Moottoriväylät Ja Luonto

Erkki Laurinharju, Mikko Siitonen, Rauno Yrjölä

Moottoriväylät ja luonto

E18 valtatie 7 välillä Koskenkylä - Loviisa Seurantatutkimuksien 1995 - 2001 yhteenveto

Tiehallinnon selvityksiä 6/2002

Moottoriväylät ja luonto 1

Erkki Laurinharju, Mikko Siitonen, Rauno Yrjölä

Moottoriväylät ja luonto

E18 valtatie 7 välillä Koskenkylä - Loviisa Seurantatutkimuksien 1995 - 2001 yhteenveto

Tiehallinnon selvityksiä 6/2002

Tiehallinto Helsinki 2002 2 Moottoriväylät ja luonto

Kannen kuva: Seija Väre

ISSN 1457-9871 ISBN 951-726-864-5 TIEH 3200740

Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN 951-803-134-7 ISSN 1459-1553 TIEH 3200740-v

Multiprint Oy Vaasa 2003

Julkaisua myy/saatavana: Tiehallinto, julkaisumyynti Telefaksi 0204 22 2652 E-mail: [email protected]

TIEHALLINTO Tekniset palvelut Opastinsilta 12 A PL 33 00521 HELSINKI Puhelinvaihde 0204 22 150 MoottoriväylätErkki Laurinharju, ja luonto Mikko Siitonen, Rauno Yrjölä: Moottoriväylät ja luonto; E18 valtatie 7 välillä Koskenkylä - Loviisa 3 Seurantatutkimuksien 1995 - 2001 yhteenveto. Helsinki 2002. Tiehallinto, Tekniset palvelut. Tiehallinnon selvityksiä 6/2002. 85 s. + liitt. 27 s. ISSN 1457-9871, ISBN 951-726-864-5, TIEH 3200740. Asiasanat: eläimistö, ennen-jälkeen tutkimus, kasvillisuus, tieympäristö, seuranta Aiheluokka: 05, 30 TIIVISTELMÄ

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tienrakenta- havaittiin vaikuttavan kovakuoriaisyhteisöihin. Lii- misen ja liikenteen vaikutuksia ympäristön lajis- kenne näytti karkoittavan joitain lajeja ja tarjoavan toon ja eliöyhteisöihin Etelä-Suomessa sekä tar- elintilaa korvaaville lajeille. kastella tiealueella esiintyvää lajistoa ja sen kehi- tystä uusilla tieluiskilla. Erityisesti haluttiin tietoa Linnustotutkimuksen tavoitteena oli selvittää tien- siitä, miten ja minkälaisia vaikutuksia tienpidosta rakentamisen vaikutuksia yhtenäisen metsä- ilmenee laajalla ja yhtenäisellä metsäalueella. alueen linnustoon. Tutkimukset jakautuivat kah- Seurantatutkimus toteutettiin vuosina 1995-2001. teen osaan: pönttölintututkimukseen ja linjalas- Tutkimuskohteeksi valittiin valtatien 7 rakentami- kentatutkimukseen. Tien vaikutukset linnustoon nen moottoriliikennetieksi vuosina 1996-1998 vä- rajoittuvat tien lähiympäristöön, alle 100 metrin lillä Koskenkylä - Loviisa ja syrjään jäävä osuus levyiselle vyöhykkeelle, ja vaikutukset koskevat vanhaa valtatietä 170. Tutkimusalue käsitti sekä vain harvoja lajeja. Tutkimuksessa todettiin sekä tiealuetta että sitä ympäröiviä metsämaita. Han- tienreunasta hyötyviä että siitä kärsiviä lajeja. keeseen sisältyi kolme osatutkimusta: Tutkimuksessa seurattavana muuttujana on itse - Kasvillisuus (vanhan tien kartoitukset 1995-1997, tie ja sen rakentamisen mahdollisesti aiheuttamat uuden tien ympäristön seurannat 1996-2000 ja muutokset aina tielinjan raivauksesta rakennus- uuden tien tiealueen seurannat 1999-2000). vaiheiden kautta liikenteelle avaamiseen saakka. - Kovakuoriaiset (seuranta uuden tien ympäristös- Tulosten arvioinnin kannalta toteutunut seuranta- sä ja vanhoissa liittymissä 1995-1997, seuranta jakso oli melko lyhyt eikä seurantatutkimusta voitu uuden tien alueella ja kontrollipaikoissa 1998- toteuttaa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. 2001). Tutkimuksen tulokset tukevat käsitystä, jonka mu- - Linnusto (pönttölintuseuranta ja linjalaskennat uu- kaan tiestön suorat luontovaikutukset ovat Suo- den tien ympäristössä 1996-2000). messa vähäisiä tai ainakin paikallisia.

Kasvillisuustutkimusten tavoitteena oli selvittää tienrakentamisen ja tienpidon vaikutuksia kasvilajistoon ja biotooppeihin tiealueella ja sen lähiym- päristössä. Tutkimukset tehtiin ruutukartoitukseen perustuvina profiiliseurantoina ja vanhalla tiellä 100 metrin pituisina kartoitusjaksoina. Tien vaikutukset ympäristön kasvillisuuteen arvioitiin vähäi- siksi ja ne rajoittuvat kapealle, alle 20 metrin vyö- hykkeelle tien tuntumaan. Tiealueen kasvisto havaittiin mielenkiintoiseksi ja se käsittää uhanlaisia, silmälläpidettäviä ja alueellisesti harvinaisia kasveja.

Kovakuoriaistutkimuksen tavoitteena oli kerätä edustava lähtötilanneaineisto tien halkomien metsien sekä avoimen tieympäristön kovakuoriaisla- jistosta, luonnehtia eri tutkimusalojen lajistoa sekä verrata biotooppikuvioita ja niiden lajistoa toisiinsa. Tutkimus perustui seurantaprofiileihin, joissa käy- tettiin kuoppa- ja ikkunapyydyksiä. Kovakuoriaisil- le tiealueen tietyt ympäristötyypit, kuten paisterinteet, ovat lajistollisesti merkittäviä, ja tutkimuksessa todettiin runsaasti harvinaisten lajien esiin- tymiä. Tiealueella liikenteen aiheuttaman tärinän Erkki4 Laurinharju, Mikko Siitonen, Rauno Yrjölä: Trafikleder och natur; Europaväg E 18 mellanMoottoriväylät Forsby -ja Lovisa. luonto Sammandrag av uppföljningstudierna från åren 1995-2001. Helsingfors 2002. Vägförvaltningen. Vägförvaltningens utredningar 6/2002. 85 s. + bilagor 27 s. ISSN 1457-9871, ISBN 951-726-864-5, TIEH 3200740. Nyckelord: fauna, före och efter utredning, flora, vägmiljö, uppföljning

SAMMANFATTNING

Undersökningen hade som målsättning att utreda och fönsterfällor. Vissa biotoper på vägområdet, hurudana konsekvenser vägbyggandet och trafi- som t.ex. soliga vägkanter, var intressanta och ken hade på arter och populationer i södra Finland artrika. Förekomsten av flera sällsynta arter kunde samt observera arter som förekommer på vägom- konstateras. Skakningar och vibrationer föror- rådet och nya vägkanter. Särskilt eftersträvades sakade av trafiken påverkade också skalbaggar- information om hur byggandet av en ny väg påver- na. Vissa arter avlägsnade sig, men andra arter kar ett vidsträckt och enhetligt skogsområde. ersatte dem. Undersökningen genomfördes under åren 1995- 2001. Till undersökningsområde valdes den nya Fågelundersökningen utredde hur vägbyggandet motortrafikvägen mellan Lovisa och Forsby , som påverkar fåglarna i ett enhetligt skogsområde. byggdes 1996-1998. Den gamla vägen (riksväg 7) Undersökningen var indelad i två delar: holkunder- användes som jämförelseområde. Undersök- sökning och linjetaxering. Fåglarna påverkades ningsområdet omfattade både vägområdet och av vägen inom ett område, som begränsade sig de omgivande skogarna. I projektet ingick ur- till vägens närmaste omgivning (under 100 m). sprungligen sex delundersökningar, av vilka tre Vissa arter kunde dra nytta av vägkanterna, andra gallrades bort. Kvar i det slutliga sammandraget blev lidande av dem. blev: Den centrala uppgiften i undersökningen var att - vegetation (kartläggning vid den gamla vägen följa med förändringar som vägbyggandet föror- 1995-1997, uppföljning av förändringar i om- sakade, från röjning av väglinjen till vägens öpp- givningen av den nya vägen 1996-2000 och nande för trafik. Uppföljningsperioden var ganska undersökningar vid den nya vägen 1999-2000). kort och den kunde inte förverkligas enligt den - skalbaggar (uppföljning i omgivningen av den ursprungliga planen. Resultaten ger stöd åt upp- nya vägen och i gamla anslutningsområden fattningen att vägbyggandets direkta konsek- 1995-1997, uppföljning vid den nya vägen och venser för den omgivande naturen är ganska i kontrollpunkterna 1998-2001). obetydliga eller åtminstone lokala. - fåglar (holkundersökning och linjetaxeringar vid den nya vägen 1996-2000).

Huvudsyftet med växtundersökningen var att utreda hur vägbyggnaden och väghållningen på- verkar floran och biotoperna på vägområdet och i den närmaste omgivningen. Undersökningen baserade sig på vegetationsprofiler, som basera- des på karteringsrutor. Den gamla vägen indelades i undersökningsområden, som var 100 m långa. Det visade sig, att bara en smal zon (högst 20 m bred) påverkas av vägen. I allmänhet var vegeta- tionsförändringarna ganska obetydliga. Floran vid vägen är intressant och flera hotade och skydds- värda arter ingår.

Undersökningen av skalbaggar hade som mål- sättning att samla representativt material om det ursprungliga tillståndet på det öppna vägområdet. Jämförelse av olika biotoptyper och deras artsam- mansättning var också ett centralt syfte med un- dersökningen. I själva fältundersökningen använ- des profiler, som sammanställdes med gropfällor MoottoriväylätErkki Laurinharju, ja luonto Mikko Siitonen, Rauno Yrjölä: Highways and Nature; The follow-up research on vegetation, beetles5 and birds at Pernaja European highway E 18 between Koskenkylä and Loviisa. Helsinki 2002. Finnish Road Administration. Finnra Reports 6/2002. 85 p. + app. 27 p. ISSN 1457-9871, ISBN 951-726-864-5, TIEH 3200740.

Keywords: roadside flora and fauna, before and after study, impact study, road environment

SUMMARY

The general purpose of the study was to evaluate beetle populations. Also many rare populations the impacts of the construction of the new highway were discovered. The vibration caused by the and the traffic on the species and populations and traffic was discovered to have a remarkable effect to study the populations and their development on beetle populations. on the new highway verges. The follow-up study was carried out during 1995-2001. The study area The purpose of the bird study was to find out the was the new highway (Main road 7) between impacts of the construction of the new highway Koskenkylä and Loviisa and its parallel road, the on the bird populations of the area. The studies old highway 170. The area included the highway were divided into two separate parts: a study of corridor and surrounding forest areas. Originally nesting-box birds and line calculations. The effects the project included six partial studies of which of the highway were restricted to a zone less than three were excluded during the follow-up study. 100 meters from either side of the highway and The final study report includes: the effects concerned only very few species. Some species were found out to benefit from the - Vegetation (vegetation mapping of the old high- highway verge and some species suffered from way 1995-1997, follow-up studies of the sur- it. roundings of the new highway 1996-2000 and follow-up studies of the road area of the new The main variable in the study was the highway highway 1999-2000). and the changes caused by the construction. The - Beetles (follow-up studies in the surroundings time period of the study was fairly short to make of the new highway and on intersections 1995- evaluations of the results and the study could not 1997, follow-up study of the area of the new be carried out according to the original plan. The highway and control points 1998-2001). results support the impression that the direct - Birds (follow-up study of nesting-box birds and environmental effects of the highways are fairly line calculations on the surroundings of the new minor or at least very local in Finland. highway 1996-2000)

The purpose of the vegetation studies was to find out the impacts of the construction and the main- tenence of the highway on populations and bio- topes in the highway area and in its surroundings. The studies were made by using profile follow- ups, which are based on the grid mapping. On the old highway, follow-ups were made in 100 metre long mapping zones. The impacts of the highway on the vegetation were evaluated to be minor and they were restricted to a narrow zone, less than 20 meters from either side of the highway. The roadside vegetation is interesting, it includes many rase or endangered species.

The purpose of the beetle study was to collect a representative starting material of beetle populations, describe the species in different study areas and compare the habitat patches and their populations with each other. The study was based on follow-up profiles in which hole-traps and window-traps were used. Certain types of highway environments are remarkable for their 6 Moottoriväylät ja luonto Moottoriväylät ja luonto 7

ESIPUHE

Moottoriliikennetie vt 7 välillä Koskenkylä – Loviisa Seurantatutkimuksen ohjaamista varten peruste- on maassamme ensimmäisiä hankkeita, jonka tussa taustaryhmässä ovat olleet edustajat Suo- suunnittelussa noudatettiin kehitteillä olevaa men ympäristökeskuksesta, Uudenmaan ympä- ympäristövaikutusten arvioinnin (yva)-lakiesitystä. ristökeskuksesta ja Helsingin yliopistosta. Tausta- Laki astui voimaan vuonna 1994. Hankkeen vaiku- ryhmä on kokoontunut vuosittain käsittelemään tusarvioinnin ja yleissuunnittelun aikana moottori- ja arvioimaan käytettyjä tutkimusmenetelmiä ja liikennetien vaikutukset Pernajan kunnassa sijait- saatuja tutkimustuloksia. Seurantatutkimus liittyy sevaan yhtenäiseen Röisuon metsäalueeseen läheisesti Uudenmaan tiepiirin vastaavana ajan- nousivat pohdinnan aiheeksi. Yleissuunnittelun jaksona toteuttamaan Pernajan eläinalikulkujen yhteydessä vuonna 1992 kartoitettiin laajasti mm. käytön seurantaan, josta on oma julkaisunsa Tie- alueen kasvillisuutta ja arvioitiin tiehankkeen mer- hallinnon selvityksiä -sarjassa. Keskushallinnon kitystä biologisesti arvokkaan lajiston säilymisen seurantatutkimushankkeesta on vastannut MMM kannalta. Raija Merivirta Tiehallinnon Tekniset palvelut -pro- sessista. Tielaitos halusi vuonna 1995 käynnistämällään vt 7 luonnonolojen seurantatutkimuksella edistää tien rakentamisesta ja liikenteelle käyttöön otosta ai- heutuvien vaikutusten tuntemusta ja tunnistamista Helsinki, elokuu 2002 alueen luonnonarvoihin.

Seurantahankkeen pääkonsulttina on toiminut Tiehallinto Ympäristötutkimus Oy Metsätähti, joka on koordi- Tekniset palvelut noinut tutkimuskokonaisuutta, huolehtinut vuosit- taisista osatutkimuksista ja kenttätyöskentelystä sekä koonnut vuosittaiset tutkimusraportit. Eri eliö- ryhmiä koskevien osatutkimusten koordinoinnista on huolehtinut tutkimuspäällikkö Mikko Siitonen, joka on myös tehnyt yhteenvetoraportin kasvilli- suusosan maastotutkimuksineen. Kovakuoriais- tutkimuksen (aineiston keruu, analyysit, tulokset ja johtopäätökset) on tehnyt FM Erkki Laurinharju/ Laurinharju Ay. Linnustotutkimuksen on tehnyt FM Rauno Yrjölä/Ympäristötutkimus Yrjölä Oy tutki- musryhmineen. 8 Moottoriväylät ja luonto Moottoriväylät ja luonto 9

Sisältö

1 JOHDANTO 11 2 KASVILLISUUS JA KASVISTOKARTOITUKSET 14 2.1 Tausta ja tavoitteet 14 2.2 Kartoitusjärjestelyt ja kartoituksen toteutus 15 2.3 Aineistojen tarkastelut 18 2.4 Vanhan valtatien 7 lajisto 20 2.5 Uuden tien profiilit 25 2.6 Metsäprofiilit 25 2.7 Tulosten tarkastelu 27 3 KOVAKUORIAISTUTKIMUKSET 30 3.1 Tausta ja tavoitteet 30 3.2 Toteutus 30 3.3 Tutkimusmenetelmien kehittäminen 34 3.4 Tutkimusaluekohtaiset tulokset 34 3.5 Yleisiä huomautuksia 48 3.6 Tilastolliset analyysit 48 3.7 Yleiset päätelmät 51 3.8 Tutkimuksen jatko 52 3.9 Kiitokset 52 4 LINNUSTOTUTKIMUKSET 53 4.1 Tausta ja tavoitteet 53 4.2 Aineisto ja menetelmät 54 4.3 Tulokset 57 4.4 Tulosten tarkastelu 74 4.5 Kiitokset 75 5 JOHTOPÄÄTÖKSET 76 5.1 Seurannan edellytykset 76 5.2 Raportoidut osatutkimukset 76 5.3 Tulosten tarkastelu 77 5.4 Tiestön suorat luontovaikutukset 79 6 VIITTEET 81 7 LIITTEET 85 10 Moottoriväylät ja luonto Moottoriväylät ja luonto 11 JOHDANTO

1 JOHDANTO

Tausta ja lähtökohdat erilaisten elinympäristöjen herkkyyttä tien luonto- vaikutuksille. Hirvosen & Rintalan (1995) Perna- Moottoriväylät ja luonto -tutkimushanke ideoitiin janlahtitutkimuksesta oli saatu alustavaa tietoa Tielaitoksen kehittämiskeskuksen (sittemmin Tie- liikennemelun vaikutuksista arvokkaan merenlah- hallinnon) aloitteesta syksyllä 1994 ja keväällä den pesimälinnustoon. Uudenmaan tiepiirin teet- 1995. Hankkeen syntyyn ja sen tarvearviointiin tämä selvitys sisälsi varsin kattavan katsauksen vaikuttivat erityisesti laki ympäristövaikutusten ar- aihetta koskevaan ulkomaiseen kirjallisuuteen ja vioinnista (1994, 1996) sekä vuonna 1994 tehty, sen soveltamismahdollisuuksiin Uudenmaan Uudenmaan tiepiirin yleisten teiden luontovaiku- oloissa. Muu tiestön luontovaikutuksia koskenut tuksia selvittänyt kartoitus (Uudenmaan tiepiiri kirjallisuus käsitteli lähinnä eläinten liikennekuole- 1995). YVA-lain myötä tiehankkeiden luontovaiku- mia ja hajanaisia havaintoja tiealueiden kasveista tuksista tarvittiin aikaisempaa tarkempaa ja sys- (esim. Pykälä & Uotila 1986, Uotila 1988). Jossain temaattisempaa tietoa. Toisaalta tiepiirin selvitys määrin oli myös arvioitu tiealueiden merkitystä niit- osoitti, että tiestön ja tieliikenteen vaikutukset elol- tylajien elinympäristöinä (Keynäs 1993). liseen luontoon tunnetaan huonosti. Syynä tähän oli etupäässä empiirisen tutkimustiedon puute tien Ulkomaisen kirjallisuuden pohjalta oli mahdollista ja liikenteen aiheuttamista ympäristövaikutuksista arvioida, että tiestön luontovaikutukset voivat olla eliöihin ja eliöyhteisöihin. Vaikka vaikuttavat tekijät verrattomasti monipuolisempia kuin siihenastinen (melu, päästöt) tunnettiin ja niiden leviämisaluekin luontovaikutusten arviointitapa antoi aiheen olet- voitiin mitata, ei uskottavia johtopäätöksiä niiden taa. Esimerkiksi saksalaisen Maderin (1998, vaikutuksesta yksittäisten eliölajien tai habitaattien 1990) hämähäkkitutkimuksissa oli osoitettu kapei- säilymiselle voitu tehdä, laajemmista aluekokonai- denkin liikenneväylien merkitys eliöiden kulkues- suuksista puhumattakaan. Erityisesti puuttui tietoa teenä ja toisaalta hollantilaisen Vermeulenin siitä, miten etäälle tiestä vaikutukset ulottuvat ja (1994) töissä tiealueen merkitys kovakuoriaisten mitä lajeja tai eliöryhmiä vaikutukset koskevat. leviämisreittinä. Oli myös saatavilla liikenteen ja linnuston suhteita selvittäneitä seurantatutkimuk- Tieliikenne vaikuttaa sitä ympäröivään luontoon sia (esim. Reijnen ym. 1995, Reijnen & Foppen mm. melun ja päästöjen välityksellä. Näiden leviä- 1995). Myöhempi kotimainen ja ruotsalainen tutki- mistä ympäristöön voidaan kartoittaa erilaisten mus on korostanut tiealueen merkitystä monien laskentamallien avulla tai suoraan mittaamalla. uhanalaisten tai harvinaistuvien lajien elinympäris- Luontovaikutusten arvioinnin kannalta tällainen tönä (esim. Vägverket 1997, Tikka ym. 2000, Met- tieto on kuitenkin melko hyödytöntä, jos esimer- sätähti Oy 2001a, Oulun tiepiiri 2001, Pirinen & kiksi melun mahdollisesti aiheuttamia häiriöitä Seppälä 2001). Samoin on noussut yhä voimak- eläinten käytökseen ei tunneta. Samoin avoimen kaammin esiin liikenneväylien aluetason merkitys tiealueen aikaansaamaa reunavaikutusta (kuiva- elinympäristöjen ja eliöiden populaatioiden pirsto- tus, pienilmasto, valo, predaation muutokset) met- jana (esim. Väre 2001a, 2001b). Lisää melun ja säisessä ympäristössä on mahdotonta arvioida, tärinän eläimiin kohdistuvia vaikutuksia kuvaavaa jos eliöiden ja elinympäristöjen herkkyyttä reuna- empiiristä tietoa on saatu eräistä YVA-arvioinneis- vaikutuksille ei tunneta. Erityisen tärkeä vaikutusta, mm. Viikin alueen tutkimuksista 1994-1998 vektori - elinympäristöjen pirstoutuminen - on vai- (Metsätähti Oy 1996, 1998; Kala- ja Vesitutkimus keasti arvioitava tekijä lajikohtaisen tiedon puut- Oy 1998). Jantusen ym. (1999, 2000) seurantatut- teen takia. kimus Imatran moottoritien luiskien kasvittumises- ta sekä eräät muut tieluiskien kasvittumiskokeet Ennen tätä tutkimusta tiestön luontovaikutuksia (Mahosenaho & Pirinen 1999) ovat tuoneet run- oli selvitetty Suomessa vähän. Rossin (1993) tut- saasti uutta tietoa tiealueiden merkityksestä avoi- kimuksessa oli tarkasteltu pesimälinnuston ja kas- mien elinympäristötyyppien ja niillä viihtyvän lajis- villisuuden suhdetta tienreunaan, sekä arvioitu ton säilyttäjinä. 12 Moottoriväylät ja luonto JOHDANTO

Tavoitteet ja tutkimusalueen valinta neen osahankkeen tuloksia siinä laajuudessa kuin aineiston analyysitilanne on mahdollistanut loka- Tutkimuksen alkuperäisenä päätavoitteena oli sel- kuun 2001 alkuun mennessä. Linnustotutkimuk- vittää tienteon ja tienpidon vaikutuksia lajistoon sen (1996-2000) tulokset on käsitelty kokonaan ja biotooppeihin tiealueella ja sen lähiympäristös- ja raportissa annetaan kattava loppuyhteenveto sä. Hankkeessa haluttiin selvittää sekä paikallisia tuloksista ja niiden merkityksestä. Myös kasvitutki- että aluetason muutoksia ja kehityskulkuja, kun musten (vanha valtatietie 1995-2000, uusi mootto- tie rakennetaan asumattomaan ja pääosin metsäi- riliikennetie 1999-2001) aineistot on käsitelty ko- seen ympäristöön. Erityisesti haluttiin tietoa siitä, konaan ja tutkimuksen tulokset sisältyvät tähän miten etäälle tien luontovaikutukset ulottuvat ja raporttiin. Kovakuoriaistutkimuksen mittavat mihin lajeihin ne vaikuttavat, kun vaikuttaviksi teki- maastoaineistot on käsitelty vain osittain, käytettä- jöiksi oletetaan melu tai reunavaikutus. Toisaalta vissä olleiden voimavarojen rajoissa. Näitä käsi- keskeinen kysymys oli tiealueen merkitys lajiston teltyjä aineistoja (metsäprofiilit 1995-1996,1997, elinympäristönä: toimiiko tiealue esimerkiksi taan- uusi tie 1998-2000, 2001; jaksopoimintoja ko. vuo- tuvalle ketolajistolle korvaavana elinympäristönä. silta) koskevat tulokset on sisällytetty raporttiin kat- Tutkimuksen rinnalla on ollut käynnissä erillinen, tavasti. Tutkimuksen alussa tehtyä aluetason ruu- vt 7 eläinalikulkujen toimivuutta selvittänyt seuran- tukartoitusta on tarkasteltu yleispiirteisesti ja osin tatutkimus (Väre 2001b). Yleistavoitteena oli tuot- karttatyönä, sillä toistokartoitusta maastossa ei taa aineistoa, jota voidaan hyödyntää tienpidon voitu tehdä kattavasti. Tutkimuksen aikana toteu- suunnittelussa ja seurantamenetelmien kehittämi- tettu pikkunisäkästutkimus on raportoitu aikaisem- sessä sekä hankekohtaisissa YVA -arvioinneissa. min pro gradu -työnä (Kumenius 1999), eikä siihen tässä yhteydessä palata (ks. myös Metsätähti Oy Tutkimuksen yhtenä käynnistäjänä toimi mahdolli- 1997). Tutkimuksen alkuvuosina tehtyjen hämä- suus käyttää laajan Röisuon metsäalueen läpi kul- häkkikartoitusten tuloksia on raportoitu hankkeen kevaa uutta moottoriliikennetieosuutta luontovai- alkupuolen vuosiraporteissa (Metsätähti Oy 1995, kutusten mittaamisen koealueena. Tietyön piti 1996 ja 1997) eikä tätä keskeytynyttä osahanketta alunperin alkaa 1997, mutta rakennustyön käyn- tarkastella tässä vaiheessa pidemmälle. nistyminen aikaistui vuodelle 1996. Lyhyeksi jää- nyt tutkimuksen suunnitteluvaihe rajoitti osatutki- Vuosina 1995-2001 toteutetut seurannat ovat mo- musten suunnittelua ja lähtötilanneaineiston ke- nessa suhteessa luonteeltaan lähtötilannekartoi- ruuta. tuksia myöhemmin mahdollisesti tehtäviä seurantajaksoja varten. Koska seurantojen toteutuminen Monien käytännön vaikeuksien ja myös tutkimuk- on kuitenkin epävarmaa, on tuloksia tässä raport- sen suunnittelussa tehtyjen virhearviointien takia issa tarkasteltu lopullisina. tavoitteet eivät kaikin osin toteutuneet. Hankkeen alussa vuosirahoituksen taso arvioitiin toteutunut- Tutkimusalueen yleispiirteet ta korkeammaksi ja hankkeeseen otettiin mukaan liian monia seurattavia muuttujia, liian laajoin koe- Tutkimusalue käsittää n. 14 km pituisen osuuden järjestelyin. Tämän seurauksena osa seurannois- entistä valtatietä 7 (nyk. maantie 170) Pernajan ta jäi kesken tai epätäydellisiksi, kun voimavaroja kunnassa ja Loviisan kaupungin alueella, sekä myöhemmin keskitettiin tärkeimpiin eliöryhmiin. vastaavan osuuden vuosina 1996-1998 rakennet- Koejärjestelyjen ylläpitoa vaikeutti myös oletettua tua moottoriliikennetietä. Vanha valtatie on pää- suurempi ympäristön muuttuminen tiealueen lä- osin kapeahko, tiegeometrialtaan 1960-luvun peri- histöllä: monien seurannan aikana havaittujen aatteiden mukaisesti rakennettu tai perusparan- muutosten syitä on vaikea luotettavasti osoittaa nettu tie. Tieluiskat ovat kapeita ja leikkaukset se- laajojen hakkuiden ja metsäteiden rakentamisen kä pengerrykset matalia. Tien itäosassa on uu- takia. dempia, levennettyjä osuuksia. Uusi moottoriliikennetie on toteutettu leveäkaistatienä, ja kallio- Tavoitteiden toteutus - raportoidut osatutki- leikkaukset sekä sillat ja monet pengerrykset on mukset tehty valmiiksi moottoritieleveyteen. Luiskat ovat leveitä ja leikkaukset sekä pengerrykset korkeita. Tässä raportissa on tarkasteltu kolmen toteutu- Tutkimusalueen länsipäässä on noin kilometrin Moottoriväylät ja luonto 13 JOHDANTO

verran valmista moottoritietä Koskenkylän eritaso- liittymän lähellä. Toinen eritasoliittymä sijaitsee tutkimusalueen itäpäässä Loviisassa. Tien varressa on yksi laaja levähdysalue ajoramppeineen ja py- säköintialueineen.

Vanhan valtatien ympäristö on vaihtelevaa kulttuu- rimaastoa ja metsää. Tien tuntumassa on etenkin alueen itäosassa runsaasti asutusta ja peltoja, län- siosan ympäristö on metsäisempää aluetta. Per- najan kirkonkylän pohjoispuolella tie sivuaa suurta harjua, mutta muuten ympäristön metsät ovat yleensä rehevähköjä kangasmetsiä (OMT-MT). Tie leikkaa arvokkaita kulttuurimaisemia Sarvlaxin Kuva 2. Vanha valtatie 7 tutkimusalueella Pernajassa. kartanon kohdalla. Moottoriliikennetien ympäristö edustaa pääosin karunpuoleisia (MT-VT ja paljon kalliometsiä) metsämaita sekä pieniä rämeitä ja karuja korpia. Tien lähistöllä tavattiin muutamia pieniä lehtomaisia alueita mm. puronvarsilla. Tie katkaisee Lägermalmenin suuren harjumuodostu- man. Alueen metsät ovat tehokkaasti hoidettuja talousmetsiä ja suot on lähes kauttaaltaan ojitettu. Alueen länsipäässä ja toisaalta Sarvlaxin kohdalla tie leikkaa myös peltoja, mutta varsinaista asutusta ei tiealueen tuntumassa ole. Kulttuuriympäristö on melko yksitoikkoista, tehokkaasti viljeltyä pel- toa tai kesantoa.

Mainittua maisema-aluetta lukuun ottamatta ei tutkimusalueelta tunnettu ennestään erityisen Kuva 3. Uuden valtatien leveä luiska Kärrmalmenin kohdalla. Etualalla paljasta hiekkamaata, taaempana merkittäviä luontokohteita tai uhanalaisten lajien vihreänä orastavaa kylvönurmea. esiintymiä.

Kuva 1. Uutta moottoriliikennetielinjaa rakenteilla ke- sällä 1997. 14 Moottoriväylät ja luonto KASVILLISUUS JA KASVISTOKARTOITUKSET

2 KASVILLISUUS JA KASVISTOKARTOITUKSET

2.1 Tausta ja tavoitteet lan Allergia- ja Ympäristöinstituutti teki laajan tieluiskien kasvittumisseurannan eri tavoin peruste- Seurantahankkeeseen sisältyvät kasviston ja kas- tuilla moottoritieluiskilla 1990-luvun lopulla (Jantu- villisuuden kartoitukset toteutettiin vuosien 1995- nen ym. 1999, 2000) Tielaitoksen toimesta kasvit- 2000 aikana. Kartoituksen tavoitteena oli selvittää tumiskokeita on tehty eri puolilla Suomea 1980- tienteon ja myöhemmin tieliikenteen aiheuttamia 1990 -luvuilla (Mahosenaho & Pirinen 1999). Näis- vaikutuksia selvitysalueen (liite 1) kasvillisuuteen. sä tutkimuksissa on tarkasteltu erityisesti niittymäi- Vaikutustarkasteluissa oli mukana sekä lajistollisen tai ketomaisen kasvillisuuden perustamis- ja nen että aluetason tarkastelu. Kartoitusten avulla hoitoedellytyksiä uusia teitä rakennettaessa. Joi- haluttiin selvittää, miten voimakkaina, miten etääl- denkin hyönteisselvitysten yhteydessä on seurattu le ja kuinka nopeasti tien vaikutukset ilmenevät. myös kasvillisuuden kehitystä harjuleikkauksissa Toisaalta haluttiin tietää, millaista kasvilajistoa tut- Hämeessä valtatie 3 varrella ja Imatralla valtatie 6 kimusalueella esiintyy ennen tien rakentamista ja varrella. missä tiekäytävän osissa lajistoa tavataan. Uuden tien valmistumisen jälkeen tavoitteena oli tarkas- Huoli perinneympäristöjen kasvilajiston taantumi- tella olosuhteiltaan erilaisten luiskien kasvittumista sesta on lisännyt mielenkiintoa tienvarsien niitty- ja kasvillisuuden kehitystä tieluiskissa. mäistä kasvillisuutta kohtaan (Esim. Hakila 1999). Toisaalta tienvarsikasvihavaintojen merkityksestä Ennen 1990-lukua tienvarsikasvillisuutta oli Suo- lajien suojelussa, ts. tienvarsikasvupaikkojen “al- messa tutkittu vain vähän. Uotila (1988) teki ha- kuperäisyydestä” on keskusteltu paljon, eikä tie- vaintoja valtatie 3 (nyk. mt 130) varrella 1980-luvul- aluetta aina oteta huomioon pysyvänä kasvupaik- la ja Suomisen (1977) selvityksissä ratakasveista kana (Ks. erityisesti Hakila 1999). Kuitenkin tie- on tietoa myös tienvarsilajistosta. Tiealueilta on li- alueiden merkitykseen tiettyjen harvinaistuneiden säksi kirjattu runsaasti erilaisia lajihavaintoja pitkin ja uhanalaisten niittykasvien säilyttäjinä on ajoittain 1970- ja 80 -lukuja. Erityisesti Keski-Euroopassa kiinnitetty huomiota myös Uudellamaalla (Keynäs tienvarsien kasvillisuutta on tutkittu jo vuosikymme- 1993, Metsätähti Oy 2001a). nien ajan sekä kasvilajiston kartoituksen, kasviyh- dyskuntien kuvaamisen että tiealueiden biodiversi- Suurin osa Suomen tienvarsikasvistoa koskevasta teettimerkityksen näkökulmista (Esim. Sykora ym. aineistosta on yksittäisiä laji- tai kasvupaikkaha- 1993, Stottele 1995). Tiealueen kasvistollisia arvoja vaintoja. Erillishavaintojen kautta on pitkälti sel- on tarkasteltu runsaasti myös Yhdysvalloissa vinnyt tiealueiden merkitys vaateliaiden kosteikko- (Harper-Lore & Wilson 2000). lajien, kuten monien kämmeköiden kasvupaikkoi- na mm. Pohjois-Suomessa ja Uudellamaalla (Met- Suomessa tienvarsikasvillisuutta on systemaatti- sätähti Oy 2001a, suul. tietoja.). Satunnaislajis- sesti tutkittu vasta 1990-luvulla. Tieympäristön tosta on tiealueilta runsaasti havaintotietoja, joskin luiskien kasvillisuutta ja kasvistoa on inventoitu niukasti julkaistua aineistoa (ks. kuitenkin esim. ja tutkittu erityisesti Jyväskylän yliopiston tutki- Ulvinen & Varkki 1986, Piirainen & Nurmi 1996, muksissa (Koski 1999, Tikka ym. 2000) ja monissa Räsänen 1999; Metsätähti Oy 2001a). Oman eri- Tielaitoksen rahoittamissa koehankkeissa mm. tyisryhmän tienvarsilajiston seurannassa muodos- Oulun ja Keski-Suomen tiepiireissä (Mahosenaho tavat merenrantalajit, joita viime vuosikymmeninä 1994, Mahosenaho & Pirinen 1999). Turun tie- on hiljalleen levinnyt monille tiealueille eri puolilla piirissä toteutettiin laaja tienvarsikasvillisuuden Suomea (Piirainen 1998, Piirainen & Lampinen kartoitus vuosina 2000-2001 (Pirinen & Seppälä 2000). 2001) ja vastaavan tyyppinen hanke Uudenmaan tiepiirin alueella kesällä 2001 (Metsätähti Oy Tien vaikutuksia lähiympäristön kasvistoon ja kas- 2001a). villisuuteen on tarkasteltu mm. Rossin (1993) sekä Jantusen ym. (1999) tutkimuksissa. Tiealueella Tienvarsikasvillisuuden kehitystä on seurattu esiintyvän kasvillisuuden suhdetta muuhun eliöla- muutamissa uusissa koehankkeissa. Etelä-Karja- jistoon on Suomessa tutkittu hyvin vähän (ks. kui- Moottoriväylät ja luonto 15 KASVILLISUUS JA KASVISTOKARTOITUKSET

tenkin Haila ym. 1989). Rakennetun ympäristön 1 kasvustot alle 1 % (alle 1 m) kartoitusjakson biotooppien, mm. tiealueiden lajistosuhteita ollaan pituudesta. parhaillaan tutkimassa mm. Järvenpäässä (Met- 2 kasvustot 1-10 % (1-10 m). sätähti Oy 2001b) ja Helsingin Lauttasaaressa 3 kasvustot 10-25 % (suul. tieto, Helsingin kaupungin Ympäristökes- 4 kasvustot 25-50 % kus). 5 kasvustot yli 50 % (yli 50 m) kartoitusjakson pituudesta. 2.2 Kartoitusjärjestelyt ja kartoituksen toteutus Lisäksi merkittiin ne tiekäytävän osat, joilla laji jak- Seurantaa varten perustettiin useita kartoitusjär- solla tavattiin. Kartoituksessa tiealueen osat oli jestelyjä, joiden rakenne ja tavoitteenasettelu oli luokiteltu seuraavasti (kuva 4): seuraavanlainen: - Piennar: ajoradan päällysteen viereen jäävä 1) Vanhan valtatie 7 tiealueen kasvilajiston tasainen reunus. kartoitus - Sisäluiska: pientareen ja ojan pohjan välinen rinne eli tiepenger. Kartoitus käsitti 14 km pituisen osuuden vanhaa - Oja: kostea tai vetinen alue ojan pohjalla; ojat Koskenkylä-Loviisa -tietä (nyk. maantie 170) sekä oli luokiteltu kausi- ja ainakosteisiin. n. 1 km osuuden Valkon satamaan vievää tietä. - Ulkoluiska: ojan pohjan ja tiealueen ulkorajan Kartoituksen tarkoituksena oli selvittää alueella välinen rinne. lähtötilanteessa esiintyvä tienvarsilajisto, lajien runsaudet ja yleisyydet sekä niiden kasvupaikat Edellisten lisäksi käytettiin tiealueen erityiskohteil- tiealueen eri osissa. le omia luokkia:

Kartoitus tehtiin 100 metrin jaksoina siten, että - Kallio(leikkaus). tien pohjois- ja eteläreuna muodostivat omat jak- - Liittymäalueen viheriö. sonsa. Kullakin jaksolla esiintyvistä lajeista merkittiin muistiin lajien yleisyys käyttäen 5-portaista asteikkoa seuraavasti:

Kuva 4. Tiekäytävän osat. 16 Moottoriväylät ja luonto KASVILLISUUS JA KASVISTOKARTOITUKSET

Kartoituksen yhteydessä merkittiin muistiin myös Kartoitus käsitti kahdeksan kasvillisuuden seuran- tiealueen ympäristömuuttujia seuraavasti: taprofiilia. Ne sijoitettiin uuden tiealueen pohjois- reunaan ennen tien rakentamisen aloittamista (ts. - Tiealueen leveys ajoradan reunasta ulkoluis- tiealueen raivausta). Kukin profiili koostui yhden kan ulkoreunaan. aarin näytealoista, jotka sijoitettiin peräkkäin tie- - Ekspositio (ilmansuunta). alueen piirustuksiin merkitystä reunasta alkaen. - Luiskien kaltevuudet asteina. Lähimmät ruudut laitettiin kiinni toisiinsa, mutta - Maalajit, raekoot. etäämpänä tiestä ruudutusta harvennettiin. Profiilit - Istutukset ja tiealueen ulkopuolinen kasvillisuus sijoitettiin yhtenäisten biotooppi- ja metsikköku- jakson kohdalla. vioiden sisään siten, että lähin kuvion reuna oli yli 20 metrin päässä profiilista. Kuvioiden koon mu- Vanhan valtatien kartoitus tehtiin vuosina 1995- kaan profiilien pituus vaihteli 20 - 90 m välillä. Bio- 1997. Työssä käytettiin vakioitua maastokaavaket- toopit edustivat kuivia kankaita (harju- ja moreeni- ta. Kartoittaja kulki inventoitavan osuuden yhteen maasto), tuoretta kangasta, lehtoa, ruohoista kor- kertaan, osittain ulko- ja osittain sisäluiskassa. Ha- pea ja isovarpurämettä. Kuvioiden puusto oli vart- vaitut lajit kirjattiin kaavakkeelle ja osuuden lopuksi tunutta talousmetsää tai taimikkoa. merkittiin arviot lajien yleisyydestä. Profiiliruuduilta kartoitettiin putkilokasvilajisto sekä 2) Metsäprofiilit lajien runsaudet ja yleisyydet. Arvioinnissa käytet- tiin 5-portaisia luokituksia (vrt. uusi tie). Tausta- Metsäprofiilien avulla käynnistettiin tiealueen lähi- tietoina käytettiin profiilien sijoitusbiotooppia ja ympäristöön kohdistuvien kasvisto- ja kasvillisuus- puustotunnuksia. Profiilit inventoitiin vuosina vaikutusten seuranta. Tavoitteena oli selvittää, mi- 1996, 1998 ja 2000. Seurannan loputtua maas- ten etäälle tiealueen reunasta kasvillisuusmuu- toon jätettiin ruutujen kulmapaalut mahdollisia jat- tokset ulottuvat, ja miten tehokkaasti tiealueelta koseurantoja varten. leviää lajistoa lähimaastoon erilaisilla biotoopeilla.

Taulukko 1. Metsäprofiilit, yleiskuvaus ja tarkastelut 2001.

1 Kärr- 2 Oxhåls- 3 Korpik. 4 Läger- 5 Änges- 6 Kärr- 7 Krono- 8 Norre träsket mossen malmen kärret ängarna skogen Pituus m 40 90 20 50 40 50 40 90 Biotooppi lehto isovarpu- ruoho- kuiva tuore tuore tuore kuiva (OMat) räme korpi kangas kangas kangas kangas kangas Tarkenteet puron- vanha RhK, harjun kivinen moreeni lievästi kivinen varsi- ojitus RhNK lakialue moreeni soistunut moreeni notko Puusto vanha vanha nuori vanha vanha seka- seka- vanha kuusikko männikkö seka- männikkö kuusikko taimikko taimikko männikkö puusto Ympäristö- ei muu- ei muu- tuhoutui tuhoutui pääosin ei muu- ei muu- harvennus- muutokset toksia toksia (läjitys ym.) (soran- tuhoutui toksia toksia hakkuu 1995-2000 otto) (metsätiet) 1997 Inventoitu 96,98,00 96,98,00 96 96 96,(98,00) 96,98,00 96,98,00 96,98,00 vuosina Loppuarvio analy- analy- hylätty hylätty arvioitu analy- analy- arvioitu soitu soitu yleisesti soitu soitu yleisesti Moottoriväylät ja luonto 17 KASVILLISUUS JA KASVISTOKARTOITUKSET

3) Uuden tien kasvillisuusprofiilit nassa ja kaksi etelässä. Nelikaistaisella osuudella Koskenkylässä sijoitettiin kaksi profiilia myös tien Kartoituksen tavoitteena oli käynnistää vasta val- keskiviheriöön. Kronoskogenin levähdyspaikalla mistuneen ja käyttöön otetun tien kasvittumisen profiilit kulkivat levähdyspaikan ja tien väliin tehdyn seuranta. Tarkoituksena on seurata, mitä lajistoa suojavallin yli ja tien eteläreunassa. tiealueelle spontaanisti ilmaantuu maaperältään, perustamistavaltaan ja ekspositioltaan erilaisille Kukin profiili koostuu 1 m² ruuduista, jotka on sijoi- tiealueen osille. tettu yhtenäiseksi ketjuksi päällysteen reunasta tiealueen ulkoreunaan (riista-aitaan) asti. Maaston Tutkimusalueelle perustettiin 26 profiilia. Ne sijoi- mukaan profiilien pituus vaihtelee 9 ja 59 metrin tettiin ryhmiin siten, että normaalitapauksessa ryh- välillä. Yleensä profiili oli 10-30 metrin pituinen. mään kuului neljä profiilia: kaksi tien pohjoisreu-

Taulukko 2. Profiilien pituudet (m) (ylärivi) ja lajimäärä (kpl) 2000 (alarivi). Koskenkylän liittymä Gislarböle Björnträsket Lägermalmen Kärrmalmen Kronoskogen 12345612341234123412341234 20 9 21 21 9 22 16 26 34 32 16 21 19 15 31 42 24 26 12 14 17 16 59 58 14 14 31 12 25 27 10 27 30 42 63 21 17 20 20 27 22 19 23 18 15 19 24 56 54 38 30

Ruuduilta inventoitiin putkilokasvilajisto sekä ar- Kasvilajitietojen lisäksi arvioitiin kasvillisuuden ko- vioitiin lajien runsaudet ja yleisyydet 6-portaista konaispeittävyys. Profiilin normaalista maaperäs- luokitusta käyttäen. Menetelmän valinta perustui tä eroavan alan osuus (esim. lohkareet, sepeli, lähinnä käytännön kokemukseen ja tarkemmista vesiala ojassa) arvioitiin prosentteina ruudun koko- luokituksista saatuihin huonoihin kokemuksiin naisalaista. Myös ruudun sijainti tiealueella (pien- Luokitus oli seuraava (Toivonen & Leivo 1993): nar, sisäluiska, ojan pohja, ulkoluiska) merkittiin muistiin. Profiilin sijainnista, pintamaan laadusta 1 = alle 1 % ja profiilin topografiasta tehtiin maastossa havain- 2 = 1-6,25 % nepiirros. Inventointi tehtiin vuosina 1999 ja 2000, 3 = 6,25-12,5 % muutamilla profiileilla myös 1998. Kartoitus ajoitet- 4 = 12,5-25 % tiin elokuuhun, jotta kasvukauden ajankohdan vai- 5 = 25-50 % kutus kasvillisuuden rakenteeseen saataisiin mah- 6 = yli 50 % dollisimman vähäiseksi.

50 % 40

0 123456789101112131415161718192021222324252627282930313233343536373839404142 ruutu vaihtuvan lajiston osuus

Kuva 5. Lägermalmen 2, lajiston vaihtelu. Lägermalmenin korkeassa ja kuivassa profiilissa korostuu pienialaisten kasvillisuusku- vioiden merkitys lajimäärän lisääjinä. Korkeimmat lajivaihte- lut osuvat ojan ympäristöön ja metsänreunan tuntumaan. 18 Moottoriväylät ja luonto KASVILLISUUS JA KASVISTOKARTOITUKSET

2.3 Aineistojen tarkastelu 60 50 Eri kartoituksista saatuja aineistoja on tar- 40 kasteltu seuraavilla tavoilla:

30% 20 1) Vanhan vt 7 -tien tiealueen kasvi- 10 lajiston kartoitus 0 1234567891011121314 Aineistosta on laskettu seuraavia tunnus- ruutu vaihtuvan lajiston osuus lukuja: • Lajimäärä kartoitusalueella Kuva 6. Kronoskogen 4, Lajiston vaihtelu profiililla. Kronoskoge- • Yleisimmät lajit kartoitusalueella nin profiili sijaitsee kostealla, savipohjaisella ja loivalla • Yleisimmät lajit tiealueen eri osissa kar- luiskalla. Kasvillisuuden vyöhykkeisyys on heikkoa, joskin pientareen laidalla ja ojan ympärillä erottuu kasvistoltaan toitusalueella erilaisia vyöhykkeitä. • Indikaattorilajit tiealueen eri osissa kartoitusalueella, seuraavien indikaattori- ryhmien mukaan: 4) Aluetason tarkastelut - Niittylajit - Metsälajit Aluetason tarkastelun tavoitteena oli selvittää tien - Ketolajit rakentamisen vaikutuksia tutkimusalueen luonnon - Ruderaatti- ja rikkakasvit monimuotoisuuteen biotooppitasolla. Selvitykses- - Kosteikkolajit tä ilmenee millainen osuus eri elinympäristötyy- - Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit peistä tai luonnon monimuotoisuutta lisäävistä ra- (valtakunnalliset ja Uusimaa) kenteista jää tien alle tai tien välittömään vaikutuspiiriin. Tarkastelualueena oli n. 100 km² alue uu- Lisäksi tarkasteltiin vanhan vt 7 -tien lajistoa suh- den tien ympäristössä. teessa uuden tien kasvilajistoon indikaattoriryh- mittäin. Tarkoituksena oli katsoa, mitkä indikaattori- Kartoituksessa käytettiin 200 x 200 m kattavaa lajit saapuvat uudelle tiealueelle ensin. ruudutusta. Kultakin ruudulta kerättiin joukko ym- päristömuuttujia, jotka kuvaavat kasvillisuutta, 2) Metsäprofiilit metsäluonnon monimuotoisuutta lisääviä raken- nepiirteitä, puustoa ja kasvilajistoa. Tiedot kerättiin Lähtötilanteena käytettiin vuoden 1996 inventoin- käyttämällä vakiokaavaketta. tia. Vuonna 1998 tiepenger oli jo rakennettu ja vuonna 2000 tie oli ollut liikennöitynä noin vuoden Maastokartoitukset tehtiin vuosina 1995-1996. ajan. Tarkasteluissa arvioitiin tapahtuneita muu- Alueelta kartoitettiin kaikkiaan 160 ruutua. Tien toksia vuoden 1996 tilanteeseen verrattuna. Osa alle jääneiden ruutujen toistokartoitus tehtiin 1998. profiileista vaurioitui tienteon yhteydessä kauttaal- Kartoituksen työvaiheita ja menetelmiä on kuvattu taan, ja joidenkin profiilien alueella tehtiin voimak- tarkemmin vuosiraporteissa (Metsätähti Oy 1996, kaita metsänkäsittelyjä. Ympäristömuutosten takia 1997). Aineistoa ei ole vielä käsitelty, mutta siitä varsinaiset tienpidon ja liikenteen aiheuttamien on poimittu merkittäviä elinympäristötyyppejä ja vaikutusten tarkastelut tehtiin tuoreen kankaan tai- lajeja koskevia havaintoja. mikkokohteella (6, Kärrängarna), tuoreen kankaan taimikkokuviolla (7, Kronoskogen), lehtoku- violla (1, Kärrträsket) ja rämekuviolla (2, Oxhals- mossen).

Aineistosta tehtiin seuraavat tarkastelut:

• Lajimäärän muutokset ruuduilla 1996-2000. • Kokonaispeittävyyden muutokset ruuduilla 1996-2000. Moottoriväylät ja luonto 19 KASVILLISUUS JA KASVISTOKARTOITUKSET

• Lajikohtaisia peittävyyden muutoksia 1996- 2000 (mm. mustikka, metsälauha, sinivuokko, imikkä, metsäkastikka). • Ruutujen välinen lajivaihtelu.

3) Uuden tien kasvillisuusprofiilit

Tarkastelun lähtötilanteena oli periaatteessa kas- viton tiealue (käytännössä maamassojen mukana tuli runsaasti kasvinosia). Aineistosta tehtiin seuraavia tarkasteluja ja laskuja:

• Kokonaislajimäärät profiileilla 1999-2000. • Ruutukohtaiset lajimäärät profiileilla 1999- 2000. • Kokonaispeittävyys ruuduittain profiileilla 1999- 2000. • Lajikohtaisia tarkasteluja ruuduittain profiileilla 1999-2000. • Profiilien lajiston vaihtelu tiealueen eri osissa (sisäluiska, ojat, ulkoluiska). • Naapuriruutujen lajivaihtelu.

Lisäksi uuden tien profiilien kasvitietoja käytetään kovakuoriaistutkimuksen tulosten tausta-aineis- tona.

4) Aluetason tarkastelut

Ruutuaineiston pohjalta tehtiin seuraavat laskel- mat:

• Tiettyjen elinympäristölaikkujen määrän muutokset: tuhoutuneet tai selvästi muuttuneet laikut. • Eräiden rakennepiirteiden määrän muutokset: tuhoutuneet tai ominaispiirteiltään selvästi muuttuneet kohteet. Tarkasteltuja rakennepiir- teitä olivat: - Suokuviot (korvet ja rämeet) - Lehtolaikut - Metsälehmuksen (Tilia cordata) esiintymät - Purot 20 Moottoriväylät ja luonto KASVILLISUUS JA KASVISTOKARTOITUKSET

2.4 Vanhan valtatien 7 (nyk. maantie 170) lajisto

Erityisen huomionarvoinen lajisto

Lajistoon kuuluu yksi valtakunnallisesti ja kaksi vanhan vuonna 1991 tehdyn luokituksen mukaan maakunnallisesti uhanalaista tai silmälläpidettä- vää lajia (Komiteamietintö 1991:30, Rassi ym. 2001). Itä-Uudellamaalla uhanalaista tai muuten erityisen huomionarvoista lajistoa oli varsin runsaasti: hirvenkello (Campanula cervicaria), jä- nönapila (Trifolium arvense), mäkikattara (Bromus hordeaceus), pehmytmesiheinä (Holcus mollis), heinäkaura (Arrhenaterum elatius), hiirenhäntä (Myosurus minimus), nurmitatar (Bistorta vivi- para), lehtopalsami (Impatiens noli-tangere), mäkilehtoluste (Brachypodium pinnatum), keltasara (Carex flava), jäkki (Nardus stricta), särmä- putki (Selinum carvifolia), rantavehnä (Leymus arenarius) ja meriratamo (Plantago maritima).

Taulukko 3 kuvaa lajien luonnetta:

Taulukko 3. Lajikohtaisia tarkasteluja tien 170 lajistosta.

Laji alkuperä ekologia saapumistapa huomioita Hirvenkello arkeofyytti taantuva niittylaji tuntematon vaarantunut (VU) Jänönapila arkeofyytti taantuva kuivien ilmeisesti uustulokas Itä-Uudellamaalla ketojen laji satamaliikenne Mäkikattara arkeofyytti taantunut kuivien ilmeisesti hyvin harvinainen Itä-Uudellamaalla ketojen laji satamaliikenne Pehmyt- uustulokas asutun ympäristön ilmeisesti mesiheinä tulokaslaji kylvösiemen Heinäkaura arkeofyytti niitty- ja piennarlaji tuntematon hyvin harvinainen Itä-Uudellamaalla Hiirenhäntä arkeofyytti taantuva laidunten tuntematon hyvin harvinainen Itä-Uudellamaalla ja ketojen laji Nurmitatar arkeofyytti taantuva niittylaji tuntematon hyvin harvinainen Itä-Uudellamaalla Lehtopalsami alkuperäinen kosteiden lehtojen lähimaasto: hyvin harvinainen Itä-Uudellamaalla laji puronvarsilehto Mäkilehtoluste alkuperäinen kuivien lehtojen laji tuntematon hyvin harvinainen Itä-Uudellamaalla Keltasara alkuperäinen vaatelias kosteikko- lähimaasto: harvinainen Itä-Uudellamaalla laji pellonojat? Jäkki alkuperäinen niitty-, kallio- ja tuntematon harvinainen Itä-Uudellamaalla lettokasvi Meriratamo alkuperäinen merenrantaniittyjen ilmeisesti tyypillinen tienvarsille leviävä laji liikenteen mukana merenrantalaji Särmäputki alkuperäinen merenrantalaji ilmeisesti merenrantalaji liikenteen mukana Rantavehnä alkuperäinen hiekkaisten meren- ilmeisesti tyypillinen tienvarsille leviävä rantojen laji liikenteen mukana merenrantalaji Moottoriväylät ja luonto 21 KASVILLISUUS JA KASVISTOKARTOITUKSET

Tarkasteluja

Kartoitetulta tieosuudelta (14 km, 280 osuutta) tavattiin 357 kasvilajia. Selvitysalueen yleisimmät tienvarsikasvit olivat:

Laji frekvenssi Ulkoluiska Sisäluiska n/% n n 1. punanata 269/96 269 134 2. piharatamo 268/96 268 124 3. hietakastikka 260/93 180 218 4. koiranputki 257/92 246 216 5. hiirenvirna 256/91 250 252 6. pujo 256/91 238 167 7. voikukka 256/91 251 120 8. alsikeapila 256/91 217 236 9. niittynätkelmä 254/91 208 211 10. juolavehnä 253/90 247 205 11. leskenlehti 253/90 203 190 12. niittynurmikka 253/90 249 201 13. nurmipuntarpää 253/90 210 237 14. ahomatara 253/90 235 216 15. puna-apila 250/89 205 184 16. pelto-ohdake 248/89 206 154 17. vuohenputki 248/89 184 185 18. amerikanhorsma 245/88 198 76 19. tahmavillakko 242/86 237 49 20. valkoapila 241/86 216 45 21. nurmihärkki 240/86 232 68 22. huopaohdake 240/86 164 179 23. kurjenpolvi 240/86 50 221 24. maitohorsma 239/86 149 215 25. karheanurmikka 237/85 202 107

Taulukossa eivät ole mukana yleiset metsäpuut: koivut, mänty, kuusi, harmaaleppä, pihlaja, haapa ja pajut. 22 Moottoriväylät ja luonto KASVILLISUUS JA KASVISTOKARTOITUKSET

Yleisimmät lajit tien eri osissa poikkeavat hieman kokonaisyleisyyksistä. Kun frekvenssi on laskettu tien eri osien havaintojen perusteella erikseen, on lista seuraavanlainen:

Taulukko 4. Yleisimmät lajit tiealueen eri osissa. Piennar Sisäluiska Oja Ulkoluiska Muu punanata punanata amerikanhorsma hietakastikka lampaannata valkoapila piharatamo rönsyrölli alsikeapila ahomatara englanninraiheinä niittynurmikka röyhyvihvilä hiirenvirna lehtonurmikka otavalvatti voikukka mesiangervo nurmipuntarpää punanata pihatatar valkoapila solmuvihvilä niittynätkelmä nurmirölli kaura juolavehnä rönsyleinikki juolavehnä isomaksaruoho tahmavillakko hiirenvirna polvipuntarpää ahomatara pelto-orvokki rentohaarikko nurmipuntarpää rantanurmikka koiranputki tahmavillakko peltovillakko leskenlehti viitakastikka maitohorsma amerikanhorsma koiranputki vuohenputki leskenlehti alsikeapila luhtamatara pelto-ohdake pujo huopaohdake metsäkurjenpolvi pelto-ohdake ratamosarpio vadelma ahomatara nokkonen karheanurmikka puna-apila vaalea-amerikan- metsäkastikka horsma tahmavillakko leskenlehti vuohenputki pihatatar leveäosman- niittynurmikka käämi karheanurmikka ranta-alpi nurmirölli nurmihärkki niittylauha karhunputki ahosuolaheinä ojasorsimo punanata lampaannata jouhivihvilä nurmihärkki timotei järviruoko peltokorte

Ulkoluiska ja sisäluiska erosivat kasvistollisesti villakko. Ojalajisto poikkeaa muista, mutta kirjaa- selvästi keskiyleisten kasvien osalta. Sellaiset lajit mistavan takia listoja ei voi suoraan verrata ulko- kuin lillukka, kielo, metsälauha, kanerva ja aho- ja sisäluiskien lajiston yleisyyksiin. Piennarlajisto mansikka olivat ulkoluiskassa yleisiä (frekvenssi käsittää vain suppean, mutta hyvin vakioituneen 20-50 %) mutta puuttuivat lähes kokonaan sisä- lajijoukon. Kohtaan “muu” sisältyy etupäässä kal- luiskasta. Vastaavasti sisäluiskassa yleisesti esiin- lioilla kasvaneita lajeja. Taulukkoon 5 on koottu tyviä, mutta ulkoluiskasta puuttuvia tai siellä hyvin tietoja eräistä tyypillisistä kuivien niittyjen lajeista: harvoin tavattuja lajeja olivat esimerkiksi pihatatar, pihatähtimö, kylänurmikka, pihasaunio ja tahma- Moottoriväylät ja luonto 23 KASVILLISUUS JA KASVISTOKARTOITUKSET

Taulukko 5. Kuivien niittyjen tyyppilajiston esiintyminen maantien 170 alueella; vertailu uuteen moottoriliikennetiehen.

Laji havainnot havainnot frekvenssi frekvenssi sisäluiskassa ulkoluiskassa koko tutkimus- uuden tien tiellä % profiileilla % keltamatara 3 32 9 puuttuu paimenmatara 5 27 8 puuttuu kissankello 10 42 14 1 peurankello 26 59 26 puuttuu ketoneilikka 3 25 7 puuttuu päivänkakkara 57 107 61 1 kevättaskuruoho 12 54 19 puuttuu siankärsämö 187 160 74 2 niittyleinikki 155 178 77 1 harakankello 146 180 81 1 aholeinikki 1 4 1 puuttuu ahdekaunokki 63 167 64 puuttuu ketokeltto 2 17 5 1 pukinjuuri 3 26 9 puuttuu hopeahanhikki 15 9 6 1 mäkivirvilä 1 2 1 puuttuu kissankäpälä - 2 1 puuttuu musta-apila - 2 1 puuttuu pölkkyruoho - 1 alle 1 puuttuu mäkikattara - 1 alle 1 puuttuu hirvenkello - 1 alle 1 puuttuu jänönapila - 2 1 puuttuu hiirenhäntä 1 - alle 1 puuttuu ruusuruoho - 2 1 puuttuu mäkikuisma - 1 alle 1 puuttuu

Kuva 7. Päivänkakkara (Leucanthemum vulgare) on Kuva 8. Leskenlehti (Tussilago farfara) kuuluu sekä vanhan tien piennarten keskiyleistä lajistoa. vanhan että uuden tien valtalajistoon. 24 Moottoriväylät ja luonto KASVILLISUUS JA KASVISTOKARTOITUKSET

Ketolajiston kannalta ulkoluiska on merkittävin Useimmat ketolajit puuttuvat uuden tien profiileista kasvuympäristö tiealueella. Etenkin harvinaisim- kokonaan ja kaikki muutkin ovat hyvin harvinai- pina esiintyvien ketolajien kannalta ulkoluiska tar- sia. Kokonaan puuttuvat esimerkiksi seudulla mel- joaa kelvollista kasvutilaa. Kuivimpien paikkojen ko tavalliset keltamatara, peurankello ja ketoneilik- tyyppilajit, kuten keltamatara, ketoneilikka ja kis- ka. Kasvipeite uuden tien luiskissa on kuitenkin sankello, ovat tutkitulla tieosuudella kuitenkin ko- jo laajalti sulkeutunut, joten heikohkoina kilpaili- konaisuutena harvinaisia ja esiintymät keskitty- joina tunnettujen niittykasvien leviäminen luiskiin vät muutamille hiekkaisille leikkauksille ja kallioi- myöhemmin on epätodennäköistä. den kupeelle. Näillä paikoilla ne kuitenkin muo- dostavat selvärajaisia ketolaikkuja. Taulukoissa 6, 7 ja 8 on tarkasteltu tyypillisen niitty-, keto-, metsä-, kosteikko- ja ruderaattilajiston Tyypillinen ketolajisto leviää heikosti uusiin tieluis- (peltorikkaruohot ym.) suhteellisia osuuksia lajis- kiin. Taulukossa 5 on verrattu vanhan tien pienta- tossa vanhalla ja uudella tiellä sekä niiden ulko- reen melko yleisten ketokasvien esiintymistä uu- ja sisäluiskissa: den tien luiskien profiileilla ja koko uuden tien tiealueella. Jälkimmäinen arvio on tehty kulkemalla uuden tien luiskat kertaalleen läpi vuonna 2001.

Taulukko 6. Lajiryhmien vertailu I. Koko tiealue %

niitty keto* metsä kosteikko ruderaatti Mt 170 41 8 20 6 31 Vt 7 32 3 18 8 42 * luku sisältyy niittylajistoon

Taulukko 7. Lajiryhmien vertailu II. Sisäluiska %

niitty keto* metsä kosteikko ruderaatti Mt 170 40 5 11 12 37 Vt 7 29 alle 1 13 10 48 * luku sisältyy niittylajistoon

Taulukko 8. Lajiryhmien vertailu III. Ulkoluiska %

niitty keto* metsä kosteikko ruderaatti Mt 170 49 11 21 4 24 Vt 7 40 3 26 3 31 * luku sisältyy niittylajistoon

Lajien luokittelu kasvupaikkatyyppeihin on tehty Jantusen ym. (1999-2000) käyttämän jaon perusteella. Tarkastelussa on käytetty vanhan tien aineistoa ja uuden tien osalta profiilien lajistoa sekä tien yleiskartoitusta n. 5 km matkalta vuonna 2000. Katso myös kuva 9.

Kuva 9. Komealupiinin (Lupinus polyphyllos) valtaama tieluiska on usein kasvistoltaan melko köyhä. Moottoriväylät ja luonto 25 KASVILLISUUS JA KASVISTOKARTOITUKSET

2.5 Uuuden tien profiilit ruuduille, mutta oli nopeasti taantumassa kasvilli- suudeltaan sulkeutuneilla ruuduilla. Tahmavillakko Uuden tien profiileilta tavattiin kaikkiaan165 kasvi- oli levinnyt nopeasti kuiviin ja heikosti kasvittunei- lajia. Joukossa oli yksi Itä-Uudellamaalla uhan- siin ruutuihin, joissa se kuitenkin väheni jo vuosien alainen (V) laji, konnantädyke (Veronica becca- 1999 ja 2000 välillä. Rehevillä multa- ja savipoh- bunga), sekä silmälläpidettävä hetesara (Carex jaisilla luiskilla valtasivat juolavehnä, leskenlehti, acutiformis). Molemmat kasvoivat uuden tien reu- pelto-ohdake, hiirenvirna, niittynätkelmä, rönsylei- naojassa sellaisessa paikassa, missä metsästä nikki ja hietakastikka nopeasti alaa. tuleva puro ylläpitää pysyvää veden virtausta. Niittyjen ja ketojen kasvit olivat uuden tien profii- Tiealueelta tavattiin joitain harvinaisia uustulokkai- leilla vuonna 2000 hyvin harvinaisia ja niukkoja. ta, kuten kevätvillakko (Senecio vernalis), ruis- Muutaman prosentin frekvenssiin yltivät paimen- unikko (Papaver dubium) ja ruiskaunokki (Centau- matara, päivänkakkara ja harakankello, muut rea cyanus). Kolme vuotta tieluiskien valmistumi- esiintyivät lähinnä yksittäin. Niittylajien leviäminen sen jälkeen vallitseva lajisto profiileilla koostui seu- vuosien 1999 ja 2000 välillä oli heikkoa, eikä uut- raavasti: ta lajistoa ilmaantunut. Myös profiilien ulkopuolella ketolajistoa ilmaantui vain vähän. Taulukko 9. Profiilien lajisto 2000. Profiileille osuneiden kosteikkojen lajisto oli verra- Laji frekvenssi n % ten monipuolista jo kolmantena vuonna tieluiskien 1. englanninraiheinä 310 65 perustamisen jälkeen. Yleisimpiä ojalajeja olivat 2. punanata 297 63 amerikanhorsma, röyhyvihvilä, jouhivihvilä, ran- 3. valkoapila 275 58 tanurmikka, polvipuntarpää, rönsyrölli ja ratamo- 4. peltosaunio 274 58 sarpio. Vuodesta 1999 vuoteen 2000 lajimäärä 5. rönsyrölli 237 50 kasvoi selvästi ja kasvipeite sulkeutui lähelle sa- 6. tahmavillakko 233 49 taa prosenttia. 7. pihatatar 219 46 8. pelto-ohdake 216 46 Profiilien ulkolaidoilla ympäröivä metsäkasvillisuus 9. juolavehnä 203 43 valtasi alaa seurannan aikana. Metsänreunan 10. leskenlehti 203 43 kasvillisuuden vaikutus ulottui vuoden 2000 inven- 11. ahosuolaheinä 185 39 toinnissa 2-3 ruudun matkalle. Tällä vyöhykkeel- 12. jauhosavikka 174 37 lä kasvoi - kuivilla profiileilla - yleisesti kanervaa, 13. alsikeapila 171 36 puolukkaa, metsälauhaa, metsäkastikkaa, lilluk- 14. hiirenvirna 168 35 kaa ja muita kangasmetsien kasvilajeja. Savi- ja 15. lampaannata 167 35 multapohjaisilla profiileilla metsälajisto ei ollut pa- 16. niittynätkelmä 150 32 lannut edes reunimmaisille ruuduille. 17. hietakastikka 148 31 18. maitohorsma 142 30 2.6 Metsäprofiilit 19. rönsyleinikki 137 29 20. metsälauha 127 27 Metsäprofiilien lajistoa ja kasvipeitettä seurattiin Taulukossa on mukana 474 ruutua. kolmella kartoituskerralla vuosina 1996, 1998 ja 2000. Seurantajakso on vakiintuneen kasvillisuu- Lajisto käsittää kylvösiemenen mukana tulleita la- den muutosten seurannan kannalta melko lyhyt, jeja (raiheinä, punanata, valkoapila, lampaannata) eikä huomattavia muutoksia ehtinyt ilmetä. Loppu- ja tavallisimpia rikkaruohoja (peltosaunio, juola- raportissa on tarkasteltu lähemmin neljää häiriöt- vehnä, pihatatar), sekä monia tuulen mukana tömänä säilynyttä profiilia (1,2,6 ja 7), joiden reu- nopeasti leviäviä pioneerikasveja (tahmavillakko, naruutu tai toiseksi lähin ruutu osui tiealueen reu- maitohorsma, pelto-ohdake). Punanata, raiheinä naan. Joitain huomioita on lisäksi esitetty osittain ja valkoapila olivat kylvön seurauksena läsnä mil- säilyneistä, häirityistä profiileista 5 ja 8. tei kaikilla ruuduilla, mutta peittävyys vaihteli voimakkaasti maaperän ja eksposition mukaan. Rik- Profiilien kasvillisuuden peittävyys ei muuttunut karuohoista peltosaunio oli levinnyt miltei kaikille merkittävästi seurantajakson aikana. Yksittäisten 26 Moottoriväylät ja luonto KASVILLISUUS JA KASVISTOKARTOITUKSET

kasvilajien peittävyydessä muutoksia esiintyi lä- Kasvilajiston muutokset olivat selviä profiileilla 1, hinnä tienvarren ruuduissa. Vuoteen 1996 nähden 6 ja 7 tien lähimmällä ruudulla. Uudelta tiealueelta peittävyys oli kasvanut erityisesti metsälauhalla, oli levinnyt lajeja reunaruudulle, mutta muilla ruu- metsäkastikalla ja mustikalla. Kahden ensimmäi- duilla muutoksia ei todettu. Uusi lajisto edusti yleisen lajin tapauksessa muutos johtui selvästi valon siä ruderaattikasveja ja kylvölajeja (tahmavillakko, lisääntymisestä kenttäkerroksessa. Mustikan ta- englanninraiheinä, punanata, peltosaunio). Profii- pauksessa muutos voi osittain johtua lehtiruosteen lilla 2 (räme) uutta lajistoa ei tavattu ollenkaan. aiheuttamasta virheestä: viimeisenä vuonna tautia Uuden lajiston peittävyys oli hyvin pieni, enimmil- esiintyi alueella hyvin vähän. Minkään kasvin peit- lään n. 0,5 % ruudun pinta-alasta. Yleensä kyse tävyys ei ollut merkittävästi vähentynyt kokonai- olikin yksittäisistä versoista tai kasvustoista ruu- silla profiileilla. Profiilin 5 säilyneestä osasta olivat dun rikotussa reunassa tai muussa vaurioitunees- kuitenkin kokonaan hävinneet yövilkka ja suden- sa laikussa. marja, mutta häviämisen syytä on vaikea arvioida.

Kuva 10. 42 Kvarnträsket, metsäprofiili 1, lajimäärä 1996- 2000. Profiili seurailee vanhassa kuusivaltai- 40 1996 sessa metsässä kulkevaa lehtomaista puro- 38 1998 notkoa. Tien tuntumassa lajimäärä lisääntyi niitty- ja rikkakasvien levitessä tieaukon valoi- 36 2000 saan reunaan.

LAJIMÄÄRÄ 34 32 123 RUUTU

14 Kuva 11. Oxhålsmossen, metsäprofiili 2, lajimäärä 12 1996 1996-2000. Profiili sijaitsee isovarpuisella, oji- 10 tetulla rämeellä. Tiealueen vaikutus ei näy 8 1998 profiilin lajistossa tai lajimäärissä. 6 2000

LAJIMÄÄRÄ 4 2 0 1234567 RUUTU

50 Kuva 12. Kärrängarna, metsäprofiili 6. lajimäärä. Profiili 40 1996 sijaitsee tuoreen kankaan taimikossa. Lähim- män ruudun lajimäärä kasvoi hitaasti seuran- 30 1998 nan aikana, kun tienpientareelta levisi niittyla- 20 2000 jeja metsäkasvillisuuden joukkoon.

LAJIMÄÄRÄ 10 0 12345 RUUTU Moottoriväylät ja luonto 27 KASVILLISUUS JA KASVISTOKARTOITUKSET

Kuva 13. 40 Kronoskogen, metsäprofiili 7, lajimäärä. Nuoressa tai- 1996 mikossa sijaitsevalla profiililla tien vaikutusta kasvilli- 30 1998 suuteen ei voitu havaita. Ykkösruudun lajimäärä kasvoi puulajien lisääntyessä. 20 2000 10 LAJIMÄÄRÄ 0 1234 RUUTU

2.7 Tulosten tarkastelu

Tulosten perusteella voidaan tehdä johtopäätök- siä tiealueen kasvillisuuden kehityksestä ja teki- jöistä, joihin voidaan vaikuttaa tien rakentamisen ja tienpidon yhteydessä. Vanhan ja uuden valtatien luiskien lajisto eroaa selvimmin kuivien niitty- SISÄLUISKA jen tyyppilajiston osalta. Uuden tien luiskilta puut- 60 tuu suuri joukko tutkimusalueella suhteellisen har- 50 vinaisia tai niukkoina esiintyviä ketokasveja. Keto- 40 neilikan, keltamataran tai kissankellon tapaiset tie 170

% 30 niittylajit eivät ole levinneet uuden tien luiskille, Vt 7 20 vaikka niille sopivaa kuivaa ja karua kasvualustaa 10 on runsaasti tarjolla. Myös monet vanhalla tiellä 0 hyvin yleiset niittyjen peruslajit, esimerkiksi kaikki 12345 matarat ja ahdekaunokki ovat uudella tiellä hyvin niukkoja. Ilmeisesti lajien leviämistä rajoittaa eni- 1 niitty, 2 keto, 3 metsä, 4 kosteikko, 5 ruderaatti/rikkakasvit ten lähdealueiden suhteellisen pitkä etäisyys uuden tien luiskista. Kuva 15.

KOKO TIEALUE ULKOLUISKA 50 60 40 50 30 40 tie 170 tie 170 % 30 20 Vt 7 Vt 7 20 10 10 0 0 12345 12345 1 niitty, 2 keto, 3 metsä, 4 1 niitty, 2 keto, 3 metsä, 4 kosteikko, 5 kosteikko, 5 ruderaatti/rikkakasvit ruderaatti/rikkakasvit Kuva 14. Kuva 16.

Kuvat 14, 15 ja 16. Kasvupaikkojen mukaiset lajiryhmät. Lajiryhmien vertailu vanhan ja uuden tiealueen välillä. Vanhalla tiellä niitty- ja erityisesti ketolajiston osuus on suurempi kuin vastarakennetulla uudella tiellä. Tarkastelu käsittää koko seurannan aikana tavatut lajit kummaltakin tiealueelta. 28 Moottoriväylät ja luonto KASVILLISUUS JA KASVISTOKARTOITUKSET

Tutkimusalueen uusi tieluiska valmistui asteittain alueella varsinaisia niittymäisyyteen tähtääviä kesällä 1998. Vuoden 2000 elokuussa näytealojen perustamis- ja hoitotoimia ei tehty, ja kehitys kohti peittävyyksissä oli suuria eroja lähinnä maaperän niittymäistä vakiintunutta kasvillisuutta saattaa olla ja kosteusolojen takia. Savisilla tai runsasmultai- hyvin hidas. silla paikoilla kasvillisuus oli käytännössä sulkeu- tunutta (peittävyys 80-100 %) ja usein jo moniker- Tutkimusalueen kaltaisessa metsäisessä maas- roksista. Näillä paikoilla valtalajistoksi oli vakiintu- tossa luiskien kylvöä tai istutusta voidaan pitää massa juolavehnä, pelto-ohdake tai muita kook- tarpeellisena tai jopa välttämättömänä, mikäli ke- kaita rikkaruohoja ja ruderaattikasveja. Karuilla tomaisia kasviyhdyskuntia halutaan suosia. Jantu- hiekkarinteillä ja erityisesti paisteisilla etelärinteillä sen ym. (1999, 2000) seurannoissa saatiin hyviä kasvipeite oli vielä heikosti kehittynyttä ja hyvin tuloksia käyttämällä kylvöä tai niittojätteen tuontia harvaa (peittävyys 0,1- 10 %). Näillä paikoilla run- uusilla luiskilla. Toisaalta ketomaista kasvillisuutta saimpia lajeja olivat tahmavillakko ja peltosaunio, syntyy luiskiin ilman lajiston aktiivista tuontia, jos sekä kylvöperäisinä puna- ja lampaannata. Taval- siementäviä populaatioita on tien tuntumassa. Täl- lisilla kevyesti mullatuilla luiskilla peittävyys vaihteli löin tieluiskien perustaminen tulee tehdä ketolajis- 40 ja 95 % välillä. Tiheimpiä peittävyyksiä oli syn- toa suosivilla tavoilla, käyttämällä karuja ja läpäi- tynyt kohtiin, joissa esimerkiksi rönsyleinikki tai seviä pengermaita. Toinen asia on, kuinka aktiivi- valkoapila muodostivat yhtenäisiä kasvustoja. siin toimiin on ylipäätään syytä ryhtyä, jotta jollekin paikalle saataisiin aikaan monilajinen niitty (ks. Tulokset muistuttavat monessa suhteessa Jantu- Nieminen ym. 1996). sen ym. (1999, 2000) vuosina 1996-1999 teke- mien, Vuoksenniskan moottoritien luiskien kasvit- Tutkimusalueella on suuri harjumuodostuma (Lä- tamiskokeiden tuloksia. Näissä kokeissa testattiin germalmen), jonka läpäisykohtaan syntyi tienteon kolmea erilaista luiskaniityn perustamistapaa: niit- tuloksena korkea ja jyrkkä paisterinne. Alueella tykasvien kylvöä, muualta niitetyn niitoksen tuontia ei kuitenkaan esiinny mainittavasti luontaista har- ja luontaista kehitystä. Näistä viimeksi mainittu jukasvistoa. Harjukasvillisuuden suosiminen tutki- vastaa tilannetta vt 7 koealueen näytealoilla. Jan- musalueella edellyttäisi tyyppilajien siirtoistutuk- tusen ym. (1999, 2000) kokeessa saatiin keto- sia, sillä luontainen leviäminen ei etäisyyden takia maista kasvillisuutta vain paikoille, joihin ketolajien onnistu. Muualla Uudellamaalla harjulajisto leviää siemen oli tuotu muualta. Näillä maaperältään ka- tehokkaasti tiealueilla ja esimerkiksi Lohjanhar- ruilla paikoilla kasvillisuuden peittävyys oli samaa julla monet harjukasvit kasvavat pääasiassa tien- luokkaa kuin vt 7 karuilla koealoilla, esim. Läger- varsilla ja sorakuoppien rikkomassa maastossa malmenissa. Lajisto oli kuitenkin aivan erilaista: (Pykälä & Uotila 1986, Metsätähti Oy 2001a). vt 7 koealoilta puuttuivat melkein kokonaan monet Harjukasvillisuuden kehitystä tieluiskissa on pyritty ketolajit, jotka Vuoksenniskassa oli saatu vakiin- edistämään siirtoistutuksilla mm. valtatie 3 varrella nutettua kylvön avulla jopa valtalajeiksi. Rikkakas- ja Imatran moottoritiellä. Tällaisten toimenpiteiden vilajisto oli molemmissa kokeissa sama. Toisaalta avulla voidaan paisteisiin ja hiekkapohjaisiin luiskiin Vuoksenniskan luontaisesti kehittymään jätetyillä luoda esimerkiksi kangasajuruohon luonnehtimia, aloilla kasvillisuus kehittyi samaan tapaan kuin vt 7 monille uhanalaisille hyönteisille tärkeitä habitaat- useimmilla aloilla: eniten oli rikkakasveja ja jouto- teja. Kokonaan uusien esiintymisalueiden perusta- maiden lajeja, ja kasvillisuuden peittävyys oli kol- minen lajien luontaisen alueen ulkopuolelle on kui- men seurantavuoden jälkeen keskimäärin 86 %. tenkin kysymys, jonka luonnonsuojelubiologisia periaatteita ei ole vielä määritelty (vrt. Hakila 1999). Tutkimusalueella varsinaisen niittykasvillisuuden kehitys on vasta alussa. Imatran kokeessa erityi- Tiealueen vaikutus ympäröivän metsämaaston sesti niittymäisyyttä tavoittelevat, kylvöin ja hoito- kasvillisuuteen on vähäistä ja rajoittuu suppealle toimin edistetyt koealat eivät saavuttaneet todel- vyöhykkeelle tien läheisyyteen. Kasvillisuusmuu- lisen niityn piirteitä kolmen vuoden aikana (Jantu- tokset näkyvät lähinnä rehevillä mailla yksittäisten nen ym. 2000). Oulun tiepiirin niitynperustamis- lajien leviämisenä valoisammaksi muuttuneeseen kokeessa kasvittomaan maahan tehdyt koealueet metsänreunaan. Kasvillisuuden kokonaispeittä- alkoivat vakiintua niittymäisiksi viiden vuoden jäl- vyys kasvaa hieman tiealueen läheisyydessä, noin keen (Mahosenaho & Pirinen 1999). Tutkimus- 10 metrin matkalla. Karuilla metsämailla ja soilla Moottoriväylät ja luonto 29 KASVILLISUUS JA KASVISTOKARTOITUKSET

muutokset ovat hyvin vähäisiä. Tulokset vastaavat suojelubiologiselta kannalta katsottuna epärele- pitkälti Rossin (1993) ja erityisesti Jantusen ym. vantteina, varsinkin kun muutoksia verrataan (1999) havaintoja valtateiden varsien kasvillisuu- muista ihmisen toimista johtuvien muutosten laa- den muutoksista. Tutkimuksissa on havaittu sel- juuteen ja voimakkuuteen (esim. metsien käsitte- keitä kasviston ja kasvillisuuden muutoksia yleen- lyt, maatalouden toimintatapojen muutokset). sä vain rakennetun tiealueen läheisyydessä, yleensä vain muutaman metrin levyisillä vyöhyk- Tiealueen ja liikenteen vaikutuksia kannattaa ar- keillä. Muutokset johtuvat pääasiassa valaistus- vioida lähinnä niissä tilanteissa, joissa tie sivuaa tai kosteusolojen muuttumisesta, jossain määrin tavalla tai toisella erityisen herkkää ja pienialaista myös uusien lajien leviämisestä tiealueelta käsin. luontokohdetta, kuten rehevää suota, lehtolaikkua tai pienvesistöä (vrt. Rossi 1993, Uudenmaan tie- Jantusen ym. (1999) tätä tutkimusta muistuttavis- piiri 1995). Näissä tapauksissa tie voi uhata yksit- sa näytealaseurannoissa 1990-1999 tulos oli sel- täisiä, arvokkaita kasviesiintymiä tai biotooppeja, keän kaksijakoinen. Rakentamisen vaikutuspiiriin vaikka vaikutusalue olisikin pieni. Tutkimusalueel- joutuneilla alueilla kasvillisuus muuttui erittäin voi- la tällaisia tilanteita syntyi kolmella seurantapaikal- makkaasti, mutta muualla aivan tien lähialueilla- la. Puronvarsilehdon metsäprofiilin (1) biotooppi- kin, kasvillisuus muuttui vähän. Tutkimusten pe- laikku säilyi juuri ja juuri riittävän ehjänä, jotta pai- rusteella tien ympäristöön kohdistamia kasvilli- kalla kasvavilla vaateliailla lehtokasveilla (imikkä, suusvaikutuksia voi pitää mitättöminä ja luonnon- mustakonnanmarja) on edelleen elintilaa. Laikun kasvillisuus tullee kuitenkin muuttumaan ajan myötä, sillä tiealueen leikkaama vanhan metsän saareke tuskin kestää pystyssä tulevina vuosina. Korpilaikkujen kohdalla (metsäprofiili 4) biotooppi- laikut jäivät rakennustyön jalkoihin erilaisten väli- aikaisten maansiirtotöiden ja ajourien, sekä viime- kädessä niitä halkovien tienvarsiojien takia. Käy- tännössä ko. biotooppi ja sille tyypillinen lajisto katosivat paikalta kokonaan. Vanhan tuoreen kankaan kuusikon metsäprofiilin (5) biotooppi katosi tienteon ja metsien hakkuiden seurauksena, vaikka kohde ei varsinaisesti jäänyt tien viereen. Koh- de muuttui ratkaisevasti erilaisten tienteon seuran- naisvaikutusten, kuten entisten metsäteiden uu- delleen järjestelyjen takia. Profiililta ja koko kuviol- ta hävisivät mm. sudenmarja, yövilkka ja isotalvikki.

Tutkimusalueen kokoon ja satunnaiseen valintaan nähden alueelta tavattiin hyvin runsaasti harvinaisia ja uhanalaisiakin lajeja. Saman tyyppisiä tuloksia on saatu eräissä muissakin viimeaikaisissa lii- kennealueiden kasvistotutkimuksissa (Metsätähti Oy 2001a, 2001b; Oulun tiepiiri 2001). Kuusamon tienvarsikartoituksessa (Oulun tiepiiri 2001) löy- dettiin systemaattisessa kartoituksessa lukuisia hyvin harvinaisten ja uhanlaisten kasvien esiinty- miä, usein suurina populaatioina. Esimerkiksi valtakunnallisesti vaarantunut (VU) horkkakatkero (Gentianella amarella) kasvaa Kuusamossa laa- Kuva 17. joina esiintyminä tienvarsilla. Imikkä (Pulmonaria obscura) edustaa tutkimusalueen vaateliainta metsäkasvistoa. Lajia esiintyy Kvarnkärre- tin puronvarsilehdossa. 30 Moottoriväylät ja luonto KOVAKUORIAISTUTKIMUKSET

3 KOVAKUORIAISTUTKIMUKSET

3.1 Tausta ja tavoitteet 2. tiealueen kovakuoriaislajiston lähtötilanne (tä- mä oli parempi suorittaa, kun tie oli valmis). Tämä Vt 7 moottoriliikennetieosuuden Koskenkylä - Lo- järjestely mahdollistaa sen, että kumpaakin aineis- viisa rakentamisen yhteydessä Tielaitos päätti toa voidaan verrata myöhemmin hankittavaan käynnistää luontoselvityksen, jossa tien vaikutusta seuranta-aineistoon. lajistoon tutkittaisiin eri eliöryhmissä. Tutkimus- kohteina olivat sekä tiealueen ulkopuoliset luonto- Tutkimuksen tavoitteet lyhyesti: vaikutukset että itse tiealueen luonto. Tarkoitukse- 1. Kerätä edustava lähtötilanneaineisto kovakuo- na oli pystyttää pitkäaikainen koejärjestely. Tutkit- riaislajistosta taviksi eliöryhmiksi valittiin selkärangattomien a. tiealueen ulkopuolelta eri etäisyyksiltä tien eläinten osalta aluksi hämähäkit ja kovakuoriaiset. reunasta metsämailla Kun rahoituksen taso oli vakiintunut suunniteltua b. tiealueelta eri luiskatyypeistä jonkin verran alhaisemmaksi, päädyttiin hämähäk- 2. Luonnehtia eri tutkimusalojen kovakuoriaisla- kitutkimuksen keskeyttämiseen ja resurssien kes- jistoa kittämiseen vuodesta 1997 alkaen kovakuoriais- 3. Verrata biotooppikuvioita ja niiden kovakuo- tutkimukseen. riaislajistoja toisiinsa ja vastata esiin nouseviin kysymyksiin, kuten: Kovakuoriaiset ovat maapallon runsaslajisin ja • Miten eri luiskatyypit eroavat toisistaan ko- elintavoiltaan monipuolisin eliölahko. Kovakuo- vakuoriaisten kannalta? riaisten avulla voidaan saada varsin hyvä kuva • Onko kovakuoriaisten ja putkilokasvien la- kaikkien eliöiden lajistollisesta monimuotoisuu- jistojen välillä yhteyttä? desta. Mikään muu eliöryhmä ei tässä suhteessa • Miten ja mistä kovakuoriaislajisto muodos- ole kovakuoriaisten veroinen. Kovakuoriaisten laji- tuu uusille luiskille? runsaus ja monien kuoriaislajien pieni koko teke- • Näkyykö tielinjan raivaus heti metsien ko- vät kovakuoriaisselvitykset kuitenkin hyvin työläik- vakuoriaislajistossa? si. Tämän vuoksi ei avoimilla mailla, eikä siis 4. Kehitellä kustannustehokkaampaa tutkimus- myöskään liikennealueilla ole maassamme aiem- menetelmää biodiversiteetin seurantaan min tehty kattavia kovakuoriaislajistoselvityksiä. Suomen kuoriaislajisto tunnetaan varsin hyvin ja 3.2 Toteutus kovakuoriaistutkimuksella on maassamme vahvat perinteet. 3.2.1 Tutkimus suoritettiin kaksivaiheisena

Kovakuoriaislajiston monimuotoisuuden mittaami- A. Ensimmäisessä vaiheessa 1995-1997 tutki- nen on siis hyvin työlästä, mutta onko mahdollista mus keskittyi rakennettavan ja rakenteilla ol- kehittää sen arviointiin käyttökelpoinen pikamene- leen tielinjan varren metsäbiotooppien kova- telmä? Tähän kehittelytyöhön tarvitaan perustutki- kuoriaislajiston seurantaan. Kovakuoriaisnäyt- musaineistoja. Tämä tutkimus palvelee myös tätä teitä kerättiin kolmena vuotena muodostuvan tarvetta. tien laidasta linjoittain poispäin määräetäisyyk- sin. Kovakuoriaislajien vuotuiset kannanvaihtelut ovat paljon suurempia ja epäsäännöllisempiä kuin sel- Kunkin tutkimuslinjan kuhunkin tutkimusalaan si- kärankaisilla (esim. linnuilla) tai kasveilla. Tämän joitettiin kolme kolmen kuoppapyydyksen ryhmää. vuoksi yksittäisiä vuosia ei verrata keskenään, Eräille linjoille sijoitettiin kullekin tutkimusalalle li- vaan näytteitä kerätään useammalta kaudelta ja säksi kaksi vapaasti riippuvaa ikkunapyydystä. kasvukauden eri jaksoista. Pyydykset koettiin noin kolmen viikon jaksoin. Näytteet talletettiin kangaspusseissa alkoholiin ja Tutkimus tehtiin kaksivaiheisena: 1. tiealueen ul- nypittiin ja määritettiin lajilleen myöhemmin. Tulok- kopuolisten biotooppien lähtötilanteen selvitys set tallennettiin Excel-taulukoiksi myöhempää (tällä oli kiire, sillä tienteko vaikuttaa heti lajistoon), analyysia varten. Moottoriväylät ja luonto 31 KOVAKUORIAISTUTKIMUKSET

Tilastollinen analyysi ja raportointi tapahtui pää- asiassa vuonna 2001.

Vuoden 1997 aikana kävi ilmi että pääosa v.1995 perustetuista metsätutkimuslinjoista oli joutumas- sa tutkimusta haittaavan ympäristömuutoksen piiriin. Tien rakentaminen oli jouduttanut alueen met- sänhoitotoimenpiteitä, ja tien tekemiseen liittyvä oheistoiminta oli muuttanut monia alueita odotta- mattoman paljon, mikä oli otettava huomioon seurannassa.

Tutkimuksen yhteydessä on kertynyt näyteaineis- toa huomattavasti enemmän kuin on ollut mahdollista nyppiä, määrittää ja analysoida. Tämä aineis- Kuva 18. Ikkunapyydys, ns. metsäikkuna to on myöhemmin (n.10 vuoden ajan) hyödynnet- tävissä. Aineiston käsittelyssä on pyritty saavut- B. Toisessa vaiheessa 1998-2000 tutkittiin tie- tamaan eri tutkimusalojen välinen vertailtavuus. alueen (tieluiskat) lajiston muodostumista Kos- kenkylän liittymästä Loviisan liittymään asti. 3.2.2 Tutkimusalueet Tutkittavana olivat siis sekä vanhat liittymien luiskabiotoopit, että uuden tien kasvittuvat luis- A. Metsätutkimusalueet kat. Lisäksi oli kontrollina vertailukoealoja tä- män tiealueosuuden ulkopuolelta. Kukin tut- 1. Gislarbölen Kvarnbäcket kimusalue käsitti eri luiskasijainteja tien poikki Alue on vanhahkoa sekametsää paisteisessa ete- kohtisuoraan sijoitettuna sarjana. lärinteessä. Tutkimuslinjat tiealueen reunasta pu- rolaaksoa ylös pohjoiseen. Alueella oli vain kuop- Kuhunkin tutkimusalaan sijoitettiin kaksi vati-ikku- papyydysryhmiä. Biotoopissa ei ole tapahtunut napyydystä ja kaksi kolmen kuoppapyydyksen muuta merkittävää tien rakentamisen lisäksi. ryhmää rinnakkain samalle etäisyydelle tien reu- Kekomuurahaiset vaikuttavat lajistorakenteeseen. nasta. Pyydykset koettiin 3-4 viikon välein, näyt- teet talletettiin kangaspusseissa alkoholiin ja nypit- 2. Oxhålsmossenin ja Röjsuon rämesuokuviot tiin ja määritettiin lajilleen myöhemmin. Tulokset Soistuvia kankaita. Lajistot näyttävät läheisyy- tallennettiin Excel-taulukoksi myöhempää analyy- destään huolimatta melko yksilöllisiltä. Soilla oli sia varten. vain kuoppapyydysryhmiä. Tulviminen esti pyyn- nin tutkimusvuonna 1996.

3. Hirvisilta Turvekankaaksi ojitettu entinen rämejuonne, jonka uusi tielinja sekä päävoimansiirtolinja katkaise- vat toisiaan lähes sivuten. Suon yli on uusi tie rakennettu kulkemaan maasiltaa, jotta eläimet voisi- vat esteettä siirtyä uuden tielinjan poikki. Raken- nustyön yhteydessä koko alkuperäinen maapohja tiealueen kohdalta muutettiin, mikä luonnollisesti vaikuttaa tämän maassamme melko ainutlaatui- sen luonnonväylän toimintaan kovakuoriaislajiston kannalta. Näytteet kerättiin (muista metsälinjoista poiketen) vuosina 1997-98. Tutkimusaloilla, joita oli kaksi tielinjan pohjois- ja kolme eteläpuolella, oli sekä kuoppapyydysryhmät että ripustetut ikku- Kuva 19. Vati-ikkunapyydys napyydykset. 32 Moottoriväylät ja luonto KOVAKUORIAISTUTKIMUKSET

4. Lägermalmen voimansiirtoaukeaa Lägermalmenin kohdalla se- Harjumännikkö. Tutkimuslinjat vain tiealueen ete- kä metsän uudistusalaa Björnträsketin tutkimus- läpuolella. Alkuperäiset tutkimuslinjat ovat jääneet alueen pohjoispuolella. Myös metsälinjojen tulok- uuden laajan soranottoalueen alle. Tutkimusalat sia käytetään sopivilta osin tiealueen lajiston ver- sijaitsivat viidellä etäisyydellä ja niillä oli sekä tailukohteena. kuoppapyydysryhmät että ripustetut ikkunapyydykset. Tutkimusalue sijaitsee samalla kohdalla Tiealueen tutkimusalat pyrittiin sijoittamaan toi- kuin tiealueen vastaava tutkimusjärjestely. Koska saalta melko tasaisin välimatkoin koko tieosuudel- alue oli jäämässä soranoton alle, asetettiin kesällä le, toisaalta tavoitteena oli saada mahdollisimman 1996 ylimääräinen linja edellisten itäpuolelle. oikeassa suhteessa osuuksia, jotka sijoittuivat erilaisiin ympäröiviin maastokuviotyyppeihin. Mu- 5. Ängeskärret kaan otettiin pellonylitys, harjuleikkaus, molemmat Vanha kuusimetsä tielinjan eteläpuolella. Osoit- vanhat liittymäalueet, umpimetsä- ja uudistusalao- tautui lajistoltaan hyvin rikkaaksi. Metsän pohjois- suus sekä laaja levähdysalueen järjestely. Valin- reuna tuhoutui tienrakennuksen yhteydessä teh- nassa huomioitiin mahdollisuuksien rajoissa 1995 dyssä metsätien siirrossa. Linjoja oli kolme ja niis- muodostetut metsälinjat. Kontrollialueiden pyy- sä kussakin kolme eri etäisyyttä. Kahdella linjoista dysryhmät olivat aivan vastaavat kuin tiealueella. oli kuoppapyydysryhmien lisäksi myös ripustetut ikkunapyydykset. Etelään päin mentäessä maasto Pyydykset asetettiin toukokuussa 1998 ja purettiin käy koko ajan kivisemmäksi ja jyrkemmäksi (poh- heinäkuussa 2000. Talvisin pyydykset eivät olleet joisrinne). käytössä. (Vadit vietiin varastoon ja kuoppiin pan- tiin turvetupot, sillä vain harvat kuoriaislajit ovat 6. Kronoskogen I liikkeellä talvisin, ja pyydysten koenta on silloin Huonosti kasvuun lähtenyt vanha vetinen uudis- hankalaa.) tusala, jolla korkeaa ruohoa ja pensaikkoa. Lajisto on runsas ja voi tällä kohdalla hyvin siirtyä raken- Tutkimusalueet tielinjalla netulle uuden tiealueen laajimmalle osuudelle, jolla sijaitsevat mm. levähdysalueet. Tutkimuslinjoilla 1. Koskenkylän liittymä oli vain kuoppapyydysryhmiä, mutta tiealueen ete- Vanhat pohjoispuolen tieluiskat sekä entisen liitty- läisin vati-ikkunapyydyspari paikkasi jossain mää- män sisäviheriön tien läheinen osa, joka jäi uuden rin reunimmaisen tutkimusetäisyyden osalta tätä tien keskiluiskaksi. Pohjoinen ulkoluiska on alun puutetta. perin kallioiseen kangasmetsämäkeen tehty syvä leikkaus, joka on täytetty louhikkoisella jätemaalla 7. Kronoskogen II ja nurmetettu. Kasvillisuus on muodostunut maan- Kuivahko, kivikkoinen mäntykangas tielinjan poh- pintaa sitovaksi. Vesi imeytyy tehokkaasti. Poh- joispuolella. Kolme tutkimuslinjaa, joilla oli vain joisen sisäluiskalla oli kuopat jo 1995-1997, mutta kuoppapyydysryhmät neljällä etäisyydellä. Alue pyydykset puuttuivat 1998. muuttui talvella 1998 päätehakkuussa, joten tutkimusta ei voi toistaa. Melko runsaasti kekomuura- 2. Nyängen haisia, jotka vaikuttavat lajistoon, joka koostui lä- Vanhat pohjoispuolen rehevät tieluiskat. Kuoppa- hinnä talousmäntymetsien yleisimmistä kuoriai- rivit olivat sisäluiskassa ja ulkoluiskan alaosassa sista. 1995-97. Nämä osat kokivat muokkauksen tietyön yhteydessä, mutta alkuperäisenä säilyneeseen ul- B. Tiealueen tutkiminen koluiskan yläluiskaan asetettiin ikkunapyydykset Kovakuoriaislajiston rakennetta selvitettiin sekä poikkeuksellisesti kesäkuuksi 2001. Aineisto poik- jo vakiintuneella vanhalla valtatieosuudella (uuden keaa siis muista keruuajaltaan. osuuden kummassakin päässä) että uuden tielinjan varrella. Kontrolleina käytettiin lisäksi tiepiirin 3. Gislarbölen pellonylitys käytössä olevaa vanhaa sorakuoppaa Garpgårdis- Tie kulkee korkealla penkereellä kapean pelto- sa (rinnesuunnat ja biotoopit melko samat kuin laakson pohjoispään poikki. Tien pohjoispuolelle tutkimuskohteessa), Norr-Sarvlaxin peltoaukean jäänyttä pellon kulmaa käytettiin humuspitoisen ruderaattisaareketta tielinjan pohjoispuolella, maa-aineksen läjitykseen tietyön yhteydessä. Moottoriväylät ja luonto 33 KOVAKUORIAISTUTKIMUKSET

Myös luiskien humuspitoisuus on poikkeuksellisen 8. Loviisan liittymä korkea. Ruohottuminen tapahtui nopeasti ja voi- Vanhoja tasaisesti ja hyvin ruohottuneita luiskia. mallisesti. Roskaisessa tieojassa seisoi ja virtasi yleensä aina hyvin saastuneen näköistä vettä. Vetisin alue 4. “Björnträsket” on kosteikkoa sekä kasvistoltaan että kuoriais- Tutkimusalue sijaitsee keskellä uuden tien jaksoa, lajistoltaan. Koska Loviisan liittymä on laajan pel- joka kulkee läpi melko yhtenäisen pienten suoku- toalueen reunalla, muistuttaa se kovasti peltoru- vioiden täplittämän talousmetsäjatkumon (Röjsjön deraattia. Pohjoispuolen kuoppapyydyslinjoilta metsämanner). Rapakivikallioisella pohjalla on kerättiin näytteitä jo 1995-97. hiekkapitoista ablaatiomoreenia ja mäntyvaltaista kangasmetsää. Juuri tässä alkaa laaja hakkuuau- Kontrollialueet kea. Hiekkaisille luiskille tuotiin turvemaata ja sie- meniä kesällä 1999.Tuolta ajalta ei ole näytteitä. K1. Garpgårdin sorakuoppa Vanha, maisemoitu laaja soranottoalueen osa, 5. Lägermalmen joka on Uudenmaan tiepiirin omistuksessa. Liittyy Korkea harjuleikkaus, johon on muodostunut mit- välittömästi tiepiirin tämän tiehankkeen yhteydes- tava kuiva paisterinne. Harjun yli kulkee välittö- sä käyttämään osaan. Sorakuopan maisemoidut mästi tiealueen pohjoispuolella päävoimansiirto- rinteet ovat melko samansuuntaiset kuin tutkitta- linja. Juuri tällä kohdalla tien eteläpuolella sijait- vana oleva tielinja. Rinteet ovat melko hyvin ruo- sivat alkuperäiset harjun metsätutkimuslinjat, jotka hottuneita. Istutetut männyt ja siementyneet leh- tuhoutuivat edelleen laajenevan soranottoalueen tivesat ovat pääosin alle 2 m korkeita. Kuopan muodostuessa. Tien pohjoispuolella on vanha so- laaja pohja on heikosti kasvittunutta. Aluetta näy- rakuoppa. Hiekan päälle tuotiin alkuvaiheessa hie- tetään käytettävän ajoittain moottoriurheiluharjoit- man humusta paisteluiskan alaosaan, varsinkin teluun. kohdalle, johon istutettiin isompia puuntaimia. Muuten maa jäi lähes paljaaksi ja kärsii jossain K2. Björnträsketin uudistusala määrin eroosiosta (varsinkin eteläpuolella, uuden Sijaitsee välittömästi tiealueen tutkimusalueen sorakuopan suojavallissa). pohjoispuolella hirviaidan takana. Maaperä ablaatiomoreenia. Mäntytaimikko nuorta ja harvaa, har- 6. Kärrmalmen voja siemenylismäntyjä. Hakkutähteenä oksari- Uusi tie halkaisee tässä melko yhtenäisen vanhe- suja. nevan sekametsäkankaan. Pehmeää moreenimaa- ta on melko paksu kerros. Paikalle on lisätty humus- K3. Lägermalmenin johtoaukea turvetta loiviin sisäluiskiin, jotka on nurmetettu. Sijaitsee välittömästi uuden tiealueen yläpuolisen hirviaidan takana harjun laella, vanhan sorakuo- 7. Kronoskogenin levähdysalue pan vieressä. Kasvipeitteenä kanervaa, katajaa, Uuden tieosuuden laajin rakennettu aluekokonai- männyntaimia ym. Koska johdot aiheuttivat voi- suus. Tutkimusalue ulottuu pohjoisen levähdys- makkaan sähkökentän, ei metallista tukirakennel- alueen suojavallin varjorinteeltä tiealueen etelä- maa voinut pystyttää vati-ikkunapyydyksille, vaan puoliseen rajaojaan, jonka takana sijaitsevat uu- tuet tehtiin poikkeuksellisesti rimoista. distusalan tutkimuslinjat. Koko levähdysaluekoko- naisuus sijaitsee talousmetsäalueen sisällä. Uu- K4. Norr-Sarvlaxin peltoaukean ruderaatti- siakin hakkuita on tien myötä suoritettu. Metsät saareke vaihtelevat tuoreesta kuivaan kankaaseen. Maas- 140 m tiealueen pohjoispuolella sijaitseva ruohot- to on poikkeuksellisen kivikkoista. Luiskat ja melu- tunut kumpare. Maaperä savea. valli on savettu, siemennetty ja istutettu paakku- taimilla. Kasvittuminen on hieman vaihtelevan ta- Lisäkontrollitutkimuksina käytetään kahta soista. Vallin parkkipaikan puoleinen varjo- ja suo- muuta hanketta jarinne näyttäisi nopeimmin metsittyvältä. Sade- määrä oli tällä alueella koko tutkimuksen keston 1. Viikinojan luonnonmukaistamisen kovakuo- suurin. Vallin ylätasokin tulvi useamman kerran riaisseuranta (Laurinharju Ay, Helsingin kau- rajuissa kuurosateissa. pungin ja ympäristöministeriön rahoitus) 34 Moottoriväylät ja luonto KOVAKUORIAISTUTKIMUKSET

Kesä 1998 oli erittäin sateinen, minkä vuoksi monet uuden tielinjan heikosti kasvittu- neiden luiskien näytteet jaksosta II alkaen liettyivät pilalle. Tämän vuoksi vajaanäyt- teisten uusien luiskien kuoppapyydystulok- set eivät ole täysin vertailukelpoisia vanhojen luiskien kanssa, joissa pyyntiä oli lisäksi jo metsälinjapyynnin yhteydessä.

3.3 Tutkimusmenetelmien kehittä- minen

Tutkimuksen yhteydessä käytettiin erilaisia pyydysjärjestelyjä myös kokeilumielessä. Tieluiskien pyydysjärjestely kehitettiin ko- Kuva 20. Lägermalmenin tieleikkaus ja johtoaukea. keilun avulla kesällä 1997. Valittu menetel- mä on uusi, vaikkakin se koostuu pääasias- 2. Parolanharjun E17 kovakuoriaisselvitys v.2000 sa pitkään käytössä olleista osista. Pyyntijärjes- (Laurinharju.Ay, Perhostutkijat (Tre), Tielaitos) telmien arviointia esitellään tulosten yhteydessä.

Näiden tutkimusten tulosten yhteisanalyysi on Aineiston käsittelyssä käytettiin aluksi (metsälinjat mahdollista toteuttaa vain lisärahoituksella. 1995-96) työnjakoa, jossa kovakuoriaistutkija sai valmiiksi kerätyn ja nypityn aineiston alkoholinäyt- 3.2.3 Aineiston valmiusaste teinä määritettäväkseen. Tallennetut tiedot siirrettiin yksinkertaisina Excel-taulukkoina Metsä- Näytteitä kerättiin pääasiassa kolmelta kaudelta tähti Oy:lle. Vuonna 1997 kokeiltiin näytteiden pa- kultakin tutkimusalalta (ks.ed. 3.2). Alkoholiin talle- kastamista, mutta nämä näytteet tuhoutuivat en- tetut näytteet nypittiin ja määritettiin pääsääntöi- nen nypintää. sesti syksyisin ja kevättalvisin. Vuodesta 1998 alkaen Laurinharju hoiti kovakuori- Metsälinjojen näytteistä käsiteltiin pääsääntöisesti aistutkimuksen pyydysjärjestelysuunnittelusta tul- tutkimusaloittain 4-5 jaksoa siten, että jaksot si- osten analysointiin. Analyysimenetelmien kehittely joittuivat kasvukauden koko pituudelle, mutta kah- esitellään analyysitulosten yhteydessä. Tutkimus- delle eri kesälle (1995-96). Eräiden tutkimusalojen hankkeen edetessä osoittautui toimivimmaksi jär- osalta oli otettava mukaan vuoden 1997 jakso I. jestely, jossa kunkin eliöryhmän tutkimukset vie- Rämekohteiden pyynti oli vaillinaista tulvimisesta dään läpi erillisesti eri alihankkijoiden toimesta johtuen, joten myös näytteitä on puutteellisesti omina kokonaisuuksinaan. Kasvillisuus- ja kova- (vain 1995). Hirvisillan tutkimuslinja ajoittui muista kuoriaistutkimukset on kuitenkin toteutettu rinnak- poiketen vuosiin 1997-98. Pääosa kesän 1997 kaisina siten, että kovakuoriaistutkimusaloista näytteistä (jaksosta II alkaen) tuhoutui säilytyk- pääsääntöisesti on tehty myös kasvillisuusselvi- sessä. tykset. Kasvi- ja kovakuoriaisaineistojen yhteis- analyysia ei ehditty eliöryhmittäisten tutkimustu- Tiealueelta kerättiin vanhojen liittymien kohdilta losten viipymisen vuoksi tehdä tässä hankkeessa. kuoppapyydysnäytteitä metsälinjojen yhteydessä 1995-97. Muuten näytteenotto tapahtui touko- 3.4 Tutkimusaluekohtaiset tulokset kesäkuun vaihteesta lokakuun alkuun 1998 ja 1999 sekä huhtikuusta heinäkuuhun 2000. Näistä Tutkimuksessa tähän mennessä käsitelty kova- näytteistä on nypitty ja määritetty n. 40%. Kesältä kuoriaisnäyteaineisto on koottu EXCEL-tauluk- 1998 käsiteltiin jaksoja I-III, kesältä 1999 jaksoja koon, jossa on yksilömäärät lajeittain ja pyydys- II-IV. Aikuistalvehtijanäytteitä (jaksot V,VI ja jakso tyypeittäin tutkimusaloittain. Sitä ei ole mahdollista I/2000) ei siis ole tullut mukaan tähän tutkimuk- esittää satoine sarakkeineen ja tuhansine rivei- seen. neen painoasussa. Tutkimusta jatketaan mahdolli- Moottoriväylät ja luonto 35 KOVAKUORIAISTUTKIMUKSET

suuksien mukaan, joten tiedosto myös täydentyy Buprestis octoguttata löytyi paahderinteen juuren jatkuvasti. ikkunapyydyksestä. Laji on eteläinen, varsin harvinainen ja maassamme selvästi taantunut kitu- Tässä julkaisussa on liitteenä (liite 4) tiivistelmä- liaiden paistemäntyjen jalokuoriainen. Ilmeisesti laji taulukko, jossa kunkin tutkimusalueen tiedot on menestyy nykyisin maassamme lähinnä ihmisen laskettu yhteen aluesummiksi. Lajien biologisia tavalla tai toisella keinotekoisesti muokkaamilla tietoja on koottu sarakkeittain taulukon oikeaan kankailla. laitaan. Taulukon lukemisen helpottamiseksi on heimojen ja sukujen nimirivit sävytetty harmaalla. Seppämäisissä dominoivia lajeja ovat Limonius aeneoniger (yleinen ihmisen käsittelemillä mailla), Garpgårdin sorakuoppakontrolli (1) Trixagus carinifrons ja Sericus brunneus (yleinen männiköissä). Saaliin suhteellinen pienuus johtuu paikan karuu- desta. Lajisto on yksilömäärään nähden arvokasta Takkukuoriaiset Dasytes niger ja obscurus edus- ja monimuotoista. Monet sorakuopan erikoisista tivat (runsaina kuten aina aukeilla) lähes yksin lajeista löytyivät myös tiealueelta. Lajiston run- Cleroidea -yläheimoa. Viimeiset neljä yläheimoa sausrakenne on kuitenkin ainutlaatuinen koko tut- olivat sen sijaan varsin runsaslajisesti edustettuina. kimuksessa. Uudet tieluiskat eivät siis ole vain sorakuopan laajennettu muoto. Sorakuopassa do- Härömäiset (Cucujoidea) uusi tulokas maamme minoivat karujen ja paisteisten hiekkamaiden lajit. luonnossa, Carpophilus marginellus oli kaikilla tut- Lajisto on hyvin eteläistä. kimusaloilla runsas (kuten monin paikoin tiealueellakin). Meligethes aeneus -lajin lisäksi on M. denti- Hietakiitäjäisiä (Cicindela) on sorakuopassa paljon culatus kuopassa runsas. Leppäpirkoista kaikki runsaammin kuin muissa tutkimuskohteissa. Eri- Nephus -lajit esiintyvät täällä, samoin mm. Hype- tyisen runsaasti on sorakuoppiin erikoistunutta raspis pseudopustulata ja Coccinella magnifica. kaakkoista lajia (Cicindela hybrida). Tätä lajia löy- Näitä kaikkia löytyy myös tiealueella. Närviäisistä tyi tutkimuksessa muuten vain tiealueen pohjois- ansaitsevat maininnan paisteketojen Corticaria puolelta Starkiksen hiekkaiselta pellolta (lähellä Ny- umbilicata ja tiealueellakin yllättävän dominoiva ängenin ylimääräistä tutkimusaluetta). Muita sora- merenrannikoittemme laji Melanophthalma curti- kuopalle ominaisia maakiitäjäisiä ovat Calathus collis. erratus sekä monet Amara -suvun lajit.

Lyhytsiipislajisto on sorakuopissa luonteenomai- nen. Tachyporus -suvun lajeja on useita, joukossa myös harvinaisia. Sorakuopan erikoisuus on myös Astenus pulchellus. Näitä kaikkia lajeja löytyi kuitenkin myös tiealueen vas- taavista paisteluiskista. Erikoismaininnan ansaitsee sorakuopan varjorinteen lahopuu- kasassa ilmeisesti kasvanut Scaphisoma boleti. Erikoinen on Tychus niger -esiintymä paisterinteen karulla juurella. Muutoin lyhytsiipislajisto on muihin tutkimusalueisiin verrattuna köyhää.

Lehtisarvisten joukosta erottuvat runsaina kultakuoriaismaiset Cetonia aurata, Potosia cuprea ja Trihius fasciatus. Nämä viihtyvät aurinkoisilla kukkakedoilla.

Kuva 21. Garpgårdin sorakuoppa. 36 Moottoriväylät ja luonto KOVAKUORIAISTUTKIMUKSET

Pimikkökuoriaismaisista (Tenebrionoidea) molem- tulus) näyttävät menestyvän jopa sisä- ja keski- mat sorakuopasta saadut kääpiäislajit (Cis quadri- luiskissa. Myös kulttuuripakoisena pidetty Pteros- dens ja Ennearthron palmi) ovat maassamme tichus niger viihtyy hyvin näissä, sen sijaan isoko- harvinaisuuksia. Syöksykuoriaisia löytyi useita koinen Carabus -suku puuttuu koko tiealueelta. lajeja. Melanimon tibiale on runsaimmillaan sorakuopan paisteisimmalla ylärinteellä. Lajia löytyi Orvoisotylppö (Margarinotus purpurascens) löytyi paikoin myös uuden vt 7 -tien varrelta tiealueen ensi kerran tiealuetutkimuksissa Koskenkylän liit- ulkopuoleltakin. Harvinaista paksureisilajia Oede- tymän ulkoluiskan alaosasta. Lajia on sittemmin mera lurida löytyi vain sorakuopasta. Dominoiva löytynyt monilta tieluiskilta eteläisessä Suomessa, pimikkökuoriaismainen oli Notoxus monoceros. myös tässä tutkimuksessa.

Lehtikuoriaismaisista (Chrysomeloidea) useimmat Harvinainen kasekaslaji Stenichus scutellaris jäärät ja lehtikuoriaiset esiintyvät ennen kaikkea näyttää esiintyvän tien molemmin puolin. Jurmu- varjoisammalla rinteellä. Paisteisimmalla rinteellä haiskiaista (Silpha carinata) on runsaasti liiken- oli lähinnä aivan yleisiä kirppoja. teen lähellä, missä raatoja syntyy. Laji saattaa myös hyötyä suurien Carabus -lajien puutteesta Kärsäkäsmäisistä (Curculionoidea) ainoa mielen- ja esiintyä täällä petona. Tällä tutkimusalueella kiintoinen kärsäkäs (Gymnetron pascuorum) tuli on harvinaisen paljon harvinaisia lämpimän paikan lyöntihaaviin laajemmalla haavintakierroksella. lyhytsiipislajeja kuten Astenus gracilis ja Rugilus rufipes. Sorakuopan arvo lajiston monimuotoisuuden kannalta tulee esiin vain muutamassa yläheimossa. Vaajalyhytsiipislajisto (Tachyporus) muistuttaa so- Sekä avoimuudella, että osittain toteutetulla mai- rakuopan hyvää lajistoa. Muurahaisten ylläpitämä semoinnilla näyttää olevan arvoa, mutta yleensä harvinainen liehalyhytsiipi (Lomechusoides welle- eri lajeille. Luonnossamme tarvitaan jatkuvassa nii) tuli ikkunapyydykseen ylhäällä metsän lähellä, muutoksessa olevia elinympäristöjäkin. missä on voimakkaat muurahaisyhdyskunnat.

Kunttalyhytsiipislajisto (Philonthus) on erityisen runsas ja sisältää monta harvinaisempaa lajia (P. lepidus, ebenius ym.). Kunttalyhytsiivet näyttävät viihtyvän hyvin liikenteen lähellä. Neobisnius cerrutii on eteläisen Uudenmaan erikoisuuksia.

Kaikki kolme tavattua suurlyhytsiipeä ovat harvinaisia. Kutakin niistä tavattiin joltain muultakin vanhalta tieluiskatutkimusalalta (Nyängen ja Loviisa): Kuva 22. Cicindela hybrida ja Bubrestis octoguttata. • Platydracus stercorarius Koskenkylän liittymä (2) • Staphylinus caesareus = keisarilyhytsiipi, uhanalainen Koskenkylän liittymän pyynti oli perusteellisempaa • Ocypus ophthalmicus = teräslyhytsiipi kuin kahdessa muussa vanhojen tieluiskien koh- teessa (Nyängen ja Loviisa). Täällä sijaitsi tutki- Kaavikaslajisto (Cyphon) selittyy Pernajanlahden muksen ainoa moottoritien keskiluiskan tutkimus- kosteikkojen välittömällä läheisyydellä. ala, jonka elokerros tosin on alkuperäisen vt 7 - tien eteläpuolista sisäluiskaa. Löytyneiden lajien Seppälajisto on runsas ylärinteessä metsän reu- ei siis ole tarvinnut ylittää tietä. Ylin tutkimusala nan lähellä. Vain tumma viljaseppä (Agriotes obs- on lähellä paisteista metsän reunaa, mikä selittää curus) on runsaimmillaan sisäluiskalla. Samoin sen poikkeuksellisen lajistorakenteen. käyttäytyy valekauniaisista Trixagus dermestoides. Aitosylkikuoriaiset viihtyvät alhaalla, missä Maakiitäjäislajisto on tyypillistä kulttuurimaille. ruohosto on rehevää, ja hentosylkikuoriaiset met- Eräät harvinaisetkin lajit (esim. Microlestes minu- sän reunassa. Moottoriväylät ja luonto 37 KOVAKUORIAISTUTKIMUKSET

Haaskakuoriaislajisto näyttää arvokkaalta, mutta Harvinainen karvasieniäinen (Typhaea decipiens) yksilömäärät ovat pienet. Trogoderma glabrum tuli metsän reunan läheiseen ikkunapyydykseen. esiintyi kaikkialla pitkin tien varsia ja myös sora- Syöksykuoriaisia on kuten sorakuopan paisterin- kuopassa. Globicornis -yksilö näyttäisi kuuluvan teessä. Harvinaista kaposyöksykäslajia Mordellis- lajiin corticalis, jonka aikaisempi esiintyminen tena purpureonigrans löytyi Koskenkylän metsän- maassamme (Uudellamaalla) on kiistanalaista. reunan lisäksi Nyängenin yläluiskalta. Isokultakei- Tämä kuten myös harvinainen puunkaivajalaji jua (Chrysanthia viridissima) löytyi monin paikoin Xyletinus ater tulivat ikkunapyydyksiin metsän reu- tien paisteluiskilta. nan lähellä. Kukkajääriä tulee metsästä luiskien kukille. Här- Takku- ja viherkuoriaisia (Melyridae) on tällä tutki- mejäärää (Agapanthia villosoviridescens) löytyi musalueella erityisen runsaasti. Lähes kaikki tutki- ensin sorakuopan luota haavimalla ohdaketta. Tä- muksen lajit ovat edustettuina ja yksilöitä on todel- tä äskettäin kaakkoisrajamme yli levinnyttä lajia la paljon. näyttää olevan kaikkialla Pernajassa ja Loviisassa.

Kiiltokuoriaislajisto (Nitidulidae) on mielenkiintoi- Koskenkylän liittymän pohjoispuolen luiskissa on nen. Pääosa lajeista on jokseenkin harvinaisia. harvinaisen rikas kilpikuoriaislajisto (Cassida). Sorokkaat (Soronia) ovat tulleet ikkunapyydyksiin Runsaimmin on tutkimuksessamme muutenkin metsän reunasta. Samoin on tehnyt kimalaisluiho monin paikoin esiintynyttä C. panzeri -lajia. Tä- (Antherophagus pallens). Hilvekuoriaisissa (Ato- män harvinaisen lajin on maassamme todettu maria) on pari harvinaisempaa lajia, joista wollas- yleensä syövän sikojuurta, mutta täällä se näyt- tonii esiintyy koko tien pituudelta, mutta zettersted- tää syövän takiaisia. Myös piilopäälajisto on poik- tii vain vanhoissa liittymäluiskissa. keuksellisen runsas. Cryptocephalus octopuncta- tus lienee maassamme edelleen varsin yleinen. Leppäpirkkolajisto on täälläkin runsas. Harvinaiset Labidostomis tridentata on katsottu nyt uhanalai- lajit ovat muutoin samat kuin sorakuopassa, mutta seksi, mutta lajia on löytynyt muualtakin tien- ja lisäksi esiintyy kaikkialla tien varrella Scymnus radanvarsipaikoilta. frontalis -pikkupirkko. Närviäislajisto on melko runsas. Joukossa on monta harvinaista lajia. Uuttu- Melko harvinaisena pidetty lentokyvytön nirppu närviäinen (Latridius nidicola) ja aitonyhäkkäät Apion ebenium on itse asiassa kaikkialla tien var- (Corticaria lapponica ja saginata) ovat varmasti rella runsas, mutta eniten sitä on moottoritien kes- tulleet metsän reunasta. Hietanyhäkäs (Melano- kiluiskalla. Hernekärsäkkäitäkin (Sitona) on run- phthalma curticollis) on runsas vankassa ruohos- saiten keskiluiskalla. Sisäluiskalla tavattiin harvi- tossakin. nainen metsiköiden S. cylindricollis. Keskiluiskalta löytyi myös jokseenkin harvinainen tervakkokärsä- käs (Sibinia viscariae).

Valitettavasti koko alkuperäinen eliökerros vanhan tien eteläisellä sisäluiskalla on poistettu sittemmin keskiluiskan viimeistelytöissä. Näin ei ole mahdollista seurata miten entisen laajan paisteisen sisäluiskan vähäinen yläreuna olisi siirtänyt lajistonsa pysyvästi uuden moottoritien keskiluis- kaan. Kuva 23. Vasemmalla orvoisotylppö (Margarinotus purpurascens) ja Scymnus frontalis, oikealla keisarilyhytsiipi (Staphylinus caesareus).

Kuva 24. Kilpikuoriaisia. Cassida flaveola, C. vibex, C. panzeri, C. rubiginosa ja C. sanguinolenta. (piirros E. Laurinharju) 38 Moottoriväylät ja luonto KOVAKUORIAISTUTKIMUKSET

Se puuttui edellisistä tutkimusalueista, mutta oli koko tutkimuksen ylivoimaisesti runsain sylkikuori- aislaji.

Nyängenin ikkunapyydyksistä löytyi runsaasti kahta harvinaista ja vaateliasta kärsäkästä, joita ei ollut tullut vastaan missään muualla tutkimuksis- samme: Liperikorvakärsäkäs (Otiorhynchus ligustici) ja rosokorvakärsäkäs (O. raucus). Korvakär- säkäslajit lienevät alun perin tulleet tahattomasti Kuva 25. Abion ebenium. ihmisten mukana paikalle.

Nyängen (3) Muidenkin yläheimojen lajisto on suurelta osin har- vinaisemman puoleista. Valitettavasti näytteiden Pyynti tapahtui muista tutkimusaloista poiketen: pienuuden vuoksi on vaikea varmistaa vaikutelma, kuoppapyydykset metsälinjojen yhteydessä 1995- joka lajistosta syntyi: Tällä paisteluiskalla elää il- 96, ikkunapyydykset 2001. Aineisto ei siis ole täy- meisesti koko tieosuuden arvokkain kovakuo- sin vertailukelpoista. riaisyhteisö.

Dominoivana maakiitäjäislajina on Pterostichus niger. Acupalpus meridianus on harvinainen paisteisten savipeltojen ja -törmien laji.

Myös tällä vanhalla paisteluiskalla on ilmeisen runsas vaajalyhytsiipislajisto (Tachyporus). Astenus pulchellus ks. sorakuoppa. Kolme harvinaista suurlyhytsiipislajia ovat samat kuin Koskenkyläs- Kuva 27. Phosphaenus hemipterus. sä, mutta aivan ilmeisesti suurlyhytsiipisiä on täällä runsaammin kuin siellä. Gislarböle (4)

Tuikematoa (Phosphaenus hemipterus) tavattiin Gislarbölen kahdelta tutkimusalalta tuli 15% koko tämän paikan lisäksi vain mäntykankailla. Cant- tutkimuksen kovakuoriaisyksilöistä. Myös laji- haris lateralis on itse asiassa nykyisin perin yleinen määrä on pyydysmäärään nähden huomattava. pieni aitosylkikuoriainen kaikenlaisilla ruohottu- Lajisto on pääosin kulttuuriperäistä (maatalouden neilla mailla, mutta aivan erityisesti viljelysmailla. mailta) ja varsin yleistä, mutta suuressa joukossa on sittenkin myös monta huomionarvoista harvinaisuutta.

Lähes kaikki useammalla yksilöllä näytteis- sä edustetut maakiitäjäislajit ovat maamme yleisintä kulttuurilajistoa. Luhtasyrvekiitäjäi- nen (Anisodactylus binotatus) on tieluiskia pitkin aktiivisesti lentäen leviävä laji. Kaksi yksitellen pyydyksiin tullutta lajia:

• Amara majuscula on Suomessa leviävä ja yleistyvä laji. • Lebia cruxminor löytyi myös Kronosko- genin ja Loviisan paisteluiskilta.

Kuva 26. Nyängenin paisteluiska. Moottoriväylät ja luonto 39 KOVAKUORIAISTUTKIMUKSET

Molemmat löytyneet tylppölajit (Margarinotus pur- Kärsäkkäissä on kolme harvinaisempaa lajia: purescens ja Athlous duodecims-triatus) ovat harvinaisia, kuten myös kasekaslaji Scydmoraphes • Apion subulatum: niittynätkelmällä elävä nirppu minutus, jonka toukka elää lehtipuulahossa. Kaik- • Phytobius waltoni: syönee täällä ukontatarta ki nämä lensivät rehevämmän varjorinteen ikkuna- • Sirocalodes depressicollis: emäkkikasveilla pyydykseen. Varjorinteen ojan takana on läjitettyä elävä laji, ravintokasvia lienee viereisellä pel- humusmaata. lolla

Lyhytsiipisiä on paljon ja joukossa on monta harvi- Humusmaalajiston rikkaus aiheuttaa poikkeuksel- naista lajia. Harvinaiset lajit näyttävät pääosin tule- lista diversiteettirunsautta muuten diversiteetiltään van lentäen humusmaan läjityksestä tien pohjois- alhaiseen ja massaltaan mahtavaan kovakuoriais- puolella tieojan takana. Näitä humuskasalajeja faunaan. Kasveja syövät lajit korreloivat tavan- ovat vain tältä tutkimusalalta saadut: Pseudome- omaisen rikkakasvillisuuden kanssa, mutta lyhyt- don obscurellus, Leptacinus batychrus ja Gaurop- siipislajisto kertoo aivan eri sanomaa diversitee- terus fulgidus. Myös itse ravinteikas ja vetinen oja tistä. Mikrosienidiversiteetti lienee hyvin korkea. rantoineen ilmeisesti rikastuttaa lajistoa houkutte- lemalla paikalle mm. meren rantojen humusvallien Kvarnbäcket, metsälinjat (5) lajeja (Aleochara grisea ja Deleaster dichrous). Merkillistä on, että Mycetoporus nigricollista tavat- Vaikka puustossa on lehtipuitakin joukossa ja kas- tiin vain tältä pohjoisluiskalta ja harjuleikkauksen villisuus on tuoreen ja lehtomaisen kankaan välil- kuivimmalta ylärinteeltä. Vaajalyhytsiipisiä (Tachy- tä, pitävät kekomuurahaiset kuoriaislajiston niuk- porus) tuli pyydyksiin todella runsaasti. kana. Lajisto on hyvin tyypillistä kekomuurahaisten hallitsemalle kuusikolle. Vain murto-osa kuop- Kaavikkaita (Cyphon) on monta lajia, koska ojissa papyydyksiin joutuneista yksilöistä kuuluu muihin on vettä ja kariketta. Sepät (Elateridae) edustavat kuin viiteen muurahaisten kanssa pärjäävään ylei- tyypillistä kulttuurimaalajistoa. Koko tutkimuksen seen lajiin (Calathus micropterus, Zyras humera- aitosylkikuoriaisyksilöistä (Cantharis) enemmistö lis, eräs Aleocharini, Otiorhynchus scaber ja tuli tältä tutkimusalueelta. Lajeista puuttuivat vain Strophosoma capitatum). C. nigricans ja livida. Täälläkin C. fuscaa on paljon runsaammin kuin C. rusticaa (omat havaintoni la- Alueelta tavattiin vain kaksi harvinaisempaa lajia, jien runsaussuhteista ovat samat lähes kaikkialla lyhytsiipiset: Bryoporus cernuus (lajia löytyi muis- eteläisessä Suomessa). takin metsälinjoista) ja Lordithon lunulatum, joka on viime aikoina kovasti runsastunut Suomessa. Yläheimojen Bostrichoidea ja Cleroidea kuoriaiset ovat tällä tutkimusalueella vähissä, samoin kiilto- Tällä metsälinjalla olisi ikkunapyydyksin varmasti kuoriaiset (Nitidulidae) – paitsi rapsikuoriainen saatu paljon monipuolisempi kuva kovakuoriaisla- (Meligethes aeneus). Sen sijaan lahoainespitoi- jistosta, sillä lentävät kuoriaiset eivät heti joudu sessa humusmaassa kehittyviä hilvekuoriaisia muurahaisten valtaan. Metsissä ikkunapyynti oi- (eräät Atomaria -lajit) on runsaasti. kein toteutettuna on huomattavasti kuoppapyyntiä tehokkaampaa. Koska tämä metsä on yhä enti- Pimikkökuoriaismaisia (Tenebrionoidea) on paljon sessä kunnossaan – tietyö ei aiheuttanut siinä vähemmän kuin tutkimuksessamme muuten, mut- hakkuita – on tutkimus uusittavissa ikkunapyydys- ta maahamme leviävä aatukainen Anidorus nigri- ten kera. nus on ehtinyt tännekin. Oxhålsmossen (6) Jäärät ja isot lehtikuoriaiset lähes puuttuvat, mutta yleisimpiä kulttuurimaiden kirppoja on sitäkin run- Myös tällä rämemänniköllä oli vain kuoppapyydyk- saammin. Altica lythri elää täällä ilmeisesti ameri- siä. Tulvimisen vuoksi keruu jäi lyhyeksi. Saaliiksi kanhorsmalla. tuli lähinnä karalyhytsiipiä, eniten keikarilyhytsii- peä (Drusilla canaliculata). Lajisto on tyypillistä rämemännikölle, jota on ehkä hieman turhaan yri- tetty ojittaa ja jossa kasvaa sekä kanervaa että 40 Moottoriväylät ja luonto KOVAKUORIAISTUTKIMUKSET

lehtipensaita. Mielenkiintoisia lajeja: • Chrysobothris chrysostigma, kultakuoppakau- niainen: syö sairaan kuusen nilaa • Bolitobius cingulatus: harvinainen vaajalyhyt- siipilaji, jota esiintyi metsälinjoillakin Puolet tutkimuksen punasäkäsepistä (Cardiopho- • Platydracus fulvipes: iso lyhytsiipi, jota oli muil- rus ruficollis) saatiin täältä uudistusalan reunalta. lakin tutkimusalueilla • Byrrhus pustulatus ja pilula: täältä tuli siis vain Meligethes denticulatus esiintyy muuten vain van- harvinaisempia nuppoja hoilla luiskilla ja sorakuopassa ja Antherophagus • Atomaria bella: lahokaarnassa kasvava harvi- pallens vain Loviisan liittymässä. Leppäpirkoista nainen hilvekuoriainen ovat edustettuina runsain yksilömäärin monet tutkimuksen harvinaisemmat lajit. Koska tällä keskenkasvuisella turvekankaalla ei ole tapahtunut muutoksia, olisi tutkimus uusitta- Sphaeriestes castaneus syö paisteisen paikan vissa vati-ikkunapyydysten kera. Kohteen merki- mäntyrisujen kaarnakuoriaistoukkia. Lajia ei tullut tyksen arvioinnissa on otettava huomioon se, että vastaan muualla. Aatukaislaji Anidorus nigrinus tutkimuslinjat eivät ala suoraan uuden vt 7 -tien löytyi ensin täältä. tiealueen reunasta, vaan välissä on metsäautotie. Jääriä on metsien keskellä ymmärrettävästi run- Björnträsket (7) saasti. Valtaosa lehtikuoriaisyksilöistä oli horsma- kirppaa (Altica oleracea). Lajisto näyttää tulevan tiealueelle lähinnä metsä- talouden maan puolelta. Etäisyys lähimpiin kult- Alue on säilynyt tien valmistumisesta asti ulkoi- tuuribiotooppeihin on suuri. Vain maakiitäjäisissä, sesti ennallaan. Tutkimus on toistettavissa. lyhytsiipisissä ja sepissä on huomattava osa lajeista lentänyt tielinjaa pitkin vanhoilta avomaa- biotoopeilta paikalle. Näiden tielinjaa pitkin levin- neiden lajien joukossa harvinaiset lajit ovat luonnollisesti samoja kuin muilla tutkimusalueilla. Kos- ka ympärillä on vain tehokkaasti hoidettua talous- metsää, on metsälajistossa vain vähän harvinaisia vanhan metsän lajeja. Monia jokseenkin harvinaisia paistetta vaativia eteläisiä lajeja toki on. Muura- haiset eivät näytä häiritsevän täällä kovakuoriaisia. Kuva 28. Kirjokätkökiitäjäinen (Trechus discus) asustaa Kultakoppakauniainen (Chrysobothris chrysostigma) ja yleensä rantaniittyjen myyränkoloissa. Acupalpus punasäkässeppä (Cardiophorus ruficollis) -lajit viihtyvät ruohoston paisteaukoilla. Uusi tieluiska on sellainen. Microlestes minutulus vaatii Röjsjön soistunut männikkö (8) lisäksi kuivuutta. Sitä löytyy tutkimuksemme kui- vimmilta paistepaikoilta. Alue muistuttaa tutkimuspuitteiltaan Oxhålsmos- senia, mutta lajit eivät ole samoja. Rämeellä on Myös näillä suuren metsämantereen keskelle jää- silmäkelampareita, joten sukeltajia (Dytiscidae) villä tieluiskilla on runsas ja arvokas vaajalyhytsii- tuli kuoppapyydyksiin. Lajistorakenne ei ole keko- pisfauna (Tachyporus). Leptacinus intermedius muurahaisten vinouttama. löytyi vain täältä. Muut harvinaisemmat lyhytsiipiset ovat tielinjalla laaja-alaisemmin esiintyviä. Maamme molemmat Leistus -lajit löytyivät alueelta. Trechus rivularis on rämerahkan erikoisuus, Alueen kumpaankin luiskaikkunapyydyspariin tuli kuten myös Platynus livens. yksittäin iso harvinainen jalokuoriainen: Runsain lyhytsiipinen on kunigaslyhytsiipi (Staphy- • Buprestis rustica, viherjalokuoriainen: syö kui- linus erythropterus). Lathrobium fovulum löytyi vahkoa ja lämmintä havurunkopuuta vain täältä samoin rämesilmäkkeiden rannoilla Moottoriväylät ja luonto 41 KOVAKUORIAISTUTKIMUKSET

elävä harvinainen nupiainen Stenus lustrator. Kär- Hirvisillan alustan maamassojen raju käsittely on säkkäitä ei tullut kuoppapyydyksiin täällä lainkaan. luonut uuden ympäristöstään poikkeavan biotoopin. Alue ei ole muuttunut tienteon jälkeen ja soveltuu vati-ikku- • Bembidion grapii -hyrrä lienee tullut alueelle napyydyksien kera seurantaan. ojankaivuun ja/tai tietyön myötä. • Agonum ericeti, rahkakurekiitäjäinen: tyypillinen avorämeiden laji Kuva 29. Kuningaslyhytsiipi • Platysoma deplanatum, haavanlaakatylppö: ta- (Staphylinus erythropterus) vattiin vain täältä (yksi yksilö!) • Choleva glauca: ehkä ei niin harvinainen rääpi- Långkärret hirvisillan ympärillä (9) käs • Bryoporus cernuus ja Bolitobius formosus: Per- Pyynti tapahtui kaksi vuotta myöhemmin kuin muil- najassa yleisiä harvinaisia vaajalyhytsiipiä la metsä- ja suolinjoilla. Linjoja oli vain yksi, mutta • Dinarda dentata: kekomuurahaisten harvinai- siinä oli myös vapaasti riippuvat ikkunapyydykset sehko lemmikki (kuten neljällä parhaalla metsälinjallakin oli ollut). • Platydracus fulvipes: Pernajassa yleinen iso Kuivatuksen epätasaisesta onnistumisesta ja lyhytsiipinen alueen poikki kulkevasta päävoimansiirtolinjan • Ampedus erythrogonus, näreseppä: Suomes- johtoaukeasta johtuen biotooppi vaihtelee eri etäi- sa leviävä ja runsastuva laji syyksillä selvästi. Tien pohjoispuolella on mäntyä • Ernobius nigrinus, versokytry: tätä harvinaista kasvavaa hyvin kuivuvaa turvekangasta keko- lajia on myös viereisellä Lägermalmenilla muurahaisineen. Eteläpuolella on suikale hieman huonommin kuivuvaa mäntyistä turvekangasta il- Hilvekuoriaislajeja on paljon näytteen kokoon näh- man liikoja muurahaisia, lähes avosuomainen joh- den. Joukossa on monta jokseenkin harvinaista. toaukea (ja kohtalaisesti muurahaisia) ja lopulta Atomaria hislopi syönee täällä hirven lantaa. etäämpänä sekametsää turvepohjalla. Magdalis phlegmatica, silmäpötkykärsäkäs: tavat- Avosuonomaisella johtoaukealla lajisto on säilynyt tiin vain täältä, harvinainen Xyleborus dispar, lus- ympäristön muuttumisesta huolimatta hyvin alku- tokuoriainen: oli kaikilla tutkimusaloilla runsas, ta- peräisenä lähes avoimen rämeen lajistona. Muilla, vattiin vain täältä. turvekangas-tutkimusaloilla lajisto näyttää verrat- tain yhtenäiseltä, mutta johtoaukean eteläpuolinen Lägermalmen, metsälinjat ja leikkaus (10) sekametsä on poikkeavin. On tärkeää seurata jatkossa hirvisillan alle palautuvaa lajistoa ja lajiston Näytteenottojärjestely oli tutkimuksen laajin. Ko- kehitystä tien eri puolilla lähimmillä tutkimusaloilla. konaisyksilömäärä on silti vain 10% koko aineistosta, sillä harju on varsin karu ympäristö. Lajimäärä on suuri, sillä uusien tieluiskien lajit ovat suurelta osin tulleet muualta. Tau- lukossa on laskettu yhteen kolmen metsä- linjan saaliit. Kahden alkuperäisen linjan kuoppapyydysryhmiin on siis lisätty sen uuden tutkimuslinjan kuoppapyydystulok- set, joka perustettiin laajan soranottoalueen tultua tietoomme korvaamaan menetettäviä linjoja. Toisaalta alkuperäisten linjojen en- simmäisen vuoden tien reunaan tarkoitettu tutkimusala on laskettu yhteen sitä seuraavan kanssa, sillä tuo tuli olemaan toteutuva tiealueen eteläreuna. Osan aikaa osassa linjoja oli ylimääräinen näyteala neljännen Kuva 30. Hirvisilta. tutkimusetäisyyden ulkopuolella. Tämän 42 Moottoriväylät ja luonto KOVAKUORIAISTUTKIMUKSET

saaliit on yhdistetty neljänteen. Näin ensim- mäinen ja neljäs kuoppapyydystulos sisäl- tää itse asiassa puolitoistakertaisesti näyt- teitä toiseen ja kolmanteen verrattuna. Ik- kunapyydyksiä oli koko ajan vain neljällä etäisyydellä ja niiden tulokset ovat tältä osin täysin vertailukelpoiset. Tiealueen näytteet tuhoutuivat osittain sadekesänä 1998.

Agabus bipustulatus -sukeltajaa tavattiin yksittäin molemmin puolin tietä metsätalou- den maan puolella. Tiealueen vatipyydyk- siinkään lajia ei tullut.

Jos tiealueen pohjoispuolista tutkimusalaa harjun johtoaukealla ei olisi, näyttäisivät Kuva 31. Lägermalmenin metsälinja on muuttunut soranotto- harjumännikön ja tieleikkauksen maakiitä- alueeksi. jäislajistot olevan hermeettisesti toisensa pois- Nemozoma elongatum on havukaarnakuoriais- sulkevilta. Tiealueen uusien luiskien lajit näyttävät toukkia syövä harvinainen pehkiäinen. Atomaria siis tulevan kokonaan johtoaukealta ja sen vieres- ornata on lahokuusien sienirihmastojen harvinai- sä olleelta vanhalta sorakuopalta. Yksikään varsi- nen hilvekuoriainen. Molemmat em. lajit esiintyvät naisen mäntymetsän lajeista ei ole ilmaantunut vain metsässä. Tiealueella tavattiin ainoastaan ta- avoimelle maalle. vallisia hilvekuoriaisia, jotka puuttuivat metsistä. Leppäpirkkolajitkin tuntuvat olevan erikseen män- Edellä sanottu koskee myös lyhytsiipislajistoa kah- tykankaalla ja tiealueella (johtoaukea viimeksi della poikkeuksella: mainittuun liittyen). Seitsenpistepirkko oli ainoa joka esiintyi kaikkialla. • Mycetoporus lepidus on levinnyt myös tieluiskille Pimikkökuoriaismaisissa ja jäärissä on paljon laje- • Stenus clavicornista on sekä metsässä että ja, jotka varmasti ovat tulleet metsästä tieluiskille, johtoaukealla, mutta ei tieluiskilla vaikkei niitä olisikaan havaittu mäntykangasnäyt- teissä. Lehtikuoriaisia ei tietenkään ollut harju- Lehtisarvisten ja nuppomaisten pienet yksilö- ja männikössä nimeksikään. Sen sijaan on merkillis- lajimäärät eivät salli tehdä päätelmiä. tä miten paljon lajeja tuli luiskien pyydyksiin, vaikka ne olivat vasta hyvin vähän kasvittuneita. Kirpat Pääosa harjumännikön sepistä näyttää leviävän ovat erittäin tehokkaita leviäjiä. Eräitä aiemmin tiealueelle. Toisaalta luiskille on tullut vain yksi mainitsemattomia erikoisuuksia näistä yläheimois- ilmeisesti tiealuetta pitkin lentänyt uusi laji, Anosti- ta: rus castaneus. Sylkikuoriaisia on hyvin vähän ja oikeastaan vain johtoaukealla ja uusilla tieluiskilla • Cis dentatus -kääpiäinen lahohavupuun kanto- (poikkeuksena tietysti metsälaji Rhagonycha käävissä. Sitä ei havaittu muualla. atra). • Anthicus flavipes elää lähes paljailla paistehiek- karinteillä, erittäin runsas. Huppukuoriaismainen lajisto on harvaa ja pääosin • Longitarsus suturellus näyttää ilmestyvän kuin harvinaista. Myös tältä osin näyttäisi olevan niin, tyhjästä runsaana uusille luiskille ettei harjumännikön fauna juuri menesty tiealueella, vaan sinne tulee avoimemman maan lajeja. Kärsäkkäät näyttävät myös jakautuvan melko sel- Samoin näyttäisi olevan laita kirjokuoriaismaisis- keästi erilleen mäntykankaan lajeihin ja uusien sa. Harvinaisia lajeja, joita ei aiemmin ole esitelty: tieluiskien lajeihin, jotka ovat lähes samoja koko • Ptinus subpilosus tien pituudelta. Nämä leviävät siis tehokkaasti. • Ernobius longicornis Kahdessa viimeisessä alaheimossa on lajeja, • Xyletinus ater jotka kehittyvät jossakin lähiseudun metsätyypissä Moottoriväylät ja luonto 43 KOVAKUORIAISTUTKIMUKSET

ja lentelevät sitten myös tiealueelle. Osa näyttää mat muuttujat siis aiheuttavat kovakuoriaisten run- tulevan suoraan ympäröivästä harjumänniköstä, sastumista alaspäin. osa tuoreemmista metsistä. Maakiitäjäislajisto on tyypillistä kuusimetsälle. Har- • Magdalis punctulata on maallemme uusi pöt- vinaisuuksia ei ole. Yleisimpinä lajeina ovat: Calat- kykärsäkäs. Laji lienee piileksinyt tien pohjois- hus micropterus, Pterostichus oblongopunctatus puolisella mäntykankaalla, ehkä johtoaukean ja Carabus hortensis. tuntumassa. Metsässä on useita harvinaisia sienipallokas- ja Aivan niin toisistaan irrallisia eivät harjun mänty- rääpikäslajeja: Leiodes silesiaca, Amphicyllis kankaan ja tiealueen lajistot ehkä ole kuin miltä globiformis, Choleva glauca ja Catops subfuscus. numerot tässä taulukossa näyttävät. Metsälinjat Näistä A.globiformis on arvokkaan kuusimetsän ja tiealuetutkimus tehtiin eri vuosina ja erilaisilla laji. pyydysjärjestelyillä. Tutkimus voidaan uusia niin, että metsälinjat korvataan uusilla, jotka eivät enää Myös lyhytsiipislajisto kertoo lähes suojelukelpoi- jää soranottoalueelle ja niille ja tiealueelle asete- sesta metsästä, mutta metsän pieni koko poistaa taan samanaikaisesti samanlaiset vati-ikkunapyy- tällaiset ajatukset. Tyypillistä tällaiselle metsälle dykset ym. on Tachinus- ja Quedius- sukujen lajien paljous. Harvinaisia lyhytsiipislajeja:

• Hapalarea melanocephala • Phloeonomus punctipennis • Lordithon exoletus • Bolitobius cigulatus • Tachinus marginatus • Othius angustus • Atrecus affinis Kuva 32. Anostirus castaneus ja Nemozoma elongatum. • Quedius cruentus • Quedius curtipennis Ängeskärrbergetin vanha kuusimetsä (11) • Quedius subunicolor

Pyydysjärjestely muistuttaa harjumännikön vas- Täältäkin löytyi harvinainen kultakuoppakauniai- taavaa. Vanha kuusimetsä ei suoraan rajoitu itse nen (Chrysobothris chrysostigma). Värisepistä vt 7 -tien tiealueeseen, vaan välissä on metsäau- kolme on jokseenkin harvinaista: ruosteseppä totie, jota siirrettiin tietöiden yhteydessä eteläm- (Ampedus pomorum), koruseppä (A. tristis) ja mäksi. Samalla meni tietä lähinnä olevat näytealat. näreseppä (A. erythrogonus). Näitä ei voinut korvata jatkamalla linjoja, sillä linjat päättyvät kiviseen kalliomäkeen. Näytteet otettiin ennen linjojen tärväytymis- tä. Myös täällä on lisälinja, jossa on vain kuoppapyydysryhmät ja joka asetettiin vasta kesällä 1996.

Lajistorakenne muuttuu selvästi etäisyyden kasvaessa tieltä. Tämä johtuu lähinnä maastosta. Tietä lähinnä olevilla näytealoil- la turve ja maannostuminen on runsaam- paa. Takimmaiset näytealat ovat itse asiassa isojen kivien välissä. Jonkin verran tielinjan raivaus jo ehti vaikuttaa mukaan viimeksi otettuihin kesän 1996 näytteisiin. Vaiku- tus oli tällöin lajistoa rikastuttava. Molem- Kuva 33. Ängeskärrbergetin vanhaa kuusikkoa 44 Moottoriväylät ja luonto KOVAKUORIAISTUTKIMUKSET

Ernobius longicornis ja Nemozoma elongatum esiintyivät myös Lägermalmenilla.

Konnakuoriaisia on paljon kuten vanhaan kuusimetsään sopiikin. Täällä on myös ke- lomäihiäinen (Ipidia binotata), joka tosin tuntuu olevan mainettaan yleisempi. Luihu- kuoriaisista harvinaisin on Atomaria turgida, joka on kuusikarikkeessa elävä hilvekuoriainen. Olen aiemmin tavannut sitä vain luonnonsuojelualueella.

Pimikkökuoriaismaisten lajeista puolet on enemmän tai vähemmän harvinaisia: Cis- dentatus, Xylita livida (oli vanhassa uhana- laisluettelossa), Serropalpus barbatus, Kuva 34. Näkymä Ängeskärretin pellolle Corticeus longulus ym. Kaikkien muiden yläheimojen osalta tämän alueen Muita harvinaisia kovakuoriaisia: biodiversiteetti on alhainen, kun huomioidaan kovakuoriaisten suuret yksilömäärät. Tuholaislajeja • Acanthoderes clavipes, haapakatkiainen: har- on toki runsaasti. Mielenkiintoisia lajeja: vinainen vanhan metsän jäärä • Cryptocephalus querceti, tammen piilopää: • Tachyporus tersus: harvinainen vaajalyhytsiipi, täällä ilmeisesti vanhalla koivulla jota esiintyi paljon tieluiskillakin • Anthribus nebulosus, havuloiskärsäkäs • Carpelimus foveolatus: harvinainen muralyhyt- siipi, myös läheisellä tieluiskalla (3.13) Tämä alue toi lajistoon korvaamattoman lisän, • Latridius nidicola, uuttunärviäinen: Pernajan vaikka lajistoa kerättiin vain vanhoissa metsissä seudulla ilmeisen yleinen laji tehottomiksi todetuilla menetelmillä (Martikainen • Melanophthalma curticollis esiintyy tällä seu- 2001). Tällainen biotooppi on metsätalouden ja dulla runsaana kaukana mereltä, tien varsilla rakentamisen myötä Etelä-Suomessa nopeasti runsain närviäinen katoamassa. Seurannassa voidaan toistaa kes- • Agapanthia villosoviridescens, härmejäärä: kimmäiset ja ylemmät koealat. Vati-ikkunat tulisi Pernajan seudulla yleinen lisätä pyydysarsenaaliin. Runkoikkunapyydysten • Apion trifolii, mustareisinirppu: eteläinen apila- käyttöä lajiluettelon täydentämiseen voi harkita. tuholainen • Apion gyllenhali: harvinainen paistepaikkojen Ängeskärretin peltoruderaatti (12) virnojen kirppu

Pieneen pyydysmäärään (vain yksi tutkimusala) nähden saalis on runsas. Lajeja on paljon, mutta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta lajit ovat yleisiä. Harvoista harvinaisistakin lajeista lähes kaikki osoittautuivat Pernajan seudulla yleisiksi. Pellonvieret syöttävät selvästi lajistoa tieluiskille.

Maakiitäjäiset koostuvat lähes kokonaan seka- ja siemenruokaisista lajeista. Erityisen runsaasti on siemenkiitäjäisiä (Amara). Esimerkiksi Amara convexior on erittäin harvinainen laji. Tältä osin ollaan tutkimuksen biodiversiteetin kuumassa pis- teessä. Muista maakiitäjäisistä maininnan ansaitsee Acupalpus meridianus. Moottoriväylät ja luonto 45 KOVAKUORIAISTUTKIMUKSET

vuosien välisten erojen mahdollisuus on huomioitava, kun verrataan uudistusalan lajistoa tiealueen lajistoon. On kuitenkin il- meistä, että vain osa uudistusalan lajeista on siirtynyt tiealueelle. Vastaavasti suuri osa tiealueen lajeista on tullut jostain muualta itse tiealuetta pitkin. Tiealueen lajisto edustaa pioneereja, pääosin aggressiivi- sesti levittäytyviä lajeja.

Yksittäisten erikoisten lajien esittelyssä kes- kitytään seuraavassa niihin lajeihin, joita ei aiemmin ole esitelty. Itse lajistokuvaus tapahtuu kuten edellisissäkin kohteissa ala- lahkoittain ja yläheimoittain. Kuva 35. Kärrmalmenin tieluiska. Suurikokoiset petokiitäjäiset näyttävät karttavan Kärrmalmen (13) tiealuetta. Vain kenttäkiitäjäinen (Cicindela campestris) on tullut tiealueen ulkoreunoille. Sen si- Tällä tutkimusalueella on vähiten lisättävää tie- jaan tieluiskilla vilistää hyrrälajeja (Bembidion), alueen lajistoon. Luiskalajistoa kertyy ilmeisesti pääasiassa sellaisia, joita ei ollut uudistusalalla. jonkin verran Norr-Sarvlaxin peltoaukealta, mutta Myös sysikiitäjäiset näyttävät karttavan tiealuetta. muuten yhteydessä vain itse uuteen tielinjaan ja Ne tunkeutuvat vain vähän tiealueen puolelle. Tä- molemmin puolin kasvavaan sekametsään. Mie- mä on merkittävä havainto, sillä niitä toki oli muilla lenkiintoisia lajeja: tutkimusalueilla luiskilla paljonkin, mutta niissä kohteissa ei ollut vertailua tiealueen ulkopuolisiin • Leiodes flavescens (?): määritys tarkistettava aukeisiin. Sen sijaan siemenkiitäjäisiä (Amara) on • Pselaphorhynchites longiceps = hieskäärökär- runsaasti uusilla luiskilla, pääosin taas lajeja, joita säkäs: tullut sekametsästä luiskan pyydykseen ei tavattu uudistusalalla - ilmeisiä viljelysmaan la- (ilmeisesti matkalla tielinjan poikki). jeja.

Kronoskogenin levähdysalue (14) • Amara cursitans: paisteisten hiekkamoreenien laji, tavattiin vain täällä Tutkimuksen toiseksi laajin aineiston keräysjärjes- tely. Metsälinjojen yhteydessä (1995-97) oli kahdet kuoppapyydysryhmät (ei ikkunapyydyksiä) kolmella etäisyydellä tiealueen reunasta alkaen eteläpuolisella pensoittuvalla metsän uudistusalalla. Itse tiealueella oli (1998- 2000) tutkimusalat (kuoppa- ja vati-ikkunapyydyksin) kaikilla luiskasijanneilla etelä- puolisesta sisäluiskasta meluvallin takai- seen luiskaan levähdysalueen puolella. Le- vähdysalueen keskiviheriöllä ja sen pohjois- puolisessa metsässä ei ollut tutkimusaloja.

Alueelta saatiin (vain nypityt ja määritetyt näytteet) koko tutkimuksen aineistosta 10%. Osa tiealuenäytteistä tuhoutui sadekesänä 1999. Tällä alueella olivat myrskytuhot suu- rimmat. Pyydysjärjestelyjen erilaisuus ja Kuva 36. Kronoskogenin levähdysalue. 46 Moottoriväylät ja luonto KOVAKUORIAISTUTKIMUKSET

Uudistusalalla oli harvinaisia pallokas-, rääpikäs- • Anidorus nigrinus tulivat tiealueen ikkunoihin ja kolokaslajeja. Vain pari lajia tavattiin tiealueelle varmasti viereisistä metsistä levinneinä. Myös haiskiaisia oli enemmän uudistusalalla, vaikka jurmuhaiskiainen (S.carinata) Antikaisissa oli eri laji uudistusalalla kuin tie- viihtyy selvästi myös vilkkaan tien sisäluiskilla, jolla alueella (Anthicus ater/antherinus). on ravintoa ilmeisen runsaasti. Tiealueen kukkiin lentää paljon jääriä ympäristön • Leiodes polita metsämailta. Osa lehtikuoriaisista näyttäisi leviä- • Colon dentipes vän tiealueelle viereiseltä uudistusalalta. • Choleva angustata • Choleva sturmii Tämä tutkimus on uusittavissa mahdollisessa seurannassa, mutta uudistusalalle on saatava vati- Myös lyhytsiipislajit näyttävät olevan toiset uudis- ikkunat. tusalalla ja toiset uudella tiealueella. Tiealueen reunat näyttävät toki saavan lajistoa vierestään. Vain Mycetoporus lepidus näyttäisi esiintyvän tasaisesti koko alueella. Mielenkiintoisia lajeja:

• Bolitobius castaneus • Bolitobius formosus • Sepedophilus constans • Othius volans Kuva 37. Kenttäkiitäjäinen (Cicindela campestris) Kultakuoriaiset ovat runsaita tieluiskilla koko tien pituudelta. Kaavikkaat tulevat tiealueelle ilmeisesti Kronoskogenin kivinen männikkö (15) metsäojista, joissa täällä on hyvin vettä. Vaikka tutkimuslinjoja oli neljä ja kuoppapyydys- Uudistusalalla on runsaasti nuppoja, mutta ne ei- ryhmiä oli neljällä etäisyydellä tiealueen reunasta vät ole tulleet ainakaan vielä tiealueelle. Kuusi- pohjoiseen päin, jäi saalis vähäiseksi, sillä paikalla sepikkä (Hylis procerulus) tuli uudistusalan puo- on vankasti kekomuurahaisia. Lähes kaikki run- leiseen sisäluiskan vati-ikkunaan. Koska uudistus- saimmat lajit joko hyödyntävät kekomuurahaisia alalla ei ollut ikkunapyydyksiä, jäivät tällaiset lajit tai sietävät niiden läsnäoloa poikkeavan hyvin. siellä havaitsematta. Aiemmista ryhmistä poiketen Ikkunapyydykset olisivat tuoneet muutakin lajistoa seppälajisto näyttää tulleen tiealueelle kokonaan esiin. Lähes kaikki erikoisemmat lajit on jo tullut viereiseltä uudistusalalta ja metsästä. aiemmin esiteltyä. Muutama poikkeus:

Takkukuoriaisia ei uudistusalalla havaittu, koska ne tulevat yleensä vain ikkunapyydyksiin. Tummaviherikäs (Charopus graminicola) levinnee pitkin tieluiskaa.

Härömäisistä (Cucujoidea) ei voi tehdä joh- topäätöksiä, koska ikkunat puuttuivat uudistusalalta. Joka tapauksessa suuri osa pi- mikkökuoriaismaisista (Tenebrionoidea) lentää metsätalousmaan puolelta tiealueelle, vaikka vain muutama laji tavattiin uudistusalan kuoppapyydyksissä.

• Hallomenus axillaris , lahokeijulaji, tuli uudistusalan kuoppaan • Phytobaenus amabilis, piilopääaatukai- nen (uhanalainen) ja Kuva 38. Kronoskogenin tutkimusalue hakkuiden jälkeen. Moottoriväylät ja luonto 47 KOVAKUORIAISTUTKIMUKSET

• Stenus cautus: Harvinainen nupiainen. Nupiais- • Scymnus frontalis on etelärannikolla yleinen lajisto oli tällä kuivalla kankaalla poikkeuksellisen • Scymnus rubromaculatus on paikallinen har- runsas. Pääosa maamme nupiaisista elelee ran- vinaisuus noilla. • Nephus bisignatus on oletettua yleisempi • Thalycra fervida: harvinainen kiiltokuoriainen, Keski-Suomessa asti joka voisi elää tieluiskillakin • Hyperaspis pseudopustulata esiintyy siellä • Magdalis linearis: harvinainen pötkykärsäkäs, täällä vt 7 -tien varrellakin mäntymetsien asukki • Coccinella magnifica samoin

Loviisan liittymä (16) Pimikkökuoriaisissa toistuu samaa lajistoa harvi- naisuuksineen kuin aiemmin käsitellyissä luiskissa Lajisto on kulttuuriperäistä. Erikoisuutena on tie- ja sorakuopassa. oja, jossa näyttää olevan pysyvä allikko. Tämä li- sää lajistoon runsaasti ranta- ja vesikovakuoriai- Härmejäärä löytyi täältäkin. Longitarsus rubigino- sia. Liittymän silmukka rajaa taimettuneen ruo- sus-lajin määritys on varmennettava. Uhanalai- hoston, jolla elää runsas maakiitäjäisfauna. Isot seksi luokiteltu lehtipuupääkkö (Labidostomis tri- Carabus -lajitkin viihtyvät täällä. Samoin maamme dentata) voi hyvin täälläkin. molemmat Lebia -lajit. Apion gibbirostre on harvinainen pelto-ohdakkeen Haiskiaisia on täälläkin runsaasti, samoin vaaja- nirppu. Nirppuja on paljon, joukossa useampiakin lyhytsiipiä. Karalyhytsiipislajisto viittaa jonkinlai- jo aiemmin esiteltyjä harvinaisempia lajeja. Notaris seen muurahaisten läsnäoloon. Philonthus lepi- scirpi syö allikon luikkia tai saroja. Myös Rhinonc- dus on aiemmin esittelemätön harvinainen teiden hus inconspectus elää ojan varassa. Sirocalodes luiskilla viihtyvä kunttalyhytsiipi. querci-cola elää emäkkikasveilla.

Kaavikkaiden lajimäärä selittyy allikolla. Seppälajit 3.4.1 Muita kovakuoriaishavaintoja painottuvat kulttuuriperäisiin päin. Aitosylkikuoriai- Koskenkylä – Loviisa alueella sia on paljon kuten vakiintuneelle ruohostolle sopiikin. Maastokäyntien yhteydessä kerättiin vt 7 -tien lä- heisyydessä myös muita kovakuoriaisnäytteitä. Carpophilus marginellus on täällä runsaimmillaan. Käytössä oli myös Ilpo Rutasen (tutkijan oma tu- Telmatophilus typhae -tainokuoriainen viihtyy alli- loste kotitietokoneeltaan) kuoriaislista vanhan vt kon osmankäämeillä. Hilvekuoriaisia on paljon, 7 -tien varrelta tulvapellolta Sarvlahdesta. Nämä mutta ne eivät ole harvinaisia. Leppäpirkot: maastokeräilyt täydentävät kuvaa alueen perintei- sestä lajistosta.

Aktiivisesti keräten jäävät pienikokoiset lajit vähemmälle huomiolle, samoin maassa liik- kuvat. Lukumäärien arvioiminen on kar- keaa (1, 3, 5, 10, 20, 50, 100 yksilöä). On helpompi havaita tiettyjä lajiston osia: leh- västön pintakerroksessa ja kukilla oleskele- vat lajit, veden pinnalla kelluvat veteen jou- tuneet tai pinnalta ilmaa noutavat kuoriaiset, polulla kävelevät kuoriaiset jne. Havait- tujen lajien ja yksilöiden määrä riippuu sa- tunnaisista säistä maastokäynnin ajankoh- tana ja heti sitä ennen. Eri tutkijat havaitse- vat eri osia lajistosta.

Koska maastokäynneillä ei käytetty seulaa, Kuva 39. Näkymä Loviisan liittymään. ei tässä paneuduta sen käytön saloihin. 48 Moottoriväylät ja luonto KOVAKUORIAISTUTKIMUKSET

Tähän analyysiin otetut maastokeruut olivat varsin kylä – Loviisa ympäristöineen. Kohde tuli esille vaatimattomia, sillä tutkimus painottui kvantita- moottoriliikennetien ympäristövaikutusten arvioin- tiivisesti vertailtaviin pyyntimenetelmiin. Voimme nin suunnitteluvaiheessa. Kohdetta ei siis valittu kuitenkin havaita, että maastosta helpostikin löyty- ympäristön biologisen arvon perusteella, vaan tä- viä lajeja ei aina tule suuriinkaan pyynteihin mu- mä tieosuus edustaa itse asiassa melko satun- kaan. Kovakuoriaislajisto alueella on aina huomat- naista uuden päätien osuutta eteläisen Suomen tavasti suurempi kuin se, mistä saadaan näytteitä maisemassa. Tämän vuoksi tutkimuksen tulokset talteen. ovat yleispätevämpiä kuin jos kohde olisi ollut erikoinen. Toisaalta on heimoja, joissa maastokeruu ja pyyn- nit tuottavat hyvin samantapaisia lajilistoja. Jos 3.6 Tilastolliset analyysit tavoitteena olisi vain näyttävä lajiluettelo, olisi se helpoimmin saatavissa tehokkaalla osaavalla et- Tutkimusaineisto tarjoaa mahdollisuuden monen- sinnällä ja aktiivisella keruulla. Valitettavasti täl- laisiin tilastollisiin vertailuihin. Perusteellisemmat laisia tuloksia ei voi juuri tilastollisesti vertailla, sillä analyysit on syytä toteuttaa vasta, mikäli toinen subjektiivisuutensa vuoksi saatu perusaineisto ei tutkimusjakso joskus toteutetaan. Tällöin voidaan vastaa tilastomatematiikan laatuvaatimuksia. todeta lajistosukkessio (lajiston sopeutuminen ajan myötä muuttuneeseen elinympäristöön). Jo Taulukossa on esitetty vain neljä tien läheistä ke- nyt on mahdollista verrata lajistorikkautta (diversi- ruualuetta. Havainnoissa on ilmoitettu ensin luku- teetti) eri tutkimusalueilla ja maastoluokilla tässä määräarvio, sitten päiväys, jolloin pääosa yksilöis- lähtötilanteessa sekä lajistorakenteiden eroja eri tä on havaittu. Ilpo Rutasen antamat tiedot on mer- maastoluokkien ja tutkimusalojen välillä. kitty kirjaimin IR. Keruut: Nyt julkistamme tähänastisista analyyseista tau- • Gammelby: Baggnäsin ranta 1.7.1998 lukkoja, joissa maaluokkajako poikkeaa hieman • Forsby: Starkis 6.6.2001, aivan vt 7 -tien tuntu- tämän julkaisun pelkistetystä tutkimusaloittaisesta massa (1-250 m tiealueen reunasta) taulukosta. Kaikki avoimien metsämaiden (hak- • Forsby: Starkis 4.7.2001, aivan vt 7 -tien tuntu- kuuaukea, taimikko, johtoaukea harjulla) tutkimus- massa (1-250 m tiealueen reunasta) alat on yhdistetty omaksi maaluokakseen – pois • Forsby: huoltamon ranta 4.7.2001 (1,4 km tie- tiealueiden tutkimuslinjoistaan). Tilastolliset ana- alueen pohjoispuolella) lyysit on tehnyt suurimmalta osin FM Pentti Hale- • Storsarvlax: Ilpo Rutanen huhti- ja joulukuussa nius. Näissä tietokoneajoissa ei ole otettu mukaan 1984 (800 m uuden tien eteläp.) aktiivisia havaintoja, vain pyydysnäytteet. • Loviisa: linnoitusrauniot Rosen ja Ungern. 6.1998 (400-700 m vt 7 -tien eteläp.) 3.6.1 Diversiteetit • Loviisa: Nesteen huoltamon ympäristö 6.6.2001, aivan vt 7 -tien tuntumassa Tutkimuksen yhteydessä vertailtiin ensin eri diver- siteettimittareita koeaineistolla. Parhaaksi tunne- Kohteista ensimmäinen oli Pernajanlahden “vää- tuista todettiin lajien logaritmiseen runsausjakau- rällä” puolella, mutta tien tuntumassa lahden ran- maan perustuva alfa (kun sitä käytetään indeksi- nat ovat suojelualuetta. Tie kulkee Koskenkylässä nä, Hanski et al.1998, s.378), mutta sen sovelta- Pernajanlahden pohjukan kosteikon ja Forsbyn minen osoittautui matemaattisesti ongelmalliseksi. joen yli. Baggnäsin lajeista vain Microcara testa- Jakaumat eivät täytä tarkasti ottaen normaalija- cea jäi tulematta tutkimusalueiden pyydyksiin. kauman vaatimusta. Shannonin H´-diversiteetti (Hanski et al.1998, s.378) oli seuraavaksi paras 3.5 Yleisiä huomautuksia koeaineistolla, mutta kuten kaikki muut kokeillut diversiteettimittarit, se näytti heilahtelevan liikaa Tutkimuksessa ei pyritty tavoittelemaan harvi- varsinaisen diversiteetin kannalta epäolennaisilla naisia lajeja eikä saamaan selville koko alueen aineistomanipulaatioilla. Tämän vuoksi kehitteillä lajistoa, vaan selvittämään tilastollisin menetelmin on oma mittausmenetelmä. Tämä kehitystyö tul- tiealueen vaikutusta kovakuoriaislajistoon. Tutki- laan julkaisemaan aikanaan toisessa yhteydessä. muskohteena on valtatie 7 (E18) osuus Kosken- Moottoriväylät ja luonto 49 KOVAKUORIAISTUTKIMUKSET

Taulukko 10. Diversiteettivertailut eri maastoluokkien välillä

Shannon oma mene- laji- yksilö- alfa(log) telmä määrä määrä sorakuoppa 4.034 0.069 166 1330 50.098 vanha luiska 4.343 0.257 366 5632 87.508 uusi luiska metsässä 4.148 0.188 303 5328 69.629 uusi luiska pellon yli 3.752 0.050 196 3750 44.011 peltoruderaatti 3.646 0.023 128 0987 39.201 puustoinen suo 4.056 0.098 213 1512 67.607 metsä (täysikasvuinen) 3.909 0.212 308 5903 69.278 avoin metsämaa 4.300 0.099 238 2126 68.694

Shannonin H´ ei arvosta lajistorakenteen kätke- Kvarnbäcketin kekomuurahaisten dominoimassa tympää rikkautta. Se antaa hakatulle metsämaalle tuoreessa metsässä on valtaosa kuoppapyydys- korkean arvon, koska siinä ei ole yhtenäistä lajien ten kovakuoriaisyksilöistä sekä Carabideissa että dominanssia, vaan paljon lajeja melko runsaina kovakuoriaisissa yleensä muutamista harvoista (melko tavallisia lajeja metsästä ja avoimilta kekomuurahaisia sietävistä lajeista ja diversiteetti mailta). tämän numeerisen jakauman vuoksi alhainen.

Metsän käsitteleminen yhtenä maaluokkana kät- Div-carab kee maaluokkien suurimman sisäisen vaihtelun eri tutkimusalueiden välillä. Vanhan kuusimetsän 4,5 diversiteetti Ängeskärrsbergetin pohjoisrinteellä 4 3,5 oli eri mittareilla yleensä tutkimuksen korkein ja 3 vanhan sekapuustoisen kuusimetsän diversiteetti 2,5 Gislarbölen Kvarnbäcketin paisteisessa purolaak- 2 sossa matalin. 1,5 other Coleopterans other 1 (Syynä viimeksi mainitun tutkimusalueen alhaisiin 0,5 0 arvoihin on sekä kekomuurahaisten runsaus, että 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 ikkunapyydysten puuttuminen – ikkunapyydys- Carabidae kuoriaisiin muurahaiset vaikuttavat vähemmän.)

Eri kovakuoriaisyläheimojen diversiteettejä verrat- Div all tiin myös kaikkien kovakuoriaisten diversiteettiin. Tämäkin työskentely tähtää tehokkaamman diver- 4,50 siteettimittarin kehittämiseen ja tullaan julkaise- 4,00 maan toisessa yhteydessä. 3,50 3,00

2,50 Oheisissa diagrammeissa verrataan Carabidien 2,00 diversiteettiä tutkimusalueittain kaikkien kovakuo- 1,50 riaisten lajidiversiteettiin (sekä ilman Carabideja että 1,00 ne mukaan laskien). Carabideja on käytetty paljon 0,50 luontoseurannoissa eräänä diversiteetin indikaattori- 0,00 ryhmänä. Tulokset tukevat jo eräässä ulkomaisessa 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 tutkimuksessa (Duelli, Orbist, 1998) esitettyä kriittistä näkemystä. Carabidien diversiteetillä ei näyttäisi Kuvat 40. ja 41. olevan merkittävää korrelaatiota kokonaisdiversi- Maakiitäjäisten monimuotoisuus verrattuna kaikkien teetin kanssa. Vain todella alhaisilla diversiteettiar- kovakuoriaisten monimuotoisuuteen. voilla esiintyy yhteensopivuutta. 50 Moottoriväylät ja luonto KOVAKUORIAISTUTKIMUKSET

3.6.2 Yhteensopivuudet

Tutkimusalueiden keskinäisiä lajistoyhteyksiä sel- yhteensopiviksi ja muista tuon osa-aineiston maa- vitettiin yhteensopivuustesteillä. Tieluiskien jako luokista (peltoruderaatti, avoin metsämää, sora- kolmeen maaluokkaan perustuu toisen tutkimus- kuoppa ja uusi luiska pellon yli) selvästi erottuviksi. jakson aineiston erilliseen koeajoon. Tällöin todet- Metsän osalta vastaavaa selkeää ryhmittymistä tiin vanhat luiskat keskenään ja uudet metsän si- ei ensimmäisen tutkimusjakson aineiston osalta sällä olevat tieluiskat vastaavasti keskenään hyvin voitu todeta.

Taulukko 11. Yhteensopivuustesti koko aineiston maaluokkien välillä (Sörensenin kvantitatiivinen samankaltaisuusindeksi, kolme komponenttia) ilman lajilleen määrittämättömiä karalyhytsiipisiä (Aleocharinae). Vihreä väri kuvaa korkeaa yhteensopivuutta, oranssi matalaa yhteensopivuutta.

sora- vanha uusi luiska metsä suo avoin pelto uusi luiska kuoppa luiska metsässä metsä pellolla sorakuoppa 1,0000 0,2607 0,2667 0,0510 0,0885 0,3513 0,2772 0,2817 vanha luiska 0,2607 1,0000 0,4556 0,1460 0,1294 0,3296 0,2488 0,3909 uusi luiska metsässä 0,2667 0,4556 1,0000 0,0745 0,0996 0,2710 0,1344 0,5284 metsä 0,0510 0,1460 0,0745 1,0000 0,2553 0,1741 0,0729 0,0413 suo 0,0885 0,1294 0,0996 0,2553 1,0000 0,2351 0,1453 0,0630 avoin metsä 0,3513 0,3296 0,2710 0,1741 0,2351 1,0000 0,2324 0,2077 pelto 0,2772 0,2488 0,1344 0,0729 0,1453 0,2324 1,0000 0,2207 uusi luiska pellolla 0,2817 0,3909 0,5284 0,0413 0,0630 0,2077 0,2207 1,0000

Käytetty jako maaluokkiin: suurin muutos uutta tielinjaa metsään tehtäessä tapahtuu jo hakkuissa. Vertailuaineisto on kerättä- • Vanhat tieluiskat: Forsbyn liittymä, Nyängen ja vä ennen hakkuita. Loviisan liittymä. • Uudet tieluiskat kankaalla: Björnträsket, Kärr- Kolme edellä todettua luiskamaaluokkaa ovat lo- malmen ja Kronoskogenin levähdysalue pultakin kuoriaislajistorakenteeltaan keskenään • Avoimet metsämaat: Björnträsketin kontrolliala, hyvin samankaltaisia. On syytä huomata, että van- Lägermalmenin johtoaukea ja Kronoskogenin hat hyvin kasvittuneet ja lajistoltaan arvokkaat luis- uudistusala kat muistuttavat lajistorakenteeltaan hyvin paljon • Suo: Oxhålsmossen, Röjsjö ja Långkärret uusia metsän keskelle vasta tehtyjä tieluiskia. Tie- • Metsä: Kvarnbäcket, Lägermalmen (metsälin- luiskien lajisto on yllättävän yhtenäistä. Pellon yli jat), Ängeskärrberget, Kronoskogen (itä) tehty luiska saa toki lajistoa korostuneen paljon pellolta, myös sellaisia lajeja, jotka eivät helposti Muut tutkimusalueet olivat maaluokaltaan yksit- levittäydy metsämaan sisällä oleville luiskille. (Silti täistapauksia: Sorakuoppakontrolli, Gislarbölen lajiston diversiteettiarvo voi olla pellonylitysluis- uudet pellonylitysluiskat ja Ängeskärretin pelto- kalla alhainen.) kontrolli. 3.6.3 Muut analyysit Metsätalouden maan metsät ja suot niputtuvat yhteen (vaikka eri tutkimusalueilla tavattiin varsin eri Pyydystyyppien tehokkuudessa havaitaan selvät lajeja). Ne poikkeavat joukkona kaikista muista erot. Vati-ikkunapyydykset pyytävät muita pyy- maaluokista ja siis erityisesti myös metsän uudis- dystyyppejä tehokkaammin ja tasapuolisemmin tusaloista. Pelto, sorakuoppa ja avoin metsämaa kuoriaislajistoa. Kuoppapyydykset keräävät par- (uudistusalat ja johtoaukeat) ovat kovakuoriais- haiten maakiitäjäiiä, mutta myös melko hyvin lajistoltaan kukin aivan erillisiä biotooppeja, joita lyhytsiipismäisiä (Staphyliniformia). Metsälinjoilla ei voi yhdistää muihin maaluokkiin. Tien ympäris- käytetty 9 kuopan järjestelmä on selvästi tehok- tövaikutusten arvioimisessa tämä tarkoittaa, että kaampi kuin luiskavertailussa käytetty 3 + 3 kuop- Moottoriväylät ja luonto 51 KOVAKUORIAISTUTKIMUKSET

paa rivissä. Luiskilla on jatkossa kuoppia oltava 4 (ristikkopleksein). Tämän tutkimuksen aineistoa + 4 rivissä. Vapaasti roikkuvat ikkunapyydykset käytetään kustannustehokkaan monimuotoisuus- keräävät lähinnä muita kuin maakiitäjäisiä ja lyhyt- mittarin kehittämisessä. Voi olla että pelkillä vati- siipismäisiä kovakuoriaisia ja niitäkin paljon vä- ikkunoilla on saatavissa riittävän luotettava mit- hemmän kuin maata vasten asetetut vati-ikkunat tausarvo.

Taulukko 12. Pyydystyypeittäiset saaliit tutkimuksessa käsitellystä aineistosta.

saalis (nypittyinä kovakuoriaisyksilöinä)

tutkimusjakso metsäjakso luiskajakso I+II metsäjakso luiskajakso I+II I+II sijainti kolmioina riveinä kaikki ripustetut maa/vati- kaikki aktiiviset pyydys 3x3kuopat 2x3kuopat kuopat ikkunat ikkunat ikkunat havainnot Caraboidea 1911 920 2831 23 304 327 181 Staphyliniformia 3512 1327 4839 192 4775 4967 39 muut 1027 1348 2375 2317 12595 14912 623 yhteensä 6450 3595 10045 2532 17674 20206 843

Pyydysalakohtaiset pyydystyypeittäiset tiedostot hitettävä, jotta biodiversiteettiä voitaisiin uskotta- on tarittaessa saatavissa ottamalla yhteys tämän vasti mitata. kovakuoriaistutkimuksen tekijään (laurinharju@ kolumbus.fi). Liikenne näyttäisi karkottavan eräitä lajiston osia ja tarjoavan elintilaa korvaaville lajeille. Jurmu- 3.7 Yleiset päätelmät haiskiainen (Silpha carinata) näyttää korvaavan aitokiitäjäiset (Carabus) liikenteen lähellä. Vanhojen tieluiskien diversiteetti on maaluokkana poikkeuksellisen korkea. Niillä elää monta harvi- Tämän tutkimusjakson tilastollisia analyyseja on naista ja uhanalaista lajia. Vanhat luiskat korvaa- aikomus jatkaa muun rahoituksen turvin, ja ne vat suurelta osin luonnossamme huvennutta niitty- julkaistaan toisessa yhteydessä sekä mahdollisen ja ketobiotooppia, mutta luonnonlaitumien karjan- myöhemmän seurantajakson jälkeen. Vertailu lantaa vaativat lajit eivät tietenkään löydä tieluiskil- muihin avoimien maiden tutkimuksiin tehdään ta korvaavaa elinympäristöä. vasta näissä yhteyksissä.

Uusien luiskien lajisto moottoriliikennetien varrella Vaikka tutkimuksen tässä julkaistut tulokset ovat ja sen diversiteetti on verrattavissa hyvään maata- vasta alustavia ja näyttävät vaatimattomilta, on lousmaahan. Uusien luiskien lajisto näyttää ker- tällä tutkimusaineistolla suuri merkitys menetel- tyvän lähinnä vanhoilta tieluiskilta ja maatalouden mien kehittämisessä. Tällaisen perustutkimusta maalta. Paikoitellen on merkittävästi lajistoa tullut muistuttavan menetelmien kehittämisen rahoitus myös metsän uudistusaloilta ja soranottoalueilta. ja data on koottava aina useista lähteistä ja useista Uusilla luiskilla esiintyy myös rantalajistoa (ojien eri hankkeista. vuoksi?) Jopa jotkut meren rannikon lajit näyttävät leviävän tieluiskille. Uusien luiskien kuoriaislajisto Kovakuoriaisista on ilmeisesti kehitettävissä käyt- painottuu pieneen ruumiinkokoon ja hyvään lento- tökelpoinen lajistollisen biodiversiteetin (moni- kykyyn. Uudet luiskat näyttävät myös muodosta- muotoisuuden) mittari. On vain löydettävä paras van eräille tulokaslajeille leviämisväylän. mahdollinen (tehokas ja luotettava) näytteenotto-, lajivalikointi- ja numeerinen analyysimenetelmä. Maakiitäjäisten (Carabidae) monimuotoisuus ei näytä korreloivan yleisen lajiston monimuotoisuu- Oikein hoidettujen, eri tyyppisten, pitkäikäisten ja den kanssa. Käytössä olevat diversiteettimittarit pinta-alaltaan mittavien tieluiskien merkitys kova- (myös Shannonin H´, minkä totesi jo Wiens,1989 kuoriaislajistollemme on korvaamattoman suuri. s.123) näyttävät reagoivan voimakkaasti kyseen- Maatalouden piirissä on maan käyttö tehostunut, alaisiin satunnaisiin tekijöihin. Menetelmiä on ke- eikä niittyjä ja ketoja enää ole paljoakaan jäljellä. 52 Moottoriväylät ja luonto KOVAKUORIAISTUTKIMUKSET

Tieluiskilta löytyi monta uhanalaistunutta avoimen maan kuoriaislajia. Vanhojen luiskien lajistollinen diversiteetti on jo tämän tutkimuksen perusteella osoitettavissa korkeaksi. Vain vanha kuusimetsä oli tässä tutkimuksessa eri diversiteettimittareilla kiistatta lajistoltaan rikkaampi kuin vanhat tieluiskat.

Vilkasliikenteinen iso tie näyttää muodostavan melkoisen esteen monille lentokyvyttömille kova- kuoriaislajeille. Tien vaikutus yksittäisten lajien po- pulaatioihin ei selviä tässä tutkimuksessa. Tien vaikutus lajistoon tiealueen ulkopuolella jää myös odottamaan jatkoselvityksiä. Koska metsän hakkuu muuttaa lajiston perusteellisesti, on tien vaiku- tuksen erottaminen hakkuiden vaikutuksista vaikeaa ilman asianmukaisia kontrolleja.

Jo nyt on todettavissa päätien merkitys useiden lajien leviämisreittinä.

3.8 Tutkimuksen jatko

Tutkimus suunniteltiin alun perin ensimmäiseksi vertailuaineistoksi myöhemmin tehtävälle toistolle. Uuden tien luontovaikutusten arviointi kovakuoriaislajiston avulla edellyttää kahta useampivuo- tista tutkimusjaksoa. Tutkimusjärjestelyä ei tässä tapauksessa voitu toteuttaa metsälinjojen osalta toisella kerralla täysin samalla tavalla kuin tässä ensimmäisessä tutkimusvaiheessa on tehty, sillä maastokuviot ovat kokeneet tien rakentamiseen suoranaisesti liittymättömiä rajuja muutoksia. Osa metsälinjoista on hylättävä, osa on siirrettävä hieman. Samalla on syytä vielä parantaa tiealueen tutkimuslinjojen ja metsälinjojen yhteensovitusta.

3.9 Kiitokset

Pentti Halenius, Ilpo Mannerkoski, Ilpo Rutanen. Moottoriväylät ja luonto 53 LINNUSTOTUTKIMUKSET

4 LINNUSTOTUTKIMUKSET

4.1 Tausta ja tavoitteet Tie vaikuttaa linnustoon monella tavalla. Tien rakentaminen vähentää sopivaa pesimä- tai ruokai- Valtatie 7 linnustoselvityksiä välillä Koskenkylä - luhabitaattia, liikenne tappaa lintuja niiden törmä- Loviisa tehtiin vuosina 1996 - 2000. Linnustotutki- tessä autoihin, tieliikenteen aiheuttama melu kar- mukset liittyivät osana Tielaitoksen laajempaan kottaa lintuja tai vaikeuttaa niiden soidinta, mutta luonnonolojen seurantatutkimukseen valtatie 7 toisaalta tie voi tarjota monelle lajille uudenlaisen alueella. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää pesimäympäristön tienpientareilla tai parantaa tienrakentamisen vaikutusta eri eliöryhmiin. ruokailumahdollisuuksia mm. reunavaikutuksen lisääntymisen kautta (Reijnen 1995, Reijnen & Ympäristön tilaa, ihmisen toimintaa ja linnuston Foppen 1995, Reijnen, Veenbaas & Foppen 1995, muutoksia on Suomessa tutkittu intensiivisesti, ja Hirvonen & Rintala 1995). Lisäksi tienpientareiden ihmisen vaikutus linnustoa muuttavana tekijänä avoimuus saattaa jopa vähentää predaatiota (Ber- on selvä. Tavallisesti ihmisen aikaansaama muu- gin ym. 1997). Liikenteen melu, ihmisten liikkumi- tos näkyy tehoviljelyn tai metsänhoidon, vesistöjen nen ja muunlainen häirintä vaikuttavat linnustoon pilaantumisen tai lintukantojen liiallisen metsäs- jopa yli 2,5 kilometrin päähän. Vaikutus riippuu tyksen kautta (mm. von Haartman 1978, Väisänen paljolti autotiheydestä ja toisaalta habitaatin tyy- ym. 1986, Koskimies 1989). Tienrakentamisen pistä. Nämä molemmat vaikuttavat melun voimak- vaikutuksia linnustoon on kuitenkin tutkittu melko kuuteen ja sen etenemiseen (Reijnen 1995, Reij- vähän lukuun ottamatta Tielaitoksen teettämiä tut- nen ym. 1995). Vesilinnuilla ja kahlaajilla häiriö kimuksia (mm. Ettala & Rossi 1993, 1995, Hir- ulottuu enimmillään 500 metristä pitkälti yli kilo- vonen & Rintala 1995, Kuitunen ym. 1998, Tielai- metriin (Watts & Bradshaw 1994, Reijnen 1995, tos 1996). Kala- ja vesitutkimus Oy ym. 1996, Rodgers & Smith 1997, Mensing ym. 1998). Keski-Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta löytyy kuitenkin runsaasti teiden vaikutuksia selvittäviä Metsäalueilla vaikutus vaihtelee kasvipeitteen ja tutkimuksia (mm. Reijnen 1995, Ashley & Robin- maastonmuotojen mukaan (Reijnen ym. 1995). son 1996). Näissä maissa teiden vaikutus linnus- Kuitunen ym. (1998) ovat Suomessa havainneet toon onkin ilmeisesti suurempi kuin Suomessa, selviä eroja jo 50 ja 100 metrin päässä tiestä ole- johtuen paljon suuremmasta autokannasta ja vien laskentalinjojen tiheyksissä. Myös pesintä- vilkkaammasta liikenteestä. Tämän tutkimuksen menestyksessä on eroja, koska mm. osa emoista yhtenä tarkoituksena on paitsi verrata tienraken- saattaa menehtyä liikenteen seurauksena (Ettala tamisen vaikutusta linnustoon eri maissa myös & Rossi 1995). ottaa oppia muualla tehdyistä tutkimuksista ja so- veltaa niiden tietoa suomalaiseen tiesuunnitte- Tiet vaikuttavat monilla tavoin myös muihin selkä- luun. rankaisryhmiin. Näistä useimmille tiet muodos- tavat lintuja pahemman leviämisesteen, kos- TIENRAKENTAMISEN LINNUSTOVAIKUTUKSET ka teiden ylittäminen muuten kuin lentämällä on paljon vaarallisempaa ja vaikeampaa (Ashley & Robinson 1996).

MELU III HAKKUUT

TÖRMÄYKSET

Kuva 42. Tien rakentamisen linnustovaikutukset. 54 Moottoriväylät ja luonto LINNUSTOTUTKIMUKSET

4.2 Aineisto ja menetelmät oli runsaslumisen talven jäljiltä vyötäröön asti ulot- tuva lumihanki, joka vaikeutti pönttöjen kuljetusta Lintututkimukset jakaantuivat kahteen osaan: maastoon ja sopivimman ripustuspaikan valintaa. pönttölintututkimuksiin ja linjalaskentatutkimuk- Pöntöt tulisi uusille alueille vietäessä viedä maas- siin: toon syksyllä, jolloin ripustaminen on helpompaa ja toisaalta tiaiset saattavat syksyn ja talven ai- Pönttölintututkimus kana tarkastaa seuraavaa pesimäkautta varten sopivimmat pesäpaikat. Talvella reviiriä ja pesä- • 10 pönttölinjaa, puolet alle 100 metrin etäisyy- paikkaa puolustava koiras saa myös paremmin dellä tielinjasta, puolet yli 1000 metrin etäisyy- jälkeläisiä. Myöhäinen ripustusajankohta saattaa dellä tielinjasta vaikuttaa kesän tuloksiin, ehkä osa sopivillakin • 180 pönttöä, suurin osa talitiais(kirjosieppo)- paikoilla olevista pöntöistä jäi tyhjiksi, koska tiaiset kokoa, loput sinitiaiskokoa. olivat jo valinneet toiset kolot.

Linjalaskentatutkimus Pöntöt sijoitettiin kolmelle alueelle: neljä linjaa Björnträsketille vievän metsäautotien varteen (A- • 15 linjaa á 4,5 kilometriä, yhteensä 67,5 kilo- D), kolme Sarvlaxin peltoalueiden läheisyyteen (E- metriä G) ja loput kolme Degermossenille vievän metsä- • linjat kattavat kohtuullisen suuren osan tien var- autotien varteen ja Norra Sarvlaxin pellon itäpuo- resta lelle (H-J). Pönttölinjoista puolet sijoitettiin aivan • vertailulinjat kauempana tiestä, yli 1,5 kilomet- tulevan tielinjauksen viereen, alle 100 metrin pää- rin päässä hän tielinjan reunasta. Vertailulinjat sijoitettiin noin kilometrin päähän tielinjasta. Linnustotutkimukset päästiin aloittamaan siinä vaiheessa, jolloin tien ura oli jo ehditty puhkaista Pöntöistä kirjattiin pesivä laji, pesän rakennusvai- metsäalueelle lähes koko pituudeltaan. Siksi ei he ja mahdolliset munat ja poikaset. Mukana on voida täysin sulkea pois sitä mahdollisuutta, että kaikki pesät, joissa pesintä edistyi munavaihee- linnusto olisi jo ehtinyt muuttua linjan raivaamisen seen asti ennen juhannusta. Rakennusvaihee- takia. seen jääneistä pesistä on vaikea tietää, missä pe- sintä todella epäonnistui ja milloin kyseessä oli 4.2.1 Pönttölintututkimukset vain pesinnän mahdollinen aloitus. Erityisesti tiaisilla on tavallista, että koloon tuodaan sammalia Pönttölintujen osalta tutkimuksessa verrataan pe- pesän rakennusta varten, mutta lopulta pesä ra- sinnän eroja kahdella eri etäisyydellä tiestä. Puolet kennetaankin toiseen paikkaan. pöntöistä oli alle 100 m tiestä, puolet kilometrin päässä tiestä. Tavoitteena oli selvittää, muuttuvat- Pöntöt tarkastettiin noin viikon välein. Juhannuk- ko pesivien parien määrät eri tavalla eri etäisyyk- sen jälkeen munitut uudet pesät ovat todennäköi- sillä ja onko pesintöjen menestyksessä eroja. sesti uusintapesintöjä tai kakkospesintöjä, joiden määrä vaihtelee vuosittain. Siksi niitä ei ole otettu Pöntöt vietiin maastoon pääasiassa huhtikuun ai- mukaan. kana. Yhteensä pönttöjä ripustettiin 120 kappalet- ta, näistä 20 nk. sinitiaiskokoa ja loput talitiaisko- Keskeisimmät hypoteesit koa. Sinitiaiskoon lentoaukon halkaisija on 28 mm, talitiaiskoossa 32 mm. Kokovalinta tehtiin sillä pe- • Pönttölintujen pesintämenestys tien lähellä on rusteella, että suurempireikäisistä pöntöistä kertyy huonompi kuin kauempana todennäköisesti enemmän aineistoa kuin pienistä. • Pönttölinnut hakeutuvat pesimään mieluummin Suurissa pesivät talitiaisen lisäksi myös kirjosiep- kauemmas tiestä po ja usein myös sinitiainen. Pienempää suosivat sinitiainen ja kuusitiainen. Ensimmäistä hypoteesia tukee Keski-Suomessa tehty havainto, jossa kirjosiepon pesimämenes- Pönttöjen ripustus ei tapahtunut parhaaseen mah- tyksessä oli selvä ero tien laidassa ja 50 metrin dolliseen aikaan: vielä huhtikuun lopussa metsissä päässä. Mutta oliko ilmiö havaittavissa nyt, kun Moottoriväylät ja luonto 55 LINNUSTOTUTKIMUKSET

pönttölinjojen väli on kilometrin? Hypoteesia ei voi Jokaisessa kolmion kääntöpisteessä laskenta jat- testata vertaamalla suoraan pönttölinjoja toisiinsa, kuu tavallaan uutena, eli vaikka jo edelliselle si- vaan testaus on ajateltu tehtävän siten, että jos vulle kuultu lintu kuultaisiin uudestaan, se kirjataan menestys tien lähellä on huonompi, sen pitäisi nä- uutena havaintona myös uudelle sivulle. kyä laskevana menestyksenä tien avaamisen jäl- keen ja samaan aikaan muutos kilometrin päässä Lisäksi pää- ja apusaran välisistä havaintosuhteis- ei saisi olla saman suuntainen. ta voidaan laskea lajeille nk. kuuluvuuskertoimet. Kuuluvilla lajeilla, kuten esim. käki, suurin osa ha- Toinen hypoteesi testataan periaatteessa samalla vainnoista on todennäköisesti apusaralla. Jos tavalla. Koska kaikki uudet pönttölintualueet apusaran ja pääsaran havaintojen suhde tunne- yleensä täyttyvät vasta muutaman vuoden ku- taan, voidaan myös apusaran havaintoja käyttää luessa, kasvaa pesittyjen pönttöjen osuus, niin avuksi tiheyksiä laskettaessa. nytkin. Jos tien lähellä pönttölintujen pesimämää- rät eivät tien avaamisen jälkeen enää seuraa Tässä tutkimuksessa linjat on sijoitettu maastoon kauempana olevia pönttöjä, vaan esim. pesien siten, että yksi kolmion sivu on kohtisuorassa tule- määrä vähenee, on mahdollista, että tie, tai jokin vaan tielinjaan nähden. Täten kolmio voidaan tar- muu syy aiheuttaa eron. vittaessa vielä “viipaloida” tielinjan suuntaisiin sii- vuihin, joihin kaikkiin tulee yhtä paljon laskettua Tielinja Vertailulinjat ovat noin linjaa. Näin voidaan arvioida muutoksia tarkem- kilometrin etäisyydellä min. Lisäksi osa kolmioista on sijoitettu yli 1,5 kilo-

metrin päähän tielinjasta vertailukolmioiksi...... Linjalaskennat suoritettiin pesimäkauden alussa

touko-kesäkuun vaihteessa. Laskenta tapahtui ...... auringonnoususta noin viiden seuraavan tunnin aikana. Linjalaskennassa laskenta suoritetaan ...... kolmionmuotoisella laskentareitillä, joka on suun- niteltu maastoon kartan avulla. Laskija lähtee las- Jokaisessa linjassa on 12 numeroitua pönttöä, kahden pöntön lentoaukko on 28 mm, kemaan linjaa kompassin avulla ja merkitsee las- loput 32 mm. kentalomakkeelle muistiin kaikki havaitsemansa linnut sekä kulkemansa habitaatin. Lintuhavainnot kirjataan erikseen laskijan kummaltakin puolelta 25 metrin päähän ulottuvalta pääsaralta ja sen 1,5 m 100 m ulkopuolelta tulevat havainnot kuuluvat kaikki apu- 100 m saralle. Sekä näkö- että kuulohavainnot hyväksy- tään.

Kuva 43. Pönttölinjojen asettelu maastoon. Kaikki linjat ovat kolmioita, joiden pituus on 4,5 kilometriä ja joiden yksi sivu on kohtisuorassa tie- 4.2.2 Linjalaskenta linjaa vasten. Laskennan jälkeen havainnot on koottu koontilomakkeille, joista tiedot on tallennet- Linjalaskennassa linnuston koostumusta selvite- tu tietokoneeseen. Tämän jälkeen kullekin lajille tään laskemalla havaitut linnut kulkemalla maas- on laskettu havaintojen määrä pääsaralla ja apu- tossa tiettyä reittiä, ts. linjaa pitkin. Linja kuljetaan saralla. Tarvittaessa voidaan havainnot summata mahdollisimman suoraan kompassin avulla. eri habitaattien mukaan. Laskijan kummallekin puolelle 25 metrin päähän ulottuu nk. pääsarka, jonka kokonaisleveys on siis Pää- ja apusarkahavaintojen perusteella voidaan 50 metriä. Ulkopuolelle jäävää aluetta kutsutaan laskea linnuston tiheys (reviirejä neliökilometriä apusaraksi. Havaitut linnut kirjataan muistiin erik- kohti), mutta muutosten seurantaan voidaan käyt- seen apu- ja pääsaralle. Samalla kirjataan myös tää pelkästään havaintomäärää linjakilometriä sarkojen biotooppi. kohti. Tiheydet voidaan laskea joko pääsaralta, jonka tarkka pinta-ala tunnetaan, tai koko aineis- 56 Moottoriväylät ja luonto LINNUSTOTUTKIMUKSET

tosta käyttäen nk. lajikohtaisia kuuluvuuskertoimia On muistettava, että tiheyksien muutoksiin vai- (Järvinen & Väisänen 1983). Pääsaran havainto- kuttavat monet tekijät, eikä niiden kaikkien suunta jen perusteella voidaan suoraan laskea absoluutti- välttämättä ole sama. Pesimäbiotoopin vähene- sia tiheyksiä. Jos esimerkiksi pääsaralle osui 10 minen saattaa kompensoitua reunojen tarjoaman peippoa, on peipon tiheys havaitut parit/ (linjan lisäravinnon ansiosta tai predaation vähenemise- pituus x pääsaran leveys kilometreinä) eli 10/ nä aukean lisääntyessä. Linnuilla liikenteen suo- (4,5x0,05) = 44,44 paria/km2 ranaisesti tappava vaikutus on suhteellisesti vä- häisempi kuin muilla selkärankaisryhmillä, mutta Linjalaskennan etuna on se, että sillä saadaan voi olla paikoin tai lajikohtaisesti merkittävä (Ash- melko kattava kuva linnustosta suhteellisen vakioi- ley & Robinson 1996). dulla ja suhteellisen helposti toteutettavalla las- kentatavalla. Kaikkia harvinaisimpia lajeja ei las- Aineiston käytössä on huomattava se, että sen kentareitille välttämättä osu, samoin laskijoiden avulla voi varmuudella vastata tien vaikutuksesta välillä on eroja, mutta suurissa aineistoissa nämä tapahtuneisiin muutoksiin vain runsaimpien lajien erot tasoittuvat. Linjalaskennasta on lisäksi Suo- osalta, harvalukuisempien lajien esiintymiseen voi messa olemassa melko paljon vertailuaineistoa, liittyä puhdasta sattumaa ja niiden osalta tien vai- sillä mm. Eläinmuseon linnustonseurannassa lin- kutus ei ole varmuudella sanottavissa. jalaskenta on ollut yksi tärkeimmistä menetelmistä tutkittaessa linnuston muutoksia eri puolilla Suo- Tielinja Kauempana olevat mea. vertailukolmiot

Keskeisimmät hypoteesit

• Linnuston tiheys pienenee tien lähellä • Linnuston rakenne muuttuu: osa lajeista katoaa, osa runsastuu • Linnuston monimuotoisuus pienenee • Tien rakentaminen karkottaa vaateliaimmat lajit alueelta Reitti kuljetaan kompassin avulla. Havainnot kirjataan erikseen pää- ja apusaralle. Olemme laskeneet linjalaskentojen perusteella la- Pääsarka = jien tiheydet eri etäisyysvyöhykkeille käyttäen ja- 25 m laskijan kummal- 1,5 km lakin puolella, yht. 50 m. kona pienimmillään 250 metrin kaistaletta (run- saimmat lajit) tai 750 metrin jakoa. Suurin osa tar- 1,5 km kasteluista on tehty jakamalla aineisto kolmelle eri etäisyysvyöhykkeelle: A alle 750 metriä tiestä, Apusarka = pääsaran ulkopuolelle B 750-1500 metriä tiestä ja C 1500-3000 metriä 1,5 km jäävä alue. tiestä. Vyöhykkeille kertyvät laskentakilometrien määrät ovat vastaavasti A 24,75 km, B 24,75 km Kuva 44. Linjalaskennan toteutus. ja C 18 kilometriä laskentalinjaa. Näillä vyöhyk- keillä pyrimme selvittämään tien vaikutusta linnustoon laajemmalla alueella. Myöhemmissä tarkasteluissa jaamme vielä lähellä tielinjaa olevan osuuden pienempiin vyöhykkeisiin, jotta voimme arvioida mahdollisten muutosten voimakkuutta aivan tien tuntumassa. Kuitunen ym. (1998) sekä Rejnen (1995) ovat havainneet muutoksia linnuston tiheydessä tielinjan tuntumassa, ja tämän vai- kutuksen laajuus riippuu maaston muodoista ja biotoopista. Moottoriväylät ja luonto 57 LINNUSTOTUTKIMUKSET

4.3 Tulokset

Linjalaskennan yhteydessä on linjan pääsaran Eniten on vähentynyt tuore kuusikko, tuore seka- biotooppi kirjattu. Tämän tiedon perusteella esite- metsä on kasvanut. Tämä voi selittyä sillä, että tään biotooppien muutokset alueella alla olevissa kun kuusikosta on hakattu kuusia pois, jäljelle jää kuvissa. On huomattava, että heilahtelua vuosien suhteessa enemmän lehtipuuta ja se mielletään välille aiheuttaa todellisten muutosten lisäksi 1) sekametsäksi. Huomion-arvoista on myös muun laskentalinjan vaihtelu sivuittain, poikkeamia tulee biotoopin kasvu erityisesti tien lähellä. Nämä ovat vaikka kompassilinjaa yritetäänkin pitää 2) laski- läjitysalueita, uusia teitä ja voimalinjoja. joiden tekemät tulkintaerot eri vuosina.

Hakkuu Kuusimetsä, kuiva Kuusimetsä, tuore

4000 4000 8000 0-1,5 km 0-1,5 km 0-1,5 km 3500 3500 7000 3000 1,5-3 km 3000 1,5-3 km 6000 1,5-3 km ä 2500 yli 3 km ä 2500 yli 3 km ä 5000 yli 3 km 2000 2000 4000

Metrej 1500 Metrej 1500 Metrej 3000 1000 1000 2000 500 500 1000 0 0 0 1996 1997 1998 1999 2000 1996 1997 1998 1999 2000 1996 1997 1998 1999 2000

Vuosi Vuosi Vuosi

Lehtimetsä Männikkö, kuiva Männikkö, tuore

4000 0-1,5 km 8000 0-1,5 km 4000 0-1,5 km 3500 7000 3500 1,5-3 km 3000 1,5-3 km 6000 1,5-3 km 3000 ä ä 2500 yli 3 km 5000 yli 3 km ä 2500 yli 3 km 2000 4000 2000 Metrej Metrej 1500 3000 Metrej 1500 1000 2000 1000 500 1000 500 0 0 0 1996 1997 1998 1999 2000 1996 1997 1998 1999 2000 1996 1997 1998 1999 2000

Vuosi Vuosi Vuosi

Pensaikko Räme Sekametsä, kuiva

0-1,5 km 4000 0-1,5 km 4000 0-1,5 km 4000 3500 3500 3500 1,5-3 km 1,5-3 km 1,5-3 km 3000 3000 3000 yli 3 km ä

yli 3 km ä 2500 2500 yli 3 km ä 2500 2000 2000 2000 Metrej Metrej 1500 1500 Metrej 1500 1000 1000 1000 500 500 500 0 0 0 1996 1997 1998 1999 2000 1996 1997 1998 1999 2000 1996 1997 1998 1999 2000

Vuosi Vuosi Vuosi

Sekametsä, tuore Viljelys Muu biotooppi

12000 0-1,5 km 4000 4000 0-1,5 km 10000 1,5-3 km 3500 3500 3000 3000 1,5-3 km

ä 8000 yli 3 km ä 2500 ä 2500 yli 3 km 6000 2000 0-1,5 km 2000 Metrej 4000 Metrej 1500 Metrej 1500 1,5-3 km 1000 1000 2000 500 yli 3 km 500 0 0 0 1996 1997 1998 1999 2000 1996 1997 1998 1999 2000 1996 1997 1998 1999 2000 Vuosi Vuosi Vuosi

Kuva 45. 58 Moottoriväylät ja luonto LINNUSTOTUTKIMUKSET

4.3.1 Pönttölintututkimus

Pönttölintujen parimäärät pöntöissä eri vuosina on esitetty taulukoissa.

100

60 % 40

20 KUVA: RAUNO YRJÖLÄ 0 Kuva 48. Metsäalueen pönttö 1996 1997 1998 1999 2000

As. % lähellä tietä As.% kilometriä tiestä

Kuva 46. Asuttujen pönttöjen osuus. Huomaa kilometrin päässä olevien pönttöjen suurempi asutusprosentti vuosina 1996-98, mutta ero on hävinnyt vuosina 1999-2000. Ero on tilastollisesti merkitsevä vuonna 1998 (p<0,05, varianssianalyysi).

70 60 50 40 % 30 20 10 0 1996 1997 1998 1999 2000 KUVA: RAUNO YRJÖLÄ Kuva 49. Hakkuualueen pönttö Talitiainen Kuusitiainen Sinitiainen Kirjosieppo

Kuva 47. Tien lähellä pesivien parien osuus aineistossa. Tiaisten pesistä suurempi osa on kauempana tiestä, kirjosiep- poja puolestaan on viime vuosina ollut enemmän tien varressa. Moottoriväylät ja luonto 59 LINNUSTOTUTKIMUKSET

Kuva 50. Talitiainen KUVA: RAUNO YRJÖLÄ

Talitiainen Talitiainen

1 km 30 1 km 16 0,1 km 25 0,1 km 14 20 12 15 10 8 10

Munaluku 6 Toukokuun pv 5 4 0 2 1996 1997 1998 1999 2000 -5 0 Vuosi 1996 1997 1998 1999 2000 Vuosi

Kuva 51. Kuva 52. Talitiaisen muninnan keskimäärinen aloituspäivä vuosi- Talitiaisen keskimääräinen munaluku vuosina 1996- na 1996-2000. Muninnan aloitus on tilastollisesti mer- 2000. Munaluku on pysynyt keskimäärin samana eri kitsevästi (p<0,05, regressioanalyysi) aikaistunut sekä vuosina molemmilla etäisyyksillä. tien lähellä että kauempana tiestä. Viime vuosina ensimmäiset munat ovat ilmestyneet pesiin jo ennen vappua huhtikuun viimeisellä viikolla. 60 Moottoriväylät ja luonto LINNUSTOTUTKIMUKSET

Talitiainen Kirjosieppo

14 1 km 30 12 0,1 km 25 10 p 20 8 15 6 10

4 Toukokuun 1 km 5 2 0,1 km Kuoriutuneet poikaset 0 0 1996 1997 1998 1999 2000 1996 1997 1998 1999 2000 Vuosi Vuosi

Kuva 53. Kuva 55. Talitiaisen kuoriutuneiden poikasten keskiarvo vuosina Kirjosiepon muninnan keskimäärinen aloituspäivä vuo- 1996-2000. Kuoriutuneiden osuus on suoraan suhtees- sina 1996-2000. Muninnan aloitus on tilastollisesti mer- sa munalukuun eikä alueiden tai vuosien välillä ole tilas- kitsevästi (p<0,01, regressioanalyysi) aikaistunut tien tollisesti merkitseviä eroja. lähellä, kauempana tiestä suuntaus ei ole merkitsevä. Viime vuosina ensimmäiset munat ovat ilmestyneet pesiin noin 5 päivää aiemmin kuin tutkimusjakson alussa.

Talitiainen Kirjosieppo

14 1 km 16 1 km 0,1 km 14 12 0,1 km 12 10 k 10 8 8

Munalu 6 6 4 4 2 0 Selviytyneet poikaset 2 1996 1997 1998 1999 2000 0 1996 1997 1998 1999 2000 Vuosi Vuosi Kuva 56. Kuva 54. Kirjosiepon keskimääräinen munaluku vuosina 1996- Talitiaisen selviytyneiden poikasten määrä vuosina 2000. Munaluku on pysynyt keskimäärin samana eri 1996-2000. Vuosien ja alueiden välillä ei ole tilastolli- vuosina molemmilla etäisyyksillä. sesti merkitseviä eroja. Moottoriväylät ja luonto 61 LINNUSTOTUTKIMUKSET

4.3.2 Linjalaskenta Kirjosieppo 1 km 0,1 km 8 Taulukossa 13 on esitetty eri vyöhykkeillä lajit, joi- 7 den tiheys on tilastollisesti merkitsevästi tai suun- a 6 taa-antavasti muuttunut vuosien 1996-2000 väli- 5 senä aikana. 4 3 Taulukko 13. 2 Tilastollisesti merkitsevät tai suuntaa antavat muutok- Kuoriutuneet poik 1 set lintulajien tiheyksissä tutkimusalueella vuosina 1996 0 -2000. 1996 1997 1998 1999 2000 + runsastunut, - vähentynyt. ( ) = p<0.1, +/- = p<0.05, Vuosi ++/-- = p<0.01, +++/--- = p<0.001

Etäisyysvyöhyke tiestä Kuva 57. Kirjosiepon kuoriutuneiden poikasten keskiarvo vuo- Laji A B C sina 1996-2000. Kuoriutuneiden osuus on lähes suo- <750m 750m- >1500m raan suhteessa munalukuun eikä alueiden tai vuosien 1500m välillä ole tilastollisesti merkitseviä eroja. Hiirihaukka -- Metso (+) Sepelkyyhky (-) Käki -- Kirjosieppo Niittykirvinen + Punarinta ------14 Sinitiainen ++ 12 1 km Peippo (-) (-) 0,1 km 10 Vihervarpunen + 8 Punavarpunen (-) Keltasirkku - 6 4 Voimakkaimmin ovat siis vähentyneet hiirihaukka, Selviytyneet poika Selviytyneet 2 käki ja punarinta, näistä käki ja hiirihaukka tien 0 läheisyydessä. Sinitiainen on voimakkaasti run- 1996 1997 1998 1999 2000 sastunut pöntötyksen ansiosta. Vuosi Pajulinnun, peipon, punarinnan ja punakylkirastaan Kuva 58. osalta testattiin keskimääräisten tiheyksien muutok- Kirjosiepon selviytyneiden poikasten määrä vuosina set myös hakkuuasteeltaan erilaisilla linjoilla. Näistä 1996-2000. Vuosien ja alueiden välillä ei ole tilastolli- lajeista ainoastaan punarinnalla oli tilastollisesti mer- sesti merkitseviä eroja. Vuoden 1996 aineisto on puut- kitsevä trendi hakkuuasteen ja tiheyden muutoksen teellinen. välillä: mitä suurempi osuus linjasta oli hakattu vuoden 2000 tietojen valossa, sitä enemmän punarinnan kanta oli laskenut (p<0.05). Muilla lajeilla pel- kästään etäisyys tiestä tai hakkuiden osuus eivät riitä selittämään, vaan muutosten taustalla ovat monen tekijän summat. Tämän aiheen tarkastelu jää kuitenkin tämän raportin ulkopuolelle.

Tuloksissa on esitelty muutamien lajien tiheyden vaihtelu kahdella tavalla: vuosittainen vaihtelu vyöhykkeittäin sekä kuudella eri vyöhykkeellä havaitut tiheydet eri vuosina. Tielinjaa lähinnä on vyö- hyke A, tielinja kulkee toisissa kuvissa vyöhykkei- den Be2 ja Be3 välissä. 62 Moottoriväylät ja luonto LINNUSTOTUTKIMUKSET

METSÄLAJIT JA TIAISET

Peippo on alueen runsain lintu, tutkimuksen alkaessa vuonna 1996 sen tiheydet olivat 40-50 paria neliökilometriä kohti. Kaikilla alueilla tiheydet ovat laskeneet noin 20 prosenttia, muutos on kaikissa etäisyysluokissa samankaltainen. Valta- kunnallinen indeksi (muutos, pareja/km2):

KUVA: RAUNO YRJÖLÄ Peippo.

Peippo Valtakunnallinen indeksi (muutos, pareja/km2): ä 60 Peippo 50 alle 0,75 km 40 tielinjasta 105

30 0,75-1,5 km n 20 tielinjasta 100 10 1,5-3,0 km tielinjasta 95 0

Tiheys pareja neliökilometrill 90 1996 1997 1998 1999 2000 85

Vuosi keskiarvo=100) 80 Pesimäkannan indeksi (jakso indeksi Pesimäkannan 75 1996 1997 1998 1999 2000 Peippo Vuosi

70 60 1996 50 1997 40 1998 30 20 1999 Tiheys paria

neliökilometrillä 10 2000 0 1,5- 0,75-0 0-0,75 0,75- 1,5- 2,25-3 0,75 1,5 2,25 Etäisy y s tielinjasta (km) Moottoriväylät ja luonto 63 LINNUSTOTUTKIMUKSET

Pajulintu on peipon ohella toinen runsas laji. Sen Sirittäjä suosii kosteita lehtomaisia sekametsiä. tiheydet ovat muuttuneet aivan samoin kuin pei- Vuosina 1998 ja 1999 kanta runsastui, mutta tämä pollakin, kaikilla vyöhykkeillä tiheydet ovat pudon- ei näkynyt tielinjan lähellä osittain siksi, että par- neet hieman yli 20 prosenttia. Lajit talvehtivat eri haat sirittäjälle sopivat lehtolaikut jäivät osittain alueilla, peippo pääasiassa Euroopassa ja pajulin- tien rakentamisen alle. Vuosina 1996-1999 vyö- tu Afrikassa, joten lajien samankaltainen vähene- hykkeellä A havaittiin kunakin vuonna 11 sirittäjää, minen voi johtua tutkimusalueen metsien muutok- vuonna 2000 enää yksi. sesta hakkuiden takia.Valtakunnallinen indeksi:

Pajulintu Sirittäjä ä ä 50 5

40 alle 0,75 km 4 alle 0,75 km tielinjasta tielinjasta 30 3 0,75-1,5 km 0,75-1,5 km 20 tielinjasta 2 tielinjasta 10 1,5-3,0 km 1 1,5-3,0 km tielinjasta tielinjasta 0 0 Tiheys pareja neliökilometrill Tiheys parejaneliökilometrill 1996 1997 1998 1999 2000 1996 1997 1998 1999 2000 Vuosi Vuosi

Valtakunnallinen indeksi:

Pajulintu Sirittäjä

120 14

n 12 100 10 1996 8 1997 80 6 1998 4 1999 60 2 2000 0 40 Tiheys paria neliökilometrillä keskiarvo=100) 1,5-0,75 0,75-0 0-0,75 0,75-1,5 1,5-2,25 2,25-3 20 Etäisyys tielinjasta (km) Pesimäkannan indeksi (jakso Pesimäkannan indeksi 0 1996 1997 1998 1999 2000 Vuosi

Pajulintu

40 1996

30 1997

20 1998 1999 Tiheys paria 10 neliökilometrillä 2000 0 1,5- 0,75-0 0-0,75 0,75- 1,5- 2,25-3 0,75 1,5 2,25 Etäisyys tielinjasta (km) KUVA: RAUNO YRJÖLÄ Sirittäjä. 64 Moottoriväylät ja luonto LINNUSTOTUTKIMUKSET

Metsäkirvinen pesii hyvin monenlaisissa metsis- Punarinta on tutkimusalueella vähentynyt voi- sä ja monesta muusta lajista poiketen se selvästi- makkaasti. Sen kanta on kaikilla etäisyysvyö- kään ei kärsi hakkuista vaan viihtyy hyvin aukkojen hykkeillä pudonnut 45-60 prosenttia. Pudotuksen ja reunojen pirstomassa metsämosaiikissa. Met- selittää alueen metsien muutokset, kuusimetsät säkirvisen tiheydet ovat pysyneet hyvin samalla ovat vähentyneet alueella huomattavasti. Esi- tasolla koko tutkimusjakson. merkiksi vuonna 1996, jolloin kuusimetsiä oli vielä runsaammin jäljellä kauempana tiestä, punarinta- tiheydet olivat siellä kohtalaisen hyvät.

Metsäkirvinen Punarinta ä ä 16 25 14 20 alle 0,75 km 12 alle 0,75 km tielinjasta 10 tielinjasta 15 8 0,75-1,5 km 0,75-1,5 km 10 6 tielinjasta tielinjasta 4 1,5-3,0 km 5 1,5-3,0 km 2 tielinjasta tielinjasta 0 0 Tiheys pareja neliökilometrill Tiheys parejaneliökilometrill 1996 1997 1998 1999 2000 1996 1997 1998 1999 2000 Vuosi Vuosi

Valtakunnallinen indeksi:

Metsäkirvinen

80 n 78 76 74 72 70 68 keskiarvo=100) 66 64 Pesimäkannan indeksi (jakso indeksi Pesimäkannan 62 1996 1997 1998 1999 2000

Vuosi KUVA: RAUNO YRJÖLÄ Punarinta.

Metsäkirvinen

18 16 1996 14 12 1997 10 1998 8 1999 6 Tiehys paria Tiehys paria 2000

neliökilometrillä 4 2 0 1,5-0,75 0,75-0 0-0,75 0,75-1,5 1,5-2,25 2,25-3 Etäisyys tielinjasta (km) Moottoriväylät ja luonto 65 LINNUSTOTUTKIMUKSET

Valtakunnallinen indeksi: Rautiainen elää hyvin samankaltaisessa ympä- ristössä kuin punarinta ja ne talvehtivatkin samalla suunnalla Länsi- ja Etelä-Euroopassa. Rautiaisen Punarinta kanta on hieman kasvanut, toisin kuin punarinnan. Tosin sen kanta alueella on paljon pienempi kuin 100 punarinnan. Eri vyöhykkeiden synkronia näkyy n 90 selvästi, joten tie ei selitä muutoksia. 80 70 60 Rautiainen

50 ä 40 7

keskiarvo=100) 30 6 alle 0,75 km 20 5 tielinjasta 10

Pesimäkannan (jakso indeksi 4 0,75-1,5 km 0 3 tielinjasta 1996 1997 1998 1999 2000 2 1,5-3,0 km Vuosi 1 tielinjasta 0 Tiheys parejaneliökilometrill 1996 1997 1998 1999 2000 Vuosi

Punarinta Valtakunnallinen indeksi: 30

25 1996 Rautiainen 20 1997 1998 15 120

1999 n 10 Tiheys paria paria Tiheys 2000 115 neliökilometrillä 5

0 110 1,5-0,75 0,75-0 0-0,75 0,75-1,5 1,5-2,25 2,25-3 105 Etäisyys tielinjasta (km) 100

keskiarvo=100) 95

90 Pesimäkannan indeksi (jakso Pesimäkannan indeksi 85 1996 1997 1998 1999 2000 Vuosi

Rautiainen

9 8 7 1996 6 1997 5 1998 4 3 1999 2 2000 1 0 Tiheys paria neliökilometrillä 1,5-0,75 0,75-0 0-0,75 0,75-1,5 1,5-2,25 2,25-3 Etäisyys tielinjasta (km) 66 Moottoriväylät ja luonto LINNUSTOTUTKIMUKSET

Peukaloisen kanta laski vuonna 1997 ja sen jäl- Töyhtötiaisen havaintomäärät ovat parin viime keen kaikilla vyöhykkeillä kanta runsastui, kunnes vuoden aikana kaksinkertaistuneet, joten tiheydet jälleen vuonna 2000 se laski. Vuonna 1999 linjoilla ovat kasvaneet ehkä jopa vastoin odotuksia. Itse havaittiin 26 peukaloista, vuonna 2000 vain 10, pesäkolonsa hakkaavan töyhtötiaisen ei odottaisi joten taantumaa ei selitä havaintojen vähyyskään. runsastuvan metsien vähetessä, mutta laji on to- Muutokset ovat samankaltaisia punakylkirastaan dennäköisesti hyötynyt metsien avautumisesta. kanssa. Pesiihän se usein juuri soiden ja aukeiden reunoilla.

Peukaloinen Töyhtötiainen ä ä 3,5 5 3 4 alle 0,75 km alle 0,75 km 2,5 tielinjasta tielinjasta 3 2 0,75-1,5 km 0,75-1,5 km 1,5 2 tielinjasta tielinjasta 1 1 1,5-3,0 km 1,5-3,0 km 0,5 tielinjasta tielinjasta 0

0 Tiheys neliökilometrill pareja Tiheys pareja neliökilometrill 1996 1997 1998 1999 2000

1996 1997 1998 1999 2000 Vuosi Vuosi

Peukaloinen Töyhtötiainen

9 16 8 14 7 1996 12 1996 6 1997 5 10 1997 1998 4 8 1998 3 1999 6 1999 2 2000 4 1 2000 2 0 Tiheys parianeliökilometrillä 1,5-0,75 0,75-0 0-0,75 0,75-1,5 1,5-2,25 2,25-3 neliökilometrillä Tiheys paria 0 1,5-0,75 0,75-0 0-0,75 0,75-1,5 1,5-2,25 2,25-3 Etäisyys tielinjasta (km) Etäisyys tielinjasta (km) Moottoriväylät ja luonto 67 LINNUSTOTUTKIMUKSET

Hömötiaisen tiheys on kasvanut aivan samalla Talitiaisen tiheydet ovat kaikilla vyöhykkeillä kas- tavoin vuonna 2000 kuin töyhtötiaisellakin. Tihey- vaneet, mikä on odotettua senkin takia, että osa det ovat kauempana tiestä viisinkertaiset pohja- pönttölinjoista on linjalaskentojen lähialueilla ja vuoteen 1998 verrattuna. pöntöissä talitiaiskannat ova kasvaneet.

Hömötiainen Talitiainen ä ä 6 10

5 alle 0,75 km 8 alle 0,75 km 4 tielinjasta tielinjasta 6 3 0,75-1,5 km 0,75-1,5 km 4 2 tielinjasta tielinjasta 2 1 1,5-3,0 km 1,5-3,0 km tielinjasta tielinjasta 0 0 Tiheys pareja neliökilometrill pareja Tiheys Tiheys pareja neliökilometrill 1996 1997 1998 1999 2000 1996 1997 1998 1999 2000 Vuosi Vuosi

Hömötiainen Talitiainen

14 12

12 10 1996 1996 10 8 1997 1997 8 6 1998 6 1998 4 1999 1999 4 2000 2 2000 2 0 Tiheys paria neliökilometrillä Tiheys paria neliökilometrillä Tiheys paria 0 1,5-0,75 0,75-0 0-0,75 0,75-1,5 1,5-2,25 2,25-3 1,5-0,75 0,75-0 0-0,75 0,75-1,5 1,5-2,25 2,25-3 Etäisyys tielinjasta (km) Etäisyys tielinjasta (km) 68 Moottoriväylät ja luonto LINNUSTOTUTKIMUKSET

Kirjosiepon tiheyskäyrissä näkyy sama ilmiö kuin Punakylkirastaan tiheydet ovat koko tutkimus- pönttöaineistossa, tiheys on kasvanut erityisesti jaksoa tarkasteltaessa ehkä lievästi laskeneet, tielinjan tuntumassa vyöhykkeellä A. mutta huomattavaa on muutoksen samankaltai- suus kaikilla vyöhykkeillä. Selvin ero on siinä, että tien eteläpuolella kanta on pudonnut kolmannek- seen, mikä johtunee kuusikoiden voimakkaasta vähenemisestä juuri siellä. Vertaa punarintaan, joka elää samankaltaisessa biotoopissa.

Kirjosieppo Punakylkirastas ä ä 4 6 5 3 alle 0,75 km alle 0,75 km tielinjasta 4 tielinjasta 2 0,75-1,5 km 3 0,75-1,5 km tielinjasta tielinjasta 1 2 1,5-3,0 km 1 1,5-3,0 km tielinjasta 0 tielinjasta 0 Tiheys neliökilometrill pareja Tiheys pareja neliökilometrill 1996 1997 1998 1999 2000 1996 1997 1998 1999 2000 Vuosi Vuosi Valtakunnallinen indeksi: Valtakunnallinen indeksi:

Kirjosieppo Punakylkirastas

10 120 n 8 1996 100 6 1997

4 1998 80 1999 2 60 2000 0

Tiheys parianeliökilometrillä 40

1,5-0,75 0,75-0 0-0,75 0,75-1,5 1,5-2,25 2,25-3 keskiarvo=100) Etäisyys tielinjasta (km) 20 Pesimäkannan indeksi (jakso indeksi Pesimäkannan 0 1996 1997 1998 1999 2000 Vuosi

Punakylkirastas

10 1996

8 1997

6 1998 1999 4 2000 2

Tiheys paria neliökilometrillä 0 1,5-0,75 0,75-0 0-0,75 0,75-1,5 1,5-2,25 2,25-3 Etäisyys tielinjasta (km) Moottoriväylät ja luonto 69 LINNUSTOTUTKIMUKSET

Laulurastaan tiheydet eri vyöhykkeillä ovat lähes Kulorastas on harvalukuinen, etupäässä männi- täsmälleen samat kuin tutkimuksen aloitusvuonna köiden laji. Muutokset tälläkin lajilla ovat eri vyö- 1996. 1999 kanta notkahti hieman. hykkeillä hämmästyttävän yhdensuuntaiset.

Laulurastas Kulorastas ä ä 7 2 6 alle 0,75 km alle 0,75 km 5 1,5 tielinjasta tielinjasta 4 0,75-1,5 km 1 0,75-1,5 km 3 tielinjasta tielinjasta 2 1,5-3,0 km 0,5 1,5-3,0 km 1 tielinjasta tielinjasta 0 0 Tiheys parejaneliökilometrill Tiheys neliökilometrill pareja 1996 1997 1998 1999 2000 1996 1997 1998 1999 2000 Vuosi Vuosi

Valtakunnallinen indeksi:

Laulurastas Kulorastas

4,5 120

n 4 3,5 100 1996 3 1997 80 2,5 2 1998 60 1,5 1999 1 2000 40 0,5 keskiarvo=100) Tiheys paria neliökilometrillä Tiheys paria 0 20 1,5-0,75 0,75-0 0-0,75 0,75-1,5 1,5-2,25 2,25-3

Pesimäkannan indeksi (jakso indeksi Pesimäkannan Etäisyys tielinjasta (km) 0 1996 1997 1998 1999 2000 Vuosi

Laulurastas

10 1996 8 1997 6 1998 4 1999

2 2000

Tiheys paria neliökilometrillä Tiheys paria 0 1,5-0,75 0,75-0 0-0,75 0,75-1,5 1,5-2,25 2,25-3 Etäisyys tielinjasta (km) 70 Moottoriväylät ja luonto LINNUSTOTUTKIMUKSET

Mustarastaalla kannat ovat vuosien mittaan vaih- Räkättirastas on kulorastastakin harvalukuisempi delleet. Tien lähellä kanta on kolmasosan pienem- laji linjalaskennoissa. Tämä johtuu paljolti siitä, pi kuin alussa, muualla muutos on vähäisempi, että laji pesii usein yhdyskunnittain sekametsissä näilläkin alueilla kannat ovat kuitenkin laskeneet ja mielellään asutuksen liepeillä. Tälläistä biotoop- välillä alle puoleen. pia osuu linjoille suhteellisen vähän.

Mustarastas Räkättirastas ä ä 8 1,5 7 6 alle 0,75 km alle 0,75 km 5 tielinjasta 1 tielinjasta 4 0,75-1,5 km 0,75-1,5 km 3 tielinjasta 0,5 tielinjasta 2 1,5-3,0 km 1,5-3,0 km 1 tielinjasta tielinjasta 0 0 Tiheys neliökilometrill pareja Tiheys pareja neliökilometrill 1996 1997 1998 1999 2000 1996 1997 1998 1999 2000 Vuosi Vuosi

Valtakunnallinen indeksi:

Mustarastas Räkättirastas

5 160

n 4,5 140 4 3,5 1996 120 3 1997 100 2,5 1998 2 80 1,5 1999 60 1 2000 0,5 keskiarvo=100) 40 neliökilometrillä Tiheys paria 0 1,5-0,75 0,75-0 0-0,75 0,75-1,5 2,25-3 20

Pesimäkannan indeksi (jakso Etäisyys tielinjasta (km) 0 1996 1997 1998 1999 2000 Vuosi

Mustarastas

10 1996

8 1997 1998 6 1999 4 2000 2

Tiheys paria neliökilometrillä Tiheys paria 0 1,5-0,75 0,75-0 0-0,75 0,75-1,5 1,5-2,25 2,25-3 Etäisyys tielinjasta (km) Moottoriväylät ja luonto 71 LINNUSTOTUTKIMUKSET

PELTOLINNUT Kiurun osalta vuosi 2000 merkitsi jo muutamia vuosia jatkuneen kasvun kääntymistä laskuun. Töyhtöhyypälle sopivaa pesimäaluetta on vain Sinänsä muutosta tutkimuksen aloitusvuoteen ei Sarvlaxin peltoaukeilla tien tuntumassa. Tien var- ole. Vyöhykkeellä C ei juurikaan ole kiurulle sopi- rella kanta on laskenut tutkimuksen aloitusvuosis- vaa elinympäristöä. ta. Vuoden 1999 hurjan nousun selittää se, että tien pohjoispuolella oleva peltolohko jätettiin mä- Kiuru ä rän kevään takia muokkaamatta ja tämä kostea 7 peltoalue oli töyhtöhyypille vastustamaton houku- 6 alle 0,75 km 5 te. Sinänsä asia todistaa sen, että syy-seuraus- tielinjasta suhteet voivat olla monimutkaisempia kuin aluksi 4 0,75-1,5 km 3 näyttää. Vuonna 2000 pelto oli taas normaalisti tielinjasta 2 viljelty ja kanta pieneni. 1,5-3,0 km 1 tielinjasta Töyhtöhyyppä 0 Tiheys parejaneliökilometrill ä 4 1996 1997 1998 1999 2000 Vuosi 3 alle 0,75 km Valtakunnallinen indeksi: 2 tielinjasta 0,75-1,5 km 1 tielinjasta Kiuru

Tiheys neliökilometrill pareja 100 Valtakunnallinen indeksi: n

1996 1997 1998 1999 2000 95 Vuosi 90 Valtakunnallinen indeksi: 85

Töyhtöhyyppä 80 keskiarvo=100) 75 102 n Pesimäkannan indeksi (jakso Pesimäkannan indeksi 100 70 98 1996 1997 1998 1999 2000 96 Vuosi 94 92 90

keskiarvo=100) 88 86 Kiuru 84

Pesimäkannan (jakso indeksi 18 82 16 1996 1997 1998 1999 2000 14 1996 Vuosi 12 1997 10 8 1998 6 1999 Töyhtöhyyppä 4 2000 14 2 Tiheys paria neliökilometrillä 0 12 1,5-0,75 0,75-0 0-0,75 0,75-1,5 1,5-2,25 10 1996 Etäisyys tielinjasta (km) 8 1997

6 1998 1999 4 2000 2

Tiheys paria neliökilom etrillä 0 1,5-0,75 0,75-0 0-0,75 0,75-1,5 Etäisyys tielinjasta (km) 72 Moottoriväylät ja luonto LINNUSTOTUTKIMUKSET

Pensastasku näyttää hyötyneen tielinjan rakenta- Västäräkki on pensastaskun ohella runsastunut misesta. Se on varmaankin runsastunut myös tie- tien läheisyydessä ja selityskin on varmasti sa- linjaa reunustavien hakkuiden ansiosta, jotka li- mankaltainen: tien reuna-alueet ja hakkuut sopivat säävät sille sopivaa elinympäristöä. västäräkille.

Pensastasku Västäräkki 2.5 5

2 alle 0,75 km 4 alle 0,75 km Atielinjasta tielinjastaA 1.5 3 B0,75-1,5 km 0,75-1,5B km 1 tielinjasta 2 tielinjasta C1,5-3,0 km C 1 1,5-3,0 km 0.5 tielinjasta tielinjasta 0 0 1996 1997 1998 1999 2000 1996 1997 1998 1999 2000

Pensastasku Västäräkki

18 16 16 14 14 1996 12 1996 12 1997 10 1997 10 8 8 1998 1998 6 6 1999 1999 4 4 2000 2000 2 2 Tiheys paria neliökilometrillä paria Tiheys Tiheys paria neliökilometrillä Tiheys paria 0 0 1,5-0,75 0,75-0 0-0,75 0,75-1,5 1,5-2,25 1,5-0,75 0,75-0 0-0,75 0,75-1,5 1,5-2,25 2,25-3 Etäisyys tielinjasta (km) Etäisyys tielinjasta (km) Moottoriväylät ja luonto 73 LINNUSTOTUTKIMUKSET

METSÄKANALINNUT Vaikka teeriä havaitaan noin kolme kertaa enem- män linjoilla kuin metsoja, eivät sen arvioidut tihey- Vuonna 2000 havaittiin yhteensä seitsemän met- det ole metsoa suurempia. Tämä johtuu siitä, että soa linjoilla, siis yhden metson havaitsemiseen kuuluvan äänensä ansiosta teeret havaitaan hy- tarvitaan lähes kymmenen kilometriä käveltyä lin- vinkin kaukaa, metsoon pitää suunnilleen kävellen jaa. Metsoja on niin vähän, että tämä määrä ei oi- törmätä. kein riitä kannanmuutosten tutkimiseen. Sattu- malla voi olla osuutensa, että tielinjan tuntumassa ei metsoa ole havaittu vuoden 1997 jälkeen.

Teeri

Metso ä 5 2 4 alle 0,75 km alleA 0,75 km tielinjasta 3 tielinjasta 1 B 0,75-1,5 km 0,75-1,5 km tielinjasta 2 tielinjasta C 1,5-3,0 km 1,5-3,0 km 1 tielinjasta tielinjasta 0 0 Tiheys neliökilometrill pareja 1996 1997 1998 1999 2000 Vuosi 1996 1997 1998 1999 2000

Metso Teeri

16 6 14 5 1996 12 1996 10 1997 4 1997 8 1998 3 6 1998 1999 4 2 1999 2000 2 2000 1 0 Tiheys paria neliökilometrillä Tiheys

1,5-0,75 0-0,75 0,75-1,5 1,5-2,25 2,25-3 neliökilometrillä paria Tiheys 0 Etäisyys tielinjasta (km) 1,5-0,75 0,75-0 0-0,75 0,75-1,5 1,5-2,25 2,25-3 Etäisyys tielinjasta (km) 74 Moottoriväylät ja luonto LINNUSTOTUTKIMUKSET

Suurin muutos pyyn tiheyksissä on tapahtunut 4.4 Tulosten tarkastelu aivan tielinjan tuntumassa, jossa tiheys on vain kolmasosa tutkimuksen alkuun verrattuna. Vas- Tiaisilla suurempi osa pesistä on kauempana ties- taavasti tosin kauimpana tiestä tiheydet ovat sa- tä, mutta kirjosiepolla puolestaan tien lähellä. Kir- man verran nousseet. Pyynkin osalta havainto- josiepon osalta muutos näyttää tapahtuneen vuo- määrät ovat pieniä. den 1998 jälkeen. Tämä voi johtua monestakin tekijästä, esimerkiksi 1) kirjosieppo hyötyy Pyy tienreunasta (enemmän hyönteisiä ravinnoksi ä tms.) 2) koska pönttölintujen määrä on koko ajan 4 noussut ja kilpailu pesäpaikoista kovenee, kirjo- 3 alle 0,75 km sieppo ei pysty niin helposti valtaamaan pönttöä tielinjasta tiaisilta tai toisilta kirjosiepoilta kauempana tiestä, 2 0,75-1,5 km joka saattaa olla pönttölinnuille suositumpi alue. tielinjasta Sinänsä kirjosieppojen pesien määrä kasvoi edel- 1 1,5-3,0 km leen verrattuna aiempiin vuosiin. tielinjasta 0 Tiheys pareja neliökilometrill Rossi ym. (1993, 1995) ovat osoittaneet tienreu-

1996 1997 1998 1999 2000 naa lähempänä pesivien kirjosieppojen menesty- Vuosi vän huonommin kuin hieman kauempana olevien. Kauempana olevista pöntöistä selvisi enemmän poikasia lentoon. Tien vaikutus ulottui aina 60 m Pyy etäisyydelle. Yhtenä syynä on mm. se, että ainakin

20 osa emoista kuolee törmäyksessä autoon ja näi- den pesintöjen pesimämenestys heikkenee. 15 1996 1997 10 Linjalaskentojen perusteella ainakaan nyt esite- 1998 tyssä jaottelussa ei useimpien lajien osalta ole 1999 5 mitään eroja kantojen kehityksessä 0-750 metriä 2000 0 tiestä tai kauempana. Tässä yhteenvedossa esi- Tiheys paria neliökilometrillä paria Tiheys 1,5-0,75 0,75-0 0-0,75 0,75-1,5 1,5-2,25 2,25-3 tellyistä lajeista tien läheisyydessä muita alueita Etäisyys tielinjasta (km) enemmän taantuneita lajeja näyttävät olevan vain sirittäjä ja mustarastas, mahdollisesti metso ja pyy. Tien lähellä selvästi muita alueita enemmän run- sastuneita ovat västäräkki ja pensastasku. Suu- rimmalla osalla lajeista tiheydet ovat eri vyöhyk- keillä muuttuneet hyvin samankaltaisesti, jolloin tie ei voi yksinään olla selittävä tekijä.

Metsäisellä alueella pienet tiet eivät ehkä vaikuta ainakaan predaatiota lisäävästi, vaan suurempi merkitys on esimerkiksi metsien hakkuulla, joka lisää reunoja ja reunavaikutuksesta pedot ja myös pesivät linnut kerääntyvät hakkuiden reunoille (Yahner & Mahan 1997). Tässäkin tutkimuksessa on viitteitä siitä, että tien rakentamisen kiihdyttä- mät hakkuut saattavat joidenkin lajien osalta olla varsinaista tienrakentamista suurempi tekijä kannan muutoksessa.

Australialaisessa tutkimuksessa (Lindenmayer ym. 1999) havaittiin, että erityyppisellä metsäym- päristöllä ja etäisyydellä tiestä ei ollut vaikutusta Moottoriväylät ja luonto 75 LINNUSTOTUTKIMUKSET

pesäpredaatioon. Kanadassa todettiin maapesien sijaan lajit näyttävät ensin valitsevan mieluummin predaatio pienemmäksi hakkuiden ympäröimissä kauempana tiestä olevan alueen, mutta se voi laikuissa ja yhtenäisessä metsässä kuin peltojen johtua paremmista biotoopeista kauempana jo ympäröimillä laikuilla (Bayne & Hobson. 1997). alun alkaen. Pensaspesien predaatiossa ei ollut eroja. Hakkuut eivät aiheuta muutoksia petoyhteisöissä, mutta Linjalaskentatulosten perusteella tien vaikutus lin- maanviljelyksen aiheuttama pirstoutuminen lisää nustoon ei ulotu kovin pitkälle ja vaikutusta on pesiviin lintuihin kohdistuvaa predaatiota. Yhdys- vaikea arvioida muun ihmistoiminnan (metsäta- valloissa Keyser ym. 1998 totesivat maapesien lous ym.) takia. Selvää on, että tielinjan tuntumas- predaation kasvavan laikun koon pienentyessä. sa mm. rakennustöiden ja esimerkiksi läjitysaluei- den takia sopiva habitaatti tuhoutuu ja linnuston Tutkimusajanjaksona hakkuut ovat lisääntyneet tiheys laskee. Toisaalta avautuvat reunat houkut- voimakkaasti. Samoin ovat lisääntyneet muut televat joitakin lajeja, kuten västäräkkiä, kivitaskua biotoopit erityisesti tielinjan läheisyydessä. Muihin ja metsäkirvistä. biotooppeihin kuuluu mm. läjitysalueita, siemen- puumetsiköitä, tiet ja sähkölinjat ym. Linjalaskenta-aineistoa tarkasteltaessa on huomattava, että suunniteltaessa esimerkiksi linnus- Voimakkaimmin ovat vähentyneet tuoreet kuusi- ton seurantaa tiealueiden lähellä, on tärkeää kot, mikä selittää esimerkiksi punarinnan voimak- kaan taantumisen alueella. Runsastunutta bio- • yrittää löytää alueita, joiden biotoopit tielinjan tooppia ovat tuoreet sekametsät, mikä selittyy sil- ulkopuolella eivät muutu rajusti lä, että osa hakatuista kuusikoista on harvennus- • kerätä lintujen lisäksi tietoa myös biotooppien hakkuun myötä muuttunut niin, että ne on tulkittu muutoksista sekametsiksi. • perustettava vertailualueet • saatava valtakunnallinen vertailu lintukantojen Ruotsissa on todettu, että linnuston kokonaisti- muutoksista heys on suurempi laikuissa kuin yhtenäisessä metsässä (Berg 1997). Ilmeisesti monet laikuissa Kaiken kaikkiaan tien vaikutus linnustoon ei ole pesivät lajit ruokailevat ympäröivillä pelloilla. Laik- ollut rakentamislinjaa kauempana selvästi haitalli- kuja suosivia lajeja olivat mm. peippo, pensaskert- nen, ainakaan tämän aineiston perusteella. Suu- tu ja sinitiainen. Yhtenäisessä metsässä viihtyivät ren muutoksen linnustoon ovat aiheuttaneet bio- mm. punarinta, rautiainen ja vihervarpunen. Peu- tooppien muuttuminen ja pirstoutuminen hakkui- kaloinen oli tutkimuksen ainoa laji, jota tavattiin den ja raivausten takia. vain yhtenäisestä metsästä. 4.5 Kiitokset Biotooppien muutoksissa on ollut eroja myös tielinjan eri puolilla. Tien eteläpuolelta tuoreet kuu- Linnustotutkimukseen ovat osallistuneet Antti simetsät (ja niiden lintulajit) katosivat jo ensim- Below, Markku Heinonen, Sirpa Kaksonen, Matti mäisinä vuosina, tien pohjoispuolella niiden määrä Koivula, Antti Mikala, Heikki Pakkala, Pekka laski voimakkaammin vasta tutkimusjakson puoli- Routasuo, Antti Tanskanen, Rauno Yrjölä ja Tiina välin jälkeen. Tämä ilmiö on vaikuttanut myös lin- Yrjölä. Risto A. Väisänen luovutti käyttöömme tulajien hieman erilaisiin kannan muutoksiin tielin- Eläinmuseon valtakunnallisen linnustonseuran- jan eri puolilla. nan tuloksia.

Yhdysvalloissa on tutkittu maissi- ja soijapeltojen ympäröimiä teitä (Clark & Karr 1979). Tutkimuk- sessa havaittiin avoimia pesäpaikkoja suosivien lajien olevan runsaampia kauempana tiestä ja pensaikossa viihtyvien lähellä tietä.

Pönttölintujen menestymisessä ei ole eroja tämän tutkimuksen etäisyysvyöhykkeiden välillä, sen 76 Moottoriväylät ja luonto JOHTOPÄÄTÖKSET

5 JOHTOPÄÄTÖKSET

5.1 Vt 7 seurantatutkimuksen edellytyksistä 1999-2001) on käsitelty kokonaan. Linnustotutki- muksen (1996-2000) tulokset on käsitelty koko- Tässä tutkimuksessa seurattavana muuttujana on naan. Kovakuoriaistutkimuksen laajat maastoai- itse tie ja sen rakentamisen mahdollisesti aiheut- neistot on käsitelty osittain käytössä olleiden voi- tamat muutokset aina tielinjan raivauksesta raken- mavarojen sallimissa rajoissa. Käsitellyt aineistot tamisvaiheiden kautta liikenteelle avaamiseen (metsäprofiilit 1995-1996, 1997; uusi tie 1998- saakka. Muiden muuttujien vaikutus on minimoi- 2000, 2001; jaksopoimintoja kyseisiltä vuosilta) tava tai ainakin niiden osuus havaituista muutok- sisältyvät tähän loppuraporttiin. sista olisi pystyttävä erottamaan tien aiheuttamista muutoksista. Jotta itse tutkittava asia eli tien Tutkimuksen alussa tehtyä aluetason ruutukartoi- vaikutus tulisi aineistossa näkyviin, pitäisi kaikki tusta on tarkasteltu yleispiirteisesti, sillä toistokar- siihen kuulumattomat muutokset jäädyttää seu- toitusta ei ole voitu tehdä. Pikkunisäkästutkimus rannan ajaksi. Tutkimuksen käytössä olevat re- on raportoitu pro gradu-työnä, eikä siihen palata surssit, sekä rahalliset että työvoima, tulisi myös tässä yhteydessä (Kumenius 1999, Metsätähti Oy saada turvatuiksi. 1997). Hämähäkkitutkimusten tuloksia raportoitiin hankkeen alkupuolen vuosiraporteissa (Metsätäh- Tässä mielessä Koskenkylä - Loviisa -osuuden ti 1995, 1996 ja 1997). Osahanke kuitenkin kes- seurantatutkimusta ei voitu toteuttaa kokonaisuu- keytyi tutkimusvarojen supistuttua eikä sitä tarkas- dessaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. tella tässä yhteydessä. Tutkimusalueella tapahtui monia yllättäviä muutoksia, kuten metsänhakkuita ja tutkimuspisteiden tuhoutumista rakentamisen yhteydessä. Tutki- muksen alussa rahoituksen arvioitiin pysyvän samalla tasolla, joten mukaan otettiin useita eliöryh- miä ja monia erilaisia koejärjestelyjä. Rahoituksen supistuessa osa seurannoista jäi kesken, kun voi- mavarat keskitettiin tärkeimpiin eliöryhmiin. Ympä- ristön muuttumisen takia koejärjestelyjä ja tutki- muspisteitä jouduttiin sijoittamaan uusiin paikkoi- hin, tietenkin vertailukelpoisuuden kustannuksella. Eräs tämän seurantahankkeen johtopäätöksistä onkin, että tutkimukseen sijoitetuille varoille ja työl- le saadaan paras tuotto, kun sekä olosuhteet että varat säilytetään mahdollisimman muuttumatto- mina seurannan ajan.

5.2 Raportoidut osatutkimukset

Vuosina 1995-2001 toteutetut seurannat ovat luonteeltaan lähtötilannekartoituksia myöhemmin mahdollisesti toteutettavia uusia seurantajaksoja varten. Niiden toteuttamisesta ei kuitenkaan ole vielä tehty suunnitelmia, joten tuloksia tarkastel- laan tässä raportissa lopullisina.

Täydellisimmin toteutuneet osahankkeet seurannassa olivat kasvitutkimus, linnustotutkimus ja Kuva 59. kovakuoriaistutkimus. Kasvitutkimuksen aineistot Vanhan valtatien ketomaisesta ulkoluiskasta tavattiin (vanha valtatie 1995-2000, uusi moottoriliikennetie uhanalainen hirvenkello (Campanula cervicaria). Moottoriväylät ja luonto 77 JOHTOPÄÄTÖKSET

5.3 Tulosten tarkastelu Arvokkaan lajiston löytyminen edellyttää suurta kartoitusintensiteettiä. Esimerkiksi liikkuvasta 5.3.1 Lajisto autosta tehty kartoitus (esim. Pirinen & Seppälä 2001) paljastaa vain osan kiinnostavasta lajistos- Itäiselle Uudellamaalle sijoittuva tutkimusalue ei ta. Yksittäisten hyvin näkyvien lajien tai biotoop- profiloidu lajistoltaan kiinnostavana ja rikkaana pien avulla tehty esikartoitus paljastaa vain osan alueena. Siksi tuloksia voidaan lajiston kannalta lajistosta. Mainituista kartoituksista saatujen ko- pitää yllättävinä. Sekä vanhan tien että tutkimuk- kemusten perusteella arvokkaiksi arveltujen bio- sen aikana valmistuneen uuden tien alueilta tavat- tooppien avulla tehty esikartoitus olisi saattanut tiin useita harvinaisia ja vaateliaita lajeja. Kova- jättää kiinnostavimmat lajit löytymättä. Tutkimus- kuoriaisten kannalta kiinnostaviksi osoittautuivat alue on kartoitettu intensiivisesti, ja sieltä löytyi päällisin puolin tavanomaiset luiskat ja sorakuop- useita kiinnostavia lajeja, vaikka tutkittujen teiden pa. Hyvää kasvilajistoa tavattiin lähes kaikilta tie- kokonaispituus on vain murto-osa Uudenmaan käytävän luontotyypeiltä, ojilta pientareille ja viher- koko tiestöstä. kaistoille.

Tiekäytävät näyttävät olevan ilmeisesti tärkeitä elinympäristöjä sekä kasveille että kovakuoriaisille. Eräät diagnostiset tutkimukset muualta Etelä- Suomesta ovat osoittaneet, että tieluiskien kovakuoriaislajistoon kuuluu useita harvinaisia ja uhanalaisia lajeja. Kasveista on enemmän vertailuaineistoa, koska viime vuosina on tutkittu kokonaisia kaupunkeja (Vantaa, Kerava, Järvenpää). Kau- punkikasvistotutkimuksissa yksi biotooppiluokka oli tiealue. Kaupunkien sisällä tiekäytäviä on tutkittu tuhansien kilometrien matkalta. Myös Uuden- maan kasvistollisesti arvokkaita tiealueita on kartoitettu vuosina 2000-2001. Kaupunkikasvisto- tutkimuksista vedettävä johtopäätös oli nimenomaan tiekäytävälajiston runsaus (noin kaksi kol- masosaa kaupunkien kokonaislajistosta tavataan tiekäytävissä) sekä harvinaisten ja uhanalaisten lajien runsaus. Uudenmaan tiepiirin tieverkolla on useita erityisesti suojeltavien, vaarantuneiden ja silmälläpidettävien lajien kasvupaikkoja. Niiden lisäksi tienvarsilla tavataan useita ketoja niitty- lajeja, jotka muualta ovat jo häviämässä.

Tutkitut kaupungit ja tieosuudet ovat valikoituneet pitkälti sattumalta. Vain Uudenmaan tiepiirin kasvistollisesti arvokkaiden alueiden kartoitusta voi pitää jokseenkin systemaattisena, vaikka lähes- kään kaikkia tieosuuksia ei ollut mahdollista tutkia. Kuva 60. Harvinainen uustulokas jaakonvillakko (Senecio jaco- Tulosten perusteella voidaan päätellä , että harvi- bea) tavattiin parista paikasta uuden valtatien luiskista. naista ja uhanalaista kasvilajistoa esiintyy Uuden- maan tiekäytävillä paljon enemmän, kuin aikai- sempien tietojen perusteella voitiin arvioida. Tulok- set osoittivat myös, että arvokkaiden tieosuuksien löytäminen kasvillisuuden yleisilmeen tai muiden ympäristötekijöiden avulla etukäteen on vaikeaa. 78 Moottoriväylät ja luonto JOHTOPÄÄTÖKSET

Vanhan tien lajisto edustaa pitkän ajan kuluessa vakiintunutta tienvarsilajistoa. Siihen kuuluu myös uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja. Hirvenkello (Campanula cervicaria) on vaarantunut (VU) ja ketoneilikka (Dianthus deltoides) silmälläpidettävä laji (NT). Lisäksi vanhan tien varrella havaittiin useita Itä-Uudellamaalla harvinaisia tai taantuvia lajeja.

Uuden tien luiskat olivat aluksi kasvittomia ja niiden lajisto alkaa kehittyä eri sukkessiovaiheiden kautta kohti vakiintunutta kasvillisuutta. Lajiston lähtökoh- tana ovat luiskien kasvittamisessa käytettävät sie- menseokset, maamassojen mukana tulleet leviäi- met ja kaukolevintä tiealueen ulkopuolelta. Osa uusista lajeista saapuu alueelle myös liikenteen mukana. Tutkimus tarjoaa hyvän vertailumahdolli- suuden kahden toisiaan lähellä olevan tiekäytävän vertailuun. Uuden tien luiskien kasvillisuuden pitää kuitenkin antaa kehittyä 5-10 vuotta ennen kuin lo- pullisia johtopäätöksiä voidaan tehdä.

Uuden moottoriliikennetien varrella kasvaa kiinnostavaa lajistoa. Uuden tien ainakosteassa reu- naojassa tavattiin mm. konnantädyke (Veronica beccabunga) ja vienansara (Carex atherodes), Kuva 61. kumpikin silmälläpidettäviä (NT) lajeja. Tummatulikukka (Verbascum nigrum) edustaa lajistoa joka Uudellamaalla nykyään keskittyy tienvarsiin. 5.3.3 Linnustotutkimus

5.3.2 Kasvitutkimus Linnustotutkimuksella etsittiin vastauksia seuraa- viin hypoteeseihin: Uuden tien vaikutus metsäkasvillisuuteen ulottuu kapealle vyöhykkeelle tien reunassa. Tielinjan - linnuston tiheys pienenee tien lähellä avaaminen muuttaa mm. valaistus- ja kosteusolo- - linnuston rakenne muuttuu: osa lajeista katoaa, suhteita sekä antaa tien mukanaan tuomille tulo- osa runsastuu kaslajeille mahdollisuuden päästä metsänreu- - linnuston monimuotoisuus pienenee naan. Lajisto- ja kasvillisuusmuutosten osalta tien - tien rakentaminen karkoittaa vaateliaimmat lajit vaikutukset ovat hyvin paikallisia ja yleensä havait- alueelta tavissa vain profiililinjojen tienpuoleisissa päissä. Metsäkasvillisuuden muutokset eivät tapahdu ko- Tutkimusalueella tapahtuneet maankäytön muu- vin nopeasti ja seurantajakso oli tässä mielessä tokset vaikuttivat tutkimusalueen linnustoon lyhyt. enemmän kuin itse tielinjan avaaminen ja käyt- töönotto. Havaittujen muutosten syitä oli siksi vai- Tien mukana tuleva uusi lajisto ei leviä helposti kea osoittaa. Kun vastaavia tutkimuksia tulevai- karuille metsämaille. Rehevillä mailla leviämis- suudessa tehdään, onkin ensiarvoisen tärkeää mahdollisuudet ovat jonkin verran paremmat. Jo- vakioida seurantatilanne. Muutosten erot tielinjan ka tapauksessa johtopäätös on, että uuden tien etelä- ja pohjoispuolella selittyvät myös itse tiestä vaikutukset ympäröivään kasvillisuuteen ovat vä- riippumattomista syistä eli hakkuiden eriaikaisuu- häiset ja havaittavissa vain aivan tien läheisyy- desta. Lisäksi lintukannoissa tapahtuu muutoksia dessä yleensä vain muutaman metrin levyisellä sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Mahdolli- vyöhykkeellä. set ympäristömuutokset tai poikkeukselliset sää- Moottoriväylät ja luonto 79 JOHTOPÄÄTÖKSET

olot talvehtimisalueilla näkyvät Suomen pesimälin- Kovakuoriaisten kannalta arvokkaiden tienvarsi- nustossa. kohteiden tunnistaminen on vaikeaa. Vaikka jotkut alueet, kuten paisterinteet harjualueella, olikin Lajikohtaiset muutokset selittyvät kunkin lajin elin- helppo tunnistaa kiinnostaviksi alueiksi, tavattiin ympäristövaatimuksilla. Esimerkiksi punarinnan kiinnostavaa lajistoa myös sellaisilta paikoilta, jot- väheneminen selittyy kuusimetsien vähenemisel- ka eivät ainakaan mistään näkyvästä syystä olisi lä. Västäräkin runsastuminen johtuu avoimien vaikuttaneet lajistollisesti arvokkailta. Kovakuo- alueiden ja reunavyöhykkeiden lisääntymisellä riaisten elintapojen moninaisuudesta johtuen ko- hakkuiden seurauksena. vakuoriaislajiston arvoa ei voi päätellä pelkästään kasvillisuustutkimuksilla. Linnuston tiheyden ei havaittu olennaisesti pie- nentyneen muualla kuin aivan tien läheisyydessä. Kovakuoriaistutkimuksella on yhtymäkohtia kasvi- Muutokset olivat lisäksi eri lajeilla (jotka poikkea- tutkimukseen nimenomaan siinä mielessä, että vat toisistaan elinympäristövaatimuksiltaan) sa- tutkimusalueen kokoon nähden havaittiin run- mansuuntaisia, joten pelkkä tien rakentaminen ei saasti harvinaista ja uhanalaista lajistoa. Saatu voi olla ainoa selittävä tekijä. Linnuston rakentees- tulos heijastaa myös tiekäytävien aliedustusta alan sa on tapahtunut muutoksia eri syistä. Pönttöjen tutkimuksessa: tienvarret eivät ole vaikuttaneet sijoittaminen maastoon on lisännyt niissä pesiviä houkuttelevilta tutkimuskohteilta. Samaan aikaan lajeja, kuten sinitiaista. Voimakkaimmin vähentyi- tämän tutkimuksen kanssa tehtiin vastaavan vät hiirihaukka, käki ja punarinta. Näistä lajeista tyyppisiä havaintoja muutamilla muilla tiealueilla punarinnan vähenemisellä oli tilastollisesti merkit- Etelä-Suomessa. Muilta alueilta saadut tulokset sevä yhteys hakkuisiin. ovat olleet samansuuntaisia tämän tutkimuksen kanssa. Tiealueet ja niiden reunabiotoopit ovat Pönttölintujen osalta ei havaittu merkitsevää eroa kovakuoriaisille poikkeuksellisen tärkeitä. eri etäisyysvyöhykkeiden välillä. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu lähellä tielinjaa pesivien Paisterinteiden ja yleensä ketomaisten tieluiskien parien pesimätulos heikommaksi kuin kauempana merkitystä kovakuoriaisille voi vertailla muiden tielinjasta. Se johtunee tien lähellä pesivien parien eliöryhmien kanssa. Tiekäytävien perhosia on tut- suuremmasta riskistä törmätä autoihin tiealueella. kittu mm. Imatran seudulla. Useat harvinaiset ja Vaateliaimpien lintujen kaikkoamisesta ei myös- uhanalaiset perhoslajit käyttävät ravintokasvei- kään saatu näyttöä. Esimerkiksi metsoja pesii naan niitä lajeja, joiden tyypillisiä kasvupaikkoja alueella niin vähän, että kaikki muutokset voivat tiekäytävät nykyään ovat. Näitä kasveja ravinto- johtua sattumasta. naan käyttävien hyönteisten kannat ovat pitkälti riippuvaisia nykyisistä tienvarsiesiintymistä. Kaiken kaikkiaan nimenomaan tiestä johtuvat muutokset linnustossa osoittautuivat vähäisiksi. 5.4 Tiestön suorat luontovaikutukset

5.3.4 Kovakuoriaistutkimus Tutkimuksen tulokset tukevat käsitystä, jonka mukaan tiestön suorat luontovaikutukset ovat Vanhat tieluiskat havaittiin lajistoltaan kiinnostavik- Suomessa vähäisiä tai ainakin paikallisia. Yleensä si ja biodiversiteetiltään korkeiksi. Niille keskittyy luontovaikutukset peittyvät muiden ympäristö- ketojen ja niittyjen lajeja, joukossa myös useita muutosten alle, joita metsämaastossa ovat lähin- harvinaisia ja uhanalaisia kovakuoriaisia. Uuden nä hakkuut ja muut metsänhoitotoimet. Tässäkin moottoriliikennetien luiskat kehittynevät aikaa tutkimuksessa muutosten syitä oli vaikea eritellä myöten samankaltaisiksi vanhan valtatien luiskien toisistaan. kanssa. Toistaiseksi uusien luiskien monimuotoisuus on verrattavissa maatalousmaahan. Kova- Suorien luontovaikutusten vyöhyke tien läheisyy- kuoriaisia on levinnyt uusille luiskille paitsi vanhoil- dessä on kapea. Kasvillisuudessa ja kasvistossa ta tieluiskilta, myös pelloilta, metsäaukeilta, sora- tapahtuu mainittavia muutoksia alle 10 metrin kuopasta sekä jopa meren rannikolta ja muilta etäisyydellä tiestä. Linnustossa selvät vaikutukset kosteikoilta. ulottuvat metsämaastossa muutaman kymmenen metrin etäisyydelle, avomaastossa ja vesillä 500- 80 Moottoriväylät ja luonto JOHTOPÄÄTÖKSET

1000 m päähän (Reijnen & al. 1995, Reijnen & Foppen 1995).

Tien vaikutukset ympäröivään luontoon voidaan tiivistää esim. seuraavasti:

• Melu vaikuttaa linnustoon

• Reunavaikutus (pienilmasto, valaistusolot, predaation ja kilpailun muutokset) tuntuu kaikissa nyt tutkituissa eliöryhmissä, kovakuoriaisissa selvästi.

• Tärinä saattaa vaikuttaa kovakuoriaislajistoon tiealueella ja sen tuntumassa

• Tie jakaa lentokyvyttömien kovakuoriaislajien populaatioita, mutta tarjoaa lentokykyisille jopa leviämisreitin.

Aikaisemmin tärkeinä pidetyt liikenteen päästö- vaikutukset ovat viime vuosikymmeninä vähenty- neet. Yleistäen voidaankin todeta, että ainoat todella merkittävät luontovaikutukset tienpidossa syntyvät maankäytön muutosten kautta. Paikallis- ten luontovaikutusten välttämiseksi tielinjaa voidaan suunnata arvokohteiden ohi ja jättää suoja- vyöhyke kohteiden ja tien väliin. Kaiken kaikkiaan ongelma ei ole kovin suuri Suomessa, missä tie- verkko on jo pääosin rakennettu. Kuitenkin tiestös- tä johtuvat aluetason vaikutukset, kuten eläinten kulkureittien katkeaminen, ovat merkittävämpi ongelma (Väre 2001a). Näitä haitallisia vaikutuksia voidaan torjua teknisin ratkaisuin ohjaamalla eläi- met joko tien ali tai yli. Vt 7 seurantatutkimuksessa on saatu hyviä tuloksia eläinten kulkujärjestelyistä (Väre 2001b).

Tielinjausta suunniteltaessa voidaan arvokohteet pääosin kiertää, jos suunnittelualueella on tehty biotooppikartoitus, linnustokartoitus ja kasviston lajistokartoitus. Näin arvokkaat luonnonalueet voidaan tunnistaa ja linjata tie kulkemaan riittävän etäällä niistä. Kovakuoriaisten käyttäminen pien- lajistolle arvokkaiden kohteiden tunnistamisessa edellyttää uuden tehokkaan menetelmän kehittä- mistä. Moottoriväylät ja luonto 81 VIITTEET

6 VIITTEET

Johdanto sekä kasvillisuus- ja kasvistokartoi- Mahosenaho, T. 1994: Niitty- ja ketokasvikokeen tukset perustaminen 1993 vt 4:n Pateniemen liittymä- alueelle. Tielaitos, Oulun tiepiiri. 92 s. Anderson, P. 1994: Roads and nature conservation. Guidance on impacts, mitigation and enchan- Mahosenaho, T. & Pirinen, T. 1999: Niittykasvilli- cement. English Nature. 81 s. suuden perustaminen tieluiskiin. - Tielaitoksen Selvityksiä 12/1999. 100 s. Haila, Y., Tonteri, T., Halme, E. & Somerma, P. 1989: Kaupunkiviheriöiden kasvillisuuden vaihtelu hyön- Marttila, Olli et al. 1999: The status of semi-natural teisten esiintymistä määräävänä tekijänä. - Pää- grasslands in the province of South-Karelia, SE kaupunkiseudun Julkaisusarja C 1989:4. Finland.

Hakila, R. 1999: Huonosti käyttäytyviä uhanalais- Metsätähti Oy (toim.) 1996: Moottoriväylät ja luon- kasveja. - Lutukka 15(4): 99-103. to. Tutkimusraportti 1996. Tielaitos.

Harper-Lore, B. & Wilson, M. 2000: Roadside use Metsätähti Oy (toim.) 1997: Moottoriväylät ja luon- of native plants. 665 s. to. Tutkimusraportti 1997. Tielaitos.

Jantunen, J., Kokkonen, A. & Mieskolainen, R. Metsätähti Oy (toim.) 1998: Moottoriväylät ja luon- 1999: Tienrakentamisen vaikutukset kasvillisuu- to. Vuosiraportti 1998. Tielaitos. teen ja niittyjen perustaminen tieluiskille. Seuran- tatutkimus 1990-1999. Vuoksenniskan moottori- Metsätähti Oy (toim.) 1999: Moottoriväylät ja luon- tie, Imatra. Loppuraportti. Etelä-Karjalan Allergia- to 1999. Tutkimusraportti. Tielaitos. ja Ympäristöinstituutti. 28 s. Metsätähti Oy (toim.) 2000: Moottoriväylät ja luon- Jantunen, J., Saarinen, K. & Marttila, O. 2000: to 2000. Tutkimusraportti. Tielaitos. Pientareet niityiksi Imatran uudella moottoritiellä. - Lutukka 16(4): 119-126. Metsätähti Oy 2001a: Uudenmaan tiealueiden kasviston kartoitus. Uudenmaan tiepiiri. Keynäs, K. 1993: Etelä-Suomen rannikkoniityt, esimerkkinä Hankoniemen ympäristö. - Teokses- Metsätähti Oy 2001b: Karjalohjan Härjänvatsan, sa: Marttila, O. (toim.). Avoimet perinneympäristöt Särkiän ja Luhjun osayleiskaava-alueiden luonto- osana suomalaista luontoa, hoito ja suojelu: 10- ja maisemaselvitys. Karjalohjan kunta. 11. Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutti. Monni, S. & Lankinen, S. 1995: Sähköntuotannon Komieteamietintö 1991:30. Uhanalaisten eläinten ja siirron biodiversiteettivaikutusten arviointimah- ja kasvien seurantatoimikunnan mietintö. Ympä- dollisuudet. - Helsingin yliopiston kasvitieteenlai- ristöministeriö. toksen julkaisuja N:o 21. 158 s.

Koski, P. 1999: Tien- ja radanpiennarkasvillisuus Ministerie van Verkeer en Waterstaat 2000: Natio- sekä siihen vaikuttavat tekijät Keski-Suomessa. nal Highway verges - National treasures. Esite. 15 s. Pro gradu, Jyväskylän yliopisto. Nieminen, M. Vuokko, S. & Hanski, I. 1996: Teko- Kumenius Kenneth, 1999. Fragmenteringseffek- niitytkö uhka Suomen luonnolle? - Luonnon Tutkija ten på naturen vid bygget av riksväg 7 mellan Fors- 100: 37-39. by och Lovisa, under år 1995-1996. Opinnäytteet. Helsingfors universitet 1999. Oulun tiepiiri 2001: Tienvarsikasvillisuuden inventointi. Kuusamon pilottihanke. - Työraportti. 82 Moottoriväylät ja luonto VIITTEET

Piirainen, M. 1998: Meriratamo tienvarsikasvina. - Toivonen Heikki & Leivo Anneli, 1993. Kasvillisuus- Lutukka 14: 24-27. kartoituksessa käytettävä kasvillisuus- ja kasvu- paikkaluokitus, kokeiluversio. Metsähallituksen Piirainen, M. & Lampinen, R. 2000: Uusia merira- luonnonsuojelujulkaisuja Sarja A no 14. Vantaa tamon tienvarsilöytöjä. - Lutukka 16(2): 62-63. Ulvinen, T. & Varkki, A. 1986: Mierokki (Plagio- Piirainen, M. & Nurmi, J. 1996: Miekkavihvilä (Jun- bothrys scouleri), Lännen kulkuri. - Lutukka 2: 60- cus ensifolius) vakiintuneena tulokkaana Varsi- 62. nais-Suomessa. - Lutukka 12: 74-77. Uotila, P. 1988: Helsinki-Hämeenlinna valtatien Pirinen, T. & Seppälä, O. 2001: Tienvarsikasvilli- kasveja. - Lutukka 4: 88-90. suuden inventointi. - Sisäisiä Julkaisuja 6/2001. Tiehallinto. Uudenmaan tiepiiri 1995: Uudenmaan yleisten teiden ympäristön tila. Luonto. 151 s. Pykälä, J. & Uotila, P. 1986: Lohjan kaupungin harjualueen kasvisto- ja kasvillisuusselvitys. Vägverket 1996: Bedömning av ekologiska effek- - Länsi-Uudenmaan seutukaavaliitto, 23 ss. ter av vägar och järnvägar. Rekommendationer om arbetssätt. - Vägvärket Publikations. 1996:33. Ranta, P. 1990: Vantaanjoen vesistöalueen joki- käytäväkasveista Vantaalla ja Helsingissä. - Lu- Vägverket 1997: Artrikare vägkanter - en idéskrift. tukka 6(4): 99-115. 48 s.

Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, Väre, S. 2001a: Ekologinen verkosto yhdyskunta- I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000 rakenteen suunnittelussa. - Ympäristö ja Terveys - Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökes- 31(1): 55-60. kus, Helsinki 2001. Väre, S. 2001b: Pernajan eläinalikulkujen käytön Rossi, E. 1993: Ekologinen ympäristöluokitus tie- seuranta. Vuosien 1998-2000 yhteenveto. E 18 suunnittelussa. - Tielaitoksen tutkimuksia 3/1993. valtatie 7 moottoriliikennetie välillä Koskenkylä- Tielaitos, Kehittämiskeskus. 70 s. Loviisa. Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri.

Räsänen, J. 1999: Satunnaiskasveja valtateiden 6 ja 17 pientareilla. - Lutukka 15(4): 114-116.

Stottele, T. (toim.) 1995: Vegetation und Flora am Strassennetz Westdeutshlands. Standorte-Natur- schutzwert-Pflege. - Dissertationes Botanicae 248. 360 s.

Suominen, Juha, 1977: Kasvistomme muukalai- sia.

Sykora, K., de Nijs, L. & Pelsma, T. 1993: Planten- gemeenschhappen van Nederladse wegbermen. 280 s.

Tikka, P., Koski, P., Kivelä, R. & Kuitunen, M. 2000: Can grassland plant communities be preserved on road and railway verges. - Applied Vegetation Science 3: 25-32. Moottoriväylät ja luonto 83 VIITTEET

Kovakuoriaistutkimus Vermeulen H.J.W. 1995. Road-side verges; Habitat and corridor fo carabid beetles of poor Danmarks Fauna, Biller I-XX. sandy and open areas.

Die Käfer Mitteleuropas 1-15. Freude, Harde et.al. Wiens, John A. 1989: The Ecology of Bird Com- 1965-1997. munities vol.1: Foundations and Patterns. Cam- bridge. Die Käfer Mitteleuropas, Ökologie 1-3. Koch, K. 1989. Linnustotutkimus Duelli, P., Obrist, M. 1998: In search of the best correlates for local organismal biodiversity in cul- Ashley, E.P. & Robinson, J.T. 1996. Road mortality tivated areas. Biodiversity and Conservation 7/ of amphibians, reptiles and other wildlife on the 1998: 297-309. Long Point causeway, Lake Erie, Ontario. The Canadian Field Naturalist 110(3):403-412. Eivind Palm, E. 1996: Nordeuropas Snudebiller. Apollo. Bayne, E. M., & K. A. Hobson. 1997. Comparing the effects of landscape fragmentation by forestry Fauna Entomologica Scandinavica, Coleoptera and agriculture on predation of artificial nests. vols. 1-3. Conserv. Biol. 11: 1418-1429

Hanski, I., Lindström, J., Niemelä, J., Pietiläinen, Berg, A. 1997. Diversity and abundance of birds H. Ranta, E. 1998: Ekologia. WSOY. in relation to forest fragmentation, habitat quality and heterogeneity. Bird Study 44: 355—366 Heliövaara, K., Peltonen, M., Mannerkoski, I. Siito- nen, J. 1998: Suomen kaarnakuoriaiset. Bergin, T. M., Best, B.L. & Freemark, K.E. 1997. An experimental study of predation on artificial Lindroth, Carl H. 1949: Die Fennoskandischen nests in roadsides adjacent to agricultural habitats Carabidae I-III. in Iowa. Wilson bulletin 109(3):437-448.

Lundberg, S. 1995: Catalogus Coleopterorum Clark, W.D. & Karr, J.R. 1979. Effects of highways Sueciae. on redwinged blackbird and horned lark populations. Wilson Bull. 91:143-145. Mader, Hans-Joachim, 1990. Survival and disper- sal of animals in cultivated landscapes. Barking: Ettala & Rossi avoin yhtiö 1993. Tien vaikutus Elsevier. kirjosiepon pesintään. Tielaitos, kehittämiskeskus.

Martikainen Petri: Esitelmä kovakuoriaisseminaa- Ettala & Rossi avoin yhtiö 1995. Tien reunavyö- rissa Kuhmon Viiksimossa 16.-18.8.1996. Artikkeli hykkeen käsittelyn vaikutus kirjosiepon pesintä- kausijulkaisussa Sahlbergia. Luonnontieteellinen menestykseen. Tielaitos, kehittämiskeskus. keskusmuseo. Helsinki 2001. Hirvonen, H. & Rintala, J. 1995. Moottoriliikenne- Saalas, U. 1949: Suomen metsähyönteiset. tien vaikutukset Pernajanlahden linnustoon. Tielai- WSOY. toksen tutkimuksia 2/1995.

Siitonen Juha: WWF:n kovakuoriaistyöryhmässä Järvinen, O & Väisänen, R. A. 1983: Correction työstetty luonnos, 199. coefficients for line transect censuses of breeding birds. – Ornis Fennica 60(4):97–104. Svensk Insektfauna, Skalbaggar (10 vihkoa).

Tullgren, A. 1929: Kulturväxterna och djurvärlden. Bonniers. 84 Moottoriväylät ja luonto VIITTEET

Kala- ja Vesitutkimus Oy, Markku Mikkola-Roos & Reijnen, M.J.S.M, Veenbaas, G. & Foppen, R.P.B. Heikki Hirvonen 1996. Toukolanranta, rakenta- 1995. Predicting the effects of motorway traffic misen ympäristövaikutukset. Ekologinen näkökul- on breeding bird populations. Road and Hydraulic ma II. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston jul- Engineering Division, DLO-Institute for Forestry kaisuja 1996:20. and Nature Research, Netherlands.

Keyser, A. J., G. E. Hill, & E. C. Soehren. 1998. Rodgers, J.A. Jr. & Smith, H.T. 1997. Buffer zone Effects of forest fragment size, nest density, and distances to protect foraging and loafing water- proximity to edge on the risk of predation to birds from human disturbance in Florida. Wildlife ground-nesting passerine birds. Conserv. Biol. 12: Society Bulletin 25 (1):139-145. 986-994. Rossi 1993, 1995. Koskimies, P. & Väisänen, R.A. 1988 (2. painos): Linnustonseurannan havainnointiohjeet. -Helsin- Tielaitos 1996. Yleisten teiden ympäristön tila - gin yliopiston eläinmuseo, Helsinki. luonto. Tielaitoksen selvityksiä 3/1996.

Koskimies, P. 1989: Birds as a tool in environmen- Tielaitos ja Ympäristötutkimus Metsätähti Oy. tal monitoring. - Ann. Zool. Fennici 26: 153-166. 1996. Moottoriväylät ja luonto. Tutkimusraportti 1996. Kuitunen, M., Rossi, E. & Stenroos, A. 1998. Do highways influence density of land birds? Environ- Tielaitos ja Ympäristötutkimus Metsätähti Oy. mental management 22 (2):297-302. 1996. Moottoriväylät ja luonto. Tutkimusraportti 1997. Lindenmayer, D. B., M. L. Pope, & R. B. Cunning- ham. 1999. Roads and nest predation: an experi- Vickholm, M., Väisänen, R. A. & Järvinen, O. 1984: mental study in a modified forest system. Emu Suomen pesivän maalinnuston seuranta. - Ympä- 99: 148-152. ristön- ja luonnonsuojelunosaston julkaisu A:7, Ympäristöministeriö, Helsinki, 51 s. Mensing, D.M., Galatowitsch, S.M. & Tester, J.R. 1998. Anthropogenic effects on the biodiversity of von Haartman, L. 1978: Changes in the bird fauna riparian wetlands of a northern temperate lands- in finland and their causes. - Fennia 150: 25-32. cape. Journal of Environmental Management 53:349-377. Väisänen, R. A., Järvinen, O. & Rauhala, P. 1986: How are extensive, human-caused habitat Reijnen, R. , Foppen, R., Ter Braak, C. & Thissen, alterations expressed on the scale of local bird J. 1995. The effects of car traffic on breeding bird populations in boreal forests? - Ornis Scandina- populations in woodland. III. Reduction of density vica 17: 282-292. in relation to the proximity of main road. Journal of applied ecology 32: 187-202. Watts, B. & Bradshaw, D.S: 1994. The influence of human disturbance on the location of Great Blue Reijnen, R. & Foppen, R. 1995. The effects of car Heron colonies in the Lower Chesapeake Bay. traffic on breeding bird populations in wood-land. Colonial Waterbirds 17(2):184-186. IV. Influence of population size on the reduc-tion of density close to highway. Journal of applied Yahner, H.R. & Mahan, C.G. 1997. Effects of ecology 32: 481-491. logging roads on depredation of artificial ground nests in a forested landscape. Wildlife Society Reijnen, Rien 1995. Disturbance by car traffic as Bulletin 25 (1):158-162. a threat to breeding birds in the Netherlands. Rijksuniversiteit van Leiden. PhD thesis. Moottoriväylät ja luonto 85 LIITTEET

7 LIITTEET

Keskeistä käsitteistöä Liite 1 Yleiskartta tutkimusalueesta Liite 2 Kovakuoriaistutkimuksen kohdealueet Liite 3 Kovakuoriaisnäyteaineiston yksilömäärät lajeittain ja pyydystyypeittäin tutkimusaloittain Liite 4 86 Moottoriväylät ja luonto Moottoriväylät ja luonto Liite87 1 LIITTEET

Keskeistä käsitteistöä

Biodiversiteetti Lajiston monimuotoisuus

Biotooppi Lajin kasvu- tai elinympäristö

Ekspositio Maaston kaltevuus etenkin auringon suhtee

Kasvillisuus Kasviyhdyskunta, joka ottaa huomioon myös lajien väliset runsaussuhteet

Kasvisto Luettelo alueen lajeista

Metapopulaatio Populaatiorakenne, joka muodostuu asutuista ja asumattomista elinympäristölaikuista, joiden kesken voi tapahtua geenivaihtoa

Nypintä Kovakuoriaistutkimuksessa tutkittavien kovakuoriaisten poiminta erilleen maastonäytteestä.

Predaatio Saalistus.

Reviiri Eläimen tai eläinryhmän puolustama elinpiirin osa, jonne ne eivät salli muiden saman lajin yksilöiden tai pesintäreviireissä saman sukupuolen yksilöiden asettua.

Ruderaatti Tulokaskasvi. Esim. tien varsilla, satamissa ja rautateiden varsilla

Silmälläpidettävä Taantuneet ja harvinaiset lajit, jotka eivät täytä uhanalaisen kriteereitä 88Liite 2 Moottoriväylät ja luonto LIITTEET Yleiskartta tutkimusalueesta Yleiskartta Moottoriväylät ja luonto Liite 3 (1/4)89 LIITTEET

Kovakuoriaistutkimuksen kohdealueet 90Liite 3 (2/4) Moottoriväylät ja luonto LIITTEET

Kovakuoriaistutkimuksen kohdealueet Moottoriväylät ja luonto Liite 3 (3/4)91 LIITTEET

Kovakuoriaistutkimuksen kohdealueet 92Liite 3 (4/4) Moottoriväylät ja luonto LIITTEET

Kovakuoriaistutkimuksen kohdealueet Liite 4 (1/21) Moottoriväylät ja luonto 93 LIITTEET

Kovakuoriaisnäyteaineiston yksilömäärät lajeittain ja pyydystyypeittäin tutkimusaloittain lk fp alais r (harvoin tuholainen) AV M 4 o total Lov.NW mikrohabitaatti habitaatti ravinto toukka (jos eri) SX ape alus muu x 00 00 00 300 3 kostea maa Sk,Mkost peto A M 4 00 00 100 00 100 2 1 Vsa 1 Sphagnum peto Sr,Ms peto 2 Sphagnum Vsr,Sr peto A A T 2 2 A T 15 00 1 1 paiste Ija peto A H 4 00 00 00 00 00 000 5 5 vähäkasv.aur. R päiväpeto A 2 00 11 11 korpiturve Mkk,Sk niveljalkaiset ym A T 20 182 10 192 paistehiekat Ij lent.päiväpeto A H 15 tiealue 1 1 1 Vsa peto A 10 2 2 2 Vsa peto A 10 1 2 2 Visr peto A 6 Loviisa Muita havaintoja (tien lähistö) lisätieto uhan s Krono y levähd k 2 2 2 hiekkamoreeni Mh,Ij,.. peto A H 10 1 1 2 2 humus Ivpj,Mr yöpeto A M 6 12 4 85 85 Mah,Ivj,S lent.päiväpeto A 10 1 1 2 2 savi-humus Mls,Sl,Ikv yöpeto A M 15 pelto Kärrm. taimik m 1 1 1 Vsr,S peto A 6 kuusi m 1 1 2 2 generalisti I,R,(Mh) lyhytsiipiset ym. A 1 Läger m 443123543sum 2,50 Röjsjö Långk Läger r Björnt s Kvarnb Oxhål b Gislar g Nyän y 0123 456789a9b10111213a13b1415 3412 3333 tutkimusalue sorak. Forsb pyydystyypitpyydysrivimäärä p+w p+w (p+w) p+w p (p) p+w (p) p+w p+w p+w p+w p+w p+w p p+w p p+w (vajaa kesto) Suku maaluokka k vlm vl ulp vm s ulm s s vmh ulh vm p ulm nm ulm m vlp Gmlby Forsby Sarvla Gyrinidae Haliplidae Dytiscidae Noteridae Carabidae 01 ADEPHAGA 2 CARABOIDEA 20 80 91 Laccophilinae 90 463 Dyschirius 485 Miscodera 500500 Trechinae 510 Patrobus Trechus 100110 Hydroporinae 125 Hygrotus Hydroporus 300330 Dytiscinae Dytiscus 200205 Colymbetinae Agabus 260 Ilybius 400 401402 Carabinae 410 Leistus Notiophilus 420 Carabus 437 Cychrus 440440 Cicindelinae Cicindela 445445 Loricarinae Loricera 450452 Elaphrinae 460461 Scaritinae Elaphrus Clivina i Dysc glob 475Misc arct 486 globosus arctica Patr assiPatr atro 506Trec seca 508Trec rivu 512Trec rube 514 515 assimilis atrorufus secalis rivularis rubens 1 1 1 2 1 1 20 23 3 5 3 11 65 59 2 1 1 1 78 1 6 1 3 177 93 6 177 hum.savimoreni MSI.. 93 kostea maa Mkt,Ipkj.. peto 6 kostea humus MRIS A A 6 2 A M 6 lyhenne koodi heimo laji\alueen nro Hygr inae 112Hydp trisHydp inco 156 162 inaequalis tristis incognitus 1 1 1 2 2 Vs,S peto A 1 Dyti marg 333 marginalis Agab bipuAgab affi 210Agab cong 215 224Ilyb subaIlyb aterIlyb quad 261 bipustulatus 262 265 affinis congener subaenaeus ater quadriguttatus 1 1 1 4 1 1 1 1 1 1 4 5 4 5 V peto Vmt,Srk peto A A 2 1 Leis termLeis ferr 403 404 terminatus ferrugineus 1 1 2 5 4 13 20 6 20 6 Ml Ms peto peto A A 15 15 Notio aquaNotio palu 411Notio germ 412Notio bigu 414 418 aquaticus palustris germinyi biguttatus 1 1 1 1 2 3 1 1 3 4 2 1 6 7 7 6 sora,moren 7 humus Mha,Ijv 7 karu karike peto Ma Mls,Sk peto peto A H A M A 4 H 4 2 Cara granCara nemo 424Cara hort 430Cara glab 431 432 granulatus nemoralis hortensis glabratus 3 1 1 2 2 83 10 7 96 1 14 96 moreenimaa 14 M yöpeto Ma ym. peto A H A 6 4 Cych cara 438 caraboides 1 1 18 7 18 6 31 82 82 M etanat (yö) A H 10 Cici hybrCici camp 442 444 hybrida campestris 68 182 1 Lori pili 446 pilicornis 1 1 1 3 3 varjopuolet M, I toukat, hyppyhänt…(yö) A 2 Elap ripa 457Cliv foss 462 riparius fossor 1 1 3 1 1 3 10 10 humussavi Iv.. sekaru hopeasepät hyrriä ym. suom.nim (pisarasukeltajat) sukeltajat sukeltajia pieniä sukeltajia (pohjasukeltajat) suuria sukeltajia isompia sukeltajia maakiitäjäiset kiitäjäisiä hietakiitäjäiset kiitäjäisiä kiitäjäisiä kiitäjäisiä 94Liite 4 (2/21) Moottoriväylät ja luonto LIITTEET

Kovakuoriaisnäyteaineiston yksilömäärät lajeittain ja pyydystyypeittäin tutkimusaloittain lk fp alais r hyötyeläin A Mhyötyeläin A 10 2 a m peto AS 15 petopetopeto paistepeto paistepeto paistepeto S/Apeto S/A S/A paistepeto S/Apeto paistepeto S/A 10 paistepeto S/A 15 paiste 6 peto S/A 10 peto S/A S/A paistepeto S/A 80 paistepeto paiste 2 peto S/A 15 peto S/A S/A 20 yöeläin 6 peto S/A 10 yöeläin S/A 30 S/A 10 S/A 2 6 S/A 10 2 2 20 n n n n n n n n n n n n n n n n n n n peto+siemenet tuholainen AS 4 h ,Ipj yöpeto A 2 Injv.. hyönteiset yöpeto A 6 a savipohja Iknvj sekaruoka paistepäivä AS S 6 Lov.NW mikrohabitaatti habitaatti ravinto toukka (jos eri) SX ape alus muu x 00 221 2 moreenimaa Ijv.. 2 hiekkamoreeni Ij,Rh sieme sieme 1 kuiva peltomaa Iv sieme 00 00 100 1 saviturve 1 Rjn,Ik 4 1 4 myyränkolot A S Ikr,Rj,S Rj peto 30 peto A A 1 20 00 100 12 1 rahkaturve Mlk,Sk.. 1 peto muta/rahka 2 kosteamulta Sr..,Rn Mlk,RS peto peto A T00 A A 20 2 1 11 00 00 18 18 kuiva humusma tiealue 11 1 Loviisa Muita havaintoja (tien lähistö) lisätieto uhan s Krono y 3 5 5 hiekkamoreeni Ijvn sieme levähd k 2 5 7 7 soistuma Mlk,Sk.. A T 6 1 1 1 humuspalj. Iknvjp,.. peto paiste A 6 26 1 27 27 läpäisevä maa Invj,Mha sieme 6635 3108 108 1 1 1 turve Ik,Rn,(S) AS T 15 11 12 1 1 8 moreenipenkat Ijv 10 1 moreenipenkat Ijn sieme sieme 10 Ivnj sieme 1 1 1 kulttuurimaa Ivnpj,(M) siemen.ym. S/A 15 pelto Kärrm. taimik m 11 2 2 kuusi m 1 1 1 3 3 ruohomaa Ivnj,Rh niveljalkaiset y 1 1 1 2 mutasavi Rnm peto A 2 22 1 23 23 hiekkamoreeni Ijv sieme Läger m Röjsjö Långk Läger r Björnt s 1126 141 14 18183 183humusmaaM Kvarnb Oxhål b Gislar g Nyän y 0123 456789a9b10111213a13b1415 tutkimusalue sorak. Forsb Suku maaluokka k vlm vl ulp vm s ulm s s vmh ulh vm p ulm nm ulm m vlp Gmlby Forsby Sarvla 600605 Harpalinae Pterostichus 588596 quadrimaculatum mannerheimi 5 10 15 16744 15 communis 76 2 139 12 2 139 paistesavi.. 12 Ijv.., hyönteismunat ym. 1 A S 1 30 3 1 61 61 generalisti I,M.. sieme 530 Bembidion 690700 Platynus Agonum 830 Ophonus 655 Calathus 680 Synuchus 730 Amara 840 Harpalus 1 870 Anisodactylus 885 Trichocellus n m m mar com i Pter cupr 608 cupreus 1 2 1 80 1 Bemb guttBemb man 595 guttula 1 1 6 2 3 1 5 6 25 25 kost.savi Rn,I A S 2 Trec quad 518 quadristriatus A Pter versPter crenPter oblo 609 612 622 versicolor crenatus oblongopunctat. 4 3 4 59 25 95 95 hiekkamaat Iknvj sekaruoka paistepäivä AS H 10 Pter nigePter mela 628 630 niger melanarius 12 11 9 28 3 2 1 1 27 3 57 33 21 7 1 81 119 9 2 51 4 238 244 238 kulttuurilaji 244 Ipvnj,Mra M,Ipjv yöpeto A 4 Trec micrTrec disc 521Bemb lamp 522Bemb grap 544Bemb brux 566Bemb femo 572Bemb dori 575 microsBemb tran discus 581Bemb qua 587 lampros grapii bruxellense femoratum 1 10 doris transparens 8 19 13 1 9 1 1 5 1 10 6 2 9 23 40 1 2 74 4 82 2 6 1 74 paiste 82 kaikkialla Ivj.. 2 saviturve pienet niveljalk 6 savimoreeni Rjn,Ik 1 moreenipaljastumat R,Ijv.. myyränkolot A varjorinne S A 15 A A 10 1 10 Amar ovatAmar mont 735Amar niti 738Amar conr 742Amar luni 745Amar aene 747Amar fame ovata 749 montivagaAmar eury 752Amar fami 754 nitida Amar curs 755Amar quen convexior 763Amar bifr 765 lunicollis 1 aeneaAmar brun famelicaAmar fulv 766 770Amar maju eurynota 773Amar auli familiaris 774 cursitans 776 quenseli 1 1 bifrons 2 brunnea 12 6 fulva majuscula 1 4 2 aulica 1 2 2 37 1 1 1 3 1 2 1 1 1 1 1 2 2 1 2 1 3 2 3 17 2 2 6 1 2 2 4 6 65 13 1 5 23 2 6 moreenipenkat moreenipenkat Ij.. Ij.. 4 sieme 6 sieme generalisti 65 13 hiekkamoreeni Invj 5 I,M.. kuiva moreenim Ijv,Mha sieme sieme sieme 23 Ivjn.. moreenimaa Ml.. sieme sieme 4 hiekkamoreeni Ijv,Rh sieme Pter nigrPter rhaePter mino 632Pter stre 633 638Pter dili 640 641 nigrita rhaeticus minor strenuus diligens 1 1 1 1 10 1 1 24 17 1 5 6 8 1 1 16 1 1 3 1 24 2 73 1 39 4 9 3 73 mutapohja 39 rahkaturvemaa Sr..,Mkt Ml,Ikj,R 4 liejuturvemaa Ikvj,Rn,.. 9 kosteikko 3 kosteikko Rn,S,MIk Sr..,Mkt, Ik A A TL A yöpeto TL 2 A 2 A 6 1 4 Cala erra 658 erratus 9 9 Cala micr 668 micropterus 110 2 8 59 165 79 97 520 520 M,Ip,(Sk) A 1 Synu viva 681 vivalis Plat obscPlat live 691Agon pice 694Agon grac 705Agon fuli 709Agon sexpAgon eric 710 716 obscurus 717Amar pleb livens piceum 732 gracile fuliginosum sexpunctatum ericeti plebeja 4 1 1 56Opho rufi 25 1 836 1 1 1 9 rufibarbis 72 1 4 27 1 27 11 1 114 72 27 114 savi ym. Mlk,Sk Invjk,Rn 72 sieme rahkaturve Sr yöpeto peto A paiste A 6 6 lyhenne koodi heimo laji\alueen nro Harp rufiHarp affiHarp latu 842Harp quad 845 854 860 rufipes affinis latus quadripunctatus 1 1 1 6 3 2 13 2 2 1 3 1 2 1 2 2 1 10 5 16 1 1 1 17 2 34 1 1 18 13 17 generalisti 34 kulttuurimaat M,I.. Ivnpj.. 18 13 generalisti kulttuurimaat sekaravinto Ivnpj.. I,M,.. (tuholainen) sekaravinto AS 4 AS AS 2 AS 4 1 Anis bino 872 binotatus 1 3 17 2 2 6 2 33 33 kostea maa R,Ikjv lentäväinen A 15 kiitäjäisiä suom.nim Moottoriväylät ja luonto Liite 4 (3/21)95 LIITTEET

Kovakuoriaisnäyteaineiston yksilömäärät lajeittain ja pyydystyypeittäin tutkimusaloittain lk 60 fp alais r petokärpästoukat EAkärpästoukat EA 1 E 10 6 t t t Mha.. A 10 t humusmaa Mlra,Ip.. 2 Lov.NW mikrohabitaatti habitaatti ravinto toukka (jos eri) SX ape alus muu x 00 0300 100 0 3 avoin maa 1 jätehumus Ijn,(Rh) lahoavat kasviper.jätteet Mar,Ipj.. Ijpv.. mahla ja mätänevät aineet E E lanta,sienet,mahla,komposti. E 30 NT 30 VU 30 00 00 00 00 00 0 2 2 Formicakanto Mklra.. muurah.viera Y LfF 10 200 2 kaikkialla mätänevä kasvisjäte E 1 00 000 3 3 muta Rn kasvijä 00 100 00 00 1 saraikon aukot R paiste 10 00 0 4 4 havu+lehtip M peto Fhl A 10 00 00 0 0 matalat lammikot ym. 6 tiealue 88 8 1 1 1 Rjmuta kasvijäte E 15 1 1 1 (kuismat) Injv,Mr lehtikuoriaisloinen P 20 Loviisa Muita havaintoja (tien lähistö) lisätieto uhan s Krono y 1 1 1 Iknh,(M) lanta E 6 1 1 21 1 2 kaikkialla mätänevä kasvisjäte 1 kaikkialla E mätänevä kasvisjäte 2 E 15 1 2 4 4 soramoreeni Injv,Mr lehtikuoriaisloinen P 20 levähd k 1 1 1 kaikkialla mätänevä kasvisjäte E 4 1 1 1 kaikkialla mätänevä kasvisjäte E 1 2 1 2 5 1 6 karikekerros Rn.. peto A 4 pelto Kärrm. taimik m 31 3 1 3 M,Ip.. 1 lahohavupuu mahla ja mätänevät aineet Mk E kaarnakuoriaistoukat Oh A 4 15 1 1 1 mullos M,I kasvijä kuusi m 111112 112 1 13 11 2 1 2 1 5 3 5 ruohopohj.lätäköt ym. 3 ruohopohj.lätäköt ym. 1 2 Läger m 1 1 1 kanervikko Mha 10 Röjsjö Långk Läger r Björnt s Kvarnb Oxhål b Gislar g Nyän y 0123 456789a9b10111213a13b1415 tutkimusalue sorak. Forsb Suku maaluokka k vlm vl ulp vm s ulm s s vmh ulh vm p ulm nm ulm m vlp Gmlby Forsby Sarvla Histeridae Sphaeritidae Hydrophilidae 945 Cymindis 940 Microlestes 910 Dromius 890902 Acupalpus Lebia 1300 STAPHYLINOIDEA 12501251 Histerinae Margarinotus 12751280 Athlous Platysoma 1205 12061220 Abraeinae 1240 Saprininae 1241 Dendrophilinae Dendrophilus 10501060 Hydrophilinae Anacaena 1090 Hydrobius 1200 1201 Sphaerites 10401041 Hydrochinae Hydrochus 1150 Megasternum 11001120 Sphaeridiinae Cercyon 1160 Sphaeridium 10001001 STAPHYLINIFORMIA 1002 HYDROPHILOIDEA 10031004 Helophorinae Helophorus 1155 Cryptopleurum i Marg imprMarg stri 1252Marg purp 1253 1261Athl duod 1277Plat depl brunneus Plat angu 1283Plat line striola 1284 purpurascens 1286 duodecimstriatus deplanatum 2 angustatum lineare 1 1 1 1 1 1 1 lahokoivu/-haap M,Ip 1 lahomänty kaarnakuoriaistoukat Mk Olh A kaarnakuoriaistoukat Ohl A 30 10 Dend pygm 1243 pygmaeus Anac luteAnac limb 1062 1063 lutescens limbata 2 2 1 5 5 matala vesi 1 Hydr fusc 1091 fuscipes 2 1 3 3 matala vesi Vr,j,p kasvijä Spha glab 1202 glabratus 1 16 17 17 mätä, mahla Mlr,Ip.. E 10 Micr minu 941Cymi vapo 949 minutulus vaporariorum 1 2 2 1 2 3 2 10 3 10 moreenimaa Ijv.. 3 kanervanumme peto paiste A 30 Drom agilDrom schn 916Drom fene 920Drom sigm 922 926 agilis scneideri fenestratus sigma 2 1 8 7 10 8 2 5 12 havu+lehtip 13 havu+lehtip M M peto peto Fhl A Fhl A 6 4 Hydr brev 1045 brevis Cerc ustuCerc late 1122Cerc quis 1133Cerc tris 1138 1145 ustulatus lateralis quisquilius tristis Sphd luna 1164 lunatum Tric placAcup meri 889Acup parv 893 894Lebi chloLebi crux 904 placidus 905 meridianus parvulus chlorocephala cruxminor 1 3 1 1 1 1 1 3 3 savipaljastuma Ijv.. paiste 30 Tric cogn 888 cognatus Helo brevHelo gran 1016 1018 brevipalpis granularis Cerc anal 1148Mega obsc 1152 analis obscurum 2 Crpl subtCrpl minu 1156 1158 subtile minutum lyhenne koodi heimo laji\alueen nro aitotylpöt tylpöt tylppöjä tylppöjä tylppöjä vesiäisiä kytytylpöt rosovesiäiset maavesiäisiä vesiäiset lampivesiäiset suom.nim 96Liite 4 (4/21) Moottoriväylät ja luonto LIITTEET

Kovakuoriaisnäyteaineiston yksilömäärät lajeittain ja pyydystyypeittäin tutkimusaloittain lk 6 fp alais r r Lov.NW mikrohabitaatti habitaatti ravinto toukka (jos eri) SX ape alus muu x 00 2 2 karikkeet Rn punkit A Fa 15 00 00 00 00 00 100 30 1 1 1 lahopesät 4 keot,karike 1 Mr,Ip karikkeet M,I punkit Mr.. punkit punkit Olh A Flh A Lbn Olh A 40 LfFr 40 LbF 22 1 1 lahoaines M,I itiöt M Fr 20 00 100 1 1 haapa 1 ruohonjuuret Mra rihmasto rihmasto Ol M M 10 15 00 00 00 00 00 00 tiealue 4 15 15 versot I sokerijuurikas tuholainen V 6 1 1 1 Mr rihmasto M 40 1 1 1 2 matala vesi V levät V 2 Loviisa Muita havaintoja (tien lähistö) lisätieto uhan s 1 1 1 M rihmasto Flh M 60 Krono y 5 1 6 6 ruohonjuuret rihmasto M 15 1 1 1 kuivajäte I,M itiöt M 20 levähd k 1 1 1 ruohonjuuret Ma,Ij rihmasto M 40 1 1 2 2 käytävät Ijn,Mh hilse hiekkamaa D H 60 11 1 26 2 6 2 6 Mr,Ij rihmasto I,Ma,R rihmasto M M 30 6 1 1 1 M rihmasto Olh M 20 1 1 1 I,Ma rihmasto M ## pelto Kärrm. taimik m 2 2 1 3 raato ja mätä CD 6 1 1 1 jätökset I,M itiöt M Fr 6 21 2 1 2 kasvilaho 1 kasvilaho M,I Ml rihmasto rihmasto M M 10 40 1 1 1 lahopuu M,Ip itiöt Olh M Fs 4 10 2 12 12 raato ja mätä CD 10 kuusi m Läger m 1 2 1 4 4 rihmasto M 6 11 3 5 1 9 2 9 käytävät 2 käytävät Rn.. hilse hilse D D 15 40 2 2 2 lahopuu M käävät Ohl M 6 Röjsjö Långk Läger r Björnt s Kvarnb Oxhål b Gislar g Nyän y 0123 456789a9b10111213a13b1415 tutkimusalue sorak. Forsb Suku maaluokka k vlm vl ulp vm s ulm s s vmh ulh vm p ulm nm ulm m vlp Gmlby Forsby Sarvla Silphidae Scydmaenidae Hydraenidae Ptiliidae Agyrtidae Leiodidae 1730 Euconnus 1750 17501775 Silphinae Aclypea 1490 16001601 Coloninae Colon 16201625 Cholevinae Choleva 1700 1710 Nevraphes 17151720 Scydmoraphes Stenichus 1450 Acrotrichis 2 1580 Agathidium 1650 Sciodrepoides 1660 Catops 1301 1320 Hydraena 1437 Nephanes 1500 15011520 Leiodinae Leiodes 1570 Anisotoma 1577 Amphicyllis 1350 1435 Pteryx i Acly opac 1776 opaca 2 8 1 Euco hirt 1738 hirticollis 2 lyhenne koodi heimo laji\alueen nro Colo dentColo serr 1610Colo bide 1616 1619 dentipes serripes bidentatum 1 Nevr angu 1712 angulatus 1 1 2 4 4 karike Mrk,S punkit A Fx 10 Scyd minu 1717Stec scutStec bico 1721 1724 minutus scutellaris bicolor 1 2 1 Acro thorAcro disp 1455Acro inte 1458 1472 thoracica dispar intermedia 1 1 3 4 4 M,Ip itiöt M Fr 1 Agat nigrAgat arct 1587Agat atru 1588Agat semi 1591Agat laev 1593Agat pisa 1594 1596 nigrinum arcticum atrum seminulum laevigatum pisanum 1 1 2 2 10 1 14 2 14 2 M,I rihmasto M.. rihmasto Flh M M 4 6 Chol ledeChol glau 1630Chol angu 1632Chol stur 1633 1634 lederiana glauca angustata sturmii 1 1 1 3 3 käytävät hilse D 30 Scio watsScio fuma 1652 1653Cato subfCato alpi 1662Cato tris 1664Cato nigt 1671Cato nigc watsoni 1674 fumatus 1684 subfuscus alpinus 1 tristis nigrita 1 nigricans 1 2 1 1 6 3 6 2 1 4 1 5 0 106 1 1 9 2 2 6 127 1 9 raato ja mätä M,I 2 raato ja mätä 127 6 raato ja mätä raato ja mätä M,I M 1 raato ja mätä C C CD CD 1 CD 10 20 2 10 Neph tita 1438 titan Leio sileLeio poli 1526Leio luce 1540Leio flav 1541Leio obes 1552 1556Anis humeAnis axil 1571 silesiacaAnis cast polita 1572 lucens 1574Amph glob flavescens obesa Amph glof 1578 1 1579 humeralis 1 axillaris castanea globus globiformis 1 2 2 1 2 1 11 6 10 16 2 10 16 Mh,Ij rihmasto 2 lahopuu M,I M itiöt,mahla M käävät Ohl M 20 Ohl M 2 4 Hydr britt 1324 britteni Pter sutu 1436 suturalis raatokuoriaiset haiskiaiset haiskiaisia kolokkaat rääpikkäät kasekkaat suom.nim kääpiövesiäiset pallokkaiset pallokkaat ripsikuoriaiset Moottoriväylät ja luonto Liite 4 (5/21)97 LIITTEET

Kovakuoriaisnäyteaineiston yksilömäärät lajeittain ja pyydystyypeittäin tutkimusaloittain lk fp alais r MM Olh Olh 4 20 M,Ipj kaarnakuoriaiset Ohl A 6 ä ä r kenttä M,I F 4 Lov.NW mikrohabitaatti habitaatti ravinto toukka (jos eri) SX ape alus muu x 00 00 00 00 000 00 1 1 kasvijäte Rt,S 6 00 200 00 00 00 2 rahka Sr00 500 5 turve,karike T 15 punkit? A Lf 20 00 00 00 0 15 15 kaarnalaho, -ka 00 00 tiealue 1 311 1 1 4 kasvisto Rm,Mr 1 1 1 1 moreenit Rh,In H.. 30 Loviisa Muita havaintoja (tien lähistö) lisätieto uhan s 1 11 1 1 I.. raadot 1 nila,mahla,kääv C 15 332 17 3 1 18 sienet M,Ip 1 Krono y levähd k 1 1 1 turve ym. Rt,S 4 1 1 1 maaperä Ma,Ip 20 2 5 1 13 21 21 karike Rn,Ik.. 10 111 1 1 1 2 turve,karike Rt,Ik punkit? A Fr 4 pelto Kärrm. taimik m 1111 1 1 rungot Ml,Ip 20 11 1 1 2 1 nila,mahla,kääv 111 2 kukat Ik.. 1 10 10 10 M raadot C 4 kuusi m 1 1 1 karike 40 Läger m 666M30 Röjsjö Långk Läger r Björnt s 112522 8 3171082171323532 108 Kvarnb Oxhål b Gislar g Nyän y 0123 456789a9b10111213a13b1415 tutkimusalue sorak. Forsb Suku maaluokka k vlm vl ulp vm s ulm s s vmh ulh vm p ulm nm ulm m vlp Gmlby Forsby Sarvla Staphylinidae 2040 Omalium 2020 Hapalaraea 2060 Phloenomus 17901791 Nicrophorinae 2000 Nicrophorus 20002012 Omaliinae Pycnoglypta 1780 Silpha 1785 Phosphuga 2080 Olophrum 20902092 Arpedium 2095 Eucnecosum 2100 Acidota 2110 Anthophagus 2113 Proteininae 2120 Megarthrus 21302140 Micropeplinae Proteinus 2175 Pselaphinae 2180 Tychus Brachygluta 22102220 Olisthaerinae 2221 Tachyporinae Mycetoporus 2190 Pselaphus 22002201 Phloeocharinae Phloeocharis 2270 Ischnosoma 2320 Bolitobius 22752290 Bryoporus Lordithon i Nicr vesdNicr vesp 1796 1797Pycn luri 2013Hapa flor vespilloides Hapa mela vespillo 2025 2022Omal rivuOmal caes 2044 2052 lurida Phlo plan floralis 2062 melanocephala rivulare caesum planus 1 1 1 1 1 7 34 3 2 1 47 1 4 47 karike ym. 1 4 rihmastot Fl 4 1 20 Silp cariPhos atra 1782 1788 carinata atrata 2 136 62 8 6 1 2 3 6 141 3 66 20 1 14 309 10 2 174 309 maapohja Mar,I 174 raadot+peto M,Ip CA etanat 4 A 1 Olop fuscOlop assi 2083Olop rotu 2084 2088Arpe quad 2091Eucn brac fuscum 2092Acid cren assimile rotundicolle 2096Anth omal quadrumAnth cara 2103 2104 brachypterum Mega sinu crenata 2116Prot brac omalinus 2122 2 caraboides sinuaticollis 1 brachypterus 2 1 1 1 1 1 2 3 1 1 1 9 1 6 1 12 4 1 1 3 5 22 6 17 2 11 22 karike 5 10 17 turve ym. S,Rn Rn,S 11 5 10 M,Sr karikkeet mätäkarikkeet sieni ja kasvijäte kasvijät ja sienet 15 MEO 2 EOM 1 2 6 Phlo punc 2068 punctipennis Tych nige 2176Brag foss 2181 niger fossulata Mycp lepi 2230 2 lepidus 3 1 3 lyhenne koodi heimo laji\alueen nro Lord thorLord exol 2292Lord lunu 2294 2300 thoracicus exoletus lunulatus 1 5 1 15 9 2 1 4 5 37 3 1 1 20 8 40 58 40 58 sienet sienet M M Flh 2 20 Psel heis 2192Phlo subt 2202 heiseiMycp longMycp bima 2231Mycp nigr 2232 subtilissima Mycp aequ 2234Mycp rufe 2248Mycp punc 2265 2268 longulusIsch sple bimaculatus 2274 nigricollisBryo cern aequalis 2278 rufescens punctus splendens cernuus 1 1 1 1 1 2 2 1 1 1 1 2 1 1 2 5 1 2 2 2 9 1 turve,karike Rt,S 6 punkit? 5 2 karike 9 M,I kenttäkerros A Ij.. 6 maaperä 15 Ma,Sr paiste 60 10 2 30 turkkilot lyhytsiipiset laakalyhytsiivet suom.nim valelyhytsiivet vaajalyhytsiivet ..lyhytsiivet Liite98 4 (6/21) Moottoriväylät ja luonto LIITTEET

Kovakuoriaisnäyteaineiston yksilömäärät lajeittain ja pyydystyypeittäin tutkimusaloittain lk 6 6 6 20 fp alais F r c a Lov.NW mikrohabitaatti habitaatti ravinto toukka (jos eri) SX ape alus muu x 00 00 00 100 1 levävalli R levät V 20 00 00 00 00 100 00 1 1 keko M .. 1 syöttilä muur.toukat P Sk Fulr 40 itiöt Ol M 40 00 00 0100 1 1 kasvijäte Ms,Ik 1 rantavallit kärpäsloinen Rh kärpäsloinen P P 4 H 40 44 51 5 maa,kukat M,Iphn 5 6 turve, kukinnot Rt,S 4 15 tiealue 1 31 2 3 märkä humus Rnt,S.. levät 2 märkä humus I,R levät tuholainen V V M M 6 15 Loviisa Muita havaintoja (tien lähistö) lisätieto uhan s 11 1 Krono y levähd k 2 2 2 sammalikko M,I 60 1 1 1 raadot kärpäsloinen P 10 4 1 5 5 mesisieni Rm,M Fhl M 30 1 1 1 karike I kasvijäte D 20 1122 1 1 2 2 märkä humus Ri levät suolamaa V M 40 pelto Kärrm. taimik m 1 1 1 sammal M levät V 15 4 4 4 sienet 4 2111G10 2 2 laho, mätä M 40 kuusi m 1 1 1 lahojäte M,I 6 1 1 1 mätä, mahla M .. kärpäsloinen P 1 1 1 1 hiekka ym Rh,Ij.. 10 Läger m 1 1 2 2 laho rihmastot Fhl M F 2 Röjsjö Långk Läger r Björnt s Kvarnb Oxhål b Gislar g Nyän y 0123 456789a9b10111213a13b1415 235 249 58 1065 63 70 843 15 31 22 807 266 40 171 14 392 60 248 ### ### tutkimusalue sorak. Forsb constans Suku maaluokka k vlm vl ulp vm s ulm s s vmh ulh vm p ulm nm ulm m vlp Gmlby Forsby Sarvla 2330 Sepedophilus 31403154 Carpelimus ? foveolatus 31103111 Oxytelinae Syntomium 31133115 Deleaster Coprophilus 3187 Aploderus 31003103 Scaphidiinae Scaphisoma 2945 Zyras 2940 Drusilla 29553045 Lomechusoides Autalia 24002401 Aleocharinae Aleochara 2560 Dinarda 2345 Tachyporus 22370 2 Tachinus 23902391 Trichophyinae Trichophya i Sepe littSepe testSepe mars 2331 2332 2334 littoreus testaceus marshami 1 2 1 2 1 3 1 1 4 5 3 1 9 13 4 2 27 26 27 laho 26 maaperä,.. I,M.. itiöt paiste Fhl M H.. LxF Flh M 4 Boli cingBoli cast 2322 2323 cingulatus castaneus 1 2 1 4 4 sammalikko M,Ip M 20 Boli form 2328 formosus 2 3 1 3 1 10 10 sammal ym. M,S,Ik 30 Carp rivuCarp cort 3142Carp fove 3152Carp pusi 3152 rivularis corticinus pusillus 1 1 2 2 1 1 1 6 6 märkä humus Rnt,I levät V M 4 Dele dich 3114Copr stri 3116 dichrous striatulum 1 Scap agarScap bole 3104 3106Synt aene 3112 agaricinum boleti aeneum 1 1 2 3 3 M,Ip itiöt Ohl M 2 Drus cana 2942Zyra humeZyra cogn 2950 2952 canaliculata humeralis cognatus 1 12 32 1 1 85 2 971 8 5 108 105 7 12 1 3 61 2 8 72 1 2 33 272 399 ### 20 8 3 ### ### maa 31 48 G ### maa 48 maa muurahaiset MLF 1 muurahaiset A LF Flh A 2 Lbnf Lomd well 2957Auta long 3048 wellenii longicornis 1 lyhenne koodi heimo laji\alueen nro Sepe cons 2335 Tacn rufiTacn pall 2372Tacn marg 2375 2376 rufipes pallipes marginatus 4 4 1 3 1 17 64 1 1 28 68 28 jäte 68 mätä ym. M,I G 1 4 Aleo curtAleo brev 2402Aleo moer 2404Aleo bili 2412Aleo bipuAleo gris 2418 2421 2422Dina dent curtula brevipennis 2561 moerens bilineata bipustulata grisea dentata 4 1 28 1 1 3 6 1 1 10 2 12 8 5 69 1 13 1 69 mätä, levä 13 Ij,Rh.. mätä, levä kärpäsloinen Ij,Rh.. kärpäsloinen 1 Formica P H P H 20 hyönteisraadot 10 C Ffsr Sepe pedi 2339Tacp nitiTacp obtu 2346Tacp abdo 2348Tacp pall 2351Tacp hypn 2356 pediculariusTacp chry 2359Tacp disp 2360Tacp ters nitidulus 2361 obtususTacp tran 1 2363 abdominalis Tacp pulc 6366Tacp pusi pallidus 6367 hypnorumTacp corp 6371 chrysomelinus 8 2374 dispar tersus 8 6 3 transversalis pulchellus 21 2 11 pusillus 1 27 corpulentus 1 2 1 69 2 31 5 1 1 3 1 1 9 6 2 1 10 31 1 23 30 1 2 1 2 1 11 2 17 9 2 3 2 17 10 4 2 2 5 4 2 1 1 14 49 42 2 1 23 2 48 7 224 184 7 87 1 1 7 1 1 1 2 1 3 15 24 225 karike 1 184 63 8 pensaskarike 87 4 Ijt(R,S) G 5 G G 3 paiste 15 turve 1 24 turve M 63 karike ja ruohosto H.. Rn,Ik.. 5 kasvijäte Rt,Ikj 5 6 kangas I,R,S Mkk Fp 2 Fp Fp 4 10 T 10 20 40 H 10 Fr 20 Tacn subtTacn lati 2379Tacn elon 2381 2384 subterraneus laticollis elongatus 1 5 17 2 1 6 1 97 35 2 2 1 121 49 121 humus 49 pohjakerros useat M,Rm,Ik humus B 2 2 Trich pili 2392 pilicornis suom.nim sonkalyhytsiivet kiiltopisaraiset pääosaa alaheimosta Aleocharinae ei määritetä karalyhytsiivet Moottoriväylät ja luonto Liite 4 (7/21)99 LIITTEET

Kovakuoriaisnäyteaineiston yksilömäärät lajeittain ja pyydystyypeittäin tutkimusaloittain lk 20 fp alais r peto A 10 . Lov.NW mikrohabitaatti habitaatti ravinto toukka (jos eri) SX ape alus muu x 00 100 1100 100 12 2 turve, karike S 1 kasvijäte 1 kasvijäte 1 Ipj.. kasvijäte Ipj.. 2 kasvijäte I G myös mahla A A A 6 A 15 30 10 60 00 00 00 1 3 3 1 Rt R peto peto A A 2 15 00 000 000 100 1200 1 100 1 karike01 1 kosteikko S,Rt R peto0 1 karike Ij..1 1 2 kasvijäte peto 1 kasvijäte G 1 kostea maa 1 Ij.. kostea maa 1 A S A 1 kostea maa 1 kostea maa 10 4 F 20 15 30 15 2 10 20 3000 1 1 3 2 1 1 lieju ym. 2 S,Rn,Ik R peto Rt,Sr.. peto peto Ik,Sk,Rm. A A A 15 1 6 00 200 3 2 mätä,lanta 3 G levät E V 1 000 100 11 0 kasvijäte 1 I mätä,lanta G komposti ym. komposti ym. D M D 6 1 tiealue 11 1 Loviisa Muita havaintoja (tien lähistö) lisätieto uhan s 11 1 1 2 1 humus 2 Ml.. peto Ih,Rn peto A M 15 A 15 Krono y 11 1 G 2 levähd k 1 1 1 mätä,lanta G komposti ym. D 10 pelto Kärrm. taimik m 2 2 2 karike ym. M A 6 kuusi m 1 1 1 kostea maa Ikv,M,S.. 15 1 1 1 hiekka Rh,Ij levät V H 30 Läger m 6 1 1 1 2 5 20 20 Ijnv,Mr peto A 1 Röjsjö Långk Läger r Björnt s Kvarnb Oxhål b Gislar g Nyän y 0123 456789a9b10111213a13b1415 tutkimusalue sorak. Forsb Suku maaluokka k vlm vl ulp vm s ulm s s vmh ulh vm p ulm nm ulm m vlp Gmlby Forsby Sarvla 359535003502 Staphylininae Ochtephilum 3508 Leptacinus 3510 Gauropterus Gyrohypnus 3520 Xantholinus 3530 Othius 34303431 Euastethinae Euastethus 34403441 Paederinae 3445 Paederus 3450 Astenus 3460 Rugilus 3570 Pseudomedon Lathrobium 322032303240 Platystethus ?3290 Bledius 3300 Oxyporinae 3301 Steninae Stenus 3 31903200 Oxytelus Anotylus i Ocht frac 3596Lepc inteLepc baty 3505 3506Gaur fulg fracticorne 3509Gyro liebGyro scot 3511 intermedius 3513 batychrus fulgidus liebei scoticus 2 1 1 1 2 1 1 1 4 4 I,R A 2 Xant lineXant tric 3522Xant laev 3526 3527 linearis tricolor laevigatus 3 5 1 2 2 2 2 1 1 5 5 2 1 4 9 1 2 1 1 32 13 5 32 13 karike ym. karike ym. 5 M Ijp,Rh karike ym. M,Ip paiste A Ffr A 15 A Ffr 4 15 Euas rufi 3432Paed ripa 3442Aste pulcAste grac 3447 ruficapillus 3448Rugi rufi 3452Psem obsc riparius 3462Lath zett pulchellusLath term gracilis 3572Lath elon 3575Lath volg rufipes 3579Lath fulv 1 obscurellus 3582Lath brun 3586Lath impr 3587Lath fovu zetterstedti 3588Lath long terminatum 3590 1 1 elongatum 3591 volgense 1 fulvipenne brunnipes impressum fovulum longulum 1 2 1 1 1 1 1 1 1 2 2 1 1 5 2 1 1 1 1 6 5 4 5 karike,kasvijäte I 6 kostea maa 5 kostea maa 4 kostea maa Ikv,M,S.. Ikv,M,S.. 30 15 2 1 Othi punc 3532 punctulatus lyhenne koodi heimo laji\alueen nro Sten humiSten carb 3369Sten pall 3371Sten flav 3388Sten palu 3392Sten flpl 3416Sten geni humilis 3417 3418 carbonarius pallitarsis flavipes palustris flavipalpis geniculatus 1 1 1 2 1 1 1 2 1 1 1 1 3 16 2 9 20 6 3 12 karike 20 6 Sk,Mt peto M M,Sk peto peto A A A 2 10 6 Plas aren 3221Bled xx Sten lust arenariusSten clav 3318Sten boop 3324Sten nite 3334Sten argu 3346Sten euro 3356 3358 2 lustrator clavicornis boops nitens argus europaeus 1 2 1 3 2 2 2 Rn,S.. peto A 1 Bled opac 3256 opacus Aplo cael 3188Oxyt sculOxyt laqu 3192 3198Anot rugoAnot niti 3203Anot clav caelatus 3208 3216 sculptus laqueatus rugosus nitidulus clavatus 4 4 3 40 1 2 1 12 1 13 1 1 8 126 8 220 2 5 220 G 5 G F 2 1 nutiaiset suom.nim tattiaiset nupiaiset 100Liite 4 (8/21) Moottoriväylät ja luonto LIITTEET

Kovakuoriaisnäyteaineiston yksilömäärät lajeittain ja pyydystyypeittäin tutkimusaloittain lk fp alais r SX Ol X 6 m kostea maa A 2 Lov.NW mikrohabitaatti habitaatti ravinto toukka (jos eri) SX ape alus muu x 00 00 00 00 1 1 turve Rn,S,Ik A 10 00 111111 AFr30 A10 11 A2 22 A40NT A2 00 100 00 700 00 4 1 komposti ym. Ipj 7 moreenimaa I,Mha 4 pohja Ijn,Mha A A 30 H paiste MLF 20 A H 30 00 010 200 2 2 karikevallit 1 Rt ym. 2 karike-jäte S,Ms,Rt S,R,Mkt A A A 6 10 6 tiealue 1 7 7 kultturimaa I paiste A 30 VU 1 1 1 turve S A 2 2 4 4 pohja G A 6 1 3 3 pohja Ijn paiste A 30 Loviisa Muita havaintoja (tien lähistö) lisätieto uhan s Krono y 2 3 5 5 karike ym. Ml A 40 1113 1 3 A20 A6 levähd k 2 2 2 karike ym. M A MLF 2 6 6 6 M,R,S A 30 12 2 A6 21122 A10 3 3 A 10 pelto Kärrm. taimik m 2 2 2 lahonila,multa M,Ip kärpästoukat Ohl A 20 1 1 1 karike ym. Mr,Ij.. paiste A 30 6 6 6 lanta ,mätä Ilj.. A 10 3321 3 3 2 1 3 komposti ym. M,I 3 turve 2 turve 1 turve Mkt,Ikj,R,S Mkt,Ikj,R,S Rn,S Fl A A A 30 A 2 20 30 4 4 2 6 karike-jäte Rt,Ms,.. A 6 kuusi m Läger m 1 9 10 10 laho M,Ip Flh A 2 Röjsjö Långk Läger r Björnt s 1213 11 171 11 28280 80 Kvarnb Oxhål b Gislar g Nyän y 0123 456789a9b10111213a13b1415 tutkimusalue sorak. Forsb Suku maaluokka k vlm vl ulp vm s ulm s s vmh ulh vm p ulm nm ulm m vlp Gmlby Forsby Sarvla Scarabaeidae Trogidae Geotrupidae Lucanidae 4030 4030 Aphodiinae 4010 4020 4021 Geotrupes 3575 Erichsonius 37053715 Platydracus 3720 Staphylinus Ocypus 3540 Atrecus 3580 Gabrius 3600 Philonthus 36803700 Neobisnius Ontholestes 3740 Quedius 40004000 SCARABAEIFORMIA 4000 SCARABAEOIDEA 4002 Platycerus i Geot ster 4024 stercorosus 2 1 1 1 3 4 2 106 9 2 7 138 138 M lanta,mätä E 4 lyhenne koodi heimo laji\alueen nro Plat fulvPlat ster 3708 3709Stap erytStap caes 3716 3717 fulvipes stercorarius erythropterus caesareus 2 5 1 1 5 1 1 20 1 1 8 1 13 21 13 turve, maa 21 moreenimaa M,S M,S,Rn A A M 10 30 Othi lapiOthi angu 3534Othi vola 3536Othi myrm 3537 3538 lapidicola angustus volans myrmecophilus 1 1 1 1 4 4 karike ym. M A 10 Atre affi 3542 affinis Eric cine 3578 cinerascens Gabr veloGabr astu 3586Gabr tros 3589 3592 velox astutoides trossulus 3 1 1 9 1 13 2 1 2 2 2 1 1 4 1 3 28 18 1 28 19 turve S,R Rj A A 2 60 Phil lepiPhil quisPhil vent 3603 3612Phil fime 3621Phil puel 3622Phil lami 3624Phil poli 3625Phil succ lepidusPhil deco 3626 quisquilarius 3627Phil cogn ventralis 3638Phil crue fimetarius 3640Phil atra puella 3650Phil carbo laminatus 3657Phil albi 3660 politusPhil eben 1 succicolaPhil conc 3662 decorus 1 3663Phil debi cognatus 3664Phil nigt cruentatus 3665 atratus carbonarius 3672 1 1 albipes 1 ebeninus 1 2 concinnus 1 debilis 1 nigrita 1 13 45 1 1 1 1 1 2 3 2 1 1 1 1 1 1 1 47 1 1 2 1 2 1 1 5 4 3 71 1 5 4 52 4 2 4 71 5 4 3 52 4 3 A A A A A 6 4 6 A 4 6 4 A 4 Neob cerr 3681Onth tess 3704 cerrutii tesselatus Ocyp ophtOcyp brun 3722Ocyp fusc 3725 3727 1 ophthalmicus brunnipes fuscatus 3 1 2 Qued crueQued tene 3752Qued xant 3784Qued fuli 3790Qued curt 3794Qued subu 3795 3798Qued molo cruentus 3800 ? tenellus xanthopus fuliginosus curtipennis subunicolor molochinus 3 1 2 1 4 4 kuusenrisut Mkt Fh A 15 Qued umbr 3806Qued limbQued fulv 3818Qued bood 3824 3825 umbrinus limbatoidesPlat capr fulvicollis boopoides 4003 caprea 1 1 1 1 3 3 lehtilahopuu M auk.sil lehtisarviset lantakuoriaiset kesiäiset sittiäiset suom.nim kampasarviset Moottoriväylät ja luonto Liite 4 (9/21)101 LIITTEET

Kovakuoriaisnäyteaineiston yksilömäärät lajeittain ja pyydystyypeittäin tutkimusaloittain lk fp alais r paiste Oh X 40 NT u kukat Mr,a,Ij kukat lehtilahopuu Ol F/X Mr 2 Lov.NW mikrohabitaatti habitaatti ravinto toukka (jos eri) SX ape alus muu x 00 00 00 00 000 10 1 pöheiköt Ms,Rm peto uppokarike 0 rahkasuo A/D S,Ik,Rt peto uppokarike 4 A/D 15 00 0 0 riistanlanta M E 6 00 000 4 2 2 pensaat ym Mh,a,I 4 lehdet juuret tuholainen V Mra,I lehdet juuret 4 tuholainen V 10 00 11 1 havurungot 1 männynrungot Mkkr Mk,Ir runkop runkopuu Ohl X 20 00 00 00 00 00 100 100 2 2 lehtipuut Mlar.Ij.. lehdet paiste 2 maa V Mh,Inm sammal 4 W 15 tiealue 1 3 3 S,Rnm peto uppokarike A/D 15 Loviisa Muita havaintoja (tien lähistö) lisätieto uhan s Krono y 1 4 16 1 17 Msr,Rn,Ik,S uppokarike A/D 4 1 1 1 lahokuusi M saproxyli Oh X 40 levähd k pelto Kärrm. taimik m 4 4 4 lanta E 4 kuusi m 3104 50336 36 Läger m 11 11 2 2 3 1 2 2 lanta 3 lanta kaikkialla 2 riistanlanta M M E E 2 E 4 6 Röjsjö Långk Läger r Björnt s Kvarnb Oxhål b Gislar g Nyän y 0123 456789a9b10111213a13b1415 tutkimusalue sorak. Forsb Suku maaluokka k vlm vl ulp vm s ulm s s vmh ulh vm p ulm nm ulm m vlp Gmlby Forsby Sarvla Throscidae Eucinetidae Clambidae Scirtidae Dascillidae Buprestidae Elmidae Dryopidae Heteroceridae Psephenidae Eucnemidae Byrrhidae 41104120 Rutelinae 4130 Dynastinae 4134 Cetoniinae Cetonia 4138 Potosia 4145 Trichius 41004101 Melolonthinae 4105 Serica Amphimallon 42004200 ELATERIFORMIA 4200 SCIRTOIDEA 4210 4220 42274230 Microcara Cyphon 4520 4521 Trixagus 4040 Aphodius 42904290 DASCILLOIDEA 43004300 BUPRESTOIDEA 4305 Buprestis 4335 Anthaxia 4340 Chrysobothris 4460 4470 4480 4490 45004500 ELATEROIDEA 4510 Hylis 4420 Byrrhus 44004400 BYRRHOIDEA 4415 Cytilus 4390 Trachys i Ceto aura 4135 aurata 15 6 4 2 5 4 36 1 37 kukat Ijp,Ma mesi lahokannot Fl F/X Ch 4 Poto cupr 4139 cuprea 54 16 16 16 34 2 1 23 0 9 10 14 0 10 205 205 pihlaj.kukat Ip,Ma,r mesi muur.pesä F/Y Frpu 2 Sera brun 4102Amph sols 4106 brunnea solstitiale 1 3 Tric fasc 4146 fasciatus 10 1 9 0 Trix derm 4523 dermestoides 4 3 25 1 43 1 2 6 85 1 86 pöheikkö Mr,Ijn,Rin ei tietoa 15 Apho rufiApho depr 4048Apho fime 4049Apho bore 4068Apho nemo 4073 4074Apho pice 4076 rufipes depressus fimetarius borealis nemoralis piceus 1 1 2 2 lanta kaikkialla E 1 Micr test 4228Cyph coarCyph palu 4232Cyph vari 4233Cyph pube 4236Cyph punc 4239Cyph padi 4240 testacea 4242 coarctatus palustris variabilis pubescens punctipennis padi 4 1 1 1 7 1 1 2 3 1 1 2 4 10 1 4 9 3 1 1 16 8 1 22 10 16 8 32 S,Ik,Rt S,Ik,Rt peto peto S,Ik,Rt uppokarike uppokarike peto uppokarike A/D A/D A/D 1 6 1 Bupr rustBupr octo 4306 4309 rustica octoguttata 1 1 lyhenne koodi heimo laji\alueen nro Antx quad 4336 quadripunctata 4 3 4 1 5 2 6 1 26 3 1 30 metsäaukea M kukat havup.nila Oh F/X 2 Hyli proc 4512 procerulus Trac minu 4391Cyti seriByrr fasc 4416 minutusByrr arie 4422Byrr pust 4424Byrr pilu 4426 4428 sericeus fasciatus 1 arietinus pustulatus 6 pilula 8 1 4 1 3 1 3 1 1 1 1 1 1 1 1 5 10 16 4 29 1 2 21 18 3 29 maa 21 maa 18 maa Mh,Ih,k,j sammal Mh,Ih Mh,r,Rh sammal sammal 3 maa W Ih,n,j sammal W W 2 10 4 W 30 Chry chry 4341 chrysostigma 1 1 2 2 sair.kuuset Mk nila Oh X 20 sarvikuonokkaat kultakuoriaiset tarhaturilaat aitoturilaat rahtukuoriaiset kaavikkaat lahopoukot valekauniaiset luhtakuoriaiset jalokuoriaiset suom.nim kuoksaset nukkakuoksaset liejukuoriaiset valekaavikkaat sepikät nupot 102Liite 4 (10/21) Moottoriväylät ja luonto LIITTEET

Kovakuoriaisnäyteaineiston yksilömäärät lajeittain ja pyydystyypeittäin tutkimusaloittain lk 15 fp alais r r Olh XOhl X 10 2 Ohl A 4 a p m tuholainen Vpaiste V 4 20 tuholainentuholainen V Vtuholainen V 10 2 1 r v a a m juuret ( savijuu juuret tuholainen V 2 muurah paiste Ohl F/Y 15 siemenet ym S/V 1 k y p p Ipjn peto A 2 Marh,I kukka Ik,S 4 t e Lov.NW mikrohabitaatti habitaatti ravinto toukka (jos eri) SX ape alus muu x 00 1 1 2 ruohosto Mar,I peto A 4 00 00 100 1 2 M peto A 6 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 000 1 1 pens.kukat Ik,Mr,S juuret V 4 tiealue 4 5 5 10 ruohosto Injph peto A 6 1 3 3 pohjakerros Rj V 10 Loviisa Muita havaintoja (tien lähistö) lisätieto uhan s Krono y levähd k 1 1 1 kukat, lahopuu Mra.. peto Olh A Lf 20 2226 15M,I 124212160 5165 pelto Kärrm. taimik m 2 2 2 männikkö Mkp,Sr lahomänty Ohl X 15 kuusi m 2 2 4 4 pajut,kasvitarha Läger m 1 1 2 2 puut,sarjakukk. M,Ip ruskolaho kostea Röjsjö Långk Läger r Björnt s Kvarnb Oxhål b Gislar g Nyän y 7174 4 1 1 1 26 M, 20 1056 0123 456789a9b10111213a13b1415 3221 2 15 227589 tutkimusalue sorak. Forsb Suku maaluokka k vlm vl ulp vm s ulm s s vmh ulh vm p ulm nm ulm m vlp Gmlby Forsby Sarvla Cantharidae Lampyridae Driliidae Lycidae Elateridae 4720 4721 Lampyris 4725 Phosphaenus 4740 Cantharis 4730 4731 Podabrus 46554660 Sericus 4665 Melanotus Agriotes 47054710 Platycis Lygistopterus 46204630 Negastriinae 4635 Elaterinae Ampedus 4690 4700 4701 Dictyoptera 45954600 Anostirus Selatosomus 4675 Dalopius 46804681 Cardiophorinae Cardiophorus 4550 Limonius 4530 45354540 Agrypninae 4545 Denticolliinae Athous 4555 Denticollis 4570 Hypnoidus 45864590 Actenicerus Prosternon i Lamp noct 4722 noctiluca 3 3 1 5 2 1 15 15 ruohosto M,Ip etanat A 10 Seri brun 4656Mela cast 4661Agri line 4667 brunneus castanipes 8 lineatus 9 2Plat minu 4706Lygi sang 4711 minuta 7 25 sanguineus 5 6 2 2 8 6 15 15 1 32 1 1 6 1 1 1 78 58 10 12 28 2 78 1 58 lahopuu Mkkrah,Sr M,Ip 28 ruohosto 15 Ivnjp osaksi peto 2 Ohl X/A juuret j 2 X 2 19 kukat, lahopuu Mar 2 peto paiste Ol A 2 Cant nigrCant pell 4747Cant livi 4749 4751 nigricans pellucida livida 1 1 1 7 1 7 1 4 13 2 11 3 10 5 21 ruohosto M, Ipjn 21 ruohosto peto Injph peto A A 2 muu Phos hemi 4726Poda alpi 4732Cant fuscCant rust 4742 hemipterusCant obsc 4744 4745 alpinus fusca rustica obscura 1 1 2 16 1 1 1 8 4 6 6 33 6 pohjakerros Ijpn 33 ruohosto etanat Injph peto A 30 A 10 Ampe pomr 4639 pomorum Dict auro 4702 aurora 3 2 3 2 10 10 sarjakukat.. M,Ip.. peto (lahopuuss Cant figuCant rufa 4753Cant fulv 4758Cant late 4763 4766 figurata rufa fulvicollis lateralis 1 1 8 1 22 5 156 1 1 1 1 2 11 1 2 3 1 1 2 4 3 177 16 3 29 9 20 1 1 10 5 197 ruohosto 22 ruohosto 39 ruohosto Ijvk, Rn M,Ikp,RS 10 peto peto ruohosto Ijvhp, Rn peto Ik,Rn,.. peto A A A A 20 1 4 2 lyhenne koodi heimo laji\alueen nro Anos cast 4596Sela inca 4601 castaneus incanus 1 1 7Dalo marg 4674 3 marginatus 3 1 1 4 2 17 7 33 8 21 1 15 1 50 4 65 1 pajut ym.kukk.p 2 103 2 5 110 M,Ip juuritai Agri obsc 4668Card rufi 4682 obscurus ruficollis 7 6 1 1 14 1 18 12 3 8 35 36 35 ruohosto Ivnjp 36 mänty juuret j Mkkhr,Ij mm.ku Ampe baltAmpe tris 4642Ampe eryt 4647Ampe nigr 4648 4649 balteatus tristis erythrogonus nigrinus 3 19 1 2 1 1 14 11 3 26 2 3 12 4 2 7 3 2 79 32 5 79 32 5 M,Iph,Sr lahopuu lahopuu M M ruskolaho Ohl X ruskolaho sammal Ohl X 4 20 Sela imprSela aene 4602 4608 impressus aeneus 2 2 1 1 2 6 27 3 11 1 1 1 52 6 52 havupuut Mkrah 6 lahopuu I X kukat 2 Atho subf 4548 subfuscus Limo aene 4551 aeneoniger 15 51 3 5 10 4 38 4 1 7 3 141 50 191 ruohosto Mahr,Inj V 4 Trix cari 4524 carinifronsDent line 4557 9 11 5 linearis 11 20 12 1 2 9 27 11 11 2 50 8 188 1 188 pöheikkö Mr,Ij ei tietoa 2 10 2 pens.,kukat M,Ipn laholehtipuu Ol X 4 Hypn ripa 4571 riparius 1 1 Acte sjae 4587Pros tess 4592 sjaelandicus tesselatum 8 3 3 28 8 50 2 3 55 puut.kukat Invj kukka kiiltomadot sylkikuoriaiset kääpiösepät aitosepät kotilokuoriaiset rusokuoriaiset karasepät suom.nim sepät piilosepät tanapääsepät ? Moottoriväylät ja luonto Liite 4 (11/21)103 LIITTEET

Kovakuoriaisnäyteaineiston yksilömäärät lajeittain ja pyydystyypeittäin tutkimusaloittain lk fp alais r paiste Ol Xpaistepaiste Ohl F/Xpaiste Oh F/X Ol F/Xpaiste 15 Ohl F/Xpaiste 1 4 paiste 10 F Ohl F/X 4 15 4 a a a a a a a vesakko Mra,Iphj peto A 6 Lov.NW mikrohabitaatti habitaatti ravinto toukka (jos eri) SX ape alus muu x 00 00 00 00 1 5 6 kukkaketo Mr,Inj siitepöl lahonil 00 4 4 lehtipuut Mlra,Ip lahonil 00 00 00 00 00 00 00 2112 6 00 00 00 00 00 2 2 kukat,pesät… M, Ipr siitepöly, eläinkarike… F D 15 00 00 100 1 kukat Mlr siitepöl hyönteiset ? D ## tiealue 1 3 3 kukat… M,Ijrp siitepöl kuivat hyönteiset FD 2 Loviisa Muita havaintoja (tien lähistö) lisätieto uhan s Krono y 1 2 4 4 vesakko Mra,Iph peto A 2 levähd k 1 1 1 raadot, sulat… Mr,R,Irjp eläinkarike ? C 2 1 1 1 lehtipuut M lahopuupeto Ol A 6 pelto Kärrm. taimik m 1 1 1 mänty Mkhra kaarnakuoriaiset Oh A 15 5 5 5 kuusi Mk,Ip lahopuupeto Oh A 6 kuusi m 11 1 2 1 2 raadot ym. M,Ih.. kuiva eläinaines 1 kukat, turkit kaikkialla siitepöly, kuivat eläimet C D 6 6 Läger m 12 21 1 1 4 1 laho(lehti)puu M,Ip 4 mänty 2 Mk kuivat oksat Oh X X 2 puut 40 30 M.Ip kaarnakuoriaistoukat Oh A 60 Röjsjö Långk Läger r Björnt s Kvarnb Oxhål b Gislar g Nyän y 0123 456789a9b10111213a13b1415 tutkimusalue sorak. Forsb Suku maaluokka k vlm vl ulp vm s ulm s s vmh ulh vm p ulm nm ulm m vlp Gmlby Forsby Sarvla nobiidae Melyridae Cleridae Lymexylidae Trogossitidae Dermestidae A Bostrichidae 5660 Dasytes 56705675 Dolichosoma 5690 Charopus 6000 CUCUJOIDEA Malachius 5650 5651 Aplocnemus 5630 5635 Thanasimus 51205140 Ptinus 5190 Ernobius 5600 Xyletinus 5601 CUCUJIFORMIA 5602 LYMEXYLOIDEA 560356105611 CLEROIDEA Hylecoetus 5622 Nemozoma 47854790 Absidia 4800 Malthinus Malthodes 4770 Rhagonycha 50005001 BOSTRICHIFORMIA 5002 BOSTRICHOIDEA 5003 Dermestes 5020 Attagenus 5030 Trogoderma 5040 Globicornis 5050 Anthrenus 5100 5110 i lyhenne koodi heimo laji\alueen nro Dasy nige 5662Doli lineChar gram 5671 niger 5676Mala bipu 5692 lineare 14 graminicola 201 bipustulatus 8 1 1 24 12 1 5 1 160 14 33 1 5 20 2 4 7 5 5 1 7 19 438 51 144 3 1 17 36 442 paisteaukot 2 Mra,Inj 10 kukat lahonil 146 heinästö 10 Ivj 56 ruohosto siitepöl ei tieto Injv lahonil Dasy obscDasy plum 5663 5668 obscurus plumbeus 10 215 4 77 6 133 14 1 4 3 2 6 397 1 5 79 402 paisteaukot 5 Mra,Inj kukat lahonil 84 laholehtipuu kukat lahonil Aplo nigr 5653 nigricornis 4 Than formThan femo 5636 3637 formicarius femoralis 10 5 4 19 19 havurungot Mkhra kaarnakuoriaiset Ohl A 4 Ptin subp 5129Erno longErno nigr 5141 5142Xyle ater 5192 subpilosus longicornis nigrinusHyle derm 5604 aterNemo elon 5623 dermestoides 1 elongatum 1 1 10 2 4 3 5 11 3 mänty 5 lehtipuut Mk 11 lehtipuut Ma Ml,Ip versoydin (tuhola puupiirtäjähiiva Olh M kuivat oksat Oh X Ol X 2 30 30 Rhag testRhag limb 4774Rhag lign 4776Rhag elon 4777Rhag atra 4779 4780Absi scho testacea 4787 limbataMaln biguMaln flav lignosa 4791 elongata 4792 atra schoenherri 1 1 biguttatus 1 punctatus 1 3 1 1 1 1 10 1 1 6 14 5 4 2 1 1 2 10 29 2 1 12 1 1 20 15 5 7 5 56 12 Mra,Iphj 15 peto 5 M, Ip 7 lehtipuut M, Ip peto M,Ip M,Ip peto A peto lahopuupeto Ol 1 A A A Ohl A 10 2 2 1 Malt maurMalt fusc 4804Malt marg 4806Malt myst 4809 4811 maurus fuscus marginatusDerm muriDerm lard mysticus 5004 5014 1 5 murinus 1 lardarius 2 2 5 1 1 2 11 3 6 1 1 12 1 leppä 4 koivu 7 varvikko M,In Mr,Ijp M,Sr lahopuupeto lahopuupeto Ol lahopuupeto A Ol A Oh A 10 6 1 Atta schaAtta pell 5022 5025 schaefferi pellio 1 1 Trog glab 5035 glabrum 4 2 1 2 7 2 18 18 kukat… Ijpr mesi mesipist.pesät ym DF 20 Glob cort 5043Anth muse 5055 corticalis museorum 1 1 1 suom.nim takkukuoriaiset kirjokuoriaiset puupiirtäjät pehkiäiset haaskakuoriaiset huppukuoriaiset puunkaivajat 104Liite 4 (12/21) Moottoriväylät ja luonto LIITTEET

Kovakuoriaisnäyteaineiston yksilömäärät lajeittain ja pyydystyypeittäin tutkimusaloittain lk fp alais r F F/Y 2 Ol XOl X 20 10 e e e tuholainen F 2 k maapesissä F/Y 30 käävät? Ol X 4 y m Mar,Ij siitepöly F 2 k havupuut M kaarnakuoriaissienet Oh A 6 Lov.NW mikrohabitaatti habitaatti ravinto toukka (jos eri) SX ape alus muu x 00 00 00 00 00 00 1 1 kukkayrtit Ijp toukat A 10 00 00 3 3 muurah.keot M, Ij pesälaho D F 4 00 00 1 1 kääp.lehtipuut Ml,P mahla lyhytsiipiset Ol F/A 10 00 00 00 00 00 00 00 000 10 10 selja Mra,Ip selja ? F 15 00 00 1 1 lehtipuut Ml,Ip mahla puuntuhoojan jät tiealue Loviisa Muita havaintoja (tien lähistö) lisätieto uhan s 1 1 1 Mkra maasienet M 30 Krono y 1 1 1 kuiv.raato luut ym. C 4 levähd k pelto Kärrm. taimik m 1 1 1 lahonila M,Ip Ohl A 30 1 1 1 lehtipuut Ml,Ip kaarnakuoriaiset Ol A 15 1153 1 1 5 1 4XF15 1 puut ja pens. 1 havupuut Mlr,Ip kukat, mahla ym. Mk 5 lehtipuut Ohl XF 4 Oh kukk.pens.,sienet Ml mahla sienet 2 Fhl kimalaispesäloin F/M 6 2 2 2 kukk.pens. Mlr mesi, kuusi m 2 2 2 ruohosto I,Mr kannusruoho F 4 Läger m 1 3 1 5 5 kuusikarike Mk,Ip hajottajat Ohl X 15 1116 9 9 Röjsjö Långk Läger r Björnt s Kvarnb Oxhål b Gislar g Nyän y 0123 456789a9b10111213a13b1415 tutkimusalue sorak. Forsb Suku maaluokka k vlm vl ulp vm s ulm s s vmh ulh vm p ulm nm ulm m vlp Gmlby Forsby Sarvla Silvanidae Cucujidae Laemophloeidae Phalacridae Monotomidae Nitidulidae Brachypteridae Sphindidae 6260 6270 6280 6281 Phalacrus 6250 6255 Silvanoprus 61806183 Cryptarchinae Glischrochilus 6230 Monotoma 6170 Thalycra 6175 Cychramus 6200 6205 Rhizophagus 6163 Ipidia 61006101 Meligethinae Meligethes 61906191 Cybocephalinae Cybocephalus 6020 60206021 Carpophilinae Carpophilus 6025 Epuraea 6187 Pityophagus 60156017 Heterhelus Brachypterolus 6010 6011 Kateretes 6160 Soronia 6001 6105 Sphindus 6107 Arpidiphorus 61506151 Nitidulinae Omosita e i Silv fagi 6257 fagi Mono coni 6241 conicicollis 3 Thal ferv 6172 fervida Cych lute 6178Glis hort 6185 luteus hortensis 2 2 1 3 5 60 1 3 1 1 72 1 8 72 kukk.puut Ml 8 makeanhaju kukat sienet mahla F/M 4 Rhiz ferrRhiz disp 6208Rhiz bipu 6216Rhiz crib 6217 6221 ferrugineus dispar bipustulatus cribratus 4 1 11 1 2 50 67 1 1 67 kuusi Mk.. 1 lehtipuut 1 kaarnakuoriaiset Ml.. Oh A kaarnakuoriaiset Mk.. Ol A kaarnakuoriaiset 2 Olh A 6 2 Ipid bino 6164 binotata Meli dentMeli subr 6103Meli aene 6106 6110 denticulatus subrugosus aeneus 6 3 74 240 21 1 218 1 72Cybo poli 2 6193 4 5 politus 36 13 14 3 20 1 21 78 817 50 2 16 20 887 kelt.kukat kaikkialla siitepöl ristikuk 1 1 17 kukk.pensaat Mr,Ij siitepöl Rubus F 30 2 2 lehtipuut M,Ip kilpikirvat Ol A 15 lyhenne koodi heimo laji\alueen nro Meli pedi 6130 pedicularius 2 1 1 1 0 1 2 8 8 pillikkeet ja päh Carp marg 6023 marginellus 17 12 3 9 4 15 17 77 77 makeus Mr,Ipj.. hiilihydr.pit.kasvisjäte D 30 Epur pallEpur oblo 6032Epur bore 6045Epur mars 6055Epur pygm 6058Epur term 6059Epur sila 6066Epur aest pallescens 6081 oblonga 6082 boreella marseuli pygmaea terminalis silacea aestiva 1 1 1 2 4 2 1 14 1 1 2 1 26 4 26 havupuut M 4 havupuut Mk kaarnakuoriaissienet Oh A kirjanpainajat (Ips) Oh A 4 4 Epur meli 6083 melina Soro gris 6163 grisea 1 1 1 1 4 4 lehtipuut Ml,Ip.. mahla puuntuhoojan jät Epur rufo 6085 rufomarginata 1Glis quad 6186 1 quadripunctat. 2 1 2 5 2 1 5 Mlr moniruokainen 5 Fhl G 10 5 havupuut M kaarnakuoriaiset? Ol A 2 Pity ferr 6188 ferrugineus 1 1 11 2 1 12 28 28 havupuut M kaarnakuoriaiset Oh A 10 Kate pedi 6012Hete scut 6016Brac lina 6019 pedicularius scutellaris linariae 1 1 1 saraikko Rn,Ik,S sara-ja vihviläkukat F 20 Soro punc 6162 punctatissima 1 Sphi dubi 6106 dubius 1 1 1 3 3 kannot M,Ip limasienet Ohl M 10 Arpi orbi 6108 orbiculatus 1 1 2 2 lahopuu M,Ip limasienet Ohl M 6 Omos colo 6154 colon aitohäröt häröjä hedekuoriaiset häröjä mäihiäiset soukkohäröt teriökiillokkaat keräkiillokkaat hälvekkäät, veistiäis kiiltokuoriaiset konnakuoriaiset suom.nim nimeä vailla arpiot Moottoriväylät ja luonto Liite 4 (13/21)105 LIITTEET

Kovakuoriaisnäyteaineiston yksilömäärät lajeittain ja pyydystyypeittäin tutkimusaloittain lk 6 fp alais r r paiste F 10 paistepaiste Y Y 20 15 i i k "vattum tuholainen V 2 m nokisienet M 4 kirvat A 4 a M Ijn kukinnot paiste F 4 o vatukot M,Ipj vadel Lov.NW mikrohabitaatti habitaatti ravinto toukka (jos eri) SX ape alus muu x 1 1 kuusi Mk homesienet M 40 00 00 00 00 00 1 1 kasvijäte I homesienet Fl M 15 00 200 1 3 muurah.keot M homesienet M F 4 1 1 kelt.kukat Mra,Ijp kimalaispesälo 00 00 4 4 saraikko S,Ik,Rsar 00 tiealue 1 2 2 mm vatunkukat Mra,Ijp kimalaispesälo 11 1 1811 3 2 8 3 2 kasvijäte I,.. sienirihmasto sienirihmasto M M 10 15 15 16 16 osmankäämi Rn,Ikj siemenet S 10 Loviisa Muita havaintoja (tien lähistö) lisätieto uhan s Krono y 2 2 2 lahoheinäkasat Ij.. homesienet Fhl M muu levähd k pelto Kärrm. taimik m 1222 1 1 Mlar lahottajat Flh M 10 1 12122 3 3 2 6 10 2 2 5 2 nokkosikko Iknjp 10 lahokasvis 2 kuusikarike sienirihmasto Ijnp,Mr Mk sienirihmasto sienirihmasto 2 kuusikarike M 5 kuusikarike M Mk M Mk sienirihmasto sienirihmasto 6 40 1 Fh Oh M M 10 4 1 1 1 kääpälehtipuu Ml käävät ja vinokkaat Ol M 6 14 1 4 1 kaikkialla 4 kaikkialla homesienet homesienet Fhl M Fhl M 10 6 25 1 2 6 1 3 löysä kuori 6 löysä kuori M,Ip .. M,Ip .. hajoittajat hajoittajat Ohl M Ohl M FL Fr 2 4 kuusi m Läger m 2 2 1 5 5 lahokuusi Mk,Ip sienirihmasto Fh M 20 Röjsjö Långk Läger r Björnt s Kvarnb Oxhål b Gislar g Nyän y 3221 10 6 1 1 2 1 130 30 0123 456789a9b10111213a13b1415 tutkimusalue sorak. Forsb Suku maaluokka k vlm vl ulp vm s ulm s s vmh ulh vm p ulm nm ulm m vlp Gmlby Forsby Sarvla Cryptophagidae Languriidae Erotylidae Byturidae Biphyllidae Bothrideridae Cerylonidae Alexiidae Endomychidae Coccinellidae 6520 6521 Byturus 6330 Cryptophagus 6300 63006310 Hypocoprinae 6311 Cryptophaginae Telmatophilus 6515 Dacne 6320 Henoticus 6530 6500 6505 6510 Triplax 5640 63936395 Spavius Antherophagus 66506651 Scymninae Scymnus 64006401 Atomarinae Atomaria 1 5 1 5650 5651 Cerylon 6600 6285 Olibrus 6620 6640 66406641 Coccidulinae Coccidula i Crpp abieCrpp acut 6334 6336 abietis acutangulus 1 3 1 1 1 1 11Bytu tome 6523 tomentosus 1 1 21 21 kuusi Mk homesienet Fh M 4 Dacn bipu 6517 bipustulata 2 2 4 8 8 laholehtipuu M,Ip käävät Ol M 6 Telm typh 6314 typhae 1 Heno serr 6321Crpp lind 6332 serratus lindbergorum 1 Olib norvOlib bima 6290 6293 norvegicus bimaculatus 1 8 1 5Antg pall 6398 pallens 1 1 1 1 1 1 14 2 8 1 15 voikukat 8 ketokeltto I,Ma,.. kukinnot Ijn kukinnot paiste F F 6 30 Trip russ 6512 russica Crpp sagiCrpp psed 6357Crpp scan 6363Crpp setu 6367 6374 saginatus pseudodentatus scanicus setulosus 1 1 3 1 3 1 8 7 24 24 pistiäispesät Ijn,Ma .. homesienet Fl M 10 Spav glab 6394Antg nigr 6396 glaber nigricornis 2 1 lyhenne koodi heimo laji\alueen nro Atom ornaAtom pelt 6407Atom pelf 6408Atom fust 6410Atom zett 6415Atom lewi 6416Atom rube 6417 ornata Atom niti 6423Atom hisl peltata 6428Atom turg peltataeformis 6442Atom apic fuscata 6444Atom test zetterstedti 6445 lewisiAtom nigr 6446 rubella Atom bell 6463Atom woll nitidula 6482Atom pulc hislopi 6 6484 turgida Atom atrt 6486 55 apicalis Atom proc 2 6488 1 testacea 6491 3 nigrirostris 213 bella 1 wollastoni pulchra atrata procerula 4 2 5 6 1 27 1 72 1 1 1 5 1 35 7 1 21 2 65 1 1 102 1 101 1 126 5 712 1 1 2 4 30 2 1 9 712 3 lahoaines 9 4 2 kaikkialla 6 sienirihmasto 52 5 4 1 11 94 30 lahoaines 1 Mr.Rm M 3 sienirihmasto 10 Fhl 2 M 52 6 laholehdet tallijäte ym 11 1 94 lahoainekset lanta lahokasvis ja käävät F Ij,Mr Ik.. sienirihmasto kaikkialla sienirihmasto 15 sienirihmasto sienirihmasto sienirihmasto 3 lahokaarna 10 kuusikarike M Flh M M M sienirihmasto Mk M M sienirihmasto sienirihmasto 15 10 1 M 6 6 Ohl M Oh M 15 20 10 Olib mill 6288 millefolii 1 6 1 3 11 11 ruohosto Ijn siankärsämön Olib aene 6286 aeneus 6 6 1 2 3 3 21 21 sauramo,sauni Cery histCery ferr 5653 5654 histeroides ferrugineum Phal cari 6284 caricis 4 Cocd rufa 6643 rufa 2 2 2 4 5 2 2 3 22 5 1 28 ruohot,pens Ivjnk,Rn, lukkakuoriaiset luihukuoriaiset luihot kekälesieniäiset jurokuoriaiset helysieniäiset aarnikätkät pikkupirkot hilvekuoriaiset suom.nim kerrikuoriaiset sieniäisiä kirjosieniäiset leppäpirkot rusopirkot 106Liite 4 (14/21) Moottoriväylät ja luonto LIITTEET

Kovakuoriaisnäyteaineiston yksilömäärät lajeittain ja pyydystyypeittäin tutkimusaloittain lk fp alais r Olh MOhl M 15 6 n n Mr, Ij ym kirvat A Ffr 20 t lahopuu Mklar,Ip.. tuhkelorihmasto, limasie Lov.NW mikrohabitaatti habitaatti ravinto toukka (jos eri) SX ape alus muu x 00 00 0 1 1 komposti ym. Mr, Ipjn mikropeto A 40 7521 7 ruohokarike Inj 5 lahopuu 2 kanervikko 1 havukannot rihmastot M, Ip Mh, Ij Mk.. rihmastot paiste käävät myös karikerihmasto Fhl M M Ohl M M 15 2 15 40 00 00 00 00 00 100 500 00 6 sara-ruoikko Rn,S,Ik kirvat A 4 00 00 00 00 00 00 00 00 0 1 1 kasvijäte Irp,Ml homeet M 20 tiealue 11 1 2 2 2 ruohot,pens Inj, Mr kirvat paiste A ## 1 5 5 varvikko Ij,Mha,Sr (kilpi)kirvat paiste A 30 2 4 4 pajut ja sarat Ijvk,Rn,S kirvat A 6 Loviisa Muita havaintoja (tien lähistö) lisätieto uhan s Krono y levähd k 3 3 5 8 missä vain I,R,S,M kirvat A 4 pelto Kärrm. taimik m 2 2 2 lahopuu Mklar,Ip.. tuhkelorihmasto, limasie 1 1 2 2 havupuut Mkh kirvat ym A 10 22 2 2 2 2 Flh A Fhl A 6 15 1 2 3 3 kasvijäte M homeet M 4 2 2 2 havupuut M, Srk kirvat ym A 6 kuusi m Läger m 1 1 1 lehtipuulaho M,Ip .. rihmasto Ohl M 10 1 8 1 10 10 havukarike Mk,Ip homeet Fh M Fr 6 111 1447 1 19 19 Röjsjö Långk Läger r Björnt s Kvarnb Oxhål b Gislar g Nyän y 0123 456789a9b10111213a13b1415 tutkimusalue sorak. Forsb Suku maaluokka k vlm vl ulp vm s ulm s s vmh ulh vm p ulm nm ulm m vlp Gmlby Forsby Sarvla Latridiidae Corylophidae 6810 Enicmus 6800 68006801 Latridiinae Latridius 6790 Sericoderus 66666670 Nephus haemorrhoidalis 2 2 17 3 2 2 3 3 34 34 vesaikko Mr,Ijp kirvat A 4 67006701 Coccinellinae 6705 Coccinula Anisosticta 67146716 Myrrha Propylea 6712 Myzia 67306735 Hippodamia Coccinella 6780 6783 Orthoperus 69006901 Corticarinae Corticaria 2 1 3 3 1 1 11 11 6685 Hyperaspis 66906695 Chilocorinae Exochomus 6720 Calvia 6726 Psyllobora 6728 Anatis 6750 Adalia 6830 Stephostethus 6887 Thes m i Enic fung 6812 fungicola Latr nidi 6808 nidicola 1 1 2 1 1 3 9 9 pesät ym M homesienet Fhl M 40 Latr cons 6803 consimilis Seri late 6791 lateralis Cocu quat 6702Anis nove 6706Myzi oblo 6713Myrr octo 14-pustulata 6715 19-punctata 17 oblongoguttata 22 18-guttata 1 5 1 22 3 1 2 1 2 1 11 1 5 1 1 2 8 39 138 4 138 kukkakedot Inj, Ma 3 kirvat ym paiste A 4 havupuut M 2 3 mänty kirvat M kirvat,kempit A A 4 4 Hipp tred 6731Cocc septCocc magn 6738 6739 13-punctata septempunct. magnifica 62 364 1 2 4 149 3 1 89 9 5 2 209 5 42 75 2 1 181 128 ### 50 3 10 ### missä vain 2 M,I,R,S,, 17 kirvat ym A 17 punamuurahais 1 Scym fronScym rubr 6656 6659 frontalis rubromaculatus 30 2 17 20 1 2 13 33 118 118 ruohot,pens Inj, Mr kirvat paiste A 30 Scym sutuScym hae 6664 suturalis 2 2 2 männikkö Mk,Ip kilpikirvat Fh A 6 Orth brunOrth atom 6788Orth punc 6789 6784 brunnipes atomus punctatus 2 1 1 1 2 7 7 lahokarike Ml mikropeto Flh A 4 Cort pube 6903 pubescens Cort umbiCort impr 6911Cort lapp 6915Cort sagi 6917Cort rubr 6919 6936 umbilicata impressa lapponica saginata 5 rubripes 1 2 2 1 3 1 2 1 5 4 1 13 13 kasvijäte homeet M 4 Neph redtNeph bipu 6672Neph bisi 6676 6678 redtenbacheri bipunctatus bisignatus 2 2 2 6 1 1 2 3 1 4 1 5 20 10 1 3 1 3 4 2 17 36 2 15 42 1 36 ruohosto 16 vesaikko SRMr, Ijk 42 kirvat hiekkamaa Mlr, Ijp Ij, Rh .. kirvat kirvat A A A 6 30 60 Hype pseu 6688 pseudopustulata 1 3 Exoc quad 6696 4-pustulatus 3 1 1 2 7 7 havupuut Mkh, Ip (kilpi)kirvat A 10 Prop quat 6717 14-punctata 5 1 5 1 1 4 1 4 2 24 20 2 46 ruohot,pens M,I.. kirvat,kempit A 2 Calv quat 6722 14-guttata 14 0 1 1 16 10 26 lehtipuut M, Ip kirvat,kempit A 2 Psyl vigi 6727 22-punctata 4 1 3 1 1 1 4 1 1 17 34 1 35 ruohot ym Ivn rihmasto,kirvaerite 10 Anat ocel 6729 ocellata lyhenne koodi heimo laji\alueen nro Cocc hierCocc quin 6742 6744Adal congAdal bipu 6752 6754 hieroglyphica quinquepunct. conglomerata 1 bipunctata 3 85 30 2 33 5 1 26 41 1 9 232 2 7 1 233 missä vain M,I,R,S,, kirvat ym 7 varvut ym. Sr..,Ik kirvat A 2 A 2 Enic rugoEnic tran 6815 6817Step lardStep rugi 6831 6839Thes berg rugosus 6888 transversus lardarius rugicollis bergrothi 1 1 5 2 1 1 1 1 4 16 16 2 2 5 31 9 34 2 3 34 kasvijäte 1 37 lahokarike M,I homeet homeet M M Fr 10 2 (aitonärviäiset) närviäiset aitopirkot kilpukkaiset nyhäkkäät suom.nim täpläpirkot Moottoriväylät ja luonto Liite 4 (15/21)107 LIITTEET

Kovakuoriaisnäyteaineiston yksilömäärät lajeittain ja pyydystyypeittäin tutkimusaloittain lk fp alais r paistepaiste F/Vpaiste F/V F/V 30 10 30 v t a kasvijätekasvijäte M homeet homeet M M 10 Fr 1 Lov.NW mikrohabitaatti habitaatti ravinto toukka (jos eri) SX ape alus muu x 00 00 00 00 00 00 00 00 00 2 2 kukkaketo paiste F/V 30 00 00 00 0 2 2 valkeat kukat Mra pensaa 00 00 00 1 1 kasvijäte rihmasto M 80 00 1 1 kannot Mk kantokääpä Ohl M 60 00 00 00 00 tiealue 1 9 9 kukkaketo Ijn ohdake 1 3 3 laholehtipuu Ml käävät Ol M 80 Loviisa Muita havaintoja (tien lähistö) lisätieto uhan s 1 1 1 lahopuu M rihmasto Ol M 40 Krono y 2 1 16 16 kukkaketo Ma,Ivnjk siitepöly O F/X 30 1 9 11 11 kukkaketo Ijn pujonv levähd k 1 1 1 lahopuut M monet käävät Olh M 30 pelto Kärrm. taimik m 1 1 1 laholehtipuu Mlar rihmastot Ol M 10 1 1 1 lahohavupuu Mk kääpärihmasto Oh M 20 2 2 2 kuiva kuusi Mk runkopuu vioittaja Oh X 30 13 1 3 1 mänty 3 havupuu Mkh Mkah kaarnakuoriaiset kaarnakuoriaiset Oh Oh A A 10 40 22 2 2 2 lahopuu 2 lahokuusi.. M,Ip,Sr Mk.. vyö- ja helttakäävät Olh kynsikääpä M Ohl M 1 15 1 1 1 laholehtipuu Mkh käävät Ohl M 10 1 1 1 2 laholehtipuu Ml ryppynahakka Ol M 6 kuusi m Läger m 1 2 3 3 lahohavupuu Mk kantokääpä ym Ohl M 40 1578513331 331 4125171825 613255 5 3113 113 Röjsjö Långk Läger r Björnt s Kvarnb Oxhål b Gislar g Nyän y 0123 456789a9b10111213a13b1415 tutkimusalue sorak. Forsb Suku maaluokka k vlm vl ulp vm s ulm s s vmh ulh vm p ulm nm ulm m vlp Gmlby Forsby Sarvla Tetratomidae Melandryidae Ripiphoridae Colydiidae Tenebrionidae Oedemeridae Mycetophagidae Mordellidae Cisidae 73107320 Tenebrioninae Melanimon 73607370 Alleculinae Mycetochara 73807400 Diaperinae 7405 Chrysanthia 7415 Oedemera 6975 Cortinicara 6980 Corticarina 6990 Melanophthalma 71757180 Xylita Serropalpus 7100 7110 7115 Hallomenus 7200 7210 Mordella 7235 Mordellistena 7260 7270 7300 73007301 Lagriinae Lagria 7250 Mordellochroa 7352 Corticeus 70007000 TENEBRIONOIDEA 7005 Mycetophagus 7015 Typhaea 7020 7021 Cis 7045 Ennearthron 7050 Orthocis i Chry viriChry nigr 7407 7408 viridissima nigricornis 4 12 54 1 3 4 10 4 16 4 99 20 2 121 ruohot,kukat Ma,Ivnjk siitepöly Oh F/X 6 Oede vire 7418 virescens 36 13 86 2 1 2 40 3 35 218 5 223 kukkaketo Ijn, Ma .. siitepöly F 4 Cort ferr 6963 ferruginea 10 3 2 7 2 2 26 26 kasvijäte homeet Fl M 4 Cort gibb 6976 gibbosa 53 60 18 163 8 14 8 2 36 246 15 7 4 104 738 5 743 kasvijäte homeet M 1 Cort simiCort fusc 6981Cort lati 6988 6989 similata fuscula latipennis 41 25 39 1 15 4 1 140 1 30 40 13 2 6 11 11 vesaikkomaa Mr homeet M 30 Hall axil 7116 axillaris Mord aculMord holo 7213 7215 aculeata holomelaena 5 13 14 21 12 6 0 1 11 5 1 7 5 6 6 4 9 1 74 1 54 2 10 2 78 kukat 64 kukat Mar, Ijn Mar, Ijn laho laho Ol F/X Ol F/X 10 10 Mors parv 7236 parvula 1 Mors purpMors pumi 7242 7244 purpureonigrans pumila 1 4 1 3 1 Lagr hirt 7302Mela tibi 7321 hirta tibiale 27 19 2 39 1 8 10 3 10 5 37 20 17 167 31 167 ruoho ja vesat Ij.., Mar kasvijäte 31 avohiekka D 4 jäkälä? 15 Morh abdo 7251 abdominalis Cors longCors line 7354 7358Mych flav 7371 longulus linearis flavipes Mela curt 6991 curticollis 127 35 7 251 64 5 26 98 27 27 667 1 668 Rn,Ikj rihmastot rannikolla M 20 Cis jacqCis glabCis bole 7026Cis quad 7028Cis punc 7034 7036Cis dent 7037 7041 jacquemartii glabratus boleti quadridens punctulatus dentatus 1 1 1 1 1 3 1 3 laholehtipuu Ml,Ip 1 lahohavupuu taulakääpä Mk kantokääpä ym Olh M Oh M 2 6 Enne cornEnne palm 7047 7048 cornutum palmiXyli laevXyli livi 7177 7178 2 laevigata livida 2 10 3 4 19 19 lahohavupuu Mk kääpärihmasto Ohl M 6 Serr barb 7181 barbatus Ortc alni 7051 alni lyhenne koodi heimo laji\alueen nro Mycg sp 7005 Typh deci 7107 decipiens 1 aitopimikät keijupimikät viherkeijut taulapimikät valekääpiäiset mustakeijut syöksykuoriaiset suom.nim kätkökuoriaiset pimikkökuoriaiset martikkaat loisikat karvasieniäiset kääpiäiset 108Liite 4 (16/21) Moottoriväylät ja luonto LIITTEET

Kovakuoriaisnäyteaineiston yksilömäärät lajeittain ja pyydystyypeittäin tutkimusaloittain lk fp alais r Olh XOhl X 4 2 Oh F/X 10 n u u paistepaiste DApaistepaiste M M M 6 paiste 6 Ol M 6 10 ## o o o n r lahokuorenalus Ohl XA 4 kuollet kuoretlahoaines Ohl F/Xlahoaineslahoaines Ohl F/X Ol F/X Ohl F/X 2 4 10 6 havukantohavukanto Oh F/Xlahopuu Oh F/Xhavukanto 20 Okuoll.puu F/X Oh F/Xhavukanto 6 havukanto Ohl F/X Ohl F/Xhavupuun kuore Oh F/X 6 10 kuoll.lehtipuukuoll.puu Olh F/X 6 10 4 Olh F/X 6 4 o e e e e m m m m m m v m u u Lov.NW mikrohabitaatti habitaatti ravinto toukka (jos eri) SX ape alus muu x 00 2 2 kukat/lehtipuut Ml osapet 00 00 00 1 1 kukkaketo Ijn, Ma .. siitepöly F 20 00 00 00 00 000 00 200 2 kukkakedot Mk/a,Inj sarja-/ 00 00 00 00 00 00 11 4 4 kukkapensaat kukkal 00 2 2 mäntyrisu Mka kaarnakuoriaiset Oh A 30 00 tiealue Loviisa Muita havaintoja (tien lähistö) lisätieto uhan s Krono y 1 1 1 laholehtipuu Mlia laho VU Ol X 60 VU 1 1 1 2 kukkakedot Mk/a,Inj sarjak levähd k 2 2 2 kukkapensaat kukkal pelto Kärrm. taimik m 51 5 1 5 kuusi 1 kuusi Mk Mk kuoren alus kuoren alus Oh X Oh X 6 10 111 5 5 5 havupuut Mk,Ir pintapuu (kuollut) Oh X 10 kuusi m 1 1 1 havupuut Mk kuoleva kuoripuu Ohl X 4 1 1 1 2 Mk/r,I orapih. kuusen rungot ja Oh F/X 6 103 103 103 hietikko Rh,Ij rihmast Läger m Röjsjö Långk Läger r Björnt s Kvarnb Oxhål b Gislar g Nyän y 0123 456789a9b10111213a13b1415 tutkimusalue sorak. Forsb Suku maaluokka k vlm vl ulp vm s ulm s s vmh ulh vm p ulm nm ulm m vlp Gmlby Forsby Sarvla Aderidae Stenotrachelidae Meloidae Boridae Pythidae Pyrochroidae Anthicidae Salpingidae Scraptiidae Cerambycidae 7528 Anidorus 7420 7430 7440 7450 7460 7465 Schizotus 7521 Phytobaenus 7501 Notoxus 80208021 Lepturinae Rhagium 7470 7475 Sphaeriestes 80908100 Necydalinae 8110 Cerambycinae Molorchus 74857500 Salpingus 8013 Asemum 81408150 Laminae Pogonocherus 8015 Tetropium 8030 Pachyta 8075 Leptura 7505 Anthicus 7520 7530 7535 Anaspis 1 80008001 CHRYSOMELOIDEA 80028005 Prioninae 8006 Spondylinae Spondylis 80368038 Gaurotes 8040 Alosterna 8055 Acmaeops Anoplodera 8070 Judolia i Anid nigr 7529 nigrinus 1 2 2 1 6 6 havupuurisut Mka lahosie Schi pect 7466 pectinicornis 1 1 Phbn amab 7522 amabilis Oede luri 7419 lurida 1 Noto mono 7502 monoceros 49 6 7 1 1 64 64 hietikko Ij,Rh.. lahoava kuiva Rhag mord 8023 mordax 1 1 2 2 2 2 10 10 lehtipuut M,Ip kuolleen puun kuorenal Asem stri 8014 striatum Tetr castTetr fusc 8016 8017 castaneum fuscum Pach quad 8031 quadrimaculata Lept quad 8082 quadrifasciata 1 3 4 1 4 3 16 1 17 kukkakedot Ma/Inj sarjak Anth flav 7510 flavipes Anas fron 7540 frontalis 4 2 4 1 9 1 21 10 31 kukkapensaat kukkal Anth aterAnth anth 7512 7514 ater antherinus 1 2 3 3 1 43 1 2 3 2 1 1 9 2 11 1 63 6 1 6 140 3 25 1 141 moreenimaa Mh,Ipnvj 25 hiekkamaa rihmast Rh,Mh,Ij rihmast Anas margAnas thor 7542Anas rufi 7543 7548 marginicollis thoracica rufilabris 4 1Anop rubrAnop sang 8060 8062Lept mela rubra 8086 sanguinolenta 1 2 melanura 1 1 15 1 63 1 2 2 5 5 30 1 10 7 1 1 5 1 14 2 16 kukat 10 8 Ma,In 2 57 kukkal 2 6 2 2 22 2 35 12 217 10 2 7 1 37 kukkakedot 234 kukkakedot Mk/a,Inj 13 kukkakedot sarja-/ Mk/a,Inj sarja-/ Mk/a,Inj sarja-/ Sphs cast 7476Salp rufi 7488 castaneus ruficollis 2 Spon bupr 8007 buprestoides 1Gaur virg 8037Alos tabac 1 8039Acma prat 8041Anop macu 8058 virginea tabacicolor Judo sexm pratensis 8071 maculicornis 1 1 sexmaculataMolo mino 13 8111 2 1 minor 1 2 sair.lehtipuu Ml 2 3 kaarnakuoriaiset Ohl A 1 1 3 10 1 3 2 1 1 2 5 21 5 5 6 3 5 kukkakedot 29 kukkakedot Mk/a,Inj sarja-/ Mk/a,Inj 5 kukkakedot sarja-/ Mk/a,Inj sarja-/ 6 kukkakedot Mk/a,Inj sarja-/ Rhag inqu 8024 inquisitor 2 2 5 5 4 8 1 1 28 28 havupuut Mk kuolleen puun kuorenal lyhenne koodi heimo laji\alueen nro kallokkaat toukohärät lahokapot kolvat helokuoriaiset suom.nim kukkajäärät jahkiaiset hapsijäärät aitojäärät antikaiset ..jäärät aatukaiset sukkulaiset jäärät pikijäärät karvarit Moottoriväylät ja luonto Liite 4 (17/21)109 LIITTEET

Kovakuoriaisnäyteaineiston yksilömäärät lajeittain ja pyydystyypeittäin tutkimusaloittain lk fp alais r paiste V 10 t Lov.NW mikrohabitaatti habitaatti ravinto toukka (jos eri) SX ape alus muu x 00 1000 1 4 1 5 ruohosto ruohosto Ma,Ijn Ijn pillikkeet kuismat V V 10 6 00 00 12 1 2 pajut 2 haapa ja paju Mr, Ijp, .. lehdet ja verso Mr, Ijp, .. lehdet ja versot V 2 00 00 000 22 1 11 2 ruohosto Ivj 2 ruohosto 2 ruohosto vilja ja heinät Ijn…,Rh tähtimöt, hatikat ym Ijnk… 1 ruohosto ohdakkeet V V V 6 10 30 V 40 00 00 00 300 3 havupuut, pinot Mk kuoll.havupuu Oh X 2 00 200 0 1 2 ruohosto 1 saraikko Inj.. virnat, nätkelmät .. Rn.. Carex, Scirpus V V 10 10 00 00 1 1 haapa Ml reuna haapa V 15 00 00 02000 5500 51 100 00 5 kellulehdet 3 Salix,Alnus Vr 5 Ikj,Rp,S mesiangervo lehdet S,R,Ik lummekasvit mesiangervo 5 varvikko 1 ruohosto Mh,Sr V kanerva I,Mar,.. V V asterikasveilla 2 2 2 V V 6 4 2314 1 24 ruohosto 14 ruohosto Ijp Ijnpv,R.. ohdakkeet ja takiaiset isotakiainen ja sikojuuri V V 40 6 tiealue 1 1 1 ruohosto Ijn,Rh siankärsämö V 30 11 1 12 3 1 2 ruohosto 1 ruohosto Ik,Rn,.. yrtit, ratamo … Ijn, Rn 3 ruohosto kannusruoho Mr,Ijnv V tattaret V 4 30 V 4 1 5 10 15 puut ja pensaat Ml,I lehdet V 4 31 88 10 98 ruohosto Inj.. maite, virnat ym V 10 Loviisa Muita havaintoja (tien lähistö) lisätieto uhan s Krono y 1 2 20 22 haapa Mr, Ijp .. lehdet V 15 levähd k 1 1 1 ruohosto Ml, Ip kielot, sipulit tuholainen V 10 1 1 6 6 ruohosto Ijn ohdakkeenvarret V 40 20 20 20 pajut Mr, Ijp .. lehdet V 1 pelto Kärrm. taimik m 5 5 5 haapa Mr, Rp lehdet ja versot V 10 1 1 1 lehtipuut, pinot Ml kuoll.lehtipuu Ol X 40 kuusi m Läger m Röjsjö Långk Läger r Björnt s Kvarnb Oxhål b Gislar g Nyän y 13 0123 456789a9b10111213a13b1415 s tutkimusalue sorak. Forsb Suku maaluokka k vlm vl ulp vm s ulm s s vmh ulh vm p ulm nm ulm m vlp Gmlby Forsby Sarvla Megalopodidae Orsodacnidae Chrysomelidae 83208325 Chrysomelinae Chrysolina 8343 Gastrophysa 8346 Phaedon 8375 Gonioctena 82908295 Hispinae Cassida 8360 Chrysomela 8355 Plagidodera 82808281 Criocerinae Lilioceris 8286 Oulema 81708180 Acanthocinus Agapanthia 82308235 Donaciinae Donacia 8160 Acanthoderes 8220 82208221 Bruchinae Bruchus 8200 8210 8215 Zeugophora 9385 Phratora 84208425 Lochmaea 8438 Galeruca Agelastica 84008401 Galerucinae Galerucella 84458450 Alticinae Luperus i Chry stap 8328Chry fast 8342Gast poly 8344 staphylea fastuosa polygonii 1 Goni vimiGoni dece 8377 8378 viminalis decemnotata 1 1 1 Cass flavCass vibe 8299Cass panz 8301Cass rubi 8302Cass sanl 8304Cass pras 8309 8311 flaveola vibex panzeri rubiginosa sanguinolenta prasina 3 4 1 20 9 2 1 1 1 Chry sangChry vari 8333 8336 sanguinolenta Plag vers varians 8356Chry popuChry trem 8368 8369 1 versicolora populi tremulae 3 1 1 1 5 5 20 1 20 30 27 50 20 100 pajukot Ijp,Mr,SR pajunlehdet 27 haapa V lehdet ja versot 4 V 4 Phae armo 8348 armoraciae 1 1 1 3 3 saraikko Rn,M, Ik ojatädyke V 6 Lili merd 8183 merdigera Dona impr 8244 impressa Oule gall 8288 gallaeciana Acan clav 8162 clavipes Pogo fasc 8155Acat aedi 8171Agap vill fasciculatus 8181 aedilis 3 villosoviridescen 2 3 1 1 7 7 Mk havuoksat Oh X 4 Bruc lotiBruc atom 8222 8223 loti atomarius 1 32 1 25 Zeug subs 8217 subspinosa 1 Phra latiPhra vite 8391 8392 laticollis vitellinae 1 Gale nympGale line 8403Gale calm 8408Gale tene 8409 8411Loch caprLoch sutu 8422 nymphae 8424Gale tana lineola calmariensis 8426 tenella Agel alni 8439 capreaLupe flav suturalis 2 8448 tanaceti alni flavipes 1 1 5 3 1 3 4 1 1 1 2 1 4 1 1 2 9 5 9 7 ruohosto S,R,Ik rantakukka 9 vesaikko Ml,Ij pajunlehdet V 9 leppä M,Ij 10 V lehdet 2 V 10 lyhenne koodi heimo laji\alueen nro aitolehtikuor. kilpikuoriaiset aitokukot varsikuoriaiset lehtikuoriaiset piilokkaat valekukot ..kukot suom.nim nälvikkäät kirpat 110Liite 4 (18/21) Moottoriväylät ja luonto LIITTEET

Kovakuoriaisnäyteaineiston yksilömäärät lajeittain ja pyydystyypeittäin tutkimusaloittain lk fp alais r tuholainen V 4 i ratamo/laukut V 4 siemenet V/S 6 y a imikkä ja raunioyrtit V 20 t ruohosto M,I…. horsmat V 1 Lov.NW mikrohabitaatti habitaatti ravinto toukka (jos eri) SX ape alus muu x 00 00 300 3 koivut Ml,Ij versot paiste V 30 00 1 1 ruohosto S,Ik,Rn suohorsma V 15 00 300 00 3 laholehtipuu Ml kääpäpuu Ol X 10 00 000 1 1 koivu,leppä M,I lehdet V 10 00 00 000 1 1 1 2 ruohosto 1 Ik,Rnt,Sl ruohosto kurjenmiekka Ij,n,.. asterikasvit V V 15 10 00 00 00 0 1 1 ruohosto Rn,Ikj punakoiso V 40 00 000 00 500 5 lehvästö Ml..,Ip.., Rubus ym. V 4 15 10 25 ruohosto I apilat palko tuholainen V/F 4 tiealue 11 4 3 20 24 pajut ym. 3 koivut Mj,Ij,S versot Mj,Ij,S versot kostea maa V V 15 30 2 5 1 6 koivut,pajut Ij versot paiste V 40 VU 1 1 1 ruohosto I pelto-ohdake V 30 1 1 1 ruohosto peltokierto V 60 2 3 3 ruohosto I leinikit Loviisa Muita havaintoja (tien lähistö) lisätieto uhan s Krono y 1 1 1 haapa M,I lehdet V 6 levähd k 1 1 2 2 ruohosto Ik V 15 1 1 1 varvikko Sr kanerva V 15 1 1 1 ruohosto Rn,Ivkj.. sarat V 6 1 1 2 2 koivu ja paju Ml,I.. lehdet V 30 5 5 5 ruohosto I apilat palko tuholainen V/F 30 2 2 1 3 lehtipuut M,I lehdet V 10 pelto Kärrm. taimik m 1 1 1 tammi,koivu Ml versot V 40 3 3 3 puut ja pensaat M, Ip kilpikirvat peto Ohl A 15 kuusi m 1 1 1 ruohosto aur.reuna 11253 50 10192 81716295132 Läger m Röjsjö Långk Läger r Björnt s Kvarnb Oxhål b Gislar g Nyän y 0123 456789a9b10111213a13b1415 tutkimusalue sorak. Forsb Suku maaluokka k vlm vl ulp vm s ulm s s vmh ulh vm p ulm nm ulm m vlp Gmlby Forsby Sarvla nthribidae ttelabidae Brentidae A A Nemonychidae 8650 Labidostomis 9020 9100 9101 Apion 8451 Phyllotreta 86008605 Cryptocephalinae Cryptocephalus 87008701 Eumolpinae Bromius 9005 9013 Platystomus 9023 Pselaphorhynchites 9015 Anthribus 90359040 Byctiscus Deporaus 8484 Longitarsus 8475 Aphthona 8585 Psylliodes 90009001 CURCULIONOIDEA 9002 Cimberis 85558560 Crepidodera Chaetocnema 8520 Altica 8544 Asiorestia 8540 Batophila i Labi trid 8651 tridentata 2 1 Apio hook 9104 hookerorum 2 10 15 27 10 37 ruohosto I peltos Phyl vittPhyl undu 8452 8456 vittula undulata 3 22 32 50 12 7 346 41 1 32 33 5 11 233 35 2 4 1 25 31 100 67 50 880 25 288 20 20 10 910 ruohosto 10 318 ruohosto Ivkjn… Ivkjn… vilja ja ristikukk tuholainen kaali, rypsi..rist V 6 Plat albiAnth nebu 9014 9017Pser nanuPser long 9024 9026 albinus nebulosus tomentosus 1 longiceps 1 1 Byct popuByct betu 9038 9037Depo betu 9044 populi betulae betulae 1 1 5 1 8 8 koivu ja leppä Ml… lehdet V 1 Phyl stri 8461 striolata 1 3 3 1 2 3 3 16 5 21 ruohosto Iv,k,R sinapit, kaali ym V 6 Apht luteApht nons 8477 8482Long succLong rubi 8488Long curt 8489 8498 lutescens nonstriata succineus rubiginosus 1 curtus 1 2 3 1 1 6 14 14 ruohosto S,Rn,Ik rantakukka V 4 Bato rubi 8541Asio inteAsio nigr 8546 8548Crep fulv 8556Chae conc rubi Chae mann 8562 8572Chae hort interpunctata Chae sahl nigritula 8574 8575 fulvicornis concinna mannerheimiiCryc octo hortensisCryc parv 2 8608 32 sahlbergi Cryc coer 8622Cryc quer 2 68 4 8623 8642 12 10 2 309 9 octopunctatusBrom obsc parvulus 193 1 2 coerulescens 8702 1 querceti 24 2 76 3 obscurus 2 3 1 8 17 3 9 97 7 16 2 2 14 40 4 6 29 42 76 30 2 5 29 732 61 1 8 275 1 44 20 209 5 14 1 3 5 5 10 758 ruohosto 20 Ik,Rnt,S heinät 280 ruohosto 219 ruohosto I,R,S,.. 34 pajukko Rn,Ivkj.. tatarkasvit heinät 3 pensaikko V pajunlehdet V lehdet 10 V 6 V 6 V 1 20 Alti lythAlti chamAlti palu 8522 8534Alti longAlti opac 8535 8537 8538 lythri chamaenerii palustris longicollis 92 opacifrons 55 159 1 1 488 1 7 1 64 10Cimb atte 9003 28 53 22 2 1 71 attelaboides 28 1 ### 5 1 1 10 ### ruohosto 3 1 4 maitohorsma 1 1 V 1 4 ruohosto 4 6 Ij,k,Rn lehtohorsma V 1 30 6 V 20 6 havupuut Mk kukinnot F 15 Apio gibbApio fulp 9107Apio trif 9125Apio apri 9127 9130 gibbirostre fulvipes trifolii apricans 3 5 7 4 1 12 13 30 10 40 ruohosto I puna-a palko tuholainen V/F 4 Long sutuLong luri 8509 8516 suturellus luridus 1 16 1 65 25 107 1 108 ruohosto Ij,n,.. villakot ja leskenlehti V 15 lyhenne koodi heimo laji\alueen nro Psyl dulc 8597 dulcamarae käärökärsäkkäät nirput pääköt lehtikuoriaisia typpykärsäkkäät suom.nim hedekärsäkkäät Moottoriväylät ja luonto Liite 4 (19/21)111 LIITTEET

Kovakuoriaisnäyteaineiston yksilömäärät lajeittain ja pyydystyypeittäin tutkimusaloittain lk fp alais r tuholainen Vtuholainen V 6 2 paiste V 20 a o k juuriku kanerv tuholainen V 4 hedekukat V/F 10 a n e e Lov.NW mikrohabitaatti habitaatti ravinto toukka (jos eri) SX ape alus muu x 00 3300 2 V10 2 ruohosto Ik,In,.. apilat V 6 00 100 1 1 rantaruohot 1 S,Rj aurinkoinen haapa iiris, palpakot,.. lehdet kukat V V 4 15 00 100 1 tulikukka Ij,R kukinto V 20 00 1 1 ruohosto In,Ij tervakot, koho 00 00 00 2 2 lehtipuut M,Ij lehdet tuholainen V 2 00 00 500 5 pohjakerros M,I polyfagi V 20 00 00 00 000 0100 1 1 1 pajukko Mr,Ipj lehdet V10 V 10 00 0 2 2 leppä Ml.. lepänlehti V 6 00 1710 17 kasvustot 10 paistekasvustot Ij,R,Mar lehdet M,I,R versot, kuoret tuholainen V V 30 2 tiealue 1 3 3 ruohosto Ij mesikät paiste V 40 1 1 1 rantaruohot S,Ri,Rj luikat ja sarat V 40 6 7 1 8 ruohosto Ij,In,Iv,Rn niittynätkelmä V 20 2 2 2 4 putkikot R,S,M,I sarjakukkaiset V 15 Loviisa Muita havaintoja (tien lähistö) lisätieto uhan s Krono y levähd k 111 V6 211 11 1 5 1 1 17 ruohosto I 1 ruohosto apilat palko 1 Ij,Mr,.. ruohosto tuholainen virnat V/F Ij,In,Iv,Rn virnat ja nätkelmät paiste 4 V V 40 4 4 4 4 ruohosto Iv,Ij.. apilat tuholainen V 4 pelto Kärrm. taimik m 1 9 2 7 20 20 kortteikot Rj,S,.. kortteet V 2 10 1 11 11 lehtipuut M,Ij lepän ja koivun lehdet V 1 kuusi m Läger m 1 1 2 2 ruohosto Ij,In,Iv,Rn virnat ja nätkelmät V 6 Röjsjö Långk Läger r Björnt s Kvarnb Oxhål b Gislar g Nyän y 0123 456789a9b10111213a13b1415 tutkimusalue sorak. Forsb Suku maaluokka k vlm vl ulp vm s ulm s s vmh ulh vm p ulm nm ulm m vlp Gmlby Forsby Sarvla Curculionidae 94109415 Notaris Dorytomus 94409445 Cionus Tychius 9455 Sibinia 9200 92009201 Brachycerinae Otiorhynchus 9250 Phyllobius 9275 Polydrusus 9292 Brachysomus 9298 Brachyderes 9294 Barypeithes 93009320 Strophosoma Sitona 94629465 Ellescus 9470 Acalyptus Anthonomus 9485 Curculio 9500 Rhynchaenus 93709371 Curculioninae Hypera 9400 Grypus i Nota scirNota aeth 9411 9413Dory tortDory edou 9418Dory taen 9423 9426 scirpi aethiops tortrix edoughensis taeniatus 1 1 1 1 1 3 3 haapa M lehdet kukat V 6 Cion hort 9443Tych pici 9454 hortulanus picirostris 16 11 2 17 1 5 1 6 58 20 78 ruohosto In,Ij,.. apilat V 6 Sibi visc 9461 viscariae 1 Apio assi 9132 assimile 9 Apio simiApio eben 9149Apio gyll 9156Apio subu 9162Apio cerd 9164Apio vive 9167Apio ervi 9181 simile 9182 ebenium gyllenhali subulatum cerdo viciae 4 3 ervi 50 6 13 1 11 1 1 4 1 2 1 1 2 72 141 4 22 4 20 17 1 142 50 ruohosto 5 92 rauduskoivu M,I M,I hernekasveilla 22 ruohosto norkko Ij,In,Iv,Rn virnat ja nätkelmät V V/F V 20 2 4 Otio scabOtio ovat 9212Otio ligu 9219 9222 scaber ovatus ligustici 14 9 7 10 43 1 2 7 2 1 2 2 13 86 86 kasvustot M,Ip versot, kuoret tuholainen V 4 Phyb arge 9266 argentatus 2 1 5 1 1 10 2 12 lehtipuut M,Ij lehdet tuholainen V 6 Poly piloPoly unda 9282Poly rufi 9287 9288 pilosus undatus ruficornis 1 7 1 1 1 9 50 10 69 lehtipuut M lehdet V 4 Brac echi 9293 echinatus 1 5 35 1 2 5 1 1 1 52 52 pohjakerros M,I,R kasvit yleensä V 6 Stro capi 9304Sito line 9326 capitatum lineatus 9 9 1 3 5 1 49 36 25Elle bipu 1 18 9464Acal carpAcal seri 9467 6467Anto rubiAnto phyl 5 9476 2 bipunctatus 9478 carpini sericeus rubi phyllocola 1 1 59 8 25 1 154 2 11 82 10 10 164 24 puut,taimet M,I 92 ruohosto versot, 3 I….. 1 hernek 1 10 2 1 4 71 3 71 4 ruusukasvit pajukko 3 männyt nuput ja raakileet lehdet emikukat V neulas V 2 6 Rhyn calcRhyn test 9515Rhyn rusc 9513 9516 calceatus testaceus rusci 1 1 1 1 1 3 1 koivu 3 koivu Ml,Ip Ml,Ip koivunlehti koivunlehti V V 15 4 Curc sali 9492 salicivorus 1 1 10 10 22 22 pajut M,I lehdet äkämäloinen V 10 Sito sutuSito sulc 9328Sito linl 9330Sito hispSito cyli 9334 9337 9338Hype adsp suturalisHype mele 9374 sulcifronsHype nigr 9377 lineellus hispidulus 9387Gryp equi cylindricollis 10 9402 adspersa 43 8 meles 5 nigrirostris 3 37 2 equiseti 1 2 33 1 1 4 1 1 1 1 11 3 1 25 2 2 5 1 5 9 10 95 233 10 26 20 2 10 68 263 ruohosto I,R 26 ruohosto apilat tuholainen Ij,Ik,Rn metsänätkelmä ym. V 68 ruohosto V Ik,In,.. 4 apilat 4 V 4 Bary pell 9295Brac inca 9299 pellucidus incanus 1 5 2 3 2 8 10 2 20 männyt Mk kuiv. neulas lyhenne koodi heimo laji\alueen nro kuonokärsäkkäät kärsäkkäät suom.nim aitokärsäkkäät 112Liite 4 (20/21) Moottoriväylät ja luonto LIITTEET

Kovakuoriaisnäyteaineiston yksilömäärät lajeittain ja pyydystyypeittäin tutkimusaloittain lk fp alais r Oh XOh XOh XOh 10 X 1 4 Oh X 1 6 Oh XOh XOh X 1 1 Oh X 1 Ol X 4 4 e e e e e e e e e e paiste Vpaiste V 10 oja 6 V 40 tuholain ä s r a hedelm ohut runkopuu Oh X 6 tyvikaa kuivat alaoksat Oh X 10 a a u s Lov.NW mikrohabitaatti habitaatti ravinto toukka (jos eri) SX ape alus muu x 00 00 00 00 00 00 1 1 ruohosto Ik,Rn mm.katkeratat 0 1 1 mänty Mk versot kävyt Oh V/F 15 00 00 00 00 00 00 300 400 100 1 3 ruohosto Ij,In 5 ruohosto suolaheinät 1 haapa Mk,Ik,Ij paahde maitohorsma aukea V V 6 haavanlehdet 6 V 15 600 6 ruohosto In,Ij paiste V 60 00 1 1 ruohosto I emäkkikasvit paahde V 20 00 00 00 00 1 1 ruohosto Ij heinäratamo paiste V 40 tiealue 1 11 1 1 ruohosto In,Ij harakan- ja kis 1 ruohosto Ik,Rn mm.vesitatar oja V 40 1 1 2 3 tuomi nuput pintapuu Ol X 6 1 1 1 ruohosto I peltoemäkki paahde V 20 Loviisa Muita havaintoja (tien lähistö) lisätieto uhan s 1 1 1 mänty Mk pintapuu Oh X 40 Krono y 2 4 4 ruohosto Ij,Ip,Rih kannu levähd k 1 1 1 nokkosto nokkonen V 4 1 1 1 ruohosto In,Ij kellokasvit paiste V ## pelto Kärrm. taimik m 11 1 2 1 kuusi 2 koivu kuoren kuorenalus tuholain 1 1 1 männyt Mk latvuks kaarn.a tuholain 1 1 1 pystykuuset kaarnanalus (tuholain 5 6 2 8 lehtipuut lehdet V 2 kuusi m 111V4 1222MkOhX15 1 1 mänty Mk pintapuu Oh X ## 1 5 1 7 7 pajukko pajunlehti V 4 Läger m 1 1 2 2 männyt Mk versot tyvinila tuholain 1 1 2 2 kuusi, kaatunut Sk,Mki kaarnanalus Oh X 10 Röjsjö Långk Läger r Björnt s Kvarnb Oxhål b Gislar g Nyän y 0123 456789a9b10111213a13b1415 tutkimusalue sorak. Forsb Suku maaluokka k vlm vl ulp vm s ulm s s vmh ulh vm p ulm nm ulm m vlp Gmlby Forsby Sarvla 96009610 Ceutorhynchinae Phytobius 9844 Pissodes 9877 Phloeotribus 98909910 Scolytus Pityogenes 98509851 Scolytinae Hylurgops 9855 Hylastes 9550 Miarus 9620 Rhinoncus 96289630 Auleutes 9660 Rutidosoma Ceutorhynchus 9595 Limnobaris 9870 Tomicus 9880 Polygraphus 9830 Hylobius 9740 Sirocalodes 97709790 Dryophthorinae 9802 Cossoninae 9815 Rhyncolus Magdalis 9530 Gymnetron 9750 Nedyus i Phtb walt 9612 waltoni 1 Piss castPiss pini 9845 9846 castaneus pini 2Phlo spin 9879Scol ratz 9892 spinulosus ratzegurgi 1 1 2 1 6 6 mänty Mk taimien tyvinila Oh X 15 Hylu glabHylu pall 9853 9854Hyla brun 9858 glabratus palliatus brunneus 3 72 15 2 1 24 3 2 115 7 115 männyntyvet, taimet kaarnanalus 7 kuoleva havupuu tuholain kaarnanalus Oh X 1 lyhenne koodi heimo laji\alueen nro Miar campMiar fenn 9553 9555 campanulae fennicus Rhin incoRhin peri 9623Rhin bruc 9624Rhin cast 9626 9627 inconspectus pericarpius bruchoides castor 2 2 1 1 1 3 3 1 1 7 5 1 7 ruohosto 6 Ik,Rn ruohosto mm.ukontatar oja Ij,In ahosuolaheinä V 15 2 Miar dulci 9558Limb dolo 9598 dulcinasutus dolorosa 6 Hylo abieHylo pina 9834 9836Piss gyllPiss vali 9847Piss pinp abietis 9848 pinastri 9849 3 gyllenhali 1 validirostris Hyla cuni piniphilus Hyla opac 9860 9862 cunicularius opacus 2 10 1 1 6 1 13 9 7 93 2 27 1 7 1 1 24 2 47 3 2 115 4 5 1 1 10 1 3 1 322 17 5 168 18 6 79 5 5 3 7 1 4 174 havutaimet 501 Mk 82 1 kuusentaimet Mk kuori juuret 1 kuori tuholain 35 juuret tuholain 4 501 kuusi kuusentyvet, taimet kaarnanalus Mk tuholain 1 36 männyntyvet, taimet kaarnanalus kaarnanalus Oh X Oh X 6 10 Tomi pini 9874 piniperda 1 2 3 3 9 9 mänty vuosik Magd rufi 9827 ruficornis Poly poli 9882 poligraphus Hylo pice 9832 piceus 2 2 2 havutaimet Mk kuori juuret tuholain Aule epil 9629Ruti glob 9631Ceut obstCeut flor 9694 9704 epilobii globulus obstrictus floralis 4 1 1 1 2 1 1 2 1 5 10 12 ruohosto 5 I ruohosto I Isolituiset ristikukkaiset V lutukka 10 V 4 Rhyn ater 9805Magd phleMagd punc 9816 9818Magd lineMagd dupl 9819Magd viol 9820 ater 9822 phlegmatica punctulata linearis duplicata violacea 3 3 1 9 3 3 1 37 2 2 3 8 53 3 mänty 8 lahopuu 53 kuusi Mk Mk lahopuu versor pintapuu lahottaja Ohl X Oh X 2 20 Gymn pasc 9532Gymn anti 9538 pascuorum antirrhini 1 1 1 Siro deprSiro quer 9741 9742 depressicollis quercicola 1 Nedy quad 9751 4-maculatus Rhyn stig 9522 stigma 1 Rhyn sali 9521 salicis pyörökärsäkkäät kaarnakuoriaiset suom.nim ..kärsäkkäät lahokärsäkkäät Moottoriväylät ja luonto Liite 4 (21/21)113 LIITTEET

Kovakuoriaisnäyteaineiston yksilömäärät lajeittain ja pyydystyypeittäin tutkimusaloittain lk fp alais r Oh XOh XOh X 1 Oh X 4 4 2 Oh X 6 e e e e e tuholain r Lov.NW mikrohabitaatti habitaatti ravinto toukka (jos eri) SX ape alus muu x 00 00 00 00 00 00 00 00 00 tiealue Loviisa Muita havaintoja (tien lähistö) lisätieto uhan s Krono y levähd k pelto Kärrm. taimik m 2 2 2 lehtipuu, sairas sienettää puun Ol X 10 1 1 1 kuusi oksat ja ohuet rungot Oh X 10 1 1 1 kuusi, kuoleva kaarnanalus Oh X 6 1 1 1 Ipsin käytävät Oh X 6 kuusi m 1 1 1 kuusi oksat ja ohuet Läger m 1 1 1 pensaat kuorenalus Ol X 60 Röjsjö Långk Läger r Björnt s Kvarnb Oxhål b Gislar g Nyän y 0123 456789a9b10111213a13b1415 1747 3116 639 4823 1434 269 2929 255 1112 756 2535 3501 1266 1169 1017 2276 830 ### ### 24 969 131 259 ### tutkimusalue sorak. Forsb Suku maaluokka k vlm vl ulp vm s ulm s s vmh ulh vm p ulm nm ulm m vlp Gmlby Forsby Sarvla 9960 Xyleborus 9975 Cryphalus 9980 Pityophthorus 9950 Trypodendron 9935 Lymantor 99229928 Orthotomicus Ips 9940 Dryocoetes 9945 Crypturgus i Xyle disp 9961 dispar 124 124 124 lehtipuut (ei koivu) sienettää puun Ol X 15 Tryp lineTryp sign 9954 9955 lineatum signatum 2 6 1 9 9 havupuu, sairas sienettää puun Oh X 1 Cryp salt 9977Pitp micr 9981 saltuarius micrographus Pity chal 9912 chalcographus 7 4 1 19 3 26 108 17 33 345 3 12 17 1 13 609 10 619 havulatvat kaarnanalus tuholain Lyma cory 9936 coryli Orth sutu 9926Ips typo 9933 suturalis typographus 1 2 3 1 2 12 3 2 3 24 5 24 havutaimikot 5 kuusi, kuoleva kaarnanalus tuholain kaarnanalus (tuholain Dryo hectDryo auto 9942 9943 hectographus autographus 1 2 1 13 1 2 29 1 1 49 2 49 kuusi, kannot 2 kuusi, kaatunut Oh X Oh X 1 10 Cryp subc 9946 subcribosus Pity quadPity bide 9917 9918Ips amit quadridens 9934 bidentatus amitinus 12 6 1 20 19 14 26 37 5 1 121 20 121 männynlatvus kaarnanalus 20 männynlatvus Oh X kaarnanalus tuholain 1 lyhenne koodi heimo laji\alueen nro Heimojärjestys: Lawrence & Newton 1995 Suvut ja lajit: Lundberg 1995 (Silfverb.1992) suom.nim 114 Moottoriväylät ja luonto

ISBN 951-803-134-7 ISSN 1459-1553 TIEH 3200740-v