Vihtijärveläinen K Y L E N Ä D 2 0 O 1 2014 U 0 V

HTIJÄRV VI I K Y L E N Ä D 2 0 O 1 U 0 Onnea 18-vuotiaalle! V

HTIJÄRV VI I Teksti: Anu Nilsson ja Kaarina Pullinen

Tänä vuonna juhlitaan täysi-ikäistä Vihtijärveläistä! Lehti on jo aikuinen, kypsempi ja taas hieman kehitty- nyt. Kansikuvakin muuttui valokuvaksi, mutta aihe pysyi samana. Maisemakuva Vihtijärveltä koristaa edel- leen lehtemme kantta. Tällä kertaa kuvaan on päässyt Hiiskulan meijeri vuodelta 1911. Viime vuonna huutelimme palautteen perään, mutta saimme sitä vaatimattomasti. Nämä muutamat kom- mentit koimme kuitenkin niin kallisarvoisiksi, että niiden perusteella olemme tuoneet hieman yksilölähei- sempää otetta tämän vuoden lehteen. Esittelemme muun muassa päiväkodin henkilökunnan ja kylän maise- maankin vaikuttavat yrittäjät. Hempeiksikin ovat jotkut kirjoittajat heittäytyneet. Palautteen määrästä päättelimme, että mediatiimi on ­tehnyt erinomaista työtä, koska kehitettävää ei ilmeisesti liioin löydy. Vaikka syntinen mieskin meitä vielä välillä muistaa (s. 29), on hienoa, että mediatiimiin on saatu uusia jäseniä. Tiimiimme on liittynyt hyvä kirjoittaja, sekä uusi vihtijärveläinen, Laura Rostén-Jokinen. Huippuvalo­ kuvaajamme Juhan lisäksi mediatiimiin kuuluu myös valo­ kuvausta harrastava Marjo-Riitta Kotaviita. Kaikki muutkin kyläläiset v­ oivat ­halutessaan liittyä mediatiimin toimintaan lähettämällä meille juttuja, kuvia tai vaikka vaan jutun aiheita. Vihtijärveläisen välistä löydät tänä vuonna kyläyhdistyksen jäsenmaksulapun. Ajatuksellisesti jokainen kyläläinen on kyläyhdistyksen jäsen. Mitä useampi kyläläinen maksaa kyläyhdistyksen jäsenmaksun, sitä useampia virallisia jäse- niä yhdistyksessä on. Sitä kautta sen suurempi on painoarvo myös ulkopuolisin silmin. Vaikkei summa per talous ole- kaan suuri, jokainen euro on kyläyhdistykselle tärkeä.

Hyviä lukuhetkiä kylälehden parissa!

AnuN ja Kaarina

PS. Mainonta Vihtijärveläisessä kasvattaa suosiotaan. Katso kylän ja lähialueiden palvelut lehden takaosasta!

Vihtijärveläinen – Vihtijärven kylälehti ilmestyy kerran vuodessa Toimituskunta: Anu Nilsson, Heli Einesalo, Kaarina Pullinen, Lea Viitaniemi, Sari Ahvenharju, Laura Rostén-Jokinen, Marjo-Riitta Kotaviita Kannen kuva: Juha Ahvenharju Piirrokset: Sari Ahvenharju, Ari Peura Ilmoitusmyynti: Kaarina Pullinen Painopaikka: Multiprint Oy Tuoreimmat tiedot: www.vihtijarvi.fi Toimituksen osoite: [email protected] ISSN 2243-3848 (painettu) ISSN 2243-3856 (verkkojulkaisu)

2 K Y L E N Ä D 2 0 O 1 U 0 Puheenjohtajan katsaus V

HTIJÄRV 6.4.2014 VI I Teksti: Anu Kuusela

Jälleen kerran on todettava, että Haluan vielä tähdentää, että olem- to­deta, että avustuksia ja lahjoituk- Vihtijärven kylän ja kyläläisten me onnekkaita, kun meillä on tääl- sia tarvittiin, jotta päästiin nollatu- into ja osallisuus omien asioiden lä kaksi hanketoimijaa ja vielä lokseen, mutta imagollinen arvo hoi­tamiseen on kiitettävää. On ilo omalta kylältä. Mikään ei korvaa oli mittaamaton. Kolmen päivän huo­mata, että tärkeisiin tapahtu- si­tä lisäarvoa, mitä oman kylän ta­pahtuma keräsi mukavasti kuuli­ miin tullaan ja että niissä syntyy asiant­untemus ja intohimo a­ sioiden joi­ta ja mukana olleet saivat n­ auttia aitoa keskustelua yhteisistä ­asioista. eteenpäin viemiseksi tuottaa. lämpimästä tunnelmasta ja korkea- Kiitos siitä teille, kyläläiset. Kylätalo on löytänyt toimintata- tasoisesta musiikista. Näin s­ aimme Aktiivinen toiminta eri yhdistys­ pansa, ja vuokratulojakin tuli vii- Maria Bürgi-Brummerin ja Ueli ten toimesta ansaitsee myös kiitok- me tilikautena lähes 4000 euroa. Bürgin kautta nauttia kansain­ sen. VPK:n nuoriso-osaston ja Kou­lu alakerrassa jatkaa entiseen välisestä tunnelmasta. Toivotaan, Uhkan toiminta omalla kylällä las- mal­liin. Kolmannen opettajan saa- että jat­kossakin saamme heidät ten ja nuorten parissa on tärkeää ja minen, jota toivoimme v­ uosikausia, musisoimaan Vihtijärvelle. tukee heidän kasvuaan. Edellä oli hieno asia. Onneksi vuokra- Katse tulevaan mai­nitun toiminnan edellytys on aikaa on vielä jäljellä, ja uskon, että innok­kaat vetäjät. Jos haluat antaa kou­lutoiminta tulee jatkumaan Tulevaisuuden näkymistä tärkein vapaa-aikaasi palokunta- tai urhei- 2019 jälkeenkin. Mutta uusia lapsi­ on VITAL-hankkeen loppuun lutoimintaan, kannattaa ilmoittau- per­heitä on saatava muuttamaan saat­taminen ja sen vieminen käy- tua vetäjäksi tai muuhun vapaa­ ky­lään. Koulun oppilasmäärän täntöön. Siihen tulemme tarvitse- ehtoistyöhön täällä omalla kylällä. tu­lisi olla noin 55–60, jotta saisim- maan myös Vihdin tai m­ ahdollisesti Tämä kutsu tulee myös muilta ky­ me pitää kolme opettajaa jatkossa- Nurmijärven kunnan apua. län yhdistyksiltä. ­Vihtijärveläiset kin. Lisäksi noin suurta l­apsimäärää Haluamme kaikki, että Vihti­ yhdistykset kokoontuvat pari ker- ei taloudellisesti ole järkevää ­lähteä järvi tulee pysymään elävänä ja taa vuodessa päivittämään tapahtu­ kuljettamaan mihinkään vuokra- säi­ly­tet­tävänä kylänä myös 2040- ma­tietoja ja muita asioita. Konk- ajan jälkeen. luvulla. Koska kuntarakenneselvi- reettinen esimerkki yhteisestä toi- Vesiosuuskunnan toiminta tulee tykset ja metropolihallinto ovat minnasta oli Nummituvalla järjes- ole­maan merkittävässä roolissa ­selvittelyn alla, on meillä aika­ tetty Halloween-tapahtuma mar- ky­län kehittämisessä ja rakennus- taulullisesti erinom­ ainen aika teh- raskuussa. paikkojen suunnittelussa. Toimin- dä omaa kyläselvitystä ELYn, nasta on hyvä esimerkki Pyynie- Ympä­ristöministe­riön ja Uuden- Hanketoimintaa ja muuta meen tulossa oleva ensimmäinen maan liiton kanssa hank­keen puit- Hanketoiminnassa jatkui kylän jä­teveden puhdistusyksikkö. Vuon- teissa. ke­hittämishanke II ja uutena v­ iime na 2016 jätevesiasetuksen takaraja Vihdin kunta tekee selvitykset vuonna alkoi VITAL-hanke. on lähestymässä, ja siinä edellyte- Espoon, Kirkkonummen ja Kau- Anu Nilsson ja Kaarina Pul­li­­ tään, että pohjavesialueen j­ätevedet niaisen kanssa ennen kuin alkaa nen koordinaattoreina ovat toimi- johdetaan umpikaivoon tai pohja- selvittää Vihtijärven osakuntaliitos­ neet suunnitelmien mukaan. vesialueen ulkopuolelle imeytys- ta Nurmijärven kanssa. Näin myös VITAL-hankkeesta kerrotaan tar- kenttään. Vihtijärven kyläkeskuk- tämä asia tulee jossain vaiheessa kemmin seu­raavan sivun hanke­ sen taloista huomattava osa on poh- sel­vitettäväksi, ja katsomme sitten, terveisissä. javesialueella tai sen ­läheisyydessä. mikä on loppuratkaisu. Kehittämishankkeen puitteissa Terveysaseman vaihto ky­läkoordinaattorimme Anu on Kamarimusiikkia jär­jestänyt tilaisuuksia, ottanut osaa Viime vuonna järjestettiin jälleen Muistutan vielä, että tämän ­vuoden VITAL hankkeeseen, luonut ky­lä­ Vih­tijärven kamarimusiikkitapah- alusta tuli jokaiselle asuinpaikasta talon vuokrausjärjestelmän jne. tuma kappelilla. Talkootyön osuus riippumatta mahdolliseksi valita Kolmi­vuotinen kehittämishanke II jär­jestelyissä oli merkittävä. oma julkinen terveysasemansa. Jos valitettavasti päättyy 31.08.2014. Yhteen­vetona tapahtumasta voin vaih­taa asemaa, tulee siitä tehdä 3 ilmoi ­tus sekä vanhalle että u­ udelle ja toimimaan omin voimin ilman le vaalilistalle KKK – Kappeli kes- asemalle. Uudelle asemalle tulee koordinaattorin työpanosta, ellem- kellä kylää kerätään ehdokkaita. si­toutua vuodeksi. Sitoutuminen me satu löy­tämään jotakin muuta Ehdokasasettelu on vielä kesken. kat­taa koko terveydenhuollon. ratkaisua hä­nen palkkaamisekseen Jos haluat asettua ehdokkaaksi, Vaih­tamisesta on tarkemmat ohjeet kylälle. Ky­lätalon järjestelyt ja ilmoit­taudu puheenjohtajalle. Kar­viaisen sivuilla. Sieltä löytyvät vuokraaminen sekä tilaisuuksien Ehdok­kaaksi voi asettua, jos on lo­makkeet, joilla voi tehdä tarvitta­ ­organisointi ovat konkreettisia töi- seu­rakunnan jäsen ja täyttää 18 vat ilmoitukset eri tahoille. tä, jotka tulee joka tapauksessa hoi- vuot­ta ennen vaalipäivää. Tärkeää Huomioitavaa on, että vihtijärve­ taa myös välikautena. on, että jokainen kyläläinen äänes- läisillä on edelleen mahdollisuus Kansainvälinen toiminta, joka tää joko ennakkoon tai v­ arsinaisena käy­dä Hyvinkään sairaalassa päi- avat­tiin VITAL-hankkeessa, tulee vaalipäivänä 9.11.2014. Jaamme vystysajan ulkopuolella eli iltaisin uskoakseni olemaan myös eräs tie­dotteen ehdokkaista ennen se­kä viikonloppuisin. tu­levaisuuden yhteistyöalue kylä- ennak­koäänestystä. Kun kylän kehittämishanke lop- toiminnassamme. Siihen on saata- Tämä katsaus ei pyri olemaan puu, alkaa eräänlainen tyhjä väli- villa ehkä vielä paremmin j­ulkista tyh­jentävä. Kylän monet toiminnat kausi. Koska seuraavan EU- rahaa, koska toimijoita ei ole niin ja tapahtumat tarvitsisivat omat rahoitus ­kauden ohjelma ei ole v­ ielä pal­jon. Maaseudun ja kylien kehit- kir­joittelunsa. Toivotan lukijoille valmis, emme voi hakea hanke­ tämisessä Eurooppa ja muu maail­ mu­kavia hetkiä Vihtijärveläisen rahaa, kun emme tiedä millainen ma ovat tulleet entistä l­ähemmäksi. pa­rissa. ­ohjelma on tulossa. Aikaisintaan Nähdään, tavataan ja tutustutaan mahdolli­sesti syksyllä 2015 voi- Seurakuntavaalit kylän tapahtumissa! daan hakea ra­haa uusille hankkeil- Tämä vuosi on jälleen seurakunta- le. Niinpä jou­dumme o­ dottelemaan vaalivuosi. Vihtijärven kylän omal- Terveisin Anu K Kyläyhdistyksen pj

Kuukauden pilakuva, heinäkuu 2013. Piirros: Ari Peura 4 VITAL-hanketerveiset Teksti: Kaarina Pullinen

Jo useita vuosia suunnitelma- ky ­län keskustan alueelle. Tarkaste­ Ely- keskuksesta, Ympäristöminis- asteel­la ollut kylämallin kehittämis­ lu keskittyykin lähinnä niin sano- teriöstä, Uudenmaan liitosta sekä hank­keemme on vihdoin päässyt tulle edullisuusvyöhykkeelle, käy- tietysti Vihtijärven vesiosuuskun- käyn­nistymään kunnolla. Myöntei­ tännössä kävelymatkan päähän nasta ja kyläyhdistyksestä. Hanke- nen hankepäätös saatiin Ely-kes- kou­lulta. työryhmä on toistaiseksi kokoontu­ kuksesta lokakuussa 2013 ja nut kolme kertaa keskustelemaan ­kyläläisille järjestettiin tiedotus­ … ja kuinka niihin päästään ky­län kokonaisvaltaisen suunnitte- tilaisuus lo­kakuun lopulla. Hanke Hankkeen käytännön ­toimenpiteitä lemisen erilaisista huomioitavista oli aloitet­tu omalla riskillä jo vuo- ovat hankevastaavan työtehtävät asioista ja toteuttamisvaihtoehdois- den 2013 alussa mutta hankkeen sekä aluesuunnittelun ammattilais- ta. On tuntunut hyvältä saada niin kulut on pi­detty minimissä siltä ten tekemät selvitykset. Aluesuun- moni pätevä henkilö saman p­ öydän varalta, ettei hankepäätös olisikaan nittelun ammattilaisista yhteistyö- ääreen keskustelemaan ­muuallakin ollut myön­teinen. Ensimmäisen kumppaniksi on valittu FCG, Fin- todetuista haasteista ja miettimään hankevuoden aikana on kerätty nish Consulting Group. ­Kylämallin ratkaisuvaihtoehtoja ongelmiin. tausta­tie­toja, koottu hanketyö­ kehittämistyötä varten tehtiin aluk- Han­ketyöryhmä kokoontuu seuraa­ ryhmä, löydetty kansainvälinen si tarveharkinta; mitä tietoa k­ ylästä van kerran syyskuussa. kumppani ja seu­rattu aktiivisesti on saatavilla ja mitä vielä tarvitaan aluekehittämisen vir­tauksia. jotta päästään hankkeen pää­ Kohti kansainvälisyyttä määrään. Luontoselvitys, historia- VITAL -hankkeessa on myös Hankkeen tavoitteet… ja mai­semaselvitys sekä selvitys kansain­välinen osuus. Tämän VITAL-hankkeen tavoitteena on rakennuspaikoista ovat työn alla. ­puit­teissa kylältämme suuntautuu löytää metropolialueen läheisyy- Koot­tujen tietojen avulla ­selvitetään ­vierailu kump­panikyläämme teen sopiva maaseutumaisen kylän alueen rakentamisen potentiaali, Irlannin etelärannikolle 25.–28. ja sen suunnittelun malli, jota pys- jossa huomioidaan ekologiset ja toukokuuta 2014. Mukaan lähtevät tyttäisiin soveltamaan myös ­muissa mai­semalliset lähtötietovaatimuk- hankevastaa­van ja kyläkoordinaat- Uus­maalaisissa kylissä. Vihtijärvel­ set sekä kiinteistön omistajien tasa- torin li­säksi edustajia kyläyhdistyk­ lä viime vuosina esille tulleet haas- puolinen kohtelu. Alustavien selvi- sestä, ve­si­osuus­kunnasta sekä Ely- teet toimivat vahvoina motiiveina tysten mukainen havaintokuva löy- keskuksesta. Tarkoituksena on ke­hittämishankeidealle ja vastauk- tyy kylän kotisivuilta kohdasta tutustua Leader-hankkeiden synty- sia yritetään löytää ainakin neljään Ky­läyhdistys/Hankkeet/VITAL. sijoilla paikalliseen tapaan toimia eri kysymykseen. Sel­vitystyö luonto- ja maisema- sekä eri­tyi­sesti ­kumppanikylämme • Kuinka saamme vesihuollon jär- arvojen osalta jatkuu tämän v­ uoden Go­leenin ongelmanratkaisumallei- jestettyä kylällä järkevästi? kasvukauden aikana. hin. Tämän lisäksi hankkeelle on • Kuinka saamme olemassa olevat Maaliskuun aikana toteutettiin bud­je­toitu myös pienimuotoinen kun­nalliset palvelut säilymään FCG:n laatima karttakysely, jossa tu­tustuminen naapurimaahan ky­lällä? ky­läläiset saivat merkitä kartalle Ruot­­siin suuremman kaupungin • Olisiko mahdollista vähentää ky­län tärkeät paikat, tulevaisuuden lä­heisyydessä olevaan kohteeseen. työ­matkaliikennettä Vihtijärven asuin­alueet sekä kylän kehitystoi- Eri maissa on tietysti omat erityis- osal­ta tietoliikennettä paranta- veet. Vastauksia kyselyyn kertyi piirteensä ja tapansa toimia. Mat- malla sekä yritystoiminnan edis- to­della hienosti; vastaajia oli yli 50 kustaminen avartaa, sanotaan, ja tämisellä? ja vastauksiakin peräti 434 kappa- tar­koituksena onkin ottaa vähän • Olisiko mahdollista päästä tule- letta. Kiitokset kaikille v­ astanneille etäi­syyttä ­omista ympyröistä ja vaisuudessa vaikuttamaan oman aktiivisuudesta! Saatu tieto ja kaik- saa­da vähän laajempaa ­näkökulmaa kylän toimintaedellytyksiin ki mielipiteet ovat arvokkaita. kylän kehittämiseen liittyvissä entis­­tä enemmän asukaslähtöi- asiois­sa. Kokemus on jo nyt ollut sesti? Hanketyöryhmä opet­tavainen, ehkä tästä urkenee Kahteen ensimmäiseen kysymyk- Hankkeen problematiikkaa mietti­ uraa uusille kansainvälisille hank- seen yksi vastaus olisi: lisää raken- mään on koottu hanketyöryhmä, keille ja yhteistyölle tulevaisuudes- nuspaikkoja ja asukkaita ainakin jossa on edustajat Vihdin ­kunnasta, sa. 5 Lähidemokratia ja paikallisvaikuttaminen VITAL-hankkeessa vielä: Otsikon termit ovat valtakunnalli- • opintomatkat Irlantiin ja Ruotsiin sessa kylätoiminnassa tällä ­hetkellä • raportteja ja tiedotusta kylän kotisivuilla ajankohtaisia. Niin myös meillä. • luonto-, maisema- ja historia- sekä rakennuspaikka­ Hankkeen edetessä on valjennut, selvitykset että jos haluamme pystyä vaikutta­ maan kylän asioihin entistä enem- • kyläiltoja, asukas- ja maanomistajatapaamisia män kylän ulkopuolisten päätök- • hanketyöryhmän työskentelyä sentekijöiden kanssa, tulee meidän • osallistumista alueidenkäyttöön liittyviin seminaareihin hoitaa oma hallintomme ensin jär- ja tapahtumiin jestykseen. Voidaan ajatella, että • hankkeen lopputilaisuus pai­kallinen hallintoelin on kylä­ yhdistys. Voidaanko? Tällä h­ etkellä Kehityshanke II:ssa vielä: ky­läyhdistystä edustaa kyläyhdis- tyksen hallitus, johon valitaan • tapahtumia ja talkoita jä­senet vuosittain ­kyläkokouksessa. • kyläesitteen suunnittelu ja toteutus Onko systeemi toimiva? Onko • kyläkoordinaattorin osallistuminen VITAL-hankkeeseen ky­läyhdistys oikea taho edusta- • kyläkoordinaattorin toimenkuvan rakentaminen ja maan kylää? Saavatko kaikki ha­ rahoitusmahdollisuuksien kartoittaminen vakituisen lukkaat oikeasti äänensä k­ uuluviin? kyläkoordinaattorin palkkaamiseksi Voiko järjestelmää kehittää edel- • tiedotusta kylän kotisivuilla leen niin, että kyläyhdistyksen paino­arvo on riittävä isommilla foorumeilla? Hanke päättyy 31.12.2014. Tämän jälkeen jatketaan hankkeen tulosten viitoittamalla tiellä.

Terveydenhuolto:

Perusturvakuntayhtymä Karviainen Kouluterveydenhoitaja Vihtijärven koulun terveydenhoitaja on Karkkilan terveysasema, Huhdintie 23–25 tavattavissa koululla kerran kuussa (ti). – kiireellinen ajanvaraus klo 8–16 p. (09) 4258 2200 p. (09) 4258 2481 – kiireetön ajanvaraus, takaisinsoittojärjestelmä p. (09) 4258 2200 Hammashoito Keskitetty ajanvaraus ma–pe klo 8–12 ja 12.30–15, Nummelan terveysasema, Nummenselkä 2 p. (09) 4258 2078 – kiireellinen ajanvaraus klo 8–16 p. (09) 4258 2100 – kiireetön ajanvaraus, takaisinsoittojärjestelmä Päihdeongelmat p. (09) 4258 2400 Vihdin päihdeklinikka, Nummenselkä 2, Nummela Kriisiaika ma–pe klo 8–9 Hyvinkään sairaalan yöpäivystys vihtijärveläisille Päihdesairaanhoitaja p. 044 042 1177. Arkisin klo 16–08, viikonloppuisin ja juhlapyhinä Puhelinaika ma–pe klo 10–11. Vastaanotto ajanvarauksella. p. 019 458 5700 Sosiaaliohjaaja p. 044 042 1140. Puhelinaika ma–pe klo Sairaalankatu 1, Hyvinkää 10–11. Vastaanotto ajanvarauksella. Lasten- ja äitiysneuvola, Karkkilan päihdeklinikka, Huhdintie 23–25, Karkkila Torpparintie 9, Otalampi (käynti Simssikujalta) Päihdesairaanhoitaja (09) 4258 2330. Puhelinaika ma–pe klo 12–12.30 p. (09) 4258 2625 Puhelinaika ma–to klo 10–11.

Yleinen hätänumero on 112.

6 Vihti on jatkossakin myös kyläläisten kunta Teksti: Sami Miettinen, kunnanjohtaja

Hyvää kevättä, vihtijärveläiset! Minua haastateltiin kylälehteenne keväällä 2012, jolloin olin juuri aloittanut työni Vihdin kunnan­ johtajana. Olen sen jälkeen tutustu­ nut Vihdin kyliin ja kyläläisiin vuo­sittaisilla kylävierailuilla ja ko­ke­nut vuorovaikutuksen tapaa- misissa erittäin antoisaksi. Tarkoi- tukseni oli uusia vierailuni Vihti- järvellä helmikuussa, mutta valitet­ tavasti sairastuin ja tuplaperheen- lisäys esti puolestaan osallistumi- seni maaliskuun k­ yläkokoukseenne. Olenkin iloinen, että voin välittää teille tervehdykseni tämän lehden myötä. Paljon on ehtinyt tapahtua kah- dessa vuodessa. Olemme viimei- sen vuoden aikana ottaneet kantaa Sami Miettinen niin kuntarakenteeseen, metropoli­ hallintoon kuin SOTE-uudistuk- seenkin. Keskeiset tekijät ovat ­vielä nyt on kuitenkin selvää, että Vihti mukainen ja tehokas p­ alveluverkko avoinna, joten tässä vaiheessa on rakentuu jatkossakin taajamista ja on kunnan toiminnan perusta. vaikea ennustaa, mitä tulevaisuus kylistä. Kylien omatoimisuutta ja Mah­dollisuudet sisäisen joukko­ tuo tullessaan. Jatkuvat muutokset yhteisöllisyyttä pyritään lisäämään liikenteen kehittämiseen on tarkoi- kun­takentällä ja yhä kiristyvä sekä kunnan ja kyläyhdistysten tus kartoittaa; tällöin perehdytään ta­loudellinen tilanne vaikuttavat yhteistyötä kehittämään. VITAL- esimerkiksi koulukuljetusten hyö­ kuitenkin väistämättä myös omaan hanke on yksi esimerkki kylän ja dyn­­tämiseen muissa kuljetus­ kotikuntaamme. kunnan yhteistyömahdollisuuksis- tarpeissa. Toimintaympäristön myllerryk- ta. Tarkoituksena on myös selvit- Vihti on kunta, jossa aktiivinen sen keskellä olemme laatineet Vih- tää uusia malleja palvelujen tuotta- ky­lätoiminta ja ihmisten omatoimi­ dille kuntastrategiaa vuosille miseksi kunnan ja kylien välisenä suus ovat rikkaus. Kyläyhdistykset 2014–2017. Yhteisen suunnittelun yhteistyönä. Tutkimme myös mah- kantavat suurta vastuuta paikalli- merkitys ja kunnan tarve uudistua dollisuuksia nimetä kuntaan kylä- sesta kehittämisestä ja kyläläisten ovat tässä yhteiskunnallisessa asiamies, joka toimisi yhteyshenki­ yhteisöllisyyden rakentamisesta. ti­lanteessa korostuneet ja strategia- lönä kunnan ja kylien välillä. Haluankin omasta puolestani kiit- työtä onkin tehty yhdessä luotta- Kylävierailuilla esiin on noussut tää kaikkia teitä, jotka jaksatte mushenkilöiden sekä kuntalaisten erityisesti huoli palvelujen säilymi- vuo­desta toiseen olla aktiivisia ja kanssa. Saimme palautetta myös sestä omalla kylällä sekä joukko- huo­lehtia yhteisistä asioista! Toi- Vihtijärven kyläyhdistykseltä, kii- liikenteen kehittäminen. Talouden von, että voimme jatkossakin kes- tos aktiivisuudesta! realiteetit on hyvä ymmärtää, mut- kustella asioista hyvässä hengessä Lopullinen strategia valmistuu ta turhaa huolta tulevaisuudesta ei ja saattaa asioita eteenpäin yhteis- huhti-toukokuun aikana, mutta jo ole syytä kantaa. Tarkoituksen­ työssä. 7 Kyläyhdistys sai uuden hallituksen

Teksti ja kuva: Laura Rostén-Jokinen

Aprillipäivän illaksi kylätalolle kutsuttuun kylä­ tukseen valittiin lopulta uudeksi jäseneksi Kari kokoukseen saapui kolmisenkymmentä kyläläistä. Karstila. Hän ei kuitenkaan ollut asettunut ­ehdolle Kyläkokouksen yksi päätehtävä on valita yhdistyksel­ itse, vaan työ oli tehty hänen puolestaan. Kyläyhdis- le uusi hallitus. tyksen sihteeri Kaarina Pullinen oli saanut soiton, Vihtijärven kyläyhdistyksen hallituksessa on jossa Karia oli ehdotettu hallitukseen. Ehdotus yhdeksän jäsentä. Jokainen jäsen on kahden v­ uoden to­teutui ja koska muita halukkaita hallitukseen ei välein erovuorossa, ja tällä kertaa erovuorolaisia oli- ollut ja muut erovuorolaiset olivat valmiita ­jatkamaan vat Kirsi-Mari Korpiniitty, Eija S. Jokinen, tehtävässään, hallitus muuttui vain yhden ihmisen ­Kaarina Pullinen sekä Paula Eerola. Kirsi-Mari verran. Yleisöstä kuultiin huojentunut, mutta leik- Korpi­niitty ilmaisi vuosien palveluksen jälkeen kisä kommentti siitä, että hallituksen sukupuolijakau­ ha­lunsa jättäytyä hallituksesta, joten ainakin yksi ma astui yhden pienen askeleen kohti tasa-arvoa, uusi jäsen oli saatava. Kyläkokouskutsussa oli pyy- vaikka matkaa tasapeliin vielä onkin. Uudessa halli­ detty, että hallituspaikasta kiinnostuneet ilmoittaisi­ tuk­sessa nimittäin istuu kuusi naista ja nyt Kari vat halukkuutensa etukäteen. Kirsin paikalle halli- Karstilan myötä kolme miestä.

Uusi hallitus lupasi jatkaa tekemisen meininkiä. Kuvassa Kari Karstila­ (ylärivi vasemmalta), Paula Eerola, Markku Pietilä, Anita Vihtkari, Eija S. Jokinen (alarivi oikealta), Anu Kuusela, Hans Brummer, Kaarina­ Pullinen sekä Henna-Riina Kuusela. Hallitus vastaa: Mikä on parasta Vihtijärvessä? Kaarina: – Ihmiset ja maisemat on parasta. Hans: – Hyvä sijainti ajatellen pääkaupunkiseutua. On lyhyt matka mm. lentokentälle ja Helsinkiin. Anu: – Pitkän kokemuksen perusteella voin sanoa, että Vihtijärvi on ihana paikka toimia ja ­mukava kylä. Ei kannata vaihtaa asuinpaikkaa kun tänne on kerran päätynyt. Eija: – Kaunis paikka, hyvä kyläyhteisö ja erinomaiset liikenneyhteydet. Kari: – Hieno maalaisympäristö ja upea kyläyhteisö. Paula: – Mahtavat, kannustavat ihmiset ja erittäin positiivinen ilmapiiri. Markku: – Täällä on sellaista vapaaehtoista ja pyyteetöntä asioiden omatoimista eteenpäin vientiä, jota ei enää monessakaan paikassa ole. Anita: – Minulla on lapsenlapsia ympäri Suomea ja kulkuyhteydet muuallekin kuin ­pääkaupunkiseudulle ovat todella hyvät. Henna: – Parasta Vihtijärvessä on se, että oma koti on täällä.

8 Tervehdys kirkkovaltuutetulta Teksti: Senja Vikgren, kuva: Anu Nilsson

Viimeinen vuosi on menossa omas­ta neli- deksan kertaa vuoden aika­na. Viime työn­tekijät käyvät tervehtimässä uusia vuotisesta valtuustokau­destani, ja on ollut vuon­na marraskuus­sa diakoniakerho kävi ky­lälle muuttaneita seu­ra­kun­ta­lai­sia. ­mielenkiintoista tutustua seu­rakunnan ­Riut­tarannan leirikeskuksessa, jossa Yhteisvastuukeräys suoritettiin lis­ta­ hallintoon. Olen mukana seurakunnan seura­kunta tar­josi iltapalan. Diakonia­- keräyksenä. Kerääjinä ­toimivat Bernice diakoniajohtokunnassa. Kylän toinen val­ illoissa on mukana aina yksi ­seurakunnan Brummer, Eva Oksa, Irma Lundell, tuutettu Pia Hägglund-Viljanen oli työn­te­kijä ja järjestävä koti h­ ankkii arpa- Anne Hampori ja Senja Vik­gren. Lista­ ­kaksi ensimmäistä vuotta nuorisotyön jaisvoitot. Arpajaistuotto ja vap­ aaehtoinen keräys tuot­ti 1 300 euroa. Lisäksi kinkeri- johtokunnassa ja sen jälkeen kirkko­ kah­viraha ­käytetään diakoniatyön hyväk- illan tuotto ti­litettiin yhteisvastuulle. neuvoston jä­senenä. Oman valtuusto­ si. Lisäksi arpa­jaiset kesävieraiden Lämmin kiitos kaikille teille, jotka kauteni yksi kiintoisa asia oli, kun ­pääsin kirkko­pyhän yhteydessä ja 1. adventtina olette olleet mukana tukemas­sa diakonia- seurakunnan yhtenä maallikkojäsenenä ovat dia­koniatyön tulolähteitä. toimintaa ja yhteisvastuukeräystä. va­­lit­se­maan uutta Espoon hiippakunnan Kesävihtijärveläiset Sinikka ja Lauri piispaa. Valituksi tuli Tapio Luoma, joka Jäm­sänen järjestivät arpajaiset kylä­ Ilosanomapiiri aloitti toimintansa 1.2.2012. Ensi s­ yksynä talolla vietettyjen syntymäpäivien yhtey­ Ilosanomapiiri kokoontui viime vuonna ovat sit­ten seurakuntavaalit, jossa ­valitaan dessä ja lah­joittivat arpa­jaistuoton 100 kap­pelissa Liisa Valtosen ja Liisa ­Harjun uusi kirkkovaltuusto. euroa diakoniatyön hyväksi, mistä läm- ve­täminä kevätkaudella 6 kertaa ja syys- min kiitos heil­le. Diakoniakerholaiset kaudella 4 ker­taa. Piirissä tutustutaan Seurakunnallista toimintaa hoitivat ky­­lä­yhdis­tyksen myyjäisten jär- raamatun teksteihin ja keskustellaan Vihtijärvellä jestelyt kappe­lis­sa adventtina. Tuotto oli aihee­seen liittyvien kysymysten poh­jalta. noin tuhat euroa. Kappeli Virkistysretken kerho järjesti 26.4. Kylätalo Oma rakas kappelimme mahdollis­taa Suomen Lähetysseuran lähetysmuseoon Kylätalolla toimii seurakunnan per­he­ mo­nipuolisen hengellisen toiminnan sekä Mannerheim-museoon, jossa oivalli­ kerho, joka on tarkoitettu alle kou­lu­ ky­lällä. Kappelissa on järjestetty vuoden sena o­ppaana oli Wilhelm Brummer. ikäisille laps­ille vanhempineen. Kerho mit­taan jumalanpalveluksien lisäksi Kut­su retkelle lähetettiin kaikille 65 kokoontuu tiistaisin klo 9–11. muun muassa kou­lulaisten ja lasten vuot­ta täyt­täneille. Nuortenkerhoa 12–19-­vuotiaille vetää kirkko­tapahtumia, ilosanomapiirejä, Diakonia tukee keräämillään va­roilla Pia Hägglund-Viljanen. Kerho kokoontui ­siunaus- ja kastetilaisuuksia sekä neljän Kir­­kon Ulkomaanapua, seu­rakunnan muu­taman kerran syys- ja kevätkaudella kon­sertin kamarimusiikkijuhlat. Yhteen- lä­hetystyötä ja Rauta­vaa­ran vähävaraisia viime vuonna. sä vuoden 2013 aikana kappelissa pidet- per­heitä. Diakoniakerho onnittelee kylän tiin 50 tilaisuutta, joissa kävijöitä oli van­hempia asukkaita merkkipäivinä. Aurinkoista ja siunattua kesää kaikille. yhteensä 1720. Li­säksi muistetaan surukoteja. Dia­ko­nia­

Kappelikuoro Kappelikuoron toiminta on edelleen jat- kunut. Viime vuosi oli kuoron 56. toimin- tavuosi, mikä on hieno saavutus näin pie- nen kylän kuorolle. Kuoro harjoittelee tiistai-iltaisin koululla klo 19.00–20.30 Bernice Brummerin johdolla. Kuoro esiintyi vuoden 2013 aika­na 14 kertaa. Useimmat esiintymiset olivat kap- pelissa messujen yhteydessä. Lisäksi kuo- ro kävi laulamassa 10.2. Hopearinteessä ja 3.11. Hiidenpellon hoivakodissa se­kä kir­konkylän terveyskeskukses­sa. Touko- kuussa kuoro sai olla mu­kana ­laulamassa suurkuorossa enti­sen kanttorin Martti ­Kil­peläisen syntymäpäivillä ­pääkirkossa. Isossa kuorossa oli laulajia s­ eurakunnan muista kuoroista, Hyvinkäältä ja Espan- jan Aurinkorannikolta asti.

Diakoniatyö Myös diakoniakerho toimii edelleen ky­lällä. Kerho kokoontui ko­deissa kah- Diakoniakerho kokoontui Anne ja Harri Hamporin luona viime keväänä. 9 K Y L E N Ä D 2 0 O 1 U 0 Vuoden kyläläiset V

HTIJÄRV Koonnut: Heli Einesalo VI I

Vihtijärven kotisivuilla esitellään joka kuukausi yksi kyläläinen. Palstan tarkoitus on tuoda k­ yläläisiä lähemmäs toisiaan ja esitellä yleisölle sekä uusia että vanhoja, tuttuja ja tuntemattomampia ­kyläläisiä. Vihtijärveläinen esittelee nyt menneen vuoden kyläläiset lyhyesti. Lue kotisivuilta jutut kokonaisuu- dessaan ja käy ehdottamassa uutta kuukauden kyläläistä osoitteessa www.vihtijarvi.fi.

Toukokuu 2013 Heinäkuu 2013 Jaana Hellberg, 34 Pia Godderis Kuukauden kyläläiseksi on ”Olen Pia Godderis (os. Berg­ ehdotettu pirteää ja sydämel­ man) ja kotoisin Klauk­kalasta. lis­tä Jaana Hellbergiä Rau­ Opiskelut Mik­kelissä veivät ha­­­niementien kupeesta. ­Sieltä, mi­nut ensiksi Saksaan Heidel- kotoaan, Jaana löytyykin, vaan bergiin, sieltä Itävallan Inns- ei löytynyt aiemmin tänä bruckiin ja lopuksi vielä töihin vuon­na, kun koko Hellbergin Müncheniin. Olin jo kovasti perhe lomaili. Kaksi­ ­kuukautta tu­lossa takaisin Suo­meen, mut- oltiin Floridassa ja vielä pari ta sitten kävi sillä ”­perinteisellä” viik­koa Thaimaas­sa. Aviomies tavalla, eli tutustuin nykyiseen Antti teki irti­oton yrittäjän mieheeni, Christianiin ja Suo- työelämästä­ ja järjesti­ kolme men sijaan muutinkin suur- kuukautta­ yhteistä­ aikaa per- kaupunki Münchenistä 50 km heelle. ”Se olikin tiivistä olemista perheen kera. Ihan uusi ja etelään pieneen baijerilaiseen ainutlaatuinen kokemus. Emmehän aiemmin ole olleet noin pit- kylään, Miesbachiin. Onneksi meillä on kuitenkin tärkeä hengäh­ kää aikaa kaikki yhdessä”, kotiäiti Jaana kertoo. Tytär Iida menee dyspaikkamme eli mökkimme Vihtijärvellä, Ko­ mikankaantiellä. syksyllä ensimmäiselle luokalle kouluun, joten irtiotto arjesta Vuonna 2000 sattui toukokuussa Helsingin Sanomien ”myydään oli vielä hyvin järjestettävissä. Niklas täyttää toukokuussa viisi tontteja”-sivu käteemme. Niin löysimme meidän tonttimme, vuotta. Molemmille lapsille matkailu on tuonut valtavasti uusia ostimme sen ja aloitimme mökin rakentamisen. Tosin paljon ko­kemuksia sekä opettanut suvaitsevaisuutta ja kielimyönteisyyt­ emme itse pystyneet tekemään pitkän välimatkan takia. Haastet­ tä. ta riitti, mutta mökki valmistui vuonna 2001. Ensimmäisen Jaana Hellberg on ammatiltaan sairaanhoitaja. Koko tähänasti­ mökki­joulun vietimme samana vuonna. Pakkasta oli noin -30 sen työuransa hän on ollut nuorten psykiatrisella osastoilla. Nyt astetta kaksi viikkoa, mutta alkuviileyden jälkeen hirsitalomme mielessä muhii ajatus omasta yrityksestä. ”Olisi hienoa, jos ­saisi alkoi lämmetä ja meillä oli mukava joululoma. ”(PG) tehdä työtä täällä lähiympäristössä.” (LV) Elokuu 2013 Kesäkuu 2013 Risto Peltola, 52 Janne Silvasti, 18 Suoraan poikien jalkapallo­ Lauantai 1. kesäkuuta 2013 treenien varavalmentajan teh- on kuukauden kyläläisem- tävistä paikalle pyyhältänyt me, Janne Silvastin elä- elokuun 2013 kuukauden män yksi toistaiseksi suu- kylä­läisemme löytyy Ylim- rimmista virstanpylväistä. mäisenjärven itäpään kor- Janne sai painaa päähänsä keimmalta kohdalta, Piippu- valkoisen ylioppilaslakin lan mäeltä. ”Ei kuitenkaan Arkadian yhteislyseon yli- aivan korkeimmalta”, ehättää talon isäntä, Risto Peltola huo- oppilasjuhlassa kahdentois- mauttamaan. Nimittäin kun taloa suunniteltiin ja sen paikasta ta koulun penkillä uuraste- neu­voteltiin, ilmoitti Ympäristökeskuksen ylitarkastaja että taloa tun vuoden päätteeksi. ei saa rakentaa mäen päälle, koska näin se olisi ”liian hallitseval­ Janne syntyi Tuusulassa la paikalla kyläyhteisössä”. Niinpä tietenkin. Joitakin vuosia sit- mutta perhe, johon tuolloin kuuluivat Jannen lisäksi vain van- ten toimittajan kuulema, silloin vielä perheen pienen kuopuksen hemmat Kaija ja Antti, muutti Vihtijärvelle Lehtirannankujalle­ kommentti asuinpaikasta oli liikuttava: ”Meidän talo on ­melkein kun Janne oli kaksi kuukautta vanha. Myöhemmin Janne sai vie- taivaassa saakka!”. lä kaksi veljeä; vuonna 1996 syntyi Matias ja 2000 Juhani. Taloa ympäröivä kaunis puusto kuitenkin pitää huolen siitä, Sukua Jannella on kylällä enemmänkin; isovanhemmat, sedät että 2002 valmistunut Piippula ei hallitse maisemaa, pikemm­ inkin ja serkut isän puolelta asuvat Vihtijärvellä myös. toisin päin – hienoa taloa ei näe tieltä, järveltä eikä naapurista Lapsuus Vihtijärvellä on ollut Jannen mielestä mukava. Kylän ellei sen olemassaoloa tiedä. touhuissa on nuori mies ollut aktiivinen niin urheiluseura Uhkan Edellä mainittuun ja moneen muuhun merkilliseen pykälään, kuin kyläyhdistyksenkin toiminnassa. Kesältä 2008 löytyvässä sääntöön, kieltoon ja määräykseen on Risto tutustunut oman koulun talkoovalokuvassa näkyy jo selvästi, mikä Janne on mie- talon rakentamisen lisäksi Vihtijärven Vesiosuuskunnan perusta­ hiään. (KP) ja­­jäsenenä ja sihteerinä. (KP)

10 Syyskuu 2013 Marit on kotoisin Nummelasta ja on asunut perheineen suu- Eeva-Liisa Penttinen, 58 rimman osan ajasta Vihdissä. Lasten, Sallin (27) ja Severin (25), Kun on kiertänyt kylää ristiin rastiin muutettua pois kotoa halusivat Marit ja Ari löytää pienemmän kaksikymmentä­seitsemän vuotta, kodin. Kriteerinä oli, että talosta piti löytyä jonkinlainen ­tulipesä. voisi sa­noa että tiet, risteykset ja ­reitit Tällainen asunto löytyikin Vihtijärveltä, Hiiskulan väensaunan ovat tulleet ­tutuiksi. Ne ovat muuttu­ rakennuksesta, viisi vuotta sitten. Heti kun Marit astui tulevaan neetkin jo moneen kertaan. Eeva- keittiöönsä, hän tiesi, että etsintä oli päättynyt: tässä se oli. Liisa Penttinen, tuttavallisemmin Muuttop­ äivä osui samaan aikaan teatterin ensi-illan kanssa, m­ utta vain Eeva, ajoi Vihti­jär­vellä taksia niin kova hinku oli uuteen kotiin, ettei sen annettu häiritä. Ensi- siis lähes kolmekymmentä­ vuotta. illan jälkeen hyppäsi Marit mukaan muuttoauton kyytiin kohti Useimmat tuntevat Eevan koulu­ Vihtijärveä. (AN) taksin kuljettajana, ja sitä hän pääasiassa olikin. Lisäksi oli ­sairas- ja vanhuskuljetuksia, ja vähemmän ihan perinteistä tilaustaksi­ Joulukuu 2013 keikkaa. Kun ajaa päivässä parhaimmillaan jopa 300-400 kilo- Martina Seresova, 18 metriä, tulevat myös ihmiset tutuiksi. Aika moni tuntee Eevan Martina Šerešová on ­kotoisin taksi-Eevana. Bratislavasta, Slovakiasta. Hän Mutta aikansa kutakin. Kilpailu on kovaa, ja johti siihen että tuli vaihto-oppilaaksi Vih­ti­ keväällä 2012 kunnan koulutaksikyytejä Vihtijärvellä hoita­maan järvelle tämän vuoden elokuussa­ valittiin toinen yhtiö. Se oli aluksi kova juttu, ja oli outoa kun ja hän on kotiutunut­ Anita, mukavaa työtä omalla kylällä ei voinut enää jatkaa vaikka olisi ­Jorma, Mona ja ­Ville ­Vihtkarin halunnut. Mutta toisaalta – näin jälkeenpäin – elämänmuutos on luo ­Ylimmäisille. Takaisin Slo- tehnyt muita asioita mahdolliseksi. vakiaan Martina­ on lähdössä ensi Ylimmäistentien varrella seisoo nyt oma, juuri m­ uuttokuntoon vuoden kesäkuussa. valmistunut kodikas hirsitalo. Vaikka se tuli avaimet käteen Kun ulkomaalainen tulee­ Suomeen, on aina kysyttävä,­ ­miksi ­-toi­mi­tuksella, on puuhaa riittänyt. Siivoamista, tavaroiden Suomi? Martinan mukaan hänellä oli montakin vaihtoehtoa. Hän vastaan­ottamista ja sisään kantamista, ja taas ­siivousta. ­Asioiden kuitenkin päätyi Suomeen, koska hän ei oikeastaan tiennyt mitä järjestelyä ja selvitystä – niihin on nyt ollut hyvää aikaa. (HE) odottaa tältä maalta. ”Tällä tarkoitan sitä, että jokainen tietää millaista on Amerikassa, mutta harva tietää paljoakaan Suomes- Lokakuu 2013 ta”, Martina selventää. ”Halusin tutkia Suomea itse. Suomen Tuula Ropponen, 50 kieli on varsin houkutteleva ja rakastan kauniita luonnon nähtä- Sanotaan, että kun haaveensa vyyksiä täällä”, Martina jatkaa. lausuu ääneen, on se ensimmäi- Kun toimittaja pyytää Martinaa kertomaan kotimaastaan Slo- nen askel kohti haaveen toteutu- vakiasta, hänelle tulee ensimmäiseksi mieleen linnat, luolat ja mista. Tuula Ropponen puhui Slovakian kaunis luonto. ”Kotimaassani on yhtä paljon ihmisiä ensi kertaa haaveestaan jo yli kuin Suomessa, vaikka maan pinta-ala on paljon pienempi. kymmenen vuotta sitten. Se ­olisi Lisäksi Slovakiassa on hyvin rikas kansanperinne. Ehodotto- oma talo järven rannalla, ­omassa masti suurin suosikki urheilulajeista Slovakiassa on jääkiekko. rauhassa, mutta silti riittävän Ehkä juuri siksi Suomikin on varsin suosittu kotimaassani”, lähellä kaupunkia. Haave eli elä- ­Martina jatkaa. (SA) määnsä, hälvenikin välillä, ­mutta kypsyi. Kunnes kaikki vain loksahti paikoilleen. Yhtäkkiä Vihti­ Tammikuu 2014 järven rannalla oli talo myynnissä, ja Tuula tajusi: hänen haavei­ Joona Järvenpää, 7 densa paikka on oikeasti olemassa. Tammikuussa on kylän koti­­ Muutto maalle oli espoolaiselle perheelle suuri hyppy tunte- sivuilla viime vuosina tutustuttu­ mattomaan. Molemmat, sekä Tuula että hänen miehensä Veijo, vähän paremmin henkilöön, joka­ olivat asuneet koko ikänsä kaupungissa. Luonnon ja oman ra­ uhan on palkittu joulukuussa Nummi­ ­ kaipuu oli kuitenkin erityisesti Tuulalla suuri, ja viime ­heinäkuussa tuvan pikkujoulussa. Tänä vuon- perhe kantoi tavaransa Vihtijärvelle ja ryhtyi elämään hieman na esittelemme toisen Uhkan pal- toisen­laista elämää. Tuula kertoo kokevansa ihmetyksen hetkiä kitsemista ­ahkerista liikunta­ joka päivä: luonto ja sen tapahtumat ovat uskomattoman upeita. kerhossa kävijöistä. Tällaista tähtitaivasta ei huomaa kaupungissa. (HE) Lopentien varrella Ketolassa­ asustava Joona ­Järvenpää, 7, on kaikin puolin aktiivinen ­poi­ka. Marraskuu 2013 Ahkera liikuntakerhossa kävijä käy myös ­pelaamassa sählyä Nummituvalla. Mieluisinta liikuntakerhon leikeistä on ehdotto­ Marit Peura, 57 masti hirvenmetsästys. Ihan oikeista liikuntalajeista­ pitää Joona­ Sateisena, myrsky-yötä enteile­ tietenkin myös, lempilaji on kyllä sen kauemmin­ miettimättä vä­nä iltana toimittaja lähestyy juoksu. ”Nummituvan pikkujoulu oli m­ ukava ta­pahtuma, koho- tunnelmallisesti valaistua asuntoa­ kohta oli tietenkin joulupukin vierailu”, muistelee Joona ja esit- Hiiskulan keskustassa. Vieraat telee sekä uuden hienon pokaalinsa että syksyn­ aikana voitetut otetaan vastaan Marit ja Ari mitalit, joita onkin kertynyt jo useita. Peuran kotona erittäin lämpi- Joona aloitti syksyllä koulun, joten nyt on takana ensimmäinen­ mästi, vaikka yrittäisivätkin t­ulla lukukausi koululaisena. Mitkä ovat vaikutelmat? ”Koulussa on väärästä ovesta sisään. Tä­män kivaa”, kertoo Joona. ”Matikka!”, tulee hetkeäkään mietti­ mät­ tä­ mielenkiintoisen ja luovan paris- kun tulee kysymys lempiaineesta. ”Discossa on kanssa haus­ kunnan kodin pääoven puolella kaa”, tuumaa Joona ja toteaa että alun arastelun jälkeen kun eteisessä on toimittajan tulo huomioitu ihanasti liitutauluun. paremmin tutustuttiin, kuudesluokkalaisetkin ovat kivoja, vaik- ka vähän isompia. (KP)

11 Helmikuu 2014 Selvää oli heti alun pitäen, että perhe tulisi mukaan. Pojat Konsta Kimmo Kataja, (nyt 8) ja Kalle (6) lähtivät hyvillä mielin: äiti on aiemminkin mat- 33 kustanut työnsä puolesta, mutta tällä kertaa päästäisiin mukaan. Kotona ystävät ja vanhemmat pitivät huolta talosta. Upea, Vastaanotto on heti ­vaalea kotitalo seisoo mäen päällä Vihtijärven rannalla. Etu­ ovel­la lämmin ja portailta voi ihailla metsämaisemaa ja omenatarhaa, talon takaa vauhdikas. Perheen avautuu seesteinen maisema järvelle. Rannassa on rantasauna. kolme koiraa pitävät On sattumaa, että pariskunta aikoinaan päätyi juuri tänne. Oikeas­ huolen siitä, ettei taan haussa oli valmis omakotitalo Hyvinkäältä, eikä tarkoitus sisään astuva jää huo- missään nimessä ollut rakentaa. Tätä Vihtijärvellä myynnissä maamatta. Lapset ollutta tonttia lähdettiin kuitenkin katsomaan, vähän kuin huvin Julius, 6, ja Jerry, 2, hoitavat huolella oman osuutensa: omat vuoksi, ja hyvä niin. (HE) tai­donnäytteet suuresta Lego-rekasta esitellään. Puuhella ­hohkaa vielä aamuisen lämmityksen jäljiltä. Kimmo Kataja, 33 ja Piia Hiltunen, 31, lapsineen ovat asuneet Huhtikuu 2014 Vihtijärvellä, Hiiskulan Suontolassa, nyt puoli vuotta. Koko perhe Jyrki ”Putti” nauttii hiljaisuudesta ja omasta rauhasta, joka Hyvinkäällä kerrostalo­ asumisen jälkeen on varmasti helppo kokea. Henriksson, 52 He olivatkin ehtineet jo puolitoista vuotta etsiä rauhallisempaa ”Vihtijärvellä sataa aina”, paikkaa, kunnes Kimmon veljen tyttöystävä vinkkasi Piialle paikasta­ toteaa Stadin kundi Jyrki ja tori.fi välitti yksityiskohtaisemmat tiedot vuokrattavana olevasta ”Putti” Henriksson. Satoi Suontolasta. silloinkin, kun ensimmäistä Vihtijärvi oli heille jo ennestään tuttu paikka, sillä Kimmon mum- kertaa tulivat mamman, Erja mola oli aikanaan Nybackassa ja papan kanssa on kalastettu Ylim- Holmbergin, kanssa katso- mäisellä kolmevuotiaasta asti. Parhaat syönnit on koettu niin ikään maan Suntiontien varrella Ylimmäisellä, vaikka suurin saalis, 12-kiloinen lohi on nostettu myynnissä olevaa taloa. Talo Tenolta.­ Tutut kalavedet ovat muuton jälkeen siis pyörämatkan oli varmaankin viideskymmenes, jota pariskunta kävi k­ atsomassa ­päässä ja sukujuurille on helppo palata. (MK) pitkin Etelä-Suomea. Paikka oli täydellinen, sateesta huolimatta.­ ”Se oli sitä myöten selvä.” Tarpeeksi lääniä ja riittävän suuri Maaliskuu 2014 autot­alli, jossa voi puuhastella rakkaiden vanhojen autojen Riitta Vuolteenaho, 44 ­kanssa. Silti kohtuullisen matkan päässä Stadista, mikäli ikävä Kun lentokone laskeutui Helsinki- iskee. Eipä ole vielä iskenyt. Vantaalle tammikuun alussa, t­untui Jyrki ja Erja ovat asuneet kahden norfolkinterrierinsä kanssa taivas olevan pilvessä aivan maa- Suntiontiellä nyt kolmisen vuotta, ja ovat erittäin tyytyväisiä han asti. Lumettomassa­ koti-Suo- kotipaikkaansa. Aikuiset lapset ovat jo muuttaneet omilleen. messa elet­tiin vuoden pimeintä ­Jyrki työskentelee mattoasentajana, ja keikkoja saattaa tulla pää- aikaa. Takana Riitta Vuolteen- kaupunkiseudun lisäksi ympäri Suomen. Siksikin koti on nyt aholla oli yhdentoista kuukauden mittainen työkomennus Yhdys­ aivan oivallisella paikalla. Täältä on myös lyhyt matka lento- valloissa, jonne koko perhe vuosi­ kentälle. Se onkin tälle pariskunnalle tuttu välietappi, sillä maa- sitten helmikuussa matkusti. ilmaa on reissattu ristiin rastiin. Yksi tärkeimmistä maista l­ienee Aluksi oli tarkoitus viipyä vain Yhdysvallat. Route 66 toistuu kodin sisustuksessa tuon ­tuostakin puoli vuotta, mikä teki lähte­misestä – sitä onkin ajeltu. Ainut Amerikan osavaltio, joka on vielä suhteellisen helppoa. Riitan mies Tuomo sai järjestet­tyä matkan ­käymättä, on Alaska. (LV) ajaksi palkatonta vapaata, ja lastenkin hoito- ja kouluasiat järjestyivät.­

Tiesitkö?

Meitä vihtijärveläisiä on yhteensä 539, josta pieni Ikäjakauma: enemmistö miehiä (277). 0-9 vuotta 65 henkilöä (joista 0-3 -vuotiaita 17) 10-19 65 Vihtijärveläinen on keskimäärin 41-vuotias. 20-29 34 Kappalemääräisesti eniten on 50-vuotiaita 30-39 80 (16 henkilöä). 40-49 69 50-59 93 Asukasmäärä kasvaa Vihtijärvellä tasaisen 60-69 79 varmasti: vuoden 2010 lopussa meitä oli 521 70-79 40 ja 2012 lopussa 537 asukasta. 80-100 14 (Tilanne 31.12.2013, lähde Vihdin kunta, Tilastokeskus)

12 Uutisvuosi 2013–2014

Koonnut: Heli Einesalo

Vihtijärven mediatiimi pitää Uimaranta sai huussin masta. Vihtijärven Kamarimusiikki kyläläisiä ajan tasalla ajan­ (9.7.2013) -tapahtuma järjestettiin 19.-21.07.2013 kohtaisista asioista ja tapahtu- nyt toisen kerran, ja tapahtumapaikkana oli ensimmäisen vuoden 2011 ­tapahtuman mista. Alla joitakin poimintoja tavoin Vihtijärven kappeli. kylän nettisivuilla Taiteellisena johtajaparina toimivat www.vihtijarvi.fi kuluneena vuoden 2011 tapaan Maria Bürgi- vuonna julkaistuista uutisista. Brummer ja Ueli Bürgi. Jo toisen k­ erran he loihtivat ­kamarimusiikkitapahtumasta unohtumattoman elämyksen niin seudun Ylimmäisen rannalla asukkaille, kesävieraille kuin kauempaa- testattiin taijia (11.6.2013) kin saapuneille. Kansainvälisyys loisti niin ohjelman sisällössä kuin esiintyjissä­ kin, ja musiikillinen anti tarjosi sopivaa haastetta sekä soittajille että kuulijoille. Uimarannallemme pystytettiin wc sun- Vih­tijärven kappeli sopi areenaksi oival- nuntaina 7.7. Perustukset tehtiin jo aamu- lisella tavalla. Esiintymislavan pystytyk- tuimaan Olli Sairan ja Mika Nilssonin sessä oli osoitettu sekä pelisilmää että toimesta ja kymmeneen mennessä oli vai­vannäköä turmelematta kappelin intii- nurmi täynnä eri pi­noihin jaoteltuja puu­ miä miljöötä. Yleisöstä varmasti tuntui palikoita. Perustuspuut aseteltiin pai­ sil­tä, että tätä musiikkia tehtiin juuri koilleen ja ­pönttö sovitettiin kehikon kes- mi­nulle ja meille. Ja yleisöä toden totta riitti: konserttivieraita kolmena päivänä Kesän alussa ilmaantui ainutlaatuinen kelle. Seija Siltala toimi erehtymättö­ mänä kasaamisohjeen lukijana ja o­ hjeisti oli yhteensä peräti 350. tilaisuus kokeilla hienoa ja ikiaikaista kii- Perjantaina 19.07. teemana olivat nalaista liikuntamuotoa, taijia. Yhdys­ miehiä kaikissa eri vaiheissa. Niinkin tark­koina oltiin, että huomattiin ohjeissa ”Ro­mantiikan vivahteet”, ja esiintyjinä valtalaiset taiji-ohjaajat Annukka oli­vat Maria Bürgi-Brummer (sello) ja ­Holland, Marti Lillich ja Michelle pie­ni virhekin ennenkuin yksi ­puupalikka olisi sahattu liian lyhyeksi (kuten o­ hjeessa syn­typerältään kroatialainen Sveitsissä Carter pitivät kaksituntisen tutustumis- asu­va Maša Wälti- Mihič (piano). Ohjel- harjoituksen Ylimmäisen rannassa. neuvottiin). Sää oli mitä mainioin ja homma sujui ma sisälsi Schumannin, Brahmsin ja Annukka Holland on vihtijärveläisen Griegin sävellyksiä. Erityisesti Griegin Kaisu Karstilan sisko, ja on perehtynyt rattoisasti. Talkoolaiset olivat kovin ahke- ria. Jopa siinä määrin, että heitä oli haas- so­naatti pianolle ja sellolle kuulosti siltä, lajiin jo 24 vuoden ajan. Hän asuu ja opet- kuin muusikkopari olisi aina soittanut taa taijia yhdessä miehensä kanssa tavaa saada mökin luota leiripaikalle syö- mään lounasta. yhdessä – elämys oli pysäyttävän kaunis. Pohjois­-Carolinassa Golden Flower -taiji- Yleisö sai palkinnoksi mitä halusi, eli vie- kesk­uksessa. Heillä on toimintaa myös Pikkuhiljaa mökki nousi pystyyn ja kattolaudoitusta päästiin tekemään lä ylimääräisenkin kappaleen, jossa muun muassa Belgiassa ja Hollannissa. ­peikonpoikaset tanssivat veikeästi sellon Taijissa on mahdollista liikkeen ­avulla ­kahden aikoihin. Portaiden teko ja loppu­ viimeistelyt taisivat mennä iltapuolelle ja pianon tahdittamina. Kahden tyylik- rauhoittaa mieli, ravistella ajatukset irti kään kolmen lapsen äidin tarjoaman itsestä, rentouttaa keho ja valita itsessä asti. Nappaa siis rannalle lähtiessä hiukan musiikki-illan täydensivät kappelin ikku- oleva sisäinen tyyneys ja mielen voima. nasta siivilöityvät punaiset ja valkoiset ”Keskity tarkastelemaan ajatuksiasi. myös vessapaperia mukaan, niin voit hyö- dyntää tätä uusinta palvelua. (AN) valonsä­teet ja kiireetön viikonlopun alun Anna ajatusten olla, ne eivät ole hyviä tunnelma. eikä huonoja. Sinä et ole yhtä kuin aja- Lauantaina vuorossa olivat Ueli Bürgi tuksesi”, ohjasi Annukka. Romantiikan ja (viulu) ja alun perin yhdysvaltalainen Viljasten rantaan kerääntyi noin 25 mutta nykyisin 1980-luvulta lähtien osal­listujaa. Illan jälkeen lajista innostui temperamenttien var­masti moni, ja uusista taiji-illoista haa- vivahteita – Vihtijärven veiltiin. Myös vierailuja Pohjois-Caroli- Kamarimusiikki (22.7.2013) naan kaavailtiin. Jospa Vihtijärvi saisi Kulttuurinen aktiivisuus määrittää yhtei- joskus oman taiji-ohjaajan kyläläisten sön identiteettiä mitä suurimmassa ­mää- joukosta, mene ja tiedä! (LV) rin. Vihtijärven kyläyhteisö ei ole aiem- minkaan pitänyt kulttuurin kynttiläänsä vakan alla, ja nyt heinäkuisena viikon­ lop­puna saatiin uusi näyttö vihtijärveläi- sen lah­jakkuuden ja yhteishengen voi- 13 Sveitsissä vaikuttava pianisti Robert Vihtijärven koulussa Ja niin nousi Hair­grove. Tällä kertaa teemana oli kaksi uutta opettajaa Rokolle uusi kota ”Neljä temperamenttia”, ja emootioiden (8.8.2013) (26.8.2013) ääri­viivojen luojia olivat Grieg, Beetho- Elokuun sunnuntaina 25.8. kauniissa ja ven, Pablo de Sarasate sekä Ravel. B­ ürgin lämpimässä säässä nousi Rokokallion viulu soi erityisen taidokkaasti Beetho- päälle uusi komea kota. Syökerin ­Tuvalta venin sonaatin hitaissa jaksoissa ja Rave- koordinaattori kokosi joukot ­kymmeneltä lin vivahteikkaassa romanirapsodiassa. ja osa omatoimisia talkoolaisia tavattiin Hairgroven tyynen eleetön esiintyminen jo kallion juurelta kantamasta työkaluja ja soittamisen vaivattomuus eivät myös- ja lautatavaraa. Ripeästi kaikki muutkin kään jättäneet ketään kylmäksi. tarttuivat toimeen. Uusien kylttien asen- Tapahtuman kohokohta koettiin sun- nuksessa kyläkoordinaattori sai asian­ nuntaina 21.07. kun Maria Bürgi-Brum- tuntevaa apua Raine Oksalta. mer, Ueli Bürgi, Robert Hairgrove ja alt- Tänään torstaina 8.8. hieman ennen ­kello Uuden kodan pohjakehikon pöllit oli toviulisti Janne Saari kokosivat voiman- yhdeksää seisoi joukko pieniä uusia pätkitty ja lovettu valmiiksi vanhoista sa kvartetiksi ja soittivat Dvořákin ja koulu­laisia ja heidän vanhempiaan kou- puhelinpylväistä, muu kehikko rakennet- Brahmsin pianokvartetot. Kumpikin teos lun edessä odottavissa tunnelmissa. Perä- tiin paikan päällä. Kehikon päälle nidot- sisälsi sekä jylhän voimakkaita että sees- ti 12 ekaluokkalaista aloitti nyt koulutai- tiin lainapeitteestä suoja ja siihen kuori- teisen melodisia osia, mikä antoi mahdol- paleensa. Jännitys näkyi sekä ­koululaisten laudoista vimeisteltiin päällinen. Kaiken lisuudet tarkkailla kutakin soitinta erik- että vanhempien kasvoilta. Koululaisia tavaran kantaminen kalliolle oli kova seen ynnä niitä yhdessä. Taiteilijat soitti- Vihtijärven koulussa on nyt yhteensä 47. urakka. Onneksi talkooväkeä oli ­sopivasti vat vapautuneesti ja pehmeällä kosketuk- Myös opettajille tämä vuosi tuo uutta, paikalla. Päivän aikana talkooalueella sella, ja yleisö eli vahvasti mukana. kun Vihtijärven koulu sai kaivatun kolmi­ vieraili yhteensä 18 aikuista ja 6 lasta. Vihtijärven Kamarimusiikki on hät- jakoisen opetusmallin. Uusia opettajia Miltei helteisessä säässä kannettiin kähdyttävä osoitus sekä kulttuurisen tu­li kouluumme kaksi: 3-4-luokkalaisia ta­varaa kalliolle ja koottiin kotaa ­useampi uudisraivaajahengen että yhteisön talkoo- opettaa Lotta Laiho-Oliviero ja tunti. Kodan viimeiset kuorilaudat nau- hengen merkityksestä. Epäilyksettä tai- 5-6-luokkalaisia Semi Tavi. ­Alaluokkien lattiin kiinni noin neljän aikoihin. Tal- teilijapariskunta Bürgi-Brummerin opettajana jatkaa Sanni Lehti. Koulu- ja koissa oli varsin mukava tunnelma ja mu­siikillinen osaaminen ja halu toimia ip-ohjaajina jatkavat Seija Siltala sekä uskon, että meillä kaikilla oli niin muka- edelläkävijänä ovat olleet tapahtuman Tuula Vehmas ja keittäjänä Anne Ham- vaa. Tuhannesti kiitoksia kaikille talkoi- liikkeellepaneva voima, mutta on helppo pori. Rehtori Ville Kiuru opettaa edel- siin osallistuneille! arvata, että heillä on myös taitoja verkos- leen teknistä työtä ja liikuntaa. Komea uusi kota odottaa vielä penk- toitua kollegojensa kanssa ja motivoida Ensimmäisenä päivänä luokissa tutus- kejä ja kaminaa sekä oveen saranoita. heitä. Ueli Bürgin lauantaina esittämä tuttiin toisiin tutustumisleikkien avulla Retkelle lähtiessäsi ota omat puut mukaan anekdootti koskien hänen tutustumistaan ja kerrattiin koulun sääntöjä. Osa ­luokista ja paista makkarat pienellä tulella nuotio­ Robert Hairgroveen viestitti hauskalla askarteli jo nimilaput naulakoihin ja kir- paikalla. Tämä kesä on ollut niin kuiva, tavalla siitä, miten kulttuurimaailman jastoautokin kävi sopivasti tänään kou- että tulen kanssa pitää olla erityisen varo- satunnaiset törmäykset voivat johtaa elin- lulla. Lotta opetti viime vuonna Vanjär- vainen. Paras vaihtoehto on ottaa eväät, ikäiseen kumppanuuteen ja ystävyyteen. ven koululla, mutta kun se pesti loppui, joihin ei tulentekoa tarvita. (AN) Vakuuttavat tutkimukset viittaavat hän haki nimenomaisesti tätä 3-4-luok- myös siihen, että osallistuminen kulttuu- kalaisten opettajan paikkaa. Karkkilan ritapahtumiin pidentää yksilön elinikää Ahmoolla asuva Lotta kävi tutustumas- – puhumattakaan siitä, että se parantaa sa kouluumme jo kesä alussa ja ihastui elämisen laatua. Niin Vihtijärven vaki- kovasti näkemäänsä. Lotan esikoinen naisten kuin myös sen kesäasukkaiden aloitti juuri koulun ja lisäksi hänellä on puolesta on siksi aiheellista kiittää myös 3 ja 5-vuotiaat päiväkotilaiset, joten Vihtijärven kyläyhdistystä erinomaisista ­ly­hyet päivät ja reilu vartin työmatka järjestelyistä. Kamarimusiikkihanke on sopivat hänelle mainiosti. ”Hyvin sujui aivan varmasti vaatinut paljon ­työtunteja, ensimmäinen päivä. Täällä on kivoja lap- joista ei ole palkkaa maksettu. Voi vain sia”, totesi Lotta päivän päätteeksi. hartaasti toivoa, että sekä intoa että tu­ki­ Yläluokan uusi opettaja Semi ajaa töi- joi­ta löytyy myös tuleville kamarimu­siik­ hin Riihimäeltä. Kolmilapsinen perhe, ki­tapahtumille. Tässä kulttuuritapahtu- neljä koiraa, puutarha sekä loppusuoral- Uusia palveluita massa kohtasivat suomalainen, keski­ la oleva kodin remontointi pitävät mie- eurooppalainen ja anglosaksinen musiik- Syökerin Tuvalta (1.10.2013) hen kiireisenä. Alunperin Itä-Helsingin kimaailma toinen toisensa, ja kappelin Syökerin Tuvalla palvelut ovat laajentu- betonikerrostaloissa asunut mies on pik- käy­täväkeskusteluissa kuultiinkin suo- neet entisestään. Tupa liittyi X-Meal kuhiljaa maalaistunut ja nyt perheen haa- men kielen ohella saksaa, ruotsia ja eng- -ham­purilaisravintolaketjuun, joka on veissa siintää jo oma maatila. Semillä on lantia. Vuoden 2010 suomalainen kylä poh­janmaalta lähtöisin ja johon kuuluu ollut musiikillisia harrastuksia ja hän näyt­tääkin astuneen yhden askelen nyt jo toistakymmentä ravintolaa. Ham- pitää myös kirjoittamisesta. (AN) lä­hemmäksi kohti nimitystä jonkin tule- purilaisten lisäksi valikoimaan kuuluvat van vuoden eurooppalaiseksi kyläksi! erilaiset annokset, mm. kebab-, kana- ja (KK&HK) makkara-annokset sekä dippikori. Yksi 14 ket ­jun eduista on Hartwallin limukone, Stipendi Vihtijärven Uudenmaan Uusyrityskeskuksen toimi- josta annokseen saa mieleisensä juoman. VPK:n nuoriso-osastolle tusjohtaja ja yritysneuvoja Pertti Salo- Toinen uusi asia Syökerillä on y­ hteistyö (18.11.2013) vaara . Uusyrityskeskukselta saa apua DNA:n kanssa. Nyt saat ostettua DNA:n yri­tyksen elinkaaren eri vaiheissa, ­mutta prepaid-liittymiä ja ladattua puheaikaa erityisesti sen alkutaipaleella ja suunnit- omalla kylällä. teluvaiheessa. Salovaara kertoi, että Uus- Syökerin päätyyn on avattu Sohvin yrityskeskuksen asiakas voi saada neu- kul­ma, joka on vanhaa tavaraa sekä käsi- voja kaikilla osa-alueilla aina liikeidean töitä myyvä liike. Sohvin kulman omista­ selvittelystä kannattavuus- ja investointi­ ja Sirpa Nyman ottaa myös myyntitilil- laskelmiin, lupa-asioiden hoitamiseen ja le mm. hyväkuntoisia huonekaluja ja markkinointiin. astioi­ta. (AN) Vihtijärveläiset Pia ja Tomi Korpela toimivat musiikkialalla toiminimellä Duo Pii-Atomi. Duo- ja bändikeikkoja Vihtijärveläiset sekä äänentoistolaitteiden vuokrausta”, aktivoituivat Pia Korpela kertoo. Pia työskentelee pää- Facebookissa toimisesti musiikinopettajana, mutta haa- veissa olisi siinä ohessa laajentaa toimini­ (21.10.2013) Vihdin veteraanien pikkujoulujuhlaa vie- men toimintaa. Korpelat visioivat, että tettiin torstaina 14.11. Vihdin seurakunta­ ”Mennään sinne, missä ihmiset ovat”, voi­sivat tarjota palveluitaan esimerkiksi talolla. Tilaisuudessa Vihdin nuoriso­ kuului eräs kommentti, kun mietimme pal ­velukoteihin. Tulevaisuudessa työ lauta­kunta myönsi Vihtijärven VPK:n mediatiimissä, kuinka tavoittaa vihti­ saattaisi löytyä lähempää kotia, eikä tar- nuoriso-osastolle stipendin (150€) kii- järveläisiä mahdollisimman laajasti. vitsisi enää ajaa pääkaupunkiseudulle tokseksi vihtiläisnuorten innostamisesta Tämä vihtijarvi.fi-sivusto tavoittaa j­onkin päivittäin. vapaa­palokuntatoimintaan. Stipendi luo- verran kyläläisiä, kylälehti ilmestyy vain Yrittäjä Markku Pietilä on asunut vutettiin nuoriso-osaston johtajalle K­ aisa kerran vuodessa. Paikallislehdet eivät Vihtijärvellä muutaman vuoden, ja pitää Kuuselalle. Samanlaisella stipendillä kiin­nosta välttämättä kaikkia. Ilmoitus- ky­lää oivallisena paikkana. ”Maailma on huomioitiin myös Vihdin VPK:n n­ uoriso- taulut palvelevat satunnaisia kulkijoita muuttunut valtavasti, ja tullut yhä vir­tuaa­ osastoa ja Nummelan VPK:n nuoriso- kylän­raitilla. Yhä useampi viettää internet- lisemmaksi”, Pietilä pohtii. ­Työnteon ei osastoa. Nähtäväksi jää, mitä Vihtijärven aikaansa sosiaalisessa mediassa, kuten tarvitse enää välttämättä tapahtua työpai- nuoriso-osasto tulee stipendillä teke- Facebookissa tai Twitterissä. Älypuheli- koilla, vaan asioita voi etäyhteyksien mään...! (KK) met ovat jo valtavirtaa, joten nettiin pää- ansios­ta hoitaa missä tahansa. Kaupan- see mistä ja milloin vain. Niinpä Vihti- käynti siirtyy jatkuvasti yhä enemmän järven mediatiimikin jalkautui ihmisten verkkoon, ja toimitilat tyhjenevät. ­Lisäksi pariin, nyt Facebookissa. ­Kommentoinnin Kylältä löytyy Pietilä näkee Vihtijärvessä kylänä valta- helppous, viestimisen nopeus sekä ihmis- yrittäjähenkeä (9.2.2014) vasti potentiaalia. Pääkaupunkiseudun ten yhdenvertaisuus tiedon julkaisijoina lä­heisyys, puhdas luonto ja fiksua poruk- ovat sen erityisiä valttikortteja. Ja kun kaa, hän luettelee. esiinnytään omilla kasvoilla, vältytään Illan toinen vieras, Vihdin kunnan yleensä herjauksilta. Nyt mediatiimi lin- yritys­kehittäjä Otto Härkönen ilahtui kittää uutisia FB-sivulle, josta tieto ­leviää tilaisuuden ilmapiiristä. ”Usein juuri pie- kulovalkean tavoin. Vihtijärvi-ryhmässä nillä paikkakunnilla saadaan paljon jäseniä on tällä hetkellä 208. Vihtijärven aikaan. Uskalletaan tarttua asioihin, ja mediatiimi -sivusta tykkää 64 ihmistä, ja uskal­letaan yrittää omalla ajatuksella heidän napinpainalluksistaan artikkelit muut­taa maailmaa. Yrittäjyys on juuri leviävät niin, että esimerkiksi eilen sitä”, Härkönen kuvailee. Yleisö välitti julkais­tu postaus (jossa on linkki www. Härkösen kautta Vihdin kunnalle toiveen- vihtijarvi.fi-sivuston kyläuutiseen) ”Mis- Kyläyhdistys järjesti viime keskiviikko- sa, että kunta käyttäisi esimerkiksi raken- sasitko maanantaisen kyläkokouksen? tamisen suhteen päätöksenteossa joustoa, Lue, mitä kylällä nyt puuhataan” on na yritysideaillan kylätalolla. Kylä­ kahvilan merkeissä järjestettyyn iltaan joka palvelisi yrittäjyyttä. ­Kaikki raken- tavoittanut vuorokaudessa jo 246 ­ihmistä. taminen haja-asutusalueilla on t­ällä het- Myös keskustelu artikkeleiden tiimoilta saapui muutamia yrittäjyyttä suunnittele­ via kyläläisiä, mutta myös kokeneita yrit- kellä kovan byrokratian k­ ourissa. antaa mukavasti lisäarvoa ja vie asioita Jo pitkään yrittäjänä toiminut Anita eteenpäin. täjiä, jotka hakivat ideoita oman toimin- tansa kehittämiseen. Vihtkari haki tilaisuudesta vinkkejä Tänään yleisön pyynnöstä avautui FB:n oman toimintansa kehittämiseen. Syöke- Vihtijärven kirppis -sivu, jossa ­paikalliset Maaseudulla asuminen tarkoittaa useim­ m­ iten pitkiä työmatkoja. Entä jos työ­tä voi- rin Tupaa pyörittävä Vihtkari kertoi yksityishenkilöt voivat kaupata, vaihtaa ha­lua­vansa kehittyä edelleen, ja hakevan- tai antaa käytettyä tavaraa. Yhä toimin- sikin tehdä omalla kylällä? Esimerkiksi lähiruuan ja luontomatkailun jat­kuvasti sa samalla uutta ­motivaatiota yrittäjyy- nassa on myös vihtijarvi.fi-sivuston teen. Mielessä pyörii uusia liikeideoita, Ilmoitus­taulu. (LV) kasvava kysyntä antaa aihetta miettiä, miten omaa kotiseutua voisi hyödyntää. mutta myös apuja niiden toteuttamisessa Oman yrityksen perustamista suunnit- tarvitaan, Vihtkari pohtii. (HE) televille antoi hyviä neuvoja Keski-

15 Kyläkävely avasi silmiä taa puukujanteen – ehkäisisi ehkä t­alvella läpi, voi helposti käydä niin, ettei kylän ja tuotti ideoita kinosten muodostumista vähän. Tukkisi- ole­massa oloa edes huomaa. Haittaako (30.3.2014) ko peltonäkymät? Tuskin. Koulunummen­ se? No, ei oikeastaan, mutta voisihan ohi- tien vaahterakujan todettiin olevan todel- kulkijallekin tehdä tiettäväksi missä on Lauantaiaamuna järjestetylle ky­lä­ la komea. tul­lut liikuttua. Tässä voisivat auttaa kävelyl­le ilmaantui pari kourallista kylä- Nummituvan alueen kehittämisestä vaik­kapa kukkaistutukset liikenteen‑ läisiä kat­selemaan Vihtijärven keskustaa edel­leen lähiliikuntapaikkana kannatet- jaka ­jissa ja bussipysäkkien katokset. ”­sillä silmällä”. Sää suosi koulun pihalta tiin. Tuli siinä samalla kehuttua Uhkan Todettiin, että opasteet koululle, päivä- läh­tenyttä retkeä, aurinko helotti ja tuuli ja VPK:n toimintakin. Joukon siirtyessä kodille ja kylätalolle olisivat paikallaan piti po­rukan ja ajatukset liikkeessä. ­Reitti Nummituvan pihalta Lopentien puolelle, jo Kytäjäntien risteyksessä. Herrakunta- kul­ki ensin hautausmaan aidan viertä pit- todettiin että liikenne on lisääntynyt vii- laisilta lah­jaksi saatu hopeakuusi kasvaa kin Kappelin kautta ­Koulunummentielle. me vuosina ja tulee todennäköisesti aina ­alikulun tuntumassa – olisiko sen seurak­ Olispa komeaa, jos hautausmaata kier- vaan lisääntymään. Keskustelu tien pos- si hyvä saada jokin kylän olemassa ­olosta täisikin verkkoaidan sijaan kiviaita. kessa osoittautui hankalaksi autojen vyö- ­kertova kyltti, merkki tai rakennelma. ”Irlan­tilaisethan on eksperttejä tässä”, ryessä ohi, myös tien läheisyydessä ole- Sitä voi miet­tiä. Pelto- sekä järvinäkymät ”Jo­kainen kyläläinen voisi tuoda vaikka vien talojen pihassa on liikenteen ääni kylän kesk­ ustassa ovat kyllä hienoja. kym­menen kiveä”, ”Meidän pihasta saa aika­moinen. Keskustelussa nousseita rat- Kyläkävely oli ainakin VITAL- aina­kin kolminkertaisen määrän, toisin kaisuvaihtoehtoja kasvavaan meluongel- hankkeen edustajan näkökulmasta erit- mie­lelläni!”. maan olivat mm. hidasteet tiessä, ­valtavan täin hyvä tapa todeta kylän maiseman ja Keskustelu soljui, pysähdeltiin, katsel- tiheä kuusiaita tien molemmin puolin, toiminnankin vahvuuksia ja kehitettäviä tiin ja pohdiskeltiin. Råbackan mäelle äänivallit sekä peltipoliisi hillitsemään asioita konkreettisella tasolla. Toivotta- so­pisi asutusta ja Koulunummentien ris- no­peuksia. vasti jatkoa seuraa. (KP) teyksestä Vehmaantien risteykseen johta­ Kun ohikulkija ajaa Vihtijärven kylän van «Sundellin kujan» varrelle voisi istut-

Lähetä uutisvinkkisi toimitukselle: [email protected] tai puhelimitse p. 044 7602 001.

Tiedoksi kyläläisille ja Rautaromun keräys kesäasukkaille Syökerin Tuvan pihalla Tilava jätepaperin keräyspiste sijaitsee yläkoulua jatkuu. vastapäätä olevassa punaisessa rakennuksessa, sisäänkäynti päädystä. Alakoulusta alkavat opasteet ohjaavat perille keräys­ pisteeseen. Niputa lehdet sisal- tai paperinarulla, näin helpotat paperin jälkikäsittelyä. Kiitos! Tuomalla jätepaperisi koululle, jää niistä tuleva tuotto omalle kylälle! Tuotto lyhentämättömänä Keräysterveisin kyläyhdistykselle. Vihtijärven koulun vanhempainyhdistys ry

Vihtijärven päiväkodin alapuolella sijaitsee ekopiste, johon voi viedä pienmetallit ja pakkauslasin. Pisteessä on myös paperinkeräys, mutta suosittelemme viemään paperit koululle (kts. yllä). Vaarallista jätettä ja metalliromua keräävien Joonas & Romulus -autojen aikataulut löytyvät osoitteesta www. rosknroll.fi. Metalliromun tosin toivomme kaikkien tuovan Syökerin tuvalle (kts yllä.)

Vihtijärvelle on perustettu Vihtijärven jätekimppa ry. Se toimii lähinnä Kytäjäntien, Rauhaniementien ja Petäyksen suunnalla. Uusia jäseniä otetaan mukaan. Lisätietoja: yhdistyksen puheenjohtaja Keijo Penttinen 0400 777 829 tai sihteeri Esko Auvinen 0500 501 278.

16 Lapset antavat energiaa ja iloa työhön Teksti ja kuvat: Heli Einesalo

Vihtijärven päiväkodissa riittää vilskettä. Kuluneena keväänä lapsia on ollut yhteensä 26, joista esikoululaisia 8 ja alle 3-vuotiaita 7. Henkilökunta viihtyy työssään, ja kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että parasta päiväkodissa ovat itse lapset.

Outi Kulla toimii päiväkodin varajohtajana. Hän on tullut taloon syksyllä 2012, ja toiminut kulunei- den kahden vuoden ajan lähinnä esikoululaisten ryhmässä. Ennen Vihtijärveä Outi työskenteli parin vuoden ajan Haimoon päiväkodissa, ja sitä ennen kahdenkymmenen vuoden ajan Karkkilalaisen päivä­kodin johtajana. Yhteensä kokemusta alalta on siis jo peräti 34 vuoden ajalta. Koulutukseltaan Outi on lastentarhanopettaja, ja lisäpätevyyttä hän on hankkinut suorittamalla johtamisen erikois- ammattitutkinnon sekä erityispedagogiikan opintoja. Karkkilassa asuva Outi antaa arvoa sille, että työssä tarvitaan välillä vähän leikkimielisyyttäkin. Omia lapsia Outilla on kaksi.

Auli Kuisma on koulutukseltaan lastentarhanopettaja. Omaakin, yksityis- tä päiväkotia aiemmin pyörittänyt Auli on tullut Vihtijärvelle töihin kesäl- lä 2012. Hyvinkäällä asuva kolmen lapsen äiti ihastui heti Vihtijärven kodinomaiseen päiväkotiin. Erityisenä valttina Auli pitää päiväkodin upe- aa ympäristöä ja kaunista luontoa mahdollisuuksineen. Auli toivoo että niitä voitaisiin jatkossa hyö- dyntää enemmänkin. Kokemusta eri päiväkodeista on kertynyt jo 24 vuoden ajalta, mutta työ ei kyl- lästytä. Lapset saavat jaksamaan, ja niiden kasvua ja kehitystä on hienoa seurata. Auli nauttii siitä, miten lapset oivaltavat asioita ja iloitsevat omista oivalluksistaan. Upeaa on myös se, että lapset eivät koskaan jumiudu paikoilleen, vaan menevät aina eteenpäin. Ensi syksynä Auli ottaa vastuulleen esi- koululaisten ryhmän.

Anne Heinonen on toiminut kuluneella kaudella lastenhoitajana pienimpien alle 3-vuotiaiden ryh- mässä. Karkkilalainen lähihoitaja toimi aiemmin vanhustenhoidon parissa. Vihtijärven päiväkotiin Anne tuli loppukesällä 2008. Anne arvostaa Vihtijärven päiväkodin ympäristöä ja pientä päiväkotia, ja nauttii siitä kun näkee lasten kehittyvän ja oppivan uutta – siitä saa itsekin uutta virtaa. Annella on kolme tytärtä.

Sari Lindén aloitti lastenhoitajana Vihtijärven päiväkodissa viime syksy- nä. Lähihoitajan tutkinnon suorittanut Sari on aiemmin työskennellyt van- husten kanssa, mutta viihtyy nykyisessä työssään lasten parissa selvästi paremmin. Lapset ovat innostuneita ja halukkaita oppimaan aina uutta, ja niillä riittää virtaa ja energiaa. Sari kertoo, että parasta työssä on se, kun näkee että lapsilla on kivaa. Lapsilta saa aina välitöntä palautetta, kuten vaikkapa halauksen heti aamusta. Karkkilassa asuvalla Sarilla on kolme omaa lasta.

Pirjo Ruuskanen on työskennellyt Vihtijärven päiväkodissa jo vuodesta 2000, eli porukasta pisimpään. Yhdistelmätyöntekijänä hänen työnkuvaansa kuuluu lähes kaikkea mitä milloinkin tarvitaan, mutta omana vastuualueena on keittiö. Ruoka päiväkotiin toimitetaan Ota- lammelta, mutta Pirjo huolehtii sen esille laittamisesta ja pöydän kattami- sesta. Pirjo viihtyy työssään hyvin, ja nauttii siitä, kun lasten kanssa yksi- kään päivä ei ole samanlainen. Kahden lapsen äidillä on myös jo kaksi lasten­lasta. Pirjo on asunut Vihitjärvellä vuodesta 1969.

Nina Johansson on uusin tulokas, ja porukan toinen vihtijärveläinen. Hän on tullut taloon vuoden 2014 alussa, ja valmistuu kevään lopulla lastenhoitajaksi. Aiemmassa lähihoitajan tutkinnossa Nina erikoistui mielenterveys- ja päihdetyöhön. Kokemusta lasten parista on kuitenkin kertynyt jo muuta- man vuoden ajalta, sillä Nina on työskennellyt aiemmin päiväkodeissa mm. Espoossa ja ­Kirkkonummella. Parasta työssä on Ninan mielestä se, että lapset ovat niin aitoja. Lapset sanovat aina suoraan mitä ajatte­ levat, ja osaavat iloita hyvin pienistä asioista. Se antaa aikuisellekin iloa, ja auttaa jaksamaan työssä. Nina on kahden lapsen äiti.

17 Koko perheen Halloween- karnevaali Vihtijärvellä

Teksti: Anu Nilsson ja Karoliina Suomalainen-Palmola

Vihtijärven Nummituvalla nähtiin jotain jossa kuudesluokkalaisten tiukka tuoma- puolella VPK:n toimesta, jolloin paikal- pelottavan ihanaa perjantaina 1.11.2013 risto valitsi voittajan. le pääsivät vain täysi-ikäiset. Osa peleis- kun siellä järjestettiin ensimmäistä ker- Karnevaalin idean ja suuren osan suun- tä jäi myös aikuisille viihteeksi ja tieto- taa Halloween-karnevaali. Alkuillan nittelusta tekivät Lori ja Asko Kauto- visassa kisattiin Halloween-tietämykses- koko perheen tapahtumassa sali oli muu- nen. Vihtijärven koulun vanhempainyh- tä tiimeittäin. Karaokeakin laulettiin tettu erilaisten Halloween-aiheisten peli- distys toimi varsinaisena järjestäjänä kovaa ja korkealta. Meno oli haus­kaa ja en areenaksi ja lavalla oli ala-­asteikäisten alkuillan tapahtumassa, mutta koululai- railakasta, vaikka paikalle uskal­tautuikin disco. Pihalle oli rakennettu hienon set olivat myös suuressa roolissa. Koulun vain pieni osa k­ yläläisistä. sokke­loinen kauhutalo, jossa VPK:n 5.–6.-luokkalaiset osallistuivat tapahtu- Tapahtuma sai paljon positiivista ­nuoriso-osaston kummitukset olivat man järjestämiseen kouluprojektina opet- pa­lautetta ja siitä toivottiin muodostuvan aiheut­tamassa kylmiä väreitä. Kauhu­ tajansa Semi Tavin johdolla. Projektissa uusi perinne Vihtijärven kylälle. Myös kahvilan puolella sai herkkujen syönnin opittiin tapahtuman järjestämistä ja Lorin ja Askon haave oli tuoda Hallo- lomassa maalauttaa kasvoihinsa pelotta- tutustuttiin toisen maan kulttuuriin sekä ween pysyväksi osaksi kylän yhteisiä via kuvia. Karnevaalin aikana pidettiin Halloween-perinteen historiaan. Myös tapahtumia. Siispä tänä vuonna perjan- myös kilpailu parhaasta ­kurpitsalyhdystä, alemmat luokat pääsivät mukaan koulun taina 31.10. klo 18 alkaen Nummitupa jälkeen askarteluiltoina. täyttyy taas kauhusta ja kummajaisista. Karnevaalia jatkettiin illal- Laita merkintä jo kalenteriin, koska näi- la yhdeksän jälkeen baarin tä bileitä ei kannata jättää väliin.

Koululla järjestettiin Lorin ja Askon ohjaamina askar- teluiltoja, joissa valmistettiin tienvarsinaimokset sekä rekvisiittaa tapahtumaan. Kuva: Asko Kautonen

Opettaja Semi Tavi sekä 5.–6. -luokkalaiset odottivat innolla kunnon kokoisen kurpitsan kovertamista lyhdyksi osana Halloween-aiheista kouluprojektiaan. Kuva: Anu Nilsson

Karmivasta kahvilasta sai erilaista teemaan sopivaa Useat olivat panostaneet pukeutumiseen. syötävää. Kuva: Lauri Palmola Kuva: Juha Ahveharju

18 Halloween-kurpitsan kasvatusohje Teksti: Kaarina Pullinen, Kuva: Juha Ahvenharju

Perinteisesti Halloween-kurpitsalyhty koverretaan Cucurbi­ta maxima -talvikurpitsan lajikkeista. ­Tällaisia ovat esimerkik­si oranssi ’Tom Fox’, vaalea ’Lumina’ sekä ’Connecticut Field’ ja ’Jack’o’lantern’. Muutkin talvi­kurpitsalajikkeet käyvät.­ Kylvö ja esikasvatus: Kylvä kurpitsan siemen mie- dosti lan­noitettuun taimimultaan yksi siemen per ruukku (tarpeeksi iso, kasvavat nopeasti) toukokuun ­mennyt pieleen, mutta haluat silti kasvattaa oman puolenvälin jälkeen, 3–4 viikkoa ennen ulos istutus- kurpitsasi, on tai­mia yleensä mahdollista ostaa hyvin ta. Idätä l­ämpimässä. Taimettumisen jälkeen sijoita varustetuista taimi­myy­mälöistä. valoisaan, huoneenlämpöön ja huolehdi kastelusta. Anna kurpitsan kasvaa paikoillaan ­mahdollisimman Ensimmäisten kasvulehtien (3. ja 4. lehti) ­ilmestyttyä pitkään syksylle, jotta väri ehtii kehittyä ja hedelmä voit halutessasi aloittaa varovaisen lannoittamisen kypsyä. Jos kasvukauden aikana kurpitsan varsi kas- kastelun yhteydessä kerran-pari viikossa. vaa paljon pi­tuutta ja useita raakileita ilmestyy, voi Istutus ja kasvatus: Kun kurpitsan taimen ulos­ sen latvoa ja näin kes­kittää kasvuvoima kahteen tai istutus­päivä lähestyy perinteisen kesäkuun 10. päi- kolmeen hedelmään. vän tienoolla, toki säis­tä riippuen, karaise taimi pitä- Laita kasvavien kurpitsojen alle ”lattia” (lauta tms.), mällä se alkuperäisessä ruu­kussaan muutama ­päivä ettei ala­puoli kostu ja pehmene. Peitä hallaöiksi, s­ illä ulkona totuttelemassa olosuh­teisiin. Istuta 3–4-viik- kurpitsa on arka kylmälle. Kypsä, kolhimaton ­kurpitsa koinen taimi lämpimään ja aurinkoiseen paikkaan säilyy korjattu­na kauan. Koverra siis kurpitsasi Hallo­ lan­noitettuun ja läpäisevään maahan yöpakkasten ween-tapahtuman kil­pailua varten vasta samalla vii- men­tyä. Kurpitsa tarvitsee runsaasti vettä ja ravin- kolla, jos mahdollista. Ko­verretusta hedelmän ­lihasta netta koko kasvukauden. Jätä taimiväliksi 1 metri ja voit tehdä vaikkapa hilloa, so­sekeittoa tai piirasta. rivivälik­si 120–150 cm, jos kasvatat useita kasveja. Siemenet voi huuhdella, paahtaa ja maustaa. Hyviä Jos jostain syystä taimikasvatus on unohtunut tai ohjeita löytyy paljon eri lähteistä.

19 Vihtijärven koulu

Vihtijärven koulun viidesluokkalaisille annettiin vapaus kirjoittaa mieleisestään aiheesta Vihtijärveläiseen. Syntyi neljä tarinaa. Roskis, penkki ja pojat Teksti ja kuva: Mona Rytkönen

Osa 6.lk:n pojista on jo kauan ”hengaillut” kappelin aidan vie- reisellä ”Stopparilla”, jossa on ­penkki ja roskis. Kun tekemis- tä ei löydy, kek­sitään yhdessä hölmöjä l­eikkejä ja kilpaillaan, kuka saa kiven roskikseen, jossa ei ole pohjaa. Myös ”parkour”- temput kuten puuhun kii­peäminen ovat suosittua stopparilla. Nykyään myös 5.lk:n pojat ovat alkaneet viihtyä stopp­a­ri- ”jengissä”. Mielestäni on harmillista, ettei heillä ole muuta paikkaa ”hen- gailla”. Mutta useiden poikien m­ ielestä se on mukava paikka, jossa voi nähdä kavereita. Vihtijärven koulun kuudesluokkalaisia Stopparilla.

Yleisurheilua Vihtijärvellä Teksti: Varpu Virmavirta 5. lk

Yleisurheilutreenejä on pidetty Nummi- tuvalla jo yli 1,5 vuoden ajan. S­ aavumme joka maanantai- ja torstai-ilta Nummi­ tuvalle Jukka Viht­karin ja Ismo ­Hulkon vetämiin tree­neihin kohotta- maan kuntoa ja har­joittelemaan erilaisia yleisurhei­lu­lajeja. Mukava treeniporukka tsemppaa pa­rantamaan tuloksia ja yrittä­mään. Lenkkikin sujuu mukavammin, kun on juttuseuraa. Yleisurhei­lutreenit pidetään jos vain sää sallii ulkona, mutta kun -20 ºC pakka­nen paukkuu, on tyydyttävä Nummituvan saliin ja torstaisin myös kun­tosali on urheilijoiden ­käytössä. Pääsemme myös kilpailemaan, ­kunhan omistaa kilpailulisenssin, jonka hankki- minen on helppoa. Ki­soihin lähdetään usein ­porukalla, mutta joskus myös omil- suunniteltu myös yläasteikäisille ja saat- li­sia. Vaikka ne ovat usein haus­koja, ovat la kyydeillä. Kisoissa on tullut käytyä tavat olla liian rankkoja. Tiistain liikunta­ ne silti rankkaa treeniä. Hankalaa on paljonkin ympäri Vihtiä, mutta ollaan kerho sopii hyvin nuoremmille, ja sieltä so­vittaa yhteen eri ikäryhmien h­ arjoittelut sitä kauempanakin oltu. Kilpailuihin on voi myöhemmin siirtyä ha­lutessaan yleis- ­yhdeksi kerhoksi. Toisinaan toivoisin aina mukava mennä, v­aikkei palkinto­ urheilutreeneihin. voiva­ni treenata enemmän omaan sarjaa- korokkeelle yltäisikään. Onhan isoille ”Treeneissä on kivaa ja kunto nousee no­ ni kuuluvien kanssa. Pienessä ryhmässä kentille pääseminen myös tilaisuus peasti. Ohjaajat ovat myös mukavia ja tree­ on kuitenkin sekin hyvä puoli, että kerho­ urheilla hyvissä puit­teissa. neissä on hy­vä tunnelma!” vasta yleis­ laisten välillä vallitsee hyvä y­ hteishenki”, Tammikuussa kävimme Vierumäen urheilun aloittanut Vilma Leivo kertoo. yleisurhei­lukerhossa alusta asti mukana urheiluopistolla viikonloppu­leirillä. Oli Olisi hienoa, jos Nummituvalla olisi ollut Myrsky Virmavirta toteaa. huikeaa päästä treenaamaan kunnolla vielä paremmat ­mahdollisuudet treenaa- ”Toivoisin kerhoon enemmän itseni hyvissä tiloissa. Olisi hienoa päästä ­sinne miseen. Näillä kuitenkin pär­jätään. Täy- ikäisiä nuoria, mutta muita tämän kylän ensi vuonna­kin. tyy vain olla luova ja kehittää erilaisia yläasteikäisiä ei ­tunnu tämä harrastus Treeneissä on mukava tunnelma ja treenausmenetel­miä. Kerran vedimme niinkään kiinnosta­van”, Myrsky lisää. ­sinne ovat uudetkin urheilijat ­tervetulleita. toisia Nummituvan salin päästä päähän On hienoa, että meidän pienellä ­kylällä Aivan pienille en kuiten­kaan yleisurheilu­ vauva­pulkassa voimaharjoituksena. on mahdollisuus harrastaa näinkin moni- treenejä ­suosittele, koska harjoitukset on ”Harjoitukset ovat kivoja ja mo­ni­puo­ puolisesti!

20 Vihtijärvelle ratsastuskoulu Teksti: Vilma Leivo 5. lk

Vihtijärvelle toivotaan ratsastuskoulua. Täällä on kuitenkin suht monta lasta, niin kuin aikuistakin, jotka harrastavat ratsastusta. Ratsastuskoulu kylällä voisi innostaa muita- kin aloittamaan tämän mahtavan ja ihmeellisen harrastuksen. Lähin ratsastuskoulu on Vihtijärven ”keskustasta” katsottuna noin viidentoista kilo- metrin päässä Röykän Kiljavalla, mutta meille sopiva ja laadukas ratsastuskoulu löytyi kuitenkin Lopelta, 25 kilometrin päästä. Käyn siellä äitini, Varpun ja Iitun kanssa. Olem- me käyneet siellä vajaa puoli vuotta ja olemme todenneet, että siellä kehittyy ratsasta- jana, hevosenhoidossa ja fasaani-lintujen takaa-ajamisessa, Lopella kun niitä ärsyttä- viä kukkoilijoita on erittäin runsaasti... Emme voi esimerkiksi ottaa hoitohevosta noilta mainitsemiltani tal­leilta, ­koska ne ovat liian kaukana emmekä voisi käydä ­hoitamassa hoitohevosiamme monta kertaa vii- kossa. Eli toivottavasti tämä joskus to­teutuisi, että Vihtijärvelle perustettaisiin ­ratsastuskoulu.

Koululle akvaario Teksti: 5. ja 6. luokan oppilaat

Akvaario voisi olla 5-6 luokassa. Kaloja voisi olla 4 tai 3. Akvaa- rio olisi kiva ja kaikki 5.-6. ­luokkalaiset saisivat ruokkia kalo- ja vuorotellen. Se piristäisi luokkaa. Akvaarion ei tar­vitse olla iso koska siellä ei t­ulisi asumaan haukea <(’’). Eikä sen tarvit- sisi olla kallis. Koululla ei ole oikein mitään sen tapaista, ja se olisi kivaa katsottava­a. Haluaisimme akvaarion koululle ja meis- tä tulisi iloisia! Akvaariossa tulisi olla vesikas­veja ja pieniä esi- neitä kalojen lisäksi.

Piirros Riia Uusitalo

Koulun kolmannen ja neljännen luokan oppilaiden runoja ystävyydestä

Eläin ystävä on joka osaa olla hiljaa! Runoräp­ hökkeli­ Jolle voi kertoa salaisuuksia. Kiva kamu auttaa, kiva kamu mukava, Ystävälle voi kertoa sanoja ja se matkii. kiva kamu on ystäväsi aina, kiva kamu auttaa Ystävät ovat kivoja ja parhaita Aaah joskus...... ilkeitä. :( Ystäviä tarvitaan elämään. Ystävyys on lyömätön niin kuin aave. Ne auttavat selviytymään. Ystävyys on maailman paras asia niin kuin rakkaus. On erilaisia ystäviä, Runo on kuin muro ystävyydestä. siskoja, veljiä, aikuisia ja eläimiä.. Ystävyys on kuin rakas perhe. Kaikki pitävät ystävistä. Joskus ystävyys katkeaa hetkeksi mutta ei kauaksi aikaa koska enkeli tulee ja sanoo: olkaa taas ystäviä!

21 Kuudesluokkalaisten ”vuosikirja”

Leevi Vuohipoika. Pitää autoista ja mopoista. Harrastaa VPK:ta. Paljon eläimiä. Oma hyppytyyli korkeushypyssä… Hyvät välit kaikkien kanssa. HIFK. Musiikkia kuunteleva tyyppi, luotettava! Hyvä kaveri, heittää paljon läppää. Hokema: ”Wot woooot?!” Tulevaisuus: vuohimies Henu Pitää autoista. Kiva kaveri, jonka kanssa on hauskaa v­ iettää aikaa ja ajaa mopolla! Sormi murtui. HIFK. VPK. Hyvä pelaamaan jääkiekkoa. Cappi aina hupparin hupussa.. Hokema: ”Ma kerron!” Tulevaisuus: rekkamies

Tuomas Harrastaa jalkapalloa. Tuukan veli. Tosi mukava ja aina reilu kaveri. Kaksi kissaa, hyvä koulussa. Borussia Dortmund. HIFK. Kiinnostunut tekniikasta. Tulevaisuus: jalkapalloilija

Tuukka Jalkapalloa pelaava, ystävällinen kaveri. Urheilee ­mielellään. Tuomaksen veli. Reilu ja hauska tyyppi. Ässät. Barca. Nauraa aika paljon… kaksi kissaa. Vei päiväkodissa toisen lautaselta kurkut ja porkkanat. Tulevaisuus: jalkapalloilija

Riia Hyvä viulunsoittaja. Vasenkätinen. 28 lemmikkiä. Taiteileva, hyvä käsistään, huumoritajuinen. Lensi tolppaa päin! Lindsey Stirling -fani, ja valittaa, kun muut eivät osaa lausua sitä oikein… Vitsikäs tyttö, mukava kaikille. Tykkää olla Tuulin kanssa. Tulevaisuus: viulisti Elis Liian hyvä liikunnassa! Maryn veli. Yleisurheilija. Hyvät vitsit, kiva tyyppi. Dubstep. Hyvä pelaamaan futista. VPK. Ässät. Tulevaisuus: joku urheilija Milo Milopower! Katsoo Supernaturalia. Pitää pyöräilystä. Harrastaa VPK:ta. Mukava jätkä, jolla on aina vähän omat jutut… Iloinen. Jänis! Tulevaisuus: mysteerimies

Tuuli Valokuvausta harrastava kissafani. Aika hiljainen, paitsi Riian seurassa… Pitää kissoista ja piirtämisestä. Hauska, oudot vitsit. Tykkää lemmikkieläimistä. Tippui kaivoon. Kompastuu usein omiin jalkoihinsa.. BBC Sherlock, Marvel & Supernatural. Pelkää koiria, kaivoja, syviä altaita, meriä, laivoja, lentokoneita, papukaijoja, kaneja, joitain kissoja, pimeää ym… Tulevaisuus: näyttelijä

22 Juhlavuosimitali Jenkille

Teksti: Kaisa Kuusela, kuva: Juha Ahvenharju

Palokuntatoimintaa on ollut Suomessa 176 vuotta. Vuonna 1838 on perustettu ­maamme ensimmäinen vapaaehtoinen palokunta, Turun VPK, minkä jälkeen ­palokuntatoiminta alkoi kasvaa ympäri maata. Vuosi 2013 oli suomalaisen palokuntatoiminnan ­juhlavuo­si, kun palokuntatoimintaa näillä pohjolan lakeuksilla ja kivikoissa oli ollut huimat 175 vuotta. Tämän juhlavuoden kunniaksi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) myönsi ansioituneille palokuntalaisille juhlavuosimitalin. Myöntämisperusteina oli, että kyseinen henkilö on perustanut uuden osaston, aloittanut uuden toiminnan tai käynnistänyt jonkin projektin tai hankkeen, joka on jäänyt elämään pelastusalalla. Vihtijärven VPK haki juhlavuosimitalia oheisella esityksellä palokuntansa pitkä­ aikaiselle ja innovatiiviselle jäsenelleen, Hannu ”Jenkki” Silvastille. SPEK myönsi juhlavuosimitalin Jenkille ja se luovutettiin hänen vauhdikkaissa 50-vuotissyntymä- päiväjuhlissaan Nummituvalla 26.10.2013. Vielä kerran lämpimän onnittelut J­ enkille ja suuret kiitokset hänen työstään ja panostuksestaan palokuntamme hyväksi! JUHLAVUOSIMITALIESITYS

Vihtijärven VPK:n nuoriso-osaston pe­rusti vuonna 1992 Jenkki johti nuoriso-osastoa innolla ja pitkäjänteisesti ­vahvan, luovan ja tar­mokkaan palokunta-aatteen o­ maava ­upeat 17-vuotta! Jo osaston alkuajoista lähtien on osaston ­Hannu ”Jenkki” Silvasti. Jenkki on oman kylän poikia ja eri- pe­rus­viik­ko­harjoitusten lisäksi ­nuorille kuuluneet leirit, tyisesti Vihtijärven VPK:n kasvatteja. 70-luvun loppu­puolella ­ret­ket, tutustu­mis­käynnit ja erilaiset palokuntatapahtumat. palokunnan poikaosastoon liittynyt Jenkki harrastaa e­ delleen Jenkin innokkuu­desta osallistua palokuntanuorille järjestettä­ va­litsemallaan tiellä. Poikaosastosta Jen­kin kulku jatkui viin tapahtumiin ker­too se, että vasta vuoden ikäinen n­ uoriso- hälytys­osastoon 80-luvun alussa ”vanhojen äijien ­jalanjälkiä osasto osallistui ensimmäi­selle palokuntanuorten leirille pitkin”. Aktiivinen palokuntalainen on käynyt kaikki mie­his­ Virta­salmelle ­vuonna 1993 tietämättä juurikaan, mitä t­uleva tö­­­­kou­lutuk­seen kuuluvat kurssit sekä useita täydennys­koulu­ leiri­viikko toisi tulles­saan. Hienosti siitä selvittiin niin kuin tuksen kursseja. Jenkki on edel­leen aktiivinen ja os­ aamisestaan monesta muustakin tapahtumasta! huol­ta pitävä monialaosaaja, joka jakaa tie­tojaan ja taito- Vaikka nuoriso-osaston johtajan tittelin Jenkki jätti viisi jaan niin hälytys- kuin nuoriso-osastossa. Muutamista vuotta sitten pois, on hän edelleen vahva osa nuoriso-­osastoa. ­palokunnan luottamustehtävistä, joihin Jenk­ki on ­osallistunut, Jenkki toimii kouluttajana nuoriso-osastossa 7–17-­vuotiaille mainittakoon hal­lituksen jäsen, nuoriso-osaston johtaja, nuo­rille. Jenk­ki on aina ollut hyvin ­innovatiivinen sekä kekse­ koulu­tuspäällikkö, pa­lokunnan va­rapäällikkö ja Länsi- liäs ja vuosien mittaan on ke­rätty varoja nuoriso-osastolle Uudenmaan ANTO. mo­nenlaisilla tempauksilla. Tämän lisäksi yhä edelleen 90-luvun alussa Vihtijärven VPK:ssa oli havaittu, että ­suurin osa palokunnan järjestämien tilaisuuksien leikki­ hälytys­osaston keski-ikä alkoi vanhentua vuosi vuodelta mielisistä kilpailuista on Jenkin käsialaa! enem­män ja enemmän. Tuli pohdintaan ky­symys, miten ­saada 81-vuotiaan Vihtijärven VPK:n nuoriso-osasto on 21-­vuotta palokunnalle jatku­vuutta sekä miten turvata sen toiminta vanha. Vihdin kun­nan pohjoisosassa sijaitsevassa ­Vihtijärven tulevaisuudessa. Vanhana palokuntapoikana Jenkki tiesi, kylässä asuu noin 500 ­asukasta. On hienoa, että näinkin miten mu­kavaa on olla nuorena samanikäisten kans­sa samas- ­pienellä ­kylällä toimii edelleen aktiivinen ja elinvoimai­nen sa harrastuksessa. Myös toiminta nuorten kanssa oli ­Jenkille ­Jenkin perustama nuoriso-osasto! Osaston vahvuus on ­tällä ­tärkeää ja niinpä Vihtijärven VPK:n nuoriso-osasto perustet­ hetkel­lä 18 nuorta ja 8 kouluttajaa! tiin vuonna 1992, jonka johtajaksi Jenkki ryhtyi.

VIHTIJÄRVEN VPK Pj. Teemu Enbuske, Naisosasto p. 045 1108 468 Osaston pj. Mervi Kannisto-Kallela, p. 0400 998 712 Siht. Mervi Kannisto-Kallela, Naisosasto kokoontuu tarvittaessa p. 0400 998 712 Nuoriso-osasto Hälytysosasto Osaston johtaja Kaisa Kuusela, p. 040 3769 990 Palokunnan päällikkö Mika Nilsson, p. 040 7325 341 Harjoitukset Nummituvalla joka torstai klo 18 Osaston harjoitukset Nummituvalla joka toinen torstai klo 19 Nummitupa Talonmies 09 2760 615 Riitta Stenbacka Talon ja astiaston vuokraus

23 Aktiivista toimintaa Uhkassa kautena 2013–2014

Teksti: Jukka Vihtkari

Kylän urheiluseuralla on ollut tapahtuma­rikas vuosi. Viime Hiihtoretket jäivät harmittavasti väliin tä­nä vähälumisena tal- vuoden kesäkuussa vie­tim­me seuran 80-vuotisjuhlaa Nummi- vena. Juuri kun kaik­ki muut edellytykset olisivat olleet kun­nos­ tuvalla. Oli mukava kuunnella monen van­han tekijän muiste- sa, oli hiihtämiseen olennaisesti kuu­lu­va lumi liian ohuena ker- loita vuosien varrelta. Seuran aktiiveja huomioitiin ansio­merkein roksena. Sa­ma talven ”huonous” näkyi ­jääkentällä, jossa ­sentään ja ruusuin. Kun kyse on koko ky­län seuras­ta, voisi huomioita- saimme luistella sen 3 viikkoa. Aktiiviset talkoolaiset olivat vien listal­le lisätä vielä monta kyläläistä, jotka ovat ta­valla tai pystyttäneet kau­kalon ensimmäisen kerran Num­mi­tuvan ­kentän toisella olleet toiminnassa mu­kana. Jotta mi­kä tahansa tapah- historiassa ja vieläpä ­hyvissä ajoin syksyllä, mutta ­pakkasia tuma saa­daan vietyä läh­döstä maaliin, t­arvitaan ­taustajoukkoja, ­saatiin odotella turhan pitkään. No, ensi tal­vena ­sitten otetaan jotka hoitavat kunnialla teh­tävänsä ilman, että välttämättä takaisin kaikki me­netetyt talvi­liikun­tariemut korkojen kera. muiste­taan kunnolla kiittää. Kiitos teille kaikille, jotka olette Liikuntakerhon toiminta ja osallis­tu­mis­­­halukkuus on ollut seuran toimintaa tukeneet ja olleet mukana tapahtumien aktiivista jo ­parina vuotena. Kerholaisia on reilut 20. Voitte järjestelyis­sä. Pyyntöjä talkooväeksi tulee varmasti jat­kossakin. hy­vin kuvitella millaista vilskettä siitä seu­raa, kun tällainen Kesän ja alkusyksyn aikana saimme tal­koilla kunnostettua määrä lapsia laitetaan liikkumaan Nummituvan saliin. Seu­ran Roko­kodan uuteen ku­koistukseen. Hyvällä, yhdistysrajat rik­ si­sähyppykilpailuissa oli osallistu­jia hieman alle 30, joten ei ko­valla yhteistyöllä saatiin tulosta aikai­seksi. Se oli tärkeä pon- tätä hommaa tar­vitse turhaan tehdä. Onneksi sää on suo­sinut, nistus yhteisen kuntoilukohteemme historian jatkumiselle. Kylä- ja pää­simme käyttämään hieman avarampaa ulkokenttää pitkäl­ koordinaattorin panos oli mer­kittävä, s­illä projekti todellakin le syksyyn. Juttua kirjoi­tettaessa eletään maaliskuun loppua ja ­vaati koordinointia. Rokolle luonnollisesti suun­tasi muutaman alka­nut kevät näyttäisi sil­tä, että ­pääsemme hyvissä ajoin k­ entän vuoden perinnettä pi­tänyt syysretkemme, jossa porukkaa oli puolelle tänä k­ eväänä. mu­kavasti. Kun lapsi on lähempänä yläasteikää, kiinnostus usein lopah- taa syystä tai toises­ta lajiin kuin lajiin. Toivottavasti ­tästä nuo- rempien aktiivisesta ryhmästä mahdollisimman moni jatkaa seuran toiminnan parissa vielä vähän pidemmälle. Pystytim- me lähinnä lentopalloiluun keskitty­vän ryh­män nuorille, jossa mukana ­voivat olla myös yläasteikäiset. Syksyllä saatiinkin aloit­taa mukavan kokoisella ­ryhmällä, mut­ta kauden edetessä joukosta on pudonnut harmittavasti pois muutama ka­veri. Py­ritään jatkamaan tätä kerhoa tu­le­va­na­kin kautena, sillä sel- laiselle tuntuisi ­olevan kuitenkin tilausta. Yleisurheilun saralla 6–7 lapsen ydinryhmä on jaksanut ­käydä harjoituksissa sään­nöllisesti. Sitä on ollut ilo seurata. Kil­pai­ luissa edustamme Vihdin Viestiä ja ylpeänä olen voinut ­todeta, että hallikaudel­la taisi 80–90 prosenttia Vihdin osallistujis­ta olla oman kylän poikia ja tyt­töjä. ­Vaikka saimme ­hallikaudella yhden piirin mestaruuden kylälle, on me­nestyminen tässä vai­ heessa sivuseikka. Se tulee aikanaan, kun jokainen jaksaa ­tehdä hyviä harjoituk­sia. Kuukauden pilakuva, syyskuu 2013. Piirros: Ari Peura Tapaamisiin tulevaa kesää ja juhannusta odotellessa!

Kuntojaoksen terveiset

Teksti: Eija S. Jokinen

Olemme saaneet nauttia erinomaisen lämpimistä talvisäistä ja jos vaikka saisimme Uhkan kuntojaoksen kanssa retki­ perinteiset talviset hiihtoharrastukset ovat jääneet mielikuva- luistelutapahtuman aikaan. harjoitusten tasolle. Toivottavasti olette löytäneet korvaavia Pyöräilykausi on aluillaan, ja perinteisesti pyöräilemme liikun­tamuotoja tilalle. Ainakin kävely on onnistunut hyvin, ­maanantai-iltaisin. Lähtö on klo 19.00 Syökerin Tuvalta. sillä liukkaus ei ole paljon haitannut tänä talvena. Muista myös muu liikunta kylällä, kuten zumba, jooga ja Retkiluistelu on tullut uudelleen hyväksi kuntoiluvaihto­ ­pilates. ehdoksi hyvien järvijäiden vuoksi. Harvoin on ollut niin hyviä Liikunnallista vuotta kaikille vihtijärveläisille! jääolosuhteita keväällä kuin tänä vuonna. Katsotaan syksyyn, 24 Yleisurheilujaoston kuulumiset

Teksti: Jukka Vihtkari

Nyt kun yleisurheilun saralla on syntynyt sään­nöllistä toimin- taa, on paikallaan kertoa, mitä kaikkea oikein teemme. Ryh- mämme harjoituksissa käy 6–9 lasta, joten mukaan mahtuu hyvin vielä muutama lisää. Harjoituksia vetää allekirjoittaneen lisäksi Ismo Hulkko. Pyrkimyksenämme on tehdä yksilö­ urheilusta joukkueurheilua yhteisillä harjoituksilla, joissa par- haimmillaan syntyy keskinäistä kilpailua ja sitä kautta ­kehitystä. Samalla voimme tarjota lapsille omalla kylällä mahdollisuuden päästä ohjatusti mukaan kilpaurheiluun, koska joukkuelajeihin meillä ei ole riittävästi yhtä ikäluokkaa. Vuodessa on kaksi harjoitussykliä, joissa molemmissa tähdä­ tään aina kilpailukauteen. Toinen kilpailukausi ajoittuu helmi- maaliskuulle eli hallikauteen, ja toinen kesäkuukausille eli ulko- kenttäkilpailuihin. Sykli alkaa aina peruskuntokaudella ja vaih- tuu kilpailuihin valmentavaan kauteen. Sen jälkeen alkaa varsi­ nai­nen kilpailukausi. Näin keskitymme hieman erilaisilla paino­ arvoilla harjoittelussa eri osa-alueille. Olemme lajivalikoimasta joutuneet karsimaan oikeastaan vain seiväshypyn, johtuen puuttuvista harjoituspaikoista. Ryhmäkuva Vierumäen leiriltä. Kuvassa Ismo, Jukka, Varpu, Nummi­tuvan kentän ja salin olosuhteissa pyrimme h­ arjoittamaan Janna, Myrsky, Elis, Ilona ja Mary. lajeja kohtuullisen monipuolisesti ilman, että tarvitsee ryhtyä erikoistumaan vielä 9–15 vuoden iässä. Tänä talvena pidimme Lisenssi oikeuttaa osallistumaan kilpailuihin, ja samalla jokai- yhden viikonloppuharjoitusleirin Vierumäellä, joka oli ­kaikille selle kertyy tilastotietoa tuloksista. Tätä kilpailutilastoa voi käy- mieluinen sekä hyödyllinen kokemus. Tulemme varmasti jatka­ dä lukemassa tilastopaja.fi-sivuilta. Kesällä osallistummel ­isäksi maan omin voimin leiritystä tulevanakin kautena. Vaikka l­eirit Vattenfall Seuracup -kilpailuihin, joista seurat keräävät ­pisteitä ovat hauskaa vaihtelua, päästään niissä keskittymään myös olen- sijoitusten mukaan, kuten maaotteluissakin. naiseen eli harjoitteluun. Pitää vain muistaa käydä aina välillä Vanhempia tarvitaan silloin tällöin mukaan, jos ei muuten, syömässä ja nukkumassa. niin ainakin kuljettamaan lapsia kilpailuihin. Lisäksi on toki Talvikautena osallistumme muutamaan kilpailuun koko ryh- mukavaa, että mukana on huoltaja, joka auttaa tarvittaessa kil- män kanssa, jolloin kannustamme toisiamme hyviin suorituk- pailupaikoilla varusteiden ym. käytännön asioiden kanssa. Kus- siin. Toki kiinnostuneilla on mahdollisuus käydä kilpailemas- tannukset harrastuksesta ovat hyvin minimaaliset, eikä varustei­ sa vaikka joka viikonloppu, mutta nykyinen määrä tuntuu siin tarvitse alkuvaiheessa juurikaan satsata. Mutta kyllä jokai- monelle riittävältä. Kesällä käymme Vihdin sisäisissä kisoissa nen isommassa kilpailussa sentään vetää piikkarit jalkaan eli Nummelassa. Niihin voi jokainen osallistua, vaikka ei olisi ­vielä tässä ei anneta tasoitusta kilpakumppaneille. harjoituksissa käynytkään. Siellä sarjat ovat 3-vuotiaista aina Tällaista toiminta on ollut kohta parisen vuotta ilman l­iiallis­ta 15-vuotiaisiin saakka. Tämän lisäksi käymme Uudenmaan vakavuutta tai menestyspainetta. Toki lajin harrastaja itse voi ­piirin sisällä järjestettävissä eritasoisissa kilpailuissa, joista yksi kokea asian eri tavalla, eli voi olla kuitenkin halu näyttää. Pää- tärkeimmistä on piirinmestaruuskisat. Virallisia kilpailuja var- asia on, että jokainen pystyy parantamaan omaa ennätystään ten hankitaan jokaiselle urheilijalle lisenssi koko kaudelle. vuoden aikana, jolloin tietty motivaatio pysyy yllä.

VIHTIJÄRVEN UHKA RY HALLITUS 2014 puheenjohtaja Jukka Vihtkari p. 0400 802 369 MOOTTORIKELKKA-AJAJAT (latujen hoito): varapuheenjohtaja Arto Vihtkari , p. 040 5272 559 Niko Einesalo p. 050 561 2766 sihteeri Eija Jokinen, p. 0400 471 877 Arto Vihtkari p. 040 527 2559 rahastonhoitaja Anu Kuusela, p. 0400 483 640 Jouko Jokinen p. 050 66 218 muut jäsenet Asko Kautonen, Mika Korpiniitty, Ilkka Ruhanen p. 040 707 0061 Anja Lindell, Ilkka Ruhanen ja Marko Viljanen KUNTOSALIN AVAINTENHOITAJA: Hanna Oksa p. 040-5411155 JAOKSET HIIHTO: Pj. Niko Einesalo p. 050 561 2766 JÄSENMAKSUT: YLEISURHEILU: Pj. Jukka Vihtkari p. 0400 802 369 Marko Viljanen p. 050-5841790 KUNTOILU: Pj. Eija Jokinen p. 0400 471 877 VOIMAILU: Pj. Hanna Oksa p. 040 541 1155 PALLOILU: Pj. Jukka Vihtkari p. 0400 802 369 HUVITOIMIKUNTA: Pj. Arto Vihtkari p. 040 527 2559 TENNISKENTTÄTOIMIKUNTA: Pj. Pasi Oksa p. 040 548 0368

25 Mitä kuuluu Palvelutaloyhdistykselle?

Teksti ja kuva: Änise Haapalainen

Vihtijärven Palvelutaloyhdistys ry oli jo Tiistaikerhon kuulumiset puolisia vierailijoita on ollut, muun ­muassa 1990-luvun lopulla tehnyt pitkälle ­viedyn Karviaisesta käytiin kertomassa vanhus- suunnitelman palvelutalon saamiseksi Palvelutaloyhdistyksen Tiistaikerho on palvelulaista. Tärkeintä kuitenkin on ollut Vihtijärvelle. Kyläläisille oli tehty ­kysely, toiminut kolmatta vuotta kylätalolla. Ker- kyläläisten yhdessäolo, ja iloista puheen­ joka osoitti suurta kiinnostusta hankkee- ho on tarkoitettu varttuneille k­ yläläisille, sorinaa on riittänyt. seen. Kunnalta oli saatavilla hyvällä pai- ja osanotto on ollut runsasta. Keskimää- Viime kesänä kokoonnuimme ensim- kalla oleva tontti käyttöön, piirustukset rin meitä varttuneita on tapaamisissa mäistä kertaa Syökerin uimarannalle olivat valmiina ja yhteistyökumppaneita 15–20 henkeä. Olemme kokoontuneet viettämään ”jälkijuhannusta”. Tarjolla oli haarukoitu. Suunnitelma raukesi kuiten- syksyllä viisi ja nyt keväällä kahdeksan makkaran- ja letunpaistoa sekä kahvia ja kin rahoituksen puutteeseen. kertaa. kakkua. Kukaan ei kuitenkaan rohjennut Tärkeää asiaa ei ole kuitenkaan unoh- Syyskausi 2013 alkoi yhteisellä kon- käydä uimassa. Kerholaisista löytyi ­kaksi dettu. Kolme vuotta sitten Kaarina serttimatkalla musiikkitaloon kuuntele- haitarinsoittajaa, joten päivä kului rattoi- Pulli­nen teki kyläyhdistyksen ­tilauksesta maan Tulisia tenoreita. sasti yhteislaulun ja seurustelun merkeis- laajan esiselvityksen, jossa kartoitettiin Kerhotapaamiset alkavat aina tehok- sä. Taidetaan tehdä tästä perinne! se­nioritalon tarve, omistusmuodot ja kaalla tuolijumpalla, jonka jälkeen on Tiistaikerhoon voi tulla mukaan yksin- ra­hoitusmahdollisuudet. Siinä todettiin lounaan vuoro. kertaisesti: ovi vain auki ja astu sisään. kylällä olevan edelleen kiinnostusta, mut- Tarjolla on ollut vetäjien järjestämää Aikatauluista kerrotaan tarkemmin pai- ta tarvitaan uudet suunnitelmat. Edelleen mo­nipuolista ohjelmaa. On ollut kallislehdissä. Voit myös soittaa ja kysyä suurimpana pulmana on rahoitus. ­Kalevala-teema, on laulettu, on kuultu Äniseltä (040 5111 6630). Palvelu­taloyhdistys on kuitenkin toivei- ru­noja ja pelattu erilaisia pelejä. Ulko­ kas t­ässä kyläläisille tärkeässä asiassa.

Tule tukemaan Palvelutaloyhdistyksen toimintaa liittymällä jäseneksi. Vuotuinen jäsenmaksu 10 €. Yhdistyksen tilinro on FI46 529 71 4400 27737.

Tiistaikerhon jälkijuhannuksessa uimarannalla yhteislaulut raikuivat Pertti Vikgrenin säestäessä.

Asiointiliikenne Vihtijärvellä Vihtijärveltä pääsee tarvittaessa asioimaan taksikyydillä Läyliäisiin tai Vihdin kirkonkylään. Taksa on 3 € / suunta. Alle 12-vuotiailta ei peritä maksua. Taksiliikennettä hoitaa Kajon Oy. Puhelinnumero autoon 040 484 2861.

Aikataulut: Tiistaisin Torstaisin Vihtijärvi–Läyliäinen–Vihtijärvi Vihtijärvi–Karkkila Meno: klo 9.20 lähtien Vihtijärveltä Meno: klo 9.20 lähtien Vihtijärveltä Paluu: klo 12.00 lähtien Läyliäisistä Paluu: klo 12.00 lähtien Karkkilasta

26 Vihtijärven Marttojen tervehdys

Teksti: Eija S. Jokinen

Vuosi on vierähtänyt ja on aika kertoa metsämansikan lehdet ja maitohorsman johon kaikki kiinnostuneet ovat tervetul- vihtijärveläisille Marttojen kuulumisia. nuoret lehdet. Paikka kannattaa valita leita. Ilmoittelemme tarkemmasta ajasta Yhdistyksemme tämänhetkinen jäsen- huolella, ei teiden varsilta tai muuten myöhemmin. määrä on 33. saastuneilta paikoilta. Kannattaa kysyä Toinen kalankäsittelyn kurssi järjeste- Martat haluavat pitää yllä sekä vahvis- lupa maanomistajalta, jos aikoo kerätä tään toukokuun loppupuolella. Aiheena taa taitoja ja tietoja, jotka ennen siirtyi- toisen maalta. on pikkukalojen perkausvinkit. vät sukupolvelta toiselle, mutta ovat nyt Olemme järjestämässä kesäkuun puo- Elämä on parasta itse tehtynä. Aurin- vaarassa kadota. Taistelemme masennus- lenvälin jälkeen villivihannesretken, koista kevättä ja kesää kaikille! ta ja syrjäytymisvaaraa vastaan tekemi- sellä. Meidät on luotu tekeviksi ja kädel- Kevään grilliherkkujen kyytipojaksi villiyrttikastike: lisiksi; haluamme tehdä, toimia ja osal- listua. Martta-toiminnassa on arjen mah- Näitä tarvitset: dollisuus. Tämän vuoden teemana on 2 dl kermaviiliä edelleen lähiruoka, ja erityisesti villi­ 2 dl silputtuja villivihanneksia (esim. maitohorsman versoja, vihannekset. apilanlehtiä, nuoria voikukanlehtiä, nuoria metsämansikan Villivihannekset ovat meitä kaikkia lehtiä, nuoria poimulehtiä ja koivun hiirenkorvia) lähellä, ja mikäpä sen mukavampaa kuin kipaista lähimetsästä tai pellon pienta- 1 silputtu punasipuli reelta tuoreet salaattiainekset sekä maus- 1 tl rouhittua mustapippuria teyrtit ruokapöytään. Asiaan kannattaa sitruunamehua tutustua huolella, jotta ei poimisi vahin- ripaus suolaa gossa myrkyllisiä kasveja. Aluksi kan- hivenen hunajaa nattaa ottaa varman päälle ja kerätä vain kasvit jotka tuntee. Helposti tunnistetta- via villivihanneksia ovat nokkonen, voi- Sekoita kaikki ainekset keskenään ja nauti! kukan lehdet, poimulehti, koivun lehdet,

VIHTIJÄRVEN MARTAT RY Eija S Jokinen, puheenjohtaja Merja Lyyra-Vihtkari, sihteeri 0400 471 877, [email protected] 040 8486 505, [email protected]

Kesän tapahtumia NUMMITUVAN 60-vuotisjuhlat lauantaina 7.6.

Vihtijärven Uhkan perinteiset JUHANNUSKILPAILUT Nummituvalla juhannuspäivänä 21.6. Järjestää Vihtijärven Uhka ry

JUHANNUSPÄIVÄN TANSSIT 21.6. Nummituvalla. Olutteltta auki myös kisojen ajan. Järjestää Vihtijärven VPK.

KESÄVIERAIDEN KIRKKOPYHÄ kappelissa sunnuntaina 22.6.

Seuraa ilmoittelua ja katso myös: www.vihtijarvi.fi.

27 Viisi lenkkiä Vihtijärvellä Teksti ja kuvat: Laura Rostén-Jokinen

Kaupungissa tai lähiössä asuvan on helppo muunnella kävely- tai juoksulenkkejään, kun kierrettäviä kortteleita ja teitä riittää. Vihtijärveltä ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista löytää lenkkivaihtoehtoja, kun – varsinkaan lenkin tekeviä – teitä ei ole monta. Siksi nämä viisi keskenään erilaista lenkkeilyreittiä on koottu koko kylän tietoon. Vinkit lenkkeihin on saatu paikallisilta lenkkeilijöiltä. Kaikki matkat on ohjeistettu alkamaan ”ytimestä” eli kappelin kulmalta, Vihtijärventien ja Koulunummentien risteyksestä.

1. Vehmaan lenkki, n. 5,7 km Lenkin arvio: jatka sitä. Lammen päädyssä, ennen kuin Lähde kappelilta kohti Hiiskulaa, mutta • maasto ja maisemat vaihtelevat Kou- tie haarautuu kahdeksi, lähde v­ asemmalle käänny ennen ylämäkeä vasemmalle lunummentien ”bulevardista” metsään, kinttupollulle. Pian pääset kävelemään Vehmaantielle. Kun olet kävellyt n. 1,3 suohon ja pieneen hiekkatiehen aivan lammen rannassa. Polku vie l­opulta kilometriä, tie haarautuu. Älä lähde oike- • Laihueen takana kuljettava rinteen reu- Laihueensuon poikki. Tulet metsäkoneen alle, vaan jatka nyt Meilahdentielle. Seu- na on hieman kalteva, joten nilkoilta tekemälle polulle rinteen alle. Käänny raavien 2,3 kilometrin aikana näet oikeal- vaaditaan hieman enemmän voimaa polkua vasemmalle ja jatka Pyysyrjän- la pilkahduksen Lapoota. Tulet tämän jäl- tietä kuten Laihueen lenkin ­kuvauksessa keen Lopentielle, jossa on luonnollisesti 3. Jälleen Laihueella, 4,2 km neuvottiin. syytä kulkea varovasti tien vasemmassa Lähde kappelilta Vihtijärventietä pitkin reunassa. Hämärään aikaan ­heijastinliivit kohti Lopentien risteystä. Nouse Lopen- Lenkin arvio: ovat välttämättömyys. Jos haluat lenkis- tietä pitkin pikkumatka kohti Nummi­ • Laihue ja vieressä oleva suo ovat kau- täsi pidemmän, voit hypätä tässä ­kohdassa tupaa, mutta käänny melkein heti pellon niit ja vaihtelua peltomaisemalle Laihueen lenkille (ks. lenkki nro. 2). loputtua vasemmalle metsäautotielle. • Lopentiellä kulkemista on vaikea vält- Lopen­tieltä käänny vasemmalle Koulu- Alle 700 metrin päästä olet Laihueen ran- tää, mutta tässä lenkissä sitä on vain nummentielle kohti kappelia ja näin nassa. Metsäautotie kaartaa tässä ­oikealle, hyvin vähän ensimmäinen lenkkimme on tehty.

Lenkin arvio: • reitti menee teitä pitkin eli ei tarvitse pelätä eksyvänsä metsäteille • toisaalta, autot kulkevat koko matkal- la ja varsinkin pimeään aikaan se voi tuntua turvattomalta • hyvän pituinen peruskestävyyttä kehit- tävä lenkki

2. Laihueen lenkki, n. 4,2 km Lähde kappelin kulmalta kohti Koulu- nummentien toista päätä. Poikkea kui- tenkin tien päästä Lopentien ali ja jatka oikealle polkua pitkin. Tulet Pyyniemen- tielle, jota hetken jatkettuasi käänny met- sään vasemmalle. Metsäkoneen tekemä polku erottuu kyllä. Polku haarautuu koh- ta, mutta jatka oikealle. Alamäen jälkeen polku vie sinua vasemmalle kohti ­Lai­hueen­suon reunaa. Kuljet pitkin rin- Lenkiltä nro 3 pääset kipaisemaan näköalaharjulle lähelle Lopentietä (merkitty­ teen alaosaa, suo on vasemmalla puolel- karttaan tähdellä). Ennen Laihueen rantaan tuloa metsäautotieltä poikkeaa tie lasi, ja Laihuekin näkyy siellä pian. ­Kohta oikealle ylämäkeen. Mäen päällä kaarra jyrkästi vasemmalle polulle ja kävele olet Pyysyrjäntien päädyssä. Tie kääntyy harjua pitkin Lopentien suuntaisesti. Vasemmalle aukeaa kohta näköala Laihueen oikealle ja jyrkän alamäen jälkeen olet yli. Voit palata lenkille helposti kääntymällä takaisin. Jos kunnollisen polun puuttu- Vihtijärven rannassa. Jatka ­Pyysyrjäntietä, minen ei haittaa, voit myös palata lenkille jatkamalla näköalapaikalta eteenpäin ja kilometrin käveltyäsi päädyt Kytäjän- ­metsän läpi Lopentien suuntaisesti. Tulet polulle, josta käännyt vasemmalle tielle. Alita Lopentie ja olet jälleen lähtö­ ­jyrkkään alamäkeen. Se tuo sinut saman metsäautotien varteen, josta nousit kohti pisteessä. näköalapaikkaa.

28 5. Komin lenkki n. 6,5 km tai 7,7 km Lähde kappelilta kohti Lopentietä, alita 5 se ja jatka suoraan Kytäjäntielle. Noin kilometrin käveltyäsi poikkea Rauhanie- mentielle. Alle kilometrin kävelyn jäl- keen käännyt Suvipirtintielle. Hieman ennen tien päättymistä, talon paikkeilta, vasemmalle metsään lähtee metsäkoneen 3 polku. Käänny sinne, ja tulet pian vanhal­ le hiekkakuopalle. Jatka suoraan ja k­ ierrä kantokasa vasemmalta. Kohta oikealla 2 on aidattu kasvimaa, jonka jälkeen tie 1 haa­rautuu. Kävele vasemmalle ja tulet puo­mille. Puomin kierrettyäsi jatka Komi­harjuntietä ja olet pian takaisin Kytäjän­tiellä, josta vasemmalle jatkamal- la palaat lähtöpisteeseen. Jos haluat ­tehdä hieman pidemmän lenkin, poikkea noin 700 metrin kuluttua oikealle Petäyksen- 4 tielle. Jatka sitä suoraan. Kun Petäys alkaa ensimmäisen kerran näkyä, tie kaartuu ylämäkeen vasemmalle. Mäen jälkeen Petäys pilkistää jälleen, ja näet myös tenniskentän aidat. Älä jatka tennis­ kentän ohi, vaan käänny koivikon jälkeen pienelle polulle vasemmalle. Hieman vaikea­kulkuinen polku nousee mäelle, sitten laskee ja kohta tupsahdat Ranta- 4. Rokolle päin, n. 8 km järventielle. Käänny vasemmalle ja noin metsäntien päätyyn. Tie on mäkinen, ja Lähde matkaan kappelin kulmalta kohti kolmen kilometrin jälkeen olet takaisin kiemurtelee lopulta hiekkakuoppien jäl- Hiiskulaa. Käänny Hiiskulantielle sen kappelin kulmalla. keen Kytäjäntielle, josta osaat kyllä ­jatkaa toisesta risteyksestä. Nouse vasemmalle oikealle kohti Lopentien ­alikulkutunnelia. Haaviskoppelintielle ja pian sen jälkeen Lenkin arvio: Rintelänkujalle, jälleen vasemmalle. Voit • lenkkiin saa varata ainakin 1,5 tuntia Lenkin arvio: myös seurata Rokokalliolle vieviä kyltte- aikaa • maisemat ja maastot ovat todella vaih- jä. Tie jatkuu melko suorana hieman alle • kulku on kuitenkin tasaista ja maasto televat ja kauniit: on peltoa, metsää, jär- 1,5 kilometriä, jonka jälkeen tulet riste- erittäin helppokulkuista vimaisemaa ja ”hiekkadyyniä” ykseen. Jos jatkat suoraan, pääset lähem- • maisematkin vaihtelevat metsän synk- • autoliikenne ei haittaa juurikaan mäksi Rokokalliota. Käänny nyt kuiten- kyydestä hyvin hoidettuihin peltoihin • mäkisin esitellyistä lenkeistä kin vasemmalle. Jatka hieman yli 1,5 ja Hiiskulan rakennuksiin kilometriä suoraan, jolloin palaat Vihti-

Ota huomioon: • Jokamiehen oikeudella voit liikkua muualla kuin pihoilla ja erityiseen käyttöön otetuilla alueilla (esim. viljelyksessä olevilla pelloilla). Koirat pitää olla aina kytkettyinä. • Jos haluat lyhentää Rokolle päin kulkevia lenkkejäsi ja tulla paikan päälle autolla, voit jättää autosi Hiiskulan kartanon kuivurin tykö, roska-astioiden lähelle. Jos jätät autosi esimerkiksi metsätielle, huolehdi, ettei se estä metsäkoneiden ja muiden työkalujen liikkumista. Esimerkiksi rekikoiraharjoittelua ja moottorikelkkailua ei luvatta saa Hiiskulan alu- eella harrastaa. • Metsissä saattaa liikkua ihmisiä muissakin kuin lenkkeilypuuhissa, esim. Hiiskulassa maita vuokrataan Vihtijärven metsästysseurueen käyttöön. Syyskuun loppupuolelta alkaen siis saattaa näkyä metsästäjiä passissa tai kyttäys­ paikoillaan. Jahdeista voit toisinaan saada vihiä teiden varsille jätetyistä kylteistä. Jos mahdollista, olisi turvallisuuden- kin kannalta tuolloin hyvä välttää metsästettäviä alueita. Todennäköisin alue metsästykselle on kartanon ja Roko­ kallion välinen alue. • Internetistä löydät hyviä karttoja, joihin on merkitty esimerkiksi metsäautoteitä. Osoitteesta www.fonecta.fI/kartat löytyy selkeä kartta, jonka välimatka-toiminnolla voit lenkin päätteeksi helposti mitata kuljetun matkan. • UKK-instituutin Liikuntapiirakan suosituksen mukaan 18–64-vuotiaan pitäisi kehittää kestävyyskuntoa esimerkiksi reippaasti kävelemällä tai sauvakävelemällä yhteensä 2 tuntia 30 minuuttia viikossa. Vaihtoehtoisesti voi liikkua rasit- tavasti esim. hiihtäen tai juosten tunnin ja 15 minuuttia viikossa. Kestävyyskunnon lisäksi pitäisi harjoittaa kahdesti viikossa lihaskuntoa ja lihashallintaa vaikkapa kuntosalilla, tanssimalla tai venyttelemällä.

29 - - - - yt, enkäyt, taaskaan nähnyt Elleniä. ­n Anna-Liisa Vottonen os. Ranta-aho Onni raja? onnen ja Missä onni on autiomaja, seOnko lämmin vasta, ja sauna vaiko tai maaliskuiset hankikannot kenties, kevätpurojen solina, hehkuvavai lies. - On monenlaista onnenonkijaa, mutt’ suurin onni sydämessäsun asustaa! - - ohtaan. euraan. k ­ ­ p 30 aamunsarastus. Tule kanssani kanssaniTule kesäaamuun tule, kuuntele linnunlaulu, katso aamu jo päiväksi saa. ennen kuinTule aamukaste jalkais alta pois katoaa. lento, perhoin kuin ennen Tule heinäsirkkain vienoinen soitto, tuulen lailla katoaa. näe, elä ja kuule Tule, koko kesän kauneus, luonnon suuri juhla, auhallisesti vanhojen hirsipirttien seinällä. Siellä aika hirsipirttien kulkeeauhallisesti Siellä eteenpäin seinällä. vanhojen mit r ­ ieläkö? ­ v ö saisin ottaa löylyjä savusaunaseurakunnassa muutenkin kuin Facebookissa? Vieläkö minua armah Vieläkö savusaunaseurakunnassa muutenkin kuin Facebookissa? ottaaö saisin löylyjä ­k ippeli. Koko kylä parissa minuutissa. kylä Koko ippeli. i pitänyt juoda jokaisen tutun luona ja sitten vielä Syökerillä. vielä sitten ja tutun jokaisen luona juoda i pitänyt ­s h

­ en olen aina tehnyt. Pellon päässä hiljensin, etten törmäisi hiljensin, päässä Pellon aina tehnyt. olen en ­t ­r teenpäin vaan vähentyäkseen kohti nollapistettä. Jos olisin avannut autoradion, siellä olisi soinut Final Count soinut olisi siellä autoradion, avannut olisin Jos nollapistettä. kohti teenpäinvaanvähentyäkseen ­e Kiitollinen mieli Kiittäös mielestä terveyden kiittäös päivästä keväisen kiittäös laulusta lintujen sydämen ystävästä kiittäös kiittäös työstä väsymyksen kiittäös levosta sen jälkeen kiittäös päivästä alkavasta kiittäös kaikesta nyt vasta ja

yt kun olin taas käymässä lähellä pääkaupunkia, yltyi sekuntiviisariyt kun pääkaupunkia, kiihkeään lähellä olin taas yltyi käymässä rytmiin, etelän viedäkseen ei n ehdi pysähtyä. On pakko ehtiä, vaikka mihin On pakko muista, en ehtiä, ehtiä. pitää pysähtyä. n ehdi ärven kohdalla raotin ikkunaa ja huusin kalastajille, ettei sieltä mitään sieltä ettei raotin ikkunaaärven kohdalla kalastajille, huusin ja N E Vierailutase on negatiivinen, te sanotte. Olette käyneet meillä asti, useat teistä. Minä olen lähettänyt Minä vain olen teistä. useat asti, meillä käyneet Olette te sanotte. negatiivinen, on Vierailutase olen Niistä bensaa. valelin poikasena joille traktorisiltoja, niitä Eikä pieniä lasketa enhän? polttanut, ole en Siltoja kunniaksi vapun poru tutussa maljan kohottaa joskus saisin Vieläkö Haluan parannuksen, tehdä haluan todella. Toisella kerralla tulin Läykän suunnalta. Tein samat rituaalit, pysähty en mutta kerralla Tein tulin suunnalta. Läykän Toisella J näin ja Karjalan Entinen viirit salossa. Koulunummentielle Kurvasin kodistani tunnustan. Olinhan Pohjois-Pohjanmaan vastaan, asti uudesta etelään teitä kuitenkin syntiä ajanut Tein Ensin tulin etelästä, sitten pohjoisesta. Nyt minusta tuntuu, että olen teh että olen minusta tuntuu, Nyt pohjoisesta. sitten tulinEnsin etelästä, Ensimmäisellä kerralla ajoin Klaukkalasta kohti entistä kotikylääni. ermoilin ruuhkaa, kuten aina. Tulin rautatiesillalle ja yritin ja ermoilin nähdä rautatiesillalle Elle ruuhkaa, aina. Tulin kuten erheenjäseniäni Vihtijärvelle teitä tervehtimään ja itse pysytellyt kaukana, piilossa metsissäni. Raukkamaisesti metsissäni. kaukana, piilossa pysytellyt tervehtimään itse teitä ja Vihtijärvelle erheenjäseniäni uomioni tuntenut selässäni vanhempieni väkevästä vitsasta. taamattomaan tulevaisuuteen. Ihan Ymmärräthän varmasti. minua? down. taisit Vihtijärvi, olen lymyillytolen Pohjantähden alla. ­t ­p aikaa nyt vää nyt oli Kahvit portailla. nin ku tule, ihmisten kappeli, hiljainen kylän pikitiellä, Nummituvanmäen sorat koti, kaljainen viisari lyö kellon jossa Lumijoelta, ­H yyttä ihmiskuntaa gallialaiskylää Vihtijärven erityisesti ja En pysähtynyt, tunnustan. kummallakaan En pysähtynyt, En kerralla. Syntisen miehen oharit miehen Syntisen mies Ahlholm, syntinen Aku Teksti: Pakina: kassa? Vielä kassa? Kaksi toista toisilleen Teksti: Tero Pullinen

Sain kuhan, sanoo toinen. No hyvä, toteaa se toinen jatkaen kes- – niin kuin olisi jäänyt yksi tahti paitsi sydänalassa – ja jatkaa kittyneenä tekemisiään tuvassa käymättä tuskin henkisesti l­äsnä. kulkuaan­ takaisin. Fileet irti, kylkiruodot, nahka ja rintaevä. Lopuksi ahvenkaloille Loraus kermaa kattilaan ja nopea kiehautus. Se asettelee fileet ominainen keskiruoto v-leikkauksella. Voi veljet, että ne ovat kau- hy­myilevään nesteeseen ja varmistaa, ettei arvokas lasti pääse niin kuulakkaita nuo ruodottomat kuhafileet. Puhumattakaan enää kiehumaan. Muutama minuutti vielä niin perunatkin ovat muotoon kuorituista keltaiseen taipuvista siikleistä ja pannulla kypsiä. Lautaset ovat jo lämmenneet käytöstä poistetussa paisto­ kir­kastetussa voissa sähisevästä, viime keväänä säilötystä nokkos­ uunissa. Kyllä se toimii, mutta ei ihan niin hyvin kuin sen alun annoksesta. Keittiöön leviää huumaava pähkinän tuoksu. M­ uisto perin on ollut tarkoitus toimia. Sen, joka sai sen kuhan, ajatus sen toisen tuoksusta aurinkoisena kevätpäivänä parsapenkin reu- harhailee parisuhteeseen. nalla. Kesän heräämisestä smaragdinvihreänä, kun syvä ve­ hreys Se toinen tulee valmistelemaan ruokailua. Katkaisee h­ aaveilijan vielä piilottelee harmaan alla. Sellaiseen on helppo rakastua. hataran ajatuksen lankarihman tähän hetkeen, tähän tärkeään Esiliina on pesty ja silitetty. Sivuliina nätisti taiteltuna t­askussa. yhdessä tekemiseen ja olemiseen. Kattaa viidelle vanhasta tottu­ Juuri siinä mistä sen nopeasti saa, kun on tarvis hersytellä sipulei­ muksesta. Viehättävän näköistä. Kangasservetit ja kynttilät ­vaikka ta pannulla. Pyyteettömästi on toisen, sen joka sai sen kuhan, on arkipäivä. Kumpikaan ei ole säästellyt hopeisten aterimien tai asioita hoitanut. Tuskin saa koskaan kiitosta päivittäisestä huolen­ perintöastiaston käyttöä yhteisessä elämässään. Kun kerran on, pidostaan. Silti tekee sitä, niin kuin se kuuluisi sen automaatti­siin niin käytetään. Puhuu päivän kiinnostavista asioistaan, jotka eivät töihin. Kyllä se toinenkin, se joka sai sen kuhan, on joskus pyykän­ mil­lään jaksa sytyttää sen toisen mielenkiintoa. Se huomaa sen nyt ja siivonnut, ei nyt vain tule mieleen koska viimeksi. ja syödään. Nokare voita ja reilusti toissavuonna pullotettua Rieslingiä pan- Jäihän tätä vielä, kun tulevat sitten ajallaan. Ennen aina syötiin nulle keittymään kasaan. Suolaa ja pippuria kyytipojaksi. Kello yhdessä iltaisin. Nyt on ihme, jos kaikki ovat samaan aikaan paikal­ rak­suttaa seinällä siinä samassa paikassa, mihin sen joku on nos- la. Ja se vanhin ei aina ollenkaan. Se toinen toteaa, että kun kala on tanut joskus 30- luvun loppupuolella. Vanhan hellan t­eräskannen valmistettu Rieslingissä, niin lasissakin se maistuu erityisen herkulli- raoista loimuaa tuli. Lämmittää lähellä sen kylkeä. selta. Niin, kiitos. Oli hyvää. Ole hyvä, mene vaan ettet myö­hästy. Se koskettaa toista hartiaan ihan kuin vahingossa lähelle Niin se vain toinen osasi sanoa rakastavansa sitä toista. Harmil­ ­tultuaan. On tekemässä asiaa tyhjästä. Ajattelee sanoa jotakin lista, sillä viime vuosina sen toisen maku- ja hajuaisti olivat alka- oikein kaunista, mutta ei taaskaan löydä yhtään oikeaa sanaa. neet toimia varsin epäsäännöllisesti ja katkonaisesti. Ja sen toi- Kokee valtavan humahduksen omaisesti hetken yksinäisyyden sen ymmärrys oli alkanut rajoittua juuri niihin.

31 Paljon onnea vaan, Nummitupa! Teksti: Laura Rostén-Jokinen

Tarkalleen 60 vuotta sitten vihtijärveläiset tiesivät varmasti jo valmistautua tulevana helluntaina koittaviin Nummituvan vihkiäisiin. Nyt juhlat ovat jälleen ajankohtaiset. Seuraava katsaus Nummituvan historiaan on lyhennelmä Vihdin kruunu -teoksesta löytyvästä Nummitupaa ja VPK:ta koskevasta tekstistä.

Talon rakentaminen oli aloitettu syk- syllä 1951 hitaasti edenneiden suunni- telmien jälkeen. Loppuvuodesta 1945 Vih­tijärven Sosiaalidemokraattisen Työ­väenyhdistyksen, Vihtijärven Va­paaehtoisen palokunnan (VPK) ja Voi­mistelu- ja urheiluseuran Uhkan edustajat kokoontuivat neuvottele- maan talohankkeesta. Kysyntä koko ky­län talolle oli noteerattu jo paljon aikaisemmin, sillä kylällä toimi mm. rait­tiusseura, voimistelu- ja urheilu- seura sekä Pienviljelijöiden yhdistys. VPK puolestaan kokosi kyläläisiä yhteen yli puolue- ja aaterajojen. Eri- laiset seurat ja yhdistykset kaipasivat tiloja toiminnalleen ja VPK taas suunnitellaan: ”...(Vihtijärven kylän nan jäsenenä ottamaan yhteyttä palontorjuntakalustolleen. Jo vuonna toiminta-) Alueen asukasluku on noin lä­hettyvillänne asuviin kyläläisiin, 1919 oli tehty ensimmäiset piirustuk- 2500 henkeä ja kesähuviloiden asuk- pyy­täen heitä mahdollisimman run- set talosta, mutta aika ei ollut silloin kaitten kanssa n. 3000 henkeä. Tästä saslukuisina saapumaan ensi sunnun- otollinen hankkeen polkaisemiselle määrästä nuorisoon ja varhaisnuori- taina talkoisiin. Jos jollakin on este, käyntiin. Niinpä vasta vuoden 1951 soon luettavia noin 800–1000 h­ enkeä. sopii tulla seuraavina sunnuntaina tai joulukuussa perustettiin aikaisemmin Juuri viimeksi mainitun väestönosan arkipäivänä, sillä talkoot jatkuvat mainitun neuvottelun seurauksena henkisen kehityksen ja viihdytyksen koko syksyn...” Rahoitusta saatiin Osakeyhtiö Nummitupa. edistäminen sekä liikuntakasvatus­ mm. Osuuskassasta otetulla lainalla ja Yhtiö osti lokakuussa 1946 Hiisku- har­ras­tuksen tyydyttäminen on ­yhtiön Uhkan saamista veikkausvoitoista. lan kartanolta tontin viidellä ­markalla te­keillä olevien ­rakennussuunnitelmien Joitain lahjoituksia, esimerkiksi tukke­ neliöltä. Mutka tuli matkaan, kun kau- tar­koituksena. – - – Että ­pääkaupungin ja ja ikkunoita, saatiin myös. T­ alkoiden palle jäi hakematta lääninhallituksen liepeillä sijaitseva yhdyskunta on näin merkitys siis korostui, ja niitä pidettiin­ hy­väksyminen. Tontti jäi siis myyjän hyl­jätyn lapsipuolen asemassa, jossa kin lokakuusta 1951 alkaen 134 ker- omis­tukseen, mutta Nummitupa Oy:n seu­rojen toimintapaikkoina ovat vuo­ taa. Tavoitteeksi oli asetettu 1000 tal- sal­littiin käyttää aluetta. Myöhemmin ta­vat ladot ja navettojen ullakot, on kootyöpäivää, joka ylitettiin reilusti jo asia hoitui kuntoon, ja Vihtijärven kult­tuurihäpeä...” ennen talon vihkiäisiä. VPK:sta tuli tontin omistaja. Työt ton- Vuonna 1950 rahoitusasia ei ollut Maanantaina 7.6.1954 yhdeltä ilta- tilla oli silti aloitettu ja talon rakennus- edistynyt ja se herätti ajatuksen seuro­ päivällä Vihdin vapaapalokuntien puita oli saatu kaadettua. Ne sahattiin jen­talon rakentamisen ­keskittämises­tä jouk­ko kokoontui Hiiskulan väen­ Hiis­kulan sahalla keväällä 1947. Pii- yhdelle toimijalle. Niinpä vuonna tuvalle. Marssivaa joukkoa johdatti rustuksina päätettiin käyttää K­ erkkoon 1952 osakkaat päättivät purkaa kuor­ma-auto, jonka lavalla soitti työväentaloa varten tehtyjä piirustuk- Nummi­tupa Oy:n, ja osakkeet luovu- orkes­teri. Juhlapuheissa kehuttiin sia, mutta myöhemmin niihin lisättiin tettiin puolueettomaksi tahoksi koetul­ ky­län talkoohenkeä ja mainittiin, että pa­loasema. le VPK:lle ilman korvausta. VPK ryh- ”... lienee meillä kaikilla jakamaton Rahoitus mätti ja siksi rakennushan­ tyi toimeen ja pian ­rakennustoimikunta juhlan tuntu siitä, että tapaus kyläm- ke ei juuri edistynyt vuosina 1948– oli koottu. Selkeäksi tavoitteeksi tuli, me kohdalla muodostaa voimakkaan 1949. Rahoitusta haettiin mm. valtion että rakennustyössä tullaan käyttä- käänteen parempaan päin. Se luo tun- urheilulautakunnalta sekä Jenny ja mään mahdollisimman paljon talkoo- teen siitä, että uusi kultainen lehti Antti Wihurin rahastolta. Vuonna voimaa. Sunnuntaina 28.10.1951 aloi- kylämme historiassa on voitokkaasti 1950 jätetyssä rahoitusanomuksessa tettiin talkoot, joihin kutsu kävi näin: ja luottavaisesti yhteisvoimin kään- ku­vataan, millaiseen tarpeeseen taloa ”...pyydämme teitä rakennustoimikun­ nett y”. Juhlassa runoja lausui vihtijär- 32 veläinen Seppo Ranta-aho, Vihdin miehet lauloivat ja oli tanhu- ja voi- misteluesityksiä. Illalla tanssittiin juh- latanssit. Vihkiäisissä olivat mukana kyläl- lämme edelleen asuvat Risto Kivistö sekä Helge Putkonen, jotka keväällä 2014 kertoivat muistojaan Nummitu- van 60-vuotisesta historiasta. Alla ole- va teksti on koottu heidän kertoman- sa mukaan.

Nummituvan rakentaminen on ollut kaiken kaikkiaan valta- eräisiä hankkeita, ja jäipä pääomaa ylikin. van iso päätös ja uhkarohkea yritys. Alkupääoma ­Nummituvan Alkoholia Nummituvalla ei ole tarjoiltu, mutta luonnolli- rakentamiseen oli olematon, ja on ollut suorastaan onnen­ sesti tanssi-iloissa humalluttiin piilopulloista ja taskumateis- kantamoinen, että hanke onnistui ja tuli jopa kannattavaksi. ta. Ei siis ole ihme, että järjestysmiehille oli selkeä tarve. Myös iso fyysinen ponnistus se on ollut. Isoin urakka oli Nummitupaan oli alunperin rakennettu yksi putka, mutta perustustalkoot, joihin osallistui ainakin 80 miestä ja kolme myöhemmin havaittiin tarve myös toiselle säilölle – kauniim- betonimyllyä. Vesi pumpattiin myllyihin Laihueesta. Tuohon paa sukupuolta varten. Kirkonkylältä tuli poliisi hakemaan aikaan tehtiin ns. säästöbetonia, eli valun sekaan heitettiin rettelöitsijät talteen, ja joinain iltoina virkavalta kävi p­ aikalla kivenjärkäleitä niin, että itse betonia kului vähemmän. useammankin kerran. Luonnollista on myös, se että moni Nummi­tuvan perustukset ovat siis tällaista vähemmän rik- rakkaustarina ja edelleenkin jatkuva suhde on saanut a­ lkunsa kaan ajan betonia. Kiviä kannettiin paikalle kottikärryillä. Nummituvan tansseissa. Onpa tänne Vihtijärvellekin saatu Lapset kantoivat pieniä kiviä ja miehet isompia, kukin voi- uutta verta Nummituvan tanssi-iltojen seurauksena. miensa mukaisesti. Martat tekivät lukuisissa talkoissa ison Rock-musiikin saavuttua ja paritanssin vaihduttua yksin- työn muonittaessaan koko talkooporukan lähes olematonta tanssiin tanssibuumi ja loppuunmyydyt illat jäivät historiaan. korvausta vastaan. Sittemmin Nummitupa on jatkanut alkuperäistehtävässään Nummituvalla ei ollut ensimmäisinä vuosina juoksevaa VPK:n tilana. Ilman lähellä olevaa sammutuskalustoa ja kou- vettä, joten urakka veden saamiseksi tuvalle otettiin myös lutettuja vapaapalokuntalaisia moni hätätilanne kylällä olisi työn alle. Vesijohdon saamiseen kappelin ja koulun alueelta päässyt pahemmaksi. Nummitupa on toki edelleenkin suo- Nummituvalle osallistuivat seurakunta, VPK, vesiosuuskun- sittu juhlatila erilaisille juhlille. Häitä ja syntymäpäiviä järjes­ ta sekä kunta. Kylän taloille jaettiin kullekin oma kaivuupät- tetään säännöllisesti. Jokavuotiset Nummituvan pikkujoulut känsä, ja lopulta vesi saatiin Nummituvalle yhteistyönä. ovat perinne, joka ei ole katkennut näiden 60 vuoden aikana. Koko rakennushankkeen lopullisen onnistumisen sekä tule- Aikanaan Nummitupa toimi myös areenana t­eatteriesityksille, vien aikojen menestyksen takana oli tanssibuumi, joka kesti joilla kerättiin varoja Uhkalle. Joukko vihtijärveläisiä harjoit­ parikymmentä vuotta Nummituvan valmistumisen jälkeen. teli vuosittaisen näytelmän, ja ne esitettiin usein täysille saleil- Nummitupa oli 1950–70-luvuilla suosittu tanssipaikka. Tuo- le sekä Vihtijärvellä että lähikylissä. Urheilua N­ ummituvalla hon aikaan nuoriso harrasti vielä paritansseja, ja tulijoita tans- on tietysti harrastettu aina, ja mm. lentopalloa siellä on ­pelattu seihin riitti. Lähikylistä masinoitiin linja-autokuljetukset, joil- aivan alusta alkaen. la tanssikansaa saapui paikalle. Rajamäestä tuli illan aikana Nummituvan merkitys Vihtijärven kylälle on ollut ja on jopa kaksi linja-autoa. Joka kesäviikonloppu järjestettäviin edelleen suuri: Se on osoitus yhteistyöstä ja tavoitteiden saa- tansseihin myytiin parhaimmillaan reilusti yli 1000 lippua, vuttamisesta. Aikanaan Nummitupa ja sen huippuesiintyjät vaikkakin vain 800 tanssijaa olisi saatu laskea sisään. Num- tekivät hyvää kylän imagolle ja edelleenkin Nummitupa toi- mitupa oli suosituimpina iltoina kuin nakutettu täyteen, ja mii yhteisenä tilana sekä juhlille että arjelle. Muisteloissa keskivertotansseihinkin myytiin noin 700 lippua. Lavalla nousi esille muutamia tärkeitä nimiä, joille on syytä antaa nähtiin mm. Katri Helena, Olavi Virta, Danny ja Rauli kiitos työstä Nummituvan eteen. VPK:n mies Onni Salo teki Badding Somerjoki. Nummituvan alkuperäinen tanssilattia ison työn sekä Nummituvan rakentamisessa että sen toimin- oli sahattu Nummituvan tieltä kaadetuista männyistä, mutta nan pyörittämisessä. Aulis Timonen, Vihtijärven poliisi, taas se kului muutamassa vuodessa niin, että oksanpaikat n­ ousivat oli paljon mukana rakentamisessa ja oli mm. talkoiden järjes­ koholle. Nykyinen lattia on eksoottisempaa puulajia, mutta tämisessä aktiivinen. Myös Martti Oksanen rakennusporuk­ se on erinomainen tarkoitukseensa ja siivitti osaltaan yleisö- kansa kanssa osallistui Nummituvan pystyttämiseen sekä menestystä tanssiharrastajien joukossa. Lipputulot ja iso sali pal­kattuina että talkootyönä. Helge Putkonen tahtoi lausua takasivat sen, että jatkossakin oli varaa hankkia maan ykkös- kiitoksensa nuoremmalle sukupolvelle siitä, että Nummi­ tähdet esiintymään. Liput oli hankittava etukäteen posti­ tuvasta on pidetty hyvää huolta ja että Nummituvan ­toiminta toimistosta ja niistä piti maksaa samalla 25 %:n huvivero. on hyvissä käsissä jatkossakin. Nummituvan merkityksen ja Yksi lippu maksoi tanssijalle ehkä noin 8–10 markkaa. ­Tanssit sen historian ei soisi unohtuvan tuleviltakaan sukupolvilta. tuottivat niin paljon, että rahoilla oli varaa viimeistellä kesken­

33 Yksityisteistä ja kalastuksesta Teksti: Ilkka Haapalainen

Allekirjoittanut on saanut kaksinkertai- ­vaikeaa on: vihtijärveläiset ovat rehtiä Kaislarannan tien käyttäjät on jaettu sen kunnian toimia Vihtijärvellä virka- po­rukkaa. vain kahteen joukkoon: vakituiset asuk- ja luottamustehtävässä. Tehtävistä olen Huolehtikaa kuitenkin siitä, että kalas- kaat ja mökkiläiset. Edelliset maksavat ylpeä, mutta huono omatunto kolkuttaa. tusluvat ovat kunnossa ja pyydysmerkit 100 € /kaksi vuotta ja jälkimmäiset 50 Olenko toiminut tarpeeksi ja kertonut riit- pai­kallaan. Lupia saa, ja ­pyydysmerkkien €/kaksi vuotta. Lisäksi on sovittu, että tävästi? Lukijat päätelkööt. myyjien tiedot löytyvät Syökerin tuvalta. jos tarvitaan lisää, niin pyydetään. Kalastajille tiedoksi, että järvet pulliste­ Ko­kouk­sia pidetään joka toinen vuosi. Kalastus le­vat saalista, haukia on kuin halkoja Tie­hoitokunnan ei tarvitse enää maksaa Lupalaillistettu kalastuksenvalvojan teh- pi­nossa, kuhassakin löytyy ja istutetut sihteerilleen mitään, kun se ei kehtaa näin täväni on jatkunut vuoden verran. Uistelu­ kir­jolohet Vihtijärvessä ja ­Ylimmäisessä vähästä mitään laskuttaa. Malli on joh- reissuilla Ylimmäisen järvellä olen s­ ilmä suorastaan odottavat pyytäjiä. tanut siihen, että pikkuhommat tehdään tarkkana yrittänyt löytää laittomia tai ohimennen talkoovoimin eli tekee kuka vää­rin merkittyjä pyydyksiä tai ­pysäyttää Yksityisteistä sattuu korjattavaa huomaavan. Lumen ilman lupia kalastelevia. Tulos on ollut Kaislarannan yksityistien tiekunnan sih­ auraus ja tien hiekotus ja lanaaminen ovat lai­ha. Laillisia ja oikeilla p­ yydysmerkeillä tee­rin tehtävä pani laiskan miehen ideoi- ainoat menoerät, ja niihin kerätty raha on varustettuja katiskoita tai verkkoja löytyi maan. Tieosakkaiden maksuperusteiden hyvin riittänyt. Kunnan avustuksia ei ole jokunen, muutamalla harvalla ­yhytetyllä pisteytysjärjestelmät kilometreineen, anottu eikä saatu. Avustusten ­edellyttämä venekunnalla olivat luvat kunnossa ja auto­jen ja asukkaiden lukumäärineen ja byrokratia olisi edellyttänyt (palkallista?) kor­tit taskussa. Missä ovat kaikki muut laa­tuineen ja monine muine huomioon sihteerityötä ja avustusten summa olisi ka­lastajat? Yksi ylivuotinen merkitsemä- otet­tavine tekijöineen olisivat teettäneet jää­nyt sen kuluja pienemmäksi. ­Säästyivät tön katiska löytyi. Onneksi oli jo puhki- pal­jon töitä ja lopputulos olisi saattanut lisäksi hermot. ruostunut ja siksi tyhjä. sil­ti olla monen kinan paikka. Päätin Tulevana kesänä valvonta jatkuu ja ehdot­taa oikaisua ja onnistuin. Valittu Terveisin Kaislarannasta saat­taa laajeta Ylimmäisestä muihin lähi- mal­li on ollut helppo ja toimiva ilman järviin. Ote on neuvova ja vain uusijat so­raääniä. Se kelpaa malliksi muillekin. Ilkka jou­tu­vat koville, jos vain joskus sellaisen Siksi paljastan salaisuutemme. Kopioimi­ ystävällinen kalapoliisi ja tiesihteeri sai­sin kiinni. Kokemus näyttää, että nen on sallittua.

Vihtijärveläiset aktiivisina 75 vuotta sitten Suomen Kulttuurirahaston perustamiskeräyksessä 75 VUOTTA Teksti: Eva Oksa

Kalevalan päivänä ja suomalaisen kult- kunnittain koko Suomea koskeva kansa- ­Jaakko Ryhäseen ja Jorma Ollilaan, tuurin päivänä 28.2.2014 oli Hel­singin laiskeräys. Suomen Kulttuurirahas­to joitain nimiä mainitakseni. Kymmenet Sanomissa artikkeli, jossa kerrottiin Suo- pe­rustettiin vuonna 1939 lähes 200 000 tuhannet apurahan saaneet ovat kukin men Kulttuurirahaston jakavan tänä suo­malaisen ­lahjoituksilla. omalla alal­laan lisänneet elämän laatua vuonna apurahoja 22 miljoonaa euroa. Ihailimme, kuinka vihtijärveläiset oli- Suomessa ja maailmalla. Tämän li­säksi rahasto jakaa ­juhlavuotensa vat olleet niin aktiivisina mu­kana ja Vihtijärveläisiä voi olla paljon myös kunniaksi neljä 30 000 euron arvois­ta ymmär­täneet asian tärkeyden, sekä apurahojen saajien puolella. Kult­tuu­ri­ palkintoa merkittävistä kult­tuuriteoista. ke­rääjinä että lahjoittajina. Keräys oli rahaston listoilta kyläläiset voivat kuiten- Lehtikirjoitus innosti vihtijärveläisen ehkä suoritettu koululaisten toimesta, kin perustajajäsenien joukosta löytää Ritva Lehtosen tutustumaan enemmän koska ­keräys tuntui koko kylää k­ attavalta läheisiä sukulaisia tai vanhoja, tuttuja Kulttuurirahaston toimintaan, koska ja löysimme listoilta 94 nimeä. Päät­te­ kyläläisiä ja kunnioittaa heidän aktiivi- hä­nen veljentyttärensä oli 70-luvun alus- lim­me myös opettajien antaneen sii­hen suuttaan tärkeässä asiassa. sa saanut täl­laisen apurahan opiskeluun- innostusta, koska ­Vihtijärven opettajat sa. Ritva soitti ja yhdessä sitten l­uettiin Anni Heikkilä (Taskinen) ja Joonas Historiallisin, syntymävuoteni ja muisteltiin Vihtijärven k­ yläläisiä, joi- Ranta-aho, 12-lapsisen perheen isä, oli- ajatuksin Eva den itse kirjoittamat nimet ja lah­joitus­ vat isoilla ­summilla keräyksessä ­mukana. sum­mat löytyivät Kult­tuu­ri­rahaston Kulttuurirahasto on vuosien varrella pe­rustamiskeräyslistoilta vuodelta 1938. tukenut tiedettä ja taidetta yli 700 Kulttuurirahaston listat löytyvät Ke­räyslistoista oli tehty kirja, josta ­löytyy miljoonal­la eurolla Arvo Ylpös­tä osoitteesta: www.skr

34 Uitko omassa rannassa, onko saunasi omalla tontilla?

Teksti: Ilkka Haapalainen

Jos tonttisi sijaitsee järven rannalla ja kovin alavalla jättömaa ilmenee. Jos sitä on, katso, kuka omistaa kohtaa, voi olla aika tarkistaa tilanne. ­Vuosikymmenten vesia­ lueen. Se selviää vesialueen rekisterinumerosta. saatossa viereinen joki tai puro on saattanut kasata Usein se on järjestäytynyt vesiosuuskunta. Vesijätön maa­ta siten, että rantaviiva on hiljalleen edennyt ­kohti lunastus alkaa ottamalla kirjallisesti yhteyttä vesi- avovettä. On jopa mahdollista, että maa on m­ uutenkin osuuskunnan esimieheen ja ilmoittamalla lunastus- noussut ja rantaviiva tänään on eri paikassa kuin 100 halukkuudesta. Vesiosuuskunnan hoitokunta jatkaa vuotta sitten. Rantatontin omistaja pitää tätä ”lisä­ byrokratiaprosessia ja kun se päättyy myymispäätök- maata” automaattisesti omanaan. Käsitys on väärä. seen, mukaan tulee Maanmittauslaitos, jolta pyyde- Ikivanhan ja nykyisen rantaviivan ero on v­ esijättömaata. tään lunastusmenettelyä. Sen jälkeen asiat hoituvat Sitä käsitellään kuin vettä ja sen omistavat tontin koh- virkatyönä. Maanmittauslaitos hinnoittelee ja mittaa dalla olevan vesialueen omistajat. Joskus vesialue kuu- vesijättömaan ja ”muuttaa” sen osaksi tonttimaata. luu tontin omistajalle, mutta useimmiten aika ­monelle Tilai­suudessa ovat läsnä tontin omistaja, vesiosuus- muullekin, kuten osakaskunnalle tai ns. järjestäytymät­ kunnan valtuuttama ja maanmittari. Vihtijärven vesi- tö­mälle osakaskunnalle. osuuskunnan alueella Risto Kivistö (p. 0400-190895) Tilojen ja niiden osien myynnin seurauksena tapah- on avainasemassa edustamassa järjestäytyneitä ja jär- tuneen pirstoutumisen seurauksena saattaa Vihti­ jestäytymättömiä vesiosuuskuntia. Vaikka homma järvellä olla jollakin rantavesialueella jopa yli 300 kuulostaa mutkikkaalta, ei se sitä tilaajalle ole. omistajaa. Heistä monikaan ei tiedä omistamisestaan Lunastukseen on oikeutettu rantatontin omistaja. mitään. Eipäs innostuta. Tällä omistuksella ei ole käy- Lunastushinta määräytyy rantatonttineliön keskimää- tännössä arvoa muille kuin rantatontin omistajalle. räisellä myyntihinnalla, jota monasti pienennetään Jos vesijättömaata on paljon, voi vesiosuuskunnan osa- sen takia, että maa on pehmeää. Alarajaksi on muo- kas pistää vesijätölle vaikka kalasavustuspöntön, verk- dostunut 30 % keskihinnasta, joka usein on luokkaa kojen kuivaustelineet tai venetuhdon. Oman saunan n. 10 €/m2. Turhalta tuntuva rahanmeno ei harmita tai laiturin vieressä ne eivät tontinomistajaa ilahduta. lu­nastajaa niin paljon, kun tiedetään, että ­lunastuksista Jos siis tonttisi ranta on hyvin matalaa, ota y­ hteyttä saatu hinta käytetään Vihtijärven kylän hyväksi tuke- Lohjalle Maanmittauslaitokseen ja kysy sieltä piirus- malla osakaskuntien päätöksillä kyläläisten eri toi- tusta, josta tonttisi kohdalla mahdollisesti oleva vesi- minta- tai harrastuspiirejä.

Ajattelin tässä Kolmen aikaan on saunauinnille onkikilpailut ohi... pulahtaa... sitten pääsee taas!

© APE 2014

35 Vihtijärven osakaskunta tiedottaa!

Vihtijärven osakaskunta: Lupien myynti: Syökerin tupa, p. 09 2760 601 Osakaskunnan esimies: Risto Kivistö, p. 0400 190 895

Kalastusohjeita: – Pyydysmerkin ovat ruokakuntakohtaisia eikä niitä saa siirtää. – Lupia myydään enintään 6 kpl / ruokakunta (kylässä asuvat ja kesäasukkaat). – Luvan hinta on 5 euroa / kpl. – Verkko 30 m, katiska, rysä alle 1,4 m, pitkäsiima 100 koukkua, syöttikoukut 10 kpl ja virveli vaativat kukin yhden luvan. – Rapulupia myydään 10 kpl / ruokakunta. Ravustusaika on 21.7.-31.10. Aika alkaa ja päättyy klo 12:00 päivällä. – Lupia myydään vain kyläläisille tai kesäasukkaille. – Ulkopaikkakuntalaisille myydään kesäkalastuslupia enintään 4 kpl / ruokakunta, eikä niitä saa siirtää toiselle. Luvan hinta on 10 euroa / kpl. – Talvella pyydykset on merkittävä jään päällä olevalla merkillä ja kesällä pinnalla ole- valla koholla, johon myös pyydysmerkit laitetaan. – Osakaskunnan valvojana toimii Länsi-Uudenmaan poliisi.

Tarkista lupasi ja se, että kalastat luvallisella alueella.

Toivomme Sinulle menestystä kalastuksessa ja toivomme Sinun turvaavan toisten liik- kumisen ja kalastamisen toimimalla ohjeiden ja valvojien opastuksen mukaan. Erityisesti haluamme kalastajien kiinnittävän huomiota rannalla asuvien rauhan säilymiseen!

Mikäli Sinulla on kysyttävää tai ehdotuksia, soita Ristolle, p. 0400 190 895. Kartta Vihtijärven osakaskunnan lupa-alueesta

yksityiset vesialueet

Muiden vesialueiden yhdistyksiä: Vihtijärvi Petäyksen Kalastusseura ry Jukka Kyröhonka p. 050 3701 671 Ylimmäisten kalastusyhdistys ry pj Ilkka Haapalainen p. 0400 472 345 Lapoo

Yksityinen vedenottamo, vältettävä liikkumista ja roskaamista.

Ilmoita alueen suurpetohavainnot:

Risto Kivistö puh. 0400 190 895, toimii suurpetoasiamiehenä Vihtijärvellä ja ilmoittaa havainnot eteenpäin riistanhoitopiiriin.

36 VIHTIJÄRVEN KYLÄYHDISTYS TIEDOTTAA: KESÄKIRPPUTORI KYLÄNPÄÄN TALOSSA (Lopentien varrella, osoite Kylänpääntie 2, opasteet ohjaavat perille) AUKIOLOAJAT: pe 15-19, la 11-16, su 12-17 Otamme vastaan ehjiä huonekaluja, astioita, työkaluja, kirjoja tai muuta myytäväksi sopivaa tavaraa (ei mielellään vaatteita). Sinulle jo tarpeeton saattaa olla toiselle aarre. Toimita myytävät tavarat kirpputorille sen aukioloaikana. Kuljetus- tai muissa kysymyksissä ota yhteyttä Kaija Silvasti 050 4688 590. Myyntivuorosi voit halutessasi käydä varaamassa kirpputorilla sijaitsevasta listasta tai kylän kotisivuilla olevasta varauskalenterista. Kirpputorin tuotto käytetään kyläyhdistyksen toiminnan tukemiseen. Toivotamme kaikki kyläläiset ja kesäasukkaat tervetulleiksi mukaan kirpputoritoimintaan. Kylänpäässä tavataan!

Kuukauden pilakuva, elokuu 2013. Piirros: Ari Peura 37 Yrittäjänä maaseudulla

Ammattiviljelijät Vihtijärven pelloilla

Teksti: Heli Einesalo

Kylän läpi ajaessa voi ihailla laajoja peltomaisemia. Lopentien varrella aivan kylän keskustassa lainehtivat viljapellot, ja ns. Sorvarin suoralla ajetaan halki kaali- ja mansikkaviljelysten. Näillä kylän kenties näkyvimmillä pelloilla viljellään ammattimaisesti ja päätoimisesti.

Viljojen suurviljelijä Ojakkalalainen maanviljelijä Niko Ahlqvist on viljellyt Vihtijärvellä vasta parin vuoden ajan. Ahl­ qvistilla on tällä hetkellä Hiiskulal­ ta vuokrattua peltomaata n. 140 heh­taaria. Melkoinen määrä, ­mutta Ahlqvistille tämä tarkoittaa noin kym­mentä prosenttia kaikista pel- loista joita hän Etelä-Suomen alueel­la viljelee. Ahlqvist on tällä het­kellä yksi suurimmista – ellei suurin – yksityinen viljan viljelijä Suo­messa. Viljojen lisäksi hän tuot­taa myös hernettä ja jonkin ver­ran mansikkaa. Lopentie kiemurtelee halki mansikka- ja kaalipeltojen. Taustalla välkehtii Vihtijärvi. Kuva: Seppo Ranta-aho. Vihtijärven pelloilta korjataan tänä kesänä ruista. Viljalajeja vaih- dellaan viljelykierron mukaisesti Ahlqvist nauttii työstään ja ker- ta. On osattava ennakoida ja ­tulkita ja kasvitautien kurissa ­pitämiseksi. too tekevänsä juuri sitä mitä halu- pitkän ajan sääennusteita, ja työt Ruis menee pääosin Helsingin aakin. Vakituista henkilökuntaa on tehtävä juuri oikeaan aikaan. Ja myl­lyihin, Ahlqvist kertoo. Kesän yrityksessä on tällä hetkellä seitse- silti, joskus sekään ei riitä, vaan mit­taan Ahlqvistin isoja koneita män, mutta hän tekee mielellään luon­to on kovempi. Suurimmiksi voi nähdä pelloilla erilaisissa kas- myös itse kaikkia töitä. Sään haas­teiksi Ahlqvist mainitsee pie- vinsuojelutöissä, ja satoa päästään armoilla oleminen tekee työstä nen katteen ja suuren riskin. Toi- pui­maan elokuussa. haastavaa ja samalla mielenkiintois­ saalta sitähän yrittäjyys on vähän joka alalla, mies tuumaa. Talviaikaan Ahlqvistin yritys te­kee kiinteistönhuoltotöitä, lumen­ aurausta sekä rakennusurakointia. Puuhaa siis riittää vuoden ympäri, mutta jos lomaa ehtii pitää, se ajoit- tuu yleensä talveen. Oman kylän mansikkaa suoraan pellonreunasta Marjo ja Matti Koivistoinen ovat viljelleet mansikkaa Vihtijärvellä vuodesta 1994. Noin kolmen heh- Niko Ahlqvistin kalustoa puintihommissa Vihtijärvellä loppukesällä 2013. taarin alueelta poimitaan tänä

38 vuonna lajikkeita Polka ja ­Honeoye. Koivistoiset asuvat Kiljavalla, ­jossa heillä on myös viljelysmaata. Matti Koivistoinen kuvailee man­sikanviljelijän arkea haasta- vaksi. Alalla on melko paljon kil- pailua, ja kustannusten nousu aset- taa omat haasteensa. Työ on kuiten­ kin mielekästä, ja vuodenaikojen mu­kana tuoma kierto auttaa pitä- mään mielenkiinnon yllä. K­ eväällä, uuden kauden kynnyksellä mieli on nollattu edellisen vuoden ­jäljiltä ja intoa riittää taas. Tänä vuonna sato saattaa ­kypsyä hiukan etuajassa, mutta yleensä Kaalinviljelijät Helena ja Jorma Handolin toivovat tulevalta kesältä sopivasti ­lämpöä ja vettä. Kuva: Heli Einesalo man­sikan poiminta alkaa juhan- nuksen tienoilla. Lopentien v­ arrella sijaitseva suoramyyntipiste on pu ­huttu paljon. Handolinit pakkaa- ehtona omalla kohdallaan. Hyvä- avoin­na niin kauan kuin kysyntää vat lehtikaalia ainoina Suomessa laatuisen sadon eteen on luomu­ ja mansikkaa riittää. Mansikoita 100 gramman rasioihin. vilje­lijän tehtävä selvästi enemmän voi ostaa valmiissa laatikoissa tai Handolinit kasvattavat kaikki töitä, ja isolla viljelmällä se käy rasioissa, mutta myös ­itsepoimintaa tai­met itse. Tänä vuonna k­ eräkaalin han­kalaksi. Lähiruoka on hieno on. Kysyvä saattaa löytää ostetta- taimet on kylvetty turpeeseen maa- aja­tus, mutta Handolinit harmittele­ vakseen myös vaikkapa hernettä liskuun kymmenentenä. Taimikas- vat sen hankalaa jakelua. Suuret tai mustikoita, Koivistoinen kertoo. vatus tehdään kasvihuoneissa, j­oita tuk­kuliikkeet hallitsevat markki- Vihtijärven suoramyyntipisteen Handolineilla on käytössä useita. noita, ja lähi-Valintatalokaan ei saa li­säksi Koivistoisen mansikkaa Huhtikuun loppupuolella avomaal- ostaa viljelijältä suoraan. myydään monissa omissa ­pisteissä le siirretyt taimet tuottavat satoa Samoilla linjoilla on Niko Ahl- lähialueiden kauppojen edustoilla. arviolta kesäkuun toisella viikolla. qvist. Ahlqvist arvelee luomun toi- Kaa­lit toimitetaan myytäväksi pää- mivan pa­remmin pienissä yksiköis­ Kaalinviljelyä jo asiassa isojen tukkujen kautta sä, mutta tehokkaaseen suurvilje- kymmenien vuosien ajan kaup­poihin. lyyn se on liian työlästä. Kuluttaja Vihtijärven ja Nurmijärven rajalla Kaalinviljely työllistää pariskun­ vaatii tänä päivänä hyvää laatua. asuvat Helena ja Jorma ­Handolin taa läpi vuoden, ja lisäksi palkattu­ Lähiruokaa Ahlqvistilla edustaa ovat viljelleet kaalia vuodesta na on yksi ulkopuolinen ­työntekijä. esi­merkiksi herne, jota myydään 1986. Kaalinviljelyssä on pitkä Kun uudet taimet keväällä on jo suo­raan kuluttajille paikallisten pe­rinne, sillä Jorman sukutilalla kyl­vetty, pakkaillaan vielä myytä- kaup­pojen ulkomyyntipisteistä. kaa­lia on viljelty jo yli 60 vuoden väksi viimeisiä edellisen sadon Koivistoisen mansikat ovat lähi- ajan. Lähes puolet on keräkaalia, kaaleja. Kaali säilyy oikein säily- ruokaa parhaimmillaan. Niitä voi mutta lisäksi viljellään k­ ukkakaalia tettynä erittäin hyvin. Kesäaikana ostaa suoraan myyntipisteestä pel- (myös värillisiä lajikkeita), parsa-, Handolinit palkkaavat avuksi ne­ ljä lolta, halutessa vielä itse poimien. kyssä-, lehti-, ruusu-, kääryle-, kausityöntekijää. savojin-, ja punakaalia. Jonkin ver- Esittelemme ran tuotetaan myös lanttua, puna- Trendikästä lähi- tai Vihtijärveläisessä juurta, persiljaa ja tilliä. Yhteensä luomuruokaa? paikallisia yrittäjiä. viljeltävää alaa on n. 30 hehtaaria, Kaikki kylän ammattiviljelijät Kenestä sinä haluaisit joista osa sijaitsee ns. Sorvarin suo- luot­tavat ns. perinteisiin viljelyme- lukea seuraavassa ran varressa Lopentien molemmin netelmiin, eli käyttävät apunaan numerossa? puo­lin. kasvinsuojeluaineita. Luomuvilje- Vinkkaa Keräkaali on suosituin, sitä lyyn suhtaudutaan positiivisesti, kyläkoordinaattorille 044 2760 001 tai me­nee eniten. Lehtikaali on ollut mutta epäillen. anonyymisti nettisivujen vii­me aikoina kovasti esillä eri leh- Helena ja Jorma Handolin eivät kautta. dissä, ja sen terveellisyydestä on pidä luomuviljelyä sopivana vaihto­ 39

Vihtijärven Yrittäjä – mainosta kyläyhdistys vihtijarvi.fi-sivuilla! Puheenjohtaja Anu Kuusela p. 0400 483 640 Sihteeri Kaarina Pullinen p. 050 3632 967

Vihtijärven palvelutalo- yhdistys ry Puheenjohtaja Anu Kuusela Hyvä vihtijärveläinen, Sihteeri Änise Haapalainen p. 040 5116 630 Tiedäthän, että kylän omilta internetsivuilta saat paljon ajankohtaista tietoa kylän asioista ja tapahtumista?

Vihtijärven Osoitteessa www.vihtijarvi.fi voit mm. vesiosuuskunta - lukea tuoreimmat oman kylän uutiset - seurata tapahtumakalenteria Puheenjohtaja - saada tietoa kylällä toimivien yhdistysten toiminnasta Markku Pietilä - jättää ilmoituksesi ilmoitustaululle p. 0500 455 156 - ilmoittaa myytävästä tontista tai kiinteistöstä kiinteistöpörssissä - löytää vihtijärveläisten yritysten yhteystiedot Sihteeri Risto Peltola - tutustua kuukauden kyläläiseen p. 050 3860 363 - lukea Vihtijärveläinen-lehteä sähköisessä muodossa

Lisäksi löydät sivustolta mm. - kyläyhdistyksen hallituksen kokousten pöytäkirjat - myymälän josta voit tilata kyläyhdistyksen tuotteita Vihtijärveläinen-lehteä - kuvagallerioita kylän tapahtumista sekä vihtijarvi.fi - yhteydenottolomakkeen, jolla voit olla yhteydessä kotisivuja -kotisivuja tekee ylläpitävään mediatiimiin Vihtijärven mediatiimi. Tervetuloa vierailulle kyläläisten sähköiseen kohtauspaikkaan! Oletko huumorintajulla ja ideoilla varustettu henkilö, ja osaat Muista myös kirjoittaa? Kuukauden pilakuva! Oletko kiinnostunut tiedottamisesta ja kylän asioista? Haluaisitko liittyä mukaan mediatiimiin?

Ota yhteyttä Anu Nilssoniin, puh. 044 2706 001 tai kylakoordinaattori @vihtijarvi.fi

40 Tilaa Vihdin Kruunu – Vihtijärven kylähistoria

K Y L E N Ä D 2 0 O 1 U 0 V

HTIJÄRV VI I

Upean 400-sivuisen historiikin toinen painos myynnissä. Hinta 50 €, tuotto kyläyhdistykselle. Tilaa omaksi tai lahjaksi – kiva idea vaikkapa pukinkonttiin!

Tiedustelut: 050-462 0550 tai [email protected]

Kirjavinkki Vihdin kruunun lisäksi

Muistovakka – runoja elämästä

Usealle vihtijärveläiselle tutun Tarja Johanssonin ensimmäi- nen oikea runokirja, Muistovakka,runoja elämästä, julkistettiin 25.11.2013. Kirja on tehty tiiviissä yhteistyössä kuvittaja Maila Sundbergin kanssa. Kuinka runo syntyy? ”En tiedä”, kertoo runoilija. ”Joskus se vaan tulee sen enempiä mietti­mättä, toisinaan sitä ei millään tahdo tulla. Vahvat tunteet, hiljaisuus, mikä vaan voi saada runo- suonen sykkimään. Tehdessäni yhteistyötä Mailan kanssa, tun- tui välillä melkein kuin hänen taulunsa olisivat alkaneet puhua”. Usein myös Tarjan runot toimivat Mailan kuvituksil­le innoitta- jana, joten tuoreessa teoksessa runot ja kuvat ovat vahvassa vuo- rovaikutuksessa.

Kirja on pehmytkantinen ja 152-sivuinen. Kirjaa myyvät Syökerin Tupa, Vihtijärvi, Kehysliike Kristiina, Valtatie 3, Karkkila sekä Tarja itse, puhelinnumero: 040 548 7081. 41 K Y L E N Ä D 2 0 O 1 U 0 V

HTIJÄRV Vihtijärveläisiä yrityksiä VI I

A-Setti Oy Kuljetusliike T & R Rytkönen Oy Tietotili Consulting Oy Astianvuokrausta Kaikenlaiset kuljetukset Auktorisoitu tilitoimisto, Teerimäki 5, 03790 Vihtijärvi 03790 Vihtijärvi, 0500 700 799 taloushallinnon ulkoistuspalvelut 040 732 5341 / Mika Nilsson Katso yhteystiedot alla (Tietotili Audit Oy) Kuljetus & MRL J. Vihtkari Ky Ateriapalvelu Anita Vihtkari Ky Jorma Vihtkari Tietotili Audit Oy Pitopalvelu Ylimmäistentie 1062, 03790 Vihtijärvi KHT-yhteisö, tilintarkastuspalvelut Ylimmäistentie 1062, 03790 Vihtijärvi 0400 481 973, fax (09) 2760 616 Mannerheimintie 105, 00280 Helsinki 0400 794 174 09-72530800 tai 0400-452322 Lasse Petrell [email protected] Clerica Oy Sahatavaraa, sahausta, ratsastusta, mönkijäajeluita Tilitoimisto Koivistontie 260, 12600 Läyliäinen Tilipalvelu Profitas Oy Huhdintie 5, 03600 Karkkila (019) 447 639, 040 555 5294 Suutarinkatu 2 G, 05800 Hyvinkää 040 766 2171 / Saija Vihtkari, www.clerica.fi Eija Majuri 050 346 6999 Mika Laurila [email protected] ESJ-musiikki Ky Autoilija Eija S Jokinen Pohjoinen Vihtijoentie 77 , 03790 Vihtijärvi Tmi Anne Hampori Kytäjäntie 12, 03790 Vihtijärvi 0400 934 336 Pitopalvelua +358 400 471877, Suntiontie 43, 03790 Vihtijärvi [email protected], www.eijasinikka.fi Noja Yhtiöt Oy 040 5692 554 Rakennus- ja remonttipalvelut Esko Auvinen Oy Kärrintie 89, 03790 Vihtijärvi Tmi Ilkan laatoitus Mökkitalkkarin palvelut. 040 5152 329 Rain Kaikki laatoitustyöt Kytäjäntie 167, 03790 Vihtijärvi [email protected], www.noja.fi Ilkka Ruhanen 0500 501 278, [email protected] Pyysyrjäntie 2, 03790 Vihtijärvi Oranssi Lanka 040-707 0061 GoFast Ky Anu Nilsson Lakiasiat Koordinointi ja koulutus. Tmi Juha Ahvenharju Ilkka Haapalainen Manikyyrit ja soak off-geelikynnet. Valokuvauspalvelua ja kuvamyyntiä Kaislarannantie 47, 03790 Vihtijärvi Teerimäki 5, 03790 Vihtijärvi Kauriinpolku 27, 03790 Vihtijärvi 0500 436 189, [email protected] 044 2760 001 [email protected] 050 466 9381 [email protected] Harvitek Ky Pasi Nyman www.ahvenharju.com Ilmanvaihtotyöt ja –tarvikkeet sekä laite­ Puutavaranosturi puunkorjuuseen myyn­ti, vesikattotyöt, rakennuspeltityöt, sade­ Suopellontie 589, 05720 Hyvinkää Tmi Mirja Juslin vesijärjestelmät, kattoturvatuotteet, mini­ 040 767 7783 Oriflame kosmetiikka- ja luontaistuotteiden kaivurivuokraus, äänentoistolaitteiden vuokraus edustus Harri Vihtkari PH-Saneeraajat Oy Laatu-, ympäristö- ja työturvallisuus­ Ylimmäistentie 1052, 03790 Vihtijärvi Kaikki rakennusalan työt järjestelmien konsultointi 0400 472 345, www.harvitek.fi Suvipirtintie 58 03790 Vihtijärvi Vehmaantie 52, 03790 Vihtijärvi Keijo Penttinen, 0400 777 829, fax. 222 7640 040 591 3051 Hiiskulan kartano / Hans Brummer [email protected] Yli-Sepän juhlatila vuokrattavana Pienyrityspalvelu Alen Oy 0400 317 082, (09) 2760 992 Hannele Haaranen Tmi Pii-Atomi Kirjanpidot, tilinpäätökset, verotus Musiikkipalvelut, IT-konsultointi Juhani Packalen Pyyniementie 12, 03790 Vihtijärvi Pia ja Tomi Korpela Polttopuuta, aitatolppia (09) 2760 750, 040 524 0492 Tomi 044 3000 146, Pia 044 99 87 147 Suopellontie 585 05720 Hyvinkää [email protected] www.piiatomi.org (019) 447 696 Rauhan Maisema Tmi VK-hoidot Viljo Kasanen Kaarinan piha ja puutarha Hyvinvointipalveluja Energiahoitoja kaukohoitona Piha- ja puutarhasuunnitelmat ja toteutukset, Heini Romo-Lappalainen Rönnintie 183, 03790 Vihtijärvi huolto ja neuvonta Salmojantie 44, Vihtijärvi 050 563 8571 Lopentie 1775, 03790 Vihtijärvi 040 730 2056, www.rauhanmaisema.fi 050 363 2967, [email protected] TN-yrityslahjat / Tuula Nyman Rakennustoimi TELA Tilauskalenterit ja muut yrityslahjat Kids World Playschool Rakennus ja remontointi Siltakatu 15, 05900 Hyvinkää englanninkielinen päiväkoti Nurmijärven 040-5358225/Tero Hyytiäinen 0400 819 784, Perttulassa Suomen Raskaskalustopalvelu SRK [email protected] Petärinteentie 95, 01860 Perttula www.tn-yrityslahjat.fi Asko Kautonen 045 6500864, Ammattiliikenteen ja koneurakoitsijan Lori Gaddy-Kautonen 040 5787728 mutkaton verkkokauppa. Rakennusliike Vihdin Laatutyö Oy [email protected] www.srkpalvelu.fi Suntiontie 21, 03790 Vihtijärvi 0400 471 606, 0400 473 663 Kirjanpitopalvelu Kuusela Ky Syökerin Tupa Ky Auktorisoitu tilitoimisto Kahvio-kioski, elintarvikkeita, veikkaus, Vihdin eläinfysioterapia Kirjanpito, tilinpäätökset, veroilmoitukset asiamiesposti ja matkahuolto Eläinfysioterapia ja luennointi Ahokaari 2, 05460 Hyvinkää Karkkilantie 8, 03790 Vihtijärvi 044-5386069/Heli Hyytiäinen Anu Kuusela, (019) 450 870 , 0400 483 640 (09) 2760 601 www.kirjanpitopalvelu.com Oy Woodeco Ltd Tarja Birgitta Taskinen Oy Tri-Flow ja Bel-Ray -erikoisvoiteluaineiden KOR–DINATOR Korpiniitty Ky Romanihameet maahantuonti ja myynti Lumen auraus ja hiekoitustyöt Petlehemintie 14, 03790 Vihtijärvi Vihtijärventie 751, 03790 Vihtijärvi 040 865 1380 / Mika Korpiniitty 0408389644, fax: +358985657147 040 527 2559 / Arto, 040 8651380 / Mika [email protected], www.tarjataskinen.com [email protected], www.woodeco.net Jos haluat lisätä, poistaa tai muuttaa tietoja, ilmoita: [email protected] tai p 044 2760 001. 42 Kuljetus M.H. Laurila

Kappaletavarakuljetukset

Mika Laurila 0400 934 336 Pohjoinen Vihtijoentie 77 03790 Vihtijärvi

Hinauspalvelu 24 h E. Sohlman 040 515 3456 Röykkä

Autotrailerivuokraus kokonaispaino 2.700 kg

YLIMMÄINEN PUU

- Ikkunaentisöinti - myös uusioikkunat mallin mukaan - Puusepäntyöt

Ylimmäinen Puu Tmi Heikki Harju Ylimmäistentie 771, Järvenpää 03790 Vihtijärvi tel. 040 568 0851

Lopen Maarakennus ja Multa Oy

E.Hietanen, Läyliäinen nurmikkomultaa täytesoraa p. 0400-484 154 Ari puutarhamultaa seulakiviä 0400-449 419 Erkki murskesoraa maankaivua myös 019-443 314 kuorikatetta pienellä koneella

Kuljetukset myös PIENELLÄ autolla sekä vaihtolavakuljetukset

43

OIKEAT RESEPTIT RAKENTAMISEEN

ARKKITEHTI- JA RAKENNE- SUUNNITTELU PÄÄSUUNNITTELIJAN PALVELUT ENERGIATODISTUKSET JA E –LUKULASKENTA

Rakteekki Ky, Nopontie 42, 05620 Hyvinkää p. 0400 438 634, 0400 208 088 [email protected] www.rakteekki.fi

44 PH-Saneeraajat Oy Rakennusalan työt luotettavasti ja ammattitaidolla Suvipirtintie 58, 03790 Vihtijärvi gsm 0400-777829, [email protected]

45 LVI-Eilolan logo, IVT:n logo, myynnin yhteystiedot, LVI-Eilolan nettisivujen osoite, tekstinä: maalämpöasennukset, lämpökaivon poraukset

Myynnin yhteystiedoissa pitäisi olla ainakin Jouni Jurmun nimi ja numba, ja vielä voi olla titteli Energia-asiantuntija.

Energia-asiantuntija Jouni Jurmu Puh. 040 320 3920

LVI Eilola Oy Maalämpöasennukset ja lämpökaivon Herustentie 38 a, 05200 Nurmijärvi www.lvi-eilola.fi poraukset ammattitaidolla! LVI Eilola Oy, Herustentie 38 a, 05200 Nurmijärvi Energia-asiantuntija Jouni Jurmu  040 320 3920 www.lvi-eilola.fi

LAKIPALVELUJA Osaamiseni ja kokemukseni on vahvimmil- laan sopimusriidoissa, irtisanomis- ja työsuh- deriidoissa sekä asunto- ja kiinteistökauppa- LOPEN JÄTEHUOLTO asioissa. Hoidan myös isohkot perintäasiat. Timo Ranta Muutkin oikeudelliset pulmat tulevat kysee- seen. Haluan pysyä väleissä kaikkien kyläläisten - loka-, jäte- ja siirtolavakuljetukset kanssa, josta syystä en ota hoitaakseni avio- - viemärien avaukset eroja tai naapurusten välisiä riitoja olivatpa ne mitä laatua tahansa. Riidoissa pyrin ensi- - vessojen vuokraukset sijaisesti sovintoon vastapuolen kanssa ja jos se ei onnistu, niin sitten tavataan käräjäsalissa. Veloitusperusteeni ovat taatusti edulliset, par- haimmillaan asiakkaalleni ilmaiset (vastapuo- p. 019 443 488 li tai oikeusturvavakuutus maksaa). Ensikes- auto 0500 486 788 kustelu on aina ilmainen.

OTK Ilkka Haapalainen Gofast ky lakiasiat Kaislarannantie 47, 03790 Vihtijärvi p. 0500-436189 e-mail [email protected]

46 50 vuotta autoilun parhaaksi Briskin Autokorjaamo

Meiltä Mobil öljynvaihdot määräaikaishuollot kaikkiin merkkeihin huollon sijaisauto ohjauskulmien nelipyörämittaukset kolarikorjaukset autorobot -mittalaitteella jarrujen testaus pakokaasujen mittaukset moottorin säädöt Autocom, autojen vikakoodien purku ja vianmäärityksen laite Forte-käsittelyt puhdistuslaitteistolla ja aineiden myynti autojen ilmastointilaitteiden huolto täysautomaattikoneella diesel -autojen pakokaasumittaukset Kari Brisk 019 443 149, 040 840 4859 [email protected] Läyliäistenraitti 509, 12600 Läyliäinen

• Sähköalantyöt • Murtohälytys- • Tarvikemyynti järjestelmät • Suunnittelu • Antenni- • Etäohjaus- asennukset • Ylijännite- järjestelmät suojaukset • Ilmalämpö- pumput • Sähköalan kuntotutkimus • Ilmavesi- lämpöpumput

MUISTA KOTITALOUSVÄHENNYS !

Läyliäisten Sähkö Oy Karkkilantie 7 Kimmo Joutsi 040-591 5056 www.layliaistensahko.fi 12600 LÄYLIÄINEN Erkki Voivala 0400-483 230 [email protected]

47 Monenlaisia mielitekoja samalla käynnillä! Meiltä se Aja Neste-pesuun! hyvän kahvin Pesuetukortilla tuoksu tulee joka 6. pesu veloituksetta!

Vuokraa meiltä Meiltä myös Neste Paljukärry! -pienmoottoribensiinit ja -tehokaasut

Neste Oil Loppi Läyliäinen Huoltoasema Uotila Oy, Läyliäistenraitti 116, 12600 Läyliäinen, puh. 019-443 249 Avoinna: ma-pe 6–20, la 7–20, su 9–20

48 ESKO AUVINEN OY

Kirvesmiestyöt

Huoneistoremontit

Mökkitalkkaripalvelut

Yhteystiedot 0500-501278 [email protected] AUVINEN OY Rakennus-Y-tunnus ja huoltopalvelut 2256906-2

Kokous, kurssi, juhlat?

VUOKRAA VIHTIJÄRVEN KYLÄTALO Remontoidut tilat Vihtijärven koulun yläkerrassa Tilava keittiö astiastoineen Pöydät ja tuolit 60 hengelle Kokousvarustelu ja tuolihissi

Kylätalon hinnasto, varaustilanne ja yhteystiedot: www.vihtijarvi.fi -> Kyläyhdistys -> Koulu ja kylätalo -> Kylätalon varauskirja

49

Koulutetun hierojan palveluita Röykän keskustassa

 Klassista ja urheiluhierontaa  Kaustislaista jäsenkorjausta  Mobilisoivaa hierontaa  Intialaista päähierontaa  Suklaavartalohierontaa  Raskausajan hierontaa  Lihaskalvokäsittelyä  Kinesioteippausta

Avoinna maanantaista perjantaihin Tervetuloa!

T:mi Elina Airaksinen Asemapolku 1 05100 RÖYKKÄ puh. 040 522 0556 www.elinaairaksinen.fi

Fysioterapiaa, hierontaa, yksilölliset tukipohjalliset

www.rafla.org

50 Parturi-kampaamo Ninni 040 532 6162

12600 Läyliäinen www.ninnille.fi

Intialaista Energiahierontaa

 Energiahieronta Kokovartalolle 1,5h/60e  Jalka ja käsihieronta 1,5h/60e, pelkät jalat 30e  Jalkapohjan vyöhyketerapia 1,5h(sisältää jalkakylvyn) hinta 25e Saatavana myös lahjakortit gsm 0407302056

www.rauhanmaisema.fi

51

Sinulla idea - meillä toteutus. Meillä Oasis Medialla on ollut toiminnassa tämä ajatusmaailma ja fokus jo 13 vuoden ajan. Tarjoamme sinun ideoillesi parhaat mahdolliset toteutukset laajasta markkinointiviestinnän kentästä oli sitten kyse yritysilmeestä, mainonnasta, esitteistä, toimipaikan markkinoinnista tai auton teippauksesta. Ota rohkeasti yhteyttä niin annetaan sinun ideoillesi siivet ja lähetetään se lentoon.

Asiakaspisteemme palvelee sinua arkisin 8.30-16.30. Tervetuloa!

öydät meidät L myös Facebookista Vihdintie 5, 2 krs., 03100 NUMMELA | Puh. (09) 222 6544 | [email protected] www.facebook.com/ OasisMediaFinland

www.oasismedia.fi

52 Kodikas englannin- ja suomenkielinen päiväkoti luonnonkauniilla paikalla Perttulassa. Hyvien kulkuyhteyksien varrella alle 1km Lopentieltä. Lapset saavat yksittäistä huomiota ja oppivat arkiaskareiden, leikkien ja laulujen avulla puhumaan myös englantia. Toimintaamme kuuluu askartelua, musiikkia, teatteria/ tarinan kerrontaa, leivontaa, monipuolista liikuntaa (esim. luistelua omalla kentällä) sekä paljon vapaata leikkiä. Tuemme luovuutta, turvallisuudentunnetta ja otamme huomioon lasten yksilölliset tarpeet Taidehistoriaa ja Nurmijärven musiikkiopiston hyväntuulen musiikkikoulun piano- musiikinteorian tunti kerran viikossa eskareille. Lisätietoja ja hoitopaikkavaraukset: 1-6- vuotiaat tervetuloa Lori Kautonen p. 040 578 7728 Asko Kautonen p. 045 650 0864 tutustumaan! asko.kautonen@kolumbus. fi

53 KAARINAN PIHA JA PUUTARHA - piha- ja puutarhasuunnitelmat sekä niiden toteutukset - puutarhan hoitotyöt ja neuvonta Kaarina Pullinen 050-363 2967 Vihtijärvi [email protected]

Puutarha Risto Valta Ryhmäkasveja, viherrakennusta Ratsastusta rennossa ilmapiirissä pienellä maalaistallilla Haavistossa. RistoValta Avoinna sopimuksen mukaan. Puh. 0400 – 475 116 Lustikullantie 147 – 12600 Läyliäinen 045 674 8154 www.jetantalli.fi

54 www.mikkolansuoramyynti.fi Mikkolan Suoramyynti MaatilanMaatilan suoramyyntisuoramyynti •• LeipomoLeipomo •• TilauskonditoriaTilauskonditoria

Läyliäistenraitti 984 SUORAMYYNTI ja KESÄKAHVILA 12600 Läyliäinen Avoinna kesäisin: Puh. 019-447 688 ma-pe 9-19, la 9-15, su 12-19 Antti gsm: 0400-851 742 Muina aikoina: la 9-14 Anne gsm. 040-746 2968 Tammikuussa suljettu.

55 TAKSI- & PIKKUBUSSIPALVELU KS Kajon Oy tarjoaa henkilökuljetuspalveluita 12 vuoden kokemuksella. A I Henkilöasiakkaille, Yrityksille, T Kunnille, Kouluille, Ryhmille

TIMO SUNDSTRÖM Nykyaikaiset, turvalliset ja hyvin varustellut taksit takaavat miellyttävän matkan. • Esteetön taksiauto • vip-varustetaso • täysin ilmastoitu • invavarustus • tarvittaessa mukana pyörätuoli mainitse tilatessasi jos tarvitset • Kelan kuljetukset omavastuu- hinnalla Ystävällinen ja ammattitaitoinen kuljettajamme kruunaa onnistuneen matkan. Aivan naapurissasi Perttulassa Kuljetukset arkisin. Soita ja tilaa kyyti etukäteen Soita ja tilaa 050 501 8429 puh. 0400 – 936 149

TAKSI Leena Suosilta LÄYLIÄINEN Puh. 0500 203 205 Jaanan TAKSI LÄYLIÄINEN Puh. 040 738 7521 Vartissa Vihtijärvellä!

VALOKUVAUSTA Arkeen ja juhlaan

www.ahvenharju.com 050-466 9381 [email protected]

56 Metsähallitus nimittää leikkisästi kymmenen metsästys- ja kalastuskohdetta tunnettujen historiallisten henkilöiden mukaan. Yksi kohteista sijaitsee aivan Vihtijärven rajalla. Keihäsjärven pienriistakohde saa liikanimen Aleksis Kiven metsästyspuisto.

Kohteet esitellään eräpalveluiden sivuilla Eräluvat.fi vuonna 2014. Seuraa Eräluvat.fi ja Facebook.com/eraluvat

:

Mainio t u ot t o. Ja vain asiakasomist ajille. O lemme t ehneet sinua vart en uuden t uot t een, Tuot t o-osuuden. Tavoit t elemme sille t ä nä vuonna 3 ,2 5 % t uot t oa*. S ij oit at suoraan omist amasi O suuspankin pä ä omaan. Tuot t o- osuuden korko j a sen maksaminen riippuvat aina pankin t oiminnan t uloksellisuudest a. Kysy lisä ä omast a O suuspankist asi t ai vieraile osoit t eessa op.fi /lansi-u u simaa *Tuot t ot avoit e voi muut t ua vuosit t ain j a t uot t o-osuuksien t akaisinmaksamiseen sisä lt yy t iet t yj ä eht oj a. Tut ust u merkint ä esit t eeseen.

Yhdessä hyvä t ulee.

57 UUDET UPEAT VUOSIKERRAT     9,98€

VIÑA ALBALI 6,98€ 7,98€ 8,98€ 9,49€ GRAN RESERVA ”Hyvä tasapaino ja hillitön hinta- laatusuhde” Pekka Suorsa Viiniopas 2013

Tempranillo Crianza Reserva Cabernet Sauvignon (9,17€/L) (10,51€/L) (11,84€/L) Reserva (12,52€/L) (13,17€/l.)

VIHDIN KESÄTEATTERI ESITTÄÄ 2014 ESITYSAJAT: Ensi-ilta la 14.6. klo 17 ti 17.6. klo 19 LM ke 18.6. klo 19 su 22.6. klo 17 ti 24.6. klo 19 ke 25.6. klo 19 la 28.6. klo 17 su 29.6. klo 17 Käsikirjoitus ja ohjaus KANTAESITYS la 26.7. klo 17 Markku Hyvönen su 27.7. klo 17 ti 29.7. klo 19 ke 30.7. klo 19 to 31.7. klo 19 la 2.8. klo 17 su 3.8. klo 17 ”Hulvaton komedia, joka ei jätä ketään kylmäksi”. ti 5.8. klo 19 ke 6.8. klo 19 Varaukset ja Lippujen hinnat Esityspaikka tiedustelut peruslippu 17,- Vihdin kesäteatteri to 7.8. klo 19 Vihdin Teatteri ry opisk. & eläkel. 15,- Kirkkoniementie la 9.8. klo 17 gsm 0400 975 068 lapset (alle 16v) 10,- 03400 Vihti su 10.8. klo 17 toimisto@vihdinteatteri.fi Kysy myös Liput myös ti 12.8. klo 19 Tuusantie 1, Nummela ryhmäalennuksia! NetTicket.fi pe 15.8. klo 22 YÖ Kantaesitysten sarja saa täydennystä! www.vihdinteatteri.fi la 16.8. klo 22 YÖ

58 59 KAHVILA – KIOSKI

SYÖKERIN TUPA

AVOINNA KESÄLLÄ JOKA PÄIVÄ KLO 21:EEN!

Kesän aukioloajat (kesä-elokuu) Talven aukioloajat Ark 4.30 - 21.00 Ark 4.30 - 19.00 La 8.00 - 21.00 La 8.00 - 19.00 Su 9.00 - 21.00 Su 9.00 - 19.00

Vastaleivotut Jäätelöt, virvokkeet, Oluet, siiderit, kahvilatuotteet makeiset lonkerot

Lounas 10.30-14 Hampurilaiset Grillituotteet aina Elintarvikkeet ja ateriat

Veikkauksen Matkahuollon Asiamiesposti toimipiste toimipiste

Moottoripyörien kokoontuminen keskiviikkoisin ja sunnuntaisin