Ismo Söderling – PESÄPALLOILUA MAAILMALLA
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Ismo Söderling Ismo Söderling Ismo Söderling PESÄPALLOILUA PESÄPALLOILUA MAAILMALLA – Siirtolaiset kertovat MAAILMALLA Pesäpalloa sanotaan syystäkin Suomen kansallispeliksi. Vaikka ensimmäi- kertovat – Siirtolaiset maailmalla Pesäpalloilua set pelit käytiin pian itsenäistymisemme jälkeen, ovat pesäpallon juuret Siirtolaiset kertovat vuosisatojen takana. Maassamme pelattiin kymmeniä erilaisia pallopele- jä 1800-luvulla. Jo Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä lyödään kartuilla kiekkoa. Tunnetuin pallopeli 1800-luvulla oli kuningaspallo. Tämä peli oli Lauri ”Tahko” Pihkalalle hyvin tuttu. Suomen itsenäistyttyä Tahko Pihkala halusi pelin, joka kehittäisi moni- puolisesti fyysisiä ominaisuuksia ja olisi myös taktisesti vaativa. Soveltaen eri kotimaisten pallopelien ja amerikkalaisen baseballin parhaita puolia hän kehitti pesäpallon 1920-luvun alussa. Suomi oli pesäpallon syntyai- koina kansalaissodan jälkeen jakautunut, ja Tahko Pihkala halusi yhdistää kansaa omalla pelillään. Tässä hän onnistuikin. Suomesta on maamme itsenäisyyden aikana muuttanut ulkomaille lähes miljoona henkeä. Mukanaan he ovat vieneet pesäpallon, jota on pelattu ja pelataan edelleen useilla mantereilla. Aikojen kuluessa säännöt ovat hie- man eriytyneet, mutta pelin idea Tahkon esittämällä tavalla on säilynyt. Joissain maissa peli-into suomalaisten keskuudessa on hiipunut, toisissa maissa taas uusien sukupolvien ja paikallisen kantaväestön innostuminen on pitänyt pelin hengissä. Kirjassa tarkastellaan maittain peliä ja myös sii- hen liittyviä kulttuurisia eroja. Suomessa tiukan pelin jälkeen lähdetään usein kiukusta puhisten kotiin, mutta ulkomailla joukkueet saattavat mennä yhdessä grillaamaan ja keskustelemaan pelitapahtumista. Eikös urheilun tarkoituksena olekin yhdistää eikä erottaa? ISBN 978-952-7167-35-9 (painettu) ISBN 978-952-7167-36-6 (eBook) ISSN 2343-3507 (painettu) ISSN 2343-3515 (eBook) 15 JULKAISUJA 15 www.siirtolaisuusinstituutti.fi PESÄPALLOILUA MAAILMALLA Siirtolaiset kertovat Ismo Söderling Julkaisuja 15, 2017 Siirtolaisuusinstituutti Copyright © Siirtolaisuusinstituutti, Suomen Pesäpalloliitto, Ismo Söderling Kannen suunnittelu: Jouni Korkiasaari Kannen kuva: Jaana Jahkonen Taitto: Painosalama Oy ISBN 978-952-7167-35-9 (painettu) ISBN 978-952-7167-36-6 (eBook) ISSN 2343-3507 (painettu) ISSN 2343-3515 (eBook) Painosalama Oy – Turku 2017 Tämä kirja on omistettu Eva-vaimolleni ja kaikille pesäpallon ystäville eri puolilla maailmaa Kannen kuva: Luke Niemen mestarillinen näpy Porin World Cupissa 2009. Luke oli 14-vuotias pelatessaan Australian seka- joukkueessa Ruotsia vastaan. Kuvan on ottanut Jaana Jahkonen. Motto: Tappio hyvässä pelissä sekä rehel- lisessä kilpailussa on parempi kuin voitto huonossa pelissä ja kierossa tai miedossa kilpailussa (Lauri ”Tahko” Pihkala 1917) Sisällysluettelo Esipuhe .................................................................................................................................. 5 1. Johdanto ..........................................................................................................................6 2. Lauri ”Tahko” Pihkala ihmisenä ....................................................................................9 3. Kuningaspallo ensimmäisenä virallisena pallopelinä ............................................. 13 4. Kuningaspallosta pesäpalloon – Tahko pelien kehittäjänä ................................... 15 5. Suomalainen siirtolaisuus pähkinänkuoressa ..........................................................24 6. Pesäpallo maailmalla – pelin ystävät kertovat ........................................................29 – 6.1. Ruotsi ..............................................................................................................29 – 6.2. Sveitsi ..............................................................................................................64 – 6.3. Saksa ............................................................................................................... 75 – 6.4. Viro ..................................................................................................................84 – 6.5. Australia .........................................................................................................89 – 6.6. Uusi-Seelanti ................................................................................................119 – 6.7. Kanada ...........................................................................................................121 – 6.8. Intia ............................................................................................................... 124 – 6.9. Muut maat .................................................................................................... 132 7. Suomalaiset pesäpallolähettiläät kertovat .............................................................134 8. Tätä on pesäpallo – loppujen lopuksi .....................................................................154 9. Tiivistelmä ulkomaisen pesäpallon tilasta ja tulevaisuudesta ............................158 Pesäpallolaulu .................................................................................................................. 161 Kirjallisuus .........................................................................................................................162 – 4 – Esipuhe Suomen kansallispeliä pesäpalloa pelataan kaikkialla maassamme. Kuten tästä julkaisusta selviää, on erilaisilla pallopeleillä pitkä historia takanaan, sillä eri- laiset lyöntipelit on tunnettu jo satoja vuosia. Tässä suhteessa Lauri ”Tahko” Pihkalan kehittämä peli on osa tätä pallopelien tarinaa: hän liitti lapsena op- pimiaan kuningaspelin ajatuksia Amerikoissa näkemäänsä baseballiin, ja sai pesäpallon valmiiksi pian maamme itsenäistymisen jälkeen. Samaan aikaan, kun Suomen itsenäisyys täyttää 100 vuotta, on kansallispelillämme takanaan 95 vuotta. Tahkon suuri oivallus oli, että kansamme tarvitsee oman yhteisen pelin, siten saadaan ihmiset liikkumaan ja saamaan monipuolista liikunnallista harjoitusta. Yhtenä toiveenaan hänellä oli myös, että uudella pelillä voitaisiin yhdistää itsenäisyyden alkuvaiheissa jakautunut kansa. Tahkon ajatuksista onkin tullut totta. Suomessa ei liene henkilöä, joka ei ole mailaan tarttunut ja pesäpalloa pelannut. Maastamme on itsenäisyytemme aikana lähtenyt siirtolaisiksi muihin mai- hin satoja tuhansia ihmisiä. Eniten heitä on mennyt Ruotsiin, jossa arvioidaan nyt olevan noin 700 000 suomalaista tai suomalaiset juuret omaavaa henkilöä. Siirtolaiset ovat vieneet mukanaan ulkomaille myös pesäpallon. Kuten havait- semme, peliä pelataan eri puolella maapalloa. Mikä erikoisinta, pesäpallosta ovat innostuneet myös eri maiden kantaväestöön kuuluvat. Erikoinen tapaus on Intia, jonne pelin laaja leviäminen sosiaalisen median kautta on hämmästyttävä ilmiö. Turussa pelataan heinäkuun 20.–24. päivänä 2017 pesäpallon World Cup -turnaus. Siirtolaisuusinstituutin, Suomen Pesäpalloliiton ja Varsinais-Suomen Pesis ry:n puolesta toivotamme kaikki vieraamme lämpimästi tervetulleiksi turnaukseen. Samalla haluamme kiittää kaikkia tämän kirjan tekemiseen osallistuneista heidän arvokkaasta kulttuurityöstään. Viimeistään nyt oli aika laittaa yksiin kansiin ulkomailla pelattavan pesäpallon taustat ja tarinat. Turussa 10.6.2017 Tuomas Martikainen Arto Ojaniemi Satu Mikola Toimitusjohtaja Toiminnanjohtaja Toiminnanjohtaja Siirtolaisuusinstituutti Suomen Pesäpalloliitto Varsinais-Suomen Pesis ry. – 5 – 1. Johdanto Pesäpallon syntyyn liittyy useita uskomuksia. Yleisen olettamuksen mukaan pesäpallo on kotimainen muunnos amerikkalaisesta baseballista. Toisaalta pelin kehittäminen liitetään saumattomasti Lauri ”Tahko” Pihkalaan, sillä on hyvin tiedossa, että Tahko vieraili ennen itsenäisyyttämme kaksi kertaa Yhdysvalloissa. Peli olisi siis selvää tuontitavaraa kotimaisilla mausteilla? Vai onko? Ihmisen luonteeseen on kautta aikojen kuulunut kilpaileminen. Johan muinaisessa Kreikassakin kilpailtiin omine olympialaisineen pari tuhatta vuot- ta sitten. Tosin pesäpalloa siellä ei tiettävästi pelattu. Erilaisia pallopelejä on Suomessakin lähihistoriassamme ollut lukuisia. Ruotsin suomalaismetsissä havaittiin vielä 1930-luvulla jäänteitä vanhoista suomalaisperäisistä pallope- leistä. Kaikkiaan 12 000 suomalaista muutti 1500-luvun lopulla lähinnä Savosta erityisesti Värmlannin alueelle Ruotsiin. Toisaalta kirkkoherra Jacob Fellman kertoo muistelmissaan, kuinka Inarissa pelattiin 1820-luvulla eräänlaista pal- lonlyöntipeliä, jossa pelaajat juoksivat kahden viivan välillä, ja yksi ulkomies koetti polttaa heitä heittämällä. Fellmanin mukaan jokainen pelaaja oli käynyt Jäämerellä kalastamassa ja luultavasti oppinut pelin Norjan rannikolta, jossa se oli yleinen (Laitinen 1983, 39). Suomen kansalliskirjailijat Sakari Topelius (1893) ja Aleksis Kivi (1870) kuvaavat kumpikin omissa teoksissaan kiekonlyöntiä, joka sekin oli eräänlainen pesäpallon esiaste. Veljesten parhaita huvituksia oli kiekonlyöminen, jota leikkiä he vielä mie- huutensa iässä rakastivat harjoitella. He silloin jaettuna kahteen joukkoon tais- telivat kiivaasti, kumpikin osapuoli pyrkien kohden määrättyä esinettä. Kova oli silloin huuto, juoksu ja temmellys, ja tulvana virtasi hiki heidän kasvoiltansa. (Kivi 1972, 14). Tärkein kotimainen pallopeli 1800-luvun lopulla oli kuningaspallo. Peliä on syytä valottaa tässä hieman perusteellisemmin, koska se on amerikkalaisen ba- seballin ohella ollut peli, jota Tahko Pihkala hyödynsi kehittäessään pesäpalloa maamme itsenäisyyden alkuvuosina. Mielenkiintoinen