Tekniikan Waiheita 2/15 LÄPI KYLMÄN SODAN JA JÄÄN1 SUOMALAISESTA JÄÄNMURROSTA KANSAINVÄLISEKSI TEOLLISUUDEKSI 1950–1989 Saara Matala Kylmän sodan aikana jäänmurtajista muodostui tärkeä osa suomalaisen laivanrakennusteollisuuden tuotantoa, vientiä ja imagoa ulkomailla. Vaikka kirjoitukset Suomen arktisen meriteknologian histori- asta on tapana aloittaa viittaamalla Suomen pohjoiseen sijaintiin,2 kilpailukykyisen teollisuuden ra- kentaminen ei ole ollut suoraviivainen jatkumo jäästä jäänmurtotekniikkaan. Suomessa rakennettujen jäänmurtajien vahva asema maailman jääpeitteisillä merillä on seurausta erilaisten maantieteellisten, poliittisten, taloudellisten ja teknisten tekijöiden vuorovaikutuksesta, joiden muokkaamassa ympäris- tössä telakkateollisuus navigoi kylmän sodan läpi. Suomen asema jäänmurtajien rakentajana tetty näkemys siitä, että poliittisesti ohjattu, on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen. Kuu- kotimaisuusvaatimusten suojelema ja kah- sikymmentä prosenttia maailmalla käytössä denvälisyyteen sidottu idänkauppa hidasti olevista murtajista on valmistettu Suomes- suomalaisen teollisuuden kehitystä ja kil- sa.3 Arktisen meritekniikan teollisuuspo- pailukyvyttömän teollisuuden rakennemuu- liittinen merkitys on edelleen korostunut tosta, on oikeutettu yleisesti ja keskimäärin, 2010-luvulla. Kun useat muut perinteiset mutta ei kuvasta yksittäisen ja erikoistuneen raskaan teollisuuden alat ovat sulkeneet teollisuuden kehittymistä. Neuvostoliiton tuotantolaitoksiaan, jäämurtajien valmistuk- kauppa oli vain yksi teknologiaan tai yrityk- seen keskittynyt Helsingin telakka ilmoitti sen strategian muodostumiseen vaikuttava Helsingin Sanomien etusivulla rekrytoivan- tekijä6 Arktisen meritekniikan kehityksen sa 150 uutta työntekijää.4 Myös Suomen kannalta on kiinnostavaa, miten sama kyl- hallituksen ja teollisuuden eturyhmien jul- män sodan ympäristö, joka johti yhdellä kaisemat strategiat ovat esittäneet suoma- alalla kehityksen jähmettymiseen, sai toisella laisen meritekniikan Suomen pääsylippuna alalla aikaan teollisuutta, jonka kilpailukyky arktisten alueiden valloitukseen. on säilynyt idänkaupan loputtuakin. Suomen jäänmurtajalaivaston kehittä- On aiheellista kysyä, mitä edes tutki- minen on liittynyt ennen kaikkea länsivien- taan, kun tutkitaan Suomen jäänmurtajien nin tarpeisiin, mutta Suomessa rakennetuis- rakentamisen historiaa. Jo 1800-luvun toi- ta jäänmurtajista valtaosa on suunnannut sella puoliskolla Adolf Erik Nordenskiöld valmistuttuaan itään.5 Suomen arktisen purjehti Koillisväylän halki, ja Robert Rune- meriteollisuuden kehitystä ei voida tutkia berg tutki jään murtumisen mekaniikkaa.7 tarkastelematta Suomen ja Neuvostoliiton Suomalainen talvimerenkulku ei kuitenkaan välisen idänkaupan vaikutusta. Usein esi- ollut riippuvainen suomalaisesta laivan- 5 Tekniikan Waiheita 2/15 rakennuksesta ennen kylmän sodan aika- tettä.13 Kuten klusterianalyysi tai kansallinen kautta.8 Suomalainen laivanrakennustaito innovaatiojärjestelmä, teknologinen systee- ei ole koskaan ollut pelkästään suomalaista, mi käsitteenä kiinnittää huomiota erilaisten eristäytynyttä muusta maailmasta, vaan in- toimijoiden, kuten telakanjohtajan tai pre- sinöörit, tekniikka ja tieto ovat liikkuneet sidentti Kekkosen, organisaatioiden, kuten valtioiden rajojen yli siinä missä laivatkin. telakoiden ja korkeakoulujen ja instituutioi- Yksityisessä teollisuudessa edes telakoiden den, kuten jääluokkien ja vientirajoitusten, omistuspohja ei voi yksinään määritellä vuorovaikutukseen, mutta sisällyttää analyy- teollisuuden kansallisuutta.9 Suomalaisia siin eksplisiittisesti myös fyysiset artefaktit, jäänmurtajia taloudellisesti, poliittisesti ja kuten jäänmurtajat. Teknologian sosiaalisen teknisesti merkittävänä teollisuudenalana on rakentumisen näkökulmasta jäänmurtaja ei tarkasteltava osana niiden ympärille raken- ole vain kelluva kasa terästä, vaan se on ke- tunutta arktisen meritekniikan verkostoa, hittynyt osana sosiaalista prosessia, joka voi johon raporteissa ja poliittisessa keskuste- vaikuttaa poliittisiin, taloudellisiin tai kan- lussa viitataan usein tarkemmin määrittele- sallisiin keskusteluihin ohjaamalla valintoja mättömänä klusterina.10 tai avaamalla uusia mahdollisuuksia. Klusterilla tarkoitetaan yleisesti alueelli- Aikaisemman tutkimuksen lisäksi artik- sesti keskittynyttä verkostoa, jonka puitteis- kelissa on käytetty pääasiallisesti Ulkominis- sa eri toimialoilla toimivat yritykset, yliopis- teriön arkiston,14 Suomen Elinkeinoelämän tot ja muut organisaatiot toimivat tiiviissä keskusarkiston15 ja Urho Kekkosen arkis- vuorovaikutuksessa ja joiden toiminta tuot- ton16 aineistoja. Jäänmurtajien poliittista taa alueellisesti osoitettavissa olevia hyötyjä. merkitystä heijastaa niiden näkyvyys ulko- Klusterin ansiosta jäänmurtajan vaikutuk- asiainhallinnon arkistossa suhteessa muu- set ympäröivälle yhteiskunnalle ovat olleet hun teollisuuteen ja laivatyyppeihin. Arkis- merkittävästi sen murtamaa väylää suurem- toaineisto etenkin Helsingin telakan osalta mat. Michael Porterin teoreettinen klusteri- on hajanaista, vain pieni osa asiakirjoista on malli kansakuntien kilpailukyvystä otettiin säilynyt organisaation uudelleenjärjestelyis- Suomessa käyttöön yhteiskuntapolitiikan tä ja päätynyt säilytettäväksi Elinkeinoelä- välineeksi 1990-luvun alussa.11 Kansallinen män keskusarkistoon Mikkeliin. Aineistoa innovaatiojärjestelmä (National Innovation on täydennetty haastatteluilla17 ja muistel- System) on toinen teoreettisesta tutkimuk- makirjallisuudella.18 sesta lähtöisin oleva käsite, joka vaikutti tapaan, jolla julkisen sektorin ja yksityisen teollisuuden välisiä suhteita ja työnjakoa VOIMA 1954 - POLITIIKAN JA käsitettiin ja käsitteellistettiin laman aikana TEOLLISUUDEN LIITTO ja sen jälkeen.12 Molemmat käsitteet tuovat Maantieteellisesti Suomi on ”saari man- näkyville, etteivät yrityksen kilpailukyky tai tereen pohjoisella reunalla”19 Talvimeren- innovaatiot synny yksinään yrityksessä, vaan kulun alkaessa 1800-luvun lopulla maa- yrityksen sisäisten ja ulkoisten tekijöiden yhteydet Eurooppaan Pohjois-Ruotsin tai vuorovaikutuksessa. Karjalankannaksen kautta olivat hitaat, kal- Perusta arktiselle klusterille oli kuiten- liit ja hankalat: meriväylien jäätyessä maa oli kin muodostunut jo ennen kuin siitä alettiin eristyksissä. Kuvaavaa on, että Suomen en- julkisuudessa puhua. Tässä artikkelissa tar- simmäisen jäänmurtajan, Murtajan, aloitet- kastelen klusterin kehittymistä soveltamalla tua toimintansa 1889, voin vienti Englantiin tekniikan historian tutkimustraditiosta pe- Hangon sataman kautta yli kaksinkertaistui räisin olevaa teknologisen systeemin käsi- kahdessa vuodessa. 20 6 Tekniikan Waiheita 2/15 Suomalaisen talvimerenkulun historia kaupan ansiosta. Tähän käsitykseen viittasi alkoi sijainnin ja länteen suuntautuneiden myös amerikkalaisen Herald Journalin pa- yhteyksien vaatimuksesta, mutta nämä teki- kinoitsija kuvatessaan vuonna 1965 keskus- jät eivät vielä yksin saaneet aikaan kotimais- teluaan suomalaisen jäänmurtajakauppiaan ta jäänmurtajateollisuutta. Ensimmäinen kanssa: jäänmurtajaksi luokiteltu alus, yksityiseen käyttöön tilattu satamajäänmurtaja Merca- You see, we didn’t even want to be in the icebrea- tor, valmistui Hietalahden telakalla 1910, ker business. But we had to get it because Russia mutta seuraava, niin ikään höyrykäyttöinen demanded a huge payment in icebreakers – among satamajäänmurtaja Otso, vasta yli 25 vuotta other items – for the damage we did to Russia […] myöhemmin. Ensimmäiset 50 vuotta Suo- It´s called reparations […] The Soviet Union is men talvimerenkulku perustui ruotsalaisiin, our biggest, nearest neighbor. If it says we damaged englantilaisiin ja saksalaisiin laivoihin.21 it, I guess we did. Anyway, by the time we finished Usein toistetun näkemyksen mukaan paying off Russia in icebreakers, we were stuck Suomen moderni laivanrakennusteollisuus with a huge icebreakers industry. We needed cus- syntyi sotakorvausten ja sitä seuranneen tomers.22 Suomen ja Neuvostoliiton välisen idän- Valmistuessaan Voima oli maailman suurin, tehokkain ja voimakkain jäänmurtaja. Siitä tuli moneksi vuodeksi Helsingin telakan lippulaiva. Kuva: Suomen Merimuseon kokoelmat. 7 Tekniikan Waiheita 2/15 Viimeaikainen tutkimus on osoittanut, mutta erityisesti radikaalimpaa suunnittelua etteivät sotakorvaukset merkinneet ratkai- osoittivat sen neljä potkuria, joista kaksi sevaa käännettä teollisuuden kehityksessä, sijaitsi takana ja kaksi edessä lisäten veden joka oli alkanut jo sotien välisenä kautena.23 virtausta ja pienentäen jään ja laivan rungon Sotakorvaukset eivät luoneet uutta teol- välille syntyvän kitkan aiheuttamaa vastus- lisuutta, mutta laajensivat vanhaa, eivätkä ta.28 siten olleet toki merkityksettömät. Sota- Suomen talvimerenkulun tarpeisiin ra- korvaukset olivat suuri yksittäinen tekijä, kennetusta Voimasta tuli Helsingin telakan joka lisäsi laivojen kysyntää ja siitä saadut lippulaiva. Arkistoaineiston perusteella te- tasaiset tulot voitiin käyttää tuotannon laa- lakka näyttää tehneen strategisen päätök- jentamiseen ja tuotekehitykseen. Lisäksi so- sen erikoistua jäänmurtajiin ja muihin jäissä takorvausten tiukat aikataulut ja laadulliset kulkeviin aluksiin 1950-luvun alkupuolis- vaatimukset saattoivat nopeuttaa tuotannon kon aikana. Arkistoaineistossa tämä näkyy rationalisointia. Kuitenkin valtaosa sotakor- muun muassa siinä, kuinka telakan johto vaustuotannosta koostui verrattain yksin- kieltäytyi ottamasta vastaan Neuvostoliiton kertaisesta sarjatuotannosta, joka ei sinänsä tankkeritilauksia, perustellen päätöstä ha- edellyttänyt