1 N:O 1 Kesäkuu 2012 4. Vuosikerta Vihti-Seura Ry Irtonumero 5€

Pertun Posti Vihdin kotiseutulehti 1 N:o 1 Kesäkuu 2012 ● 4. vuosikerta ● Vihti-Seura ry ● Irtonumero 5€ Pertun Posti Vihdin kotiseutulehti Pertun Posti Julkaisija Vihdin kotiseutulehti Vihti-Seura ry

Vastaava toimittaja Tässä lehdessä Pentti Kurunmäki pentti.kurunmaki@ Kaavoja ilman haavoja ...... 3 kolumbus.fi Itsenäisen Vihdin puolesta ...... 4 Tuoreen kunnanjohtajan terveiset ...... 5 Toimitussihteeri Itämerestä ja sen valuma-alueesta ...... 6 Susanne Vuorinen Vihti ja Itämeri ...... 8 [email protected] Vihti-Seuran retket 2012 ...... 10 Rakennusperintöteema 2012 ...... 11 Toimituskunta Jokikunnan hyppyrimäet liikuntapaikkana ...... 12 Kari Huhtilainen Vihti-Päivät ja Wuosisatamarkkinat 2012 ...... 14 Pentti Kurunmäki Pertunpidot 2012 ...... 15 Timo Roms Korttivakka ...... 16 Susanne Vuorinen Kirstin nurkka ...... 18 Taitto Vihti-Seuran lausunto Nummelan Huhdanmäen Susanne Vuorinen asemakaavan muutoksesta ...... 19 Kulttuuriperintö ei ole ylellisyyttä Ilmoitusmyynti vaan turvajärjestelmä ihmisille ...... 20 Kari Huhtilainen Kaksi vihtiläistä ...... 22 [email protected] Enää vain muistoissa ...... 24 p. 040 7794 707 Kameraseura esittäytyy ...... 27 Jokikunnan ylhäisempi kansakoulu 120-vuotias ...... 28 Ilmestyminen Kalevalaiset naiset...... 31 Kaksi kertaa vuodessa, Perinteet hallitsivat maataloustekniikkaa ...... 32 Vihti-Seuran jäsenlehti, Vihtiläisjääkäreillä merkittävä sotilasura ...... 36 irtonumero 5 €. Kapeilla kiskoilla kulkeneita...... 38 Kissaveistoksen matka Vihdin kirkonkylään ...... 41 www.vihtiseura.ﬁ

Painopaikka Painokiila Oy Vihti-Seura ry Vihti 2012 Puheenjohtaja Muut hallituksen jäsenet ISSN 1798-4076 Markku Tolvanen Marja-Liisa Suontaka Varapuheenjohtaja Paavo Hacklin Elli ja Artturi Hiidenheimon Leila Kuittinen Pentti Kurunmäki säätiö on tukenut Vihti-Seuraa Sihteeri Timo Roms Pertun Postin julkaisemisessa. Jussi Roms Kari Huhtilainen Susanne Vuorinen Kannen kuva: Asiantuntijajäsenet Palakosken maisemia kevääl- lä 2012. Kuva: Susanne Vuo- Heidi Tammelin, museotoimi rinen. Sirpa Niemi, rahastonhoitaja Paula Huhtilainen, jäsenkirjuri Pertun Posti kiittää kaikkia lehden tekoon osallistuneita. Vihti-Seura on vuonna 1946 perustettu yhdistys, jonka tarkoi- Seuraava lehti ilmestyy tuksena on kehittää Vihtiä kotiseutuna, lisätä kotiseututietoutta, joulukuussa 2012. asumisviihtyvyyttä sekä kotiseutuhenkeä.

2 Puheenjohtajan palsta

Kaavoja ilman haavoja

Vihti-Seuran kuluvan vuoden toimintasuunnitelmassa jen muistutusten sisällöt. Mikäli muistutuksilla ei ole on tavoitteeksemme asetettu muuan muassa elinympä- merkitystä, jäävät valitukset yhdistysten ja aktiivisten ristön laadun parantaminen ja ihmisten viihtyvyyden kansalaisten ainoiksi keinoiksi vaikuttaa kaavoituk- lisääminen sekä kotiseudun kulttuurin vaaliminen ja seen. Vihti-Seura ei kuitenkaan tätä tahdo vaan haluaa edistäminen. Näitä tavoitteita toteutamme yhdistykses- olla rakentava yhteistyökumppani. Länsi-Uudenmaan sä seuraamalla aktiivisesti kotiseutumme kehitystä, te- kotiseutuyhdistyksien tapaamisessa Kotiseutuliiton kemällä aloitteita ja antamalla lausuntoja. Vihti-Seura valtuustoon kuuluva Risto Piekka totesikin osuvasti: haluaa vaikuttaa oman asiantuntemuksensa kautta mm. ”Jos kotiseutuyhdistyksestä tulee ei-liike, niin se on kotikuntamme kehittämiseen, kulttuuriympäristön säi- kesälläkin ulkona kuin lintulauta.” lyttämiseen ja kaavoituskysymyksiin yhteistyössä kunnan kanssa. Tiedostan, että kulttuuriympäristöömme kohdistuu valtavia muutospaineita talouselämän ja yhteiskunnan Vihdin kunnassa on kehitelty käytäntöjä, joiden avul- rakennemuutoksen takia. Uskon kuitenkin, että tulevat la kuntalaiset ja yhdistykset voivat vaikuttaa aiempaa sukupolvet arvostavat päätöksentekijöitä, jos Vihdissä paremmin asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. kyetään pitämään ympäristön muutostahti maltillisena, Esimerkiksi kunnan kaavoituksessa asioista tiedotta- perinteitä kunnioittaen. Voimakkaat muutokset ovat miseen, kuulemistilaisuuksien järjestämiseen ja kun- usein uhka tasapainoiselle kulttuuriympäristölle. talaisten osallistumiseen on panostettu. Viranhaltijoille voi jakaa kiitosta myös ajantasalla olevista nettisivuis- Vihti-Seura haluaa yhteistyössä kaikkien tahojen kans- ta. Sivuilta löytyvät helposti esimerkiksi viime vuoden sa kehittää elävää ja perinteitä arvostavaa kotiseutua. kaavoituskatsaus ja vuoden 2012 kaavoitussuunnitel- Kulttuuriympäristömme on resurssi – ei rasite. ma. Vihdissä toukokuussa 2012 Lainsäädännön tuomat velvoitteet kuntalaisten osal- listumis- ja vaikutusmahdollisuuksista kyllä täyttyvät, Markku Tolvanen joten kaavoituksen onnistumista voitanee mitata sillä, Vihti-Seuran puheenjohtaja syntyvätkö kaavat ilman haavoja. Tärkeintä on aito yhteistyö, vuorovaikutus ja osallisten kuulluksi tule- minen. Toivottavaa olisi, että kunta ottaa tulevaisuudessa huomioon nykyistä paremmin kaavasta jätetty-

3 Pääkirjoitus

Itsenäisen Vihdin puolesta

Maamme hallitus teki taitamattomuuttaan suuren vir- Oman näkemykseni mukaan en usko siihen, että kum- heen, kun se ryhtyi ajamaan ”suurta” kuntaremonttia mankaan ”suurkaupungin” osana Vihti nousisi noiden ylimielisesti ja suurella kiireellä. Avauksessa oli sane- kaupunkien palvelutuotannon tai elinkeinopolitiikan lupolitiikan makua. keskiöön. Vihdille tulisi noissa liitoksissa peräkylän osa. Vastaanotto kuntakentässä on ollut odotusten mukaista. Kaikki ymmärtävät, että kunnallishallintoa on uudistet- Karkkilan kohtalon kuntaremontissa ratkaiskoon valtava, julkisia palveluja on kehitettävä ja kuntatalouden tiovalta. Mahdollisella Vihtiin liittymisellä on puolensa perusteita parannettava. Siihen tarvitaan kuntien kes- jos toisensakin. Yhteisessä tulevaisuudessakin tultai- kinäistä yhteistyötä ja asiallista vastuunjakoa kunta- ja siin toimeen. Ehkä siihen olisi valtiovallallakin jotakin valtionhallinnon kesken. Se on käynyt myös selväksi, ”myötäjäisiksi”. että uudistusprosessi vie aikaa useita vuosia, eli enem- män kuin valtiovarainministeriön kuntarakennetyöryh- Jossakin määrin penseästi suhtaudun kunnanosaliitok- mä on asettanut tavoitteeksi. siin olipa kysymys osaluovutuksista tai osasaannoista.

Vihdin kunnanvaltuusto päätyi pääsiäisviikolla ”innok- Uskon, että 500-vuotinen itsenäisyys on synnyttänyt kaan” keskustelun jälkeen odotetusti sille kannalle, että tiettyä kulttuurista vihtiläisyyttä ja oman arvon tuntoa Vihdille itsenäisyys on ykkösvaihtoehto. Oletan, että eli olkaamme reilusti ”ylpei ja vaatimattomii”. jos asiasta järjestettäisiin kuntalaisäänestys, niin se olisi ainoa vaihtoehto. Pentti Kurunmäki Julkisuudessa on esitetty myös sellaisia mielipiteitä, Vastaava toimittaja että Vihdin olisi harkittava liittymistä joidenkin mieles- tä vauraan Espoon tai likeisemmän Lohjan kuntayhtey- teen. Tämän ajan kannanottoihin tuskin vaikuttavat yli 500 vuoden takaiset perinteet, jolloin suurin osa Vihtiä kuului Lohjan ja osa Espoon emäseurakuntiin.

4 Tuoreen kunnanjohtajan terveiset

Mieli on täynnä odotusta. Tällä kertaa kyse ei ole pel- kästään kevään ja luonnon heräämisen odottelusta vaan kokonaan uuden lehden kääntymisestä elämässäni ke- vään myötä. Kirjoitan tervehdystä mökilläni pääsiäise- nä, keskellä Lapin lumisadetta, ja uunituoretta Pertun Postia luemme aikanaan uudessa kotikunnassani Vih- dissä toivottavasti kevätauringon paistaessa jo korkeal- ta. Tähän väliin mahtuu vielä valtava määrä oman elä- män järjestelyitä asumisesta päivähoitoon ja puolison työpaikasta muuttojärjestelyihin.

Vihti saa aikalailla näköisensä kunnanjohtajan. Nuoren lapsiperheen vanhempana jaan varmasti monenlaisia arkihuolia, jotka koskettavat myös suurta osaa kun- talaisista. Niitä asioita Vihdissä, joita en oman arkeni Vihdin kehittyminen on nojannut paljolti asuinkunta- kautta kohtaa, pyrin ymmärtämään kiertämällä aktii- ajatteluun. Tämä vahvuus korostaa erityisesti kotiseu- visesti kuntalaisten parissa ja tekemällä kynnyksen tu- ja kyläyhdistysten merkitystä. Kunnan kumppanei- lähestyä kunnanjohtajaa mahdollisimman matalaksi. na ne tarjoavat vahvan pohjan ihmisten elinympäristön Koen kunnanjohtajan työn suhteessa kuntalaisiin ole- kehittämiseen. Pyrin omassa työssäni jatkossa vaali- van enemmänkin heidän asiamiehenään toimimista maan tätä yhteistyötä ja kuuntelemaan alueiden asuk- kuin johtajana patsastelua. Työhön liittyvä johtaminen kaiden mielipiteitä silloin, kun ne koskevat heidän jo- tapahtuukin lähinnä oman organisaation sisällä. kapäiväistä elinympäristöään. Kuuta taivaalta en voi luvata, mutta jo se, että asioista on yhteinen avoimesti Tehtävä johon ryhdyn ei tule olemaan helppo. Kunnal- perusteltu näkemys on mielestäni tärkeää silloin, kun lisilta peruspalveluilta odotetaan jatkuvasti enemmän tehdään valintoja kuinka kuntalaisten verorahoja käy- ja enemmän. Kuntien menot kasvavat, mutta tulot kas- tetään. vavat verkkaisemmin. Kunnanjohtajan arkeen kuuluu jatkuvasti perustella kuntalaisille niitä ikäviä valintoja, Pidän tärkeänä myös elinkeinojen kehittämistä Vih- joilla johonkin kohtaan on panostettu, mutta toiseen dissä. Turhan moni joutuu ajamaan kauniista kunnas- tarpeelliseen kohtaan ei. Tästä ristipaineesta huolimat- tamme töihin Espooseen tai Helsinkiin. Onnistuminen ta kannatan itse tervettä taloudenpitoa. Julkinen talous elinkeinopolitiikassa vaatii myös asennemuutosta val- velkaantuu tällä hetkellä Suomessa vauhdilla ja maas- takunnan tasolla. Esimerkiksi kaavoituksessa lähde- samme tapahtuva ikärakenteen muutos on vasta edes- tään edelleen paikoin ajatuksesta, jonka mukaan ihmis- säpäin. Silloin julkisen talouden tasapainon pitäminen ten elinpiiri muotoutuu Helsingin keskustan ympärille. on paljon nykyistäkin hankalampaa. Todellisuudessa ihmiset muuttavat kiihtyvällä vauhdilla kehys- ja ympäristökuntiin, joissa asumisessa on Vihti tulee menestymään myös tulevaisuudessa. Mie- vielä mahdollista yhdistää luonnon viihtyisyys ja hyvät lestäni myönteinen tunnustus Vihdissä tehdylle työlle palvelut sekä inhimillinen asumisen hinta. Kohtuullista oli myös VM:n kuntarakennetyöryhmän virkamiesesi- siis olisi, että työpaikkakeskittymiäkin voitaisiin luoda tys, jossa Vihdin kohdalle kaavaillut muutokset olivat sinne mihin ihmisetkin suuntaavat. varsin pieniä. Se kertoo siitä, että myös ulkopuolisen tilastollisen tarkastelun pohjalta Vihti tulee menesty- Toivotan Vihti-Seuran jäsenille ja muille lukijoille mään tulevina vuosikymmeninä ja on terveellä pohjal- oikein aurinkoista kevättä ja viihtyisiä hetkiä kunnas- la oleva kunta sellaisenaan. Mitä kuntarakenneuudistus samme. Tehdään yhdessä Vihdistä entistäkin parempi sitten kaiken kaikkiaan tuo tullessaan vuosikymmenen paikka asua ja elää! loppuun mennessä, se on vielä aikalailla arvoitus. Sami Miettinen

5 Itämerestä ja sen valuma-alueesta

Itämeri on maailman merien jou- lanjokena Hiidenveden Kirkko- ovat peräisin maa- ja metsätalou- kossa tilavuudeltaan pieni, suh- järveen. Vanjoki tuo Hiidenveteen desta, asutuksesta, teollisuudesta teellisen nuori ja matala, mutta vettä Karkkilasta ja aina Tammelan jne. valitettavasti yksi saastuneimmista. ylängöltä saakka. Hiidenvedes- Meren keskisyvyys on vain 60 met- tä vedet virtaavat Suomenlahteen Suojelutoimia tarvitaan riä, kun se esimerkiksi Välimeres- Karjaanjokea pitkin pyörittäen Itämeren ja siihen valuvien vesien sä on 2 000 metriä. Ainutlaatuinen matkalla monia ”vesimyllyjä” en- suojelu edellyttää laajamittaisia Itämeri on siinä, että se on maail- nen merta. sekä lainsäädännöllisiä että vapaa- man suurin murtovesiallas. Veden Siuntionjoki vie vettä kohti mer- ehtoisia toimenpiteitä paikallisesti, suolapitoisuus eteläosissa on vain ta Enäjärvestä, Poikkipuoliaisesta, kansallisesti, itämerellisesti sekä 20 promillea. Pohjanlahdella ja Tervalammesta, Huhmarista, Palo- EU:n ja sitäkin laajemmalla kan- Suomenlahdella suolapitoisuus on järvestä ja Kypärijärvestä. Valuma- sainvälisellä tasolla. hyvin vähäistä. alueen laajuus on noin 370 neliöki- Vihdissä on jo useiden vuosien lometriä. ajan tehty paikallisesti merkittäviä, Itämeri on jääkauden Tuohilammesta, Otalammesta ja joskaan ei riittäviä, toimenpiteitä perillinen Salmijärvestä Härkälänjoki ja Selin kotivesistöjemme kunnon paranta- Jääkauden (noin 13 000 vuotta en- suunnalta Hangasjoki vievät vedet miseksi. Asialla ovat olleet kunnan nen ajanlaskumme alkua) jälkeen ensiksi Vantaanjokeen ja se edel- lisäksi aloitteellisina ja osaavina jään vetäytyessä pohjoiseen muo- leen Suomenlahteen. Vaikka alue toimijoina ainakin Vihdin Luonto, dostui Balttilainen jääjärvi. Sitä on suurehko, niin vettä on vähem- Enäjärven Suojeluyhdistys, Poik- seurasivat Yoldiameri, Ancylusjär- män, kuin kahden edellä mainitun kipuoliaisen-Tervalammen-Huh- vi ja Litorinameri. Noin 9 000 vuot- valuma-alueen vesistöissä. marjärven vesiensuojeluyhdistys, ta e.Kr. Tanskan salmet avautuivat Hiidenveden suojeluyhdistys ja isommille merille. Itämeren rannat Itämeren tila Hiidenvesi-projekti, jossa on mu- alkoivat saada nykyisiä muotojaan Itämerta uhkaa rehevöityminen, kana mm. Helsingin yliopisto. Litorinameren aikana. meriliikenteen onnettomuuksien Helsinki ja Turku käynnistivät Maan kohoaminen jatkuu edel- riski, haitalliset aineet, luonnon vuonna 2007 yhteisen Itämeri-toi- leen, tosin vähitellen hidastuen. monimuotoisuuden väheneminen, mintaohjelman ja siihen liittyvän Ensimmäiset esihistorialliset esine- ylikalastus ja ilmastonmuutos. Li- haastekampanjan, johon on lähte- löydöt ajoittuvat kivikaudelle, jon- sääntynyt ravinnekuorma, lähinnä nyt mukaan lähemmäs parisataa ka ajanjakson katsotaan päättyneen fosfori ja typpi, rehevöittää vesiä. yhteisöä, kuntia, yrityksiä, valtion Skandinaviassa noin 1 500 e.Kr. Haitta-aineita joutuu vesiin koko laitoksia, järjestöjä, oppilaitoksia ja Suomessa joitakin satoja vuosia valuma-alueen laajuudelta, ja ne jne. myöhempään. Tuolta ajalta ovat Vihdinkin vanhimmat esinelöydöt. Itämeren pinta-ala on noin 420 000 neliökilometriä. Itämeren valuma-alueen koko on noin nelinker- tainen meren kokoon verrattuna. Vihdin vedet Vihdin vedet virtaavat Suomenlah- teen kolmen vesireitin kautta. Hii- denveteen, jonka valuma-alue on noin 1 300 neliökilometrin laajui- nen, virtaavat vedet Pohjois-Vihdin lukuisista järvistä ja lammista Vih- Yhteinen meremme on vaarassa. Itämerta uhkaa rehevöityminen, meriliikenteen onnettomuuk- tijokena Averiaan ja sieltä Olkka- sien riski, haitalliset aineet, ylikalastus ja ilmastonmuutos. Kuva: Utö 2012, Susanne Vuorinen.

6 Yhtenä liikkeelle lähteneenä ta- hona mainittakoon Itämeren alueen rotarit ja rotaryklubit, jotka toimivat Rotaryn Itämeri-verkoston ni- mellä (Rotary Baltic Sea Network). Alueella toimii 70 000 rotaria 2 000 klubissa. Tähän joukkoon kuuluvat myös Vihdin ja Vihti-Nummelan rotaryklubit. Rotaryliikkeen tavoitteena on tiedon levittäminen Itä- meren tilasta sekä siitä, mitä yksit- täiset ihmiset, järjestöt ja yhteisöt voivat tehdä lähinnä paikallisesti Itämeren ja sen vaikutuspiirissä ole- vien vesien hyväksi. Selvää on kuitenkin, että yksit- täiset, vapaaehtoiset toimenpiteet jäävät riittämättömiksi, ellei vesis- töjen kunnostus- ja suojeluhank- keisiin saada riittävästi julkista rahoitusta. Mutta ei pidä unohtaa, että pienistäkin puroista kasvaa suuri virta! Pentti Kurunmäki Vastaava toimittaja

Lähteitä: Itämeri pähkinänkuoressa, www.itämerihaaste.net Rotaryn Itämeri-verkosto, luentomoniste POTEHU-Sanomat 2011 Juhani Päivänen, Matka Uuden- maan katolle – opas metsiin ja soille Vihdin Moksissa. Valuma-alue yltää 12 maan alueelle, ja sillä asuu noin 90 miljoonaa ihmistä. Suomen vesistä Otavan Iso Tietosanakirja vuodelta Itämereen virtaavat miltei kaikki joet, lukuun ottamatta Ylä-Lapin ja osia Koillismaan vesistä. 1933, hakusana Itämeri. Kartalle ovat ”mahtuneet” vain Kokemäenjoen, Kymijoen ja Vuoksen nimet.

Lisätietoa ja Itämeren hyväksi työtä tekeviä organisaatioita www.itamerihaaste.net http://wwf.fi /itamerikummi www.itameriportaali.fi www.puhdasitameri.fi www.aaltojenalla.fi www.bsag.fi www.centrumbalticum.org/saaristomeren_suojelurahasto

7 Vihti ja Itämeri

Saatuani tällaisen aiheen vilisteli- Etsitään sitten nykypäivän Vih- Etelästä tännepäin saapui ranni- vät mielessäni oudot sanat Yoldia- distä mereen viittaavia asioita. kolta ruotsinkielistä asutusta Kar- meri, Ancylusjärvi ja Litorinameri. Nummelassa on Meritie. Se alkaa jaanjoen vesistöä pitkin. Vihdistä Nämä nimitykset kohtaamme sel- Pisteeltä ja johtaa rautatien yli Po- tuli Lohjan kappeliseurakunta jo laisissa yhteyksissä, joissa käsi- rintielle. Googlen avulla selviää, 1300-luvulla. Kappeli merkitsi tellään savikoiden ikää. Mutta ne että Nummelan Meritie on tällä oman puukirkon rakentamista Vih- eivät todellakaan kuulu nykyvihti- hetkellä Suomessa ainoa Meritie! dinniemeen. Todennäköisesti puu- läisen arkipäivän asioihin. Tämäkään tie ei ole vanhan tien kirkkoja ehti olla kaksikin ennen Nimet tulevat kotilolajeista, joil- paikalla kuin osittain, mutta nimi kivikirkon rankentamista 1500-lu- la on ollut erilaiset vaatimukset on perinteinen. Meritienahde on vun alkupuolella. Puurakennukset elinympäristönsä suolapitoisuuden alkuperäisen tien mäenrinne. Me- kestivät noin sata vuotta. suhteen. Itämeren suolapitoisuus ritie johti Vihdistä Tammisaareen. Vesistö on tavallaan myös maa- on vaihdellut. Järvi on makean ve- Palajärvellä on Meritalo. Mutta sen perään piirretty kartta. Vanhempi den vaihe, meret suolaisia. Lajien nimen historia on lyhyt. Vuosi 1906 polvi muistaa, miten koulussa ope- fossiilien löytyminen savikerrok- oli Snellmanin syntymän satavuo- teltiin Suomen vesistöt. Pohjan- sista ilmaisee missä ranta on mil- tisjuhlavuosi. Sen kunniaksi suo- maan joetkin tulevat vielä yhtenä loinkin ollut ja onko vesi ollut meri mennettiin paljon sukunimiä ja mui- rämpsynä muistista! vai järvi. Nykyisen Itämeren suola- takin nimiä. Palajärven Södergårdin (Kun peruskoulua ruvettiin pro- pitoisuus on niin alhainen, että sitä ja Norrgårdin nimet suomennettiin pagoimaan opettajille, kouluhal- nimitetään maapallon suurimmaksi Meritaloksi ja Pohjataloksi. lituksen masinoijat esittivät aina murtovesialtaaksi. Asutus on tullut Vihtiin kahdesta Pohjanmaan joet turhimpana opit- Itämeren nimeen liittyy omi- suunnasta. Pohjoisesta tuli hämä- tavana asiana. Vesistöt muodosta- tuisuus, jota ei yleensä tule aja- läisiä, joiden erämaata, siis metsäs- vat kuitenkin hyvän karttapohjan telleeksi. Itämerihän on Suomen tysaluetta, nyky-Vihdin pohjoisosa koko Suomelle.) länsipuolella. Virossa meren nimi oli. Vihtijärvestä vesi virtasi Vihti- onkin Läänemeri, siis Länsime- jokea pitkin ja päätyi Vihdinniemen Pinnanmuodot ohjaavat ri. Itämeri on ruotsiksi Östersjön. sivuitse Kirkkojärveen. Ihmisenkin valuma-alueen Ruotsissa läntinen meri on Atlantti ensimmäinen kulkutie pohjoisesta Valuma-alue on luonnossa toimiva ja itäinen Östersjön. Sieltä entisestä päin on ollut tämä. järjestelmä. Se määräytyy pinnan- emämaastamme siis tulee suomek- muotojen mukaan. Vedet virtaavat si käännettynä Itämeri-nimi. valuma-alueen reunoilta keskustaa

8 Susanne Vuorinen

kohden. Ensin pieninä puroina ja Viemärivedet sen sijaan koetetaan ei ole enää. Liikenne on muuttunut. sitten suurempina jokina kunnes puhdistaa ennen kuin ne lasketaan Auto on suurin mullistuksen aiheut- vesi päätyy mereen. Välillä on takaisin luonnon kiertokulkuun. taja. Emme ole enää riippuvaisia järviä, kun maastossa on sopivia Kirkonkylän puhdistamon vedet vesistöistä, vaan voimme ylittää altaita. Lohjanharjun luoteispuo- päätyvät Hiidenveteen ja lopuk- valuma-alueiden rajat helposti. lella olevan alueen vedet kerään- si Karjaanjoen kautta Itämereen. Nykyään puhutaan esim. työs- tyvät Hiidenveteen ja siitä edelleen Nummelan puhdistamon vedet kul- säkäynti alueista. Liikenneyhtey- Lohjanjärven kautta Karjaanjokea kevat mereen Siuntionjoen kautta. det ovat ratkaisevan tärkeitä, eivät pitkin Pohjanlahteen (Pojoviken), Näin olemmekin sitten saastut- vesien virtaussuunnat. Kuntauu- joka on Suomenlahden pitkä, kapea tamassa Itämerta. Tosiasia on, että distuksen ”pyörremyrskyssä” rat- sisämaahan ulottuva lahti. Itämeri on jo suuresti pilaantunut. kaisevaa on tieliikenne, Lohjan Enäjärven vesi harjun kaakkois- Pieni Suomemme on myös käyt- kaupunki haluaisi, että Vihti liitet- puolella kuuluu Siuntionjoen ve- tänyt kymmeniä miljoonia euroja täisiin Lohjaan – vanhaa valuma- sistöön, joka laskee omaa reittiään Pietarin jätevesien käsittelyn kus- alue ajattelua. Vihtiläiset eivät ole Suomenlahteen. Härkälän joki on tannuksiin. Miksi? Venäjällä on ollenkaan siihen suuntaan kal- taas Vantaa alkujokia. Kun Hiiden- aika vähän Suomenlahden pohjuk- lellaan, ennemminkin Helsingin veden vettä käytettiin Helsingin kaa omana rantanaan. Saastumi- suuntaan, siis pääkaupunkiseudul- raakavetenä, louhittiin Nummelan nen ei heitä paljon häiritse. Lisäksi le. On päättäjillä pähkäilemistä! Kokkokalliolle tunneli, jonne vesi Neuvostoliiton aikana Venäjällä ei pumpattiin ja sieltä se lasketteli sit- ollenkaan ollut ympäristöongel- Hilkka-Maija Virrankoski ten Härkälän jokeen. mia! Ne olivat porvarillisen riisto- Valuma-alueet ovat olleet toi- kapitalismin vaivoja! minnallisia kokonaisuuksia myös Tässä on eräs vesiensuojelun ihmisen kannalta. Mutta nyt tilanne hankaluus. Miten motivoidaan on muuttunut. Kärjistäen voidaan suojeluun sellaiset asukkaat, jotka sanoa, että vesistöjen tärkein mer- eivät itse kärsi saastumisesta. Seu- kitys on nykyään likaviemärinä toi- rauksethan ilmenevät pahimpina miminen. Näin meillä Vihdissäkin, vasta valuma-alueen alaosissa. jossa vesijohdosta tulee harjun suo- Valuma-alue on ollut tärkein dattamaa pohjavettä, jota ei tarvitse toiminnallinen alue pitkälle nykyai- kalliisti puhdistaa ennen käyttöä. kaan myös ihmisen kannalta, mutta

9 Vihti-Seuran retket 2012

Vihti-Seura järjestää keväisin kotiseuturetken johonkin Vihdin kylistä ja alkusyksystä toisen retken mielenkiintoiseen kulttuurikohteeseen kotikunnan ulkopuolella. Tänä vuonna kevätretken kohteena oli Vesikansa. Syysretkellä suunnataan Kultarantaan ja Kankaisten kartanolinnaan.

Simolasta, Mannista, Köykkälän Vesikansan kevätretki Köykästä ja Reunasta sekä Nie- Vihti-Seuran kevätretki suuntautui menkylän kartanosta torppineen ja Hiidenveden eteläpuolelle, Vesi- mäkitupineen. Upeita Hiidenveden kansaan lauantaina 26.5. Päivän rannoilla kumpuilevia, valtakun- aikana tutustuttiin Jussi Romsin nalisestikin arvokkaita, peltomai- opastuksella viehättävän alueen semia ihailtiin ja maukkaat kahvit historiaan, sen vanhoihin raken- nautittiin maamiesseurojen talolla. Kypäräkuoro Mirkun Tallilla. nuksiin ja niissä vaikuttaneisiin ja Retkellä vierailtiin myös Vuorelan Vesikansa on jo pitkään ollut tun- vaikuttaviin ihmisiin. koulukodin, alkujaan kasvatuslaitok- nettu hevosharrastajistaan ja siellä Vesikansan kylällä on pitkä his- sen, piha-alueella. Vuorela on yksi pitää majaansa useampi hevostalli. toria, alueelta on mm. löydetty valtion kuudesta koulukodista ja oli Vihti-Seuran retkeläiset pääsivät todisteita kivikautisesta ja prons- maamme ensimmäinen tyttöjen ylei- tutustumaan niistä yhteen, Mirkun sikautisesta asutuksesta. Osalla nen kasvatuslaitos, joka aloitti toimin- Talliin. Tallilla odotti hevosten li- nykyisistä tiloista on pitkät juuret, tansa 1894. Yli 90 vuoden ajan siellä säksi ihana yllätys: ”kypäräkuoro”, ulottuen jopa 1300-luvulle. Retkel- opiskeli ainoastaan tyttöjä, mutta joka ilahdutti retkeläisiä kahdella lä kuultiin Haapakylän Tyynelästä vuodesta 1988 myös pojat ovat kuu- kesäisellä valssilla. Kiitokset Mir- ja Majvikista, Leppärlän Fästistä, luneet Vuorelan oppilasvahvuuteen. kulle ja tytöille sekä retkeläisille! Kesäretki Naantaliin 11.8.2012 Syyskesän retkemme tehdään Suo- tiikan arkkitehti Lars Sonck. Puu- ta rakennuksia mm. navetta, joka on men aurinkokaupunkiin, Naanta- tarhankin suunnittelussa Kordelin Carl Sabel Florus Tollin ajalta 1838 liin. Ensimmäinen kohteemme on käytti maan parasta asiantuntemus- ja toimii nykyisin n. 200 hengen tasavaltamme presidentin virallinen ta. Työhön palkattiin Helsingin kau- juhlatilana. Nykyisin kartanoa hal- kesäasunto VILLA KULTARANTA punginpuutarhuri Svante Olsson. linnoi Åbo Akademin säätiö, jonka ja lähinnä sen upea puutarha, johon Toinen kohteemme on vasta jo- suurena haasteena on arvokkaiden tutustumme asiantuntevan oppaan kin aika sitten ryhmille avautunut rakennusten kunnossapito ja tilojen johdolla. KANKAISTEN KARTANOLINNA, tarkoituksen mukainen käyttö. Kultarannan rakennutti v. 1913-16 joka on yksi harvoja keskiajalta pe- Saariston herkkuja pääsemme mais- aikansa rikkain suomalainen, suur- riytyviä ylemmän aateliston raken- telemaan Rymättylän Poikoon kylään. liikemies Alfred Kordelin. Hänen nuttamia kivisiä asuinkartanoita ja Siellä 1904 rakennetun kyläkoulun ti- haaveensa oli, että Kultaranta puis- maamme vanhimpia asuinlinnoja. loissa toimii ravintola POHJANKUL- toineen ilahduttaisi kaikkia suoma- Kolmikerroksinen, rapattu linna on MA. Kaikki saaristolaispitopöydässä laisia. Näiltä osin hänen haaveensa muodoltaan lähes kuutiomainen ja tarjottavat ruuat valmistetaan ravinto- toteutui, sillä Kultaranta on jo vuo- rakennettu jo 1550-luvulla. Kan- lan omassa keittiössä. sikymmeniä ollut suosittu matka- kaisten omistajasukuja ovat olleet Retkelle lähdemme la 11.8. klo kohde. mm. Djeknit, Dettloffit, Ribbingit, 8.00 Vihti kk Linjalasta ja Nummelan Kordelin ei itse ehtinyt pitkään Hasselborn-Fredenskiöldit ja Hor- Linja-Portilta klo 8.15. Paluu Vihtiin nauttia huvilastaan, sillä hän kuoli nit. Viimeisin omistajasuku oli Ami- n. klo 19.00. Retken hinta on 87 €/ v. 1917, omana syntymäpäivänään. noff, aina vuoteen 1992 saakka. hlö sisältäen bussimatkat, opastukset Lahjoituksen kautta Kultaranta siir- Kartanossa on vieraillut Ruotsin kohteissa, ruokailun saaristolaispito- tyi valtion omistukseen v. 1923. kuninkaita, mm. Kustaa Vaasa. Tilaa pöydässä sekä tervetulokahvit Naan- Presidenttien kesäasuntona raken- pidetäänkin merkittävänä ruotsalai- talissa ravintola Uudessa Killassa. nus on palvellut vuodesta 1920. sen kulttuurin tyyssijana Suomessa. Sitovat ilmoittautumiset 01.08.2012 Villa Kultarannan on suunnitellut Kartanon puistoalue on n. 5 ha suu- mennessä Sirpa Niemelle p. 040-520 maineikas Suomen kansallisroman- ruinen ja pihapiirissä on useita mui- 6334. Tervetuloa!

10 Rakennusperintöteema 2012 Liikunta- ja urheiluympäristöt

Euroopan rakennusperintöpäivien vuoden teemalla halutaan nostaa liikuntaan ja urheiluun liittyvän rakennusperinnön arvostusta.

merkkinä mainittakoon Vihdin kirkonkylän vanhan kunnantalon kenttä, jolla on järjestetty pesäpal- lo-otteluita ja harjoituspelejä. Aihepiiriin liittyviä muistoja ja tarinoita siis odotamme saavamme toimituksen käyttöön syyskuun alkuun mennessä. Näin on mahdollista saada aikaiseksi melkoinen luet- telo vihtiläisistä liikuntapaikoista jo syksyn tilaisuuteen mennessä ja mielenkiintoista muistitietoa tämän Kirkkoveneen airot Hiidenveden Purjehtijoiden rannassa valmiina veneretkelle lähtöön. Hii- lehden seuraaviin numeroihin. denveden Purjehtijoiden toiminnassa tehdään aktiivista talkootyötä. Kuva: Susanne Vuorinen Suomessa lasketaan olevan lähes oon myös veneilyyn ja melontaan Kansallismuseokin on 30 000 liikunta- ja urheilupaik- soveltuvat lukuisat vesistömme ja samalla asialla kaa, joten paikallisilla liikunnan loistavat suunnistusmaastot liikun- Myös Kansallismuseo kerää tietoa ja urheilun ympäristöillä on suuri tapaikkakirjo on moninainen ja ja kokemuksia merkityksellisis- merkitys ihmisten arjessa. Erilai- runsas. tä liikuntaympäristöistä – lajista set liikuntapaikat urheilukentistä riippumatta. Tavoitteena on saada uimarantoihin ja halleista hyppy- Tarinat ja tiedot talteen tietoa erityisesti sotien jälkeen ra- rimäkiin kuuluvat jokapäiväiseen “luomuliikuntapaikoista” kennettujen liikuntaympäristöjen elinympäristöömme ja ne ovat Pertun Posti esittää teemaan liitty- merkityksestä kulttuuriympäristö- oleellinen osa rakennettua maise- vän haasteen vihtiläisille urheilu- ja nä. Kyselyllä halutaan myös tuoda maamme. muille järjestöille sekä henkilöille, esiin hyvinvointivaltion rakentamien Liikuntarakennuksilla on usein joilla on kokemuksia ja muisti- liikuntaympäristöjen merkitys ih- myös tärkeä merkitys alueiden kuvia liikuntapaikkahankkeiden misten hyvinvoinnille. identiteetille paikkoina, joihin käynnistämisestä ja sellaisten van- Kansallismuseo toivoo vastauk- asukkaat kiintyvät. Hyvät lii- hojen urheilu- ja kisailupaikkojen sia niin tavallisilta kansalaisilta kuntamahdollisuudet vaikuttavat tekemisestä, joiden käynnistämi- kuin urheilualan ihmisiltä val- asukkaiden hyvinvointiin ja voivat nen on tapahtunut vapaaehtoisena mentajista toimittajiin. Kysely on myös tuoda kunnille kilpailuetua. kansalais- ja yhdistystoimintana. Kansallismuseon kansatieteellisen Vihdissä on järjestetty vuosit- Siis aikaansaannoksista, joita ei ole arkiston verkkosivuilla osoitteessa tain rakennusperintöön liittyvä ta- tehty tiettyjen mallimittojen ja -pii- http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/ pahtuma – seminaari tai muunlai- rustusten mukaan ja joiden rahoitus arkistot/kansatiede/liikuntapaikat- nen yleisötilaisuus. Näin varmaan ei ainakaan pääasiallisesti ole tullut kysely toimitaan tänäkin vuonna, vaikka kunnalta tai valtiolta. Vuositeema liittyy myös Mu- tarkkaa ajankohtaa ei vielä tiedetä- Muistelkaapa esimerkiksi, missä seoviraston, Liikuntatieteellisen kään. kaikkialla kotikuntamme alueella seuran ja Urheilumuseon Hyvin- Tuskin kukaan on laskenut kuin- on ollut tällaisia kisailupaikkoja. vointi-Suomen liikuntaympäristöt ka monta rakennettua liikunta- Esimerkiksi seuran- ja työväenta- -hankkeeseen. paikkaa Vihdissä on. Kun urheilu- lojen sekä koulujen pihamaat ovat kenttien, hallien, salien ja muiden olleet monen monien ottelujen ja Pentti Kurunmäki rakenteiden lisäksi otetaan huomi- koitosten areenoina. Yhtenä esi-

11 Jokikunnan hyppyrimäet liikuntapaikkana

Jokikunnan Seurojentalon mäelle jäsenilleen sarjahyppy- ja mesta- hyväksyi nimiinsä Aarne Auno- syntyi vihtiläinen talviurheilukes- ruuskisat. la. Mäki valmistui vuoden sisällä, kus 50 vuotta sitten: iso hyppyri- Paitsi oman kylän harrastajia, mutta Jokikunnan Urheilijat mak- mäki ja tuomaritorni valmistuivat mäessä kävivät harjoittelemassa soi velkoja takaisin kymmenen joulukuussa 1961, harjoitusmäki vihtiläiset eri puolilta pitäjää, sa- vuotta – edelleenkin talkootyön helmikuussa 1962 ja mäkien lähei- moin naapurikuntien huimapäät – ansioilla. syyteen samana syksynä sauna pu- olihan Jokikunnan mäki lähiseudun kuhuoneineen ja ravintolatiloineen. korkein. Sisua ja seteleitä Yleisöä kävi kilpailuissa paljon Hyppyrimäen rakentaminen alkoi Suurta urheilujuhlaa ja heidän ilokseen järjestettiin il- tukkitalkoilla maaliskuussa. Pusku- Jokikunnan hyppyrimäen avajais- tamäenlaskujen yhteydessä ilotuli- traktori suoritti kesän aikana alas- kilpailut pidettiin tammikuussa tus. Ravintolatoimikunta huolehti tulorinteen muotoilun maansiirto- 1962. Kisan voitti lahtelainen Kale- väelle syötävää ja juotavaa: oli her- työt. Jokikuntalaiset kirvesmiehet, vi Kärkinen kahdella hallitun kau- nekeittoa, voileipiä, makkaroita, Matti Puisto, Esko Rantanen, Sep- niilla 47 metrin hypyllään. Mäen kahvia ja muita virvokkeita. po Kukkaro ja Jalmari Hyytiäinen, vihki kansanedustaja Veikko Helle. tekivät kaikki vauhtimäen raken- Puheessaan hän esitti toivomuksen, Kipinästä tuli syttyy nustyöt. Työt aloitettiin syyskuun että uusi hyppyrimäki kasvattaisi Alkuvuodesta 1961 tehtiin päätös: alkupuolella 1961, ja ne saatiin hyviä hyppääjiä ja urheilua harras- Jokikunnalle rakennetaan hiihto- päätökseen marraskuun loppuun tavia rehtejä suomalaisia. mäki. Idean isäntäryhmä keräsi mennessä. Minkäänlaisia telineitä Suomen mäkihypyn kärkinimiä keskuudestaan alkupääoman ja ei rakentamisessa käytetty, kaikki nähtiin vastavalmistuneessa mäes- heistä muodostettiin urheiluseuran työskentely tapahtui pylväskenkien sä helmikuussa. Iltamäen voitti edustajilla täydennettynä rakennus- varassa. Eino Kirjonen kolmituhantisen toimikunta. Siihen kuuluivat talol- Mäet saatiin valmiiksi, mutta yleisön seuratessa 52 metrin lentoa. liset Aarne Aunola, Vilho Riikonen, lopulliseen kuntoon ei milloin- Maaliskuun kansallisiin kilpailui- Uno Sirenius, Sakari Suontaka ja kaan. Rakenteet vaativat jatkuvaa hin osallistui Suomen mäkimiesten Eero Varpasuo sekä rakennusmes- huoltoa ja uusimista, vauhtimäet parhaimmistoa ja Zakopanen MM- tari Toivo Leino. Viimeksi mainittu muutoksia: puomien rakentamis- kisojen edustusjoukkue. otti hoitaakseen mäen suunnittelun ta, hyppyripöydän parantelua jne. Seuraavana talvena iltamäenlas- ja rakennustyön valvonnan lahjoi- Valaistusta lisättiin, hankittiin vah- kuissa hyppäsivät maamme huiput: tuksena, jonka arvo oli 120 000 vistinlaitteita ja kenttäpuhelimia. Eino Kirjonen, Esa Klinga, Markku markkaa kahtena vuonna. Mäen Routavaurioita korjattiin alastulo- Maatela, Veikko Kankkonen ja Nii- profiilipiirustukset laati Valtion rinteessä ja saunalla, mäkimonttua lo Halonen. Urheilulautakunnan rakennesuun- syvennettiin. Saunalle piti hank- Kun Veikko Kankkonen oli hyp- nittelija. kia puita. Mikä ikävintä, joudut- päämässä Jokikunnalla Innsbruckin Mäen kustannusarvio oli 3 600 000 tiin paikkaamaan ilkivallan jälkiä kisatalvena 1964, oli paikalla noin markkaa. Veikkausvoittovaroja saa- mäissä ja tuomaritornissa! 2000 henkeä todistamassa Kank- tiin 600 000 ja Vihdin kunnalta Talkoilla tehtiin niin paljon kosen 54 metrin mäkiennätyksen avustusta 575 000. Lahjoituksina kuin ehdittiin ja jaksettiin. Pidet- syntymistä. saatiin yhteensä 480 000, tukke- tiin tansseja Seurojentalolla (Harry Mäkeä pidettiin varsin onnistu- ja ja muita tarvikkeita 990 000 Aaltonen järjesti orkesterit), orga- neena ja siinä järjestettiin kelien niin markalla ja jokikuntalaiset tekivät nisoitiin romujen- ja paperinkeräyk- salliessa joka talvi Vihdin Hiihdot, talkootyötä arviolta 700 tuntia. siä. Laadittiin avustusanomuksia kansallisia ja piirikunnallisia kiso- Syyskuussa päätettiin ottaa Säästö- veikkausvoittorahojen ja kunnan ja ja ratkottiin Vihdin Viestin sekä pankilta lainaa miljoona markkaa. avustuksen saamiseksi. Eräänä Vihdin kunnan mestaruudet. Joki- Marraskuussa tarvittiin vielä vuonna saatiin viljankeräyksellä kunnan Urheilijat järjesti omille 400 000 markan vekseli, jonka 700 markkaa ja kunnan avustus

12 Keväällä 1988 pojat harjoittelivat hyppäämistä Jokikunnan pienemmästä mäestä. Kuva: Kyösti Kuittinen samana vuonna oli 500 markkaa. saunamajuri, järjestysmiehet ja kautuksia. Simo saavutti yhdiste- Vekseli silti piti seuran puheenjoh- ravintolan pitäjät. Välttämättömiä tyn kilpailuissa nuorten Suomen tajan joskus ottaa nimiinsä. olivat tietysti mäkituomarit, joita mestaruuden 1987 Vihdin Viestin seura koulutti jokikuntalaisista ur- edustajana. Ponnistajia ja ponnistelua heilumiehistä. Koululiikuntaliiton valtakun- Jokikunnan Urheilijat ry on yleis- Jokikunnan Urheilijoilla oli nalliset mäkihyppykilpailut yläas- seura, jonka toimintaan kuului 1960-luvulla kymmenkunta hyp- teen ja lukion oppilaille 1991 toi mäkien rakentamisen aikaan tal- pääjää ja yhdistetyn kilpailijaa, Jokikunnalle 150 kisaajaa. Vihdin viurheilun lisäksi yleisurheilu, si- jotka kävivät kisoissa eri puolilla kunnan Vihdin Hiihtojen 30-vuo- sähyppy- ja kuntopiiriharjoittelu, Uuttamaata sekä Lahdessa ja Kuo- tismäkikilpailu helmikuussa 1994 palloilu sekä kesä- että joulujuhlan piossakin: mm. Hannu Ahlroth, keräsi 39 hyppääjää eri sarjoihin. järjestäminen. Vuoden 1964 jäsen- Juha Kesäläinen, Timo Leino, Au- Vähitellen kiinnostus Jokikunnalla määrä oli 102, joista yli 16-vuotiai- lis ja Rauli Raita, Matti ja Erkki järjestettyihin mäkikisoihin hiipui ta vain 41. Mäkien rakentamiseen, Saario, Panu ja Pentti Varpasuo. ja komeat rakennelmat ovat vai- niiden kunnossapitoon ja kisojen Näitä urheilijapoikia myös leiritet- puneet ruususen uneen: tarvittai- järjestämiseen eivät yksin näiden tiin Vierumäellä ym. siin innokkaita hyppääjiä, jolloin aikuisten voimat riittäneet. Tar- Näiden poikien tullessa armei- talkookipinäkin saattaisi roihahtaa vittiin kaikkien jokikuntalaisten ja- ja opiskeluikään kannustettiin – mäet pitäisi kunnostaa käyttöön. ponnistuksia ylläpitämään mäki- uusia poikia mäkeen. Seura osti hyppytoimintaa. Suurin urakka oli suksia, joita sai lainata ja kunnosti hyppyrimäen kuntoon laittaminen. mäen hyppykuntoon. 1980-luvulla Lähde: Vauhtimäkeen piti nostaa lunta ja mäkihyppy elpyi koko maassa ja Jokikunnan kyläkirjan aineisto alastulorinne tampata. Säät sekä lu- Jokikunnan mäet nykyaikaistet- men ja pakkasen määrä eivät aina tiin. Mäkihyppyä harjoitelleet ky- Leila Kuittinen tukeneet näitä ponnisteluja. Mäki- län pojat katselivat ihaillen mm. JoU kilpailuja varten tarvittiin, mitta- nummelalaisen Simo Havukorven miehet, tulospalvelu, kuuluttaja, ja irjalalaisen Ari Rantakiven leis-

13 Vihti-Päivät ja Wuosisatamarkkinat 24.–26.8.2012

Teemana sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys

vihtiläisille on sekin, että tapahtuman tekemisestä on suunnitteilla dokumentti. Vihti-Päivien ohjelma tulee olemaan monipuolinen ja kiinnostava. Ennakkotietona voimme kertoa, että auki ovat Siirilä, museon näyt- telyt, makasiini ja Wichtiskrouvi. Sunnuntaina voi kokea Kirkkove- Tänä vuonna Wuosisatamarkki- kestävyys. Teemaa tuodaan esiin nesoudun, Laudeksen Birgitan rau- noilla panostetaan erityisesti viih- muun muassa nuorisotyöllistämi- nioilla ja herkulliset Pertunpäivän tyvyyteen ja elämyksellisyyteen sen näkökulmasta. Koordinaatto- pidot. Seurakunta toteuttaa 3. ker- sijoittamalla koko tapahtuma- ritaho Vihdin 4H-yhdistys pyrkii ran suositun hääyön, jossa vihitään alueelle mielenkiintoista nähtä- tarjoamaan vihtiläisille nuorille 8 paria avioon. Wuosisatamarkki- vää ja koettavaa. Uudistuneessa ta- lukuisia tekemisen ja yhteisen osal- noiden verkkosivuille päivitetään pahtumassa tullaan näkemään mm. listumisen paikkoja tapahtuman ohjelmaa pitkin kesää. kiertäviä esiintyjiä, trubaduureja, eri tuotantovaiheissa. Nuorten Wuosisatamarkkinoiden myyn- lähimaatilatori, sirkus sekä maati- työllistämiseen on haastettu myös tipaikkoja tarjotaan erityisesti kä- lan eläimiä kuten hevonen, lehmä, kaikki kunnan toimijat yrittäjistä dentaitajille ja syötävien herkkujen lammas ja kanoja. Suunnitteilla yhdistyksiin ja yksittäisiin ihmisiin tekijöille. Paikanvaraus onnistuu on myös vapaansanan lava ja tur- palkkaamalla joko itselleen nuoren helposti sähköisellä lomakkeella vesauna. Aiempien vuosien tapaan 4H:n kouluttaman ja vakuuttaman osoitteessa www.wuosisatamark- Wuosisatamarkkinat levittäytyvät työntekijän tai osallistumalla tuki- kinat.fi. Paikkoja voi varata elo- Vihdin kirkonkylälle makasiinin jakampanjaan maksamalla hyväksi kuuhun asti niin kauan, kuin niitä mäelle, kylänraitille, Vihdin mu- katsomansa summan nuorisotyöl- Suomen suurimmaksi kutsutussa seolle, Martin koululle, kirkonky- listämiskassaan. Jo 50 eurolla on kylätapahtumassa riittää! län torille ja Kinon aukiolle, mutta mahdollisuus tulla mukaan ja saada - Tehdään yhdessä positiivises- on hyvä muistaa, että Vihti-Päivät nimensä uusien www.wuosisata- ti mieleenpainuva Vihti-Päivät ja ovat kunnan kaikkien kylien tapah- markkinat.fi verkkosivujen Sosiaa- Wuosisatamarkkinat meidän kaik- tuma. lisen kestävyyden tukijoiden jouk- kien iloksi!, toivovat Mirva ja Ma- Vihti-Päivien työryhmässä ovat koon! rianne Vihdin 4H-yhdistyksestä. mukana monet tutut tahot viime Teema antaa mahdollisuuden vuosilta kuten Vihdin kunta, Wich- nostaa esiin myös suuren ja ainut- tis ry, Vihdin seurakunta, Taidetalo laatuisen paikallisen kulttuurita- Siirilä, Vihdin museo, Kirkonkylän pahtuman yhteisöllisen järjestä- Kyläyhdistys, Vihti-Seura, Vihdin misen, jolla Vihdissä on jo usean taideyhdistys ja Vihdin Ilmaisutai- vuoden perinne. Vihti-Päivien to- teen yhdistys/Vilma. Työryhmän teuttamiseen ovatkin tervetullei- koordinaattorina toimii tänä vuon- ta kaikki ihmiset ja organisaatiot. na ensimmäistä kertaa Vihdin 4H- Yhteistyöehdotuksia otetaan vas- yhdistys. taan sähköpostilla osoitteessa Vuoden 2012 teemaksi on va- [email protected]. littu sosiaalinen ja kulttuurinen Mielenkiintoinen mahdollisuus

14 Pertunpidot 2012 Pappilan juhlapöydässä

Tänä vuonna olemme Pertunpi- doissa pappilan juhlapöydässä. Pappilat olivat ennen ruokailuun ja ateriointiin liittyvien tapojen vä- littäjiä. Uusien ruoka-aineiden ja valmistustapojen käyttö levisikin usein pappiloiden ja kartanoiden kautta. Pappilat olivat hyvin omavarai- sia. Pelloilta saatiin viljaa ja na- vetasta maitoa ja lihaa. Kanalasta saatiin munia ja vanhat kanat val- Pertunpidoissa su 26.8. on tarjolla upeita herkkuja 1800-luvun pappiloiden hengessä. Ohjel- mistettiin ruoaksi. Riistaa käytet- malliset pidot alkavat klo 13 Kirkkoniemen koululla. Kuva: Marja-Liisa Suontaka tiin paljon ja kala kuului pappilan jolle vielä viipaleperunalaatikkoa, - kerrosta lasimaljaan pikkuleipä- arkipöytäänkin. haudutettuja juureksia, lihapullia seosta, hilloa ja kermavaahtoa, Suuremmissa pappiloissa oli ja kaalikääryleitä sekä paistia. Jäl- päällimmäiseksi tuoreilla marjoil- 1800-luvun lopulla isot hyvin hoi- kiruoaksi tarjoiltiin ohraryynipuu- la koristettua kermavaahtoa detut kasvitarhat. Niissä kasvatet- roa marjakeiton tai väskynäsopan - anna herkun viilentyä ja mehustua tiin raparperia, viinimarjoja ja ome- kanssa. Hienommissa pidoissa ennen tarjoilua. napuita. Vihannesmaalla kasvoivat tuotiin tarjolle Pappilan hätävara kaali, punajuuri, porkkana, herne ja -niminen jälkiruoka tai marjamäm- Pappilan piian maustekakku papu, samoin lanttu ja peruna valta- miä kermavaahdon kera. Syksyisin 100 g voita sivat alaa ja niiden käyttö yleistyi. omenat olivat jälkiruokana suurta 2 kananmunaa Mausteyrtit tulivat käyttöön kuten herkkua. Kahvin kanssa oli juhla- 2 dl sokeria meirami, kynteli ja lipstikka sekä rinkeliä, kuivaa kakkua ja pikku- 1,5 dl hapanta kermaa ruohosipuli. leipiä. (nyk. kermaviilikin käy) Luonnonantimia käytettiin pal- Juhlissa oli tapana, että vieraat 1,5 tl inkivääriä jon, luonnonkumina ja nokkonen ottivat mukaansa pienen valkoisen 1,5 tl neilikkaa olivat uusia, mutta mielenkiintoi- liinan, johon he sitten keräsivät 2 tl kanelia sia. Sienet tekivät vasta tuloaan kahvipöydän tuliaisia kotiin viemi- 2,75 dl vehnäjauhoja uusmaalaiseen ruokapöytään, niitä siksi. 1 tl soodaa tai 2 tl leivinjauhetta vierastettiin, mutta käyttö levisi vä- Entinen Pappilan hätävara pe- - voitele 1,5 l kakkuvuoka hitellen. rustui leipäkeittoon, kuivia ja van- - sulata rasva ja jäähdytä Marjoja saatiin metsästä. Puo- hoja leipiä ei heitetty pois vaan ne - vaahdota munat ja sokeri lukka, karpalo ja lakka säilyivät tal- käytettiin tarkoin ja tarjottiin arki- - lisää vaahtoon kerma, rasva ja venkin omassa mehussaan survot- ruokana. jauhot, joihin olet sekoittanut tuna, mutta sen sijaan mustikat ja mausteet ja soodan tai leivinjauhon vadelmat käytettiin enimmäkseen Pappilan hätävara - kaada taikina vuokaan ja paista tuoreena. Variksenmarjoja ja pihla- 2 dl kuohukermaa 175 asteessa n. 45 min. janmarjoja kerättiin ja kuivatettiin 1 rkl sokeria Tervetuloa su 26.8. Pertunpitoihin talven varalle. Hillojen ja soseiden 150 g pikkuleipiä tai kakunmuruja maistelemaan pappiloiden juhlapöy- valmistaminen oli uutta ja sokeri tai vehnäkorpunpaloja tien herkkuja 1800-luvun malliin! kallista, joten säilyvät survokset 1 dl vaaleaa mehua Pitojen ruokien valmistusaineissa vietiin aittoihin, missä ne säilyivät 2 dl puolukka tai vadelmahilloa on huomioitu erityisesti kotimai- jäätyneinä kevääseen asti. 1 dl tuoreita marjoja nen lähiruoka. Lippuja voi ostaa Pidoissa ja juhlissa tarjottiin - vatkaa kerma hyväksi vaahdoksi Vihdin matkailupalveluista, Vihdin usein sillisalaattia ja juustoja, li- ja mausta sokerilla museolta ja Nummelan kirjastosta. hahyytelöä, rullasylttyä ja kalaa - kostuta kuivat murut ja korput Hinnat: aikuiset 28e, lapset 7-12v. 15e. eri muodoissa. Lisäksi tuotiin tar- mehulla ja anna vetäytyä hetken Marja-Liisa Suontaka

15 Korttivakka Piirroksia Vihdin taloista

Henrik Degerman lahjoitti Pertunpidoissa 21.8.2011 Vihti-Seuralle Vihdin taloista v. 1906 piirretyn kuvasarjan. Kuvat ovat veljesten Jussi ja Oskari Paatelan tekemiä. Piirroksista osaa käytettiin Kaarle Soikkelin VIHTI-teosten (osa I v. 1929 ja osa II v. 1932) kuvituksena. Lahjoituksena saatuja arvokkaita kuvia säilytetään Vihdin museossa. Pertun Postin Korttivakka alkaa julkaista piirroskuvia. Edel- lisessä numerossa nähtiin jo Oravalan Salmela.

Vanjärven kartano. Päärakennuksen suunnitteli Carlo Bassi 1820-luvulla. Toisen maailmansodan jälkeen lähes kaikki kartanon maat palstoitettiin kotitilansa menettäneille Heinjoen ja Viipurin maalaiskunnan viljelijöille. Vanjärvelle muo- dostui laaja yhtenäinen karjalaiskylä.

Vanjoen Skotti. Skotti oli olemassa jo ainakin 1500-luvulta lähtien. Kuvan rakennus rakennettiin 1800-luvun loppupuolella. Naapuritilan Ryönän omistaja osti Skotin v. 1904. Skotin rakennukset on myöhemmin purettu ja siirretty pois.

16 Pietilän Alitalo. Kuvan rakennus rakennettiin 1800-luvun alussa. Se purettiin v. 1961. Pietilän Alitalo on kauimmin saman suvun hallussa edelleen oleva toimiva maatila Vihdissä. Se on ollut Hacklinin suvulla vuodesta 1590. Nykyään tilaa hallitsee 12. sukupolvi.

Härköilän Ali-Rosti. Ra- kennus on rakennettu 1800-luvun puolivälissä. Sitä jatkettiin kahdella kamarilla 1880-luvulla. Vuodesta 1630 alkaen edelleen samalla suvulla oleva Ali-Rosti siirrettiin ulos kylätontilta v. 1926, nykyään tilaa hallitsee 13. sukupolvi. Vanhas- ta tilakeskuksesta lähi- maineen muodostettiin Toimela-niminen tila. Toi- melan päärakennus pe- ruskorjattiin vanhaa kunnioittaen 1990-luvulla.

Yli-Seppä. Vihtijärven Yli-Seppä rakennettiin v. 1798 ja sitä jatkettiin v. 1805. Asuinkäytössä rakennus oli 1950-luvun puoliväliin asti. Talossa on ollut myös monenlaista muuta toimintaa. Suuressa tuvassa toimi kiertokoulu 1800-luvun lopulla. Talossa oli kauppa ja posti 1910-luvulla. Hiiskulan kartano peruskorjasi Yli-Sepän juhlatilaksi, joka otettiin käyttöön 200-vuotisjuhlassa v. 1998.

17 Kirstin nurkka Lähikuvia entisajan kirkonkylästä

Vuonna 1925 valmistunut kunnalliskoti Pääkslahdessa. Kuva: Timo Romsin kokoelmat.

Seimelä tettävä omat köyhänsä. Vaikeuksia pyrki organisoimaan kotiteolli- Seimelä oli neitien Berta Hern- tuotti muuttoliike, eräänlainen sen suustöitä ja hankkimaan tarvittavia bergin ja Dagmar von Schantzin ajan pakolaisongelma. Asetukset raaka-aineita kuten esim. pellavaa vuonna 1896 perustama tyttöko- antoivat seurakunnalle laajat oi- ja hamppua sekä ostamaan mie- ti, joka aluksi toimi Ali-Jaakkolan keudet kieltää sellaisten ihmisten hiltä veistotöitä rekiä, lapionvarsia ja Sipilän tiloissa, kunnes muutti asettuminen pitäjään, jotka olisivat ja puuastioita. Nälkävuosina kuoli marraskuussa 1898 omalle tontille, voineet joutua köyhäinhoidon rasi- paljon perheenhuoltajia, joiden jäl- jonne oli rakennettu uudisraken- tukseksi. jiltä jäi kerjäläisenä kulkevia orpo- nus, nykyinen Vanhala. Pitäjä oli jaettu ruotuihin mant- lapsia. Näitä koko- tai puoliorpoja Vuonna 1924 alueelle siirrettiin taalin mukaan. Manttaalia kohden lapsia huutokaupattiin jyväpalkkaa Terijoelta tuotettu kaksikerroksi- oli maksettava köyhäinhoitoon vastaan taloihin syksyllä 1868 yh- nen hirsirakennus, jonka nimeksi määrätty määrä viljaa, joka jaettiin teensä 123 lasta ja seuraavana syk- tuli Kotila. Berta Hernberg oli lai- autettaville, aluksi heti syksyllä, synä vielä 59 lasta. toksen johdossa vuoteen 1933, jon- myöhemmin kahdessa erässä. Ruo- 1880-luvulla ryhdyttiin valta- ka jälkeen laitos toimi vielä säätiön tulainen asui useimmiten omassa kunnassa ajamaan maatilakun- muodossa. Kirkonkyläläisten mu- mökissään tai sukulaisten luona, nalliskotien perustamista, koska kaan Berta Hernberg oli iloinen ja harvemmin hän kiersi talosta ta- haluttiin päästä eroon ruotuhoi- myönteinen ihminen, joka järjesti loon. toon liittyvistä epäkohdista. Vih- mm. koululla kylän ensimmäisiä Ruotuvaivaisten ohella olivat dissä päätettiin vuonna 1886 ostaa elokuvanäytöksiä. kirkonvaivaiset, joita avustettiin Pääkslahdesta Heroin, Suutarin ja häissä, hautajaisissa ja vaivaishaa- Lindin tilat sekä myöhemmin vielä Köyhäinhoito villa jumalanpalveluksissa kerä- Pulkin tila, yhteensä 482 ha, työ- ja 1800-luvun alussa köyhäinhoito tyillä varoilla. vaivaishuoneen alueeksi. kuului paikallisen itsehallinnon Nälkävuosina 1867 - 1868 pe- Vaivaistaloon otettiin marras- tehtäviin. Jokaisen pitäjän oli elä- rustettiin hätäapukomitea, joka kuun 1. päivänä 1886 yhteensä

18 Vihti-Seuran lausunto Nummelan Huhdanmäen 52 henkilöä, joista alaikäisiä 14. asemakaavan muutoksesta Vuonna 1888 vastaanotettiin mm. vielä jäljellä olevat ruotuvaivai- set 20 henkeä ja muita vaivaisia Vihti-Seura esittää kaavamuutokseen seuraavat 19 henkeä. Vihdin vaivaistalo oli kommenttinsa: maakunnan ensimmäisiä uuden- aikaisia maatilakunnalliskoteja ja kärkipäässä koko maankin huomioon 1. Nykyisen ABC-liikenneaseman funkkistyylinen rakennus ottaen. Vuonna 1911 valmistui vai- (vuodelta 1958) soveltuisi suojelukohteeksi. Sellaisena se yh- vaistalon mielisairasosaston uusi dessä Asemantien toisella puolella sijaitsevan vanhan Auran rakennus, joka käsitti seitsemän (valmistunut v. 1938) kiinteistön kanssa säilyisivät arvokkaana koppia ja kaksi yhteishuonetta. näytteenä vanhasta liikerakennuskannasta. ABC-rakennus voisi Vuoden 1920 toukokuussa pala- jatkossa toimia esimerkiksi kahvilana, nuorisotilana, putiikkina neen vanhainkodin tilalle rakennet- yms. käytössä. tu uusi rakennus otettiin käyttöön jouluna 1924. 2. Asemantien ja rautatien väliselle alueelle sijoitettavat liike- ja asuinrakennukset on kaavaluonnoksessa esitetty 4-kerroksisiksi. Alkuperäisteksti: Kirsti Kuusela Sellaisina ne estäisivät Hiidenmäen ja Prisma-liikekeskuksen Toimittanut: Timo Roms suunnasta avaran näkymän Asemantien ja Nummelan Pisteen alueelle ja aina Nummelanharjulle saakka. Paremmin Numme- lan ilmeeseen po. alueella sopisivat 2–3-kerroksiset rakennukset. [Viereisellä LIDL:n tontilla kerrosluku vieläkin pienempi.]

3. Liikenteen sujuvuuden kannalta po. alueen ja koko Numme- Kirsti Kuusela lan keskustan kannalta merkittävä parannus edellyttäisi rautatien ylittävää siltaa Nummelan aseman eteläpuolelle.

Kirsti Kuusela (s. 1924) loi kun- 4. Kaavaluonnoksen perusteluissa maininta ”kaupunkimaisem- nan ensimmäisenä kulttuurityönte- masta rakenteesta” on tarpeeton, sillä se tuo mieleen pikemmin- kijänä Vihtiin kulttuurijärjestöver- kostoa, oli järjestämässä lukuisia kin ahtauden kuin viihtyisän, luonnonläheisen ja toimivan taaja- kulttuuritapahtumia, kehitti kylätoi- man ilmeen. mintaa ja Vihdin identiteettiä sekä teki kuntaa tunnetuksi. Vihdissä 3.2.2012 Kuusela oli mukana laatimassa Vihdin museon toiminnan perustaa VIHTI-SEURA ry ja toimi paikallisten kulttuurihisto- riallisesti arvokkaiden rakennusten hyväksi. Hän on toimittanut lukuisia kirjoja, kirjoittanut pakinoita ja kolumneja paikallislehtiin sekä valokuvannut Liity Vihti-Seuran jäseneksi talteen kulttuuriperintöä. Vihdin museon kokoelmista löytyy runsaasti Kuuselan luomaa aineistoa. Voit liittyä Vihti-Seuran jäseneksi ottamalla Kirsti Kuusela siirtyi eläkkeelle yhteyttä yhdistyksen sihteeriin: Jussi Roms kunnan kulttuurisihteerin toimesta vuonna 1987. Hänet nimitettiin p. 0500 491 009 tai täyttämällä liittymis- Vihti-Seuran kunniajäseneksi Vihti- lomakkeen Vihti-Seuran nettisivuilla osoitteessa Päivillä 2009. www.vihtiseura.fi

19 Professori Janne Vilkuna

Kulttuuriperintö ei ole ylellisyyttä vaan turvajärjestelmä ihmisille

Nykyaikaisten muisti- ja kulttuuri- arvokkaan ja merkityksellisen. Penttilän (1899–1971) tapaa kysyä: perintöorganisaatioiden perusteh- Niinpä kulttuuriperinnön arvo ei ”Mikä on absoluuttinen mahdotto- täviä ovat: ole rahassa mitattavaa, vaan arvo muus Neuvostoliitossa?” Vastaus 1. Auttaa löytämään vastaus kuka on siinä, mikä on sen merkitys ih- oli: ”Menneisyyden ennustami- olen, keitä olemme. misille ja yhteisöille, valisti profes- nen!” Tämähän tarkoitti mm. sitä, 2. Olla suunnistusjärjestelmä eli, sori Vilkuna. kuinka ihmiset katosivat tai ilmes- kun ymmärrämme mistä olem- tyivät retusoituina julkaisujen valo- me tulossa ja missä olemme, niin Museologiasta kuviin epäsuosionsa tai suosionsa pystymme ehkä suunnittelemaan Museologia on tiede, joka tarkas- mukaisesti. Menneisyyttä, siis his- minne menemme. telee sitä, kuinka yksilö ja yhteisö toriaa, voidaan siis muutella tahal- 3. Kun ymmärrämme olevamme hahmottaa ja hallitsee ajallista ja lisesti – ja myös tahattomasti. osa sukupolvien jatkumoa, niin alueellista ympäristöään ottamalla ymmärrämme, että elämä on haltuunsa menneisyyden ja nykyi- Museoista elettävä juuri nyt. Muistiorganisaa- syyden todistuskappaleita. Se siis Muistiorganisaatioista Vilkuna tar- tiomme – kirjastot, arkistot ja mu- käsittää sekä aineellisen että ai- kasteli lähemmin museoita. Vaikka seot – aktivoivat ja yllyttävät meitä neettoman eli henkisen ympäristön. muistiorganisaatioiden tehtävänä ottamaan vastuun elämästämme, Valikoiden ja rajaten osia todelli- on koota ja säilyttää vanhoja esi- lähimmäisistämme ja ympäristös- suudesta ja ottamalla ne haltuun- neitä, asiakirjoja, tietoa, niin kaik- tämme. sa kulttuuriseksi todellisuudeksi kea ei voi säilyttää. On siis tehtävä Muistiorganisaatioiden muodos- syntyy kulttuuriperintöä, määritteli valintoja. Vilkuna kertoi erään op- tamasta yhteiskunnallisesta muis- museologian professori. pilaansa kehittämän, yhden sanan tista ei ole paljonkaan hyötyä, ellei- Museologian tutkijat ovat ha- mittaisen muistisäännön museon vät ne myös reagoi yhteiskunnal- vainneet mm. sen, että ”Nykyisyys tehtäväksi. Tuo sana on YKSI. lisena omanatuntona, mainitsi Jy- muuttaa menneisyyttä yhtä paljon Avattuna se tarkoittaa: ymmärtää – väskylän yliopiston museologian kuin menneisyys ohjaa nykyisyyt- kerätä – säilyttää – informoida! professori Janne Vilkuna esitelmöi- tä” (T.S. Elliot 1888–1965). Vil- Janne Vilkunan mielestä muis- dessään Vihti-Seuran kevätkokouk- kuna täsmensi tätä toteamalla, että tiorganisaatioissa työskentelevät sessa 25.3.2012. jokainen sukupolvi katsoo omalla ovat loppujen lopuksi vallan halti- Vilkuna kuvasi kulttuuriperintöä tavallaan menneisyyttä. joita, sillä heidän tutkimukseen ja havaintoesimerkillä, että ”täytetty Esitelmöitsijä kertoi myös, kuin- tallennukseen liittyvä ammattitaito tiikeri museossa ei ole tiikeri, vaan ka jokaisella yhteisöllä on aina ollut ratkaisee suuresti sen, millainen täytetty tiikeri museossa”. Vasta ja tulee olemaan syntytarinansa eli menneisyys tulevaisuudessa on. kun tiedämme, millainen eläin tii- enemmän tai vähemmän tosi histo- Vilkunan mielestä näin on etenkin keri on ja miten se toimii ympäris- riallinen kertomus siitä keitä olem- museoissa, joiden materiaalit eivät tössään, syntyy meille kulttuurinen me. Tarina voi siis aikojen kuluessa yleensä kartu viranomaisarkistojen käsitys tiikeristä. Sama koskee saada uusia sävyjä ja muuttua. ja vapaakappalekirjastojen tavoin kaikkia museoesineitä. Kun tun- Janne Vilkuna kertoi hauskan säädöspohjaisesti, vaan kokoelmis- nemme niihin liittyvät faktat, käyt- esimerkin myös siitä kuinka his- ta vastaavat päättävät mitä säilyte- tötarkoitukset ja tarinat, käsitämme toriakin voi muuttua. Hän lainasi tään ja muistetaan ja minkä anne- ne mielissämme kulttuuriperinnök- entisen Jyväskylän kasvatusopil- taan kadota ja unohtua. si. Vasta esineen tarina tekee siitä lisen korkeakoulun rehtori Aarni

20 Museologian professori Janne Vilkuna tutustui Vihdin museon kokoelmiin museonjohtaja Heidi Tammelinin opastuksella. Evakkomuseossa Vil- kuna totesi tämän lehden vastaavalle toimittajalle, että onpa paljon asiaan liittyvää esineistöä, varusteita ja informaatiota – tosi mielenkiintoinen ja laadukas kokonaisuus. Kuva: Paavo Hacklin.

Hyvin epäileväisesti profes- puheenjohtaja Kenneth Hudsonin ”Kulttuuriperinnön hallinta on sori suhtautuu myös digitaalisen (1916–1999] tekstiä vuodelta 1993 jatkuvan muutoksen hallintaa” aineiston kestävyyteen ja käytet- kertoessaan museoiden tehtävistä ja ”Vanha ei ole huonoa, vaan hy- tävyyteen. Vilkuna viittasi tässä työnjaosta: ”Eurooppa on yksi suu- vää, sillä huono ei vanhene, vaan asiassa Jyväskylässä väitelleen ri museo, jossa jokainen rakennus, lahoaa, mätänee tai homehtuu.” Istvan Kecskemetin kiteytykseen: jokainen pelto ja joki ja rautatie si- ”Digitaalinen aineisto kestää joko sältää vihjeitä kyseisen maan men- Tiivistelmän laati viisi vuotta tai ikuisuuden, riippuen neisyydestä, kunhan katsojalla on Pentti Kurunmäki siitä kumpi tulee ensin.” [Vihdissä tarvittava tieto siitä, mitä hän kat- nykyisin asuva Istvan Kecskemeti soo. Sillä täällä suuressa museos- toimii Kansallisarkiston digitaali- sa on laitoksia, joita kutsumme mu- sen kehittämisen päällikkönä.] seoiksi. Niiden päätehtävä on aut- Linkkivinkkejä: Tiedon tallentamisen kestävyy- taa ihmistä ymmärtämään suurta destä Vilkuna mainitsi esimerkkei- museota. Ne saavat oikeutuksensa Vihdin museo nä myös kalliomaalaukset ja kiveen siitä, että ne katsovat ulospäin, ei- www.vihti.fi/museo hakatut viestit. Ammoin tehdyistä vät sisäänpäin.” Museovirasto viesteistä kuitenkin puuttuvat lu- www.nba.fi kuohjeet! Kaksi tosiasiaa kulttuuriperinnöstä Museot Online Eurooppa – suuri museo Museologian professori Janne Vil- Suomen museoiden yhteinen haku- portaali; mahdollisuus hakea mm. Professori Janne Vilkuna lainasi kuna päätti kotiseutuväkeä suuresti esineitä, työkaluja ja taideteoksia tanskalaisen Vuoden eurooppalai- kiinnostaneen esitelmänsä kahteen eri museoiden kokoelmista nen museo -palkintojärjestelmän tosiasiaan: http://suomenmuseotonline.fi

21 Olli Pinomaa: Kaksi vihtiläistä

Helsinkiläinen diplomi-insinööri vuosina 1788–1790 ja 1808–1809 Olli Pinomaa kertoi mielenkiintoi- käytyihin sotiin. Hän invalidisoi- sen, Vihtiin liittyvän sukutarinan tui kanuunan luodista vasempaan Pertunpidoissa 2008. Esitelmänsä kylkeen vuonna 1789 ja jätti soti- ”käsikirjoituksen” nyt 90-vuotias lasuransa majurina vuonna 1810. Pinomaa lähetti viime vuoden lo- Abraham Segerståle (ent. Nohr- pulla Pertun Postin käyttöön. Su- ström) suoritti hallintotutkinnon kutarina vie kuuden sukupolven vuonna 1816 ja oli sittemmin kruu- taakse aina 1700-luvun loppupuo- nunvoutina vuoteen 1931 saakka. lelle saakka. Hän oli myös Kotkaniemen hovin Toimittajana totean, että tästä ai- omistaja, joka kuoli 1841 ja hau- neistosta ”vihtiläisiä” löytyy useam- dattiin Vihtiin. (Nohrströmin suku piakin kuin vain kaksi ja että olen on peräisin Taalainmaan Morasta tarkistanut ja joiltakin osin vielä Ruotsista. Suku siirtyi Pernajaan täydentänyt alkuperäistä tekstiä. Olli Pinomaa piti puheen Pertunpidoissa 1738 ja oli omistajana Forsbyn eli vuonna 2008. Kuva Paavo Hacklin. Koskenkylän ruukissa.) Pinomaan kertomaa gård). Hänen vaimonsa Emilia Lax Pinomaa huomauttaa, että Se- Vihtiläinen äidinisäni Henrik Vil- oli kotoisin Selistä. Matkavarus- gerståle-nimi oli siis adoptiolla saa- helm Lindfors, joka oli syntynyt tukseen kuului puukko Keimolan tu, joten mitään biologista yhteyttä Vihdissä 7.3.1865 ja muuttanut korven rosvojen varalta. esimerkiksi porvoolaiseen taiteilija vuonna 1884, asui vaatimattomassa Äidinisäni kävi säännöllisesti Lennart Segerståleen ei ollut, vaik- asunnossa Puu-Käpylässä. Hänen kirkossa, hankki suurella vaivalla ka äidinisä niin luuli. vuoteensa yläpuolella puukehyksis- takaisin isänsä raamatun, ja hänen sä oli nuoren upseerin valokuva ¬ kodissaan noudatettiin hyvin anka- Luutnantti Karl August keltainen ja puulle liimattu. Äidin- ria kristillisiä tapoja. – Olen kuul- Segerståle isäni (siis Henrik Lindfors) sanoi lut, että lapset eivät saaneet pit- Pinomaa jatkaa, että kertomukse- sen esittävän luutnantti Segerstå- känäperjantaina puhua sanaakaan ni toinen päähenkilö oli Abraha- lea, sukulaista, joka kuoli ”jossakin ruokapöydässä. Henrik-isoisäni min poika luutnantti Karl August sodassa” Venäjällä. Äidinisäni eli pukeutui ulos mennessään aina Segerståle, joka syntyi Hollolassa Henrik Lindfors kuoli Helsingissä tummaan pukuun ja mustaan huo- 11.11.1800 ja kuoli Turkissa 1830. vuonna 1950. pahattuun, jota hän nosti tervehties- Hän valmistui upseeriksi Haminan Äidinisäni oli aikanaan keisaril- sään esimerkiksi Käpylän roska- kadettikoulusta ja osallistui Turkin lisen senaatin vahtimestari. Hän lie- kuskia. Hän arvosti tervettä järkeä sotaan luutnanttina Wjatskin jalka- nee ollut komea näky univormus- kehottamalla ”pitämään ajatukset väkirykmentissä. saan ottaessaan vastaan senaattiin keskellä otsaa”, muistelee tekstis- Luutnantti sai pojan palvelijatar tulleita vierailijoita ja esitellessään sään Olli Pinomaa äidinisäänsä. Anna-Leena Juhontyttären kanssa heidät ministereille. Virka edellytti 1.4.1821. Karl August ja Anna-Lee- ehdottoman hienoa ja ystävällistä Lisää sukutarinasta na eivät olleet aviossa. Poika sai ni- käytöstä ja ainakin suomen, ruotsin Pinomaa palaa äidinisänsä kerto- mekseen August Vilhelm Lindfors. ja venäjän kielten taitoa. Näin oli mukseen luutnantti Segerstålesta, Hänestä tuli Vihdin Kotkaniemen torpparin poika Vihdistä edistynyt hänen alkuperästään ja sukulais- kylässä sijainneen Iso Hiukon torp- urallaan. suhteesta. Luutnantin isä oli Abra- pari ja hän meni 11.10.1846 naimi- Henrik Lindfors oli miehekäs, ham Nohrström, joka ”aateloitiin” siin Eva Maria Liljebergin kanssa. mutta samalla hyvin hienotuntei- Segerståleksi vaimon sukulaisten Kymmenlapsisen perheen toiseksi nen. Helsingistä hän kävi perheensä toimesta. Abraham syntyi Pernajas- nuorimpana syntyi 7.3.1865 äidi- kanssa hevosella kesäisin vuosisa- sa 13.5.1765. Hän oli vapaaehtoi- nisäni Henrik Vilhelm Lindfors. dan alusta lähtien aina 1920-luvulle sena Karjalan kevyessä ratsuryk- Eva Maria oli syntynyt 14.6.1821 saakka Selin Mankoolissa (Malm- mentissä vuonna 1777 ja osallistui

22 ja kuoli 26.2.1890. Miehensä Au- tasankari ja venäläinen väärän ko- gust Vilhelm kuoli 11.10.1900. mennon antanut komentaja. Ehkä Pinomaa jatkaa kertomustaan arvioitiin myös, että keisari tulisi luutnantti Segerstålesta: antamaan armon kuolemaantuomi- – Karl August lähti Venäjälle tulle. Oli siis tarkoituksenmukaista Turkin sotaan. Eräässä taistelussa toimia nopeasti. Näin päästiin (ko- pataljoonan komentaja antoi pe- mentajan kannalta) kiusallisesta rääntymiskäskyn. Komppanian tilanteesta. Antamalla korvauksena päällikkö K.A. Segerståle näki uu- Annan 4. Luokan ritariristi, ei kel- VIHTI SEURAN JULKAISUJA den mahdollisuuden ja antoi hyök- lään pitäisi olla valittamista. käyskäskyn. Siitä seurasi ”suuri Vihti-Seura julkaisee aktiivisesti voitto”, ja koko taistelu sai uuden Olli Pinomaa on käyttänyt esitel- seuran toiminta-ajatukseen liit- käänteen. määnsä seuraavia lähteitä: tyvää kirjallisuutta. Sotalain mukaan esimiehen käs- Vihdin seurakunnan kirkonkirjat. • Pertun Posti-lehti, 2009-2012 kyn ”päinvastaisesta” noudatta- Eino Jutikkala, Suomen kartanoita • Vihti 500-juhlavuoden kalenteri, misesta seurasi kuolemantuomio. ja suurtiloja. vihtiläisiä viisuja CD, vuoden 1929 Upseeritoverit järjestivät viesti- Schulman & Nordenstreng, Finska Uusmaalaisen näköispainos, 2006. ryhmän viemään keisarille armon- kadettkårens elever och tjänstemän • Antikainen, Matti: Ettei käy niin anomuksen. Keisari myönsikin heti 1812–1912, Kansallisarkisto. kuin Vihrin poikain. Vihtiläiset armon. Rykmenttiin tämä tieto saa- Lähteet Pinomaalle on koonnut kommunistit SKP:n toiminnassa pui kuitenkin liian myöhään. Se- Lasse Raustela. 1918 – 1944, 1994. gerståle oli jo ehditty ampua. Tätä • Emmää menis mihkää!, 2003. • Halla, Onni: Vihdin kirja 1960. tarinaa tukee se, että Segerstålelle Olli Pinomaan tekstistä myönnettiin vuonna 1830 Annan • Hipping, A. J.: Vihdin pitäjä, 1965. toimittanut • Kärväinen: Vihti-Seura ry:n vuosi- 4. Luokan ritarimerkki merkinnällä Pentti Kurunmäki kirja, 1983. ”urhoollisuudesta”. • Kärväinen: Vihti-Seura ry:n vuosi- Jälkipyykkiä kirja, 1992. • Lajunen, Helmi-Briitta: Kämmät, Olli Pinomaa päättää tekstinsä ”jäl- 1989. kipyykkiin”: • Luoto, Pentti: Pitäjänsillalta Sipilän 1. Äidinisäni ei halunnut mäkeen, Pentti Luodon muistelmia selvittää isänsä August Vilhelm vuosisadan ensimmäisiltä vuosi- Lindforsin alkuperää, koska hän kymmeniltä, 1992. oli lehtolapsi. Se oli sellaista, jos- • Mää olen Vihrist mää…, 1995, vihtiläisiä kaskuja. ta vaiettiin. Hänen nimensä olisi • Ranta, Kaarlo: Vihtiläisii luntter- siis pitänyt olla Segerståle eikä lukui, 1981. Lindfors. Äidinisäni ei tiennyt, että • Vihristyy ku kirkon katto – jutui luutnantin isä oli saanut Segerståle- Vihrist, 1999. nimensä adoptiossa ja uskoi itse • Vihtiläinen satukirja, kansansatuja olevansa sukua taiteilija Lennart Vihdin murteella, 1979. Segerstålelle. Hän oli jopa sanonut kiivaasti: ”Olen tunnustettu serk- Lisäksi Vihti-seura on tuottanut ku!” Vihdin veteraanimatrikkelin 2. Ei ollut varmaan ihan sat- ”Vihtiläiset isänmaan puolesta 1939-1945: Vihdin sankari- tuma, että luutnantti Segerståle vainajat, Vihdin veteraani- ammuttiin aika pikaisesti tuomion Kuvituskuva: Kaatunut nuorukainen. Kuva matrikkeli, Kertomus vihtiläisistä jälkeen. Joukko-osastossa oli mer- kirjasta Vänrikki Stoolin tarinat; kuvilla va- sodissa ja kotirintamalla”, 2004. killinen tilanne: oli suomalainen so- rustanut A. Malmström 1887.

23 Enää vain muistoissa Vihdin Sähkö

Nummelan Piste 1930-luvun alkupuolella. Kuvan taustalla näkyvistä rakennuksista vasem- manpuoleisin oli Vihdin Sähkön ensimmäinen toimitalo. Myöhemmin yhtiö hankki omistuk- seensa rautatien ja Vihdintien välisen maa-alueen kaikki rakennukset aina seurantalo Jouko- laa myöten. Kuva: Timo Romsin kokoelmat.

Ensimmäisenä Suomessa sähkö- muita ratkaisuja; selvitettiin polt- oli valmisteltu perusteellisesti etu- valot syttyivät Tampereella Fin- toturpeella käyvän höyryvoimalai- käteen. layson & Co:n puuvillatehtaalla toksen rakentamista, Nurmijärven Maaliskuussa 1920 tehtiin kes- maaliskuussa 1882. Suurimpien kunnan kanssa tutkittiin yhteisen kusosuusliike Hankkijan kanssa suomalaisten kaupunkien sähkö- sähkölaitoksen perustamista, Loh- sopimus johtoverkon rakentami- laitokset perustettiin jo 1800-luvun jan Kalkkitehtaan edustajien kans- sesta. Verkosto valmistui jouluksi lopulla. Maaseudun sähköistämi- sa keskusteltiin sähkön toimittami- 1920. nen oli kuitenkin vielä pitkään yk- sesta. Kun toimitetun sähkön jänni- sityisten asianharrastajien harteilla. Kun vihtiläiseen tapaan asiaa oli te syksystä 1926 alkaen oli ollut Vihtiinkin perustettiin useita pie- perusteellisesti ’fundeerattu’, pääs- alhainen ja sähkön toimituksissa niä sähkölaitoksia mm. Vihtijärven tiin vuonna 1919 eteenpäin. Koko- esiintyi runsaasti katkoja, esitti Art- Hiiskulaan vuonna 1896, Olkkalan naan kunnan omistaman sähkölai- turi Hiidenheimo yhtiökokouksessa kartanoon vuonna 1902 ja Pala- toksen suosio oli laskenut. Komitea maaliskuussa 1927 selvitettäväksi järven Pohjataloon vuonna 1906. esittikin kunnanvaltuustolle sel- voitaisiinko Länsi-Uudellemaalle Pohjatalon isäntä Lauri J. Palo- laisen osakeyhtiön perustamista, hankkia sähköä suoraan rakenteil- järvi oli kiinnostunut sähkön käy- jossa kunta olisi mukana huomat- la olevan Imatran voimalaitoksen tön mahdollisuuksista maatalouden tavana osakkaana. Yhtiö omistaisi verkosta. Kun valtio myönsi va- kehittämisessä. Julkaisipa hän asiaa korkeajännitysjohdot ja muuntajat. rat yhdysjohdon rakentamiseen, käsittelevän opaskirjasenkin vuonna Valtuustolle esitettiin myös sopi- teki Vihdin Sähkö vuonna 1930 1911. musluonnos, jonka mukaan Lohjan sopimuksen energian ostamisesta Artturi Hiidenheimo esitti Vih- Kalkkitehtaan omistama Lohjan Imatran voimalaitokselta. Sopimus din kunnanvaltuuston kokouksessa Sähkö toimittaa sähkön Tytyrin takasi energian saannin vuosikym- 10.4.1916 kunnallisen sähkölaitok- louhoksen vieressä olevalta muun- meniksi eteenpäin. sen perustamista. Jo samassa kokouk- toasemalta. Valtuusto hyväksyi Sota-aika toi yhtiölle suuria sessa asetettiin 16 jäseninen toimi- omalta osaltaan ehdotukset. Vihdin haasteita. Nestemäisten poltto- kunta selvittämään asiaa. Koska Sähköosakeyhtiön perustava ko- aineiden puute sai aikaan suuren Vihdissä ei ollut riittävän vuolaita kous pidettiin Nummelan Seura- sähköistystarpeen. Ongelmana oli koskia kannattavan vesivoimalai- talolla 5.9.1919. Tämä kokous oli osaavien asentajien puute miesten toksen rakentamiseksi, piti etsiä lähinnä muodollisuus, koska asiat ollessa sodassa, sekä vakava tar-

24 vikepula, joka jatkui pitkään vielä Lukuvinkki sodan jälkeenkin. Vihdin elinkeinorakenteessa ta- Rinnalla kulkijat pahtui 1960-luvulta alkaen voima- kas muutos. Samaan aikaan kunnan Sata vuotta diakoniatyötä Vihdin seurakunnassa väkiluku kasvoi. Sähkönkulutus li- sääntyi. Vihdin Sähkön toimialue- Vihdin seurakunnan julkaise- kin laajeni, kun Sähkövoima Oy ma paikallisen diakoniatyön satavuotishistoriikki Rinnalla fuusioitiin siihen vuonna 1977 ja kulkijat kertoo lähimmäisten Pusulan Sähkö Oy ostettiin vuonna auttamisesta. Auttamisen 1982. muodot ovat vaihdelleet yhteiskunnan muutosten myötä. Hanke Karkkilan sähkölaitok- Diakoniatyössä on aina eletty sen ostamiseksi oli jo pitkällä, ajan hermolla, etsien uusia toi- kun Lounais-Suomen Sähkö Oy mintatapoja ja auttaen heitä, jotka eniten apua tarvitsevat. 26.10.1993 yllätti tekemällä julkisen ostotarjouksen Vihdin Sähkön din kuin Suomen histo- osakkeista. Vihdin Sähkön hallituk- riaankin. sen tiedotustilaisuuteen saapuneet Julkaisu etenee kro- osakkeenomistajat sitoutuivat ole- nologisesti vuosikym- maan myymättä osakkeitaan, kun- menittäin ja sen sivuilta nes suurin omistaja Vihdin kunta te- välittyy kuva niin suo- kee päätöksensä. Lisäaika toi uusia malaisen yhteiskunnan ostotarjouksia. Vihdin kunta päätti kuin vihtiläisen yhtei- myydä omistamansa osakkeet Imat- sönkin kehityksestä. ran Voima Oy:n tytäryhtiölle Loh- Vihdin seurakunta on julkaissut Kirjan loppuosassa Vihdin seura- jan Sähkölle. Vuoden 1993 loppuun diakoniatyön 100-vuotisjuhlakirjan kunnan nykyiset diakoniatyönte- mennessä IVO tytäryhtiöineen oli Rinnalla kulkijat. Kirja esiteltiin kijät kuvaavat tämän päivän dia- ostanut jo 92 % Vihdin sähkön osak- yleisölle vihtiläisen diakoniatyön koniatyötä. keista. Nimi Vihdin Sähkö siirtyi satavuotisjuhlassa 22.4.2012. Juh- Kirjan toimituskuntaan ovat historiaan, kun se fuusioitiin Loh- lavuoden ja -päivän ajoitus pe- kuuluneet Maria-Liisa Pakalén, jan Sähkön kanssa Elnova nimiseksi rustuu Vihdin kirkonkokouksen Pirjo Nieminen, Mikko Yli-Rosti, osakeyhtiöksi. Sittemmin Elnova 21.4.1912 tekemään päätökseen Susanne Vuorinen ja Sanna Luuk- sulautettiin IVO:n ja Nesteen yhdis- diakonittaren palkkaamisesta seu- konen. Pirjo Nieminen toimi kirjan tymisessä syntyneeseen Fortumiin. rakuntaan. Päätös aloitti diakonis- toimitussihteerinä ja kauniista tai- Monet vihtiläiset tuskailivat sojen yli satavuotisen työn kunnas- tosta on vastannut Taina Ståhl. Tapaninpäivän 2011 myrskyn ai- samme. Rinnalla kulkijat on merkittä- heuttamia jopa päivien pituisia Kirjan on kirjoittanut fi l.maist., vä paikallishistoriikki, joka kertoo sähkökatkoja. Vastaavia luon- historiantutkija Sanna Luukkonen. diakoniatyöntekijöiden ja seura- nonmyllerryksiä on koettu aikai- Hän on mm. haastatellut seurakun- kuntalaisten tekemästä arvokkaasta semminkin. Joulukuussa 1955 ja nan aiempia diakoniatyöntekijöi- työstä lähimmäisten hyväksi. Dia- tammikuussa 1956 lumimyrskyt tä ja diakonia-aktiiveja, tutkinut koniatyön kautta saatu henkinen, kaatoivat satoja puita sähkölin- ansiokkaasti Vihdin seurakunnan hengellinen ja aineellinen tuki ja joille. Sähköt olivat osassa Vihtiä diakoniatyön historiaa eri lähteistä apu on kannatellut vuosikymmen- poikki useita vuorokausia. Samoin ja liittänyt vihtiläisen diakoniatyön ten saatossa lukemattomia ihmisiä kävi joulukuussa 1958 ja tammi- historian valtakunnalliseen dia- niin Vihdissä kuin kauempanakin. kuussa 1959. Yhtiötä kutsuttiinkin koniatyön kehitykseen kirkossam- Lähimmäisten rakkaudellinen aut- pitkään nimellä Vihdin Vilkkuvalo. me. Sanna Luukkosen tekstiä kir- taminen on säilynyt työn punaisena Timo Roms jassa täydentävät Mikko Yli-Rostin lankana alusta alkaen. kirjoittamat paikallishistoriasta Kirjaa voi tiedustella Vihdin Lähde: Eino Ketola, kertovat tietolaatikot. Kirjan kautta seurakunnan kirkkoherranvirastos- Vihdin Sähkö 1919-1994 lukija pääseekin matkalle niin Vih- ta. www.vihdinseurakunta.fi

25 Kameraseura esittäytyy Kuningaspingviinit. Kuva: Tapio Karjalainen. Tapio Kuningaspingviinit. Kuva:

Aloitin valokuvausharrastuksen ta sitten. Digimaailman hienot ka- reilut 30 vuotta sitten mustavalko- merat tarkkoine objektiiveineen ja diakuvista. Sitten minulle kävi, antoivat aivan uusia mahdollisuuk- kuten aika monelle tutulle, että ak- sia ja veivät minut mukanaan. tiivinen valokuvaus jäi taka-alalle. Aikaisempina vuosina kuvasin Uuden kipinän sain noin viisi vuot- pääasiassa ihmisiä, mutta nyt mukaan on tullut vahvasti myös luon- tokuvaus. Luontokuvauksen maail- maan minut on johdattanut monet aktiiviset Luonnonvalokuvaajien jäsenet kuvausmatkoilla Huippu- vuorille, Etelämantereelle, Intiaan ja Afrikkaan. Nyt olen palaamassa myös jotenkin juurilleni, sillä käy- tän aika paljon aikaa ihmiskuvauk- Julia. Kuva: Tapio Karjalainen. seen ja studiokuvauksen saloihin. Vihdin kameraseura on oiva vin on ollut vuoden 2010 PSA:n paikka vaihtaa näkemyksiä ku- (Photographic Society of America) vaamisesta ja oppia uutta. Sen Councils´Challenge -kilpailun In- toimintaan ovat tervetulleita kaik- dividual Digital -sarjan ensimmäi- ki valokuvauksesta kiinnostuneet nen palkinto. Kuviini voit käydä henkilöt. tutustumassa osoitteessa www.ta- Jotkut kuvistani ovat saaneet piokarjalainen.kuvat.fi myös mukavaa palautetta eri kil- Tapio Karjalainen Leopardi. Kuva: Tapio Karjalainen. pailuissa. Ehkäpä mieleenpainu-

26 otan mukaan vakavahenkisemmil- le kuvausreissuilleni. Kamerarep- puun tulee kameran lisäksi salama, useampi objektiivi ja muuta tilpe- hööriä, mikä tarkoittaa sitä, että reppukin painaa jo jonkin verran. Sitä ei tee aina mieli raahata mukaan ihan vain varmuuden vuoksi. Siksipä olen hankkinut toiseksi ka- merakseni pienen Panasonicin pok- karikameran, joka ei paljon paina ja mahtuu vaikka povitaskuun. Kuten sanotaan, paras kamera on se, joka on mukana. Valokuvaus on hauska ja haas- tava laji, jota moni harrastaa sen kummemmin asiaa ajattelematta. Pilviinkurkottaja. Kuva: Mikko Meriluoto Puolihuolimattomasta näppäilystä on kuitenkin helppo päästä eteen- päin, jos kiinnostusta vain löytyy. Kameraterveisiä kirkonkylältä! Kamerakerhon jäsenyys on hauska tapa saada uusia ulottuvuuksia ku- vaamiseen. Samalla tapaa tietysti Olen Mikko Meriluoto, valoku- Digiaika onkin tuonut uuden muita harrastajia ja saa esimerkiksi vauksen harrastaja Vihdistä. Olen ”positiivisen ongelman” eli kuva- kullanarvoisia vinkkejä! Kamera- Vihdin kameraseuran tuoreimpia määrien kasvun aivan uusiin mitta- seuran nettisivuilta saa lisää tietoa jäseniä, ollut mukana toiminnassa suhteisiin. En ole varmastikaan ai- yhdistyksestä ja sen toiminnasta. vasta muutaman vuoden. Vanhana noa harrastaja, jonka nykyaikaiset Kaikki rohkeasti mukaan! yhdistysaktiivina päädyin mukaan kenkälaatikot eli kovalevyt täytty- Mikko Meriluoto kameraseuran hallitukseen, kun vät otoksista. Iso osa nykyaikaista olin ensin hetken aikaa ollut rivijä- kuvausharrastusta onkin kuvien senenä mukana toiminnassa. joskus loputtomalta tuntuva läpi- Kuvaajana olen harrastelija, käynti ja editointi. Monien mielestä oppimiskäyrän alkupäässä. Olen lopullinen kuva syntyy vasta tieto- aloittanut kuvausharrastuksen usei- koneen kuvaruudulla eikä suinkaan ta kertoja, ensimmäisen kerran silloin, kun kameran sulkimen nap- yli 20 vuotta sitten aikana, jolloin pia painetaan. elettiin vielä tukevasti filmiaikaa. Kuvaajana minua kiinnostavat Silloin harrastus jäi opiskelukiirei- monenkinlaiset aiheet aina hen- den varjoon, eritoten kun filmien kilökuvauksesta luontoon ja siel- kehittäminen ja kuvien teettäminen tä kaupungin kaduille. Parhaim- tuntui ylivoimaisen hitaalta. Har- millaan olisi kai mahdollista jopa rastus löytyi uudestaan digiajan sekoittaa kaikki edellä mainitut! tultua. Kuvaaminen on nykyisillä Kodin ja työn kiireet kuitenkin ve- vehkeillä helppoa ja tuloksen näkee rottavat sitä kallisarvoista aikaa, jo- kameran ruudulta saman tien. Eikä ten monet hauskat kuvaideat saavat ole pelkoa filmirullan loppumisesta toistaiseksi jäädä idean asteelle. kesken kuvauskeikan, muistikor- Kuvaan itse kahdella eri kame- teille kun saa mahtumaan parhaim- ralla. Toinen on Canonin ns. harras- millaan tuhansia kuvia. telijajärjestelmäkamera 7D, jonka Kalamarkkinoilla. Kuva: Mikko Meriluoto.

27 Jokikunnan ylhäisempi kansakoulu 120-vuotias

den köyhäinkodista (vaivaistalos- ta). Seuraavana vuonna heitä oli 14 ja vielä seuraavana kymmenen, jonka jälkeen luettelossa ei näy köyhäinkodin lapsia. Heidän koulunkäyntinsä järjestettiin siitä alkaen Pääkslahden laitoksessa. Ensimmäiseksi opettajaksi vas- taperustettuun kansakouluun saatiin kuopiolaisen sokerileipurin tytär, 21-vuotias neiti Edit Karhu- nen. Ruotsinkielisen tyttökoulun käytyään hän oli opiskellut psy- kologiaa ja kasvatusoppia. Näillä ”eväillään” hän hoiti opettajan- tointa. Kun Edit lähti jatkamaan opin- tojaan, hän hankki sisarensa Veera Karhusen jatkamaan hyvin alkuun päässyttä työtä. Kolmen opettaja- vuoden jälkeen lähti Verakin opis- kelemaan. Sisaruksista tuli sak- sankielen opettajia. Edit teki elämäntyönsä Lap- peenrannan Porvariskoulussa ja kaupungin historiasta voi lukea Lumian talon pojan Oskari Laineen, s. 1881, todistus II luokalta (vastaa nykyistä 4. luok- hänen olleen kaupungin ”johtavia kaa). Todistuksen omistaa Lumian tilan arkisto. naisia”. Hänet löytää myös Lai- Ensimmäiset kyläkoulut Vihdissä vien lasten tuli määräysten mu- la Hietamies kirjasta ”Lehmusten perustettiin kunnan kokouksessa kaan olla 9–12-vuotiaita. Tästä kaupunki”. Veran työpaikka oli 5.6.1891 Jokikunnalle ja Kortjär- vähän lipsuttiin ja jätettiin ”so- Mikkelissä. velle eli Härkälään. Nämä kaksi pimaton” syntymäaika merkit- ”ylhäisempää kansakoulua” olivat semättä. Niinpä koulun aloit- Oma koulutalo lahjatontille yhteisiä tytöille ja pojille. Vihdis- ti iältään sekalainen joukko, Jokikunnan Niemen talon isän- sä oli toiminut 20 vuotta erilliset jonka nuorin oli seitsemänvuotias tä, professori Lemström, lahjoit- tyttö- ja poikakoulut, edellinen ja vanhin 23-vuotias. Ehkä kui- ti koulua varten tontin. Syksyllä Ojakkalassa, jälkimmäinen Niu- tenkin täyttyi kouluun pääsemisen 1893 päästiin Lumialta muutta- halassa. toinen edellytys: piti osata ”puh- maan omaan koulurakennukseen. taasti sisältä lukea ja omata sel- Siinä oli oppilaseteinen, koulusali Kirjava joukko laista kristinopin taitoa kuin ko- n. 10 x 7 m ja käsityöhuone 10 x Oppilaiden ”sisäänkirjoitus” pi- dissa tai lastenkoulussa annettava 5 m sekä n. 4 x 5 m huone oppi- dettiin tiistaina tammikuun 19. on.” Vanhempien taustan mukaan lasasunnoksi. Toisessa päässä ra- päivänä 1892 Lumian talon sa- jaoteltuna oppilaat tulivat tasa-ar- kennusta oli opettajattaren asunto: lissa, jossa koulutyö aloitettiin voisesti niin tilallisten, torpparien, kaksi huonetta ja kyökki. seuraavana päivänä. Opettajan palvelusväen kuin käsityöläisten- Kansakouluntarkastaja totesi palkka-avun saamisen ehtona oli kin kodeista. koulun sijaitsevan terveellisellä, vähintään 20 koulua käyvää las- Huomiota kiinnittää, että syys- aukealla hiekkatasangolla. Mutta ta – oppilasluetteloon saatiin 23 lukukauden alkaessa oppilaiden parin vuosikymmenen kuluttua koululaista. Kouluun ilmoitetta- joukossa oli kuusi lasta Pääkslah- terveellisyydestä ei oltu enää va-

28 kuuttuneita: vuonna 1917 koulu- tontti todettiin vesiperäisyyden vuoksi sopimattomaksi. Ryhdyt- tiin valmistelemaan koulun muut- toa, joka toteutui vuonna 1920. Mitä koulussa opetettiin vuonna 1892? Koulun ottaessa ensiaskeleitaan sisäluvussa luettiin ”Huokaus työtä aljettaessa”. Topeliuksen kertomus ”Koivu ja tähti” kuului ohjelmaan ja Runebergin Jokikunnan kansakoulurakennus 1893 - 1920. Piirros Lempi Lehtokoski. Koulun arkisto. ”Maamme”-runo opeteltiin ulkoa ja laulamaan. Sananlaskuja kirjoi- puulusikoita, jauhokauhoja ja kir- oltava ripustettuna juhlasaliin tai tettiin ja kaunokirjoitusta harjoi- vesvarsia. vastaavaan huoneeseen”. Päivä- teltiin. ”Alussa Jumala loi taivaan Vasta seuraavana lukuvuonna, kirjamerkintä 27.11.1894: ”Lupa ja maan” alkoi uskonnon opetus. omassa, uudessa koulutalossa, Keisarin häiden johdosta!” Kou- Syntiinlankeemuksen ja veden- tuli opetusohjelmaan ”kuvaan- lu oli suljettuna rokkoepidemian paisumuksen jälkeen tutustuttiin to”, jossa mm. piirustettiin mallin vuoksi tai kun opettaja sairasti. Vanhan Testamentin keskeisiin mukaan. Woimistelussa harjoitet- Koulun ensimmäiset pulpetit henkilöihin. Katekismustunneil- tiin ”vapaalikkeitä, käymälaatuja olivat ”hiukan kaltevat pöydät la perehdyttiin käskyihin ja Lut- ja sauvaliikkeitä”. Kaikille uutta laatikon kanssa”, urkuharmooni- herukseen. Lauantaina selitettiin olivat ”runonlausuntoa”-tunnit. rahasto perustettiin 1893 ja siihen sunnuntain evankeliumitekstiä. Näillä tunneilla opeteltiin mm. kerättiin varoja pidoissa ja kan- Maantiede aloitettiin luetteloimal- ”Sven Tuuva”, ”Hankoniemen sanhuveissa. Vuonna 1886 kou- la Euroopan valtiot ja tutustuttiin silmä”, ”Inarin järvi” ja ”Ruusu ja lulla mainitaan olleen maapallo, Wenäjään: rajat, joet ja kaupungit. nokkonen”. harmoonio, tarpeelliset veistoka- ”Suomen kartan piirustamista” Laskutehtävä kirjasta Lasku- lut, helmitaulu, iso taulu, pieniä harjoiteltiin ja opeteltiin Suomen harjoituksia, neljäs vihko. Lasku- ”rihvelitauluja” 16 ja oppikirjoja vesistöt. Lopuksi on ”Selitetty toimitukset tavallisilla murtolu- 151 kpl. Karttakokoelmaan kuu- maan muoto”, ”Auringon ja kuun vuilla. 1895: Mies osti hevosen ja lui Suomi, Eurooppa ja Palestiina. suhde maahan” ja ”Kartan suhde maksoi siitä satuloineen 3133/20 Koululla oli viljelysmaata, todellisuuteen.” Päiväkirja kertoo, mk. Jonkun ajan kuluttua myi hän joka kuului opettajan palkkaan. että kesälomaan mennessä lasken- sen ilman satulata ja sai 2404/5 Oppilaiden kasvitarhaa varten oli nossa ehdittiin kolmen ”kertoma- mk. Paljonko oli hän maksanut varattu 10 aarin maapalsta, jolle tauluun”. erittäin hevosesta ja erittäin sa- johtokunnan jäsenet huolehtivat ”Toiselle osastolle” siirretyt op- tulasta, jos hän, myydessään sa- lannan kuljettamisesta. Oppilai- pilaat aloittivat syyslukukaudel- tulan ostohintaan, olisi hevosesta den piti kesällä käydä kitkemässä la historian opinnot tutustumalla satuloineen voittanut 391/3 mk? kasvimaata. suomalaisiin pakanauskontoihin. Oppilaat hoitivat päivittäisen Siitä siirryttiin Mikael Agricolan Koulun arkea ja juhlaa koulun siivouksen ja lämmityk- kautta Ruotsin vallan ajan kunin- Jokikunnan koulun aloittaessa 120 sen. kaisiin. Käsitöissä tytöt kutoivat vuotta sitten Suomi kuului Venä- Koulun vuosikertomukses- sukan lisäksi sukkanauhoja, neu- jän keisarikuntaan. Kouluilla tuli sa 1892-93 todetaan oppilaiden loivat esiliinoja, paitoja ja yöröi- pitää lomapäivät, jotka oli mää- käytös hyväksi. Yksi tyttöoppilas jyn, virkkasivat pöytäliinan ja rätty keisarillisiksi juhlapäiviksi joutui näpistelemisen ja valheen ompelivat laukun. Pojat valmis- ja ”Hänen Majesteettinsa Keisarin vuoksi esittämään johtokunnan ja tivat pyykkipoikia, kalalautoja, muotokuva kehyksiin pantuna on luokan edessä julkisen anteeksi-

29 pyynnön. Ruumiillinen rangaistus oli mahdollinen vuoteen 1914 asti. Lukuvinkki Koulunkäynti ei ollut ilmaista Oppilailta perittiin vuoteen 1916 Kirjava keskiaika asti sisäänkirjoitusmaksu, mutta varattomat saivat siitä vapautuk- Suomen kirjallista kulttuuria vuosilta sen. Opettajattarelle tuli osuus kou- lumaksuista, se kuului palkkaetui- 1100–1550 on luettavissa netissä hin. Varallisuudesta riippuvainen oli myös lukukausimaksu, joka oli Kirjava keskiaika -verkkopalvelussa voi katsella ja lukea kes- yhdestä kolmeen markkaa – ”köy- kiaikaisia tekstejä. hät vapaat” – ja vuoteen 1917 asti oppilaiden tuli suorittaa korvaus kuvia keskiajan esineistä niin koulukirjoista kuin -tarvik- ja taiteesta. keistakin. Kevätlukukaudesta 1910 Verkkopalvelussa on alkaen ”kaikille oppilaille on an- tarjolla kartta- ja esinenä- nettu kerran päivässä ruokaa kou- kymät. Näkymien kautta lukeittiöstä”. Ajoittain ”ruokalaa voi tarkastella kaupun- ovat kaikki saaneet käyttää 5 pen- kien, linnojen, luostarien nin maksusta päivittäin”, ajoittain ja seurakuntien leviä- voitiin antaa ”vapaa ruoka” joille- mistä maassamme kes- kin oppilaille. Tukea keittolatoi- kiajalla. Aikajanasta voi minnalle saatiin kunnalta, valtiolta valita vuoden, jonka taja paikkakuntalaisilta. Lapset saat- pahtumiin haluaa kulloin- toivat korvata ruokamaksunsa tuo- kin perehtyä. Ohesta löy- malla keittiöön vaikkapa hehdon tyy tietolaatikoita, kuvia perunoita. Suomessa on säilynyt tuhansittain ja lisätietolinkkejä. jäänteitä keskiajan kirjallisesta Enemmän kuin mitään muita Lähde: Leila Kuittinen, kulttuurista, mm. käsin kirjoitettu- esineitä keskiajalta on säilynyt kä- Koulu kylän keskellä ja ja painettuja kirjoja, asiakirjoja, sinkirjoitettuja pergamenttilehtiä. taidetta ja kirjaimin varustettuja ar- Tämä kertoo lukemisen ja kirjoitta- kiesineitä. Kansalliskirjasto julkai- misen suuresta arvostuksesta maas- Leila Kuittinen si keväällä 2012 netissä kymmeniä samme jo vuosisatojen ajan. Kirjal- Jokikunnan koulun opettaja otteita 1100–1550-lukujen teksteis- lisen kulttuurin kautta Suomi liittyi 1970 - 2005 tä. Kirjava keskiaika -verkkoteok- osaksi antiikin perintöä, Ruotsin sen myötä kansallisaarteet tulevat valtakuntaa, läntistä Eurooppaa ja museoiden ja arkistoiden kätköistä latinalaista kulttuuripiiriä. Ihmiset kaikkien ulottuville. olivat tutustuneet kirjoitukseen eri- Verkkopalvelussa voi klikkailla laisissa tuontiesineissä mutta varsi- esimerkiksi lääketieteellisiä ohjeita naisesti kirjat, kirjoitus- ja lukutai- reumatismin hoidosta 1100-luvulta, to tulivat maahamme kristinuskon Turun hiippakunnan vuoden 1488 myötä. messukirjan Missale Aboensen tai Kirjava keskiaika löytyy net- Mikael Agricolan ABC-kirjan sivu- tiosoitteesta http://keskiaika.kan- ja, kuunnella 1400-luvun Naantalin salliskirjasto.fi . Kansalliskirjasto birgittalaisluostarin lauluperintöä, on julkaissut myös tutkijoille suun- lukea asiantuntija-artikkeleita tai natun tietokannan, josta löytyy pelata pelejä, joissa voi leikkiä tut- digitoituna yli 9000 keskiaikaista kijaa ja koota käsikirjoituslehtiä pergamenttilehteä. Tutkimustie- kirjoiksi. Tekstinäytteiden lisäksi tokanta on osoitteessa http://frag- verkkoteokseen on digitoitu valo menta.kansalliskirjasto.fi

30 Kalevalaiset naiset kulttuurin vaalijoita, kuluttajia ja tekijöitä

taide ja kulttuuri pois elämästämme, yhteiskunnastamme. Mitä jää jäl- jelle? Tyhjyys, onttous, sisällön ja identiteetin puute. Tukehtuminen.” ”Muodon mieli – ajan kieli” Juhlapuhuja Maire Pelttari luonneh- ti Kalevalaisten Naisten Liittoa perinne- ja kulttuurijärjestöksi, jonka tehtävänä – missiona – on perintei- den siirtäminen sukupolvelta toiselle. Viime vuoden teemana oli ”Tavat on”. Tapavuodesta olemme siirty- neet designvuoteen, jonka teemana on ”Muodon mieli – ajan kieli”. Vihdin Kalevalaisten naisten pj Seija Hynnälä ja tilaisuudessa kantele-esityksen soittanut Jut- Design tarkoittaa tuotteiden suun- ta Rahmel Vihdin Kalevalaisten Naisten vuosikokouksessa. Kuva: Paavo Hacklin nittelua, muotoilua ja myös asiakas- Historia on osoittanut, että kehityk- ylläpitävät ja sen toimintaa kiinteyt- palvelua. Tänä vuonna Helsinki on sen voimat ovat kulttuurivoimia. tävät arvot. Kulttuuri läpäisee talou- maailman designpääkaupunki. Markkinavoimat tulevat ja menevät, den ja yhteiskunnan kaikilla tasoilla, poliittiset voimat vaihtuvat, mutta määritteli Maire Pelttari. positiiviset kulttuurivoimat kestävät yli aikojen, mainitsi Kalevalaisten Henkistä ja fyysistä Naisten Liiton torniolainen puheen- hyvinvointia johtaja Maire Pelttari Vihdin Kale- Kalevalaisten Naisten Liiton pu- valaisten naisten vuosikokouksessa heenjohtaja esitti kulttuurin vai- 26. Helmikuuta 2012. kutuksista muutamia sattuvia esi- Pelttari kuvaili kuinka sanaa merkkejä. –Tiedetään, että yhdessä Maire Pelttari. Kuva: Paavo Hacklin ”kulttuuri” usein vierastetaan ja laulaminen tekee hyvää sydämelle. Kuluvaa vuotta vietetään myös siihen liitetään turhaa ylellisyyttä. Taide- ja kulttuurielämykset autta- Kalevalaisten Naisten Liiton omis- Todellisuudessa oma kulttuurimme vat ihmistä löytämään merkityksiä taman Kalevala Korun 75-vuo- ilmenee jokapäiväisessä elämäs- itselleen yksilönä ja yhteisön jäse- tisjuhlavuotena. Liiton täyttäessä sämme arjen askareissa, tavoissa, nenä, mikä osaltaan edistää yleistä pari vuotta sitten 75 vuotta ilmestyi asumisessa vaatetuksessa ruoassa hyvinvointia. juhlakirja Kuutar ja ikiturso. Sen jne. Runoilija von Goethe on sanonut, esipuheessa arkeologian profes- –Yleisesti tunnustetaan, että kult- että ihmisen pitäisi joka päivä kuul- sori Unto Salo kirjoittaa, että ko- tuurin merkitys kasvaa. Sitä hyö- la ainakin yksi pieni sävelmä, lukea rutkin ovat aikansa peilejä, muoti dynnetään tulevaisuudessa aiem- hyvä runo, nähdä hyvä taulu ja jos muuttuu, muoto muuttuu, ajan kieli paa enemmän mm. tuotannossa, on mahdollista, sanoa muutama jär- muuttuu. Näin on tapahtunut myös tuotekehityksessä ja palveluissa. kevä sana. Kalevala Korun tuotevalikoimassa. Yksi kulttuurin arvoista on juuri sen Pelttari mainitsi esimerkin myös PK olemassaolo. Oma kieli ja kulttuuri toiselta kirjailija-runoilijalta, enti- Toimittajan kommentti: Miten olisi, ovat kulttuurin peruskiviä. Kulttuu- seltä kulttuuriministeri Claes An- jos vaikka Vihdin Kalevalaiset nai- riin kuuluvat niin ihmisten luomat derssonilta: ”(kulttuurissa) kysymys set järjestäisivät 20-vuotisjuhlavuo- tuotteet – taideteoksista teknolo- on jostain yhtä itsestään selvästä teensa (2014) tähtäävän, paikallisil- giaan ja rakennettuun ympäristöön kuin hapen tarpeellisuudesta hengi- le taiteilijoille suunnatun kilpailun – kuin myös tavat, normit ja käytän- tykselle. Ajatelkaamme happi pois kalevalaisessa hengessä toteutetta- teet. Kulttuuria ovat myös yhteisöä hengitysilmastamme, ajatelkaamme vasta vihtiläisestä korusta!

31 Perinteet hallitsivat maataloustekniikkaa Osa 2. Maanviljelyksestä 1700-luvun Vihdissä

Maanmuokkausvälineistö Koukkari. Kolmi- monipuolistui teräinen koukkari yleistyi 1700-lu- Uuden ajan alun maanmuokkaus- vulla. Koukkaria välineistö oli periytynyt keskiajalta käytettiin kylvö- siemenen mul- ja koki 1700-luvun alkuun mennes- taamiseen sekä sä vain vähäisiä muutoksia. Maan- kesällä kesan- muokkaukseen käytetty välineistö tomaan kertaus- kyntöön. Kuvan monipuolistui 1700-luvulla. Ke- koukkari on Vih- häauran rungon omaavaan auraan din museon ko- lisättiin maata kääntävä siipi ja koelmista. raamiäkeissä yleistyivät rautapiikit 1700-luvun puolivälistä alkaen. Pellon muokkaukseen käytetystä koukkarista on tietoja 1700-luvul- koivupuusta, minkä toinen pää oli tnr-alaan. Syyskylvö käsitti pääasi- ta lähtien ja myös puinen peltojyrä kasvanut haarukalle. Nämä haa- assa ruista.” yleistyi. Peltojen ojittaminen alkoi rukat raudoitettiin ja möyhensivät Vihtiläinen talollinen kylvi kes- yleistyä 1700-luvulla. Ojat kaivet- kyntäessä maata. Kun paikkakun- kimäärin noin neljä tynnyrinalaa tiin rautakärkisellä puulapiolla ja nalla oli edelleen kaksivuoroinen syysviljaa. Keväällä kylvettiin tyn- suuremmilla tiloilla oli 1700-luvun viljelys vallalla, oli toinen puoli nyri ohraa ja 8-10 kappaa herneitä lopulla käytössä multapohdin, jolla pelloista kesantona” ja 10 kappaa kauroja. Pellavaa vil- voitiin siirtää ojankaivuussa kerty- ”Maa kynnettiin ensi kerran, kun jeltiin kotitarpeiksi ja nauriita ja nyt maa ojan varresta peltosaralle. se oli kuivunut niin, että hevonen kaaleja kasvatettiin koppeleissaan. tahi härkäpari voi sitä käydä. Vä- Maanviljelyksestä hän sen jälkeen s.o kun pellot al- Kaskiviljelyä ja peltoviljelyä 1700-luvulla koivat itää, äestettiin pelto äkeellä, Ilmastollista seikoista johtuen Kaarle Soikkelin Vihdin historiassa joka oli enimmäkseen rautapiikeil- Uusimaa oli pitkään juuresrukiin kerrotaan Vihdin maanviljelyksestä lä varustettu, mutta pikkuviljelyk- kaskiviljelyn ja peltorukiin kaksi- 1700-luvulta seuraavasti: sillä käytettiin n.s. risuäestä. Ju- vuoroviljelyn seka-aluetta. Vielä ”Itse pellon muokkaus tapahtui hannuksen aikaan kynnettiin pelto 1830- luvulla saatiin Vihdissä noin auralla, joka oli laadittu käyrästä toisen kerran, jonka jälkeen se sai 10 % ruissadosta ja 30 % kaurasa- maata koskemattomana Olavin päi- dosta kaskista. Erityisestä nykyisen vään asti. Jos oli ollut sateinen kesä, niin, että pellot olivat mainitusta muok- kauksesta huolimatta alkaneet itää, kynnettiin ne kolmas kerta sekä äestettiin ja ladattiin ladalla. Tämä viimemainittu oli kokoonpantu 7-8 paksusta laudasta, joiden väliin oli jätetty noin 3 tuuman levyiset sy- vennykset.” Kehäaura kääntösiivellä. Alun perin Taalain- ”Syyskylvö tehtiin tavallisesti maalta Ruotsista liikkeelle lähteneen kehä- Peltojyrä. Puisella jyrätukilla varustettu pel- auramallin pohjalta kehitettiin 1700-luvun Laurin päivän korvissa, joko sitä tojyrä tunnettiin Ruotsissa jo 1500-luvulla loppupuolella ensi kerran maataloushistori- ennen tahi jälkeen. Keskinkertai- mutta Suomessa jyrä alkoi yleistyä vasta amme aikana kääntösiivellinen aura. Auran seen hyvään, lannoitettuun peltoon 1700-luvulla. Jyrää käytettiin kokkareisen runko oli puinen mutta kääntösiipi kiinnikkei- maan hienontamiseen sekä maan tiivistämi- neen oli raudasta. Aurasta käytettiin Vihdis- kylvettiin 24 harjapääkappaa 1:n seen kylvön jälkeen. sä nimitystä fältti.

32 Karkkilan alueella oli kaskiviljelyl- lä pitkään vahva asema. Kaarle Soikkelin Vihdin historiassa kerrotaan kaskiviljelystä 1700-luvun Vihdissä: ”Sittenkuin kaski oli Juhannuk- sen ja Perttulinpäivän välisenä aikana kaadettu ja kesän aikana kuivuneena poltettu, kylvettiin se Laurin päivän tienoilla, minkä jäl- keen maa kynnettiin auralla tahi sahralla, mikä oli auran tapainen, mutta puun haarukat olivat siinä lyhemmät ja suoremmat kuin au- rassa. Kasken kylvössä käytettiin puolta vähemmän siementä kuin pelloissa, joten ruista kylvettiin kaskeen 12-13 kappaa tynnyrina- laan. Puidessa se antoi kuitenkin saman verran kuin samansuuruinen pelto.” Vaatimattomia satoja Viljasadot olivat vaatimattomia, esimerkiksi maatiaisruis antoi satoa noin 900 kiloa hehtaarilta. Ka- tovuosia oli 1700-luvullakin useas- Lata. Lataa käytettiin pellon pinnan tasoittamiseen. Kui- vana kesänä rukiille kylvettävä pelto tasattiin lataa käyt- ti. Vuonna 1731 halla ja raesateet tämällä. Vihdissä sanottiin “Laurina lata pellolle.” Rukiin sekä kasvitaudit vikuuttivat sadon. kylvö suoritettiin Laurinpäivän 10.8. aikoihin. Vuonna 1735 oli muuten hyvä sato, mutta paikoin raesateet veivät osan sadosta.. Juhannuksen aikaan 1743 oli niin ankara halla, että vesi jäätyi ja erikoisesti ruissato kärsi. Vuoden 1756 kesä oli kaunis ja lämmin, mutta raesade, myrsky ja halla olivat silloinkin vieraina. Heikkosatoisia vuosia oli 1760- luvun alkupuoliskolla ja vuonna 1766 alensi satoa ankara kuivuus. Vuosia 1772–1775 on sanottu kuu- miksi ja kuiviksi. Vuonna 1776 oli jälleen heik- ko sato, mihin vaikutti se, että ru- kiinoras oli lämpimänä syksynä ja alkutalvena päässyt korrelle ja kynttilänmessun aikaan oli pitkä Multapohdin. Puurunkoinen multapohdin, jolla siirrettiin ojankaivuusta tullutta maata ojan var- suojasää, joka vaikeutti rukiin tal- resta peltosaralle. vehtimista Mikko Yli-Rosti

33 Vihdissä käytettiin vetohärkiä

ra Matts Kappalaisella, Pakaselan Hendrik Klemetinpojalla, Veikko- lan Mikkeli Martinpojalla, Härkä- län Morten Henrikinpojalla ja Lah- den Matti Filipuksenpojalla. Härkiä käytössä vielä 1800-luvulla Härkien lukumäärä 1800-luvun Vihdissä osoittaa hyvin sen, että Vihti kuului vuosisatojen ajan länsisuomalaiseen vetohärkä- alueeseen. Vuonna 1810 oli Vihdis- sä 600 härkää ja 800 hevosta. Vuo- sina 1851–1855 tilastoitiin Vihdistä Härkäpari vankkurien edessä. Härät on niskaiestetty ja kuvassa näkyvät härkien korviin kiinni- tetyt nahkahihnat, joilla härkiä voi ohjata ohjaksien avulla. Kuvan härkäpari on Ahvenanmaal- 846 härkää ja 949 hevosta. Vuonna ta mutta härkien niskaiestystä käytettiin Uudellamaallakin. Kuva: Suomen kuvalehti 45/1934, 1876 oli härkiä 425 ja hevosia 944. Mikko Yli-Rostin kokoelmat. Vetohärkien käytöstä alettiin vähi- tellen luopumaan ja vuoden 1876 Härkiä oli jopa enemmän Vihdissä oli vain vähän taloja, jois- jälkeen ei härkiä enää näy tilas- kuin hevosia sa ei käytetty härkiä. Härkäpari oli toissa. Maatalouden uudistumisen Vihdissä käytettiin entisinä aikoina 64 vihtiläistalossa ja 28 talossa oli myötä vetohärkien aika alkoi olla maataloustöissä vetohärkiä lähes härkäpari ja sonni. Kaikkiaan 38 ohi. jokaisessa talossa. Härkiä pidettiin vihtiläistaloa olivat sellaisia, joissa erikoisen sopivina raskaan savi- oli vähintään neljä härkää. Oravalan isäntä maan kyntämiseen. Peltojen olles- uudistushenkinen sa sarkajaossa härät olivat erityisen Suurtiloilla paljon härkiä Kirjassa Vihdin Oravalan sukutila sopivia kynnettäessä pitkiä sarko- Suuremmilla vihtiläistiloilla oli kerrotaan Oravalan isännästä Sven ja, sillä härkäparia oli vaikeampi vielä suurempia härkämääriä: Vih- Israel Törnströmistä (1836–1906) , kääntää kuin hevosta. Vetohärkiä din kirkkoherra Jörenillä oli Pap- joka oli uudistushenkinen maanvil- käytettiin myös kuljetuksiin. Här- pilassa yhdeksän härkää samoin jelijä: kien vetämällä reellä ajettiin kesäl- Ruskelan Mikkeli Matinpojalla ja ”Taloustirehtööri Törnström lä heiniä latoon ja syksyllä viljalyh- Lankilan Karl Remaisella. Seit- (v:sta 1906 Hiidenheimo) ei ollut teitä riihelle ja kevättalvella lantaa semän härkää oli Kourlan Claes ainoastaan yhteiskunnallisten uu- pellolle. Carlinpojalla, Härköilän Mikkeli distusten mies. Hän oli myöskin Tuomaapojalla ja Haapkylän Ee- uranuurtaja maataloudessa. Saatu- Vanhimmat härkätilastot rik Tuomaanpojalla. Kuusi härkää aan Oravalan haltuunsa 25 vuoden vuodelta 1571 oli Vanjoen Per Mikkelinpojalla, ikäisenä oli hänellä edessään yrit- Vanhimmat tilastot vetohärkien Oravalan Jaakko Heikinpojalla, telijämieltä ja uurastusta vaativa määrästä Vihdissä ovat vuodelta Niemen Nils Tuomaanpojalla, Kot- tehtävä. Tilan viljelty pinta-ala oli 1571, jolloin kerättiin ns. hopeave- kaniemen Jöran Jaakonpojalla ja silloin ainoastaan 28 tynnyrinalaa, roa. Vihdissä oli silloin 159 taloa ja Pakaselan Morten Markuksenpo- maatalousrakennukset vaatimat- niissä härkiä ja sonneja kaikkiaan jalla. Viisi härkää oli Pääkslahden tomat ja laajenevalle viljelykselle 88. Hevosia oli 206. Vuonna 1627 Matti Eerkinpojalla, Vanhalan Lars riittämättömät. Maatalouden veto- oli Vihdissä 157 taloa ja härkiä ja Berttelinpojalla, Kourlan Hokon voimana oli kaksi paria ieshärkiä sonneja kaikkiaan 412. Hevosia Klemetinpojalla, Sukselan Jaakko ja peltojen kyntöä varten rauta- oli 173, hevosten lukumäärä oli Pietarinpojalla, Köykkälän Mikkeli vanteiset sahrat. Ensi töikseen hän vähentynyt, mutta härkien luku- Laurinpojalla, Kotkaniemen Simon hankki itselleen ja useille muillekin määrä kasvanut moninkertaiseksi. Simonpojalla, Kotkaniemen her- tiloille Mustialasta ensimmäiset

34 Tuhti paketti Vihdin asutushistoriasta ja vanhasta rauta-aurat. Hevosvoima otettiin rakennuskannasta yksinomaan käytäntöön ja niin al- koikin vanhojen luonnonniittyjen kääntäminen vilja- ja rehukasvivil- jelykselle” ”Tehkä niin hyvin ja menkä!” Härkäparia ohjattiin yleensä puhut- telemalla, kun haluttiin härkäparin kääntyvän oikealle, huudettiin oi- keanpuoleisen härän nimeä, kun taas vasemmalle, huudettiin va- semmanpuoleisen härän nimeä. VIHDIN Härkäpari saattoi joskus seisahtua ASUTUSHISTORIAA, eikä lähtenyt mitenkään liikkeelle. KULTTUURIMAISEMAA JA VANHAA Varmaankin tällaisesta tilanteesta RAKENNUSKANTAA on Vihdissä jäänyt elämään sanon- ta: ”Kirjuu ja Paavali, tehkä nii hy- vinja menkä!, sano Hurjalan Jussi härkii”. Vihdistä on merkitty muistiin monta muutakin härkiin liittyvää sanan- Vihdin rakennuskulttuurisäätiö jul- Sisäsivujen kuvat ovat mustaval- partta: kaisee yhteistyössä Vihdin museon koisia, samoin kuin kyläkartat, joil- ”Ei härkii tarttis, jos vaskat kanssa rakennusinventointitietoi- le inventointikohteet on kuitenkin kynnäis.” hin perustuvan teoksen Vihdin asu- merkitty värisävy-ympyröin. ”Sää kynnät semmosta vakoo ku tushistoriaa, kulttuurimaisemaa ja Kirjaa myydään kirjakaupoissa härjän kusta.” vanhaa rakennuskantaa. Kirja val- ja museolla sekä rakennuskulttuu- ”Pam muija silmäs kii nys sano mistuu touko-kesäkuun vaihteessa. risäätiön tausta- ja yhteistyötahojen miäs kuj jouluaamuna härjän kans Tietoteoksen tavoitteena on teh- toimesta hintaan 40 €/kpl. Aiem- kirkkool lähti.” dä tunnetuksi Vihdin kulttuurimai- min ilmoitettua myyntihintaa on ”Heinäinen hevonen, olkinen semaa, asutushistoriallisia piirteitä, korotettu viidellä eurolla, koska härkä.” kylärakenteita ja vanhaa rakennus- kirjasta tulia oletettua laajempi. ”Se koskee härkää, kun kantaa. Ennakkotilauksen tehneet saavat sorkkaakin.” Rakennusinventointeja on Vih- kirjan 30 eurolla. ”Mistäs mää siit tiäsin kun ei här- dissä tehty parinkymmenen vuoden Rakennuskulttuurisäätiön kir- jäkkän tiänneet vaik ennein talos aikana. Noin tuhannesta inventoi- jatyöryhmä kiittää kaikkia kirjan olivat, sanoi miäs kuv väärää tiätä dusta tilayksiköstä tähän teokseen aineiston kokoamiseen ja käsit- ajoi.” on valikoitu tietoja 350 tilasta, telyyn osallistuneita sekä säätiön Mikko Yli-Rosti jotka ovat lähinnä kantatiloja sivu- taustayhteisöjä hankkeeseen koh- tiloineen ja torppineen sekä jouk- distetusta tuesta. Tekijät pitävät Lähteitä: ko julkisia rakennuksia. Esiteltyjä tärkeänä, että rakennusinventointia Kaarle Soikkeli: Vihti I K.F. Puromiehen kohteita on kaikista Vihdin 55 maa- jatketaan, sillä inventoimattomia kirjapaino Helsinki 1929 SKS: Suomen maatalouden historia osa 1. rekisterikylästä. vanhoja kohteita on vielä paljon Onni Halla: Vihdin kirja Vihdin Teokseen tulee noin 460 sivua, ja jäljellä ja uutta inventoitavaa ra- kirjapaino 1969 siinä on kaikkiaan noin 500 kuvaa. kennuskantaa syntyy jatkuvasti. Nirvi, Hakulinen: Suomen kansan sanan- parsikirja WSOY Porvoo 1953 Kirja on A4-kokoa, kovakantinen Toivomme myös, että uusi teos saa Vihti-Seuran julkaisu nro 10 Mää olen Vihrist ja siinä on kansiaukeamilla neljä suuren lukijakunnan. mää Karprint ky Huhmari 1995 Janne Vilkuna: Kansatieteilijän työpöydältä historiallista karttaa nelivärisinä.

35 Kenraali Pentti Lehtimäki: Vihtiläisjääkäreillä merkittävä sotilasura

Kenraali Pentti Lehtimäki esitelmöi Vihti-Seuran syyskokouksessa v. 2011 jääkäriliikkeestä Palojärven Pohjatalossa. Kuva: Paavo Hacklin.

Suomen suuriruhtinaskunta menet- tä ylioppilaita. Neliviikkoiseksi sen tärkeäksi. Valkoisen armeijan ti tsaari Nikolai II:n valtakauden ajateltu koulutus alkoi 25.2.1915. ylipäällikkö Mannerheim määräsi lopulla, eli niin sanotun kolmannen Tähän ryhmään kuuluivat Vihdis- jääkärit eri joukko-osastoihin, mikä sortokauden aikana, vuonna 1914 sä Palojärven rusthollissa vuonna osoittautui järkeväksi ratkaisuksi, miltei kaikki autonomiset oikeu- 1894 syntynyt Väinö Henrik Pa- mainitsi Lehtimäki todeten myös, tensa. Venäläistämistoimiin kuului lojärvi ja maatilan poika Gustaf että jossakin määrin kitkaa esiintyi mm. tsaarinajan Suomen armeijan Verner Gustafsson. jääkärien ja venäläisen sotilaskou- ja Haminan kadettikoulun lakkaut- Kolmas vihtiläinen jääkärikou- lutuksen saaneiden kesken. taminen. Tilanne johti jääkäriliik- lutukseen lähtenyt oli Arvo Bern- keen syntyyn, kertoi kenraali Pent- hard Elomaa, joka lähti Saksaan Jääkäreillä keskeinen ti Lehtimäki adventtisunnuntaina tammikuussa 1916. asema itsenäisen Suomen 27.11.2011 Vihti-Seuran syysko- Saksa oli varovaisen alun jäl- puolustusvoimissa kousesitelmässään Palojärven Poh- keen valmis ottamaan parituhatta Saksassa koulutuksen saaneet jää- jatalossa. suomalaista sotilaskoulutukseen, kärit saivat viimeisenä päivänä jotta Suomi voisi päästä vapaaksi ennen Suomeen lähtöään upseerin Kolme vihtiläistä jääkäriä Venäjästä. Suomalaisten jääkäri- arvon. – Suomalaisille aktivisteille jär- pataljoona JP 27 sai rintamakoulu- – Sotilasurallaan kenraalikun- jestyi mahdollisuus päästä sotilas- tusta ja ”tulikasteensa” kesäkuusta taan kohosi kaikkiaan 49 jääkäriä. koulutukseen Saksaan. Matkaan 1916 lähtien Kuurinmaalla Libaun Ensimmäisestä 180 miehen ryh- oli lähdettävä salaa. Saksa oli so- ja Misse-joen alueella ankarissa mästä kaikkiaan 25 yleni kenraalik- taa käyvä maa. Siksi suomalaiset olosuhteissa. si, kertoi kenraali Lehtimäki. Ken- ”partiolaiset” otti vastaan Saksan Jääkärit palasivat Saksasta Suo- raaleiksi ylenivät mm. vihtiläiset partioliikkeen johtaja, kertoi Pentti meen ja Vaasaan helmikuussa Palojärvi ja Gustafsson. Lehtimäki. 1918. Kenraali Lehtimäki korosti, Kaiken kaikkiaan jääkärit saivat Ensimmäisessä vaiheessa Sak- että jääkärit tulivat nimenomaan huomatavan määrän keskeisiä teh- san Lockstedtiin lähti 180 nuorta, vapaussotaan. Heidän saamansa täviä Suomen puolustusvoimissa. rohkeata miestä, useimmat heis- sotakokemus osoittautui äärimmäi- Pentti Lehtimäki mainitsi esimerk-

36 keinä, että vuosien 1939–1945 so- jatkui puolustusministeriössä soti- sesti mm. armeijan huoltotehtäviin, dissa kolmen armeijakunnan ko- lashallintojaoston päällikkönä, sit- suoritti Ranskassa sotakorkeakou- mentajat olivat jääkäritaustaisia ja ten Suojeluskunnan yliesikunnan lututkinnon 1927–1929 ja tutustui että kymmentä divisioonaa ja kuut- päällikkönä ja edelleen Suomen laajasti eri Euroopan maihin. Ko- ta erillistä joukko-osastoa komen- Valkoisen Kaartin komentajana. timaassa hän kuului mm. Taloudel- sivat jääkärit. Palojärvestä tuli eversti 28-vuoti- lisen maanpuolustuksen neuvotte- aana. Virkaurallaan hän oli myös lukuntaan ja Valtion Viljavaraston Vihtiläisjääkärien ”urat” Puolustusvoimain yleisesikunnan johtokuntaan. komento-osaston päällikkönä hoi- taen henkilöstöasioita. Sotilas- asiamiehenä Ruotsissa hän toimi vuodesta 1937 lähtien ja tuli sieltä kenraalina jatkosotaan divisioonan komentajaksi. Sotien jälkeen hän toimi Kymen sotilaspiirin päällik- könä.

Väinö Palojärvi ylennettiin kapteeniksi toukokuussa 1918. Kuva kirjasta Finlands frihetskrig. Jääkärikapteeni Arvo Bernhard Elomaa. Kuva Aimo Löfbergin kirjasta JR 12 kirjeitä rintamalta.

Väinö Palojärvi [13.6.1894 – 10.6.1955. Ent. Sukunimi Arvo Elomaa Hildèn. Liittyessään Suomen armei- [21.7.1892 – 20.6.1976. Aiemmalta ni- jaan hänet ylennettiin yliluutnantiksi Jääkärieversti Verner Gustafs- meltään Johansson, Avioitui vuonna 1932 11.2.1918 ja jääkärikapteeniksi touko- son toimi päämajassa inden- Lyyli Ester Hienosen kanssa.] kuussa 1918. Kenraaliksi hänet ylennet- tenttinä sotien aikana. Kuvassa tiin 1942. Puoliso Greta, o.s. Renholm, hänellä on everstin arvomerkit. Arvo Elomaa aloitti jääkärikou- Gustafsson ylennettiin kenraali- kaatui partisaani-iskussa 4.7.1942 matkal- lutuksesta palattuaan aliupseerina la Kuusamosta Kiestinkiin. Hän työsken- majuriksi vuonna 1942. Kuva So- tatieteen laitoksen toimittamasta Helsingissä Valkokaartin koulutta- teli Sotilaskotiliiton tehtävissä pohjoisella kirjasta Jatkosodan historia. rintamalla. Väinö Palojärven solmi toisen jana, osallistui Helsingin valtauk- avioliiton vuonna 1944 Liisa Loukkolan, seen ja tuli Vihdin Suojeluskunnan ent. Tiesmaa, kanssa.] kouluttajaksi ja kesäkuussa 1916 Gustaf Gustafsson Väinö Palojärvi valmistui yliop- [26.6.1890 – 1.4.1959. Avioitui vuonna Kaartin jääkäripataljoonan vääpe- pilaaksi Helsingin normaalilyse- 1920 Annie Margaretha von Haartmanin liksi. Elomaa yleni myöhemmin osta ja opiskeli Saksassa arkki- kanssa. Gustafsson ylennettiin kenraalik- kapteeniksi ja toimi jonkin aikaa tehtuuria, jonka jälkeen oli kolme si vuonna 1942.] pataljoonan komentajana jatkoso- vuotta ”jääkärikoulussa” käyttäen Gustaf Gustafsson kävi lyseon Hel- dassa vuonna 1944. peitenimeä Brandt. Vapaussodas- singissä ja lähti kauppaopistoon sa hän toimi komppanian päällik- Saksaan. Vuodet 1911–1913 hän könä. Jääkärikapteeniksi Väinö työskenteli Stockmannilla ja opis- Pentti Lehtimäen esitelmän Palojärvi ylennettiin toukokuussa keli sitten Saksan Hannoverissa ja pohjalta tiivistelmän laati ja 1918. Sen jälkeen Palojärvi toi- Englannissa. Jääkärikoulutuksen henkilötietoja täydensi: mi Kadettikoulussa komppanian jälkeen hän oli vapaussodassa ryk- Pentti Kurunmäki päällikkönä ja Savon rykmentissä mentin esikuntatehtävissä ja kou- pataljoonan komentajana. Virkaura luttautui 1920-luvulla perusteelli-

37 Kapeilla kiskoilla kulkeneita

Pikku-Pässi Viljamakasiinin pihalla. Kuva: Vihdin museon kokoelmat. Olkkalan kartanon omistaja profes- Kiskot kootaan metriä leveä maakaistale, mutta sori Gadolin oli rakentanut yhdessä Rata Olkkalasta Otalammelle olisi myös pieniä metsäalueita radan viereisen Kourlan kartanon omis- ollut luontevin, koska sinne puu- varresta. tajan kapteeni Johan Tollin kanssa tavaraa oli jo aiemminkin ajettu, Radan alusrakennetyöt haluttiin kotitarvesahan Olkkalanjoen kos- mutta rata Ojakkalaan tulisi useita pitää mahdollisimman pieninä. keen vuonna 1819. Vuonna 1831 he kilometrejä lyhyemmäksi ja täten Pyrittiin välttämään metriä korke- saivat luvan muuttaa sahan kauppa- halvemmaksi. Radan rakennus- ampia penkereitä ja yli 1,5 m sy- sahaksi. Seuraavan Olkkalan karta- suunnitelman laati insinööritoimis- viä leikkauksia. Ratapenger tehtiin non omistajan Emil af Hällströmin to Alfred A. Palmberg. Ratatyöt melko heikoksi, mikä tuli myöhem- toimesta sahalle hankittiin höyry- aloitettiin 2.5.1912. Rakennustyö- min usein esiin. Rakennusvaihees- lokomobiili vuonna 1898. Vuonna voimaa saatiin kartanon työväestä sa esiintyi muitakin vaikeuksia, sil- 1902 koskeen asennettiin lisäksi ja lähialueen tiloilta. lä ratapölkyt tehtiin aluksi metrin sähköturbiini. Samoihin aikoihin Radan sopeuttaminen maastoon mittaisiksi, mutta nämä osoittautui- sahan koneistoja uusittiin ja Kour- oli rautatien linjauksessa tärkeää. vat liian lyhyiksi ja ne piti vaihtaa lan puoleiselle rannalle rakennettiin Katsottiin lyhin mahdollinen reit- puoli metriä pidemmiksi. Pääradal- uusi höyläämö. Kartanon yhteydes- ti välttäen hankalia esteitä, koska la pölkkyväli oli noin puoli metriä. sä toimi myös tiilitehdas. Teollisen louhinta- ja maansiirtotyöt tulisi- Ala-arvoiset latvaosista tehdyt ra- tuotannon kasvaessa Olkkalassa vat kalliiksi. Linjauksesta tuli tosin tapölkyt ja löyhä, routiva ratapenk- tuotteiden kuljettamisesta syntyi mäkinen ja jyrkkä-nousuinen. Rata ka sotkivat liikennettä toistuvasti. ongelma. Aikaisemmin kuljetukset kulki Olkkalasta, Averia-järven Varsinaisia siltoja rakennettiin vain oli hoidettu hevospelillä Otalam- rannasta Kirjavanjärven rantaa pit- yksi, Olkkala-joen ylitse. Vaihteet men asemalle, Hanko-Hyvinkää kin Männikön kautta Ojakkalaan. olivat käsikäyttöiset ja paikan pääl- rautatien lähimmälle liikennepai- Linjauksen kokonaispituudeksi tuli lä käännettävät. Radalla käytetyt kalle. Tie oli kuitenkin mäkinen ja 11,3 km. Raideleveydeksi valittiin rummut olivat hirsirakenteisia. kuormat hevosten vedettäviksi ras- yleisesti käytetty 600 mm. Rata- Rata oli myös kiskotettu valta- kaat. Emil af Hällströmille ei jäänyt linjan maapohja pyrittiin ostamaan osaltaan melko kevyesti. Suorat 7 muita vaihtoehtoja kuin rakentaa maanomistajilta. Silti vuokramaita kg/m kiskoilla ja kaarteet 10 ja 12 oma yksityinen rautatie. oli lähes kolmannes rata-alueesta. kg/m kiskoilla. Paikoin oli käytetty Rataa varten hankittiin yleensä 6 jopa 5 kg/m kiskoja, mutta nämä

38 piti vaihtaa pian pois, sillä ne eivät Posti kulki Olkkalaan Ojakkalan Vuonna 1923 Oy Olkkala Ab kestäneet junan painoa. Toisaalta kautta rataa pitkin. Jakelupisteenä sahasi 245 684 tukkia, ennätys- kiskojen painon nosto lisäsi sel- oli veturitallin seinässä suuri, avoin määrän koko yhtiön historiassa. västi kustannuksia. Kiskojen pituus laatikko, jonne junamiehet toivat Kirkonkylän ohi Kirkkojärven ran- vaihteli 4-8 m välillä. Kiinnitys ta- postin. Jos tuli jokin muu lähetys, taan rakennettiin haararata ja sen pahtui naulaamalla ratapölkkyihin. he toivat siitä kortin, jonka vastaan- päähän yksiraaminen saha vuonna Liitoskohdissa olivat erityiset side- ottaja täytti ja sai lähetyksen junan 1922. Kirkkojärven rannassa kävi raudat. Säästösyistä veturien nopeu- mukana vasta seuraavana päivänä. päivittäin 4-5 tukkijunaa, joissa det jäivät melko vaatimattomiksi. Keväällä 1937 alkoi Olkkalassa kussakin oli 6-7 vaunua ja vaunu- Kesällä 1918 oli insinööri K. J. kantoposti. Satunnaisia kuljetuksia lastissa noin 12 tukkia. Willand mitannut pääradan ja laa- olivat radanvarren tiloille tuodut Oy Olkkala Ab:n johtaja Arvid tinut uuden ratakartan. Kartassa suuret maatalouskoneet. Eräänä A. Anderssonin odottamattoman pääradan pituudeksi ilmoitettiin 11 erikoiskuljetuksena olivat sahan ja kuoleman jälkeen leskirouva Anna 580 m. Kaarteita radalla oli 67 ja tiilitehtaan palkkarahat, jotka vetu- Andersson myi 1.5.1929 Olkkalan suoria osuuksia 68. Rataan lisättiin rinkuljettaja toi Ojakkalasta. kartanon ja sen teollisuusyritykset sivurata 1920-luvulla Vihdin kir- Emil af Hällström ja Anni Elisa- vihtiläisille maanomistaja-liike- konkylään Kirkkojärven rantaan. beth af Hällström myivät vuonna miehille (Arajärvi, Hiidenheimo, Sitä pitkin kuljetettiin tukkivaunuja 1918 Olkkalan kartanon, teolli- Korckman, Forstén). Kartanon Haudankallion lastauspaikalta Olk- suuslaitteet ja kapearaiteisen rauta- maat myytiin ja uudet omistajat kalan sahalle. Lastauspaikalle tukit tien Osakeyhtiö Olkkala Aktiebola- keskittyivät teolliseen toimintaan uitettiin Hiidenvettä pitkin aina gille. Kauppahinta oli 8 miljoonaa juuri suuren talouslaman alkaessa. Lohjalta saakka. markkaa. Oy Olkkala Ab oli tarkoi- Radan rakennuskustannuksista tusta varten perustettu yhtiö. Olk- Kiskoilla kulkijat on olemassa Emil af Hällströmin kalan teollista toimintaa uudistet- Puuskutus kuului jo kaukaa, ylä- oma arvio, jonka mukaan ne olivat tiin kaupan jälkeen voimakkaasti. mäessä tiheänä, alamäessä harva- noin 28 000 – 30 000 mk/km. Täl- Kosken partaalla 88 vuotta toimi- na, ja jokaisella veturilla ääni oli löin kokonaiskustannukset olivat nut saha siirrettiin Averian rantaan. omanlaisensa. Ne jättivät jälkeensä noin 330 000 markkaa. Tämä oli Vuonna 1919 yhtiö rakennutti uu- junan tuoksun ja höyrystä harmaan melko huomattava summa yksi- den tiilitehtaan Vihtijoen rantaan. ilman – sekä paljon muistoja. Ka- tyishenkilön investointina. Olkka- Yhtiön kapearaiteista rautatietä uu- pearaiteisten ratojen voimanläh- lan sahan vuotuisen tuotannon arvo distettiin rakentamalla taaplausalue teenä oli aluksi miesvoima, mutta oli vastaavana aikana noin 106 000 Ojakkalaan, jossa myös oikaistiin kuormien suurentuessa vetoavuk- markkaa. rataa. Olkkalassa toimivat myös si otettiin hevonen. Höyryveturit Radalla kuljetettiin pääasiassa paanutehdas, klapitehdas, höylää- vaihtuivat vaunujen eteen vasta puutavaraa Olkkalan sahalta Ojak- mö, mylly, paja ja meijeri. Yhtiö 1800-luvun lopulla. kalaan. Lisäksi kartanon ja pian sitoutui vuonna 1922 kuljettamaan Polttoaineena vetureissa käytet- myös Vihdin Osuusmeijerin maito myös Vihdin Osuusmeijerin välit- tiin pääasiassa Olkkalan sahan jä- kuljetettiin Ojakkalaan sieltä edel- tämät rehut ja apulannat. tepuuta. Ojakkalan matkaa varten leen Helsinkiin lähetettäväksi. Kul- Puutavarajuna kulki Olkkalas- täytyi puuta lastata veturin lisäksi jetus tapahtui tonkissa erityisessä ta Ojakkalaan kahdesti päivässä, vaunuihinkin lastin päälle. Tal- umpinaisessa maitovaunussa aina lauantaisin kerran. Matkaan kului violoissa rata aurattiin veturin no- vuoteen 1917. Tämän jälkeen siir- aikaa kolme tuntia, joista kaksi kalla olleella auralla. Miehityksenä ryttiin avovaunuun. Maitovaunu ajomatkoihin ja yksi vaihtotöihin. junassa oli kuljettaja, lämmittäjä ja poistui liikenteestä hiukan ennen Kullakin ajokerralla lähti matkaan jarrumies. Kesäaikana junan peräs- sotaa, loppuajat maitotonkkia kul- kaksi veturia, joilla kummallakin sä kulki vielä ratavahti, jonka teh- jetettiin avoimilla tiilivaunuilla. oli 5-6 vaunua. Tiilitehtaan tarvit- tävänä oli katsoa, etteivät kipinät Myös muutamat kirkonkylän liik- sema hiekka tuotiin Ojakkalasta sytytä tulipaloja. Henkilökuntaa ra- keet kuljettivat tavaroitaan Ojak- radan varren kuopasta paluukuor- dalla oli alkuaikoina 9-12 henkeä. kalasta, Männikössä työväentalon mana. Savenajossa veturi siirsi sa- Veturimiehiä oli 4-6, jarrumiehiä 2 luona olleelle seisakkeelle. vivaunut montulta tehtaan raiteelle ja ratamiehiä 3-4. pari kertaa päivässä.

39 Ykkönen teen 1991 asti Lahnuksen rautatien Simplex-moottoriveturi jäi romut- Alkuun radalle hankittiin yksi vetu- radalla. Nykyisin kolmosveturi on tamatta ja myytiin lopulta Kalajoen ri. Tämä oli saksalainen 35 hevos- museoliikenteessä Nykarleby Jern- Rantajuna Oy:lle varaveturiksi ja voimainen Orenstein & Koppelin vägin museoradalla Kovjoella Uu- sieltä edelleen 1990-luvulla Kov- valmistama runkotankkiveturi. Ve- denkaarlepyyn lähellä. Kunnostuk- joen Museorautatielle, jossa se on turi sai pian lempinimen ”Åbacka” sen jälkeen veturista rakennettiin edelleen päivystäjäveturina. otalampelaisen torpparin mukaan, tarkka pienoismalli, joka on nykyi- joka oli ennen ajanut hevosella sa- sin Vihdin museossa. Moottoriveturi Orenstein & han puutavaraa erityisen ahkerasti. Koppel Radan päälinja Männikkö-Olkkala Nelonen Umpinaisella ohjaamolla varustet- purettiin vuonna 1956, kun osa täs- Kolmosen jälkeen ostettiin vuon- tu 22 hevosvoimainen Orenstein tä ratalinjasta jäi uuden valtatien, na 1923 veturi numero 4, USA:n & Koppel -moottoriveturi ostettiin nykyisen kakkostien alle. Samana siirtoarmeijan ylijäämävarastoista Olkkalaan uutena Ivar Lindfors vuonna myytiin ykkönen Raken- peräisin ollut saksalainen Heeres- Oy:ltä vuonna 1950. Uusi vetu- nusliike Korolaiselle, joka purki feldbahnlokomotive sotilaskenttä- ri osoittautui kuitenkin pian liian veturin käyttäen kattilaa talvisilla veturi. Lempinimensä ”Wilson”, ”ärhäkäksi” ja se tapasi syöksyillä työmaillaan siirrettävänä höyryn- kotoisemmin Vilski, se sai silloi- ja nykiä. Se oli käytössä kuiten- kehittimenä, kunnes se romutettiin sen USA:n presidentin Woodrow kin vuoteen 1967, jonka jälkeen se vuonna 1960. Wilsonin mukaan. Tämän uuden ja myytiin romuksi. kylläkin tehokkaan veturin osoit- Kakkonen tauduttua aivan liian raskaaksi Kiskot katoavat Kakkonen, ns. Pikku Pässi tilattiin Ojakkala-Olkkalaradan heppoiselle Kaikenlaiset kuljetukset ovat sa- 15.5.1914 ja toimitettiin Olkkalaan kiskotukselle, siitä purettiin kanki- dassa vuodessa muuttuneet täysin. 18.8.1914. Veturi numero 2, satula- koneisto ja vesitankit pois, jonka Ennen niin jokapäiväiset menopelit tankkiveturi osoittautui kuitenkin jälkeen sitä käytettiin Ojakkalan ovat saaneet väistyä tehokkaam- liian heikoksi mäkiselle radalle ja höyläämön lämmityskattilana. Kun pien kulkuneuvojen tieltä. Niin se myytiin Helsingin kaupungil- höylää-möön saatiin uusi kattila myös kapearaiteinen Ojakkala- le vuonna 1923. Se vietiin vuonna vuonna 1935, tarpeettomaksi käy- Olkkala rautatie. 1943 Kivennavan kenttäradalle nyt riisuttu veturi myytiin Malmin Puretut kiskot myytiin 1950-lu- Kannakselle, jonne se jäikin pe- lentokentän työ-maalle. Siellä se vun lopulla lähipitäjiin kasvihuo- rääntymisvaiheessa vuonna 1944. muutettiin lopullisesti siirrettäväk- neiden kattorakenteiksi. Kiskoja si höyrynkehittimeksi ja työmaan käytettiin myös omakotitaloissa Kolmonen päättyessä romutettiin vuonna välipohjien raudoitukseen. Olkkala Vuonna 1920 ostettiin Ivar Lindfors 1938. Oy jatkoi toimintaansa 1960-luvun Ab:ltä kolmonen, runkotankkivetu- alkuun asti, jolloin tehdas myytiin ri, joka palvelikin sitten 36 vuotta Vitonen ja fuusioitiin Lohjanvesistön Met- vuoteen 1956 saakka. Kolmonen Viimeisenä höyryveturina Olkka- sä Oy:lle. Vuonna 1966 Palohei- varastoitiin mäntävaurion vuoksi laan hankittiin vuonna 1938 nume- mo Oy osti yhtiön, ja sen toiminta vuonna 1956 ja jätettiin talliinsa ro 5, 40 hevosvoimainen Hanomag. lopetettiin. Puutyötehdas paloi ja puutarhaletkujen ripustustelineeksi Veturi ostettiin käytettynä Malmin saha purettiin vielä samana vuon- aina vuoteen 1968 asti, jolloin talli Kalkkihiekkatiili Oy:ltä. Se myy- na, tiilitehdas paloi seuraavana myytiin. Höyryveturin oli Lohjan- tiin vuonna 1960 Rakennusliike vuonna purkutyötä tehtäessä. Kor- vesistön Metsä Oy ehtinyt lahjoit- Y. Karjalaiselle. Tämänkin veturin keasuhdanteen aikana Olkkalan taa Vihti-Seuralle vuonna 1966. Se kohtalona oli muuttua muutaman tehtaat kävivät kahdessa vuorossa. siirrettiin heinäkuussa 1969 Vihdin vuoden ajaksi siirrettäväksi raken- Sahalla, tiilitehtaalla ja Ojakka- kirkonkylään Makasiininmäelle. nushöyrykattilaksi, jonka kattilan lassa oli työssä parhaimmillaan Vantaalainen teknikko P. Tapio J. romutusvuodeksi ilmoitetaan 1964. yhteensä noin 110 henkeä, tehtaan Koskinen sai kymmenvuotiseksi toiminnan päättyessä vuonna 1966 venyneen väittelyn jälkeen vuok- Simplex noin 50 henkeä. rata veturin kunnostettavaksi vuon- Käytetty Simplex-moottoriveturi Olkkalankosken partaalla on ny- na 1978. Veturi saatiin ajokuntoon ostettiin Hämeenkylän tiilitehtaal- kyään hiljaista. Ei kuulu sahauk- vuonna 1981 ja se liikennöi vuo- ta sahajauhoilla vuonna 1939. Se sen ääniä eikä höyryvetureiden oli käytössä vuosina 1939-1967. puksutusta niiden liikehtiessä ra-

40 Satu vihtiläisille tapihalla. Sahurit, taaplaajat, vetu- Kissaveistoksen matka ri- ja junamiehet, tiilenlyöjät sekä Vihdin kirkonkylään hevosmiesten ja hevosten sitkeä joukko suorittivat Olkkalassa yli puolen vuosisadan kuluessa mahta- Nummelassa Nordean konttoris- päin”. Valintatalo ja vanha pankki, sit- van työpanoksen. Tuo panos säilyy sa asustaa kissa, joka on kiertänyt temmin kirjasto ja nyisin Siirilä ovat ja siirtyy henkisenä pääomana seu- näyttelyissä eri puolilla Suomea. edelleen toimivia taloja. Paljon on ky- raaville sukupolville. Kapearaitei- KOP osti sen kerran kokoelmiinsa lällä ollut pieniä puoteja, mutta mihin sen höyryveturit jättivät jälkeensä Helsinkiin, mutta eihän se stadis- lie kadonneet. Partureita kuitenkin on kipinän, joka tuskin koskaan tulee sa viihtynyt, vaan matkusti Vihdin vielä useita. Entisessä KOPissa myy- kokonaan sammumaan. Nummelaan. Omistajan nimikin dään autotarvikkeita. Liikkeen omis- Heidi Tammelin vaihtui Nordeaksi, mutta kissan taja on ostanut taiteilijan myymiä tehtävä pysyi ennallaan. Se tuijotti purjehduskalentereitakin, joista saa- päivät pitkät ihmisiä, jotka jonotti- dut eurot auttavat taiteilijan tyttären LÄHTEET: Popelka, Marjut 2008. Olkkalan kar- vat asiointivuoroaan: otto tai pano. tytärtä matkalla Lontoon olympialai- tano. Ihmisiä ja elämää vihtiläisessä Kyllästyyhän sitä semmoiseen siin. Kissa on tietoinen tekijänsä ”ur- herraskartanossa. SKS:n toimituksia tuijotukseen. Kissa päätti lähteä tu- heiluharrastuksesta”. 1196. Karisto. Hämeenlinna. tustumaan synnyinsijoilleen Kirkon- Entisessä Auran ja Vihtkarin talos- kylään. Kissan matkaan lähti Seija- sa on nyt kehysliike – taideyritys se- Lajunen, Helmi-Briitta 1993. Olkkala kartanoajasta nykypäivään. Olkkalan niminen taiteilija ja muuan autokuski. kin tavallaan – ja parturi. – Mitenkä- kylätoimikunta. Painorasteri Oy. Vihti. Kirkonkylään tultaessa kissaa harmit- hän siellä onnistuisi viiksien vahaus, ti, että vaikka tien vieressä oli kyltti aprikoi kissa! Niklander, Seppo 2001. Höyryllä ja ”myytävänä kalaa”, ei liike kuiten- Välillä on taas tyhjiä liiketiloja. Mi- tunteella. Karisto. Hämeenlinna. kaan ollut auki. Harmittava takaisku, kähän siihen oikein on syynä? Mutta Gundersen, Eva-Riise 2009. Murros- naukui kissa. Siinä lähistöllä on kissa- onhan raitilla sentään elokuvateatteri, ten ajat. Elina af Hällström ja 1918. taiteilijan tuttavataiteilijan talo. Tuttu Kirja-aitta, Saanan sali ja Stainerkoulu Ajanpaino Oy. Tammisaari. paikka kissallekin, kun oli sieltä haet- entisessä meijerissä ja joukko muita- tu monta maalausta. kin kouluja, Virta-galleria ja hautaus- Alameri, Mikko - Hovi, Ilkka 1984. Kissataiteilija ja taidekissa poik- toimistoja. Rautatiet ja pienoisrautatiet. Tammi. Helsinki. kesivat Ristilän ”Ärrällä” totoamas- – Tienviitta Kirkon rauniot vie sa. Kissa tiesi, että taiteilija tarvitsisi museolle ja minun synnyinkulmille, Alameri, Mikko 1979. Suomen rauta- fyrkkaa mm. veistoskissojen tekemi- muistaa kissa. Synnyinkotini kyltti tiet. Verlag Josef Otto Slezak. Wien. seen. Sitten kulkijat pistäytyivät piz- on uusittu, kun jotkut tuhmat olivat zeriaan. Se oli mieluinen paikka, to- rikkoneet entisen ja vieneet kyltin kis- Holopainen, Risto 2008. Etupäässä veturimiehet. Veturimiesten liitto 110 tesi kissa viiksiään nuollen. Uudessa san pois paikaltaan. Hyi, hyi sellaista vuotta. Kehitys Pori. marketissakin piti pistäytyä tutustu- touhua! massa uusiin paikkoihin ja ostamassa Kissa muistaa, että tekopaikassani Katajisto, Juhani 2008. Höyryä suo- maitoa – miau! Star shop oli paikka, oli aina ahdasta ja niin on vieläkin. malaisilla kiskoilla. Karisto. Hämeen- josta taiteilijan tyttären tytär ja sen Minä sentään pääsin sieltä maailmal- linna. veli saivat legoja ja muita leluja. Ap- le. Mutta onhan siellä taiteilijalla hu- Salonen, Torsti 1994. Länsi-Uuden- teekista haettiin aspiriinia, koska pää- pulaisena joukko uusia kissoja. maan liikenteen historia. Uudenmaan ni päällä on hiiri ja se saattaa aiheuttaa Niin ja ateljeessa poikkeaa myös liiton Offset. päänsärkyä, päätteli kissa. taiteen ystäviä, joista monet pistäy- Kyläily kirkonkylässä jatkui. Tai- tyvät verestämässä muistojaan myös Nummelin, Markku 2003. Kapearaitei- set rautatiet. Gummerus. Jyväskylä. teilija kissoineen kävi katsomassa, evakkomuseossa ja saman talon juh- onko Yhteistyön hedelmä -veistos lapuolella erilaisissa näyttelyissä ja Kapeat kiskot 1993. Suomen yleiselle vielä paikallaan. Silläkin on oma his- konserteissa. liikenteelle avatut yksityiset kapearai- toriansa. Komeasti paikoillaan olivat – Minä kissa taidankin nyt palata teiset rautatiet. Forssan kirjapaino Oy. Vanha kunnantalo ja uudempikin, veistokseksi vakiopaikalleni Num- Sarkki, Jukka 2000. Ojakkalan-Olkka- tosin Käpykyläksi sonnustautuneena. melaan! lan yksityinen rautatie. Tummavuoren Siellä saa suunsa makeaksi ja mukaan Kirjapaino Oy. Vantaa. Yxi kissanainen, vaikka nimeeni myös monenlaista taidetta. ”Kissa ja piiloutuukin karhu akka” kulkivat Niuhalanraittia ”etiä-

41 Kirkkaat ja värikylläiset tulosteet ympäristöystävällisesti.

Luonnollinen vaihtoehto

Luonnollinen vaihtoehto Meiltä saat Uuden ajan Green Media PrintTM –suurkuvatulosteet ovat kestäviä • Suunnittelupalvelut ja värikylläisiä. Käytettävät tulostusmateriaalit ovat kierrätettäviä ja • Suurkuvatulosteet tulostusvärit ovat myrkyttömiä, uusiutuvasta raaka-aineesta valmis- • Kopio- ja tulostuspalvelut tettuja bio- ja vesipohjaisia värejä. • Painopalvelut • Mainostekstiilit Green Media PrintTM –suurkuvatulosteet on luonnollinen valinta • Kotisivut sinulle, joka arvostat laatua ja luontoa. • Ym.

Green Media PrintTM –tulosteet toimittaa Laripa Oy. Ota yhteyttä! a

Karjalankatu 2 D, 08150 Lohja P. 0400 480 414 tulostuspalvelu@laripa. www.laripa.

42 Meillä pelaa kaikki DESIGN

Uusi 18-reikäinen kaikille avoin Valley Course LUMIKUKKA -kenttä. design Marja Suna kääty Tule porukalla hopea 245,- tai yksin, pronssi 170,- pelata voi ilman rannekoru hopea 90,- Green Cardia ja pronssi 64,- tasoituskorttia. korvakoru, koukku hopea 69,- pronssi 55,- korvakoru, tappi Green hopea 55,- fee € pronssi 49,- alkaen 35

Hill Side Golf & Country Club Luolaistentie 24 | 03430 Yli 45 vuotta vihtiläistä palvelua Jokikunta | 020 7411 280 www.hillsidegolf.fi hiidenkello Keskikuja 4 Eroittajan liiketalo, Nummela 09-2252 470 ME TUNNEMME SÄHKÖN

Sähköasennukset Ammattitaidolla Tule mukaan Vihti-Seuran ja aikataulussa. syyskesän retkelle Naantaliin! Urakalla tai laskutyönä. Vierailemme mm. Villa Kultarannassa ja Kankaisten kartanossa. Myös ilmalämpö- pumppujen Retki järjestetään la 11.8. klo 8.00-19.00. myynti ja asennus Lisätietoja tämän lehden Puh. (09) 2242 980 sivulla 10 sekä www.vihtiseura.fi

Kaukoilantie 7, Nummela • Puh. (09) 2242 980 esasahko@esasahko.ﬁ • www.esasahko.ﬁ

43 Avoinna ma-pe 9 -18, la 9 -14 Puh. (09) 2247 220, Helsingintie 26a, 03400 Vihti

Tervetuloa Vihdin Apteekkiin!

44 Säästöpankin HYMY konttoreissa palvellaan ON KÄYNTI- kaikissa pankkiasioissa KORTTISI

• hammaskiven ja biofilmin poisto • värjäytymien poisto maanantaina • BEYOND -lamppuvalkaisu ja klo 10.00 - 16.30 OPALESCENCE -lusikkavalkaisut • hammaskorujen kiinnitys tiistaina • ennaltaehkäisevä hampaiden hoito klo 10.00 - 16.30 • kotihoidon ohjaus • oikeiden välineiden valinta keskiviikkona • jatkohoitoon ohjaus klo 10.00 - 17.30

Yksityishammaslääkärin lähetteellä torstaina kelakorvaus ennaltaehkäisevästä hoidosta. klo 10.00 - 16.30 Sinua palvelee ystävällisesti ja iloisesti perjantaina Suuhygienisti Jatta Pitkänen klo 10.00 - 16.30 Keskikuja 2B (pesulan talo) 03100 Nummela Puh. 050-5743589 [email protected]

Nummelan konttori, Vihdintie 2, 03100 Nummela Puh. 029 041 2070 x/x 30ihti

45 Mekin tuemme kotiseututyötä

Hyvää kesää! Tavataan Pertunpidoissa! Eero ja Marja-Liisa Suontaka

Regina ja Pentti Kurunmäki

Jokikunnan kyläkirja edelleen työn alla: valokuvien etsimisen aika. Historiallisen hyvää kesää! Leila Kuittinen

Opastukset hoitaa Vihdin Opaskerho HIIDENHEILAT ry puh. 040-520 6334

Nummelan Adventtiseurakunta SYKKIVÄ SYDÄN www.sykkivasydan.palvelee.ﬁ

www.vihdinseurakunta.ﬁ

46 Pertun Postia myyvät: Nordea Pankki Suomi Oyj VIHTI-SOPPI KÄPYKYLÄ Kyläaukio 2, Vihti kk

KIPA VIHDIN KIRJA-AITTA Vihdintie 20 03400 VIHTI Puh: 09 224 7345 ma-pe 10-18, la 10-14.

INFO Rahastosäästäminen on niin helppoa, Nummelan Kirjakauppa Oy että voit laittaa säästöpossusi uusiin hommiin. Vihdintie 5 03100 NUMMELA Nordean rahastosäästäjänä voit jättää säästösi sijoittamisen ammattilaisen p. 09 2223315 hoidettavaksi. Hän pitää puolestasi huolen, että rahaston sijoitukset ovat markkinatilanteen mukaiset. Tervetuloa vaivattoman säästämisen pariin. ma-pe 10-18, la 9-14. Mukaan Säästäjän rahastoihin pääset jo 40 eurolla kuussa. Soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma–pe 8–20 tai lue lisää nordea.ﬁ/saastajanrahastot

Rahastoja hallinnoi Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy. Markkinatilanteesta riippuen rahasto-osuuden arvo voi MUSEOKAUPPA nousta tai laskea. Mennyt tuottokehitys ei ole tae tulevasta. Vihdin museo Kirkkoniementie 1 03400 Vihti kk Teemme sen mahdolliseksi ke-to klo 10-16 Vihdintie 4-6 Vihti-Nummela www.vihti.fi/palvelut/museo/ nordea.fi

Vihdin Omakotiyhdistys ry www.omakotivihti.fi

47 VIHDIN KESÄTEATTERISSA 2012

Käsikirjoitus ja ohjaus om MARKKU HYVÖNEN MAATILALLAL a – Musiikillinen komedia – KANTAESITYS! Ensi-ilta Varaukset ja tiedustelut la 16.6. 17.00 Vihdin Teatteri ry puh. (09) 222 4250 ti 19.6. 19.00 gsm 0400 975 068 ke 20.6. 19.00 LM toimisto@vihdinteatteri.fi su 24.6. 17.00 www.vihdinteatteri.fi ke 27.6. 19.00 to 28.6. 19.00 Lippujen ennakkomyynti • Vihdin Teatterin toimisto la 30.6. 17.00 Tuusantie 1, Nummela su 01.7. 17.00 avoinna ark. 9.30-14.30 tauko • K-Citymarket Nummela la 28.7. 17.00 (Hetietu 1€ Plussakortilla) su 29.7. 17.00 Lipunmyynti ovelta ti 31.7. 19.00 aloitetaan n. 1 tunti ke 01.8. 19.00 ennen esityksen alkua to 02.8. 19.00 la 04.8. 17.00 Lippujen hinnat su 05.8. 17.00 peruslippu 16,- opiskelijat ja eläkeläiset 14,- ti 07.8. 19.00 lapset 10,- ke 08.8. 19.00 Kysy myös ryhmäalennuksia! to 09.8. 19.00 la 11.8. 17.00 Esityspaikka Vihdin kesäteatteri su 12.8. 17.00 Kirkkoniementie ti 14.8. 19.00 03400 Vihti pe 17.8. 22.00 Yö la 18.8. 22.00 Yö Liput myös netticket.fi

48 www.vihdinteatteri.ﬁ