DOCSLIB.ORG

Master's Thesis

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Master's Thesis Master’s Thesis Master’s Degree Programme in European Studies Human Geography Understanding of innovations, territorial innovation systems and spatial scaling in regional policies of Northern Ostrobothnia. Oxana Kozar 2015 Supervisors: Tommi Inkinen Markku Löytönen UNIVERSITY OF HELSINKI FACULTY OF SCIENCE DEPARTMENT OF GEOSCIENCES AND GEOGRAPHY GEOGRAPHY PL 64 (Gustaf Hällströmin katu 2) 00014 Helsingin yliopisto Index Introduction ......................................................................................................................... 1 Theoretical concepts ........................................................................................................... 4 Innovation ....................................................................................................................... 4 Regional dimension in innovation .................................................................................. 7 Territorial innovations models ........................................................................................ 9 Innovation and periphery .............................................................................................. 17 History of economic and innovation development in Northern Ostrobothnia .................. 19 History of innovative development in Finland ............................................................. 20 History of economic development in Oulu ................................................................... 22 Educational institutions ............................................................................................. 23 Role of big enterprises in Oulu ................................................................................. 25 VTT in Oulu .............................................................................................................. 26 Technology parks and public-private cooperation .................................................... 27 Center of Expertise Programme and Multipolis network ......................................... 28 Social and economic development in Northern Ostrobothnia ...................................... 29 Methods............................................................................................................................. 37 The understanding of innovation activities in regional strategic programmes of Northern Ostrobothnia .................................................................................................................. 41 The industries associated with innovative activities ..................................................... 42 The concepts of regional innovation systems, clusters and innovative milieu in regional strategic programmes of Northern Ostrobothnia .......................................................... 44 Spatial scaling of innovation systems ........................................................................... 48 Conclusions ....................................................................................................................... 52 References ......................................................................................................................... 54 Introduction Innovations and innovative development have become of the most popular concepts in economic development during last few decades. However, the understanding of these concepts may differ. Too narrow definition can lead to the development strategies that don’t utilize all possible resources and mechanisms for economic growth and prosperity, too broad definition erodes the theoretical concepts, makes them less practically applicable and promotes their transition into buzzwords. An interesting example of using innovations and knowledge as tools for economic development is the rise of the city of Oulu as a technological and economic center. A city which economy in 1960s was based on resources-intensive industries has become one of the main economical, technological and social centers in the country and acquired importance on international level. Oulu phenomenon has become an iconic success story from Finnish knowledge-based development. Nevertheless, the region of Northern Ostrobothnia where the city of Oulu is situated has not become one of the leading regions of Finland. For example, in 2012 it occupied 11th position among 19 Finnish regions by GDP per capita. Low population density, provincial position it terms of geographic distances and innovation resources are still affecting the level of development of Northern Ostrobothnia. The geographical scaling of the research and delimiting the borders of the region were problematic. While addressing the issues of technological or knowledge-based development in Oulu, many researchers use different geographic scales as if they were interchangeable without taking into considerations the differences in their structure and the interrelationships they are in with each other. Northern Ostrobothnia is often used as a synonym to Oulu region. This confusion is supported by the official website of Council of Northern Ostrobothnia, which is titled “Pohjois-Pohjanmaan liitto” in Finnish with the English translation “Council of Oulu region” below. As a result, the development of other municipalities, such as Raahe or Oulu is not taken into account. In addition to this 1 ambiguity, some researchers claim to focus on bigger region of Northern Finland, however, leaving the region of Northern Ostrobothnia in the shade of Oulu or Lapland development. In this paper the research will go beyond Oulu and will be concentrated on the region of Northern Ostrobothnia with its other municipalities. However, since all the scales are connected and can influence one another, the local, higher regional and national level will be also considered. The research will refer to public sector policies that are formulated on regional level and are supposed to provide common vision and common planning for future regional development. It will be analysed how innovations and innovative developments are understood and planned on this level. The policy documents chosen for the research are regional strategic programmes of Northern Ostrobothnia for four programming periods: 2004-2006, 2007-2010, 2011-2013 and 2014-2017. The method used for the research is qualitative content analysis which allows to systematize the content of the texts and interpret the ways the concepts of innovations and territorial innovation systems are utilized. In addition, I will also have a look on how geographical scaling of innovative activities is defined in the policies. Therefore, four research questions of the thesis were formulated: How is innovation understood in the regional policies of Northern Ostrobothnia? Has the understanding changed during the last decade? What sectors is the concept of innovation and innovative development connected to in the policies of the region? What concepts connected to innovative development (innovative milieu, regional innovation systems, cluster) are dominating in the policies and how these concepts are correlating with each other? Has the way of utilizing these concepts changed? 2 How has innovative development been scaled in regional development documents of Northern Ostrobothnia? 3 Theoretical concepts Innovation To begin with, it is important to define the basic term “innovation”. Innovation implies newness, which is reflected in the most of the definitions given to the term. At the same time it is important to distinguish between invention and innovation. Nowadays invention is rather seen as “the first occurrence of an idea for a new product or process, while innovation is the first attempt to carry it out into practice”. (The Oxford Handbook of Innovation, 2006) Cooke (2001) defines innovation as referring to “the process of commercialising new knowledge, possibly though not necessarily emanating from universities, with respect to product, process or organisational innovation”. Schumpeter, one of the first researchers studying and conceptualizing innovation, in his early works considered innovation as performed by heroic entrepreneur, a pioneer, who “draws other producers in his branch after him”, whose task is in “breaking up old, and creating new” (Schumpeter, 1996). Later Schumpeter switched to understanding innovation as being created by collective effort and acknowledged the need for systematic innovation (Cook; Oxford Handbook). Therefore, while defining innovation it is useful to pay attention to the process of the knowledge transfer as well as users, producers and other intermediaries. Based on the context, the understanding of innovation can differ. Some sources, for example, Oslo Manual, address only technological innovation and define two types of innovation - product and process innovation. Product innovation is creating new product and introducing it to the market, process innovation is developing new production or delivery methods, which can mean improving equipment, working methods, human resources (Oslo Manual). However, on the company level creating new product involves not only technological solutions, but a range of entrepreneurial decisions and activities. 4 Hence, Schumpeter, having wider understanding of innovative activity, defined a list of activities that can be considered as innovation. Based on his classification, with the addition on one more type (“new services”) Johannessen et al. (2001) define six following types of innovative activities: 1) developing new products; 2) developing new services; 3) developing
Load more

Recommended publications
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Stakeholder Participation in Regional River Basin Management in Finland
    Stakeholder participation in regional river basin management in Finland Sanna Kipinä-Salokannel Centre for Economic Development, Transport and the Environment for Southwest Finland Lake restoration and management of shallow lakes 21.11.2019, Sanghai (China) The Centres for Economic Development, Transport and the Environment Lapland: Rovaniemi, Kemi Kainuu: Kajaani Duties: North Ostrobothnia: Oulu, Ylivieska Ostrobothnia: Vaasa, Kokkola Financing and development services for South Ostrobothnia: Seinäjoki, Vaasa, Kokkola Rovaniemi enterprises, employment-based aid and Central Finland: Jyväskylä North Savo: Kuopio Kemi labour market training, handling of North Karelia: Joensuu agricultural and fishery issues, management South Savo: Mikkeli Pirkanmaa: Tampere Oulu of immigration issues and work with EU Satakunta: Pori Southwest Finland: Turku, Pori Structural Funds projects Kajaani Southeast Finland: Kouvola, Lappeenranta Ylivieska Häme: Lahti, Hämeenlinna Road maintenance, road projects, transport Uusimaa: Helsinki Kokkola permits, traffic safety, public transport and Vaasa island traffic Kuopio Joensuu Seinäjoki Jyväskylä Environmental protection, guidance on the Pori Mikkeli use of land and construction, nature Tampere protection, environmental monitoring, and Lahti Lappeenranta use and management water resources Turku Hämeenlinna Kouvola Helsinki Water framework directive (WFD) § Adopted in 2000 § The objective is a good status of groundwater and surface waters by 2015 (at the latest 2027) § The status of waters must not deteriorate § 6 year period of water management (2009-2015, 2016-2021, 2022-2027) § WFD legislation in Finland: – The Act on Water Resources Management (2004) ►The Act on Water Resources and Marine Management (2011) – The Decree on River Basin Districts (2004) – The Decree on Water Resources Management (2006) – The Decree on Hazardous and Harmful Substance on Aquatic Environment (2006) § Finland´s high standards of water protection are based on the legislation in the Environmental Protection Act (2000) and the Water Act (2011).
    [Show full text]
  • Final Disposal of Spent Nuclear Fuel in Finnish Bedrock - Romuvaara Site Report
    FI9900123 POSIVA 99-1 1 Final disposal of spent nuclear fuel in Finnish bedrock - Romuvaara site report Pekka Anttila, Fortum Engineering Oy Henry Ahokas, Fintact Oy Kai Front, VTT Communities and Infrastructure Heikki Hinkkanen, Posiva Oy Erik Johansson, Saanio &. Riekkola Oy Seppo Paulamaki, Geological Survey of Finland Reijo Riekkola, Saanio & Riekkola Oy Jouni Saari, Fortum Engineering Oy Pauli Saksa, Fintact Oy Margit Snellman, Posiva Oy Liisa Wikstrom, Posiva Oy Antt! Ohberg, Saanio & Riekkola Oy June 1 999 Maps: ©Maanmittauslaitos permission 41/MYY/99 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-OO1OO HELSINKI, FINLAND Phone (09) 2280 30 (nat.), ( + 358-9-) 2280 30 (int.) Fax (09) 2280 3719 (nat.). ( + 358-9-) 2280 3719 (int.) POSiVa-raOOrtti - POSIVa Report Raportin tunnus-Report code POSIVA 99-11 Posiva Oy Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Juikaisua.ka-Date Puh. (09) 2280 30 - Int. Tel. +358 9 2280 30 Kesäkuu 1999 Tekp(t) - Author(s) Toimeksiantaja(t) - Commissioned by Pekka Anttila, Henry Ahokas, Kai Front, Heikki Hinkkanen, Erik Johansson, Seppo Paulamäki, Reijo Riekkola, Jouni Saari, Posiva Oy Pauli Saksa, Margit Snellman, Liisa Wikström, Antti Öhberg Nimeke - Title KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS SUOMEN KALLIOPERÄÄN - ROMUVAARAN PAIKKARAPORTTI Tiivistelmä - Abstract Posiva Oy tekee Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimalaitosten käytetyn polttoaineen loppusijoitusta varten kallioperätutkimuksia, jotka tähtäävät lopullisen sijoituspaikan valintaan vuonna 2000. Yksityiskohtaisia tutkimuksia on suoritettu neljällä paikkakunnalla; Kuhmon Romuvaarassa, Äänekosken Kivetyssä, Eurajoen Olkiluodossa ja Loviisan Hästholmenilla. Tässä raportissa esitetään yhteenveto Kuhmon Romuvaarassa tehdyistä tutkimuksista ja niiden tuloksista. Romuvaaran alueen kallioperä on osa arkeeista pohjakompleksimuodostumaa, jonka vanhemmat osat ovat iältään yli 2800 miljoonaa vuotta. Tutkimusalueen kivilajit ovat enimmäkseen migma- tiittisia ja raitaisia tonaliitti-, leukotonaliitti- ja kiillegneissejä.
    [Show full text]
  • Nro 300 E the OBSERVÄTIONS of the FINNISH RIVER ICE
    Nro 300 E THE OBSERVÄTIONS OF THE FINNISH RIVER ICE RESEÄRCH PROJECT Mikko Huokuna (ed.) 1( VESI- JÄ YMPÄRISTÖHÄLLITUKSEN MONISTESÄRJÄ Nro 300 E THE OBSERVÄTIONS OF THE FINNISH RIVER ICE RESEÄRCH PROJECT Mikko Huokuna (ed.) Vesi- ja ympristöha11itus Helsinki 1991 Tekijä on vastuussa julkaisun sisällöstä, eikä siihen voida vedota vesi- ja ympäristöhallituksen virallisena kannanottona. Julkaisua saa vesi- ja ympäristöhallituksen vesistötoimistosta (p. 90 — 695 11). ISBN 951-47-4123-4 ISSN 0783-3288 Painopaikka: Vesi- ja ympäristöhallituksen monistamo Helsinki 1991 3 DOCUMENTÄTION FÄGE Published by Date of publication National Board of Waters and the Environment 14.4.1991 Author(s) Mikko Huokuna (ed.) Title of publication The Observations of the Finnish River Ice Research Project Type of publication Comnissioned by The Ässociation of Finnish Power Stations National Board of Waters and the Environment Parte of publicatlon Abstract Within the years 1985-1989 was developed a numerical one-dimensional river flow made). for winter conditions. The field observations needed for development and calibration of the model have been carried out in four river stretches. There is in the pubuication a list of the contents of the different files and the description of the format how the data is arranged. Xeywords River Ice Regulated Stream Other information Series (key title ana no.) ISBN ISS Mimeograph Series of National Board 951-47-4123-4 0783-3288 of Waters and the Environment no. 300 E Pages Language Price Confidentiality 52 English Public Distributed by Publisher Water Resources Department National Board of Waters and the Water Resources Office Environment tel. 90 — 695 11 5 Preface To enable the development and calibration of a numerical River ice model a four—year project was started in 1985 by the Association of Finnish Power Stations, some hydroelectric power cornpanies and the National Board of Waters.
    [Show full text]
  • Palaako Lohi Oulujokeen?
    SUOMEN YMPÄRISTÖ 5 | 2008 PALAAKO LOHI OULUJOKEEN? Merikosken kalatien valmistuttua vuonna 2003 on herännyt ajatus LUONNON- Palaako lohi Oulujokeen? VARAT vaelluskalan palauttamisesta Oulujoen yläosallekin. Edellytyksiä lohen kululle sekä lisääntymiselle entisessä lohijoessa on selvitetty kaksi- Loppuraportti Oulu- ja Lososinkajoilla tehdyistä vuotisessa ”Lohen palauttaminen Oulu- ja Lososinkajokiin” -hank- selvityksistä 2006–2007 keessa (OuLo). Hankkeen kohdealueena oli Oulujoen lisäksi Petros- koin kaupungin läpi virtaava Lososinkajoki. Lososinka laskee Ääniseen, Anne Laine (toim.) ja myös siellä on lohen vaellus lisääntymisalueelleen estynyt. Loppuraportti sisältää hankkeen monitahoisia selvityksiä ja tut- kimuksia Oulujoen kalatieratkaisuista lohen vaelluskäyttäytymiseen, lisääntymisalueiden kartoittamiseen sekä elinympäristön kunnosta- miseen. Myös lohen palauttamisen juridisia edellytyksiä ja vaikutuksia on selvitetty. Yhtenä tärkeänä osa-alueena hankkeessa oli sosiaalisten vaikutusten arviointi. Lososinkajoen selvityksistä on raportissa oma lukunsa. Raportissa esitetään perusteet ja mahdollisuudet Oulujoen kehittämiselle vaelluskalajoeksi sekä myös toteutusehdotus hankkeen etenemiseksi. KAINUUN YMPÄRISTÖKESKUS SUOMENYMPÄRISTÖ 5 | 2008 POHJOIS-POHJANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus PL 124, 90101 Oulu Asiakaspalvelu: puh. 020 690 171 www.ymparisto. /ppo ISBN 978-952-11-2888-2 (nid.) ISBN 978-952-11-2886-8 (PDF) ISSN 1238-7312 (pain.) ISSN 1796-1637 (verkkoj.) Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus SUOMEN YMPÄRISTÖ
    [Show full text]
  • 2007 Background Main Results at the Oulujoki River
    RESTORING SALMON INTO OULURIVER Main results of the project OuLo, 2006 - 2007 Background The idea of restoring migratory fish upstream of the dams in the River Oulujoki has been raised since the successful completion of the Merikoski fishway at the river mouth in 2003. Preconditions for salmon migration and reproduction in this former salmon river have been surveyed in the project "Restoring salmon runs into Oulu and Lososinka Rivers", OuLo. The main target area has been the River Oulujoki but studies have also been made in the River Lososinka which runs through the city of Petrozavodsk into the Lake Onego in Russian Carelia. Salmon passage has been blocked in this small river for a long time period. The main aim was to survey the preconditions and possible means of restoring migratory fish runs into these two former salmon rivers. Another main aim was to create close co-operation between Finnish and Russian experts, research institutes and authorities and to develop forms for action in realizing large projects in the different planning cultures of the two countries involved. The project got financial funding from Euregio Carelia Neighbourhood Program. Other funding was provided by the Council of Oulu Region, the Federation of Municipalities and Province of Kainuu, Fortum Power and Heat corp., the municipalities of Muhos, Utajärvi, Vaala and Paltamo and the City of Oulu. The project was part Oulu-Kajaani Regional Development Zone. The project was co- ordinated by North Ostrobothnia Regional Environment Centre. The Finnish partners were Game and Fisheries Research Institute, University of Oulu, Finnish Environment Institute and Kainuu Regional Environment Centre.
    [Show full text]
  • Jälleen LOHIJOKI Kuva: Sampo Kangastalo Oulujoen Lohi Ei Ole Hävinnyt Vaan Se on Jäänyt Elämään Jokivartisten Muistoissa
    OULUJOESTA jälleen LOHIJOKI Kuva: Sampo Kangastalo Oulujoen lohi ei ole hävinnyt vaan se on jäänyt elämään jokivartisten muistoissa. Oulun Merikosken kalatien myö- tä vaelluskalat ovat päässeet jokivartta pitkin Muhoksen Montan padolle saakka. Samalla toiveet vaelluskalojen saamisesta ylemmäksi jokeen ovat jälleen heränneet... Onko kalojen nousu patojen ohi mahdollista? Pystyykö lohi lisääntymään rakennetussa joessa? Voiko Oulujoesta puhua Oulujoki on ikiaikainen lännen ja idän kulttuureita yhdis- tulevaisuuden lohijokena? tänyt kulku-, kauppa-, terva- ja matkailureitti. Oulujoki on ollut myös tarunhohtoinen lohijoki vielä 1940-luvun alkuun saakka, jonka jälkeen 1941–1961 joki valjastettiin Oulujoesta löytyy virtaavia alueita, jotka soveltuvat lohen- vesivoimantuotantoa ja Suomen jälleenrakennusta varten. kin poikasille. Pääuomassa niiden laatua heikentää virtaa- Oulujoen vesistön voimalaitokset sekä niiden yhteyteen man voimakas vaihtelu. Oulujoen suurin potentiaali onkin rakennetut voimalaitosyhdyskunnat ovat tänä päivänä sivujoissa. Niissä on nykyisellään noin 50 hehtaaria lohelle suojeltuja, valtakunnallisesti arvokkaita kokonaisuuksia. ja taimenelle soveltuvia elinalueita. OULUJOKI • Nousukorkeus jokisuulta Oulujärvelle 122 m, pituus 106 km • Vesistöalueen pinta-ala 22 900 km2 ja järvisyys 11,47 % • Oulun Merikosken ja Oulujärven välillä kuusi voimalaitosta. • Pääuoman voimalaitosten voimantuotanto yhteensä 455 MW/v • Jokivarressa 145 000 asukasta (Oulu, Muhos, Utajärvi, Vaala) • Oulujärven alapuolisella jokiosuudella neljä merkittävää
    [Show full text]
  • Fortum Power and Heat Oy, Vaalan Kunta, Petäjäkosken Kala, Oulujoen Lohi Ja Montan Lohi
    OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU 2018 16X255679-010 30.4.2019 FORTUM POWER AND HEAT OY, VAALAN KUNTA, PETÄJÄKOSKEN KALA, OULUJOEN LOHI JA MONTAN LOHI Oulujoen alaosan yhteistarkkailu Vesistötarkkailu 2018 1 Fortum Power and Heat Oy, Vaalan kunta, Petäjäkosken Kala, Oulujoen Lohi ja Montan Lohi Oulujoen alaosan yhteistarkkailu Vesistötarkkailu 2018 Sisältö 1 JOHDANTO ...................................................................................................................... 1 2 TARKKAILUALUEEN KUVAUS ................................................................................... 2 3 SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET ......................................................... 5 3.1 Ilman lämpötila ja sadanta.................................................................................................... 5 3.2 Jokivirtaamat ....................................................................................................................... 6 4 YHTEENVETO KUORMITUKSESTA ........................................................................... 8 4.1 Vaalan kunnan jätevedenpuhdistamo ................................................................................... 8 4.2 Kalankasvatuslaitokset ......................................................................................................... 9 4.3 Kaatopaikat ........................................................................................................................ 10 4.4 Turvetuotanto ...................................................................................................................
    [Show full text]
  • Oulujokilaakson Golf Leppiniemen Oulujokilaakson Ylläpidetyt Nuotiopaikat 2 Kpl Laituri 1 Kpl Patikointi Vierasmaja Tervareitistö 8281 Kalastuslaituri 1 Kpl Ie
    Reitti-info aluekartta Sykähdyttävä luontopolku Oulujoen jylhimmissä maisemissa! Uudistunut Lemmenpolku houkuttelee päiväretkeilijöitä Oulujoelle reippailemaan. Noin kahden kilometrin pituinen luontopolku on osa Tervareitistöä ja kulkee Montan leirintäalueelta nostalgiseen Leppiniemeen. Käyttäjäystävälliset opastaulut kertovat alueen luonnosta, kulttuurihistoriasta ja kiehtovasta geologiasta. Punaisen graniittikallion laelta avautuvat jylhimmät jokimaisemat Oulujoelle. Patikointitaitoja ei kulkijalta kysytä, kuntoa kyllä. Tauko- ja nuotiopaikat tarjoavat mieluisat huilihetket metsän siimeksessä. Lemmenpolun pauloihin voi virittäytyä vaikkapa ikiaikaisen jättiläistarinan tai Oulujoen rikkaan historian avulla. Joen vuolasta Reitti-info virtaa on jännittävä aistia niin rantakivikolla kuin vesilläkin. Lemmenpolulta voi myös kalastaa. Ikimuistoiset elämykset ja matkamuistot tarjoavat mm. Lemmenpolku 2,1 km paikallisten Rokua Geopark -yritysten laadukkaat tuotteet ja palvelut. Tule perheen kanssa, kaksistaan tai kaveriporukalla. Luontopolku Montta–Leppiniemi, janareitti Lähtöopasteiden sijainnit: Montta N64.8442173 E26.0107219 Keskivaativa Oppiminen Leppiniemi N64.8477645 E26.0372116 Kesto noin tunnin N Soveltuu normaali- ja hyväkuntoisille Retkeily Ylläpidetty ja merkitty reitti, luonto-opasteet, turvallinen Taukopaikat 6 kpl UTAJÄRVI Oulujokilaakson Golf Leppiniemen Oulujokilaakson Ylläpidetyt nuotiopaikat 2 kpl Laituri 1 kpl Patikointi Vierasmaja Tervareitistö 8281 Kalastuslaituri 1 kpl ie Taukopaikka Kieksint Lemmenpolun alareitti 10. Maisemapolku
    [Show full text]
  • Energy Innovation. IVO Group`S Research and Development Report
    DISCLAIMER Portions of this document may be illegible in electronic image products. Images are produced from the best available original document IVO Group’s Research and A V Development &9ST Report j ENERGY INNOVATION 1997 Editorial Board Pekka Salminen, Research Director Yijo Laiho, Director, Energy Systems Hannu Kaikkonen, Development Manager Christian Leisio, Communications Manager English Editors Sheryl Hinkkanen Roderick Fletcher j Translators IVO Translation Services Sirkka Short, pp. 24-25, 34-35, 38-39 Kristina Halme-Tapanainen, pp. 20-21 Terttu Rantalainen, pp. 8-19, 22-23,28-29,43 g Kirsti Makinen, pp. 4-5, 30-31, 36-37 | Ari Penttila, pp. 6-7, 26-27,40-41 Sheryl Hinkkanen, pp. 32-33 j Graphic Design ' IVO Communication Services Kari Pilkkakangas | Drawings Mauri Kunnas, Postal Museum/Finland Post Ltd., p. 39 Pauli Valikangas, p. 32 Wilhelm von Wright, Federation of Finnish Fisheries Associations, p. 31 Edutek, DTP-Adas Ltd, Helsinki, p. 43 j Photographs 1 IVO Photo j Keijo Westerberg, pp. 1,3,5,6,9,11,13,19,21,23,42,44 ___ Juhani Eskelinen, pp. 7,25,27,29,30,31,32,34,38 2 Jaana Kankaanpaa, p. 41 Hackman Designor Oy Ab/Iittala Glass Factory, p. 41 Finnish Nature Photo Archives, Raimo Hameenaho, p. 31 Heikki Sihvonen, Risto Siitonen, p. 32, 33 Jorma Piironen, Finnish Game and Fisheries Research Institute, p. 32 Pekka Rotkonen, pp. 16,17,37 Esa Kurkikangas, p. 14 T. Kohonen, p. 19 Printers Oy Edita Ab 441 002 ISBN 951-591-047-1 Printed matter ISSN 1238-6006 ENERGY INNOVATION 1997 4% Contents % '•:% tr EESF^M Operations B.
    [Show full text]
  • Melontakeskus Vaala / Uiton Ranta
    OULUJÄRVEN MELONTAKESKUS VAALA / UITON RANTA oulujarvenmelojat.com Oulujärvi - meren aavaa, järven lempeyttä, saariston värikkyyttä ja jokien salaperäisyyttä. Oulujärvi ympäristöineen on ainutlaatuinen sekoitus monipuolisia, rikkaita vesistöjä, Seura järjestää melontakursseja, -retkiä Melonta ja luonnossa liikkuminen ovat suomaastoja sekä jääkauden muovaamia hiekkaharjuja kangasmetsineen ja suppalampi- ja –tapahtumia. Toiminnassa korostetaan hyviä harrastuksia kaiken ikäisille. Oulu- neen. Seutu on ollut tunnettu matkailu- ja elämyskohde jo 1800-luvulta asti, kun euroo- turvallista vesillä liikkumista ja luonnon järven Melojissa tutustuu mukaviin ihmi- pan ”lohiloordit” kisasivat suurimmista lohisaaliista ja laskivat Oulujoen koskia. olosuhteiden ja ympäristön huomioon ot- siin ja saa terveellisen harrastuksen. tamista. Oulujärven Melojien tukikohtana on Oulujärven Melontakeskuksen kajakki- Oulujärven retkeilyalue Rokuan kansallispuisto Oulujärven Melontakeskus on perustettu talli, missä yksityisten kaluston lisäksi on Oulujoen uiton historialliseen miljöö- toistakymmentä yhteisessä käytössä olevaa Oulujärven Niskanselällä on Suomen Jääkauden muovaamat harjut, jäkälän seen. Alueella ovat 1930-luvulla rakenne- kajakkia, joita voi käyttää seuran retkillä ja ainoa sisävesisaaristoon perustettu ret- peittämät rinteet ja pienet suppalammet tut uiton maja, sauna ja makasiinit sekä kursseilla. keilyalue, jonka saarissa on hyviä leväh- muodostavat ainutlaatuisen Rokuan kan- läheisyydessä Uiton satama avantouinti- dys- ja yöpymispaikkoja vesillä
    [Show full text]
  • Oulujoen Vesistön Vesien Käytön Kokonaissuun Nitelma Vesihalutuksen Asettaman Työryhmän Ehdotus
    VESIHALLITUS—NATIONAL BOARD OF WATERS. FINLAND Tiedotus Report OULUJOEN VESISTÖN VESIEN KÄYTÖN KOKONAISSUUN NITELMA VESIHALUTUKSEN ASETTAMAN TYÖRYHMÄN EHDOTUS II osa Vesien nykyinen käyttö, käyttötarpeiden kehitysennusteet sekä tavoiteasettelu ISBN 951-46-2679-6 (koko teos) ISBN 951-46-2681 -8 (II osa) HELSINKI 1977 ISSN 0355-0745 3 SUUNNI TELMAN PÄÄKOHDAT OSA 1 1. JOHDANTO 2. YLEISKUVAUS SUUNNITTELUALUEESTA 2.1 Suunnittelualueen sijainti 2. 2 Luonnonolot 2.3 Hallinnollinen jako 2.4 Väestön kuvaus ja ennusteet 2.5 Kaavoitus 2.6 Elinkeinoelämä 3. VESIVÅRAT 3.1 Pintavesivarat 3.2 Pohjavesivarat OSA II 4 VESIEN NYKYINEN KAYTTO JA KAYTTÖTARPE,IDEN KEHITYSNNUSTEET 4.1 Vesistön käytön historia 4.2 Vedenhankinta 4.3 Vesistön kuormitus 4.4 Oulujoen vesistön vesivoima 4.5 Uitto ja vesiliikenne 4.6 Tulvasuojelu, kuivatus ja kastelu 4.7 Virkistys 4.8 Luonnon ja vesimaiseman suojelu. 4.9 Katatalous 5. TAVOITEASETTELU 5.1 Yleispiirteitä tavoiteasettelusta 5. 2 Käyttömuotokohtainen tarkastelu 4 OSA III 6. SUUNNITEIMAVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VERTAILU 6.1 Vedenharilcinta 6.2 Jätevesikuormitus 6.3 Voimatal ous 6.4 Vesistöjen säännöstely 6.5 Uitto ja vesiliikenne 6.6 Tulvasuojeiu, kuivatus ja kastelu 6.7 Vesien virkistyskäyttö 6.8 Luonnon ja vesimaiseman suojelu 6.9 Kalatalous 7. SUUNNITELTUJEN TOIMENPITEIDEN VAIKUTUS MtJIHIN KÄYTTÖMUOTOIHIN 7.1 Vedenhankinta 7.2 Jätevesikuormitus •7 .z 1.) Voimatalous 7.4 Vesistöjen säännöstely 7.5 Uitto ja vesiliikenne 7.6 Tulvasuojelu, kuivatus ja kastelu 7.7 Vesien virkistyskäyttö. Luonnon ja vesimaiseman suojelu 7.8 Kai atal ous 8. TOIMENPIDESUOS ITUKSET 8.1 Vedenhankinta 8.2 Vesistöjen kuormitus 8.3 Voimatal ous 8.4 Vesistöjen säännöstely 8.5 Uitto ja vesil±ikenne 8.6 Tulvasuojelu, kuivatus ja kastelu 8.7 Vesien virkistyskäyttö 8.8 Luonnon ja vesimaiseman suojelu 8.9 Kalatalous 5 OULUJOEN VESISTONVESIENKÄYTÖN KOKONAISSUUNNITELMA OSAN II 5 4.
    [Show full text]