1 N:O 2 Marraskuu 2009, 1. Vuosikerta Vihti-Seura Ry Irtonumero 5€

Pertun Posti

N:o 2 Marraskuu 2009, 1. vuosikerta Vihti-Seura ry Irtonumero 5€

The_marraskuun_lehti.indd 1 16.11.2009 11:19:54 Pertun Posti Vihdin kotiseutulehti Pertun Posti Julkaisija Vihdin kotiseutulehti Vihti-Seura ry

Vastaava toimittaja Pentti Kurunmäki Tässä lehdessä pentti.kurunmaki@ kolumbus.fi Kulttuuritekoja...... 3 Jokaisen Oma Ympäristö...... 4 Toimitussihteeri Kirkonmäeltä näkee kauas...... 5 Susanne Vuorinen Vihdin nuorisoseuran kokoelma...... 6 [email protected] Lukuvinkit...... 8 Rakennusperintöpäivän tilaisuudessa muisteltiin Toimituskunta kunnantalojen vaiheita...... 9 Kari Huhtilainen Kirstin nurkka...... 10 Pentti Kurunmäki Kotiin karkotettavaksi...... 12 Timo Roms Susanne Vuorinen Törnströmin veljekset kilpahiihtäjinä...... 13 Purovesien padot - muinaismuistoja Vihdin Moksissa...... 14 Taitto Suomen sodan vaikutuksia Vihtiin...... 20 Susanne Vuorinen Olen kurkkuani myöten täynnä!...... 22 Kirjallisuuden kiehtova maailma...... 22 Ilmoitusmyynti Vihtiläisii jouluruokii...... 23 Kari Huhtilainen Tulipaloja ja palontorjuntaa...... 24 [email protected] Valokuvausharrastukseni...... 26 p. 040-7794 707 Kuva kiinnostaa...... 27 Nummelan kylähistoria...... 28 Ilmestyminen Joulukortteja ja uuden vuoden tervehdyksiä1900-luvun Kaksi kertaa vuodessa, ensimmäisiltä vuosikymmeniltä...... 30 Vihti-Seuran jäsenlehti, Tapahtumakalenteri...... 32 irtonumero 5 €.

www.vihtiseura.fi Vihti-Seura ry Painopaikka Karprint Oy Vihti 2009 Puheenjohtaja Muut hallituksen jäsenet Markku Tolvanen Marja-Liisa Suontaka ISSN 1798-4076 Varapuheenjohtaja Paavo Hacklin Leila Kuittinen Pentti Kurunmäki Elli ja Artturi Hiidenheimon Sihteeri Timo Roms säätiö on tukenut Vihti-Seuraa Jussi Roms Kari Huhtilainen Pertun Postin julkaisemisessa. Susanne Vuorinen Asiantuntijajäsenet Kannen kuva: Pirkko Aurell, museotoimi Paavo Hacklin Kaisa Kilpeläinen, kaavavastaava Itsenäisyyspäivä, 2006. Sirpa Niemi, rahastonhoitaja Pertun Posti kiittää kaikkia Paula Huhtilainen, jäsenkirjuri lehden tekoon osallistuneita saamastaan aineistosta. Seu- Vihti-Seura on vuonna 1946 perustettu yhdistys, jonka tarkoi- raava lehti ilmestyy touko- tuksena on kehittää Vihtiä kotiseutuna, lisätä kotiseututietoutta, kuussa 2010. asumisviihtyvyyttä sekä kotiseutuhenkeä.

The_marraskuun_lehti.indd 2 16.11.2009 11:19:55 Kulttuuritekoja

Syntyisikö strategia?

Elokuiset Vihti-Päivät kirkonkylän raitilla olivat haas- Vihdin kulttuuritoimintojen ja -ilmiöiden moninaisuus teellisesta lähtötilanteesta huolimatta menestys. Pelkä- on pääomaa, jota rahassa ei voi mitata. Kolmannen sek- sin juhlapäivien kutistuvan pieneksi markkinapäiväk- torin toimijat tuottavat merkittävän osan kunnan kult- si, mutta onneksi tuhannet tyytyväiset Vihti-Päivillä tuuritarjonnasta. Rikkaan kulttuuritoimintamme olisi kävijät osoittivat, että päivistä on tullut jo perinne ja saatava enemmän huomiota paikkakunnan kehittämis- paikallinen kotiseutujuhla. En voi kuin ihaillen kiittää työssä. Hyvin hoidettuna kulttuuripääoma voi toimia kaikkia mukana olleita järjestöjä ja heidän aktiivijäse- kunnan imagon rakentajana ja vetovoimatekijänä. niään, jotka loivat meille lämminhenkisen tapahtuman. Erityiskiitokset ansaitsee Wuosisatamarkkinoista veto- Löytyisikö Vihdissä tahtoa tehdä yhteistuumin kulttuu- vastuun ottanut Wichtis ry ja heidän voimakaksikkonsa ristrategia? Nyt, kun yhteisesti sovittua suunnitelmaa Tiina Veräjänkorva ja Kirsi Suomalainen. ei ole, toimivat aktiivit tahoillaan. Strategian puuttu- misesta ja yhteistyön vähyydestä seuraa usein se, että Tämän vuotisten Vihti-Päivien erikoisuus oli eittämät- vain harvalukuinen joukko kulttuurista kiinnostuneita tä vaalitori. Kuntavaalien uusiminen toi markkinoille löytää paikalle kovalla työllä järjestettyihin tilaisuuk- mielenkiintoisen lisävivahteen, kun paikalliset ehdok- siin. Määrätietoinen kulttuuri- ja kotiseututyö edellyt- kaat valtakunnan kärkipoliitikoilla höystettynä olivat tää tänä päivänä yhteistä visiota ja sen luomisessa olisi markkinaväen tentattavana. Vuoropuhelu kuntalaisten mieluisaa nähdä myös uudet kunnanvaltuutetut. ja päättäjiksi pyrkivien välillä yltyi sen verran vilk- kaaksi moniin syksyn vaalitilaisuuksiin verrattuna, että puhetorin voisi allakoida jo puolueiden ensi vuoden Vihdissä 20.11.2009 kalentereihin. Markku Tolvanen Uusi kunnanvaltuusto on aloittanut poikkeuksellisen Vihti-Seuran puheenjohtaja lyhyen kolmivuotisen toimintakautensa hyvin haas- tavassa taloudellisessa tilanteessa. Kovien budjetti- paineiden alla tullaan tekemään pikaratkaisuja, joita pitemmällä tarkasteluvälillä voi olla vaikea ymmärtää. Toivokaamme nykytilanteessa kuntapäättäjille kauko- näköisyyttä, sillä he ovat kulttuuri- ja kotiseututyön ykköstoimijoita.

Paikallisella tasolla meidän pitäisi koota rivit vahvan kulttuuriperinnön turvaamiseksi ja kehittämiseksi.

The_marraskuun_lehti.indd 3 16.11.2009 11:19:55 Jokaisen Oma Ympäristö

Vuoden 2010 valtakunnallinen Kulttuuriympäristökam- muotoisempia yksittäisiä kohteita. Näiden kohteiden ”jat- panja on saanut rinnalleen ytimekkään ilmaisun siitä, mis- kohoitoa” olisi syytä pohtia vihtiläisestä näkökulmasta. tä kampanjassa oikein on kysymys. Oivallus on siinä, että tällainen julkinen kampanja voi onnistua vain silloin, kun Toinen kartoitus, jota Vihdissä on tehty useita vuosia, liit- meistä jokainen tiedostaa ja kokee kampanjan tavoitteet tyy rakennusinventointiin. Se on tuottanut mahtavan tie- itselleen tärkeiksi ja haluaa toimia omissa oloissaan, lä- tomäärän rikkaasta rakennusperinnöstämme. Sitä tietoutta hiyhteisössään ja kotiseudullaan oman asuinympäristönsä tarvitaan mm. paikallisessa kaavoituksessa. Aineisto tulisi viihtyisyyden hyväksi. saattaa kuitenkin laajempaankin tietoisuuteen ja käyttöön.

Minun, Sinun ja meidän jokaisen oma ympäristö alkaa Ja vielä yksi teemavuoden vinkki, jonka virittäjinä ovat ol- kotipihasta ja omasta toimintaympäristöstä. Näistä ”omis- leet äidinkielen, biologian ja maantiedon opettajat (heidän ta ympäristöistä” koostuu se mielikuva ja tietoisuus siitä, liittonsa). He haluavat vahvistaa nuorten, siis koululaisten, mitä me odotamme asuinympäristöltämme ja miten me kotiseutuidentiteettiä ja tietämystä oman alueen kulttuu- voisimme vaikuttaa sen viihtyisyyteen, yhteisöllisyyteen riympäristöstä ja merkityksestä. Tässä tarkoituksessa on ja elinvoimaisuuteen. avattu nettisivut nuorten ideoille ja kirjoituksille. Voisiko teema olla esillä Vihdinkin kouluissa vaikkapa kirjoitus- Vihti-Seura on mukana JOY-kampanjassa. Haluamme jär- kilpailun muodossa? Pertun Postikin voisi julkaista opetta- jestää tapahtumia, olla mukana hankkeissa ja kannustaa jien parhaiksi arvioimia tuotoksia vihtiläisten luettavaksi. eri tahoja yhteistyöhön kotiseutumme kulttuuriperinnön, *** kauniin maisemamme ja rakennetun ympäristömme kehi- Tämän lehden ilmestymisen aikaan tulee kuluneeksi 70 tyksen vaalimiseksi. vuotta siitä, kun Suomen itsenäisyys oli ankarasti uhattuna. Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939. Syttyi tal- Olisiko paikallaan, että yrittäisimme aikaansaada vihtiläis- visota, jota kesti 105 päivää. Suomi kesti tuon ja vielä jat- ten yhteisöjen toimintaverkoston, neuvottelukunnan taikka kosodankin koettelemukset. Mutta itsenäisyytemme hinta yhteisen foorumin, joka ideoisi, keskustelisi ja toimisi vuo- oli kova. Suomalaiset viettivät sota-aikana viisi sotajoulua. rovaikutusväylänä, ei vain yhtenä teemavuotena vaan pi- Joulurauhasta ei ollut tietoakaan. Onneksemme olemme demmälläkin aikajänteellä yhteisten päämäärien hyväksi. voineet sotavuosien jälkeen viettää rauhan jouluja.

Teemavuoden tavoitteita ajatellen Vihdissä ei tarvitse lähteä Joulurauhaa kaikille Jouluna 2009. www.joy2010.fi tyhjästä liikkeelle. Tämän vuoden aikana on Uudenmaan liitto paikallisten asiantuntijoiden avustamana kartoitta- Pentti Kurunmäki nut peräti 27 maakunnallisesti ja seudullisesti edustavaa Vastaava toimittaja kohdetta: perinnemaisemia, kulttuuriympäristöjä ja pieni-

The_marraskuun_lehti.indd 4 16.11.2009 11:19:56 Kirkonmäeltä näkee kauas

Tervehdin kaikkia teitä kotiseututyön ja Vihdin ystävät! Elämme suuren juhlan odottamisen ja pian viettämisen Teidän panoksenne vihtiläisen itseymmärryksen ja vih- aikaa. Tämä juhla kutsuu meitä näkemään sen seudun, tiläisen hengen luomisessa on ollut korvaamaton. Olet- jolla paimenet olivat yöllä vartioimassa laumaansa. te aikaanne ja voimavarojanne säästämättä kutsuneet Kun katsomme tuota seutua näemme karun luonnon meitä kaikkia näkemään oman kotiseudun ja kotipaik- ja köyhän kansan paimenten puuhissa. Tälle seudul- kakunnan arvon ja merkityksen. Kotiseuturakkauteen le syntyi ihmiskunnan historian mullistanut Herrojen kutsuvat viestit ovat tavoittaneet meidät esimerkiksi Herra ja kuninkaiden kuningas. Kaiken ydinkohta on Vihti-Seuran julkaisujen ja Vihti-Päivien vieton yhtey- siinä, että hän edelleen syntyy meidän seudullamme, dessä. Sellainenkin vihtiläinen, joka ei ole tuntenut meidän maailmamme keskellä, meidän sydämissämme kotiseutuaan ollenkaan on päässyt kotiseuturakkauden ja tuo elämäämme rakkauden ja toivon. polunpäähän.

Kirkonmäki on meille kaikille rakas paikka. Edes- Siunattua juhla-aikaa! sämme on kauneutta niin kauas kuin silmä siintää. Rakkaiden ihmisten ja vihtiläisten merkkihenkilöiden Pekka Valkeapää hautapaadet sekä sankarihautojen rivit pysäyttävät ja Vihdin seurakunnan kirkkoherra puhuttelevat meitä. Kirkko itsessään on jykevän kau- nis hartaan tunnelman verraton nostattaja ja hyvän sanoman kuulemisen paikka. Kirkonmäeltä näkee kauas eteenpäin ja taaksepäin.

Kirkko antaa meille näkymän uskoon ja hyvään elä- mään. Kirkon sanoman äärellä saamme tyydytyksen Jumala kaipuuseemme ja tämän sanoman äärellä opim- me tavoitteleman oikeita ja hyviä asioita elämässämme. Taaksepäin kirkonmäeltä katsoen pääsemme tekemisiin aikaisempien sukupolvien työn ja uurastuksen, uskon ja luottamuksen kanssa. He, jotka elivät näillä kulmilla Uuttamaata omaksuivat vuosisatoja sitten kristinuskon elämänsä voimaksi ja turvaksi. Heille elämä oli huo- mattavan vaarallista, pelottavaa ja yllättäen päättyvää, tästä huolimatta he jaksoivat kulkea eteenpäin parem- man tulevaisuuden toivossa.

The_marraskuun_lehti.indd 5 16.11.2009 11:19:57 Vihdin nuorisoseuran kokoelma

Vihdin kunnankirjastolla on hal- onnettomia ilmassa purjehtimisia koululle Ojakkalaan 1870-luvulla. lussaan arvokas kokoelma, joka (1857). Kirjastoon hankittiin las- Oli tyypillistä, että papit huolehti- sisältää teoksia v. 1851 peruste- tenkirjoja, kuten kokoelman vanhin vat pitäjänkirjastoista alkuvaihees- tun Vihdin pitäjänkirjaston ja seu- suomenkielinen kirja, saksalaisen sa ja kansallisuusaatteen myötä dun nuorisoseurojen kokoelmista. Johan Snellin Hyviä tapoja opet- myös opettajat tekivät kirjastotyötä Kokoelma on luetteloitu osaksi tawaiset jutut vuodelta 1830, sekä oman toimensa ohella ilman erillis- Vihdin kunnankirjaston aineisto- piispa J.J. Tengströmin Ajanwie- tä korvausta. tietokantaa. Luetteloinnin teki asi- te lapsille (1836). Runoutta edusti Kirjatuotanto alkoi kasvaa 1870- antuntemuksella filosofian maisteri esimerkiksi Elias Lönnrotin ko- luvulla Suomessa huimasti. Yh- Tua Korhonen Opetusministeriön koama talonpoikaisrunoilija Paavo tenä syynä oli v. 1874 perustettu apurahalla v. 2000. Kokoelmaan Korhosen Wiisikymmentä runoa ja Kansanvalistusseura. Seura laati kuuluu 566 teosta. Niitä voi selata kuusi laulua (1848). ehdotuksen kirjoista, jotka sopivat Web-Origon verkkohaussa sanal- Dahlbergin muutettua Vihdistä kansaa valistaville pitäjänkirjas- la Nuorisoseuran kirjasto. Kirjoja v. 1860 kanttori Anders Olin vas- toille. Vihdissä on noudatettu tun- säilytetään pääkirjastossa erillisenä tasi kirjaston hoidosta. Kirjaston nollisesti Kansanvalistusseuran kokoelmana ja niihin on mahdolli- siirtyminen seurakunnan hoitoon ohjeita, sillä yli puolet suositel- suus tutustua valvotusti kirjastossa. näkyi uskonnollisen kirjallisuuden luista kirjoita hankittiin kokoel- Vihtiin perustettiin pitäjänkir- lisääntymisenä. Kanttori Olin oli maan. Näitä olivat yhdysvaltalai- jasto neljäntenä pitäjänä Uudella- entinen kirjansitojan kisälli ja niin- sen suositun saarnaajapappi C.H. maalla. Pitäjänapulainen, pastori pä hän sitoi ohuita kirjoja yhteen. Spurgeonin saarnat ja nimimerkki Gustaf Dahlberg ja Olkkalan kar- Pikku kirjasten yhteen sitominen Marian eli säätyläisrouva Maria tanon tuleva herra, maisteri Gustaf on ollut tärkeää kirjojen säilymisen Furuhjelmin teos Neuvoja Suo- af Hällström olivat hankkeen tär- kannalta ja kokoelmassa onkin täs- menmaan äiteille. Suosituslistalla keimmät puuhamiehet. He myös tä syystä myös harvinaisia kirjoja. olivat myös opettavaiset romaanit lahjoittivat kirjastolle kirjoja. Dahl- Pitäjänkirjaston kokoelman van- Vanhan papintyttären muistelmat berg lupautui ensimmäiseksi kir- hin säilynyt teos on saksalaisen (1875) ja Jules Sandeaun Lokki- jastonhoitajaksi ja kokoelma – 50 1600-luvulla eläneen Christian luoto (1875), historia-aiheinen Ste- nidettä - sijoitettiin hänen kotiin- Scriverin kuusiosaisen pietistisen fan Löfvingin Päiväkirja (1874) sa. Kaksi Dahlbergin lahjoittamaa hartauskirjan ruotsinnos Siäle- - isonvihan aikaisen autenttisen ruotsinkielistä hartauskirjaa nimi- Skatt, joka ilmestyi Norrköpin- päiväkirjan suomennos - sekä Yrjö kirjoituksineen on vieläkin tallella gissä v. 1724. On todennäköistä, Koskisen Suomen historia (1876). kokoelmassa. että Scriverin ”Sielunaarre” tuli Koskiselta on kokoelmassa väi- Uskonnollisen kirjallisuuden li- pitäjänkirjaston kokoelmiin kirkon töskirja Nuija-sota (1857) ja mui- säksi kokoelmassa oli tietokirjalli- kirjastosta. Kokoelmassa on toi- takin teoksia. Hän oli oli yksi niistä suutta. Kokoelmassa on esimerkik- nenkin 1700-luvulla painettu teos- monista merkkimiehistä, jotka viet- si lääketieteen alalta ruotsalaisen sarja, ruotsalainen aikakauskirja tivät kesiään Vihdissä. Matthias Mayorin teoksen suo- Journalisten. Se on upea, kivipiir- Kansanvalistusseuran lisäksi mennos, Yksinkertainen chirurgia roksin koristeltu julkaisu, johon on Suomen Talousseura suositteli ja (1845), joka ei kuitenkaan käsitte- poimittu englantilaisista aikakaus- jakoi ilmaiseksikin julkaisemiaan le kirurgiaa, vaan välskärin työtä. lehdistä eri aloja käsitteleviä artik- kirjoja pitäjänkirjastoille. Yksi Ta- Ensimmäisen luvun otsikkona on keleita. lousseuran jakelemista teoksista Weren juoksun tukitseminen, johon Olinin jälkeen kirjasto siirtyi oli Eduard Hisingerin sienikir- suositellaan esimerkiksi sieniä ja v. 1865 yli kolmeksikymmeneksi ja - sekä ruotsinkielinen alkuteos hämähäkin seittiä. Jo varhaisissa vuodeksi Vihdin pitäjän hoitoon ja (1862) että sen suomennos (1863). tietokirjoissa oli usein hauskoja kirjaston paikka siirtyi kylästä toi- Suomen ensimmäinen sienikirja kuvia, kuten teoksessa Ilmapal- seen. Opettaja Emanuel Polvian- oli kirjoitettu katovuosia silmällä lon keksintö ynnä menestyneitä ja der sai kirjaston hoitoonsa Pietilän pitäen. Eräs nälkävuosien vastuu-

The_marraskuun_lehti.indd 6 16.11.2009 11:19:57 henkilöistä, J.W. Snellman, vietti kesiään Vihdissä. Polvianderin jälkeen kirjaston- hoitajana toimi ansiokkaasti 1870- luvun lopulla teknisen alan koulu- tuksen saanut Herman Printz. Hän laati kirjastolle uudet säännöt, karsi kirjaston uskonnollista kirjallisuutta ja laati luettelon kirjastossa ole- vista kirjoista. Printzin aikana osa kirjaston kokoelmasta siirrettiin Nummelaan kauppias Törmäsen hoitoon tämän kauppaan. Tuohon aikaan oli tavallista, että sekatava- rapuodeissa oli kirjakaappi, josta asiakkaat saivat maksua vastaan lainata. Vuonna 1881 kirjaston nidemää- räksi ilmoitettiin 450 kappaletta. Se oli suuri määrä maaseutukirjastos- sa, joissa oli keskimäärin vain noin 200 nidettä. Samana vuonna eräs Vihdin kuuluisista kesäasukkais- ta, August Ahlqvist, oli lahjoit- tanut kirjastolle peräti 89 nidettä. Mahdollisesti muutkin kesävieraat lahjoittivat kirjojaan kansankirjas- tolle. Vihtiläiset olivat innokkaita kirjanlainaajia. Vuosilta 1879- 1894 on säilynyt pitäjänkirjaston lainauspäiväkirja, jonka mukaan kirjasto palveli hyvin laajaa ja sosiaaliselta taustaltaan kirjavaa yleisöä. 1880- ja 1890-luvuilta on kokoelmassa korkeatasoista yleis- tajuista tietokirjallisuutta - etenkin yhteiskunnallista, kuten erilaisia asiakirjaoppaita. Tuohon aikaan suomalainen kaunokirjallisuus lo-

pullisesti murtautui esiin: kokoel- Ilmapallon keksintö ynnä menestyneitä ja onnettomia ilmassa purjehtimisia vuodelta 1857. massa on tunnettujen nimien, kuten Minna Canthin Työmiehen vaimo, kirjailijoilta Fredrika Runeberg ja kiertävä lainakirjasto ja vuonna lisäksi kaunokirjallisuutta myös Theodolinda Hahnsson. 1894 perustetun Nuorisoseuran lu- K.E. Järveltä ja Samuli S.:ltä eli Vihdin pitäjänkirjaston loppuvai- kutuvat. Vuonna 1898 pitäjänkir- Samuli Suomalaiselta sekä nais- heessa pitäjänkirjaston lisäksi luke- jasto luovutettiinkin Nuorisoseuran mista tarjosivat myös raittiusseuran haltuun. Nuorisoseuran hallinnassa

The_marraskuun_lehti.indd 7 16.11.2009 11:19:59 Lukuvinkit Esimerkkejä kotiseututyöhön liittyvistä lehdistä ja kirjoista.

karttui etenkin kaunokirjallisuutta, ”Sieniä siinä vaan on, jota on säilynyt hyväkuntoisena. syksyisin kokoiltuja” Kokoelmasta löytyy mm. Santeri Alkion, Kauppis-Heikin, Juha- Suomen ensimmäinen sienikirja mään sieniä. Teosta jaettiinkin ka- ni Ahon ja Joel Lehtosen teok- julkaistiin vuonna 1862 nimellä tovuosina ilmaiseksi. Kuten Sieni- sia. Pitäjään perustettiin muitakin Kalle Skog Swamphuggare. Karl Kalle toteaa: ”Syömään sieniä nuorisoseuroja, kuten Enäjärven ja Dahlbergin suomennos ilmestyi jo nälän sammutteeksi”. Otalammin sekä Jokikunnan ja Se- seuraavana vuonna: Vihdissä suomenkielinen teos lin nuorisoseurat. Kokoelma kas- ”Sieni-kirja, eli Sieni-Kallen os- kuului pitäjänkirjaston kokoelmiin. voi edelleen, kun siihen koottiin eri wiitta tuntemaan ja käyttämään Nykyisin teos on osa kirjaston ns. nuorisoseurojen kirjoja 1900-luvun syötäwiä sieniä.” Teoksen kirjoitti Vihdin Nuorisoseuran kirjaston ensi vuosikymmeninä, mistä koko- Suomen Talousseuran toimeksian- kokoelmaa. Vihdin kunnankirjasto elma sai sitten nimensäkin: Nuo- nosta vapaaherra, ruukinpatruuna teetti kirjaharvinaisuudesta näköis- risoseuran kokoelma. Kokoelma Eduard Hisinger, tavoitteena oli painoksen kirjaston 150-vuotisjuh- toimi perustana Vihdin kunnankir- kansan sienituntemuksen paranta- lavuonna 2001. Kirjastosta voi os- jastolle, jonka kantakirjasto perus- minen. Kirjassa maanviljelijä Kalle taa näköispainoksen toista painosta tettiin v. 1916. Kunnallisasetuksen opastaakin tarinan muodossa mat- hintaan 10 €. myötä kantakirjastosta tuli kunnan- kailijaa syötävien sienien oikeaan Lähde: Tua Korhonen: Vihdin kirjasto v. 1928. käyttöön. Kirjassa on hieno kuvitus pitäjänkirjasto ja Suomen ensim- Vaikka paljon hienoja teoksia on tunnistamisen helpottamiseksi: 27 mäinen sienikirja. myös Nuorisoseuran kokoelmasta värikuvaa sienistä, esim. kanttarel- aikojen kuluessa hävinnyt, on se lista. 1800-luvulla sieniä käytettiin nykyisessäkin tilassaan mielen- mm. kansanparannuksessa, mutta

kiintoinen nimenomaan kokonai- Suomen Talousseuran tavoitteena Janika Puolitaival suutena. Muualla pitäjänkirjastojen oli saada suomalaiset myös syö- kirjat ovat hajautuneet eri kirjasto- jen kokoelmiin. Sen vanhin kirja on vuodelta 1724, edellä mainittu Sc- riverin ”Sielunaarre”, ja nuorimmat Joululahjavinkki 1910-luvulta. Kulttuuriteko oli, kun Ylpei ja vaatimattomii kunnankirjasto teetti näköispainok- -levy sisältää vihtiläisiä tarinoita lauluina. Ää- sen v. 2001 Nuorisoseuran kokoel- nitteen tekemiseen on maan kuuluvasta Eduard Hisingerin käytetty vain alkuperäi- Sienikirjasta juhlistamaan kirjasto- siä vihtiläisiä aineksia ja vain akustisia soit- laitoksen 150-vuotista taivalta. timia. CD-levy kuvaa vihtiläisyyttä ja paikallishistoriaa. Musiikki Maritta Turunen perustuu Eino Ketolan runoihin, Arto Uotilan sä- vellyksiin sekä laulelma- Lähteet: Tua Korhonen, Vihdin pitä- tulkki Pirjo Koskenperän jänkirjasto ja Suomen ensimmäinen ”vihtiläisist luntterluvuist” sienikirja. tekemiin kappaleisiin. Tua Korhonen, Wihdin Wanhat kirjat Levy on toteutettu yhteistyössä Vihdin – Nuorisoseuran kirjaston kokoelma kevyenmusiikin yhdistys 1720 – 1920. Esitelmä Vihdin pää- VIKKE ry:n kanssa. Le- kirjaston matineassa Nummelassa vyä on myynnissä mm. 18.11.2000. kirjakaupoissa, museolla ja sitä voi ostaa myös Vihti-Seuralta.

The_marraskuun_lehti.indd 8 16.11.2009 11:20:00 Rakennusperintöpäivän tilaisuudessa muisteltiin kunnantalojen vaiheita

Rakennusperintöpäivän tapahtu- tamamiehiä. Joulupaketit jaettiin massa Käpykylässä lauantaina 5.9. kunnantalolta, jossa oli pakettien 2009 muisteltiin kolmea vihtiläistä hakijoita varten jouluruokia tarjolla. kunnantaloa. Tilaisuuden avauksen Sotien jälkeen tanssikielto ku- suoritti Vihdin kunnanvaltuuston mottiin ja kunnantalolla voitiin puheenjohtaja Tiina Noro. Pentti järjestää jälleen tansseja ja iltamia. Kurunmäen juontamassa tilaisuu- Esimerkiksi vuonna 1947 Maalais- dessa Jorma Kirveskallio kertoi liiton Vihdin kunnallisjärjestön il- kunnantalojen rakentamisvaiheis- Nykyisen Kirkonkylän kirjaston seinään tamissa kerrotaan esiintyneen Repe ta ja rakennusteknisistä yksityis- kiinnitettiin rakennusperintöpäivän tilaisuu- Helismaan. dessa talon historiasta kertova laatta. kohdista. Mikko Yli-Rosti ker- Vihdin kuntaa alettiin 1950-lu- toi erityisesti Vihdin vanhimman kokous huhtikuussa 1912, jolloin vulla tehdä tunnetuksi uusien asuk- kunnantalon käyttömuodoista eri ai- päätettiin diakoniatoiminnan aloit- kaiden ja teollisuuden saamiseksi kakausina. Pentti Kurunmäki kertoi tamisesta Vihdin seurakunnassa. Vihtiin. Seuraavalla vuosikymme- kunnallishallinnosta ennen vuoden Sisällissodan aikana vuonna 1918 nellä 1960-luvulla tehtiin Vihdin 1865 asetusta sekä paikoista, jois- oli kunnantalo punaisten hallus- kunnantalolla monia merkittäviä sa kuntakokouksia pidettiin ennen sa. Itsenäisyyden alkuvuosina oli päätöksiä Nummelan kehittämi- vuotta 1911, jolloin Vihdin vanhin kunnantalo itsenäisyyspäivän juh- sestä. Uusi kunnantalo valmistui kunnantalo valmistui. Maire Nou- lien pitopaikkana. Vuonna 1927 vanhan viereen 1972, sen jälkeen tama kertoi omakohtaisia muistoja vietettiin Vihdin kunnantalolla toimi vanhalla kunnantalolla pit- Vihdin vanhimmalta kunnantalolta Uudenmaan maataloustuottajain kään Verotoimisto. Kunnantalon ja yleisökin käytti puheenvuoroja, liiton 10-vuotisjuhlaa. Kun Vihdin yläkerrassa toimi 1950-60-luvuilla joissa tuli esille monia hauskoja ja kirkko vihittiin peruskorjauksen Kirkonkylän kirjasto. Nykyisin mielenkiintoisia tarinoita kunnan- jälkeen käyttöön 17.3.1929 oli kir- kunnan vanha kunnantalo on koko- talon vaiheista. Tilaisuudessa oli konmenojen jälkeen kunnantalol- naan kirjaston käytössä. valokuvanäyttely, jossa oli esillä la juhlapäivälliset 400 henkilölle. kuvia vanhimmasta kunnantalosta Kunnantalo oli ennen sotia myös Mikko Yli-Rosti eri aikakausilta sekä kuvia vuonna suosittu tanssipaikka ja iltamien pi-

1972 valmistuneen kunnantalon li- topaikka. Tiia Salo särakennuksen eli nykyisen Käpy- Vuonna 1935 oli kunnantalon kylän rakennusvaiheista sekä vih- ympäristössä maatalousnäyttely. kiäisjuhlasta. Tilaisuuden lopuksi Sota-aikana toimi kunnantalolla kiinnitettiin kahden vanhimman kansanhuolto. Jatkosodan alkaes- kunnantalon seinään muistolaatat, sa kesällä 1941 toimi kunnantalo jotka kertovat näiden rakennusten perustamispaikkana liikekannalle- toimineen kunnanvirastona. panossa. Illalla 19.6.1941 pidettiin kunnantalon kentällä vihtiläisistä ja Vanhimman kunnantalon pusulalaisista reserviläisistä koos- käyttömuotoja tuneen JR 46:n III Pataljoonan kat- Vihdin vanhin kunnantalo, joka selmus ja iltahartaus. Kunnantalo valmistui vuonna 1911, on toimi- palveli myös rintaman ja kotirin- nut kunnanvirastona, kunnanval- taman välistä yhteydenpitoa; tou- tuuston ja lautakuntien kokous- kokuussa 1943 piti JR 46:n kuoro paikkana, minkä ohella talolla on Vartiolaulajat konsertin kunnanta- Vihdin kunnanvaltuuston puheenjohtaja ollut hyvin monipuolinen käyttö. lolla. Jouluna 1943 Vihdin kunta Tiina Noro avasi rakennusperintöpäivän Kunnantalolla on pidetty kirkon- muisti joulupaketein vihtiläisiä rin- tilaisuuden ja paljasti kirjaston seinään kiin- nitetyn talon historiasta kertovan laatan. 9

The_marraskuun_lehti.indd 9 16.11.2009 11:20:01 Kirstin nurkka

Lähikuvia entisajan kirkonkylästä

Koulu ja kirjasto 17 tyttöä ja kevätlukukaudella 15, varten tontin, jotta koulu saataisiin Pitäjän pankin ja vakuutuslaitok- joista ensimmäisenä vuonna erosi kylään. sen virkaa hoiti yhteinen viljama- 21 oppilasta. Pietilän ja Niuhalan Jos oli koulun alkaminen hidas- kasiini, joka vuodesta 1811 alkaen komeista koulutaloista huolimatta ta, niin kirjasto syntyi sitä aikai- sijaitsi uudessa komeassa raken- koulua ei aluksi pidetty tarpeelli- semmin. Vihdin pitäjänkirjaston nuksessa, kirkonkylän parhaalla ra- sena. Uusi Suometar kirjoitti vielä aloitteentekijänä pidetään pitäjän- kennuspaikalla, kuten viime vuosi- 22.10.1881: ”Eikö surkealta kuulu, apulainen Gustaf Dahlbergia, jon- kymmeninäkin on moneen kertaan että kumpaisessakin koulussa käy ka ajatusta tuki maisteri Hällström todettu. Makasiiniin koottiin viljaa, vain 20 oppilasta, vaikka pitäjässä Olkkalasta. Joukko asiasta innos- josta sitten lainattiin katovuosina ja löytyisi kymmenen vertaa enemmän tuneita päätti 14. syyskuuta 1851 maksettiin muita yleisiä kuluja. kouluiässä olevia lapsia.” perustaa ”Vihdin pitäjän luku- ja Viljavaraston kirjanpidosta ero- Vuodesta 1877 alkaen koulut lainakirjaston”. Kirjojen hankki- tettiin 1800-luvun alussa erillinen muuttuivat sekakouluiksi joissa oli miseksi käynnistettiin rahankeräys. koulurahasto, jonka turvin kirkko- sekä tyttöjä että poikia. Muihinkin Kirjastoon alkoi tulla myös kirja- herra Anders Johan Hippingin ai- kyliin alettiin perustaa kansakou- lahjoituksia. kana palkattiin kiertävä koulumes- luja, varsinkin kun talolliset halu- Aluksi kirjasto toimi Dahlbergin tari Jakob Ahlsman vuonna 1838. sivat lahjoittaa koulurakennusta kotona, minkä jälkeen sen otti hoi- Hänen asuntonaan oli Tähkälän maalla oleva mökki, jossa ei ollut minkäänlaista uunia. Ahlsman oli yksinäinen ja sangen omalaatuinen mies, outo ilmiö sen ajan yhteis- kunnassa. Askeettisesta elämästään huolimatta Ahlsman keräsi itselleen virkakaudellaan laajan kirjaston, joka hänen kuoltuaan myytiin yksinkappalein huutokaupalla. Kir- jakaappi on tallella, se on nykyisin Lusilan Hannulassa. Ahlsman kuoli työnsä ääreen Olkkalassa vuonna 1872. Sillä vä- lin Vihdissä oli jo aloitettu varsinai- nen kansakoulu, vaikka kiertokou- lujärjestelmää vielä toteutettiin eri kylissä. Ojakkalassa oli lokakuussa 1871 aloitettu poikakoulu ja kirkon- kylässä oli vuokrattu tyttökoulun aloittamista varten tilat Niuhalan Myyriltä. Niuhalan koulun aloit- ti ensimmäisenä syyslukukautena Kiertokoulun oppilaan todistus vuodelta 1897. Kuva: Timo Romsin kokoelmat.

The_marraskuun_lehti.indd 10 16.11.2009 11:20:03 taakseen ”ruotsalainen veisaaja”, Kunnantalolla kirjasto toimi VIHTI-SEURAN JULKAISUJA Anders Wilhelm Olin ja kirjasto aina 1960-luvulle saakka, viimeksi siirtyi Myyrille. Kirjaston käyttö yläkerran huoneessa, joka samalla Vihti-Seura julkaisee aktiivisesti vilkastui kun se oli ”Juotilan mais- toimi kokoushuoneena. Sieltä se seuran toiminta-ajatukseen liit- terin” Herman Adolf Printzin siirtyi uuden päätoimisen kirjaston- tyvää kirjallisuutta. hoidossa. Printz oli opiskeluaika- hoitajan Pirkko Pöysälän aikana naan omaksunut Snellmanin kan- säästöpankilta vuokrattuun puuta- • Pertun Posti-lehti, 2009- sallisuusaatteet ja halusi toteuttaa loon (entiseen apteekkitaloon), jon- • Vihti 500-juhlavuoden kalenteri, käytännön valistustyötä. ka se vähitellen valtasi kokonaan. vihtiläisiä viisuja CD, vuoden 1929 Pitäjänkirjaston viimeisenä hoi- Uusmaalaisen näköispainos, 2006. • Antikainen, Matti: Ettei käy niin tajana oli kanttori Edelman, kirjas- Kirsti Kuusela kuin Vihrin poikain. Vihtiläiset tokaappi oli hänen kotonaan Risti- kommunistit SKP:n toiminnassa lässä. 1918 – 1944, 1994. Kun Edelman luopui kirjaston- • Emmää menis mihkää!, 2003. hoitajan tehtävästä, kirjasto siir- Kirsti Kuusela • Halla, Onni: Vihdin kirja 1960. rettiin 1800-luvun lopulla peruste- • Hipping, A. J.: Vihdin pitäjä, 1965. tun Vihdin nuorisoseuran haltuun. • Kärväinen: Vihti-Seura ry:n vuosi- Kirjasto muutettiin Ristilästä Edel- kirja, 1983. manilta Oskar Björnvikin kotiin, • Kärväinen: Vihti-Seura ry:n vuosi- kirja, 1992. jossa sitä hoiti Oskar Björnvik, ja Kirsti Kuusela (s. 1924) loi kunnan • Lajunen, Helmi-Briitta: Kämmät, myöhemmin Alina Röysti, joka ensimmäisenä kulttuurityöntekijänä Vihtiin kulttuurijärjestöverkostoa, 1989. oli myös ahkera harrastenäyttelijä. • Luoto, Pentti: Pitäjänsillalta Sipilän Kirjastossa oli suurimmillaan noin oli järjestämässä lukuisia kulttuuri- tapahtumia, kehitti kylätoimintaa ja mäkeen, Pentti Luodon muistelmia 500 kirjaa. Vihdin identiteettiä sekä teki kuntaa vuosisadan ensimmäisiltä vuosi- Vihdin kirjastolaitos oli kuiten- tunnetuksi. kymmeniltä, 1992. kin hajallaan eri yhdistysten hallus- Kuusela oli mukana laatimassa • Mää olen Vihrist mää…, 1995, sa, missä se koki parempia päiviä ja Vihdin museon toiminnan perustaa vihtiläisiä kaskuja. laskukausia. Kunnanvaltuusto aset- ja toimi paikallisten kulttuurihisto- • Ranta, Kaarlo: Vihtiläisii luntter- ti vuonna 1913 erityisen kirjasto- riallisesti arvokkaiden rakennusten lukui, 1981. valiokunnan, jonka tuli tarkastella hyväksi. • Vihristyy ku kirkon katto – jutui Hän on toimittanut lukuisia kirjo- Vihrist, 1999. kirjastokysymystä kokonaisuudes- ja, kirjoittanut pakinoita ja kolum- • Vihtiläinen satukirja, kansansatuja saan ja tehdä ehdotus kirjastotoi- neja paikallislehtiin sekää valoku- Vihdin murteella, 1979. men hoitamisesta. vannut talteen kulttuuriperintöä. Huhtikuussa 1916 hyväksyttiin Vihdin museon kokoelmista löytyy Lisäksi Vihti-seura on tuottanut sitten kansanvalistusseuran malli- runsaasti Kuuselan luomaa Vihdin veteraanimatrikkelin sääntöjen pohjalta kirjastolaitoksel- Kirsti Kuusela siirtyi eläkkeelle ”Vihtiläiset isänmaan puolesta le säännöt. Kantakirjasto päätettiin kunnan kulttuurisihteerin toimes- 1939-1945: Vihdin sankari- sijoittaa kunnantalolle ja piirikirjas- ta vuonna 1987. Hänet nimitettiin vainajat, Vihdin veteraani- Vihti-Seuran kunniajäseneksi Vihti- tot kunkin alueen kansakoululle. matrikkeli, Kertomus vihtiläisistä Päivillä 2009. sodissa ja kotirintamalla”, 2004.

The_marraskuun_lehti.indd 11 16.11.2009 11:20:03 Kotiin karkotettavaksi

Uutta tutkimustietoa inkeriläisten luovutuksista Neuvostoliittoon vuosina 1944-1955.

Kansallisarkistossa on päättymässä rimmäistä syistä tärkeimpänä on Filosofian tohtori Toivo Flink kolmivuotinen Suomen Akatemian tähän mennessä pidetty työvoima- toimii tutkijana Kansallisarkiston rahoittama tutkimushanke, jonka tarvetta. Kotiin karkotettavaksi -tutkimus- tarkoituksena on ollut selvitellä Tohtori Toivo Flink on tammi- projektissa, jossa tallennetaan inkeriläissiviilien palautuksia Suo- kuussa 2010 ilmestyvässä tutki- inkerinsuomalaisten karkotuksiin mesta Neuvostoliittoon välirauhan muksessaan esittänyt uuden näke- liittyviä omakohtaisia muistel- solmimisen jälkeen. Hankkeen tut- myksen inkeriläisten palautusten mia. Tämän Suomen Akatemian kijana on toiminut tohtori Toivo syistä ja seurauksista. Neuvostoliit- rahoittaman projektin tarkoi- Flink. Palautusten taustojen ym- toon palautettiin noin 56 000 hen- tuksena on selvittää Suomeen märtämiseksi hän on arvioinut uu- keä. Erityisen tärkeänä hän pitää jatkosodan aikana siirrettyjen delleen inkeriläisten Suomeen kul- Liittoutuneiden Valvontakomission inkeriläisten palautuksia Neuvos- jetusten syitä vuosina 1943 - 1944. (LVK) inkeriläisten palautustoi- toliittoon vuosina 1944 – 1945. Myös heimojärjestöjen toiminnan miin liittyvän venäläisen arkistoai- Tutkimuksessa pyritään muo- tarkastelu on antanut hänelle uutta neiston saamista tutkittavaksi. dostamaan kokonaiskuva suo- taustatietoa palautusten syiden ja Venäläinen arkistoaineisto on malaisten ja neuvostoliittolaisten seurausten ymmärtämiseksi. tehnyt mahdolliseksi selvitellä viranomaisten toimista laajan, Toisen maailmansodan aikana myös kuinka syntyi päätös sijoittaa pääasiallisesti uuden tutkimustie- suoritetut mittavat väestönsiirrot ja palautetut inkeriläiset maakuntiin don varassa. muut ihmisluovutukset ovat viime Leningradin ja Moskovan väliselle Inkeriläissyntyinen Toivo vuosina saaneet suurta huomio- alueelle. Inkeriläisten luovutuksia Flink syntyi vuonna 1949 Kras- ta historiantutkimuksessa. Suurin koskevan tutkimuksen tekee arvok- nyi Holmissa ja kirjoitti yliop- ihmisluovutusten kohteeksi Suo- kaaksi myös se, että Suomessa asuu pilaaksi 1966 Petroskoissa. Hän messa sodan aikana joutunut ryh- parhaillaan yli 40 000 inkeriläistä on suorittanut filosofian mais- mä olivat inkeriläiset. Suomeen paluumuuttajaa perheineen. Heidän terin tutkinnon 1972 Petroskoin saapuneiden inkeriläisten määrä joukossaan on tuhansia ikäihmisiä, yliopistossa. Flinkin väitöskirja ylitti 63 000 henkeä. Suurin osa jotka ovat omakohtaisesti kokeneet ”Maaorjuuden ja vallankumouk- kuljetuksissa tulleista kuului Inke- palautukset. sen puristuksessa. Inkerin ja Pie- rinmaan luterilaisiin suomalaisiin. tarin suomalaisten sivistys-, kult- Joukossa oli myös suomensukuisia Lue lisää Kansallisarkiston tuuri- ja itsetuntopyrkimyksiä Inkerin alkuasukkaisiin kuulunei- tutkimushankkeesta: vuosina 1861–1917” julkaistiin ta ortodoksiuskoisia vatjalaisia ja www.narc.fi/Arkistolaitos/inkeri- Turun Yliopistossa vuonna 2000. inkeroisia. Väestönkuljetusten pe- laissiirtolaiset/

Vihti-Seuran syyskokous 22.11.2009 Otalampitalossa klo 14. Luennoitsijana filosofian tohtori Toivo Flink, aiheena inkerinsuomalaisten karkotukset Neuvostoliittoon vuosina 1944-1945. Tervetuloa!

The_marraskuun_lehti.indd 12 16.11.2009 11:20:03 Törnströmin veljekset kilpahiihtäjinä

Vihdin nuorisoseura (per. 1895) Vanhempain ja nuorempain poi- Teksti on lainaus ministeri Jaak- järjesti ensimmäiset hiihtokilpai- kasten sarjan lisäksi nyt oli myös ko Nummisen Suomen nuoriso- lut laskiaistiistaina 1897. Parhaan naisten kilpailu 2 kilometrin matkal- seuraliikkeen historian käsikirjoi- ennätyksen 5 kilometrin radal- la; sen voitti paikallinen opettajatar. tuksesta. Alkuperäislähteenä ovat la saavutti maanviljelijä Pentti Sanomalehti Uusimaa saattoikin olleet sanomalehti Uusimaan nu- Törnström ajalla 30 minuuttia 33 lopettaa uutisensa huudahduksella merot 9.3.1897 ja 8.3.1898 sekä sekuntia; hänet tunnettiin myöhem- ”Hauskaa on nähdä, kuinka hiih- Seppo Myllyniemen Vihdin histo- min kansanedustajana Pentti Hii- tointo alkaa Etelä-Suomessakin ria 1800–1918 s. 314. denheimon nimellä. elpyä”. Kolme vuotta myöhemmin Alle 15-vuotiaat ”lapset” kil- Vihdin nuorisosseuran kilpailuissa Pentti Kurunmäki pailivat 2 kilometrillä ja voittajak- oli jo 46 hiihtäjää. si selviytyi herrastuomarin poika Kaarlo Forsström 8 minuutin 8 sekunnin ajalla. Muista poiketen Vihdissä oli kilpailu myös mäenlas- kussa. Illemmalla pidettiin iltama pitkällä ohjelmalla sekä tanssilla ja nuorison leikeillä. Seuraavana laskiaistiistaina 1898 Vihdin nuorisoseura pani toimeen hiihtokilpailut koko Länsi-Uuden- maan kansanopistopiirikunnalle. Asiaa harrastavat kansalaiset olivat keränneet 60 markkaa rahaa kilpailun palkintoja varten. Pahaksi onneksi alkoivat lumipyryt ja jo edel- lisenä lauantaina mitatut matkat ja hiihdetyt ladut olivat maanantaina näkymättömissä ja maanantaina avatut taas tiistaina ummessa. Kilpailuaamuna oli Hiidenjärven rannalle kokoontunut paljon väkeä seuraamaan kilpailuja, mutta kun latuja ei ollut edeltäpäin hiihdetty, piti kunkin osaston kilpailijat lähet- tää yhdessä hiihtämään ja 10 kilometrin ”hiihtäjäin täytyi aina tuon tuostakin sopia keskenään, ken taas ensimmäisenä avaa tietä ja siten kulku hidastui. Ken taas joukosta suin päin rivakkaammin läksi, hän pian uupui toisten eduksi.” Näin kilpailu epäonnistui. Voittaja oli maanviljelijä Artturi Törnström, hänkin tuleva kansanedustaja Hii- denheimo. Tämä kuva tuskin on Hiidenveden Kirkkojärveltä vuoden 1897 hiihtokilpailuista, voi tästä kuitenkin Katso vanhoja mitaleja s. 29. aistia tuulahduksen vanhan ajan talvitunnelmista. Kortti 1900-luvun alusta, Timo Romsin kokoelmat.

The_marraskuun_lehti.indd 13 16.11.2009 11:20:06 Purovesien padot - muinaismuistoja Vihdin Moksissa

Lähtökohdat ven ja Korkeakosken patojen tarkat sinäisestä perintötilasta ja Oravalan Pikkupojasta saakka mieltäni ovat piirrokset sekä Olkkalan ja Kourlan yksinäisestä rushollitilasta (Moksin kiehtoneet purovesien salpaami- kartanoiden tuolloisen isännän huo- rustholli) muodostetun Moksjärven seksi aikoinaan rakennetut jyhkeät lellisesti laatimat vuotuiset ”työoh- perintötilan. Nyt rantaviivan omis- kivipadot (Moksjärven, Korkeakos- jelmalistat”. Vaaituksin on pyritty tus laajeni Moksjärven luusuasta ken ja Hauklammen padot) Mok- suhteuttamaan E.a.H.:n patosuun- pohjoisrantaa myöten Niuhalan ky- sissa, joista ei näyttänyt löytyvän nitelman ja toteutuneen padon vai- län rajalle eli Vihdin kirkkoherran julkaistua tietoa. Paikkakuntalais- kutukset Moksjärven vedenpinnan virkatalon takamaiden rajalle. Las- ten haastattelutkaan eivät johtaneet vaihteluihin toisaalta 1900-luvun kupuro kulki myös lähes koko pi- tuloksiin: aikalaistodistajia ei enää alussa ja toisaalta tätä myöhäisem- tuudeltaan Moksjärvestä Sitinojaan ole elossa. Onnellisten sattumusten mällä ajanjaksolla (1970-2008), jol- saakka E.a.H.:n hallitsemilla mailla. kautta pääsin kuitenkin tiedonläh- loin järven vedenpinnan vaihteluita Tultaessa 1890-luvun lopulle vain teille. Vieraalle aihealueelle tekemä- on seurattu kiinteällä vesiasteikolla Niuhalan kylän talojen, Pappila, ni ”tutkimusmatkailun” tuloksena (Päivänen, havaintoarkistot). Kuortila ja Liukas, takamaat olivat syntyi seuraava tarkastelu. enää esteenä Moksjärven koko ran- Nämä kivipadot eli tammet näyt- Maanomistusten lähtötilanne taviivan hallinnalle. Näitä takamaita tävät olevan perua maanviljelys- E.a.H. hallitsi 1890-luvun alussa (utmark) on myös leikkisästi kutsut- neuvos, filosofian maisteri Emil Moksjärven rantaviivasta jo kol- tu Moksin ulkomaiksi. af Hällströmin (s. 1860, k. 1924); mea neljännestä: Kourlan kartanon E.a.H:n seuraava ”siirto” oli os- jäljempänä lyhennetty E.a.H.) ajoil- ja Suoni-nimisen akumenttitalon taa merikapteeni Karl Ferdinand ta. Kourlan ja Olkkalan kartanoiden maat ulottuivat Kourlan ja Niuhalan Lindgreniltä vuonna 1898 alle- kolmannen – ja murheellisten tapah- kylien rajalta järven koillisnurkasta kirjoitetulla kauppakirjalla pääosin tumien vuoksi viimeiseksi jääneen – – myötäpäivään kiertäen – Moks- Vihdin kirkolla sijainneesta Liuk- omistajasukupolven edustajana hän järven luusuaan eli kohtaan, josta kaan tilasta 3/4-osuus. Näin hän pyrki määrätietoisesti teollistamaan järven laskupuro alkaa. Asiakirjois- pääsi muodollisesti selvittämään ja Olkkalaa ja Haimoota. Hällströmien sa purosta on käytetty nimityksiä uudelleen järjestelemään Liukkaan sukuun ja kartanoelämään voi tu- Moksoja, Mokspuro ja jopa Moks- tilaan kuuluvia, Niuhalan kylän tustua Marjut Popelkan ’Olkkalan joki. Vuonna 1892 E.a.H. osti kah- Moksissa sijaitsevia takamaita. kartano’ -kirjan avulla. della eri kauppakirjalla Tarttilan yk- Vesivoima oli tärkeää sekä Olk- kalan että Haimoon myllyille ja sahoille. Vesivoimaan perustuvaa sähköntuotantoa käynnisteltiin ja vedensäännöstelyllä pyrittiin edistä- mään myös tukinuittoa sekä Averi- aan laskevassa Sitinojassa että Vihti- joessa välittömästi Haimoonkosken yläpuolella. Vedensäännöstely edel- lytti joko rantojen ja vesialueiden omistamista tai korvauksia sään- nöstelystä kärsiville ranta-alueiden omistajille. E.a.H. pyrkikin määrä- tietoisesti lisäämään maaomaisuut- taan strategisesti tärkeillä paikoilla. Lähdeaineistona on käytetty mm. Moksin vanhojen kivipatojen sijainti: 1) Moksjärven pato, 2) Korkeakosken pato ja 3) Hauklammen E.a.H.:n Åbo Akademin kirjastossa pato. Emil af Hällström hallitsi 1910-luvun loppupuolella Moksjärven rantaviivasta Kourlan ja Niu- säilytettävää henkilökohtaista ar- halan kylään kuuluvat alueet (punainen) ja lisäksi Moksojan varresta Tarttilan ja Moksin rusthollin kistoa, jonne on taltioitu Moksjär- alueet (musta). Moksjärven patoamisesta aiheutuvaa haittaa hän joutui korvaamaan vain Vihdin kirkkoherran virkatalolle eli Pappilalle (punainen).

The_marraskuun_lehti.indd 14 16.11.2009 11:20:06 Purovesien padot - muinaismuistoja Vihdin Moksissa

Maanomistusolojen (2.11.1907) E.a.H. pyytää kui- taan rajautumattoman Suontaustan järkeistäminen tenkin Liukkaan talon jakamista torpan melko pian (28.11.1911) Liukkaan tilan takamaille oli jo maanjako-oikeudessa tehdyn so- Uudentalon omistajalle, Fabian vuonna 1802 syntynyt kaksi uu- pimuksen (17.11.1905) mukaisesti Sohlmanille, joka oli rajanaapuri. distilaa, Nygård ja Mangård, mant- lohkomisella sekä manttaalin uu- Samanaikaisesti hän teki välikir- taaliosuuksina. Näitä ei kuitenkaan destaan määräämistä omistamal- jalla sopimuksen oikeudesta louhia koskaan ollut erotettu lohkomalla leen osalle Liukkaan taloa. Näin kalkkikiveä 50 vuoden ajan myös itsenäisiksi tiloiksi. E.a.H. näki ollen Mangårdin (Mankooli) ja Ny- siitä osasta kalkkikiviesiintymää, mahdollisuudekseen 1900-luvun gårdin (Uusitalo) viljelijät saivat joka oli Uudentalon mailla. alkuvuosina tilusjärjestelyillä pyr- lohkomistoimituksella (5.11.1910) kiä laajentamaan ja yhtenäistä- omistukseensa Liukkaan talon ta- Moksjärven padon mään Liukkaan Moksissa olevaa kamaista tähän saakka nautinnas- suunnittelu ja toteutus osaa. Käytännön tavoitteena näyt- saan olleet tilukset. Itse padon suunnittelu ja toteutus tää olleen Moksjärven rantaviivan Samassa isojaon uudelleenjärjes- on ollut monivaiheinen. Näyttää ja Moksista löytyneen kalkkiki- telyssä (Maanjako-oikeuden pöytä- jopa siltä, että E.a.H. oli tehnyt viesiintymän hallinta. kirja 27.10.1905) Pappila (kirkko- tai oli aikonut tehdä Moksjärven E.a.H. esittääkin kirjeessään herran virkatalo) luopui Stenkullan veden koepadotusta jo useita vuo- (11.12.1900) Uudenmaan läänin (Holma) torpasta ja Kuortila (kap- sia ennen varsinaista lupaproses- Herra Kuvernöörille, että ”...kos- palaisen virkatalo) Mokskullan sia. Arkistosta löytyy nimittäin ka isojako Vihdin pitäjän Niuhalan (kirjoitettu myös muotoon Mokulla E. a.H.:n allekirjoittama sopimus kylässä eli jakokunnassa vielä on ja Morkulla) ja Suontaustan tor- (3.11.1900), jossa hän lupaa suorit- kesken... määräisitte varamaanmit- pista, jotka kaikki kolme liitettiin taa ”Vihdin Kuortilan kappalaisen tari Ivar Meurmanin toimittamaan Liukkaaseen. Pappila ja Kuortila virkatalon Mokskullan torpparille isojaon järjestelyä sanotussa Niu- saivat tilusvaihtoina vastaavasti Joh. Hagmanille ... korvauksen, halan jakokunnassa”. maita kirkolta. Torppien rakennus- jonka jäävitön syyni ensi keväänä Vasta tässä yhteydessä lähdettiin kanta sekä hedelmäpuut ja marja- määrää siitä vahingosta, minkä myös pohtimaan aikanaan manttaa- pensaat arvioitiin erikseen ja niistä Moksjärven veden pinnan nosta- liosuuksina Liukkaan Moksin ul- E.a.H. maksoi korvauksen rahassa. minen 0,70 metrin korkeuteen asti kopalstalle muodostuneiden ”kah- Koska E.a.H.:ta näyttää kiin- sen nykyisestä alimmasta määrästä den uutistalon tahi torpan tahi mitä nostaneen lähinnä Moksjärven ensi talvena voipi sanotulle torppa- ne laatuaan lienevät” oikeudellista rantaviivan hallinta ja Moksin rille tuottaa”. asemaa. E.a.H.:n muistiinpanoista kalkkikiviesiintymä, hän möi ran- selviää, että hän katsoi aluksi Ny- gårdin ja Mangårdin vanhoissa asia- kirjoissa mainitut manttaaliosuudet (ja siten myös näiden uudistalojen vuosien saatossa maksamat verot) pienemmiksi kuin todellisuudessa käytössä olleet nautintaoikeudet. Tämä on E.a.H.:n taholta saattanut olla täysin taktista ja vain pyrki- mystä lisäajan saamiseen näkö- piirissä olevaan ja muodollisesti isojaon uudelleenjärjestelynä to- teutettavaan Liukkaan maanomis- tuksen kasvattamiseen Moksissa. Kuvernöörille myöhem- William Forssin v. 1906 laatima patosuunnitelma Moksjärven laskupuroon. min osoittamassaan kirjeessä

The_marraskuun_lehti.indd 15 16.11.2009 11:20:07 Nuorempi insinööri William Fors- joka voidaan silloin huomata veden korkeammaksi. Uutta katselmusta sin tekemä padon mitoituspiirros säännöstelystä syntyneen.” ei kuitenkaan pidetty enää tarpeel- ja katselmuspöytäkirja on päivät- Yhden patoluukun avaamisen lisena, koska pato oli varustettu ty syyskuulle 1906. Mainittuun laskettiin aiheuttavan maksimis- kahdella 1,00 m leveällä ja 0,50 m ajankohtaan mennessä E.a.H. oli saan virtaaman, jonka suuruus on syvällä tulva-aukolla. On myönnet- saanut omistukseensa Moksjärven 0,63 m3/sek. Lausunnossa todetaan, tävä, että valittu rakennuspaikka rannat lukuun ottamatta yhteiseksi että ”tällainen vesimäärän tilapäi- hyödyntää erinomaisella tavalla venevalkamaksi jätettyä pienehköä nen lisäys vedenpuutteen aikana ei maanpinnan luontaisia muotoja: aluetta (0,15 ha) ja kirkkoherran voi olla vahingoksi vaan hyödyksi” padon leveys on enää noin 16 m, ja virkatalon eli Pappilan metsäalu- (tarkoitettiin puron alajuoksua) ja se rajautuu uoman oikealla puolella een (nykyinen Riuttaranta) noin edelleen, että... vahingosta, joka peruskallioon. 500 m:n mittaista rantaviivaa. syntyy Wihdin kirkkoherran virka- Alkuperäisestä suunnitelmasta Suunnitelman mukaan 1,7 m talolle veden järjestelystä, on fil. poikkeavasti toteutetun padon ra- paksu, kivistä rakennettava, pato- maisteri af Hällström suorittanut kenteiden korkeusasemien ja to- seinämä olisi 2 m korkea (uoman täyden korvauksen...” dellisten padotuskorkeuksien mää- pohjasta mitattuna) ja 28 m leveää. Suunnitelmassa ja lausunnos- rittäminen on ongelmallista, koska Lupalausunnon ehdot olivat seu- sa painotetaan, että suunniteltu mitoitussuunnitelmassa mainittua raavat: vedennosto ei korkeimmallakaan kiintopistettä ei ole yksiselitteises- ”1) Patoon on tehtävä 0,80 m le- padotuksella aiheuta vedennousua ti voitu paikantaa. On oletettavaa, veä aukko ...ja tämän aukon sulke- järven koillisnurkkaan laskevan että vaikka pato onkin rakennettu mista varten on siihen tehtävä neljä Pillisuonojan varressa Niuhalan 0,17 m suunniteltua korkeammak- 0,50 m korkeaa päällekkäin asetet- kylään kuuluvan Nygård-nimisen si, tavoitteena on ollut alkuperäisen tavaa luukkua. tilan pelloille. Kaikkiaankin jär- suunnitelman harjakorkeus, kos- 2) Tulvan vallitessa vesistössä veä pidettiin korkearantaisena ja ka vapaasti juoksevan tulvaveden on padon aukko pidettävä suljet- vähäteltiin rantaniityille nousevan korkeusasema muuttuu (alkupe- tuna. Vedenpuutteen syntyessä saa tulvaveden mahdollisesti aiheutta- räispiirroksen mukaan) mainitulla luukkuja avata yksitellen kummin- mia haittoja. Vanhan pitäjänkartan 30 m:n matkalla saman määrän eli kin niin, että yksi luukku poistetaan ja nykyisten peruskarttojen pohjal- noin 0,17 m. kerrallaan. Toisin sanoen veden ta voidaan kuitenkin arvioida, että Seuraavassa padon rakenteiden laskettua korkeuteen 9,63 (luvut keväisin padotuksen alle on jäänyt korkeusasema ja todelliset padotus- korkeuksia metreissä suhteessa noin 6 ha matalien lahtien pohju- korkeudet on sidottu järven koillis- kiintopisteeseen 10,00 m, jota ei koissa olleita niittymaita. päässä sijaitsevaan Maanmittaus- siis enää löydy) , saa ylimmäisen Uudenmaan läänin Kuvernöörin laitoksen korkeuskiintopisteeseen luukun poistaa, veden laskettua lopullinen päätös maanviljelysneu- (piste 875333; korkeus 87,82 m korkeuteen 9,13 saa toisen luukun vos Emil af Hällströmin hakemuk- N2000 mpy.) ja Moksjärven veden- poistaa, veden laskettua korkeuteen seen saada rakentaa pato Wihdin pinnan viimeaikaisiin (1970-2009) 8,63 saa kolmannen luukun poistaa pitäjässä sijaitsevan Moksjärven vaihteluihin. ja veden laskettua korkeuteen 8,13 laskupuron niskaan on annettu lää- Korkeustasolukemat metreissä saa alimmaisen luukun poistaa. ninkansliassa vasta 8.3.1909. E.a.H. (N2000, mpy.) ovat seuraavat: 3) Järven rantaan on näkyvälle näyttää kuitenkin olleen omapäinen • padonharja 87,56 paikalle asetettava vedenkorkeus- ja omiin oikeutuksiinsa uskova: lo- • tulva-aukot 87,06 mitta, josta järven vedenpinnan pullista päätöstä annettaessa pato • patoaukon vedenpinta (20.5.2009) 86,10 korkeus verrattuna kiintopisteen olikin jo rakennettu ja vielä siten, • järven vedenpinta korkeuteen voidaan lukea. että sekä padon sijainti että korkeus (20.5.2009) 86,31 4) Tulevassa Moksjärven ka- poikkesivat mitoituksenmukaisista • järven alivesipinta laveden jaossa on fil. maisteri af lupaehdoista. Pato oli rakennettu (ajanjaksolla 1970-2009) 86,04 Hällströmin korvattava kalaveteen 30 m alemmaksi lasku-uomassa ja • suunnitelman mukainen syvennetty osallisille se mahdollinen vahinko, 0,17 m alkuperäistä suunnitelmaa lähtöuoma 85,56

The_marraskuun_lehti.indd 16 16.11.2009 11:20:07 taman kymmenen metrin matkalla lähes 15 metriä. (Ks. kuva Korkeakosken padosta seuraavalta sivulta.) E.a.H. käynnisti Korkeakoskeen rakennettavan padon suunnittelun jo vuonna 1900. Tarttilasta ja Mok- sin rusthollista muodostetun Moks- kosken tilan omistajana hän hallitsi lähes täydellisesti Moksojaa Moks- järvestä aina Sitinojaan saakka. Asiakirjoista seviää, että ”...vain eräs mutka jäi Pyhäjärven Haavis- ton kylässä sijainneen Ridan talon maille”. E.a.H. teki sopimuksen Jooseppi Joosepinpoika Ritarin kanssa vuotuisesta korvauksesta, Moksjärven pato kuvattuna yläjuoksun puolelta (Kaikki jutun valokuvat Juhani Päivänen). jonka veden padotus Moksojan uomassa aiheutti Ridan viljelyksille. Moksjärven padon ta ei ole. Työohjelmalistoista selvi- Anomus patosuunnitelmineen on toteutunut padotuskorkeus ää kuitenkin, että ”tammenvartijan osoitettu Kuvernöörille 21.1.1901. Tulva-aukkojen vuoksi – lähtöuo- torppi” valmistui Moksojan nis- Korkeakosken padon rakentamista man sunnitellun syventämisen jäl- kaan 22.12.1908 ja ulkorakennuk- viivästytti kuitenkin kevättulva- keenkin – aliveden ja yliveden kor- set seuraavana vuonna. Siten on vesien varastoinnin kannalta oleel- keusero olisi ollut 2,0 m:n sijasta oletettavaa, että vettä on säännös- lisemman eli Moksjärven padon enää 1,5 m. On mahdollista, että E. telty ainakin noin 10 vuoden ajan, lupien ja rakentamisen siirtyminen a.H.:n mitä ilmeisimmin teettämät 1909–1919. vuosi vuodelta eteenpäin. Työlis- koepadotukset olivat osoittaneet, Padotuksen aiheuttama kor- toista selviää, että Korkeakosken että alkuperäisen patosuunnitelman kein ylivesipinta voidaan edelleen patohanke oli pysyvästi vuotui- padotuskorkeus oli turhan suuri ke- havaita useassa kohdassa järven sissa työohjelmissa vuodesta 1901 väisin kertyvien lumensulamisvesi- rantapenkassa; esim. Riuttarannan alkaen. Vuoden 1911 kohdalla on en varastointia varten. Hydrologi- rantapenkereen yli 100-vuotiaiden merkintä ”Korkeakosken pato eh- seen tietoon (Hyvärinen ym. 1995) mäntyjen syntymäpisteiden (juu- dottomasti tehtävä” ja vihdoin tuon pohjautuva tarkastelu osoittaakin, renniskojen) alta vesi on syövyttä- saman vuoden työlistan marginaa- että Moksjärven padon sulkeminen nyt maa-ainesta. lissa on merkintä ”Tehty”. nostaisi normaalikeväänä järven vedenpintaa vain noin 1,2 m. Korkeakosken padon Viime vuosikymmeninä järven suunnittelu ja toteutus alivesipinta on ollut noin 0,5 m kor- Korkeakoski sijaitsee Moksojassa keammalla, kuin mihin suunnitel- runsaan kahden kilometrin päässä man mukaan lasku-uoman kynnys Moksjärvestä. Moksjärven kor- oli tarkoitus alentaa. Joko uomaa ei keusasema on noin 85,7 m mpy. koskaan syvennettykään suunnitel- ja Averian noin 36,1 m mpy. Kor- tuun korkeustasoon tai lietteet ovat keakosken niska on lähes järvien mataloittaneet uomaa eli nostaneet korkeuksien puolivälissä eli sen valuntakynnystä järven luusuassa. korkeusasema on noin 60 m mpy. Korkeakosken pato kuvattuna alajuoksun Tarkkaa tietoa Moksjärven sään- Korkeakoski on nimensä mukai- puolelta. Oikealla säännöstelty patoaukko, nöstelyn todellisista toteutusvuosis- nen: Moksojan vesi putoaa muu- vasemmalla tulva-aukko.

The_marraskuun_lehti.indd 17 16.11.2009 11:20:09 Aug. Fr. Hildénin laatima asema- ja pituusleikkauspiirros Korkeakosken padosta.

Koska Moksojan uoma kosken puolella. Sen valuma-alueeseen Hauklammen pato mainitaan yläpuolella kulkee vähälaskuises- kuuluu suon lounaispäässä oleva E.a.H.:n työohjelmissa ensimmäi- ti noin kilometrin matkan peltojen Hauklamminsuo, joka E.a.H.:n sen kerran vuonna 1906. Hauklam- ympäröimänä, patoa ei ilmeisesti- papereissa kulkee nimellä Hauk- mesta laskevaan puroon suunnitel- kään suunniteltu veden varastoin- lammin rahka. Valuma-alue on lusta pärehöylästä on ensimmäinen tia varten. Padon merkitys on ol- kooltaan alle 1 km2, joten lampeen merkintä vuodelta 1908. On toden- lut koota Moksjärveen varastoidut kertyvän varastoitavan veden mää- näköistä, että sekä pato että Hau- vedet kosken niskalle siten, että rä ei ole koskaan voinut olla suuri. kilammen talon eteläpuolella si- ne voitaisiin johtaa putkea myöten Hauklammesta lähtevässä puros- jainnut pärehöylä valmistuivat vesivoimalla pyörivään sähkögene- sa suurin putous on Haukilammen viimeistään vuonna 1909. Vaikka raattoriin. Putken ja sähkövoima- talon kohdalla ennen kuin vedet E.a.H.:n työlistoissa puhutaan vain laitoksen paikat on merkitty suun- yhtyvät Silmäsuon suunnasta tule- pärehöylästä, on ilmeistä että pu- nitelmakarttaan. vaan puroon. Lopulta vedet laske- rossa on ollut sekä höylä että jau- Putkea ja sähkövoimalaitosta ei vat Haukoja-nimisenä kaivettuna homylly. Tätä todistaa Haukilam- kuitenkaan koskaan Korkeakos- uomana Vihtijokeen Mäkitien talon men talon pihapiiriin pöytälevyksi keen rakennettu. Ehkäpä sähkön eteläpuolella. nostettu myllynkivi. yli 5 km:n mittainen siirtomat- ka Olkkalaan todettiin kannatta- mattomaksi. Epäsuorasti voidaan päätellä, että Moksjärven veden säännöstelyn päämerkitys on ollut omalta osaltaan edistää tukinuittoa Sitinojassa ja pidentää kevättulva- vesien hyötykäytön vuotuista aika- jaksoa Olkkalankoskessa. Hauklammen pato Vajaa kilometrin pituinen, kapea Hauklampi (noin 89,6 m mpy.) sijaitsee kallioisten moreenimäkien rajoittamana Moksjärven kaakkois- Hauklammen pato kuvattuna alajuoksun puolelta.

The_marraskuun_lehti.indd 18 16.11.2009 11:20:12 Hauklammen yläpuolelle sijaitse- Lähteet: Historian kokeista poimittua valle Hauklammin rahkalle E.a.H. Hyvärinen, V., Solantie, R., Aitamur- kaivautti jo vuonna 1910 laskuojan to, S. & Drebs, A. 1995. Suomen ve- Kysymys: Mitkä olivat rautakaudella emännän arvomerkit? metsänkasvun lisäämiseksi. Tälläkin sitase 1961-1990 valuma-alueittain. Vastauksia: taloustoiminnan osa-alueella hän oli Vesi- ja ympäristöhallinnon julkai- - He tekivät ruokaa ja kotityöt. aikaansa edellä; metsäojitustoimin- suja - sarja A 220: 1-68. - Ruuan tekeminen ja kotieläinten nanhan katsotaan käynnistyneen yk- ruokkiminen. Popelka, M. 2008. Olkkalan karta- sityismailla vasta ensimmäisen met- Kysymys: Millä aineella kalliomaa- sänparannuslain säätämisen myötä no. Ihmisiä ja elämää vihtiläisessä laukset on tehty? eli vuoden 1928 jälkeen. herraskartanossa. Suomalaisen Kir- Vastaus: Verellä (tai kukan värillä). jallisuuden Seura, Karisto kirjapai- Padot ovat muinaismuistoja no Oy, Hämeenlinna. Kysymys: Miksi voidaan sanoa, että suomalaisten muinaisusko oli luonnon- Tässä kuvatut padot ovat tyypilli- uskonto? siä Muinaismuistolain (295/1963) Painamattomat lähteet: Vastaus: Suomalaiset suojelevat luon- mukaisesti rauhoitettuja kiinteitä af Hällström, E. Henkilökohtainen toa! Siksi suomalaisilla on luonnon muinaisjäännöksiä, jotka omalla arkisto, erityisesti vuosilta 1892– usko. 1910. Åbo Akademi, Handskrift- tavallaan kertovat aikaisemmasta Kysymys: Millaiset olivat aseet ja pyyn- asutuksesta ja historiasta. Laki ei savdelning, Släktföreningen af Häll- tivälineet kivikaudella? määrittele vähimmäisikää muinais- ström Vastaus: Ne olivat luuta, kiveä tai puuta. jäännöksille. Kiinteän muinaisjään- Ne olivat aika heikkoja ja vaikeita teh- nöksen kaivaminen, peittäminen, Päivänen, T. & J. Moksjärven ve- dä, mutta sen ajan parasta antia. muuttaminen ja poistaminen on denpinnan havaintosarjat vuosilta Kysymys: Miksi Jokikunnalla on paljon kiellettyä ilman muinaismuistolain 1970-2008. kivikautisia löytöjä? nojalla erikseen annettua lupaa. Vastauksia: Maanomistajat ja metsissä toimijat - Koska täällä varmaan meni sotaretki. Kirjoittaja on Helsingin yliopiston - Sulamisen elikkä tulvan mukana on ovat viime kädessä vastuussa mui- tullut tänne paljon museotavaraa. naisjäännösten säilymisestä. emeritusprofessori ja osa-aikavihti- - Koska täällä on ollut paljon torppareita. Moksjärven pato on kahden hu- läinen juhani.paivanen@helsinki.fi

vilatontin välissä; tontit rajautuvat Keltainen Liitu sekä Moksjärveen että Moksojaan. Korkeakosken pato ja jyrkkä koski sijaitsevat samannimisen tilan mailla päärakennuksen välittömässä lä- heisyydessä. Hauklammen pato on Kourlan kartanon maista lohkotun suurehkon metsätilan itäreunalla. Vastuullinen jokamies – hienotun- teisesti liikkuen ja mielenkiintonsa rehellisesti julkituoden – päässee vaivatta patoihin tutustumaan. Padot auttavat nykykulkijaa ym- märtämään, millaisilla innovatii- visilla ratkaisuilla maaseutua on aikoinaan kehitetty. Hakattujen ki- vijärkäleiden nostaminen ja muuraa- minen on vaatinut vintturia, lihasvoi- maa ja hikeä, ennen kuin seinämät ovat muodostuneet vedenpitäviksi padoiksi. Ja tämä työ tehtiin metsäs- sä tiettömien taipaleiden takana! Korkeakosken pato kuvattuna yläjuoksun puolelta. Vasemmalla säännöstelty patoaukko, oikealla tulva-aukko. Juhani Päivänen

The_marraskuun_lehti.indd 19 16.11.2009 11:20:14 Suomen sodan vaikutuksia Vihtiin

Vihtiläiset Suomen sodassa

Juttu on jatkoa Pertun Postissa 1/2009 s. 22 ilmestyneeseen juttuun.

Sotilaat perheineen olivat väes- ki Hedvig ”Hedda” Haffström. Jo- Helsinkiin johtaneen tien varressa. töryhmä, jonka elämään vuosina han Simonsson s. 1778 Härköilän Torpan rakennuksen perustukset 1808–1809 käyty Suomen sota eni- Yli-Rostilla oli palvellut Suomen ovat jääneet nykyisen Huhdan- ten vaikutti. Rauhanteossa taattiin sodassa tykkimiehenä sukunimel- mäentien kevyenliikenteenväylän upseereille ja aliupseereille entiset lä Rost. Hän oli vuonna 1803 avi- alle. Torpan isäntä Carl Carlsson, s. palkkaedut, mutta ruotusotamies- oitunut Hedvig Henricsdotterins 1772, oli Suomen sodan veteraane- ten ja rakuunoiden tuli kevääseen kanssa. Pariskunta muutti Vihdistä ja. Hänen perheensä asui Carlber- 1810 mennessä luovuttaa torppansa Kirkkonummen Navalaan. Hedvig gin torpassa usean vuosikymmenen kantatilan hallintaan, elleivät sopi- oli vuonna 1808 sotaa paossa Här- ajan. neet isännän kanssa toisin. Sotilaat, köilässä. Perheeseen syntyi kesällä jotka olivat itse raivanneet viljelyk- 1808 tytär, joka kuoli kuukauden Vihtiläisiä sotilaita Suomen sensä ja rakentaneet rakennuksen- ikäisenä 31.7.1808. sodan ajalta sa saivat jäädä torppaansa. Moni Härköilän Nissolan tilan maalla Vihdin seurakunnan rippikirjoista vihtiläinen Suomen sodan käynyt Huhdanmäessä oli Huhtamäki ni- vuosilta 1807-1812 löytyivät seuraa- sotilas jatkoi elämäänsä tavallisena minen sotilastorppa, jossa ennen vat vihtiläissotilaat, jotka selvisivät torpparina. Suomen sotaa asui vapaaehtoinen Suomen sodasta: • Haapkylä rusthåll sergeant (voluntäär) Anders Lönnqvist s. Anders Eric Gadd s. 1787 Sotilastorppia Nummelan 1764 puolisonsa Anna Henricsdot- Huhdanmäessä • Hiiska by (Tervalammella) n:o 27 terin s. 1759 kanssa. dragon (nimi epäselvä) Suomen sodan aikaisten sotilaiden Härköilän Hemmilän tilan maal- • Hiiska n:o 28 dragon vaiheiden selvittäminen on tuonut la Huhdanmäessä oli Carlberg Carl Gustaf Strömberg s. 1766 uutta tietoa myös Nummelan Huh- (Kaarleinperi) niminen sotilastorp- • Ericsberg gård (Tervalammen danmäen vanhimman asutushistori- pa, jonka asuinrakennus oli aivan kartano) capitän Kuhlberg an vaiheista. Huhdanmäen alueella

on sijainnut useita Härköilän kan- Mikko Yli-Rosti tatilojen sotilastorppia. Härköilän Yli-Rostin maalla Huhdanmäessä oli Huhdanmäki- niminen sotilastorppa (rippikirjoissa sodan jälkeen ”Härköilä Yli-Rosti förra soldats torp Huhdanmäki”). Sotilastor- passa asunut sotamies Nils Stålt s. 1753 selvisi Suomen sodasta ja asui torpassa kuolemaansa saakka eli vuoteen 1814. Johan Ståltin les- ki Anna Jacobsdotter asui torpassa kuolemaansa saakka vuoteen 1829 samoin kuin perheen tytär Anna Sti- na Stålt, joka kuoli vuonna 1846. Huhdanmäen sotilastorpan tu- vassa asui vuodesta 1814 aina Suomen sodasta selvinneistä vihtiläisistä sotilaista sotilasarvoltaan korkein oli Irjalan isäntä evers- kuolemaansa saakka vuoteen 1850 tiluutnantti Munck. Kuvassa Irjalan nykyinen isäntä Henrik Degerman pukeutuneena everstiluut- tykkimies (artill.) Johan Rostin les- nantti Munckin asuun Vihti-Päivillä 2008, vieressä museon konservaattori Heidi Tammelin.

The_marraskuun_lehti.indd 20 16.11.2009 11:20:16 Suomen sodan vaikutuksia Vihtiin

• Ericsbergs gård dragon • Olkkala n:o 49 sold. Henrik Stör Pala? (nimi epäselvä) Johan Snäll s. 1754 • Veikkola rusthåll n:o 14 dragon • Härkälä n:o 21 dragon • Ollila Isotalo dragon Matts Prähl s. 1757 Johan Blom s. 1769 Joh. Ollström s.1772 • Wihtijärvi n:o 33 soldaten • Härkälä Paakkala n:o 20 dragon • Ollila Sorkki dragon Jacob Lång s. 1756 Eric Glader s.1750 Fredr. Ström s. 1765 • Wihtijärvi n:o 34 soldaten • Härkälä säteri löjtnanten • Oravala Oravala n:o 114 jäg. Henrik Rönn s. 1778 Adam Klingstedt s. 1774 Johan Wall s. 1772 • Härkälä Soldat Anders Snäll • Pakasela Lumia dragon Mikko Yli-Rosti • Härköilä Yli-Rosti n:o 69 Emil Streng s. 1780 Soldat Nils Stålt s.1753 • Palojärvi Norrgård n:o 31 dragon • Irjala säteri öfverstelöjtnant Johan Dahl s. 1775 Claes Johan Munck s. 1765 • Palojärvi Södergård dragon torp Suomen sota • Irjala gård n:o 115 jäg. n:o 32 Gabriel Palm s. 1751 Suomen sodaksi kutsutaan sotaa, joka Nils Irjander s. 1774 • Palojärvi Södergård kornett käytiin Ruotsin ja Venäjän välillä vuo- • Kaukoila n:o 66 korpr. Carl Gustaf Krumhorn sina 1808-09. Napoleon ja Aleksante- Abraham Asp s. 1779 • Pietilä n:o 18 dragon ri I olivat sopineet Tilsitissä 1807, että • Koikkala n:o 58 Martoi soldat Jacob Lindfors s. 1764 Venäjä pakottaa Ruotsin Englantia Johan Leikas s. 1775 • Pietilä n:o 73 soldat vastaan julistettuun mannermaasulke- • Korppila n:o 118 jäg. Henrik Gadd s. 1760 mukseen. Kun Ruotsin Kustaa IV Aa- Jacob Johan Blom s. 1774 • Päklax(Pääkslahti) n:o 59 sold. dolf ei suostunut Venäjän ehdotuksiin, • Kotkaniemi n:o 17 dragon Eric Fast s. 1777 venäläiset joukot hyökkäsivät Suo- Abraham Örnbom s. 1744 • Salmis säteri lötjnanten meen helmikuussa 1808 ylittämäl- • Kotkaniemi öfverstelöjtnanten Carl Adolph Malmberg s. 1780 lä Kymijoen. Sota päättyi Haminan Abraham Nohrström s. 1765 • Salmis dragon Georg Salm s. 1752 rauhaan, joka solmittiin syyskuussa • Kourla allodial säteri capt. • Selki Räyhä värfvät soldaten 1809. Siinä Ruotsi luovutti koko Suo- Gustaf Johan Toll s. 1752 Eric Åkerberg s. 1765 men Venäjälle. • Kourla allodial säteri ryttmästaren • Selki soldaten Abraham Järn s. 1781 Suomen asemasta oli sovittu Por- Carl Henric Toll s. 1779 • Suksela Jaakkola n:o 110 jäg. voon valtiopäivillä maaliskuun lopus- • Kourla n:o 110 jäg. Eric Backman sa 1809. Aleksanteri I kutsui tämän Henric Grönberg s. 1782 • Suksela Sipilä n:o 51 sold. säätykokouksen kokoon Suomen so- • Köykkälä Köykkä n:o 63 soldaten Eric Johan Fri s. 1761 dan vielä ollessa käynnissä. Hän antoi Johan Mård s. 1764 • Suontaka n:o 112 corpr. juhlallisen hallitsijanvakuutuksen, ja • Lachtis (Lahdenkylä) n:o 71 Eric Soning s. 1754 säädyt vannoivat uskollisuutta uudelle soldaten Johan Wiijk s. 1779 • Wanhala Ylöstalo jäg. hallitsijalle. Suomi vapautettiin sotavä- • Lahnus sergeant Johan Wahlberg s. 1781 en pidosta 50 vuodeksi, hallitsija lupa- And. Labbart s. 1754 • Wanhala Juotila n:o 119 si käyttää Suomen verotulot maamme • Langila n:o 16 dragon Johan Balk s.1765 hyväksi ja Suomen hallintojärjestelmän Johan Dunder s.1770 • Vanjoki Karva n:o 56 sold. pääpiirteet luotiin. Viralliseksi rahaksi • Leppärlä Simola n:o 13 dragon Henrik Walen s. 1774 tuli Venäjän rupla, mutta yksityisessä Johan Lerhans s. 1769 • Vanjoki Skotti jäg. rahaliikenteessä sai käyttää Ruotsin • Merramäki Näkki n:o 55 corpr. Johan Wähnbäck s. 1778 rahaa. Suomesta tuli Venäjään kuulu- Anders Eld s. 1764 • Vanjärvi n:o 121 jäg. va autonominen suuriruhtinaskunta ja • Niemenkylä n:o 72 soldat Gabriel Ekström s. 1762 tsaarista Suomen perustuslait tunnus- Petter Elg s.1771 • Vanjärvi Grönbacka n:o 52 soldat tava suuriruhtinas. • Olkkala n:o 109 jäg. Adam Ved s. 1781 Carl Fredrik Dunder s. 1770 • Veikkola Alestalo n:o 5 soldat Pieni ja paras tietosanakirja, Gummerus

The_marraskuun_lehti.indd 21 16.11.2009 11:20:19 Olen kurkkuani myöten täynnä!

Vihtiläisen oppilaan kouluaine 1990-luvun lopulta liittyen fraasien käytöön.

Kaikkihan tietävät, että jo muinaiset tävät kuitenkin pintansa: Suomen on lusikka kauniiseen käteen ja nautit- roomalaiset puhalsivat yhteen hii- päästävä maailman kartalle, on vain tava elämästä täysin siemauksin. leen. Jokainen kantoi hinnalla millä vedettävä oikeasta narusta. Jos kuitenkin jatkuvasti elää kuin hyvänsä kortensa kekoon. Jos joku On yleisesti tunnettua, että tie- viimeistä päivää, liikkuu vaarallisil- kuitenkin yritti panna kapuloita rat- don jano on puoli ruokaa. Suomen la vesillä. Monen ajatuksissa on jo taisiin, sitä tuskin katsottiin läpi sor- kouluissa opetuksen mielekkyys on vaipunut unholaan se tosiasia, että mien. Parempi oli vetää yhtä köyttä kuitenkin vielä lapsenkengissä. Py- heikko sortuu elon tiellä. Meitä on sen sijaan, että olisi noussut kukoksi syäksemme kehityksen vauhdissa joka lähtöön ja jollei homma ole tunkiolle. meidän on toimittava kieli keskellä hanskassa tai sattuma puutu peliin Vuosien saatossa ihmiset ovat suuta. Laajassa mittakaavassa meillä saamme vähintään pitkän nenän, luopuneet leikistä. Tavalliset pulli- pyyhkii hyvin, mutta jos emme pian joskus jopa potkaisemme tyhjää. aisetkin ovat ymmärtäneet yskän: saa langan päästä kiinni, joudumme Elon polut ovat vaivalloiset kul- ihmisellä on kaikki valtit käsissään ennemmin tai myöhemmin maista- kea, sillä leijonanosan elämästäm- kunhan vain jaksaa riippua kiinni maan tappion karvasta kalkkia. me vie se, että pohdiskelemme, mis- vallan kahvassa. Sillä paistattelu Kautta aikojen elämä on potkinut tä kenkä puristaa. Elämä on kielletty julkisuuden valokeilassa on kaiken suomalaisia päähän. Meitä ei todel- hedelmä vertaansa vailla: joku ehkä a ja o. lakaan ole pidetty kuin kukkaa käm- sanoisi, että kaiken pahan alku ja Toisaalta on vain hiuskarvan va- menellä. Mutta nyt meidän on vain juuri on se hetki, jolloin elämä pyö- rassa herättääkö tuleminen suuren otettava itseämme niskasta kiinni ja rähtää käyntiin. yleisön tietoisuuteen pahaa verta. lopetettava lepääminen laakereilla. Mutta useimmat tykkäävät elä- Herääkin kysymys: kuka maksaa Eihän elämä voi aina olla ruusuilla mästään kuin hullu puurosta. Vaik- viulut kun kaikki menee päin män- tanssimista. ka meitä ihmisiä syntyy kuin sieniä tyä? Pitkällä tähtäimellä katsottuna Yhdennellätoista hetkellä Suo- sateella, emme ole samaan muottiin poliitikkojen tulisi nyt näyttää missä messakin on saanut jalansijaa aja- valettuja. Poltamme helposti pä- kaappi seisoo, sillä kohta he saavat tus, että elämän voi panna risaiseksi. reemme ollessamme eri aaltopituu- puhua kuuroille korville. Monille Koska suomalainen usein on tyhmä della. Pääsemme kuitenkin pälkä- jo sana ”politiikka” on kuin punai- kuin saapas, on siinä naurussa pite- hästä, kun pelaamme varman päälle: nen vaate, toiset puolustavat sitä lemistä kun hän huomaa olevansa painakaamme menneet villaisella! henkeen ja vereen, mutta useimmat oman onnensa seppä. Harva jää nuo- ovat jo pudonneet kärryiltä. Rahan lemaan näppejään, vaikka olisikin Helmi Laanti kiilto silmissä maamme johtajat pi- matti kukkarossa: on vain otettava

Kirjallisuuden kiehtova maailma Olit mulle sä liian raju, Nummelassa toimivan Hiiden Puhutko ammottavasta pelosta? leijui ilmassa palaneen haju. Opiston lukupiirin tuotoksia vuo- Kaipaan lumipyryn, veden lumousta. Nyt sen vasta tajuan, rakas. delta 2007. Olisi tulevaisuus – rakasta minua. Se oli mun tahdistimein, joka bragas. Runot syntyivät siten, että luku- piirissä kukin ryhmään kuulunut Taivaan aamuauringossa Ihanan kauheaa kirjoitti haluamansa sanan paperi- merituuli huokaa Navat toisiaan koskettaa lapulle, ja ryhmä koosti kertyneistä ja lyhyenlännän johtajan puku -tunne tää sydäntäin korventaa. sattumanvaraisista sanoista runon. kuin tuulettoman tuulen lumisade. En voi tunteitain enää peittää, Ohessa näytteet näin syntyneistä en käsiäni irti susta saa. runoista: Tahdon kanssas volttia mä heittää. Jännite välillämme mua ravistaa.

The_marraskuun_lehti.indd 22 16.11.2009 11:20:19 Vihtiläisii jouluruokii

Kinkku oli meitil ain omast takaa jouluks ja, ja siihen ny ei tullu juur kuun muatoisii torttui, ei koskaam ku meik kasvatettiin sikaa. Syksyl muuta ku lanttui ja jauhoi. mitään tähtitorttui. se teurastettiij ja lihat pantiin soi- Rosollii äiti teki ain niim paljon Piparkakkui tehtiin tiätyst kans. kiaan puutiinuun sualaveteen. Jou- et sitä riitti moneks päiväks. Se teh- Sen taikinan syäminen oli kyl luks otettiin sit kinkku esiij ja pais- tiin isoon valkoseen pilkkumiin ja suurin ilo, vaikka olihan niitten tettiin isos leivinuunis. Joulukinkun se pantiin verannan kaappiin. Ro- muattien käyttöki mukavaa. Oli päälle äiti teki ensiks ruistaikinast solliin keitettiin perunoi, porkkanoi pualikuita ja tavallisii piparkakun kuaren ja sit se pani sen illal sinne ja punajuurii. Perunoi oli eniten ja mallisii, ja sit tytöj ja pojan kuvii uuniin, ja aamul se oli valmis. Sitä sit vähemmän muita ainei. Perunat, ja possui. Rautaises huhmaris piä- kinkkuu pirettiin Kantoniitus ain porkkanat ja punajuuret pilkottiin nennettim maustei, ja se oli ja mei- verannan pöyrän päällä, niin et siält veittel erikseen piäniks palasiks ja til lasten tyätä. sai mennä leikkaamaan jäätynyttä sit neess sekoitettiin yhteen. Sit lai- Joulujuamaks äiti teki kotikaljaa kinkkuu ain ku rupi hiukoomaan. tettiin silputtuu sipulii ja ihan piä- ja siin se oliki mestari. Se ei yrit- Ei tarvinnu joulunpyhil ain olla te- niks paloiks leikattuu sillii sekaan. tännykkän tehrä mitään pikakaljaa, kemäs ruakaa, ku sitä oli tehty val- Rosollii syätiin etikan kans, ja ruis- vaan se alotti kaljan teon jo viikkoo miiks. leipä oli sen kans ja hyvää. ennein jouluu. Maltaat ja sokeri Kinkul lisäks tärkein jouluruaka Kyl äiti sit teki väskynäsoppaa pantiin kuumaan veteen, ja sit ku se oli uunipuuro. Jotkut sanoo sitä pe- ja rusinasoppaaki riisipuuron kans. oli tarpeeks jäähtynny, lisättiin hii- runalaatikoks, mut meitil se oli uu- Yhres leivottiin joulutortut, ja mei- va. Äiti teki kaljaa maitohinkkiin, nipuuroo. Äiti laitoi hellan päälle til lapsil oliki tärkiä tyä kastaa tort- ja sit se siirsi sitä hinkkii joka päivä ison rautaparan, ja siin se imellyt- tujen reunat ku neet taitettin keskelt lähemmäks kellarin pohjaa. Siäl oli ti perunamuusist ja vehnäjauhoist ja paineltiin sormil kiinen. Sisään ain vähä kylmempää. Lopult se kal- löysän puuron, ja se paistettiin sit pantiil luumusoset. Äiti teki itte ja oli hapokast ja kuplivaa. uunis. Siäl se matalas lämpötilas voitaikinan niin et se kaulei sitä tai- imellyi viäl lisää, eikä äiti koskaal kinaa ensin yhteen suuntaan, sit se Marja-Liisa Lindell, laittannu siihem mitään sokerii tai taitoi sen kolmeen osaaj ja sit kau- o.s. Koskenperä siirappii, ku siit tuli muutenki ma- lei toiseen suuntaan. Lehtevii niist kiaa. Lanttulaatikkoo tehtiin ain tortuist tuli. Meit tehtiin ain puali-

The_marraskuun_lehti.indd 23 16.11.2009 11:20:20 Tulipaloja ja palontorjuntaa

Vihdin ensimmäinen paloauto vuonna 1936. Kuva: Vihdin museon kokoelmat.

Palokuntatyön alku Vihdissä tamisesta. Tuosta päivästä alkaen Kunnan paloasema valmistui käyt- hän kirjoitti muistikirjaa, jota nyt tökuntoon kesän 1938 kuluessa, Vapaaehtoisen vihtiläisen palokun- säilytetään Vihdin Museossa. Per- niin että kalusto voitiin siirtää sin- tatyön historia alkaa vuonna 1901. tun Posti julkaisee koosteen Tuomo ne. Hankittiin myös uusia palokun- Mutta tuolloin perustettu VPK toi- Heinäsen värikkäistä kuvauksista tapukuja. mi vain kolmisen vuotta. ”Vihdin palokunnan ponnisteluista vihti- Joulukuussa 1942 oltiin menos- kirkonkylänseudun vapaaehtoinen läisten hyväksi. Kirjoitussarjan al- sa Maikkalaan kuivuria sammut- palokunta” perustettiin kunnan- kuosa on Pertun Postin ensimmäi- tamaan, kun jäätiin paloauton lak- talossa pidetyssä kansalaiskoko- sessä numerossa. koilun vuoksi matkalle. Kuivuria ja uksessa vuonna 1926. Tämä palo- 70 hl kauroja ei perille päästyäkään kunta hankki miesvoimaruiskun, Paloauto ja muuta uutta olisi saatu pelastettua. jota kuljetettiin hevosen rattailla. Vuonna 1935 ”alettiin haaveilla Koska valtuusto oli kesällä Ensimmäiset palopäälliköt olivat omaa autoa, että saataisiin lähtö myöntänyt paloauton hankkimista E. Enroos 1926–28 ja J. E. Kan- nopeammaksi, kun ei aina tarvitsi- varten 100.000 mk, lähti Heinänen nisto 1928–33. (Lähde: Vihdin si kuormaa ensin tehdä ... Talvella lehti-ilmoituksen perusteella Lah- VPK 1926–2001, koonnut Unto 1936 ostettiin henkilöauto ja siitä teen. ”Tein kaupan seka-autosta, Kallela). rakennettiin sitten paloauto niin, joka maksoi 170.000 mk.” että helatorstaina, kun pidettiin Uusi auto oli helmikuussa Ojak- Sammunut toiminta arpajaiset, voitiin koeajelu tehdä kalassa ensi kertaa tulipaloreis- liekkeihin mainostuksen vuoksi.” Auto joutui sussa, jolta palatessa se teki lakon Palokunta oli perustettu, mutta sen 6.6.1936 ensi kerran todelliseen Stenbackan mäen alla. Syynä oli toiminta kyti, kunnes Tuomo Hei- ajoon Jokikunnalle Ryönän sahalle. roska, joka löytyi seuraavana päi- nänen puhalsi sen liekkeihin. Maa- Osa lautatavarasta saatiin pelastet- vänä bensaputkesta. Huhtikuussa liskuussa 1933 hän kutsui kotiinsa tua. Olikohan nopean lähdön ansio- ”Kotkaniemen sauna oli syttynyt. palokuntatyöstä kiinnostuneita ta? Saha koneineen paloi. Päästiin Stenbackan mäelle asti, keskustelemaan toiminnan tehos- niin taasen uusi auto teki tenän.

The_marraskuun_lehti.indd 24 16.11.2009 11:20:22 Tunnin siinä kronattiin ja kiroil- Meidän pitäisi kyetä tekemään ih- kuin tuli ehti pahasti levitä, ”niin tiin ja palattiin sitten takaisin, kun meitä, asianharrastuksesta, kun että katto vaan pilaantui”. Heinä- ei enää saunan takia kannattanut kerran olemme palokuntalaisiksi nen sai myös monta kertaa todeta, yrittää eteenpäin.” Saman kuukau- ryhtyneet, että he saisivat seura- että palokunnan saapuessa paikalle, den aikana hälytettiin Nummen- ta ”näytelmiä” sivusta. Toivomme tuli oli jo sammutettu omin voimin, kylän metsään veturin kipinästä uudelta vuodelta hyvää tuuria ja tai paikkakuntalaiset olivat saaneet syttynyttä paloa sammuttamaan. että saisimme palot alkuunsa sam- sammumaan, kuten Ojakkalan Yli- ”Molemmat autot lakkoilivat, van- mutettua!” väärän ja Köykkälän Köykän talon. halla päästiin sentään Veikkolaan Maaliskuussa ”saatiin punanen Näin myös pelastui palolta Tuohi- asti, jossa vastaantulijat ilmoitti- auto taas kuntoon. Leimuvaara lammen, Niemen, Irjalan ja Lind- vat, että on jo sammutettu.” laittoi moottorin, ettei tarvinnut bergin navetta, Hovin ja Olkkalan ”Koska uusi auto aina oikutteli, puhdetöissä käydä meidän. Sekaju- sauna, sekä työväen rakennukset lähetettiin sen moottori purettavak- nan sain verottomaksi ainakin täksi Kaharilla, Palojärvellä Lahnukses- si joulukuussa, pantiin kasaan sitä vuodeksi valtiovarainministeriölle sa ja Myyrillä. Jokikunnalla Skotin iltaisin joulun aattopäivinä. Ei kui- osoitetulla hakemuksella.” Auto pikkurakennuksen sammutuksessa tenkaan saatu käyntiin jouluksi.” oli hankittu, mutta sillä ei päässyt ”pojat panivat toimeksi, niin että Kun Kirvelässä Haaston työväen kaikkiin paikkoihin, jos tie oli huo- seinät jäivät pystyyn”. Harvinai- rakennus paloi joulunaluspäivinä, no tai sitä ei ollut ollenkaan. Mok- nen tapaus oli kanttorilan katon ”iso auto ei vielä ollut kunnossa. sissa Myllypakan navetta ehti palaa syttyminen talviaikaan. Katolla oli Saatiin sentään heti meijerin auto sillä aikaa, kun hankittiin hevosia lunta, mutta harjalauta oli paljaana. vetämään vanhaa käyntiin, kun varusteiden kuljettamiseen tiettö- Kattoon tehtiin reikä ja palo sam- korvikebensalla ei kannattanut män taipaleen taakse. mutettiin ämpärin avulla. ”Kant- yrittääkään muuten lähteä. Toivot- Kerran Haimooseen mennessä tori oli ihmeissään, kun niin pian tomalta näyttänyt palo saatiin ra- oli niin paljon lunta, ettei päästy tultiin!” joittumaan, että toinen pää raken- kuin Kirvelään. ”Sittenkin täytyi Jos tuli oli jo saanut suuren val- nusta vaan paloi.” autoa monessa paikassa lykätä”. lan, ”ei ollut pelastettavissa mi- ”Sekajunan” moottori saatiin Eräällä sammutusmatkalla hä- tään”. Olkkalan Murroilla 1937 ei kuntoon vuoden viimeisenä päivä- visi autosta käynnistysveivi. Joku voitu päärakennusta pelastaa. Näin nä. Palokunnan omistamaa autoa oli jättänyt sen paikoilleen ja veivi kävi myös Veikkolan työväen ra- varten oli kesällä ostettu moottori. putosi. Matkalla Siuntioon metsä- kennukselle 1939. Selissä Riukulan ”Se kun vielä saadaan puhdetöinä paloa sammuttamaan ”jouduttiin työväen rakennuksen mukana 1944 paikoilleen, niin eiköhän ensi ke- ajamaan erään kuorma-auton pe- paloi asukkaiden koko irtaimisto ja sänä päästä lähtemään paremmin rässä pitkän aikaa ennen kuin tämä rahaa n. 20 000 mk. Ruskelassa Yli- kuin viime kesänä. Autojen huono antoi tietä. Kuorma-autoilija saikin Ruskon päärakennus tuhoutui 1946 lähtökunto, johon osaltaan vaikut- sitten sakot asian johdosta ja palo- perustuksia myöden. Toisinaan tär- taa korvikepentsiini, on ollutkin kunta osti autoon sellaisen torven, keimmäksi tehtäväksi osoittautui ainainen murhe ja painajainen joka pitää kovan metelin. Siuntion palopaikan ympärillä olevien ra- sota-aikana, niin että aina saa pe- kunnalle lähetettiin lasku työstä, kennusten suojeleminen. Kirvelän lolla ja vavistuksella odottaa häly- mutta maksua ei ole kuulunut!” Kavenin asuinrakennuksen palosta tyksiä.” Heinänen purkaa harminsa Syksyllä 1946 on maininta va- 1944 tuli levisi kovan tuulen takia vuoden päättyessä: ”Luultavasti rusteiden täydentämisestä. ”Saatiin omaan ja Haaston navettaan. Päära- nyt seuraavana vuonna luonnistaa ostaa 10 paria maihinnousukenkiä, kennus paloi kokonaan ja navetois- paremmin ja vehkeet pysyvät kun- jotka pidetään autossa, että miehet ta jäivät kiviseinät. Tuusan työväen nossa. Sivulliset, jotka aina ovat saavat matkalla vaihtaa jalkineita.” rakennuksen raunioilla Nummelas- viisaita, vielä nälvivät sitä, kun ei sa 1946 sai palokunta vain ”hajoi- päästä kunnolla menemään, niin Pärekatot sytykkeinä tella kekäleitä.” että joskus tekee mieli hyökätä jon- Palopäiväkirjan mukaan oli tuon kun päälle sisua purkaakseen. Kun tuosta palon syttymissyynä kipinän Leila Kuittinen, tulipalossa käskee niitä sivullisia lentäminen pärekatolle. Onneksi Vihti-Seuran varapj. töihin, niin usein ovat ”sairaita”. aika usein palo huomattiin nopeasti ja sammuttamaan päästiin, ennen

The_marraskuun_lehti.indd 25 16.11.2009 11:20:22 Kameraseura esittäytyy

Valokuvausharrastukseni

sen päättäköön muut. (Omasta mielestäni joskus olen onnistunut!) Kameraseuratoiminta on antanut ja antaa edelleen paljon, kuvausteh- tävät, retket, erilaiset projektit ja kerhoilloissa käydyt keskustelut ja arvostelut antavat pontta harrastuk- sen jatkumiselle. Nykyisin kamera on miltei aina mukana, kuvatessani mietin miten nykyinen digitekniikka suo mahdollisuuden ottaa paljon kuvia mutta miten on laadun laita? Miten paljon kuvia käsittelee kuvankä- sittelyohjelmilla? Miten käyttää ja arkistoida kuvia? Itse en pyri suu- Närhenpoikanen Nuuksiossa, Risto Jokinen. riin kuvamääriin, en käsittele eli ”manipuloi” kuviani koska en vielä Olen eläkkeellä oleva valokuvauk- alkeet, negatiivien kehitys ja ku- ole opetellut kuvankäsittelyn kaik- senharrastaja ja syy miksi harrastan vanvalmistus tulivat myös mukaan kia hienouksia. Arkistointi, joka on valokuvausta löytyy 51 vuoden ta- 1960-luvun alussa Tampellan ka- edelleen kesken, on ongelma eten- kaa. meraseuran tiloissa. kin filmien ja diojen kohdalla. Di- Olen syntynyt Pälkäneellä ja ol- Kamerakalusto on matkan varrel- gikuvien arkistointi on helpompaa lessani silloisen kansalaiskoulun la lisääntynyt melkoisesti ja myös mutta tarkennusta siihenkin vielä 8.-luokalla teimme luokkaretken modernisoitunut koska repusta löy- kaivataan. Turkuun ja retken tapahtumia ku- tyy digikamera ja tietokoneelta ku- Vielä heräsi kysymys mitä on va- vasin naapurissa olleen maatilan vankäsittelyohjemia. Kuvauskoh- lokuvaus 51 vuoden päästä ja miten karjakolta lainaamallani kameralla. teina ovat olleet useimmiten luonto silloin katsellaan nykyisin otettuja Kiinnitin 6x6 cm mustavalkokuvat ja ihmiset. Liekö ammatinvalinnal- kuvia? Ken elää, näkee. vihkoon joka on vieläkin visusti la ollut merkitystä luonnonarvos- Risto Jokinen tallessa. Tällainen tapahtuma an- tukseen koska työelämässäni mal- toi sysäyksen pitkäaikaiselle har- minetsinnässä pääsin näkemään rastukselle. Ohessa muutama otos upeita maisemia ja luontokohteita, retkeltä. myös kaivoksissa on kuvattu ja len- Ensimmäinen oma kamerani oli tokuvauksissa katseltu maisemaa venäläinen ”Smena-8”, kiinteäob- lintuperspektiivistä. jektiivinen mekaaninen filmikame- Liittyessäni 1991 Vihdin Kame- ra, kuvauksen opettelu tällaisella raseuraan silloisen puheenjohtajan kameralla oli opettavaista koska Jarmo Tuokon innoittamana aloin automatiikkaa ei ollut, kaikki oli suhtautua valokuvaukseen vaka- käsisäätöistä, sulkimen aukon ja vammin ja parantamaan kuvieni ajan valinnat tuli opittua ” kanta- laatua niin teknisesti kuin sisällöl- Ryhmäkuva ”Luokka Turussa Fenix-baarin pään” kautta. Pimiötyöskentelyn lisestikin. Miten olen onnistunut, edessä”, Risto Jokinen.

The_marraskuun_lehti.indd 26 16.11.2009 11:20:24 Kuva kiinnostaa

Maalaiskaupunkimaisemaa, v. 1978, Anna-Liisa Helle. Olen sitä sukupolvea ”viime vuosi- kaikkea mahdollista, aluksi tieten- matkansa päähän, eli kuva tuli jos tuhannelta”, jolloin kaikki tavarat, kin eniten lapsia. Nyt kamera on se halusi. Nyt on Sony-järjestelmä- myös valokuvat jäivät rajan taakse. muistona pojallani. kameran vuoro, sekä opinahjo ka- Äitini sitä aina harmitteli, kun ei Kamerat kehittyivät silloin kui- meraseurassa. voinut näyttää nuoruudenkuviaan tenkin hitaammin kuin nyt. Seuraa- meille lapsille. Siitä varmaankin va kamera oli Canon, mutta voro PS. Sitä piti itseään ”hyvänä ku- tuli itselleni halu kuvata ja tallentaa vei sen. Vakuutus korvasi ja uusi vaajana” jo 50 vuotta, mutta nyt se tietoa jälkipolville. Canon ostettiin tilalle. Sillä kuva- urakka vasta alkoi! Laatikkokamerasta se sitten al- sin noin 25 vuotta ja sitten se tuli koi 50-luvun alkupuolella. Harvoin Kuvausterveisin kuitenkin kuvattiin, sillä oli paljon Anna-Liisa Helle, töitä, eikä olisi ollut sopivaakaan Vihdin kameraseura ry kävellä kamera kädessä (olisi näyt- tänyt joutilaalta). Vain suurempina juhlapäivinä tai jos oli kaukaisia vieraita, silloin kuvattiin. Kuvat olivat mustavalkoisia ja ovat säilyneet hyvin. Vuonna 1958 aloin kuvata mieheni Agfa-merk- kisellä kameralla, aluksi mustavalkoisia, myöhemmin värikuvia. Sillä kuvasin noin 20 vuoden ajan Kimalaisen kevät 2009, Anna-Liisa Helle. Lapsia kukkaseppelein 1964, Anna-Liisa Helle.

The_marraskuun_lehti.indd 27 16.11.2009 11:20:26 Nummelan kylähistoria

Päivi Varpasuo, kansanedustaja, että tämäntapaisiin hankkeisiin Raimo Parikkaan. Hän järjesti pitkäaikainen kunnallispoliitik- voisi saada opetusministeriöltä ryhmälle keväällä 1999 Ihmisten ko ja Vihti-Seuran puheenjohtaja avustusta. Hakemuksen jättämi- historia-kurssin, jossa ohjattiin ehdotti v. 1998 Vihdin kansalais- sellä oli kiire, vain muutama päi- oman elämänympäristön ja elä- opistolle (nyk. Hiiden opisto) vä oli aikaa tehdä anomus ja laatia mänhistorian tallentamiseen, ope- Koti-Nummela ryhmän perus- talousarvio. Seuraavana keväänä teltiin tietokoneen käyttöä, ohjat- tamista. Ryhmän ohjaajaksi ni- saimme myönteisen päätöksen. tiin kirjoittamaan ja rakentamaan mettiin Pirkko Janhonen. Kah- Alkurahoitus oli järjestynyt. arkisista asioista kokonaisuuksia. deksan hengen ryhmä kokoontui Syksyllä 1998 tapahtui muu- Raimo Parikka on ollut koko ajan Nummelan yläasteen luokassa ja takin. Helsingin Sanomissa ker- mukana kerättyjä tietoja tallenta- alkoi miettiä mitä pitäisi tehdä, rottiin Helsingin yliopiston yh- massa. mitä ryhmältä odotettiin. Ymmär- teiskuntahistorian laitoksella Kymmenen vuoden keräilyn simme, että meidän pitäisi ryhtyä kehitetystä KANSALAISMUIS- sato on nähtävissä Nummelan ky- keräämään talteen Nummelan TI-projektista. Sen tavoitteena lähistorian sivuilla. Tulostettuna asutushistoriaa ja kulttuuriperin- oli ”1) kehittää yksittäisten kan- siitä tulisi kymmenkunta mapil- töä. Miten sen tekisimme, mistä salaisten ja eri tasoisten opiske- lista: Pisteenkaari, Albertinkatu, aloittaisimme. Joku kysäisi mitä- luryhmien mahdollisuuksia osal- Lohjantie, Keskipiste, Vihdintie, hän mahtoi jäädä Pisteenkaaren listua tietoverkkojen (Internet) Sentraalipolku, Meritie, Huh- alle, kun se 1980-luvun lopulla sisältöjen tuottamiseen ja 2) ns. danmäki, Kuoppanummentie, linjattiin ja rakennettiin taajaman tavallisten kansalaisten hallus- Asemantie, Naaranpajun alue, keskustaa kiertämään. Päätimme saan pitämien historiallisten tai Hannankatu. Tallessa on myös aloittaa Pisteenkaarelta. Ryhmän ympäristöä koskevien tietovaran- tarinaa nummelalaisten harrastuk- avuksi kutsuttiin museon ama- tojen (muistitieto, valokuvat, vide- sista sekä Toivo Hirnin kokoel- nuenssi Pirkko Aurell ja tutkija ot) digitalisoinnin edistäminen ja ma Nummelan Lauluja ja tietoja Mervi Piipponen, joka oli selvit- välittäminen yleiseen käyttöön.” Nummelan lentokentästä. Mones- tänyt Nummelan talojen historiaa. Koti-Nummela ryhmä sai on- ta kohteesta vie linkki eteenpäin. He antoivat ohjeita henkilöiden nellisten sattumien kautta yhtey- Pelkästään kuvia on talletettu yli haastatteluista. He myös kertoivat, den projektin kehittäjään fi.lis. 2000 kappaletta. Kylähistorian sivuilla on tallessa tarinat menneen ajan nummelalaisista ja heidän elinympäristöstään. Projektin työ käynnistyi hi- taasti. Tallennusmuotoa pidettiin outona ja epävarmana. Myös jul- kisuus saattoi pelottaa. Vahva tuki oli ministeri Veikko Helle. Hänen

Anja Korpela-Ahola muistinsa säilyi hyvänä korkeaan ikään saakka. Albertinkadun historian alussa on viehättävä muis- telus Lapsuuteni Alpertinkadusta, unenomainen tarina yhdeksän vuosikymmenen takaa. Veik- ko Helle tunsi Nummelan ja sen kaikki vanhat suvut. Veikko Hellen vanhimman veljen Niilon tytär nummelalais- syntyinen Ritva Miettinen on

The_marraskuun_lehti.indd 28 16.11.2009 11:20:28 ollut alusta asti mukana. Hänen kohteita on vielä käsittelemättä Mitaleita 1900--luvun työpanoksensa on ainutlaatuinen ja moniin voidaan lisätä täyden- ja korvaamaton. Ritva on tehnyt nyksiä. Härköilän kylän kansa- ensivuosikymmeniltä. elämäntyönsä kieltenopettajana laismuistin kerääminen odottaa Helsingissä, missä hän yhä edel- tekijöitä. Historia on päättymätön leen asuu. Hänellä on kuitenkin projekti. Tämän päivän tapahtu- vankat sukujuuret Vihtiin, äitinsä mat ovat huomispäivän historiaa. puolelta Härköilän Sepän talon Projektin onnistumisesta kuuluu Lindgréneihin ja isänsä puolel- kiitos vanhoille nummelalaisille, ta Hellen laajaan sukuun. Ritva jotka ovat avustaneet kansalais- Miettinen on kerännyt ja kirjoit- muistin talteen otossa ja Ritva tanut lähes kaiken Nummelan ky- Miettiselle materiaalin taitavasta lähistorian tekstin. Hän myös käy toimittamisesta. Raimo Parikan luona Helsingin Jos Päivi Varpasuon tarkoituk- yliopistolla tallentamassa tekstit sena oli kotouttaa meitä bussin- ja kuvat. Ritva tarkastaa ja tarkis- tuomia nummelalaisia niin aina- tuttaa kaiken. Mitään ei julkaista kin minun kohdalla se onnistui. luvatta. Viime vuosina mukana Koti-Nummela ryhmän tiedottaja- I-palkinto, ”Hiihdossa V.E.R.S.”, 23.2.1913. on ollut myös Mikko Yli-Rosti. na olen saanut olla mukana ainut- Hänen laajasta paikallishistoriaa laatuisessa projektissa. Nummela käsittelevästä kokoelmastaan on on kotikyläni. saatu paljon täydennystä Numme- lan kylähistoriaan Anja Korpela-Ahola Syksystä 1999 alkaen ryhmä on kokoontunut Kaarikodin kahvios- sa. Ryhmä on itseohjautuva, sillä ei ole palkattua ohjaajaa. Hiiden opisto maksaa tilavuokran, mutta muihin kustannuksiin ryhmä on onnistunut hankkimaan avustuk- sia. Lahjoittajista kerrotaan Num- melan kylähistorian etusivulla. III-palkinto, ”Hiihto 10km”, 5.4.1914. Ryhmä on rakentanut useita näyt- telyitä pääkirjaston vitriineihin. Lisätietoa kylähistoriasta: Näyttelyiden avulla on houkuteltu www.valt.helsinki.fi/projects/ vanhoja nummelalaisia mukaan kmuisti/nummela/ projektiin. Koti-Nummela ryh- män nimilistalla on toista sataa nimeä, mutta kokouksissa käy n. 20-30 henkilöä. Kävijät valikoi- tuvat työstettävänä olevan alueen mukaan. Monet ovat kuitenkin mukana pelkästä muistelemisen ilosta ja halusta tulla tapaamaan vanhoja tuttuja kyläläisiä. II-palkinto, ”W-Jokikunta”, 1.7.1909. Nummelan kylähistoria alkaa valmistua. Muutamia vanhoja Kaikki mitalit: Timo Romsin kokoelmat.

The_marraskuun_lehti.indd 29 16.11.2009 11:20:30 Joulukortteja ja uuden vuoden tervehdyksiä 1900-luvun ensimmäisiltä vuosikymmeniltä

Kaikki kortit ovat Timo Romsin kokoelmista. Kortit ovat noin vuosilta 1900-1920.

The_marraskuun_lehti.indd 30 16.11.2009 11:20:33 31

The_marraskuun_lehti.indd 31 16.11.2009 11:20:38 Tapahtumakalenteri

Su 22.11. Vihti-Seuran syyskokous Elämyksellinen adventtikalenteri Ti 22.12. Nummelan kirkkosali Otalampitalossa klo 14. Luennoit- Pappilan pihalla kolmena adventti- klo 19, ”kohti Kuopiota”, Auroora sijana Toivo Flink, aiheena inkerin- sunnuntaina 29.11., 6.12. ja 13.12. Kiiski, viulu ja Ruut Kiiski, piano. suomalaisten karkotukset Neuvos- klo 17. Tule ajoissa, sillä luukku au- toliittoon vuosina 1944-1945. keaa heti viideltä! Voit ottaa oman Su 27.12. Vihdin kirkko klo 18 Jou- lyhdyn mukaan. Neljäs luukku au- lukonsertti; Produktiokuoro joht. Joululaulukonsertti 22.11. Vihdin keaa Vihdin kirkon enkelikirkossa Pirkko Kela, tekstit Hanna Jokela, kirkossa klo 18. Nummelan Nais- jouluaattona klo 14. Eija Vuorela. kuoro, Vihdin Viihdekuoro ja Mieskuoro Vihdin Miehet laulavat Ti 1.12. Vihdin kirkko klo 19, Sa- Pe 27.11. klo 15 - 20 Taidetalo Sii- joululauluja yhdessä ja erikseen. maria taideteos yhdistää musiikkia rilän perinteiset joulumyyjäiset, Ulla Eho-Saario säestää ja Pirk- ja tanssiteatteria, Tanssiteatteri Eri www.siirila.fi ko Juntunen johtaa Jousiorkesteri ja Minna Pensola, viulu. Vihdin Lumoa. Laura Kilpeläinen Uudenvuoden vastaanotto soittaa viulua. Tilaisuuden juontaa Lasten itsenäisyyspäivän konsertit 31.12.2009 - 1.1.2010. Kirkonkylän Erkki Hakkarainen. ke 2.12. Nummelan kirkkosali klo kyläyhdistys järjestää perinteisen 9.15 ja 10. To 3.12. Vihdin kirkko uudenvuoden vastaanoton kirjaston Joulukauden avajaiset 27.11. Vih- klo 9.15 ja 10. Tilaisuuden kesto n. edustalla klo 23.30. Tarjolla glögiä din kirkonkylällä. Joulukulkue läh- 30 minuuttia. ja pipareita. Uudenvuoden puheen tee linja-autoasemalta klo 18.30 pitää kunnanjohtaja Kimmo Jarva. ja marssii joulupukin johdolla Kauneimmat joululaulut 5.-20.12. Puoliltaöin ilotulitus. kauppa-aukiolle. Aukiolla seura- Vihdin kirkossa, Nummelan seurakunnan tervehdys, joululauluja kuntakeskuksessa ja Vihtijärven Vuosi 2010 sekä tonttujen tanssiesityksiä. kappelissa. Ks. www.vihdinseura- Ke 6.1. klo 18 Vihdin kirkko, Lop- kunta.fi piaiskonsertti, Kiti Kalymialaris, Kirkonkylän Joulusuunnistus sopraano ja Esa Ylönen, piano. 28.11. klo 10-15. Vihdin kirkonky- La 5.12. konsertti, Nummelan kirk- La 16.1. klo 16 Nummelan kirkko- lä pukeutuu jouluasuun ja toivottaa kosali, Kappelitie 5, klo 16, Olli sali Olli Hautala, Bach-sarja. tervetulleiksi pienet ja isot Jou- Hautala Bach-sarja. lusuunnistajat. Kirkonkylän liik- Su 17.1. konsertti klo 18 Vihdin keissä on tarjouksia ja tapahtumia Kansainvälinen Soinninkajo Vo- kirkko; Jaakko Ryhänen, basso ja sekä suunnistajilla on mahdollisuus cal Ensemble lauluryhmä esiintyy Maija Weitz, piano. Ohjelmassa osallistua hienojen palkintojen ar- jouluisissa tunnelmissa 5.12 klo 18 mm. Toivo Kuulan ja Oskar Meri- vontaan. Vihdin kirkossa. Liput 15 e. kannon lauluja, Verdin ja Rossinin www.soinninkajo.org kirkkoaarioita sekä Paavon mono- Joulumyyjäiset ja kahvila 28.11. logi ja Paavon virsi Joonas Kok- klo 10-15, Martin koulu – Vihdin Koko perheen Itsenäisyyspäiväjuh- kosen oopperasta Viimeiset kiusa- Steinerkoululla. Myytävänä mo- la Taidetalo Siirilässä su 6.12 klo ukset. Ohjelma 15 €. Järj. Vihdin nenmoisia käsintehtyjä joulunajan 17 alkaen Liput/ovimaksu 10 e ai- kunnan kulttuuripalvelut ja Vihdin luomuherkkuja ja lahjoja. Kahvi- kuinen 5 e lapsi ja 25 e perhe. seurakunta. lassa tarjolla joulupuuroa, kahvia Ennakkoilmoittautumiset 3.12 ja leivonnaisia. mennessä.gsm 040 718 1145, Korkeatasoinen klassisen musiikin tai [email protected] konsertti Vihdin kirkossa 31.1.2010 Seurakunnan toimintapiirien adventti- klo 15, solistina mezzosopraano myyjäiset Nummelan seurakuntakes- Perinteinen Kaiken kansan puuro- Susann Végh Tukholman Kunin- kuksessa la 28.11. klo 10-13. Joulu- juhla pe 18.12. Nummelan seura- kaallisesta Oopperasta. Véghia leivonnaisia, lahjoja, joulukoristeita, kuntakeskuksessa, Kappelitie 5, klo säestää pianisti Johan Westre. arpoja, myyjäiskahvila, musiikkia, 12-18. Puuron lomassa monenlais- Piritat esiintyy. Tuotto vanhusten ja ta ohjelmaa, mm. joululauluja, tier- Ilmoita omista tapahtumistasi Pertun Postin perheiden joulutervehdyksiin, seura- napojat ja joulupukkikin vierailee tapahtumakalenterissa. Seuraava lehti ilmestyy toukokuussa 2010. Tapahtumatiedot voi kunnan lähetystyöhön. lapsia tervehtimässä. lähettää osoitteeseen [email protected]

The_marraskuun_lehti.indd 32 16.11.2009 11:20:39 YSYMYS ON N UN K ÄÖST K PALVELEMME SI Ä -ME NUA

Tarja Liisa Kari Holopainen Nyman Nyman optikko optikko Marju Marikki optikko Ojanperä Suvala optikko optiikkahioja

Hanna Jani Jatta Merja Sundell Nyman Uotila Silvan optometristi optiikkahioja silmälääkäri silmälääkäri TALO TÄYNNÄ UUTUUKSIA JA EDULLISIA TARJOUKSIA Halutessasi voit tilata ajan ”omalle” optikolle/silmälääkärille AJANVARAUS PUH. 222 1646 näöntutkimuksiin, piilolasisovituksiin, silmälääkäreille

SE OIKEA OPTIKKO Palvelemme: TAKUULLA ma 9.30-19, ti-pe 9.30-17.30, Linjaportti, Nummela. la 9-13 Puh. 09-222 1646

Pertun Postia myyvät:

KIPA VIHDIN KIRJA-AITTA Vihdintie 20 03400 VIHTI Puh: 09 224 7345 [email protected] ma-pe 10-18, la 10-14.

INFO Nummelan Kirjakauppa Oy Vihdintie 1 03100 NUMMELA p. 09 2223315 ma-pe 10-18, la 9-14.

The_marraskuun_lehti.indd 33 16.11.2009 11:20:43 TIMO HELANDER Kiinteistönvälittäjä LKV Tarvitsetko astioita juhlatilaisuuteen? Vihdin Martoilta löytyy 200 hengen astiasto. Tiedustelut p. 040-5281613. www.martat.fi KIINTEISTÖNVÄLITYS TIMO HELANDER KY LKV

Torikeskus, Pisteenkaari 4, 03100 Nummela Puhelin (09) 2227007, GSM 0400-429592

Email: [email protected] www.etuovi.com/thlkv

AIR Tule viihtymään ja HOTEL rentoutumaan s (5/.%44! 9LLKGHNHLODKDOOLUDWDDKRKWRNHLODXVWD s 2!6).4/,!"!!2) %LOMDUGLS|\Wl s -!)44!6!,/5.!3,)34! -lUMHVWlWPHLOOlKHOSRVWLMXKODW s )3/!52).+/).%.4%2!33) NRNRXNVHWMDHULODLVHWWDSDKWXPDW .RNRXVWLODWKHQJHOOHPRQLSXROLVLOOD s 25.3!!34)%2)+/+/)3)! $9ODLWWHLOODMDZODQ\KWH\GHOOl +/+/53 *! .\V\P\|VNRNRXVUXRNDLOXD .%56/44%,54),/*! 9LLKW\LVlWVDXQDWLODW s 3!5.!/3!34/ $RLNHXGHWSLHQWlSXUWDYDD 9DORLVDLVRWHUDVVLDXNL\PSlULYXRGHQ Tervetuloa tutustumaan ja viihtymään! Ratavarauksia voi tehdä kätevästi netissä ZZZYLKWLERZOLQJÀ Varaukset ja tiedustelut:

AIR HOTEL Juuritie 2, 03100 Nummela Lentokentäntie 5, 03100 NUMMELA Puh. 050 525 8551 Puh. (09) 2238 100, fax 010 239 8101 LQIR#YLKWLERZOLQJÀ www.airhotel. ZZZYLKWLERZOLQJÀ

The_marraskuun_lehti.indd 34 16.11.2009 11:20:50 Henkilökohtaista opastusta 55+ ikäisille liikkujille! Tuusantie 3, Nummela. www.liikuntaympyra.fi p. 044 571 5691.

Ota opas, koet ja näet enemmän! Vihdin Opaskerho Hiiden Heilat ry Sirpa Niemi p. 040-5206 334

Vihdin Omakotiyhdistys ry Liity jäseneksi - ota edut itsellesi! Lisätietoja: www.omakotivihti.fi tai puh. 040 720 2468 Perinteiset Naistenmessut 12.-13.12.2009

Nummelanharjun koululla, Hiidenvedentie 17 Nummela

Auki molempina päivinä klo 10-16. Vapaa pääsy Joulupukki ja poniajelua Messuravintola. Tervetuloa !

Järjestäjänä LC - Vihti / Hiidenvesi / Ladyt PKS-Toimistot Oy Kiinteistöjen isännöinti Liikekirjanpito

P. 09 22 52 620 Tuusantie 1, 03100 NUMMELA

The_marraskuun_lehti.indd 35 16.11.2009 11:20:56 Vihti-Seura toivottaa kaikille Pertun Postin lukijoille rauhallista joulun aikaa ja onnellista vuotta 2010.

The_marraskuun_lehti.indd 36 16.11.2009 11:21:00