KAUPUNGISTUMINEN – Viimeaikainen Ilmiö Vai Pitkään Jatkunut Kehityskulku?
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
1/2018 NELJÄNNESVUOSIJULKAISU ● KVARTALSPUBLIKATION Kaupunkitutkimus ja -tilastot ▶ Stadsforskning och -statistik ▶ Urban Research and Statistics KAUPUNGISTUMINEN – viimeaikainen ilmiö vai pitkään jatkunut kehityskulku? Helsinki ja Tukholma kasvavat monen keskuksen kaupunkeina Hur reagerar staden på mångkultur? 1/2018 www.kvartti.fi 1/2018 Sisällys ● Innehåll ISTÖM ÄR ER P K NELJÄNNESVUOSIJULKAISU ● KVARTALSPUBLIKATION M K Y I Helsingin kaupunki ▶ kaupunkitutkimus ja -tilastot Helsingfors stad ▶ stadsforskning och -statistik M I KT LJÖMÄR City of Helsinki ▶ Urban Research and Statistics Painotuotteet 4041 0014 6 ▶ Pääkirjoitus | Ledare: ● TIMO CANTELL Päätoimittaja★ Ansvarig redaktör ★ Editor in Chief ▶ TIMO CANTELL Toimitus ★ Redaktör ★ Editor ▶ TEEMU VASS SEPPO LAAKSO ● HEIKKI A. LOIKKANEN 10 ▶ Kaupungistuminen – viimeaikainen ilmiö vai pitkään jatkunut kehityskulku? Käännökset ★ Översättning ★ Translations ▶ MAGNUS GRÄSBECK, LINGONEER OY (s. 104–121) ▶ Urbaniseringen – ett färskt fenomen eller en gammal trend? Kuviot ★ Figurer ★ Graphs ▶ LOTTA HAGLUND Visuaalinen ilme ★ Formgivning ★ General Layout ▶ PEKKA KAIKKONEN ● PASI SAUKKONEN Kansi ★ Pärm ★ Cover ▶ PEKKA KAIKKONEN 38 ▶ Maailma kaupungissa, kaupunki maailmassa Painoyhteydet ★ Tryckerikontaktperson ★ Printing Contact ▶ TARJA SUNDSTRÖM-ALKU 48 ▶ Världen inne i stan, stan ute i världen Kansikuva ★ Pärmbild ★ Cover Photo ▶ EETU AHANEN / HELSINGIN KAUPUNKI ● PEKKA MUSTONEN Paino ★ Tryckeri ★ Print ▶ LIBRIS OY, HELSINKI 2018 56 ▶ Urbaanista urbaaniin – miksi kaupunkilaiset haluavat matkustaa toisiin kaupunkeihin? Julkaisija ▶ HELSINGIN KAUPUNKI, KAUPUNGINKANSLIA, KAUPUNKITUTKIMUS JA -TILASTOT ▶ Från urbant till urbant – varför stadsbor vill resa till andra städer PL 550, 00099 Helsingin kaupunki ● TIMO CANTELL puh. (09) 310 36377 76 ▶ Kohtaamisia ja kohtaamattomuutta – elämää suuressa kaupungissa Utgivare ▶ HELSINGFORS STAD, STADSKANSLIET, STADSFORSKNING OCH -STATISTIK ▶ Att hälsa eller låta bli – liv i storstad PB 550, 00099 Helsingfors stad tel. (09) 310 36377 KATJA VILKAMA ● JUKKA HIRVONEN 86 ▶ Helsingin asuinalueiden eriytyminen: Publisher ▶ CITY OF HELSINKI, EXECUTIVE OFFICE, URBAN RESEARCH AND STATISTICS eri lähestymistapoja segregaation seurantaan P.O.BOX 550, FI – 00099 City of Helsinki, Finland ▶ Differentieringen mellan bostadsområden i Helsingfors: telephone +358 9 310 36377 olika sätt att följa segregation ● ANU HENRIKSSON Tilaukset, jakelu | Beställningar, distribution ▶ puh. | tel. (09) 310 36293, [email protected] 104 ▶ Helsinki ja Tukholma kasvavat alakeskustojen kautta Subscriptions, distribution ▶ telephone +358 9 310 36293, [email protected] – monikeskuksisuus muutoksenhallinnan välineenä ▶ Helsingfors och Stockholm växer genom underordnade kärnor ISSN 0788-1576 (painettu) – flerkärnighet som verktyg för ändringshantering ISSN 1796-7279 (verkossa) 122 ▶ SUMMARY IN ENGLISH PEKKA KAIKKONEN Pääkirjoitus Suureltakin vaikuttava kaupunkikokonaisuutemme UN PUHUtaan kaupungistumisesta, puhutaan usein taloudellisen aktii- pitää sisällään erilaisia alueisiin, väestöryhmiin vi suuden keskittymisestä ja tiivis ty- misestä, työmarkkinoiden muu tok sista, ja taloudelliseen toimeliaisuuteen liittyviä väestön muutto liik keestä, maahan- muutosta, asumi sesta, kaupunki- rakenteen eriytymisestä tai kaupunkikulttuurin erityi- kehityspolkuja, joiden tarkastelu on tärkeää. Ksistä muodoista. Aiheet ovat ajankohtaisia nyt, mutta toisaalta nämä teemat ovat olleet esillä myös aiempina vuosikymmeninä. Toki painotukset ovat erilaisia ja tilan- teet vaativat aina omia ratkaisujaan kunakin aikana. HELSINKI JA HELSINGIN SEUTU ovat kasvaneet nopeasti viime vuosikymmeninä. Helsingin väkiluku ylitti 500 000 asukasta vuonna 1993, 600 000 tuli täyteen vuonna 2012 ja uusin virstanpylväs, 650 000 asukasta, saavutettaneen vuoden 2018 aikana. Vaikuttaa siltä, että kasvu jatkuu, sillä esimerkiksi muuttoliike näyttää suuntautuvan yhä enemmän kaupunkeihin – Suomessa erityisesti yliopistokaupunkeihimme ja niiden ympäris- töihin – ja tällä on suurta merkitystä myös valtakunnal- lisesti. TÄMÄ KVARTti-leHDEN NUMERO tuottaa tietoa kaupunki- tematiikan ajankohtaisista kysymyksistä, selityksistä kaupungistumisen taustalla, mahdollisuuksista ja on- gelmista. Toisaalta puhutaan kaupunkielämän ja kau- pungistumisen suuresta kuvasta, toisaalta eritellään yksityiskohtaisemmin eri teemoja Helsingin ja helsin- kiläisyyden näkökulmista. Suureltakin vaikuttava kau- punkikokonaisuutemme pitää sisällään erilaisia aluei- siin, väestöryhmiin ja taloudelliseen toimeliaisuuteen liittyviä kehityspolkuja, joiden tarkastelu on tärkeää. Artikkeleissa tuodaan esille niin viimeaikaisia havain- toja kuin viitataan myös hyvinkin vanhoihin kehityskul- kuihin. ■ TINS R TIMO CANTELL IO MA kaupunkitietopäällikkö R EXELS / ROGÉ P 6 — kvartti ▶ 1/2018 1/2018 ▶ kvartti — 7 Ledare å det talas om urbanisering handlar det ofta om att ekonomisk aktivitet anhopas, att det sker arbetsmarknadsförändringar, migration och invandring någonstans, att boende och stadsstruktur differentieras, att stadskulturen tar sig olika uttryck. Dessa teman är på Dtapeten just nu – men samtidigt har de ju varit aktuella också under tidigare årtionden. Betoningarna är förstås lite annorlunda, och varje ny situation kräver sin egen lösning. DE SENASTE ÅRTIONDENA har Helsingfors och Helsingforsregionen vuxit snabbt. Folkmängden i Helsingfors överskred halvmiljonsstrecket år 1993, och år 2012 var den uppe i 600 000. Närmaste milstolpen, 650 000 invånare, kommer troligen att vara nådd nu under 2018. Och en fortsatt folkökning verkar sannolik i och med, till exempel, att migrationen i allt högre grad går till städer – I Finland i synnerhet till universitetsstäder och deras omnejd – vilket också har stor betydelse på riksnivå. FÖRELIGGANDE NUMMER av Kvartti kommer med kunskap om aktuella frågor inom stadstematiken, förklaringar till urbaniseringen och de möjligheter och problem den medför. Samtidigt som det handlar om en större bild av stadsliv och urbanisering, avhandlas mera detaljerat olika teman kring Helsingfors och helsingforsisk identitet. Vår stadshelhet, som börjar te sig någorlunda stor, bär inom sig trender i områden, befolkningsgrupper och ekonomisk aktivitet som det är viktigt att man analyserar. Artiklarna lägger dels fram färska rön, dels visar de på utvecklingsförlopp som kan vara nog så gamla. ■ OLIDAY H R TIMO CANTELL stadsfaktachef ELSINGIN KAUPUNKI / BA H 8 — kvartti ▶ 1/2018 1/2018 ▶ kvartti — 9 Kaupungis tuminenSEPPO LAAKSO ● HEIKKI A. LOIKKANEN ▶ Kaupungeilla on historian saatossa ollut mer- – viimeaikainen ilmiö kittävä rooli maallisen vallan ja sen sotilastu- kikohtien, uskonnon harjoittamisen sekä kau- pankäynnin ja muun taloudellisen toiminnan vai pitkään jatkunut sijaintipaikkoina. Samalla ne ovat toimineet par- haimmillaan tiedon luonnin, omaksumisen ja hyö- kehityskulku? dyntämisen sekä levittämisen solmukohtina kan- sallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. – ett färskt fenomen eller en gammal trend? ▶ Under historiens gång har städer spelat en viktig roll som säten för den världsliga makten och dess militära stö- djepunkter, för religionsutövning samt för handel och öv- rig ekonomisk verksamhet. Samtidigt har de i bästa fall fun- gerat som knutpunkter för skapande, inlärande, utnyttjande och spridande av kunskap inom nationella och internationel- la nätverk. ELLSTEN H ELSINGIN KAUPUNKI/JUSSI ELSINGIN KAUPUNKI/JUSSI H Urbaniseringen Urbaniseringen 10 — kvartti ▶ 1/2018 1/2018 ▶ kvartti — 11 Kaupunkiväestön osuus, prosenia Kuvio 1. Andelen urban befolkning, procent ▶ Kaupunkiväestön osuus (%) ja ostovoimakorjattu bruttokansan- tuote henkeä kohti (dollareissa) maailman maissa vuonna 2015. – Tietolähteet: Maailmanpankki, Tilastokeskus. Kuviossa on yli 1 miljoonan asukkaan valtiot, joista tiedot ovat saatavissa. 1 FIGUR 1. Suomi – Finland ▶ Andel urban befolkning (%) och köpkraftskorrigerad bruttonatio- nalprodukt per capita (i dollar) i världens länder år 2015. – Källa: Världsbanken, Statistik- PEKKA KAIKKONEN PEKKA centralen. Figuren upptar de sta- ter med över 1 miljon invånare som det finns uppgifter om. 1 0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 JOHDANTO nsimmäisten kaupunkien syn- na 2008. Tällöin yli miljoonan asukkaan nyn jälkeen valtaosa maailman kaupunkeja oli jo 400 ja niistä 19 ylitti 10 BKT / asukas, 1 000 dollaria – BKT / capita, 1 000 dollar Kaupunkeja tiedetään olleen jo yli väestöstä asui useita vuositu- miljoonan asukkaan rajan. (Davis 1955, 8 000 vuotta ennen ajanlaskum- hansia maaseudulla peruselin- ks. myös Bairoch 2003). me alkua. Arkeologisten kaivaus- Ekeinojen piirissä. Vielä vuonna 1800 vain Vuonna 2015 kaupungeissa asui Maail- väestö asuu pääsääntöisesti kaupunkialueilla. Kaupunkivä- tia ja vuoden 2012 Suomessa noin 70 prosenttia, eli se kas- ten perusteella vanhin tunnettu 3 prosenttia maailman väestöstä asui manpankin tietojen mukaan 54 prosent- estön osuus liittyy pikemminkin taloudelliseen kehitykseen voi 152 vuodessa noin 14-kertaiseksi. Tämä osoittaa sen, että kaupunki on Jordaniassa sijainnut kaupunkialueilla. Teollinen vallankumo- tia maailman väestöstä. Tämä osuus on (BKT per capita) kuin maantieteeseen. Taloudellisesti kehit- kaupungistuminen ei ole viimeaikainen ilmiö vaan pitkään jat- noin 2000 asukkaan Jeriko, joka us keksintöineen johti kaupunkien kas- viime vuosikymmeninä kasvanut pää- tyneissä maissa kaupunkiväestön osuus on keskimäärin sel- kunut prosessi, jonka selvin kasvuvaihe on Suomen tapauk- on ajoitettu vuosiin 8 400–7 300 vuun. Englanti ja muut maat