HTU Viitoituksen Toimintalinja 2007.Indd

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

HTU Viitoituksen Toimintalinja 2007.Indd HTU Viitoituksen toimintalinja HTU -yhteistyöalue Sisäisiä julkaisuja 25/2006 HTU Viitoituksen toimintalinja HTU -yhteistyöalue Sisäisiä julkaisuja 25/2006 Tiehallinto Tampere 2006 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/...) Sisäisiä julkaisuja 25/2006 ISSN 1458-1561 TIEH 4000521-v Tiehallinto PL 33 00521 HELSINKI Puhelinvaihde 0204 2211 HTU Viitoituksen toimintalinja – HTU-yhteistyöalue. Tampere 2006. Tiehallinto, Tiehallin- non sisäisiä julkaisuja 25/2006, 23s. + liit. 114s. ISSN 1459-1561, TIEH 4000521-v. Asiasanat: viitoitus, Uudenmaan tiepiiri, Turun tiepiiri, Hämeen tiepiiri, ylläpito, viitoituskoh- deluettelo Aiheluokka: 22 TIIVISTELMÄ HTU toimintalinjan tavoitteena on yhtenäistää viitoituksen ylläpitoon liittyvät toimintatavat HTU-alueella. Toimintalinja ottaa kantaa mm. viitoituksen sisäl- töön, toteutustapaan ja käytettäviin viitoituskohteisiin. Toimintalinja ohjaa tie- piirien sisäistä ja keskinäistä toimintaa sekä selkeyttää toimintaa yhteistyöta- hojen kanssa. Toimintalinja noudattaa asiaa koskevaa lainsäädäntöä ja Tiehallinnon viitoi- tuksen suunnittelua ja toteutusta koskevia ohjeita ja selvityksiä. Toimintalinja varmistaa omalta osaltaan, että viitoituksen yleisiä periaatteita noudatetaan. Näitä ovat havaittavuus, ymmärrettävyys, jatkuvuus, yhdenmukaisuus, ohjaus edullisimmalle reitille, liikenneturvallisuus ja tieverkon jäsentely. Kolmen tiepii- rin yhteisellä toimintalinjalla pyritään erityisesti viitoituksen jatkuvuuden ja yh- denmukaisuuden varmistamiseen. HTU-alueelta nykyisestä viitoituksesta löytyi puutteita projektien yhteydessä toteutettujen viitoitusten kytkemistä alueen muuhun olemassa olevaan viitoi- tukseen, pieni osa opasteista oli hyvin huonokuntoisia, viitoituskohteet suun- nistustauluissa ja viitoissa erosivat toisistaan ja alemmalta tieverkolla oli liitty- miä, joista puuttui joidenkin suuntien viitoitus kokonaan. Viitoitettaviksi kohteiksi valitaan kohteita, jotka esiintyvät uusimmissa tiekar- toissa tai peruskartoissa. Kaukokohteiksi valitaan kohteita, joiden avulla voi- daan antaa pitkämatkaiselle liikenteelle tieto tien yleisestä suunnasta. Välikoh- teiksi valitaan tieverkon merkittäviä solmupisteitä tai liikenteellisesti merkittäviä pakkakuntia. Lähikohteeksi otetaan tien varrella olevia paikkakuntia, joilla on merkitystä paikantamisen kannalta. Lisäksi viitoituskohteina voidaan käyttää paikallis- tai erityiskohteita. Viitoitukseen tehtävät muutokset asetetaan tärkeysjärjestykseen. Ensisijaises- ti korjataan huonokuntoiset opasteet sekä opasteet, joissa on selkeitä virheitä. Viimeiseksi lisätään puuttuvat opasteet alemmalle tieverkolle. Viitoituksessa olevat puutteet kartoitetaan piirikohtaisesti. Tämän perusteella laaditaan vuo- siohjelmat toteutettaville toimenpiteille. Kun tiedetään maastossa oleva tilan- ne, voidaan haluttaessa viitoituksen täydentäminen ja viittojen uusiminen si- sällyttää hoitourakoihin jo tarjousvaiheessa. ESIPUHE Hämeen, Turun ja Uudenmaan tiepiirit muodostavat yhdessä HTU-yhteistoimin- ta-alueen. Alueen toimintoja yhdenmukaistetaan ja näin ollen laadittiin piireille yhteinen viitoituksen toimintalinja. Toimintalinjan tarkoituksena on antaa sel- keät ja yhtenäiset toimintatavat viitoituksen ylläpitoon sekä poistaa maastossa esiintyvät epäjohdonmukaisuudet siirryttäessä tiepiiristä toiseen. Toimintalinja ohjaa tiepiirien sisäistä ja keskinäistä toimintaa sekä piirien ja yhteistyötahojen välistä toimintaa. Toimintalinjassa käydään läpi viitoitusperiaatteet, eri opastusmerkkien käyt- tökohteet, muutosten toteutustavat, viitoituksesta aiheutuvien kustannusten jakoperusteet ja ylläpidon seurannan keinot. Toimintalinja sisältää myös viitoituskohdeluettelon kyseisten tiepiirien alueella kulkeville valta-, kanta- ja seututeille. Tiehallinnosta toimintalinjan laatimisesta vastasi liikennejärjestelmävastaava Hanna Kari. Toimintalinjaa olivat laatimassa myös Turun tiepiiristä tiemestarit Kalle Peltonen ja Hannu Putila, Hämeen tiepiiristä liikennesuunnittelija Tapio Syrjänen ja Uudenmaan tiepiiristä tieinsinööri Ilpo Muurinen ja tietarkastaja Pentti Lindh. Tiehallinnon Asiantuntijapalveluista mukana oli liikenteenohjauksen asiantuntija Tuomas Österman. Toimintalinja laadittiin konsulttityönä Turun tiepiirin viitoituksen yleissuunnitel- man laatimisen yhteydessä. Konsulttiryhmään kuuluivat ins. Jouni Lehtomaa ja ins.(AMK) Outi Kulonen. Tampere, huhtikuu 2006 Tiehallinto Hämeen tiepiiri Turun tiepiiri Uudenmaan tiepiiri HTU Viitoituksen toimintalinja 9 SISÄLTÖ 1 TOIMINTALINJAN TAVOITTEET JA LAADINNASSA NOUDATETUT PERIAATTEET 11 1.1 Yleistä 11 1.2 Lähtökohdat 11 1.3 Lainsäädäntö ja ohjeet 11 1.4 Viitoituksen yleiset tavoitteet 12 1.5 Toiminnalliset tavoitteet 13 1.6 Yhteistoimina kehittämisessä 13 2 NYKYTILAN KUVAUS 14 3 VIITOITUSPERIAATTEET 15 3.1 Viitoituskohteet 16 3.2 Kaksikielisyys 16 3.3 Opastusmerkit ja niiden käyttö 16 3.4 Opasteiden rakenteet 19 3.5 Erityiskohteet 20 3.6 Palvelukohteet 20 4 TOTEUTTAMINEN 21 4.1 Tehtävien muutosten tärkeysjärjestys 21 4.2 Toteutuksen vuosiohjelmat 21 4.3 Hoitourakat 21 4.4 Erillisprojektit 21 4.5 Uudet hankintamenettelyt 22 4.6 Arvokkaat kulttuuriympäristöt 22 5 KUSTANNUSVASTUUT 23 6 SEURANTA 24 7 LIITTEET 25 HTU Viitoituksen toimintalinja 11 TOIMINTALINJAN TAVOITTEET JA LAADINNASSA NOUDATETUT PERIAATTEET 1 TOIMINTALINJAN TAVOITTEET JA LAADINNASSA NOUDATETUT PERIAATTEET 1.1 Yleistä Toimintalinjan tavoitteena on laatia selkeät toimintatavat viitoituksen ylläpitoon. Toimintalinja ottaa kantaa mm. viitoituksen sisältöön, toteutustapaan, käytet- täviin viitoituskohteisiin. Viitoituksen yleissuunnitelma laaditaan toimintalinjan pohjalta. 1.2 Lähtökohdat Kolmen tiepiirin yhteisen toimintalinjan määrittämisessä luodaan yhteistoimin- ta-alueelle yhtenäiset toimintatavat. Laaditun toimintalinjan noudattamisella varmistetaan, että: • viitoitusta koskevaa lainsäädäntöä ja valtakunnallisia ohjeita noudatetaan • tienkäyttäjälle näkyvä viitoitus on jatkuvaa, periaatteiltaan yhtenäistä ja oikeaa • viitoituksen suunnittelun, toteutuksen ja ylläpidon toimintatavat vastaavat tiepiirien tarpeita ja Tiehallinnon nykyistä hankintamenettelyä • asiakaspalvelussa ei ole tiepiirikohtaisia eroja • viitoitusta kehitetään ja virheisiin puututaan koko alueella samoja periaat- teita noudattaen Toimintalinja ohjaa tiepiirien sisäistä ja keskinäistä toimintaa. Lisäksi toiminta- linja selkeyttää toimintaa yhteistyötahojen kanssa. Toimintalinjaa täydentää sen mukaisesti päivitettävät tiepiirikohtaiset yleis- suunnitelmat ja Helvi–projektin (Helsingin seudun viitoitus) yhteenvetoraportti (liite 5). 1.3 Lainsäädäntö ja ohjeet Toimintalinja noudattaa asiaa koskevaa lainsäädäntöä. Viitoituksen suunnittelua ja toteutusta ohjaava keskeisin lainsäädäntö: • Tieliikennelaki • Tieliikenneasetus • Liikenneministeriön päätös liikenteen ohjauslaitteista Viitoituksen suunnitteluun ja toteutukseen vaikuttavia muita säädöksiä ovat mm. rakennus- ja maankäyttölaki ja kielilaki. 12 HTU Viitoituksen toimintalinja TOIMINTALINJAN TAVOITTEET JA LAADINNASSA NOUDATETUT PERIAATTEET Valtakunnallisia Tiehallinnon (Tielaitoksen) viitoituksen suunnittelua ja toteutusta koskevat ohjeet: • Liikenteen ohjaus, Viitoitus (TIEL 2130006-96) • Yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä (TIEH 2000006-03) • Liikenteen ohjaus, Palvelukohteiden viitoitus (TIEL 2133876) • Liikennemerkkipiirustukset, kansiot 1 ja - 2 (TIEH 2131908) - täydennys kansioihin 1 ja 2 • Liikennemerkkien rakenne ja pystytys (TIEH 2000004-04) • Valtakunnallisten pyöräilymatkailureittien merkitseminen (TIEH 2000012- 04) Lisäksi viitoitukseen vaikuttavaa sisältöä on mm. seuraavissa ohjeissa/selvi- tyksissä: • Terminaaliviitoituksen periaatteet (TIEL3200617) • Liikennejärjestelyt ja työturvallisuus tiellä tehtävässä työssä (TIEH2200011-02) • Pysäköimis- ja levähdysalueet (TIEL 2130015) • Varusteiden ja laitteiden hallinta • Tyyppipiirustukset • Erikoiskuljetusreittejä koskevat suunnitelmat • Varareittisuunnitelmat • Ulkoilun ja urheilun merkit (SFS 4424:2002) • Teollisuusalueopastuksen kehittäminen (TIEH 3200905) 1.4 Viitoituksen yleiset tavoitteet Toimintalinja osaltaan huolehtii siitä, että viitoituksen yleisiä periaatteita nou- datetaan. Tielaitoksen ohje (Liikenteen ohjaus, viitoitus 1996) luettelee yleisiä periaatteita: • Havaittavuus • Ymmärrettävyys • Jatkuvuus • Yhdenmukaisuus • Ohjaus edullisimmalle reitille • Liikenneturvallisuus • Tieverkon jäsentely Kolmen tiepiirin yhteisen toimintalinjan määrittämisellä pyritään erityisesti vii- toituksen jatkuvuuden ja yhdenmukaisuuden varmistamiseen. Tienkäyttäjän näkökulmasta tiepiiriraja ei saa näkyä maastossa. HTU Viitoituksen toimintalinja 13 TOIMINTALINJAN TAVOITTEET JA LAADINNASSA NOUDATETUT PERIAATTEET 1.5 Toiminnalliset tavoitteet Toimintalinja määritetään yhteistyössä siten, että edellä mainittujen lisäksi otetaan huomioon kunkin tiepiirin nykyiset yleissuunnitelmat ja käytännöt. Toi- mintatapoja on tarpeen muuttaa vain niiltä osin kuin niissä on tiepiirikohtaisia eroja tai kehittämistarpeita. Toimintalinjassa otetaan huomioon aluekohtaiset erot (pääkaupunkiseutu, kaupunkiseudut, maaseutu). Tavoitteena on myös, että asiakaspalvelu esimerkiksi lupa-asioissa ei poikkea tiepiirien välillä. 1.6 Yhteistoiminta kehittämisessä Yhteinen osallistuminen Tiehallinnon kehittämisprojekteihin, esimerkiksi: • viitoitustietokannan luominen ja ylläpitomenettelyn kehittäminen • erityiskohteiden viitoitusohjeet • viitoituksen ylläpidon kehittäminen hoitourakoissa Yhteistoiminta-alueen sisäiset projektit, jotka toteutetaan kaikkialla samanai- kaisesti, esimerkiksi: • kaupunkien kehäteiden korostus viitoituksen
Recommended publications
  • Helsinki - Vaalimaa
    TUAS data collection: Corridor 1, E18 Finland Turku/Naantali – Helsinki - Vaalimaa [WP3 Technical solutions along the corridors: GoA 2020] Author: Harri Heikkinen, TUAS Published: March, 2020. Figure 1: [Intelligent traffic sign on E18 Turku-Helsinki. (Tieyhtiö ykköstie 2016.)] TUAS data collection: Corridor 1, E18 Finland Turku/Naantali – Helsinki - Vaalimaa WP3 Technical solutions along the corridors By Harri Heikkinen, TUAS Copyright: Reproduction of this publication in whole or in part must include the customary bibliographic citation, including author attribution, report title, etc. Cover photo: MML, Esri Finland Published by: Turku University of Applied Sciences The contents of this publication are the sole responsibility of BALTIC LOOP partnership and do not necessarily reflect the opinion of the European Union. Contents [WP3 Technical solutions along the corridors: GoA 2020] .......................................... 1 1. Introduction .......................................................................................................... 1 2. Corridor description and segments ...................................................................... 2 3. Data collection by type and source .................................................................... 11 4. Conclusions, analysis and recommendations of further research. ..................... 20 References ............................................................................................................ 22 WP3 Technical solutions along the 03/2020 corridors / GoA 2020
    [Show full text]
  • Chemical and Physical Characterization of Traffic Particles In
    1 Chemical and physical characterization of traffic particles in 2 four different highway environments in the Helsinki 3 metropolitan area 4 5 J. Enroth1,2, S.Saarikoski3, J.V. Niemi4,5, A. Kousa4, I. Ježek6, G. Močnik6,7, S. 6 Carbone3,9, H. Kuuluvainen8, T. Rönkkö8, R. Hillamo3, and L. Pirjola1,2,* 7 8 [1] {Metropolia University of Applied Sciences, Department of Technology, Helsinki, Finland} 9 [2] {University of Helsinki, Department of Physics, Helsinki, Finland} 10 [3] {Finnish Meteorological Institute, Atmospheric Composition Research, Helsinki, Finland} 11 [4] {Helsinki Region Environmental Services Authority HSY, Helsinki, Finland} 12 [5] {University of Helsinki, Department of Environmental Sciences, Helsinki, Finland} 13 [6] {Aerosol d.o.o., Ljubljana, Slovenia} 14 [7] {Jožef Stefan Institute, Ljubljana, Slovenia} 15 [8] {Tampere University of Technology, Department of Physics, Tampere, Finland} 16 [9] {now at University of São Paulo, Department of Applied Physics, São Paulo, Brazil} 17 18 Correspondence to: L. Pirjola ([email protected], [email protected]) 19 20 1 1 Abstract 2 Traffic related pollution is a major concern in urban areas due to its deleterious effects on human 3 health. The characteristics of the traffic emissions on four highway environments in the Helsinki 4 metropolitan area were measured with a mobile laboratory, equipped with state-of-the-art 5 instrumentation. Concentration gradients were observed for all traffic related pollutants, 6 particle number (CN), particulate mass PM1, black carbon (BC), organics and nitrogen oxides 7 (NO and NO2). Flow dynamics in different environments appeared to be an important factor 8 for the dilution of the pollutants.
    [Show full text]
  • Chemical and Physical Characterization of Traffic Particles in Four Different Highway Environments in the Helsinki Metropolitan
    Atmos. Chem. Phys., 16, 5497–5512, 2016 www.atmos-chem-phys.net/16/5497/2016/ doi:10.5194/acp-16-5497-2016 © Author(s) 2016. CC Attribution 3.0 License. Chemical and physical characterization of traffic particles in four different highway environments in the Helsinki metropolitan area Joonas Enroth1,2, Sanna Saarikoski3, Jarkko Niemi4,5, Anu Kousa4, Irena Ježek6, Griša Mocnikˇ 6,7, Samara Carbone3,a, Heino Kuuluvainen8, Topi Rönkkö8, Risto Hillamo3, and Liisa Pirjola1,2 1Metropolia University of Applied Sciences, Department of Technology, Helsinki, Finland 2University of Helsinki, Department of Physics, Helsinki, Finland 3Finnish Meteorological Institute, Atmospheric Composition Research, Helsinki, Finland 4Helsinki Region Environmental Services Authority HSY, Helsinki, Finland 5University of Helsinki, Department of Environmental Sciences, Helsinki, Finland 6Aerosol d.o.o., Ljubljana, Slovenia 7Jožef Stefan Institute, Ljubljana, Slovenia 8Tampere University of Technology, Department of Physics, Tampere, Finland anow at: University of São Paulo, Department of Applied Physics, São Paulo, Brazil Correspondence to: Liisa Pirjola (liisa.pirjola@metropolia.fi, liisa.pirjola@helsinki.fi) Received: 16 December 2015 – Published in Atmos. Chem. Phys. Discuss.: 18 January 2016 Revised: 7 April 2016 – Accepted: 16 April 2016 – Published: 3 May 2016 Abstract. Traffic-related pollution is a major concern in ur- erage emission factors appeared to be lower for the CN and ban areas due to its deleterious effects on human health. The higher for the NO2 than ten years ago. The reason is likely characteristics of the traffic emissions on four highway en- to be the increased fraction of light-duty (LD) diesel vehicles vironments in the Helsinki metropolitan area were measured in the past ten years.
    [Show full text]
  • Urban Plan Helsinki City Plan Draft
    HELSINKI CITY PLAN The city plan draft Urban Plan Helsinki city plan draft Helsinki plans 2015:1 City of Helsinki City Planning Department Urban Plan – Helsinki city plan draft – Helsinki plans 2015:1 2 Contents of the city plan draft in a nutshell A new City Plan for Helsinki is being prepared. The aim is to have the proposed plan submitted to Helsinki City Council for discussion in 2016. The draft of the plan was completed at the end of 2014. This brochure outlines the contents of the draft. The plan is more strategic than previous plans. With this city plan, Helsinki is preparing for a significant population growth. The new city plan is based on an estimate which predicts there will be 860,000 inhabitants and 560,000 jobs in Helsinki in 2050. In order to cope with more people the city has to have a more urban, denser city structure. Densification of the urban structure supports the development of an ecologically efficient urban structure. City plan key themes: 1. Densifying city centre The city plan will allow a denser urban structure as well as new investments in the city centre. New business premises can be implemented below the street level in courtyards. 2. The Inner City extends northwards and will create more jobs The city centre will be extended towards Central Pasila, some 3 kilometres to the north of the downtown. A new economic axis along the Pasila–Vallila–Kalasatama areas will become a significant business centre. 3. New housing development in central Helsinki According to the city plan draft, there is a building potential for about 45,000 new inhabitants in central Helsinki.
    [Show full text]
  • Evaluation Outcome Report Finland
    Evaluation Outcome Report Finland NordicWay Version: 1.0 Date: 21 December 2017 The sole responsibility of this publication lies with the author. The European Union is not responsible for any use that may be made of the information contained therein Document Information Authors Name Organisation Satu Innamaa VTT Sami Koskinen VTT Kimmo Kauvo VTT Distribution Date Version Dissemination 18.04.2017 0.1 IK, AS, RK 22.06.2017 0.2 IK, AS, RK, NordicWay Evaluation Lead 18.08.2017 0.3 IK, AS, RK, NordicWay Evaluation Lead 10.11.2017 0.4 NordicWay sharepoint site 01.12.2017 0.5 NordicWay sharepoint site 07.12.2017 0.6 NordicWay sharepoint site 09.12.2017 0.7 To language revision 21.12.2017 1.0 Final The sole responsibility of this publication lies with the author. The European Union is not responsible for any use that may be made of the information contained therein The sole responsibility of this publication lies with the author. The European Union is not responsible for any use that may be made of the information contained therein Preface NordicWay was a corridor stretching from Finland to Sweden, Denmark and Norway on which cooperative services were deployed using a cellular network. ‘NordicWay Coop’ was a project deploying road safety-related minimum universal traffic information services for the Finnish part of the corridor. VTT Technical Research Centre of Finland Ltd. was contracted by the Finnish Transport Agency and the Finnish Transport Safety Agency to evaluate the service. The task was to assess the technical feasibility, readiness for wide-scale implementation, and impacts of the service.
    [Show full text]
  • Espoon Ja Kauniaisten Bussilinjat
    38, 203(N,V) 227, 217, 218, 219, Laaksolahti 231N, 202 219, 227, 219, 235N, 235N, 236, 555(B) 235N, 235N, 533 Dalsvik 582 565(B) 239, 548 214 215 202, 38 Konala 231N Kånala Pihlajarinne 203(N,V) Ring III Rönnebacka Lippajärvi 219 227, Klappträsk 217, 218, Lintuvaara 533, 235N, 236, 202, Fågelberga 231N 565(B) 239, 548 555(B) 214, 219 206A, 218, 219, 207 Ring I 238, 242, Viherlaakso 224, 226, 226A, 540(B), 243, 245 226(A) 554 Gröndal 229 227 203(N,V), Kehä I Kehä III 231N 540(B), Nupurintie 217, 218, 217, 218, 214, 38 226A, 224, 226(A), 218, 224, 206A, 215, 202, 203(N,V), 554 566 226(A), 218, 219, 227, 215, 219, 246(K,KT) 236, 239, 227, 235, 226(A), 227, 214, 217, 235, 236, 224, 231N, 555(B) 201(B) 236, 238, 235, 236, 238, 239, 532 226(A), 227, 548 226(A), Turunväylä 239 238, 239 227, 201 235, 238 201, 202, 201 227, 235N, 582 236, 201(B), Åbovägen 238, 203(N,V), 201 Nupurbölevägen 226A, Turuntie 227, 235, 206A, 231N, 540(B), 217, 218, Kehä II 206A, 214, 239 201B 217, 218, 15.8. 280 246(K,KT), Bemböle 238 217, 555(B) 554 231N, 215, 217, 218, 566 226(A), 235, 238, 532 231N, 235, 235, 226 II Ring 219, 224, 201B, 217, 218, 550, 554K Åboleden 238, 245 549, 565(B) 226(A), 227, 114, 217, 218, 550, 226A, 227N 224, 114, 231N, 235, 550, 554K 235, 235, 236, 206A 235, 532 554K Espoon ja Kauniaisten 227, 235(N), 531 232 548 206, 238, 239, Mäkkylä 280 245, 246(K,KT), 226A,227, 238, 533, 549 217 206(A) 532 235(N), 238, 531, 542 212 532 531, 542, 206(A), Kilo 565(B), 566, 531, 542, 542, 549 242.
    [Show full text]
  • Road Traffic Incident Risk Assessment. Accident Data Pilot on Ring I of the Helsinki Metropolitan Area
    NOL CH OG E Y T • • R E E C S N E E A I 172 R C C S H • S H N I G O I H S L I I V G • H S T Road traffic incident risk assessment Accident data pilot on Ring I of the Helsinki Metropolitan Area Satu Innamaa | Ilkka Norros | Pirkko Kuusela | Riikka Rajamäki | Eetu Pilli-Sihvola VTT TECHNOLOGY 172 Road traffic incident risk assessment Accident data pilot on Ring I of the Helsinki Metropolitan Area Satu Innamaa, Ilkka Norros, Pirkko Kuusela, Riikka Rajamäki & Eetu Pilli-Sihvola ISBN 978-951-38-8257-0 (URL: http://www.vtt.fi/publications/index.jsp) VTT Technology 172 ISSN-L 2242-1211 ISSN 2242-122X (Online) Copyright © VTT 2014 JULKAISIJA – UTGIVARE – PUBLISHER VTT PL 1000 (Tekniikantie 4 A, Espoo) 02044 VTT Puh. 020 722 111, faksi 020 722 7001 VTT PB 1000 (Teknikvägen 4 A, Esbo) FI-02044 VTT Tfn +358 20 722 111, telefax +358 20 722 7001 VTT Technical Research Centre of Finland P.O. Box 1000 (Tekniikantie 4 A, Espoo) FI-02044 VTT, Finland Tel. +358 20 722 111, fax +358 20 722 7001 Road traffic incident risk assessment Accident data pilot on Ring I of the Helsinki Metropolitan Area Tieliikenteen häiriöriskin arviointi. Pilotti Kehä I:n onnettomuusaineistolla. Satu Innamaa, Ilkka Norros, Pirkko Kuusela, Riikka Rajamäki & Eetu Pilli-Sihvola. Espoo 2014. VTT Technology 172. 49 p. + app. 8 p. Abstract The purpose of this project was to apply the Palm distribution to the analysis of riskiness of different traffic and road weather conditions introduced in a previous project (Innamaa et al.
    [Show full text]
  • – All of Finland Within Your Reach Port of the Entire Finland
    PORT OF HELSINKI – ALL OF FINLAND WITHIN YOUR REACH PORT OF THE ENTIRE FINLAND One of the strengths of the Port of Helsinki is its excellent location The Port of Helsinki promotes well-being in Finland. at the heart of Finnish production, population and consumption. The passengers and cargo travelling through the The passenger harbours in the centre of Finland’s capital are an port have an extensive and positive impact on the essential part of vibrant Helsinki. In addition to the favourable location, the strengths of cargo traffic include frequent liner Helsinki Metropolitan Area’s tourist services, the traffic, balanced import and export as well as a focus on unitised hotel and restaurant business, transport and retail cargo services. as well as employment. In practice, the effects of The Port of Helsinki creates an effective setting for port the port reach across Finland. operations, and an excellent outcome is guaranteed by great partners: shipping companies, harbour operators, transport companies and other professionals in logistics and travel. Port of Helsinki • One of the busiest passenger ports in Europe • Finland’s leading general port for foreign cargo E 12 3 Loviisa Harbour 50 80 km E 75 4 RING III 45 E 18 7 101 E 18 1 RING I Vuosaari Harbour RING II 51 Katajanokka South Harbour West Harbour Hernesaari Each quay of the Port of Helsinki is equipped with a wastewater reception system ffor ship waste waters. THE UNIQUE BALTIC SEA The Port of Helsinki’s operations are based on the company’s values: productivity, responsibility and cooperation. The company’s profitability is further improving the future operating The Port of Helsinki is conditions, and environmentally responsible operations are a priority for this long-standing company.
    [Show full text]
  • Beetles (Coleoptera) in Central Reservations of Three Highway Roads Around the City of Helsinki, Finland
    Ann. Zool. Fennici 42: 615–626 ISSN 0003-455X Helsinki 21 December 2005 © Finnish Zoological and Botanical Publishing Board 2005 Beetles (Coleoptera) in central reservations of three highway roads around the city of Helsinki, Finland Matti J. Koivula1*, D. Johan Kotze2 & Juha Salokannel3 1) Department of Renewable Resources, 4-42 Earth Sciences Building, University of Alberta, Edmonton AB, T6G 2E3, Canada (*e-mail: [email protected]) 2) Department of Biological and Environmental Sciences, P.O. Box 65 (Viikinkaari 1), FI-00014 University of Helsinki, Finland 3) Siikinkatu 13, FI-33710 Tampere, Finland Received 8 Mar. 2005, revised version received 4 May 2005, accepted 4 May 2005 Koivula, M. J., Kotze, D. J. & Salokannel, J. 2005: Beetles (Coleoptera) in central reservations of three highway roads around the city of Helsinki, Finland. — Ann. Zool. Fennici 42: 615–626. Central reservations, also known as median strips, are strips of ground, usually paved or landscaped, that divide the carriageways of a highway. We trapped beetles in veg- etated central reservations of three Ring Roads around the city of Helsinki, Finland, in 2002, and collected a total of 1512 individuals and 110 species. Ground beetles were the most abundant beetle family collected with 749 individuals and 29 species, followed by rove beetles (410 individuals, 31 species) and weevils (131 individu- als, 15 species). Central reservations of the most recently constructed Ring Road II collected significantly more ground-beetle species and rove-beetle individuals than the two older roads (Ring Roads I and III). However, in Ring Road III we collected slightly more weevil individuals, and significantly more individuals of the rest of the beetles.
    [Show full text]
  • Espoon Kaavoituskatsaus 2020
    2020 ESPOON KAAVOITUSKATSAUS / ESBOS PLANLÄGGNINGSÖVERSIKT S.44 S.84 HUR PLANERAS EN NIMI JÄTTÄÄ GÅNGVÄNLIG STAD JÄLJEN S.38 ESBO ÄR KLIMATNEUTRALT FÖRE ÅR 2030 S.4 LISÄÄ AITOA IHMISTEN S.8 KAUPUNKIA ASUKKAAT VIIHTYVÄT ESPOOSSA 20 MAAKUNTAKAAVAT Kaavoituskatsauksessa 24 LANDSKAPSPLANER ilmoitetaan vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaavoitushankkeista. 28 YLEISKAAVAT espoo.fi/kaavoitus GENERALPLANER I planläggningsöversikten berättar vi om pågående ESBOS PLANLÄGGNINGSÖVERSIKT ESBOS 34 LIIKENNESUUNNITTELU och kommande markan- TRAFIKPLANERING vändningsplanering. esbo.fi/planlaggning 46 ASEMAKAAVAT DETALJPLANER 50 TAPIOLA HAGALUND 62 MATINKYLÄ MATTBY ESPOON KAAVOITUSKATSAUS • 2020 • • 2020 KAAVOITUSKATSAUS ESPOON 70 ESPOONLAHTI 2 ESBOVIKEN 78 LEPPÄVAARA ALBERGA Klikkaa -ikonia ja 88 VANHA-ESPOO lue kohteesta lisää netistä. GAMLA ESBO 94 KAUKLAHTI KÖKLAX Klicka på -ikonen. Läs mer om planer på nätet. 98 POHJOIS-ESPOO SISÄLLYS • INNEHÅLL SISÄLLYS NORRA ESBO JULKAISIJA: ESPOON KAUPUNKI, KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS • ARTIKKELIT: KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS • PÄÄTOIMITUS: KAUPUNKISUUN- NITTELUKESKUS, VIESTINTÄ • DESIGN: ANTTI KANGASSALO / FARM.FI • VALOKUVAT / BILDER: ELIDO OY, JOSE MENDEZ FERNANDEZ, JUSSI HELIMÄKI, OLLI HÄKÄMIES, TIMO KAUPPILA/INDAV HEIDI-HANNA KARHU, JANNE KETOLA, VILLE TAAJAMAA, SAMI SUVIRANTA, OLLI URPELA, ANTTI KANGASSALO NÄKYMÄKUVAT / ILLUSTRATION: ARKKITEHTITOIMISTO JKMM OY, ARKKITEHTITOIMISTO SARC, NÄKYMÄ OY, VERSTAS ARKKITEHDIT, VOIMA GRAPHICS OY JA ARKKITEHDIT TOMMILA OY • KANSIKUVA / PÄRMBILD: SUMMIT
    [Show full text]
  • Quality Assessment Methods for Traffic Incident Information
    Aalto University School of Science Degree Programme in Engineering Physics and Mathematics Teemu K¨ans¨akangas Quality Assessment Methods for Traffic Incident Information Master's thesis submitted in partial fulfillment of the requirements for the degree of Master of Science in Technology in the Degree Programme in Engineering Physics and Mathematics. Helsinki, September 14, 2015 Supervisor: Professor Ahti Salo Advisors: Tomi Laine M.Sc. (Tech.), Strafica Ltd. Osmo Salomaa M.Sc. (Tech.), Strafica Ltd. The document can be stored and made available to the public on the open internet pages of Aalto University. All other rights are reserved. Aalto University School of Science ABSTRACT OF Degree Programme in Engineering Physics and Mathematics MASTER'S THESIS Author: Teemu K¨ans¨akangas Title: Quality Assessment Methods for Traffic Incident Information Date: September 14, 2015 Pages: ix + 75 Major: Systems and Operations Research Code: Mat-2 Supervisor: Professor Ahti Salo Advisors: Tomi Laine M.Sc. (Tech.) Osmo Salomaa M.Sc. (Tech.) Road incidents are a significant factor in traffic delays. In Finland, approximately 65 % of traffic delays are connected to different types of incidents. While incidents themselves are difficult to eliminate altogether, their impact can be diminished with precise incident reporting. EIP (European ITS Platform) project, invoked by the ITS (Intelligent Trans- portation Systems) directive adopted by the European Parliament and the Coun- cil, states explicit quality criteria for different traffic information types. This the- sis is focused on the reporting quality of traffic incidents. The criteria set for real- time traffic information (RTTI) includes spatial, temporal, and spatio-temporal measures. Incident reporting quality measures are implemented according to the defined criteria and tested at selected locations in the Finnish road network.
    [Show full text]
  • Travel Time Information Service Utilising Mobile Phone Tracking
    C. Holm, M. Anzek, S. Kastela: Travel Time Information Service Utilising Mobile Phone Tracking CAJ HOLM, B. Se. Technology and Management Traficon Ltd Review Uinsiportti 4, FIN-02210 Espoo, Finland U. D. C.: 656.025.2:654.165 E-mail: [email protected] Accepted: Apr. 3, 2003 MARIO ANZEK, D. Se. Approved: Jun. 15,2004 E-mail: [email protected] SLOBODAN KASTELA, D. Se. Fakultet prornetnih znanosti Vukeliceva 4, 10000 Zagreb, Republika Hrvatska TRAVEL TIME INFORMATION SERVICE UTILISING MOBILE PHONE TRACKING ABSTRACT the real-time traffic monitoring system required for these services on the whole main road network. Finnra This paper discusses the suitability of mobile phone posi­ has estimated that the costs of implementing a con­ tioning data for travel time information. The Finnish National ventional traffic monitoring system on the main road Road Administration Finnra has carried out a study on the network are about 42 million Euro and the annual subject (1) and managed pilot installations on two road sec­ maintenance costs are about 10 per cent of the invest­ tions (6) in order to determine the feasibility of mobile phone ment. tracking for traffic monitoring and management purposes. Ac­ cording to the study and the pilots, the mobile phone position­ The basic idea discussed in this paper is tracking of ing can provide useful link monitoring data, i. e. the travel time cellular telephone equipped vehicles as traffic probes. and speed. Mobile phone tracking was found to be a very prom­ The task of Finnra's mobile phone tracking study (1) ising tool for implementing travel time information service to was to identify such positioning methods of existing drivers.
    [Show full text]