email protected] 00521 HELSINKI [email protected] ERITASOLIITTYMIEN NUMEROINTIPERIAATTEITA PÄÄTEIDEN Liite 3 (2/7) RISTEÄMIS- JA HAARAUTUMISKOHDISSA

2 (2) 2 (2)

17.9.200417.9.2004 794/2000/20/33794/2000/20/33

TIEDOKSITIEDOKSI TP / lt TP / lt Anna-LiisaAnna-Liisa Tarvainen Tarvainen / LVM / LVM Teuvo TeuvoKela / KhKela / Kh Pauli VelhonojaPauli Velhonoja / Kh / Kh Kari HiltunenKari Hiltunen / Kh / Kh Mikko KarhunenMikko Karhunen / Kh / Kh Per-OlofPer-Olof Linsén Linsén / Kh / Kh TuomasTuomas Österman Österman / Kh / Kh HannuHannu Nurmi Nurmi/ Sk / Sk Raimo RaimoKaikkonen Kaikkonen / Sk / Sk Petteri PetteriPortaankorva Portaankorva / KaS / KaS Pertti AsikainenPertti Asikainen / KaS / KaS Heikki HeikkiIkonen Ikonen / H / H Kari Keski-LuopaKari Keski-Luopa / KeS / KeS Liite 3 (3/7) ERITASOLIITTYMIEN NUMEROINTIPERIAATTEITA PÄÄTEIDEN RISTEÄMIS- JA HAARAUTUMISKOHDISSA

LIITEMUISTIO 1 (5)

15.9.2004

Eritasoliittymien numerointiperiaatteita pääteiden risteämis- ja haarautumiskohdissa

1 Taustaa

Eritasoliittymiennumeroinnin toteuttamisesta päätettiin Tiehallinnon joh- toryhmässä vuonna 2000, jolloin numeroinnin päätettiin seuraavan Suomen alueella olevia Eurooppa-teitä. Numerointiperiaatteeksi hyväk- syttiin juokseva numerointi.

Liikenne- ja viestintäministeriö myönsi kokeiluluvan eritasoliittymätun- nuksen käytölle toukokuussa 2001.

Numeroinnin myötä erillisten eritasoliittymien nimeämisestä luovutaan opastusmerkeissä ja tarvittaessa aiempi eritasoliittymän nimi siirretään opastusmerkeissä viitoituskohteeksi.

Numeroinnin toteuttaminen Suomen moottoriteillä aloitettiin vuonna 2001, jolloin määriteltiin numeroinnit teille E12/Vt3 (Helsinki-Tampere), E18/vt1,kt50,vt7 (Turku-Vaalimaa) ja E75/vt4 (Helsinki-Lusi). Lisäksi päätettiin, että E63/vt9:llä numerointi alkaa Turusta.

Moottori- ja moottoriliikenneteiden lisäksi numerointia on mahdollista käyttää myös muilla moottoriväylän omaisilla eritasoliittymin varustetuilla väylillä, kuten pääkaupunkiseudun kehäteillä.

Autoilijoille tiedottaminen keliolosuhteista ja liikenteen häiriötilanteista autoradion kautta on lisääntymässä. Tämän johdosta on sanoman pai- kantaminen niin viestin kuin autoilijankin kannalta tärkeää. Eritasoliitty- mien numerointi helpottaa osaltaan viestin ymmärrettävyyttä ja paikan- tamista. Lisäksi lopullisessa tilanteessa, jossa eritasoliittymien numerot ovat maastossa ja tiekartastot niiden mukaisesti ajan tasalla, suunnis- taminen moottoriväylillä helpottuu.

Keskushallinto Opastinsilta 12 A Puhelin Telefaksi Sähköposti www.tiehallinto.fi PL 33 020 422 2589 020 422 2312 [email protected] 00521 HELSINKI 040 584 1118 [email protected] ERITASOLIITTYMIEN NUMEROINTIPERIAATTEITA PÄÄTEIDEN Liite 3 (4/7) RISTEÄMIS- JA HAARAUTUMISKOHDISSA

MUISTIO 2 (5)

15.9.2004

2 Numeroinnin tilanne ja laajentumistarpeet

Tällä hetkellä eritasoliittymien numerointi on toteutettu valtatiellä 3 Hel- sinki-Tampere, valtatiellä 4 Helsinki-Lusi ja useilla E18:n moottoritie- osuuksilla. Lisäksi Oulun seudulla E75/vt4 on numeroitu etelästä pohjoiseen aloittaen uudestaan eritasoliittymän numerosta 1.

Eritasoliittymien numeroinnin jatkaminen on ajankohtaista valtatiellä 5, jolle on Kuopion kohdalla useita eritasoliittymiä sisältävän moottoritiejakson lisäksi rakentumassa useampia eritasoliittymin varustettuja tiejaksoja.

Viitostien lisäksi on toivottu, että haarautuvien ja risteävien teiden numerointiperiaatteet olisi yleisemminkin ratkaistava ajoissa. Suomen tieverkolla yhtenäisen moottoritieverkoston ongelmat eivät ole näköpiiris- sä olevan tulevaisuuden asioita, mutta toisistaan haarautuvia ja risteä- viä moottoriväyläosuuksia on kuitenkin jo olemassa ja näköpiirissä.

Uusien tietyyppien yleistyessä ja valtatieverkon parantuessa siten, että yksityisteiden ja tonttiliittymien esiintyminen on minimoitu, numeroinnin ulottamista myös tällaisille tiejaksoille on toivottu. Nykyinen eritasoliit- tymän numeron tunnus jouduttaisiin tällöin kuitenkin muotoilemaan uu- delleen.

Tampereella E12/vt3 jatkuu osana läntistä kehätietä ja risteää valtateiden 11 ja 12 kanssa. E63/vt9 saapuu Tampereelle samaa reittiä, mutta jatkuu itäisen kehätien kautta ja risteää valtatien 12 kanssa. Tässä tilanteessa yhtenäisen numeroinnin toteuttaminen Tampereen kehätien suunnassa ei liene mahdollista.

Jyväskylän seudulla E75/vt4 saapuu idästä Vaajakosken suunnasta ja jatkuu pohjoiseen, kun taas E63/vt9 saapuu lounaasta ja jatkuu itään Vaajakosken suuntaan päällekkäin mutta vastakkaissuuntaan nelostien kanssa. Lisäksi valtatiet 18 ja 23 risteävät vt 9:n kanssa. Tässä tilanteessa eurooppateiden numerointi kulkisi vastakkaisiin suuntiin, jolloin käytännössä toisen näistä teistä tulee määrätä numeroinnin pääsuunta.

3 Risteämis- ja haarautumiskohtien numerointiperiaatteet

Suomessa pääteiden keskinäisetkin eritasoliittymät numeroidaan eli kaikille haarautumille annetaan oma numero. Toisin kuin esimerkiksi Hollannissa ja Tanskassa, mutta vastaavasti kuin Ruotsissa, myös moottoriväylien keskinäiset haarautumat numeroidaan. Pääteiden kes- kinäisissä risteämiskohdissa samalla eritasoliittymällä voi olla eri numero eri teiden suunnasta. Näiltä osin ei ole tarvetta edes pyrkiä yhtenäis- tämään liittymien numerointia. Kuitenkin on syytä varmistaa, ettei näis- Liite 3 (5/7) ERITASOLIITTYMIEN NUMEROINTIPERIAATTEITA PÄÄTEIDEN RISTEÄMIS- JA HAARAUTUMISKOHDISSA

MUISTIO 3 (5)

15.9.2004

sä tapauksissa käytetä risteävissä suunnissa eri numeroita, jotka ovat niin lähellä toisiaan, että siitä syntyy sekaannuksen vaara.

Päällekkäisten tiejaksojen päättyessä tai uuden päätien haarautuessa toisesta päätiestä numeroinnissa tulee olla yhtenäinen logiikka. Tans- kassa vastaavissa tilanteissa jatketaan yleensä samalla numerolla molempien teiden suuntaan, mutta tällöin päädytään siihen, että kaksi samannumeroista liittymää sijaitsee hyvinkin lähellä toisiaan.

Jotta saman liittymänumeron esiintyminen lähekkäin voidaan estää, pi- tää haarautuvan tien suuntaan jättää vähintään muutaman liittymänu- meron epäjatkuvuus tai aloittaa numerointi kokonaan omalla nume- rosarjallaan. Yleensä toimiva tapa on hypätä numerosarjassa seuraavan kymmenluvun alkuun (esim. 26 -> 31). Tärkeää on, että tällaisissa tilanteissa pyritään pitämään numeroinnin kasvusuunta samana.

Suomessa pisimmät yhtenäiset moottoriväyläjaksot ovat jatkossakin niillä Eurooppa-teillä, joilla numerointia on jo toteutettu. Muilla teillä numerointiin jää käytännössä epäjatkuvuuskohtia joka tapauksessa, vaikka numerointi olisi periaatteessa jatkuva. Tästä johtuen yhtenäi- simmät moottoriväylät kuten E18, E12 ja E75 dominoivat numeroinnin osalta päällekkäisillä ja haarautuvilla tieosilla. Ne määräävät myös numeroinnin kasvusuunnan tilanteissa, joissa kaksi valtatietä on päällek- käisenä tiejaksona vastakkaisiin suuntiin.

Niiden teiden osalta, joilla numerointijaksoissa on pitkiä epäjatkuvuus- kohtia myös pitemmällä aikavälillä, pitää harkita yhtenäisen numeroinnin tarvetta koko tien osuudella. Eritasoliittymien numerosarjojen kas- vattamista liian suuriksi pitää myös välttää. Eritasoliittymien numeroiden pitäisi pysyä kaksinumeroisina ainakin muilla kuin em. tärkeimmillä eurooppateillä. Numeroimattoman jakson pituutta tärkeämpi seikka on jakson suunnitelmatilanne. Jos näköpiirissä on parannushankkeita, jotka johtavat yhtenäisesti numeroitavaan eritasoliittymien sarjaan, pitkäl- läkin tiejaksolla kannattaa varautua valmiiksi tulevaan tilanteeseen numeroinnissa.

4 Eritasoliittymien numerointiperiaate valtatiellä 5

Savo-Karjalan tiepiiri on laatinut yleisselvityksen valtatien 5 eritasoliittymien numerointiperiaatteista. Tiehallinnon keskushallinto katsoo, että selvityksessä valittu toteuttamisvaihtoehto, jossa viitostien eritasoliittymien numerointi alkaa Lusin jälkeen ykkösestä, on oikea seuraavin pe- rustein: ERITASOLIITTYMIEN NUMEROINTIPERIAATTEITA PÄÄTEIDEN Liite 3 (6/7) RISTEÄMIS- JA HAARAUTUMISKOHDISSA

MUISTIO 4 (5)

15.9.2004

– Eritasoliittymien numeroinnin on jatkuttava ensisijaisesti Eurooppa- teiden mukaan. E75 jatkuu valtatietä 4 seuraten Jyväskylän suuntaan, vaikka liikenteellisesti kyseinen suunta on nykyisin järjestelyin alistei- nen. – Valtatie 5 alkaa tierekisterissä Lusista ja E63 liittyy siihen Vehmas- mäessä Kuopion eteläpuolella seuraten valtatietä 5 Sodankylään. – Päädyttäessä tilanteeseen, jossa numerointi jatkuu molempien teiden suuntaan, saman eritasoliittymän numeron lähekkäistä esiintymistä on syytä välttää. – Näillä perusteilla eritasoliittymän numerointi Lusista viitostien suuntaan voisi joko hypätä muutaman numeron eteenpäin tai alkaa uudestaan ykkösestä. Koska yli sadan nousevat eritasoliittymien numerot ei- vät ole toivottavia varsinkaan epäjatkuvuuskohtia sisältävillä numeroin- tijaksoilla, ykkösestä aloittaminen johtaa järkevämpiin numerosarjoihin viitostien numeroitavaksi suunnitellulla alueella.

5 Eritasoliittymien numerointiperiaatteet teiden haarautumiskohdissa

MUISTIO 5 (5)

15.9.2004

suuntaan, mutta joudutaan Jyväskylän alueella sovittamaan vastakkaissuuntaan kulkevaan E75/vt4:ään. – Yksittäisiä eritasoliittymiä ei koskaan numeroida, vaan numerointi edellyttää useampaa peräkkäistä eritasoliittymää tiejaksolla, missä ei ole muita liittymiä (esim. yleisten tai yksityisteiden tasoliittymiä tai tontti- liittymiä). Käytännössä on järkevää numeroida eritasoliittymiä vasta kun peräkkäisiä eritasoliittymiä on vähintään neljä.

6 Numeroinnin käyttökohteet

Eritasoliittymien numerointi on Euroopan maissa käytössä vain mootto- riteillä. Suomessa yhtenäisiä moottoritiejaksoja on tulevaisuudessakin rajallinen määrä, mistä johtuen eritasoliittymien numerointia voidaan käyttää myös pelkillä eritasoliittymillä varustetuilla sekaliikennetiejak- soilla. Numerointi edellyttää kuitenkin aina yhtenäistä eritasoliittymin varustettua tiejaksoa ja numeroidun tiejakson kaikki liittymät täytyy numeroida.

Uusien tietyyppien käyttöönotto on synnyttänyt ajatuksia ulottaa liittymien numerointi myös muille kuin eritasoliittymin varustetuille teille tie- tyillä ehdoilla. Tässä vaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista ulottaa numerointia lainkaan tiejaksoille, joissa on mukana tasoliittymiä. Pitem- mällä aikavälillä voidaan varautua numerointiin tiejaksoilla, joissa eritasoliittymien välissä on yksittäisiä kanavoituja kolmehaaraisia tasoliit- tymiä, mutta tällöin myös liittymänumeron esitystapaa joudutaan kehit- tämään nykyisestä. ERITASOLIITTYMIEN NUMEROINTIPERIAATTEITA PÄÄTEIDEN Liite 3 (6/7) RISTEÄMIS- JA HAARAUTUMISKOHDISSA

MUISTIO 4 (5)

15.9.2004

5 Eritasoliittymien numerointiperiaatteet teiden haarautumiskohdissa

– Peruslähtökohtana on, että eritasoliittymien numeroinnin osalta pitkä- jaksoisin Eurooppa-tie dominoi ja muut tiet sovitetaan numeroinniltaan näihin numerosarjoihin. Jos haarautuma on muiden valtateiden välinen, myös tällöin numeroinnin osalta pitkäjaksoisin valtatie dominoi. – Jos muut tekijät eivät vaikuta, numerointi alkaa yleensä rannikolla tai rajan lähellä sijaitsevalta isolta paikkakunnalta pois päin, etelästä pohjoiseen päin tai Eurooppa-tien etenemissuuntaan. – Eritasoliittymällä on aina sama numero saman tien molemmista tulo- suunnista. Sen sijaan risteävän tien suunnassa eritasoliittymällä on yleensä eri numero. Jos em. risteävällä tiellä ei ole omaa jatkuvaa eritasoliittymien numerosarjaa, numeroa ei esitetä sen suunnassa lainkaan. Risteävien suuntien eri numerot eivät saa olla liian lähellä toisiaan. – Vaikka eritasoliittymien numerosarjoissa pyritään jatkuvuuteen myös haarautuviin suuntiin, on tärkeää varmistaa, ettei samaa eritasoliitty- män numeroa käytetä toistensa läheisyydessä sijaitsevissa liittymissä. Tällöin haarautuvaan suuntaan suositellaan muutaman numeron hyp- päystä esimerkiksi seuraavan kymmenluvun alkuun. – Jos numeroitavalla tiellä on pitkähkö numeroimaton jakso tai tien val- mistuminen yhtenäisesti numeroituna on kaukana tulevaisuudessa, pit- kän numeroimattoman jakson jälkeen on suositeltavampaa aloittaa numerointi uudestaan ykkösestä kuin käyttää kolmenumeroisia eritasoliittymien numeroita. – Samaa tienumeroa seurattaessa numeroinnin kasvusuunta pitäisi aina pitää samana numeroidulla tiejaksolla. Pitkän numeroimattoman jakson jälkeen numeroinnin suunta voi muiden teiden numeroinnin so- vittamissyistä vaihtua. Näin joudutaan tekemään esim. valtatiellä E63/vt9, jonka numerointi alkaa Turusta ja jatkuu Tampereella samaan Liite 4 (1/1) TURUN TIEPIIRIN TOIMINTATAPAKAAVIO VIITOITUSASIOISSA 9.5.2007 Toteutus siirtyy siirtyy Toteutus rahoitus kunnes selvitetty Toteutus: - sisältyy hankkeen toteuttamisen urakkaan Muutokset ja nykytilanteeseen laajuus vaikutuksen tai viitoitusvastaava asiantuntijakonsultti VIITOITUS- PROJEKTIT Toteutus: Viitoitusvastaava vuosittaisella kunto- (ei viitoitusrahalla perusteella!) ERILLISET TIEHANKE- ERILLISET PROJEKTIT Viitoitussuunnitelman tarkistus Viitoitussuunnitelman tai viitoitusvastaava asiantuntijakonsultti Viitoituksen yleissuunnitelman yleissuunnitelman Viitoituksen päivitystarve Toteutus - urakkakilpailutus sisällytys (hoitourakka- vaiheessa kohtaiset vuosittaiset tai toteuttamisohjelmat) - (tiemestari) lisätyötilaus ALOITE vakioviitoituksesta Asian käsittely käsittely Asian tai viitoitusvastaava asiantuntijakonsultti Viitoituksen yleissuunnitelma 2005, vt, kt ja st Ei toimenpiteitä tai lupaa Toteutus - vastuulla luvanhakijan ALOITE palvelukohdeviitoituk- sesta Asian käsittely käsittely Asian ) (lupa-asiakirjat Palvelukohteiden käsittelee opasteluvat Tiehallinnon toimii joka Lupapalvelut, Tampereella T-piirin toimintatapakaavio T-piirinviitoitusasioissa/ LIITE toimintatapakaavio 4

Liite 5 VIATEK Tuomas Österman 24.5.2004

HELVI-PROJEKTI

YHTEENVETORAPORTTI 2002

Täydennetty kooste 05 / 2004 Ramboll Finland Oy

HELVI-projekti Liite 5 Yhteenvetoraportti 2002 SCC Viatek Oy

SISÄLLYS:

1 HELVI-työryhmä ...... 1 2 HELVI-projektin työvaiheet ...... 1 2.1 Pilottisuunnitelma ...... 1 2.2 Kehä I ja Kehä III...... 1 2.3 Säteittäiset pääväylät ...... 2 2.4 HELVI-liitännäissuunnitelmat ...... 2 2.5 HELVI-ylläpitosuunnitelmat ...... 2 3 Viitoitusperiaatteita ...... 2 3.1 Yleisiä viitoitusperiaatteita ...... 2 3.1.1 Tienumerotunnukset ...... 2 3.1.2 Muut tunnukset ja erillisviitoituksen reitit...... 4 3.1.3 Viittatyyppien käyttöperiaatteita ...... 7 3.1.4 Viitoitusvärit ...... 8 3.1.5 Kehäteiden liittymäetäisyystaulut...... 9 3.1.6 Viitoituksen erityiskysymyksiä...... 9 3.2 Väyläkohtaisia suunnitteluperiaatteita ...... 11 3.2.1 Kehä I ...... 11 3.2.2 Kehä III ...... 11 3.2.3 Säteittäiset pääväylät...... 11 4 Viitoituskohteet kehäteillä ...... 13 4.1 KEHÄ I (seututie 101)...... 13 4.1.1 Viitoituskohteet Kehä I:n pääsuuntaan ...... 13 4.1.2 Viitoituskohteet Kehä I:ltä säteittäisille pääväylille ja seututeille ...... 13 4.1.3 Viitoituskohteet Kehä I:ltä maankäyttöliittymissä ...... 14 4.1.3.1 Yleistä ...... 14 4.1.3.2 Keilaniementien liittymä ...... 14 4.1.3.3 Karhusaarentien liittymä...... 14 4.1.3.4 Tapiolantien liittymä ...... 14 4.1.3.5 Kalevalantien liittymä ...... 15 4.1.3.6 Turvesuontien liittymä ...... 15 4.1.3.7 Kurkijoentien liittymä ...... 15 4.1.3.8 Everstinkadun eritasoliittymä...... 15 4.1.3.9 Perkkaantien eritasoliittymä ...... 16 4.1.3.10 Mäkkylän puistotien liittymä...... 16 4.1.3.11 Vallikadun liittymä ...... 16 4.1.3.12 Kantelettarentien eritasoliittymä ...... 16 4.1.3.13 Kaarelantien eritasoliittymä ...... 17 4.1.3.14 Pakilantien eritasoliittymä...... 17 4.1.3.15 Pukinmäenkaaren eritasoliittymä ...... 17 4.1.3.16 Malminkaaren eritasoliittymä...... 17 4.1.3.17 Latokartanontien eritasoliittymä...... 18 4.1.3.18 Kivikonlaidan liittymä...... 18 4.1.3.19 Kontulantien liittymä ...... 18

Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri Espoon kaupunki, tekninen keskus Tiehallinto, Liikenteen palvelut Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto Vantaan kaupunki, tekninen toimiala HELVI-projekti Liite 5 Yhteenvetoraportti 2002 SCC Viatek Oy

4.1.3.20 Myllypuron liittymä...... 18 4.1.3.21 Turunlinnantien liittymä ...... 18 4.1.3.22 Itäkadun liittymä ...... 19 4.2 KEHÄ II (seututie 102)...... 19 4.2.1 Viitoituskohteet Kehä II:n pääsuuntaan ...... 19 4.2.2 Viitoituskohteet Kehä II:ltä säteittäisille pääväylille ja seututeille ...... 19 4.2.3 Viitoituskohteet Kehä II:lta maankäyttöliittymissä ...... 20 4.2.3.1 Yleistä ...... 20 4.2.3.2 Merituulentien eritasoliittymä...... 20 4.2.3.2 Mankkaanväylän eritasoliittymä ...... 20 4.2.3.3 Kauniaistentien eritasoliittymä...... 21 4.2.3.4 Karamalmin liittymä...... 21 4.3 KEHÄ III (Kantatie 50, E18)...... 21 4.3.1 Viitoituskohteet Kehä III:n pääsuuntaan ...... 21 4.3.2 Viitoituskohteet Kehä III:lta säteittäisille pääväylille ja seututeille ...... 22 4.3.3 Viitoituskohteet Kehä III:lta muille teille ja maankäyttöliittymissä...... 23 4.3.3.1 Yleistä ...... 23 4.3.3.2 Sundsbergintien liittymä ...... 23 4.3.3.3 Kauklahdenväylän (Yt 1130) liittymä ...... 23 4.3.3.4 Kauklahdentien liittymä ...... 23 4.3.3.5 Espoonväylän liittymä ...... 24 4.3.3.6 Kunnarlantien eritasoliittymä ...... 24 4.3.3.7 Järvenperänsillan eritasoliittymä ...... 24 4.3.3.8 Kulloonmäensillan eritasoliittymä ...... 24 4.3.3.9 Koskelonsillan eritasoliittymä ...... 25 4.3.3.10 Juvanmalmin eritasoliittymä ...... 25 4.3.3.11 Askistontien liittymä...... 25 4.3.3.12 Tavastkullantien liittymä ...... 25 4.3.3.13 Petikon eritasoliittymä ...... 25 4.3.3.14 Raappavuorentien eritasoliittymä ...... 26 4.3.3.15 Myllyniityntien eritasoliittymä...... 26 4.3.3.16 Tuupakan eritasoliittymä ...... 26 4.3.3.17 Kalliosolan eritasoliittymä...... 27 4.3.3.18 Pakkalantien eritasoliittymä...... 27 4.3.3.19 Koivuhaan eritasoliittymä ...... 27 4.3.3.20 Suutarilan eritasoliittymä ...... 27 4.3.3.21 Tikkuritien eritasoliittymä...... 28 4.3.3.22 Heidehofintien eritasoliittymä ...... 28 4.3.3.23 Vanhan Porvoontien eritasoliittymä...... 28 4.3.3.24 Hakunilatien eritasoliittymä...... 28 4.3.3.22 Fazerintien liittymä ...... 28 4.3.3.22 Östersundomintien liittymä...... 29 5 Viitoituskohteet säteittäisillä pääväylillä ja seututeillä ...... 29 5.1 LÄNSIVÄYLÄ (Kantatie 51)...... 29 5.1.1 Viitoituskohteet Länsiväylän pääsuuntaan...... 29 5.1.2 Viitoituskohteet Länsiväylältä kehäteille...... 30

5.1.3 Viitoituskohteet Länsiväylältä muille teille ja maankäyttöliittymissä ...... 31 5.1.3.1 Yleistä ...... 31 5.1.3.2 Porkkalankadun ja Mechelininkadun liittymä...... 31 5.1.3.3 Lemissaarentien eritasoliittymä...... 31 5.1.3.4 Katajaharjun eritasoliittymä ...... 31 5.1.3.5 Hanasaaren eritasoliittymä...... 31 5.1.3.6 Tapiolantien ja Etelätuulentien eritasoliittymä ...... 32 5.1.3.7 Niittysillan eritasoliittymä ...... 32 5.1.3.8 Merituulentien ja Matinkartanontien sekä Piispansillan eritasoliittymät ...... 32 5.1.3.9 Finnoontien eritasoliittymä...... 33 5.1.3.10 Martinsillan eritasoliittymä ...... 33 5.1.3.10 Yhdystien 1130 (Kauklahdenväylä) eritasoliittymä ...... 33 5.1.3.11 Vanhan Jorvaksentien ja Sundsbergintien liittymät ...... 33 5.1.3.12 Hirsalantien (yhdystie 11277) eritasoliittymä...... 34 5.2 TURUNVÄYLÄ (Valtatie 1)...... 34 5.2.1 Viitoituskohteet Turunväylän pääsuuntaan ...... 34 5.2.2 Viitoituskohteet Turunväylältä kehäteille...... 35 5.2.3 Viitoituskohteet Turunväylältä seututeille ja maankäyttöliittymissä ...... 35 5.2.3.1 Yleistä ...... 35 5.2.3.2 Huopalahdentien liittymä...... 35 5.2.3.3 Vermonsolmun eritasoliittymä ...... 36 5.2.3.4 Nihtisillan (seututie 114) eritasoliittymä ...... 36 5.2.3.5 Tuomarilan eritasoliittymä ...... 36 5.2.3.6 Espoontien eritasoliittymä ...... 36 5.2.3.7 Histan eritasoliittymä ...... 37 5.3 TURUNTIE (Seututie 110)...... 37 5.3.1 Viitoituskohteet Turuntien pääsuuntaan...... 37 5.3.2 Viitoituskohteet Turuntieltä kehäteille ...... 37 5.3.3 Viitoituskohteet Turuntieltä seututeille ja maankäyttöliittymissä...... 38 5.3.3.1 Yleistä ...... 38 5.3.3.2 Vihdintien kiertoliittymä ...... 38 5.3.3.3 Pajamäentien, Kaupintien, Konalantien, Vermonportin ja Mäkkylän puistotien liittymät...... 38 5.3.3.4 Lintuvaarantien ja Ratsukadun liittymät...... 39 5.3.3.5 Vanhan maantien ja Kilonkartanontien liittymät...... 39 5.3.3.6 Kuninkaistenportin ja Rastaalantien liittymä...... 39 5.3.3.7 Lähderannantien liittymä ...... 40 5.3.3.8 Viherlaaksontien ja Helsingintien liittymä ...... 40 5.3.3.9 Lippajärventien liittymä...... 40 5.3.3.10 Karvasmäentien liittymä ...... 40 5.3.3.11 Kuninkaantien liittymä ...... 41 5.3.3.12 Gumbölentien (yt 11357) ja Nuuksiontien (yt 11307) liittymät ...... 41 5.3.3.13 Ämmässuon, Kolmperäntien, Siikajärventien (yt 11303) ja Kolmirannantien (yt 11289) liittymät...... 41 5.4 VIHDINTIE (Seututie 120) ...... 41 5.4.1 Viitoituskohteet Vihdintien pääsuuntaan ...... 41

5.4.2 Viitoituskohteet Vihdintieltä kehäteille...... 42 5.4.3 Viitoituskohteet Vihdintien maankäyttöliittymissä...... 42 5.4.3.1 Yleistä ...... 42 5.4.3.2 Kauppalantien liittymä ...... 42 5.4.3.3 Korppaanmäentien ja Lapinmäentien liittymät...... 43 5.4.3.4 Vihdintien kiertoliittymä ja Valimotien liittymä...... 43 5.4.3.5 Kaupintien liittymä ...... 43 5.4.3.6 Muonamiehentien ja Ruosilantien liittymät ...... 44 5.4.3.7 Ristipellontien ja Malminkartanontien liittymät...... 44 5.4.3.8 Vanhan Hämeenkyläntien ja Paperitien liittymä ...... 44 5.4.3.9 Rajatorpantien liittymä...... 44 5.4.3.10 Lammaslammentien ja Luhtitien liittymä ...... 45 5.4.3.11 Ainontien ja Martinkyläntien liittymä ...... 45 5.4.3.12 Tiilipojanlenkin liittymä ...... 45 5.4.3.13 Askistontien ja Koivurinteen liittymä ...... 45 5.4.3.14 Mariannantien ja Niipperintien (yt 11403) liittymät...... 46 5.4.3.15 Lahnuksentien (yt 1324) ja Vanhan Lahnuksentien (yt 11365) sekä Luukintien liittymät...... 46 5.4.3.16 Lakistontien (yt 11339) ja Velskolantien (yt 11337) liittymä...... 46 5.5 HÄMEENLINNANVÄYLÄ (Valtatie 3, E12)...... 48 5.5.1 Viitoituskohteet Hämeenlinnanväylän pääsuuntaan ...... 48 5.5.2 Viitoituskohteet Hämeenlinnanväylältä kehäteille ...... 48 5.5.3 Viitoituskohteet Hämeenlinnanväylältä seututeille ja maankäyttöliittymissä ...... 48 5.5.3.1 Yleistä ...... 48 5.5.3.2 Vihdintien (st 120), Hakamäentien (st 100) ja Mannerheimintien liittymä....49 5.5.3.3 Metsäläntien eritasoliittymä...... 49 5.5.3.4 Kanneltien eritasoliittymä ...... 49 5.5.3.5 Vaskivuorentien eritasoliittymä...... 50 5.5.3.6 Martinlaaksontien eritasoliittymä ...... 50 5.5.3.7 Martinkyläntien eritasoliittymä ...... 50 5.5.3.8 Riipiläntien (yt 11455) eritasoliittymä ja Keimolanportin liittymät...... 50 5.5.3.9 Klaukkalan (seututie 132) eritasoliittymä...... 51 5.6 HÄMEENLINNANTIE (Seututie 130)...... 51 5.6.1 Viitoituskohteet Hämeenlinnantien pääsuuntaan...... 51 5.6.2 Viitoituskohteet Hämeenlinnantieltä kehäteille...... 51 5.6.3 Viitoituskohteet Hämeenlinnantieltä seututeille ja maankäyttöliittymissä ...... 51 5.6.3.1 Yleistä ...... 51 5.6.3.2 Vanhan Nurmijärventien, Vantaanreitin, Mestarintien ja Riipiläntien liittymät ...... 52 5.6.3.3 Kivipellontien, Kirkantien ja Vanhan Nurmijärventien liittymät...... 52 5.6.3.4 Peräjäntien liittymä ja seututien 132 eritasoliittymä...... 53 5.7 LENTOASEMANTIE (Seututie 135) ...... 54 5.7.1 Viitoituskohteet Lentoasemantien pääsuuntaan ...... 54 5.7.2 Viitoituskohteet Lentoasemantieltä kehäteille ...... 54 5.7.3 Viitoituskohteet Lentoasemantieltä muille teille ja maankäyttöliittymissä...... 54 5.7.3.1 Yleistä ...... 54

5.7.3.2 Virkatien ja Äyritien kiertoliittymä ja Tikkurilantien eritasoliittymä...... 55 5.7.3.3 Ilmakehän (yhdystie 1381) eritasoliittymä ...... 55 5.8 TUUSULANVÄYLÄ (Kantatie 45)...... 55 5.8.1 Viitoituskohteet Tuusulanväylän pääsuuntaan...... 55 5.8.2 Viitotuskohteet Tuusulanväylältä kehäteille ...... 56 5.8.3 Viitoituskohteet Tuusulanväylältä muille teille ja maankäyttöliittymissä ...... 56 5.8.3.1 Yleistä ...... 56 5.8.3.2 Koskelantien liittymä ...... 56 5.8.3.3 Pohjolankadun ja Vaakalinnuntien liittymä ...... 57 5.8.3.4 Asesepäntien eritasoliittymä...... 57 5.8.3.5 Käskynhaltijantien eritasoliittymä ...... 57 5.8.3.6 Kuusmiehentien eritasoliittymä...... 57 5.8.3.7 Tammiston (Valimotie) eritasoliittymä ...... 58 5.8.3.8 Koivuhaan eritasoliittymä ...... 58 5.8.3.9 Valkoisenlähteentien eritasoliittymä ...... 58 5.8.3.10 Koivukylänväylän eritasoliittymä...... 59 5.9 LAHDENVÄYLÄ (Valtatie 4, E75)...... 60 5.9.1 Viitoituskohteet Lahdenväylän pääsuuntaan ...... 60 5.9.2 Viitotuskohteet Lahdenväylältä kehäteille ...... 60 5.9.3 Viitoituskohteet Lahdenväylältä muille teille ja maankäyttöliittymissä...... 60 5.9.3.1 Yleistä ...... 60 5.9.3.2 Koskelantien eritasoliittymä...... 61 5.9.3.3 Viikin (Pihlajamäentien) eritasoliittymä...... 61 5.9.3.4 Porvoonväylän eritasoliittymä...... 61 5.9.3.5 Vanhan Porvoontien eritasoliittymä...... 61 5.9.3.6 Sipoontien (seututie 152) eritasoliittymä ...... 62 5.10 LAHDENTIE (Seututie 140)...... 62 5.10.1 Viitoituskohteet Lahdentien pääsuuntaan ...... 62 5.10.2 Viitotuskohteet Lahdentieltä kehäteille...... 62 5.10.3 Viitoituskohteet Lahdentieltä maankäyttöliittymissä...... 63 5.10.3.1 Yleistä ...... 63 5.10.3.2 Jokiniementien eritasoliittymä ...... 63 5.10.3.3 Itäisen Valkoisenlähteentien liittymä ...... 63 5.10.3.4 Vanhan Porvoontien (yt 11576) liittymä ...... 63 5.10.3.5 Laurintien (yhdystie 11576) eritasoliittymä ...... 64 5.10.3.6 Sipoontien (yhdystie 1521) eritasoliittymä, Silakkakujan liittymä ja Leppäkorventien (yhdystie 11583) liittymä ...... 64 5.11 PORVOONVÄYLÄ (Valtatie 7, E18)...... 64 5.11.1 Viitoituskohteet Porvoonväylän pääsuuntaan ...... 64 5.11.2 Viitotuskohteet Porvoonväylältä kehäteille...... 65 5.11.3 Viitoituskohteet Porvoonväylältä maankäyttöliittymissä ...... 65 5.11.3.1 Yleistä ...... 65 5.11.3.2 Maratontien eritasoliittymä ...... 65 5.12 ITÄVÄYLÄ (Seututie 170)...... 65 M.12.1 Viitoituskohteet Itäväylän pääsuuntaan ...... 65 5.12.2 Viitotuskohteet Itäväylältä kehäteille ...... 66

5.12.3 Viitoituskohteet Itäväylältä maankäyttöliittymissä ...... 66 5.12.3.1 Yleistä ...... 66 5.12.3.2 Sörnäisten rantatien ja Varastokadun liittymä ...... 66 5.12.3.3 Kulosaarentien eritasoliittymä ...... 67 5.12.3.4 Hitsaajantien ja Silmukan eritasoliittymä ...... 67 5.12.3.5 Linnanrakentajantien eritasoliittymä ...... 67 5.12.3.6 Viikintien eritasoliittymä...... 67 5.12.3.7 Marjaniementien eritasoliittymä...... 68 5.12.3.8 Meripellontien (Kehä I) eritasoliittymä ...... 68 5.12.3.9 Karhulantien, Länsimäentien, Mellunmäentien ja Kallvikintien liittymät.....68 5.13 HAKAMÄENTIE (tuleva seututie 100) ...... 69 5.13.1 Viitoituskohteet Hakamäentien pääsuuntaan...... 69 5.13.2 Viitoituskohteet Hakamäentieltä maankäyttöliittymissä...... 69 5.13.2.1 Yleistä ...... 69 5.13.2.2 Lapinmäentien ja Korppaanmäentien liittymät...... 70 5.13.2.3 Ilmalan eritasoliittymä...... 70 5.13.2.4 Veturitien ja Ratapihantien eritasoliittymät ...... 70

Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri Espoon kaupunki, tekninen keskus Tiehallinto, Liikenteen palvelut Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto Vantaan kaupunki, tekninen toimiala

Liite 5 (1/70) VIATEK Tuomas Österman 24.5.2004

1 HELVI-työryhmä

HELVI-työryhmä on pääkaupunkiseudun viitoituksen hallintaan perustettu työryhmä, joka on toiminut jo 1970-luvulla. HELVI-työryhmä toimii Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin johdolla. Mukana työryhmässä on edustajat Tiehallinnon keskushallinnosta sekä Espoon, Helsingin ja Vantaan kau- pungeista. Uusimuotoinen HELVI-työ käynnistyi 1995, jolloin Viatek-Yhtiöt Oy (nykyinen Ramboll Finland Oy) valittiin työn konsultiksi. HELVI-työryhmään ovat kuuluneet Uudenmaan tiepiiristä työryhmän puheenjohtajana Ilpo Muurinen, Seppo Helenius (1995-96), Jukka Aro (1996-97) ja Pentti Lindh (1997-). Tiehallinnon keskushallinnosta HELVI-työryhmään on kuulunut Teuvo Kela ja myö- hemmin myös Mikko Karhunen. Espoon kaupungin edustajana HELVI-työryhmässä on toiminut Heikki Svenn. Helsingin kaupungin edustajana HELVI-työryhmässä on toiminut Mauri Muilu. Vantaan kaupungin edustajana HELVI-työryhmässä on toiminut Pekka Haasanen. Konsultin projektipäällikkönä toimi alkuvaiheessa Rauno Laitinen ja suunnittelijana alus- ta saakka Tuomas Österman, joka myöhemmin toimi projektipäällikkönä. Heidän lisäk- seen HELVI-työhön ovat suunnittelijoina osallistuneet Pia Tuupanen (1997-99), Petteri Takaloeskola (1999-2002) ja Tuomas Lehteinen (2002).

2 HELVI-projektin työvaiheet

2.1 Pilottisuunnitelma

Pilottisuunnitelmassa 1995 testattiin laajemman viitoitussuunnitelman laatimista ATK- muodossa ja tehtiin samalla systeemisuunnittelua HELVI-tietokannan pohjaksi. Pilottisuunnitelmassa laadittiin viitoituksen yleissuunnitelma Tuusulanväylälle, joka oli muuttumassa seututiestä 137 kantatieksi 45.

2.2 Kehä I ja Kehä III

HELVI:n toisessa suunnitteluvaiheessa 1996 suunnitteluvaiheessa ohjelmisto saatiin sellaiselle tasolle, että viitat kyettiin piirtämään värillisinä ja viittojen perustiedot syötettiin tietokantaan. Tietokantaan tallennettiin erikseen inventoitu nykytilanne ja suunnitelmatilanne.

HELVI-projekti Liite 5 (2/70) Yhteenvetoraportti 2002 SCC Viatek Oy

Suunnittelualueena olivat molemmat valmiiksi rakennetut kehätiet eli Kehä I ja Kehä III.

2.3 Säteittäiset pääväylät

HELVI:n kolmannessa suunnitteluvaiheessa vuodesta 1997 alkaen suunnitelmiin liitet- tiin Helsingistä lähtevät säteittäiset pääväylät, Länsiväylä (kt 51), Turunväylä (vt 1), Tu- runtie (st 110), Vihdintie (st 120), Hämeenlinnanväylä (vt 3), Tuusulanväylä (kt 45, päivi- tettynä), Lahdenväylä (vt 4), Lahdentie (st 140), Porvoonväylä (vt 7) ja Itäväylä (st 170). Säteittäisten pääväylien suunnittelualue rajattiin Kehä III:lle ja siitä Helsinkiin päin.

2.4 HELVI-liitännäissuunnitelmat

HELVI:n ns. neljäntenä suunnitteluvaiheena vuonna 1999 tehtiin pääkaupunkiseudun ulkopuolisten pääväylien viitoitussuunnitelmia, jotka kommentoitiin kuitenkin koko HEL- VI-ryhmän toimesta. Mukana olivat st 120 Kehä III:lta Olkkalaan ja vt 25 kokonaan. Tässä vaiheessa laaditut suunnitelmat eivät kuulu varsinaisiin HELVI-suunnitelmiin. Tässä vaiheessa aloitettiin myös jo laadittujen HELVI-suunnitelmien päivittäminen.

2.5 HELVI-ylläpitosuunnitelmat

Vuonna 2000 käynnistettiin HELVI-ylläpitovaihe, jossa päivitettiin aiemmin laadittuja viitoitussuunnitelmia muuttuneiden tavoitteiden ja rakennussuunnitelmien mukaisiksi. Ensimmäisessä ylläpitovaiheessa HELVI-suunnitelmiin lisättiin Kehä II:n ja Hakamäen- tien viitoitussuunnitelmat. Vuonna 2002 tehtiin toinen ylläpitovaihe, jonka yhteydessä suunnittelualuetta laajennet- tiin kattamaan säteittäisillä pääväylillä myös Kehä III:n ulkopuoliset tieosat Espoossa ja Vantaalla. Samalla täydennettiin Hakamäentien ja Turunväylän väliin jääneitä Huopa- lahdentien ja Vihdintien liittymiä mukaan suunnitelmiin.

3 Viitoitusperiaatteita

3.1 Yleisiä viitoitusperiaatteita

3.1.1 Tienumerotunnukset

”E18-tunnus sijoitetaan tauluissa tienumerotunnusten alkuun. Tämä muutos ei tässä vaiheessa koske muita E-teitä. E18:aa ei viitoiteta Kehä I:llä. Kehä I:n rooli E18:n vara- reittinä toteutetaan muuttuvin opastein. ” (5.9.1996) Kehä III:n E18-osuudella E18-tunnus esitetään tienumerotunnuksista ensimmäisenä. Tavoitetilanteessa tienumeroiden järjestys myös sivusuunnilta Kehä III:lle muutetaan tämän hierarkian mukaiseksi. E12- ja E75-tunnukset esitetään viitoissa edelleen vanhan käytännön mukaisesti. (periaatemuistio 14.1.1998) ”Kehäteiden suoralla suunnalla viitoitetaan vain tien nimi ja tunnukset. Tunnuksina viitoitetaan seuraava valtatie. Poikkeuksena kehäteiden päässä valtatien puuttuessa viitoitetaan kt 51 ja st 170.” (5.9.1996) Kehäteiden suuntaan viitoitetaan katkokehyksin seuraavan valtatien tunnus. (23.10.1996) Tienumerotunnukset esitetään molemmilla kehäteillä siten, että päätien numeron (Kehä I: 101, Kehä III: E18 ja 50) lisäksi esitetään seuraavan säteittäisen valtatien numero katkokehyksin. Kehäteiden itäpäässä seututie 170 ja länsipäässä kantatie 51 esitetään vastaavasti. Kantatie 45 ja muut seututiet esitetään vasta suunnistustauluissa tai niitä vastaavissa ajokaistan yläpuolisissa viitoissa. (periaatemuistio 14.1.1998) Kehä I:llä valtatieltä 1 seututielle 110 ja Kehä III:lla valtatieltä 4 seututielle 140 viitoitetaan edellä esitettyä kattavammin, koska kyseiset seututiet toimivat valtateiden rinnak- kaisyhteyksinä. (periaatemuistio 14.1.1998) ”Numerosuunnistustauluja käytetään edelleenkin Kehä I:llä. Mukaan otetaan kaikki valta- ja kantatiet sekä E-tiet. E18:aa ei näytetä Kehä I:llä. Lisäksi lentoasema- ja ensiapu- tunnukset otetaan mukaan. Numerosuunnistustauluja tarvitaan keskimäärin yksi joka liittymävälille. Kehä III:lla numerosuunnistustauluja ei tarvita.” (25.9.1996) Kehä I:llä käy- tetään erillisiä numerosuunnistustauluja (C-tyyppi), joissa suoran suunnan nuolen vie- ressä kerrotaan kaikki Kehä I:tä risteävät valta-, kanta- ja eurooppateiden numerot, jotka ovat ajosuunnassa edessä. Kehän loppupäässä, missä jäljellä olevat tienumerot nä- kyvät muutenkin viitoissa, numerosuunnistustauluja ei enää käytetä. (periaatemuistio 14.1.1998) ”Numerosuunnistustaulujen tunnusten järjestelystä keskusteltiin. Konsultti totesi teh- neensä tarkoituksella hieman erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Pääsääntönä näyttäisi kuitenkin parhaiten toimivan malli, jossa ylärivillä on symbolitunnusten lisäksi päätien 101 numero, seuraavilla riveillä järjestyksessä valta-, kanta- ja eurooppateiden numerot.” (21.5.1997) ”Kantatieltä 51 Kehä III:lle lisätään valtatien 1 tunnus katkokehyksin suunnistustaului- hin.” (24.9.1997) Hakamäentiellä valtateiden tienumerotunnukset 1 ja 3 länteen sekä 4 ja 7 itään seuraa- vat Pasila-viitoitusta. (20.1.1999) ”Seututien 114 tienumeron esittämistä viitoituksessa pidettiin tarpeettomana. Todettiin, että viitoituksen kannalta tieluokitus on tehty epätarkoituksenmukaisesti, kun hyvin lyhyi- täkin teitä on luokiteltu seututeiksi. Lentoasemantie (st135) ja Ilmakehä (st 138) ovat ai- van vastaavia tapauksia. Näistä 138:aa ei esitetä viitoissa lainkaan ja 135:n esittäminen viitoissa on supistettu minimiin.” (11.2.1999)

”Tienumeron esittämisperiaatteista keskusteltiin. Todettiin, että jos tienumero esiintyy ajokaistan yläpuolisissa opasteissa, sitä ei tarvitse toistaa liikennemerkissä esim. nopeusrajoituksen yhteydessä. Viitoitusohje edellyttää periaatteessa etäisyystaulua, jossa tienumero esitetään, mutta Kehä I:n tyyppisellä väylällä, jossa liittymät ovat tiheässä ja viitoitus tienumeroineen pääosin yläpuolista, tienumerot voidaan jättää pois muista lii- kennemerkeistä.” (22.6.1999)

3.1.2 Muut tunnukset ja erillisviitoituksen reitit

”Liittymänimien käytöstä kehäteillä luovutaan. Samoin liittymäetäisyystaulut poistetaan suunnitelmista. Ainoat kehäteiden etäisyystaulut ovat E18-etäisyystaulut Kehä III:lla.” (25.9.1996) ”Lentoasematunnuksen viitoitusreitit säilytetään nykyisellään. Espoossa Jorvi on ainoa ensiaputunnuskohde. Vantaalla Peijaksen sairaalan viitoitusreitit selvitetään. Ongelma- kohtana on Kehä III:n Tikkuritien liittymä, jossa on valittava, ohjataanko ensiaputunnuksella Malmille vai Peijakseen.” (25.9.1996) ”Lentoasematunnuksella viitoitetaan molempia kehäteitä pitkin Länsiväylältä (kt 51) alkaen Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Lentoasematunnus esitetään viitoitusreitin varrella kaikissa viitoissa. Lentoasematunnus on viitan pohjavärin mukaan joko sininen tai vihreä. Katuverkolla lentoasematunnus voi olla sini- tai vihreäpohjainen myös valkomus- tan viitan yhteydessä, jos sini- tai vihreäpohjaisena esitettävää viitoituskohdetta ei ole, mutta lentoasematunnuksen esittäminen katsotaan silti tarpeelliseksi.” (periaatemuistio 14.1.1998) Jorvin sairaalasta on tullut aloite Jorvin viitoituksen laajentamiseksi. Todettiin, että koska Jorvi on Espoon ainoa ensiaputunnuksella viitoitettava kohde ja tunnusviitoitus ulot- tuu sekä Turunväylälle että Kehä III:lle, Jorvin kohdenimellä tapahtuvan viitoituksen laa- jentamiselle ei ole perusteita. (23.10.1996) ”Ensiaputunnuksella viitoitetaan suunnittelualueella Jorvin, Malmin ja Peijas-Rekolan sairaaloihin. Ensiaputunnus esitetään viitoitusreitin varrella kaikissa viitoissa. Kehä III:lta viitoitetaan sekä Malmille että Peijas-Rekolaan, koska työryhmä ei pitänyt tarpeellisena tehdä valintaa sairaaloiden välillä eikä molempien yhtäaikaisesta viitoittamisesta katsot- tu olevan haittaa.” (periaatemuistio 14.1.1998) ”Kehä I:n pääsuunnalla ei esitetä ensiaputunnusta.” (21.5.1997) ”Raskaan liikenteen reittiopastuksessa satamiin ei tehdä muutoksia nykyisiin periaattei- siin.” (25.9.1996) ”Helsingin satamien raskaan liikenteen viitoitus toteutetaan keltamus- tana kiertotieviitoituksena. Käytettävät viittatyypit ovat B-tyypin suunnistustauluja, jotka sijoitetaan Kehä I:llä ja Kehä III:lla erilleen muusta viitoituksesta. Tekstikoko on 300 mm.” (periaatemuistio 14.1.1998)

”Raskaan liikenteen reittiviitoituksen taulut on tähän saakka toteutettu niin, että Helsin- gille on annettu lupa ja kaupunki on itse ne toteuttanut. Todettiin, että Vuosaaren satama vaikuttaa olennaisesti myös tähän reittiviitoitusjärjestelmään, mistä johtuen satamien viitoitukseen palataan jatkossa.” (1.11.2000) ”Satamien reittiviitoitukseen liittyvien viittojen kunnossapidosta keskusteltiin. Aikanaan Helsinki on hankkinut ja asettanut viitat Tielaitoksen luvalla, mutta varsinkin jos päivitys- tarve johtuu tiejärjestelyiden muutoksista, olisi kohtuullista, jos Tielaitos tällöin vastaisi näidenkin viittojen uusimisesta ajan tasalle.” (5.12.2000) ”Edellisessä kokouksessa keskustellun satamien reittiviitoitukseen liittyen Helsinki lähet- tää Uudenmaan tiepiirille kirjeen, jossa se esittää satamaviitoituksen kunnossapidon siirtämistä Tiehallinnolle.” (4.4.2001) ”Helsinki on päivittämässä suunnitelmaansa raskaan liikenteen viitoitusreiteistä. Todet- tiin, että Espoo, Vantaa ja Tiehallinto olisi saatava mukaan siten, että lopputuloksena saataisiin yhteinen kokonaissuunnitelma, jossa olisi mukana myös erikoiskuljetusten reitit. Helsinki ottaa yhteyksiä asian suhteen.” (18.10.2001) ”Raskaan liikenteen viitoitusreitti Vuosaareen kulkee Kehä III:a pitkin. Käytännössä tä- mä edellyttää keltamustaa reittiviitoitusta säteittäisiltä pääväyliltä Kehä III:lle. Kuitenkin Vuosaaren satama on tarkoitus viitoittaa myös Kehä I:n päästä Itäväylälle.” (12.9.2002) ”Helsingin omaksumasta lentoasematunnuksen värin käyttöperiaatteesta keskusteltiin. Helsinki viitoittaa lentoasemaa siten, että viimeisellä liittymävälillä ennen moottoritielle siirtymistä lentoasematunnus muuttuu vihreäksi, vaikka muu viitoitus olisikin vielä sinipohjaista.” (21.5.1997) ”Eritasoliittymien ramppien päissä tehtiin periaatepäätös, jonka mukaan liittymän yli takaisin kehätielle johtavalle rampille viitoitetaan vain, jos linja-autopysäkkijärjestelyt edel- lyttävät liittymän ”ylittämistä” ts. jos bussit jatkavat liittymän yli. Jos pysäkit sijaitsevat erillisellä bussirampilla, ei liittymän yli takaisin kehätielle viitoiteta mitään (ei edes suo- raa nuolta!).” (15.1.1998) ”Palvelukohteiden viitoitus ei kuulu HELVI-projektiin. Itäkeskuksessa Helsinki on kuitenkin päättänyt viitoittaa Rastilan leirintäalueelle siten, että leirintäalueen tunnukset on sijoitettu ajokaistan yläpuolisiin viittoihin. Nämä tunnukset on esitetty HELVI-suunnitelman viitoissa.” (periaatemuistio 14.1.1998) ”Linja-autokaistalle opastavan viitan väristä taajamissa keskusteltiin. Todettiin, että vaikka linja-autokaistan merkki on sinipohjainen, viitassa linja-autokaistalle viitoitetaan valkopohjaisin viitoin taajama-alueilla.” (28.11.1997) ”Pääkaupunkiseudulla on meneillään joukkoliikenteen liityntäpysäköintikokeilu. HELVI- työryhmässä päätettiin suunnitella viitoitus siten, että liityntäpysäköinti oletettiin pysy- väksi palveluksi. Näin osa nykyisin erillisillä viitoilla toteutetusta liityntäpysäköinnin viitoituksesta on suunnitelmissa liitetty muun viitoituksen yhteyteen.” (periaatemuistio 14.1.1998) ”Länsiväylän linja-autokaistojen ohjausperiaatteista keskusteltiin vilkkaasti. Todettiin, et- tä nyt on välttämätöntä tehdä sellainen suunnitelmaversio, jossa kaikki linja-autokaistat

on merkitty velvoittavilla merkeillä. Teuvo Kela toi esiin myös sen näkökannan, että nykyinen järjestelmäkään ei ole suunnitelmien mukainen vielä eli suunniteltu ohjaava vii- toituskaan ei ole koskaan toteutunut ehjänä kokonaisuutena! Lisäksi todettiin, että kun suunnitelmaluonnos on saatu aikaan, aiheesta on syytä keskustella suoraan liikennepo- liisin edustajien kanssa.” (23.4.2001) ”Todettiin, että silloin kun kaksi- tai useampikaistaisella väylällä suunnistustaulu on korvattu ajokaistan yläpuolisella viitoituksella, kääntyvien suuntien kaistoilla esitettävien nuolikuvioiden käyttö on vakiintumatonta. Liittymän läheisyydessä käytetään aina kään- tyviä nuolia, mutta suunnistustauluetäisyydellä käytetään joko suoran suunnan tai kään- tyvän suunnan nuolia.” (15.1.1998) Vaarallisten aineiden viitoitusreitit viitoitetaan Hakamäentien suunnitelmassa nykyisten rajausten mukaisesti. Jonkinlaisen ongelman muodostaa se, että Hakamäentien suoralla suunnalla lännestä saavuttaessa vaarallisten aineiden kieltoalue alkaa Veturitien liit- tymästä, jolloin reitti ohjataan Veturitielle pohjoiseen. Sompasaaren satamaan ohjataan kuitenkin Ratapihantien kautta, vaikka se kuuluukin vaarallisten aineiden kuljetusten kieltoalueeseen. Helsinki ei halua kuitenkaan vielä tässä vaiheessa muuttaa kieltoalueiden määrittelyperusteita, joten asiaan täytyy palata jatkosuunnittelussa. (20.1.1999) ”Vaarallisten aineiden kieltoalueiden viitoituksesta sovittiin, että reittitunnusta 684 käyte- tään vain silloin, kun kieltoalue alkaa pääsuuntaa jatkettaessa. Jos kieltoalue alkaa kääntyvään suuntaan, riittää pelkän kieltomerkin 318 esittäminen kääntyvän suunnan viitoissa.” (20.1.1999) ”Liittymien numerot alkavat olla jo valmiina valtateille. Numerointi on pääsääntöisesti juokseva Helsingistä pois päin. Esim. valtatiellä 3 numerointi alkaisi Metsäläntien liitty- mästä, vaikka vt3 ei olekaan moottoritie Kehä III:n eteläpuolella. Numerointi päättyisi moottoritiejakson lopussa, esim. vt3:lla Tampereella. Numerointiin liittyen liittymänimien käytöstä luovuttaisiin kokonaan. Niissä tapauksissa, missä liittymänimet ovat jo vakiintuneet, vanha liittymänimi voidaan nostaa viitoituskohteeksi. Liittymänumeron tunnus on sinipohjainen (vihreä, jos risteävä väyläkin on moottori- väylä), mutta kentän pohjaväri on aina vihreä.” (17.11.1999) ” Tiehallinnon johto on hyväksynyt eritasoliittymien numeroinnin periaatteet. Pääkau- punkiseudulla numerointi koskee E18:aa (Kehä III, numerointi reittiä Turku-Hamina), E12:ta (vt3) ja E75:ttä (vt4) säteittäin Helsingistä poispäin sekä Tuusulantietä (kt45) ja Länsiväylää (kt51) samoin säteittäin. Myös Kehä I tulee jossain vaiheessa numeroinnin piiriin. Eritasoliittymien numerointi toteutetaan moottoriteillä vihreäpohjaisella lamellilla, jossa perusverkon liittymän tunnus on sinipohjainen. Risteävillä numeroiduilla teillä liittymiin tulee kaksoisnumerointi kummankin tien numeroinnin mukaan.” (14.6.2000) ”Kela kertoi, että Liikenne- ja Viestintäministeriöstä on saatu kokeilulupa eritasoliittymien numerointiin. Merkkien mitoitusta on päätetty vielä tarkistaa siten, että numeromerkin taustakenttä jätetään kokonaan pois. Eritasoliittymien numerointi on tarkoitus toteuttaa ensi vuoden loppuun mennessä ainakin pisimpien tieosuuksien osalta.” (21.5.2001)

3.1.3 Viittatyyppien käyttöperiaatteita

Kehäteiden viitoituksessa käytettävät viittatyypit pyritään yhtenäistämään. Kehätien suunnassa yläpuoliset viitat ovat A-tyyppiä ja tekstikorkeudeltaan 300 mm, kun taas rampeilla ja sivusuunnista käytetään B-tyypin tauluja 200 mm tekstikorkeudella. (20.11.1996) ” Kehäteiden pääsuunnalla kaikki ajokaistan yläpuoliset viitat ovat A-tyyppiä ja niiden tekstikoko on 300 mm. Kehä I:llä ja Kehä III:n E18-osuudella myös kaikkien muiden viittojen tekstikoko on 300 mm.” (periaatemuistio 14.1.1998) Seututeiden maankäyttöliittymissä käytetään b-tyypin suunnistustauluja (21.5.1997). ”Suunnistustaulut korvataan ajokaistan yläpuolisilla opasteilla aina kun se on tarkoituksenmukaista. Maankäyttöliittymissä suunnistustaulut ovat B-tyyppiä, sen sijaan seutu-, kanta- ja valtateiden liittymissä käytetään A-tyypin tauluja. Maankäyttöliittymissä katuverkon suunnasta suunnistustaulut voidaan jättää pois, jos liittymään sijoitetun viitoituksen katsotaan riittävän.” (periaatemuistio 14.1.1998) Kehä III:lla uusittava viitoitus tehdään aina 300 mm tekstikorkeudella. ”Todettiin, että Kehä III:n uusilla osuuksilla päätien viitoitus on jo nyt toteutettu 300 mm tekstikorkeudella.” (19.8.1997) ”Kohteeseen liittyvät tunnukset sijoitetaan ajokaistan yläpuolisissa viitoissa (A-tyyppi) yleensä kohteen eteen. Erityisesti teollisuusalueen tunnus ja E18-tunnus Turun ja Kot- kan yhteydessä sijoitetaan kohteen eteen.” (periaatemuistio 14.1.1998) ” Eritasoliittymissä kehätieltä poistuttaessa rampin päässä käytetään A-tyypin ajokaistan yläpuolisia viittoja. Valta-, kanta- ja seututeiden liittymissä tekstikoko on 300 mm, maan- käyttöliittymissä 200 mm. Risteävillä suunnilla valta-, kanta- ja seututeiden liittymissä käytetään A-tyypin ajokaistan yläpuolisia viittoja 300 mm tekstikorkeudella ja maankäyt- töliittymissä B-tyypin ajokaistan yläpuolisia viittoja 200 mm tekstikorkeudella. Myös kaikkien muiden viittatyyppien osalta noudatetaan vastaavia tekstikokoja.” (periaatemuistio 14.1.1998) ”Kehä I:llä ei käytetä etäisyystauluja.” (periaatemuistio 14.1.1998) ”Kehä III:lle sijoitetaan kumpaankin ajosuuntaan kaksi E18-etäisyystaulua, joissa esite- tään etäisyys E18:n kaukokohteisiin.” (periaatemuistio 14.1.1998) ”Liittymissä, joissa on erillinen bussiramppi, bussirampin ja poistuvan rampin erkanemiskohdassa käytetään poistuville kohteille tienviittoja, joiden tekstikoko on 200 mm.” (15.1.1998) ”Itäväylällä b-tyypin suunnistustauluista jätetään suoran suunnan kohteet pois, koska erkanemiskohdissa on yleensä ajokaistan yläpuoliset opasteet, joissa pääsuunnan koh- teetkin esitetään. Useimmissa liittymissä suunnistustauluistakin on korvattu ajokaistan yläpuolisella viitoituksella.” (19.8.1998)

” Paikannimikilven käyttöperiaatteista taajamamerkin yhteydessä keskusteltiin laajasti. Todettiin, että jos taajamamerkin alla käytetään keltaista paikannimikilpeä, taajaman nimi säilyy läpi koko taajama-alueen. Tästä johtuen pääkaupunkiseudulla käytännössä lähes aina tulisi käyttää taajamamerkin läheisyydessä erillistä sinipohjaista paikannimi- kilpeä.” (30.9.1998) ”Hakamäentien keskiosalla kaupunkimoottoritietyyppisellä osuudella käytetään A-tyypin ajokaistan yläpuolisia viittoja ja 300 mm tekstikorkeutta. Muilla osilla käytetään pää- sääntöisesti b-tyypin ajokaistan yläpuolisia viittoja ja 200 mm tekstikorkeutta.” (20.1.1999) ”Pohjois-Espoon alueella pohdittiin paikannimikilpien käyttöperiaatteita. Todettiin, että periaatteessa olisi parempi viitoittaa kohdenimillä ulos Vihdintieltä kuin käyttää pai- kanimikilpiä ja käyttää liittymissä kauempana sijaitsevia viitoituskohteita, mutta esim. Kalajärvi sijoittuu tien molemmille puolille, joten näin ei voi menetellä.” (21.4.1999) ”Espoo on tehnyt periaatepäätöksen luopua portaalitaulujen valaisimista ja siirtyä käyt- tämään prismakalvoa ajokaistan yläpuolisessa viitoituksessa.” (22.6.1999) ” Rinnakkaisrampeilla käytettävästä tekstikorkeudesta käytiin keskustelua. Päätiellä tekstikorkeus on 300 mm koko Kehä I:llä. Todettiin, että rinnakkaisrampeille tulee 50 km/h nopeusrajoitus, mikä mahdollistaisi tekstikorkeuden pudottamisen 200 mm:iin näil- lä rampeilla. Lisäksi keskusteltiin kohdenimistä Etelä-Leppävaara ja Pohjois- Leppävaara, jotka ovat niin pitkiä, että viittojen koko varsinkin 300 mm tekstikoolla kas- vaa kohtuuttomaksi. Keskustelun jälkeen päätettiin, että rinnakkaisrampeilla ja Turun- tielle johtavien ramppien päissä voidaan käyttää 200 mm tekstikorkeutta. Sen sijaan Etelä-Leppävaara ja Pohjois-Leppävaara pidetään lyhentämättöminä ennallaan viitoituskohteina.” (1.11.2000) ”Pääkaupunkiseudulla ja muuallakin Uudenmaan tiepiirin alueella on ilmennyt epäsel- vyyttä siitä, millaista nuolta kuuluu käyttää viittaportaalissa vastakkaiseen ajosuuntaan johtavan kaistan päällä. Todettiin, että edes vastakkaiseen suuntaan samassa portaalissa viittojen kanssa ei saa koskaan käyttää pyöreitä pakollisen ajosuunnan nuolimerk- kejä.” (23.1.2002)

3.1.4 Viitoitusvärit

”Viitoitusvärit valitaan tielaitoksen ohjeiden mukaan. Lentoasema (Helsinki-Vantaa) on sinipohjainen viitoituskohde, muuten paikalliskohteet ja kaupunginosat viitoitetaan yleensä valkopohjaisin viitoin. Kuitenkin eräissä erityistapauksissa, joissa kaupunginosa viitoitetaan kaukokohteen tapaan (st 110: Bemböle ja yt 1130: Espoonlahti) voidaan käyttää sinipohjaista viitoitusta. Viitoituksen pohjavärien hierarkia viitassa on yleensä ylhäältä alaspäin vihreä, sininen ja valkoinen. Tämä sääntö ohittaa tienumeroista johtuvan viitoituskohteiden hierarkian ja myös suoralla suunnalla jatkuvan kohteen ylimpänä esittämistarpeen. Jos sama kohde esiintyy rinnakkaisilla kaistoilla (B-tyypin ajokaistan yläpuoliset viitat), ei ole erityistä tar-

vetta ryhmitellä kohteiden järjestystä siten, että sama kohde esiintyy eri kaistoilla samalla korkeudella. Värihierarkiasta poiketaan vain silloin, kun saman liittymän viitoituksessa peräkkäisissä viitoissa kohteiden järjestys vaihtuisi. Samalla viitoituksen pohjavärillä viitoitettavien kohteiden keskinäinen järjestys valitaan yleensä siten, että kauempana oleva kohde sijoitetaan ylemmäksi.” (periaatemuistio 14.1.1998) ”Leppävaaran todettiin olevan ongelmallinen kohde viitoitusvärinsä osalta. Nykyisissä suunnitelmissa se on Kehä I:llä ja siitä Helsinkiin päin valkoinen kohde, mutta Turuntiel- lä Bembölen suunnasta sininen viitoituskohde. Todettiin, että tämä on ongelmallista, mutta asian korjaaminen ei ole realistista lähitulevaisuudessa.” (6.9.2000)

3.1.5 Kehäteiden liittymäetäisyystaulut

”Todettiin, että yhtenäistä periaatetta ei voida antaa, koska väylien luonteet poikkeavat toisistaan. Muutoin kehäteiden liittymäetäisyystauluja käytetään moottoriteillä ja Hämeenlin- nanväylällä, joka luonteeltaan muistuttaa riittävästi moottoritietä. Pääsääntöisesti silloin, kun viitoitus on jatkuvasti ajokaistan yläpuolista, etäisyystaulujen käyttö ei ole mielekästä. Länsiväylällä Hangon suunnasta lisätään kehäteiden liittymäetäisyystaulut vain Hangon suunnasta tultaessa ennen Kehä III:n ja ennen Kehä II:n liittymää. Turunväylällä Turun suunnasta etäisyystaulut sijoitetaan ennen Kehä III:a ja ennen Kehä II:ta. Helsingin suunnasta ne sijoitetaan ennen Kehä I:tä ja ennen Kehä III:a. Hämeenlinnanväylällä tauluja käytetään nykyiseen tapaan. Tuusulanväylällä kehäteiden liittymäetäisyystauluja ei käytetä. Lahdenväylälle etäisyystauluja sijoitetaan Helsingin suunnasta ennen Kehä I:tä ja Lahden suunnasta ennen Kehä III:a ja ennen Kehä I:tä. Porvoonväylälle sijoitetaan kehäteiden liittymäetäisyystaulu Kotkan suunnasta tultaessa ennen Kehä III:a.” (3.6.1998) ”Kehäteiden erkanemisetäisyystauluissa esitettäviä etäisyyslukemia sovittiin tarkistetta- vaksi siten, että yli kahden kilometrin etäisyydet esitetään puolen kilometrin tarkkuudel- la.” (19.8.1998)

3.1.6 Viitoituksen erityiskysymyksiä

”Katsastusasemien viitoituskäytännöstä keskusteltiin. Todettiin, että tällä hetkellä uusille katsastusasemille ei myönnetä vanhan käytännön mukaisia viitoituslupia, mutta vanhoja viitoituksiakaan ei tarvitse poistaa, jos ne eivät aiheuta ristiriitatilanteita. Pääkaupunki- seudulla ongelmia on tässä suhteessa vähemmän kuin eräillä muilla paikkakunnilla.” (23.10.1996)

”Katsastusasemien viitoituksia on maastossa kolmea perustyyppiä. Erilliskohteina viitoi- tetut katsastusasemat (esim. Hakuninmaa, valkopohjaisissa viitoissa muiden viitoituskohteiden joukossa) voidaan poistaa. Erillisviitat (mm. Suomenoja) ovat yleensä Tielai- toksen viittoja (voidaan poistaa). Sen sijaan palvelukohteiden viitan tapaan myönnetty- jen viitoituslupien tapauksissa yrittäjät ovat itse hankkineet ja maksaneet viitat, jolloin poistaminen on ongelmallisempaa. Tielaitoksen keskushallinto on laatimassa uusia ohjeita katsastusasemien viitoituksesta.” (17.11.1999) ”Uudenmaan tiepiiri on päättänyt, että katsastusasemien viitoitus poistetaan jatkossa kaikilta moottoriteiltä ja kehäteiltä. Toistaiseksi Espoon katsastusaseman viitoitus Suo- menojalla jää maastoon.” (26.1.2000) ”Katsastusasemien viitoitusasia on etenemässä siten, että Helsinki lähettää Tiehallinnol- le kirjeen, jossa se ilmoittaa poistavansa katsastusasemien viitoituksen omalla katuver- kollaan.” (4.4.2001) ”Katsastusasemien viitoituksesta Helsinki on lähettänyt Tiehallinnolle kirjeen, joka on myös lähetetty Espoolle ja Vantaalle tiedoksi. Helsinki poistaa omalta osaltaan katsastusasemien viitoituksen vuoden 2003 lopussa.” (22.8.2001) ”Katsastusasemien viitoituksessa tiepiirille on muodostunut ongelma Espoon Suo- menojalla, jossa kaikki kolme asemaa ovat anoneet viitoituslupaa. Niinpä tiepiiri tulee poistamaan moottoritieltä katsastusasemaviitoituksen kokonaan. Espoo hoitaa asian katu-verkollaan. Tiepiiri lähettää muutoksesta Espoolle kirjeen.” (18.10.2001) ”Katsastusasemien viitoituksen osalta todettiin, että ongelmaksi on muodostunut Kai- voksela, jossa nykyinen viitoitus on niin raskas, että sen poistaminenkin on verrattain iso projekti. Merkit on pakko poistaa tienpitäjän kustannuksella. Kaikkia katsas- tusasemia koskeva yhteinen ongelma on merkkien poistamisen vaikeus, jos lupa on myönnetty aikanaan ”toistaiseksi” tai ”niin kauaksi aikaa kuin toiminta on lupaehtojen mukaista”. Lupaehtojen määrityksiä yleensäkin on pakko miettiä jatkossa tarkemmin.” (10.4.2002) ”Todettiin, että tielaitos ei käytä pistettä ilmansuuntalyhenteiden perässä, vaikka piste muuten kuuluukin lyhenteen perään.” (21.5.1997) ”Asema-sanan käyttöä viitoituskohteena pyritään vähentämään. Sen sijaan käytetään lähialueen viitoituksessa rautatieaseman tunnusta. Jos aseman lyhennettä as. käyte- tään, vastaava lyhenne ruotsiksi on stn.” (periaatemuistio 14.1.1998) ”Asemien lyhenteistä keskusteltiin. Todettiin, että asema-sanan ruotsinkielinen lyhenne on jo pitkään ollut virallisesti STN, mutta käytäntö ei ole vakiintunut, vaan vanhaa ST. - muotoa käytetään edelleen pääosin.” (4.4.2001) ”23.4.01 pidetyn kokouksen muistiosta oli jäänyt kirjaamatta Länsi Auto –areenan ulos- ajoviitoitukseen liittyen tehty päätös, jonka mukaan Kehä I:lle ja Kehä II:lle viitoittavassa tienviitassa kohteet voidaan yhdistää kohteeksi Kehä I & II.” (21.5.2001) ”Uudenmaan tiepiiri on toteuttamassa Pietari-viitoitusta Hangosta saapuville autoilijoille. Tarkoitus on tehdä erillisviitoituksena suomen- ja ruotsinkielisiä suunnistustauluja, joita sijoitetaan seuraaviin liittymiin:

- vt25 / kt51 - kt51 / kt50 (Kehä III) - kt50 (Kehä III) / vt7” (12.6.2002)

3.2 Väyläkohtaisia suunnitteluperiaatteita

3.2.1 Kehä I

Kehä I:n suunnitelma tehtiin HELVI:n toisessa suunnitteluvaiheessa (5.3.1996). Kehä I:n tienumero 101 oli otettu käyttöön viitoituksessa vasta 1990-luvulla ja se oli pilottisuunnitelmaa käytettäessä vielä osin puuttellisesti merkitty. Myös E3:n muuttuminen E18:ksi ja siirtyminen Kehä III:lle oli vielä osin puuttellisesti merkitty. (15.11.1995) Linja-autotunnuksen koko linja-autokaistalle opastavissa viitoissa on tavallista suurempi liikenteellisesti vaativissa kohteissa kuten Kehä I:llä. (16.10.1997) Turunväylän liittymässä ja muissa vastaavissa liittymissä Kehä I:n suuntaa antavat kohteet otetaan mukaan ensimmäisen kerran säteittäiseltä väylältä erkaannuttaessa. Turun suunnasta otetaan huomioon uuden rampin lisäksi kolmannet ajokaistat. (16.10.1997) Säteittäisiltä pääväyliltä (valta- ja kantatiet) Kehä I:lle suuntaa antavat paikalliskohteet otetaan mukaan viittoihin kohdassa, jossa erkaannutaan pääväylältä. Suunnistustau- luissa ne esitetään vain, jos liittymäjärjestelyt ovat sellaiset, että suunnistustauluissa on eroteltava Kehä I:n molemmat viitoitussuunnat. (periaatemuistio 14.1.1998) Kaikki sisnisellä pohjalla viitoitettavat lentoasematunnukset Kehä I:llä ovat sinisiä. (16.10.1997) Kehä I:n ja Itäväylän sekä Turunlinnantien liittymissä suunnitelmat on tehty A-tyypin viitoilla, vaikka toteutus onkin tehty b-tyypeillä. (16.10.1997)

3.2.2 Kehä III

Kehä III:n suunnitelmat laadittiin HELVI:n toisessa suunnitteluvaiheessa (5.3.1996). E18:n viitoitusreitin siirtyminen Kehä I:ltä Kehä III:lle oli pilottisuunnitelmaa tehtäessä vielä osin puutteellista. (15.11.1995)

3.2.3 Säteittäiset pääväylät

Säteittäisten pääväylien viitoituskohteet noudattavat tielaitoksen ylläpitämää valta- ja kantateiden viitoituskohdeluetteloa. (periaatemuistio 14.1.1998) Seututeiden osalta viitoituskohteet on valittu ottaen huomioon väylän luonne liikenne- verkon osana. Seututiellä 110 on voimakas paikallinen luonne, mistä johtuen sen viitoituskohteina käytetään paikallisia kohteita (Pitäjänmäki, Leppävaara, Bemböle, Veikko- la). (periaatemuistio 14.1.1998) Maankäyttöliittymissä viitoitetaan paikalliskohteisiin. Kohteet on valittu kuntien viitoitussuunnitelmien pohjalta. (periaatemuistio 14.1.1998) Pilottisuunnitelmaa käynnistettäessä Tuusulanväylän tienumero oli vielä 137 (Kokous 15.11.1995). Suunnitelma laadittiin tilanteelle, jossa Tuomarinkylän eritasoliittymä (Kehä I / Tuusulanväylä) otettiin huomioon, mutta Kehä III:n osalta ei otettu huomioon tulevia suunnitelmia. ”H. Svenn uudisti ehdotuksensa, että Espoo ja Vantaa otettaisiin mukaan etäisyystau- luihin lähestyttäessä pääkaupunkiseutua pääteillä. Todettiin, että asiaan voidaan palata, jos ylläpitoprojekti saadaan käyntiin.” (26.1.2000)

4 Viitoituskohteet kehäteillä

4.1 KEHÄ I (seututie 101)

4.1.1 Viitoituskohteet Kehä I:n pääsuuntaan

Kehä I:n kaukokohteina viitoitetaan Kehä I Itään (Ring I Österut) ja Kehä I Länteen Ring I Västerut. Pääsuunnalla eteenpäin viitoitetaan pelkästään Kehä I (Ring I). (periaatemuistio 14.1.1998) Kehä I:n länsipäässä pääsuunnan viitoituskohteeksi vaihtuu Länsiväylä (Västerleden) Karhusaarentien liittymästä alkaen. (16.10.1997) Kehä I:lle sivusuunnilta saavuttaessa kaukokohteen rinnalla viitoitetaan suuntaa antava paikalliskohde. Suuntaa antavina paikalliskohteina esiintyvät Tapiola, Leppävaara, Ko- nala, Kannelmäki, Pakila, Malmi ja Itäkeskus. (25.9.1996) (periaatemuistio 14.1.1998). HELVI-ryhmässä on keskusteltu myös suuntaa antavien paikalliskohteiden määrän vä- hentämisestä, mutta asiasta ei ole tehty päätöksiä. (16.10.1997) ”Todettiin, että Leppävaara on nyt ainoa paikannimikilvellä esitettävä kohde Kehä I:n varrella (Itäkeskuksen paikannimikilpi on edelleen Kehä I:n itäpäässä).” (21.5.1997) Länsiväylältä Kehä I:lle johtavaan viitoitukseen sovittiin lisättäväksi numerosuunnistustau- lut, jotka aikanaan Kehä I:n suunnitelmasta karsittiin pois. (26.3.1998)

4.1.2 Viitoituskohteet Kehä I:ltä säteittäisille pääväylille ja seututeille

Kehä I:ltä säteittäisille pääväylille viitoitetaan aina säteittäisten pääväylien kaukokohteet (luvussa 5). Säteittäisten pääväylien kaukokohde Helsingin suuntaan on Espoon alueella aina Hel- sinki ja Helsingin alueella Keskusta. (25.9.1996) Säteittäisten pääväylien väli- ja lähikohteita ei yleensä viitoiteta Kehä I:ltä säteittäisille pääväylille. Valtatien 2 kaukokohde Pori, joka viitoitetaan Turunväylällä (vt 1) välikoh- teena, viitoitetaan kuitenkin Kehä I:ltä kohteena Turun rinnalla. Kaupunginosia, osa-alueita ja muita maankäyttökohteita Kehä I:ltä viitoitetaan säteittäis- ten pääväylien suuntaan vain seututeille. Tällaisia ovat esimerkiksi Pohjois-Leppävaara Turuntielle (seututie 110) ja Konala Vihdintielle (seututie 120). Kehä I:n ja Turuntien eritasoliittymän viiotituskohteista on päätetty: ” Seututielle 110 viitoitetaan Pitäjänmäki ja Pohjois-Leppävaara. Bemböle viitoitetaan sinisenä kohteena nyky-

tilanteen tapaan. Konala ja Tapiola viitoitetaan Kehä I:n suuntaa antavina paikalliskohteina.” (21.5.1997) ”Vihdintien liittymässä korjataan Konala viitoitettavaksi Kehä I:ltä pohjoiseen, jolloin Ko- nalan paikannimikilpi sijoitetaan Kehä I:n ja Ruosilantien liittymän väliin.” (3.10.1997) ”Itäväylän liittymään lisätään Itäkeskus-paikannimikilpi.” (3.10.1997)

4.1.3 Viitoituskohteet Kehä I:ltä maankäyttöliittymissä

4.1.3.1 Yleistä

Maankäyttöliittymissä viitoitetaan paikalliskohteisiin. Kohteet on valittu kuntien viitoitussuunnitelmien pohjalta ja niitä on täydennetty ja tarkistettu HELVI-työn kuluessa maan- käyttöön liittyvän suunnittelun ja kuntien omien viitoitussuunnitelmien täydentyessä.

4.1.3.2 Keilaniementien liittymä

Keilaniementien liittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa ST101/2 S. Keilaniementien liittymässä Kehä I:ltä viitoitetaan paikalliskohteet Keilaniemi (Kägelud- den) ja Karhusaari (Björnholm).

4.1.3.3 Karhusaarentien liittymä

Karhusaarentien liittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa ST101/3 S. Karhusaarentien liittymässä viitoitetaan Länsiväylän suunnasta paikalliskohteet Otanie- mi (Otnäs) ja Munkkiniemi (Munksnäs). Kehä I:n itäsuunnasta saavuttaessa viitoitetaan vain Munkkiniemi. (5.9.1996) (25.9.1996) Karhusaarentien liittymän suunnitelman yhteydessä on esitetty myös Karhusaarentien / Kuusisaarentien ja Otaniementien / Keilaniementien liittymä. Siinä Kuusisaarentien suuntaan viitoitetaan paikalliskohteena Munkkiniemi (Munksnäs), Otaniementien suuntaan Otaniemi (Otnäs) ja Keilaniementien suuntaan Keilaniemi (Kägeludden). Kar- husaarentien suuntaan viitoitetaan Kehä I (Ring I) ja Länsiväylä (Västerleden).

4.1.3.4 Tapiolantien liittymä

Tapiolantien liittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa ST101/4 S.

Tapiolantien liittymässä Kehä I:ltä viitoitetaan paikalliskohteet Tapiola (Hagalund) Tapio- lantien suuntaan ja Otaniemi (Otnäs) Tekniikantien suuntaan.

4.1.3.5 Kalevalantien liittymä

Kalevalantien liittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa ST101/5 S. Kalevalantien liittymässä KehäI:ltä viitoitetaan paikallsikohteet Tapiola (Hagalund) Kale- valantien suuntaan ja Otaniemi (Otnäs) Tekniikantien suuntaan.

4.1.3.6 Turvesuontien liittymä

Turvesuontien liittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa ST101/6 S. Turvesuontien liittymässä Kehä I:ltä viitoitetaan paikalliskohteet Mankkaa (Mankans) ja Laajalahti (Bredvik) Turvesuontien suuntaan ja Laajaranta (Bredstranden) Sakkolantien suuntaan. ” Kohteita muutetaan siten, että Riihitorpantie korvataan Laajaranta-kohteella ja Mank- kaan rinnalle lisätään Laajalahti.” (3.10.1997)

4.1.3.7 Kurkijoentien liittymä

Kurkijoentien liittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa ST101/7 S. Kurkijoentien liittymässä Kehä I:ltä viitoitetaan paikalliskohteet Pohjois-Laajalahti (Norra Bredvik) Kurkijoentien suuntaan ja Ruukinranta (Brukstranden) Ruukinrannantien suuntaan. ”Laajalahti korvataan kohteella Pohjois-Laajalahti.” (3.10.1997)

4.1.3.8 Everstinkadun eritasoliittymä

Everstinkadun eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa ST101/9 S. Everstinkadun eritasoliittymässä viitoitetaan paikalliskohteet Perkkaa (Bergans) Evers- tinkadun suuntaan ja Säteri Säterinkadun suuntaan. ”Everstinkadun liittymässä viitoitetaan Perkkaan lisäksi Säteri.” (3.10.1997)

4.1.3.9 Perkkaantien eritasoliittymä

Perkkaantien eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa ST101/10 S. Perkkaantien eritasoliittymässä Kehä I:ltä viitoitetaan paikalliskohteet Etelä-Leppävaara (Södra Alberga) Leppävaarankadun / Hevosenkengän suuntaan ja Vermo Perkkaantien suuntaan. Rampin päästä ja Leppävaarankadulta Hevosenkengän kautta viitoitetaan li- säksi Perkkaa (Bergans). Etelä-Leppävaaran paikannimikilvet sijaitsevat liittymäsuunnitelman alueella ja viitoitus jatkuu Leppävaarankadun suuntaan paikalliskohteilla Säteri ja P-Kauppakeskus (P- Köpcentrum). Leppävaaran paikalliskohteista on keskusteltu mm. seuraavaa: ” Aiemmin ehdotetut kohdenimet Leppävaara E ja Leppävaara P korvataan kohteilla Etelä-Leppävaara ja Pohjois-Leppävaara. Leppävaara-paikannimikilvet poistetaan Kehä I:ltä.” (20.11.1996) Vallikallion ns, Mestarintunnelin viitoitukseen liittyen on todettu: ”Viitoituskohteita voidaan lisäksi kirjoittaa lyhennetyssä muodossa: Pohjois-Leppävaara voidaan viitoittaa tunnelissa P.-Leppävaara / N. Alberga –kohdenimellä. Itään ajettaessa Espoo hyväksyy lisäksi Vallikallio –kohteen viitoituksen aloittamisen vasta tunnelin suulta poistuvan rampin päässä, jolloin tunnelista rampille viitoitetaan vain Mäkkylä ja Lintuvaara.” (23.1.2002)

4.1.3.10 Mäkkylän puistotien liittymä

Mäkkylän puistotien liittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa ST101/12 S. Mäkkylän puistotien liittymässä viitoitetaan paikalliskohde Mäkkylä sekä Kehä I:tä län- sisuuntaan ajettaessa myös Turuntien (seututie 110) paikalliskohde Pitäjänmäki (Sockenbacka).

4.1.3.11 Vallikadun liittymä

Vallikadun liittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa ST101/13 S. Vallikadun liittymässä Kehä I:ltä viitoitetaan paikalliskohteet Lintuvaara (Fågelberga) ja Vallikallio (Vallberget). (22.1.1997)

4.1.3.12 Kantelettarentien eritasoliittymä

Kantelettarentien eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa ST101/15 S.

Kantelettarentien eritasoliittymässä Kehä I:ltä viitoitetaan paikalliskohteet Pohjois- Haaga (Norra Haga) ja Kannelmäki (Gamlas). Kaupintien suuntaan viitoitetaan rampin päästä lisäksi Lassila (Lassas).

4.1.3.13 Kaarelantien eritasoliittymä

Kaarelantien eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa ST101/16,17 S yh- dessä valtatien 3 eritasoliittymän kanssa. Kaarelantien eritasoliittymässä Kehä I:ltä viitoitetaan paikalliskohde Maununneva (Mag- nuskärret) ja erityiskohde Pirkkolan urheilupuisto, joka viitoituksessa lyhennetään muotoon Pirkkolan urh.p. (Britas idr.p.).

4.1.3.14 Pakilantien eritasoliittymä

Pakilantien eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa ST101/18 S. Pakilantien eritasoliittymässä Kehä I:ltä viitoitetaan paikalliskohteet Länsi-Pakila (Västra Baggböle) ja Paloheinä (Svedängen). Länsi-Pakilan paikannimikilvet sijoitetaan poistuville rampeille ja rampin päästä viitotetaan Pakilantien eteläsuuntaan paikalliskohde Maunula (Månsas).

4.1.3.15 Pukinmäenkaaren eritasoliittymä

Pukinmäenkaaren eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa ST101/20 S. Pukinmäenkaaren eritasoliittymässä Kehä I:ltä viitoitetaan paikalliskohteet Tapanin- vainio (Staffans-slätten), Oulunkylä (Åggelby) ja Itä-Pakila (Östra Baggböle).

4.1.3.16 Malminkaaren eritasoliittymä

Malminkaaren eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa ST101/21 S. Malminkaaren eritasoliittymässä Kehä I:ltä viitoitetaan paikalliskohteet Malmi (Malm) ja Pukinmäki (Bocksbacka). Poistuvien ramppien päässä viitoitetaan lisäksi paikalliskohde Savela (Lerstrand). ”Malminkaaren liittymässä liityntäpysäköinnin viitat ovat nykyisinkin yhdistettynä muuhun viitoitukseen.” (21.5.1997)

4.1.3.17 Latokartanontien eritasoliittymä

Latokartanontien eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa ST101/22 S. Latokartanontien eritasoliittymässä Kehä I:ltä viitoitetaan paikalliskohteet Malmi (Malm), Viikki (Vik) ja Pihlajamäki (Rönnbacka) (22.1.1997). Poistuvien ramppien päistä alkaen viitoitetaan lisäksi paikalliskohde Tattarisuo (Tattarmossen). Pohjoisen rampin päästä Tattariharjuntien suuntaan viitoitetaan vielä lisäksi erityiskohde Malmin lentoasema (Malmis flygstation), joka tilanpuutteen niin vaatiessa voidaan lyhentää muotoon Malmin lentoas. (Malmis Flygst.).

4.1.3.18 Kivikonlaidan liittymä

Kivikonlaidan liittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa ST101/24 S. Kivikonlaidan liittymässä Kehä I:ltä viitoitetaan paikalliskohde Kivikko (Stensböle).

4.1.3.19 Kontulantien liittymä

Kontulantien liittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa ST101/25 S. Kontulantien liittymässä Kehä I:ltä viitoitetaan paikalliskohde Kontula (Gårdsbacka). Kontulantieltä Kurkimäentielle käännyttäessä viitoitetaan lisäksi paikalliskohde Kurkimä- ki (Tranbacka).

4.1.3.20 Myllypuron liittymä

Myllypuron liittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa ST101/26 S. Myllypuron liittymässä Kehä I:ltä viitoitetaan paikalliskohde Myllypuro (Kvarnbäcken) Yläkiventien suuntaan. Karjatanhuanpolun suuntaan viitoituskohdetta ei ole vielä määri- telty.

4.1.3.21 Turunlinnantien liittymä

Turunlinnantien liittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa ST101/27 S. Turunlinnantien liittymässä Kehä I:ltä viitoitetaan paikalliskohteen tapaan Turunlinnantie (Åbohusvägen). Vanhanlinnantien suuntaan viitoituskohdetta ei ole määritelty. ” Turunlinnantieltä lisätään myös Vanhanlinnantie viitoituskohteeksi” (3.10.1997)

4.1.3.22 Itäkadun liittymä

Itäkadun liittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa ST101/28 S. Itäkadun liittymässä Kehä I:ltä viitoitetaan paikalliskohteen tapaan Itäkatu (Östergatan).

4.2 KEHÄ II (seututie 102)

4.2.1 Viitoituskohteet Kehä II:n pääsuuntaan

Kehä II:n kaukokohteina ei voida käyttää suuntaa antavia kohteita niin kauan kuin Kehä II toteutunut vain Länsiväylältä Turuntielle. Muuten Kehä II:n viitoituksessa sovelletaan mahdollisuuksien mukaan samoja periaatteita kuin muillakin kehäteillä. Kehä II:n suuntaan viitoitetaan vain kohdenimellä Kehä II, johon kuitenkin aina liitetään suuntaa antava paikalliskohde. Pääsuunnalla eteenpäin viitoitetaan pelkästään Kehä II (Ring II). Kehä II:lle sivusuunnilta saavuttaessa kaukokohteen rinnalla viitoitetaan suuntaa antava paikalliskohde. Suuntaa antavina paikalliskohteina esiintyvät Matinkylä, Kilo ja Viher- laakso, joista Viherlaakso aikanaan korvataan jollakin kauempana sijaitsevalla kohteella. Säteittäisiltä pääväyliltä (valta- ja kantatiet) Kehä II:lle suuntaa antavat paikalliskohteet otetaan mukaan viittoihin kohdassa, jossa kehätien suunnat on tarpeen erottaa toisistaan. Suunnistustauluissa ne esitetään vain, jos liittymäjärjestelyt ovat sellaiset, että suunnistustauluissa on eroteltava Kehä II:n molemmat viitoitussuunnat. Merituulentien suunnitelmiin on korjattava Kehä II:n suuntaa antavaksi kohteeksi Kilo Vi- herlaakson tilalle. (21.4.1999)

4.2.2 Viitoituskohteet Kehä II:ltä säteittäisille pääväylille ja seututeille

Kehä II:lta säteittäisille pääväylille viitoitetaan aina säteittäisten pääväylien kaukokohteet (luvussa X). Säteittäisten pääväylien kaukokohde Helsingin suuntaan on Espoon alueella aina Hel- sinki.

Säteittäisten pääväylien väli- ja lähikohteita ei yleensä viitoiteta Kehä II:lta säteittäisille pääväylille. Valtatien 2 kaukokohde Pori, joka viitoitetaan Turunväylällä (vt 1) välikoh- teena, viitoitetaan kuitenkin Kehä II:ltä kohteena Turun rinnalla. Kaupunginosia, osa-alueita ja muita maankäyttökohteita Kehä II:lta viitoitetaan säteit- täisten pääväylien suuntaan vain Kehä II:n nykyisessä pohjoispäässä Turuntielle ja ete- läpäässä, jossa Kehä II:n suuntaa antava paikalliskohde Matinkylä (Mattby) viitoitetaan Kehä II:lta Länsiväylän liittymän kautta edelleen Matinkartanontielle.

4.2.3 Viitoituskohteet Kehä II:lta maankäyttöliittymissä

4.2.3.1 Yleistä

4.2.3.2 Merituulentien eritasoliittymä

Merituulentien eritasoliittymän suunnitelma on esitetty Länsiväylän ja Kehä II:n liittymä- alueen piirustuksessa KT51/09 S. Merituulentien eritasoliittymässä Kehä II:ltä viitoitetaan Länsiväylän suunnasta saavuttaessa paikalliskohde Olari (Olars) ja Turunväylän suunnasta saavuttaessa Tapiola (Hagalund) ja Niittykumpu (Ängskulla). Lisäksi Olari (Olars) viitoitetaan erkanemiskohdasta rampille, vaikka Olari varsinaisesti viitoitetaankin Kehä II:n pohjoissuunnasta saavuttaessa jo Mankkaanväylän eritasoliittymässä.

4.2.3.2 Mankkaanväylän eritasoliittymä

Mankkaanväylän eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa ST102/02 S. Mankkaanväylän eritasoliittymässä Kehä II:lta viitoitetaan paikalliskohteet Mankkaa (Mankans) ja Olarinluoma (Olarsbäcken). Pohjoisesta Turunväylän suunnasta viitoitetaan lisäksi paikalliskohde Olari (Olars).

4.2.3.3 Kauniaistentien eritasoliittymä

Kauniaistentien eritasoliittymä on yksisuuntainen suuntaisliittymä, jonka suunnitelma on esitetty Turunväylän ja Kehä II:n Sepänsolmun eritasoliittymän suunnitelmassa VT1/03 S. Kauniaistentien eritasoliittymän ainoa ramppi erkanee Kehä II:sta Hiidenkallion tunnelissa ja siinä viitoitetaan Turunväylän kaukokohde Helsinki(Helsingfors) ja Kauniainen (Grankulla). Rampin päässä viitoitetaan lisäksi Paikalliskohteet Sepänkylä (Smedsby) ja Hiidensilta (Jättebron).

4.2.3.4 Karamalmin liittymä

Karamalmin liittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa ST102/05 S. Karamalmin liittymässä viitoitetaan Karapellontielle erityiskohde Karamalmi (Karamal- men) ja teollisuusalueen tunnus. ”Kilon viitoituksesta keskusteltiin. Päätettiin lisätä Kilon viitoitus Karapellontien liittymään Turuntien suunnasta saavuttaessa. Tästä huolimatta Kilo viitoitetaan edelleen myös tunnelista alkavaa ramppia Kauniaistentielle.” (11.2.1999) ”Karapellontien liittymän tila- päisyys johtaa siihen, että Tielaitos ei halua viitoittaa Kiloa sitä kautta. Kilo tulee viitoittaa Turuntieltä muuta reittiä kuin Kehä II:n kautta. Tunnelista Kauniaistentielle johtavan rampin päässä Kilo viitoitetaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.” (25.5.1999)

4.3 KEHÄ III (Kantatie 50, E18)

4.3.1 Viitoituskohteet Kehä III:n pääsuuntaan

Kehä III:n kaukokohteina viitoitetaan Kehä III Itään (Ring III Österut) ja Kehä III Länteen Ring III Västerut. Pääsuunnalla eteenpäin viitoitetaan pelkästään Kehä III (Ring III). (periaatemuistio 14.1.1998) E18-viitoituskokeilun sovelluksena Kehä III:n tärkeimmistä sivusuunnista (kanta- ja valtatiet, Lentoasemantie Kehä III:n E18-osuudella) viitoitetaan suuntaa antavina kohteina myös E18:n kaukokohteet Turku ja Kotka. Suuntaa antavien kohteiden viitoitus aloitetaan pääsääntöisesti erkanemiskohdasta. E18:n siirtymäkohdissa (vt1/kt50 ja vt7/kt50) Turku ja Kotka viitoitetaan myös suunnistustauluissa. (periaatemuistio 14.1.1998)

Pääsuunnalla viitoitetaan E18-kaukokohteita Turku (Åbo), Pietari (St. Petersburg) ja Kotka neljällä erillisellä E18-etäisyystaululla. (10.5.1996) Säteittäisiltä pääväyliltä (valta- ja kantatiet) Kehä III:lle viitoitetaan lisäksi E18- kaukokohteita Turku ja Kotka. Ne viitoitetaan kaikilta valtateiltä (Poikkeuksena vt 4, jonka eteläsuunnasta E18-kaukokohteita ei viitoiteta). Lisäksi Turku ja Kotka viitoitetaan Tuusulanväylän (kt 45) ja Lentoasemantien (st 135) pohjoissuunnista. Kehä III:lle muilta sivusuunnilta saavuttaessa ei kaukokohteen rinnalla viitoiteta muita kohteita, mutta ilmansuuntaviitoituksen rinnalla viitoitetaan lähimmän säteittäisen valtatien numerotunnus katkokehyksin. Vuosaaren sataman viitoitusperiaatteita on käsitelty HELVI-ryhmässä, mutta uusia sataman tieyhteyksiä ei ole vielä päivitetty HELVI-suunnitelmiin. Vuosaaren sataman viitoitusluonnoksiin liittyen on todettu: ”HELVI-ryhmä tutustui viitoi- tusluonnokseen. Todettiin, että todennäköisesti Kehä III (kantatie 50) jatkuu Itäväylän (st 170) liittymään saakka, mistä edelleen Vuosaaren satamaan tie jatkuu seututienä 103. Raja on kuitenkin vielä epäselvä. Jos rajaus on tämä, tienumeroa 103 ei esitetä viitoituksessa lainkaan.” (12.9.2002) ”Viitoituksen toteuttamisen osalta todettiin, että Satama-sana on pidettävä mukana viitoituskohteen nimessä sekaannusten välttämiseksi ja Vuosaari-paikalliskohteen erottu- misen turvaamiseksi. Porvoonväylältä (vt7) Vuosaaren satamaa ei oteta varsinaiseksi viitoituskohteeksi, vaan eritasoliittymään lisätään satamaviitoitus erillisopastein. Itäkes- kuksesta Satama viitoitetaan Itäväylän suuntaan.” (12.9.2002)

4.3.2 Viitoituskohteet Kehä III:lta säteittäisille pääväylille ja seututeille

Kehä III:lta säteittäisille pääväylille viitoitetaan aina säteittäisten pääväylien kaukokohteet (luvussa 5). Säteittäisten pääväylien kaukokohde Helsingin suuntaan on aina Helsinki. Säteittäisten pääväylien väli- ja lähikohteita ei yleensä viitoiteta Kehä III:lta säteittäisille pääväylille. Valtatien 2 kaukokohde Pori, joka viitoitetaan Turunväylällä (vt 1) välikoh- teena, viitoitetaan kuitenkin Kehä III:lta kohteena Turun rinnalla. Kaupunginosia, osa-alueita ja muita maankäyttökohteita Kehä III:lta ei viitoiteta säteit- täisten pääväylien suuntaan. Seututeiden suuntaan viitoitetaan tarvittaessa myös maankäyttökohteita (esim. Vanha Vantaankoski st 130:lle).

4.3.3 Viitoituskohteet Kehä III:lta muille teille ja maankäyttöliittymissä

4.3.3.1 Yleistä

Muille yleisille teille viitoitetaan Kehä III:lta näiden teiden viitoituskohteisiin ja tarvittaessa myös paikalliskohteisiin. Maankäyttöliittymissä viitoitetaan paikalliskohteisiin. Kohteet on valittu Uudenmaan tiepiirin ja kuntien viitoitussuunnitelmien pohjalta ja niitä on täy- dennetty ja tarkistettu HELVI-työn kuluessa mm. maankäyttöön liittyvän suunnittelun ja kuntien omien viitoitussuunnitelmien täydentyessä.

4.3.3.2 Sundsbergintien liittymä

Sundsbergintien liittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa KT50/51 S. Keilaniementien liittymässä Kehä III:ltä viitoitetaan paikalliskohteet Masala (Masaby) ja Sundsberg.

4.3.3.3 Kauklahdenväylän (Yt 1130) liittymä

Yhdystien 1130 liittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa KT50/52 S. Kauklahdenväylän liittymässä Kehä III:ltä viitoitetaan yt 1130:n kohteet Siuntio ja Es- poonlahti sekä paikalliskohteet Kauklahti (Köklax) ja Vanttila (Fantsby). (22.1.1997) ”Espoonlahti viitoitetaan täällä sinipohjaisena viitoituskohteena, koska se on yhdystien kaukokohde jo Kehä III:n ulkopuolella.” (24.9.1997)

4.3.3.4 Kauklahdentien liittymä

Kauklahdentien liittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa KT50/53 S. Kauklahdentien liittymässä Kehä III:ltä viitoitetaan paikalliskohteet Kauklahti (Köklax) ja Mynttilä (Myntböle). ”Kauklahdentien liittymään lisätään pohjoissuunnan viitoituskohteeksi Mynttilä (Myntbö- le), poistetaan yhtä kilometriä osoittavat etäisyyslukemat tienviitoista ja lisätään liitty- mään uusi pohjoispuolinen ramppi.” (24.9.1997) ” Kauklahden teollisuusalueen viitoitusta on parannettava Kehä III:lla, jotta raskas liikenne ei käänny väärästä liittymästä. Sovittiin, että lisätään Kehä III:lle valkopohjainen erillisviitoitus.” (10.4.2002)

4.3.3.5 Espoonväylän liittymä

Espoonväylän liittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa KT50/54 S. Espoonväylän liittymässä Kehä III:ltä viitoitetaan paikalliskohteet Suomenoja (Finno), Espoon keskus (Esbo centrum) ja Gumböle. Espoonväylältä Kehä III:n suuntaan viitoitetaan Kehä III:n rinnalla Turunväylän kaukokohde Turku. ” Turku muutetaan siniseksi kohteeksi, koska valinta vihreän ja sinisen reitin välillä tehdään myöhemmin.” (24.9.1997)

4.3.3.6 Kunnarlantien eritasoliittymä

Kunnarlantien suuntaiseritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa KT50/56,57 S. Kunnarlantien eritasoliittymässä Kehä III:n itäsuunnasta viitoitetaan st 110:n kohteiden Veikkola ja Kauniainen (Grankulla) lisäksi paikalliskohde Kunnarla (Gunnars). ”Kehä III:lla Kunnarlantien liittymän viitoituskohteista keskusteltiin. Todettiin, että Es- poon Keskuksen viitoittaminen Kehä III:n itäsuunnasta olisi luontevaa tästä liittymästä Espoontielle, mutta viitoituskohteiden määrä on jo nyt ongelmallinen, joten esitykseen ei tehty muutoksia.” (15.1.1998) ”Bembölen paikannimikilvet siirretään Kehä III:lta poistuville rampeille.” (15.1.1998)

4.3.3.7 Järvenperänsillan eritasoliittymä

Järvenperänsillan eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa KT50/58 S. Järvenperänsillan eritasoliittymässä Kehä III:lta viitoitetaan paikalliskohteet Järvenperä (Träsk-ända) ja Högnäs.

4.3.3.8 Kulloonmäensillan eritasoliittymä

Kulloonmäensillan eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa KT50/59 S.

Kulloonmäensillan eritasoliittymässä Kehä III:lta viitoitetaan paikalliskohteet Röylä (Rödskog) ja Kulloonmäki (Kullobacka). Lisäksi Koskelonsillan eritasoliittymän ollessa suuntaisliittymä Kulloonmäensillan eritasoliittymässä viitoitetaan Kehä III:n länsisuun- nasta myös sen kohteet Koskelo (Skrakaby, teollisuusalue) ja Vanhakartano (Gammel- gård).

4.3.3.9 Koskelonsillan eritasoliittymä

Koskelonsillan suuntaiseritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa KT50/60 S. Koskelonsillan eritasoliittymässä Kehä III:n itäsuunnasta viitoitetaan paikalliskohteet Koskelo (Skrakaby, teollisuusalue) ja Vanhakartano (Gammelgård).

4.3.3.10 Juvanmalmin eritasoliittymä

Juvanmalmin eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa KT50/61 S. Juvanmalmin eritasoliittymässä Kehä III:lta viitoitetaan paikalliskohteet Juvanmalmi (Ju- vamalmen, teollisuusalue) ja Niipperi (Nipert).

4.3.3.11 Askistontien liittymä

Askistontien suuntaisliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa KT50/62 S. Askistontien liittymässä Kehä III:n itäsuunnasta viitoitetaan paikalliskohde Askisto (As- kis).

4.3.3.12 Tavastkullantien liittymä

Tavastkullantien suuntaisliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa KT50/63 S. Askistontien liittymässä Kehä III:n länsisuunnasta viitoitetaan paikalliskohde Hämeenky- lä (Tavastby).

4.3.3.13 Petikon eritasoliittymä

Petikon eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa KT50/65 S. Petikon eritasoliittymässä Kehä III:lta viitoitetaan erityis-/paikalliskohteena teollisuusalu- eet Petikko ja Varisto (Varistorna). ”Petikon liittymässä lisätään teollisuusalueen tunnus Petikon viitoitukseen.” (24.9.1997) ”Kehä III:lla Petikon ja Variston alueelta on esitetty toivomus, että Teoll. Alue -viitoitus muutettaisiin Yritysalue-viitoitukseksi. Todettiin, että HELVI-suunnitelmassa koko Teoll. Alue -kohdenimi on poistettu ja korvattu teollisuusalueen tunnuksella, jota nykyisin käy- tetään myös yritysalueiden tapauksessa.” (10.11.1998)

4.3.3.14 Raappavuorentien eritasoliittymä

Raappavuorentien eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa KT50/66 S. Raappavuorentien eritasoliittymässä Kehä III:lta viitoitetaan paikalliskohde Myyrmäki (Myrbacka) ja paikallis-/erityiskohteena teollisuusalue Martinlaakso (Mårtensdal). Lisäk- si Kehä III:n itäsuunnasta viitoitetaan paikallis-/erityiskohteena myös teollisuusalue Pe- tikko.

4.3.3.15 Myllyniityntien eritasoliittymä

Myllyniityntien eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa KT50/67,68 S. Myllyniityntien eritasoliittymässä Kehä III:lta viitoitetaan paikalliskohteet Martinlaakso (Mårtensdal), Vantaankoski (Vandaforsen) ja Myllymäki (Kvarnbacka). Alueen viitoituskohteista on päätetty: ” Vantaalla Raappavuorentielle viitoitetaan edelleen myös Myyrmäki. Myllymäen eritasoliittymässä Myllymäki on ensisijainen viitoituskohde pohjoissuuntaan, Piispankylää harkitaan, Petas ei ole tässä vaiheessa viitoitettava kohde. Sanomalan alue viitoitetaan Vantaankoski-nimellä, Hämeenlinnanväylän itä- puoli on Vanha Vantaankoski.” (22.1.1997)

4.3.3.16 Tuupakan eritasoliittymä

Tuupakan eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa KT50/71-73 S. Tuupakan eritasoliittymässä Kehä III:lta viitoitetaan erityis-/paikalliskohteena teollisuusalue Tuupakka (Stubbacka) ja paikalliskohde Viinikkala (Vinikby).

4.3.3.17 Kalliosolan eritasoliittymä

Kalliosolan eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa KT50/74,75 S. Kalliosolan eritasoliittymässä Kehä III:lta viitoitetaan erityis-/paikalliskohteena teollisuusalue Kalliosola (Bergpass) ja paikalliskohde Voutila (Brutuby). (22.1.1997)

4.3.3.18 Pakkalantien eritasoliittymä

Pakkalantien suuntaiseritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa KT50/76 S. Pakkalantien eritasoliittymässä Kehä III:n länsisuunnasta viitoitetaan paikalliskohde Pakkala (Backas) ja erityis-/paikalliskohteena teollisuusalue Virkamies (Tjänstemans). (periaatemuistio 14.1.1998) Sandbacka –paikalliskohteen viitoittamisesta luovuttiin (nn.nn.20nn). ”Vantaalla Jumbon vieressä on uusia toimintoja, mistä johtuen on esitetty Vantaanportti –viitoitusta myös Pakkalan eritasoliittymään. Asiaa pohditaan Vantaalla, missä koko Vantaanportti –alueen rajausta mietitään vielä.” (6.9.2000) ”P. Haasanen kertoi, että Pakkalasta tieyhteyden katkeamisen jälkeen poistettu Seutu- la-viitoitus on saanut aikaan mahdollisen valtuustoaloitteen, jossa esitetään Seutula- viitoituksen palauttamista Kehä III:lle. Vantaan kaupunginosien hierarkian kannalta tilanne on kuitenkin täysin selvä. Kehä III:lta viitoitetaan Viinikkala, joka on lisäksi kasva- va ja kehittyvä alue. Sen pohjoispuolella on Kiila ja vasta sen jälkeen tulee Seutula.” (4.4.2001)

4.3.3.19 Koivuhaan eritasoliittymä

Koivuhaan eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa KT50/79 S. Koivuhaan eritasoliittymässä Kehä III:lta viitoitetaan paikalliskohde Koivuhaka (Björkha- gen) (5.3.1996). Helsingin pitäjän kirkonkylä päätettiin viitoittaa Kehä III:lta palvelukoh- teena (nähtävyys) Vantaan Pyhän Laurin kirkko. ” Koivuhaka-viitoituskohteen lisääminen Kehä III:lle ei ehdi toteutua ennen kuin Lento- asemantie-Tikkurila –välin perusparantaminen alkaa.” (14.6.2000)

4.3.3.20 Suutarilan eritasoliittymä

Suutarilan eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa KT50/80 S.

Suutarilan eritasoliittymässä Kehä III:lta viitoitetaan paikalliskohteet Malmi (Malm) ja Suutarila (Skomakarböle).

4.3.3.21 Tikkuritien eritasoliittymä

Tikkuritien eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa KT50/81 S. Tikkuritien eritasoliittymässä Kehä III:lta viitoitetaan paikalliskohteet Tikkurila (Dickurs- by) ja Tapulikaupunki (Stapelstaden).

4.3.3.22 Heidehofintien eritasoliittymä

Heidehofintien eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa KT50/82 S. Heidehofintien eritasoliittymässä Kehä III:lta viitoitetaan paikalliskohteet Jokiniemi (Ånäs) ja Kuninkaala (Fastböle).

4.3.3.23 Vanhan Porvoontien eritasoliittymä

Vanhan Porvoontien eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa KT50/83 S. Vanhan Porvoontien eritasoliittymässä Kehä III:lta viitoitetaan paikalliskohde Hakkila (Haxböle), erityiskohde Honkanummi (Furumo) ja paikalliskohde Heikinlaakso (Henriks- dal). Pohjoisen ramppiliittymän päästä viitoitetaan lisäksi paikalliskohde Kuusikko (Se- xan).

4.3.3.24 Hakunilatien eritasoliittymä

Hakunilantien eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa KT50/86 S. Hakunilantien eritasoliittymässä Kehä III:lta viitoitetaan paikalliskohteet Hakunila (Hå- kansböle), Jakomäki (Jakobacka) ja Vaarala (Fagersta).

4.3.3.22 Fazerintien liittymä

Fazerintien liittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa KT50/87 S.

Fazerintien liittymässä Kehä III:lta viitoitetaan paikalliskohde Länsimäki (Västerkulla) ja erityis-/paikalliskohteena teollisuusalue Vaarala (Fagersta). ”Kehä III:lle Fazerilan liittymään on haettu viitoitusta Ojanko-kohteelle. Todettiin, että Ojangon toiminnot eivät edellytä kohteen viitoittamista vielä.” (21.4.1999)

4.3.3.22 Östersundomintien liittymä

Östersundomitien liittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa KT50/89 S. Östersundomintien liittymässä Kehä III:lta viitoitetaan Itäsalmi (Östersundom). Vantaan viitoituksen yleissuunnitelmassa 2002 kohteeksi on kuitenkin määritelty paikalliskohde Länsisalmi (Västersundom).

5 Viitoituskohteet säteittäisillä pääväylillä ja seututeillä

5.1 LÄNSIVÄYLÄ (Kantatie 51)

5.1.1 Viitoituskohteet Länsiväylän pääsuuntaan

Länsiväylän kaukokohteina viitoitetaan Helsinki (Helsingfors) ja Hanko (Hangö). Sivusuunnilta Länsiväylälle saavuttaessa viitoitetaan vain kaukohteet Helsinki ja Hanko. Lähikohde Kirkkonummi viitoitetaan etäisyystauluissa ja Kehä III:lta (kt 50) myös kohteena. Turun viitoittamisesta Länsiväylällä Helsingin suunnasta on keskusteltu HELVI- työryhmässä, mutta Turun lisäämisestä viitoituskohteeksi ei ole tehty päätöksiä. ” Hel- sinki viitoittaa Länsisatamasta poistuvan liikenteen Turkuun Länsiväylän (kt 51) kautta. Todettiin, että Länsiväylältä Kehä I:lle ei lisätä tässä vaiheessa Turku-kohdetta, vaan katkokehyksinen numerotunnus valtatielle 1 riittää.” (20.11.1996) ”Helsinki viitoittaa nykyisin Turkuun Lönnrotinkadun suunnasta Länsiväylän päähän. Tästä aiheutuu epäjatkuvuusongelma, koska tielaitos ei viitoita Turkua kohdenimellä Länsiväylältä lainkaan. Valtatien yksi numerotunnus katkokehyksin viitoitetaan Länsi- väylältä Kehä I:n kautta Turunväylälle. Lisäksi Helsingin suunnitelmissa Lauttasaari vii- toitettaisiin Mechelininkadulta Länsiväylälle.

Jo aiemmin Espoo on ilmoittanut haluavansa Länsiväylän päähän Espoo- viitoituskohteen. Sekä Turun että Espoon viitottaminen Hangon rinnalla olisi raskas toteuttaa, mutta jo yksin Turun viitoittaminen kohdenimellä Kehä I:n kautta olisi raskasta. Sovittiin, että tässä vaiheessa ei tehdä muutoksia tielaitoksen viitoituskohdeluetteloon Länsiväylällä. Viitoitusohjeen mukaan moottoritien suuntaan ei viitoiteta paikalliskohteita (poikkeus: Keskusta), joten myöskään Lauttasaarta ei viitoiteta Länsiväylälle.” (7.5.1998)

5.1.2 Viitoituskohteet Länsiväylältä kehäteille

Länsiväylältä kehäteille viitoitetaan aina kehäteiden kaukokohteet (luvussa N). Koska Länsiväylän liittymä on kaikille kolmelle kehätielle kehäväylän läntinen päätepis- te, suuntaa antavaa viitoitusta ei tarvita kuten muilta teiltä kehäteille saavuttaessa. Länsiväylältä Kehä I:lle viitoitetaan paikalliskohde Otaniemi (Otnäs), joka ei ole Kehä I:n suuntaa antavien kohteiden luettelossa. Länsiväylältä Kehä II:n eritasoliittymässä on samalla myös maankäyttöliittymä, jonka viitoituskohteet on esitetty kappaleessa M.3.8. Espoo-viitoituksen lisäämisestä Länsiväylälle on keskusteltu, mutta sen lisäämisestä ei ole tehty päätöksiä. (25.9.1996) ”Turun viitoittamisesta Länsiväylältä keskusteltiin. Todettiin, että tienumerotunnuksella reittiviitoitus on sinänsä kunnossa, mutta kun Helsinki viitoittaa Länsiväylän päähän myös Turku-kohdenimellä, viitoituksen jatkuvuus ei ole kunnossa. Muurinen ehdotti Ruoholahteen viitoituskohdetta Turku / Kehä I, jolla Turkuun menijät ohjattaisiin hakeu- tumaan Kehä I:lle. Toisaalta todettiin, että jatkossa Kehä II saattaisi olla luontevampi reitti Turkuun. Molemmissa liittymissä Länsiväylältä kehäteille on kuitenkin jo nykyisin varsin paljon viitoituskohteita, joten viitoituksen parantaminen ei ole käytännössä help- poa. Todettiin, että asialle ei toistaiseksi tehdä mitään, mutta ongelma tiedostetaan.” (29.3.2000) ”Turku-viitoituksen jatko Helsingin katuverkolta Länsiväylälle on ongelma, jota ei ole saatu ratkaistua tyydyttävästi. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tässäkään yhteydessä ei ole mahdollista lisätä Turku-viitoitusta Länsiväylältä Kehä I:n suuntaan.” (14.6.2000)

5.1.3 Viitoituskohteet Länsiväylältä muille teille ja maankäyttöliittymissä

5.1.3.1 Yleistä

Muille yleisille teille viitoitetaan Länsiväylältä näiden teiden viitoituskohteisiin ja tarvittaessa myös paikalliskohteisiin. Maankäyttöliittymissä viitoitetaan paikalliskohteisiin. Koh- teet on valittu Uudenmaan tiepiirin ja kuntien viitoitussuunnitelmien pohjalta ja niitä on täydennetty ja tarkistettu HELVI-työn kuluessa mm. maankäyttöön liittyvän suunnittelun ja kuntien omien viitoitussuunnitelmien täydentyessä.

5.1.3.2 Porkkalankadun ja Mechelininkadun liittymä

Porkkalankadun ja Mechelininkadun liittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa KT51/01 S. Länsiväylän Helsingin puoleisessa päässä Salmisaarenkadulle viitoitetaan paikalliskohde Ruoholahti (Gräsviken). Porkkalankadulle viitoitetaan paikalliskohteet Kamppi (Kam- pen), Töölö (Tölö), Keskusta (Centrum) ja erityis-/paikalliskohteena Länsisatama (Väst- ra Hamnen).

5.1.3.3 Lemissaarentien eritasoliittymä

Lemissaarentien eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa KT51/02 S. Lemissaarentien eritasoliittymässä viitoitetaan paikalliskohde Lauttasaari (Drumsö).

5.1.3.4 Katajaharjun eritasoliittymä

Katajaharjun suuntaiseritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa KT51/03 S. Katajaharjun eritasoliittymässä erkaneminen Länsiväylältä on sallittu arkipäivisin aamu- ruuhkassa (klo. 6-9) vain linja-autoille ja takseille, mistä johtuen liittymässä ei viitoiteta mitään erkanevaa viitoitiuskohdetta. Sen sijaan erkanemiskohdassa aloitetaan Lemis- saarentien eritasoliittymän Lauttasaari-viitoitus. (26.3.1998)

5.1.3.5 Hanasaaren eritasoliittymä

Hanasaaren eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa KT51/04 S.

Hanasaaren eritasoliittymässä viitoitetaan paikalliskohde Hanasaari (Hanaholmen).

5.1.3.6 Tapiolantien ja Etelätuulentien eritasoliittymä

Tapiolantien ja Etelätuulentien (ns. Tapiolan itäinen ja läntinen etl.) eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa KT51/5-7 S. Tapiolantien ja Etelätuulentien suuntaiseritasoliittymissä viitoitetaan paikalliskohteet Ta- piola (Hagalund) ja Westend.

5.1.3.7 Niittysillan eritasoliittymä

Niittysillan eritasoliittymän (Haukilahdenkadun) suuntaiseritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa KT51/08 S. Niittysillan suuntaiseritasoliittymässä viitoitetaan Helsingin suunnasta paikalliskohteet Niittykumpu (Ängskulla) ja Haukilahti (Gäddvik).

5.1.3.8 Merituulentien ja Matinkartanontien sekä Piispansillan eritasoliittymät

Merituulentien ja Matinkartanontien eritasoliittymän (ns. Matinsolmu) sekä Piispansillan suuntaiseritasoliittymän suunnitelmat on esitetty piirustuksessa KT51/09 S. Merituulentien ja Matinkartanontien eritasoliittymässä viitoitetaan Kehä II:n rinnalla Hel- singin suunnasta saavuttaessa paikalliskohteet Olari (Olars) Merituulentielle ja Matinky- lä (Mattby) Matinkartanontielle. Hangon suunnasta saavuttaessa viioitetaan Kehä II:n rinnalla paikalliskohteet Niittykumpu (Ängskulla) Merituulentielle ja Haukilahti (Gäddvik) Matinkartanontielle. Piispansillan suuntaiseritasoliittymässä viitoitetaan Hangon suunnasta paikalliskohteet Matinkylä (Mattby) ja Olari (Olars). ”Matinkylän uuden keskuksen viitoituksen osalta todettiin, että kauppakeskuksen nime- nä edelleen esiintyvä Iso Omena ei kelpaa viitoituskohteeksi.” (21.4.1999) ”4.4.01 –kokouksen muistioon liittyen todettiin, että Piispansillan viitoitusta on kokouksen jälkeen päätetty muuttaa. Espoo on päättänyt, että Piispansilta ei olekaan viitoituskohde, joten Piispansilta viitoitusta ei tullakaan toteuttamaan suunnitellussa muodossa.” (21.5.2001)

5.1.3.9 Finnoontien eritasoliittymä

Finnoontien eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa KT51/10 S. Finnoontien eritasoliittymässä viitoitetaan paikalliskohteet Espoon Keskus (Esbo Cent- rum), Suomenoja (Finno) ja Kaitaa (Kaitans). ”Suomenojan liittymään on lisätty Kaitaan viitoitus moottoritieltä saakka Espoon viitoituksen yleissuunnitelman mukaisesti.” (26.3.1998)

5.1.3.10 Martinsillan eritasoliittymä

Martinsillan (ns. Espoonlahden etl.) eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa KT51/11 S. Martinsillan eritasoliittymässä viitoitetaan paikalliskohteet Suvisaaristo (Sommaröarna), Espoonlahti (Esboviken) ja Nöykkiö (Nöykis). ”Kivenlahden liittymässä on suunnitteilla uusi ramppi Helsingin suunnasta saavuttaessa, mutta sen toteuttamisaikataulusta ei ole tietoa. HELVI-suunnitelmiin uutta ramppia ei li- sätä tässä vaiheessa.” (7.5.1998) ”Länsiväylällä (kt51) Suvisaaristo kohde voidaan muuttaa paikalliskohteeksi, koska tie 11329 on muuttumassa aikanaan kaduksi. Samalla Suvisaariston ruotsinkielinen muoto Sommarö voidaan korjata Espoon nimistöyksikön suosittelemaan muotoon Sommarö- arna.” (14.6.2000)

5.1.3.10 Yhdystien 1130 (Kauklahdenväylä) eritasoliittymä

Yhdystien 1130 eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa KT51/12 S. Yhdystien 1130 eritasoliittymässä viitoitetaan paikalliskohteet Kivenlahti (Stensvik), Kauklahti (Köklax) ja Saunalahti (Bastvik). Näistä paikalliskohde Kauklahti on myös tien 1130 viitoituskohde. ”Kivenlahden liittymässä viitoitetaan myös Saunalahti Espoon viitoituksen yleissuunnitelman mukaisesti.” (26.3.1998)

5.1.3.11 Vanhan Jorvaksentien ja Sundsbergintien liittymät

Vanhan Jorvaksentien ja Sundsbergintien liittymien suunnitelmat on esitetty piirustuksessa KT51/13,14 S.

Vanhan Jorvaksentien liittymässä ei viitoiteta mitään viitoituskohteita, ainoastaan varoi- tetaan suunnistustaululla sillan painorajoituksista. Sundsbergintien liittymässä viitoitetaan paikalliskohteet Sundberg ja Masala (Masaby). ”Sundsbergintien liittymään sovittiin Masala lisättäväksi Sundsbergin rinnalle.” (26.3.1998)

5.1.3.12 Hirsalantien (yhdystie 11277) eritasoliittymä

Hirsalantien (yt 11277) eritasoliittymän suunnitelma on esitetty Länsiväylän ja Kehä III:n eritasoliittymän piirustuksessa KT50/50 S. Hirsalantien eritasoliittymässä viitoitetaan yhdystien 11277 viitoituskohteet Jorvas ja Hirsala.

5.2 TURUNVÄYLÄ (Valtatie 1)

5.2.1 Viitoituskohteet Turunväylän pääsuuntaan

Turunväylän kaukokohteina viitoitetaan Helsinki (Helsingfors) ja Turku (Åbo). Lisäksi Valtatien 2 kaukokohde Pori (Björneborg) viitoitetaan välikohteena Huopalahdentieltä alkaen. (26.3.1997) Kehäteiltä Turunväylälle saavuttessa viitoitetaan kaukokohteet Helsinki ja Turku sekä valtatien 2 kaukokohde Pori. (periaatemuistio 14.1.1998) Muilta sivusuunnilta Turunväylälle saavuttaessa viitoitetaan vain kaukohteet Helsinki ja Turku. Lähikohteita ei viitoiteta HELVI-alueella. Espoo-viitoituksesta Turunväylällä on keskusteltu HELVI-työryhmässä, mutta sen li- säämisestä viitoitukseen ei ole tehty päätöksiä. (25.9.1996) ”Espoossa Olavi Louko on esittänyt, että Espoo-kilpiä tarvitaan lisää. Todettiin, että asiaa on käsitelty aiemminkin ja että Espoon viitoituksellinen määrittäminen on ongelmallista. Turunväylällä Espoon Keskus on kuitenkin jo nyt viitoituskohteena. Päätettiin sel- vittää, mitä mahdollisuuksia olisi lisätä Espoon keskus Turunväylän etäisyystauluihin kohteeksi. Aluksi kartoitetaan Turunväylän nykyisten etäisyystaulujen kohteet.” (12.9.2002) ”Espoon keskuksen etäisyystauluista keskustelu jatkuu seuraavaksi niin, että Uuden- maan tiepiirin tiejohtaja ottaa yhteyttä Espoon kaupunkiin.” (27.11.2002)

5.2.2 Viitoituskohteet Turunväylältä kehäteille

Turunväylältä kehäteille viitoitetaan aina kehäteiden kaukokohteet (luvussa N). Turunväylältä Kehä I:lle viitoitetaan Kehä I:n rinnalla suuntaa antavat paikalliskohteet Leppävaara (Alberga) ja Tapiola (Hagalund). Ramppien erkanemiskohdissa viitoitetaan myös Kehä I:n ilmansuuntakohteet. Turunväylältä Kehä II:lle viitoitetaan ramppien erkanemiskohdista alkaen Kehä II:n rinnalla suuntaa antavat paikalliskohteet Matinkylä (Mattby) ja Viherlaakso (Gröndal). Turunväylältä Kehä III:lle viitoitetaan ramppien erkanemiskohdista alkaen Kehä III:n ilmansuuntakohteet. Turun suunnasta saavuttaessa Turunväylältä Kehä III:lle viitoitetaan myös paikalliskohde Espoon Keskus (Esbo Centrum).

5.2.3 Viitoituskohteet Turunväylältä seututeille ja maankäyttöliittymissä

5.2.3.1 Yleistä

Maankäyttöliittymissä Turunväylältä viitoitetaan paikalliskohteisiin. Kohteet on valittu Uudenmaan tiepiirin ja kuntien viitoitussuunnitelmien pohjalta ja niitä on täydennetty ja tarkistettu HELVI-työn kuluessa mm. maankäyttöön liittyvän suunnittelun ja kuntien omien viitoitussuunnitelmien täydentyessä.

5.2.3.2 Huopalahdentien liittymä

Huopalahdentien liittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa VT1/01 S. Turunväylän Helsinginpuoleisessa päässä viitoitetaan paikalliskohde Munkkiniemi (Munksnäs) paikannimikilvillä. Huopalahdentielle viitoitetaan paikalliskohteet Pasila (Bö- le), Pitäjänmäki (Sockenbacka) ja Keskusta (Centrum). (26.3.1998) Huopalahdentien viitoitusta katuverkolla Vihdintien suuntaan on esitetty myös tässä piirustuksessa. Huopalahdentien ja Raumantien/Ulvilantien liittymässä viitoitetaan paikalliskohde Munkkivuori (Munkshöjden). Huopalahdentien ja Lapinmäentien/Ulvilantien liittymässä Munkkiniemen suunnasta La- pinmäentielle viitoitetaan paikalliskohde Pasila (Böle) ja valtatien 3 numerotunnus katkokehyksin. Ulvilantien suuntaan viitoitetaan Munkkivuori (Munkshöjden). Huopalahden- tietä liikenneympyrään päin viitoitetaan Turuntien numerotunnus 110 katkokehyksin ja paikalliskohde Pitäjänmäki (Sockenbacka) sekä Vihdintien numerotunnus 120 katkokehyksin sekä paikalliskohde Konala (Kånala). Huopalahdentiellä Turunväylän suuntaan viitoitetaan Turunväylän (vt 1) kaukokohde Turku, tienumerotunnuksen 1 rinnalla myös valtatien 2 tienumerotunnus katkokehyksin ja paikalliskohde Keskusta (Centrum).

5.2.3.3 Vermonsolmun eritasoliittymä

Vermonsolmun suuntaiseritasoliittymän suunnitelma on esitetty Kehä I:n eritasoliittymän (ns. Leppäsolmu) piirustuksessa ST101/8 S. Vermonsolmun suuntaiseritasoliittymässä viitoitetaan paikalliskohteet Perkkaa (Ber- gans) ja Vermo. Lisäksi poistuvan rampin päässä viitoitetaan paikalliskohde Ruukinran- ta (Bruksstranden). ”Vermonportin eritasoliittymän lisääminen Turunväylälle otetaan mukaan HELVI- täydennyksiin.” (12.9.2002)

5.2.3.4 Nihtisillan (seututie 114) eritasoliittymä

Nihtisillan (st 114) eritasoliittymän suunnitelma on esitetty Kehä II:n eritasoliittymän (ns. Sepänsolmu) piirustuksessa VT1/03 S. Nihtisillan eritasoliittymässä viitoitetaan seututien 114 viitoituskohde Kauniainen (Gran- kulla) ja paikalliskohteet Kilo sekä Mankkaa (Mankans).

5.2.3.5 Tuomarilan eritasoliittymä

Tuomarilan suuntaiseritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa VT1/04 S. Tuomarilan suuntaiseritasoliittymässä viitoitetaan paikalliskohteet Espoon Keskus (esbo Centrum) ja Tuomarila (Domsby). Lisäksi poistuvan rampin päästä viitoitetaan paikalliskohde Ymmersta. (26.3.1998) ”Valtatiellä 1 Tuomarilan liittymässä halutaan lisätä viitoituskohteeksi Ymmersta, joka jo ennestään on suunnitelmissa poistuvan rampin päässä. Todettiin, että kunhan Ymmerstan alue rakentuu, kohde on perusteltu. Tässä vaiheessa Ymmersta lisätään rampin päähän nykyisen suunnitelman mukaisesti, myöhemmin mahdollisesti Turunväylällekin.” (6.9.2000)

5.2.3.6 Espoontien eritasoliittymä

Espoontien suuntaiseritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa VT1/05 S.

Espoontien suuntaiseritasoliittymässä viitoitetaan paikalliskohteet Lommila (Gloms) ja Muurala (Morby). Lisäksi poistuvan rampin päästä viitoitetaan paikalliskohteet Bemböle ja Espoon Keskus (Esbo Centrum). ”Bembölen viitoittamisesta Turunväylältä Espoontielle keskusteltiin. Päätettiin jättää se pois Turunväylältä, mutta lisätä se rampin yläpäähän. Turunväylän suunnasta ei tarvita katkokehysviitoitusta tielle 110.” (26.3.1998)

5.2.3.7 Histan eritasoliittymä

Histan eritasoliittymän (st 110) suunnitelma on esitetty piirustuksessa VT1/06. Histan eritasoliittymässä viitoitetaan kohde Hista, paikalliskohteet Ämmässuo (Käring- mossen) ja Nupuri (Nupurböle). Hista-paikannimikilvet sijoitetaan eritasoliittymän poistuville rampeille. Ramppien päistä viitoitetaan myös seututien 110 kaukokohteet Veikkola ja Bemböle.

5.3 TURUNTIE (Seututie 110)

5.3.1 Viitoituskohteet Turuntien pääsuuntaan

Turuntien viitoitusperiaate poikkeaa muista moottoriteiden rinnakkaisteinä toimivista seututeistä. Turuntiellä ei ole varsinaista rinnakkaistieviitoitusta Helsingin ja Veikkolan välillä. (25.9.1996) Turuntien kaukokohteina viitoitetaan Keskusta (Centrum), Pitäjänmäki (Sockenbacka), Leppävaara (Alberga), Bemböle ja Veikkola. (5.9.1996) Näistä osa on varsinaisesti paikalliskohteita, mutta Turuntiellä on luovuttu varsinaisten kaukokohteiden viitoittamisesta, mistä johtuen Kehä I:n ulkopuolella myös Leppävaara viitoitetaan sinipohjaisilla viitoilla. Bembölestä Leppävaaraan päin myös Kauniainen (Grankulla) viitotetaan Turuntien kautta. (25.9.1996) ”Konsultin laatimissa luonnoksissa Leppävaara oli viitoitettu valkoisella pohjavärillä kaikista suunnista. Päätettiin, että jatkossakin Leppävaara viitoitetaan Turuntiellä Bembö- lestä Leppävaaraan päin sinipohjaisena.” (7.5.1998)

5.3.2 Viitoituskohteet Turuntieltä kehäteille

Turuntieltä Kehä I:lle viitoitetaan Kehä I:n ilmansuuntakohteiden rinnalla suuntaa antavat paikalliskohteet Konala (Kånala) ja Tapiola (Hagalund). Turuntien liittymä Kehä II:lle on toistaiseksi Kehä II:n päässä ja siinä viitoitetaan Kehä II:n rinnalla suuntaa antava paikalliskohteet Matinkylä (Mattby). Turuntieltä Kehä III:lle viitoitetaan Kehä III:n ilmansuuntakohteet, joiden lisäksi viitoitetaan Turunväylän kohteet Helsinki (Helsingfors) ja Turku (Åbo, vain Veikkolan suunnasta).

5.3.3 Viitoituskohteet Turuntieltä seututeille ja maankäyttöliittymissä

5.3.3.1 Yleistä

Maankäyttöliittymissä Turuntieltä viitoitetaan paikalliskohteisiin. Kohteet on valittu Uu- denmaan tiepiirin ja kuntien viitoitussuunnitelmien pohjalta ja niitä on täydennetty ja tarkistettu HELVI-työn kuluessa mm. maankäyttöön liittyvän suunnittelun ja kuntien omien viitoitussuunnitelmien täydentyessä.

5.3.3.2 Vihdintien kiertoliittymä

Vihdintien (st 120) kiertoliittymän suunnitelma Turuntien suuntaan on esitetty piirustuksessa ST110/01 S. Vihdintien kiertoliittymässä Turuntieltä viitoitetaan Huopalahdentien suuntaan paikalliskohde Munkkiniemi (Munksnäs), Vihdintien keskustan suuntaan paikalliskohde Keskus- ta (Centrum) ja erityiskohde Sompasaari (Sumparn, tavarasatama reittiviitoituksena kuorma-autoliikenteelle) ja Vihdintien Vihdin suuntaan seututien 120 kohde Vihti (Vich- tis) sekä paikalliskohde Konala (Kånala). Välittömästi Vihdintien kiertoliittymän jälkeen on Pitäjänmäen paikannimikilpi, mistä alkaen Turuntien kohteena Pitäjänmäki vaihtuu Leppävaaraksi.

5.3.3.3 Pajamäentien, Kaupintien, Konalantien, Vermonportin ja Mäkkylän puistotien liittymät

Pajamäentien, Kaupintien, Konalantien, Vermonportin ja Mäkkylän puistotien liittymien viitoitus on esitetty piirustuksessa ST110/3-7 S. Pajamäentien liittymässä viitoitetaan paikalliskohde Pajamäki (Smedjebacka).

Kaupintien liittymässä viitoitetaan seututien 120 tunnus katkokehyksin ja paikalliskohde Lassila (Lassas). Turuntien suuntaan viitoitetaan Leppävaaran rinnalla myös paikalliskohde Konala (Kånala). Konalantien liittymässä viitoitetaan paikalliskohde Konala (Kånala). Välittömästi Kona- lantien liittymästä Leppävaaraan päin on Helsingin ja Espoon raja, minkä yhteydessä on myös Pitäjänmäen paikannimikilpi ja Turuntien kohteena Pitäjänmäki vaihtuu Keskus- taksi. Vermonportin liittymässä viitoitetaan paikalliskohteet Perkkaa (Bergans) ja Vermo. Tu- runtien suuntaan viitoitetaan lisäksi Leppävaaran rinnalla paikalliskohde Mäkkylä. Mäkkylän Puistotien liittymässä viitoitetaan Paikalliskohde Mäkkylä ja paikalliskohteen tapaan tiennimi Kalkkivuorentie (Kalkåkersvägen).

5.3.3.4 Lintuvaarantien ja Ratsukadun liittymät

Lintuvaarantien liittymän ja Ratsukadun suuntaiseritasoliittymän suunnitelmat on esitetty Kehä I:n ja turuntien eritasoliittymän piirustuksessa ST101/11 S. Lintuvaaran liittymässä viitoitetaan paikalliskohteet Pohjois-Leppävaara (Norra Alberga) ja Lintuvaara (Fågelberga). Turuntien suuntaan viitoitetaan Pitäjänmäen rinnalla Kehä I (Ring I). Turuntien rampilta Ratsukadulle viitoitetaan Etelä-Leppävaara (Södra Alberga). Leppävaaran paikannimikilpi on Pitäjänmäen suunnasta saavuttaessa ennen Kehä I:n eritasoliittymän viitoituksen alkamiskohtaa, joten Kehä I:n eritasoliittymästä Turuntien viitoituskohteena Leppävaara vaihtuu Bemböleksi.

5.3.3.5 Vanhan maantien ja Kilonkartanontien liittymät

Vanhan maantien ja Kilonkartanontien liittymien suunnitelmat on esitetty piirustuksessa ST110/10,11 S. Vanhan maantien liittymässä viitoitetaan erityiskohde Urheilupuisto (Idrottspark). Lep- pävaaran paikannimikilpi Helsingin suuntaan sijaitsee Kilonkartanontien ja Vanhan maantien liittymien välissä, mistä johtuen Turuntien viitoituskohteena Leppävaara vaihtuu Pitäjänmäeksi. Kilonkartanontien liittymässä viitoitetaan paikalliskohde Kilo.

5.3.3.6 Kuninkaistenportin ja Rastaalantien liittymä

Kuninkaistenportin ja Rastaalantien liittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa ST110/12 S. Kuninkaistenportin suuntaan viitoitetaan paikalliskohde Kuninkainen (Konungsböle) ja Rastaalantien suuntaan paikalliskohde Rastaala (Trastmossen). Lisäksi Leppävaaran suunnasta saavuttaessa viitoitetaan Rastaalan ohella Karakallio (Karabacka).

5.3.3.7 Lähderannantien liittymä

Lähderannantien liittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa ST110/13 S. Lähderannantien liittymässä Lähderannantien suuntaan viitoitetaan paikalliskohde Laaksolahti (Dalsvik), minkä ohella Bembölen suunnasta saavuttaessa viitoitetaan myös paikalliskohde Karakallio. Karaniitynien suuntaan viitoitetaan paikalliskohde Karamalmi (Karamalmen).

5.3.3.8 Viherlaaksontien ja Helsingintien liittymä

Viherlaaksontien ja Helsingintien liittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa ST110/15 S. Viherlaaksontien suuntaan viitoitetaan paikalliskohteen tapaan kadunnimi Viherlaakson- tie (Gröndalsvägen). Viherlaakson paikanimikilvet sijaitsevat Turuntiellä molemmin puo- lin tätä liittymää. Helsingintien suuntaan viitoitetaan Kauniainen (Grankulla).

5.3.3.9 Lippajärventien liittymä

Lippajärventien liittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa ST110/16 S. Lippajärventien suuntaan viitoitetaan paikalliskohde Lippajärvi (Klappträsk). Vanhan tienhaaran suuntaan (Kauniaisiin) ei viitoiteta mitään viitoituskohdetta.

5.3.3.10 Karvasmäentien liittymä

Karvasmäentien liittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa ST110/17 S.

Karvasmäentien liittymässä viitoitetaan viitoituskohde Kauniainen (Grankulla) ja erityiskohde Jorvin sairaala (Jorvis Sjukhus).

5.3.3.11 Kuninkaantien liittymä

Kuninkaantien liittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa ST110/18 S. Kuninkaantien liittymässä viitoitetaan paikalliskohde Myllykylä (Kvarnby).

5.3.3.12 Gumbölentien (yt 11357) ja Nuuksiontien (yt 11307) liittymät

Gumbölentien ja Nuuksiontien liittymien suunnitelma on esitetty piirustuksessa ST110/21. Gumbölentien liittymässä viitoitetaan paikalliskohde Gumböle. Nuuksiontien liittymässä viitoitetaan paikalliskohteet Nuuksio (Noux) ja Solvalla.

5.3.3.13 Ämmässuon, Kolmperäntien, Siikajärventien (yt 11303) ja Kolmirannantien (yt 11289) liittymät

Ämmässuon, Kolmperäntien, Siikajärventien ja Kolmirannantien liittymien suunnitelmat on esitetty valtatien 1 piirustuksessa piirustuksessa VT 1/06. Ämmässuon kaatopaikan liittymässä viitoitetaan paikallis-/erityiskohde Ämmässuo (Kä- ringmossen). Kolmperä viitoitetaan paikannimikilvin st 110:llä ja Kolmperän yksityistien liittymässä viitoitetaan yksityistien viitalla Kolmperä (Kolmpers). Siikajärventien liittymässä viitoitetaan yt 11303:n viitoituskohde Siikajärvi. Kolmirannantien liittymässä viitoitetaan yt 11289:n viitoituskohde Kolmiranta.

5.4 VIHDINTIE (Seututie 120)

5.4.1 Viitoituskohteet Vihdintien pääsuuntaan

Vihdintien kaukokohteina viitoitetaan Vihti (Vichtis) ja Helsinki (Helsingfors). Helsingin kaupungin alueella Helsinki muuttuu kohteeksi Keskusta (Centrum). Pori-viitoituksen muuttuminen Vihdintiellä Vihti-viitoitukseksi on HELVI-työn suurimpia muutoksia viitoi- tusreitteihin. (25.9.1996) (periaatemuistio 14.1.1998) Vihdintien suuntaan viitoitetaan Mannerheimintieltä käännyttäessä Etelä-Haaga (Södra Haga). Etelä-Haagasta alkaen Vihdin rinnalla viitoitetaan myös paikalliskohde Konala (Kånala). Kaupintieltä Vihdintielle viitoitetaan Vihdin ja Konalan rinnalla Kehä I (Ring I). Kehä I:ltä paikalliskohde Konala viitoitetaan Vihdin rinnalla Vihdintielle. ”Keskustelun jälkeen päädyttiin ratkaisuun, jossa Mannerheimintien päästä Vihdintielle viitoitetaan Vihti ja Etelä-Haaga. Etelä-Haagan jälkeen mukaan tulee myös Konala, joka viitoitetaan Vihdin rinnalla myös suoralla suunnalla (HELVI-suunnitelma alkaa Vihdintien liikenneympyrästä). Tämä järjestely kasvattaa taulukokoja jonkin verran Vihdintien lii- kenneympyrässä ja Kaupintien liittymässä, mutta tarjoaa kaikkiin viitoitustarpeisiin hy- vän kokonaisuuden.” (15.5.1998)

5.4.2 Viitoituskohteet Vihdintieltä kehäteille

Vihdintieltä kehäteille viitoitetaan aina kehäteiden kaukokohteet (luvussa N). Vihdintieltä Kehä I:lle viitoitetaan Kehä I:n ilmansuuntakohteiden rinnalla suuntaa antavat paikalliskohteet Leppävaara (Alberga) ja Kannelmäki (Gamlas). Vihdintieltä Kehä III:lle viitoitetaan Kehä III:n ilmansuuntakohteet.

5.4.3 Viitoituskohteet Vihdintien maankäyttöliittymissä

5.4.3.1 Yleistä

Maankäyttöliittymissä Vihdintieltä viitoitetaan paikalliskohteisiin. Kohteet on valittu Uu- denmaan tiepiirin ja kuntien viitoitussuunnitelmien pohjalta ja niitä on täydennetty ja tarkistettu HELVI-työn kuluessa mm. maankäyttöön liittyvän suunnittelun ja kuntien omien viitoitussuunnitelmien täydentyessä.

5.4.3.2 Kauppalantien liittymä

Kauppalantien liittymän suunnitelma on esitetty Hämeenlinnanväylän suunnitelman piirustuksessa VT3/01 S.

Kauppalantien suuntaisliittymässä viitoituskohteena on paikalliskohteen tapaan kadunnimi Kauppalantie (Köpingsvägen). Etelä-Haagan paikannimikilpi on ajateltu sijoitettavan Mannerheimintien ja Kauppalan- tien väliin, mikäli sijoittamiseen löytyy käytännössä järkevä paikka.

5.4.3.3 Korppaanmäentien ja Lapinmäentien liittymät

Korppaanmäentien ja Lapinmäentien liittymien suunnitelmat on esitetty Hakamäentien suunnitelman piirustuksessa Hakam./1-2 S. Korppaanmäentien liittymässä viitoituskohteena on paikalliskohde Pikku Huopalahti (Lill-hoplax). Lapinmäentien liittymässä viitoituskohteina on valtatien 1 kaukokohde Turku (Åbo) ja paikalliskohde Munkkiniemi (Munksnäs).

5.4.3.4 Vihdintien kiertoliittymä ja Valimotien liittymä

Vihdintien kiertoliittymän suunnitelma Vihdintien suuntaan on esitetty piirustuksessa ST120/01 S. Vihdintien kiertoliittymässä Vihdintieltä viitoitetaan Pitäjänmäentien (Turuntie, st110) suuntaan Turuntien kohteet Pitäjänmäki (Sockenbacka) ja Leppävaara (Alberga), Huo- palahdentien suuntaan paikalliskohde Munkkiniemi (Munksnäs), Vihdintien keskustan suuntaan paikalliskohde Keskusta (Centrum) ja erityiskohde Sompasaari (Sumparn, tavarasatama reittiviitoituksena kuorma-autoliikenteelle). Vihdintien Vihdin suuntaan viitoitetaan seututien 120 kaukokohde Vihti (Vichtis) sekä paikalliskohde Konala (Kånala). Eliel Saarisen tien suuntaan ei viitoiteta mitään. ”Vihdintien alkupäässä Valimotien liittymään on ehdotettu viitoituskohdetta Piimäki. Tä- mä ei ole kuitenkaan kaupunginosan tai osa-alueen nimi lainkaan eikä muutenkaan vakiintunut nimi, joten sitä ei voida käyttää viitoituksessa. Jos liittymään lisätään kohdevii- toitusta, Valimotie on kelvollinen viitoituskohde.” (6.9.2000)

5.4.3.5 Kaupintien liittymä

Kaupintien liittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa ST120/01 S. Kaupintien liittymässä viitoitetaan paikalliskohteet Lassila (Lassas) ja Pitäjänmäki (Sockenbacka). Sivusuunnista viitoitetaan Vihdin rinnalla Kehä I (Ring I) ja paikalliskohde Konala (Kånala), joka viitoiteaan myös pääsuunnalla. (15.5.1998)

5.4.3.6 Muonamiehentien ja Ruosilantien liittymät

Muonamiehentien ja Ruosilantien liittymien suunnitelmat on esitetty Kehä I:n ja Vihdin- tien eritasoliittymän suunnitelman piirustuksessa ST101/14 S. Muonamiehentien liittymässä viitoitetaan paikalliskohteen tapaan kadunimi Muonamie- hentie (Statarvägen). Ruosilantien liittymässä viitoitetaan paikalliskohteen tapaan kadunnimi Ruosilantie (Ro- sasvägen). Kummankin liittymän sivusuunnasta viitoitetaan Vihdintien pääsuunnan kohteiden Vihti ja Keskusta lisäksi Kehä I (Ring I).

5.4.3.7 Ristipellontien ja Malminkartanontien liittymät

Ristipellontien ja Malminkartanontien liittymien suunnitelmat on esitetty piirustuksessa ST120/05 S. Ristipellontien liittymässä viitoitetaan paikalliskohteen tapaan kadunimi Ristipellontie (Korsåkersvägen). (15.5.1998) Malminkartanontien liittymässä viitoitetaan Malminkartanontien suuntaan paikalliskohde Malminkartano (Malmgård) ja Konalantien suuntaan paikalliskohteen tapaan kadunnimi Konalantie (Kånalavägen).

5.4.3.8 Vanhan Hämeenkyläntien ja Paperitien liittymä

Vanhan Hämeenkyläntien ja Paperitien liittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa ST120/06 S. Vanhan Hämeenkyläntien ja Paperitien liittymässä viitoitetaan Vanhan Hämeenkylän- tien suuntaan paikalliskohde Uusmäki (Nybacka) ja Paperitien suuntaan paikalliskohteen tapaan kadunimi Paperitie (Pappervägen).

5.4.3.9 Rajatorpantien liittymä

Rajatorpantien liittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa ST120/07 S.

Rajatorpantien liittymässä viitoitetaan Rajatorpantien itäsuuntaan paikalliskohteet Myyrmäki (Myrbacka) ja Vapaala (Friherrs). Rajatorpantien länsisuuntaan viitoitetaan paikalliskohteet Laaksolahti (Dalsvik) ja Hämevaara (Tavastberga). ”Rajatorpantien kaistajärjestelyistä ja viitoituskohteiden sijoittumisesta eri kaistoille keskusteltiin. Todettiin, että järjestelyjen muuttaminen vaatii tarkempia suunnitelmia, joten tässä yhteydessä viitoitusjärjestelyjä ei muuteta. Sivusuuntien kaistamäärät puoltavat A- tyypin taulujen käyttöä edelleenkin.” (15.5.1998)

5.4.3.10 Lammaslammentien ja Luhtitien liittymä

Lammaslammentien ja Luhtitien liittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa ST120/08 S. Lammaslammentien suuntaan viitoitetaan paikalliskohde Pähkinärinne (Hasselbacken). Luhtitien suuntaan viitoitetaan paikalliskohde Varisto (Varistorna).

5.4.3.11 Ainontien ja Martinkyläntien liittymä

Ainontien ja Martinkyläntien liittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa ST120/09 S. Ainontien suuntaan viitoitetaan paikalliskohde Hämeenkylä (Tavastby). Martinkyläntien suuntaan viitoitetaan erityis-/paikalliskohde Varisto (Varistorna, teollisuusalue).

5.4.3.12 Tiilipojanlenkin liittymä

Tiilipojanlenkin liittymän suunnitelma on esitetty Kehä III:n piirustuksessa KT50/64 S. Tiilipojanlenkin suunnitelmassa viitoitetaan erityis-/paikalliskohde Petikko (teollisuusalue).

5.4.3.13 Askistontien ja Koivurinteen liittymä

Askistontien ja Koivurinteen liittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa ST120/11,12 S.

Askistontien suuntaan viitoitetaan paikalliskohde Askisto (Askis). Koivureinteen suuntaan viitoitetaan paikalliskohteen tapaan kadunnimi Koivurinne (Björk-brinken).

5.4.3.14 Mariannantien ja Niipperintien (yt 11403) liittymät

Mariannantien ja Niipperintien liittymien suunnitelmat on esitetty piirustuksessa ST120/13,14 S. Mariannantien liittymässä viitoitetaan paikalliskohde Odilampi. Niipperintien (yt 11403) liittymässä viitoitetaan paikalliskohde Niipperi (Nipers) ja Erityis- kohde Lähipalvelukeskus (Närservicecentral). Kalajärven paikannimikilvet sijaitsevat Vihdintiellä Helsingin suunnasta saavuttaessa ennen Mariannantien liittymää ja Vihdin suunnasta saavuttaessa ennen Kalajärventien liittymää.

5.4.3.15 Lahnuksentien (yt 1324) ja Vanhan Lahnuksentien (yt 11365) sekä Luukin- tien liittymät

Lahnuksentien (yt 1324) ja Vanhan Lahnuksentien (yt 11365) sekä Luukintien liittymien suunnitelmat on esitetty piirustuksessa ST120/15,16 S. Lahnuksentien viitoituskohde on tien 1324 viitoituskohde Klaukkala (Klövskog). Vanhan Lahnuksentien suuntaan viitoitetaan paikalliskohde Röylä (Rödskog). Luukintielle viitoitetaan palvelukohteiden viitoilla, mutta päätien suuntaiset tienviitat si- sältyvät suunnitelmaan Luukintien liittymässä. Luukki (Luk) –paikanimikilvet sijoitetaan Vihdintielle Helsingin suunnasta saavuttaessa ennen Vanhan Luukintien liittymää ja Vihdin suunnasta saavuttaessa jo reilusti ennen Luukintien liittymää.

5.4.3.16 Lakistontien (yt 11339) ja Velskolantien (yt 11337) liittymä

Lakistontien (yt 11339) ja Velskolantien (yt 11337) liittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa ST120/17 S. Lakistontien suuntaan viitoitetaan tien 11339 viitoituskohde Lepsämä ja paikalliskohteen tapaan erityiskohde Rinnekoti (Rinnehemmet).

Velskolantien suuntaan viitoitetaan paikalliskohteet Kunnarla (Gunnars) ja Velskola (Välskog).

5.5 HÄMEENLINNANVÄYLÄ (Valtatie 3, E12)

5.5.1 Viitoituskohteet Hämeenlinnanväylän pääsuuntaan

Hämeenlinnanväylän (valtatie 3. E12) kaukokohteina viitoitetaan Tampere (Tammer- fors) ja Helsinki (Helsingfors). Helsingin kaupungin alueella Helsinki muuttuu kohteeksi Keskusta (Centrum). Hämeenlinna (Tavastehus) viitoitetaan välikohteena ja se otetaan sivusuunnilta viitoituskohteena mukaan Martinkyläntien eritasoliittymästä (seututie 130) alkaen. Nurmijärvi viitoitetaan valtatien 3 lähikohteena Kehä III:lta alkaen. Se esitetään etäisyys- tauluissa.

5.5.2 Viitoituskohteet Hämeenlinnanväylältä kehäteille

Hämeenlinnanväylältä kehäteille viitoitetaan aina kehäteiden kaukokohteet (luvussa N). Hämeenlinnanväylältä Kehä I:lle viitoitetaan Kehä I:n ilmansuuntakohteiden rinnalla suuntaa antavat paikalliskohteet Kannelmäki (Gamlas) ja Pakila (Baggböle). Hämeenlinnanväylältä Kehä III:lle viitoitetaan Kehä III:n ilmansuuntakohteet, joiden li- säksi viitoitetaan E18-kaukokohteet Turku (Åbo) ja Kotka. ” Kotkan ja Turun viitoitus Hämeenlinnanväylältä aloitetaan vasta kun Kehä III:n itä- ja länsisuunnat erotetaan toisistaan. E18-tunnus siirretään A-tyypin ajokaistan yläpuolisissa viitoissa Turun tai Kot- kan eteen. Martinkyläntielle lisätään teollisuusalueen tunnus Martinlaakson viitoitukseen.” (24.9.1997)

5.5.3 Viitoituskohteet Hämeenlinnanväylältä seututeille ja maankäyttöliittymissä

5.5.3.1 Yleistä

Hämeenlinnanväylältä on katuverkon kautta yhteys Hämeenlinnantielle (seututie 130). Martinkyläntien eritasoliittymässä rinnakkaistielle 130 viitoitetaan pelkällä tienumerotunnuksella ja paikalliskohteilla. Seututielle 132 viitoitetaan seututien 132 viitoituskohteet Loppi ja Klaukkala (Klövskog). Maankäyttöliittymissä Hämeenlinnanväylältä viitoitetaan paikalliskohteisiin.

Kohteet on valittu Uudenmaan tiepiirin ja kuntien viitoitussuunnitelmien pohjalta ja niitä on täydennetty ja tarkistettu HELVI-työn kuluessa mm. maankäyttöön liittyvän suunnittelun ja kuntien omien viitoitussuunnitelmien täydentyessä.

5.5.3.2 Vihdintien (st 120), Hakamäentien (st 100) ja Mannerheimintien liittymä

Vihdintien (seututie 120), Hakamäentien (seututie 100) ja Mannerheimintien liittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa VT 3/01 S. Vihdintien suuntaan viitoitetaan Mannerheimintien suunnasta valtatien 1 kaukokohde Turku (Åbo), seututien 120 kaukokohde Vihti (Vichtis) sekä paikalliskohteet Pitäjänmäki (Sockenbacka, tien 110 viitoituskohde) ja Etelä-Haaga (Södra Haga). Hämeenlinnan- väylän suunnasta viitoitetaan tienumerotunnusten lisäksi vain paikalliskohteet Pitäjän- mäki ja Etelä-Haaga. Hakamäentien suuntaan viitoitetaan paikalliskohde Pasila (Böle) ja lisäksi Hämeenlin- nanväylän suunnasta paikalliskohteen tapaan erityiskohde Messukeskus (Mässcent- rum) sekä erityiskohde Sompasaari (Sumparn, tavarasataman reittiviitoitus kuorma- autoille).

5.5.3.3 Metsäläntien eritasoliittymä

Metsäläntien eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa VT 3/02 S. Metsäläntien eritasoliittymässä viitoitetaan paikalliskohde Haaga (Haga) ja paikalliskohteen tapaan erityiskohde Maaliikennekeskus (Landtrafikcentralen). Poistuvilta rampeilta alkaen viitoitetaan lisäksi paikalliskohde Metsälä (Krämertsskog). Maaliikennekeskus on kohdenimenä niin pitkä, että se esitetään kokonaan vain suunnistustauluissa, minkä jälkeen käytetään lyhennettä ML-Keskus (LT-Centralen).

5.5.3.4 Kanneltien eritasoliittymä

Kanneltien eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa VT 3/04 S. Kanneltien eritasoliittymässä viitoitetaan paikalliskohteet Kannelmäki (Gamlas) ja Ha- kuninmaa (Håkansåker). Hakuninmaan paikannimikilvet sijaitsevat poistuvilla rampeilla, minkä jälkeen viitoituskohteeksi tulee paikalliskohde Maununneva (Magnuskärr).

5.5.3.5 Vaskivuorentien eritasoliittymä

Vaskivuorentien eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa VT 3/05 S. Vaskivuorentien eritasoliittymässä viitoitetaan paikalliskohteet Myyrmäki (Myrbacka), Kaivoksela (Gruvsta) ja Silvola (Sillböle).

5.5.3.6 Martinlaaksontien eritasoliittymä

Martinlaaksontien eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa VT 3/06 S. Martinlaaksontien eritasoliittymässä viitoitetaan paikalliskohteet Martinlaakso (Mårtens- dal) ja Vantaanlaakso (Vandadalen).

5.5.3.7 Martinkyläntien eritasoliittymä

Martinkyläntien eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa VT 3/07 S. Martinkyläntien eritasoliittymässä viitoitetaan paikalliskohde Vantaankoski (Vandadalen) ja paikalliskohteen tapaan erityiskohde Martinlaakso (Mårtensdal, teollisuusalue). Lisäk- si poistuvien ramppien päissä Vantaankosken lisäksi viitoitetaan paikalliskohde Vanha Vantaankoski (Gamla Vandaforsen). (15.5.1998) Hämeenlinnan suunnasta viitoitetaan lisäksi Vantaankosken aseman liityntäpysäköintiin liityntäpysäköintitunnuksella (P+juna). ”Rinnakkaistien 130 tunnus katkokehyksin lisätään Martinkyläntien viitoitukseen etelä- suunnasta.” (15.5.1998)

5.5.3.8 Riipiläntien (yt 11455) eritasoliittymä ja Keimolanportin liittymät

Riipiläntien (yt 11455, ns. Kivistön eritasoliittymä) eritasoliittymän ja Keimolanportin palvelualueiden liittymien suunnitelmat on esitetty piirustuksessa VT 3/10 S. Riipiläntien eritasoliittymässä viitoitetaan paikalliskohteet Kivistö ja Piispankylä (Bis- kopsböle). Keimolanportin palvelualueiden viitoitus eteläsuunnasta sekoittuu liittymäjärjestelyistä perusviitoitukseen ja Keimolanportti palvelukohteen tunnuksineen on esitetty ajokaistan yläpuolisissa opastusmerkeissä Kivistön eritasoliittymän erkanemiskohdassa. Pohjois- suunnasta saavuttaessa Keimolanportti viitoitetaan tavallisen palvelualueen tapaan palvelukohteiden viitoituksella.

5.5.3.9 Klaukkalan (seututie 132) eritasoliittymä

Klaukkalan eritasoliittymän (seututie 132) eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa VT 3/11 S. Klaukkalan eritasoliittymässä viitoitetaan seututien 132 kaukokohde Loppi ja lähikohde Klaukkala (Klövskog).

5.6 HÄMEENLINNANTIE (Seututie 130)

5.6.1 Viitoituskohteet Hämeenlinnantien pääsuuntaan

Hämeenlinnantien (seututie 130) kaukokohteina viitoitetaan Hämeenlinna (Tavastehus) ja Helsinki (Helsingfors). Hämeenlinnantie alkaa yleisenä tienä Kehä III:lta, ja se jatkuu Vantaan katujen Vanhan Nurmijärventien ja Martinkyläntien kautta Hämeenlinnanväylälle. Hämeenlinnanväylältä seututielle 130 viitoitetaan vain tienumerotunnuksella 130.

5.6.2 Viitoituskohteet Hämeenlinnantieltä kehäteille

Hämeenlinnantieltä ei ole HELVI-suunnitelman mukaisella tieverkolla enää liittymää suoraan Kehä III:n länsisuuntaan. Hämeenlinnantieltä viitoitetaan Kehä III Itään (Ring III Österut).

5.6.3 Viitoituskohteet Hämeenlinnantieltä seututeille ja maankäyttöliittymissä

5.6.3.1 Yleistä

Hämeenlinnantieltä seututielle 132 viitoitetaan seututien 132 viitoituskohteet Loppi ja Klaukkala (Klövskog). Maankäyttöliittymissä Hämeenlinnantieltä viitoitetaan paikalliskohteisiin.

5.6.3.2 Vanhan Nurmijärventien, Vantaanreitin, Mestarintien ja Riipiläntien liittymät

Vanhan Nurmijärventien, Vantaanreitin, Mestarintien ja Riipiläntien liittymien suunnitelmat on esitetty Hämeenlinnanväylän piirustuksessa VT 3/10 S. Vanhan Nurmijärventien liittymässä viitoitetaan paikalliskohde Vantaanpuisto (Vanda- parken) ja paikalliskohteen tapaan erityiskohde Åby (teollisuusalue). Vantaanreitin eritasoliittymässä viitoitetaan paikalliskohde Vantaanpuisto (Vandapar- ken). Poistuvan rampin päästä viitoitetaan lisäksi paikalliskohde Petas. Mestarintien liittymässä viitoitetaan paikalliskohteen tapaan kadunnimi Mestarintie (Mästarvägen). Piispankylä (Biskopsböle) –paikannimikilpi on Helsingin suunnasta ennen Mestarintien liittymää. Riipiläntien eritasoliittymässä viitoitetaan eteläsuunnasta valtatien 3 kaukokohde Tam- pere (Tammerfors) ja välikohde Hämeenlinna (Tavastehus) ja pohjoissuunnasta valtatien 3 kaukokohde Helsinki (Helsingfors). Nämä viitoitetaan moottoritien kohteina. Kummastakin tulosuunnasta viitoitetaan lisäksi paikalliskohteet Lapinkylä (Lappböle) ja Kivistö. Piispankylä (Biskopsböle) –paikannimikilpi on Hämeenlinnan suunnasta saavuttaessa ennen Riipiläntien liittymää.

5.6.3.3 Kivipellontien, Kirkantien ja Vanhan Nurmijärventien liittymät

Kivipellontien, Kirkantien ja Vanhan Nurmijärventien liittymien suunnitelmat on esitetty piirustuksessa ST130/14-16S. Kivipellontien liittymässä viitoitetaan paikalliskohde Kivistö. Kirkantien liittymässä viitoitetaan paikalliskohde Keimola (Käinby). Vanhan Nurmijärventien liittymät jakautuvat kahdeksi peräkkäiseksi T-liittymäksi, joista eteläisempi johtaa Hämeenlinnantien itäpuolelle, pohjoisempi länsipuolelle. Vanhan Nurmijärventien itäsuuntaan viitoitetaan paikalliskohde Kivistö. Vanhan Nurmijärventien länsisuuntaan viitoitetaan paikalliskohteet Vestra (Västra) ja Luhtaanmäki (Luhtabacka).

5.6.3.4 Peräjäntien liittymä ja seututien 132 eritasoliittymä

Peräjäntien liittymän ja seututien 132 eritasoliittymän suunnitelmat on esitetty Hämeen- linnanväylän (vt 3) piirustuksessa VT3/11 S. Peräjäntien liittymässä viitoitetaan paikalliskohde Peräjänkulma.. Seututien 132 eritasoliittymässä viitoitetaan eteläsuunnasta valtatien 3 kaukokohde Tampere (Tammerfors) ja pohjoissuunnasta valtatien 3 kaukokohde Helsinki (Helsing- fors). Nämä viitoitetaan moottoritien kohteina. Lisäksi viitoitetaan kummastakin tulosuunnasta seututien 132 kaukokohde Loppi ja seututien 132 lähikohde Klaukkala (Klöv- skog).

5.7 LENTOASEMANTIE (Seututie 135)

5.7.1 Viitoituskohteet Lentoasemantien pääsuuntaan

Lentoasemantien (seututie 135) kaukokohteina viitoitetaan Lentoasema (Flygstation), Kehä III (Ring III) ja Helsinki (Helsingfors). Näistä Helsinki viitoitetaan Tuusulanväylän tienumerotunnuksella 45 moottoritien viitoituskohteena. (periaatemuistio 14.1.1998) Lentoasema-alue alkaa Tikkurilantien ja Ilmakehän eritasoliittymien välistä, minkä jäl- keen viitoitetaan Ilmailulaitoksen määrittelemiin Helsinki-Vantaan lentoaseman erityis- kohteisiin Kotimaa (Inrikes, Domestic), Ulkomaat (Utrikes, International) ja Pysäköinti (Parkering, Parking). Näiden kohteiden viitoitus aloitetaan jo yleisen tien alueella Ilma- kehän eritasoliittymän tasalla ja niiden mukana viitoitetaan ICAO:n määrittelemiä tielii- kenneasetukseen kuulumattomia tunnuksia. Kehä III:lta Lentoasemantielle Lentoaseman rinnalla viitoitetaan pohjoissuuntaan paikalliskohteen tapaan erityiskohde Veromies (Skattmans, teollisuusalue). Lentoasemantien katumaiselle osuudelle Kehä III:lta viitoitetaan paikalliskohteet Pakka- la (Backas) ja Vantaanportti (Vandaporten). Lisäksi Kehä III:n itäsuunnasta saaavuttes- sa viitoitetaan paikalliskohteen tapaan erityiskohde Virkamies (Tjänstemans, teollisuusalue).

5.7.2 Viitoituskohteet Lentoasemantieltä kehäteille

Lentoasemantieltä Kehä III:lle viitoitetaan Kehä III:n ilmansuuntakohteet. Lisäksi viitoitetaan Tuusulanväylän kaukokohde Helsinki (Helsingfors). Lentoaseman suunnasta saavuttaessa viitoitetaan lisäksi E18-kaukokohteet Turku (Åbo) ja Kotka.

5.7.3 Viitoituskohteet Lentoasemantieltä muille teille ja maankäyttöliittymissä

5.7.3.1 Yleistä

Lentoasemantieltä Ilmakehälle (yt 1381) viitoitetaan Helsinki-Vantaan lentoaseman suunnasta saavuttaessa Tuusula (Tusby), minkä lisäksi viitoitetaan paikalliskohteita. Maankäyttöliittymissä Lentoasemantieltä viitoitetaan paikalliskohteisiin. Kohteet on valittu Uudenmaan tiepiirin, Ilmailulaitoksen ja kuntien viitoitussuunnitelmien pohjalta ja niitä on täydennetty ja tarkistettu HELVI-työn kuluessa mm. Kehä III:n suunnittelun, maankäyttöön liittyvän suunnittelun ja kuntien omien viitoitussuunnitelmien täy- dentyessä.

5.7.3.2 Virkatien ja Äyritien kiertoliittymä ja Tikkurilantien eritasoliittymä

Virkatien ja Äyritien kiertoliittymän sekä Tikkurilantien eritasoliittymän suunnitelmat on esitetty Kehä III:n piirustuksessa KT50/77 S. Virkatien ja Äyritien kiertoliittymässä Lentoasemantieltä viitoitetaan Virkatien suuntaan paikalliskohteen tapaan erityiskohde Virkamies (Tjänstemans, teollisuusalue) ja Äyritien suuntaan paikalliskohteen tapaan erityiskohde Veromies (Skattmans, teollisuusalue). Lentoaseman suunnasta saavuttaessa kiertoliittymään viitoitetaan myös Lentoaseman- tien katumaisen osuuden viitoituskohteina paikalliskohteet Pakkala (Backas) ja Van- taanportti (Vandaporten). Tikkurilantien eritasoliittymässä viitoitetaan etelästä Kehä III:n suunnasta saavuttaessa erityiskohteet Kaukopysäköinti (Fjärrparkering, pysäköintialue) ja Veromies (Skattmans, teollisuusalue). Postuvan rampin päästä viitoitetaan lisäksi paikalliskohde Koivuhaka (Björkhagen) ja paikalliskohteen tapaan erityiskohde Virkamies (Tjänstemans, teollisuusalue). Pohjoisesta lentoaseman suunnasta saavuttaessa viitoitetaan Veromies ja Virkamies, joiden lisäksi poistuvan rampin päästä myös Koivuhaka.

5.7.3.3 Ilmakehän (yhdystie 1381) eritasoliittymä

Ilmakehän (yhdystie 1381) eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa ST135/01 S. Ilmakehän eritasoliittymässä viitoitetaan pohjoisesta Helsinki-Vantaan lentoaseman suunnasta saavuttaessa kantatien 45 kaukokohde Tuusula (Tusby). Etelästä Kehä III:n suunnasta saavuttaessa viitoitetaan Helsinki-Vantaan lentoaseman toimintoihin liittyvät erityiskohteet Rahti (Frakt) ja Tekniikka (Teknik). Nämä erityiskohteet viitoitetaan myös pohjoisesta poistuvan rampin päässä.

5.8 TUUSULANVÄYLÄ (Kantatie 45)

5.8.1 Viitoituskohteet Tuusulanväylän pääsuuntaan

Tuusulanväylän (kantatie 45) kaukokohteet ovat Tuusula (Tusby) ja Helsinki (Helsing- fors). Helsingin kaupungin alueella Helsinki muuttuu kohteeksi Keskusta (Centrum).

Tuusulanväylä on Helsinki-Vantaan lentoaseman pääviitoitusreitti Helsingin suunnasta, mutta viitoitus toteutetaan lentoasematunnuksella Tuusulanväylän suunnassa lentoasemalle erkanevaan liittymään saakka.

5.8.2 Viitotuskohteet Tuusulanväylältä kehäteille

Tuusulanväylältä Kehä I:lle viitoitetaan Kehä I:n ilmansuuntakohteet ja niiden lisäksi Kehä I:n suuntaa antavat paikalliskohteet Länsi-Pakila (Västra Baggböle) ja Malmi (Malm). (16.4.1996) Tuusulanväylältä Kehä III:lle viitoitetaan Kehä III:n ilmansuuntakohteet ja lisäksi Helsin- gin suunnasta saavuttaessa Lentoasema (Flygstation) ja pohjoisesta saavuttaessa E18- kaukokohteet Turku (Åbo) ja Kotka.

5.8.3 Viitoituskohteet Tuusulanväylältä muille teille ja maankäyttöliittymissä

5.8.3.1 Yleistä

Tuusulanväylältä muille teille viitoitetaan näiden teiden viitoituskohteita ja paikalliskohteita. Maankäyttöliittymissä Tuusulanväylältä viitoitetaan paikalliskohteisiin. Kohteet on valittu Uudenmaan tiepiirin, Ilmailulaitoksen ja kuntien viitoitussuunnitelmien pohjalta ja niitä on täydennetty ja tarkistettu HELVI-työn kuluessa mm. Kehä III:n suunnittelun, maankäyttöön liittyvän suunnittelun ja kuntien omien viitoitussuunnitelmien täy- dentyessä.

5.8.3.2 Koskelantien liittymä

Koskelantien liittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa KT45/01 S. Koskelantien liittymässä viitoitetaan keskustan suunnasta itään valtatien 4 kaukokohde Lahti (Lahtis) ja valtatien 7 kaukokohde Kotka, joiden rinnalla viitoitetaan paikalliskohde Viikki (Vik). Länteen Hakamäentien suuntaan viitoitetaan erillisellä reittiopastuksella valtateiden 1 ja 3 numerotunnukset katkokehyksin. (16.4.1996) Tuusulan suunnasta saavuttessa viitoitetaan länteen Hakamäentien suuntaan paikalliskohde Pasila (Böle) ja erityiskohde Messukeskus (Mässcentrum). Lisäksi viitoitetaan valtateiden 1 ja 3 numerotunnukset katkokehyksin. Tuusulan suunnasta itään kääntymi- nen on kielletty.

5.8.3.3 Pohjolankadun ja Vaakalinnuntien liittymä

Pohjolankadun ja Vaakalinnunien liittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa KT45/02 S. Pohjolankadun suuntaan viitoitetaan paikalliskohteen tapaan kadunnimi Pohjolankatu (Pohjolagatan). Vaakalinnuntien suuntaan ei viitoiteta viitoituskohteita.

5.8.3.4 Asesepäntien eritasoliittymä

Asesepäntien eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa KT45/03 S. Asesepäntien eritasoliittymässä viitoitetaan paikalliskohteen tapaan erityiskohde ML- Keskus (LT-Centralen) ja paikalliskohde Metsälä (Krämertsskog). Etelästä poistuvan rampin päästä viitoitetaan lisäksi Käpylä (Kottby). Pohjoisesta poistuvalle rampille viitoitetaan lisäksi erillisviitoituksena erityiskohde Hart- wall Areena (16.4.1996, 23.10.1996). Poistuvalla rampilla on Metsälä –paikannimikilpi. Poistuvan rampin päästä viitoitetaan lisäksi paikalliskohteet Haaga (Haga) ja Oulunkylä (Åggelby).

5.8.3.5 Käskynhaltijantien eritasoliittymä

Käskynhaltijantien eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa KT45/04 S. Käskynhaltijantien eritasoliittymässä viitoitetaan paikalliskohteet Oulunkylä (Åggelby) ja Maunula (Månsas). (16.4.1996) Lisäksi pohjoisesta saavuttaessa viitoitetaan myös paikalliskohde Itä-Pakila (Östra Baggböle). (16.4.1996)

5.8.3.6 Kuusmiehentien eritasoliittymä

Kuusmiehentien suuntaiseritasoliittymän (ns. Tuomarinkylän eritasoliittymä) suunnitelma on esitetty piirustuksessa KT45/06 S.

Kuusmiehentien suuntaiseritasoliittymässä viitoitetaan eteläsuunnasta paikalliskohteet Tuomarinkylä (Domarby), Itä-Pakila (Östra Baggböle) ja Paloheinä (Svedängen). (16.4.1996) Poistuvan rampin päästä viitoitetaan lisäksi Torpparinmäki (Torparbacken). Sivusuunnista Vanhan Tuusulantien suuntaan viitoitetaan Tuomarinkylän lisäksi myös Tammisto (Rosendal) ja kantatien 45 numerotunnus katkokehyksin. (16.4.1996)

5.8.3.7 Tammiston (Valimotie) eritasoliittymä

Tammiston (Valimotie) eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa KT45/07 S. Tammiston eritasoliittymässä viitoitetaan etelästä saavuttaessa paikalliskohteet Pakkala (Backas), Tammisto (Rosendal) ja Tapaninvainio (Staffansslätten). Poistuvan rampin päästä viitoitetaan lisäksi Helsingin pit.kk. (Helsinge Kby) ja Tuomarinkylä (Domarby). (16.4.1996) Pohjoisesta saavuttessa viitoitetaan paikalliskohteet Tammisto (Rosendal), Paloheinä (Svedängen) ja Tuomarinkylä (16.4.1996). Lisäksi viitoitetaan Malmin sairaalaan ensiaputunnuksella ja Tuomarinkylän liityntäpysäköintialueelle liityntäpysäköintitunnuksella (P+linja-auto). Tammiston paikannimikilpi on poistuvalla rampilla, jonka päästä viitoitetaan myös Pakkala (Backas).

5.8.3.8 Koivuhaan eritasoliittymä

Koivuhaan suuntaiseritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa KT45/09 S. Koivuhaan suuntaiseritasoliittymässä viitoitetaan etelästä saavuttaessa paikalliskohde Koivuhaka (Björkhagen) ja erityiskohde Lentorahti (Flygfrakt).

5.8.3.9 Valkoisenlähteentien eritasoliittymä

Valkoisenlähteentien eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa KT45/10 S. Valkoisenlähteentien eritasoliittymässä viitoitetaan eteläsuunnasta paikalliskohteet Tik- kurila (Dickursby) ja Ruskeasanta (Rödsand). Lisäksi poistuvan rampin päästä viitoitetaan paikalliskohteen tapaan erityiskohde Veromies (Skattmans, teollisuusalue). Pohjoissuunnasta saavuttaessa viitoitetaan tien 1381 viitoituskohde Lentoasema (Flygs- tation), paikalliskohde Tikkurila (Dickursby) ja paikalliskohteen tapaan erityiskohde Ve-

romies (Skattmans, teollisuusalue). Lisäksi poistuvan rampin päästä viitoitetaan paikalliskohde Ruskeasanta (Rödsand).

5.8.3.10 Koivukylänväylän eritasoliittymä

Koivukylänväylän eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa KT45/11 S. Koivukylänväylän eritasoliittymässä viitoitetaan paikalliskohteet Koivukylä (Björkby) ja Ilola (Gladas), joiden lisäksi pohjoissuunnasta saavuttaessa viitoitetaan paikalliskohde Ruskeasanta (Rödsand). Etelästä saavuttaessa viitoitetaan Peijaksen sairaala ensiaputunnuksella.

5.9 LAHDENVÄYLÄ (Valtatie 4, E75)

5.9.1 Viitoituskohteet Lahdenväylän pääsuuntaan

Lahdenväylän (valtatie 4, E75) kaukokohteet ovat Lahti (Lahtis) ja Helsinki (Helsing- fors). Helsingin kaupungin alueella Helsinki muuttuu kohteeksi Keskusta (Centrum). Helsingin katuverkolta alkaen Lahden rinnalla viitoitetaan valtatien 7 kaukokohde Kotka ja valtatien 6 kaukokohde Kouvola. Nämä viitoitetaan sekä sivusuunnilta että päätien suunnassa.

5.9.2 Viitotuskohteet Lahdenväylältä kehäteille

Lahdenväylältä Kehä I:lle viitoitetaan Kehä I:n ilmansuuntakohteet ja niiden lisäksi Kehä I:n suuntaa antavat paikalliskohteet Malmi (Malm) ja Itäkeskus (Östra Centrum). Lahdenväylältä Kehä III:lle viitoitetaan Kehä III:n ilmansuuntakohteet, paikalliskohde Tikkurila (Dickursby) ja lisäksi pohjoisesta saavuttaessa E18-kaukokohteet Turku (Åbo) ja Kotka. ”Vantaalla oli kysytty Hakunilan viitoittamisesta Kehä III:n suunnassa valtatieltä 4. To- dettiin, että Tikkurila on aluekeskus, mutta Hakunila vain paikalliskeskus, mistä johtuen Tikkurilan kattavampi viitoitus on perusteltua. Lisäksi keskusteltiin Tikkurilan viitoituksen toteuttamistavasta Kehä III:n suoralla suunnalla. Nykyisessä viitoituksessa Tikkurila on mukana valtatieltä 4 erkaannuttaessa, mutta näkyy seuraavan kerran vasta erkaannuttaessa Kehä III:lta Tikkurilaa lähestyttäessä. Ajatuksena esitettiin, että mietittäisiin etäi- syystaulujen käyttöä, mutta asiasta ei tehty päätöksiä.” (27.11.2001)

5.9.3 Viitoituskohteet Lahdenväylältä muille teille ja maankäyttöliittymissä

5.9.3.1 Yleistä

Lahdenväylältä muille teille viitoitetaan näiden teiden viitoituskohteita ja paikalliskohteita. Lahdenväylältä valtatielle 7 viitoitetaan valtatien 7 kaukokohde Kotka ja valtatien 6 kaukokohde Kouvola. Maankäyttöliittymissä Lahdenväylältä viitoitetaan paikalliskohteisiin.

5.9.3.2 Koskelantien eritasoliittymä

Koskelantien eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa VT 4/01 S. Koskelantien eritasoliittymässä viitoitetaan paikalliskohde Pasila (Böle) pohjoissuunnasta ja paikalliskohteet Käpylä (Kottby) sekä Viikki (Vik) kummastakin saapumissuunnas- ta. (19.8.1998) Poistuvien ramppien päistä Helsingin katuverkolla viitoitetaan valtateiden 1 ja 3 numerotunnukset katkokehyksin Pasilan suuntaan ja seututteiden 140 ja 170 numerotunnukset Viikin suuntaan.

5.9.3.3 Viikin (Pihlajamäentien) eritasoliittymä

Viikin (Pihlajamäentien) suuntaiseritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa VT 4/02 S. Viikin suuntaiseritasoliittymässä viitoitetaan keskustan suunnasta saavuttaessa paikalliskohteet Viikki (Vik) ja Pihlajamäki (Rönnbacka).

5.9.3.4 Porvoonväylän eritasoliittymä

Porvoonväylän suuntaiseritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa VT 4/04 S. Porvoonväylän suuntaiseritasoliittymässä viitoitetaan keskustan suunnasta saavuttaessa valtatien 7 (E18) kaukokohde Kotka ja valtatien 6 kaukokohde Kouvola.

5.9.3.5 Vanhan Porvoontien eritasoliittymä

Vanhan Porvoontien eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa VT 4/06 S. Vanhan Porvoontien eritasoliittymässä viitoitetaan paikalliskohteet Koivukylä (Björkby), Kuninkaanmäki (Kungsbacka) ja Hakkila (Haxböle).

Helsingin suunnasta saavuttaessa viitoitetaan lisäksi Peijas-Rekolan sairaalaan ensiaputunnuksella.

5.9.3.6 Sipoontien (seututie 152) eritasoliittymä

Sipoontien (seututie 152) eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa VT 4/07 S. Sipoontien eritasoliittymässä viitoitetaan seututien 152 kaukokohde Sipoo (Sibbo) ja paikalliskohde Korso. Lahden suunnasta saavuttaessa viitoitetaan lisäksi Peijas-Rekolan sairaalaan ensiaputunnuksella.

5.10 LAHDENTIE (Seututie 140)

5.10.1 Viitoituskohteet Lahdentien pääsuuntaan

Lahdentien (seututie 140) kaukokohteet ovat Lahti (Lahtis) ja Helsinki (Helsingfors). (periaatemuistio 14.1.1998) Helsinki viitoitetaan Lahdentieltä Jokiniementielle, mistä eteenpäin lahdentien pääsuun- nan viitoituskohde on Kehä III (Ring III). (periaatemuistio 14.1.1998) Kehä III:lta Helsinkiin päin alun perin suunniteltu katuyhteys on jäänyt toteutumatta, mis- tä johtuen 140 viitoitetaan tienumerotunnuksella paikalliskohteiden viitoituksen mukana Jokiniementien ja Vanhan Porvoontien kautta Helsinkiin. Sinipohjaista Helsinki- viitoitusta täydennetään vähitellen.

5.10.2 Viitotuskohteet Lahdentieltä kehäteille

Lahdentieltä Kehä III:lle viitoitetaan Kehä III:n ilmansuuntakohteet.

5.10.3 Viitoituskohteet Lahdentieltä maankäyttöliittymissä

5.10.3.1 Yleistä

Maankäyttöliittymissä Lahdentieltä viitoitetaan paikalliskohteisiin. Kohteet on valittu Uudenmaan tiepiirin ja kuntien viitoitussuunnitelmien pohjalta ja niitä on täydennetty ja tarkistettu HELVI-työn kuluessa mm. maankäyttöön liittyvän suunnittelun ja kuntien omien viitoitussuunnitelmien täydentyessä.

5.10.3.2 Jokiniementien eritasoliittymä

Jokiniementien eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa ST 140/100 S. Jokiniementien eritasoliittymässä viitoitetaan Lahden suunnasta saavuttaessa tien 140 kaukokohde Helsinki (Helsingfors) Jokiniementielle. Lahdentien pääsuunnan kohde on tästä etelään Kehä III (Ring III). Kummastakin tulosuunnasta viitoitetaan paikalliskohteet Tikkurila (Dickursby) ja Ha- kunila (Håkansböle). Poistuvan rampin päästä viitoitetaan lisäksi paikalliskohde Hakkila (Haxböle).

5.10.3.3 Itäisen Valkoisenlähteentien liittymä

Itäisen Valkoisenlähteentien liittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa ST 140/101 S. Itäisen Valkoisenlähteentien liittymässä viitoitetaan paikalliskohde Itä-Hakkila (Östra Haxböle). Länteen Lahdenväylän suuntaan viitoitetaan lisäksi teollisuusalueen tunnuksella.

5.10.3.4 Vanhan Porvoontien (yt 11576) liittymä

Vanhan Porvoontien liittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa ST 140/102 S. Vanhan Porvoontien suuntaan viitoitetaan paikalliskohteet Kuninkaanmäki (Kungs- backa) ja Viirilä.

Koivukylänväylän suuntaan viitoitetaan paikalliskohteet Koivukylä (Björkby) ja Hakkila (Haxböle). Koivukylän rinnalla viiotitetaan Peijas-Rekolan sairaalaan ensiaputunnuksella. Lahdenväylän kaukokohde Helsinki (Helsingfors) viitoitetaan pohjoissuunnasta ja Lah- denväylän kaukokohde Lahti (Lahtis) viitoitetaan eteläsuunnasta. Kumpikin kohde viitoitetaan moottoritien viitoituskohteena.

5.10.3.5 Laurintien (yhdystie 11576) eritasoliittymä

Laurintien (yt 11576) eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa ST 140/103 S. Laurintien eritasoliittymässä viiotitetaan paikalliskohteet Päiväkumpu (Lövkulla), Kunin- kaanmäki (Kungsbacka) ja Viirilä.

5.10.3.6 Sipoontien (yhdystie 1521) eritasoliittymä, Silakkakujan liittymä ja Leppä- korventien (yhdystie 11583) liittymä

Sipoontien (yt 1521) eritasoliittymän, Silakkakujan liittymän ja Leppäkorventien (yt 11583) liittymän suunnitelmat on esitetty piirustuksessa ST 140/104 S. Sipoontien liittymässä viitoitetaan tien 1521 kaukokohteet Korso ja Sipoo (Sibbo) sekä paikalliskohde Jokivarsi. Lisäksi viitoitetaan valtatien 4 kaukokohteet, etelästä Lahti (Lahtis) ja pohjoisesta Helsinki (Helsingfors). Nämä viitoitetaan moottoritien viitoituskohteina. Kummastakin tulosuunnasta viitoitetaan Peijas-Rekolan sairaalaan ensiaputunnuksella. Silakkakujan liittymässä viitoitetaan paikalliskohde Pohjois-Nikinmäki (Norra Niss- backa). Leppäkorventien liittymässä viitoitetaan paikalliskohde Leppäkorpi (Alkärr).

5.11 PORVOONVÄYLÄ (Valtatie 7, E18)

5.11.1 Viitoituskohteet Porvoonväylän pääsuuntaan

Porvoonväylän (vt7, E18) kaukokohteet ovat Kotka ja Helsinki (Helsingfors). Valtatien 6 Kaukokohde Kouvola viitoitetaan Kotkan rinnalla.

E18:lla viioitetaan lisäksi erillisillä E18-etäisyystauluilla E18-kaukokohteisiin Pietari (St. Petersburg) ja Turku (Åbo).

5.11.2 Viitotuskohteet Porvoonväylältä kehäteille

Porvoonväylältä Kehä III:lle viitoitetaan Kehä III:n ilmansuuntakohteet. Lisäksi viitoitetaan E18-kaukokohde Turku (Åbo).

5.11.3 Viitoituskohteet Porvoonväylältä maankäyttöliittymissä

5.11.3.1 Yleistä

Maankäyttöliittymissä Porvoonväylältä viitoitetaan paikalliskohteisiin. Kohteet on valittu Uudenmaan tiepiirin ja kuntien viitoitussuunnitelmien pohjalta ja niitä on täydennetty ja tarkistettu HELVI-työn kuluessa mm. maankäyttöön liittyvän suunnittelun ja kuntien omien viitoitussuunnitelmien täydentyessä.

5.11.3.2 Maratontien eritasoliittymä

Maratontien suuntaiseritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa VT 7/01 S. Maratontien suuntaiseritasoliittymässä viitoitetaan Helsingin suunnasta paikalliskohteet Jakomäki (Jakobacka) ja Rajakylä (Råby).

5.12 ITÄVÄYLÄ (Seututie 170)

M.12.1 Viitoituskohteet Itäväylän pääsuuntaan

Itäväylän (st 170) kaukokohteet ovat Porvoo (Borgå) ja Helsinki (Helsingfors). Helsingin alueella kaukokohteina viitoitetaan Keskusta (Centrum) ja Itäkeskus (Östra Centrum). (periaatemuistio 14.1.1998) Sörnäisten rantatieltä Itäkeskuksen suuntaan viitoitetaan Itäkeskuksen rinnalla myös Kulosaari (Brändö).

5.12.2 Viitotuskohteet Itäväylältä kehäteille

Itäväylältä Kehä I:lle viitoitetaan Kehä I (Ring I). Lisäksi viitoitetaan Kehä I:n suuntaa antava paikalliskohde Malmi (Malm), jonka rinnalla viitoitetaan Malmin sairaalaan ensiaputunnuksella. Itäväylää Porvoon suunnasta saavuttaessa viitoitetaan Kehä I:lle myös Itäkeskus P (Östra Centrum N) ja liityntäpysäköintitunnus (P+metro). Itäväylältä Kehä III:lle viitoitetaan Kehä III (Ring III). Lisäksi viitoitetaan Helsingin suunnasta saavuttaessa valtatien 7 (E18) kaukokohde Kotka ja Porvoon suunnasta saavuttaessa valtatien 7 Kaukokohde Helsinki (Helsingfors). Nämä viitoitetaan moottoritien viitoituskohteina.

5.12.3 Viitoituskohteet Itäväylältä maankäyttöliittymissä

5.12.3.1 Yleistä

Maankäyttöliittymissä Itäväylältä viitoitetaan paikalliskohteisiin. Kohteet on valittu Uudenmaan tiepiirin ja Helsingin kaupungin viitoitussuunnitelmien pohjalta ja niitä on täydennetty ja tarkistettu HELVI-työn kuluessa mm. maankäyttöön liittyvän suunnittelun ja kuntien omien viitoitussuunnitelmien täydentyessä.

5.12.3.2 Sörnäisten rantatien ja Varastokadun liittymä

Sörnäisten rantatien ja Varastokadun liittymän suunnitelmat on esitetty piirustuksissa ST170/01 S ja ST170/02 S. Sörnäisten rantatien liittymässä viitoitetaan Lautatarhankadun suuntaan keskustan suunnasta saavuttaessa Tuusulanväylän (kt 45) kaukokohde Tuusula (Tusby, moottoritien kohteena) ja paikalliskohde Pasila (Böle), jonka rinnalla viitoitetaan teiden 1, 3 ja 51 numerotunnukset katkokehyksin. Varastokadun suuntaan viitoitetaan Porvoonväylän (vt 7) kaukokohde Kotka (moottoritien kohde), Lahdenväylän kaukokohde Lahti (Lahtis, vt4, E75) ja erityiskohde Sompa- saari (Sumparn, tavarasatama). Porvoon suunnasta Junatielle viitoitetaan erityiskohde Sompasaari (Sumparn, tavarasatama) ja paikalliskohde Pasila (Böle).

5.12.3.3 Kulosaarentien eritasoliittymä

Kulosaarentien suuntaiseritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa ST170/03 S. Kulosaarentien suuntaiseritasoliittymässä viitoitetaan keskustan suunnasta saavuttaessa paikalliskohde Kulosaari (Brändö). Lisäksi viitoitetaan erillisviitoituksella paikalliskohteen tapaan erityiskohde Korkeasaari Zoo (Högholmen Zoo, eläintarha).

5.12.3.4 Hitsaajantien ja Silmukan eritasoliittymä

Hitsaajantien ja Silmukan eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa ST170/04 S. Hitsaajantien suuntaan viitoitetaan keskustan suunnasta saavuttaessa paikalliskohde Herttoniemenranta (Hertonässtrand). Silmukan suuntaan viitoitetaan Porvoon suunnasta saavuttaessa paikalliskohde Kulo- saari (Brändö).

5.12.3.5 Linnanrakentajantien eritasoliittymä

Linnanrakentajantien (ns. Herttoniemen liikenneympyrä) eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa ST170/05 S. Linnanrakentajantien eritasoliittymässä viitoitetaan paikalliskohteet Herttoniemi (Her- tonäs) ja Laajasalo (Degerö). Lisäksi Porvoon suunnasta saavuttaessa viitoitetaan erityiskohde Öljysatama (Oljehamn, tavarasatama). Poistuvien ramppien päistä viitoitetaan lisäksi paikalliskohteet Länsi-Herttoniemi (Västra Hertonäs), Roihuvuori (Kasberget) ja liityntäpysäköinnin tunnus (P+metro). Porvoon suunnasta erkanevan rampin päästä viitoitetaan vielä myös Herttoniemenranta (Her- tonässtrand).

5.12.3.6 Viikintien eritasoliittymä

Viikintien eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa ST170/06 S. Viikintien eritasolliittymässä viitoitetaan paikalliskohde Viikki (Vik) ja erityiskohteet Roi- hupelto (Kasåker, teollisuusalue) sekä Herttoniemi (Hertonäs, teollisuusalue).

Siilitielle poistuvien ramppien päistä viitoitetaan lisäksi paikalliskohde Länsi-Herttoniemi (Västra Hertonäs).

5.12.3.7 Marjaniementien eritasoliittymä

Marjaniementien suuntaiseritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa ST170/07 S. Marjaniementien suuntaiseritasolliittymässä viitoitetaan keskustan suunnasta paikalliskohde Itäkeskus (Östra Centrum), minkä jälkeen itäväylän pääsuunnan kohde vaihtuu Porvooksi (Borgå). Marjaniementielle poistuvan rampin päästä viitoitetaan myös paikalliskohteet Itäkeskus P (Östra Centrum N) ja Itäkeskus E (Östra Centrum S). Lisäksi viitoitetaan liityntä- pysäköintitunnus (P+metro).

5.12.3.8 Meripellontien (Kehä I) eritasoliittymä

Meripellontien eritasoliittymän suunnitelma on esitetty Kehä I:n piirustuksessa ST101/29 S. Meripellontien suuntaan Itäväylältä viitoitetaan paikalliskohteet Vuosaari (Nordsjö) ja Puotila (Botby Gård). Lisäksi viitoitetaan perusviitoituksen mukana Rastilan leirintäalu- een palvelukohteiden tunnukset Leirintäalue, Matkailuajoneuvoalue ja Mökkimajoitus.

5.12.3.9 Karhulantien, Länsimäentien, Mellunmäentien ja Kallvikintien liittymät

Karhulatien, Länsimäentien, Mellunmäentien ja Kallvikintien liittymien suunnitelmat on esitetty piirustuksessa ST170/09 S. Karhulantien suuntaan viitotetaan paikalliskohde Puotila (Botby gård). Länsimäentien suuntaan viitoitetaan paikalliskohteet Länsimäki (Västerkulla) ja Vesala (Ärvings). Mellunmäentien suuntaan viitoitetaan paikalliskohde Mellunmäki (Mellungsbacka). Kallvikintien suuntaan viitoitetaan paikalliskohde Vuosaari (Nordsjö).

5.13 HAKAMÄENTIE (tuleva seututie 100)

5.13.1 Viitoituskohteet Hakamäentien pääsuuntaan

Hakamäentien (tuleva st 100) kaukokohteena Hämeenlinnanväylältä itään viitoitetaan paikalliskohteen tapaan aluekeskus Pasila (Böle). Pasila jakaantuu Länsi-Pasilaksi ja Itä-Pasilaksi Veturitien liittymässä, mistä alkaen myös Messukeskus viitoitetaan Haka- mäentien pääsuunnalla. Veturitien liittymästä alkaen Hakamäentien kaukokohde on Lahti (Lahtis). Hakamäentien kaukokohde länteen on Turku (Åbo). Ilmalan liittymän tasalta alkaen sen rinnalla viitoitetaan myös seututien 120 kaukokohde Vihti (Vichtis). Kaukokohteiden rinnalla sivusuunnilta viitoitetaan suuntaa antavia paikalliskohteita Ve- turitieltä ja Ratapihantieltä. Lahden rinnalla viitoitetaan Käpylä (Kottby). Turun rinnalla viitoitetaan Etelä-Haaga (Södra Haga). Ilmalan liittymässä Etelä-Haagaa ja Käpylää ei viitoiteta. Mannerheimintieltä alkaen Turun rinnalla viitoitetaan sivusuunnilta myös seututien 110 kohde Pitäjänmäki. (20.1.1999) ”Hakamäentien viitoituksesta todettiin, että Hakamäentielle alustavasti varattua tienumeroa 100 ei lisätä suunnitelmiin tässä vaiheessa.” (27.11.2001) ”Helsingin Messukeskuksesta on tullut aloite parantaa Messukeskuksen viitoitusta. Aloitteessa toivotaan, että Messukeskus pitäisi viitoittaa kohteena Lahdenväylältä. To- dettiin, että Pasila on tulossa kohteeksi, mikä jo parantaa tilannetta. Hämeenlinnan- väylältä Hakamäentielle Messukeskus on tulossa viitoituskohteeksi, mutta sen sijaan Vihdintien ympyrän tasalla tilanne on vastaava kuin Lahdenväylällä: kohteena on nyt ja jatkossakin Pasila.” (12.9.2002) ”Edellisen muistion aiheisiin liittyen Messukeskus oli neuvotellut Uudenmaan tiepiirin kanssa viitoituksestaan. Siitä huolimatta, että Pasila on verrattain kattavasti viitoitettu ja Messukeskuksen kohdeviitoituskin alkaa varsin kaukaa, Messukeskus toivoo nykyistä laajempaa viitoitusta. Todettiin, että valtateiltä 1 ja 4 voidaan harkita erillisviitoitusta, joka olisi toteutettavissa Messukeskuksen kustannuksella.” (27.11.2002)

5.13.2 Viitoituskohteet Hakamäentieltä maankäyttöliittymissä

5.13.2.1 Yleistä

Maankäyttöliittymissä Hakamäentieltä viitoitetaan paikalliskohteisiin. Kohteet on valittu Uudenmaan tiepiirin ja Helsingin kaupungin viitoitussuunnitelmien pohjalta ja niitä on täydennetty ja tarkistettu HELVI-työn kuluessa mm. maankäyttöön liittyvän suunnittelun ja kuntien omien viitoitussuunnitelmien täydentyessä.

5.13.2.2 Lapinmäentien ja Korppaanmäentien liittymät

Hakamäentien (Vihdintien) ja Lapinmäentien sekä Korppanmäentien liittymien suunnitelma on esitetty piirustuksessa Hakam./1,2. Lapinmäentielle viitoitetaan valtatien 1 kaukokohde Turku (Åbo) ja paikalliskohde Munk- kiniemi (Munksnäs). Korppaanmäentielle viitoitetaan paikalliskohde Pikku Huopalahti (Lillhoplax). ”Hakamäentien tiesuunnitelman mukaiset viitoitussuunnitelmat on nyt liitetty mukaan HELVI-suunnitelmiin. Niitä tarkasteltaessa todettiin, että Turku-viitoitus valtatien 1 suuntaan on syytä aloittaa vihreäpohjaisin viitoin jo Vihdintien ja Lapinmäentien liittymässä, missä vt 1:n ja st110:n viitoitusreitit erkanevat. Vihdin viitoitus pääsuunnalla on syytä aloittaa Turun rinnalla jo ennen Mannerheimintien alitusta.” (22.8.2001)

5.13.2.3 Ilmalan eritasoliittymä

Ilmalan eritasoliittymän suunnitelma on esitetty piirustuksessa Hakam./5. Ilmalan eritasoliittymässä viitoitetaan paikalliskohde Ilmala.

5.13.2.4 Veturitien ja Ratapihantien eritasoliittymät

Veturitien ja Ratapihantien eritasoliittymien suunnitelma on esitetty piirustuksessa Ha- kam./6,7. Veturitien eritasoliittymässä viitoitetaan paikalliskohteet Länsi-Pasila (Västra Böle) ja Metsälä (Krämertsskog) sekä erityiskohde Hartwall Areena. Ramppien päistä viitoitetaan lisäksi erityiskohteet AK-keskus (BT-Centralen) ja VR Tavara-asema (Godsstati- on). Ratapihantien eritasoliittymässä viitoitetaan paikalliskohde Itä-Pasila (Östra Böle) ja erityiskohde Messukeskus (Mässcentrum). ”Maankäyttökohteiden kuten VR:n Helsingin varikon, AK-keskuksen ja Tavara-aseman osalta hyväksyttiin konsultin ehdotus aloittaa viitoitus vasta poistuvien ramppien päistä. Näiden kohteiden osalta lopullisten viitoituskohteiden valinta on tehtävä vasta myö- hemmässä suunnitteluvaiheessa.” (20.1.1999)

Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri Espoon kaupunki, tekninen keskus Tiehallinto, Liikenteen palvelut Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto Vantaan kaupunki, tekninen toimiala

ISSN 1458-1561 TIEH 4000521-v