Suomalaisuuden Lähteillä P Tuusulanjärven Taiteilijayhteisö PB 2 Tuusulanjärvi-Ilmiö

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Suomalaisuuden Lähteillä P Tuusulanjärven Taiteilijayhteisö PB 2 Tuusulanjärvi-Ilmiö Suomalaisuuden lähteillä p Tuusulanjärven taiteilijayhteisö PB 2 Tuusulanjärvi-ilmiö Tuusulanjärvi on vetänyt taiteilijoita puoleensa jo toista sataa vuotta. Ensimmäisiä näiden maisemien ihailijoita oli Aleksis Kivi ja pian hänen jälkeensä järven rantaan syntyi ainutlaatuinen taiteilijayhteisö, joka hakee vertaistaan jopa kansainvälisesti. Yhteisön merkitys suomalaisuudelle ja sen synnylle oli merkittävä. Se mitä poliitikot laativat pykä- lin, tehtiin taiteilijayhteisössä sanoin, sävelin ja kuvin. Näi- den taiteilijoiden jalanjäljet on tallennettu tähän vihkoon kaikkien seurattaviksi. Polku johdattaa sinut sadan vuoden taakse paikkoihin, joissa moni meille itsestään selvä sävel tai kuva on syntynyt. Samalla se kertoo tarinoita niistä, jotka kulkivat heidän jäljessään muodostaen katkeamatto- man perinteen aina näihin päiviin asti. Etukansi: Eero Järnefelt, Kukkivaa kesää, 1918, öljy. Kuva: Järvenpään taidemuseo / Matias Uusikylä Sisäkansi: Pekka Halonen, Saunaranta, 1916, öljy. Kuva Tuusulan museo / Matti Ruotsalainen Takakansi: Pekka Halonen, Talvipäivä, 1910, öljy. Kuva Tuusulan museo 2 1 2 Suomalaisuuden luojat Tuusulanjärven taiteilijayhteisö Kahvihetki Halosenniemen puutarhassa noin vuonna 1915. Henkilöt vasemmalta Venny Soldan-Brofeldt, professori Otto Manninen, Olli (Olga) Ehrnström , Pekka Halonen ja Maija Halonen. 2 3 Etualalla Halosten lapsista Marja ja Sakari. Kuva: Tuusulan museo Albert Gebhard, Aleksis Kivi, akvarelli paperille. Kuva: Tuusulan museo / Matti Ruotsalainen 1. Aleksis Kiven kuolinmökki Aleksis Kiven veli, räätäli ja Krapin tilan ylioppilaskunta, jolle Stenvall rakennuk- torppari, Albert Stenvall, lupasi ottaa sai- sen myi vuonna 1903. Nykyisin Aleksis raan veljensä asumaan kotiinsa Tuusu- Kiven kuolinmökki on museona. laan. Heidän kanssaan pienessä mökissä Kivi asui elämänsä viimeiset kymmenen kuukautta. Aleksis Kiven kuolinmökki ALEKSIS KIVI (1834–1872) kuvastaa sitä, miltä Tuusulan Rantatie näytti ennen kuuluisan huvila-asutuksen Aleksis Kivi kirjoitti sulkakynällään pe- ja Tuusulanjärven taiteilijayhteisön syn- rustan suomenkieliselle kirjallisuudelle tyä. Mökin omistaa Helsingin yliopiston 1860-luvulla. Kivi sai näytelmästään 4 Syvälahden torppa eli Aleksis Kiven kuolinmökki 1910-luvun alussa. Etualalla Krapin tilan isäntäväki Maiju (3. oikealta) ja Klas Holma vieraineen pihamaalla. Takana seisomassa Albert ja Wilhelmiina Stenvall. Kuva: Tuusulan museo / Holman kokoelma. Nummisuutarit valtion kirjallisuuspal- Kiven tukijoiden joukko harveni olemat- kinnon vuonna 1865. Silloin nuorella tomiin. Edelläkulkijan rooli ei ollut help- kirjailijalla riitti selkään taputtelijoita! po. Kivi sairastui ja joutui Lapinlahden Seitsemän veljestä, joka oli ensimmäinen mielisairaalaan. Siellä hänet todettiin pa- suomenkielinen romaani, ilmestyi vuon- rantumattomasti sairaaksi ja kotiutettiin na 1870. Teos ja sen kirjoittaja saivat veljensä luokse Tuusulaan, jossa hän kuo- ankaran kritiikin, kun suomen kielen li vain 38-vuotiaana. ja kirjallisuuden professori August Ahl- qvist kirjoitti siitä tyrmäävän arvostelun. Arvostelu tuli niin korkealta taholta, että 4 5 6 < Ahojen perhe kuvattuna 1903 Müchenissä. Kuva: Järvenpään taidemuseo Venny Soldan-Brofeldt, Juhani Aho, 1916, lyijykynä. Venny Soldan-Brofeldt, Omakuva (Hanna Paulin mukaan), Kuva: Järvenpään taidemuseo / Matias Uusikylä lyijykynä. Kuva: Järvenpään taidemuseo / Matias Uusikylä 2. Ahola Tuusulanjärven taiteilijayhteisö sai al- vat aina auki vieraille. Vennyn työskente- kunsa, kun kirjailija Juhani Aho ja taide- lyä rasittanut kasvanut taloudenpito, Ju- maalari Venny Soldan-Brofeldt muutti- hanin monet luottamustehtävät sekä poi- vat Järvenpään kartanon vuokrahuvilaan kien tarve siirtyä oikeaan kouluun pa- vuonna 1897. Pariskunta asui huvilas- kottivat Ahot muuttamaan Helsinkiin saan 14 vuotta ja keräsi samalla ympäril- vuonna 1911. Ennen muuttoa Aholassa leen joukon aikansa merkittävimpiä tai- järjestettiin kahden päivän mittainen teilijoita. Boheemit Ahot eivät koskaan huutokauppa, jossa iso osa isäntäväen omistaneet Aholaansa, vaan kirjoittivat tavaroista päätyi lähialueen taloihin. Ny- vuokrasopimuksen aina vuodeksi eteen- kyään Aholassa toimii perheen elämästä päin. Monet aikansa silmäätekevät olivat ja taiteilijayhteisöstä kertova museo. tuttuja vieraita Aholassa, jossa ovet oli- 6 7 JUHANI AHO (1861–1921) Järvenpään taidemuseon vaihtuvissa näyt- telyissä. Juhani Aho oli ensimmäinen suomalai- nen kirjailija, joka tuli toimeen kirjoitus- työllään. Hän otti kirjoituksillaan aktiivi- Perhe sesti kantaa politiikkaan ja kuului Nuo- HEIKKI, ANTTI JA BJÖRN ren Suomen piiriin. Aho oli myös perus- tamassa Päivälehteä, nykyistä Helsingin Juhani Aholla oli kolme poikaa Heikki, Sanomia. Ahon tuotanto oli monipuoli- Antti ja Björn. Heikin (1895–1961) ja nen. Hänet tunnetaan erityisesti teoksis- Antin (1900–1960), äiti oli taidemaalari taan Rautatie (1884) ja Juha (1911) sekä Venny Soldan-Brofeldt ja nuorimmaisen lyhyistä novelleistaan, lastuista. Lisäksi Björnin (1902–1953) Vennyn sisko Tilly Aho käänsi kaunokirjallisuutta ja kirjoit- Soldan (1873–1931). Lapset ja perhe oli- ti näytelmiä, kuten sensuurin hampaisiin vat Vennylle kaikki kaikessa ja leikkiensä joutuneen Tuomion. Omien sanojensa lomassa pojat päätyivät usein Vennyn te- mukaan Aho oli kuitenkin enemmän ka- osten aiheiksi. Myös Ristinummella asu- lamies kuin kirjamies ja näin ollen tuttu va Björn, tuttavallisemmin Nisse, oli tuttu näky Tuusulanjärvellä veneessä. näky Aholan leikeissä. Jos pojilla oli Ven- nyn mielestä mielenkiintoinen asento, hän huusi ”TOP!”. Silloin leikin tuli pysähtyä VENNY SOLDAN-BROFELDT siksi aikaa, kunnes äiti oli piirtänyt luon- (1863–1945) noksen asennosta. Työstä sai aina myös pienen palkan. Kasvatus Aholassa oli va- Taidemaalari Venny Soldan-Brofeldt oli paata ja koulua käytiin aluksi kotona tai niitä harvoja suomalaisia naisia, jotka vii- yhdessä taiteilijayhteisön muiden lasten me vuosisadan alussa yhdistivät työn ja kanssa. perhe-elämän. Soldan-Brofeldt tuli tun- netuksi etenkin meriaiheisista maalauk- sistaan, jollainen tilattiin myös vuoden PUUTARHA 1900 Pariisin maailmannäyttelyn Suo- men paviljonkiin. Esillä olleiden teos- Antti Ahon mukaan Aholan pihan yleisil- tensa ansiosta hän sai näyttelystä prons- me oli ”ruohottunut kuin vanhan maa- simitalin. Monipuolisen tuotantonsa li- laiskartanon”. Aholassa oli kuitenkin kas- säksi Soldan- Brofeldt oli myös aktiivinen vimaa. Venny Soldan-Brofeldt ahersi kyl- naisasianainen. Hänen aloitteestaan pe- lä puutarhassaan, mutta suurimman osan rustettiin muun muassa Taidetta kouluil- ajasta veivät maalaus- ja kuvitustyöt. le -yhdistys vuonna 1906. Lisäksi hän oli Aika laiskuvauksen mukaan puutarhasta mukana keskusteluklubissa, josta myö- sai: ”wähän perunoita, wähän herneitä, ja hemmin muodostui Naisasialiitto Unio- wähän heinää paitsi mitä ’wihannestarha’ ni. Soldan-Brofeldtin tuotantoa on esillä ja kukkapenkereet kaswawat”. AHOLA 8 Ahola Venny Soldan-Brofeldtin ja Juhani Ahon aikaan, 1900-luvun alku. Kuva: Järvenpään taidemuseo / Hjalmar Krook Venny Soldan-Brofeldt, Pikku insinööri, 1898, öljy, yksityiskokoelma. Kuva: Järvenpään taidemuseo / Matias Uusikylä 8 9 3. Suviranta Usko Nyströmin Eero ja Saimi Järne- missä pidettiin myös monet taiteilijayh- feltille suunnittelema ateljeehuvila Suvi- teisön tanssiaiset. Järnefeltit viihtyivät Su- ranta kohosi Tuusulanjärven rantaan virannassaan aina vuoteen 1917 asti, jol- vuonna 1901. Järvenpään kartanon en- loin perhe muutti töiden perässä Helsin- tinen hevoshaka muuttui pian vehreäk- kiin rakennuksen jäädessä kesäkäyttöön. si keitaaksi, missä komeaa ateljeehuvilaa Rakennus on edelleen suvun yksityisomis- ympäröi kaunis puutarha. Huvilan sydä- tuksessa. men muodosti Eero Järnefeltin ateljee, 10 < Eero Järnefelt, Suviranta, 1900-luvun alku, öljy, yksityiskokoelma. Kuva: Järvenpään taidemuseo / Matias Uusikylä Saimi Järnefelt, n. 1889. Eero Järnefelt. Kuva: EJA Kuva: EJA Perhe SAIMI JÄRNEFELT EERO JÄRNEFELT (1863–1937) os. SWAN (1867–1944) Eero Järnefelt tuli tunnetuksi erityisesti Saimi Järnefelt oli Carl Gustaf ja Emilia Koli-aiheisista maalauksistaan, sekä Swanin yhdeksästä tyttärestä kolmannek- aikan sa merkkihenkilöistä tekemistä si vanhin. Hän oli Suomalaisen teatterin muotokuvista. Järnefelt kuvitti ystävän- näyttelijätär, joka meni naimisiin Eero sä Juhani Ahon teoksia, kuten Rauta tien, Järnefeltin kanssa vuonna 1890. Avio- mutta myös sellaisia suurteoksia kuin liitto merkitsi Saimi Järnefeltille suurta Suomi 19. vuosisadalla. Muutto Suvi- muutosta, sillä hänellä oli voimakas tarve rantaan vuonna 1901 toi taiteilijan tuo- itsensä ilmaisemiseen. Lopulta hän kui- tantoon runsaasti uusia luontoaiheita ja tenkin valitsi perheen uransa sijaan. Jät- lämpimät kuvat perheestä korostuivat. täessään teatteriuran 1893 Saimi Järnefelt Järnefeltin tuotantoa on esillä Järven- purki luovuuttaan kirjoittamiseen ja kir- pään taidemuseon vaihtuvissa näytte- jallisuuden kääntämiseen. Hän on suo- lyissä. mentanut muun muassa Charles Dicken- sin Kaksi kaupunkia. 10 11 < Eero Järnefelt, Sisäkuva, 1910, vesiväri ja pastelli, yksityiskokoelma. Kuva: Järvenpään taidemuseo / Matias Uusikylä > Naapurien (Halosten, Järnefeltien ja Sibeliusten) lasten tanssikoulun päättäjäiset Suvirannan ateljeessa kesällä 1905. Kuva: EJA HEIKKI, LEENA, Kesävieraat SARA, LAURA JA OLAI ANNI SWAN (1875–1958) Järnefelteillä oli yhteensä viisi lasta: Heik- Anni Swan oli Saimi Järnefeltin sisko ja ki (1891–1963), Leena (1897–1991), Sara yksi Suomen tunnetuimmista kirjailijois- (1903–1992), Laura (1904–1985) ja Olai ta.
Recommended publications
  • Scaramouche and the Commedia Dell'arte
    Scaramouche Sibelius’s horror story Eija Kurki © Finnish National Opera and Ballet archives / Tenhovaara Scaramouche. Ballet in 3 scenes; libr. Paul [!] Knudsen; mus. Sibelius; ch. Emilie Walbom. Prod. 12 May 1922, Royal Dan. B., CopenhaGen. The b. tells of a demonic fiddler who seduces an aristocratic lady; afterwards she sees no alternative to killinG him, but she is so haunted by his melody that she dances herself to death. Sibelius composed this, his only b. score, in 1913. Later versions by Lemanis in Riga (1936), R. HiGhtower for de Cuevas B. (1951), and Irja Koskkinen [!] in Helsinki (1955). This is the description of Sibelius’s Scaramouche, Op. 71, in The Concise Oxford Dictionary of Ballet. Initially, however, Sibelius’s Scaramouche was not a ballet but a pantomime. It was completed in 1913, to a Danish text of the same name by Poul Knudsen, with the subtitle ‘Tragic Pantomime’. The title of the work refers to Italian theatre, to the commedia dell’arte Scaramuccia character. Although the title of the work is Scaramouche, its main character is the female dancing role Blondelaine. After Scaramouche was completed, it was then more or less forgotten until it was published five years later, whereupon plans for a performance were constantly being made until it was eventually premièred in 1922. Performances of Scaramouche have 1 attracted little attention, and also Sibelius’s music has remained unknown. It did not become more widely known until the 1990s, when the first full-length recording of this remarkable composition – lasting more than an hour – appeared. Previous research There is very little previous research on Sibelius’s Scaramouche.
    [Show full text]
  • Helsinki in Early Twentieth-Century Literature Urban Experiences in Finnish Prose Fiction 1890–1940
    lieven ameel Helsinki in Early Twentieth-Century Literature Urban Experiences in Finnish Prose Fiction 1890–1940 Studia Fennica Litteraria The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia fennica editorial board Pasi Ihalainen, Professor, University of Jyväskylä, Finland Timo Kaartinen, Title of Docent, Lecturer, University of Helsinki, Finland Taru Nordlund, Title of Docent, Lecturer, University of Helsinki, Finland Riikka Rossi, Title of Docent, Researcher, University of Helsinki, Finland Katriina Siivonen, Substitute Professor, University of Helsinki, Finland Lotte Tarkka, Professor, University of Helsinki, Finland Tuomas M. S. Lehtonen, Secretary General, Dr. Phil., Finnish Literature Society, Finland Tero Norkola, Publishing Director, Finnish Literature Society Maija Hakala, Secretary of the Board, Finnish Literature Society, Finland Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Lieven Ameel Helsinki in Early Twentieth- Century Literature Urban Experiences in Finnish Prose Fiction 1890–1940 Finnish Literature Society · SKS · Helsinki Studia Fennica Litteraria 8 The publication has undergone a peer review. The open access publication of this volume has received part funding via a Jane and Aatos Erkko Foundation grant.
    [Show full text]
  • This Is a Self-Archived Version of an Original Article. This Version May Differ from the Original in Pagination and Typographic Details
    This is a self-archived version of an original article. This version may differ from the original in pagination and typographic details. Author(s): Juntti, Eira Title: The student as a representation of masculinity in nineteenth-century Finnish literature Year: 2017 Version: Accepted version (Final draft) Copyright: © 2018 by the Board of Trustees of the University of Illinois Rights: In Copyright Rights url: http://rightsstatements.org/page/InC/1.0/?language=en Please cite the original version: Juntti, E. (2017). The student as a representation of masculinity in nineteenth-century Finnish literature. Scandinavian Studies, 89(3), 301-325. https://doi.org/10.5406/scanstud.89.3.0301 The Student as a Representation of Masculinity in Nineteenth Century Finnish Literature Eira Hannele Juntti The student (ylioppilas in Finnish) was a central image of masculinity in Finnish culture in the nineteenth century. At that time, the young, male student was a ubiquitous character in Finnish culture and literature and students were the protagonists of many novels, particularly at the end of the century. But as a literary motif, they had already appeared in the early part of the century (Lappalainen 1999b, 51). In this article, I analyze the image of the student as a representation of masculinity. The image of the student has attracted the attention of literary scholars interested in its representation in different literary trends: how it metamorphosed from an idealized figure in national romanticism in the early and mid-nineteenth century to a decadent philanderer in realist literature in the late nineteenth century (Molarius 1996, 2000, xvi– ii; also Lyytikäinen 1997).
    [Show full text]
  • Tarja Lappalainen
    1 KIRJOITTAMISEN JA RAKKAUDEN PALOA Juhani Aho sekä Elisabet Järnefeltin ja Minna Canthin kirjalliset salongit Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Kirjoittamisen maisteriopinnot Pro gradu -tutkielma Syksy 2012 Tarja Lappalainen 2 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Humanistinen tiedekunta Laitos Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Tekijä Tarja Lappalainen Työn nimi KIRJOITTAMISEN JA RAKKAUDEN PALOA Juhani Aho sekä Elisabet Järnefeltin ja Minna Canthin kirjalliset salongit Oppiaine Kirjoittaminen Työn laji Pro gradu -tutkielma Aika Syksy 2012 Sivumäärä 210 TIIVISTELMÄ Tutkimukseni käsittelee Juhani Ahoa sekä Elisabet Järnefeltin ja Minna Canthin kirjallisia salonkeja. Tutkimuksessani kirjallisella instituutiolla ja kirjallisen elämän kuvaamisella on keskeinen rooli ja teoreettisesti se pohjautuu kirjallisuussosiologiaan. Tutkimukseni kuuluu kirjoittamisen historian tutkimuksiin. Tutkimuksessa kuvaan kirjallista elämää ja siihen liittyvien keskeisten henkilöiden, kirjailija Juhani Ahon, Elisabet ja Aleksander Järnefeltin sekä kirjailija Minna Canthin välisiä suhteita ja heidän elämäänsä hyvinkin tarkasti, ulkopuolisesta näyttäen jopa hivenen juoruilunomaisesti. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kirjallisuussosiologian juuret ulottuvat Suomessa vahvasti 1800-luvulle. Suomalaisen kirjallisuussosiologian historiassa on vielä paljon tutkittavaa ja annettavaa suomalaiselle kirjallisuusinstituutiolle. Madame de Staëlia (1766–1817) kirjailijaa ja salonginpitäjää on kutsuttu sosiologisen kirjallisuuskäsityksen
    [Show full text]
  • Taiteilijasuvun Vuosisata
    PETER VON BAGHIN DOKUMENTTIELOKUVA ÄÄN TAIDEMUSEO ÄÄN P EN V LASTUJA AT LUODOLLA, JÄR LUODOLLA, AT J TAITEILIJASUVUN VUOSISATA SPÅNOR – EN KONSTNÄRSSLÄKTS ÅRHUNDRADE SPLINTERS – A CENTURY OF AN ARTISTIC FAMILY OLDan-BrofeldT: PO OLDan-BrofeldT: S VENNY VENNY OSKI K GRAFIIKKA: JARI JARI GRAFIIKKA: KÄSIKIRJOITUS JA OHJAUS / SCRIPT & DIRECTOR PETER VON BAGH, LEIKKAUS / EDITING PETTERI EvILAMPI, ÄÄNISUUNNITTELU / SOUND DESIGN MARTTI TURUNEN, ARKISTOTOIMITTAJA / RESEARCHER ANNA KORHONEN, ERIKOISASIANTUNTIJA / EXPERT JUSSI BROFELDT, LUKIJAT / NARRATORS ERJA MANTO, EERO SAARINEN, PETER VON BAGH, APULAISTUOTTAJA / ASSISTANT PRODUCER VENLA HELLSTEDT, RAHOITTAJAT / FINANCIERS SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖ / MIIA HAAVISTO, HELSINGIN KAUPUNGIN HALLINTOKESKUKSEN VIESTINTÄ / EERO WARONEN, HELSINGIN KAUPUNGIN KULTTUURIKESKUS / MARIANNA KAJANTIE, SVENSKA KULTURFONDEN, AHO & SOLDAN / JUSSI BROFELDT, YHTEISTYÖSSÄ / IN Co-oPERATION YLE / ERKKI ASTALA, TUOTANTO / PRODUCTION JOUKO AALTONEN / ILLUME OY LASTUJA – TAITELIJASUVUN SPLINTERS – A CENTURY OF VUOSISATA AN ARTISTIC FAMILY Dokumenttielokuva, 74 min. Documentary film, 74 min. Peter von Baghin kiehtova elokuva Peter von Bagh´s essay documentary kertoo monipuolisen taiteilijasuvun is the story of an artistic family Aho- kautta suomalaisen taiteen tarinan. Soldan­Brofeldt, whose influence SPÅNOR – EN KONSTNÄRS SLÄKTS Elokuvan päähenkilöitä ovat kir- has been important in Finnish art ÅRHUNDRADE jailija Juhani Aho, hänen vaimonsa throughout decades of the 20th cen- Dokumentärfilm, 74 min. taidemaalari Venny Soldan-Brofeldt, tury. The film is a collage of many seuraavaa sukupolvea edustavat Peter von Baghs essädokumentär är multi-faceted personalities enrich- elokuvantekijät Heikki Aho ja Björn en berättelse om Juhani Aho och den ing the lives of generations: Author Soldan sekä Heikin tytär, valoku- konstnärliga insats som vuxit fram Juhani Aho, with him and after him vaaja Claire Aho. i hans släkt och runt hans livsverk.
    [Show full text]
  • Ma Chère Petite Aïno». the Role of a Paris
    УДК 78.03 «Ma chère petite Aïno». The Role of a Paris Conservatoire Singing Professor as Architect of an Opera Singer’s Career, as Seen through Letters of Edmond Duvernoy and Aïno Ackté Helena Tyrväinen (Helsinki) «Моя милая Айно». Роль профессора пения Парижской консерватории в создании карьеры оперной певицы (по материалам переписки Эдмона Дювернуа и Айно Акте) Хелена Тюрвяйнен (Хельсинки) Аннотация. Собрание рукописей оперной певицы Айны Акте-Яландер (Aino /Aïno Ackté-Jalander; 1876– 1944) в Национальной библиотеке Финляндии (Хель- синки) содержит одну из самых обширных и интерна- ционально ориентированных эпистолярных коллекций в архивах финских музыкантов- профессионалов. Кол- лекция не только проливает свет на солидную между- народную репутацию талантливой представитель- ницы Великого княжества Финляндского в поздний период истории Российской империи, но и свидетель- ствует о динамичном процессе интернационализации финской музыкальной жизни. В настоящей статье рассматриваются этапы про- фессионального становления певицы в связи с дина- мичным, постоянно менявшимся полем воздействия существовавших одновременно культурных столиц. Основу публикации составляют 117 писем, почтовых открыток, записок, которые преподаватель по классу пения Эдмон Дювернуа (1844–1927) писал Айно Акте в течение тридцати лет. Письма Дювернуа дают пред- ставление о карьерной стратегии оперной певицы прежде всего в Париже; раскрывают вопросы взаи- модействия Парижской оперы с другими оперными театрами того времени, в частности Метрополитен- 226 опера Нью-Йорка. Письма же самой Акте к Дювернуа неизвестны. Представленная переписка свидетельствует о ключе- вой роли преподавателя вокала в Париже как учителя пения, репетитора, опекуна и посредника между уча- щимся и оперным учреждением на протяжении всей профессиональной жизни певца. Учитель договари- вался с оперными режиссерами об ангажементах, ко- торые давали бывшему ученику роли, подходившие ему по типу.
    [Show full text]
  • Helsinki, Thursday June 28, 2007
    Experience Finland Helsinki, Thursday June 28, 2007 8am Coaches and guides pickup at pier 8:15 – 9:45am Helsinki Highlights guided tour (includes short stop at the Sibelius monument) 9:45 – 10:00am Finnish National Opera: Dr. Vescu Ruotonen welcomes the guests, welcome speech 10:00 –10:45am Oral introduction and classical recital at the foyer 11:00am Direct transportation to the restaurant for lunch 11:30am – 1:00pm Lunch 1:00pm Direct drive to Ainola Museum, the home of Jean Sibelius 1:40pm Arrival at Ainola museum 1:45 – 3:00pm Entrance and guided visit of the museum 3:00pm Departure from Ainola, direct drive back to Helsinki 4:00pm Arrival in Helsinki, ending at pier HELSINKI HIGHLIGHTS Depart for a guided true experience, through the city of Helsinki, the “Daughter of Baltic”! Helsinki is first and foremost a city of great archi- tecture and stunning nature. Fabulous buildings are visible all the time, from the historical buildings around the Senate Square to the mighty Parliament House, the world-wide known Finlandia Hall, by Alvar Aalto, the National Opera, the Olympic Stadium — just to mention few of them. You will view Uspenski, the biggest Orthodox Cathedral in Scandinavia, the President’s Palace and the very popular main Market Place by the sea front. You will make a short stop at the Sibelius monu- ment, dedicated to the famous Finnish composer Jean Sibelius. Time permitting, you will also visit (our entrance is subject to availability at the moment of the visit) one of the most important sights in Helsinki, the Rock Church (Temple Square Church), built into solid rock where, among all other Church functions, classical/or other music concerts, may be organized.
    [Show full text]
  • 7.10 Nov 2019 Grand Palais
    PRESS KIT COURTESY OF THE ARTIST, YANCEY RICHARDSON, NEW YORK, AND STEVENSON CAPE TOWN/JOHANNESBURG CAPE AND STEVENSON NEW YORK, RICHARDSON, YANCEY OF THE ARTIST, COURTESY © ZANELE MUHOLI. © ZANELE 7.10 NOV 2019 GRAND PALAIS Official Partners With the patronage of the Ministry of Culture Under the High Patronage of Mr Emmanuel MACRON President of the French Republic [email protected] - London: Katie Campbell +44 (0) 7392 871272 - Paris: Pierre-Édouard MOUTIN +33 (0)6 26 25 51 57 Marina DAVID +33 (0)6 86 72 24 21 Andréa AZÉMA +33 (0)7 76 80 75 03 Reed Expositions France 52-54 quai de Dion-Bouton 92806 Puteaux cedex [email protected] / www.parisphoto.com - Tel. +33 (0)1 47 56 64 69 www.parisphoto.com Press information of images available to the press are regularly updated at press.parisphoto.com Press kit – Paris Photo 2019 – 31.10.2019 INTRODUCTION - FAIR DIRECTORS FLORENCE BOURGEOIS, DIRECTOR CHRISTOPH WIESNER, ARTISTIC DIRECTOR - OFFICIAL FAIR IMAGE EXHIBITORS - GALERIES (SECTORS PRINCIPAL/PRISMES/CURIOSA/FILM) - PUBLISHERS/ART BOOK DEALERS (BOOK SECTOR) - KEY FIGURES EXHIBITOR PROJECTS - PRINCIPAL SECTOR - SOLO & DUO SHOWS - GROUP SHOWS - PRISMES SECTOR - CURIOSA SECTOR - FILM SECTEUR - BOOK SECTOR : BOOK SIGNING PROGRAM PUBLIC PROGRAMMING – EXHIBITIONS / AWARDS FONDATION A STICHTING – BRUSSELS – PRIVATE COLLECTION EXHIBITION PARIS PHOTO – APERTURE FOUNDATION PHOTOBOOKS AWARDS CARTE BLANCHE STUDENTS 2019 – A PLATFORM FOR EMERGING PHOTOGRAPHY IN EUROPE ROBERT FRANK TRIBUTE JPMORGAN CHASE ART COLLECTION - COLLECTIVE IDENTITY
    [Show full text]
  • The Mysteries of Climate Changepage 3
    Issue 3 – 2010 May 31 English Contents 2 Claire Aho’s Helsinki Supplement in 1968 3 Unravelling mysteries of climate change 5 University of Helsinki 5 University glossary 6 New directions at Helsinki Zoo 8 Users develop Infobank 9 Happy Helsinki Day 10 Helsinki Week 11 Shaman´s haven of the Kalevala Unravelling 12 Information services for non-Europeans the mysteries of climate changePage 3 Page 9 Mari Hohtari Happy Helsinki Week Mari Hohtari English Supplement Young couples in love celebrating Labour Day, daredevils in a twirling carousel, market vendors behind their stands… In 1968 photographer Claire Aho participated in a Nordic photog- raphy exhibition in Kiel, Germany with her images of Helsinki. These photographs, which feature sur- prising compositions and offer fascinat- ing depictions of the era, are now being exhibited in Finland for the first time. Claire Aho, born 1925 in Helsinki and now living in Stockholm, is the grand old lady of Finnish photography FRONT PAGE with a huge amount of portraits, post- ers, fashion plates and artistic photos. She is also a pioneer of Finnish docu- mentary film like her father Heikki Aho and her uncle Björn Soldan. Claire Aho Claire Aho is the granddaughter of author Juhani Aho (earlier Brofeldt) and Venny Soldan-Brofeldt (1863– 1945), one of the leading women painters of her time. Claire Aho’s Helsinki in 1968 Juhani Aho (1861–1921) was a jour- nalist and the first Finnish professional Although Juhani Aho chose his sub- is seen in his first novel Rautatie Exhibition in the Virka Gallery 4.6.–5.9.
    [Show full text]
  • Finland's Nature, Arts and Independence
    Finland’s Nature, Arts and Independence Finns have relied on the nature to keep them warm, nourished and clothed throughout the ancient history. The land has provided clean water, crops, fish and game, and materials for transportation and housing. The harsh climate has required survival skills and sisu, but it has also provided natural beauty that has created inspiration and works of art in a number of disciplines. Late 1800’s brought forward the Finnish identity in language, music, poetry, architecture and design. It continued to strengthen and was presented in various fields of life. The Finnish proverb ‘We are not Swedish, we will not become Russian, so let’s be Finnish’ describes well the commitment of the people. Kalevala, Elias Lönnrot’s work of epic poetry of Karelian and Finnish folklore and mythology brings the early poems, songs, music and pictorial art together. The life was straightforward and simple, because it was efficient and it helped the people survive in the challenging environment. Finland became an autonomous Grand Duchy of Finland in 1809 after the Swedish armies minus the Finnish solders had retreated across the Ahvenanmeri (Åland Sea) and Tornionjoki (Tornio River) and Russia became the new ruler. The idea of independence had started to develop toward the end of the period when Finland was part of the Swedish Empire, but got to a faster pace under the rule of the Russian Tsars, or rather their governor generals. In the mid-1800’s the Central European romanticism reached Finland and the German composer Fredrik Pacius, the Father of Finnish music, came with it, liked Finland and stayed.
    [Show full text]
  • The Opening of the Exhibition Claire
    The Grand Old Lady of Finnish Photography Interior photographs from the “Studio Works” – exhibition at The Photographers´ Gallery in London, 18 April 2013 Date: November 26, 2013. This document comprise 18 scanned photographs from The Photographers´ Gallery exhibition. All photographs on the walls and all the magazine covers in the vitrines are by CLAIRE AHO. All rights reserved. Copyright: JB. This document contains 20 pages. Contact details: www.ahosoldan.com, [email protected].(The photographs in this document are taken by Kate Elliott, TPG and by JB). Web site: www.claireaho.com CLAIRE AHO 1 (20 ) Claire Aho : Studio Works, The Photographers´ Gallery in London, 19 April – 21 July, 2013 Claire Aho's career is defined by her pioneering editorial photography and innovative colour techniques. In the early 1950s, at a highpoint in Finnish design culture, Aho (b. 1925, Finland) established a Helsinki-based photography studio under her own name. Her prolific output spanned advertising, editorial, reportage and fashion for a range of commercial applications. She dealt with all aspects of the creative process, from casting models, set-making, styling and lighting to developing and printing her own images. Aho’s relationship to the studio space is taken as the starting point for this exhibition, and is used as a prism through which to understand the relationship with her subjects, and – in particular – her dialogue with form, colour and pattern. Evidence of the mechanics of the image making process, such as colour charts, studio lights and backdrops are often included within the frame of the exhibited images. The exhibition will also include a display of original materials where the images have been cropped and combined with graphics for magazine covers, advertising and packaging.
    [Show full text]
  • Aino Sibelius Née Järnefelt
    Aino Sibelius née Järnefelt 1871 Aino (Aina) Järnefelt was born in Helsinki on 10 August 1871. Parents: General Alexander Järnefelt and Elisabeth née Clodt von Jürgensburg. 1879–1887 Studied at Helsinki Finnish Girls’ School. Continued her studies in Kuopio, where the family moved in 1884. Graduated from the Kuopio Girls’ School in 1887. 1888–1890 Lived in Helsinki and Vaasa, where her father acted as governor. Wrote and translated texts for Päivälehti and Pohjalainen newspapers. An active member of the Finnish National Society in Vaasa and the Musical Association of Vaasa. Met Jean Sibelius through her composer brother Armas Järnefelt. 1890–1892 The offer of marriage from author Juhani Aho, which she refused, led to the publication of his sensational work Yksin (“Alone”). Fell in love with Jean Sibelius, and they got secretly engaged on 29 September 1890. The wedding was held at Tottesund Manor near Vaasa on 10 June 1892. A combined honeymoon and folk- music collection trip to Karelia, funded by a stipend. 1893–1901 Lived the married life in Helsinki and started a family. Gave birth to daughters Eva (1893), Ruth (1895) and Kirsti (1898). Moved to Kerava in 1899. Daughter Kirsti died in 1900. Travelled with her husband to Germany and Italy. Daughter Ruth fell seriously ill. 1903–1907 In 1903, the family purchased a plot from the Järvenpää Manor and the fourth daughter, Katariina, was born. The construction of Villa Ainola in Kielomäki was completed in 1904. Despite the move, there were financial difficulties and family life was hard. In 1907, Aino stayed at the Hyvinkää sanatorium to rest.
    [Show full text]