Vol. 39 2014, nro 4

ISSN 0355-4791

TOIMISTO Suomen Perhostutkijain Seura ry:n toimisto avoinna tiistaisin klo 15.30–20.00 (Huom. loka–helmikuussa kuitenkin vain parittomien viikkojen tiistaisin) • Osoite/Address: Suomen Perhostutkijain Seura ry, Lämmittäjänkatu 2 A, FI–00810 Helsinki • e-mail: [email protected], internet: http://www.perhostutkijainseura.fi Pankkiyhteys — Bankförbindelse: Sampo Pankki, IBAN: FI0680001900268583, BIC-koodi DABAFIHH

HALLITUS — STYRELSE Taloudenhoitaja Lassi Jalonen, Isonmastontie 2 as 1, 00980 Helsinki. Puheenjohtaja — Ordförande Puh. 040 557 3000, e-mail: [email protected] Reima Leinonen, Rauhalantie 14 D 12, TOIMINNANJOHTAJA — 87830 Nakertaja. Puh. 040 529 6896, VERKSAMHETSLEDARE e-mail: [email protected] Jari Kaitila, Kannuskuja 8 D 37, 01200 Vantaa, Varapuheenjohtaja puh. 050 586 8531, Tässä Baptriassa käsittelemme Suomelle Kimmo Silvonen, Pronssitie 28, 02750 Espoo. e-mail: [email protected] uusien perhoslajien leviämistä vuosina Puh. 040 709 0987, e-mail: [email protected] 1990–2009 sekä käymme retkellä lehden TOIMIKUNNAT — UTSKOTT Muut hallituksen jäsenet: kansikuvassa istuvan sulkanirkon (Ptilophora Eettinen toimikunta: Vesa Lepistö (pj), Juha Lemström, Takilatie 18 A, 00850 Helsinki plumigera) 'kotisaarella'. Kuva: Timo Lehto Jyrki Lehto, Markus Lindberg, Karl-Erik Lundsten Puh. 040 550 0847, e-mail: [email protected] Suojelutoimikunta: Erkki Laasonen (pj), Timo Leponiemi, Kultapiiskuntie 13, 05810, Hyvinkää Petri Hirvonen, Jari Kaitila, Hannu Koski (siht.), Puh. 0400 939939, e-mail: [email protected] Jaakko Kullberg, Reima Leinonen, Kari Nupponen, Jaakko Kullberg, Luonnontieteellinen Keskusmuseo, Juha Pöyry, Tatu Sallinen, Panu Välimäki Hyönteisosasto 00014 Helsinki. Puh. 050 328 8886, Havainto- ja tiedonantotoimikunta: e-mail: [email protected] Olavi Blomster, Lassi Jalonen, Jari Kaitila, Baptria 4/2014 Ari Uusimäki, Jorvaksenpuisto 3 B 10, 02420 Jorvas Jaakko Kullberg, Pertti Pakkanen, Puh. 050 380 7199, e-mail: [email protected] Vol. 39 Hannu Saarenmaa, Panu Välimäki Sihteeri — Sekreterare Taloustoimikunta: Lassi Jalonen (pj), Julkaisija — Utgivare Markus Lindberg, Ukonkivenpolku 1 G, 01610 Vantaa. Bo-Göran Kumlander, Risto Martikainen, Suomen Perhostutkijain Seura ry Puh. 040 701 9891, e-mail: [email protected] Esko Tuomisto Lepidopterologiska Sällskapet i rf Jäsenlehdestä ilmestyy neljä numeroa vuodessa. Lehti postitetaan Suomen Perhostutkijain Seura ry:n jäsenille. Osoitteenmuutokset seuran toimistoon. KEVÄÄN 2015 TAPAHTUMIA

Ilmoitukset — Annonser 1/1 sivu – sida 250 euroa █ KUUKAUSIKOKOUS █ KERHOILLAT 1/2 sivu – sida 150 euroa LAUANTAINA 24.1.2015 klo 12.30 • Seuraavaksi maaliskuussa 2015. 1/4 sivu – sida 80 euroa Helsinki, Tieteiden talo (Sali 104) Lisätietoja helmikuun jäsenkirjeessä sekä • SPS:n 60-vuotisjuhlavuoden avaus nettisivuilla www.perhostutkijainseura.fi Baptrian toimitus (lyhyt katsaus) Päätoimittaja • Vladimir Kononenko: ”Siperian yökköset █ HYÖNTEISVIIKONLOPPU Panu Välimäki Simeonintie 3, 90410 Oulu, ja Suomi” (joiltain osin lajistoa Helsingissä LAUANTAI–SUNNUNTAI puh. 040 716 8516, pyritään saamaan myös nähtäville) 18.–19.4.2015. e-mail: [email protected] - Kimmo Silvonen: Kokemuksia Etelä-Uralin • Ohjelmasta ja ilmoittautumisesta lisää Toimittajat: yökkösistä nettisivuilla www.perhostutkijainseura.fi Lauri Kaila, (tieteellinen tarkastus) e-mail: [email protected] ja helmikuun jäsenkirjeessä. Jari-Pekka Kaitila –Muista varata aika kalenteriisi. puh. 050 586 8531, e-mail: [email protected] Jaakko Kullberg puh. 050 328 8886, e-mail: [email protected] Tapahtuu Oulussa – ilmoittaudu samantien! Timo Lehto (taitto) puh. 050 338 3725, Jukka Salmelan esitys "Miksi kannattaa tutkia sääskiä" Oulun yliopiston e-mail: [email protected] eläinmuseolla torstaina 8.1.2015 klo 17:30 (n. 1h). A-ovesta sisään, opastus Timo Leponiemi perille. Kahvitarjoilu. Ilmoittautumiset ennalta Oulun Hyönteiskerholle puh. 0400 939939, [email protected] e-mail: [email protected] ▶ Tomi Mutanen e-mail: [email protected] Magnus Östman, (ruotsinnokset) tel. 040 768 5526, Hyönteistarvike TIBIALE Oy ja TARVIKEVÄLITYS e-mail: [email protected] Avoinna Suomen Perhostutkijain Seura ry:n toimiston aukioloaikana Paino — Tryckeri: tiistaisin klo 15.30–20.00. (Huom. loka-helmikuussa kuitenkin vain Kirjapaino Uusimaa, Porvoo parittomien viikkojen tiistaisin). OSOITE: Lämmittäjänkatu 2 A, FI- Ulkoasu ja taitto: Timo Lehto 00810 Helsinki • TILAUKSET: [email protected] – www.tibiale.fi ISSN 0355-4791 • tai puh. Markus P. Rantala 050 561 6760 (arki-iltaisin klo 17–19).

90 Baptria 4/2014 Baptria PÄÄKIRJOITUS TIMO LEHTO Onko edes suolaheiniä purtavaksi?

erhoslajistomuutokset ovat varmasti monelle har- hailijoiksi tai korkeintaan tilapäisviipyjiksi. Mielestäni ei ole rastajalle tuttu ilmiö. Ainakin oman kotipaikkakun- täysin perusteltua olettaa, että niittylajit olisivat pensaikkolaje- tani perhoslajisto on nykyään totisesti aivan jotain ja voimakkaammin ilmastorajoitteisia eivätkä siksi tähänasti- muuta kuin 1970-luvun lopussa harrastusta aloitta- sen ilmastonlämpenemisen jälkeenkään pystyisi muodostamaan Pessani. Seppo Kontiokari käsittelee lehden pääartikkelissa an- kotimaisia kantoja. Monien ruohovartisilla elävien lajien esiin- siokkaasti maalle uusina havaittuja perhoslajeja 1990-alusta tymisrajoitteen selittää ravintokasvin puuttuminen. Itse uskon, lähtien. Suomen perhoslajistoon on lisätty vuosittain uusia la- että havainnon taustalla on osin myös Suomen elinympäristö- jeja kiihtyvällä tahdilla aivan viime vuosia lukuun ottamatta. rakenne yleisemmin. Nykyinen maankäyttö suosii pensaikko- Osa lajeista on esiintynyt maassamme jo pidempään, mutta lajeja, sillä metsien voimakas talouskäyttö lisää taimikoiden ja jääneet harvinaisena, vähälukuisena, vaikeasti tavoitettavana varhaisen sukkessiovaiheen reunaympäristöjen määrää. Myös tai tunnistettavana havaitsematta. Suurin osa uusina ilmoite- maaltamuutto on varmasti osaltaan edesauttanut pensoittu- tuista lajeista on kuitenkin ”oikeita” eteläistä tai kaakkoista mista pientilojen ja kokonaisten kyläyhteisöjen autioiduttua. faunaelementtiä edustavia uudistulokkaita. Jäljelle jääneiden niittyjen ja muiden vastaavien avointen ympä- Perhosharrastus on yleistynyt ja havainnointimenetelmät ristöjen ahdinkoa on lisännyt maatalouden keskittyminen yhä kehittyneet. Ilmastonmuutosta, tai tarkemmin ilmastonlämpe- suurempiin yhtenäisiin tuotantoyksiköihin, jolloin pienialaisten nemistä pidetään kuitenkin suurimpana yksittäisenä syynä uu- lähes luonnontilaisten niittyjen ja pientareiden määrä on vas- sien lajihavaintojen lisääntymisen taustalla. Perhoset vaihto- taavasti pienentynyt. lämpöisinä tietenkin reagoivat lämpötilassa tapahtuviin muu- Yleistäen Suomeen kotiutuneet ja monien harrastajien hi- toksiin ja siten oletus saa teoreettista tukea. Myös havaintoai- moitsemat pensaikkolajit käyttävät ravintonaan pajuja, koivuja neistot tukevat monilta osin edellä esitettyä käsitystä. Monien tai haapaa, ovat maamme rajojen ulkopuolella erittäin laajalle viime vuosikymmenien aikana Suomesta uusina havaittujen levinneitä sekä runsaita – valitettavasti. Tällaisia lajejako me lajien tiedetään Euroopan tasolla levinneen kohti pohjoista jo Suomeen haluamme? Tällä menolla maamme perhoslajisto yk- aikaisemmin 1900-luvulla. Monet aikaisemmin vain eteläran- sipuolistuu ja merkittävä osa sen omaleimaisuutta vaarantuu. nikolla esiintyneet lajit ovat levinneet Keski-Suomeen tai jopa Tässä katsannossa iloinen asia uusien lajien virrasta näyttäytyy tätä pohjoisemmaksi ilmaston samanaikaisesti lämmettyä. Li- oudossa valossa: Suomessa on sijaa vain elinympäristö- tai ra- säksi yksittäisistä lajeista tiedetään niiden olleen nimenomaan vintokasvivaatimuksiltaan vaatimattomille lajeille, vaativimmil- lämpötilarajoitteisia joko suoraan tai välillisesti. le lajeille ei ole tarjolla riittävästi elinympäristöjä. Harrastajan näkökulmasta on palkitsevaa havaita uusia la- Paradoksaalisesti ilmastonmuutoksen tuottama uusi havain- jeja, mutta näiden lisääntymisen lisäksi Kontiokarin artikkeli toaineisto viittaa, että toistaiseksi sitä itseään akuutimpi uhka mahdollistaa myös toisenlaisen näkökulman esiin nostamisen. luonnon monimuotoisuudelle on sittenkin elinympäristöjen Suurin osa tarkastelujaksolla maalle uusina ilmoitetuista la- tuhoutuminen. Ilmastonmuutoshypestä huolimatta, elinym- jeista käyttää toukkaravintonaan ruohovartisia ravintokasve- päristöjen merkityksen korostamista ei ole varaa unohtaa. ja ja esiintyy lähtöalueillaan ensisijaisesti erilaisilla niityillä. Yhtään erikoistunutta lajia ei Suomeen kotiudu eikä yksikään Puuvartisilla kasveilla ja erityisesti lehtipuilla eläviä lajeja kotimaisista lajeista säily, jos niiden elinympäristöjen annetaan uudistulokkaiden joukossa on huomattavasti vähemmän. Lu- tuhoutua. Niittyjen, ketojen, ruderaattien, hakamaiden, ranta- kumääräsuhteet kääntyvät kuitenkin päälaelleen, jos lajistoa laidunten, soiden sekä muiden avoimien elinympäristöjen puo- tarkastelee paikalliseksi kotiutuneiden lajien näkökulmasta: lestapuhujia tarvitaan edelleen elinympäristölähtöisen luonto- lehtipuilla elävillä perhoslajeilla on suurempi todennäköisyys käsityksen juurruttamiseksi paikallistasolta kansalliselle tasolle kotiutua kuin ruohovartisilla elävillä lajeilla, jälkimmäisiä on saakka. kotiutuneiden lajien joukossa suorastaan yllättävän vähän. Niittylajit jäävät huomattavan usein vain satunnaisiksi har- Panu Välimäki 91 Baptria 4/2014 Suomelle uudet TIMO LEHTO perhoslajit 1990–2009 ja niiden leviäminen eri maakuntiin

Seppo Kontiokari

Kirjoittajan osoite – Author’s address: Raastuvankatu 1 A 11, 65100 Vaasa e-mail: seppo [email protected]

Kevätkaapuyökkönen (Cucullia chamomillae) on esimerkki nopeasti Etelä-Suomeen levinneestä lajista. Kuvassa kasvatettu, vastakuoriutunut yksilö oikomassa siipiään.

▶ Suomen eliömaakunnat. The Finnish biogeographical provinces.

uomen perhoslajisto on koke- lehdissä. Jo 1800-luvulla J.M.J. af Teng- teeksi 171 ekspansiivista lajia ja vaeltajaa nut kahden viimeksi kuluneen ström (1869) julkaisi latinankielisen Suo- aikaisemmin julkaistuun maakuntaluet- vuosikymmenen aikana en- men perhosten luettelon. Kyseissä teok- teloon (Tengström 1869) perustuen. Kaisila nennäkemättömän uusien ete- sessa annettiin tunnetut levinneisyys- poimi eri lähteistä aluksi kaikki kyseisen läisten ja kaakkoisten lajien tiedot sen aikaisten luonnontieteellisten maakuntaluettelon jälkeen maalle uusina Sekspansion. Samalla monet vanhastaan maakuntien tarkkuudella. Lisääntyvä havaitut suurperhoslajit. Niistä hän valit- kotimaiset lajit ovat levittäytyneet yhä perhostietämys näkyi kolmisen kymmen- si tutkimukseensa sellaiset eteläistä/itäis- voimakkaammin pohjoiseen. (Huldén ym. tä vuotta myöhemmin ilmestyneessä J. E. tä alkuperää olevat lajit, joita oli pidettävä 2000, Pöyry ym. 2009, Saarinen & Jantunen 2013). Aron Suomen perhoset -kirjassa (Aro 1900) ekspansiivisina, vaeltajina tai vaihteleva- Yhtenä kehityksen pääsyynä on pidettävä ja myöhemmässä Th. Grönblomin maa- kantaisina. Läntisiä lajeja hän otti mukaan ilmastonmuutosta, joka on tehnyt maam- kuntaluettelossa (Grönblom 1936). Näissä vertailuesimerkkeinä. Hän valitsi myös me ilmaston yhä useammalle eteläiselle molemmissa julkaisuissa levinneisyys- joitakin yleensä harvinaisia ja paikoittai- lajille sopivaksi. Toisaalta ilmaston läm- tiedot oli niin ikään ilmoitettu maakun- sia lajeja, jotka olivat todennäköisesti elä- peneminen ei välttämättä sovi pohjoisille tien tarkkuudella. Grönblomin (1936) luet- neet Suomessa jo Tengströmin (1869) lu- lajeille. Useat boreaaliset lajit ovatkin ve- telon suuresti kasvanut lajimäärä kuvas- ettelon aikoihin, mutta jääneet huomaa- täytyneet vielä pohjoisemmaksi ja niiden taa lämpimien vuosikymmenten muutto- matta. Edelleen hän otti mukaan ns. van- kannat eteläisestä Suomesta ovat saatta- aaltoa maahamme, mutta myös perhosten hoja ekspansiolajeja, jotka olivat esiinty- neet jopa hävitä (Viidalepp & Mikkola 2007, Vä- tuntemuksen ja tietämyksen lisääntymis- neet maassa jo ennen kyseistä luetteloa ja limäki ym. 2010). Ilmaston lämpenemisen tä. Yksityiskohtaisempia vanhoja levin- esiintyivät myöhemmin ekspansiivisena. vaikutusta on usein vaikea erottaa lajien neisyystietoja noin kunnan tarkkuudella Pikkuperhoset eivät yleensä sisältyneet jääkauden jälkeisestä vähittäisestä siirty- on esitetty suurperhosten pohjoismaisissa sen aikaisiin tutkimusaineistoihin, koska misestä pohjoista kohti. Sen edellytykse- levinneisyyskartastoissa (Nordström 1955, pikkuperhosten levinneisyyshistoria oli nä on, että lajit vähitellen sopeutuvat elä- Nordström ym. 1961, 1969). liian huonosti tunnettu. Poikkeuksellises- mään aiempaa ankarammissa olosuhteis- Suomalaisen levinneisyystutkimuksen ti Kaisila (1962) otti mukaan myös joitakin sa, mikä heijastuu eri populaatioiden vä- klassikoksi on muodostunut Jouko Kaisi- ekspansiivisiksi todettuja sulkaperhosia lisinä perinnöllisinä eroina, mutta myös lan monumentaalinen väitöskirja (Kaisila (Pterophoridae) ja koisia (). Hän leviämishistorian mukaisina samankal- 1962). Ennen väitöskirjaansa hän oli jo jul- jakoi tutkimusaineistonsa vaeltajiin (epä- taisuuksina (esim. Tison ym. 2014). kaissut kirjoituksen vanhimmista tiedois- säännöllisiin ja säännöllisiin), vaihteleva- Suomen perholajiston muutoksia on ta Suomen perhoslajistosta (Kaisila 1959). kantaisiin (fluktuantteihin) ja varsinaisiin käsitelty useissa kirjoissa ja aikakaus- Kaisila valitsi väitöstutkimuksensa koh- ekspansiolajeihin. Rajat näiden ryhmien

92 Baptria 4/2014 Current status and expansion of species Fjärilsarter nya för Finland 1990–2009 new to Finland in 1990–2009 och deras spridning till olika landskap nflux of new lepidopteran species with a southern or south-eastern nflödet av nya fjärilsarter från söder eller sydost ökade under de origin has accelerated during the two preceding decades in Fin- två föregående decennierna i Finland. Den främsta förklaringen Iland. Probably the most prominent explanation for this phenom- Itill detta fenomen är troligtvis den pågående globala klimatför- enon relies on the ongoing global climate change, climate warming ändringen och speciellt klimatets uppvärmning. En del av de nya in particular. Some of the new species have properly established and arterna har etablerat sig och spritt sig vidare inom landet, medan an- further expanded within the country, while some are still considered dra fortfarande betraktas som migranter. I den här artikeln samman- as migrants. In this article, I summarize the recorded observations of fattar jag de registrerade observationerna av arterna, bedömer deras these species, evaluate their current status and try to find shared char- nuvarande status och försöker bland arterna hitta gemensamma drag acteristics among species that could explain whether they have estab- som kunde förklara varför de etablerat sig eller ej. Jag listar också lished or not. I also list new species in years 2010–2014, but they are nya arter under åren 2010–2014, men dessa behandlas inte i detalj not treated in a detailed way because of their short history in Finland. på grund av deras korta historia i Finland. A total of 172 new species were recorded during the years 1990– Totalt noterades 172 nya arter under åren 1990–2009 (1990– 2009 (1990–1999: 70 species, 2000–2009: 102 species). These repre- 1999: 70 arter, 2000–2009: 102 arter). Här ingår endast verkliga ny- sent true newcomers as “old” species that were either overlooked or komlingar; ”gamla” arter som antingen varit förbisedda eller ono- undetected were not considered. The number of new microlepidopter- terade omfattas inte. Antalet nya småfjärilar (103) var 1,5 gång- an species (103) was approximately 1.5-fold compared to macrolepi- er större än storfjärilarnas antal (69), vilket motsvarar de relativa dopterans (69), which is in accordance with the relative abundance of abundanserna hos dessa grupper i Finland. De tre högsta antalen these groups of species in the Finnish fauna. The three highest yearly nykomlingar per år inföll under 2000-talet och det lägsta antalet un- numbers of new species were observed in the 2000’s and the lowest der 1990-talet. Fastän antalet nya arter visade sig vara högre under number in the 1990’s. Although the average number of new species det senare decenniet var variationen mellan olika år avsevärd; un- appeared higher during the latter decade, among year variation was der åren 2007–2009 observerades bara 3–4 nya arter per år, vilket är substantial; during the years 2007–2009 only 3–4 new species were mindre än medeltalet för båda decennierna. observed, which is lower than the average across the decades. I grunden följer variationen bland nya arter per år temperatur- Basically, the number of new species follows average tempera- utvecklingen på decennienivå, men stor variationen mellan enskil- tures at the level of decades, but among year variation is ubiquitous in da år förekommer allmänt. De ovanligt varma somrarna 1991 och this respect too. The exceptionally warm summers of 1991 and 1995 1995 gav bara en respektive tre nya arter. Å andra sidan var anta- yielded only one and three new species, respectively. To the contrary, let nya arter per år 10, 17 och 12 under de relativt kyliga somrarna the respective numbers of new species were 10, 17 and 12 during the 1998, 2000 respektive 2004. Det är tydligt att antalet nya arter inte relative cool summers of 1998, 2000 and 2004. Clearly, the number of enbart påverkas av de rådande förhållandena i Finland, utan också new species is not only affected by prevailing conditions in Finland, av förhållandena i de områden arterna kommer ifrån. Här inverkar but also conditions at the origin either facilitating or preventing popu- faktorer som antingen gynnar eller förhindrar populationstillväxt lation growth there and the occurrence of weather conditions suitable samt förekomsten av väderförhållanden som gynnar migration. for migration. Fastän nykomlingarnas ursprung är oklart, verkar det som om Although the origins of the observed newcomers are ambiguous, it de flesta arter är kortdistansmigranter som kommer från Sverige, seems that most species are short distance migrants and arrive either Baltikum och Ryssland (80 procent av arterna). Långdistansmigran- from Sweden, Baltic region or Russia (80 % of the new species). Long ter från södra Europa (2 arter) och södra Ryssland (5 arter) är fåta- distance migrants from southern (2 species) or southern Russia liga. Av de nya arterna har 71 etablerat till synes livskraftiga po- (5 species) appeared scarce. Of the new species, 71 have established pulationer i Finland (1990–1991: 33/70 arter, 2000-2009: 38/102 seemingly viable local populations in Finland (1990–1999: 33/70 spe- arter). Den högre andelen under 1990-talet beror sannolikt på att cies, 2000–2009: 38/102 species). The relative bias in favor of the dessa arter haft längre tid på sig att etablera sig. Flera nya arter 1990’s is probably due longer timeframe for establishment among the under 2000-talet har emellertid lyckats etablera sig (t.ex. Agonop- new species in the former decade. Several new species of the 2000’s terix multiplicella, Phyllonorycter trifoliellus, Porrittia galactodac- have, however, managed to establish properly (e.g. Agonopterix mul- tyla, Grapholita lobarzewskii, Scoparia basistrigalis, Apatura ilia, tiplicella, Phyllonorycter trifoliellus, Porrittia galactodactyla, Grap- Cerura erminea, Calyptra thalictri, virgo, Cucullia chamo- holita lobarzewskii, Scoparia basistrigalis, Apatura ilia, Cerura er- millae och Xestia ditrapezium). Dessutom tyder nya uppgifter på minea, Calyptra thalictri, Eucarta virgo, Cucullia chamomillae and att arter såsom rasilella, Dichomeris derasella, Archips Xestia ditrapezium). In addition, recent evidence suggest that species crateganus, Cyclophora linearia, Ligdia adustata, Parectropis si- such as Dichomeris rasilella, Dichomeris derasella, Archips cratega- milaria, Arctornis l-nigrum, Pelosia obtusa, Xanthia ocellaris, Apa- nus, Cyclophora linearia, Ligdia adustata, Parectropis similaria, Ar- mea epomidion och Lacanobia splendens håller på att etablera sig. ctornis l-nigrum, Pelosia obtusa, Xanthia ocellaris, Apamea epomidi- De flesta av de etablerade arterna förekommer endast i de sydli- on and Lacanobia splendens are about to establish local populations. gaste naturgeografiska provinserna Al–Ka( ), 23 arter har en relativt Most of the established species occur only in the southernmost bi- stor utbredning här. Antalet nya arter som förekommer norr om det- ogeographical provinces (Al–Ka), 23 species having relatively wide ta område är 10. Tre av dessa arter förekommer endast i området St– distribution there. The number of new species that occur north of that Kl (Phyllonorycter trifoliellus, Eucarta virgo och Cucullia chamo- region is 10. Three of those species occur only in the region formed millae), medan de övriga påträffas även i de nordligare provinserna by provinces St–Kl (Phyllonorycter trifoliellus, Eucarta virgo and Cu- inom området (Oa–Kb) (Bucculatrix noltei, Depressaria emeritella, cullia chamomillae), the rest being found also provinces north of that Lobesia abscisana, Eucosma conterminana, Apatura ilia, Calyptra region (Oa–Kb) (Bucculatrix noltei, Depressaria emeritella, Lobesia thalictri och Noctua interposita). Ingen av nykomlingarna har eta- abscisana, Eucosma conterminana, Apatura ilia, Calyptra thalictri blerat lokala populationer norr om området beroende på att de ännu and Noctua interposita). None of the newcomers have established lo- inte haft tillräckligt med tid för detta eller för att temperaturförhål- cal populations beyond that region probably because they have ei- landen längre norrut inte är gynnsam för dem. ther had enough time or due to too hostile thermal conditions there. Observationer tyder på att arter som bebor skogshabitat och le- The observations suggest that species that inhabit various forest habi- ver på förvedade växter som larver är de som mest sannolikt etable- tats and feed on woody plants as larvae are more likely to establish rar och sprider sig, jämfört med arter som föredrar öppna livsmil- and spread than species preferring open landscapes and herbaceous jöer och örtartades växter. Inom varje ekologisk grupp begränsas host plants. Moreover, within each ecological group, some species are dessutom en del arters förekomst av att värdväxten är fåtalig eller seemingly constrained by the scarcity or fragmented occurrence of har en fragmenterad förekomst. their host plants.

93 Baptria 4/2014 välillä olivat kuitenkin liukuvia ja osin televakantaisiin lajeihin perustuu mielivaltaisia. Kaisila (1962) totesi tutki- enemmän historiallisiin kuin biologi- muskautensa aikana havaittavan kaksi siin seikkoihin. Ekspansion syitä selvää ekspansiovaihetta: 1910-luvun ja - 1800-luvulla uudet yöaktiiviset la- noin 1930 alkaneen, joka osittain jatkui jit havaittiin n. 50 vuoden viiveellä Seuraavassa tarkastellaan lyhyesti niitä 1950- ja 1960-lukujen vaihteeseen saak- verrattuna päiväaktiivisiin lajeihin. syitä, jotka johtavat perhosten levittäyty- ka. Samoina ajankohtina myös fluktuan- Tuolloin havaitsijoiden pieni määrä miseen maasta toiseen ja maan sisällä uu- teiksi luokitelluilla lajeilla oli runsausvai- ja kehittymättömät havainnointime- sille alueille. heita ja 1930-luvusta alkaen myös vaelta- netelmät aiheuttivat analyyttistä epä- jia oli esiintynyt säännöllisemmin. Kai- varmuutta. Liikakansoitus, resurssien niuk- silan (1962) mukaan ekspansiolajit eivät - pusikoituminen ja umpeenkasvu kuus. Erityisesti rajojemme eteläpuo- muodosta levinneisyydeltään ja ekologi- näyttää edistäneen monien mittarien len aroalueilla joku laji saattaa runsastua silta ominaisuuksiltaan yhtenäistä ryh- ja yökkösten leviämistä (ks. myös Pöyry niin, että ympäristön kantokyky rajoit- mää, kuten eivät myöskään ei-ekspansii- ym. 2009). taa yksilöiden selviytymistä. Tällaises- viset lajit. Sen aikaisista ekspansiolajeista - maalle ja maakunnille uusien lajien sa tilanteessa vaellusluonteisilla lajeilla kuitenkin melkoinen osa oli kulttuuriym- suuri määrä samoin kuin myöhäis- käynnistyy vaellus ja muillakin lajeilla päristöä suosivia, joskaan kulttuurivaiku- syksyn ja varhaiskevään lajien me- liian tiiviin populaation aikaansaama tor- tuksen voimistumisella ei itsessään ollut nestyminen ilmentävät meneillään juntamekanismi (esim. McClure 1976) aiheut- havaittavissa suurta merkitystä ekspansi- olevaa ilmastonmuutosta. taa perhosten siirtymistä etsimään uusia olle (Kaisila 1962). Eräät ihmisen tai ravin- elinalueita. Isossa populaatiossa on myös tokasvin mukana kulkeutuneet lajit olivat Maalle uudet perhoslajit ilmoitettiin vuo- enemmän perhosia, joilla on tavallista kotiutuneet ja käyttäytyvät ekspansiolaji- desta 1955 alkaen Suomen Perhostutki- suurempi geneettinen leviämistaipumus en tavoin. Ekspansio- ja runsausvaiheet jain Seuran (SPS) kiertokirjeissä. Tätä (vrt. Kaisila 1962). vastaavat tarkoin lämminkesäisiä kau- ennen niitä ilmoitettiin eri luonnontie- sia. Ilmaston lämpeneminen oli voimak- teellisissä aikakauslehdissä tai ne jäivät Ilmastonmuutos. Viime vuosikymme- kainta 1930-luvulla ja saavutti huippunsa vain havainnoitsijoiden tietoon. Kaisila ninä todettu ilmaston lämpeneminen on 1934–1938. teki suuren työn kaivaessaan nämä ha- ilman muuta tärkein ekspansion syy sekä Kaisila (1962) toteaa, että ekspansiota jallaan olleet tiedot esiin. Pikkuperhos- Euroopan (Parmesan ym. 1999) että valta- edeltää lähtöalueella säännöllisesti run- tiedot jäivät muutamaa poikkeusta lu- kunnallisella (Saarinen & Jantunen 2013) ta- sausvaihe, joka tavallisesti näkyy reuna- kuun ottamatta hänen tutkimuksensa ul- solla. Ilmastonmuutoksen seurauksena populaatioidenkin alueella. Ympäristöte- kopuolelle. Vuodesta 1976 alkaen maalle lajit pystyvät synnyttämään nopeammin kijöiden parantuessa lajin jälkeläistuot- uudet lajit julkaistiin SPS:n Baptria-leh- paikallispopulaatioita aikaisemman le- to ja populaatiotiheys kasvaa ja ylitiheys dessä ja vuosina 1999–2010 ne esitettiin vinneisyysalueensa pohjoispuolelle kuin saattaa purkaantua ekspansioon tai vael- omana osastonaan vuosittaisten tiedon- jo aiemmin syntyneitä populaatioita kuo- luksiin. Kaikki lajin reunapopulaatiot ei- antoartikkeleiden yhteydessä. Tiedonan- lee, mistä syntyy todelliseen esiintymis- vät reagoi samoin – toiset ovat ekspansii- toartikkeleissa käsiteltiin lisääntyvissä alueen levittäytymiseen johtava positiivi- visia, toiset eivät. Kaisila (1962) arveli tä- määrin esimerkiksi uusien lajien yleisle- nen nettokolonisaatio. män johtuvan populaatioiden erilaisesta vinneisyyttä ja biologiaa sekä arvioitiin geneettisestä rakenteesta. Kaisila julkaisi mahdollisia lähtöalueita että kotimaisten Maantieteellisten leviämisesteiden myöhemmin täydentävän artikkelin väi- kantojen olemassaoloa. Viime vuosina on poistuminen. Laajat yhtenäiset metsä- töskirjan jälkeen maalle uusina tavatuista jäsenlehdessä myös käsitelty aiemmin ta- alueet saattavat olla leviämiseste avoimi- lajeista (Kaisila 1969). vattujen uusien lajien kotiutumista ja le- en alueiden lajeille. Näin ollen metsien Olavi Sotavalta (1987) julkaisi laajan le- viämistä. hakkuut ja aukkojen raivaaminen esimer- vinneisyysarkistonsa tiedot uutena maa- Tässä artikkelissa kootaan suomalai- kiksi liikennettä varten saattavat avata kunnallisena levinneisyysluettelona Suo- nen levinneisyyskuva kaikista vuosina uusia leviämisreittejä (ks. Valtonen ym. 2007). men suurperhosista. Kauri Mikkola (1997) 1990–2009 maalle uusina tavatuista per- Vaikuttaa, että esimerkiksi Etelä-Pohjan- laati tutkimusartikkelin perhoslajiston hoslajeista. Tarkastelu etenee vuosijärjes- maalla uusien eteläisten lajien leviämis- muutoksista Kaisilan (1962) tutkimuk- tyksessä siten, että jokaisesta uudesta la- reitteinä ovat toimineet avoimet viljellyt sen jälkeen (ks. myös Mikkola 2005). Mikkola jista esitetään leviämishistoria luonnon- jokivarret ja jopa rautatie- ja maantielin- (1997) tarkasteli muun muassa maalle uu- maakunnittain sekä annetaan sanallinen jat, sillä useita maakunnalle uusia lajeja sia lajeja ja lajien leviämistä ja esitti, että: arvio nykytilanteesta ja kotiutumisesta on tavattu juuri näiden reittien reunoil- - lajiston muutokset etelärannikon maahan ja maan eri osiin. Vielä annetaan ta. Pohjoisempana esimerkiksi auroraper- maakunnissa (Ab–Ka) korreloivat arvio lähtöalueesta, tyypillisestä biotoo- hosen (Anthocaris cardamines) leviämi- merkitsevästi kolmen eteläisen sisä- pista ja ravintokasvista. Lopuksi esite- nen on seurannut pitkälti rautateitä, joi- maan maakunnan (St–Sa) muutosten tään erilaisia yhteenvetoja ja vertailuja den varsilla sen ravintokasviksi kelpaava kanssa. Positiivinen kehitys näissä esimerkiksi lämpötilan ja lajien elinkier- hietapitkäpalko (Cardaminopsis arenosa) maakunnissa heijastuu edelleen maa- topiirteiden vaikutuksesta lajien leviä- muodostaa usein lähes yhtenäisen kas- kunnille uusina havaintoina myös mishistoriaan. Käytetty nimistö on Suo- vuston. pohjoisemmissa maakunnissa. men perhosten luettelon päivitetyn ver- - lisääntynyt migraatio on mahdolli- sion mukainen (Kullberg 2004b). Ravinto- Sattuman osuus. Eliöiden leviämisen sesti seurausta lähtöalueiden suurista kasvien suomalaiset ja tieteelliset nimet kaltaisessa tapahtumassa satunnaisteki- populaatiotiheyksistä. noudattavat teosta Suuri Pohjolan Kasvio jöillä on aina huomattava osuus. Jos le- - Kaisilan jako ekspansiivisiin ja vaih- (Mossberg & Stenberg 2005). viämisen yleiset edellytykset ovat ole-

94 Baptria 4/2014 massa, on lopulta sattumanvaraista käyn- ma saattaa syntyä, jos syystalvella sata- vaihtamaan ravintokasvia, mieluummin nistyykö ekspansio ja syntyykö uusil- nut lumi sulaa ja jäätyy tiiviiksi kerrok- johonkin yleiseen ja laajalle levinneeseen le alueille pysyviä kantoja. Esimerkiksi seksi. Tätä perhoset eivät välttämättä kes- kasvilajiin (Thomas ym. 2001, Välimäki 2009). karttaperhosen (Araschnia levana) leviä- tä yhtä hyvin kuin kuohkeaa lumipeitettä. Useita lajeja, joiden on katsottu elävän minen Suomessa alkoi todenteolla vuo- Vaikka yleinen trendi osoittaa ilmaston vain esimerkiksi jollakin tai joillakin jalo- den 1999 jälkeen, jolloin lajin yksilöitä lämpenemistä, eivät vuodet ole veljeksiä. puulajeilla on tavattu viime aikoina sään- vaelsi todennäköisesti Baltiasta maaham- Eräät uudet lajit kestänevät toisia parem- nöllisesti alueilta, joilla kyseisiä puulajeja me suhteellisen runsaasti. Olosuhteet la- min ilmaston ”sahaamista”, joskaan laji- ei luontaisesti kasva. Tällaisia ovat mm. jin ekspansiolle olivat todennäköisesti ol- kohtaista tutkimustietoa tästä ei liene. useat tammilajit (esim. Catocala spon- leet suotuisat Etelä-Suomessa jo pidem- sa). Koska tammi on keskisessä Suomes- pään, mutta Itä-Suomen populaatiot ei- Lajille sopiva riittävän suuri bio- sa puistopuunakin harvinainen, on arvel- vät olleet ekspansiivisia ja esiintymisalu- tooppi, maaperä jne. Eräät lajit ovat tu lajien sopeutuneen käyttämään esim. een laajeneminen käynnistyi satunnaisen tarkkoja esiintymisbiotoopin suhteen koivua, haapaa tai pajua. Tuhkakaapu- vaellustilanteen seurauksena. (erityisesti levinneisyyden äärirajoilla!), yökkönen (Cucullia absinthii) tarjoaa hy- mutta toiset voivat taas elää hyvin mo- vän esimerkin kotimaisesta ravintokasvin nenlaisissa ympäristöissä. On selvää, että vaihdosta: kauan jatkunut lounainen har- Uuden populaation jälkimmäisten lajien on helpompi löytää vinaisuus malilla ( absinthium) edellytykset uusia sopivia elinympäristöjä. On kuiten- muuttui muutamassa vuodessa koko ete- kin huomattava, että erikoistuneetkaan läisen Suomen kattavaksi esiintymisalu- Vähintään yksi hedelmöitynyt naa- lajit eivät kärsi elinympäristön puuttees- eeksi lajin laajennettua ravintokasvivali- ras. Jopa vain yksi hedelmöitynyt naaras ta, jos vaadittava elinympäristötyyppi on koimaansa pujoon (A. vulgaris). Monessa voi perustaa uuden populaation. Varsin- riittävän yleinen. Suomessa metsäreuno- tapauksessa levittäytyminen ravintokas- kin alkuaikoina pieni populaatio saattaa ja suosivat lajit ovat levinneet muuta lajis- vivalikoiman laajentumisen seurauksena kuitenkin helposti hävitä huonojen vuosi- toa voimakkaammin kohti pohjoista luul- tapahtuu todennäköisesti yhdysvaikutuk- en, satunnaistekijöiden tai sisäsiittoisuu- tavimmin koska nykyinen metsätalous sena ilmastonmuutoksen kanssa: aiem- den aiheuttaman kelpoisuuden heikenty- synnyttää juuri tämän tyyppistä elinym- min epäedulliset ravintokasvit muuttuvat misen vuoksi. Tämän vuoksi uuden pai- päristöä lisääntyvissä määrin (Pöyry ym. kelvolliseksi ilmastorajoitteiden keventy- kallispopulaation syntymisen todennä- 2009, ks. myös Mikkola 1997). Maaperän mer- essä (Thomas ym. 2001, Pateman ym. 2012). köisyys kasvaa, jos alueelle saapuu sa- kitys hyönteisille on moninainen. Maala- manaikaisesti useampia yksilöitä ja gee- jin koostumus ja mineraalipitoisuus vai- Kilpailu ja viholliset. Elinaluetta laa- nivirta lähtöpopulaatioon säilyy. Esimer- kuttavat kasvillisuuteen ja myös kasvi- jentavan lajin on vallattava uudessa pai- kiksi Suomelle uudet lajit voivat saada peitteen korkeuteen. Monet lämpöä vaati- kassa oma ekologinen lokero, jossa esiin- täydennystä rajojen lähellä olevilta lähtö- vat lajit tarvitsevat matalaa jopa kitukas- tymä voi kasvaa ja menestyä. Muiden laji- alueilta. vuista kasvipeitettä, jolloin aurinko pää- en aiheuttama resurssikilpailu, usein juu- see paremmin nostamaan maanpinnan ri aiemmin paikalla eläneiden lähilajien, Lajille sopiva ilmasto. Kesän pituus lämpötilaa ja nopeuttamaan toukkien ja saattaa olla uuden populaation menestyk- vaikuttaa monin tavoin perhosten selviä- koteloiden kehitystä. Maan sisään kote- sen tiellä. Uudella paikalla saattaa myös miseen, sillä useimmat lajit pystyvät tal- loituvat lajit suosivat usein hiekkamaita, olla erilaisia vihollisia ja tauteja, joihin vehtimaan vain tietyssä kehitysvaihees- joihin toukan on helppo kaivautua. Elin- laji ei ole aiemmassa ympäristössään so- sa, mikä pitää saavuttaa ennen talven al- ympäristön määrä on myös riippuvainen peutunut. On kuitenkin huomioitava, että kua (esim. Kivelä ym. 2014). Voimakkaimmin ilmasto-olosuhteista: aiemmin epäedul- esimerkiksi tiettyyn perhoslajiin erikois- Suomessa ovat levinneet lajit, jotka tal- liset elinympäristöt saattavat muuttuvat tuneet loiset yleisesti puuttuvat vasta asu- vehtivat joko kotelona tai aikuisena ver- kelvolliseksi ilmastorajoitteiden keventy- tetuilta alueilta, mikä toisaalta edesauttaa rattuna muna- ja toukkatalvehtijoihin essä (Thomas ym. 2001). uuden populaation runsastumista. (Pöyry ym. 2009). Ilmastonmuutoksen myötä on kasvukauden pituus kasvanut. Monet Sopivaa ravintokasvia riittävästi tai eteläiset lajit (erityisesti niiden toukat!) ravintokasvin vaihto. Luonnollises- Aineisto eivät ole aiemmin ehtineet kehittyä Suo- ti lajille sopivan ravintokasvin puute ra- men kesässä, mutta ilmaston lämpenemi- joittaa leviämistä. Vaikka ravintokasvi Artikkeli käsittää vuosina 1990–2009 nen on edesauttanut asiaa. Toisaalta ete- esiintyisikin kohdealueella, liian hajal- Suomelle uutena tavatut perhoslajit. En- läistä alkuperää olevat lajit saattavat edel- laan esiintyvät kasvustot jäävät saapu- nen vuotta 1990 havaitut lajit jätetään kä- leen kärsiä liian lyhyistä kesistä, jos niil- vilta perhosilta helposti löytymättä. Toi- sittelemättä, vaikka ne olisivatkin paljas- lä on perinnöllisesti voimakas taipumus saalta jopa pienten pikkuperhosten kyky tuneet (ilmoitettu) kyseisenä ajanjaksona. tuottaa useampia sukupolvia vuodessa. löytää hyvinkin erillään kasvavia ravin- Myöskään vuoden 2010 jälkeen maalle Ilmastonmuutos on lämmittänyt myös tokasveja saattaa olla hämmästyttävän uusina tavattuja lajeja ei ole systemaatti- talvia, vaikka yksittäiset paukkupakkaset hyvä (Kaila 2002). Jos taas kasviesiinty- sesti käsitelty, vaan ne todetaan lyhyesti eivät juuri ole vähentyneet. Havaintojen mät ovat liian pieniä, populaatio ei pysty mainiten mahdolliset myöhemmätkin ha- mukaan perhosten eri kehitysvaiheiden kasvamaan riittävän suureksi ja eri teki- vainnot. Pidemmän kotimaisen historian pakkasenkestävyys voi olla hämmästyt- jät saattavat tuhota helposti sekä ravinto- omaavien lajien levinneisyystiedot an- tävän hyvä, mikä ilmenee monien arkoi- kasvi- että perhospopulaation. Erikoistu- netaan kuitenkin vuoden 2013 loppuun na pidettyjen lajien menestymisessä Sipe- neet lajit eivät yleisesti ole erityisen hy- saakka, jolloin 2000-luvun ensivuosi- rian olosuhteissa. Paksu lumipeite suojaa viä leviäjiä (Pöyry ym. 2009). Laji voi kuiten- kymmenen loppupuolenkin tulokkaista kaikkia perhosen kehitysvaiheita. Ongel- kin valloittaa uusia alueita, jos se pystyy voidaan tehdä ainakin alustavia johtopää-

95 Baptria 4/2014 töksiä. tarkastelujaksolla erotettu aikaisemmin ropaea 2013, Gustafsson 2014) sekä Baptrias- Maalle uudet lajit ja niiden ensiha- tunnetusta lähilajistaan (ns. jaetut lajit) ei sa julkaistuja tiedonantoartikkeleita. Bio- vainnot on koottu pääasiassa Baptriassa ole huomioitu edes lajikatsauksessa. tooppi- ja ravintokasvitiedot on koostet- julkaistuista katsauksista vuosilta 1991– Ensihavainnon jälkeiset levinneisyys- tua pääasiassa samoista lähteistä. Vii- 2009. Tarkastelujakson ensimmäisellä tiedot on koottu Luonnontieteellisen Kes- memainittujen tietojen oikeellisuutta ja vuosikymmenellä (1990–1999) katsauk- kusmuseon Hyönteistietokannasta (http// Suomen olosuhteisiin soveltuvuutta ei sissa ilmoitettiin vain uusien lajien ni- hyonteiset.luomus.fi//main/EntDatabase). ole erikseen tarkistettu. Kesien keskiläm- met ja havaintotiedot, mutta useat uudet Valitettavasti tietokanta on edelleen puut- pötilat on saatu Ilmatieteen laitoksen si- lajit esiteltiin tarkemmin omissa erillisis- teellinen ja sieltä puuttuu tämän artikke- vustosta (http//ilmatieteenlaitos.fi/kesatilastot). sä artikkeleissaan. Jälkimmäisellä vuo- lin kannalta oleellisia havaintotietoja. Joi- Lämpötilatarkasteluun valittiin Helsingin sikymmenellä (2000–2009) tuli tavaksi tain tietokannasta puuttuvia keskeisiä ha- Kaisaniemen arvot, koska voidaan olet- laatia lajien laajemmat esittelyt suoraan vaintoja on poimittu Baptrian vuosikatsa- taa, että tulokkaiden saapumiseen vai- tiedonantokatsausten yhteyteen. Vuosi- uksista. Ilmoittamattomat havaintotiedot kuttavat eniten etelärannikon lämpöolo- katsauksista puuttuvat lajit koottiin SPS:n aiheuttavat epävarmuutta tulkintoihin, suhteet. vuosihavainnoista 2000–2009. Kertynyt mutta eivät merkittävissä määrin vää- Tutkimusaikana havaitut, mutta maas- lajiluettelo tarkistettiin vielä päivitetys- ristäne lajien nykytilannetta käsittelevää sa todennäköisesti aiemminkin esiinty- tä Suomen perhosten luettelosta (Kullberg yleiskuvaa. neet lajit (ns. vanhat kotimaiset) muo- 2004b) sekä aiemmasta vastaavasta luet- Arviot tulokaslajien lähtöalueista on dostavat tarkastelussa oman ryhmänsä, telosta (Varis ym. 1995). Tutkimusaikana ha- tehty käymällä läpi koti- ja ulkomaisia koska ne eivät ole varsinaisia tulokkaita. vaitut, mutta maassa todennäköisesti ai- määritysoppaita ja internet-sivustoja (mm. Myöskään lajeja, jotka ovat tarkastelujak- emminkin esiintyneet lajit (ns. vanhat ko- Mikkola & Jalas 1977, 1979, 1985, Mikkola, Jalas & solla erotettu aikaisemmin tunnetusta lä- timaiset) muodostavat tarkastelussa oman Peltonen 1989, Palm 1986, 1989, Marttila ym. 1990, hilajistaan (ns. jaetut lajit) ei ole huomioi- ryhmänsä, koska ne eivät ole varsinaisia 1996, Svensson 2006, Bengtsson ym. 2008, Aarvik tu edes lajikatsauksessa. tulokkaita. Myöskään lajeja, jotka ovat ym. 2009, Bengtsson & Johansson 2011, Fauna Eu-

Kuvituskuvissa ulkomaalaisia yksilöitä.

MAALLE UUDET LAJIT (3) Baltia (4) Ketomarunaa () kas- 1992 ...... 1990–2009 vavat avoimet kuivat alueet ⚫ Teleiodes wagai ⚫ Yponomeuta irrorellus Taulukossa 1 ja kuvassa 1 esitetään yh- (10 havaintoa, 47 exx.) (3 havaintoa, 3 exx.) teenvetona varsinaisten tulokaslajien (1) Al Kökar 24.6.1990 (Kaila & Kerppola (1) N Espoo 19.7.1992 (Kaila & Kerppola vuotuiset lukumäärät, eri tavoin levinnei- 1992) 1993), Ab Korppoo 2003 (2) Todennäköisesti kotimainen, esiintymää (2) Vaeltaja, tavattu vain kahdelta paikalta den lajien vastaavat vuotuiset lukumää- ei tarkistettu 1990-luvun jälkeen etelärannikolla rät sekä vuotuiset kesän keskilämpötilat. (3) Ruotsi (3) Ruotsi tai Baltia Edelleen arvioidaan vuosittain tulokasla- (4) Pähkinää (Corylus avellana) kasvavat pai- (4) Euroopansorvarinpensasta (Euonymus jien kotiutuminen sekä esitetään vuotui- kat europaeus) kasvavat paikat sesti havaittujen ns. vanhojen uusien laji- ⚫ Dichelia histrionana ⚫ Argyresthia spinosella en lukumäärät. (108 havaintoa, 188 exx.) (36 havaintoa, 156 exx.) (1) Ab Dragsfjärd, Örö 28.7.–13.8.1990 (Kai- (1) Al Maarianhamina 24.7.1992 (Kaila & la & Kerppola 1992, Kullberg 1992), Al Lem- Kerppola 1993), Ab Turku 1999, N Vantaa land 1996, N Tammisaari 1991, St Nakkila 1993, St Alastaro 2009 2005 (2) Kotimainen, levinnyt maan lounaisosiin (2) Kotimainen, monin paikoin runsaslukui- sisämaata myöden 1990 ...... nen, levinnyt lounaisrannikolle Helsinki–Po- (3) Ruotsi ri-välille (4) Oratuomea (Prunus spinosa) ja kriikunaa ⚫ Depressaria chaerophylli (3) Ruotsi (P. institia) kasvavat paikat (Yhteensä 14 havaintoa, 82 exx.) (4) Kuusta (Picea abies) tai mäntyä (Pinus syl- ⚫ Caryocolum schleichi (1) Suomen ensihavainto ja myöhemmät vetris) kasvavat alueet. (27 havaintoa, 3583 exx.) maakuntahavainnot: N Helsinki 23.7.1990 (1) St Jämijärvi 19.7.1992 (Kaila & Kerppola (Kaila & Kerppola 1992), Ab Turku 1996 1993), Ok Sotkamo 1993 (2) Yleiskuva: Kotimainen, tavattu muuta- 1991 ...... (2) Vanha kotimainen laji, jota tunnetaan masta paikasta etelärannikolla vain kolmelta paikalta (3) Kotimaisen havainnon/kannan alkuperä: ⚫ livida (3) – Mahdollisesti Ruotsi tai Baltia (4 havaintoa, 4 exx.) (4) Hietaneilikkaa (Dianthus arenarius) kas- (4) Ravintokasvi ja elinympäristö: Kirveleitä (1) Ka Kotka 15.–22.8.1991 (Repo 1992), N vavat hietikot [Suomessa vain mukulakirveli (Chaerophyl- Hanko 1992, Sa Lappeenranta 1999 ⚫ Clepsis sp. nr. rogana lum bulbosum) kasvavat pientareet ja rata- (2) Vaeltaja (Huom! Aivan viimeaikaiset ha- (4 havaintoa, 4 exx.) penkereet vainnot viittaavat kotiutumisen mahdolli- (1) Ka Virolahti 17.6.1992 (Kaila & Kerppola ⚫ Coleophora vibicigerella suuteen) 1995), N Porvoo 2011 (3 havaintoa, 3 exx.) (3) Keski-Eurooppa (2) Todennäköisesti kotimainen (1) N Helsinki 16.–28.7.1990 (Kaila & Kerppo- (4) Moniruokainen [voikukat (Taraxacum), (3) Baltia, Virossa paikallinen la 1992), Ka Virolahti 2003 keltanot (Pilosella, Hieracium), valoisissa leh- (4) Ravintokasvi tuntematon, kosteilla nii- (2) Ei liene kotimainen timetsissä ja puistoissa tyillä

96 Baptria 4/2014 ▲ KUVA 1. Varsinaisten tulokaslajien vuotuiset määrät 1990–2009 (siniset pylväät) VUOSI 1 2 3 4 5 6 7 8 9 ja samojen vuosien kesän keskilämpöti- lat °C (punainen viiva). | FIG. 1. The yearly 1990 4 1 3 - - - 3 - 15,8 numbers of newcomers (blue bars) and the 1991 1 - 1 - - - - - 16,0 respective average summer temperatures 1992 14 5 7 - - 2 5 1 16,0 (red line) in the years 1990–2009. 1993 6 1 3 - - 2 3 1 14,4 1994 3 1 2 - - - 2 2 16,2 1995 3 - 1 1 1 - 3 1 16,4 ⚫ Lobesia abscisana 1996 9 2 5 1 1 - 6 - 15,4 (241 havaintoa, 441 exx.) 1997 11 2 8 1 - - 4 - 18,2 (1) Al Lemland 23.7.1992 (Kaila & Kerppo- 1998 10 3 3 4 - - 2 1 14,8 la 1993), Ab Korppoo 1992, N Hanko 1992, 1999 9 1 6 2 - - 5 2 17,3 Ka Virolahti 1996, St Hämeenkyrö 2002, Ta 2000 17 6 5 3 - 3 9 - 15,6 Somero 2000, Sa Imatra 2006, Kl Parikkala 2001 13 6 5 2 - - 3 2 16,7 2008, Oa Kurikka 2008, Kb Liperi 2002, Ok 2002 16 5 7 4 - - 7 - 18,2 Paltamo 2002, Oba Liminka 2003 2003 9 5 3 1 - - 3 1 16,8 (2) Kotimainen, levinnyt nopeasti Limin- 2004 12 5 5 1 1 - 4 1 15,7 gan–Paltamon korkeudelle 2005 7 3 3 1 - - 2 1 16,7 (3) Ruotsi 2006 17 8 7 2 - - 7 - 17,8 (4) Karhiaista (Carduus crispus) ja ohdakkeita 2007 4 2 2 - - - 1 1 16,8 (Cirsium) [Suomessa erityisesti (ainoastaan?) 2008 3 3 - - - - 1 - 15,8 pelto-ohdake (Cirsium arvensis)] kasvavat 2009 4 3 1 - - - 1 1 16,0 niityt, pellot ym. avoimet ympäristöt Yht. 172 62 77 23 3 7 71 16 ⚫ Ancylis achatana (3 havaintoa, 3 exx.) (1) Ab Rymättylä 24.6.–9.7.1992 (Kerppo- la 1997) TAULUKKO 1. Varsinaisten tulokaslajien vuotuiset lukumäärät sekä vastaavat kesän keski- (2) Mahdollisesti kotimainen, tavattu vain lämpötilat vuosina 1990–2009. Sarakkeiden merkitys: 1 = vuotuinen kokonaislajimäärä; 2 lounaissaaristossa = lajien lukumäärä, joista on vain 1–2 havaintoa; 3 = vain osalle etelärannikkoa levinnei- (3) Keski-Eurooppa den lajien lukumäärä (ehkä lisäksi joku erillinen sisämaanhavainto, taikka levinnyt suppealle (4) Orapihlajaa (Crataegus), omenaa (Malus domestica), luumua (Prunus domestica) tai alueelle muualla maassa); 4 = koko etelärannikolle levinneiden lajien lukumäärä (maakunnat raitaa (Salix caprea) kasvavat metsänreunat Al–Ka) (ehkä lisäksi joku erillinen sisämaanhavainto); 5 = etelärannikon lisäksi myös seuraa- ja pensaikot valle maakuntavyöhykkeelle (maakunnat St–Kl) levinneiden lajien lukumäärä; 6 = keskisen ⚫ Eucosma conterminana Suomen maakuntavyöhykkeelle (maakunnat Oa–Kb) tai tätä pohjoisemmaksi levinneiden lajien (78 havaintoa, 336 exx.) lukumäärä; 7 = Kotiutuneiksi arvioitujen uusien lajien lukumäärä; 8 = Vanhoiksi kotimaisiksi (1) Ab Dragsfjärd 22.7.1992 (Kaila & Kerp- arvioitujen lajien lukumäärä; 9 = vuotuinen kesän keskilämpötila Helsingin Kaisaniemessä. pola 1993), Al Kökar 1999, N Ruotsinpyhtää | TABLE 1. The yearly numbers of newcomers and the respective average summer temper- 2006, Ka Virolahti 2007, St Pori 2006 Oa Vaa- atures in the years 1990–2009. Column keys: 1 = total number of new species; 2 = no. of sa 2005, Kb Liperi 2006 species with 1–2 observations; 3 = no. of species with only scattered observations restricted (2) Kotimainen, levinnyt kautta eteläranni- to southern coast line; 4 = no. of species observed widely in the southermost biogeographi- kon, lännessä Vaasaan ja idässä sisämaahan cal provinces (Al–Ka); 5 = no. of species observed in the southernmost provinces and a region (3) Ruotsi north of those (St–Kl); 6 = no. of species expanded to Central Finland (Oa–Kb) or north of that (4) Mykerökukkaiset (Asteraceae) [mahdol- region; 7 = no. of species with established local populations; 8 = no. of species detected in lisesti saunakukka (Tripleurospermum ino- 1990–2009 although having established earlier; 9 = Average summer temperatures (°C) in dorum)], avoimissa ja puoliavoimissa ympä- Helsinki, Kaisaniemi. ristöissä

97 Baptria 4/2014 TIMO LEHTO KIMMO SILVONEN

Peribatodes rhomboidarius.

Watsonalla binaria.

1993, Kullberg 1997a) (2) Vaeltaja (3) Keski-Eurooppa (4) Kanervalla ( vulgaris) sekä mo- nilla ruohoilla ja heinillä kuivilla hiekkaisilla paikoilla ⚫ Lithophane semibrunnea (4 havaintoa, 5 exx.) (1) N Hanko 22.9.1992 (Repo 1993) (2) Vaeltaja (3) Ruotsi (4) Saarni (Fraxinus excelsior), kosteapohjai- KIMMO SILVONEN set metsät ⚫ Cornutiplusia circumflexa (3 havaintoa, 3 exx.) (1) Sa Mäntyharju 26.8.1992 (Peltonen & Mikkola 1994), Ka Virolahti 1995, Ta Hattu- la 2004 (2) Vaeltaja (3) Etelä-Eurooppa tai Venäjä (4) Moniruokainen tuholainen kuivilla alu- eilla ⚫ irregularis (1 havainto, 1 ex.) (1) Al Kökar 23.7.1992 (Repo 1993) (2) Vaeltaja (3) Ruotsi tai Baltia (4) Kangasraunikki ( fastigiata), hiekkaiset kalkkimaat

1993 ......

Hadena irregularis. ⚫ Depressaria emeritella (47 havaintoa, 158 exx.) (1) Ab Dragsfjärd 1993 (Kaila & Kerppola 1995), Al Lemland 1999, N Hanko 1996, St Pori 2012, Ta Tampere 2012, Tb Konneve- si 2013 ⚫ Marasmarcha lunaedactyla (4 havaintoa, 5 exx.) (2) Kotimainen, leviämässä maan keskiosiin (17 havaintoa, 34 exx.) (1) N Loviisa 18.7.1992 (http//hyonteiset. (3) Ruotsi tai Baltia (1) N Tammisaari 26.6.–3.7.1992 (Kaila & luomus.fi/insects/main/EntDatabase),Ab (4) Pietaryrttiä (Tanacetum vulgare) kasvavat Kerppola 1993, Nupponen & Nupponen Houtskär 2005, Ka Virolahti 2012 soraiset ja kiviset merenrannat, pientareet 1993) (2) Todennäköinen vaeltaja, vain hajanaisia ja joutomaat (2) Vaeltaja, ravintokasvi Suomessa harvi- yksittäishavaintoja etelärannikolta ⚫ Gypsonoma oppressana nainen (3) Baltia (28 havaintoa, 163 exx.) (3) Baltia tai Ruotsi (4) Moniruokainen sekametsien laji (1) N Helsinki 30.7.–11.8.1993 (Kaila & Kerp- (4) Kenttäorakkoa (Ononis spinosa) kasvavat ⚫ Peribatodes rhomboidarius pola 1995), Ab Salo 2009, Sa Lappeenranta kedot ja tienvarret (1 havainto, 1 ex.) 2005, Ta Tampere 2006 ⚫ Vitula biviella (1) Ab Turku 8.8.1992 (Repo & Kullberg (2) Kotimainen, paikoin runsas (18 havaintoa, 21 exx.) 1996) (3) Baltia tai Ruotsi (1) N Helsinki 7.8.1992 (Kaila & Kerppola (2) Vaeltaja (4) Poppelia (Populus) kasvavat paikat, eri- 1995), Al Lemland 1999, Ab Dragsfjärd 2001, (3) Ruotsi tyisesti puistot Ka Virolahti 2004 (4) Pensailla ja puilla avoimissa metsäympä- ⚫ Oidaematophorus rogenhoferi (2) Kotimainen, vain etelärannikolla ristöissä (47 havaintoa, 216 exx.) (3) Ruotsi tai Viro ⚫ Aporophyla lueneburgensis (1) Obb Tornio 26.7.–2.8.1993 (Kaila & Kerp- (4) Mänty (Pinus sylvestris) (2 havaintoa, 2 exx.) pola 1995, Mutanen ym. 1994) ⚫ nigropunctata (1) Ab Dragsfjärd, 20.8.–2.9.1992 (Repo (2) Kotimainen, paikallispopulaatioita tun-

98 Baptria 4/2014 netaan vain Torniosta, ja nekin äärimmäisen (4) Hiirenvirnaa (Vicia cracca) kasvavat läm- (78 havaintoa, 779 exx.) uhanalaisia elinympäristöjen umpeenkas- pimät harjunrinneniityt (1) N Tammisaari 25.8.–6.9.1996 (Mutanen vun seurauksena ⚫ Caryocolum alsinellum ym. 2005), Ab Turku 2006, Ta Valkeakos- (3) Suomen esiintymä kuulunee laajempaan (14 havaintoa, 42 exx.) ki, Hämeenlinna ja Nokia 2002, Kb Joensuu alueeseen Tornionjoen molemmin puolin (1) Ab Parainen 29.7.–7.8.1994 (Kaila & Kerp- 2011 (4) Karvaskallioista (Erigeron acer) kasvavat pola 1995) (2) Kotimainen, paikoin runsas tienpientareet, hiekkakentät ja -kuopat sekä (2) Kotimainen, tavattu vain Turun saaris- (3) Venäjä tai Baltia ratapenkereet tossa (4) Lehmus (Tilia cordata), puoliavoimet leh- ⚫ Watsonalla binaria (3) Ruotsi tometsät ja puistot (4 havaintoa, 4 exx.) (4) Ketohärkkiä (Cerastium arvense) ja mäki- ⚫ Mompha langiella (1) Ab Dragsfjärd, Örö 10.–11.8.1993 (Repo härkkiä (C. semidecandrum) kasvavat kedot, (36 havaintoa, 104 exx.) 1994), N Raasepori 2011 kalliot ja pientareet (1) Al Eckerö 24.8.1996 (Nupponen 1997, (2) Vaeltaja ⚫ Syngrapha ain Mutanen ym. 1998), Ab Parainen 1998, N Es- (3) Baltia (1 havainto, 1 ex.) poo 2011 (4) Tammea (Quercus robur) kasvavat alueet (1) St Vammala 9.8.1994 (Repo 1995) (2) Kotimainen, tavattu Ahvenanmaalla, Tu- ⚫ Cucullia boryphora (2) Vaeltaja run seudulla ja viime vuosina myös Helsin- (1 havainto, 1 ex.) (3) Venäjä tai Keski-Eurooppa. gin seudulla (1) N Tammisaari, Jussarö 8.–22.5.1993 (4) Lehtikuusta (Larix) kasvavat alueet (3) Ruotsi (Nupponen & Nupponen 1997) (4) Horsmat, erityisesti karvahorsma (Epi- (2) Vaeltaja lobium hirsutum), kosteapohjaiset lehdot, (3) Venäjä 1995 ...... suonlaitapensaikot ja ojat (4) Sauramoa (Anthemis) ja marunaa (Arte- ⚫ Neosphaleroptera nubilana misia) kasvavat kuumat hiekkaiset alueet ⚫ Phyllonorycter pyrifoliellus (11 havaintoa, 105 exx.) ⚫ Sideridis turbida (4 havaintoa, 4 exx.) (16 havaintoa, 23 exx.) (1) Al Maarianhamina 1.–2.8.1996 (Nuppo- (1) N Hanko 21.–28.6.1993 (Repo 1994), Ab (1) Sa Lappeenranta 1995 (Kerppola 1997), nen 1997, Mutanen ym. 1998), N Hanko Tammisaari 1998 Kl Parikkala 1997 (2) Vaeltaja (2) Ilmeisesti vanha kotimainen laji, tavattu (2) Kotimainen, mutta havaittu vain Maa- (3) Ruotsi tai Baltia vain suppealla alueella Kaakkois-Suomessa rianhaminasta ja Hangosta (4) Mahdollisesti moniruokainen, mutta (3) – (3) Ruotsi etenkin savikoilla (Chenopodium) ja malt- (4) Omenapuilla (Malus domestica) puutar- (4) Orapihlaja (Crataegus), kulttuuribiotoo- soilla (Atriplex), lämpimät avoimet tai puo- hoissa pit liavoimet alueet ⚫ Phyllonorycter trifoliellus ⚫ Cydia fagiglandana ⚫ Noctua interposita (24 havaintoa, 28 exx.) (1 havainto, 1 ex.) (1009 havaintoa, 2338 exx.) (1) N Pernaja 16.–21.8.1995, Al Sund 2008, (1) Ab Dragsfjärd, Örö 19.7.–1.8.1996 (Kull- (1) N Porvoon mlk. 5.–9.8.1993 (Repo 1994), Ab Salo 2009, Ka Virolahti 2009, Ta Kärkölä berg 1999b, Mutanen ym. 2001) Al Föglö 2000, Ab Dragsfjärd 2000,Ka Vi- 2010, Kb Rääkkylä 2013 (2) Vaeltaja rolahti 2000, St Huittinen 2000, Ta Kouvo- (2) Kotimainen, levinnyt nopeasti suureen (3) Ruotsi tai Tanska la 2004, Sa Valkeala 2000, Kl Rautjärvi 2005, osaan Etelä-Suomea (4) Pyökki (Fagus sylvatica) ja tammi (Quer- Oa Ilmajoki 2005, Kb Tohmajärvi 2002, Om (3) Venäjä tai Baltia cus robur) Lohtaja 2000 (4) Apiloita (Trifolium) kasvavat niityt ja ⚫ Pammene luculentana (2) Kotimainen, vakiintunut Pori–Imatra-lin- pientareet (24 havaintoa, 83 exx.) jan eteläpuoleiseen Suomeen, joskin harvi- ⚫ Ypsolopha chazariella (1) Kl Parikkala 4.6.1996 (Laasonen & Laa- naistunut aivan viime vuosina (58 havaintoa, 102 exx.) sonen 2002, Mutanen ym. 2003), Ta Orivesi (3) Ruotsi tai Baltia (1) N Helsinki 12.7.–20.8.1995 (Nupponen & 2000, Sa Imatra 2008, Kb Liperi 2009 (4) Monilla ruohovartisilla kasveilla, kuivilla Nupponen 1996), Ab Salo 2009, Sa Mikkeli (2) Kotimainen, suurin osa havainnoista niityillä ja avoimissa pensaikoissa 2010, Ta Tampere 2006 Kaakkois-Suomesta suppealta alueelta (2) Kotimainen (3) Mahdollisesti kaukaa idästä, tavattu vii- (3) Baltia tai istutustaimien mukana me aikoina myös Baltiassa 1994 ...... (4) Tataarivaahtera (Acer tataricum ssp. tata- (4) Ravintokasvi epävarma (ehkä ruusukas- ricum), kulttuuriympäristöt veilla, kuten kirsikka), puutarhat ⚫ Lampronia standfussiella ⚫ Ypsolopha sarmaticella ⚫ Dolichartria punctalis (9 havaintoa, 525 exx.) (4 havaintoa, 4 exx.) (21 havaintoa, 26 exx.) (1) Obb Rovaniemen mlk. 20.6.1994 (Kaila & (1) Sa Joutseno 25.–28.7.1995 (Kerppola (1) Ab Dragsfjärd, Örö 19.7.–1.8.1996 (Kull- Kerppola 1995, Itämies ym. 1996), Oba Oulu 1997) berg 1997b), Al Lemland 1998, N Inkoo ja 1999 (2) Vanha kotimainen laji, tavattu vain (2) Todennäköisesti kotimainen (kasvatet- Hanko 2000 Rovaniemellä, Torniossa ja Oulussa tu toukasta), tavattu vain suppealla alueella (2) Kotimainen, tavattu hajanaisesti lounais- (3) – Kaakkois-Suomessa rannikolla (4) Ruusuja (Rosa) kasvavat hakamaat, mut- (3) Venäjä tai Baltia (3) Keski-Eurooppa tai Ruotsi ta myös muut kulttuuribiotoopit (4) Siperianhernepensas (Caragana arbores- (4) Hernekasvit (Fabaceae) ja pujo (Artemi- ⚫ Coleophora limosipennella cens), kulttuuriympäristöt sia vulgaris), Kuivilla hiekkaisilla alueilla lä- (9 havaintoa, 13 exx., tietokannan ulkopuo- hellä rantaa lella lisää havaintoja) ⚫ Lacanobia splendens (1) Al Finström 1994 (Kerppola 1997) 1996 ...... (22 havaintoa, 22 exx.) (2) Kotimainen, tavattu vain Ahvenanmaalla (1) N Kirkkonummi 26.8.–3.9.1996 (Repo & (3) Ruotsi tai Baltia ⚫ Ectoedemia longicaudella Kullberg 1997, Sundell 1997), Ka Vehkalahti (4) Jalavaa (Ulmus) kasvavat lehtometsän (2 havaintoa, 2 exx.) 2000, Sa Valkeala 2007 reunat ja puistot (1) Ab Rymättylä 17.–24.8.1996 (Mutanen (2) Asema epäselvä, ehkä kotiutumassa. Ha- ⚫ Athrips amoenellus ym. 2001) vaittu yksittäin etelärannikolla Kirkkonum- (13 havaintoa, 185 exx.) (2) Kotimaisuus epävarma, mutta tällaiset melta itään, lisäksi pari sisämaan havaintoa (1) Ta Heinola 12.5.1994 (Kaila & Kerppola lajit eivät juuri vaella, tavattu vain suppealta (3) Ilmeisesti Keski- tai Etelä-Eurooppa, tun- 1995) alueelta lounaissaaristosta netaan myös Baltiasta (2) Ilmeisesti vanha kotimainen laji, tavattu (3) Ruotsi (4) elää monilla ruohovartisilla kasveilla soil- vain Heinolassa ja Hämeenlinnassa (4) Tammea (Quercus robur) kasvavat paikat la ja kosteilla niityillä (3) – ⚫ Phyllonorycter issikii ⚫ Conisania luteago (58 havaintoa, 64 exx.)

99 Baptria 4/2014 (1) Ka Hamina 17.–25.6.1996 (Repo & Kull- (1) Ab Dragsfjärd, Örö 25.6.–1.7.1997 (Kull- ⚫ Dicycla oo (1 havainto, 1 ex.) berg 1997, Silvonen 1998), Ab Raasepori berg 2001, Mutanen ym. 2001), N Tammi- (1) N Helsinki 21.7.1997 (Repo & Kullberg 2010, N Pernaja 1997 saari 1997 1998) (2) Ilmeisesti kotimainen, havaintoja koko (2) Vaeltaja, kaikki havainnot 1990-luvulta (2) Vaeltaja etelärannikon leveydeltä eikä ravintokasvia juuri esiinny Suomessa (3) Ruotsi (3) Baltia tai Venäjä (3) Baltia tai Ruotsi (4) Tammea (Quercus robur) kasvavat alueet (4) Kohokit (Silene), lämpimät aurinkoiset (4) Imeläkurjenherne (Astragalus glycophyl- ⚫ Noctua interjecta elinympäristöt los), hiekkamaat (7 havaintoa, 8 exx.) ⚫ Coleophora nutantella (1) N Hanko 5.–15.8.1997 (Repo & Kullberg (43 havaintoa, 186 exx.) 1998), Ab Dragsfjärd 2007,Ka Kotka 1997 1997 ...... (1) N Kirkkonummi, Ab Dragsfjärd, Örö, Ka (2) Vaeltaja, havaittu hajanaisesti eteläran- Virolahti 1997 (Mutanen ym. 2001), Al Kökar nikolta ⚫ Ectoedemia turbidella 2001, Sa Taipalsaari, Ta Asikkala 1999 (3) Ruotsi (16 havaintoa, 2097 exx.) (2) Kotimainen, tavattu kautta eteläranni- (4) useilla ruohovartisilla kasveilla kuivilla (1) N Espoo 11.–12.6.1997 (Mutanen ym. kon ja lisäksi parista paikasta sisämaasta hiekkaisilla paikoilla 2001), Ka Virolahti 2008, Sa Mäntyharju (3) Ruotsi tai Baltia 2004 (4) Nuokkukohokki (Silene nutans), hiekka- (2) Kotimainen, tavattu etelärannikolla ja li- maat ja tienvarret 1998 ...... säksi kerran sisämaasta ⚫ Psorosa nucleolella (3) Keski-Eurooppa (3 havaintoa, 3 exx.) ⚫ Coleophora follicularis (4) Hopeapoppeleita (Populus alba) kasva- (1) N Porvoo 27.–29.8.1997 (Mutanen ym. (2 havaintoa, 24 exx.) vat paikat 2001), Ka Virolahti 2010, Kb Liperi 2010 (1) Ka Vehkalahti 7.7.1998 (Mutanen ym. ⚫ Zelleria hepariella (2) Vaeltaja, tavattu yhteensä vain kolmessa 2002) (21 havaintoa, 77 exx.) paikassa Etelä- ja Itä-Suomessa (2) Kotimainen, tavattu vain Vehkalahdella (1) Al Lemland, Eckerö 7.6.1997 (Mutanen (3) Etelä-Venäjä (3) Ruotsi tai Baltia ym. 2001), Ab Dragsfjärd 1998,N Tammi- (4) Elintavat tuntemattomat (4) Suomessa vain hirvenjuuri (Inula), mut- saari 1999 ⚫ Vitula edmandsii ta ulkomailla myös punalatva (Eupatorium (2) Kotimainen, tavattu vain Ahvenanmaalla (5 havaintoa, 5 exx.) cannabinum), avoimissa ja puoliavoimissa ja lounaissaaristossa (1) N Tammisaari 7.–16.7.1997 (Kullberg & ympäristöissä (3) Ruotsi? Mikkola 2001), Ab Dragsfjärd 1999 ⚫ Monochroa niphognatha (4) Saarni (Fraxinus excelsior), lämpimillä (2) Asema epäselvä, kaikki havainnot lou- (4 havaintoa, 4 exx.) avoimilla paikoilla naissaaristosta (viimeisin 2005) (1) Ab Turku 12.6.1998 (Mutanen ym. 2001), ⚫ Agonopterix subpropinquella (3) Ruotsi N Hanko (2 havaintoa, 2exx.) (4) Toukat pistiäisten (Hymenoptera) pesis- (2) Todennäköinen vaeltaja, kaikki havain- (1) Ka Anjalankoski 25.6.1997 (Mutanen ym. sä, väljät ympäristövaatimukset. not lounaisrannikolta ja -saaristosta 2001), N Hanko 2010 ⚫ Mormo maura (3) Ruotsi (2) Vaeltaja, tavattu vain kahdessa paikassa (4 havaintoa, 4 exx.) (4) Vesitatar (Persicaria amphibia), kosteikot Etelä-Suomessa (1) Ka Kotka 19.8.1997 (Repo & Kullberg ⚫ Eucosma flavispecula (3) Baltia? 1998), N Helsinki 2005 (37 havaintoa, 45 exx.) (4) Kaunokit (), ohdakkeet (Cirsi- (2) Vaeltaja, tavattu sieltä täältä eteläranni- (1) Ka Vehkalahti 8.–16.7.1998 (Kullberg & um) ja takiaiset (Arctium), avoimissa ja puo- kolta Sundell 2002), Ab Dragsfjärd 2004,N Hanko liavoimissa elinympäristöissä (3) Keski-Eurooppa 2001, Sb Sonkajärvi 2004, Kb Liperi 2001 ⚫ Coleophora gallipennella (4) elää matalilla kasveilla kulttuuriympäris- (2) Ilmeisesti kotimainen (7 havaintoa, 7 exx.) töissä (3) Venäjä (4) Ravintokasvi tuntematon, kosteikoissa? ⚫ Phycitodes lacteellus (47 havaintoa, 54 exx.) (1) N Kirkkonummi 15.9.1998 (Mutanen ym. Dicycla oo. 2001), Ab Dragsfjärd 2001,Ka Virolahti 2001, Sa, Kl Rautjärvi 2001, Sb Sonkajärvi 2001, Kb ja Ok (2) Vaeltaja (3) Itä-Eurooppa (4) Elintavat tuntemattomat ⚫ Palpita unionalis (25 havaintoa, 31 exx.) (1) Ka Virolahti 12.–18.9.1998 (Mutanen ym. 2001), Ab Dragsfjärd 1999,N Inkoo 1999, St Eura 2013, Sa Mäntyharju (2) Tunnettu pitkänmatkan vaeltaja (3) Etelä-Eurooppa (4) Pihajasmike (Philadelphus coronarius), oliivipuu ym., avoimilla paikoilla ⚫ Cyclophora linearia (13 havaintoa, 13 exx.) (1) Ab Dragsfjärd, Örö 10.–23.6.1998 (Kai- tila ym. 1999, Kullberg 1999a), N Vantaa 2.7.1998, Al Lemland 2003 (2) Vaeltaja, tavattu lounaissaaristossa ja etelärannikolla vain muutamina vuosina, Xxxxxxx

TIMO LEHTO mahdollisesti kotiutumassa (3) Ruotsi (4) Pyökki (Fagus sylvatica) ja tammi (Quer- cus robur), etelämpänä erityisesti pyökki-

100 Baptria 4/2014 KIMMO SILVONEN metsissä (1) Ka Virolahti 24.–25.6.1999 (Mutanen ym. ⚫ Rhodometra sacraria 2002) (2 havaintoa, 2 exx.) (2) Vaeltaja (1) N Hanko 20.9.–9.10.2003 ja Ta Hattula (3) Venäjä 26.9.2003 (SPS 2003) (4) Heinillä (Poaceae), kuivat avoimet hiek- (2) Vaeltaja, etelämpänä tunnettu vaeltaja kapohjaiset ympäristöt (3) Tanska tai tätä etelämpää ⚫ Loxostege turbidalis (4) Pihatatar (Polygonum aviculare), niityt, (31 havaintoa, 151 exx.) pientareet ym. Kulttuuriympäristöt (1) Ka Virolahti 23.–30.6.1999 (Kullberg ⚫ Mythimna l-album 2000b, Mutanen ym. 2002), Ab Dragsfjärd (14 havaintoa, 14 exx.) 2007, N Hanko 2012, Sa Lappeenranta 2001 (1) Ab Kustavi 12.9.1998 (Kaitila ym. 1999), (2) Kotimainen, varmuudella Kaakkois-Suo- messa Al Kökar 2003, N Hanko, Helsinki 1998, Ka Vi- Xestia atrata. rolahti 2001 (3) Venäjä (2) Vaeltaja, tavattu etelärannikolla ja lou- (4) Etenkin ketomaruna (Artemisia campest- naissaaristossa ris), mutta myös pujo (A. vulgaris). Hiekka- (3) Keski-Eurooppa pohjaiset kuivat alueet (2) Kotimainen, esiintyy maan eteläosassa, (4) Monilla heinillä (Poaceae), lämpimät hei- ⚫ Odonestis pruni puuttuu aivan lounaasta näiset ympäristöt (14 havaintoa, 31 exx.) (3) Baltia ⚫ Xestia agathina (1) Ka Virolahti 21.8.–6.9.1999 (Kullberg & (4) Tammea (Quercus robur) kasvavat paikat (2 havaintoa, 2 exx.) Wettenhovi 2002), N Pernaja 2001 ⚫ Phyllonorycter roboris (1) Ab Kustavi 29.8.1998 (Kaitila ym. 1999) (2) Todennäköinen vaeltaja, tavattu muuta- (8 havaintoa, 8 exx.) (2) Vaeltaja, tavattu vain kahdessa paikassa mina vuosina kaakkoisrannikolla (1) N Espoo 26.5.2000 (Mutanen ym. 2003), lounaisrannikolla (3) Venäjä tai Baltia Ta Hämeenlinna 2006 [tunnetaan myös Kl (3) Keski-Eurooppa (4) Moniruokainen lehtipuilla, puutarhoissa Parikkalasta (M. Mutanen, henk. koht. tieto)] (4) Kanerva (Calluna vulgaris) ja kellokaner- ja muissa puoliavoimissa ympäristöissä (2) Kotimainen, aikuisten lisäksi toukkaha- va (Erica tetralix), lämpimät hiekkapohjaiset ⚫ Eupithecia distinctaria vaintoja alueet merenrantojen läheisyydessä (30 havaintoa, 227 exx.) (3) Baltia (1) Ab Dragsfjärd, Örö 20.6.–4.7.1999 (Kull- (4) Tammea (Quercus robur) kasvavat paikat berg 2000c, Kullberg & Wettenhovi 2002), N ⚫ Agonopterix multiplicella 1999 ...... Hanko 2002 (86 havaintoa, 169 exx.) (2) Kotimainen, paikoittainen lounaisranni- (1) Ka Virolahti 2000 (Mutanen & Nupponen ⚫ Stigmella aceris kolla ja -saaristossa 2003), Ab Dragsfjärd 2007,N Helsinki 2004, (13 havaintoa, 716 exx.) (3) Ruotsi Ta Pirkkala 2006, Sa Lappeenranta 2003 (1) Al Eckerö 1999 (Mutanen ym. 2003), N (4) Ajuruoho (Thymus serpyllum), avoimet ja (2) Kotimainen, levinnyt nopeasti kautta Loviisa 2011, Ta Lahti 2012 kuivat ympäristöt etelärannikon ja myös Etelä-Suomen sisä- (2) Kotimainen, leviämässä ⚫ Ligdia adustata osiin (3) Ruotsi (15 havaintoa, 17 exx.) (3) Baltia tai Venäjä (4) Vaahtera (Acer platanoides) (1) N Vantaa 24.6.1999 (Kullberg & Wetten- (4) Pujo (), niityt, pienta- ⚫ Helcystogramma lutatellum hovi 2002), Ab Kemiönsaari 2010, Ka Viro- reet ja joutomaat (59 havaintoa, 300 exx.) lahti 2006 ⚫ Depressaria albipunctella (1) Ab Dragsfjärd, Örö 5.7.–18.8.1999 (Kull- (2) Vaeltaja, ravintokasvi rajoittaa leviämistä (4 havaintoa, 5 exx.) berg 2000a, Mutanen ym. 2002), Al Finström (3) Baltia (1) Ab Dragsfjärd, Örö 5.–17.10.2000 (Kull- 2012, N Inkoo 1999 (4) Euroopansorvarinpensasta (Euonymus berg 2002, Mutanen ym. 2003), N Kirkko- (2) Kotimainen, esiintyy lounaisrannikolla ja europaeus) kasvavat paikat nummi 2010 -saaristossa ⚫ Hadena bicruris (2) Vaeltaja, tavattu vain lounaissaaristossa (3) Ruotsi (11 havaintoa, 18 exx.) ja Helsingin seudulla (4) Heinät (Poaceae), heinäiset ympäristöt (1) Al Lemland 7.9.1999 (SPS 2001), 1968, N (3) Keski-Eurooppa? ⚫ Pelochrista mollitana Helsinki 2013 (4) Putkikasvit (Apiaceae), kuivat ympäristöt (9 havaintoa, 18 exx.) (2) Mahdollisesti vanha kotimainen laji, jon- ⚫ Metriotes lutarea (1) N Tammisaari 21.–28.7.1999 (Mutanen & ka lajistatus on kuitenkin toistaiseksi epä- (2 havaintoa, 2 exx.) Nupponen 2003), Ab Dragsfjärd 2004 selvä (1) N Vantaa 5.2000 (Mutanen ym. 2003) (2) Asema epävarma, tavattu lounaisranni- (3) – (2) Mahdollisesti kotimainen, yksilöt havait- kolla ja -saaristossa (4) Kohokit (Silene), avoimet kukkaniityt ja tu oikealta biotoopilta Helsingin seudulta (3) Ruotsi tai Baltia kedot sekä valoisat lehtimetsät (3) Ruotsi tai Baltia (4) Hirvenjuuri (Inula), lämpimät ketomai- ⚫ Xestia atrata (4) Kevättähtimö (Stellaria holostea), metsät set paikat (14 havaintoa, 47 exx.) ja metsänreunat ⚫ Catoptria verella (1) Ks Kuusamo 21.–31.6.1999 (Sundell & ⚫ Coleophora lutipennella (152 havaintoa, 564 exx.) Lundsten 2000, Kullberg & Wettenhovi (19 havaintoa, 29 exx.) (1) Al Lemland 24.–28.8.1999 (Kullberg & 2002) (1) N Inkoo 2000 (Mutanen ym. 2003), Ta Junnilainen 2002, Mutanen ym. 2003), Ab (2) Vanha kotimainen laji, tunnetaan vain Kärkölä 2011 Dragsfjärd 2000,N Hanko 2001, Ka Virolah- Kuusamosta (2) Kotimainen, useita toukka- ja koteloha- ti 2001, St Nakkila 2006, Ta Kärkölä 2013, Sa (3) – vaintoja Imatra 2006, Kl Simpele 2006, Kb Tohmajär- (4) Ravinnonkäyttö luonnossa epäselvä (3) Ruotsi tai Baltia vi 2007 (kasvatuksissa moniruokainen), mantereisis- (4) Tammea (Quercus robur) kasvavat paikat (2) Kotimainen, levinnyt nopeasti maan ete- sa rotkolaaksoissa ja -louhikoissa ⚫ Carpatolechia decorella lä- ja itäosiin (1 havainto, 1 ex.) (3) Ruotsi tai Baltia (1) Al Lemland 20.–23.4.2000 (Mutanen ym. (4) Ravintokasvi pitkään epäselvä, mutta nyt 2000 ...... 2003) kasvatettu 2014 runkosammalelta (M. Mu- (2) Todennäköinen vaeltaja, vain yksi ha- Xxxxxxx tanen, henk. koht.tieto). Elää avoimissa ja ⚫ Caloptilia robustella vainto puoliavoimissa ympäristöissä (17 havaintoa, 29 exx.) (3) Ruotsi ⚫ Pediasia luteella (1) N Espoo 19.5., 27.5.2000 (Mutanen ym. (4) Tammea (Quercus robur) kasvavat paikat (2 havaintoa, 2 exx.) 2003), Ab Dragsfjärd 2005 ⚫ Caryocolum blandulellum

101 Baptria 4/2014 (2 havaintoa, 2 exx.) (2) Kotimainen, levinnyt itäpainotteisesti tymetsissä (1) Ab Dragsfjärd, Örö 8.–23.8.2000 (Kull- kautta etelärannikon, lisäksi 5 sisämaanha- ⚫ Pancalia leuwenhoekella berg 2002, Mutanen ym. 2003) vaintoa (Sa) (1) N Ruotsinpyhtää 1.–10.7.2001 (Mutanen (2) Asema epäselvä, mahdollisesti kotimai- (3) Baltia & Nupponen 2003) nen (molemmat havainnot biotoopilta ja (4) Moniruokainen, kosteat niityt (2) Levinneisyys Suomessa puutteellisesti samalta paikalta) ⚫ Cerura erminea tunnettu (3) Ruotsi (240 havaintoa, 310 exx.) (3) Mahdollisesti vanha kotimainen laji tai (4) Mäkihärkki (Cerastium semidecandrum), (1) Ka Virolahti 2.–16.6.2000 (SPS 2000), Ab leviämässä Baltiasta hietikot ja dyynit Kemiönsaari, Raasepori, Parainen 2011, N (4) Orvokit (Viola spp.), kuivilla paikoilla ⚫ Eana derivana Vantaa 2002, Ta Kouvola 2009, Sa Joutse- ⚫ Scrobipalpa bryophiloides (1 havainto, 1 ex.) no 2006 (2 havaintoa, 2 exx.) (1) Al Kökar 1.–16.7.2000 (Mutanen ym. (2) Kotimainen, laajasti Etelä-Suomessa (1) Ka Kotka ja Virolahti 2001 (Mutanen & 2008a) (3) Baltia Nupponen 2003) (2) Vaeltaja (4) Haapaa (Populus tremula) ja pajuja (Salix) (2) Vaeltaja, molemmat havainnot kaakkois- (3) Keski-Eurooppa kasvavat paikat rannikolta erinomaisen vaellustilanteen ai- (4) Ravintokasvi tuntematon, avoimet ym- ⚫ Calyptra thalictri kana päristöt (314 havaintoa, 357 exx.) (3) Venäjä ⚫ Endothenia pullana (1) Kl Rautjärvi 23.–28.7.2000 (SPS 2000), Ab (4) Ravintokasvi ulkomailla arokilokki (Salso- (1 havainto, 1 ex.) Tammisaari 2005, N Hanko 2003, Ka Virolah- la sp.), stepit (1) N Pyhtää 2000 (Mutanen ym. 2003) ti 2003, St Eura 2006, Ta Asikkala 2004, Sa ⚫ Amblyptilia acanthadactyla (2) Vaeltaja (?) Joutseno 2003, Kl Rautjärvi 2000, Oa Sei- (34 havaintoa, 78 exx.) (3) Keski-Eurooppa näjoki 2004, Tb Konnevesi 2006, Sb Kuo- (1) Ab Dragsfjärd, Örö 5.–20.5.2001 (Välimä- (4) Peltopähkämö (Stachys palustris), koste- pio 2004, Kb Ilomantsi 2004, Om Kärsämä- ki ym. 2009), Al Lemland 2007, N Helsinki at niityt ki 2007 2009, Ka Virolahti 2013 ⚫ Stenoptilia zophodactyla (2) Kotimainen, levinnyt nopeasti maan kes- (2) Kotimainen, tavattu etelärannikolla ja (1 havainto, 1 ex.) kiosiin saakka lounaissaaristossa (1) Ab Dragsfjärd, Örö 5.–17.10.2000 (Kull- (3) Venäjä (3) Ruotsi berg 2002, Mutanen ym. 2003) (4) Leinikkikasvit (Ranunculaceae), kulttuu- (4) ilmeisen moniruokainen esim. kanerva- (2) Vaeltaja riympäristöt ja lehdot kasvit (Ericaceae), lehtopähkämö (Stachys (3) Keski-Eurooppa ⚫ Eucarta virgo sylvatica), avoimilla alueilla (4) Sapet (Centaurium) ja katkerot (Gentiana, (469 havaintoa, 867 exx.) ⚫ Etiella zinckenella Gentianella), rantaniityt? (1) N Hanko 22.6.–14.7.2000 (SPS 2000), Al (3 havaintoa, 3 exx.) ⚫ Nephopterix angustella Kökar 2005, Ab Särkisalo 2002, Ka Virolahti (1) Ab Dragsfjärd 16.–30.9.2001 (Mutanen & (3 havaintoa, 3 exx.) 2010, St Eura 2009, Ta Asikkala 2010, Oa Iso- Nupponen 2003), N Hanko 2007, Ka Virolah- (1) Ab Dragsfjärd, Örö 30.8.–6.9.2000 (Kull- kyrö, Kristiinankaupunki 2010 ti 2011 (2) Vaeltaja berg 2002, Mutanen ym. 2003) (2) Kotimainen, levinnyt lännessä Seinäjoen (3) Etelä-Eurooppa (2) Vaeltaja korkeudelle saakka (4) Hernekasvit (Fabaceae), paahteiset pai- (3) Ruotsi (3) Massiivinen ekspansio Tanskassa ja Ruot- kat (4) Sorvarinpensaat (Euonymus), puistot ja sissa, mistä ilmeisesti levinnyt Suomeen ⚫ Evergestis limbata pensaikot (4) Pietaryrtti (Tanacetum vulgare), kostea- (38 havaintoa, 46 exx.) ⚫ Apatura ilia pohjaiset avomaat ja niityt (1) N Espoo 23.–24.7.2001 (Mutanen & Nup- (1044 havaintoa, 2877 exx.) ponen 2003), Al Finström 2006, Ab Turku (1) N Porvoo 8.6.2000 (SPS 2008), Al Lem- 2006, St Eura 2010, Om Kälviä 2010 land 2012, Ab Dragsfjärd 2003,N Hanko 2001 ...... (2) Kotimainen, levinnyt maan lounaisosiin, 2001, Ka Kotka 2005, St Rauma 2011, Ta Hä- pohjoisimmat havainnot lienevät koskevan meenlinna 2003, Sa Joutseno 2006, Kl Parik- ⚫ Phyllonorycter maestingellus vaeltaneita yksilöitä kala 2011, Tb Kyyjärvi 2011, Sb Nilsiä 2003, (3 havaintoa, 21 exx.) (3) Ruotsi Kb Tohmajärvi 2007 (1) N Espoo 2001 (Mutanen & Nupponen (4) Isot ristikukkaiset (Brassicaceae), kulttuu- (2) Kotimainen, levinnyt koko Etelä-Suo- 2003) riympäristöt meen ja itäpainotteisesti myös Keski-Suo- (2) Hävinnyt alkuperäiseltä löytöpaikalta, le- ⚫ Sabra harpagula meen vinnyt Ahvenanmaalle, missä elinvoimainen (2 havaintoa, 2 exx.) (3) Baltia kotimainen populaatio (1) N Inkoo 08.2001 (SPS 2001) (4) Haapa (Populus tremula) ja hopeapaju (3) Ruotsi (2) Vaeltaja, ensihavainnon lisäksi vain yksi (Salix alba), metsänreunat (4) Pyökki (Fagus sylvatica), puistot ja puu- lisäyksilö N Kirkkonummi 2011 ⚫ Scopula caricaria tarhat (3) Ruotsi? (132 havaintoa, 243 exx.) ⚫ Agonopterix purpurea (4) Lehmusta (Tilia cordata) ja tammea (1) N Kirkkonummi 3.–7.7.2000 (SPS 2008), (2 havaintoa, 2 exx.) (Quercus robur) kasvavat paikat Ab Kemiönsaari 2012, Ka Virolahti 1972, (1) Ab Dragsfjärd 16.–30.9.2001 (Mutanen & ⚫ Idaea ochrata 2002, Sa Kouvola 2003 Nupponen 2003) (3 havaintoa, 3 exx.) (2) Molemmat havainnot lounaissaaristos- (1) Ab Dragsfjärd, Örö 6.–17.7.2001 (SPS ta, vaeltaja 2001, Kullberg 2003a, Lehto 2003)

KIMMO SILVONEN (3) Ruotsi? (2) Vaeltaja, kaikki havainnot lounaisranni- (4) Sarjakukkaiskasvit (Apiaceae) (erityisesti kolta ja -saaristosta villiporkkana), niityt ja lehtimetsät (3) Ruotsi? ⚫ Elachista abiskoella (4) Elää monilla matalilla kasveilla kuivilla (2 havaintoa, 19 exx.) ketomaisilla paikoilla (1) Li Inari 1.7.2001 (Laasonen & Laasonen ⚫ Arctornis l-nigrum 2003) (17 havaintoa, 20 exx.) (2) Havaintopaikalla on selvä ilmeisen van- (1) Ka Virolahti 16.–19.9.2001 (SPS 2001), Ab ha kotimainen kanta Raasepori 2003, N Pyhtää 2010 (3) Esiintyy sekä Ruotsissa että Venäjällä (2) Mahdollisesti kotiutumassa, tavattu pit- (4) Mahdollisesti erilaiset heinät (Poaceae), kin etelärannikkoa sarat (Cyperaceae) tai tupasvilla (Eriopho- (3) Baltia Eucarta virgo. rum vaginatum), soilla tai soistuvissa män- (4) Lehmuksella (Tilia cordata) ja tammella

102 Baptria 4/2014 (Quercus robur), lehdot KIMMO SILVONEN ⚫ Schrankia taenialis (1 havainto, 1 ex.) (1) Ka Kotka 11.–24.9.2001 (SPS 2001) (2) Vaeltaja, ainoa yksilö erinomaisen vael- lustilanteen yhteydessä (3) Baltia (4) Moniruokainen, esim.tammisekamet- sissä ⚫ Platyperigea albina (6 havaintoa, 6 exx.) (1) Ka Virolahti 19.9.2001 (SPS 2001), N Kirk- konummi 2002, Sa Kouvola 2001 (2) Vaeltaja, tavattu neljässä paikassa Etelä- Suomessa (3) Venäjä (4) Elää monilla ruohovartisilla kasveilla, ste- pit, joutomaat ja muut ruohostot ⚫ Oligia versicolor (1 havainto, 1 ex.) (1) N Tammisaari 10.–15.7.2001 (SPS 2001) (2) Vaeltaja (3) Ruotsi tai Baltia Idaea ochrata. (4) Heinät (Poaceae), mm. avoimet lehti- metsät TIMO LEHTO ⚫ Mythimna vitellina (3 havaintoa, 3 exx.) (1) N Helsinki 7.–22.9.2001 (SPS 2001), Ka Vi- rolahti 2001 (2) Vaeltaja, tavattu kolmessa paikassa ete- lärannikolla (3) Keski-Eurooppa (4) Heinät (Poaceae), avoimet alueet

2002 ......

⚫ Leucospilapteryx omissella (65 havaintoa, 194 exx.) (1) N Pernaja 18.8.–5.9.2002, Ab Halikko 2002 (Mutanen ym. 2005), Ka Virolahti 2007, Ta Nastola, Sa Imatra 2007, Kb Liperi 2011 (2) Kotiutunut, ilmoitettu laajasti eteläranni- kolla ja pari kertaa Itä-Suomessa (3) Baltia (4) Pujo (Artemisia vulgaris), lämpimät kult- tuuribiotoopit ⚫ Ethmia dodecea (2 havaintoa, 2 exx.) (1) N Tammisaari 8.–23.6.2002 (Mutanen ym. 2005b), Ta Nastola (2) Vaeltaja (3) Baltia Mythimna vitellina. (4) Rusojuuret (Lithospermum spp.), valoisat metsät? ⚫ Coleophora conyzae (1 havainto, 1 ex.) (1) N Tammisaari 28.6.–6.7.2002 (Mutanen ym. 2005) (1) N Helsinki 2002 (Mutanen ym. 2005), Ab 2005), N Tammisaari 2006, Ka Virolahti 2003 (2) Vaeltaja Dragsfjärd 2008 (2) Mahdollisesti kotimainen (3) Itämeren saaret tai Keski-Eurooppa (2) Kotiutunut (3) Ruotsi? (4) Hirvenjuuri (Inula spp.) ja punalatva (Eu- (3) Ruotsi tai Keski-Eurooppa (4) Sarat (Carex spp.), kosteat niityt patorium cannabinum), lämpimät avoimet (4) Lehtikuusia (Larix spp.) kasvavat paikat ⚫ Cydia microgrammana alueet ⚫ Cochylis atricapitana (1 havainto, 1 ex.) ⚫ Cosmopterix scribaiella (1 havainto, 1 ex.) (1) N Hanko 12.–16.6.2002 (Mutanen ym. (6 havaintoa, 6 exx.) (1) Ab Dragsfjärd, Örö 6.8.–3.9.2002 (Kull- 2005) (1) N Tammisaari 8.–23.6.2002 (Mutanen ym. berg 2003b, Lehto 2003, Mutanen ym. 2005) (2) Vaeltaja 2005b), (2) Vaeltaja (3) Itämeren saaret? (2) Todennäköisesti kotimainen, vaikka ta- (3) Ruotsi (4) Orakot (Ononis spp.), kuivat avoimet pai- vattu vain suppealla alueella etelärannikolla (4) Jaakonvillakko (Senecio jacobaea), kuivat kat (3) Baltia ja lämpimät paikat ⚫ Grapholita janthinana (4) Järviruoko (Phragmites australis), rannat. ⚫ Bactra suedana (11 havaintoa, 14 exx.) ⚫ Chionodes tragicellus (3 havaintoa, 3 exx.) (1) N Hanko 3.7.2002 (Mutanen ym. 2005), (9 havaintoa, 70 exx.) (1) Al Kökar 9.–26.6.2002 (Mutanen ym. Al Maarianhamina 2007, Ab Lohja 2011

103 Baptria 4/2014 (2) Kotimainen, mahdollisesti vanha koti- ⚫ Meganola albula (3) Baltia mainen laji (34 havaintoa, 36 exx.) (4) Ketomaruna (Artemisia campestris), kui- (3) Ruotsi (1) N Pyhtää 28.6.–2.7.2002 ja Ka Virolahti vat hiekkapohjaiset alueet (4) Orapihlajaa (Crataegus spp.) kasvavat 30.6.–6.7.2002 (SPS 2002) ⚫ Cosmardia moritzella (1 havainto, 1 ex.) paikat (2) Kotimainen, levinnyt kautta eteläranni- (1) Ab Dragsfjärd, Örö 1.–17.6.2003 (Kull- ⚫ Salebriopsis albicilla kon berg 2004a, Mutanen ym. 2005a) (2 havaintoa, 2 exx.) (3) Baltia (2) Vaeltaja (1) Ab Dragsfjärd 27.5.–18.6.2002 (Kulberg (4) Vadelma (Rubus), metsänreunat ja kos- (3) Baltia 2003b, Mutanen ym. 2005), N Kirkkonum- teat niityt (4) Kohokkikasvit (Caryophyllaceae), erilai- mi 2010 ⚫ Pelosia obtusa set lämpimät paikat (2) Vaeltaja, mutta mahdollisesti kotiutu- (12 havaintoa, 12 exx.) ⚫ Zeuzera pyrina massa (1) Al Kökar 7.–22.9.2002 (Lehto 2003, SPS (12 havaintoa, 16 exx.) (3) Baltia 2002, Sundell 2003), Ab Raasepori 2008, N (1) Al Lemland 2003 (Mutanen ym. 2005b), (4) Lehmusta (Tilia cordata) kasvavat paikat Hanko 2006 N Espoo ⚫ Eurrhodope cirrigerella (2) Vaeltaja, mutta mahdollisesti kotiutu- (2) Todennäköisesti kotimainen, viime vuo- (2 havaintoa) massa sina tavattu vain Espoossa (1) Kb Kitee 7.7.2002 (Mutanen ym. 2005), Kl (3) Ruotsi tai Baltia (3) Ruotsi tai Baltia Parikkala 2013 (4) Järviruoko (Phragmites australis) ja sorsi- (4) Lehtipuut ja pensaat, lehtimetsät, puis- (2) Kotimainen, mahdollinen uustulokas, mot (Glyceria spp.), saraikkoniityt tot ja puutarhat tunnetaan myös Kb Kesälahdelta ⚫ Mesapamea remmi ⚫ Cydia oxytropidis (3) Venäjä (12 havaintoa, 23 exx.) (2 havaintoa, 2 exx.) (4) Ruusuruoho (Knautia arvensis), lämpi- (1) Al Kökar 3.–7.8.2002 (Lundsten 2003), N (1) Ka Virolahti 1.–2.7.2003 (Mutanen ym. mät kedot Hanko 2007, Ka Virolahti 2007, Sa Joutse- 2005b), N Pyhtää ⚫ Scoparia basistrigalis no 2007 (2) Vaeltaja, tavattu vain kaakkoisrannikolla (105 havaintoa, 344 exx.) (2) Laajalta alueelle eteläisessä Suomessa (3) Baltia tai Keski-Eurooppa (1) N Hanko, Tammisaari 2002 (Mutanen ym. tavattu taksoni. Mahdollisesti vanha koti- (4) Keulankärjet (Oxytropis spp.), kuivat au- 2005), Ab Dragsfjärd 2005,Ka Virolahti 2010 mainen laji, mutta toisaalta kysymyksessä rinkoiset kedot (2) Kotimainen, levinnyt nopeasti kautta voi olla kahden lähilajin (M. secalis × M. didy- ⚫ Grapholita lobarzewskii etelärannikon ma) risteymä, asema epäselvä (35 havaintoa, 71 exx.) (3) Baltia tai Ruotsi (3) Baltia (1) Al Maarianhamina 2003 (Mutanen ym. (4) Sammalet, kosteat metsät (4) Heinät (Poaceae), viljelysmaat ja puutar- 2005b), Ab Lohja 2004, N Kirkkonummi ⚫ Peridea anceps hat. 2007, Ka Virolahti 2012 (6 havaintoa, 8 exx.) (2) Kotimainen, ekspansiivinen laji, havaittu (1) N Nurmijärvi 13.5.2002 (SPS 2002), Ab eteläisimmässä Suomessa Parainen 2007 2003 ...... (3) Baltia (2) Todennäköinen vaeltaja. Tavattu kolmes- (4) Omena (Malus domestica), kirsikka ja sa paikassa etelärannikolla, mahdollisesti ⚫ Exaeretia praeustella tuomet (Prunus spp.), puistot, puutarhat ja kotiutumassa (1 havainto, 1 ex.) hakamaat (3) Ruotsi tai Baltia (1) N Tammisaari 10.–17.8.2003 (Mutanen ⚫ Oidaematophorus vafradactylus (4) Tammea (Quercus robur) kasvavat puo- ym. 2005b) (1 havainto, 1 ex.) liavoimet metsät ja puistot (2) Vaeltaja (1) N Tammisaari 27.7.–1.8.2003 (Mutanen JEROEN VOOGD JEROEN

Zeuzera pyrina.

104 Baptria 4/2014 ym. 2005b) nen ym. 2008a) (4) Matalat ruohot, alvarit ja hietikot (2) Vaeltaja (2) Todennäköinen vaeltaja, toisaalta kaikki ⚫ Elachista saarelai (3) Ruotsin saaret tai Saarenmaa yksilöt samalta paikalta (kasvatettuja toukkia) (4) Rantahirvenjuuri (Inula salicina), avoimet (3) Ruotsi tai Baltia (1) Ta Tampere 2005, myöhemmin lisää, lämpimät kedot ja nummet (4) Rohtorasti (Anchusa officinalis) ja kylä- myös Ta Hartola ⚫ Limenitis camilla neidonkieli (), kuivat avoimet (2) Vanha kotimainen laji (21 havaintoa, 23 exx.) alueet (3) - (1) Ta Valkeakoski 14.7.2003 (SPS 2003), Ab ⚫ Pontia callidice (4) Sormisara (Carex digitata), kosteat met- Pohja 2006, N Inkoo 2003, Ka Virolahti 2012 (1 havainto, 1 ex.) sät (2) Kotimainen (vähintään tilapäisesti), il- (1) Li Utsjoki 5.7.2004 (SPS 2004) moitettu elinympäristöstään hajanaisesti (2) Vaeltaja pitkin Etelä-Suomea (3) Harhailija kaukaa idästä 2005 ...... (3) Baltia (4) Ristikukkaiset (Brassicaceae), vuoristot (4) Lehtokuusama (), tuo- ⚫ Alcis bastelbergeri ⚫ Coleophora filaginella repohjaiset rehevät metsät (27 havaintoa, 32 exx.) (6 havaintoa, 28 exx.) ⚫ Diachrysia zosimi (1) Ka Virolahti 21.–30.7.2004 (SPS 2004), Al (1) Ta Valkeakoski 27.6.2005 (Mutanen ym. (6 havaintoa, 6 exx.) Kumlinge 2012, N Loviisa 2011, Sa Ruoko- 2008a), N Porvoo 2009 (1) Ka Virolahti 14.7.2003 (SPS 2003), N Por- lahti 2012 (2) Kotimainen, ilmoitettu vain Porvoosta ja voo 2013 (2) Kotimainen, tavattu pitkin etelärannik- Valkeakoskelta, mutta havaittu muualtakin (2) Todennäköinen vaeltaja, havainnot yksit- koa ja Kaakkois-Suomessa (3) Baltia (esiintyy Latviassa) täin itäisen Suomenlahden rannikolta (3) Venäjä (4) Ketotuulenlento (Logfia arvensis), kedot (3) Venäjä tai Baltia (4) Moniruokainen, sekametsien reunat ⚫ Dichomeris rasilella (4) Todennäköisesti moniruokainen, ranta- ⚫ Alsophila aescularia (12 havaintoa, 15 exx.) niityt ja muut kosteanviileät paikat (1 havainto, 1 ex.) (1) Ka Virolahti 31.7.2005 (Mutanen ym. ⚫ Aedia funesta (1) Sb Suonenjoki 26.4.–3.5.2004 (SPS 2004, 2008b). Ab Salo 2013, N Helsinki 2012, Sa (1 havainto, 1 siipi) Leinonen ym. 2005) Imatra 2006 (1) Ab Dragsfjärd, Örö 14.–25.7.2003 (Kull- (2) Vaeltaja, kotimainen yksilö yksittäinen (2) Kotimainen, havaittu pitkin etelärannik- berg 2004a) harhailija tai vaihtoehtoisesti importti, sil- koa (2) Vaeltaja lä Suomenlahden ylitys varhain keväällä on (3) Baltia (3) Keski-Eurooppa tai Venäjä epätodennäköistä (4) Mykerökukkaiset (Asteraceae) [pujo (Ar- (4) Kiertolajit (Calystegia sepium, Convolvu- (3) Baltia temisia vulgaris) ja ketomaruna (Artemisia lus arvensis), kedot ja joutomaat (4) Monet lehtipuut, lehti- ja sekametsät campestris)], lämpimät hiekkapohjaiset ym- ⚫ Phragmatobia luctifera päristöt (2 havaintoa, 2 exx.) ⚫ Cochylidia moguntiana 2004 ...... (1) N Kirkkonummi 10.–26.6.2004. (SPS (1 havainto, 1 ex.) 2004, Helomaa 2005) (1) N Tammisaari 25.7.2005 (Mutanen ym. ⚫ Bucculatrix noltei (2) Vaeltaja 2008a) (6 havaintoa, 59 exx.) (3) Baltia (2) Vaeltaja (1) Ka Virolahti 13.–14.6.2004 (Mutanen ym. (4) Matalat ketokasvit, hiekkapohjaiset ke- (3) Ruotsi 2008a), N Helsinki 2011 dot ja nummet (4) Ketomaruna (Artemisia campestris), kui- (2) Kotimainen, toukkia löydetty runsaasti, ⚫ Cucullia chamomillae vat hiekkaiset alueet lisäksi ilmoittamaton havainto Kb Liperistä (151 havaintoa, 141 exx.) ⚫ Cnephasia genitalana (A. Karhu, henk. koht. tieto) (1) N Hanko 6.–11.5.2004 (SPS 2004), Van- (2 havaintoa, 2 exx.) (3) Baltia taa 2004 (Välimäki ym. 2010), Ab Salo 2010, (1) Ab Dragsfjärd, Örö 23.6.–19.7.2005 (Mu- (4) Pujo (Artemisia vulgaris), avoimet alueet Ka Kotka 2012, Ta Kouvola 2011, Sa Imat- tanen ym. 2008a) ⚫ Archips crataeganus ra 2012 (2) Vaeltaja, molemmat havaitut yksilöt lou- (12 havaintoa, 25 exx.) (2) Kotimainen, esiintynyt todennäköisesti naissaaristosta vuodelta 2005 (1) Ab Dragsfjärd 16.–24.7.2004 (Mutanen jo hieman pidempään, mutta jäänyt heikko- (3) Ruotsi tai Baltia ym. 2008a), N Helsinki 2012 na valolajina huomaamatta, levinnyt nope- (4) Monet ruohokasvit, avoimet ympäristöt (2) Kotimainen (kotiutumassa?), tavattu ete- asti Etelä-Suomeen Valkeakosken–Imatran ja valoisat metsät lärannikolla Kemiönsaaresta Helsinkiin ulot- -korkeudelle ⚫ Pericallia matronula tuvalla alueella (3) Ruotsi tai Baltia (3 havaintoa, 3 exx.) (3) Ruotsi tai Baltia (4) Mykerökukkaiset (Asteraceae), jouto- (1) Ab Dragsfjärd 16.7.2005 (Mutanen ym. (4) Monet puut ja pensaat, lehti- ja seka- maat ja muut ihmisen muokkaamat ympä- 2007), N Hanko 2006 metsät ristöt (2) Vaeltaja, tavattu kolmesta paikasta ete- ⚫ Thisanotia chrysonuchella ⚫ Xanthia ocellaris lärannikolla (1 havainto, 1 ex.) (12 havaintoa, 13 exx.) (3) Baltia (1) Ab Dragsfjärd, Örö 31.5.–17.6.2004 (Mu- (1) N Tammisaari 4.–23.9.2004, Porvoo (4) Moniruokainen, lehtipuuvaltaiset seka- tanen ym. 2008a) 17.9.–2.10.2004 (SPS 2004), Ab Dragsfjärd metsät (2) Vaeltaja 2006 ⚫ Dichagyris signifera (3) Ruotsi (2) Vaeltaja, mutta mahdollisesti kotiutu- (1 havainto, 1 ex.) (4) Eri heinät (Poaceae), kuivat lämpimät massa, ilmoitettu hajanaisesti pitkin etelä- (1) N Tammisaari 30.7.–11.8.2005 (Mutanen alueet rannikkoa ym. 2007) ⚫ Agriphila deliella (3) Ruotsi (2) Vaeltaja (1 havainto, 1 ex.) (4) Haapa (Populus tremula) ja poppelit (Po- (3) Venäjä (1) Ka Virolahti 20.8.2004 (Mutanen ym. pulus spp.), avoimet lehdot ja rannat (4) Monet ruohokasvit, lämpimät avoimet ja 2008a) ⚫ Euxoa vitta puoliavoimet rinteet (2) Vaeltaja (4 havaintoa, 4 exx.) ⚫ Apamea epomidion (3) Ruotsi tai Baltia (1) Ab Dragsfjärd, Örö 20.8.–6.9.2004 (SPS (8 havaintoa, 8 exx.) (4) Heinät (Poaceae), kuivat hiekkapohjai- 2004, Kullberg 2005), Tammisaari 2004, N Si- (1) N Tammisaari 14.–19.7.2005 (Mutanen set alueet poo 2007, Ka Virolahti 2004 ym. 2007), Ab Kemiönsaari 2013, Ka Kotka ⚫ Epascestria pustulalis (2) Vaeltaja, ilmoitettu sieltä täältä eteläran- 2012 (3 havaintoa, 3 exx.) nikolta (2) Vaeltaja, mutta mahdollisesti kotiutu- (1) Ab Dragsfjärd, Örö 18.–25.7.2004 (Muta- (3) Baltia tai Keski-Eurooppa massa, tavattu siellä täällä etelärannikolla,

105 Baptria 4/2014 TIMO LEHTO KIMMO SILVONEN

Asthena anseraria. KIMMO SILVONEN

Scopula marginepunctata. Xestia ditrapezium.

eniten lännessä (1 havainto, 1 ex.) kuivat biotoopit (3) Baltia (1) Sa Kangasniemi 25.8.2006 (Mutanen ym. ⚫ Asthena anseraria (4) Monet ruohokasvit, rehevät lehtimetsät 2008b). (5 havaintoa, 24 exx.) (2) Vaeltaja, lajista tunnetaan toinen vanha (1) N Inkoo 19.6.–4.7.2006 (Välimäki ym. havainto 2008), Ab Raasepori 2012 2006 ...... (3) Venäjä (2) Kotimainen (tilapäisviipyjä?), tavattu pie- (4) Elintavat tuntemattomat nellä alueella lounaisrannikolla. Uusi paikal- ⚫ Cameraria ohridella ⚫ Oxyptilus tristis lispopulaatioon viittaava havainto vuodelta (17 havaintoa, 156 exx.) (13 havaintoa, 13 exx.) 2014 (K. Silvonen, henk. koht. tieto) (1) N Hanko 2006 (Mutanen ym. 2008b), Ab (1) Ab Turku, Dragsfjärd, Örö,N Tammisaari, (3) Baltia tai Ruotsi Salo 2012 Kirkkonummi 2006 (Mutanen ym. 2008b) (4) Korallikanukat (Cornus spp.), kulttuuri- (2) Kotimainen, tavattu vain muutamassa (2) Kotimaisuus epävarma, tavattu lounais- biotoopit paikassa etelärannikolla, mutta paikoin run- saaristossa ja -rannikolla neljässä paikassa, ⚫ Stegania cararia sas toukkana viime vuosien havainnot puuttuvat ja ha- (25 havaintoa, 27 exx.) (3) Keski- ja Etelä-Eurooppa vainnot voivat koskea lajia O. distans (1) Ka Virolahti 14.8.2006 (Välimäki ym. (4) Hevoskastanja (Aesculus hippocasta- (3) Baltia tai Ruotsi 2008), Ab Dragsfjärd 2012,N Hanko 2011, num), kulttuuriympäristöt (4) Elintavat tuntemattomat Sa Lappeenranta 2012. ⚫ Agonopterix yeatiana ⚫ Porrittia galactodactyla (2) Kotimainen, tavattu kautta eteläranni- (1 havainto, 1 ex.) (20 havaintoa, 143 exx.) kon, lisäksi kaksi sisämaanhavaintoa. (1) Ka Virolahti 5.2006 (Mutanen ym. 2008b) (1) N Helsinki, Espoo 2006, 2007 (Mutanen (3) Baltia tai Venäjä (2) Vaeltaja ym. 2008b), Ab Salo 2009 (4) Haapa (Populus tremula) ja poppelit (Po- (3) Baltia (2) Kotimainen, tavattu Etelä-Suomessa ni- pulus spp.), lämpimät paikat, kulttuuriym- (4) Putkikasvit (Apiaceae), rannikkoseutujen menomaan toukkana päristät kosteikot ja joutomaat (3) Baltia tai Ruotsi ⚫ Parectropis similaria ⚫ Scrobipalpa proclivella (4) Takiaiset (Arctium spp.), kulttuuribiotoo- (6 havaintoa, 6 exx.) (7 havaintoa, 9 exx.) pit (1) Ka Virolahti ja Ab Bromarv 2006, N Kirk- (1) N Helsinki 3.–11.7.2006 (Mutanen ym. ⚫ Endotricha flammealis konummi 2010 2008b) (1 havainto, 1 ex.) (2) Ehkä kotiutumassa, tavattu siellä täällä (2) Kotimainen, tavattu vain Helsingin seu- (1) Ab Dragsfjärd 2.–12.7.2006 (http//hyon- etelärannikolla dulla ja Hangossa teiset.luomus.fi/insects/main/EntDatabase, (3) Baltia (3) Baltia Kullberg 2004b) (4) Eri lehtipuut, rehevät metsät (4) Pujo (Artemisia vulgaris), pietayrtti (Ta- (2) Vaeltaja ⚫ Hadena filograna nacetum vulgare) ja mali (Artemisia ab- (3) Ruotsi (1 havainto, 1 ex.) sinthium), puoliavoimet alueet (4) Mm. tammi (Quercus robur), pajut (Salix) (1) N Helsinki 19.–26.6.2006 (Välimäki ym. ⚫ Acleris cristana ja pähkinäpensas (Corylus avellana), kuivat 2008), Ka Virolahti 2006. (18 havaintoa, 31 exx.) alueet (2) Vaeltaja. (1) Al Lemland 2.9.2006 (Mutanen ym. ⚫ Scopula marginepunctata (3) Baltia 2008b), Ab Kemiönsaari 2012, N Hanko 2012 (1 havainto, 1 ex.) (4) Eri kohokkikasvit (Caryophyllaceae), kui- (2) Kotimainen, tavattu vain lounaissaaris- (1) N Hanko 12.–20.8.2006 (Välimäki ym. vat, lämpimät ja avoimet alueet tossa, Ahvenanmaalla ja Hangossa 2008) ⚫ Mythimna loreyi (3) Ruotsi (2) Vaeltaja (1 havainto, 1 ex.) (4) Monet puut ja pensaat, metsät ja pen- (3) Kaakosta (Venäjä?) (1) N Kirkkonummi 20.–23.9.2006 (Välimäki saikot (4) Matalat ketokasvit [esim. keltamatara ym. 2008). ⚫ Stenoptilia nolckeni (Galium verum) ja marunat (Artemisia spp.)], (2) Vaeltaja

106 Baptria 4/2014 (3) Etelä-Eurooppa (4) Pujo (Artemisia vulgaris), lämpimät ja kui- (3) Keski-Eurooppa (4) Heinäkasvit (Poaceae), mm. viljelysalueet vat alueet (4) Pujo (Artemisia vulgaris) ja kärsämöt ⚫ Epilecta linogrisea (Achillea spp.), pietaryrtti (Tanacetum vulga- (2 havaintoa, 2 exx.) re), kuivat ja lämpimät ympäristöt (1) Ab; Dragsfjärd 7.–14.8.2006 (Välimäki 2008 ...... ym. 2008) Vaeltaja ⚫ Sorhagenia rhamniella Ruotsi (tietokannan mukaan 1 havainto, 1 ex.) UUDET LAJIT Moniruokainen, avoimet kuivat ympäristöt (1) Al Geta 21.8.2008, lisää havaintoja 2013 ⚫ Xestia ditrapezium (2) Kotimainen, ehkä vanhastaan 2010–2014 (54 havaintoa, 63 exx.) (3) Ruotsi tai Baltia (1) N Tammisaari, Porvoo 2006 (Välimäki (4) Paatsamat (Rhamnus cathartica, Frangula Seuraavassa mainitaan lyhyesti vuosi- ym. 2008), Ab Kemiönsaari 2011, Ka Virolah- alnus), metsän ja suon reunat, korvet na 2010–2014 maalle uutena tavatut per- ti 2009, Sa Kouvola 2012, Tb Jyväskylä 2010, ⚫ Chamaesphecia aerifrons hoslajit. Kb Ilomantsi 2009 (1 havainto, 1 ex.) (2) Kotimainen, kotiutunut nopeasti, tavattu (1) Al Lemland 5.6.–6.7.2008 (Välimäki ym. pitkin etelärannikkoa ja lisäksi useasta pai- 2009) 2010 ...... kasta sisämaasta (2) Vaeltaja (3) Keski-Eurooppa (3) Keski-Eurooppa ⚫ Aethes beatricella: Maalle uusi N Kirkko- (4) Moniruokainen useilla ruohokasveilla, (4) Mäkimeirami (Origanum vulgare), aju- nummi 18.7.2010. Kotimainen, kasvatettu metsäympäristöt ja puistot ruohot (Thymus spp.) ym., avoimet ympä- ravintokasviltaan myrkkykatkolta (Conium ⚫ Agrotis bigramma ristöt maculatum) samalta paikalta kuin ensiha- (1 havainto, 1 ex.) ⚫ Cyclophora porata vainto (E.M. Laasonen, henk. koht. tieto) (1) Ab Dragsfjärd, Örö 29.8.–20.9.2006 (Väli- (1 havainto, 1 ex.) ⚫ Holoarctia puengeleri: Maalle uusi Le mäki ym. 2008) (1) Ab Dragsfjärd 26.8.–22.9.2008 (http//hy- Enontekiö e.p. 2010. Ainoa havainto. Koti- (2) Vaeltaja onteiset.luomus.fi/insects/main/EntData- mainen, kasvatettu Suomesta löydetystä (3) Keski-Eurooppa base) kotelosta (K. Nupponen, henk. koht. tieto). (4) Moniruokainen useilla ruohokasveilla, (2) Vaeltaja ⚫ Cryphia domestica: Maalle uusi N Hanko joutomaat, viljelysmaat (3) Ruotsi tai Tanska 1.–8.7.2010. Ainoa havainto. Ei kotimainen. (4) Tammi (Quercus robur) ja koivu (Betu- ⚫ Minucia lunalis: Maalle uusi N Hanko 1.– la spp.), metsänreunat, niityt, pensaikot ja 21.2010. Ainoa havainto. Ei kotimainen. 2007 ...... muut tammea kasvavat paikat

⚫ Monochroa simplicella 2011 ...... (1 havainto, 1 ex.) 2009 ...... (1) N Ruotsinpyhtää 9.6.2007 (Mutanen ym. ⚫ Schiffermuelleria schaefferella: 2008b) ⚫ Phyllonorycter comparellus Ab Salo 6.2011. Ei kotimainen (2) Ainoa havainto, mutta silti todennäköi- (1 havainto, 1 ex.) ⚫ Denisia luticiliella: N Espoo 7.2011, 7 exx. sesti kotimainen (1 N Vantaa 2009 (Välimäki & Kaitila 2010) Mahdollisesti kotimainen (3) Baltia (2) Kotimainen, levinnyt 2013–2014 ⚫ Coleophora galbulipennella: Ka Virolahti (4) Ravintokasvi tuntematon, lehdot (3) Baltia 27.7.2011. Ei kotimainen ⚫ Pristerognatha penthinana (4) Hopeapoppeli (Populus alba) harmaa- ⚫ Gelechia scotinella: N Vantaa 2011 (1 havainto, 3 exx.) poppeli (Populus x canescens), kulttuuriym- ⚫ Neofriseria singula: N Hanko 16.7.2011, (1) Ka Joutseno 19.6.2007 (Hyönteisfooru- päristöt Ka Virolahti 6.7.2013. Ehkä kotimainen mi) ⚫ Dichomeris derasella ⚫ argyrella: (3 havaintoa, 4 exx.) (2) Vanha kotimainen laji, runsaana samas- (5 havaintoa, 5 exx.) Ka Hamina 21.–26.7.2011, 2 exx, Ab Kemiön- sa paikassa (1) N Sipoo 11.–18.7.2009 (Välimäki & Kaiti- saari, Örö 2012, N Helsinki 2012. Kotimainen (3) - la 2010) ⚫ Ecpyrrhorhoe rubiginalis: (4) Lehtopalsami (Impatiens noli-tangere), (2) Ehkä kotiutumassa, tavattu kolmesta Ka Virolahti 24.–26.7.2011, Ka Virolahti 2012. jokivarret, lehdot paikasta etelärannikolla Ei kotimainen ⚫ Dysgonia algira (3) Baltia ⚫ Earias vernana: N Hanko 09.2011. (4 havaintoa, 4 exx.) (4) Eri ruusukasvit (Rosaceae), metsänreu- Ei kotimainen (1) N Helsinki, Sipoo, Espoo, Hanko 2007 nat, kulttuuriympäristöt ⚫ Callopistria juventina (5 havaintoa, (Välimäki ym. 2008) ⚫ soffneri 5 exx.): N Inkoo 2.–3.7.2011, Virolahti 2012. (2) Vaeltaja, tavattu etelärannikolla Hangos- (11 havaintoa, 256 exx.) Havainnot etelärannikolta Raaseporista Vi- ta Helsinkiin (1) Ta Pälkäne 31.5.2009 (Välimäki & Kaiti- rolahdelle. Ehkä kotimainen (3) Keski-Eurooppa tai Venäjä la 2010) ⚫ Mesapamea hedeni: Ka Virolahti (4) Mm. kahuvatukat (Rubus spp.), erilaiset (2) Vanha kotimainen, tavattu Lempäälän ja 19.–27.7.2011. Ei kotimainen avomaat Hämeenlinnan välillä ⚫ Hyssia cavernosa: Ka Virolahti 25.7.2011. ⚫ Eublemma parvum (3) - Ei kotimainen (2 havaintoa, 2 exx.) (4) Lehtokuusama (Lonicera xylosteum), leh- (1) Ab Turku, Ka Virolahti 2007 (Välimäki ym. toalueet 2008) ⚫ Lycaena tityrus 2012 ...... (2) Vaeltaja (1 havainto, 1 ex.) (3) Etelä-Eurooppa (1) Ka Hamina 21.7.2009 (Välimäki ym. ⚫ Coleophora lineolea: N Raasepori 27.7.– (4) Mykerökukkaiset (Asteraceae), kuivat 2010) 20.8.2012. Ei kotimainen rinnekedot, arot (2) Vaeltaja ⚫ Synanthedon sp. nr. polaris: Vanha koti- ⚫ Cucullia praecana (3) Baltia mainen laji, esiintyy laajasti Lapin maakun- (5 havaintoa, 8 exx.) (4) Hierakat (Rumex spp.), kuivat kedot ja nissa (1) Ab Vihti, toukkia 2007 (Välimäki ym. joutomaat ⚫ Oxyptilus distans: ?? 2008), N Helsinki 2012, Ka 2007 ⚫ Cucullia tanaceti ⚫ Cabera leptographa: (3 havaintoa, 3 exx, (2) Kotimainen, useita toukkalöytöjä muuta- (2 havaintoa, 2 exx.) 2012–2014). Ka Virolahti 2012, N Loviisa massa paikassa etelärannikolla (1) N Hanko 2.7.2009 (Välimäki ym. 2010) 2014. Ehkä kotimainen. (3) Baltia (2) Ei ehkä kotimainen

107 Baptria 4/2014 MUITA TAPAUKSIA Suomesta on vuoden 1990 jälkeen ilmoitettu uusia lajeja, jotka eivät eri syistä täyttäneet tämän artikkelin reunaehtoja. Seuraavassa on listattu pois jätettyjä lajeja kategorioittain. Huomionarvoista on, että sellaiset vuosina 1990–2014 uusina ilmoitetut lajit, joista on myöhemmin paljastunut vanhempia havaintoja jätettiin tarkastelun ulkopuolelle, vaikka ne olisi voitu luokitella myös vanhoiksi kotimaisiksi lajeiksi. Vanhoina kotimaisina pidettiin lajeja, jotka todennäköisesti ovat esiintyneet jo pidempään, vaikka vanhoja havaintoja ei olisikaan. Lisäksi on huomioitava, että tarkastelujaksoa varhaisempia havaintoja omaavien lajien lista on epätäydellinen ja käsittää vain lajit, jotka tähän saakka on yleisesti mielletty uudislajeiksi.

(3) – TAKSONOMISESTI (4) Kultapiisku (Solidago virgaurea), avoimet alueet ja EPÄSELVÄT TAPAUKSET metsänreunat ⚫ Coleophora jaernaensis ⚫ Synanthedon herzi (25 havaintoa, 25 exx.) – Ks Kuusamo 11.7.1993 (Kaila & Kerppola 1995) (1) Ab Kaarina 1999, N Pernaja 1998, Ka Virolahti 1986, Ta, – Nykykäsityksen mukaan kuuluu lajiin Synanthedon Sa Imatra 2006 formicaeformis (Silvonen ym. 2014) (2) Vanha kotimainen laji, joka on vasta opittu erottamaan ⚫ Epiblema cnicicolanum lähilajeistaan. Suuri osa tietokannan havainnoista ilmeisen – N Hanko 1998 (Mutanen & Nupponen 2003) vanhoja ja vuosiluvuttomia. Esiintyy kautta etelärannikon, – Yksilö kuuluu DNA-tutkimuksen mukaan lajiin Epiblema mutta havaittu kahdesti myös sisämaassa obscurana (M. Mutanen, henk. koht. tieto) eikä Epiblema (3) – cnicicolanum -lajia ei siis tunneta Suomesta (4) Jauhosavikka (Chenopodium album), pellot, pientareet ⚫ Schrankia intermedialis ja joutomaat – Ka Virolahti 21.9.2001 (SPS 2001) ⚫ Elachista deriventa – Lajien S. costaestrigalis ja S. taenialis risteymä (Anderson (16 havaintoa, 18 exx.) ym. 2006) (1) Ta Loppi 17.6.2005 (Mutanen ym. 2008a), Ta Tampere ⚫ Anania verbascalis 2004, Sa Imatra 1957, Kl Parikkala 1981, Kb Liperi 2008 – Al Kökar 20.–29.8.2003 (Mutanen ym. 2008a) (2) Vanha kotimainen laji, joka jäänyt huomaamatta. – Tunnetaan vanhastaan kautta eteläisimmän Suomen, Kuvattiin tieteelle uutena Lopen perhosrallin yhteydessä mutta vanhat havainnot käsitetty koskevan kuvitteellista löydetyn yksilön innoittamana (Kaila ym. 2008), esiintyy taksonia A. sp.nr. verbascalis (Nupponen 2014) laajasti eteläisessä Suomessa. Varhaisin tunnettu kotimainen yksilö vuodelta 1957 Sa Imatralta (Svensson 2009) (3) – EPÄLUONTAISESTI LEVINNEET LAJIT (4) Metsäkastikka (Calamagrostis arundinacea), (IMPORTTI) varjoisat metsät

⚫ Chrysodeixis chalcites NETTA KERET – N Helsinki 8.8.1998 – Vuonna 2002 lajia havaittiin Helsingistä ja Espoosta noin 30–50 yksilöä lähinnä puistojen kukkaistutuksilta (http:// perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/aahisto9.htm). Yksilöitä havaittiin heinäkuulta syyskuun alkupuolelle selvästi kahtena sukupolvena, joista vähintään jälkimmäinen oli kokonaan Suomessa kehittynyt. Laji on moniruokainen. Tarkan arvioinnin jälkeen pidetään erittäin todennäköisenä, että laji on kulkeutunut Suomeen etelästä tuotujen kasvien mukana.

VANHAT KOTIMAISET LAJIT, JOISTA TUNNETAAN VARHAISEMPIA HAVAINTOJA ⚫ Acrolepia autumnitella (13 havaintoa, 496 exx.) (1) Ab Korppoo 23.8.1997 (Mutanen ym. 2001, Hirvonen 2013), Al Jomala 2010, N Porvoo 2011, Ka Vehkalahti 1975 (2) Kotimainen, levinnyt ja runsastunut viime vuosina etelärannikolla (3) Ruotsi tai Baltia (4) Punakoiso (Solanum dulcamara), varjoisat rantalehdot ⚫ Coleophora sp. cf. virgaureae (1) Al, N, Ka, Ta, Sa, Kl, Sb, Obb (Mutanen ym. 2001) (2) Vanha kotimainen laji, joka on vasta opittu erottamaan C. virgaureae -pussikoista. Laaja levinneisyys Acrolepia autumnitella.

108 Baptria 4/2014 KIMMO SILVONEN

2013 ......

⚫ Eriocrania chrysolepidella: Al Finström toukkia 2011. Kotimainen ⚫ Coleophora silenella: Lkor Kemijärvi 2013. Runsaasti toukkapusseja. Vanha koti- mainen [Huom! ensimmäiset toukkalöydöt Ks Kuusamosta joitakin vuosia aikaisemmin ja lisäksi löytynyt vanhemmasta herbario- näytteestä tataarikohokilta (Silene tatarica)] ⚫ Eccopisa effractella: Ka Hamina 5.7.2011. Ei kotimainen ⚫ Homeosoma nimbella: N Hanko 15.-26.6.2013. Ei kotimainen

2014 ......

⚫ Scythris sinensis: Ka Virolahti 7.2014, useita yksilöitä, Kotimainen ⚫ Ptycholomoides aeriferana: Ab Salo 29.–30.7.2014, N Vantaa 30.7.2014. Ei koti- mainen ⚫ Clepsis ”peritana”: N Vantaa Ennomos quercinarius. 11.–15.7.2014, 2 exx. Ei kotimainen ⚫ Retinia perangustana: N Vantaa 2014. Ei kotimainen varmistamaton laji ⚫ Grapholita fissana: Al Maarianhamina ⚫ Ennomos quercinarius: Ka Virolahti ⚫ Eversmannia exornata: Ka Virolahti 18.7.2014, 2 exx. Kotimainen 22.–28.8.2014. Ei kotimainen 12.7.2014. Ei kotimainen

58 lajia, joten kasvu oli vain 29 %. Mah- Pohdinta dollisesti 2000-luvun olosuhteet ovat jos- VUOSI SUUR- PIKKU- PERHOSET PERHOSET YHTEENSÄ takin syystä suosineet suurperhosia, jotka ovat keskimäärin parempia ja kestäväm- 1990 - 4 4 1991 1 - 1 Tulokaslajien määrät piä lentäjiä. Vaihtoehtoisesti lajiryhmi- en havainnointiaktiivisuus on vaihdellut, 1992 6 8 14 1993 4 2 6 Kahden viime vuosikymmenen aikana mutta tämä vaikuttaa epätodennäköiseltä 1994 1 2 3 selitykseltä havaitunsuuntaiselle erolle. havaittua maalle uusien perhoslajien eks- 1995 - 3 3 pansiota voidaan havainnollistaa vertaa- Pikkuperhosten havainnointi on pikem- 1996 2 7 9 malla uusien lajien vuotuisia lukumääriä min yleistynyt suhteessa suurperhosha- 1997 3 8 11 (vrt. Mikkola 2005). Tässä katsauksessa on vainnointiin kuin päinvastoin. 1998 5 5 10 huomioitu sekä suur- että pikkuperhoset, Yksittäisinä vuosina havaittuja uusien 1999 3 6 9 kun taas Mikkolan (2005) artikkeli käsitte- lajien määriä verrattaessa todetaan, että 2000 5 12 17 li vain suurperhosia. Vuosina 1990–2009 kolme suurinta lajimäärää osuu 2000-lu- 2001 7 6 13 Suomesta ilmoitettiin yhteensä 172 var- vulle ja koko tarkastelujakson pienin 2002 4 12 16 sinaista tulokaslajia, joista 1990-luvulla 1990-luvulle (Taulukko 1). Vaikka yleinen 2003 3 6 9 70 lajia ja 2000-luvulla 102 lajia (Tauluk- kehityssuunta vaikuttaa selvältä, eivät 2004 7 5 12 ko 1). Näiden vuosikymmenten vertailus- vuodet ole veljeksiä. Epäedulliset sää- 2005 3 4 7 sa maalle uusien lajien määrä siis lisään- olot ovat eräinä vuosina palauttaneet ti- 2006 9 8 17 tyi peräti 46 % jälkimmäisellä ajanjaksol- lanteen vanhojen vuosikymmenten tasol- 2007 3 1 4 2008 1 2 3 la. Koko tarkastelujaksolla maalle uusien le. Esimerkiksi vuosina 2007–2009 tavat- 2009 2 2 4 pikkuperhosten lajimäärä on noin 1,5-ker- tiin vuosittain vain 3–4 maalle uutta per- tainen suurperhosten lajimäärään ver- hoslajia ja samalla useiden aiempien vuo- Yhteensä 69 103 172 rattuna (Taulukko 2), mikä on suunnilleen sien tulokkaiden kannat romahtivat aina- sama kuin pikku- ja suurperhoslajimää- kin tilapäisesti. Jos 2000-luvun alkuvuo- rien suhde Suomen lajistossa (ks. Kullberg sien lajimäärät olisivat toteutuneet myös ym. 2004b) . Uusia suurperhoslajeja tavat- loppuvuosina, olisi vuosikymmenien la- TAULUKKO 2. Vuotuiset uusien suur- tiin 1990-luvulla 25 lajia ja 2000-luvulla jimäärien kuvaaja todella noussut ”pil- ja pikkuperhosten lajimäärät 1990–2009. 44 lajia eli uusien suurperhosen lajimäärä viin”, kuten Mikkola (2005) arveli. Lajien TABLE 2. Yearly numbes of new macro- 1,76-kertaistui. Uusia pikkuperhoslajeja esiintyminen ja leviäminen Suomessa eri and microlepidopteran species in the years tavattiin 1990-luvulla 45 ja 2000-luvulla vuosina näyttäisi riippuvan paitsi kysei- 1990–2009.

109 Baptria 4/2014 sen vuoden kesästä mutta myös edelliske- kuin ”odotuslistalla” (Kaitila 2004, Savenkov kotiutuneiksi on katsottu yhteensä 71 la- sän sääolosuhteista. Uusien lajien tuloon & Sulcs 2004, Jürivete 2008). Tällaisia lajeja on jia. 1990-luvun tulokaslajeista on katsot- vaikuttaa taas Suomen sääolosuhteiden myöhemmin jo tavattu Suomesta (esim. tu kotiutuneiksi 33 lajia (47 % vuosikym- lisäksi lähtöalueen sääolot kyseisenä ja Phyllonorycter trifoliellus, Dichomeris ra- menen uusien lajien kokonaismääräs- edellisvuonna. Perimmäisenä edellytyk- silella, Cabera leptographa, Xestia ditrape- tä) ja 2000-luvun tulokaslajeista 38 lajia senä uusien lajien virtaan on naapurialu- zium ja Pericallia matronula). Tämä vai- (37 % kokonaismäärästä). Prosenttiluku- eiden riittävä lajipooli ja riittävän vahvat kutus on nähtävästi lisääntynyt 2000-lu- jen suhde riippuu luonnollisesti siitä, että kannat, jotka voivat edullisissa olosuh- vulla, sillä harrastajien laajempimittainen 1990-luvun lajeilla on ollut enemmän ai- teissa purkautua Suomeen. On mahdollis- keräily ja kansainvälinen tietojen vaihta- kaa kotiutua tai harrastajilla on ollut pi- ta, että viime aikoina lajipoolin purkaan- minen tuli korostetusti näkyviin vasta dempi ajanjakso varmentaa kotiutumi- tuminen on hidastanut tulokkaiden mää- 1980-luvulta alkaen. nen. Monet 2000-luvun tulokkaat ovat riä. Toisaalta on todettava, että esimer- kuitenkin pystyneet kotiutumaan todella kiksi Baltiassa esiintyy edelleen runsaas- Tulokaslajien lähtöalueet nopeasti (esim. Agonopterix multiplicella, ti lajeja, joille ravintokasvin tai habitaatin Phyllonorycter trifoliellus, Porrittia galac- löytyminen Suomesta ei aseta jyrkkiä ra- Maalle uusien lajien lähtöalueiksi on ar- todactyla, Grapholita lobarzewskii, Scopa- joitteita kotimaisten kantojen syntymisel- vioitu Ruotsi (40 lajia), Baltian maat (41), ria basistrigalis, Apatura ilia, Cerura ermi- le. joko Ruotsi tai Baltian maat (34), Venäjä nea, Calyptra thalictri, Eucarta virgo, Cu- Mikkola (2005) vertasi artikkelissaan (15), Keski-Eurooppa (18), Ruotsi/Baltia cullia chamomillae ja Xestia ditrapezium). eri vuosikymmenien 1961–2004 keski- tai Keski-Eurooppa (5), Venäjä tai Baltia Voi olla ennenaikaista arvioida, tuottaa- määräisiä uusien lajien määriä vastaaviin (8), Venäjä tai Keski-Eurooppa (3), Kes- ko tällainen pikakotiutuminen pysyvän kesän keskilämpötiloihin ja totesi niiden ki- tai Etelä-Eurooppa (2), Etelä-Euroop- tuloksen, mutta useimpien edellä mainit- graafiset kuvaajat hämmästyttävän yh- pa tai Etelä-Venäjä (5). Arviot perustuvat tujen lajien kohdalla paikallinen runsaus denmuotoisiksi. Ainakin vuosikymmen- tietoihin lajien yleislevinneisyydestä ja viittaa pitkälläkin aikavälillä elinkykyi- tasolla uusien lajien määrät näyttävät ole- lajien ekspansiosta oletetuilla lähtöalueil- seen kotimaiseen kantaan. Pikkuhäive- van vahvasti riippuvaisia kesien keski- la (mm. Mikkola & Jalas 1977, 1979, 1985, Mikko- perhonen (Apatura ilia) on yksittäisenä la- lämpötiloista edelleen (Kuva 1). Uusien la- la, Jalas & Peltonen 1989, Palm 1986, 1989, Mart- jina kiinnostava, koska koko Eurooppaa jien keskiarvo/vuosi on 1990-luvulla 7.0 tila ym. 1990, 1996, Svensson 2006, Bengtsson käsittelevässä artikkelissa se oli ainoa lajia/v ja 2000-luvulla 10.2 lajia/v. Vas- ym. 2008, Aarvik ym. 2009, Bengtsson & Johans- tarkasteltava laji, jonka todettiin vetäyty- taavasti 1990-luvulla kesän vuotuisten son 2011, Fauna Europaea 2013, Gustafsson 2014). neen pohjoisilta esiintymisalueiltaan koh- keskilämpötilojen keskiarvo on 16,1°C Arviot ovat luonnollisesti epävarmoja ja ti etelää (Parmesan ym. 1996). Näin varmas- ja 2000-luvulla 16,6°C. Vuosikymme- tulkinnanvaraisia ja monessa tapaukses- ti olikin aina viime vuosisadan loppupuo- nen aikana kesät ovat siis lämmenneet sa onkin esitetty kaksi todennäköisintä liskolle saakka kunnes laji nopeasti levit- keskimäärin 0,5°C. Vuosina 1990–2010 vaihtoehtoa. Mielestäni on kuitenkin sel- täytyi pohjoisesta Keski-Euroopasta ny- uusien lajien määrän ja kesän keskiläm- vää, että tulokkaista on valtaosa lähtöisin kyiselle vakinaiselle esiintymisrajalleen, pötilan riippuvuus vuosikymmentasol- lähialueilta: Ruotsista, Baltiasta tai Venä- joka Suomessa kulkee suurin piirtein St– la näyttää olevan hyvin linjassa Mikko- jältä (yhteensä 80 % kokonaismäärästä). Kb akselilla. lan (2005) aikaisempien vuosikymmenten Kotiutuneiksi arvioitujen lajien lisäk- vertailun kanssa. Tilanne on kuitenkin Tulokaslajien kotiutuminen si seuraavat lajit näyttävät olevan kotiu- epäselvempi, kun tarkastellaan vuotuisia tumassa: Dichomeris rasilella, Dichomeris riippuvuuksia (Kuva 1). Erityisesti muuta- Arviot uusien lajien kotiutumisesta ovat derasella, Archips crateganus, Cyclophora mina vuosina tulos on aivan päinvastai- osin tulkinnanvaraisia. Tämä koskee var- linearia, Ligdia adustata, Parectropis simi- nen kuin lämpötilaolosuhteiden perus- sinkin viime vuosien tulokkaita. Jos lajin laria, Arctornis l-nigrum, Pelosia obtusa, teella voisi ennustaa. Suhteellisen läm- ravintokasvia ei Suomessa tavata, eivät Xanthia ocellaris, Apamea epomidion ja piminä kesinä 1991 ja 1995 tavattiin vain toistuvatkaan havainnot johda lajin kotiu- Lacanobia splendens. Jotkut näistä saat- 1 ja 3 uutta lajia kun taas viileinä kesi- tumiseen ilman tavallisesti hyvin epäto- tavat olla jo kotiutuneet, mutta havainto- nä 1998, 2000 ja 2004 tavattiin 10, 17 ja dennäköistä isäntäkasvin vaihtoa. Uudel- jen niukkuus tai epäsäännöllisyys ei ai- 12 uutta lajia. Kuten jo aiemmin todet- la lajilla saattaa olla lähialueilla vahvoja van riitä luotettavan arvion tuottamiseen. tiin, meillä tavattavien uusien lajien mää- kantoja. Tällöin yksilöitä liikkuu yleises- Kotiutuneiksi arvioiduista 71 lajista on rän vaikuttavat lisäksi mm. lähtöalueiden ti myös varsinaisen esiintymisalueen ul- 56 lajin arvioitu saapuneen Ruotsista tai sääolot, sopivat vaellussäät ja lähtöaluei- kopuolella, vaikka ne eivät lisäännykään Baltiasta. Venäjältä saapuneita lajeja on 5 den kulloinenkin lajipooli. Hyvät vael- siellä. Monia Etelä- ja Keski-Euroopasta kpl, Keski-Euroopasta 4 kpl, Baltiasta tai lussäät saattavat lisätä viileidenkin kesi- olevia vaeltajalajeja tavataan meillä ylei- Venäjältä 6 kpl. Etelämpää kotoisin ole- en lajimääriä ja vaellusten vähäisyys nä- sesti, mutta ne eivät ainakaan toistaisek- vat tulokkaat ovat yleensä jääneet tilapäi- kyy vastaavasti hyvien kesien lajimäärän si ole voineet muodostaa kotimaisia kan- siksi. Ilmeisesti lähialueilta lähteneet la- pienenemisenä. Esimerkiksi vuoden 1998 toja. Kotiutuneiksi on tässä arvioitu lajit, jit ovat mm. ilmaston, elinympäristön ja 11 uudesta lajista peräti 8 lajia on arvioitu joista on usealta peräkkäiseltä vuodelta ravintokasvin osalta sopeutuneet parem- vaeltajiksi, jotka eivät ole pystyneet muo- riittäväksi katsottu määrä vaellustilan- min meikäläisiin oloihin kuin etelämpää dostamaan kotimaisia kantoja. teiden ulkopuolisia havaintoja, havain- saapuneet. Toisaalta on selvää, että kau- On esitetty, että lisääntynyt vuorovai- not ovat jatkuneet viime vuosiin saakka kaa vaeltaneiden lajien yksilömäärät jää- kutus lähialueiden tutkijoiden ja harras- tai yksittäiset havainnot viittaavat selväs- vät välttämättä pienemmiksi kuin lähi- tajien kanssa on auttanut havaitsemaan ja ti paikalliseen populaatioon (esim. usei- aluevaeltajien vastaava, mikä osaltaan se- tunnistamaan uusia lajeja, jotka naapuri- ta yksilöitä samalta paikalta tai varmis- littää kaukovaeltajien pienemmän kotiu- maiden tietojen perusteella olleet ikään tettuja toukkahavaintoja). Näin arvioiden tumistodennäköisyyden.

110 Baptria 4/2014 Tulokaslajien leviäminen Ka) levinneitä lajeja on 23 (13 % koko- conterminana, Apatura ilia, Calyptra tha- Suomessa naismäärästä). Näistä on 9 lajia 1990-lu- lictri ja Noctua interposita. Edellä mai- vulta (13 % vuosikymmenen kokonais- nittujen etelärannikkoa laajemmalle le- Tulokaslajit ovat ensihavainnon jälkeen määrästä) ja 14 lajia 2000-luvulta (14 vinneiden lajien pienet määrät osoittavat, levinneet maan eri osiin hyvin eri taval- % vuosikymmenen kokonaismäärästä). että kahdessakin vuosikymmenessä vain la (Taulukko 1). Vain 1–3 havaintoa on saatu Näin pienistä luvuista ei pidä tehdä ko- muutamat tulokaslajit pääsevät levittäy- 62 tulokaslajista (36 % kokonaismääräs- vin pitkälle johtavia päätelmiä. On kui- tymään etelärannikkoa pohjoisemmaksi. tä). Näistä on 16 lajia 1990-luvulta (23 % tenkin huomattava, että 2000-luvun pro- Kuluneen kahden vuosikymmenen aika- vuosikymmenen kokonaismäärästä) ja 46 senttiosuus yhtä yksikköä suurempi kuin na yksikään tarkastelujakson tulokasla- lajia 2000-luvulta (45 % vuosikymmenen 1990-luvun. Onko kysymys siitä, että jeista ei ole levinnyt Oulun seutua poh- kokonaismäärästä). Näiden lajien pro- leviämisen olosuhteet ovat parantuneet joisemmaksi. Mahdollisesti lajit eivät yk- senttiosuus on 2000-luvulla lähes kaksin- vain onko 2000-luvun tulokkaisiin vain sinkertaisesti ole vielä ehtineet levitä ny- kertainen 1990-lukuun verrattuna, mikä sattunut poikkeuksellisen aggressiivisia kyistä pohjoisemmaksi tai vaihtoehtoi- on tietysti odotettua. Tämä osoittaa, että leviäjiä? Tämän ryhmän lajeista saattaa sesti vallitsevat ympäristöolosuhteet ra- ajan mittaan moni satunnainen harhailija olla lisäksi yksittäisiä havaintoja pohjoi- joittavat leviämistä. Keskiseen Suomeen saa myöhemmin seuraajia, mikä saattaa sempaa. tai tätä pohjoisemmaksi ovat tarkastelu- johtaa lajin kotiutumiseen ja leviämiseen. Koko eteläiseen Suomeen (maakun- jaksolla kotiutuneet vain lajit, joilla on ol- Toisaalta on melkoinen joukko lajeja, jot- nat St–Kl), mutta ei tätä pohjoisemmaksi, lut tavallista parempi leviämiskyky. Ne ka eivät ehkä myöhemminkään pysty ko- on levinnyt vain 3 lajia (vajaat 2 % koko- tulevat myös toimeen erilaisissa ympä- tiutumaan. naismäärästä). Näistä on 2 lajia 1990-lu- ristöissä ja ne käyttävät ravinnoksi yleisiä Vain osalle etelärannikkoa levinnei- vulta ja 1 laji 2000-luvulta. Tähän ryh- laajalle levinneitä kasveja. tä lajeja on 77 (45 % kokonaismääräs- mään kuuluvat lajit Phyllonorycter trifo- tä). Näistä on 39 lajia 1990-luvulta (56 % liellus, Eucarta virgo ja Cucullia chamomil- Tulokaslajien biotoopit vuosikymmenen kokonaismäärästä) ja 38 lae. Keskiseen Suomeen (maakunnat Oa– lajia 2000-luvulta (37 % vuosikymmenen Kb) tai tätä pohjoisemmaksi on levinnyt 7 Monilla tulokaslajeilla on useita esiinty- kokonaismäärästä). Nämä lajit ovat usein lajia (4 % kokonaismäärästä). Näistä on 4 misbiotooppeja. Tässä tarkastelussa on sidoksissa tiettyihin ravintokasveihin tai lajia 1990-luvulta ja 3 lajia 2000-luvulta. huomioitu kullekin lajille biotooppi, joka esiintymisbiotooppeihin eivätkä ne eri- Vähintään keskiseen Suomeen levinneet on arvioitu lajille eniten ominaiseksi. Suu- koistumisensa seurauksena välttämättä lajit esiintyvät luonnollisesti myös eteläi- rin osa tulokkaista elää avoimissa ympä- myöhemminkään pääse leviämään kovin semmissä maakunnissa. Tähän ryhmään ristöissä. Tuoreet avoimet ympäristöt ovat tehokkaasti (ks. Pöyry ym. 2009). kuuluvat lajit Bucculatrix noltei, Depressa- erilaisia niittyjä, pientareita ja joutomai- Koko etelärannikolle (maakunnat Al– ria emeritella, Lobesia abscisana, Eucosma ta. Niillä elää 34 tulokaslajia. Näiden ym- TIMO LEHTO

Muutamat tulokaslajeista ovat levinneet kahdenkymmenen vuoden aikana varsin laajalle Etelä-Suomeen. Näitä lajeja ovat esimerkiksi Eucarta virgo, Cucullia chamomillae ja Noctua interposi- ta. Lajeja yhdistää muun muassa niiden yleiset ja laajalle levinneet ravintokasvit. Kuvan ympäristössä oli kevätkaapuyökkösen toukkia runsaasti kesällä 2012.

Some new noctuid feeding on common and abundant host plants such as Eucarta virgo, Cucullia chamomillae and Noctua interposita have properly estab- lished in southern Finland. Cucullia chamomillae larvae were extremely abundant in the depicted locality in 2012.

111 Baptria 4/2014 PANU VÄLIMÄKI NETTA | PANU KERET VÄLIMÄKI

Vähenevien biotooppien, kuten erilaisten niittyjen lajit eivät ole kotiutuneet erityisen menestyksellisesti. | New lepidopteran species that prefer declining habitats such as various meadows do not readily establish local popu- lations. PANU VÄLIMÄKI

Esimerkiksi kangasajuruohoon sidonnaiset perhoslajit ovat yleisesti uhanalaistuneet tai hävinneet elinympäristön vähenemisen seuraukse- na, mutta päinvastaisena esimerkkinä Eupithecia distinctaria on uutena lajina kotiutunut Suomeen. | Numerous Finnish lepidopteran species feeding on Thymus serpyllum have become either threatened or extinct due to habitat deterioration. To the contrary, Eupithecia distinctaria has managed to establish local populations in southwestern Finland.

112 Baptria 4/2014 KIMMO SILVONEN päristöjen määrä on viime vuosikymme- ninä romahtanut Suomessa, mikä tietysti vaikeuttaa tulokkaiden päätymistä oike- aan ympäristöön ja estää tai vähintään hi- dastaa niiden leviämistä. Kuivia avoimia ympäristöjä ovat kuivat kedot ja niityt, nummet ja hietikot. Niillä elää 51 tulokas- lajia. Nämäkin biotoopit ovat suuresti vä- hentyneet maatalouden muutoksien myö-

tä ja uusilla lajeilla on samanlaiset vaike- NETTA KERET udet löytää sopiva elinpaikka kuin niitty- Yleisesti ottaen etenkin lehtipuilla elävät ympäristöjen lajeilla. Lisäksi kuivat avoi- perhoslajit näyttävät kotiutuvan suhteellisen met ympäristöt ovat vahvasti keskittyneet vaivattomasti. Joidenkin lajien, kuten pähki- etelärannikolle, mikä edelleen vaikeuttaa näpensaalla elävä Teleiodes wagai, levinnei- lajien leviämistä. Avoimien ympäristöjen syyttä rajoittaa ravintokasvin harvinaisuus. Ravintokasvirajoitteiset lajit, kuten pyökillä lajien osuus on 49 % tulokaslajien koko- elävä Phyllonorycter maestingellus, voivat naismäärästä. Lehtimetsälajeja on arvi- kuitenkin olla paikallisesti runsaita. oitu tulokkaissa olevan 42, havumetsäla- jeja vain 4 ja metsänreunojen lajeja 9 eli In general, species feeding on deciduous metsäympäristöjen lajien osuus on 55 la- trees have a relatively high probability to jia (32 % tulokkaiden kokonaismäärästä). establish properly. Some species feeding Puisto- ja puutarhalajit elävät yleensä is- on rare plants such as Teleiodes wagai (host: Corylus avellana) are constrained by host tutetuilla puilla ja pensailla ja niiden le- availability, but even such species may be viäminen riippuu ilmastonkestävyyden locally abundant [e.g. Phyllonorycter maestin- lisäksi ravintokasvin levinneisyydestä ja gellus (Fagus sylvaticus)]. istutusten välimatkoista. Puisto- ja puu- tarhalajeja on 25 eli 15 % kokonaismää- rästä. Rantojen lajeja on tulokkaissa 3 ja muiden biotooppien lajimäärät ovat mar- ginaalisen pieniä. Vielä on 4 lajia, joiden la eläviä lajeja on yhteensä 55 eli 32 % ko- vuodet näyttävät, jääkö tämä taantuma tyyppibiotooppia ei ole voitu selvittää. konaismäärästä. Näistä eri luonnonvarai- pysyväksi. Tähän suuntaan viittaa uusien Tyyppibiotoopin vaikutuksesta tu- silla epäjaloilla lehtipuilla ja pensailla elää lajien määrä vuosina 2010–2014, yhteen- lokkaiden leviämiseen ei saatu selvää 18 lajia, eri kotimaisilla jalopuilla 22, ha- sä 28 lajia. Se on yhdessä 1990-luvun al- näyttöä. Voidaan kuitenkin todeta, että vupuilla 4 ja varvuilla 2 lajia. Istutetuilla kupuoliskon lajiluvun kanssa tutkimus- koko etelärannikolle selvisi vain 4 kui- puilla ja pensailla elää 11 lajia ja muuta ra- kauden pienin puolen vuosikymmenen vien avointen ympäristöjen lajia kun taas vintoa käyttää 3 lajia. Ravintokasvi on jää- lajiluku. sinne päätyi 5 niitty-ympäristöjen lajia, nyt selvittämättä 9 lajilta. Eri aikakausina meille on levinnyt uu- vaikka niittylajien kokonaismäärä on sel- Yleisesti ottaen puuvartisilla kasveil- sia lajeja ja ne ovat voineet hävitä ja tul- västi suurempi. Lehtimetsä- ja puistola- la elävät lajit näyttävät leviävän voimak- la meille uudelleen useita kertoja. Tätä jeja päätyi koko tälle vyöhykkeelle 11 ja kaammin kuin muunlaisilla kasveilla elä- ei vain voi todeta, koska havaintotie- metsänreunojen lajeja 2. Pohjoisemmak- vät perhoset (Pöyry ym. 2009). Sopivan ra- dot eivät ulotu 1700-lukua kauemmak- si päässeistä lajeista ei voi sanoa mitään vintokasvin harvinaisuus tai puute estää si ja näinkin vanhoja havaintoja on vain niiden pienen määrän vuoksi. Metsälaji- lajin leviämisen, jollei se sopeudu uu- ani harvasta lajista. Vanhat tiedot Ruot- en suhteellinen runsaus koko eteläranni- teen ravintokasviin (Thomas ym. 2001, Pate- sista kertovat kuitenkin, että useat uus- kolle asettuneista lajeista on linjassa Pöy- man ym. 2012). On esimerkiksi arveltu, että tulokkaina pidetyt lajit ovat itse asiassa ryn ym. (2009) tutkimuksen kanssa, missä jotkut monofageina tammilajeina pidetyt esiintyneet siellä jo 1700-luvulla, sitten todetaan metsäympäristöjen lajien hyöty- lajit ovat sopeutuneet käyttämään muita- myöhemmin hävinneet ja saapuneet uu- neen voimakkaimmin viime vuosikym- kin lehtipuita ja -pensaita. Ravintokasvin delleen (esim. Staurophora celsia). Niin- menten ympäristömuutoksista verrattu- vaihto ei kuitenkaan ole tavallista, vaan pä meilläkin moni tulokkaana pidetty laji na niitty- ja ketolajistoon. Myös pusikoi- suppean levinneisyysalueen ja/tai harvi- on saattanut tehdä edestakaista liikettä tumisen ja avoimien ympäristöjen ylei- naisuuden vuoksi ravintokasvit rajoitta- aiemmin. Sama mutta nopeampi heiluri- sen umpeenkasvun on esitetty edistäneen vat tehokkaasti mono- tai oligofagien le- liike voidaan havaita myös maan sisällä monien mittarien ja yökkösten leviämistä viämistä (Taulukko 3). levinneisyysalueen muuttumisena (Mik- (Mikkola 1997). kola 1997). Tätä lähinnä sään vaihteluiden Lopuksi aiheuttamaa uusien lajien saapumista ja Tulokaslajien ravintokasvit niiden häviämistä on tapahtunut ja tapah- Jatkuuko 1990-luvun viimeisinä vuosi- tuu varmaan jatkossakin. Millaistahan Valtaosa tulokaslajeista elää erilaisilla na ja 2000-luvun alkupuolella huipentu- tuhoa ovat esim. 1860-luvun katovuodet ruohoilla, heinillä ja saroilla. Näitä laje- nut tulokkaiden ryntäys Suomeen? Vii- aikaansaaneet perhosfaunaamme? Olem- ja on yhteensä 103 eli 60 % kokonaismää- me vuosien aikana vuodesta 2006 lähti- me olleet kovasti innoissamme uusista la- rästä. Pääasiassa yhdellä ruohokasvilajilla en on otettu selvä taka-askel. Tänä aika- jeistamme, mutta kuinka kauan saamme eläviä lajeja (monofageja) on 30 ja usealla na maalle uusien lajien määrä on jäänyt niistä nauttia? lajilla eläviä 73 lajia. Puuvartisilla kasveil- selvästi alle 10 lajin vuotta kohti. Tulevat

113 Baptria 4/2014 ISÄNTÄKASVI PERHOSLAJI(T) Pähkinäpensas (Corylus avellana) Teleiodes wagai Tammi (Quercus robur) mm. Ectoedelia longicaudella, Watsonalla binaria, Cyclophora linearia Pyökki (Fagus sylvatica) Phyllonorycter maestingellus Kevättähtimö (Stellaria holostea) Metriotes lutarea Nuokkukohokki (Silene nutans) Coleophora nutantella Kangasraunikki (Gypsophila fastigiata) Hadena irregularis Oratuomi (Prunus spinosa) Argyresthia spinosella, myös kriikuna Keulankärjet (Oxytropis) Cydia oxytropidis Kenttäorakko (Ononis spinosa) Marasmarscha lunaedactyla, Cydia microgrammana Tataarivaahtera (Acer tataricum ssp. tataricum) Ypsolopha chazariella Hevoskastanja (Aesculus hippocastanum) Cameraria ohridella Euroopansorvaripensas (Euonymus europaeus) Yponomeuta irrorellus, Nephopterix angustella, Ligdia adustata Korallikanukat (Cornus spp.) Asthena anseraria Saarni (Fraxinus excelsior) Zelleria hepariella, Lithophane semibrunnea Rusojuuret (Lithospermum spp.) Ethmia dodecea Hirvenjuuret (Inula spp.), punalatva (Eupatorium cannabinum) Coleophora follicularis, Pelochrista mollitana

TAULUKKO 3. Esimerkkejä harvinaisista isäntäkasvilajeista, joiden esiintyminen saattaa rajoittaa niihin sidonnaisten uudistulokaslajien leviämis- tä Suomessa. TABLE 3. Examples of rare host plants (left column) whose occurrence may constrain establishment and expansion of new lepi- dopteran species (right column) in Finland.

Ilmatieteen laitos 2014: Kesätilastot. [Viitattu 15.3.2014] Kullberg. J. 1992: Syndemis histrionana (Frölich, 1828) Lähteet http/ilmatieteenlaitos.fi/kesatilastot. (, Tortricidae) Suomelle uusi kääriäislaji. Itämies, J., Mutanen, M. & Mutanen, T. 1996: Lampronia — Baptria 17: 67–69. Aarvik, L., Hansen, L. O. & Kononenko, V. 2009: Norges sommer- standfussiella (Zeller, 1839) (Lepidoptera, Prodoxidae) Kullberg, J. 1997a: Aporophyla lutulenta (Denis & Schiffermüller, fugler. Håndbok over Norges dagsommerfugler og nattsver- Suomelle uusi pikkuperhoslaji. — Baptria 21: 119–121. 1775), Suomelle uusi yökkönen. — Baptria 22: 110–111. mere. — Norsk entomologisk forening, Naturhistorisk muse- Jalava, J. 1993: Cnephasia alticolana (Herrich-Schäffer, 1851), Kullberg 1997b: 1997: Suomelle uusi koisalaji Dolichartria punc- um, Oslo. 432 s. vanha karjalainen laji. — Baptria 18: 114–117. talis (Denis & Sciffelmüller, 1775). – Baptria 22: 135–136. Anderson, S.J., Gould, P. & Freeland, J.R. 2006: Repetitive flank- Jürivete, U. 2008: ”Phyllot” talteen valorysistä. — Baptria Kullberg, J. 1999a: Pyökkimittari Cyclophora linearia (Hübner, ing sequences (ReFS): novel molecular markers from microsat- 33: 32. 1799) Suomelle uusi laji. — Baptria 24: 140–151. ellite families. — Molecular Ecology Resources 7: 374–376. Kaila, L. 2002: Onko perhosilla siivet, ja siipien lisäksi myös Kullberg, J. 1999b: Pyökkikääriäinen Cydia fagiglandana Aro, J. E. 1900: Suomen perhoset. — Helsinki. 290.s. nenää? – Baptria 27: 145. (Zeller, 1841) Suomelle uusi laji. — Baptria 24: 152–154. Bengtsson, B., Palmqvist, G. & Johansson, R. 2008: Fjärilar: Käk- Kaila, L. & Kerppola, S. 1992: Mikrotiedonannot 1990. Kullberg, J. 2000a: Helcystogramma lutatellum (Herrich- malar-säckspinnare. Lepidoptera: Micropterigidae- — Baptria 17: 55–65. Schäffer, 1854) (), Suomelle uusi pikkuperhoslaji. Psychidae. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Kaila, L. & Kerppola, S. 1993: Mikroperhostiedonannot 1992. — Baptria 25: 133–135. — ArtDatabanken, Uppsala. 646 s. — Baptria 18: 103–113. Kullberg, J. 2000b: Loxostege turbidalis (Treitschke, 1829) Bengtsson, B. & Johansson, R. 2011: Fjärilar: Bronsmalar-rul- Kaila, L. & Kerppola, S. 1995: Mikroperhostiedonannot (Pyralidae) Suomelle uusi koisalaji. — Baptria 25: 136–137. levingar. Lepidoptera. Roeslerstammiidae-Lyonetiidae. Natio- 1993–1994. — Baptria 20: 91–106. Kullberg, J. 2000c: Tinjamipikkumittari Eupithecia distinctaria nalnyckeln till Sveriges flora och fauna. — ArtDatabanken, Herrich-Schäffer, 1848 Suomelle uusi laji. — Baptria 25: 1–3. Uppsala. 494 s. Kaila, L., Mutanen, M., Saarela, E., Siloaho, R., Sippola, L. & Tabell, J. 2008: Elachista deriventa sp.n., a new species from Kullberg, J. 2001: Coleophora gallipennella (Hübner, 1796) Fauna Europaea 2013: Internet-sivusto. [Päivitetty 29.8.2013], southern Finland. — Entomologica Fennica 19: 184–192. (Lepidoptera: Coleophoridae), Suomelle uusi pussikoilaji – vael- versio 2.6.2. [viitattu 15.3.2014]. www.faunaeur.org/ Kaisila, J. 1959: Vanhimmat tiedot Suomen perhoslajistosta. taja vai meille leviämässä oleva laji? — Baptria 26: 66–68. Grönblom, Th. 1936: Verzeichnis der Gross-Schmetterlinge Finn- — Annales Entomologici Fennici 25: 80–102. Kullberg, J. 2002: Neljä Suomelle uutta pikkuperhoslajia Drags- lands mit Rücksicht auf ihre Verbreitung in den verschiedenen fjärdin Örön linnakkeelta kesällä 2000:Depressaria Provinzen. — Acta Societas Fauna et Flora Fennica 58: 1–44. Kaisila, J. 1962: Immigration und Expansion der Lepidopteren in Finnland in den Jahren 1869–1960. — Acta Entomologica Fen- albipunctella, Caryocolum blandulellum, Stenoptilia zophodacty- Gustafsson, B. 2014: Svenska fjärilar. Fjärilar – Lepidoptera [vii- nica 18: 1–452. la ja Nephopterix angustella. — Baptria 27: 77–82. tattu 15.3.2014]. http//www2.nrm.se/en/svenska_ Kullberg, J. & Junnilainen, J. 2002: Catoptria verella (Zincken, fjarilar/svenska_fjaril. Kaisila, J. 1968: Changes in the Finnish macrolepidopteran fauna from 1946 to 1967. — Luonnon Tutkija 72: 97–127. 1817) (Lepidoptera: Pyralidae) Suomelle uusi koisalaji. Helomaa, K. 2005: Sysisiipi Phragmatobia luctifera (Denis & — Baptria 27: 86–88. Schiffermüller, 1775) (Arctiidae) Suomelle uutena Kirkkonum- Kaitila, J., Sihvonen, P., Kullberg, J., Pakkanen, P. & Avanto, A. Kullberg, J. & Sundell, P. R. 2002: Eucosma flavispecula men Upinniemestä. – Baptria 29: 112–113. 1999: Suurperhostiedonannot 1998. — Baptria 24: 179–200. Kuznetsov, 1964 (Tortricidae), Suomelle ja Pohjois-Euroopalle Hirvonen, P. 2013: Acroepia autumnitella Curtis, 1838 Kaitila, J. 2004: Latvian perhostutkimuksen heijastuminen uusi kääriäinen. — Baptria 27: 75–76. (Plutellidae) Porvoossa. — Baptria 38: 118–119. Suomeen. — Baptria 29: 50–58. Kullberg, J. & Wettenhovi, J. 2002: Suomen suurperhostiedon- Huldén, L. (toim.), Albrecht, A., Itämies, J., Malinen, P. & Kerppola, S. 1997: Pikkuperhostiedonannot 1995. annot 1999. – Baptria 27: 98–122. Wettenhovi. J. 2000: Suomen suurperhosatlas – — Baptria 22: 48–61. Kullberg, J. 2003a: Idaea ochrata (Scopoli, 1763), okrakulmu- storfjärilsatlas – Atlas of Finnish Macrolepidoptera. Kivelä, S.M., Välimäki, P. & Gotthard, K. 2013: Seasonality main- mittari – Suomelle uusi mittarilaji — Baptria 28: 20–21. — Suomen Perhostutkijain Seura ry. Helsinki. 328 s. tains alternative life-history phenotypes. — Evolution 67: 3145–3160. 114 Baptria 4/2014 Kullberg, J. 2003b: Cochylis atricapitana (Stephens, 1852) Mutanen, M. & Nupponen, K. 2003: Huomionarvoiset pikkuper- Repo, S. & Kullberg, J. 1998: Suurperhostiedonannot 1997 (Lep- ja Salebriopsis albicilla (Herrich-Schäffer, 1849) – Suomelle uu- hoshavainnot 2001. — Baptria 28: 6–14. idoptera: Heperiidae–) — Baptria 23: det mikroperhoslajit. — Baptria 28: 21–22. Mutanen, M., Nupponen, K. & Välimäki, P. 2005: Huomionarvoi- 129–139. Kullberg, J. 2004a: Kaksi Suomelle uutta perhoslajia Dragsfjär- set pikkuperhoshavainnot 2002. — Baptria 30: 61–69. Saarela, E. & Sippola, L. 2006: Coleophora filaginella Fuchs, 1881 din Öröstä kesällä 2003: Cosmardia moritzella (Treitschke, 1835) Mutanen, M., Nupponen, K. & Kaitila, J.-P. 2005: Huomionarvoi- – Suomelle uusi pussikoi. — Baptria 31: 40–41. (Gelechiidae) ja Aedia funesta (Esper, 1786) (Noctuidae). — set pikkuperhoshavainnot 2003. — Baptria 30: 124–135. Baptria 29: 91–92. Saarinen, K. & Jantunen 2013: Päiväperhoset matkalla Mutanen, M., Kullberg, J., Kaitila, J. P., Mutanen, T. & Välimä- pohjoiseen. — Hyönteistarvike Tibiale Oy. 248 s. Kullberg, J. 2004b: Checklist of Finnish Lepidoptera – Suomen ki, P. 2008a: Pikkuperhoshavainnot 2004–2005. — Baptria Savenkov, N. & Sulcs, I. 2004: New and rare Lepidoptera for perhosten luettelo. (www-dokumentti). [Päivitetty 1.7.2008] 33: 6–22. [viitattu 15.3.2014). http//fmnh.helsinki.fi/elainmuseo/ the Latvian fauna. Report no 15. — Baptria 29: 52–58. hyonteiset/perhoset/index.htm Mutanen, M., Mutanen, T., Kullberg, J. Kaitila, J.-P., Laasonen, E.M. & Nupponen, K. 2008b: Pikkuperhoshavainnot 2006– Silvonen, K. 1998: Hadena (Conisania) luteago Suomesta. Kullberg, J. 2005: Euxoa temera (Hübner, 1808) ja Euxoa vitta 2007. — Baptria 33: 117–130. — Baptria 23: 22–26. (Esper, 1789) – kaksi Suomelle uutta hietayökköslajia (Noctui- dae). — Baptria 30: 36–37. Mutanen, T., Kaitila, J.-P. & Välimäki, P. 2007: Huomionarvoi- Silvonen, K., Top-Jensen, M. & Fibiger, M. 2014: Suomen päivä- set suurperhoshavainnot ja vaelluskatsaus 2005. — Baptria ja yöperhoset – maastokäsikirja (A field guide to Kullberg, J. & Mikkola, K. 2001: Amerikasta kotoisin oleva 32: 40–67. the butterflies and moths of Finland).— Oestermarie. Vilnius, koisalaji Vitula edmandsii (Packard, 1865) (Pyralidae) leviämäs- Lithuania. sä Suomeen. — Baptria 26: 6–7. Nordström, F. 1955: De fennoskandiska storfjärilarnas utbred- ning. Lepidoptera diurna (Rhopalocera & Hesperoidea. Sotavalta, O. 1987: Provincial distribution of Finnish Macrolepi- Laasonen, E. M. & Laasonen, L. 2002: Käriäinen Pammene — Lunds Univ. Årsskr. N. F. 51(1): 1–175. doptera. — Notulae Entomologicae 67: 187–205. luculentana Kuznetsov, 1962 Euroopalle uutena. — Baptria 27: 29–30. Nordström, F., Opheim, M. & Sotavalta, O. 1961: De fennoskan- Sundell, P. R. 1997: Lacanobia splendens – Suomelle uusi diska svärmarnas och spinnarnas utbredning. (Sphinges, yökköslaji. — Baptria 22: 46–47. Laasonen, E. M. & Laasonen, L. 2003: Hitukoi Elachista Bombycimprpha, etc.). — Lunds Univ. Årsskr. N. F. 57(4): 1–91. abiskoella Suomelle uutena. — Baptria 28: 23–25. Nordström, F., Kaaber, S., Opheim, M. & Sotavalta, O. 1969: Sundell, P. R. & Lundsten, K.-E. 2000: Xestia atrata – Suomelle Lehto, T. (toim.) 2003: Maalle uusien lajien tulva jatkuu. De fennoskandiska och danska nattflynas utbredning vanha yökköslaji — Baptria 25: 92–95. — Baptria 28: 16–22. (Noctuidae). — Lund. 157 s. Sundell, P. R. 2003: Pelosia obtusa (Herrich-Schäffer, 1847), kaa- Lehto, T. & Kaitila, J.-P. 2004: Perhosten leviämisnopeus Nupponen, K. 2014: Tulikukkakoisa ja sisarlajin haamu – ripistesiipi – Suomelle uusi siilikäs. — Baptria 28: 16–17 saattaa yllättää. — Baptria 29: 128. paljon melua tyhjästä. — Baptria 39: 85–87. Svensson, I. 2006: Nordens vecklare – The Nordic Tortricidae. Leinonen, R., Ylönen, A. & Ylönen, E. 2005: Koisamittari Nupponen, K. & Nupponen, T. 1993: Marasmarcha lunaedactyla — Entomologiska Sällskapet I Lund, Kristianstad. 349 s. Alsophila aescularia (Denis & Schiffermüller, 1775) Suomelle (Haworth, 1811) tavattu Suomesta Lepidoptera, Pterophoridae. uutena. — Baptria 30: 71–72. — Baptria 18: 41-42. Svensson, I. 2009: Anmärkningvärda fynd av småfjärilar (Microlepidoptera) i Sverige 2008. — Entomologisk Tidskrift Nupponen, K. & Nupponen, T. 1996: Ypsolopha chazariella (Mann, Lundsten, K.-E. 2003: Mesapamea remmi Rezbanyai-Reser 130: 61–72. – Suomelle uusi yökköslaji — Baptria 28: 18–19. 1866), Suomelle uusi kehrääjäkoilaji (Lepidoptera, Yponomeuti- dae). —Baptria 21: 33–34. Tengström, J. M. J. af 1869: Catalogus Lepidopterorum Faunae Marttila, O., Haahtela, T., Aarnio, H. & Ojalainen, P. 1990: Fennicae praecursorius. — Notiser ur Sällskapets pro Fauna Suomen Päiväperhoset — Kirjayhtymä Oy, Helsinki. 362 s. Nupponen, K. 1997: Kaksi Suomelle uutta perhoslajia Ahvenanmaalta: Neosphaleroptera nubilana (Hübner, 1799) et Flora Fennica förhandlingar 10(Ny se. 7): 287–370. Marttila, O., Saarinen, K., Haahtela, T. & Pajari, M. 1996: ja Mompha langiella (Hübner, 1796) — Baptria 22: 1–3. Suomen Kiitäjät ja Kehrääjät. — Kirjayhtymä Oy, Helsinki. Thomas, C.D., Bodsworth, E.J., Wilson, R.J. , Simmons, A.P. , Da- 384 s. Nupponen, K. & Nupponen, T. 1997: Kaksi Suomeen harhautu- vies, Z.G, Musche, M. & Conrad, L. 2001: Ecological and nutta perhoslajia: Stenoptilodes taprobanes (Felder & evolutionary processes at expanding range margins. McClure, M. S. 1976: Spatial Distribution of Pit-making Ant Lion Rogenhofer, 1875) ja Cucullia boryphora (Fischer von Waldheim, — Nature 411: 577–581. Larvae (Neuroptera: Myrmeleontidae): Density effects. 1840) (Lepidoptera; Pterophoridae ja Noctuidae. — Biotropica 8: 179–183. Tison, J.-L., Nyström Edmark, V., Sandoval-Castellanos, E., — Baptria 22: 130–134. Van Dyck, H., Tammaru, T., Välimäki, P., Dalén, L. & Gotthard, K. Mikkola, K. & Jalas, I. 1977: Suomen Perhoset, Yökköset 1. Palm, E. 1986: Nordeuropas Pyralider – med særlig henblik på 2014: Signature of post-glacial expansion and genetic structure — Kustannusosakeyhtiö Otava, Keuruu. 256 s den danske fauna (Lepidoptera: Pyralidae). — Fauna Bøger, at the northern range limit of the speckled wood butterfly — Mikkola, K. & Jalas, I. 1979: Suomen Perhoset, Yökköset 2. Köbenhavn. 287 s. Biological Journal of the Linnean Society 113: 136–148. — Kustannusosakeyhtiö Otava, Keuruu. 304 s. Palm, E. 1989: Nordeuropas Prydvinger (Lepidoptera: Valtonen, A., Saarinen, K. & Jantunen, J. 2007: Tienvarret Mikkola, K., Jalas, I. & Peltonen, O. 1985: Suomen Perhoset, Mit- Oecophoridae) – med særlig henblick på den danske fauna. perhosten elinympäristöinä. — Baptria 32: 100–103. tarit 1. — Suomen Perhostutkijain Seura, Tampere. 260 s. —Fauna Bøger, Köbenhavn. 247 s. Varis, V., Ahola, M., Albrecht, A., Jalava, J., Kaila, L., Kerppola, S. Mikkola, K., Jalas, I. & Peltonen, O. 1989: Suomen Perhoset, Mit- Parmesan, C., Ryrholm, N., Stefanescu, C. & Hill, J. K. 1999: & Kullberg, J. 1995: Checklist of Finnish Lepidoptera tarit 2. — Suomen Perhostutkijain Seura, Hanko. 280 s. Poleward shifts in geographical ranges of butterfly species – Suomen perhosten luettelo. — Sahlbergia 2: 1–80. Mikkola, K. 1997: Population trends of Finnish Lepidoptera dur- associated with regional warming. — Nature 399: 579–583. Viidalepp, J. & Mikkola, K. 2007: The distress of northern ing 1961.1996. — Entomologica Fennica 8: 121–143. Pateman, R.M., Hill, J.K., Roy, D.B. & Thomas, C.D. 2012: Lepidoptera retreat in – a consequence of climate Temperature-dependent alternations in host use drive rapid Mikkola, K. 2005: Miten perhoset ovat liikkuneet viime change? — Baptria 32: 90–99. vuosikymmeninä? — Baptria 29: 103–104. range expansion in a butterfly. — Science 336: 1028–1030. Välimäki, P., Pöykkö, H., Kaitila, J.-P. & Kullberg, J. 2008: Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri Pohjolan Kasvio. Peltonen, O. & Mikkola, K. 1994: Cornutiplusia circumflexa Suurperhoshavainnot ja vaelluskatsaus 2006–2007. — Kustannus Oy Tammi, Helsinki. 929 s. (Linnaeus, 1767) -metalliyökkönen vaeltanut Suomeen saakka. — Baptria 33: 45–79. — Baptria 19: 62–63. Mutanen, M., Itämies, J. & Leinonen, R. 1994: Oidaematophorus Välimäki 2009: Millä perusteella perhoset valikoivat rogenhoferi Mann, 1871 (Lepidoptera, Pterophoridae) Pöyry, J., Luoto, M., Heikkinen, R.K., Kuussaari, M. & Saarinen, ravintokasvinsa? — Baptria 34: 62–63. Suomelle uusi sulkaperhonen. — Baptria 19: 60–61. K. 2009: Species traits explain recent range shifts of Finnish but- Mutanen, M., Kaitila, J.-P., Itämies, J., Junnilainen, J., terflies— Global Change Biology 15: 732–743. Välimäki, P., Mutanen M., Mutanen, T. & Lehto, T. 2009: Mielenkiintoiset perhoshavainnot ja vaelluskatsaus 2008. Mutanen, T., Saarinen, T., Sippola, L. & Teriaho, R. 1998: Pikku- Repo, S. 1992: Makrotiedonannot 1991. — Baptria 17: 10–14. perhostiedonannot 1996. — Baptria 23: 41–62. — Baptria 34: 37–68. Repo, S. 1993: Makrotiedonannot 1992. — Baptria 18: 59–65. Mutanen, M., Kullberg, J., Nupponen, K., Junnilainen, J., Välimäki, P. & Kaitila, J.-P. 2010: Huomionarvoiset pikkuperhos- Wikström, B. & Mutanen, T. 2001: Huomionarvoiset pikkuper- Repo, S. 1994: Makrotiedonannot 1993. — Baptria 19: 11–16. havainnot (Micropterigidae–Pyralidae) 2009. hoshavainnot 1997–1998. — Baptria 26: 99–120. — Baptria 35: 76–90. Repo, S. 1995: Makrotiedonannot 1994. — Baptria 20: 23–29. Mutanen, M., Itämies, J., Kaitila, J., Kullberg, J., Mutanen, T., Välimäki, P., Kaitila, J.-P. & Lehto, T. 2010: Mielenkiintoiset suur- Repo, S. & Kullberg, J. 1996: Makrotiedonannot 1995. Nupponen, K., Vaalamo, K. & Välimäki, P. 2002: Huomionarvoi- perhoshavainnot ja vaelluskatsaus 2009. — Baptria 35: 38–66. set pikkuperhoshavainnot 1999. — Baptria 27: 13–27. — Baptria 21: 1–12. Mutanen, M., Itämies, J., Junnilainen, J., Kaitila, J., Kullberg, J., Repo, S. & Kullberg, J. 1997: Suurperhostiedonannot 1996. Mutanen, T. & Välimäki, P. 2003: Huomionarvoiset pikkuperhos- — Baptria 22: 33–45. havainnot 2000. — Baptria 28: 4–16.

115 Baptria 4/2014 Sulkanirkon salaisuuksia setvimässä

Timo Lehto

Artikkelin kuvat TIMO LEHTO

yöhäisimmän syksyn mystinen lentelijä sulkanirkko (Ptilophora plumigera) herätti uteliaisuuteni jo kymmenisen vuotta sitten. Kuten joskus tahtoo käydä, harvinaisuuksien perään on lähdettävä, onnis- tumisen ilo on koettava ja voitonriemu kuultava. Kun monikaan ei ollut sulkanirkkoa kohdannut, mutta Helsingin edustan saarihavaintojen yksilömäärät olivat kuitenkin voimakkaassa kasvussa, Masetti nirkko eteeni haasteen. Onko sulkanirkko kovin salaperäinen laji, vai onko havaintomäärien kasvun takana muita tekijöitä? Lajin elintavat ja niiden selvittäminen valtasivat ajatukseni. Olin varma että jotain on, mistä harrastajat eivät tiedä. Tiedonjanoni alkoi kasvaa.

Aloitin sulkanirkon etsinnät Suomen en- tapaa saavuttamatta. Mutta riippumatta vaahteroita? –Lentääkö mäillä, lentääkö sihavaintojen jälkeen 2000-luvun alku- siitä, olinko ollut hakemassa sulkia hat- laaksoissa, vaatiiko kosteutta? Kelpaako puolella Uudellamaalla. Usean eri har- tuuni, merkkejä kokoelmiini vai täyden- toukalle vaahteran lisäksi muutkin puut? rastajaystäväni kanssa perhosta tuli ta- tämässä uteliaisuuttani tai lisäämässä sa- –Mikä on oikea säätila? Vaatiiko aikui- voiteltua pääkaupunkiseudulla viides- malla yleistä tietoa lajin käyttäytymisestä nen lentääkseen kuulaan, kirkkaan yön, tä eri kunnasta tai kaupungista lukuisin ja elintavoista, kaikki retket nirkon peräs- vai onko lämmin sade hyvä? Vai onko laji valvontavalotukisin ja mielestämme opti- sä ovat olleet nollahavaintoineen, tai juuri kuitenkin sen verran harvinainen, että maalisten vaahteraa kasvavien ympäris- sen takia, sangen antoisia. töitä pitää todella tehdä onnistuakseen? töjen sisältä, myös valopyydyksiä käyttä- Mikä on sulkanirkon salaisuus? en ja lisänä perhosta tuli etsittyä Helsin- Tyhjiä lakanoita ja kirjava paletti Kun havaintotietoja alkoi ilmestymään gin kaupunkialueen näyteikkunoiden öi- kysymyksiä Helsingin edustan lähisaarilta ja manner- siä valoja tarkastellen. puoli tuotti tulosta kehnosti, kehittyi aja- Nirkon saavuttaminen tuntui kuiten- Etsintävuosinani sulkanirkkoon on koh- tuksiini jo mielikuvituksellisempi teoria: kin hankalalta – ensimmäisen yksilön distunut paljon kysymyksiä, kuten usein kuljettavatko Tallinnan-alukset nirkko- pääsin näkemään vasta vuosien etsintöjen käykin, kun laji ei lakanalle istu vaikka naaraita Kustaanmiekalle, ja hidastavien jälkeen, tunnetulla perhospaikalla Kirk- monin konstein yrittäisi. –Mikä on syk- alusten kyytiläiset hyppäävät lähimmil- konummella. Jonkinlainen luovutus, tun- syn paras ajankohta? –Mikä on illan paras le tuulen alapuolisille saarille munimaan? nustan, kun seudulta muutkin harrastajat kellonaika? –Mikä on paras lämpötila? – Havaintotiedot Porkkalasta ja Inkoosta lajia olivat jo aiemmin ilmoittaneet. 'Oma Voittaako metsäympäristö avoimen? –Pi- siirsivät ’Tallinna-teoriani’ kuitenkin si- löytö' jäi toteutumatta ja tavoite tietyllä tääkö olla isoja vaahteroita, paljon pieniä vummalle ja lisätiedot havainnoista Hel-

116 Baptria 4/2014 Luonto- ja kulttuuriarvoiltaan monimuotoinen Vallisaari sijaitsee Suomenlinnan ja Kustaanmiekan salmen itäpuolella, vain muutaman kilometrin päässä Helsingin keskustasta. singin Santahaminasta tarkensivat aja- sä olleeseen Vallisaareen, Santahaminasta tuksiani otollisista lentoajoista ja jossain lounaaseen, Suomenlinnan naapuriin. määrin myös lentopaikoista. Aloin tutkia Lassi Jalonen, Jaakko ja Arno Kull- Ilmatieteen laitoksen tarjoamia lämpöti- berg sekä Markus Varesvuo suorittavat lagraafeja päällekkäin havaintotietojen parhaillaan Vallisaaressa perhoslajiston kanssa, yhdistin mukaan Viron havain- laajaa selvitystä ja tutkimuspyydykset totietoja ja Ruotsin nettihavaintoja, joita kattavat tiiviisti saaren monimuotoisen löytyi runsaasti. Tein johtopäätelmiä, että ja vaiheikkaan kulttuurihistorian kerros- kun vuorokauden keskilämpötila laskee taman, arvokkaan ympäristökokonaisuu- alle viiden ja pysyy siellä viikon–pari, den. lähtevät ensimmäiset otukset liikkeelle, Jalosen ja Kullbergin mukaan 'plumi- ja ajankohta voi vuosittain vaihdella mel- gera-matkalle’ suuntasivat minä, Jussi ko paljon. Ruotsissa havainnot vaikutti- Heinonen, Markus Rantala ja Kim Rossi. vat keskittyvät merien ja järvien lähetty- Vallisaaren tuntija; luontoihminen ja -va- ville, tosin sinne keskittyvät myös asutus lokuvaaja Jarmo Nieminen toimi meil- ja ehkä myös syksyn pyynnit. le oppaana, kun saarelle ensikertalaisi- na minä, Jussi ja Kim hämmästelimme Vallisaaressa – linnoitusvallien saaren upeaa kulttuurin muovaamaa ja ja jalopuiden katveessa ajan muuntamaa, kasvillisuudeltaan hy- vin vaihtelevaa maastoa. Olin aiemmin Kului usea vuosi, kunnes kuluneena syk- tutkinut ilmakuvia ja karttoja saaresta ja synä 2014 sain ilahduksekseni Lassi Ja- oletin maaston olevan enimmäkseen pen- loselta kutsun saapua lokakuussa valotta- saikkoa ja muutoin karuhkoa nyppylää. maan saarelle, josta sulkanirkkoyksilöi- Saarikävelyllä totuus alkoi valjeta ja Suuret jalopuut kasvavat Vallisaaren sisäosissa tä on havaittu yhteensä jo useampi sata – se oli erilainen mitä ennakkoon luulin – ja notkelmissa. Lehmuskuja toimi retkellämme matka kohdistui puolustusvoimien käytös- Vallisaari on puustoisempi ja korkeusase- erinomaisena valotuspaikkana.

117 Baptria 4/2014 Vallisaaren luonnon ja historian paikallistuntemusta sulka- nirkkoretkeläisille valaisi Helsingin edustan saarien todel- linen tuntija, Jarmo Nieminen. Ryhmäkuvassa retken perhostutkijat Jussi Heinonen, Markus Rantala, Kim Rossi ja Lassi Jalonen.

miltaan vaihtelevampi mitä osasin odot- perhoset saapuvat lähes heti, kun saimme taa. Vanhat, lähes jättiläismäiset jalopuut valot palamaan: hallakehrääjä, juniperata ovat iso osa saaren rehevää kokonaisuut- ja circellaris saapuivat etunenässä, mut- ta. Vaahteran lisäksi kulttuurin jäljet nä- ta pienin määrin ja yksittäin, nirkkoa ei kyvät muun muassa lehmuskujilla, saar- näkynyt. Kului jokunen vartti ja yhdes- nen runsaana esintymisenä ja tietys- sä koko ryhmä lähdimme tutustumaan ti uljaissa linnoitusvalleissa. Parhaillaan kavereidenkin lakanoille ja kas, siinä se; määrittelyn alla ovat saaren luontoarvo- ensimmäinen plumigera istua möllöttää jen mahdollisimman hyvä huomioiminen Lassin, kuin vatupassilla asetellulla la- ja hoitotoimien toteuttaminen – saarta ol- kanavirityksellä, lähes kullanhohtoise- laan avaamassa yleisölle ja muun muas- na, vaikkakin päältä katsoen yllättävän sa kulkureitteihin ollaan panostamassa jo mitättömänä ja tikkumaisena. Suuntaan ennakkoon, jotta tulevat kävijät eivät ris- kameran ja otsalampun valon kohti upe- teilisi pitkin poikin tässä kulutukselle alt- aa koirasyksilöä ja hetkessä kuva on tal- tiissa herkässä ympäristössä. lessa, odottamassa näkymistään tulevas- sa Baptriassa. Kuvien määrä ei lopu sii- Sulkanirkkoja, tuleeko niitä? hen, lähes joka valopisteellä odottaa uusi yksilö, myös naaraita. Konttaan lakanalta Ilta alkaa hämärtyä. Säntäämme pöpe- lakanalle ja muistikortti täyttyy kiivasta liköihin ja virittelemme valopisteet pys- tahtia. Sulkanirkko on enemmän kuin ko- tyyn. Lassi ja Markus olivatkin asetelleet tonaan, noin kaksikymmentä yksilöä ovat pisteensä jo valmiiksi, varmaan parhaim- todistetusti tulleet eteemme yhden illan mille paikoille, tuumin, kun kerran tun- aikana. Huikeat yksilömäärät Vallisaa- tevat saaren. Kaiken kaikkiaan valvonta- ressa varmistavat samaa, mitä mm. UK pisteitä oli yhteensä kuusi, putkin ja elo- Moths ja Norjan nettisivustot ovat tietä- hopealampuin varusteltuina. Alkoi nirk- neet kertoa: ”Laji on usein paikallinen, kojen odotus ja tavoitteiden määrittely ja mutta esiintyessään jollakin alueella, voi ennustelu. Muutamaan yksilöön uskoim- olla varsin runsaslukuinen.” me ennakkoon, kun Jussin kanssa aloi- Kysymyksiä jää silti ilmaan: Pysytte- timme valon kajossa mietinnän, punta- levätkö naaraat niin tiiviisti kuoriutumis- roimme ympäröivän kasvillisuuden mer- paikkojensa ympärillä, että leviäminen kitystä ja pienilmastollisten lämpötila- ja on vain hidasta, vai onko lajin kansainvä- ilmankosteuserojen vaikutusta lentoon. lisen levinneisyyden reuna-alueilla joku Aloitimme siis sen tavanomaisen kyseen- ilmastollinen tekijä sen verran rajoittava alaistamisen, jota harrastetaan niin kauan jossain vaiheessa muodonvaihdosta, että kuin tavoitelajia ei vielä näy. kasvavia havaintomääriä mantereen puo- Valvontakohteemme oli notkelmassa, lelta ei nopeasti ole tullut? Vai onko va- keskellä metsän polkua, suurten saarnien lot ja pyydykset aseteltu harrastajien toi- ja vaahteroiden alla, jossa oli väljää tilaa mesta lokakuun puolivälissä jo talviteloil- perhosille lennellä ja ilma pysyi tyynenä leen? Vai onko lähiympäristöstään poik- Käynnissä olevaa Vallisaaren perhostutki- musta suoritetaan saaren lukuisilla erilaisilla ja rauhallisena. Sää oli leuto, hieman kos- keava Vallisaaren monimuotoisuus kui- biotoopeilla, valopyydyksiä on sekä linnoi- teannihkeä ja lämpötila oli selvästi viiden tenkin salaisuus sulkanirkon menestysta- tuksilla, että metsäalueilla. asteen paremmalla puolella. Ensimmäiset rinalle?

118 Baptria 4/2014 Tietoa sulkanirkosta (Ptilophora plumigera)

Jaakko Kullberg

ulkanirkko eli tieteelliseltä nimeltään keuksellista runsautta Vallisaaressa, missä vanhoista linnoituksissa Ptilophora plumigera on ainoa myöhäis- käytetystä betonirakentamisesta valuu kalkkivaikutusta maaperää, Ssyksyllä lentävä nirkkolajimme (Noto- mikä kyllä näkyy saaren kasvillisuuden poikkeuksellisessa rehevyy- dontidae). Ryhmän lajit tunnistaa yleensä etu- dessä. Vallisaaren valttina on myös suuri sopivan ympäristön pin- siiven takareunan pidentyneistä tummista suo- ta-ala ja valosaasteen vähäisyys – sulkanirkko on nimittäin ainoa muista, jotka muodostavat "hammasmaisen" perhonen, jonka on todettu selvästi vähentyneen kaupunkivalais- ulkoneman siipeen, josta ryhmän vanha nimi hammaskehrää- tuksen lisääntymisen takia, koska koiraat kerääntyvät valoille lin- jät tuli. Nämä perhoset eivät kuitenkaan ole varsinaisia kehrääjiä, tujen armoille ja naaraat jäävät vähemmälle huomiolle. Lajia ei si- vaan yksi yökkösten yläheimoon luettavista heimoista. nänsä pidetä uhanalaisena Euroopassa Tanskaa lukuunottamatta, missä laji on luokiteltu uhanalaiseksi. Sulkanirkkoa on pitkään esiintynyt Ruotsissa Tukholman korkeu- delle, Virossa lähes koko maassa ja Venäjällä Pietarin alueella, sil- Sulkanirkkojen siipiväli on 34–40 mm ja koirailla on lähes nimensä ti kesti yllättävän pitkään päästä Suomenlahden yli ja pieni kanta mukaan sulkamaiset paraboloidisesti levittyvät tuntosarvet. Mo- lienee kituuttanut pitkään rannikkoalueellamme ennenkuin alkoi nilla vankkarakenteisilla syksyn yöperhoslajien koirailla on voi- runsastua 2000-luvulla. makkaasti pidentyneet tuntosarvien jaokkeet, joiden avulla nope- asti lentävät lajit pystyvät tehokkaasti seuraamaan naaraiden hou- Sulkanirkko on Suomessa varsin uusi tulokas, sillä ensimmäinen ja kutusferomoneja paksussa ja kosteassa syysilmassa. pitkään ainoa löytö tehtiin Sipoosta vuonna 1986. Seuraavat ha- vainnot lajista tehtiin vasta vuosina 1999 ja 2001 niinikään samal- Sulkanirkko on pakkas- ja hallamittareiden sekä hallakehrääjän ta paikalta sekä 2001 yllättäen kolme yksilöä Kirkkonummelta. Val- ohella myöhäisimpiä perhoslajejamme, jonka lento alkaa aikai- lisaaresta ensimmäinen sulkanirkko havaittiin 2004. Seuraavana sinakin vuosina vasta syyskuun lopulla ja päättyy yleensä vasta vuonna 2005 lajin todettiin esiintyvän saaressa vakituisena, sama- marraskuun alkupuolella. Etelämpänä lento voi venyä jopa joulu- na vuonna se havaittiin ensi kertaa pariltakin eri paikalta Inkoos- kuulle, koska oikeastaan vasta pakkaselle menevät yöt käynnistä- ta. Uuden vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä lajista vät perhosten kuoriutumisen. Sulkanirkot ovat täysin pimeäaktii- tehtiin Pekka Koskisen ja Päivö Somerman toimesta useita kym- visia ja lentävät alkuillasta ainakin kolmeen saakka (normaaliaika) meniä havaintoja Vallisaaresta, joka on tällä hetkellä Porkkalanie- yöllä ja voivat olla liikenteessä, vaikka ilmanlämpötila olisi nollan men Lähteelän alueen ohella lajin ainoa runsas esiintymispaikka. asteen tuntumassa. Molemmat sukupuolet tulevat hyvin valolle, vaikka naaraat liikkuvat vähän. Vallisaari on sulkanirkolle mainio paikka, koska korkeiden kallioi- den suojaamissa lämpimissä vaahteraa kasvavissa laaksoissa tou- Naaraat lähtevät liikkeelle pariteltuaan ja munivat munat lähinnä kat kehittyvät nopeasti. Sekä toukat että perhoset ovat suojassa vaahteroiden oksiin ja norkkojen tyville. Toukat kuoriutuvat ke- kovilta tuulilta ja toisaalta meren läheisyys tasaa sään vaihteluita väällä samaan aikaan, kun lehdet puhkeavat. Vihreät vaaleajuovai- eivätkä keväthallat ole samalla tavalla uhka pienille toukille kuin set toukat ovat myös yöaktiivisia. Ulkomailla on lajin todettu elä- sisämaassa. Eräissä lähteissä on mainittu lajin suosivan kalkkikivi- vän myös pyökillä ja raidalla, mutta metsä-, vuori- ja niverävaahte- alueilla kasvavia vaahterametsiä, mikä saattaisi selittää lajin poik- ra ovat lajin pääravintokasvit.

▶ Sulkanirkon ulkonäkö vaihtelee, koirailla lähes tasaisen keller- tävästä tummanruskeiden alueiden voimakkaasti sävyttämään tai kontrastiseen, naarailla tasaisen ruskehtavasta tummanharmaaseen. Erityisesti naarailla siivet ovat aavistuksen verran läpikuultavat.

Kuvat: TIMO LEHTO

Lisätietoja: www.ukmoths.org.com www.nhm.uio.no/fakta/zoologi/insekter/norlep/notodontidae/ plumigera.html www.pyrgus.de/Ptilophora_plumigera_en.html Marttila ym. 1996; Suomen kiitäjät ja kehrääjät

119 Baptria 4/2014 Baptria 4/2014 Vol. 39 s. 91 Pääkirjoitus s. 92 Suomelle uudet perhoslajit 1990–2009 ja niiden leviäminen eri maakuntiin Kontiokari S. s. 116 Sulkanirkon salaisuuksia setvimässä Lehto T. s. 119 Tietoa sulkanirkosta (Ptilophora plumigera) Kullberg J. s. 120 Baptria V I N K K I ; Tunnista Ennomos-suvun lovimittarit Lehto T. & Pakkanen P.

Baptria V I N K K I Koostanut Timo Lehto Tunnista Ennomos-suvun lovimittarit & Pertti Pakkanen

Suomessa esiintyvien lovimittareiden määrä on koivulovimittari (E. betularius) on muita suvun lajeja vuonna 2014 saanut täydennystä, kun Ennomos kookkaampi (yli 44 mm) ja erotettavissa siipien quercinarius havaittiin Virolahdelta. Esittelemme viirukkaista/täplikkäistä kuvioista ja heikoista poik- tässä koiraiden etusiipien perustuntomerkit uutuus- kiviiruista, joten keskitymme jalopuilla elävään lajin erottamiseksi tutummista sisarlajeistaan leppä- ryhmään fuscantarius–quercinarius–erosarius. Enno- (E. alniarius), saarni- (E. fuscantarius) ja tammilovi- mos quercinariuksen löytämisen suhteen jo kokoel- mittarista (E. erosarius). Laajalle Suomeen levinnyt missakin olevat yksilöt kannattaa tarkistaa.

Leppälovimittari Ennomos alniarius (kuvassa) on Etelä-Suomessa usein suvun tavallisin edustaja. Lajin tunnistus on helppoa, sillä pään ja keskiruumiin karvoitus on suvun muista lajeista poiketen kirkkaan rikinkeltai- nen ja perhosen muusta värisävystä erottuva, Ks. myös: www.perhostutkijainseura.fi siivillä on yleensä aina pieniä teräviä > perhoset > Suomen suurperhoset > Lovimittarit tummempia viiruja. Siipiväli 37–42 mm.

35–39 mm 32–38 mm 34–39 mm ■ Ennomos fuscantarius ■ Ennomos quercinarius ■ Ennomos erosarius Rotevahko. Siipien tumman sävyn Ryhmän lajeista sirorakenteisin. Siipien sarakkeet keskenään määrä vaihtelee, mutta yleensä uloin Tumman sävyn määrä vaihtelee, lähestulkoon samanväriset, mutta sarake erottuu selvästi tummimpana. mutta varjostumaa on usein uloin sarake ulko-osistaan usein Ulompi poikkiviiru kaartuu siiven erityisesti heti ulomman poikkiviirun aavistuksen tummentunut, poikkivii- takareunassa voimakkaasti kohti ulkopuolella. Ulompi poikkiviiru rut kohtaavat siiven takareunan siiven tyveä. Toukka elää saarnella. kaartuu hiukan sisäänpäin siiven lähes samansuuntaisina lähekkäin ja takareunassa. Toukka elää pyökillä voivat joskus puuttua kokonaan. 120 Baptria 4/2014 ja tammella. Toukka elää tammella.