Tarja Lappalainen
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
1 KIRJOITTAMISEN JA RAKKAUDEN PALOA Juhani Aho sekä Elisabet Järnefeltin ja Minna Canthin kirjalliset salongit Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Kirjoittamisen maisteriopinnot Pro gradu -tutkielma Syksy 2012 Tarja Lappalainen 2 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Humanistinen tiedekunta Laitos Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Tekijä Tarja Lappalainen Työn nimi KIRJOITTAMISEN JA RAKKAUDEN PALOA Juhani Aho sekä Elisabet Järnefeltin ja Minna Canthin kirjalliset salongit Oppiaine Kirjoittaminen Työn laji Pro gradu -tutkielma Aika Syksy 2012 Sivumäärä 210 TIIVISTELMÄ Tutkimukseni käsittelee Juhani Ahoa sekä Elisabet Järnefeltin ja Minna Canthin kirjallisia salonkeja. Tutkimuksessani kirjallisella instituutiolla ja kirjallisen elämän kuvaamisella on keskeinen rooli ja teoreettisesti se pohjautuu kirjallisuussosiologiaan. Tutkimukseni kuuluu kirjoittamisen historian tutkimuksiin. Tutkimuksessa kuvaan kirjallista elämää ja siihen liittyvien keskeisten henkilöiden, kirjailija Juhani Ahon, Elisabet ja Aleksander Järnefeltin sekä kirjailija Minna Canthin välisiä suhteita ja heidän elämäänsä hyvinkin tarkasti, ulkopuolisesta näyttäen jopa hivenen juoruilunomaisesti. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kirjallisuussosiologian juuret ulottuvat Suomessa vahvasti 1800-luvulle. Suomalaisen kirjallisuussosiologian historiassa on vielä paljon tutkittavaa ja annettavaa suomalaiselle kirjallisuusinstituutiolle. Madame de Staëlia (1766–1817) kirjailijaa ja salonginpitäjää on kutsuttu sosiologisen kirjallisuuskäsityksen perustajaksi. 1800-luku oli kirjallisuussosiologisesta näkökulmasta vilkasta ja monisärmäistä. Juhani Ahon ja salonkirouvien vuorovaikutussuhteet näyttäytyvät mielenkiintoisina, värikkäinä ja myös tunteikkaina sekä julkisessa että yksityiselämässä. 3 Tutkimuksen perusteella voidaan myös todeta, että salonkimadame Elisabet Järnefeltin salonki edusti eurooppalaista salonkiperinnettä ja hän salonkimadamena on verrattavissa eurooppalaisiin kanssasisariinsa. Myös kirjailija Minna Canthin salonki täytti kansainväliset mittapuut. Sekä Canthin että Elisabet Järnefeltin salongit edustivat suomalaista kirjallista kulttuuria parhaimmillaan ja olivat kirjallisuussosiologisesta näkökulmasta kiinnostava tutkimuksellinen kohde. Elisabet Järnefeltin ja Juhani Ahon rakkaus leimusi syvänä vuosien ajan. Elisabetin mustasukkaisuus ympärillä olevia muita naisia kohtaan antoi suhteelle oman särmänsä, josta Minna Canth sai osansa. Tutkimuksessani nouseekin esille Elisabet Järnefeltin voima ja hallitsemisen tarve suhteessa nuoreen kirjailija Ahoon. Elisabet Järnefeltin ja hänen lastensa Arvid ja Kasper Järnefeltin osuus suomalaiselle realistiselle kirjallisuudelle on merkittävä. Ahon ystävyys Järnefelteihin oli merkityksellinen Ahon kirjoittamisen kannalta. Ahon 1880-luvun tuotannossa on nähtävissä venäläisten realistien tyylisuunta. Tämän tutkimuksen pohjalta Ahon kirjoittamissa kirjoissa on nähtävissä myös venäläisten realistien edustamaa tyylisuuntaa. Näen Ahon lastuissa yhtäläisyyksiä otšerk-tyylisuuntauksen kanssa. Tämä lyhytproosa oli Venäjällä suosittua. Näen Ahon tekijyydessä myös peredvizhnikiläisyyttä. Otšerk-tyylisuuntauksen huomaaminen ja predvizhnikiläisyys ovat tuoreita asioita Aho-tutkimuksessa. Halusin selvittää nimenomaan Juhani Ahon kirjoittajuuden ja tekijyyden suhdetta venäläisiin realismin mestareihin Sekä Elisabet Järnefeltin että Minna Canthin kirjalliset salongit edistivät omalta osaltaan Juhani Ahon kirjoittamista ja kirjailijanuraa. Tutkimukseni kohdistuu pääosiltaan vuosiin 1880–1890. Tutkittavien taustojen selvittelyssä on kuitenkin viitteitä aiemmin vuosikymmeniin. Tutkimuksen avainsanat: kirjoittamisen historia, kirjallinen elämä, kirjallisuussosiologia, tekijyys, kirjoittamisen historia, kirjoittaminen, kirjeenvaihto, kirjailijakoulutus, salongit, realismi, tyyppi, tyypillisyys. 4 Tutkimuksessa käytetyt lyhennykset EJK = Kaukonen, Irma. 1978. Elisabeth Järnefeltin Juhani Aholle kirjoittamat kirjeet. Helsingin yliopisto. Kotimainen kirjallisuus. Kotimaisen kirjallisuuden pro gradu -työ JAK = Niemi, Juhani (toim.) 1986. Juhani Ahon kirjeitä. SKS. Helsinki. JAKKT = Aho, Antti J. 1961. Juhani Aho. Kootut teokset. Täydennysosa III. Kirjeitä vuosilta 1877–1921. WSOY. Porvoo. JK = Kopponen, Tapio. 1975. Tutkimus Elisabeth Järnefeltin ylioppilassalongin ja kirjallisen koulun synnystä, tehtävästä ja merkityksestä. Helsingin yliopisto. Kotimainen kirjallisuus Kotimaisen kirjallisuuden lisensiaatintutkimus LH = Lucina Hagman. 2011. Minna Canthin elämäkerta II. Otava. Helsinki. 5 ”Minä olen juuri kulkenut ohi kanavan…Silloin katsahdin ulos ja näin tutun saaren…stemninki oli sama kuin ennen: laineet loiskuivat sinne kivikkorannalle ja ilta- aurinko valaisi havumetsää. Niistä mökeistä, siitä näköalasta, alkoi kerran minulle uusi elämä, kirjallinen, aatteellinen ja muu. Minä tahtoisin langeta polvilleni ja kiittää siitä. Minusta ei olisi koskaan tullut mitään ilman sitä kesää. Silloin minut löydettiin ja minä löysin itseni. En ole koskaan sitä unohtanut ja kiitollisuuteni on yhä edelleenkin rajaton. Harhaillut olen, kirjallisesti ja aatteellisesti, ja aina tullut siihen, aina kulkenut Tädin vanavedessä ja kuljen yhä, missä lienenkin harhaillut. Eikä minulla koskaan ole olut sitä semmoista ystävää ja ymmärtäjää kuin oli silloin …Tulimme sinne eräänä keväänä näin monta, monta vuotta sitten. Sillä matkalla minulle selvisi, että onhan maailmassa, näen mä, ihmisiä, jotka minua ymmärtävät ja minä heitä. Se antoi minulle luottamusta ja uskoa itseeni, jota minulla ei koskaan ole ollut muuta kuin mitä olen muilta saanut. Itsekseni olen sitten paljon vaeltanut, oikeastaan harhaillut, usein eksyksissä, ja tullut, niin kuin aina eksyksistä tullaan, samaan paikkaan mistä olin lähtenyt. Ja nyt olen taas siinä paikassa ja lähetän sieltä nämä kiitokset; tuhantiset; minun täytyy saada se tehdä.” (Juhani Ahon kirje Elisabet Järnefeltille 27.5.1919. JAKKT, 608-609.) 6 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 9 2. TUTKIMUKSEN KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ JA TAUSTAA 10 2.1. Kirjallisuussosiologia ja kirjallinen elämä 10 2.2. Tekijyys, yhteisö ja yhteisöllisyys 13 2.4. Kirjoittamisen historiasta 14 2.5. Tutkimuksen taiteellinen ja tieteellinen osuus 22 2.6. Tutkimuksen aineisto ja sen keruu 23 3. KIRJEIDEN KIRJOITTAMISEN HISTORIAA JA TRADITIOTA 24 3.1. Tie menneen ymmärtämiseen 26 3.2. 1700-luvun kirjetraditio 26 3.3. Apostoli Paavali, yksi kuuluisimmista kirjeiden kirjoittajista 27 3.4. Muinaisesta kirjeenvaihdosta 28 3.5. Ciceron kirjeet ja eurooppalainen traditio 29 3.6. Kirjeet ajankuvan välittäjinä 30 3.7. 1700-luku kirjetraditiossa sekä kirjeromaanit 31 3.8. Pavel Gagarinin päiväkirja: Les treize journées, ou la Finlande. 32 3.9. 1800-luku, kirjeiden kirjoittamisen kulta-aika 32 3.10. Nykyajan ”traditio”, sähköinen maailma 34 4. ELISABET JÄRNEFELT 35 4.1. Clodt von Jürgensburgit 35 4.2. Avioituminen 36 4.3. Aleksander Järnefelt 37 4.4. Lörpöttelijä ja vaikenija 38 4.5. Muutto Viipuriin 39 7 4.6. ”Kohupäätös” 40 4.7. Sivistyneistön selänkääntö 41 4.8. Helsingissä ja fennomaanipiirit 42 4.9. Yksinäisyyttä ja ylenkatsetta 44 4.10. Suomalaisuuden eri leireissä 45 5. ELISABET JÄRNEFELTIN KIRJALLINEN SALONKI 46 5.1. Salongin synty 46 5.2. Salongin taidenäkemys 49 5.3. Radikaalikritiikki 51 5.4. Radikaali suomalaisuusliike KPT ja salonki 52 5.5. Kurkistus salonkien historiaan 57 5.5.1. Salonkiperinne 57 5.5.2. Salonki ja julkinen tila 60 5.5.3. Salonkien ajoitus, sisältö ja muoto 61 5.4.4. Naisen rooli salonkiperinteessä 62 5.6. Lapsuuden kodin salonki 63 5.7. Salongin sisältöä ja kävijät 64 5.8. Anarkiaa ja Clodtien ”henki” 70 5.9. Elisabetin ja Aleksanderin ”vuode-ero” ja erkaantuminen 73 5.10. Juhani Aho ja ”kolmoisdraama” 77 5.11. Salongin suosikit: Aho ja Hartikainen 79 5.12. Elisabetin taidenäkemysten ”premissit” 82 5.13. Salongin sisäpiiri ”klikki” 84 5.14. Tyyppi ja tyypillistäminen 87 5.15. Harjoitelmia ja rakkautta Rantalassa 90 5.16. Paluu Rantalasta 98 5.17. Skandaali puistossa ja lisää juoruja 99 5.18. Nuoren kirjailijan lemmenliekkejä 101 5.19. Ahon ”tyypit ja tyypillisyys” 105 5.20. Peredvižnikiläisyys 108 8 5.21. Salongin perimmäinen päämäärä 111 5.22. Kritiikki ja Ahon tuotannosta 113 6. MINNA CANTHIN KIRJALLINEN SALONKI 122 6.1. Kuopioon 122 6.2. Realismi Kuopiossa 124 6.3. Minna Canth 126 6.4. Canthin ja Ahon ensikohtaaminen 130 6.5. ”Kanttilan” salonki 137 6.6. Salongin kuohuntaa ja ristivetoa 144 6.7. Canthin ateljeekriitikko Kaarlo Bergbom 150 6.8. Canth aikansa tulisieluinen feministi 153 6.9. Oras-seura 161 6.10. Kuvernööri Järnefelt ja Minna Canth 166 6.11. Aho lehtimiehenä 170 6.12. Rakkaus loimuaa edelleen 174 6.13. Juhani Ahon ja Minna Canthin välirikko 177 6.14. Pariisissa ja Yksin-teos 186 6.15. Ahon ja Elisabetin rakkaustarinan päätepiste 190 6.16. Muutto Vaasaan, salongin päätepiste 192 7. TUTKIMUSTULOKSIA JA POHDINTAA 193 7.1. Epilogi 197 LÄHTEET 198 9 1. JOHDANTO Pro gradu -tutkielmani tutkimuskohteeksi olen valinnut Juhani Aho ja Elisabet Järnefeltin kirjallinen salonki. Tämän rinnalla tutkin myös Minna Canthin kirjallista salonkia ”Kanttilaa”. Tutkimukseni liittyy kirjoittamisen historiaan. Tutkimuksessani kirjallisuusinstituutiolla ja kirjallisen elämän kuvaamisella on keskeinen roolinsa ja teoreettisesti tutkimukseni pohjautuu kirjallisuussosiologiaan. Tutkimusotteeni on kerronnallista ja sisältää tarkkoja ja laajahkoja kuvauksia Tutkimuksessani kuvaan kirjallista elämää ja siihen liittyvien henkilöiden, Juhani Ahon, Elisabet ja Aleksander Järnefeltin sekä Minna Canthin välisiä suhteita ja heidän