Matti Pösölle Ansiomerkki

Suomi–Ranska-yhdistysten liiton Fran–Su jäsenlehti Bulletin de la Fédération des associations franco-finlandaises 2/2017

Matti Pösölle ansiomerkki

Marseille, kreikkalainen siirtokunta Ranskassa

Hyvää kotiseutua etsimässä

Pariisilaiset perheleirillä Seinäjoella

Yksilöllisiä matkoja Ranskaan (Bretagne, Bordeaux, Lyon, Loiren Laakso, Provence, Paris…)

KIELIKURSSIT OPISKELIJOILLE, AIKUISILLE, PERHEILLE JA YRITYKSILLE (Bretagne, Provence ja Loiren laakso). Paranna kielitaitoasi yksilöllisellä opetuksella. Opiskeluun kuuluu lukuisia aktiviteetteja, retkiä sekä vierailuja alueen nähtävyyksiin ja paikalliselle torille opettajan kanssa sekä franco- finlandais -illanviettoja. Kursseja kaiken tasoisille.

VIINIMATKA, GOURMET-MATKA, KOTIKOKKIKURSSIT, TAIDEKURSSIT, GOLFMATKA kierrä Ranskan suosituimmat golfkentät, linnagolf, extreme-golf, merenrantagolf… Lisämaksusta hemmotteluhoitoja ja hierontaa sekä spa-ohjelmia.

POLKUPYÖRÄMATKA LOIREN LAAKSOON TAI SHAMPPANJA-alueelle Pyöräile kuninkaallisissa linnamaisemissa (35-40 km/vrk), matkatavaroiden kuljetus

PATIKKALOMA patikoi ryhmässä tai omaan tahtiin merenrantapoluilla…

URHEILULOMA Ranskassa suotuisa ilmasto harrastaa urheilua ympäri vuoden

PURJEHDUS- , LEIJASURFFAUS-, CHAR A VOILE-, SUKELLUS- , KANOOTTI- JA JOKIVENEMATKAT Kaiken tasoisille kursseja, Ranskan parhaat rannat vesiurheiluharrastukseen…

PERHEJUHLAT, LINNALOMA Vietä muistorikas perhejuhlamatka kulttuurin, viinin ja linnojen (400 linnaa) parissa

SEMINAARI- JA RYHMÄMATKAT Tutustu Ranskan historiaan ja kulttuuriin, suomenkielinen opas

NAISTEN MATKAT, HYVÄN OLON VIIKKO MERENRANNALLA, kesäkuussa 2018 Rentoutusohjelma rannalla, valmista itse luomukauneustuotteita; terveellisen ruoan kurssit ym..

Katso lisää lomaideoista www.special-ranska-matkat.com Matkoja myy vastuullinen ranskalais-suomalainen matkanjärjestäjä, joka takaa laadukkaat matkatoimistopalvelut. Tarjoamme yksilöllisiä matkoja, henkilökohtaisen palvelun ja aitoa Ranskaa matkakohteena. 25-vuoden kokemus Ranskan matkailussa. Asun ja palvelen Ranskassa.

FINLANDE & FRANCE TRAVEL 3, avenue Palud, 56343 CARNAC, FRANCE Hannele Le Baron puh : 00.33.(0)6.37.36.33.95 Fran–Su 2/2017

Yksilöllisiä matkoja Ranskaan (Bretagne, Bordeaux, Lyon, Loiren Laakso, Provence, Paris…) • Pääkirjoitus 4 KIELIKURSSIT OPISKELIJOILLE, AIKUISILLE, PERHEILLE JA YRITYKSILLE (Bretagne, Provence ja Loiren laakso). Paranna kielitaitoasi yksilöllisellä opetuksella. Opiskeluun kuuluu lukuisia aktiviteetteja, • Puheenjohtajan tervehdys 6 retkiä sekä vierailuja alueen nähtävyyksiin ja paikalliselle torille opettajan kanssa sekä franco- • Salutations de l’Institut français de Finlande 7 finlandais -illanviettoja. Kursseja kaiken tasoisille. • Helsingin CFF:n tervehdys 8 VIINIMATKA, GOURMET-MATKA, KOTIKOKKIKURSSIT, TAIDEKURSSIT, • Turkulaiselle Matti Pösölle ansiomerkki 10 GOLFMATKA kierrä Ranskan suosituimmat golfkentät, linnagolf, extreme-golf, merenrantagolf… 13 Lisämaksusta hemmotteluhoitoja ja hierontaa sekä spa-ohjelmia. • Ranskalaisuus musiikissa • Marseille, kreikkalainen siirtokunta Ranskassa 14 • Pariisilaiset perheleirillä Seinäjoella 18 • Hyvää kotiseutua etsimässä 20

• Pariisi, modernit vaikutteet ja pelkistetty muotokieli Eero POLKUPYÖRÄMATKA LOIREN LAAKSOON TAI SHAMPPANJA-alueelle Pyöräile kuninkaallisissa 22 linnamaisemissa (35-40 km/vrk), matkatavaroiden kuljetus Nelimarkan taiteessa • Un roman historique 25 PATIKKALOMA patikoi ryhmässä tai omaan tahtiin merenrantapoluilla… • Bo Göran Erikssonin juhlapuhe 26

URHEILULOMA Ranskassa suotuisa ilmasto harrastaa urheilua ympäri vuoden • Kuvakooste historiasymposiumista 32 • Laivurinkadulle muistolaatta 34 PURJEHDUS- , LEIJASURFFAUS-, CHAR A VOILE-, SUKELLUS- , KANOOTTI- JA JOKIVENEMATKAT Kaiken tasoisille kursseja, Ranskan parhaat rannat vesiurheiluharrastukseen… • Kuka murhasi Roland Barthesin? 35

JULKAISIJA: SUOMI–RANSKA-YHDISTYSTEN LIITTO RY PERHEJUHLAT, LINNALOMA PÄÄTOIMITTAJA: Kaisa Paavilainen TOIMITUSKUNTA: Jarmo Kehusmaa, Risto Veltheim, Vietä muistorikas perhejuhlamatka kulttuurin, viinin ja linnojen (400 linnaa) parissa Susanna Luoto, Riikka-Maria Pöllä, Saara Halmetoja SEMINAARI- JA RYHMÄMATKAT PAINO: Laser-Paino Oy ULKOASU: Antti Salovaara & Jan-Erik Engren Tutustu Ranskan historiaan ja kulttuuriin, suomenkielinen opas TAITTO: Jan-Erik Engren

NAISTEN MATKAT, HYVÄN OLON VIIKKO MERENRANNALLA, kesäkuussa 2018 Rentoutusohjelma rannalla, valmista itse luomukauneustuotteita; terveellisen ruoan kurssit ym.. SUOMI–RANSKA-YHDISTYSTEN LIITTO RY RAUMANTIE 4, 00350 HELSINKI +358 44 555 3920 Katso lisää lomaideoista www.special-ranska-matkat.com [email protected], www.suomi-ranska.com Matkoja myy vastuullinen ranskalais-suomalainen matkanjärjestäjä, joka takaa laadukkaat matkatoimistopalvelut. Tarjoamme yksilöllisiä matkoja, henkilökohtaisen palvelun ja aitoa Ranskaa matkakohteena. www.facebook.com/suomiranska 25-vuoden kokemus Ranskan matkailussa. Asun ja palvelen Ranskassa.

FINLANDE & FRANCE TRAVEL 3, avenue Palud, 56343 CARNAC, FRANCE Hannele Le Baron puh : 00.33.(0)6.37.36.33.95 3 Pääkirjoitus

Chers amis,

ästä Fran-Sun juhlanume- huomaavaiset käytöstavat tuovat rosta saamme lukea, että Ranskassa arkeenkin juhlan tuntua. Suomi-Ranska -yhdistysten Ranskalaiset ovat hyviä esimerkkejä Tliiton 70-vuotinen historia on hyvin sosiaalisuudesta – joskin kanssa- kunniakas ja mielenkiintoinen. Liiton käyminen voi olla suomalaiseen ja jäsenyhdistysten toiminta jatkuu makuun joskus hieman muodollista. aktiivisena tulevanakin vuonna. Joka tapauksessa Ranskassa vaikut- Uutena pääsihteerinä olen jo saanut taa olevan lämpöä ihmisten välillä, olla mukana järjestämässä useita eikä tunteita pelätä osoittaa. Kun kiinnostavia tapahtumia: Club Lyon itse ensimmäistä kertaa matkustin -iltoja, Srylin syysliittokokouksen, Ranskaan ollessani 17-vuotias juuri tutustumiskäynnin Eero Nelimarkka ranskalainen energia, elämänmyön- -näyttelyyn ja Srylin 70-vuotisjuh- teisyys, välimerellinen valoisuus ja laillallisen. Koko ajan kiireisemmäksi ja kärsimättömämmäksi muuttuvassa maailmassa tarvitsemme mieles- tämme juuri yhteisiä tapahtumia, mahdollisuuksia tavata ihmisiä, oppia uutta ja olla aktiivinen. Esi- merkiksi sosiaaliset mediat tarjoavat kyllä mahdollisuuksia yhteyden- pitoon, mutta aitoja kohtaamisia, joita ystävyysseurat voivat tarjota, ei korvaa mikään virtuaalinen. Tietysti Suomi-Ranska -yhdistysten liitto ja sen jäsenyhdistykset toimivat myös tiedonlähteinä yhteisestä kiinnos- tuksen kohteestamme eli Ranskasta! Ranskalainen kulttuuri arvostaa mielestäni ystävyyttä: kutsut aperitiiveille, juhlavat het- ket työpaikoilla tai yliopistolla ja

4 joie de vivre vetosivat minuun ja löytänyt tieni työhön, jossa saan olla ihastuin ikihyviksi. Osittain tuon ke- tekemisissä pitkäaikaisten intohi- säisen matkan ja myös jo sitä ennen mojeni eli ranskan kielen ja rans- - esimerkiksi ranskalaisten elokuvien kalaisen kulttuurin kanssa! Ylpeänä kautta - heränneen Ranska-kiin- ja nöyryydellä kannankin korteni nostukseni seurauksena päätin kekoon Suomi-Ranska -yhdistysten opiskella Helsingin yliopistossa liiton uutena pääsihteerinä. yhtenä sivuaineena ranskalaista filologiaa. Työskenneltyäni myö- Pidetään Ranskan lippu korkealla! hemmin Ranskassa arkeologian alan EU-hankkeessa ja Belgiassa Suomen Kaisa Paavilainen kulttuuri-instituutissa olen nyt taas

Viisi asiaa minusta

• Opiskelin Helsingin yliopistossa valtiotieteellisessä tiedekunnassa pääaineena viestintä. Sivuaineina luin valtio-oppia, ranskalaista filologiaa ja elokuva- ja televisiotutkimusta. • Työskentelin aiemmin ulkoasiainministeriössä kehityspoliittisella ja Eurooppa-osastolla. • Olen harrastanut mitä erilaisimpia asioita savatesta eli ranskalaisesta potkunyrkkeilystä runonlausuntaan. Tällä hetkellä harrastuksiini kuuluu laulua journalistikuoro Fraasissa, ranskan kielen opiskelua ja matkustelua. • Asun Töölössä. • Opiskelin Erasmus-vaihdossa Reimsin yliopistossa Champagnen alueella ja pidän ranskalaisesta kuohuviinistä.

5 Puheenjohtajan tervehdys

L’union fait la force!

enties hieman kuluneessa Me yhdessä muodostamme liiton. lauseessa piilee totuus. Suo- Pidetään huoli siitä, että se on myös mi–Ranska -yhdistysten liiton meidän näköisemme kaikessa moni- Kvoimavara on sen 28 jäsenyhdis- muotoisuudessaan! tystä ympäri Suomen sekä suorat henkilöjäsenet. Silti enemmän kuin Heidi Heinonen, puheenjohtaja, koskaan SRYL, kuten moni muu Sryl ry liitto ja yhdistys, joutuu pohtimaan oikeutusta olemassaololleen. Glo- baalisuus, digitaalisuus, sosiaalinen media muistuttavat joka päivä meitä siitä, kuinka maailma ympärillämme muuttuu kiihtyvässä tahdissa. Myös SRYLin pitää pysyä kehityksessä mukana. Jotta yhteisö palvelisi jäse- niään, meidän tulee tuntea toinen toisemme, myös tarpeemme ja toiveemme. Syysliittokokous päätti kahdeksan vuoden tauon jälkeen nostaa maltillisesti jäsenmaksuja. Samassa yhteydessä kannatusta sai allekirjoittaneen ehdotus jäsenky- selyn teettämisestä. Toivon kyselyn synnyttävän aktiivista pohdintaa jäsenyhdistyksissä ja tuovan raken- tavaa palautetta toiminnan kehittä- miseksi. Koska pääsihteerin työaika on rajallinen, 20 tuntia viikossa, hallinnollisilta tehtäviltä jäävä aika pitää käyttää optimaalisella tavalla.

6 Salutations de l’Institut français de Finlande à la Fédération des associations franco-finlandaises

L’Institut français de Finlande souhaite un très bel anniver- saire de 70 ans à la Fédération des associations franco-finlandaises, qui a autant que nous à cœur de développer les liens entre France et Finlande.

nstallé au cœur d’Helsinki à Kamppi, l’Institut français a pour mission d’offrir un espace de dialogue et de collabo- Iration entre les deux cultures et les deux pays. Le travail de promotion de la culture française en Finlande est marqué par la diversité et la richesse de nos activités, qui couvrent des aspects variés mais tout aussi importants de la culture française. Un des piliers fondamentaux de notre activité est la coopération linguistique. C’est pourquoi nous proposons dans nos locaux une variété de cours de français pour tous les âges et pour tous les niveaux, mais nous soutenons également l’enseignement de la langue française à l’extérieur de notre établissement. Notre riche médiathèque met à la disposition du public d’importantes collections francophones, complé- tées par une offre numérique, Culturethèque, qui donne accès à des res- sources en ligne à tous les francophones de l’étranger. L’Institut organise aussi des événements culturels et scientifiques, souvent mis en place en collaboration avec des acteurs majeurs français, finlandais ou internationaux. L’année 2017 a ainsi été marquée par de grands succès qui ont attiré un public considérable. Citons, parmi d’autres, une colloque « Laponie - sur les traces des Sami de Finlande » organisée en l’honneur du centenaire de l’indépendance de la Finlande, un concert de la francophonie « Soirée française - du romantisme au modernisme » en présence du vio- loncelliste Henri Alécian, la venue du cinéaste François Ozon et de l’auteur de BD Riad Sattouf, un séminaire sur les violences faites aux femmes, des conférences scientifiques sur le Big data et les villes intelligentes, ou encore

7 la projection du documentaire aux événements de la Nuit des d’Olivier Horn, réalisateur français, Idées le 25 janvier 2018, et autres sur l’histoire de la Finlande. L’Insti- projections de films et événements tut continue de soutenir la collabo- littéraires! ration franco-finlandaise, avec une belle programmation culturelle à Jeannette Bougrab, partir du mois de janvier. Bienvenue directrice de l’Institut Français à l’exposition de photographies de de Finlande Jérôme Auzeray de janvier à mars,

Helsingin CFF:n tervehdys

Helsingin ranskalais-suomalaisen yhdistyksen - Cercle franco-finlandais de Helsinki ry:n puheenjohtajana minulla on ilo onnitella Sryliä ja kaikkia Suomen Ranska-yhdistyksiä.

ma Cerclemme perustettiin jo v. 1890. Niinpä se on saatellut Suomi-neitoa koko Oitsenäisyyden ajan ja osoittaa syvim- mät onnittelunsa myös Hänelle! Toukokuussa 2017 Helsin- gin Cerclellä oli kunnia saada vie- raakseen diplomaatti-kirjailija Alain Briottet, joka toimi Ranskan Suomen suurlähettiläänä vuosina 1994-1998. Hän esitteli uusinta, koskettavaa historiallista romaaniaan Sine die (Illador 2016), joka kertoo hänen perheensä vaiheista ja erityisesti upseeri-isästä toisessa maailmanso- joka on kuunneltavissa Yle Areenas- dassa saksalaisten vankina. Haastat- sa. telin Alain Briottet’ta Pariisissa Yle Radio 1:n historiasarjaan Euroopan Sini Sovijärvi historian suuria aaltoliikkeitä (osa 4), Helsingin CFF, puheenjohtaja

8 A mes amis des Cercles franco-finlandais,

endant les années que j’ai passées à Helsinki de 1994 à 1998, je crois avoir visité toutes Ples villes de Finlande, du nord au sud, de l’est à l’ouest, où existait un cercle franco-finlandais, créé depuis longtemps, souvent avant l’indé- pendance de votre pays. Je me suis rendu compte alors du rôle joué par les Cercles, de leur rôle culturel, de leur rôle humain, de leur rôle historique. Sur le plan culturel, vous défendez la langue française en la parlant entre vous, parfois en l’enseignant aux autres. Par les conférences que vous organisez, vous faites rayonner notre culture. Plus encore, vous aimez, dans vos rencontres, partager l’esprit français et fidèle souvenir d’une de mes épris de liberté et de raison. visites dans une province finlan- A cet égard, j’ai été frappé daise. C’était l’hiver, j’avais pris le par le sentiment de sympathie qui train, j’arrivais à la gare dans un régnait parmi vous, votre passion épais brouillard, de la portière je française, si j’ose dire, vous rappro- ne voyais personne. Puis, tout d’un chait des uns des autres et vous coup, j’aperçus, émergeant de la rendait solidaires. brume, du bleu, du blanc, du rouge. Que dire de votre rôle his- Mes amis du Cercle franco- finlan- torique ? Il a été considérable, bien dais étaient venus m’attendre en que fort discret. Dans les heures brandissant nos trois couleurs. sombres de l’Histoire et de votre En cette année du cen- histoire, les Cercles franco-finlan- tenaire de l’indépendance de la dais ont été comme des fenêtres Finlande, je souhaite que les Cercles ouvertes sur le monde et plus parti- franco-finlandais puissent continuer culièrement sur le monde occiden- à assurer, dans ce nouveau siècle tal. Leurs membres ont pu respirer qui commence, une présence effec- l’air de liberté que transportent la tive de la France dans votre pays. langue française, le livre français et le drapeau tricolore. Alain Briottet A ce sujet, j’aimerais vous Ancien Ambassadeur de France dire que je garde un puissant en Finlande.

9 Turkulaiselle Matti Pösölle Ranskan kunnialegioonan ritarimerkki Ranskan presidentti on myöntänyt turkulaiselle Matti Pösölle Ranskan kunnialegioonan ritarimerkin hänen merkittävistä ansioistaan Ranskan ja Suomen suhteiden kehittämisessä. Ranskan suurlähettiläs Serge Mostura luovutti kunniamerkin Turussa 26.4.2017. Yksityistilaisuus järjestettiin poikkeuksellisesti Turun kaupungintalolla, mikä oli myös kunnianosoituksena Matti Pösölle.

atti Pösö on syntynyt Turkuun, vanhemmilla oli huoli, että evakossa Noormarkussa heidän alle kouluikäinen tyttärensä tammikuussa 1940. Isän unohtaisi ranskan kielen. Niinpä Mupseerinura vei Matin kouluun niin Pösö päätti perustaa Turkuun rans- Lahteen kuin Ouluun. Armeijan al- kankielisen leikkikoulun. Leikkikoulu kaessa hänen ystävänsä vihjasi, että muuttui myöhemmin kokopäiväi- kannattaa opiskella jotain, seksi päiväkodiksi, joka toimii yhä niin ei joudu illaksi päivystysvuo- tänäänkin: http://www.hexagone. roon. Niinpä hän alkoi lukea romaa- fi/. Matti Pösö oli ennakkoluuloton nisia kieliä Kuopion kesäyliopistossa, edelläkävijä aikana, jolloin lähinnä kun oli jo lukiossa lukenut ranskaa. puhuttiin lasten puolikielistymisestä. Armeijan jälkeen hän tuli Turun Päiväkodin kautta sadat turkulaiset yliopistoon opiskelemaan oikeus- lapset ovat päässeet kosketukseen tiedettä ja kirjautui myös lukemaan ranskalaisen kulttuurin kanssa ja ranskaa. oppineet ranskaa siinä sivussa, Vuosina 1963–64 Matti ja monet Turun yliopiston rans- Pösö oli stipendiaattina Sorbonnen kanopiskelijat ovat aloittaneet yliopistossa Pariisissa ja sai sieltä koulu-uransa l’Hexagonessa. Päivä- tuliaisena sujuvan ranskan kielen. kodin myötä perustettiin myöhem- Kun 1960-luvun lopulla raisiolainen min myös Vähä-Heikkilän koulun Autolava halusi Ranskan markkinoil- ranskankielinen linja, ja sille jatku- le, he palkkasivat Pösön vientitöihin. mona Topeliuksen koulun ja Juha- Näin hän 70-luvun alussa muutti na Herttuan lukion ranskanlinjat, perheineen Ranskaan vetämään joten Matti Pösö on merkittävästi sittemmin Multiliftiksi nimensä vaikuttanut Turun kansainväliseen muuttaneen yrityksen tytäryhtiötä. maineeseen ja kielikylpykoulujen Kun perhe palasi takaisin kehitykseen.

10 11 Ranska on myös periytynyt seppelöitiin juhlavin menoin seuran Pösön lapsille. Hänen vanhin tyttä- vuosikokouksessa 16.3.2016. rensä Anu toimii kääntäjä-tulkkina Matti Pösö on myös ollut ja ranskankielisenä matkailuop- ranskalais-suomalaisen kauppa- paana, hänen poikansa Timo on kamarin jäsen sekä Ranskassa että hyödyntänyt ranskantaitojaan työs- Suomessa. sään pakolaisten kanssa ja hänen Ranskan kunnialegioona on kuopuksensa Mari on L’Hexagonen maan arvostetuin ja korkein ansio- hallituksen puheenjohtaja ja äitin- merkkejä myöntävä ansioritarikunta sä tavoin Marin lapset ovat myös ja sen perusti keisari Napoleon kaikki käyneet Turun ranskankielistä Bonaparte. Suomalaisia kunniale- päiväkotia. gioonan ansiomerkin saaneita ovat Vanhimman tyttären tytärkin opis- esimerkiksi kelee parhaillaan ranskan kieltä presidentit Martti Ahtisaari ja Turun yliopistossa. Tarja Halonen, elokuvaohjaaja Aki Kansainvälisen liikemiehen uran Kaurismäki ja toimittaja Helena tehnyt Matti Pösö on ollut aktiivinen Petäistö. Edellinen kunnialegioonan frankofiili myös vapaa-aikanaan. ansiomerkin saanut turkulainen oli Hän on ollut Turun Ranskalai- presidentti Mauno Koivisto. sen seuran eli Cercle français de Turku ry:n aktiivijäsen 50 vuotta Anu Salminen, ja toiminut mm. yhdistyksen pu- Matti Pösön tytär heenjohtajana vuosina 1996–2003. Seuran kunniapuheenjohtajan arvo Mari Repo, myönnettiin Matti Pösölle 10.3.2016 Cercle français de Turku ja kunniapuheenjohtajaksi hänet

KAHVILA PARIISISSA (ainakin melkein)

Uudenmaankatu 13, 00120 HELSINKI www.fleuriste.fi 0400 519745 [email protected]

12 Ranskalaisuus musiikissa

Helsingin Cercle franco-finlandais järjesti 18.10.2017 mai- nion musiikki-illan kunniavieraanaan musiikkitieteen professori Eero Tarasti. Eero Tarasti tunnetaan musiikin- tutkijana, semiootikkona, pianistina ja kirjailijana. Tarasti luennoi yliopistoissa sekä tiede- ja kulttuurifoorumeissa ympäri maailmaa.

elsingin Cerclen illassa Eero moitteeton. ”Aivan kuin olisimme Tarasti kertoi hauskasti viettäneet illan pariisilaisessa kult- yleisölle aiheesta ”Ranska- tuurisalongissa”, kuului illan yleisin Hlaisuus musiikissa”. Ranskalaisista kommentti. Pienimuotoisia, ranska- ominaispiirteistä olivat esimerkkeinä laishenkisiä konsertteja kaivataan 1800-luvulla syntyneet säveltäjät ehdottomasti lisää! Ernest Chausson, Jules Massenet ja Gabriel Fauré. Eero Tarasti toimi itse Professori Tarastilta on hiljat- pianistina ja hänen kanssaan soit- tain ilmestynyt kiintoisa, histo- tivat Sibelius-Akatemian loistavat riasävytteinen romaani Eurooppa/ muusikot Petrus Laitinmäki (viulu), ehkä (Adlibris 2016). Eero Tarastin Mikko Metsälampi (alttoviulu) ja ajatuksia voi kuulla Sini Sovijärven Lauri Rantamoijanen (sello). Enem- (Helsingin Cerclen pj) tuoreessa män kuin esitelmä, ilta oli todellinen radiosarjassa Euroopan historian konsertti vaihtelevine ohjelmistoi- suuria aaltoliikkeitä osissa 1. ja 2. neen. Helsingin Lyceumklubin akus- Sarja on kuunneltavissa Yle Aree- tiikka kamarimusiikkia ajatellen on nassa.

13 Marseille, kreikkalainen siirtokunta Ranskassa Ranskalaisten esi-isinä mainitaan usein gallialaiset, mutta unohdetaan kaikki muut kansat, jotka ovat Ranskan alueella asuneet ja muokanneet sitä, mitä tänään Ranskaksi kutsumme. Tämä värikäs kansojen kirjo paljas- tuu - ainakin, jos käyttää muutakin tietolähdettä kuin vain Asterixia. Eräs harvemmin esille tuoduista kansoista ovat kreikkalaiset, joille kuuluu kunnia muun muassa Ranskan vanhimman kaupungin, Marseillen, perustamisesta.

Kreikkalaiset ja muut On tietenkin muistettava, ”gallialaiset” että antiikin aikaan ei ollut vielä olemassa mitään yhtenäistä kreik- anskan alueelle asettuneiden kalaista valtiota ‒ kansallisvaltio ja maan historiaan vaikutta- ylipäätään on ajatuksena varsin neiden kansojen lista on pitkä. tuore keksintö. Tuolloin oli vain RRoomalaiset valloittivat Gallian, ja kreikkalaisia kaupunkivaltioita, jotka heidän puhumastaan latinasta ke- varsin yhtenäisestä kulttuuristaan hittyi ranskan kieli. Kansainvaellus- huolimatta välillä sotivatkin toisiaan ten aikaan alueelle saapui germaa- vastaan. Näistä kaupunkivaltiois- nisia heimoja: Ranska on nimetty ta käytetään nimitystä ”polis” (kr. frankkien mukaan, visigootit pitivät πόλις). Eikä kreikkalainen asutus pääkaupunkiaan Toulousessa ja rajoittunut vain siihen, mitä nyt kut- burgundien muisto elää nimessä summe Kreikaksi, kreikkalaisia asui ”Bourgogne”. Bretagnessa asuu myös esimerkiksi Vähässä-Aasiassa kelttejä Brittein saarilta, Normandi- ja Etelä-Italiassa. Etelä-Ranskaan assa pohjoisen skandinaaveja. asettuneet siirtolaiset tulivat hekin ”Se, mitä yleensä kutsutaan Aasiasta, nykyisen Turkin alueella ’Ranskan historiaksi’, on vain Pariisin sijaitsevasta poliksesta nimeltään historiaa”, sanoi kerran eräs histo- Fokaia (Φώκαια, nyk. Foça). rianopiskelija eräässä eteläranska- laisessa yliopistossa. Tutkikaamme Marseille, antiikin Massalia siis hieman antiikin kreikkalaisten vaikutusta Ranskan historiaan Fokaialaiset merenkävijät perustivat silloin, kun Pariisista ei kukaan ollut Marseillen 600-luvun tienoilla eaa., vielä kuullut puhuttavankaan. kaupunki on näin paitsi vanhin

14 kreikkalainen siirtokunta Ranskas- sa, myös maan vanhin kaupunki. Vanha kreikkalainen siirto- Kokonsa puolesta Marseille pitää kunta Marseille yövalais- Ranskan kaupunkien toista sijaa, tuksessa. Fokaiasta tulleet eikä tämä vanha kreikkalainen kreikkalaiset merenkävijät siirtokunta suinkaan ole unohta- perustivat Marseillen nut muinaisten merenkävijöiden 600-luvun tienoilla eaa. juuriaan, sillä sen satama on maan suurin. Fokaialaiset kutsuivat Kun Massalia oli perustettu, siirtokuntaansa nimellä Massalia alkoivat sen asukkaat rakentaa omia (Μασσαλία). Nimen alkuperä ei kolonioitaan. Massalialaiset yhdes- ole selvillä, mutta sen voisi arvella sä fokaialaisten kanssa hallitsivat tulevan seudulla asuneiden liguu- alueita Nizzasta nykyisen Katalonian rien kielestä. Roomalaiset kutsuivat rannikolle saakka. Mutta Korsikan Massaliaa Massiliaksi. Alueen omalla Aleriasta he joutuivat vetäytymään nykykielellä, oksitaaniksi, kaupungin kärsittyään siellä tappion Karthagon nimi (klassisella ortografialla kirjoi- ja etruskien yhdistyneille voimille. tettuna) on Marselha. Antiikin Massaliasta löytyi- Antibes ja Nizza vät kaikki perinteisen kreikkalaisen yhteiskunnan tuntomerkit: juma- Eräs massalialaisten perustamista lien temppelit, teatteri, stadion, siirtokunnista on Antibes, muinai- sekä luonnollisesti laivanveistämö. selta nimeltään Antipolis (Ἀντίπολις). Kaupunki oli kukoistava kauppa- Anti-etuliite kaupunkia tarkoittavan mahti, sen asukkaat kävivät kauppaa poliksen edessä ei viittaa mihinkään alueen alkuperäisasukkaiden kanssa, kielteiseen, vaan se tulisi kääntää ja heillä oli hyvät suhteet rooma- lähinnä ”vasta”. Nimi ”Antipolis” laisiin. Massalialaisten toimittamiin voisi selittyä kaupungin sijainnilla hyödykkeisiin kuuluivat esimerkiksi vastakkaisella puolella. Mutta vas- viini ja oliiviöljy, sekä metallit. He takkaisella puolella mitä, se on hie- välittivät myös ylellisyystavaroita man epäselvää. Yleensä on esitetty, maan sisäosien nousevalle ylimys- että kyse olisi toisesta Massalian tölle. koloniasta, Nizzasta; Antibesin nimi

15 viittaisi sen sijaintiin vastakkaisella Olbia. Myös Monacolla on kreikka- puolella Nizzaa. Tämän selityksen lainen tausta. uskottavuutta heikentää se, että An- tibes perustettiin Nizzaa varhaisem- Roomalaiset tulevat min. Ratkaisua tähän ongelmaan voi pohtia kartan ääressä, toisin sanoen Sitä mukaa kuin roomalaisten tutkimalla mille paikalle Antibes vaikutus Välimeren alueella kasvoi, sijaintinsa puolesta sopisi ”vasta- kreikkalaisten, kuten muidenkin kaupungiksi”. kansojen, valta väheni. Uusi vaihe Nizza perustettiin siis myö- Etelä-Ranskan historiassa alkoi, kun hemmin kuin Antibes. Sen antiik- roomalaiset perustivat sinne vuo- kinen nimi Nikaia (Νίκαια) viittaa sien 125 ja 118 välillä eaa. provins- johonkin ”voittoon liittyvään” tai sin nimeltään Gallia Narbonensis. ”voiton antavaan”. Nimi on samaa Mutta Massalia säilytti kantaa kuin kreikkalainen voiton- kreikkalaisperäisen kulttuurinsa jumalatar Nike (Νίκη). Näin Nizza aina myöhäisantiikkiin saakka. on tavallaan nimensä kautta sukua Massalialla oli perinteisesti eräälle tunnetulle urheiluasuste- hyvät suhteet roomalaisiin. Kart- valmistajalle (tosin nykyisin kuultu hagolaisia vastaan käydyn toisen ääntämys poikennee siitä, miten puunilaissodan (joka muistetaan kreikkalaiset jumalattarensa nimen elefanteista ja Hannibalin Alppien äänsivät). Muita entisiä kreikkalaisia siirtokuntia Ranskassa ovat mm. Antiikkisen sataman Agde, Le Brusc, Leucate sekä Hyè- jäänteitä Marseillessa. resin lähistöllä sijaitseva muinainen

16 ylityksestä) aikana 200-luvulla eaa. paitsi kaupunkeja ja paikannimiä, massalialaiset tarjosivat apuaan myös sanastoa. Termi ”metropoli” roomalaisille. Eivät välit roomalai- (μητρόπολις) on alun perin kreik- siin silti aina olleet ongelmattomat. kaa. Sen alkuosa, metro-, juontuu Rooman sisällissodan riehuessa kreikan sanasta ”μήτηρ”, eli äiti. 40-luvulla eaa. Caesarin ja Pom- Metropoli on siis ”äitikaupunki”. peiuksen selvittäessä välejään Termillä viitattiin siihen polikseen, Massalia sai vastaansa roomalaiset jonka siirtolaiset uuden kaupungin joukot. Caesar valloitti Pompeiusta perustaessaan taakseen jättivät tukeneen Massalian, tosin vasta ja johon he säilyttivät kulttuurilli- pitkän piirityksen jälkeen, ja hävitti set siteet; Massalian tapauksessa sen muurit. tällainen kaupunki oli siis Fokaia. Massalia ja muut kreikkalai- Roomalaisten kielenkäytössä termi set siirtokunnat todistavat Ete- vakiintui tarkoittamaan alueellisesti lä-Ranskan pitkäaikaisesta yhtey- tai hallinnollisesti merkittävää kau- destä antiikin kulttuuriin. Tuo yhteys punkia. Sittemmin metropoli alkoi alkoi satoja vuosia ennen ajanlaskun viitata suureen kaupunkiin yleensä. alkua kreikkalaisten kolonioiden Metropoli-sanasta johdettiin myös myötä, ja jatkui roomalaisten otet- termi, joka tarkoittaa urbaanissa tua alueen hallintaansa. Antiikin ympäristössä käytettävää yleistä kulttuurin vaikutus on siis pitkä- kulkuneuvoa, eli suomalaisittain aikaisempi Etelä-Ranskassa kuin maanalaista. maan pohjoisosissa. Pohjois-Ranska, barbaarinen Gallia Comata (”pitkä- tukkaisten Gallia”), mukaan lukien Jari Nummi Lutetia eli nykyinen Pariisi, siirtyi FM roomalaisten hallintaan vasta Tutkija 50-luvulla eaa. Helsingin yliopisto

Metropolit

Muinaiset kreikkalaiset siirtokun- Marseillen satama yöllä. tien perustajat jättivät jälkeensä

17 Pariisilaiset perheleirillä Seinäjoella

Seinäjoen Suomi-Ranska yhdistys järjesti elokuussa 2017 perheleirin Ranskassa pysyvästi asuville suomalaistaus- taisille lapsiperheille. Useimmat lapsista tulivat Pariisista. Hanketta oli suunniteltu jo pari vuotta.

erheleirin tavoitteena oli paran- maksoivat leirikulunsa niin lasten taa Ranskassa asuvien suoma- kuin aikuistenkin osalta. laislasten Suomi-tietoutta ja Yhteydet potentiaalisiin Psuomen kielen taitoa. Yksin Pariisis- perheisiin hoituivat Pariisin sa asuu useita kymmeniä, ehkä jopa Suomi-koulun ja äitien someverkos- satakunta lasta, joiden perheissä tojen kautta. Aluksi meillä oli peräti toinen vanhemmista – yleensä äiti 18 perhettä, joissa oli yhteensä kol- – on suomalainen. Näiden per- misenkymmentä lasta, jotka olivat heiden lapset ovat kovaa vauhtia alustavasti kiinnostuneita, mutta ranskalaistumassa ja heidän yhtey- kustannusten selvittyä leiriin lopulta tensä Suomeen ohenevat nopeasti. osallistui 5 perhettä. Mukana oli yh- Toisaalta heissä on suuri kansain- teensä 10 lasta ja 7 aikuista. Lisäksi välinen potentiaali Suomelle, sillä seuramme omaa väkeä osallistui heistä useimmat ovat äitinsä kautta leiriin aktiivisesti. Suomen kansalaisia. Suomi - suhde kannattaisikin pitää elävänä. Leiriohjelmaa lapsille ja aikuisille Haimme leirille taloudellista tukea useilta tahoilta, mutta tote- Aloitimme Seinäjoella tutustumalla simme, että tällainen leiri ei oikein Hyllykallion kouluun, jossa saimme sopinut minkään tahon tukien koh- seurata oppitunteja ja olla mukana teeksi. Tai sitten emme osanneet kouluruokailussa. Varsinainen leiri löytää oikeaa tahoa. Suomi 100- pidettiin Kuortaneen Urheiluopistol- hankkeeksi leiri kyllä hyväksyttiin, la. Majoituimme perheittäin täysi- mutta ilman taloudellista tukea. Sei- hoitoon. Noin 5 -vuotiaita eli Rans- näjoen kaupunki iloksemme lupasi kassa vielä École Maternelle -ikäisiä 500 € avustuksen. Toiveemme oli, oli puolet eli viisi lasta. Toinen että lapsille voitaisiin tarjota leiri- viiden ryhmä koostui 7-12 -vuotiais- kustannukset ja aikuiset maksaisivat ta, yksi oli Collège- ikäinen ja muut itse kulunsa. Tämä ei valitettavasti École Eléméntaire -ikäisiä. Leirioh- ollut mahdollista, ja lopuksi perheet jelma räätälöitiin tämän mukaan.

18 Teimme opistolla omia ohjelmia lapset tykkäsivät leiristä kovasti ja ja jonkin verran ostimme ohjattua pois ajellessa virisi keskustelu siitä liikuntaa opistolta. Ohjelmassa oli koska leirin voisi järjestää uudelleen. pallopelejä, leikkejä, yleisurheilua, Järjestäjinä olimme lopulta onnelli- seinäkiipeilyä, uimista ja kalastus- sia, että leirimme osanottajamäärä ta. Retki Ähtärin eläinpuistoon oli jäi alun perin aiottua pienemmäksi. lapsille iso elämys, etenkin kun neljä Isomman joukon kanssa emme karhua viihdytti meitä loppumatto- varmastikaan olisi päässeet saman- malla karhunpainillaan. Toinen retki laiseen läheisyyteen ja harrasteli- tehtiin Kuortaneen Ruonalle, jossa ja-leirinjärjestäjinä emme olisi isoa on Suomen Sodan opastuskeskus ja joukkoa kenties osanneet ohjata. muistomerkki. Saimme siellä erin- Kaiken kaikkiaan perheleiri omaisen opastuksen, jossa lapsia oli antoisa kokemus sekä pienelle johdateltiin Suomen historiaan. Yksi Seinäjoen Suomi-Ranska -yhdistyk- leirin kohokohdista oli iltanuotio selle että kaikenikäisille leiriläisille! kodassa pannareineen ja makkaroi- neen. Ohjelmana oli leikkejä, lauluja, Yrjänä Elonheimo, kilpailuja ja jännittävä iltasatu. pj. Seinäjoen Sekä vanhemmat että Suomi-Ranska yhdistys ry

19 Hyvää kotiseutua etsimässä

Professori ja kirjailija Tarmo Kunnas vieraili Turun Cercles- sä 6.9. ja kertoi uudesta keväällä ilmestyvästä kirjastaan Hyvää kotiseutua etsimässä.

yvän kotiseudun etsinnässä elämään. Opimme, että viihtyisä kirjailijan lähtökohtana on kotiseutu ei tarkoita pelkästään ollut oma lapsuudenkoti, sen Hympäristö ja ystävät, mutta maailma on sittemmin vienyt kirjailijan pitkäl- Turun cercleläiset saivat le etsintämatkalle. Nuoruusvuosien kuulla hyvän kotiseudun Saksa on jättänyt monipuoliset ja etsinnän teemasta suo- syvät muistot kirjailijan mieleen, raan kirjailijalta. Kuvassa mutta laajimman etsintämatkansa prof. Tarmo Kunnas, Turun Kunnas on tehnyt Ranskaan. cerclen pj. Ilkka Joukanen, Kuulijat Cerclessä pääsivät Jaana Vuorinen, Sisar Helvi pitkälle ja mielenkiintoiselle matkal- Pulla, Matti Pösö sekä Mari le, jossa tutustuttiin ranskalaiseen Repo. Kuva: Tellervo kulttuuriin ja sukellettiin Ranskan Perälä-Brunnsberg. kaupunkien, alueiden ja ihmisten

20 ympäröivää luontoa ja rakennettua lopulta ole ratkaiseva tekijä? ympäristöä, vaan myös henkistä Esitys oli mieleenpainuva, miljöötä. Havaitsimme, että kirjailija ja Turun Cercle pyrki puolestaan on hyvän ruoan ja laatuviinin ystävä, tarjoamaan kirjailijalle tunteen mutta näiden painikkeeksi tarvitaan Turusta hyvänä kotiseutuna. Tämän mielellään henkevää seuraa ja älyl- toivottiin onnistuvan tarjoamalla listä ajatusten vaihtoa. hyvää ruokaa, laatuviiniä ja ystäväl- Löysikö kirjailija hyvän ko- listä seuraa uudessa turkulaisessa tiseudun? Ehkäpä hyvä kotiseutu ei ravintolassa. olekaan piste kartalla, vaan miljöön ja seuran luoma hyvänolon tunne, Markku Äärimaa jonka maantieteellinen sijainti ei

Helsingin ranskalais-suomalainen kauppakamari on yhdistys, jonka perustehtävänä on luoda ja kehittää jäsenkunnalleen kontaktipintaa Ranskan kaupan ja liike-elämän vaikuttajiin ja paitsi edesauttaa verkostoitumista myös tarjota tukea ranskalaisille yrityksille, jotka ovat kiinnostuneita Suomeen suuntautuneista vienti- ja investointihankkeista.

Täten tavoitteenamme on: - Ottaa vastaan ja edelleen välittää ranskalaisten yritysten Suomea koskevia tiedusteluja - Toimia ranskalais-suomalaisten liikesuhteiden edunvalvojana - Edesauttaa jäsentemme verkostoitumista järjestämällä eri teemoja käsitteleviä tapahtumia - Olla mukana aloitteissa tai hankkeissa, jotka edistävät ja kehittävät kaupallisia suhteita ja yleistä kulttuuritoimintaa Ranskan ja Suomen välillä.

Vaikka yhdistys on itsenäinen, se on kuitenkin ranskalaisten kauppakamarien kansainvälisen, yleishyödyllisen ja voittoa tavoittelemattoman liiton CCI Internationalin jäsen.

Kauppakamarin toiminta liittyy näin kiinteästi suomalaisten yritysten taloudellisen toiminnan kehittämiseen Ranskassa ja vastaavasti ranskalaisten Suomessa. Tämä tapahtuu luomalla ja kehittämällä ranskalais-suomalaista verkostoa, hankkimalla yritysten tarvitsemia, eri sektoreita koskevia taloudellisia tietoja ja avustamalla yritysten pääsyssä Ranskan tai Suomen markkinoille.

Pyrimme tuottamaan erityistä lisäarvoa järjestämällä säännöllisesti jäsentapaamisia, joissa tavoitteena on verkostoitua, saada tietoa kulloinkin valitusta aiheesta ja tuomaan esiin jäsenyritystemme erityisosaamista.

21 Pariisi, modernit vaikutteet ja pelkistetty muotokieli Eero Nelimarkan taiteessa

Eero Nelimarkan varhaista tuotantoa 1910-luvulla ja 1920-luvun alussa leimasi kiihkeä erilaisten uusien ilmai- sutapojen kokeilu. Sama ilmiö koski Suomen ja Euroopan kuvataidetta 1910-luvulla yleisemminkin: ajan taidehisto- riaa leimaavat ensimmäiset abstraktit teokset kuten Vassily Kandinskyn maalaukset vuoden 1910 paikkeilla. Miten moderni aika näkyi Nelimarkan taiteessa?

iikkuva elämä, matkustaminen minen, minkä Nelimarkka usein toi ja ulkomailla työskentely olivat esille kertoessaan taiteilijantiestään. tulleet Eero Nelimarkalle tutuiksi Japanilaiset puupiirrokset olivat yksi Ljo ennen taiteilijanuralle lähtemistä keskeinen modernin maalauksen ja pysyivät osana hänen elämän- uusien tyyli-ihanteiden innoittaja tapaansa loppuun saakka. Tuleva Pariisissa 1900-luvun vaihteen mo- taiteilija oli hankkinut sokerileipurin lemmin puolin. Niiden pelkistetyt ammattikoulutuksen kotikaupungis- väripinnat, voimakkaat ääriviivat ja saan Vaasassa ja oli työskennellyt kuvapinnan koristeellinen sommit- leipurinkisällinä sekä Tukholmassa telu vaikuttivat voimakkaasti ajan että Saksassa. Pariisiin Nelimarkka maalaustaiteen uudistajien esteetti- saapui ensimmäisen kerran opis- siin ihanteisiin. kelemaan taidetta vuonna 1912 ja Nelimarkan varhaiset opinnot siellä jatkuivat eri pituisin Pariisin opintojaksot osuvat Parii- jaksoin 1920, 1925 ja 1928. Rans- siin taide-elämän historiassa niin kan kieltä hän ei osannut, mutta sanotun Pariisin koulun kulta-ai- ruotsin- ja saksan kielen taidosta oli kaan. Pariisista oli tullut maailman hyötyä kaupungin monikansallisissa taidepääkaupunki jo 1870-luvulla, taiteilijapiireissä. jolloin impressionistit aloittivat mo- Jo Nelimarkan varhaiset dernien ”ismien” esiinmarssin. Nuo- ammattiopinnot olivat merkinneet ren Nelimarkan Pariisia kuohuttivat ensimmäistä välillistä kosketusta Pa- mm. sittemmin kaikkien tuntemat riisin modernin taiteen maailmaan. nimet kuten Pablo Picasso ja Henri Käsityöläiskoulutukseen Vaasassa Matisse. Noina 1900-luvun alkuvuo- oli kuulunut japanilaisten puupiir- sikymmeninä Pariisin taide-elämä rosten painojäljennösten kopioi- oli kansainvälisimmillään, kun taitei-

22 lijan uralle pyrkiviä suorastaan tulvi vassa taidekoulussa Académie de kaupunkiin sekä Euroopan maista la Grande Chaumièressä, koska että Pohjois-Amerikasta ja Aasiasta. opettajan ohjaukseen hänellä ei ol- Myös taidekauppa ja galleriatoimin- lut varaa. Määrätietoisuus ja ahkera ta kukoistivat. työskentely kuitenkin leimasivat Saavuttuaan Pariisin Gare hänen Pariisin aikaansa. Aamupäivät du Nordin asemalle 25.1.1912 kuluivat taidekoulussa ja La Ruchen Nelimarkka löysi melko pian asun- huoneessa nautitun vaatimatto- non ja työtilan kaupungin kenties man lounaan jälkeen oli iltapäivisin edullisimmasta taiteilijoille tarkoite- yleensä ohjelmassa tutustumista tusta, laitakaupungilla sijaitsevasta museoiden taidekokoelmiin. vuokratalosta La Ruchesta – Mehi- Nelimarkan ensimmäiseltä läispesästä – osoitteessa 2, Passage Pariisin opiskeluajalta on säilynyt Danzig. Tuohon aikaan La Ruchessa sekä maalattuja luonnoksia että asuivat myös muun muassa Marc piirustuksia, jotka kertovat omalla Chagall, Fernand Léger ja Amedeo tavallaan siitä, millainen taide häntä Modigliani. Rahaa Nelimarkalla oli kiinnosti. Impressionisteista ainakin vähän, mutta taloudellisesti niuk- Monet, jonka tunnetuista unikko- kaa oli muidenkin talon asukkaiden peltoa esittävistä maalauksista tai taiteilijaelämä. rautatieasemista on muistumia Neli- Nelimarkka opiskeli itse- markan pienissä öljyväriluonnoksis- näisesti Montparnassella sijaitse- sa. Louvresta Nelimarkka ei koskaan

23 ja täplittävän siveltimenjäljen tilalle tulevat yhtenäiset, taitavasti sommi- Sryl järjesti opastetun tellut väripinnat. Onko japanilaisella käynnin HAMin puupiirrostaiteella vaikutusta tähän Nelimarkka-näyttelyyn muutokseen, on dokumenttien 18.11., jossa oppaanam- puutteessa mahdotonta sanoa var- me toimi Eero Nelimarkan masti. pojantytär, professori ja Näiden tyylipiirteiden taiteilija Riitta Nelimarkka. lisäksi voi Nelimarkan maalausten Edellisen sivun kuvassa: modernina piirteenä pitää hänen Riitta Nelimarkka, Sini tapaansa poimia ympäröivästä Sovijärvi ja Maisi Susi. Ku- todellisuudesta maalauksiinsa vat: Susanna Luoto ja Kaisa satunnaisilta vaikuttavia ja joskus Paavilainen. erikoisesti rajattuja näkymiä, valo- kuvan kaltaisia pysäytettyjä, silmän- saanut tarpeekseen. Siellä häntä räpäyksen kaltaisia hetkiä. Ne ovat vetivät puoleensa Italian varhaisre- aiheita ja tunnelmia, jotka tuntuvat nessanssimaalarit kuten Botticelli yhdistävän hänen teoksensa Char- tai Egyptin taide, joka innoitti niin les Baudelairen usein siteerattuun monia muitakin uutta pelkistettyä toteamukseen siitä, mikä taiteessa muotokieltä etsineitä modernisteja on modernia. ”Moderni, se on ohi- noihin aikoihin. menevä, katoava, satunnainen; se Impressionistisen maala- on se taiteen puolisko, jonka toinen ustavan ja väripaletin vaikutus on puoli on ikuinen ja muuttumaton”, nähtävissä Nelimarkan maalauksis- Baudelaire kirjoitti vuonna 1863. sa 1910-luvun puolivälin tienoilla. Vuoden 1916 paikkeilla tyyli muut- Riitta Ojanperä tuu: värit tummuvat ja pelkistyvät

24 Un roman historique : Témoignage sur l’enfance et le trajectoire d’adulte prisonnier de son passé familial

Au lendemain de « l’étrange défaite » de juin 1940, près de deux millions de militaires français furent constitués prisonniers, dont environ quarante mille officiers.

es hommes fauchés par l’His- obligations étaient de répondre à toire, souvent fiancés, ma- l’appel du matin et du soir. La ma- riés, voire pères de familles, jorité d’entre eux dut attendre cinq Cfurent répartis dans les camps du longues années avant de retrouver Troisième Reich. Outre la faim et le un semblant de leur vie d’avant- froid, l’un des supplices infligés aux guerre. officiers fut l’ennui. En effet, une fois Par quels moyens ces pri- incarcérés dans les oflags - contrai- sonniers ont-il pu surmonter cette rement aux sous-officiers et aux inactivité imposée dans de telles soldats condamnés à travailler de conditions, et garder un espoir de force dans les stalags - leurs seules retour parmi les leurs? Comment

Polttoroviolta pyhimykseksi – Jeanne d’Arcin oikeusmurha

Polttoroviolta pyhimykseksi -tietokirjassa esitetään ensi kertaa suomeksi Jeanne d’Arcin oikeuden- käynnistä säilyneet pöytäkirjat. Kirjassa tarkastellaan oikeudenkäyntiä roomalais- katolisen kirkon oikeudenkäytön näkökulmasta sekä poliittisen oikeudenkäynnin kannalta. Teos tuo uutta tietoa maailmanhistorian yhdestä kuuluisimmasta oikeusmurhasta.

TARJOUS SUOMI–RANSKA -YSTÄVILLE Matti Norri – Jukka Kekkonen – Jyrki Knuutila Polttoroviolta pyhimykseksi Verkko kaupastamme www.arthouse.fi 28 € (norm. 38 €), Käytä kuponkikoodia FRANSU sis. toimituskulut. Tarjous on voimassa 1.3.2018 asti.

[email protected] ART HOUSE www.arthouse.fi @ArtHouseKustantamo @AH_Kustantamo @arthousekustannus leurs familles ont-elles vécu leur élever ses enfants, mais aussi sur sa absence et leur isolement? La cap- propre trajectoire d’adulte prison- tivité a-t-elle pu vraiment s’arrêter nier de son passé familial. à la Libération, alors que la socié- Ce livre à la croisée du té préféra rejeter ces prisonniers roman autobiographique et du considérés comme les fautifs de la récit historique a pour but essen- défaite? tiel de défendre la mémoire de ces Alain Briottet n’a connu son hommes oubliés de l’Histoire. A la père qu’à sept ans, lorsque ce der- fois très présents dans les mentali- nier est revenu de sa captivité dans tés de nombreuses familles fran- un oflag de Poméranie. Malgré leurs çaises et peu visibles dans l’histo- désirs respectifs de se rapprocher riographie, les vies des prisonniers l’un de l’autre, un silence pudique dessinent les contours trop mécon- sur toute la période de la guerre nus de la Seconde Guerre mondiale. s’est installé dans la famille. Toute L’éclairage qu’apporte l’auteur sur sa vie, l’auteur a cherché à imaginer cette réalité permet d’espérer que et revivre la captivité de son père la mémoire et la reconnaissance de pour honorer son souvenir et celui ces vies bouleversées par la guerre, de ses semblables. mais jamais réellement considérées, Il nous livre ici un témoi- ne seront plus reportées sine die. gnage sur son enfance, la détention de son père, et le combat mené par Alain Briottet, sa mère pour retrouver son mari et Sine die (Illador 2016)

Bo Göran Erikssonin juhlapuhe Suomi- Ranska -yhdistysten liiton 70-vuotisjuhlassa 18.11.2017

Organisaation täyttäessä tasavuosia - kuten Suomi-Ranska -yhdistysten Liitto tänään - tarjoutuu tilai- suus yhtäältä palauttaa mieliin organisaation syntyhistoria ja toisaalta hahmotella, millaiseksi organisaation tulevaisuus voisi muodostua.

enneisyyden tarkastelu on nilleen saman ikäinen kuin nyt 70 minulle mieluisa tehtävä. vuotta täyttävä SRYL, siinä iässä Olen viime vuosina sy- menneisyyden penkominen tuntuu Mventynyt muun muassa SRYL:n tutummalta ja turvallisemmalta kuin syntyhistoriaan. Olen myös suun- epävarman tulevaisuuden kartoit-

26 taminen. Silti väitän, että syventy- teosten lukeminen kirkastaa ajatus- minen liittomme alkuaikoihin antaa ta”, todetaan ohjelmajulistuksessa viitteitä myös siitä, millä eväin SRYL ylväästi. Epäilen, että tekstin takana astuu tulevaisuuteen. Menneistä oli kutsun allekirjoittajiin kuulunut vuosista voi tehdä havaintoja ja Eero Snellman, suuren Johan Vilhel- johtopäätöksiä, jotka ovat päteviä min pojanpoika. myös nykypäivää ajatellen ja tule- Mutta ohjelmajulistuksessa vaisuuden horisontteja hahmottaes- on myös muita, subtiilimpia viestejä. sa. Juuri ennen kokousta Ranska oli va- Liittomme syntymäpaikka littu YK:n alaisen UNESCO-järjestön ja -aika on täsmällisesti määri- isäntämaaksi. Ohjelmajulistuksessa teltävissä. Paikka oli Kauppakor- tehdään tämän johdosta hienova- keakoulun juhlasali, jonka silloinen rainen, mutta selkeä niin sanottu osoite oli Fabiankatu 26, Helsinki. poliittinen markkeeraus: “Tässä Syntymäaika oli keskiviikko 26. Ranskaan kohdistuneessa huo- toukokuuta 1947 kello 19 ja tätä mion osoituksessa lienee nähtävä kellonlyömää seuraavat tunnit. ilmaistuna salainen toive siitä, että Silloin nimittäin pidettiin Ranskassa suoritetaan syntee- edeltäjämme eli Suomi-Ranska si loputtoman yhteiskunnallisen Yhdistyksen ensimmäinen kokous. edistyksen ja koko ihmiskunnalle Komea, loistopaperille painettu kalliin yksilön vapauden periaatteen suomen-, ruotsin- ja ranskankielinen välillä.” Tämä osoitti kirjoittajien kutsu oli lähetetty ulos ennen ko- mielestä, että “Suomen kansalla olisi kousta, arvattavasti laajaan jakeluun. hyötyä sen ranskalaisten kulttuuri- Kutsun vastaanottajaa pyydettiin suhteiden kehittämisestä.” “hyväntahtoisesti” ottamaan osaa Kun Suomi-Ranska Yhdistys yhdistyksen perustavaan ko- vuonna 1947 perustettiin, elettiin koukseen, jossa oli tarkoitus päättää sodan jälkeisessä Suomessa niin yhdistyksen säännöistä ja vuosi- sanottuja vaaran vuosia. Neuvosto- maksusta sekä valita yhdistykselle liiton ja marksismi-leninismin varjo hallitus. lepäsi raskaana Suomen yllä. Kuten Kutsuun sisältyi myös Manchester Guardian noina aikoi- seikkaperäinen ohjelmajulistus siitä, na ilmaisi asian: “Venäjän suhde mihin yhdistyksen perustamisella Suomeen muistuttaa hyvällä tuulella tähdätään. Ohjenuora on pätevä olevan kissan leikkiä hiiren kanssa - tänäkin päivänä. paitsi että hiiri ei myönnä, että olisi Yhteiskunnallisen, sivistyk- olemassa kissaa.” sellisen ja taloudellisen kanssakäy- Julistuksessa koukeroises- misen edistäminen Suomen ja ti määritelty yhteiskunnallisen Ranskan välillä oli tietenkin toimin- edistyksen ja henkilökohtaisen va- nan keskipisteessä. Ja ranskan kieli, pauden ihanne kertoo jotakin hank- bien sûr ! “Onhan J.V. Snellmankin keen tarkoitusperistä: hankkeen korostanut, että ranskalaisten käynnistäjille Ranska oli eräänlainen

27 ihanne, “le pays de la liberté”. On toki myönnettävä, etteivät kaikki Siihen suuntaan tulisi Suomenkin hankkeen takana olevat henkilöt kulkea on ohjelmajulistuksen rivien nähneet asiaa näin, mutta kylläkin välistä luettavissa. Itäsuunta ei ollut aloitteentekijöiden ydinjoukko. vaihtoehto. Sen ajan suomalaisille Tässä mielessä juhlapäivämme tän- oli sanomattakin selvää, että edistys ään liittyy myös 6 päivänä joulukuu- ja henkilökohtainen vapaus ei ollut ta pidettäviin itsenäisyyspäivän yhdistelmä, jota itäinen naapuri juhlallisuuksiin. kunnioitti. Suomi-Ranska Yhdistyksen Tänä vuonna, Suomen perustamisen ydinjoukkoon kuu- itsenäisyyden täyttäessä 100 vuotta, luivat Arthur Långfors, Eino Kalima on hyvä muistaa millaisessa pu- ja Eero Snellman. Arthur Långfors ristuksessa itsenäisyys on ollut oli romaanisen filologian professori ja miten taitavin ja monipuolisin ja Helsingin yliopiston rehtori. Eino keinoin sitä on eri aikoina varjeltu. Kalima oli Kansallisteatterin johtaja. Suomi-Ranska Yhdistyksen perus- Eero Snellmanin rooli yhdistyksen taminen on selvästi osa tätä suurta perustamisessa oli kaikkein mer- kuvaa. Se oli sodan jälkeen yksi kittävin. Kuka Eero Snellman sitten ensimmäisiä konkreettisia ilmauksia oli? Tuohon aikaan hän oli tunnettu siitä, että haluamme kuulua de- muotokuva- ja maisemamaalari, mokraattisten länsimaiden leiriin. mutta myös kulttuuriorganisaattori,

28 jolla oli merkittävä rooli suoma- tonen, Harry Gullichsen, Yrjö Hirn, laisessa kulttuurielämässä sotien Matti Kurjensaari, Tauno Nurmela, välisenä aikana. Eero Snellman on Raoul Palmgren ja Miina Sillanpää. kuitenkin valitettavasti jäänyt melko Myös Eeron vaimo kera- tuntemattomaksi hahmoksi Suo- miikka- ja lasitaiteilija Greta Lisa men historiassa. Myös Daniel Lévi, Jäderholm-Snellman, vaikutti Suomessa vuodesta 1945 toiminut suuresti siihen, että Suomi-Ranska ja usein Snellmanien luona vieraillut Yhdistys sai alkunsa. Greta Lisa ranskalainen diplomaatti edisti aktii- Jäderholm-Snellman oli Arabian visesti yhdistyksen perustamista. ensimmäinen kokoaikainen muo- Aluksi Daniel Lévi ei ollut toilija ja Suomen ensimmäinen optimistinen Suomen tulevaisuuden teollinen muotoilija. Hänen töissään suhteen, yhdessä ensimmäisistä yhdistyvät kauneus ja käytännöl- raporteistaan hän korosti, että lisyys. Greta Lisa oli myös ”Finnish Suomi oli kuin ihmeen kaupalla Designin” pioneereja ja löi läpi jäänyt Neuvostoliiton ”Kiinan muu- kansainvälisesti. Tänä päivänä rin” ulkopuolelle. Lévi totesi myös hänen maineensa on suurempi kuin eräässä raportissaan, että ”Suomen hieman unohduksiin jääneen Eero tulee avata ikkunat mahdollisimman Snellmannin. Allekirjoittajista useat paljon kohti länttä, näitä ikkunoita valittiin yhdistyksen ensimmäiseen Moskova ei ihme kyllä ole lukinnut.” hallitukseen. On syytä tuoda esiin Sotien jälkeen Suomessa elettiin kaksi nimeä: Hella Wuolijoki ja Saka- raskaita jälleenrakennuksen vuosia, ri Tuomioja. maksettiin sotakorvauksia Neu- Liikenainen ja suuri kult- vostoliitolle ja asutettiin Karjalan tuuripersoona Wuolijoki oli tuohon evakkoja. Nämä suuret ponnistukset aikaan Yleisradion pääjohtaja ja ja Neuvostoliiton uhkaava varjo jät- - Ranskan lähetystön raportoinnin tivät kuitenkin tilaa myös uusille aja- terminologiaa käyttäen - “kommu- tuksille: tuli lujittaa suhteita länteen nistisympatiseeraaja.” Sen estämättä eli muihin demokraattisiin maihin, hän teki kulisseissa huomattavan eritoten Ranskaan. Tämä olikin yksi paljon työtä Suomen ja Ranskan tärkeä motiivi perustettaessa uutta välisten suhteiden vahvistamiseksi. yhdistystä. Paitsi yhdistyshankkeessa hän oli Kuten mainitsin, alku- mukana myös ranskalaisen ele- peräisen kokouskutsun allekirjoit- mentaarikoulun perustamiseen tajia oli 31, joista arvovaltaisin oli tähtäävässä hankkeessa. Sekin eduskunnan silloinen puhemies, projekti onnistui. Suomen Pankin sosiaalidemokraatti Karl-August pääjohtaja Sakari Tuomioja edus- Fagerholm, joka oli suuri Ranskan ti poliittisesti toista, porvarillista ystävä ja huomattavan vaikutusval- leiriä. Vain 35-vuotias Tuomioja oli tainen poliitikko Allekirjoittajien nouseva tähti, joten oli yhdistysa- joukossa on useita vielä tänäänkin loitteen taustavoimilta oiva veto tunnettuja nimiä kuten Wäinö Aal- huolehtia siitä, että hänet valittiin

29 Suomi-Ranska Yhdistyksen halli- Suomessa, joissa trikolori - kuvaan- tuksen ensimmäiseksi puheenjoh- nollisesti sanottuna - liehui ylpeänä. tajaksi. Toinen opetus on, että toi- Kuten lähetystö joitakin minnalla on oltava laaja yhteiskun- vuosia myöhemmin raportoi, Tuo- nallinen pohja. Vuonna 1947 mioja oli “un ami éprouvé de notre laaditun kutsun - alkupamauksen! pays.” Tuomioja toimi puheenjoh- - allekirjoittajat olivat, kuten kerroin, tajana vuoteen 1952 ja oli jäsenenä taiten kokoonpantu, monipuolinen hallituksessa kuolemaansa saakka joukko. SRYL 4 000 jäsenineen vuonna 1964. Moni tietää, että ja 28 jäsenyhdistyksineen edus- vasemmalle kallellaan ollut Hella taa edelleen hyvin suomalaista Wuolijoki ja porvarillinen Sakari yhteiskuntaa, joskin eräs yhdisty- Tuomioja olivat keskenään anoppi selämää yleisesti vaivaava ongelma ja vävy. Yhteistyö heidän kesken koskee myös sitä: nuoria ei ole sujui erinomaisesti, mitä lienee pi- toiminnassa riittävästi. dettävä pienimuotoisena todisteena Olen myös havainnut, että siitä, että frankofilian sateenvarjon frankofiilejä on huomattavan paljon alle saatetaan sovittaa onnistuneesti myös SRYL:n raamien ulkopuolel- yhteen mitä erilaisimpia intressejä. la. Meillä on edelleen runsaasti Tämä siis Suomi-Ranska “ystäviä korkeissa asemissa”. Eräs Yhdistyksen eli SRYL:n edeltäjän sellainen, vain yhden mainitakseni, historiasta. Lupasin puheeni alus- on Ranskan ystävä Paavo Lipponen, sa kertovani myös millaisia joh- sosiaalidemokraattinen huippupolii- topäätöksiä tulevaisuutta ajatellen tikko, kuten Karl-August Fagerholm, voimme tehdä järjestömme alku- yhdistyksemme syntyvaiheen vaiku- vuosien toiminnasta. tusvaltainen kummisetä. Frankofilia Ensimmäinen opetus on se, nauttii siis laajaa goodwillia myös että tarvitaan entusiasteja, sellaisia päättäjien piirissä, sen olen monesti kuin Eero ja Greta Lisa Snellman ja omakohtaisesti havainnut. moni muu toiminnan pioneereista. Kolmas opetus: politiik- Ollessani SRYL:n hallituksen pu- ka, joka ikään kuin verhoiltuna oli heenjohtaja joitakin vuosia sitten yhdistyksen perustamisen yhtenä saatoin todeta, että innokkaita pontimena, ei ole mihinkään kadon- Ranskan ja ranskalaisuuden ystäviä nut, päinvastoin! Eurokriisin ja Brexi- löytyy Suomesta ilahduttavan tin jälkeen Eurooppa on etsimässä laajasti. Halu toimia frankofilian uutta suuntaa, jota tuttuun tapaan hyväksi on juurtunut hyvin! SRYL:n on määrittelemässä akseli Parii- vahvuuksiin kuuluu ehdottomas- si-Berliini. Suomi on perinteisesti ti aktiiviset, organisointikykyiset integraatiopolitiikassaan nojautunut ja kekseliäät paikallisyhdistykset tämän akselin toiseen päähän eli ja alajärjestöt. Suurella lämmöllä Saksaan. Nyt olisi kuitenkin kaik- muistelen edelleen vierailujamme ki syyt kääntää katseet Pariisiin ja SRYL:n merkeissä eri paikkakunnilla Ranskaan, sillä EU:n uudessa dyna-

30 miikassa presidentti Emmanuel ponnistelujen kulmakivi. Macron on toiminut aloitteenteki- Koko tällä saralla SRYL:llä jänä ja idearuiskuna. Ranska on on edessään haasteellinen, mutta jälleen ryhtynyt vetämään euroop- samalla antoisa tulevaisuus. Entu- palaista integraatiota. siastinen into, laaja frankofiilinen Eikä siinä kaikki: Britannian yhteenkuuluvuus ja hyvä yhteiskun- eron jälkeen valtasuhteet Unio- nallinen pelisilmä ovat nyt, yhtälailla nin sisällä muuttuvat. Arvioin, että kuin yhdistyksemme syntyessä, ne Ranskan vaikutusvalta, joka viime välineet, joiden avulla voimme siir- vuosina on jossain määrin hiipunut, tyä tulevaisuuteen! tulee jälleen kasvamaan. Ranska ottaa takaisin perinteisen johtajanroo- Merci! linsa Unionissa. Olisi sen vuoksi eri tavoin vahvistettava omaa orientoi- Maintenant je voudrais porter un tumistamme Ranskaan päin, analo- toast à l’honneur de notre associa- giassa siihen, mitä aivan eri syistä tion, qui est tellement chère pour tapahtui yhdistyksemme syntyessä nous tous. Levons nos verres! 70 vuotta sitten. Ranskan kielen aseman turvaaminen ja kehittä- Bo Göran Eriksson minen kouluissamme on tällaisten

Gastronomiaa usean vuosikymmenen ajan Tervetuloa! Kuvakavalkadi: Suomen ja Ranskan historialliset suhteet - Ranskan historian symposiumista 14.-15.6.2017

Kuvat: Susanna Luoto ja Seppo Sihvonen. 32 33 Laivurinkadulle muistolaatta

anskalaisen koulun seniorit ry franco-finlandais à Laivurinkatu. Le järjesti 28.4.2017 muistolaatan Lycée franco-finlandais d’Helsinki paljastustilaisuuden Helsingin était installé dans ce bâtiment de Rranskalais-suomalaisen koulun enti- 1956 à 1994. sissä tiloissa Laivurinkadulla. Koulu Muistolaatan paljasti suur- toimi Laivurinkadulla vuodesta 1956 lähettiläs Serge Mostura. vuoteen 1994. L’association des anciens Kari Kivinen, Rehtori - Proviseur élèves du Lycée Français a organisé Helsingin ranskalais- le 24 avril 2017 un dévoilement de suomalainen koulu la plaque commémorative du lycée

34 Kuka murhasi Roland Barthesin?

Oletko joskus törmännyt semiotiikka-termiin Ranska-pii- reissäsi ymmärtämättä tarkalleen mistä on kyse?

aurent Binet’n vallan hauskan see Ranskassa vaikuttaneita älykköjä parodianomaisen murhamys- ja poliitikkoja kielen seitsemättä teerin myötä pääset kärryille funktiota jahtaamassa yli maan Lniin semiotiikasta kuin yleisestikin rajojen. Salapoliisitarina koukuttaa Ranskan filosofien ja intellektuel- ja pitää lukijan jännityksessä lop- lien piireistä. Oikeassa elämässä puun saakka. Mikä mahtaakaan olla kirjallisuudentutkija Roland Barthes totuus? menehtyi auto-onnettomuudessa palattuaan lounaalta filosofi Michel Lauren Binet, Kuka murhasi Roland Foucault’n ja Francois Mitterandin Barthesin?, Gummerus kanssa. Esikoisteoksestaan palkittu Binet on kehittänyt onnettomuuden Heidi Heinonen ympärille salaliittoteorian, jossa vili-

35 Jäsenyhdistykset

Paikallisyhdistykset Erityisyhdistykset

Cercle franco-finlandais de Hanko/Hangö ry Association AMOPA de Finlande Cercle franco-finlandais de Helsinki – ENA ry (Ecole Nationale d'Administrationin Helsingin ranskalais-suomalainen yhdistys ry entiset suomalaiset oppilaat) Hyvinkään Suomi-Ranska yhdistys ry Lääkäriseura Coccyx ry Hämeenlinnan suomalais-ranskalainen yhdistys ry Ranskalaisen koulun ystävät ry Etelä-Karjalan Suomi-Ranska yhdistys ry Suomen Ranskanopettajain yhdistys ry Ikaalisten Ranska-Suomi -yhdistys ry Ranskalaisen koulun Seniorit ry Joensuun suomalais-ranskalainen yhdistys ry Marcel Proustin ystävät ry Kaarinan-Piikkiön Suomi-Ranska seura ry Ranskalais-suomalainen kauppakamari ry / Kuopion Suomi-Ranska yhdistys ry Suomen osasto Lahden ranskalais-suomalainen yhdistys ry Suomalais-ranskalainen Mikkelin suomalais-ranskalainen yhdistys ry teknillistieteellinen seura ry Cercle Français de Pori ry Cercle franco-finlandais de Porvoo/Borgå ry Rovaniemen suomalais-ranskalainen yhdistys ry Seinäjoen Suomi-Ranska yhdistys ry Cercle franco-finlandais de Tampere ry Cercle français de Turku ry Cercle franco-finlandais de Vaasa ry Cercle franco-finlandais de Valkeakoski ry

SUOMI–RANSKA-YHDISTYSTEN LIITTO ry FÉDÉRATION DES ASSOCIATIONS FRANCO-FINLANDAISES FINLAND-FRANKRIKE FÖRENINGARNAS FÖRBUND rf

Raumantie 4, 00350 Helsinki, Finlande Tel. + 358 44 555 3920 [email protected] www.suomi-ranska.com www.facebook.com/suomiranska 36