Tekniikan Waiheita 2/15
LÄPI KYLMÄN SODAN JA JÄÄN1 Suomalaisesta jäänmurrosta kansainväliseksi teollisuudeksi 1950–1989
Saara Matala
Kylmän sodan aikana jäänmurtajista muodostui tärkeä osa suomalaisen laivanrakennusteollisuuden tuotantoa, vientiä ja imagoa ulkomailla. Vaikka kirjoitukset Suomen arktisen meriteknologian histori- asta on tapana aloittaa viittaamalla Suomen pohjoiseen sijaintiin,2 kilpailukykyisen teollisuuden ra- kentaminen ei ole ollut suoraviivainen jatkumo jäästä jäänmurtotekniikkaan. Suomessa rakennettujen jäänmurtajien vahva asema maailman jääpeitteisillä merillä on seurausta erilaisten maantieteellisten, poliittisten, taloudellisten ja teknisten tekijöiden vuorovaikutuksesta, joiden muokkaamassa ympäris- tössä telakkateollisuus navigoi kylmän sodan läpi.
Suomen asema jäänmurtajien rakentajana tetty näkemys siitä, että poliittisesti ohjattu, on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen. Kuu- kotimaisuusvaatimusten suojelema ja kah- sikymmentä prosenttia maailmalla käytössä denvälisyyteen sidottu idänkauppa hidasti olevista murtajista on valmistettu Suomes- suomalaisen teollisuuden kehitystä ja kil- sa.3 Arktisen meritekniikan teollisuuspo- pailukyvyttömän teollisuuden rakennemuu- liittinen merkitys on edelleen korostunut tosta, on oikeutettu yleisesti ja keskimäärin, 2010-luvulla. Kun useat muut perinteiset mutta ei kuvasta yksittäisen ja erikoistuneen raskaan teollisuuden alat ovat sulkeneet teollisuuden kehittymistä. Neuvostoliiton tuotantolaitoksiaan, jäämurtajien valmistuk- kauppa oli vain yksi teknologiaan tai yrityk- seen keskittynyt Helsingin telakka ilmoitti sen strategian muodostumiseen vaikuttava Helsingin Sanomien etusivulla rekrytoivan- tekijä6 Arktisen meritekniikan kehityksen sa 150 uutta työntekijää.4 Myös Suomen kannalta on kiinnostavaa, miten sama kyl- hallituksen ja teollisuuden eturyhmien jul- män sodan ympäristö, joka johti yhdellä kaisemat strategiat ovat esittäneet suoma- alalla kehityksen jähmettymiseen, sai toisella laisen meritekniikan Suomen pääsylippuna alalla aikaan teollisuutta, jonka kilpailukyky arktisten alueiden valloitukseen. on säilynyt idänkaupan loputtuakin. Suomen jäänmurtajalaivaston kehittä- On aiheellista kysyä, mitä edes tutki- minen on liittynyt ennen kaikkea länsivien- taan, kun tutkitaan Suomen jäänmurtajien nin tarpeisiin, mutta Suomessa rakennetuis- rakentamisen historiaa. Jo 1800-luvun toi- ta jäänmurtajista valtaosa on suunnannut sella puoliskolla Adolf Erik Nordenskiöld valmistuttuaan itään.5 Suomen arktisen purjehti Koillisväylän halki, ja Robert Rune- meriteollisuuden kehitystä ei voida tutkia berg tutki jään murtumisen mekaniikkaa.7 tarkastelematta Suomen ja Neuvostoliiton Suomalainen talvimerenkulku ei kuitenkaan välisen idänkaupan vaikutusta. Usein esi- ollut riippuvainen suomalaisesta laivan-
5 Tekniikan Waiheita 2/15
rakennuksesta ennen kylmän sodan aika- tettä.13 Kuten klusterianalyysi tai kansallinen kautta.8 Suomalainen laivanrakennustaito innovaatiojärjestelmä, teknologinen systee- ei ole koskaan ollut pelkästään suomalaista, mi käsitteenä kiinnittää huomiota erilaisten eristäytynyttä muusta maailmasta, vaan in- toimijoiden, kuten telakanjohtajan tai pre- sinöörit, tekniikka ja tieto ovat liikkuneet sidentti Kekkosen, organisaatioiden, kuten valtioiden rajojen yli siinä missä laivatkin. telakoiden ja korkeakoulujen ja instituutioi- Yksityisessä teollisuudessa edes telakoiden den, kuten jääluokkien ja vientirajoitusten, omistuspohja ei voi yksinään määritellä vuorovaikutukseen, mutta sisällyttää analyy- teollisuuden kansallisuutta.9 Suomalaisia siin eksplisiittisesti myös fyysiset artefaktit, jäänmurtajia taloudellisesti, poliittisesti ja kuten jäänmurtajat. Teknologian sosiaalisen teknisesti merkittävänä teollisuudenalana on rakentumisen näkökulmasta jäänmurtaja ei tarkasteltava osana niiden ympärille raken- ole vain kelluva kasa terästä, vaan se on ke- tunutta arktisen meritekniikan verkostoa, hittynyt osana sosiaalista prosessia, joka voi johon raporteissa ja poliittisessa keskuste- vaikuttaa poliittisiin, taloudellisiin tai kan- lussa viitataan usein tarkemmin määrittele- sallisiin keskusteluihin ohjaamalla valintoja mättömänä klusterina.10 tai avaamalla uusia mahdollisuuksia. Klusterilla tarkoitetaan yleisesti alueelli- Aikaisemman tutkimuksen lisäksi artik- sesti keskittynyttä verkostoa, jonka puitteis- kelissa on käytetty pääasiallisesti Ulkominis- sa eri toimialoilla toimivat yritykset, yliopis- teriön arkiston,14 Suomen Elinkeinoelämän tot ja muut organisaatiot toimivat tiiviissä keskusarkiston15 ja Urho Kekkosen arkis- vuorovaikutuksessa ja joiden toiminta tuot- ton16 aineistoja. Jäänmurtajien poliittista taa alueellisesti osoitettavissa olevia hyötyjä. merkitystä heijastaa niiden näkyvyys ulko- Klusterin ansiosta jäänmurtajan vaikutuk- asiainhallinnon arkistossa suhteessa muu- set ympäröivälle yhteiskunnalle ovat olleet hun teollisuuteen ja laivatyyppeihin. Arkis- merkittävästi sen murtamaa väylää suurem- toaineisto etenkin Helsingin telakan osalta mat. Michael Porterin teoreettinen klusteri- on hajanaista, vain pieni osa asiakirjoista on malli kansakuntien kilpailukyvystä otettiin säilynyt organisaation uudelleenjärjestelyis- Suomessa käyttöön yhteiskuntapolitiikan tä ja päätynyt säilytettäväksi Elinkeinoelä- välineeksi 1990-luvun alussa.11 Kansallinen män keskusarkistoon Mikkeliin. Aineistoa innovaatiojärjestelmä (National Innovation on täydennetty haastatteluilla17 ja muistel- System) on toinen teoreettisesta tutkimuk- makirjallisuudella.18 sesta lähtöisin oleva käsite, joka vaikutti tapaan, jolla julkisen sektorin ja yksityisen teollisuuden välisiä suhteita ja työnjakoa Voima 1954 - Politiikan ja käsitettiin ja käsitteellistettiin laman aikana teolli suuden liitto ja sen jälkeen.12 Molemmat käsitteet tuovat Maantieteellisesti Suomi on ”saari man- näkyville, etteivät yrityksen kilpailukyky tai tereen pohjoisella reunalla”19 Talvimeren- innovaatiot synny yksinään yrityksessä, vaan kulun alkaessa 1800-luvun lopulla maa- yrityksen sisäisten ja ulkoisten tekijöiden yhteydet Eurooppaan Pohjois-Ruotsin tai vuorovaikutuksessa. Karjalankannaksen kautta olivat hitaat, kal- Perusta arktiselle klusterille oli kuiten- liit ja hankalat: meriväylien jäätyessä maa oli kin muodostunut jo ennen kuin siitä alettiin eristyksissä. Kuvaavaa on, että Suomen en- julkisuudessa puhua. Tässä artikkelissa tar- simmäisen jäänmurtajan, Murtajan, aloitet- kastelen klusterin kehittymistä soveltamalla tua toimintansa 1889, voin vienti Englantiin tekniikan historian tutkimustraditiosta pe- Hangon sataman kautta yli kaksinkertaistui räisin olevaa teknologisen systeemin käsi- kahdessa vuodessa. 20
6 Tekniikan Waiheita 2/15
Suomalaisen talvimerenkulun historia kaupan ansiosta. Tähän käsitykseen viittasi alkoi sijainnin ja länteen suuntautuneiden myös amerikkalaisen Herald Journalin pa- yhteyksien vaatimuksesta, mutta nämä teki- kinoitsija kuvatessaan vuonna 1965 keskus- jät eivät vielä yksin saaneet aikaan kotimais- teluaan suomalaisen jäänmurtajakauppiaan ta jäänmurtajateollisuutta. Ensimmäinen kanssa: jäänmurtajaksi luokiteltu alus, yksityiseen käyttöön tilattu satamajäänmurtaja Merca- You see, we didn’t even want to be in the icebrea- tor, valmistui Hietalahden telakalla 1910, ker business. But we had to get it because Russia mutta seuraava, niin ikään höyrykäyttöinen demanded a huge payment in icebreakers – among satamajäänmurtaja Otso, vasta yli 25 vuotta other items – for the damage we did to Russia […] myöhemmin. Ensimmäiset 50 vuotta Suo- It´s called reparations […] The Soviet Union is men talvimerenkulku perustui ruotsalaisiin, our biggest, nearest neighbor. If it says we damaged englantilaisiin ja saksalaisiin laivoihin.21 it, I guess we did. Anyway, by the time we finished Usein toistetun näkemyksen mukaan paying off Russia in icebreakers, we were stuck Suomen moderni laivanrakennusteollisuus with a huge icebreakers industry. We needed cus- syntyi sotakorvausten ja sitä seuranneen tomers.22 Suomen ja Neuvostoliiton välisen idän-
Valmistuessaan Voima oli maailman suurin, tehokkain ja voimakkain jäänmurtaja. Siitä tuli moneksi vuodeksi Helsingin telakan lippulaiva. Kuva: Suomen Merimuseon kokoelmat.
7 Tekniikan Waiheita 2/15
Viimeaikainen tutkimus on osoittanut, mutta erityisesti radikaalimpaa suunnittelua etteivät sotakorvaukset merkinneet ratkai- osoittivat sen neljä potkuria, joista kaksi sevaa käännettä teollisuuden kehityksessä, sijaitsi takana ja kaksi edessä lisäten veden joka oli alkanut jo sotien välisenä kautena.23 virtausta ja pienentäen jään ja laivan rungon Sotakorvaukset eivät luoneet uutta teol- välille syntyvän kitkan aiheuttamaa vastus- lisuutta, mutta laajensivat vanhaa, eivätkä ta.28 siten olleet toki merkityksettömät. Sota- Suomen talvimerenkulun tarpeisiin ra- korvaukset olivat suuri yksittäinen tekijä, kennetusta Voimasta tuli Helsingin telakan joka lisäsi laivojen kysyntää ja siitä saadut lippulaiva. Arkistoaineiston perusteella te- tasaiset tulot voitiin käyttää tuotannon laa- lakka näyttää tehneen strategisen päätök- jentamiseen ja tuotekehitykseen. Lisäksi so- sen erikoistua jäänmurtajiin ja muihin jäissä takorvausten tiukat aikataulut ja laadulliset kulkeviin aluksiin 1950-luvun alkupuolis- vaatimukset saattoivat nopeuttaa tuotannon kon aikana. Arkistoaineistossa tämä näkyy rationalisointia. Kuitenkin valtaosa sotakor- muun muassa siinä, kuinka telakan johto vaustuotannosta koostui verrattain yksin- kieltäytyi ottamasta vastaan Neuvostoliiton kertaisesta sarjatuotannosta, joka ei sinänsä tankkeritilauksia, perustellen päätöstä ha- edellyttänyt erikoistuneen tekniikan kehittä- lulla säästää jäänmurtajien rakentamiseen.29 mistä.24 Muistelmien ja haastatteluiden perusteella Suomen jäänmurtajien rakentamiseen suunnitteluun panostaminen oli keskeinen sotakorvaukset vaikuttivat lähinnä epäsuo- osa telakan identiteettiä.30 Jälkikäteen eri- rasti. Osana korvauksia Suomen jäänmur- koistumispäätös ja tuotekehitykseen panos- tajalaivaston höyrymurtajat Jääkarhu (1926) taminen vaikuttavat modernin tietointensii- ja Voima (1924) oli luovutettava Neuvosto- visen teollisuuden alulta, mutta tätä kuvaa ei liittoon. Jäljelle jääneiden vanhanaikaisten ole kuitenkaan syytä korostaa. Osa lähteistä Murtajan (1890) ja Avun (1899) sanottiin antaa perusteita ehdottaa, että Wärtsilän tarjoavan talvimerenkululle lähinnä moraa- Helsingin telakka valitsi jäänmurtajat, kos- lista tukea25 Valtamerilaivojen avustamiseen ka se ei olisi pystynyt kilpailemaan ruotsa- tarvittiin uusi, entistä suurempi jäänmurtaja, laisten telakoiden kanssa tuottoisasta tank- joka oli valuuttapulan takia suunniteltava ja kereiden sarjatuotannosta. Tässä suhteessa rakennettava kotimaisin voimin.26 jäänmurtajat olivat “de smulor som faller Uuden jäänmurtajan suunnittelusta vas- från rikemans bord”.31 tasi Hietalahden telakan entinen johtaja K. Jos kotimainen kysyntä ja päätös olla kil- Albin Johansson, mutta ratkaisuihin vaikut- pailematta länsimarkkinoilla tavallisimmista tivat myös Hietalahden telakan diplomi-in- laivatyypeistä ohjasivat strategiaa kohti jään- sinööri E.G. Bäckström sekä Merenkulku- murtajia, Neuvostoliiton markkinat tekivät hallituksen johtaja Eero Rahola, jotka olivat mahdolliseksi kapean erikoisalan kasvatta- keränneet vaikutteita ulkomailta, mm. ka- miseksi tuottoisaksi liiketoiminnaksi. Pohja nadalaisen junalaivan potkuriratkaisusta.27 sotakorvausten jälkeiselle kaupalle Suomen Vuonna 1953 luovutettu jäänmurtaja sai ni- ja Neuvostoliiton välillä oli rakennettu enti- mekseen Voima. Se oli kiistatta suomalaisen sen vihollisen kanssa jo jälleenrakennuskau- laivanrakennuksen voimannäyte, monella tena. Vuonna 1947 maiden välillä solmittiin tapaa tehokkain ja modernein jäänmurta- kaupan perussopimus, jossa molemmat ja. Voiman yli 10 000 hevosvoiman diesel- maat myönsivät toisilleen suosituimmuus- sähköiset koneet olivat vallankumoukselli- aseman ja maiden välillä siirryttiin kahden- sia verrattuna aikaisempiin höyrykoneisiin, väliseen clearing-järjestelmään. Vuonna
8 Tekniikan Waiheita 2/15
1951 Suomi teki ensimmäisenä länsimaana mukaisesti raha ei ylittänyt valtioiden rajoja, Neuvostoliiton kanssa viisivuotisen kaup- vaan tuonti maksettiin viennillä. Tuonnin ja pa- ja maksusopimuksen.32 viennin arvon tuli siis pysyä tasapainossa ja Kahden ensimmäisen viisivuotiskauden niitä kontrolloitiin valtioiden tasolla viisi- aikana Suomesta myytiin Neuvostoliittoon vuotisten runkosopimusten ja vuosittaisten yhteensä 837 alusta.33 Suomen telakat eivät tavaranvaihtopöytäkirjojen avulla. nousseet näin nopeasti merkittävään ase- Suomalaisen laivanrakennusteollisuu- maan Neuvostoliiton markkinoilla olemalla den näkökulmasta Suomen sotakorvaukset parhaita, vaan olemalla tilaajan näkökulmas- tai Suomen ja Neuvostoliiton bilateraalisen ta parhaita mahdollisia. Vuosina 1949–1950 kauppasuhteen syntyminen olivat ulkoisia perustettu länsiliittoutuman maiden tekno- tekijöitä, joihin telakat eivät voineet vaikut- logian kauppasaarto CoCom rajoitti useiden taa. Telakat ja telakoita omistavat yrityk- strategisiksi laskettujen laivatyyppien vientiä set eivät kuitenkaan olleet Neuvostoliiton sosialistisiin maihin.34 Etenkin CoComin ja Suomen hallitusten vetämiä passiivisia alkuaikoina Suomi toimi vientisaarron por- proomuja, vaan pyrkivät vaikuttamaan ti- saanreikänä. Neuvostoliitto sai Suomesta lausten syntymiseen eri tavoin Suomessa ja mm. kauppalaivoja ja tankkereita, joita län- Neuvostoliitossa. sieurooppalaiset telakat kieltäytyivät myy- Wärtsilän pitkäaikainen telakkajohtaja mästä kommunistiselle taloudelle.35 Suomen Christian Landtman kuvailee muistelmis- telakat eivät olleet tehokkuudeltaan tai tek- saan Wärtsilän pääjohtajan Wilhelm Wahl- niikaltaan länsimaiden perinteisten laivan- forssin hyvää mainetta Neuvostoliitossa: rakennusmaiden telakoiden veroisia, mutta ”Finlands största kapitalist – men en verklig toisaalta Suomen telakat olivat osoittaneet Sovjetvän”.37 Ensisilmäyksellä ristiriitaisel- toimitusvarmuutensa sotakorvausvuosina. ta vaikuttavaan kapitalismin ja sosialismin Suomen telakoille idänkauppa tarjosi tuo- ystävyyteen tiivistyi idänkaupan toimi- tantoa ja vientiä tavalla, joka ei länsimarkki- vuuden perusmekanismi. Neuvostoliiton noilla olisi ollut mahdollista.36 suunnitelmataloudessa oli tarvetta ostaa, Sotakorvaustuotanto oli perustunut Neuvostoliiton ja Suomen ulkopoliittisis- Neuvostoliiton sanelemiin tilauksiin, mutta sa suhteissa kauppa oli poliittisesti suota- idänkaupassa suomalaiset yritykset neuvot- vaa ja suomalaisella teollisuudella oli halua telivat kauppasopimuksista itse. Neuvosto- myydä. Neuvostoliiton näkökulmasta Suo- liitossa ulkomaankauppa oli perestroikan messa valmistettujen laivojen hankkiminen uudistuksiin saakka ulkomaankauppayhty- clearing-järjestelmän kautta oli mahdolli- mien monopoli ja niiden toimintaa ohjasi suus päästä käsiksi länsimaiseen teknologi- valtion suunnittelukomitea Gosplan Neu- aan ja säästää omaa laivanrakennuskapasi- vostoliiton poliittisen johdon linjauksien teettia sotilaallista tuotantoa varten.38 mukaisesti. Kaupallisissa neuvotteluissa Wärtsilä näyttää toimineen aktiivises- suomalaisten telakoiden vastapuolena oli ti suunnatakseen Neuvostoliiton kysyntää tavallisesti laivojen tuontiorganisaatio Su- jäänmurtajiin tankkereiden kustannuksel- doimport, kun taas tekniset neuvottelut la. Henkilökohtaisten suhdeverkostojen ja käytiin loppukäyttäjäorganisaation, kuten poliittisten argumenttien käyttäminen Neu- Merilaivastoministeriön, edustajien kanssa. vostoliiton jäänmurtajatilausten saamiseksi Suomen ja Neuvostoliiton välinen kaup- korostui erityisesti 1950-luvun alkuvuosi- pavaihto perustui clearing maksu- ja kaup- na, ennen kuin Voiman toimivuus oli voi- pajärjestelmään. Clearingin periaatteiden tu todentaa käytännössä eikä se yksin ollut
9 Tekniikan Waiheita 2/15
vielä riittävä referenssi uusien tilauksien alueiden teollistaminen seurasi. Neuvosto- saamiseksi. liitolle arktisilla alueilla oli ennen kaikkea Virallisesti Suomen poliittinen johto ei strategista ja taloudellista merkitystä, mutta puuttunut yksittäisiin kauppoihin. Käytän- ankarien luonnonolosuhteiden voittaminen nössä erityisesti ensimmäisen kauppasopi- oli myös symbolisesti tärkeä osa kuvaa so- muksen aikainen pääministeri ja sittemmin sialistisen neuvostoinsinöörin tieteellisestä presidentti Urho Kekkonen osallistui ak- ja teknisestä etevyydestä.42 Jäänmurtajien tiivisesti myös yksityisen yrityksen vien- kehittyessä teknisesti ne tekivät uusia alu- tiponnisteluihin. Usein esitetyn, mutta eita taloudellisesti ja käytännöllisesti saa- vaikeasti alkuperäislähteiden avulla todis- vutettaviksi ja hyödynnettäviksi. Jäänmur- tettavan, väitteen mukaan Kekkonen olisi tajat rakensivat osittain omaa kysyntäänsä vaatinut Wärtsilän pääjohtajalta Wilhelm vuorovaikutuksessa geopoliittisten ja ta- Wahlforssilta rahallista tukea maalaisliitolle loudellisten tekijöiden kanssa. 1950-luvun vastineeksi siitä, että jäänmurtajat saatiin puolivälissä Helsingin telakka alkoi raken- mukaan ensimmäiseen viisivuotiseen kaup- taa entistä suurempaa polaarijäänmurtaja- pasopimukseen, mikä olisi myöhemmin sarjaa, josta tuli myöhemmin Moskva-luok- johtanut Kekkosen ja Wahlforssin katke- ka.43 Jäänmurtajat näyttelivät sivuosaa myös raan välirikkoon.39 Jäänmurtajien kehityk- Suomen diplomaattisuhteissa. Vuonna 1969 sen kannalta keskeistä oli, että pääjohtaja valmistui Saksan Liittotasavallan tilaama ja Wahlforss ja vientijohtaja Arvid Helsingius, maksama Karhu-luokan murtaja. Hanseksi yhdessä Urho Kekkosen kanssa tai ilman, ristitty alus jäi käytännössä kuitenkin suo- onnistuivat vakuuttamaan Neuvostoliiton malaisten käyttöön valtioiden välisen yhteis- ulkomaankaupan vartijat siitä, että Wärtsi- työsopimuksen perusteella, jonka mukaan län Helsingin telakka oli kykenevä raken- Suomen valtio vastasi aluksen käyttöku- tamaan tehokkaita jäänmurtajia.40 Voiman luista, mutta vaikeina talvina Hanse siirtyisi sisarlaivoista yksi myytiin Ruotsiin ja kolme avustamaan Kielin kanavassa.44 Jäänmur- Neuvostoliittoon. tajan sopimusneuvotteluissa ongelmat ei- Itämeren jäänmurtajien sijaan Neuvos- vät olleet niinkään teknisiä, vaan liittyivät toliiton merialueille oli tarve suuremmille jäänmurtajan operointiin, kuten kahden polaarijäänmurtajille.41 Polaarijäänmurtajien valtion lipun käyttöön tai Suomen meri- kehittäminen oli seurausta arktisten alueiden miesunionin lakko-oikeuteen Saksan vesil- poliittisen merkityksen kasvamisesta, mutta lä. Monimutkaisin kysymys liittyi Suomen toisaalta ne olivat tekniikkaa, jota arktisten noudattamaan puolueettomuuspolitiikkaan jaetun Saksan suhteen. Ulkoministeri- ön silloinen virkamies Max Jakobson kuvasi 1964 kirjoittamissaan muistiin- panoissaan jäänmurtajaneuvotteluja Saksan Liittotasavallan kaupallisen edustuston konsulin kanssa. Koska
Vuonna 1969 valmistunut Vladivostok, yhdessä viiden muun Moskva-luokan polaarijäänmurtajan kanssa, mursi tietä arktisen teknologian kehittymiselle Suo- messa. Kuva: Acer Arctic Technology Oy.
10 Tekniikan Waiheita 2/15
Sammon sisarlaiva Hanse näytteli sivu- osaa Suomen ja jaetun Saksan suhteista käytäviin keskusteluihin. Kuva: Acer Arctic Technology Oy.
ovat käytännössä ainoa teknologia, joka voi avata kulkuväyliä muille laivoil- le läpipääsemättömään jääkenttään, jäätä murtavat alukset eivät ole kos- kaan olleet ainoa keino tehdä pohjoi- set alueet saavutettaviksi. 1800-luvun lopun napa-alueiden tutkimusretkillä jäävahvisteiset laivat olivat kilpailleet ”[i]tse sopimuksessa ei millään tavoin kävi- koirien, ponien ja kelkkojen kanssa.47 Suo- si ilmi sen soveltaminen myös Länsi-Berlii- malaisessa poliittisessa päätöksenteossa niin, voitaisiin Länsi-Saksassa julkisuudessa 1960-luvulla, kun sodan jälkeen rakennettu väittää hallituksen luopuneen pääperiaat- jäänmurtajalaivasto riitti pitämään Etelä- teesta, jonka mukaan kaikki sen tekemät Suomen satamat auki rahtilaivoille, uusien sopimukset koskevat myös Länsi-Berliiniä.” jäänmurtajien hankinnat kilpailivat VR:n Saksan edustaja esitti tilanteen ratkaisemis- kiskokuljetusten kanssa. Valtion rautatiet ta leimaamalla jäänmurtajan yhteiskäyttöä yhdessä Etelä-Suomen satamakaupunkien koskeva sopimus luottamukselliseksi, jonka kanssa vastustivat uusia investointeja jään- johdosta sitä ei tarvitsisi julkaista Bonnin murtajiin peläten menettävänsä osuutensa virallisessa lehdessä. Koska sopimustekstin Pohjois-Suomen teollisuuden talvikauden salaamisen pelättiin taas Suomessa aiheutta- kuljetuksista Perämeren satamille. Koti- van spekulaatioita sopimuksen sisällöstä, Ja- maisen jäänmurtajalaivaston kasvattaminen kobson päätyi ehdottamaan kompromissia, keskeytyi 1960-luvulla jäänmurtaja Tarmon jossa sopimustekstiä ei julkaistaisi, mutta valmistuttua vuonna 1963. Valtion budjet- sen asiallinen sisältö esitettäisiin yksityis- tiin ei lisätty määrärahaa uusien murtajien kohtaisesti julkisuudessa.45 hankkimiseksi ja aikaisemmilta vuosiltakin kertyneet määrärahat palautettiin. Edes kahden uuden Tarmo-luokan jäänmurtajan, Varma 1968 – Tulevaisuus jään- Varman (1968) ja Apun (1970) valmistuttua murrossa viiden vuoden taon jälkeen, kapasiteetti ei riittänyt pohjoisimpien satamien aukaisemi- Jäänmurtajan ostaminen on suuri, yksittäi- seen ankarimpina talvikuukausina.48 nen ja useimmiten julkisesti rahoitettu in- Laivanrakennus on erikoistunutta pro- vestointipäätös, johon liittyy taloudellisen jektituotantoa, jossa on korkeat kiinteät kannattavuuden ja teknisen toimintakyvyn kustannukset. Tekniikan kehitys ei tapahdu lisäksi erilaisia poliittisia näkökulmia. Itäme- itsestään, vaan sitä kehittävät insinöörit ja rellä jäänmurtajat olivat ensisijaisesti osa ul- tutkijat, joiden työskentely vaatii resursseja komaankaupan infrastruktuuria. Etenkään ja työtä rahoittavan yritysjohdon luottamus- Suomessa merenkulku ei ollut itsenäisesti ta siihen, että jäänmurtajien tuotekehityksen erityisen vaikutusvaltainen liiketoiminnan- panostukset kannattavat tulevaisuudessa. muoto, vaan se nähtiin ennen kaikkea vien- Suomen ja Neuvostoliiton poliittisiin suh- tikaupan välineenä.46 Vaikka jäänmurtajat teisiin sidottu idänkauppa näytti tarjoavan
11 Tekniikan Waiheita 2/15
tätä varmuutta. Bilateraalisen kaupan tasos- Exxonin ja Wärtsilän “Manhattan-pro- ta muodostui kylmän sodan ensimmäisten jektista” ei ehkä tullut kaimansa kaltainen vuosikymmenten aikana vähitellen poliittis- loikka ihmiskunnalle, mutta siitä muodos- ten suhteiden indikaattori: Viimeistään vuo- tui tärkeä askel suomalaisen jäänmurto- den 1961 noottikriisi osoitti, että maiden tekniikan kehityksessä. Amerikkalaisten poliittisten suhteiden viilentyminen heijas- maksamilla rahoilla rakennettiin Vallilaan tui ensimmäisenä kauppaan, kun taas ystä- entiseen pommisuojaan mallikoeallas, Wärt- vyyden ja yhteistyön maiden välillä tuli nä- silä Icebreaking Model Basin. Valmistues- kyä kaupan volyymiin jatkuvana kasvuna.49 saan jäänmurtolaboratorio oli maailmassa Vaikka clearingkaupassa viennin ja toinen neuvostoliittolaisen laboratorion52 tuonnin taso oli sidottu toisiinsa, kyse ei jälkeen ja maailman ainoa telakan omista- ollut vaihtokaupasta: Suomalaiset yritykset ma mallikoelaboratorio. Arktisten laivojen saivat maksun viennistään Suomen Pankin suunnittelu erkani Helsingin telakan muusta clearing-tilin kautta Suomen markoissa ja suunnitteluosastosta ja samalla suunnittelun venäläiset viejät vastaavasti Neuvostoliiton merkitys laivojen markkinoinnissa kasvoi.54 ulkomaankauppapankin kautta ruplissa. Sen Aikaisemmin jäänmurtajien suunnittelu jälkeen, kun Suomen markasta 1950-luvun ja rakentaminen oli perustunut kokemuk- lopussa tuli vaihdettava valuutta, clearing- siin toteutuneista murtajista. Voiman suun- maksujärjestelmä mekanismina ei sitonut nittelussa vaikuttaneen professori Ernst suomalaisia yrityksiä kahdenvälisyyteen. Bäckströmin kerrotaan todenneen, ettei Telakkateollisuuden näkökulmasta clearing- jäänmurtajien rakentamiseen tarvita muuta kaupan houkuttelevuutta lisäsivät edulliset, kuin kokemusta ja jatkaneen, että ”[t]ietysti etupainotteiset maksuehdot, joiden ansi- jäänmurtajia voi rakentaa, vaikkei ole koke- osta telakat eivät käytännössä tarvinneet musta, mutta niistä ei tule hyviä.”55 1970-lu- ulkopuolista rahoitusta. Säänneltyjen pää- vulla kokemus ja yritys eivät enää riittäneet, omamarkkinoiden aikana ostajan rahoitta- mutta nyt suunnitteluratkaisuja voitiin hioa ma rakentaminen oli iso etu, minkä lisäksi mallikokeiden avulla. Systemaattisten malli- rakentamisen tosiallista kustannuskertymää kokeiden avulla käsityksiä jään murtamisen nopeammin erääntyvät maksuerät avasivat mekaniikasta pystyttiin arvioimaan uudel- mahdollisuuden kaupankäyntiin likvidillä leen.56 pääomalla ns. harmaan rahan markkinoil- la.50 Idänkaupan sekä Suomen ja Ruot- sin julkisten tilausten ansiosta Wärtsilän Urho 1975 – Ulkomaankaupan Helsingin telakka oli 1960-luvun loppuun asialla mennessä kerännyt näyttävän referenssilu- ettelon jäänmurtajien valmistajana.51 Seu- Suomen talvimerenkulun kehittämisen raava käännekohta tapahtui kuitenkin täysin lähtökohdaksi asetettiin 1970-luvun alussa päinvastaisella suunnalla, amerikkalaisen kaikkien Suomen satamien aukaiseminen yksityisen teollisuuden aloitteesta. Öljy-yh- ”Hangosta Kemiin” talven ankaruudesta tiö Exxon valitsi 1968 Wärtsilän Helsingin riippumatta. Merenkulkuhallituksen lisäksi telakan suunnittelemaan ja toteuttamaan Suomen Pankin tilauksesta tehty tutkimus Manhattan-nimisen öljytankkerin muunta- asettui kannattamaan Pohjois-Suomen teol- misen jäätä murtavaksi alukseksi, joka pys- lisuuden kuljetusmahdollisuuksien paranta- tyisi kuljettamaan itsenäisesti öljyä Alaskan mista, mikä yhdessä presidentti Kekkosen öljykentiltä Luoteisväylää pitkin USA:n itä- taustatuen kanssa vaikutti ratkaisevasti ko- rannikolle.52 timaisen jäänmurtolaivaston kasvattamiseen
12 Tekniikan Waiheita 2/15
Öljytankkeri Manhattanin matka Koillisväylän läpi Alaskan öljykentille muutti amerikkalaisen öljyteollisuuden maantiedettä. Lähde: New York Time 25.8.1969. kahdella uudella, 22 000 akselihevosvoi- man murtajalla. Näistä ensimmäinen sai paljon puhuvasti nimekseen Urho. 57 Urho, yhdessä sisarlaivansa Sisun ja Ruotsin Sjöfartverketin tilaamien Atlen, Frejn ja Ymerin kanssa58, aloittivat Itä- meren talvimerenkulussa uuden aikakau- den. Paitsi että uusien murtajien avulla Perämeren satamat oli mahdollista pitää auki koko talven, Urho-luokan keulan muo- jestöissä. Muodollisesti erillään STTY:stä, toilussa ja keulapotkureiden sijoittelussa oli mutta käytännössä samojen suurimpien te- ensimmäistä kertaa pystytty hyödyntämään lakoiden edustajien muodostamana vakiin- Manhattan-projektia varten rakennettua tui 1970-luvun alkupuolella julkisuudelta mallikoelaboratoriota. Tuloksena oli suo- piilossa pysynyt yhteistyö, joka jatkui kes- malaisen jäänmurtajalaivaston suurin, jään- keytymättä 1980-luvun puoliväliin saakka. murtovoimaltaan ja kustannuksiltaan te- Tähän ”Viitosklubiin” kuuluivat Rauma- hokkain jäänmurtajaluokka.59 Repolan, Wärtsilän, Valmetin, Holmingin Neuvostoliitto säilyi edelleen suoma- sekä aluksi myös Naviren ylimmät johto- laisten jäänmurtajien suurimpana yksit- henkilöt.60 täisenä asiakkaana. Tämä ei kuitenkaan Vientikaupassa kartellit eivät olleet si- tarkoittanut, että idänkauppa olisi ollut te- nänsä laittomia tai edes poikkeuksellisia. lakalle tasaisen ja varman kysynnän tarjoa- Keskeinen motiivi oli estää yhteistyön avul- va automaatti. Idänkaupassa jäänmurtajat la Neuvostoliittoa hyötymästä suomalaisen kilpailivat poliittisten päätöksentekijöiden teollisuuden kustannuksella kilpailuttamalla huomiosta, rahoituksesta ja viennin kiinti- telakkayhtiöitä keskenään. Kuitenkin kil- öistä yhdessä muiden laivatyyppien ja teol- pailurajoitussopimukset olisi pitänyt rekis- lisuudenalojen kanssa. Suomen suurimpien teröidä erilliseen kartellirekisteriin vuosina telakoiden keskinäisestä yhteistyöstä muo- 1958–1992.61 Jotta tietoja yhteisestä sopi- dostui 1970-luvun alkuvuosina keskeinen misesta ei olisi päässyt vuotamaan neuvos- mekanismi, joka pienensi erikoistumisen toliittolaiselle tilaajalle, Viitosklubin yh- riskejä ja lisäsi kannattavuutta vähentämäl- teistyöstä tiesivät vain telakoiden ylimmät lä telakoiden keskinäistä kilpailua samoista johtohenkilöt. Jäänmurtajien kehityksen laivatyypeistä. kannalta olennaista on, että 1970-luvulta Suomen Metalliteollisuusyhdistyksen 1980-luvun puoliväliin Wärtsilän Helsingin alaisuuteen oli vuonna 1967 perustettu lai- telakan ei tarvinnut kilpailla kotimaisista tai vanrakennuksen toimialaryhmä. Ryhmä neuvostoliittolaisista jäänmurtajatilauksista erkani erilliseksi Suomen Telakkateollisuus- muiden suomalaisten telakoiden kanssa.62 yhdistykseksi (STTY) vuonna 1975, josta Vaikka Suomen telakkayhtiöt eivät kil- tuli Suomen telakoiden edunvalvoja valtion pailleet samoista laivatyypeistä keskenään, suuntaan ja edustaja kansainvälisissä jär- ne kilpailivat muun teollisuuden kanssa
13 Tekniikan Waiheita 2/15
siitä, miten suunnitelmatalouden tilauk- Helsinki recently, and while he was there, as set jakaantuivat tavaranvaihtopöytäkirjan press notices had it, he went shopping for erien välillä ja kiintiöiden sisällä. Suurissa an icebreaker.”66 kaupoissa poliittisten etujen korostamisella Presidentti Fordin päätavoite Suomessa saattoi olla ratkaiseva merkitys kannattavan ei luonnollisesti ollut laivakauppojen hiero- tilauksen saamiseksi. Kuvaava esimerkki minen, vaan neuvottelut Leonid Breznevin korkeimman poliittisen tason käyttämisestä kanssa strategisten aseiden rajoittamisesta, kaupan edistämisessä oli 1960-luvun puoli- mutta ohjelmaan mahtui myös presidentti välissä aloitetut neuvottelut entistä suurem- Urho Kekkosen isännöimä vierailu jään- masta 36 000 akselihevosvoiman polaari- murtaja Urholla, joka edusti, kuten Sea- jäänmurtajasarjasta. Kaupalliset neuvottelut way Review raportoi, maailman uusinta ja olivat katkenneet yllättäen ja Wärtsilässä parasta jäänmurtajateknologiaa ja raken- epäiltiin neuvostoliittolaisen tilaajan viivyt- nustaitoa. Artikkeli asettui monisanaisesti tävän neuvotteluita taktisista syistä tai har- kannattamaan jäänmurtajan hankkimista kitsevan jäänmurtajahankinnan siirtämistä nimenomaan Suomesta paitsi teknisten ja omille telakoilleen. Wärtsilän pääjohtaja taloudellisten tekijöiden perusteella, myös Tankmar Horn kirjoitti Kekkoselle vuoden poliittisista syistä. Lehden siteeraama se- 1970 helmikuussa Moskovan matkan alla naattori William Proxmite kiinnitti huomio- pyytäen presidentiltä apua tilanteen selvit- ta myös suomalaisen laivateollisuuden riip- tämisessä.63 Saman vuoden maaliskuussa puvuuteen neuvostomarkkinoista: Bertel Långhjelm lähetti Wärtsilän johto- kunnan puolesta Kekkoselle kiitoskirjeen, There is also diplomatic gain to be had in kee- jonka perusteella ratkaisu olisi syntynyt pre- ping Finland as independent as is possible under sidentin matkan jälkeen nopeasti Wärtsilän the circumstances of that country`s closeness to the hyväksi.64 Myöhemmin Venäjän ensimmäi- U.S.S.R […] I believe that the United States sen jäänmurtajan mukaan Ermakiksi nime- should consider buying an icebreaker from Finland tyn luokan kolme jäänmurtajaa valmistuivat for use in the Great Lakes as long as it does not vuosina 1974-1976.65 harm our own shipbuilding industry.67 Jäänmurtajat toimivat suomalaisen tek- niikan näyttelyesineinä myös länteen suun- Yhdysvaltojen Suurille järville markki- tautuneissa vientiponnisteluissa. Sopivasti noitu jäänmurtaja ei teknisesti juuri poiken- ETYK-kokouksen alla valmistunut Urho nut Itämeren murtajista. Julkisena hankin- toimi valtion edustustilana, jonne vietiin tana suomalaisen jäänmurtajan ostopäätös tutustumaan Helsinkiin saapuneita johta- oli osa samansuuntaisia infrastruktuurin, jia. Kesällä 1975 Urholla vieraili Yhdysval- julkisen talouden resurssien allokointiin ja tain presidentiksi Nixonin jälkeen noussut työllisyyspoliittisiin kysymyksiin liittyviä Gerald Ford, joka oli kotoisin Michiganista kuin Suomessakin. Idänkaupan tavoin myös ja tunnettu osoittamastaan kiinnostukses- ulko- ja turvallisuuspoliittiset näkökulmat ta Suurten järvien alueen taloutta kohtaan. vaikuttivat ostopäätökseen. Helsingin te- Vierailun jälkeen Suurten järvien laivalii- lakan johtaja Christian Landtman kuvaa kenteeseen erikoistunut lehti Seaway Re- muistelmissaan USA:n viennin vaikeuksia: view julkaisi vierailusta pitkän reportaasin, ”I de här sammanhangen lärde vi oss at om jota levitettiin Wärtsilän tietojen mukaan den sovjetiska byråkratin var omfattande så laajasti, muun muassa kaikille Yhdysvaltain var nog amerikanarna ännu flere strån vas- kongressin jäsenille: “One of the leading sare på det här gebitet.”68 supporters of the Great Lakes […] was in
14 Tekniikan Waiheita 2/15
Yhdysvaltain presidentti Gerald Fordin Suomen vierailun päätavoite oli supervaltojen välisen jään murtaminen, mutta aikaa riitti myös suomalaisille jäänmurtajille. Kuva: Kymenlaakson museon kokoelmat.
Ulkopolitiikan toimijoiden tuki Yhdys- lähettämässään kirjeessä helmikuussa 1976: valtain jäänmurtajahankinnalle Suomes- ”Olemme tästä samoin kuin kaikesta muus- ta oli vahva. Presidentti Kekkosen lisäksi ta tuesta, varsinkin Herra Tasavallan Presi- ulkoministeri Ahti Karjalainen ja Yhdys- dentin omista toimenpiteistä asian hyväksi valtain suurlähettiläs Mark Austad toimi- hyvin kiitollisia, koska asia liikkuu toistai- vat hankkeen puhemiehinä. Vuoden 1975 seksi sellaisella tasolla ja sellaisissa ympy- joulukuussa Yhdysvaltain ulkoministeriön röissä, joihin yhtymämme laivanrakentaja ei Valkoiseen taloon lähettämä muistio puolsi ylety.”70 hankintaa sekä poliittisiin että taloudellisiin Suomalaiset jäänmurtajat olivat esillä syihin nojaten. Kiinnostavaa ei ole niinkään Suomen presidentin Yhdysvaltain vierai- se, kuinka muistiossa perusteltiin Yhdysval- lulla, johon Kekkonen viittasi lokakuussa tain poliittiselle johdolle jäänmurtajahan- 1976 Hornille lähettämässään kirjeessä: ”Si- kintaa Helsingin telakalta Suomen paperi- nähän hyvin muistat, että meillä oli minun teollisuuden ja juustoviennin vaikeuksilla äskettäin tekemäni Yhdysvaltojen vierailun sekä Pohjois-Suomen työttömyysluvuilla, aikana paljon puhetta näistä suomalaisis- vaan se, miten yksittäinen, yksityisen yrityk- ta jäänsärkijöistä, ei ainoastaan varsinais- sen suunnittelema ja rakentama alus nousi ten ammattimiesten kanssa, vaan myöskin argumentaatiossa ensisijaiseksi keinoksi tu- aina presidentti Fordia myöten. Siellä näytti kea Suomen taloudellisen ja demokraattisen olevan hyvin paljon byrokratiaan liittyviä järjestelmän säilymistä Neuvostoliiton naa- muodollisuuksia, jotka estivät asian nopean purissa.69 ratkaisun siinä vaiheessa, mutta ehkä nyt ti- Wärtsilä oli tietoinen siitä, että jään- lanne saattaisi jo olla parempi.”71 murtajien vienti Yhdysvaltoihin ratkaistiin Suurten järvien jäänmurtajan lisäksi poliittisilla argumenteilla. Tankmar Horn Helsingin telakka tavoitteli myös USA:n korosti poliittisen avun tärkeyttä Kekkoselle rannikkovartioston jäätämurtavien kutterei-
15 Tekniikan Waiheita 2/15
Jäänmurtajakaupoissa ratkaisi hinta, tekninen suorituskyky ja poliittiset argumentit. Kuva: Acer Arctic Technology Oy.
mutta Wärtsilä ei, että elektroniikkaa koskeva kehitystyö on sisällytettävä tarjoukseen?”72 Käsitystä tilauksen ohjaamises- ta amerikkalaisille tarjoajalle vahvisti myös se, että elektroniikan välttämät- tömien alihankintatöiden selvittyä Wärtsilä oli pyytänyt tarjousta laitteis- ton toimittajalta, joka oli vastannut den tilausta. Wärtsilän lisäksi neljä amerik- myöhässä ja väärään osoitteeseen lähetetyllä kalaistelakkaa oli jättänyt tarjouksen, joista Telexillä. Hornin mukaan Wärtsilän tarjous Wärtsilän tarjous oli ilmeisesti halvin. Ku- kuttereista olisi lopulta selvinneiden elekt- ten Tankmar Horn selvitti presidentti Kek- roniikan kehityskustannusten jälkeenkin koselle lähettämässään muistiossa, loppuke- ollut amerikkalaisia kilpailijoita halvempi. sästä 1977 jätetyt tarjoukset eivät kuitenkaan Rannikkovartiosto ei hyväksynyt hinnan- olleet vertailukelpoisia. Tarjoukseen olisi korotusesitystä, mutta suostui Wärtsilän pitänyt sisällyttää poikkeuksellisesti elektro- vetäytymiseen kilpailusta kokonaan. Wärtsi- niikkalaitteiden hankkimisen, kokoamisen län pääjohtajan mukaan rannikkovartioston ja toimittamisen lisäksi alihankkijan kehitys- penseä suhtautuminen Helsingin telakan työn kustannukset, mitä Wärtsilän tarjous- tarjoukseen johtui hinnankorotusesitykses- laskijat eivät olleet ymmärtäneet: ”Pääkysy- tä vain muodollisesti: mys luonnollisesti on, miksi muut tiesivät,
Urho Kekkonen ja Urho jäänmurtaja toimivat telakkateol- lisuuden vienninedistäjinä ETYK-kokouksen yhteydessä. Kuva: Acer Arctic Technology Oy.
16 Tekniikan Waiheita 2/15
Valtaosa kaikista jäänmurtajista ja kaikki polaarijäänmurtajat myytiin Neuvostoliit- toon. Kuva: Acer Arctic Technology Oy.
Takataskussa oli sekä Yhdysvaltojen puo- lustusministeriön turvallisuusnäkökohdat että maan työllisyystilanne. [...] Vaikka Wärtsilä voittaisi senkin [uuden tarjous- kierroksen], se ei silti takaisi tilauksen saamista Suomeen. Toinen pääväite meitä vastaan jäisi nimittäin edelleen voimaan. Senaattorit Jackson ja Magnusson ovat muiden le tilaajille yhteensä 24 jäänmurtajaa, joista muassa Yhdysvaltojen Puolustusministeriön laivas- suurin osa oli matalakulkuisia jokijäänmur- toalivaltiosihteerin suosiollisella myötävaikutuk- tajia75 1980-luvun alussa alkoi myös Suo- sella käyttäneet hyväkseen USA:n turvallisuus- men ja Neuvostoliiton yhteistyöprojekti- näkökohtia Takoma-telakan puolesta. Mainittu na toteutettujen kahden matalakulkuisen telakka sijaitsee heidän kotiosavaltiossaan. Nämä ydinjäänmurtajan, Taymyrin ja Vaygachin, argumentit lähtevät siitä, että elektroniikkasalai- rakentaminen. Lähes samaan sumaan Neu- suuksia ei voida suojella Wärtsilän tapauksessa, vostoliiton tilausten kanssa lipui vielä kak- sillä Suomen telakoilla on rakennettu ja rakenne- si Merenkulkuhallituksen tilausta. Vanhan taan par’aikaa aluksia Neuvostoliitolle ja että te- Karhu-luokan korvanneet Otso ja Kontio lakoillamme on neuvostoliittolaisia asiantuntijoita olivat valmistuessaan sodanjälkeisen Suo- seuraamassa ja valvomassa näitä töitä.73 men ensimmäiset murtajat, joissa keulapot- kurit oli korvattu ilmapuhallusjärjestelmäl- Sekä Suurten järvien jäänmurtajan että lä. Potkuriratkaisun ja runsaan automaation kuttereiden vientiyritykset epäonnistuivat. mahdollistaman pienen miehityksen ansi- Jäänmurtajista oli kuitenkin tullut keskeinen osta Otsosta ja Kontiosta tuli Suomen kus- väline Suomen ulkomaankauppapolitiikkaa tannustehokkaimmat jäänmurtajat, jotka idässä ja lännessä ja osa Suomen julkisuus- edelleen lähtevät syksyisin ensimmäisenä kuvaa ulkomailla. Suomen pohjoinen sijainti liikkeelle. Keulapotkurien poisjäänti paransi ei jäänmurtajien tapauksessa tarkoittanut ta- laivojen ominaisuuksia avovedessä, jolloin kapajuisuutta, vaan kilpailukykyä: ”Finland niitä voitin käyttää kesäisin muihin tarkoi- makes the best icebreakers in the world, at tuksiin. Jälkikäteen Kontioon asennettiin the price. That´s because Finland has a lot öljyntorjuntalaitteisto.76 of ice and knows how to handle it.”74 1980-luvun alkuvuosina arktisten lai- vojen suunnittelu ja konsultointi erotettiin telakasta erilliseksi yksikökseen (Wärtsilä Taymyr 1989 - Kylmän sodan Arctic Design and Marketing, WADM), jää murtuu joka toimi yhteistyössä mallikoelaboratori- on kanssa (Wärtsilä Arctic Research Center, Suomen jäänmurtajatuotannon huippu- WARC). Vuonna 1983 Manhattan-projek- vuodet osuivat 1970- ja 1980-lukujen tin yhteydessä avattu mallikoelaboratorio vaihteeseen. Helsingin telakalta valmistui korvattiin uudella Arabiaan rakennetulla kymmenessä vuodessa neuvostoliittolaisil- jääaltaalla. Jäälaboratorio oli edelleen Suo-
17 Tekniikan Waiheita 2/15
Urho-luokan jäänmurtajat aloittivat Itämeren talvimerenkulussa uuden aikakauden, jolloin myös Perämeren satamat pystyttiin pitämään auki talven ankaruudesta riippumatta. Kuva: Aker Arctic Technology Oy.
Ensiksi muuttui Suomen telakkateolli- suuden yhteistyö. Kopplakunta hajosi, kun kolme neljästä vanhasta jäsenestä oli joko jäänyt eläkkeelle tai vaihtanut työpaikkaa.78 Kilpailussa tämä näkyi ensimmäisenä siinä, että Rauma-Repola lähti määrätietoisesti ta- voittelemaan Neuvostoliiton Antarktiksen alueen huolto- ja tutkimuslaivan tilausta ja men ainoa, mutta valtio osti vuosittain tie- lopulta voitti tarjouskilpailun erikoisraken- tyn määrän jääkenttiä pääasiassa VTT:n ja teisesta jäänmurtajasta.79 Myös yrityskenttä TKK:n käyttöön.77 uudistui, kun Wärtsilän ja Valmetin telak- Suomen johtava asema jäänmurtajien katoiminnot yhdistettiin vuonna 1987 toi- rakentajana ja suunnittelijana oli rakentunut mintansa aloittaneeseen Wärtsilän Merite- maailmassa, jossa Neuvostoliiton arktisten ollisuuteen. alueiden tarpeet olivat tarjonneet tasaises- Seuraavaksi idänkaupan pelisäännöt ti kasvavan kysynnän jäätä murtaville eri- alkoivat muuttua80 Kauppa ei ollut enää koisaluksille, telakkayhtiöiden kartelli oli vakaata, kasvavaa tai yksittäisten tilausten vähentänyt kilpailua kotimaisten telakoi- kohdalla aina edes kannattavaa. Idänkaupan den kesken ja jäänmurtajien strateginen ja vakaus oli todellisuudessa sidottu neuvosto- symbolinen merkitys oli tehnyt yksittäisistä tuonnin rakenteen kautta öljyn maailman- laivatilauksista käyttökelpoisia ulkomaan- markkinahinnan heilahteluihin. Clearing- kauppapolitiikan välineenä. Viimeistään kaupan tasapainoa, jonka teoriassa piti 1980-luvun puolivälissä tämä järjestelmä perustua kaupan vastavuoroisuuteen, ylläpi- alkoi purkaantua. dettiin jo 1980-luvun alkuvuosina erilaisilla
Määrällisesti Suomen jäänmurtajarakentamisen kultakausi ajoittui 1980-luvun alkuun mm. poik keuksellisen pitkän jokijäänmurtajasarjan ansiosta. Kuva: Aker Arctic Technology Oy.
18 Tekniikan Waiheita 2/15
Kylmä sota loppui, mutta jäänmurtajien merkityksestä ulkomaankauppapolitiikassa muistuttaa niiden kotisatama Katajanokalla, aivan Ulkoministeriön edustalla. Kuva: Saara Matala. erityistilijärjestelyillä ja välitysöljykaupoilla. Epätasapaino Suomen viennin ja Neuvos- toliiton tuonnin välillä korostui, kun öljyn maailmanmarkkinahinta romahti vuonna 1986. Öljyn hinnan lasku pienensi Neuvos- toliiton Suomen viennin arvoa ja samalla suomalaisen teollisuuden vientikiintiöitä.81 Idänkaupan kannattavuus oli perus- tunut suhteellisen korkeaan hintatasoon ja edulliseen rahoitukseen. Perestroikan talousuudistusten myötä ulkomaankauppa- organisaatioilta ja ministeriöiltä alettiin vaa- tia taloudellista itsekannattavuutta, mikä li- säsi tilaajien hintatietoisuutta. Länsimaiden subventoidut toimitushinnat laskivat hin- toja myös idänkaupassa, jossa länsimaiden toimituksia käytettiin referensseinä. Samalla ta vuonna 1991 Neuvostoliittoon luovutet- Neuvostoliiton edustajat alkoivat vaatia en- tu Vaigach jäi neljännesvuosisadaksi viimei- nakkomaksujärjestelmän lopettamista Suo- seksi Helsingissä Venäjälle rakennetuksi men kanssa käydyssä kaupassa.82 jäänmurtajaksi. Merenkulkuhallituksen seu- Idänkaupan jatkuvuus oli perustunut raavat tilaukset, monitoimimurtajat Fennica luottamukseen Suomen ja Neuvostoliiton ja Nordica, rakennettiin Rauman telakalla poliittisten suhteiden kestävyydestä sekä 1993 ja 1994. Teknillisessä korkeakoulussa kahdenvälisiin, luonteeltaan määräaikaisiin tutkimuksen painopisteeksi oli jo aiemmin sopimuksiin. 1980-luvun toisella puoliskol- valittu arktinen merenkulku ja jäissä kulke- la Neuvostoliiton perestroika muutti ulko- vat laivat. Vuonna 1989 Otaniemen meri- maankaupan organisaatioita ja periaatteita tekniikan laivalaboratorion ohjailukoeallas ja teki osittain vanhat verkostot ja pitkä- muutettiin jäämallikoealtaaksi. Wärtsilän kestoiset liikesuhteet hyödyttömiksi, kun mallikoelaboratorion kohtalo oli vaakalau- vanhoilla tilaajilla ei ollut enää resursseja tai dalla Wärtsilän Meriteollisuuden konkurs- halua tilata uusia laivoja Suomesta kaupan sin jälkeen, jolloin keskusteltiin laboratori- raamisopimusten mukaisesti. Uudislaiva on myymisestä VTT:lle tai yhdistämisestä tilauksia oli vaikea saada ja kannattavien ti- TKK:n laboratorioon. Lopulta Masa Yards lausten saaminen osoittautui lähes mahdot- hankki konkurssipesästä myös mallikoela- tomaksi.83 boratorion omistukseensa, jonka jälkeen Wärtsilän Meriteollisuus julistettiin mallikoelaboratorion jatkoi koetoimintaa ja konkurssiin 23.10.1989. Merkittäviä uusia konseptisuunnittelua osana telakkayhtiötä, tilauksia ei enää clearing-kaupan puitteissa kunnes itsenäistyi vuonna 2006 omaksi yri- tehty ja koko bilateraalinen järjestelmä ajet- tyksekseen.85 tiin alas vuodenvaihteessa 1991.84 Helsingin telakan toiminta jatkui Masa Yardsissa, mut-
19 Tekniikan Waiheita 2/15
Taymyr ja Vaigach ovat ainoat Neuvostoliiton ulkopuolella rakennetut ydinjäänmurtajat. Ne toteutettiin tieteellis- teknillisenä yhteistyöprojekti- na, jonka mukaisesti ydinreak- torit valmistettiin ja asennettiin Neuvostoliitossa, myös rungon erikoisteräs oli neuvostoliit- tolaisen tehtaan toimittamaa. Kuva: Aker Arctic Technology Oy.
taloudellisista ja teknologisista tekijöistä. Poliittisesti kylmän sota ja- koi Suomen telakkateollisuuden markkinat kahteen ilmansuun- taan. Teknologian leviämisen rajoitukset ilmenivät Suomen teollisuudessa Johtopäätökset mahdollisuutena saavuttaa Neuvostoliiton markkinoilla strateginen välittäjäasema idän Jäänmurtajat ovat tekniikkaa, joka vapauttaa ja lännen välissä. Huolimatta houkuttelevis- kylmien alueiden merenkulun luonnon kau- ta sanaleikeistä, Suomen jäänmurtajat eivät sivaihtelun kahleista. Jäänmurtotekniikka ei murtaneet edes symbolisesti suurvaltojen kehittynyt Suomessa itsestään eikä jäänmur- vastakkainasettelusta syntyvää jäätä. Pikem- tajista kehittynyt suomalaista, leimallisesti minkin jäänmurtajien kehitys sai kahtiaja- suomalaisuuteen kansallisesti tai alueellises- kautuneista markkinoista vauhtia. ti liitettyä, teollisuutta pelkästään Suomen Telakat ja telakkayhtiöt eivät olleet po- pohjoisen sijainnin ja talvisin jäätyvien sa- liittisia toimijoita siinä mielessä, että ne oli- tamien ansiosta. sivat ensisijaisesti toiminnallaan pyrkineet Kylmän sodan aikana jäänmurtamisen ajamaan poliittisia päämääriä, mutta ne ympärille kehittyi organisaatioiden, instituu- oppivat kuitenkin hyödyntämään kaupan tioiden, henkilöiden ja fyysisten artefaktien poliittisuutta ja poliittisia henkilöverkostoja muodostama kokonaisuus, teknologinen menestyksellisesti osana myyntiä ja markki- systeemi. Helsingin telakka toimi systee- nointia. Telakkateollisuus oli suurena työl- min rakentajana (system builder),86 jonka listäjänä ja keskeisenä vientiteollisuuden 1950-luvulla tekemä strateginen päätös sitoa sektorina kotimaan politiikassa voimakas suunnittelu- kehitys- ja markkinointiresurs- tekijä koko kylmän sodan ajan, mutta ar- seja pitkäjänteisesti jäissä kulkeviin aluksiin kistoaineistossa jäänmurtajat näyttävät ko- vaikutti keskeisesti järjestelmän rakentumi- rostuvan vielä yli muun laivanrakennuksen. seen ja laajenemiseen. Yksityisessä omistuk- Jäänmurtajat olivat suuria, kalliita ja julkisia sessa olleelle Wärtsilälle jäänmurtajat olivat tilauksia, mutta myös ulkomaankauppapo- väline harjoittaa liiketoimintaa, jonka tule- litiikan välineitä. Jäänmurtajat avasivat lai- vaisuus riippui tuotteiden kilpailukyvystä. vaväylien lisäksi politiikan toimijoille uusia Kylmän sodan aikana suomalaisten jään- mahdollisuuksia poliittisten päämääriensä murtajien kilpailukyky rakentui poliittisista, ajamiseen.
20 Tekniikan Waiheita 2/15
Kotimaassa jäänmurtajien kysyntä riip- samalla säästää omaa tutkimus- ja rakennus- pui valtakunnan tason poliittisesta päätök- kapasiteettia sotilaallisiin tarkoituksiin. senteosta, jossa arvioitiin jäänmurtajahan- Poliittiset ja taloudelliset tekijät ohja- kinnan kannattavuutta suhteessa niiden sivat jäänmurtajien kehitystyön suuntaa ja merkitykseen ulkomaankaupalle ja vaihto- sille ohjattuja resursseja. Helsingin telakan ehtoisiin kuljetusmuotoihin. Yhdysvalloissa rooli järjestelmän rakentajan oli keskeinen, suomalaiset jäänmurtajat kilpailivat teknisin mutta jäänmurtajat eivät olleet telakalle tai perustein kohtuullisen menestyksellisesti emoyhtiölle ainoa liiketoiminnan ala, vaan rautateiden kanssa, mutta lopullisessa pää- osa kokonaisuutta. Kylmän sodan loppua töksenteossa työllisyys- ja turvallisuuspoliit- kohden arktisen merenkulun teknologisen tiset argumentit voittivat. systeemin itsenäisyys suhteessa Helsingin Neuvostoliitossa jäänmurtajan osto- telakkaan kasvoi ja jäänmurtajien ympärille päätös edellytti, että hankinta sopi suunni- kehittyi laajempi arktiseen meritekniikkaan telmatalouden poliittisiin, taloudellisiin ja erikoistunut teollisuus. Thomas Hughes teknisiin raameihin lähtien Neuvostoliiton käyttää käsitettä liikevoima (momentum) tarpeista liikennöidä jääpeitteisillä merialu- kuvaamaan vakiintuneiden ja laajalle levin- eilla ja idänkaupan roolista kotimaisen tuo- neiden teknologisten järjestelmien jatku- tannon täydentäjänä ja jatkuen ulkomaan- vuutta vahvistavia ominaisuuksia87 Kylmän kauppaorganisaation tekemään kaupalliseen sodan aikana Suomessa arktisen meriteknii- ostopäätökseen ja loppukäyttäjän teknisiin kan ympärille oli kehittynyt merkittävä mää- vaatimuksiin. Kylmän sodan aikana Neu- rä erikoistunutta tietoa, tutkimuslaitoksia vostoliiton arktisten alueiden strateginen ja ja liikennejärjestelmiä puhumattakaan fyy- taloudellinen merkitys lisäsivät jäänmurtaji- sisiin artefakteihin, kuten jäämallialtaisiin en kysyntää yleisesti ja poliittinen ilmapiiri tai jäänmurtajiin sitoutuneesta pääomasta. suosi kysynnän kohdistamista Suomeen. Jäänmurtajat tai niiden ympärille kehitty- Erityisesti poliittiset tekijät hävisivät kylmän nyt verkosto eivät hävinneet kylmän sodan sodan loppua kohden. loppuessa, vaikka se teknologinen järjestel- Taloudellisesti idänkauppa Suomen mä, jonka puitteissa jäänmurtajien rakenta- telakkateollisuuden näkökulmasta tarjosi minen oli Suomessa kylmän sodan aikana varmuutta, jatkuvuutta ja kannattavuutta, kehittynyt, muuttui ratkaisevasti instituuti- joiden varassa telakan oli mahdollista to- oiden, organisaatioiden ja taloudellisen toi- teuttaa jäänmurtoteknologian keskittyvää mintaympäristön tasolla. strategiaa. Clearing-kaupan keskittynei- syyttä tukevat rakenteet mahdollistivat te- Saara Matala (VTM, DI) on teollistumisen historian lakoiden koordinoidun erikoistumisen eri jatko-opiskelija Aalto-yliopistossa teollistumisen laivatyyppeihin, mikä osaltaan edisti erikois- historian oppiaineessa. Hänen väitöskirjatutkimuk- sensa käsittelee Suomen laivanrakennusteollisuut- alusten teknisen ja tuotannollisen tiedon ta kylmän sodan aikana. keskittymistä ja piti yllä hyvää hintatasoa. Neuvostoliiton näkökulmasta kahdenväli- Tämä artikkeli on vertaisarvioitu. Tekniikan Wai- nen kaupankäynti Suomen kanssa säästi ul- heita kiittää vertaisarvioijia arvokkaista kommen- komaanvaluuttoja, koska tuonti oli mahdol- teista. lista maksaa raaka-aineviennillä. Vaativien erikoisalusten, kuten matalakulkuisten jään- murtajien kohdalla, tilaaminen Suomesta oli myös keino saada kehittynyttä tekniikkaa ja
21 Tekniikan Waiheita 2/15
ja litteroitu, tekijän hallussa. 1 Kiitokset vertaisarvioijille artikkelin jäsentelyä sel- 18 Erityisesti Christian Landtmanin muistelmateos keyttäneistä kommenteista ja Merenkulun säätiölle Minnen från mina år vid Wärtsilä (2011). tutkimusta edistäneiden tutkimus- ja opintomat- 19 kojen tukemisesta. Lisäksi haluan kiittää artikkelin Kaukiainen 2008, 9. kuvituksesta Kari Selosta Aker Arcticilta, Suomen 20 Suomen talvimerenkulun alkuvaiheista: Laurell merimuseota ja Kymenlaakson museota sekä 1994. diplomi-insinööri Riikka Matalaa Aker Arcticilta ja 21 Laurell 1994. diplomi-insinööri Juuso Jaatista Arctechilta heidän 22 Don Maclean: ”Need a Finnish icebreaker?” Herald lukuisista asiantuntevista kommenteistaan. Kaikki Journal 3.9.1965. virheet ja epätäsmällisyydet ovat luonnollisesti kirjoittajan omia. 23 Fellman 1996; Aunesluoma 2011, 97–98; Sahari 2014. 2 Esim. Suomen arktinen strategia, valtioneuvoston periaatepäätös 28.3.2013. Laurell 1995, 184; Turunen 24 Matomäki 2014, 253; Haavikko 1984, 76-81; Sipilä & Partanen 2011, 21. 1994; Sipilä 1994b, 67. 3 Arctech www.arctech.fi. 5.3.2015. 25 Kaukiainen & Leino-Kaukiainen 1992, 226. 4 HS 4.3.2014. 26 Laurell 1994, 195; Kaukiainen 2008, 436-439; Sahari 2015. 5 Haavikko 1984, 208–217. 27 Sahari 2015. 6 Esimerkiksi Mika Skippari on analysoinut väitös- kirjassaan Tampellan strategian muokkaantumista 28 Laurell 1994, 195; Turunen & Partanen 2011, 122. kolmen muuttujan avulla: yrityksen ominaisuudet, 29 Neuvottelumuistio Moskovassa 3.9.1952; Neu- teollisuuden alan ominaisuudet ja institutionaalisen vottelumuistio Moskovassa 5.9.1952. Signum 58 ympäristön ominaisuudet. Skippari 2005. B1 (Ulkomaankauppa ja ulkomaankauppapolitiikka 7 Tuhkuri 2013, 95; Turunen & Partanen 2013, 72. Neuvostoliitto 1951-1981), kansio 107, UMA. Ks. Myös Haavikko 1984, 90, 131-132. 8 Kotimaisessa talvimerenkulussa käytettiin ensim- mäiset vuosikymmenet lähes pelkästään ulkomai- 30 Landtman 2011, Haapavaara 2002. Christian sia laivoja. Suomen ensimmäinen jäänmurtaja, Landtmanin haastattelut 21.01.2014 & 9.9.2014; Mar- Ruotsista tilattu höyrykäyttöinen Murtaja aloitti tin Saarikankaan haastattelu 5.2.2014. toiminnassa talvella 1891. Tästä laskettuna Suomen 31 Saarikankaan haastattelu 5.2.2014; Saarikangas talvimerenkulku täyttää talvella 2016 125 -vuotta. 2013, 66. Laurell 1995, 185-186. Nykyisin Suomen valtio omis- 32 Aunesluoma 2011, 110-114. taa Arctia Shipping-osakeyhtiön kautta yhteensä 33 seitsemän jäänmurtajaa Arctia Shipping. www. Sipilä 1994, 66. arctia.fi/alukset. 23.3.2015. 34 Jensen-Eriksen 2014, 217-220. 9 Helsingin Hietalahden telakka, jossa valtaosa 35 Jensen-Eriksen 2011, 58-59; Jensen-Eriksen 2014, Suomen jäänmurtajista on rakennettu juhli keväällä 217-224. 2015 150-vuotista laivanrakennuksen perinnettä. Te- 36 Jensen-Eriksen 2014, 216. lakan omistaa venäläinen Russian United Shipping 37 Corporation. www.archtech.fi. 22.3.2015. Landtman 2011, 62. 38 10 Esim. Keskustelu pääministerin ilmoituksesta Jensen-Eriksen 2014, 217–224. Arktisesta strategiasta 2.10.2013. PTK 92/2013 VP. 39 Landtman 2011, 62; Zilliacus 1984, 296-310; Suomi Klusterianalyysin käytöstä selvityksissä esim. Viita- 1990, 320. nen et al. 2004, 46-57. 40 Wahlforssin onnistui mm. sopia A. Mikojanin 11 Jääskeläinen 2001. kanssa, ettei Wärtsilän tarvinnut antaa pankkitakui- 12 Kettunen 2002. Kansallisen innovaatiojärjestel- ta laivojen ennakkomaksuista. B. Långhjelmilta A. män käsitteistöstä ks. Edquist, C., 2001 46-57. Helsingiukselle 10.3.1954. Wärtsilän keskushallinto, kansio A. Helsingius kirjeenvaihto 1950–70 49, 13 Erityisesti Hughes 2012 (1987). Ks. myös Sum- ELKA; Zilliacus 1984, 286–295: Landtman 2011, 62–63. merton 1998. Käsitettä Ruotsin telakkateollisuuden 41 kehityksen analyysiin soveltanut Olsson 1998. Josephson 2014, 90–91. 42 14 Kauppapolitiikan osaston Neuvostoliiton-kaupan Josephson 2014, 22–23, 64–65; 79–80, 95–97; kokoelmat sekä jäänmurtajiin liittyvät kansiot. Josephson 1999, 121–122. 43 15 Wärtsilän, Wärtsilän Meriteollisuuden ja STTY:n Laurell 1995; Sipilä 1994b; Turunen & Partanen kokoelmat. 2013; Kaukiainen & Leino-Kaukiainen 1992, 226–235. 44 16 Kirjeenvaihtoa ja vierailuja koskeva aineisto. Kaukiainen & Leino-Kaukiainen 1992, 320; Landt- man 2011, 180–119. 17 Haastattelut tehty osana laajempaa, Suomen 45 laivanrakennusteollisuutta kylmän sodan lopussa PM 23.1.1964 Suomalais-saksalaiset jäänmurtaja- käsittelevää tutkimusta. Haastattelut on nauhoitettu neuvottelut Jakobson. Signum 83 M, UMA.
22 Tekniikan Waiheita 2/15
46 Ojala & Kaukiainen 2012. UKA. 71 47 Josephson 2014, 35. U. Kekkonen T. Hornille 18.10.1976. Kirjeenvaihto 1/87, UKA. 48 Kaukiainen & Leino-Kaukiainen 1992, 233, 319–322. 72 Saatekirje T. Horn U. Kekkoselle 29.12.1975 ja 49 Kuisma 1997, 261–268; Aunesluoma 2011, 120-123. Wärtsilän muistio 22.11.1977 (Horn). Kirjeenvaihto 50 Herranen 2009, 82, 216; Uola 1996, 456. 1/97, UKA. 51 National Business and Financial Weekly 30.12.1968. 73 Ibid. Wärtsilän keskushallinnon kokoelma, kansio Wärt- 74 Don Maclean: ”Need a Finnish icebreaker” Herald silän laivateollisuutta koskevia lehtiartikkeleita Journal 3.9.1965. 1961-71. ELKA. 75 Kolme Kapitan Izmaylov-luokan jokijäänmur- 52 Turunen & Partanen 2011, 82–83. tajaa vuonna 1976, Neljä Kapitan Sorokin luokan 53 Josephson 2014, 183–184. polaarijäänmurtajaa 1977–1981, peräsi kuusi Kapitan 54 Kaukiainen 1992, 322; Turunen & Partanen 2011, Chechkin luokan jokijäänmurtajaa vuosina 1977-1978, 82-83; Haavikko 1984, 120-121. 3 Mugyug-luokan diesel-mekaanistä jäänmurtajaa 55 Bäckströmiä siteerannut Haavikko 1984, 90. 1982-1982 sekä peräti kahdeksan Kapitan Evdoki- mov-luokan jokijäänmurtajaa Siperian jokivarsille. 56 Kaukiainen 1992, 324; Haavikko 1984, 132. Näiden Neuvostoliiton tilausten lisäksi kymmenen 57 Kaukiainen & Leino-Kaukiainen 1992, 321–324. vuoden luovutuksiin sisältyi Ruotsin tilaama Ymer 58 Ruotsin merenkulkuhallituksen tilaamista jään- 1977, Argentiinan ostama Almirante Irizan 1978 ja murtajista Atle valmistui vuotta ennen Urhoa, min- Suomeen valmistunut Otso 1986. kä takia Ruotsissa puhutaan yleisesti Atle-luokan 76 Kaukiainen 1992, 330; Turunen & Partanen 2011, murtajista Urho-luokan sijaan. Ainoa ero suomalais- 131–132. Huhtikuussa 2015 Suomen valtion jäänmur- ten ja ruotsalaisten murtajien välillä oli kuitenkin, tajia operoiva Arctia Shipping ilmoitti Itämerelle että Ruotsin murtajat oli aseistettuja. Turunen & suunnittelun Otson muuttamisesta arktisten aluei- Partanen 2011, 126. den offshore-kentillä pärjääväksi murtajaksi. Arctia 59 Kaukiainen & Leino-Kaukiainen 1992, 322–324. Shipping tiedote 10.4.2015.
23 Tekniikan Waiheita 2/15
86 Esim. Summerton 1998, 25. HOLOPAINEN, Kari: Orpo piru. Muistumia neuvos- tokaupasta ja vähän muustakin. 2. painos. Opus 87 Hughes 2014 (1989), 70-72. Liberum, Helsinki 2007. HUGHES, Thomas: The evolution of large techno- LÄHTEET: logical systems. Teoksessa Bijker, Wiebe; Hughes, Thomas & Pinch, Trevor, (toim.). The Social construction of technological systems – Arkistolähteet: New directions in the Sociology and history of Elinkeinoelämän keskusarkisto, Mikkeli (ELKA) technology. MIT Press 2012 (1. painos 1987). Ulkoministeriön arkisto, Helsinki (UMA) JENSEN-ERIKSEN, Niklas: Telakkateollisuus ja kylmä Urho Kekkosen arkisto, Orimattila (UKA) sota. Teoksessa Rautkallio, Hannu (toim.): Suo- men sotakorvaukset. Paasilinna, Helsinki 2014. JENSEN-ERIKSEN, Niklas: CoCom and neutrality: Haastattelut: Western export control policies, Finland and the Pentti Häkkinen 19.2.2014, Pauli Jumppanen Cold War, 1949-58. Teoksessa Autio-Sarasmo, 23.1.2014, Christian Landtman 21.1.2014 ja 9.9.2014 Sari & Miklóssy, Katalin (toim.) Reassessing Cold (yhdessä Aaro Saharin kanssa), Mikko Niini War Europe. Routledge studies in the history of 16.4.2014, Martin Saarikangas 5.2.2015, Matti Tör- Russia and Eastern Europe. Routledge, Lontoo mä 19.2.2014 ja Göran Wilkman 16.1.2014. 2011. JENSEN-ERIKSEN, Niklas: Läpimurto – Metsäteol- Muut lähteet ja kirjallisuus: lisuuden kasvun, integraation ja kylmän sodan ARCTECH
24 Tekniikan Waiheita 2/15
sitten se loppui. Historiallinen aikakauskirja No 2, TURUNEN, Ari & Partanen, Petja: Raakaa voimaa vol. 110 2012. – suomalaisen jäänmurtamisen historia. Atena, MIETTINEN, R: National Innovation System: Scienti- Jyväskylä 2011. fic concepts or Political rhetoric. Edita, Helsinki UOLA, Mikko: Meidän isä on töissä telakalla – Rau- 2002 . ma- Repolan laivanrakennus 1945-1991. Otava, OLSSON, Lars: Offshore som livboj – Varvkri- Helsinki 1996. sen och försöken till omorientering 1974-1985. VIITANEN, Mikko; Karvonen, Tapio; Vaiste, Johanna; Teoksessa Blomkvist, Pär & Kajser, Arne (toim.): Hernesniemi, Hannu: Suomen meriklusteri. Tek- Den konstruerade världen – Tekniska system i nologiakatsaus 140. Tekes 2003. historiskt perspektiv. Brutus Östlings Bokförlag, ZILLIACUS, Benedict: Wilhelm Wahlforss – Bene- Stockholm 1998. dict Zilliacus kertoo Wärtsilän voimamiehestä. OJALA J, Kaukiainen Y: Finnish shipping - A nordic WSOY, Porvoo 1984. exception? Teoksessa Iversen MJ, Lange E, Tenold S, eds. Global shipping in small nations: Nordic experiences after 1960. Palgrave Macmil- lan, Houndmills, Basingstoke, 2012. POULSEN RT, Sornn-Friese H.: Downfall delayed: Danish shipbuilding and industrial dislocation. Business History. 2011;53(4). SAARIKANGAS, Martin: Petri Varstan työaika teolli- suudessa. Teoksessa Ampuja, Outi (toim.): Petri Varsta – Akateeminen laivanrakentaja. Aalto- yliopisto, Espoo 2013. SAHARI, Aaro: Powering through the Cold War pack ice – developing scientific approach to shipbuil- ding in 20th Century Finland. Konferenssiesitel- mä BSHS, Lontoo 2015. SKIPPARI 2005 M. Evolutionary patterns in corpo- rate political activity: Insights from a histori- cal single case study. Tampere University of Technology, Tampere 2005. SILTALA, Sakari: Puu-valion nousu ja uho – murtuva yhteistyökapitalismi ja osuusaate 1982-2004. Väitöskirja, Helsingin yliopisto 2013. SIPILÄ, Petri: Sotakorvausalukset ja uudistuvat telakat. Teoksessa: Navis Fennica – Suomalaisen merenkulun historia osa 3. WSOY, Helsinki 1994. SIPILÄ, Petri Laivasarjoista erikoisaluksiin, Teok- sessa: Navis Fennica – Suomalaisen merenkulun historia osa 3. WSOY, Helsinki 1994b. STOPFORD, Martin: Maritime economics. Routled- ge, New York 2009 (1. painos 1988). SUMMERTON, Jane: Stora tekniska system – en introduktion till forskningsfältet. Teokses- sa Blomkvist, Pär & Kajser, Arne (toim.): Den konstruerade världen – Tekniska system i historiskt perspektiv. Brutus Östlings Bokförlag, Stockholm 1998. SUOMI, Juhani: Kuningastie – Urho Kekkonen 1950- 1956. Otava, Helsinki 1990. SUTELA, Pekka: Trading with the Soviet Union – the Finnish experience 1944-1991. Kikimora publicati- on B 39, Helsinki 2014. TUHKURI, Jukka: Arktinen laivatekniikka ja jäätut- kimus. Teoksessa Ampuja, Outi (toim.): Petri Varsta – Akateeminen laivanrakentaja. Aalto- yliopisto, Espoo 2013.
25