Suomalaisuuden Lähteillä P Tuusulanjärven Taiteilijayhteisö PB 2 Tuusulanjärvi-Ilmiö

Suomalaisuuden lähteillä p Tuusulanjärven taiteilijayhteisö PB 2 Tuusulanjärvi-ilmiö

Tuusulanjärvi on vetänyt taiteilijoita puoleensa jo toista sataa vuotta. Ensimmäisiä näiden maisemien ihailijoita oli Aleksis Kivi ja pian hänen jälkeensä järven rantaan syntyi ainutlaatuinen taiteilijayhteisö, joka hakee vertaistaan jopa kansainvälisesti. Yhteisön merkitys suomalaisuudelle ja sen synnylle oli merkittävä. Se mitä poliitikot laativat pykä- lin, tehtiin taiteilijayhteisössä sanoin, sävelin ja kuvin. Näi- den taiteilijoiden jalanjäljet on tallennettu tähän vihkoon kaikkien seurattaviksi. Polku johdattaa sinut sadan vuoden taakse paikkoihin, joissa moni meille itsestään selvä sävel tai kuva on syntynyt. Samalla se kertoo tarinoita niistä, jotka kulkivat heidän jäljessään muodostaen katkeamatto- man perinteen aina näihin päiviin asti.

Etukansi: Eero Järnefelt, Kukkivaa kesää, 1918, öljy. Kuva: Järvenpään taidemuseo / Matias Uusikylä Sisäkansi: Pekka Halonen, Saunaranta, 1916, öljy. Kuva Tuusulan museo / Matti Ruotsalainen Takakansi: Pekka Halonen, Talvipäivä, 1910, öljy. Kuva Tuusulan museo

2 1 2 Suomalaisuuden luojat Tuusulanjärven taiteilijayhteisö

Kahvihetki Halosenniemen puutarhassa noin vuonna 1915. Henkilöt vasemmalta Venny Soldan-Brofeldt, professori Otto Manninen, Olli (Olga) Ehrnström , Pekka Halonen ja Maija Halonen. 2 3 Etualalla Halosten lapsista Marja ja Sakari. Kuva: Tuusulan museo Albert Gebhard, Aleksis Kivi, akvarelli paperille. Kuva: Tuusulan museo / Matti Ruotsalainen

1. Aleksis Kiven kuolinmökki

Aleksis Kiven veli, räätäli ja Krapin tilan ylioppilaskunta, jolle Stenvall rakennuk- torppari, Albert Stenvall, lupasi ottaa sai- sen myi vuonna 1903. Nykyisin Aleksis raan veljensä asumaan kotiinsa Tuusu- Kiven kuolinmökki on museona. laan. Heidän kanssaan pienessä mökissä Kivi asui elämänsä viimeiset kymmenen kuukautta. Aleksis Kiven kuolinmökki ALEKSIS KIVI (1834–1872) kuvastaa sitä, miltä Tuusulan Rantatie näytti ennen kuuluisan huvila-asutuksen Aleksis Kivi kirjoitti sulkakynällään pe- ja Tuusulanjärven taiteilijayhteisön syn- rustan suomenkieliselle kirjallisuudelle tyä. Mökin omistaa Helsingin yliopiston 1860-luvulla. Kivi sai näytelmästään

4 Syvälahden torppa eli Aleksis Kiven kuolinmökki 1910-luvun alussa. Etualalla Krapin tilan isäntäväki Maiju (3. oikealta) ja Klas Holma vieraineen pihamaalla. Takana seisomassa Albert ja Wilhelmiina Stenvall. Kuva: Tuusulan museo / Holman kokoelma.

Nummisuutarit valtion kirjallisuuspal- Kiven tukijoiden joukko harveni olemat- kinnon vuonna 1865. Silloin nuorella tomiin. Edelläkulkijan rooli ei ollut help- kirjailijalla riitti selkään taputtelijoita! po. Kivi sairastui ja joutui Lapinlahden Seitsemän veljestä, joka oli ensimmäinen mielisairaalaan. Siellä hänet todettiin pa- suomenkielinen romaani, ilmestyi vuon- rantumattomasti sairaaksi ja kotiutettiin na 1870. Teos ja sen kirjoittaja saivat veljensä luokse Tuusulaan, jossa hän kuo- ankaran kritiikin, kun suomen kielen li vain 38-vuotiaana. ja kirjallisuuden professori August Ahl- qvist kirjoitti siitä tyrmäävän arvostelun. Arvostelu tuli niin korkealta taholta, että

4 5 6 < Ahojen perhe kuvattuna 1903 Müchenissä. Kuva: Järvenpään taidemuseo

Venny Soldan-Brofeldt, Juhani Aho, 1916, lyijykynä. Venny Soldan-Brofeldt, Omakuva (Hanna Paulin mukaan), Kuva: Järvenpään taidemuseo / Matias Uusikylä lyijykynä. Kuva: Järvenpään taidemuseo / Matias Uusikylä 2. Ahola

Tuusulanjärven taiteilijayhteisö sai al- vat aina auki vieraille. Vennyn työskente- kunsa, kun kirjailija Juhani Aho ja taide- lyä rasittanut kasvanut taloudenpito, Ju- maalari Venny Soldan-Brofeldt muutti- hanin monet luottamustehtävät sekä poi- vat Järvenpään kartanon vuokrahuvilaan kien tarve siirtyä oikeaan kouluun pa- vuonna 1897. Pariskunta asui huvilas- kottivat Ahot muuttamaan Helsinkiin saan 14 vuotta ja keräsi samalla ympäril- vuonna 1911. Ennen muuttoa Aholassa leen joukon aikansa merkittävimpiä tai- järjestettiin kahden päivän mittainen teilijoita. Boheemit Ahot eivät koskaan huutokauppa, jossa iso osa isäntäväen omistaneet Aholaansa, vaan kirjoittivat tavaroista päätyi lähialueen taloihin. Ny- vuokrasopimuksen aina vuodeksi eteen- kyään Aholassa toimii perheen elämästä päin. Monet aikansa silmäätekevät olivat ja taiteilijayhteisöstä kertova museo. tuttuja vieraita Aholassa, jossa ovet oli-

6 7 JUHANI AHO (1861–1921) Järvenpään taidemuseon vaihtuvissa näyt- telyissä. Juhani Aho oli ensimmäinen suomalainen kirjailija, joka tuli toimeen kirjoitus- työllään. Hän otti kirjoituksillaan aktiivi- Perhe sesti kantaa politiikkaan ja kuului Nuo- HEIKKI, ANTTI JA BJÖRN ren Suomen piiriin. Aho oli myös perustamassa Päivälehteä, nykyistä Helsingin Juhani Aholla oli kolme poikaa Heikki, Sanomia. Ahon tuotanto oli monipuoli- Antti ja Björn. Heikin (1895–1961) ja nen. Hänet tunnetaan erityisesti teoksis- Antin (1900–1960), äiti oli taidemaalari taan Rautatie (1884) ja Juha (1911) sekä Venny Soldan-Brofeldt ja nuorimmaisen lyhyistä novelleistaan, lastuista. Lisäksi Björnin (1902–1953) Vennyn sisko Tilly Aho käänsi kaunokirjallisuutta ja kirjoit- Soldan (1873–1931). Lapset ja perhe oli- ti näytelmiä, kuten sensuurin hampaisiin vat Vennylle kaikki kaikessa ja leikkiensä joutuneen Tuomion. Omien sanojensa lomassa pojat päätyivät usein Vennyn te- mukaan Aho oli kuitenkin enemmän ka- osten aiheiksi. Myös Ristinummella asu- lamies kuin kirjamies ja näin ollen tuttu va Björn, tuttavallisemmin Nisse, oli tuttu näky Tuusulanjärvellä veneessä. näky Aholan leikeissä. Jos pojilla oli Ven- nyn mielestä mielenkiintoinen asento, hän huusi ”TOP!”. Silloin leikin tuli pysähtyä VENNY SOLDAN-BROFELDT siksi aikaa, kunnes äiti oli piirtänyt luon- (1863–1945) noksen asennosta. Työstä sai aina myös pienen palkan. Kasvatus Aholassa oli va- Taidemaalari Venny Soldan-Brofeldt oli paata ja koulua käytiin aluksi kotona tai niitä harvoja suomalaisia naisia, jotka vii- yhdessä taiteilijayhteisön muiden lasten me vuosisadan alussa yhdistivät työn ja kanssa. perhe-elämän. Soldan-Brofeldt tuli tunnetuksi etenkin meriaiheisista maalauksistaan, jollainen tilattiin myös vuoden PUUTARHA 1900 Pariisin maailmannäyttelyn Suo- men paviljonkiin. Esillä olleiden teos- Antti Ahon mukaan Aholan pihan yleisil- tensa ansiosta hän sai näyttelystä prons- me oli ”ruohottunut kuin vanhan maa- simitalin. Monipuolisen tuotantonsa li- laiskartanon”. Aholassa oli kuitenkin kas- säksi Soldan-Brofeldt oli myös aktiivinen vimaa. Venny Soldan-Brofeldt ahersi kyl- naisasianainen. Hänen aloitteestaan pe- lä puutarhassaan, mutta suurimman osan rustettiin muun muassa Taidetta kouluil- ajasta veivät maalaus- ja kuvitustyöt. le -yhdistys vuonna 1906. Lisäksi hän oli Aikalaiskuvauksen mukaan puutarhasta mukana keskusteluklubissa, josta myö- sai: ”wähän perunoita, wähän herneitä, ja hemmin muodostui Naisasialiitto Unio- wähän heinää paitsi mitä ’wihannestarha’ ni. Soldan-Brofeldtin tuotantoa on esillä ja kukkapenkereet kaswawat”.

AHOLA 8 Ahola Venny Soldan-Brofeldtin ja Juhani Ahon aikaan, 1900-luvun alku. Kuva: Järvenpään taidemuseo / Hjalmar Krook

Venny Soldan-Brofeldt, Pikku insinööri, 1898, öljy, yksityiskokoelma. Kuva: Järvenpään taidemuseo / Matias Uusikylä 8 9 3. Suviranta

Usko Nyströmin Eero ja Saimi Järne missä pidettiin myös monet taiteilijayh- feltille suunnittelema ateljeehuvila Suvi teisön tanssiaiset. Järnefeltit viihtyivät Su- ranta kohosi Tuusulanjärven rantaan virannassaan aina vuoteen 1917 asti, jol- vuonna 1901. Järvenpään kartanon en- loin perhe muutti töiden perässä Helsin- tinen hevoshaka muuttui pian vehreäk- kiin rakennuksen jäädessä kesäkäyttöön. si keitaaksi, missä komeaa ateljeehuvilaa Rakennus on edelleen suvun yksityisomis- ympäröi kaunis puutarha. Huvilan sydä- tuksessa. men muodosti Eero Järnefeltin ateljee,

10 < Eero Järnefelt, Suviranta, 1900-luvun alku, öljy, yksityiskokoelma. Kuva: Järvenpään taidemuseo / Matias Uusikylä

Saimi Järnefelt, n. 1889. Eero Järnefelt. Kuva: EJA Kuva: EJA

Perhe SAIMI JÄRNEFELT EERO JÄRNEFELT (1863–1937) os. SWAN (1867–1944)

Eero Järnefelt tuli tunnetuksi erityisesti Saimi Järnefelt oli Carl Gustaf ja Emilia Koli-aiheisista maalauksistaan, sekä Swanin yhdeksästä tyttärestä kolmannek- aikansa merkkihenkilöistä tekemistä si vanhin. Hän oli Suomalaisen teatterin muotokuvista. Järnefelt kuvitti ystävän- näyttelijätär, joka meni naimisiin Eero sä Juhani Ahon teoksia, kuten Rautatien, Järnefeltin kanssa vuonna 1890. Avio- mutta myös sellaisia suurteoksia kuin liitto merkitsi Saimi Järnefeltille suurta Suomi 19. vuosisadalla. Muutto Suvi- muutosta, sillä hänellä oli voimakas tarve rantaan vuonna 1901 toi taiteilijan tuo- itsensä ilmaisemiseen. Lopulta hän kui- tantoon runsaasti uusia luontoaiheita ja tenkin valitsi perheen uransa sijaan. Jät- lämpimät kuvat perheestä korostuivat. täessään teatteriuran 1893 Saimi Järnefelt Järnefeltin tuotantoa on esillä Järven- purki luovuuttaan kirjoittamiseen ja kir- pään taidemuseon vaihtuvissa näytte- jallisuuden kääntämiseen. Hän on suo- lyissä. mentanut muun muassa Charles Dicken- sin Kaksi kaupunkia.

10 11 < Eero Järnefelt, Sisäkuva, 1910, vesiväri ja pastelli, yksityiskokoelma. Kuva: Järvenpään taidemuseo / Matias Uusikylä

> Naapurien (Halosten, Järnefeltien ja Sibeliusten) lasten tanssikoulun päättäjäiset Suvirannan ateljeessa kesällä 1905. Kuva: EJA

HEIKKI, LEENA, Kesävieraat SARA, LAURA JA OLAI ANNI SWAN (1875–1958)

Järnefelteillä oli yhteensä viisi lasta: Heik- Anni Swan oli Saimi Järnefeltin sisko ja ki (1891–1963), Leena (1897–1991), Sara yksi Suomen tunnetuimmista kirjailijois- (1903–1992), Laura (1904–1985) ja Olai ta. Hän kirjoitti lukuisia lasten- ja nuor- (1906–1961). Lapset toimivat usein isän- ten kirjoja, ja häntä pidetään suomalai- sä malleina hänen maalauksissaan ja pii- sen tyttökirjallisuuden luojana. Lisäksi rustuksissaan. He kävivät myös ajoittain hän toimi suomentajana. Venny Soldan- samaa kotikoulua muiden taiteilijayh- Brofeldt kuvitti useita Swanin teoksia, teisön lasten kanssa. Heikistä tuli limno- kuten hänen ensimmäisen satukirjansa logian eli sisävesien tutkija ja professori. Satuja I vuodelta 1901. Anni Swan oli Laura jatkoi isänsä ammattia taidemaa- tuttu näky Tuusulanjärven taiteilijayhtei- larina ja Sara Järnefeltiä kiinnosti äitinsä sössä ja etenkin lapset pitivät tästä satu- tavoin näytteleminen. tädistä. Monet taiteilijayhteisön lapsista pääsivätkin seikkailemaan kirjailijan sa- tuihin ja monet tarinoiden aiheet, sekä paikat löytyvät Tuusulanjärven rannoilta.

SUVIRANTA 12 ARVID JÄRNEFELT Rantala nimisen maatilan vuonna 1895 (1861–1932) ja siirtyi sinne viljelemään maata.

Arvid oli Eero Järnefeltin veli, kirjailija ja tolstoilaisen herätyksen omannut FRANS EMIL SILLANPÄÄ maanviljelijä. Opiskeluaikanaan (1888–1964) Järnefelt oli innokas fennomaani ja nuorsuomalainen. Tämän vuoksi hän Frans Emil Sillanpää syntyi Hämeen oli Eero Erkon ja Juhani Ahon kanssa kyrössä mäkitupalaisperheeseen. Opin- perustamassa Päivälehteä Nuorsuomalai- not Helsingin yliopistossa Sillanpää aloit- sen puolueen äänenkannattajaksi. Järne ti vuonna 1908. Opiskeluaikoinaan hän felt valmistui lakitieteiden kandidaatiksi, tutustui Heikki Järnefeltiin ja vierai- mutta työskenteli alansa töissä vain ly- li usein tämän luona Suvirannassa. Täl- hyen aikaa. Hänen esikoisromaaninsa lä tavalla Sillanpää päätyi myös mallik- Isänmaa ilmestyi vuonna 1893, jonka si Eero Järnefeltin maalaukseen Aurora- jälkeen hän kirjoitti useita romaaneja, seura, jossa hän istuu tarkkaavaisena novelleja, muistelmateoksia ja näytelmiä. kuuntelemassa Porthanin puhetta. Sillan- Järnefelt osti perheelleen Lohjalta pää on myös kertonut, että Eero Järne

12 13 Kesähetki Suvirannan pihalla vuonna 1904. Rouvat Aino Sibelius ja Saimi Järnefelt sekä Sibeliusten, Järnefeltien ja Ahojen lapsia. Kuva Tuusulan museo/ Suvirannan perhealbumi

feltillä ja hänen perheellään oli suuri vai- puutarhassa kasvoivat ”potaatit, dillit, kutus siihen, että hän lopulta päätyi kir- persiljat, räätikät ja spenaatit”. Eri lajik- jailijan uralle. Eero Järnefelt muun muas- keita viljeltiin lohkoittain ja siellä mansi- sa tuki taloudellisesti Sillanpäätä tämän kallakin oli oma varma paikkansa. Vilje- uran alkuvaiheessa. Sillanpään ura hui- lyskasveja kierrätettiin siten, että maape- pentui kirjallisuuden Nobelin palkintoon rä pysyi viljavana. Ateljeen ison ikkunan vuonna 1939. eteen suunniteltiin Versaillesiksi kutsuttu muotopuutarha kaarevine hiekkakäytä vineen. Ensimmäisenä jouluna Suvi PUUTARHA rannassaan Järnefeltit saivat naapureil- taan Ahoilta lahjaksi kärryllisen hevosen Eero ja Saimi Järnefelt istuttivat talonsa lantaa, joka luvattiin tuoda paikalle myö- ympärille jo rakennusvaiheessa nopeas- hemmin keväällä. Venny oli piirtänyt lah- ti kasvavia puita, pensaita ja kukkia saa- jakorttiin kärryjä vetävän hevosen ja Ju- den pihan pian vehreäksi. Vaikka puu- hani Aho oli kirjoittanut saatteeksi lahjan tarhoja pidettiin naisten alueena, niin sisältävän: ”[...] Omenia orivarsan, he- Suvirannassa isäntä otti osaa sen luomi- von hirnuvan hyviä, kokkareita kultaisia. seen varsin ahkerasti istuttaen sinne usei- Tässä nyt kuormani kuletan, tarvittaessa ta eri puulajeja, kuten mäntyjä, lehmuk- tuon talohon. [...]” sia, tammia ja hevoskastanjoita. Käyttö

SUVIRANTA 14 Eero Järnefelt, Kukkapenkki, 1919, öljy. Kuva: Järvenpään taidemuseo / Matias Uusikylä 14 15 16 < Halosenniemi. Kuva: Tuusulan museo / Sami Mannerheimo

Lapset leikkivät Halosenniemen rantakalliolla. Vas. Sakari, Antti, Marja ja Elina Halonen. Kuva: Tuusulan museo 4. Halosenniemi

Pekka ja Maija Halosen ateljeekoti ”tupa hyvin vieraanvarainen koti, johon oman tölli” Halosenniemi valmistui vuon- perheen ja suvun lisäksi mahtui taiteili- na 1902. Ennen taiteilijakodin valmistu- jaystäviä läheltä ja kaukaa. Erityisen odo- mista Haloset olivat asuneet Tuusulan- tettuja vieraita olivat Pekan veli Heik- järven rannalla jo vuodesta 1898 lähtien. ki Halonen viuluineen tai taiteilija Akseli Pekka Halonen suunnitteli rakennuksen Gallen-Kallela perheineen. Myös runoili- itse ja hänen veljensä Antti Halonen toi- ja Eino Leino oli usein Halosten vieraana. mi rakennusmestarina. Korkeaan ateljee- Halosenniemen kulttuuritapahtumissa huoneeseen tuli kaupanpäällisinä loistava yleisö pääsee yhä nauttimaan tilan akus- akustiikka. Siitä nautittiin kotikonserteis- tiikasta ja tunnelmasta. Halosenniemi sa, joissa oli varsin korkeatasoinen esiin- siirtyi Tuusulan kunnan omistukseen tyjäjoukko: Maija Halonen, Aino Sibeli- vuonna 1949. Vuonna 1990 tehdyn enti us, Heikki Halonen, Toivo Kuula – joskus söinnin jälkeen koko talo on toiminut tai- myös itse Jean Sibelius istui pianon ää- teilijakotimuseona, jossa järjestetään vaih- reen improvisoimaan. Halosenniemi oli tuvia taidenäyttelyitä. Halosenniemi on

16 17 18 < Pekka Halonen, Keväinen ranta, öljy. Kuva: Tuusulan museo

> Pekka Halonen ja Maija Mäkinen Maijan kotona Sortavalan Myllykylässä vuonna 1894. Kuva Tuusulan museo / Pekka Halosen seura

nykyisin taiteilijakotimuseo, jossa pääsee Perhe tutustumaan Halosten elämään ja aika- MAIJA HALONEN kauden taiteeseen vaihtuvissa näyttelyissä. os. MÄKINEN (1873–1944)

Maija Halonen haaveili nuorena pianistin PEKKA HALONEN (1865–1933) urasta, mutta päätyi suurperheen äidiksi. Kotona Halosenniemessä musiikilla oli Pekka Halonen oli syntyjään savolainen kuitenkin iso rooli. Maija Halonen teki maalaispoika. Lahjakkuuden ja kovan mittavan elämäntyön myös kirjallisuu- työn ansiosta hän nousi Suomen taiden kääntäjänä. Eniten taiteilijayhteisön teen kultakauden merkittävien taiteilijoi- kodeissa lienee luettu hänen käännöstään den joukkoon. Opintojensa aikana Halo- Ellen Keyn kirjoituksesta Kauneus konen tutustui Euroopan metropoleihin ja deissa, jonka Maija suomensi jo vuonna taideaarteisiin, mutta asettui kuvaamaan 1899. Myös Carlo Collodin Pinocchio kotoisia kohteita. Halonen on erityises- tuli suomalaislapsille tutuksi Maija Halo- ti Suomen talven mestarillinen kuvaa- sen käännöksenä vuonna 1906. ja. Kansanihmisiä kuvatessaan hän katsoi heitä samalta tasolta ja näki nämä aidosti ja arvostaen. Työllään Halonen loi suoma- laisuudesta tasapainoista kuvaa.

18 19 YRJÖ, ANNI, ERKKI, ANTTI, ja joskus äänekkäästikin keskusteli elä- MARJA, ELINA, SAKARI JA KAIJA män tarkoituksesta ja muista isoista ky- symyksistä. Maija Halonen antoi Siljolle Pekka ja Maija Halosesta tuli suurper- omiin käännöstöihinsä liittyvien runojen heen vanhempia, sillä perheeseen syntyi käännöstöitä ja hänen mainitaan myös kaikkiaan kahdeksan lasta: Yrjö (1896– olleen kotiopettajana Halosilla. Jossain 1973), Anni (1898–1993), Erkki (1902– vaiheessa nuorten toimittajakollegoiden 1972), Antti (1903–1985), Marja (1904– Matti Kivekkään ja Juhani Siljon kerrot- 1986), Elina (1906–1972), Sakari (1910– tiin pitäneen taiteilijaperheiden lapsil- 1941) ja Kaija (1918–1988). Kuten mui- le kotikoulua jossain Ristinummen tien- takin taiteilijayhteisön lapsia heitä ope- haaran seutuvilla. Kuten Kivekäskin, Siljo tettiin ensin kotona, minkä lisäksi he kuoli sisällisodassa Tampereella. osallistuivat yhteisössä järjestettyihin kotikouluihin. Näitä pidettiin Halosen- niemen lisäksi ainakin Suvirannassa ja PUUTARHA Ainolassa. Taiteellisen uran Halosen lapsista valitsivat Antti ja Marja. Antti Ha- Halosenniemen kallioisesta ja karusta losen ominta alaa olivat tanssitaide ja tontista huolimatta viljelyskelpoista maa- koreografia, mutta tunnetuimman elä- ta löytyi maantien läheltä. Sinne perus- mäntyön hän teki kirjailijana ja taidekrii- tettiin hyötypuutarha, jota laajennettiin tikkona. Marja Halonen opiskeli Suomen vuonna 1916 naapurilta ostetulla palstal- Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja la. Koska Pekka Halonen kunnioitti luon- toimi Keravan yhteiskoulun piirustuk nontilaista ympäristöä, kaivettiin puutar- senopettajana. Marja avioitui taiteilija hatontilla olleet puut ja pensaat ylös ja is- Ahti Miehon kanssa. Marja toimi myös tutettiin huvilalle johtavan tien varteen. Halosenniemen museonhoitajana. Halosten suurperheessä puutarhan antimet olivat tärkeitä, sillä talossa elettiin pitkälti omavaraistaloudessa. Puutarhas- Kesävieraat sa sekä Pekalla että Maijalla oli omat alu- JUHANI SILJO (1888–1918) eensa viljeltävinä. Pekan puolelta löytyi esimerkiksi tupakkaa ja tomaattia, kun Runoilija Juhani Siljo teki myös toimit- taas kasvimaan mehiläispönttöineen oli tajan ja kirjallisuuskriitikon töitä. Hä- Maijan valtakuntaa. Puutarha oli suun- nen runoissaan ja aforismeissaan elä- niteltu siten, että kasvipenkit muodosti- mää ohjaa voimakas tahto ja eettisyy- vat suoria rivejä, joita ruuduttivat polut. den etsiminen. Siljon tuotanto jäi mel- Suurimman alan veivät peruna-, rapar- ko pieneksi, mutta hän vaikutti esiku- peri-, ja kaalimaa. Samassa paikassa puu- vana moniin runoilijapolviin. Siljo oli tarhan kanssa sijaitsi myös perheen poi- erityisesti Halosenniemessä nähty vie- kien tekemä pelikenttä. ras, jonka kanssa Halonen mielellään

HALOSENNIEMI 20 Pekka Halonen, Kesäinen puutarha, 1912, öljy. Kuva: Tuusulan museo / Museokuva

20 21 22 < Erkkola. Kuva: Tuusulan museo / Tarja Kärkkäinen

> Runoilija J. H. Erkko, 1904. Tuusulan museo

5. Erkkola

Oma koti ja perhe olivat J. H. Erkon iso J. H. ERKKO (1849–1906) haave. Koti Erkkola valmistui vuonna 1902 lähes samaan aikaan kuin Halosen- Johan Henrik Erkko sai syvän innon kan- niemi ja molempien talojen rakentajapo- sansivistystyöhön seminaariaikanaan rukkakin oli pitkälti sama. Rakennuksen 1870-luvun alussa. Erkko toimi valistuk- suunnittelivat Pekka ja Antti Halonen. sen hyväksi monin tavoin. Työ opettajana Erkolla oli paljon ystäviä ja naapureitaan oli sivistystyötä ruohonjuuritasolla, mut- hän tapasi usein. Omaa perhettä Erkko ta laajempaa vaikutusta ajamilleen asioil- ei sen sijaan koskaan saanut ja hän ehti le Erkko sai kirjoittaessaan runoja ja näy- asua Tuusulassa vain viisi vuotta ennen telmiä, sanoittaessaan kuorolauluja, teh- varhaista poismenoaan. Tuusulan kunta dessään sanomalehtityötä sekä kirjoit- osti Erkkolan vuonna 2006 Jane ja Aatos taessaan juhlapuheita. Monet Erkon teks- Erkon säätiön lahjoittamilla varoilla. Tai- tit elävät edelleen lauluina tai aforismei- teilijakoti Erkkola on kuvitustaiteeseen na. Erkko oli iältään kultakauden taiteili- erikoistunut museo ja erilaisten kulttuu- joita hieman vanhempi, mutta sielultaan ritapahtumien pitopaikka. nuori. Hän oli ystävällinen ja seurallinen, mutta tarttui ajamiinsa asioihin ja epä- kohtiin suurella tarmolla ja vailla pelkoa.

22 23 24 < Ainola. Kuva: Juhani Seppovaara

Jean ja Aino Sibelius Eero Järnefeltin seurassa Ainolassa. Kuva: Tuusulan museo / Suvirannan perhealbumi. 6. Ainola

Sibeliusten Ainola kohosi Järvenpään laa ympäröivää valtavaa puutarhaa hal- kartanolta ostetulle Kielomäelle vuonna litsi Aino Sibelius. Hän myös vastasi ta- 1904. Lars Sonckin suunnittelema jyh- lon sisustamisesta ja suunnitteli jopa osan keä hirsihuvila sijaitsi vastapäätä Suvi- huonekaluista itse. Ainon kuoleman jäl- rantaa ja sieltä oli näköyhteys myös Aho- keen vuonna 1969 Sibeliusten suku päät- laan. Tupaantuliaislahjaksi Ainolan väelle ti myydä rakennuksen Suomen valtiolle Juhani Aho vei hauen. Ainolassa Sibelius ja se avattiin museona vuonna 1974. Sekä sai kaipaamansa työrauhan ja siellä syn- Aino että Jean Sibeliuksen haudat löytyvät tyi suuri osa hänen sävellyksistään. Aino- Ainolan puutarhasta.

24 25 JEAN SIBELIUS (1865–1957) Perhe AINO SIBELIUS Jean Sibelius on kaikkien aikojen tunne- os. JÄRNEFELT (1871–1969) tuin suomalainen säveltäjä. 1900-luvun vaihteessa Sibeliuksen ura oli vahvassa Aino Sibelius oli monilahjakuus, joka nousussa, mutta elämää varjostivat niin tuki tarmokkaasti miehensä sävellystyö- Kirsti-tyttären kuolema kuin railakkaat tä, piti huolen heidän kodistaan ja per- illanvietot Helsingissä. Ainolassa ura sai heen viidestä lapsesta. Hän oli musikaa- uutta tuulta alleen ja sävellystyön myötä linen ja taitava soittamaan pianoa. Hän avautui myös kansainvälinen läpimurto. oli kehittänyt kädentaitojaan nuorena Sibelius oli monelle tuttu näky rantatiel- veistokoulussa, jossa myös piirtäminen, lä päivittäisillä kävelyretkillään. Silloinkin ornamentiikka, laskento ja kirjanpito tu- hän oli pukeutunut tyypilliseen tapaansa livat tutuiksi. Ainon suuri huolenpidon viimeisen päälle huoliteltuun herrasmie- kohde olivat perheen tyttäret, jotka hän hen pukuun. itse koulutti ja puutarha, jonka kukka- loisto toi iloa ja sen antimet täyttivät perheen ruokapöydän. Aino myös oikoluki

AINOLA 26 < Ainolan sali. Kuva: Juhani Seppovaara

Sibeliusten perhe Ainolan salissa, 1915. Kuva: Otava

entisen kosijansa ja myöhemmän naapu- ten arki Ainolassa määräytyi pitkälti isän rinsa Juhani Ahon kirjojen käsikirjoituk- työskentelyn mukaan, sillä silloin talos- sia. Myöhemmällä iällään Aino tunnet- sa tuli olla ehdottoman hiljaista. Tyttä- tiin lämpimänä ja ystävällisenä mummi- ret harrastivat hekin soittoa, mutta se na, jonka luokse lapsenlapset olivat aina piti tehdä naapurissa tai kotona silloin tervetulleita. kun isä oli päivittäisellä kävelylenkillään. Tyttäristä Eva avioitui naapurinpojan Arvi Paloheimon kanssa ja hoiti perheen EVA, RUTH, KIRSTI, KATARINA, asioita vanhempien ikääntyessä. Ruthista MARGARETA JA HEIDI tuli Kansallisteatterin näyttelijätär, Kata- rina opiskeli pianonsoittoa Stuttgartissa Sibeliusten perheeseen syntyi kuusi ty- sekä oli yksi kotimuseon ensimmäisistä tärtä Eva (1893–1972), Ruth (1894– oppaista, Margareta työskenteli Sibelius- 1976), Kirsti (1898–1900), Katarina Akatemian kanslistina ja Heidistä tuli ke- (1903–1984), Margareta (1908–1988) ja raamikko ja muotoilija, joka meni naimi- Heidi (1911–1982). Heistä Kirsti kuoli siin arkkitehti Aulis Blomstedtin kanssa. hyvin varhain lavantautiin. Perheen las-

26 27 Kesävieraat jossa Elisabeth tutustutti ylioppilaita ELISABETH JÄRNEFELT uusimpaan venäläiseen realistiseen kir- (1839–1929) jallisuuteen ja koulu toimi samalla kes- kustelukerhona ajankohtaisista asioista. Elisabeth Järnefelt os. Clodt von Jürgens Hänen ajatuksenaan oli luoda Suomeen burg tunnetaan suomalaisen kulttuurin oma taidekirjallisuus, sillä tämä tyyli- innoittajana ja tukijana. Hän meni nai- suunta oli maassa vasta lasten kengissä. misiin suomalaisen upseerin, Alexander Omien poikiensa lisäksi piiriin kuului Järnefeltin kanssa vuonna 1857. Taiteelli- heidän ystäviään, kuten Heikki Kauppi- sesti lahjakkaaseen perheeseen syntyi yk- nen, Juhani Aho sekä hänen veljensä Pek- sitoista lasta. Lapsista Arvidista tuli kirjai- ka ja Kalle. On katsottu että juuri Järne lija, Kasperista taidekriitikko, Eerosta tai- feltin koulussa Juhani Ahosta hiottiin se demaalari ja Armaksesta säveltäjä. Tyttä- kirjailija, jona hänet myöhemmin opit- ristä monilahjakas Aino avioitui Jean Si- tiin tuntemaan. beliuksen kanssa. Elisabeth Järnefelt tunnetaan ns. Järnefeltin koulun keskushah- mona. Kyseinen koulu oli kirjallisuuspiiri,

AINOLA 28 < Ainolan puutarha. Kuva: Juhani Seppovaara

<< Ainolan kellarin aarteita. Kuva: Juhani Seppovaara

PUUTARHA

Ainolan paras viljelysmaa sijaitsi rinne- tontin alareunassa. Aino rupesi raivaa- maan puutarhaa suoraan metsään heti muuttoa seuranneena kesänä. Puutarhan perustaminen oli itsestäänselvyys, sillä vakiintumattomien tulojen vuoksi ruo- kaa oli saatava mahdollisimman paljon omasta maasta. Helppoa puutarhan luo- minen tyhjästä ei kuitenkaan ollut, kuten Aino omin sanoin kirjoittikin: ”Minä kuokin ja lapioin kuokkimasta päästyä- nikin. Välillä itkin ja sitten rupesin taas kuokkimaan.” Ahkera työ kuitenkin kannatti, sillä puutarha kukoistaa vielä sata vuotta sen raivaamisen jälkeenkin, joskin hieman pienempänä kuin ennen. Pi- han luoteiskulmasta löytyivät kasvilavat ja tomaattihuoneet, joissa kasvoi valtavia MATTI KIVEKÄS (1888–1918) tomaatteja. Parhaimmillaan tomaatteja kasvoi jopa 70 kasvia. Loivassa rintees- Matti Kivekäs oli Suomen Kuvalehden sä kasvoivat omenapuut, kivikkopuutar- ensimmäinen päätoimittaja. Kivekäs toi- ha sijaitsi talon edustalla rinteessä ja he- mi myös Tuusulanjärven taiteilijayhtei- vosenkengän muotoinen kukkapuutar- sössä kotiopettajana muun muassa Sibe- ha pengerryksen alapuolella. Käyttöpuu- liuksilla. Hänellä oli yhteisöön myös su- tarhassa viljeltiin mm. avomaankurkku- kulaisuussuhteita, sillä Maija Halonen ja, juureksia, herneitä, papuja, salaattia ja oli hänen serkkunsa. Pekka Halonen piti sokerijuurikkaita. Ainolan viljelmät me- häntä jopa ”saunaveljenään.” Kivekäs kir- nestyivät niin hyvin, että Aino sai ome- joitti taiteilijayhteisön elämästä useaan noistaan palkinnon Tuusulan maamies- eri julkaisuun ja toimi myös mallina Eero seuran näyttelyssä. Omenoiden lisäksi Järnefeltin teoksessa Aurora-seura. Matti puutarhassa kasvoivat myös luumut, pää- Kivekäs kuoli sisällissodassa Tampereen rynät ja kirsikat. valtauksen yhteydessä. Taisteluiden aikana hän toimi sanitäärinä Punaisen Ristin sidonta-asemalla.

28 29 30 Taiteilijayhteisön naapurit ja suomalaisuuden taustavaikuttajat

Syväranta toimi Sanomalehtimiesten lepokotina vuosina 1923–1936. 30 31 Eino Leino oli usein tapahtumien keskipisteenä, niin tässäkin. Kuva: Otava Järvenpään kartano. Kuva: Järvenpään taidemuseo / Vilho Taatila

7. Järvenpään kartano ja emäntäkoulu

Järvenpään kartano on sijainnut mäen oli kartanon vuokrahuvila. Kartano toi- päällä kohoavan keltaisen kivitalon va- mi malliesimerkkinä suomalaisesta maa- semmalla puolella. Sen maa-alueet olivat taloudesta elokuvassa Finlandia (1922). hyvin laajat ja nykyinen Järvenpään kes- Ulkoministeriön liikkuvalla kuvalla teet- kusta on rakennettu sen pelloille. Taiteili- tämä Suomea esittelevä elokuva oli en- jahuviloista Suviranta ja Ainola ovat loh- simmäisiä lajissaan. Järvenpään kartano kottu kartanon maista, kun taas Ahola ajautui konkurssiin vuonna 1924, jolloin

32 valtio lunasti sen maat ja perusti paikalle Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin Suomen ensimmäisen valtiollisen Kotita- lapsineen usein joulupäivällisille ja maa- lousopettajaopiston. Kartanon siirryttyä lasipa Venny isännästä muotokuvankin. valtiolle sen päärakennukseen sijoitettiin Anton Walter Westermarck ei heikon emäntäkoulu, jonka ensimmäinen kurssi terveytensä vuoksi isännöinyt tilaa kuin aloitti opiskelunsa 1928. Kartanon pää- yhdeksän vuotta. Westermarckin ollessa rakennus purettiin 1956, kun uusi Jalma- isäntänä kartano myi rannassa sijaitsevan ri Peltosen suunnittelema Peltola oli saa- hevoshakansa Eero Järnefeltille ja sitä tu valmiiksi vuonna 1955. Mäen juurel- vastapäätä olevan Kielomäen Jean Sibe- la oleva punainen hirsirakennus on Jär- liukselle. Taiteilijaperheet hankkivat ak- venpään kartanon vanha viljamakasii- tiivisesti kaipaamiaan elintarvikkeita kar- ni 1800-luvulta. Se on kartanon viimeisiä tanosta, josta myös tarpeen vaatiessa saa- piharakennuksia ja yksi Järvenpään van- tiin lisää auttavia käsiä kotien askareisiin. himmista rakennuksista.

Perhe ALEXANDER OTTO EHRSTRÖM BJARNE WESTERMARCK (1826–1899) JA (1887–1945) ANTON WALTER WESTERMARCK (1860–1929) Vuonna 1908 tilan johtoon asettui Anton Westermarckin poika Bjarne. Maatalous- Alexander Otto Ehrström oli Järvenpään neuvos Bjarne Westermarckilla oli haave kartanon isäntä vuoteen 1899 saakka, muodostaa Järvenpään kartanosta maa- 7. jonka jälkeen isännyys siirtyi hänen vä- tilojen edelläkävijä Suomessa. Hän aloit- vylleen Anton Westermarckille. Ehrström ti ensimmäisten joukossa kasvinjalos- Järvenpään kartano oli Tuusulan kunnalliselämässä aktiivi- tuksen ja hankki kartanon pelloille trak- nen henkilö, joka laajensi kartanon ti- toreita käyttöönsä. Lisäksi hän perus- luksia sekä rakennutti siihen uuden pää- ti alueelle meijerin, tiilitehtaan ja valssi- ja emäntäkoulu rakennuksen palaneen tilalle. Hän edus- myllyn, sekä lahjoitti paikalliselle koulul- ti talonpoikaissäätyä vuoden 1882 sääty le tontin. Westermarck toimi myös Maa- valtiopäivillä ja oli perustamassa niin laisliiton kansanedustajana 1922–1923. Tuusulan kunnan ensimmäistä vaivais- Samaan aikaan kartanon talous ja kalliit taloa kuin Järvenpään ensimmäistä kou- uudistukset ajoivat Westermarckin talou- lua. Ehrströmin tytär Sigrid sai isältään dellisesti ahdinkoon ja hän joutui myy- perinnöksi kartanon mailta Vårbacka mään suuren osan kartanon maista. Jäl- nimisen huvilan, josta muodostui myö- jelle jääneille mailleen hän kaavoitti ny- hemmin Ahola Ahojen perheen muu- kyisen Järvenpään taajaman. tettua siihen vuokralle vuonna 1897. Ehrströmit kutsuivat Aholan asukkaat

32 33 8. Vanhankylän kartano

Tuusulanjärven rannalla sijaitsevalla Vanhankylän kartanolla oli merkitystä taiteilijoiden asettumiselle Järvenpäähän. Tammikuussa 1900 kartanosta vuokrat- tuun asuntoon asettui Järnefeltien perhe, joka etsi alueelta tonttia. Tarinan mukaan myös Sibelius teki Juhani Ahon kanssa kartanoon retken eräänä talvipäivä- nä tarkoituksenaan tiedustella mahdol- lisuutta ostaa kartanolta maata tuleval- le kodilleen. Kartanon raittiushenkinen emäntä Anni Åström ei kuitenkaan moi- seen kauppaan suostunut, sillä Sibelius oli esiintynyt Akseli Gallen-Kallelan alko- Vanhankylän kartanon Anni-täti on lähdössä ajelulle holinhuuruisessa Symposion-teoksessa. 1900-luvun alussa. Kuva Tuusulan museo. Tontti Ainolaa varten ostettiinkin myö- hemmin Järvenpään kartanon mailta lä- heltä Aholaa. Nykyään Vanhankylän kartanossa sijaitseen ravintola ja sitä ympä- Anni Åström. Rappiolle päässyttä tilaa röi vehreä virkistysalue uimarantoineen. kunnostettiin ja se koki viimeisen nou- Åströmien suku omisti Vanhankylän sunsa suurtilaksi isoine karjoineen ja kar- kartanon vuodesta 1849 alkaen. Ensim- jakkokouluineen. Moni taiteilijayhteisön mäinen isäntä Åströmin suvusta oli kap- taiteilija oli läheisissä väleissä Vanhan- teeni Johan Henrik Åström. Mertakyntä- kylän isäntäväen kanssa. Åströmien aika neellä miehellä ei ollut kokemusta maan- päättyi sisällissodan jälkeen ja kartanon viljelystä, joten taloa luotsasi tosiasias- maat hajaantuivat eri omistajille. Nykyisin sa hänen vaimonsa Wilhelmina Tallgren Vanhankylän kartano tarjoaa monipuo- aina vuoteen 1913 asti. Myöhemmällä lisia ravintola-, matkailu- ja vapaa-ajan iällä hänen apunaan oli perheen tytär palveluita.

34 9. Kallio-Kuninkala

Vuorineuvos K. A. Paloheimo osti Kallio- Kuninkalan tilalla. Paloheimo ajautui Kuninkalan tilan itselleen kesäasunnoksi talousvaikeuksiin suuren laman myötä vuonna 1899. Samalla hän kehitti tilan 1930-luvulla, mutta pojat Olli ja Yrjö maataloutta hankkimalla sinne ulkomail- luotsasivat osaltaan perheen omistuk- ta karjaa ja kokeilemalla uusien viljely- sia menestyksekkäästi eteenpäin. Palohei- kasvien, kuten riisin tuotantoa. Nykyinen molle myönnettiin vuorineuvoksen arvo päärakennus on valmistunut 1920-luvun vuonna 1929 ja kauppatieteiden kunnia- alussa ja edustaa uusklassista tyylisuuntaa. tohtorin arvo vuonna 1946. Alusta asti Paloheimot osallistuivat aktii- visesti Tuusulanjärven taiteilijayhteisön seuraelämään ja perheen viidestä pojasta Perhe kolme löysi morsiamen yhteisön tyttäris- OLLI PALOHEIMO (1894–1974) tä. Arvi Paloheimo avioitui Eva Sibeliuk- sen kanssa, jääkärieversti Olli Paloheimo Martti Olavi (Olli) Paloheimo oli K. A. nai Leena Järnefeltin ja Paavo Paloheimo Paloheimon pojista toiseksi nuorin ja Anni Halosen. Nykyään Kallio-Kuninkala tuttu näky taiteilijayhteisön juhlissa. Hä- toimii Sibelius-Akatemian kurssikeskuk- nen yliopisto-opintonsa jäivät kesken, sena ja sen vanhaan navettaan on raken- kun kiinnostus jääkäriliikkeeseen vei hä- nettu konserttisali ja äänitysstudio. net sotilaskouluun Saksaan. Sisällissodan jälkeen hän palveli yleisesikunnassa, kunnes vaihtoi sotilaspuvun liikemiehen pu- K. A. PALOHEIMO (1862–1949) kuun ja ryhtyi hoitamaan Paloheimojen teollisuusyhtiöitä. Jatkosodan aikana Karl Alfred Paloheimo tunnetaan parhai- hän toimi Itä-Karjalan miehityshallin- ten finanssi- ja teollisuusmiehenä. Hä- non johdossa ja sen loppuvaiheessa myös nellä oli myös filosofian tohtorin tut- toisena valtionvarainministerinä. Olli kinto, mutta talous vei lahjakkaan mie- Paloheimo avioitui Eero Järnefeltin tyttä- hen mennessään. Paloheimo perusti lu- ren Leenan kanssa vuonna 1919 ja he sai- kuisia teollisuusyrityksiä ja toimi pitkään vat kaksi lasta. vakuutusyhtiö Pohjolan johtajana. Vuodesta 1899 lähtien Paloheimo vietti kesiään Tuusulassa omistamallaan Kallio-

34 35 10. Kakarasaari

Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin Aho toi sen esiin kirjoittamassaan isänsä muutettua Järvenpäähän seurasi pian pe- Juhani Ahon elämäkerrassa Juhani Aho rässä Vennyn sisko Tilly Soldan. Suurin – Elämä ja teokset I–II. Tilly luopui Ka- syy muuttoon oli Juhanin ja Tillyn suh- karasaarestaan vuonna 1914 ja matkusti de ja heidän yhteinen poikansa Björn, eli Tukholmaan opiskelemaan sairaanhoita- Nisse. Tillylle vuokrattiin Ristinummelta jaksi. Opintojen päätyttyä Tilly ja Björn pieni tila, Kaunissaaren torppa, jonka ra- muuttivat Helsingin Töölöön. Tilly sai kennukset Aho lunasti. Tilly perusti pai- Kauniaisista viran lastenhoito-opiston kalle lasten kesäsiirtolan, jota pian alet- johtajattarena. tiin kutsua Kakarasaareksi. Täällä Juhani Aho pääsi harjoittelemaan maanviljelyä. AHO & SOLDAN Kerrotaan että Tillyllä oli tapana pysäyt- -ELOKUVAYHTIÖ tää juna Ristinummella hätäjarrusta ve- tämällä, koska varsinainen pysähdyspaik- Aho & Soldan oli Juhani Ahon poikien ka oli huomattavasti kauempana. Tilly Heikki Ahon ja Björn Soldanin vuonna huolehti Aholasta ja sen palvelijoista aina 1924 perustama yritys, josta muodostui silloin kun isäntäväki oli matkoilla. Kaka- suomalaisen dokumenttielokuvan edellä- rasaari palautui aiemmalle omistajalleen kävijä. Yhtiö tuotti elokuvien lisäksi mai- vuonna 1918. Tilan nykyiset rakennukset nosvalokuvia. Tuotteliaimmillaan yhtiö ovat pääosin 1920-luvulta. oli 1930-luvulla, jolloin se tuotti 300 do- kumenttielokuvaa. Aho & Soldan tuotti MATHILDA ”TILLY” myös ensimmäisen suomenkielisen ver- SOLDAN (1873–1931) sion Juhani Ahon romaanista Juha. Elo- kuvan ohjasi Nyrki Tapiovaara (1911– Tilly Soldan oli Venny-siskoaan kymme- 1940). Yhtiö kuvasi myös ensimmäisenä nen vuotta nuorempi. Heidän isänsä oli Jean Sibeliusta kotiaskareissaan vuonna Suomen rahapajan perustaja ja johtaja 1927. Yhtiön tuotantoon kuului 20 000 August Soldan (1817–1885) ja äitinsä valokuvaa, joista Otava teki useita kuva- saksalaissyntyinen Marie Müller (1839– kirjoja. Aho & Soldan yhtiössä aloitte- 1927). Perheessä oli lapsia kuusi, jois- li uraa myös yksi tunnetummista suoma- ta Tilly oli nuorin. Suhde Juhani Ahoon laisista valokuvaajista, suomalaisen väri pysyi piilossa suuremmalta julkisuudel- valokuvauksen pioneeri, Heikki Ahon ta aina vuoteen 1951 asti, jolloin Antti J. tytär Claire Aho.

36 11. Lepola ja Toimela

Toimela. Kuva: Tuusulan museo / Karivalo

Professori Otto E. A. Hjelt oli ostanut Hjeltien suvun Lepolan itselleen, mutta vuonna 1865 Järvenpään kartanolta itsel- toimen miehenä hän nimesi tilansa leen tontin, joka sijaitsi nykyisen Seura- uudelleen Toimelaksi. Tila käsitti Setälän kuntaopiston paikalla. Vuoden 1867 lo- tekemien laajennusten jälkeen lopulta pussa tontille nousi komea Hjeltin itsen- noin 60 hehtaaria maata. Setälä oli inno- sä piirtämä kartanomainen huvila, jota kas kasvien tutkija ja Toimelassa olikin ympäröi hyvin hoidettu puutarha. Vuosi- suuri sekä hyvin hoidettu kasvi- ja hedel- sadan taitteessa Hjeltit saivat naapureik- mäpuutarha. Setälän kuoltua 1935 tilan seen kolme Suomen tunnetuimpiin kuu- osti Suomen pyhäkouluyhdistys, jonka luvaa taiteilijaperhettä Ahot, Järnefeltit perintöä nykyinen Seurakuntaopisto jat- ja Sibeliukset. Hjeltin kuoleman jälkeen kaa. Toimelan vanha päärakennus tuhou- talo jäi hänen perillisilleen. tui vuonna 1943 tulipalossa. Suomen kielen- ja kansanrunouden- tutkija E. N. Setälä hankki vuonna 1922

36 37 OTTO E. A. HJELT Berliiniin. Ensi töikseen hän alkoi ajaa (1823–1913) jääkäreiden kotiuttamista Suomeen tuke- maan valkoisten sotilaallisia ponnistuk- Otto Edward August Hjelt oli suomalaisia. Hjelt kannatti myös vahvasti Suomen nen lääkäri, professori ja arkkiatri, joka kuningashanketta, jonka kaaduttua hän muutti viettämään vanhuudenpäiviään jätti tehtävänsä Saksassa ja palasi takai- Aholan naapuriin Lepolaan. Hänet tun- sin Suomeen. netaan myös suomalaisen lääketieteen historian isänä. Vaikka Hjeltin äidinkie- li oli ruotsi, hän suhtautui myönteises- E. N. SETÄLÄ (1864–1935) ti suomalaisuuspyrkimyksiin. Tämä tai- teilijayhteisöön yhdistävä tekijä ei kuiten- Professori ja valtioneuvos Eemil Nestor kaan riittänyt läheisiin suhteisiin. Venny Setälä oli suomalainen kielen- ja kansan Soldan-Brofeldtin mukaan Hjeltit ”oli- runoudentutkija sekä poliitikko. Hän vat kaikki enemmän tai vähemmän pro- edusti nuorsuomalaisia ja myöhem- fessoreja”. Menestyksekkään tieteellisen min Kokoomusta toimien pitkään uran lisäksi Hjelt oli perustamassa Hel- opetusministerinä. Ollessaan Svinhuf- singin Diakonissalaitosta sekä Suomen vudin senaatin jäsenenä hän kirjoitti lähetysseuraa. Hjelt oli naimisissa Yolan suurelta osin Suomen itsenäisyysjulistuk- da Aurora Thunebergin (1826–1888) sen sisällön. Itsenäisyyden alkuvuosina kanssa ja perheeseen syntyi kaikkiaan yk- Setälän vaikutusvallan laadittuihin lakei- sitoista lasta. hin katsotaan olleen huomattava. Setä- lä oli ajatusmaailmaltaan varsin liberaa- li ja oli vaikuttamassa oppivelvollisuus- EDWARD HJELT (1855–1921) ja uskonnonvapauslakien sisältöön. Jär- venpäässä asuessaan Setälä piti hyvät yh- Otto E. A. Hjeltin pojista Edward nou- teydet lähellä asuvien taiteilijoiden kans- si kansallisesti merkittäviin tehtäviin vas- sa. Etenkin Kalevalasta kiinnostunut ta itsenäistyneessä Suomessa. Hän oli ke- Pekka Halonen oli Setälän hyvä ystävä ja misti, professori, Helsingin yliopiston Sibelius läheinen naapuri. rehtori ja kansleri. Professorin tehtäviin hän nousi jo 25-vuotiaana. Valtioneuvok- sen arvonimen hän sai vuonna 1904. En- simmäisen maailmansodan aikana Hjelt oleskeli Saksassa ja hänestä tuli aktiivinen jääkäriliikkeen taustavoima. Hän sai Suomesta käskyn hankkia Saksasta tun- nustuksen itsenäisyysjulistukselle ja tammikuussa 1918 hänet nimitettiin Suo- men ensimmäiseksi suurlähettilääksi

38 12. Iloniemi

SAKARI SOINNE (1861–1942)

Soitinten soinnuttelija Sakari Soinne oli Tuusulan kanttorina vuosikausia. Soin- teella oli absoluuttinen sävelkorva, jonka vuoksi hän sai virittää myös Sibeliuksen pianon. Lisäksi Soinne oli urkujen raken- taja ja korjaaja. Kanttorin puoliso Aina oli kotoisin Orimattilasta. Erityisesti runoili- jat J. H. Erkko ja Eino Leino viihtyivät eri elämänvaiheissaan Sointeiden perhepii- rissä. Perheen lapset olivat musikaalisesti lahjakkaita, mutta tekivät elämäntyönsä Iloniemi. Kuva: Tuusulan museo muilla aloilla. Pankkivirkailijana toiminut Vieno-tytär tuurasi kuitenkin usein sun- Iloniemen historia alkaa 1860-luvulta, nuntaisin kirkossa isäänsä. jolloin se oli tyypillinen puinen huvila- kauden edustaja torneineen ja kuistei- neen. 1900-luvun remonteissa ja laajen- Perhe nuksissa se on saanut ilmeeseensä funk- LAURA SOINNE (1897–1992) tionalismia. Vuoden 1924 muutostyöt JA EINARI VUORELA (1889–1972) suunnitteli arkkitehti Väinö Vähäkallio, joka on suunnitellut myös Yrjönkadun Laura Soinne oli tunnettu satukirjailija, uimahallin Helsingissä. Vuoden 1952 jonka tuotantoon kuului myös näytelmiä muutostyöt puolestaan suunnitteli Aar- ja muutama elokuvakäsikirjoitus. Lau- ne Ervi, joka on tunnettu muun muas- ra avioitui vuonna 1939 runoilija Eina- sa Tapiolan puutarhakaupungin suunnit- ri Vuorelan kanssa. Perhe asui Keuruulla, telijana. Iloniemen tunnetuin ja pitkäai- missä Einari Vuorelalla oli opettajan vir- kaisin omistaja on ollut kanttori Sakari ka. Sinne syntyi myös runoilijakoti Vuore- Sointeen suku. Soinne osti huvilan per- la. Eläkepäiviksi Vuorelat palasivat Tuusu- heelleen vuonna 1918. Kanttorin ja hä- lan Iloniemeen, jossa leskeksi jäänyt Laura nen vaimonsa aikaan Iloniemessä vierai- myöhemmin asui yhdessä Vieno-sisaren li muun muassa runoilija Eino Leino. Ilo- kanssa. niemi on edelleen yksityiskotina.

38 39 13. Tuusulan kirkko ja hautausmaa

Tuusulan kaunis ristikirkko valmistui 1640-luvulta 1890-luvulle. Sinne on hau- vuonna 1734. Kirkkoa on korjattu pit- dattu useita alueen historiaan vaikutta- kän ikänsä aikana useaan kertaan, mutta neita henkilöitä, joista tunnetuimpia ovat viimeisten korjausten aikana sen väritys Aleksis Kivi sekä Pekka Halonen. Tuusu- on pidetty samana. Nykyisen värityksen lan kirkko oli kaikkien taiteilijayhteisön on suunnitellut Pekka Halonen vuon- jäsenten kotikirkko, joskaan ainakaan Si- na 1927. Kirkkoa ympäröi Tuusulan van- beliukset tai Haloset eivät siellä kovin- ha hautausmaa, joka on ollut käytössä kaan ahkeraan vierailleet.

Tuusulan kirkko noin vuonna 1900. Kuva: Tuusulan museo

40 13. 14. Tuusulan kirkko Onnela ja hautausmaa

Tuusulanjärven rannoille alettiin raken- taa varakkaiden liike- ja virkamiesten kesähuviloita 1860-luvulla, jolloin seutu tuli rautatieyhteyden vuoksi helposti saa- vutettavaksi. Onnela oli yksi näistä suur- huviloista. Sen rakennutti esittelijäsih- teeri Karl Forssell. Onnelan isäntäväke- nä oli vuosisadan alussa neiti Johanna Björklund ja hänen rakastajansa, venäläi- Eino Leino. nen upseeri Paul Shapelski. Pariskunnalla Kuva: Tuusulan oli iso omaisuus Pietarissa, mutta vallan museo kumouksen myötä kaikki oli menetetty. Jäljelle jäi vain Onnelan huvila, johon Kesävieraat asetuttiin asumaan. Täyshoitolan pito EINO LEINO (1878–1926) alkoi miltei vahingossa – oli venäläisiä emigrantteja ja suomalaisia runoilijoita, Runon ruhtinas Eino Leino oli kirjaton ja joista kuuluisimpia olivat Eino Leino, karjaton mies, jonka asunnot vaihtuivat Uuno Kailas, Unto Karri ja Oiva Palohei- taajaan. Tuusulaan houkutteli ystävien mo. Täyshoitolan ilmapiiri oli runollinen seura ja maalaismaisemat. Halosiin Eino sekoitus kansainvälisyyttä, vanhan eliitin Leino oli tutustunut jo vuonna 1895, kun hienostuneita tapoja ja rapistuvaa loistoa. Haloset olivat häämatkallaan Paltamon Onnela toimi pitkään näkövammaisten Kivesjärvellä. Nuorukainen souti Halosil- loma- ja kurssikeskuksena. Nykyisin van- le postia ja viipyi Halosten seurassa mie- hat rakennukset on kunnostettu ja Maja- luusti päivän tai pari. Tuusulassa tutta- talo Onnela tarjoaa alueella ravintola- ja vapiiriin kuuluivat myös kanttori Soin- majoituspalveluita. teen perhe ja J. H. Erkko, jota Leino ar- vosti kovin. Tuusulaan muutto oli suun- nitelmissa jo vuonna 1905, jolloin Leinon nuorikko Freya kirjoitti äidilleen: ”Me muutamme ja asetumme Tuusulaan. Sitä

40 41 Kesävieraita Syvärannassa sanomalehtimiesten lepokodin aikaan kesällä 1923. Kuva: Tuusulan museo

toivon minä. Se tulee monesta syystä ole- Kailaan runoja on myöhemmin sävelletty maan parasta.” Tuo muutto ei toteutu- lauluiksi ja Suomalainen rukous löytyy nut, mutta 1920-luvulla Leino asui pitkiä myös virsikirjasta nimellä Suojaa ja var- aikoja Tuusulassa, Onnelan täyshoitolas- jele meitä. sa, Sanomalehtimiesten kesäkodissa Sy- värannassa tai ystävien luona. Leino kuoli Nuppulinnan Riitahuhdassa. Hän ei UNTO KARRI (1898–1957) koskaan omistanut rakennusta vaan asui siellä ystäväperheensä alivuokralaisena. Tuusulassa Unto Karri muistetaan lä- hinnä Onnelan kolmiodraamasta, josta hän kirjoitti oman versionsa romaa- UUNO KAILAS (1901–1933) niin Jeanna Katarina, rakastajattaren ta- rina (1946). Onnelan emännän Johanna Runoilija, kirjailija ja suomentaja Uuno Sofian rakkaus nuoreen runoilijaan päät- Kailas ehti lyhyen elämänsä aikana tehdä tyi surullisesti: vanha rakastaja Shapelski paljon. Oman kirjallisen tuotantonsa li- kuoli ja Johanna itse päätti päivänsä sy- säksi hän suomensi paljon muun muassa dänsuruun. Karri kuoli muutama vuosi- Edith Södergranin runoutta. Kailaksen kymmen myöhemmin katkeroituneena ystäväpiiriin kuului useita Tulenkantajia. ja alkoholisoituneena.

42 Gustavelundin ranta 1940-luvulla. Kuva Tuusulan museo 15. Syväranta ja Gustavelund

Syväranta rakennettiin alun perin -järjestö osti huvilan loma-ja kurssikes- Gustavelundin kartanosta vuonna 1869 kukseksi. Vanha Syväranta paloi 1.4.1947 lohkotulle tontille. Huvilan loistokkain ja uusi Syväranta valmistui 1996. vaihe ajoittui 1900-luvun alkuun, jolloin Gustavelundin kartanossa vuonna 1933 se oli rikkaan Ushkovin perheen loma- aloittanut Matkailu- ja turistihotelli vie- paikkana. Huvilassa oli hieno puutarha hätti myös pääkaupunkiseudun kulttuuri- patsaineen ja suihkulähteineen. Musiik- väkeä, muun muassa Olavi Paavolaista ja ki oli erityisesti rouva Therese Ushkoville Helvi Hämäläistä. Sinne tultiin työskente- tärkeää. Syvärannassa vieraili kansainvä- lemään tai vain viettämään viikonloppua lisiä musikaalisia vieraita, muun muassa ja nauttimaan seuraelämästä, järvestä, basso Fjodor Shaljapin ja italialainen pia- tenniskentästä ja talvisista hiihtoreiteistä. nisti ja piano-pedagogi Ferruccio Busoni. Vanha kartanorakennus purettiin 1960- Vuosina 1923–1936 Syväranta toimi luvulla ja tilalle rakennettiin valkotiilinen sanomalehtimiesten lepokotina. Laajaan kokous- ja kurssikeskus. vierasjoukkoon kuului toimittajia, runoi- Syvärannassa on nykyisin Lottamuseo. lijoita ja kirjailijoita. Lepokoti lopetet- Hotelli Gustavelund tarjoaa monipuolisia tiin kannattamattomana ja Lotta Svärd kokous- ja elämyspalveluita.

42 43 Kesävieraat MARTTI JUKOLA W. W. TUOMIOJA (1888–1931) (1900–1952)

Kansanedustaja ja edistyspuolueen pu- Martti Jukola tunnetaan urheilutoimit heenjohtajana toiminut Walton Wihtori tajana ja erityisesti legendaarisena radio Tuomioja oli Helsingin Sanomien toinen selostajana, joka selostajakollega Pekka päätoimittaja vuosina 1927–1931. Hän Tiilikaisen mukaan loi suomalaisen viihtyi perheineen Syvärannassa hyvin ja radioselostuksen perustan. Tuusula oli Tuusulasta tulikin sitten suvun seuraavi- Jukolalle siksikin läheinen, että hän väit- en sukupolvien vakituinen kesänvietto- teli filosofian tohtoriksi vuonna 1932 paikka. aiheenaan runoilija J. H. Erkko. 16. Puotinnokka

Suvirannan ja Kallio-Kuninkalan välistä luokseen venekuntia ympäri järveä ja sai Tuusulanjärvelle työntyvä niemi oli näin yhteen seudun asukkaat ja yhteisön taiteilijayhteisön perheille suosittu retki- jäsenet. Kun taiteilijayhteisö alkoi hajaan- paikka. Perinteeksi oli muodostunut viet- tua ja vanhentua, siirrettiin perinne Suvi tää siellä etenkin juhannuksia. Niemen rantaan, joskin sen seudullinen ulottu- kärjessä kalliolla ollut suuri kokko keräsi vuus katosi tuolloin. 17. Sarvikallio

Sarvikallio oli taiteilijayhteisön perheiden kallion jylhät kalliot on kuvattu myös suosima retkipaikka Tuusulanjärven vastarannalta nähtynä monissa Pekka länsipuolella. Soutuveneeseen pakattiin Halosen ja Eero Järnefeltin maalauksissa. lapset ja eväät. Perillä rouvat keittivät Järnefelt kutsui Sarvikalliota joskus kahvia ja seurustelivat, lapset leikkivät ”Pikku-Koliksi”. Kallion korkein kohta ja taiteilijat ikuistivat maisemia tai nousee Tuusulanjärven pinnasta 25 met- kesäretkeläisiä maalauksiinsa. Sarvi- rin korkeuteen.

44 18. Järvenpään rautatieasema

Järvenpään asema on yksi viidestä alku- ei Helsingin kulttuurielämästä tahdottu peräisestä asemasta, jotka rakennettiin olla kaukana. Sibelius oli asemalla tuttu vuonna 1862 avatun Helsinki-Hämeen- näky lukuisilla matkoillaan milloin ulko linna radan välille. Järvenpään asemara- maille, milloin ”viftaamaan” Kämpiin. kennus valmistui näistä ensimmäisenä Siinä missä Sibelius matkusti paremmas- ja sitä voidaan pitää Suomen vanhimpa- sa toisessa luokassa, Ahot matkustivat na rautatieasemana. Nopea puolentoista kolmannessa. Ahojen mielestä siellä ta- tunnin junayhteys Järvenpäästä Helsin- pasi mielenkiintoisia ihmisiä, jotka usein kiin oli taiteilijoille tärkeä edellytys, sillä päätyivät joko Venny Soldan-Brofeldtin vaikka he kaipasivat maaseudun rauhaa, luonnoksiin tai Juhani Ahon teksteihin.

Järvenpään rautatieasema. Kuva: Järvenpään taidemuseo

44 45 TAITEILIJAYHTEISÖN JÄLKEEN

Tuusulanjärven rannalle ensimmäisenä oli kuollut jo vuonna 1906, mutta yhtei- muuttaneet Ahot olivat myös ensimmäi- sön jäsenistä Pekka Halonen ja Jean Sibe- set poismuuttajat. Syitä oli useita, mutta lius puolisoineen asuivat järven rannalla kasvaneet työtehtävät Helsingissä olivat elämänsä loppuun asti. Yhteisön henki yksi syy heidän muuttoonsa 1911. Kuusi jäi kuitenkin elämään ja on vuosien saa- vuotta myöhemmin 1917 heidän peräs- tossa kerännyt alueelle useita taiteilijoita sään muuttivat Järnefeltit jättäen Suvi- asumaan. Yhtenä tunnetuimmista Mart- rannan kesä- ja juhlapaikaksi. J. H. Erkko ta Wendelin.

19. Suopelto

Taiteilija Martta Wendelin muutti maa- lin asui huvilassa äitinsä Idan kanssa aina seudulle Tuusulaan lääkärin suositukses- vuoteen 1946 saakka. Huvilaa ympäröi ta syksyllä 1937. Ensimmäiset kuukau- suuri puutarha ja puutarhanhoidosta tuli det kuluivat Syvärannan täyshoitolassa ja Wendelinille tärkeä harrastus, jota hän keväällä 1938 hän vuokrasi Anni ja Paavo jatkoi muutettuaan Annivaaraan. Huvila Paloheimon Suopellon huvilan. Wende- on yksityisomistuksessa.

20. Annivaara

MARTTA WENDELIN (1893–1986) sekä lukuisat tuusulalaiset ystävät loivat Wendelinille onnellisen ja tyynen vanhuu- Martta Wendelinin suunnittelema den. Martta Wendelin on haudattu kotinsa keskieurooppalaistyylinen taiteilijakoti pihapiiriin. Annivaara on yksityiskotina. Kanervala valmistui 1946 Annivaaraan. Martta Wendelin tunnetaan ennen Oman kodin ja puutarhan hoito, perhe kaikkea taitavana kuvittajana, mutta hän

46 oli myös taitava taidemaalari. Hän sai taiteilijan koulutuksensa Helsingin yliopiston piirustussalissa Eero Järnefeltin johdolla. Wendelin aloitti uransa vapaa- na taiteilijana, mutta hän siirtyi pian ku- vitustöiden pariin. Tämän piti olla vain

väliaikainen ratkaisu, mutta työ kuvi- Wendelinin tusten kanssa oli niin kokonaisvaltaista kuvittama että, maalaaminen jäi pitkäksi aikaa vä- Kotilieden kansi. Taustalla hemmälle. Suuren suosion saaneet ku- Tuomalan aittoja. vitukset kertoivat lämpimästi kodin ar- Kuva: Tuusulan jesta, leikeistä ja ihanteellisista jouluis- museo ta. Wendelin lahjoitti Tuusulan kunnalle vuonna 1982 n. 2 000 kuvitusoriginaalia, mään ja tuotantoon pääsee tutustumaan jotka muodostavat kokoelman Tuusu- Taidekeskus Kasarmin Martan kamma- lan taidemuseon kuvitustaiteen kokoel- rissa ja Taiteilijakoti Erkkolan kuvitus man perustan. Martta Wendelinin elä- taiteen näyttelyissä.

21. Villa Kokkonen

JOONAS KOKKONEN (1921–1996) nuoruutensa Järvenpäässä missä hänen vanhempansa toimivat kauppiaina. Hän Säveltäjä Joonas Kokkonen oli yksi Suo- palasi 60-luvun lopulla pysyvästi kau- men 1900-luvun musiikkielämän vaiku- punkiin ja asui Alvar Aallon vuonna 1969 tusvaltaisimpia henkilöitä. Hänet nimi- suunnittelemassa taiteilijahuvila Villa Kok- tettiin Sibelius-Akatemian professorik- kosessa. Rakennuksen lähtökohtana oli si 1959 ja Suomen Akatemiaan 1963. Kok- Kokkosen flyygeli, jonka ympärille Aalto konen sävelsi uransa aikana neljä sinfo- piirsi rakennuksen. Suunnittelupalkkioksi niaa, kolme jousikvartettoa, sellokonser- Aalto toivoi vain ”muutaman rivin musiik- ton ja runsaasti pienempiä teoksia. Kuu- kia.” Talon omistaa nykyään Järvenpään luisimmaksi teokseksi muodostui kuiten- kaupunki ja sen toiminnasta vastaa yksi- kin ooppera Viimeiset kiusaukset (1975). tyinen yritys. Villa Kokkonen on nuorin Kokkonen syntyi Iisalmessa mutta asui Tuusulanjärven taiteilijahuviloista.

46 47 Henkilöhakemisto:

Aalto, Alvar 47 Järnefelt, Arvid 13, 28 Sibelius, Jean 17, 25–26, 33–34, Ahlqvist, August 5 Järnefelt, Eero 10–11, 14, 28–29, 36, 38–39, 45–46 Aho, Antti 8, 36 33, 44 Sibelius, Katarina 27–28 Aho, Claire 36 Järnefelt, Elisabeth 28 Sibelius, Kirsti 26–27 Aho, Heikki 8, 36 Järnefelt, Heikki 12, 14 Sibelius, Margareta 27–28 Aho, Kalle 28 Järnefelt, Kasper 28 Sibelius, Ruth 27 Aho, Juhani 7, 8, 11, 13–14, 25, Järnefelt, Laura 12 Siljo, Juhani 20 27–28, 33–34, 36, 45 Järnefelt, Leena 12, 35 Sillanpää, Frans Emil 13 Aho, Pekka 28 Järnefelt, Olai 12 Soinne, Aina 39 Björklund, Johanna 41–42 Järnefelt, Saimi 10–11, 14 Soinne, Laura 39 Blomstedt, Aulis 28 Järnefelt, Sara 12 Soinne, Sakari 39 Busoni, Ferruccio 42 Kailas, Uuno 41–42 Soinne, Vieno 39 Collodin, Carlo 19 Karri, Unto 41–42 Soldan, August 36 Dickens, Charles 11 Kauppinen, Heikki 28 Soldan, Björn 8, 36 Ehrström, Alexander Otto 33 Key, Ellen 19 Soldan, Tilly 8, 36 Enckell, Sigrid 33 Kivekäs, Matti 20, 29 Soldan os. Mûller, Marie 36 CMYK LIUKUVÄRIErkko, Eero 13 100 / 0 / 100 / 0 + 60 / 0 / 100 / 0 + 100Kivi, / 0 Aleksis/ 100 / 0 1, 4–5, 40 Soldan-Brofeldt, Venny 7, 8, 12, 14, Erkko, Johan Henrik 23, 41, 44, 46 Kokkonen, Joonas 47 33, 36, 38, 45 Ervi, Aarne 39 Kuula, Toivo 17 Sonck, Lars 25 Forssell, Karl 41 Leino, Eino 17, 39, 41–42 Stenwall, Albert 4 Gallen-Kallela, Akseli 17, 34 Manninen, Otto 12 Svinhufvud, Pehr Evind 38 Halonen, Anni 20, 35 Mieho, Ahti 20 Swan, Anni 12 Halonen, Antti (vanhempi) 17, 23 Nyström, Usko 10 Swan, Carl Gustaf 11 Halonen, Antti 20 Paloheimo, Anni 46 Swan, Emilia 11 Halonen, Elina 20 Paloheimo, Arvi 27, 35 Södergran, Edith 42 Halonen, Erkki 20 Paloheimo, Karl Alfred 35 Tallgren, Wilhelmina 34 Halonen, Heikki 17 Paloheimo, Oiva 41 Tapiovaara, Nyrki 36 Halonen, Kaija 20 Paloheimo, Olli 35 Thuneberg, Yolanda Aurora 38 Halonen, Maija 17, 19–20, 29 Paloheimo, Paavo 35, 46 Tiilikainen, Pekka 44 Halonen, Marja 20 Paloheimo, Yrjö 35 Tuomioja, Walton Wihtori 44 Halonen, Sakari 20 Peltonen, Jalmari 33 Ushkov, Terese 42 Halonen, Yrjö 20 Porthan, Henrik Gabriel 14 Vuorela, Einari 39 Halonen, Pekka 17, 19–20, 23, 29, Schoultz, Freya 41 Vähäkallio, Väinö 39 38, 40, 44, 46 Setälä, Emil Nestor 37–38 Wendelin, Ida 46 Hjelt, Otto Edward August 37–38 Shaljapin, Fjodor 42 Wendelin, Martta 46-47 Hjelt, Edward 38 Shapelski, Paul 41–42 Westermarck, Anton Walter 33 Jukola, Martti 44 Sibelius, Aino 17, 25–26, 28–29 Westermarck, Bjarne 33 Järnefelt, Alexander 28 Sibelius, Eva 27, 34 Åström, Anni 34 PMS LIUKUVÄRIJärnefelt, Armas 7482 28 / 368 / 7482 Sibelius, Heidi 27–28 Åström, Johan Henrik 34

JULKAISIJA: Järvenpään taidemuseo, Tuusulan museo • TOIMITUS: Jaana Koskenranta, Hanna Nikander, Tuomas Ravea • TEKSTIT: Jaana Koskenranta, Tuomas Ravea • KUVAT: KA; EJA, Karivalo, Hjalmar Krook, Sami Mannerheimo, Museokuva, Järvenpään taidemuseo, Otava, Matti Ruotsalainen, Juhani Seppovaara, Vilho Taatila, Tuusulan museo, Matias Uusikylä • GRAAFINEN SUUNNITTELU: Maria Appelberg, Station MIR • Yhteystiedot: www.visittuusulanjarvi.fi 48 18.

Järvenpään rautatieasema

Lepola 7.

21. 2. Suviranta 8. 11. 6. VanhankylänAhola 3. kartano 16. 10. Ainola 9.

Kallio- Kuninkala

19. 4. 1. Aleksis Kiven kuolinmökki 2. Ahola 3. Suviranta 4. Halosenniemi Halosenniemi 5. Erkkola 15a. 6. Ainola 17. Sarvikallio 20. 7. Järvenpään kartano ja emäntäkoulu 14. 8. Vanhankylän kartano 9. Kallio-Kuninkala Onnela 10. Kakarasaari 1. 5. 11. Lepola ja Toimela 12. Iloniemi Aleksis Kiven 13. Tuusulan kirkko ja hautausmaa kuolinmökki 14. Onnela 15. Syväranta (a) ja Gustavelund (b) 16. Puotinnokka Erkkola 15b. 17. Sarvikallio 18. Järvenpään rautatieasema 13. 19. Suopelto Tuusula kirkko 12. 20. Annivaara 21. Villa Kokkonen 48 49 50