Vol. 39 2014, Nro 4
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
Vol. 39 2014, nro 4 ISSN 0355-4791 TOIMISTO Suomen Perhostutkijain Seura ry:n toimisto avoinna tiistaisin klo 15.30–20.00 (Huom. loka–helmikuussa kuitenkin vain parittomien viikkojen tiistaisin) • Osoite/Address: Suomen Perhostutkijain Seura ry, Lämmittäjänkatu 2 A, FI–00810 Helsinki • e-mail: [email protected], internet: http://www.perhostutkijainseura.fi Pankkiyhteys — Bankförbindelse: Sampo Pankki, IBAN: FI0680001900268583, BIC-koodi DABAFIHH HALLITUS — STYRELSE Taloudenhoitaja Lassi Jalonen, Isonmastontie 2 as 1, 00980 Helsinki. Puheenjohtaja — Ordförande Puh. 040 557 3000, e-mail: [email protected] Reima Leinonen, Rauhalantie 14 D 12, TOIMINNANJOHTAJA — 87830 Nakertaja. Puh. 040 529 6896, VERKSAMHETSLEDARE e-mail: [email protected] Jari Kaitila, Kannuskuja 8 D 37, 01200 Vantaa, Varapuheenjohtaja puh. 050 586 8531, Tässä Baptriassa käsittelemme Suomelle Kimmo Silvonen, Pronssitie 28, 02750 Espoo. e-mail: [email protected] uusien perhoslajien leviämistä vuosina Puh. 040 709 0987, e-mail: [email protected] 1990–2009 sekä käymme retkellä lehden TOIMIKUNNAT — UTSKOTT Muut hallituksen jäsenet: kansikuvassa istuvan sulkanirkon (Ptilophora Eettinen toimikunta: Vesa Lepistö (pj), Juha Lemström, Takilatie 18 A, 00850 Helsinki plumigera) 'kotisaarella'. Kuva: Timo Lehto Jyrki Lehto, Markus Lindberg, Karl-Erik Lundsten Puh. 040 550 0847, e-mail: [email protected] Suojelutoimikunta: Erkki Laasonen (pj), Timo Leponiemi, Kultapiiskuntie 13, 05810, Hyvinkää Petri Hirvonen, Jari Kaitila, Hannu Koski (siht.), Puh. 0400 939939, e-mail: [email protected] Jaakko Kullberg, Reima Leinonen, Kari Nupponen, Jaakko Kullberg, Luonnontieteellinen Keskusmuseo, Juha Pöyry, Tatu Sallinen, Panu Välimäki Hyönteisosasto 00014 Helsinki. Puh. 050 328 8886, Havainto- ja tiedonantotoimikunta: e-mail: [email protected] Olavi Blomster, Lassi Jalonen, Jari Kaitila, Baptria 4/2014 Ari Uusimäki, Jorvaksenpuisto 3 B 10, 02420 Jorvas Jaakko Kullberg, Pertti Pakkanen, Puh. 050 380 7199, e-mail: [email protected] Vol. 39 Hannu Saarenmaa, Panu Välimäki Sihteeri — Sekreterare Taloustoimikunta: Lassi Jalonen (pj), Julkaisija — Utgivare Markus Lindberg, Ukonkivenpolku 1 G, 01610 Vantaa. Bo-Göran Kumlander, Risto Martikainen, Suomen Perhostutkijain Seura ry Puh. 040 701 9891, e-mail: [email protected] Esko Tuomisto Lepidopterologiska Sällskapet i Finland rf Jäsenlehdestä ilmestyy neljä numeroa vuodessa. Lehti postitetaan Suomen Perhostutkijain Seura ry:n jäsenille. Osoitteenmuutokset seuran toimistoon. KEVÄÄN 2015 TAPAHTUMIA Ilmoitukset — Annonser 1/1 sivu – sida 250 euroa █ KUUKAUSIKOKOUS █ KERHOILLAT 1/2 sivu – sida 150 euroa LAUANTAINA 24.1.2015 klo 12.30 • Seuraavaksi maaliskuussa 2015. 1/4 sivu – sida 80 euroa Helsinki, Tieteiden talo (Sali 104) Lisätietoja helmikuun jäsenkirjeessä sekä • SPS:n 60-vuotisjuhlavuoden avaus nettisivuilla www.perhostutkijainseura.fi Baptrian toimitus (lyhyt katsaus) Päätoimittaja • Vladimir Kononenko: ”Siperian yökköset █ HYÖNTEISVIIKONLOPPU Panu Välimäki Simeonintie 3, 90410 Oulu, ja Suomi” (joiltain osin lajistoa Helsingissä LAUANTAI–SUNNUNTAI puh. 040 716 8516, pyritään saamaan myös nähtäville) 18.–19.4.2015. e-mail: [email protected] - Kimmo Silvonen: Kokemuksia Etelä-Uralin • Ohjelmasta ja ilmoittautumisesta lisää Toimittajat: yökkösistä nettisivuilla www.perhostutkijainseura.fi Lauri Kaila, (tieteellinen tarkastus) e-mail: [email protected] ja helmikuun jäsenkirjeessä. Jari-Pekka Kaitila –Muista varata aika kalenteriisi. puh. 050 586 8531, e-mail: [email protected] Jaakko Kullberg puh. 050 328 8886, e-mail: [email protected] Tapahtuu Oulussa – ilmoittaudu samantien! Timo Lehto (taitto) puh. 050 338 3725, Jukka Salmelan esitys "Miksi kannattaa tutkia sääskiä" Oulun yliopiston e-mail: [email protected] eläinmuseolla torstaina 8.1.2015 klo 17:30 (n. 1h). A-ovesta sisään, opastus Timo Leponiemi perille. Kahvitarjoilu. Ilmoittautumiset ennalta Oulun Hyönteiskerholle puh. 0400 939939, [email protected] e-mail: [email protected] ▶ Tomi Mutanen e-mail: [email protected] Magnus Östman, (ruotsinnokset) tel. 040 768 5526, Hyönteistarvike TIBIALE Oy ja TARVIKEVÄLITYS e-mail: [email protected] Avoinna Suomen Perhostutkijain Seura ry:n toimiston aukioloaikana Paino — Tryckeri: tiistaisin klo 15.30–20.00. (Huom. loka-helmikuussa kuitenkin vain Kirjapaino Uusimaa, Porvoo parittomien viikkojen tiistaisin). OSOITE: Lämmittäjänkatu 2 A, FI- Ulkoasu ja taitto: Timo Lehto 00810 Helsinki • TILAUKSET: [email protected] – www.tibiale.fi ISSN 0355-4791 • tai puh. Markus P. Rantala 050 561 6760 (arki-iltaisin klo 17–19). 90 Baptria 4/2014 Baptria PÄÄKIRJOITUS TIMO LEHTO Onko edes suolaheiniä purtavaksi? erhoslajistomuutokset ovat varmasti monelle har- hailijoiksi tai korkeintaan tilapäisviipyjiksi. Mielestäni ei ole rastajalle tuttu ilmiö. Ainakin oman kotipaikkakun- täysin perusteltua olettaa, että niittylajit olisivat pensaikkolaje- tani perhoslajisto on nykyään totisesti aivan jotain ja voimakkaammin ilmastorajoitteisia eivätkä siksi tähänasti- muuta kuin 1970-luvun lopussa harrastusta aloitta- sen ilmastonlämpenemisen jälkeenkään pystyisi muodostamaan Pessani. Seppo Kontiokari käsittelee lehden pääartikkelissa an- kotimaisia kantoja. Monien ruohovartisilla elävien lajien esiin- siokkaasti maalle uusina havaittuja perhoslajeja 1990-alusta tymisrajoitteen selittää ravintokasvin puuttuminen. Itse uskon, lähtien. Suomen perhoslajistoon on lisätty vuosittain uusia la- että havainnon taustalla on osin myös Suomen elinympäristö- jeja kiihtyvällä tahdilla aivan viime vuosia lukuun ottamatta. rakenne yleisemmin. Nykyinen maankäyttö suosii pensaikko- Osa lajeista on esiintynyt maassamme jo pidempään, mutta lajeja, sillä metsien voimakas talouskäyttö lisää taimikoiden ja jääneet harvinaisena, vähälukuisena, vaikeasti tavoitettavana varhaisen sukkessiovaiheen reunaympäristöjen määrää. Myös tai tunnistettavana havaitsematta. Suurin osa uusina ilmoite- maaltamuutto on varmasti osaltaan edesauttanut pensoittu- tuista lajeista on kuitenkin ”oikeita” eteläistä tai kaakkoista mista pientilojen ja kokonaisten kyläyhteisöjen autioiduttua. faunaelementtiä edustavia uudistulokkaita. Jäljelle jääneiden niittyjen ja muiden vastaavien avointen ympä- Perhosharrastus on yleistynyt ja havainnointimenetelmät ristöjen ahdinkoa on lisännyt maatalouden keskittyminen yhä kehittyneet. Ilmastonmuutosta, tai tarkemmin ilmastonlämpe- suurempiin yhtenäisiin tuotantoyksiköihin, jolloin pienialaisten nemistä pidetään kuitenkin suurimpana yksittäisenä syynä uu- lähes luonnontilaisten niittyjen ja pientareiden määrä on vas- sien lajihavaintojen lisääntymisen taustalla. Perhoset vaihto- taavasti pienentynyt. lämpöisinä tietenkin reagoivat lämpötilassa tapahtuviin muu- Yleistäen Suomeen kotiutuneet ja monien harrastajien hi- toksiin ja siten oletus saa teoreettista tukea. Myös havaintoai- moitsemat pensaikkolajit käyttävät ravintonaan pajuja, koivuja neistot tukevat monilta osin edellä esitettyä käsitystä. Monien tai haapaa, ovat maamme rajojen ulkopuolella erittäin laajalle viime vuosikymmenien aikana Suomesta uusina havaittujen levinneitä sekä runsaita – valitettavasti. Tällaisia lajejako me lajien tiedetään Euroopan tasolla levinneen kohti pohjoista jo Suomeen haluamme? Tällä menolla maamme perhoslajisto yk- aikaisemmin 1900-luvulla. Monet aikaisemmin vain eteläran- sipuolistuu ja merkittävä osa sen omaleimaisuutta vaarantuu. nikolla esiintyneet lajit ovat levinneet Keski-Suomeen tai jopa Tässä katsannossa iloinen asia uusien lajien virrasta näyttäytyy tätä pohjoisemmaksi ilmaston samanaikaisesti lämmettyä. Li- oudossa valossa: Suomessa on sijaa vain elinympäristö- tai ra- säksi yksittäisistä lajeista tiedetään niiden olleen nimenomaan vintokasvivaatimuksiltaan vaatimattomille lajeille, vaativimmil- lämpötilarajoitteisia joko suoraan tai välillisesti. le lajeille ei ole tarjolla riittävästi elinympäristöjä. Harrastajan näkökulmasta on palkitsevaa havaita uusia la- Paradoksaalisesti ilmastonmuutoksen tuottama uusi havain- jeja, mutta näiden lisääntymisen lisäksi Kontiokarin artikkeli toaineisto viittaa, että toistaiseksi sitä itseään akuutimpi uhka mahdollistaa myös toisenlaisen näkökulman esiin nostamisen. luonnon monimuotoisuudelle on sittenkin elinympäristöjen Suurin osa tarkastelujaksolla maalle uusina ilmoitetuista la- tuhoutuminen. Ilmastonmuutoshypestä huolimatta, elinym- jeista käyttää toukkaravintonaan ruohovartisia ravintokasve- päristöjen merkityksen korostamista ei ole varaa unohtaa. ja ja esiintyy lähtöalueillaan ensisijaisesti erilaisilla niityillä. Yhtään erikoistunutta lajia ei Suomeen kotiudu eikä yksikään Puuvartisilla kasveilla ja erityisesti lehtipuilla eläviä lajeja kotimaisista lajeista säily, jos niiden elinympäristöjen annetaan uudistulokkaiden joukossa on huomattavasti vähemmän. Lu- tuhoutua. Niittyjen, ketojen, ruderaattien, hakamaiden, ranta- kumääräsuhteet kääntyvät kuitenkin päälaelleen, jos lajistoa laidunten, soiden sekä muiden avoimien elinympäristöjen puo- tarkastelee paikalliseksi kotiutuneiden lajien näkökulmasta: lestapuhujia tarvitaan edelleen elinympäristölähtöisen luonto- lehtipuilla elävillä perhoslajeilla on suurempi todennäköisyys käsityksen juurruttamiseksi paikallistasolta kansalliselle tasolle kotiutua kuin ruohovartisilla elävillä lajeilla, jälkimmäisiä on saakka. kotiutuneiden lajien joukossa suorastaan yllättävän vähän. Niittylajit jäävät huomattavan usein vain satunnaisiksi har- Panu Välimäki